<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
85 Käyttäjää paikalla!
0.0076680183410645
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953 1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1953_III | ASK_1953_IV_V_I | ASK_1953_IV_V_II | ASK_1953_I_II | HAK_1953 | Liite_1953I_IIX_A | Liite_1953_I_XII_B | PTK_1953_I | PTK_1953_II | PTK_1953_III | PTK_1953_IV |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1953
3:
4: LIITTEET
5: I-XII
6: A.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1953
12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13: A. Yleisenä aloiteaikana jätetyt laki-, raha-asia-
14: ja toivomusaloitteet.
15: SISÄLLYSLUETTELO
16:
17: I. Perustuslakivaliokunta.
18: Valtiopäiväjärjestyksen ja edustajanvaali- Sivu
19: lain muuttamista, varapresidentin asetta- vid sidan av republikens president en
20: mista, valtioneuvoston uudestijärjestelyä, vicepresident skulle utses o o o oo oo o 21 0 0 0 0 0 •
21:
22:
23:
24: talouselämän säännöstelyä ym. koskevia 7o von Born, toivo alo N:o 1: Valtiosäännön
25: laki- ja toivomusaloitteita. muuttamisesta siten, että tasavallan presi-
26: dentin lisäksi asetettaisiin varapresi-
27: dentti o oo. oo oo o oo oo o o oo o
28: 0 0 0 0 oo 22 0 0 0 0 0 0 0 0
29:
30:
31: Sivu
32: 8o Österholm moflo, hemst. moto N:o 2: An-
33: 1. Hakala ymo, lak. al. N:o 1: Ehdotus laiksi gående avlåtande av proposition om så-
34: valtiopäiväjärjestyksen 57 § :n muuttami- dan ändring av vallagen, att antalet av
35: sesta 0 oo o o oo o.. o o o o oo. oo o oo o
36: 0 •• 0 0 07 0 0 0 0 0
37: partiernas riksdagsmandat skulle mot-
38: 2. Österholm mo fl., lagmoto N:o 2: Förslag svara partiernas röststyrka i hela lan-
39: tili lag om ändring av 57 § riksdagsordnin- det 0 oo
40: 0 o. oo o o
41: 0 0. 0 oo oo o oo oo oo oo o. o 23
42: 0 0 0 0 0
43:
44:
45:
46:
47: gen 0 o 000 oo oooo oooo oooo oo oo o.. oo
48: .. 000 9 00
49: 8o Österholm ymo, toiv. al. N:o 2: Esityksen
50: 2. Österholm ymo, lako al. N:o 2: Ehdotus antamisesta sellaisesta muutoksesta vaali-
51: laiksi valtiopäiväjärjestyksen 57 '§ :n muut- lakiin, että puolueiden edustajapaikkojen
52: tamisesta o o o oo o o oo oo oo oo oo o oo o
53: 0 0 0 0 0 11
54: 0 0 0 0 lukumäärä vastaisi puolueiden äänimää-
55: 3. Tei1° m. flo, lagmot. N:o 3: Förslag tili rää kolw maassa o. o o. oo oo o.. o oo oo oo o. o 24
56: lag om ändring av lagen om riksdags- 9o Leivo-Larsson ymo, toiv. alo N:o 3: Toi-
57: mannaval o oo oo o o o. o oo o oo o o o o. 13
58: 0 • 0 • 0 0 0 0 menpiteistä terveydenhoitoministeriön pe-
59: 3. Teir ymo, lako al. N:o 3: Ehdotus laiksi rustamiseksi o o. oo o. oo o. o o. oo oo o. o 25
60: 0 • 0 0 •
61:
62:
63:
64:
65: kansanedustajain vaalista annetun lain 10. Järnefelt ymo, toiv. al. N:o 4: Valtioneu-
66: muuttamisesta . o oo oo oo o oo o oo oo oo o 14 0. 0 0 0 0 voston ministeriöiden jaon uudelleen jär-
67: 4o Jo Wirtanen ymo, lak. al. N:o 4: Ehdotus jestämisestä .. oo o. oo oo oo oo o. oo oo oo oo oo o 27
68: laiksi valtioneuvoston ministeriöiden lu- 11. Järnefelt ymo, toivo al. N:o 5: Esittely-
69: kumäärästä ja yleisestä toimialasta anne- velvollisuuden järjestämisestä teknilli-
70: tun lain muuttamisesta o oo oo oo oo o o. oo 15 0 0 sissä asioissa keskusvirastoista suoraan
71: 5o Ahmavaara ymo, lako al. N:o 5: Ehdotus valtioneuvostoon ja ministeriöihin . o o. • 28
72: laiksi viran ja toimen haltijain oikeuk- 12. Leikola ymo, toiv. al. N: o 6: Säännöstelyn
73: sista ja velvollisuuksista, kun virka tai alaisten kulutustavaroiden hintajärjeste-
74: toimi lakkautetaan, annetun lain muutta- lyn jouduttamisesta o o o oo o o.. oo oo oo o 29
75: 0 0 0 0
76:
77:
78:
79:
80: misesta o o oo. o o. oo oo o. oo oo oo o. oo oo oo. 17
81: 0 0
82: 13. Hakala ymo, toivo al. N:o 7: Omakotitalo-
83: 6. Tainio ymo, lako al. N:o 6: Ehdotus laiksi jen ja asunto-osakehuoneistojen vapautta-
84: talouselämän säännöstelemisestä poikkeuk- misesta pakollisesta asunnonvälityksestä 30
85: sellisissa oloissa annetun lain muuttami- 14o Innala ymo, toivo al. N:o 8: Huoneenvuok-
86: sesta . oo oo o o oo o.. oo o. o oo.. oo ooo o oo o 19
87: 0 0 0 0
88: rasäännöstelystä annettujen säännösten
89: 7. von Born, hemst. mot N:o 1: Angående muuttamisesta eräiden asunto-osakehuo-
90: sådan ändring av statsförfattningen att neistojen osalta o oo oo oo oo oo oo oo oo o. oo o. o 31
91:
92: II. Lakivaliokunta.
93: Perintökaaren ja rikoslain muuttamista, Sivu
94: rauhan turvaamista, oikeudenkäynnin 2. Hakala ymo, lak. al. N:o 8: Ehdotus laiksi
95: uudistamista ym. koskevia laki- ja toi- rikoslain 2 luvun 14 §:n muuttamisesta 39
96: vomusaloitteita. 3o Innala ymo, lako al. N:o 9: Ehdotus laiksi
97: Sivu rikoslain 20 luvun 7 §: n muuttamisesta 40
98: 1. Lehtonen ymo, lako al. N:o 7: Ehdotus 4o Kyttä ymo, lako al. N: o 10: Ehdotus laiksi
99: laeiksi perintökaaren 9 luvun sekä pe- muutoksenhausta hallintoasioissa annetun
100: rintö- ja lahjaverolain muuttamisesta . • 37 lain muuttamisesta o . o oo oo oo oo oo o. oo. o. 41
101: IV Sisällysluettelo 1953.
102:
103:
104: Sivu Sivu
105: 5. Salmela-Järvinen ym., lak. al. N:o 11: Eh- lyrilwksia koskevien säännösten koven-
106: dotus laiksi lapsen elatusavun turvaami- tamisesta eräissä tapauksissa . . . . . . . . 50
107: sesta eräissä tapauksissa annetun lain 11. Borg-Sundman, toiv. al. N:o 13: Lapsiin
108: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 ja naisiin kohdistuvien väkivallanteko-
109: 6. Kuusinen ym., lak. al. N:o 12: Ehdotus jen ehkäisemisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
110: laiksi rauhan turvaamisesta . . . . . . . . . . . . 44 12. Mohell ym., toiv. al. N:o 14: Nuoren
111: 7. l5hman, hemst. mot. N:o 9: Angående en rikoksentekijän rangaistuksen täytän-
112: ny uppdelning av underdomstolarna . . . . 46 töönpanon uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 53
113: 7. l5hman, toiv. al. N:o 9: Alioikeuksien 13. Lappi-Seppälä ym., toiv. al. N:o 15: Esi-
114: uudesta jaosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 tyksen antamisesta laiksi väärien ja
115: kansakuntaa halventavien tietojen esit-
116: 8. Tiekso-Isaksson ym., toiv. al. N:o 10: Tuo- tämisen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54
117: miokuntain apulaisten palkkauksen suo-
118: rittamisesta valtion varoista . . . . . . . . . . 48 14. Kyttä ym., toiv. al. N:o 16: Toimen-
119: piteistä kiinteistön kaupassa rahassa
120: 9. Turunen ym., toiv. al. N:o 11: Oikeusapu- suoritettaviksi sovittujen eläkkeiden
121: ja opastustoimiston perustamisesta vara- korottamiseksi sopimuksen teon jälkeen
122: tonta väestöä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 tapahtunutta rahanarvon alenemista vas-
123: 10. Innala ym., toiv. al. N:o 12: Pahoinpite- taaviksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
124:
125:
126:
127: III. Ulkoasiainvaliokunta.
128: Maatalousasiamiestoiminnan aikaansaa- Sivu
129: mista koskeva toivomusaloite.
130: piteistä maatalousasiamiestoiminnan ai-
131: 1. Pakkanen ym., toiv. al. N:o 17: Toimen- kaansaamiseksi (Laus. Mtv:lta) . . . . . . . . 59
132:
133:
134:
135: IV. Valtiovarainvaliokunta.
136: A. Verolakien muuttamista, korvausla- Sivu
137: keja, kansakoululaitoksen kustannuksia, 9. l5hman m. fl., lagmot. N: o 21: Föslag till
138: valtion tulo- ja menoarvion rakennetta, lag om ändring av lagen angående om-
139: inflaatiotakuuta, virkamiesten palkkoja sättningsskatt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89
140: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 10. Kyttä ym., lak. al. N:o 22: Ehdotus laiksi
141: Sivu
142: leimaverolain 13 §:n kumoamisesta . . . . 91
143: 1. Ahmavaara ym., lak. al. N:o 13: Ehdotus
144: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- 11. Hiltunen ym., lak. al. N:o 23: Ehdotus
145: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 laiksi leimaverolain 60 § :n muuttamisesta 92
146: 2. Teir m. fl., lagmot. N:o 14: Förslag till 12. Aitio ym., lak. al. N:o 24: Ehdotus laiksi
147: lag angående ändring av lagen om in- leimaverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . 93
148: komst- och förmögenhetsskatt • . . . . . . . 70 13. l5hman, lak. al. N: o 25: Ehdotus laiksi
149: 2. Teir ym., lak. al. N:o 14: Ehdotus laiksi eräiden asuntokiinteistöjen ja asunto-
150: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 73 osakkeiden verotusarvon määräämisestä
151: vuodelta 1952 toimitattavassa tulo- ja
152: 3. Pakkanen ym., lak. al. N:o 15: Ehdotus omaisuusverotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94
153: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai-
154: kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 76 14. Lappi-Seppälä ym., lak. al. N:o 26: Ehdo-
155: tus laiksi eräiden asuntokiinteistöjen ja
156: 4. Kaitila ym., lak. al. N:o 16: Ehdotus kiinteistöosakkeiden verotusarvon mää-
157: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai- räämisestä vuodelta 1952 toimitettavassa
158: sesta muuttamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . 78 tulo- ja omaisuusverotuksessa . . . . . . . . . . 96
159: 5. Kyttä ym., lak. al. N:o 17: Ehdotus laiksi 15. Leikola, lak. al. N:o 27: Ehdotus laiksi
160: väliaikaisesta poikkeuksesta tulo- ja valtion osanotosta Suomen Asuntohypo-
161: omaisuusverolakiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 teekkipankin eräiden lainain järjestelyyn
162: 6. Kaitila ym., lak. al. N:o 18: Ehdotus annetun lain muuttamisesta . . . . . . • . . . . . 98
163: laiksi liikevaihtoveron perimisen asteit- 16. Koivisto ym., lak. al. N:o 28: Ehdotus
164: taisesta lopettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 83 laiksi 13 päivänä elokuuta 1942 annetun
165: 7. Virkki ym., lak. al. N:o 19: Ehdotus korvauslain mukaan korvaukseen oikeu-
166: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 86 tetuista eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . 99
167: 8. Suominen ym., lak. al. N:o 20: Ehdotus 17. Hallberg ym., lak. al. N:o 29: Ehdotus
168: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 88 laiksi eräitten toisen korvauslain mukaan
169: 9. l5hman ym., lak. al. N:o 21: Ehdotus ratkaistujen korvaushakemusten uudesta
170: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 89 käsittelystä ja uuden määräajan myön-
171: Sisällysluettelo 1953. V
172:
173: Sivu Sivu
174: tämisestä korvaushakemusten tekemistä 34. Kalliokoski ym., toiv. al. N:o 22: Toi-
175: varten eräille saman korvauslain mukaan menpiteistä maatilatalouden verotuksen
176: korvaukseen oikeutetuille annetun lain estämiseksi muodostumaata kohtuuttoman
177: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 korkeaksi ............................ 140
178: 18. Niukkanen ym., lak. al. N:o SO: Ehdotus 35. Virkki ym., toiv. al. N:o 23: Esityksen
179: lisäkorvauslaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 antamisesta aviopuolisoiden ansiotulojen
180: ver,ottamisesta erikseen . . . . . . . . . . . . . . . . 141
181: 19. Kuittinen ym., lak. al. N:o 31: Ehdotus
182: 36. Innala ym., toiv. al. N:o 24: Esityksen
183: lisäkorvauslaiksi ...................... 104
184: antamisesta 65 vuotta täyttäneiden vero-
185: 20. Muikku ym., lak. al. N:o 32: Ehdotus velvollisten sijoittamisesta alhaisimpaan
186: laiksi eräiden sodasta aiheutuneiden va- veroluokkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 142
187: hinkojen korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 107
188: 37. Teir m. fl., hemst. mot. N:o 25: Angående
189: 21. Haapanen ym., lak. al. N:o 33: Ehdotus beviljande åt byggare av bostadshus
190: laiksi valtion ja kunnan verotuksen pe- rätt att avdraga de verkliga byggnads-
191: -rusteista (Laus. Ltv:lta) .............. 108 kostnaderna från sin inkomst vid skatte-
192: 22. Leikola, lak. al. N: o 34: Ehdotus laeiksi deklarationen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143
193: tulo- ja omaisuusverolain sekä kunnal- 37. Teir ym., toiv. al. N:o 25: Asuntotalojen
194: lishallituksesta kaupungissa ja maalais- rakentajien oikeuttamisesta vähentä-
195: kuntain kunnallishallinnosta annettujen mään todelliset rakennuskustannukset
196: asetusten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 119 tuloistaan veroilmoituksessa . . . . . . . . . . . . 144
197: 23. Wiherheimo ym., lak. al. N:o 35: Ehdo- 38. Rönkkö ym., toiv. al. N:o 26: Syrjäseu-
198: tus laiksi ennakkoperintälain muuttami- duilla sijaitsevien tali kivisten viljelmien
199: sesta ................................. 121 viljelijäin veronhuojennusten lisäämisestä 145
200: 24. Öhman, lagmot. N:o 36: Förslag till lag 39. Suominen ym., toiv. al. N:o 27: Kuntien
201: om ändring av lagen om förskottsupp- vapauttamisesta suorittamasta liikevaih-
202: börd (Laus. Ltv:lta) ................ 122 toveroa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146
203: 24. Öhman, lak. al. N:o 36: Ehdotus laiksi 40. T. Kinnunen ym., toiv. al. N:o 28: Liike-
204: ennakkoperintälain muuttamisesta (Laus. vaihtoveron poistamisesta pienteollisuu-
205: Ltv:lta) .............................. 123 delta ................................ 147
206: 25. A. Simonen ym., lak. al. N:o 37: Ehdotus 41. Häppölä ym., toiv. al. N:o 29: Liikevaih-
207: laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta 124 toveron poistamisesta maaseudun tiili-
208: 26. Lahtela ym., lak. al. N: o 38: Ehdotus teollisuudelta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 148
209: laiksi yhtBismetsien verottamisesta .... 126 42. Tenhiälä ym., toiv. al. N:o 30: Esityksen
210: 27. Kulovaara ym., lak. al. N:o 39: Ehdotus antamisesta laiksi liikevaihtoveron pois-
211: laiksi knasakoululaitoksen kustannuksista tamisesta tärkeimmiltä rakennustarvik-
212: annetun lain muuttamisesta (Laus. keilta ja rakennusaineilta ............ 149
213: Siv:lta) .............................. 128 43. Hallberg ym., toiv. al. N:o 31: Invalii-
214: 28. Aitio ym., lak. al. N:o 40: Ehdotus laiksi dien autojen vapauttamisesta liikBvaihto-
215: kansakoululaitoksen kustannuksista anne- verosta . . ..................... '• . . . . . . . 151
216: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 130 44. Hallsten m. fl., hemst. mot. N:o 32: An-
217: 29. Koivisto ym., lak. al. N:o 41: Ehdotus gående fiskebåtsmotorers befriande från
218: laiksi eräiden sodasta aiheutuneiden omsättningsskatt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152
219: porovahinkojBn korvaamisesta (Laus. 44. Hallsten ym., toiv. al. N:o 32: Kalastus-
220: Mtv:lta) ............................. 133 venemoottorien vapauttamisesta liike-
221: 30. Kaitila ym., toiv. al. N:o 18: Toimenpi- vaihtoverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153
222: teistä valtion budjetin rakenteen uudis- 45. Heitto ym., toiv. al. N:o 33: Toimenpi-
223: tamiseksi valtion varojen käytön ja sääs- teistä makaroonin sekä konditoriatuot-
224: täväisyyden noudattamisen valvonnan te- teiden ja keksien vapauttamiseksi lii-
225: hostamista silmällä pitäen . . . . . . . . . . . . 135 kevaihtoverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154
226: 31. Meinander, hemst. mot. N:o 19: Angående 46. Junnila ym., toiv. al. N:o 34: Maanhan-
227: skattepolitikens gestaltande i syfte att kintalain mukaisten valtion velkasitou-
228: öka medborgarnas fria sparverksamhet 136 musten käyttämisoikeuden laajentami-
229: 31. Meinander, toiv. al. N:o 19: Veropolitii- sesta veronmaksuvälineinä . . . . . . . . . . . . 155
230: kan kehittämisestä kansalaisten vapaan 47. Ryömä ym., toiv. al. N:o 35: Toimenpi-
231: säästäruistoiminnan lisäämistä silmällä teistä rahanarvon alenemisen johdosta
232: pitäen ................................ 137 hädänalaiseen tilaan joutuneiden vanho-
233: 32. Kaitila ym., toiv. al. N:o 20: Suunnitel- jen, sairaiden ja työkyvyttömien henki-
234: man laatimisesta kustannus- ja hintata- löiden kärsimien tappioiden korvaaarni-
235: son alentamiseksi tarvittavista toimenpi- seksi ................................. 156
236: teistä ................................ 138 48. Lampinen ym., toiv. al. N:o 36: Talletus-
237: 33. Järnefelt ym., toiv. al. N:o 21: Paikka- ten, lainain, eläkkeiden ja henkivakuu-
238: kuntien kalleusluokituksen tarkistami- tusten sitomisesta elinkustannusindek-
239: sesta ................................ 139 siin 157
240: VI Sisällysluettelo 1953.
241:
242:
243: Sivu Sivu
244: 49. Ryhtä ym., toiv. al. N:o 37: Toimenpi- 65. Stenberg ym., toiv. al. N: o 53: Lisäyk-
245: teistä Pohjois-Suomen vähävaraisten jäl- sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
246: leenrakentajien indeksihyvityksen suorit- Turun ja Tampereen poliisikunnan palk-
247: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158 kauksen tarkistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 179
248: 50. Leikola ym., toiv. al. N:o 38: Tutkimuk- 66. Järnefelt ym., toiv. al. N:o 54: Valtion
249: sen toimittamisesta pääomanmuodostuk- viran ja toimen haitijoille virkamat-
250: sen lisäämis- ja piensäästäjien aseman koista maksettavien päivärahojen ja
251: turvaaruismahdollisuuksista osakesijoitus- matkakustannusten korvausten korottami-
252: toimintaa kehittämällä . . . . . . . . . . . . . . . . 160 sesta ................................. 180
253: 51. Leikola ym., toiv. al. N:o 39: Toimenpi- 67. Pasanen ym., toiv. al. N: o 55: Täyden
254: teistä inflaation kautta säästönsä menet- korvauksen myöntämisestä nimismiehille
255: täneiden henkilöiden toimeentulon tur- ja maalaispoliisikonstaapeleille kanslia-
256: vaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161 kustannuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181
257: 52. Vennamo ym., toiv. al. N:o 40: Taloudel- 68. Pasanen ym., toiv. al. N:o 56: Nimis-
258: lisen kansanvallan kehittämisestä . . . . . . 162 miesten ja maalaispoliisikonstaapelien vir·
259: 53. Leikola ym., t~iv. al. N:o 41: Toimenpi- kamatkakulujen korvauksen suorittami-
260: teistä taloudellisten tilastojen kehittämi- sesta täysimääräisenä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182
261: seksi ................................. 164 69. Kaitila ym., toiv. al. N:o 57: Toimenpi-
262: 54. Seppälä ym., toiv. al. N:o 42: Valtion teistä eri viran- ja toimenhaltijaryhmille
263: palkkauslautakunnan työn jatkamisesta suoritetun pukuavustuksen saattamiseksi
264: ja johtavan virkamiehistön palkkauksen nykyisiä olosuhteita ja hintatasossa ta-
265: järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165 pahtunutta nousua vastaavaksi . . . . . . . . 184
266: 55. Saariaho ym., toiv. al. N:o 43: Määrära- 70. Järnefelt ym., toiv. al. N:o 58: Kanava-
267: hasta Kymen lääninhallinnon virkakun- laitoksen virkojen ja toimien palkkaus-
268: nan asuntojen rakentamista varten Kou- luokkiin sijoittamisen tarkistamisesta 185
269: volaan ............................... 166 71. Tainio ym., toiv. al. N:o 59: Eräiden kau-
270: 56. Koivisto ym., toiv. al. N:o 44: Toimenpi- punkien postiljoonien palkkauksen jär-
271: teistä maamme syrjäseuduilla toimivien jestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 186
272: valtion viran tai toimen haltijain palk- 72. Kauppi ym., toiv. al. N:o 60: Määrära-
273: kauksen järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . 167 hasta Pohjois-Suomen tutkimussäätiölle 187
274: 57. Hakala, toiv. al. N:o 45: Eläkkeen mää- 73. Kyttä ym., toiv. al. N:o 61: Komitean
275: räämisestä samasta virasta saman perus- asettamisesta käsi- ja pienteollisuuden
276: teen mukaan eläkkeelle siirtymisen ajan- luotantarpeen ja luotonantomuotojen sel-
277: kohdasta riippumatta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169 vittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 188
278: 58. Tenhiälä ym., toiv. al. N:o 46: Valtion 74. Manninen ym., toiv. al. N:o 62: Toimenpi-
279: palveluksessa autonkuljettajina olevien teistä valtion omistamien ja valtion
280: eläkeiän alentamisesta ................ 170 osake-enemmistöisten liike- ja teollisuus-
281: laitosten eroamiseksi työnantajaliitosta 189
282: 59. Lehtonen ym., toiv. al. N:o 47: Viran tai
283: toimen haltijain palkkauksesta voimassa 75. Vennamo ym., toiv. al. N:o 63: Esityk-
284: olevien ikälisiä koskevien säännösten sen antamisesta valtion metsämaiden
285: muuttamisesta ........................ 171 luovuttamisesta uusille kreikkalaiskatali-
286: sille seurakunnille menetettyjen metsä-
287: 60. Innala ym., toiv. al. N:o 48: Valtion
288: maiden tilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190
289: viran tai toimen haltijain oikeudesta
290: lukea ikälisän saamista varten hyväkseen 76. Tainio ym., toiv. al. N:o 64: Pohjois-
291: se aika, minkä hän on ollut kunnan pal- Suomen maaperärikkauksiin pohjautuvan
292: v,eluksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 teollisuuden kehittämisestä . . . . . . . . . . . . 191
293: 61. Innala ym., toiv. al. N:o 49: Ylityön kor- 77. Leinonen ym., toiv. al. N:o 65: Tutkimuk-
294: vaamisesta eräille valtion viran ja toi- sen toimittamisesta Taka-Lapin metsäva-
295: men haitijoille ........................ 174 rojen hyväksikäyttämisestä . . . . . . . . . . . . 192
296: 62. Järnefelt ym., toiv. al. N:o 50: Valtion 78. Riihimäki ym., toiv. al. N:o 66: Tutki-
297: viran tai toimen haitijoille maksettavaa muksen toimittamisesta valtion harjoit-
298: sunnuntaityökorvausta koskevien mää- taman puunjalostusteollisuuden toiminta-
299: räysten muuttamisesta ................ 175 mahdollisuuksista Merikarvialla tai muu-
300: alla Pohjois-Satakunnassa . . . . . . . . . . . . . . 193
301: 63. Honkala ym., toiv. al. N:o 51: Lisäyk-
302: sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon 79. Helle ym., toiv. al. N:o 67: Toimenpi-
303: metsätieteellisen tutkimuslaitoksen vii- teistä maaseudun teollistamisen edistä-
304: den metsäteknikon palkkauksen korotta- miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194
305: miseksi .............................. 176 80. Vennamo ym., toiv. al. N:o 68: Maaseu-
306: 64. Kokkola ym., toiv. al. N:o 52: Lisäyk- dun pienteollisuuden edistämisestä 195
307: sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon 81. Pasanen ym., toiv. al. N:o 69: Etelä-
308: kaupunkien poliisilaitosten kanslistien ja Sav~n puunjalostusteollisuuden edistämi-
309: kirjurien palkkauksen tarkistamiseksi 177 sesta ................................. 197
310: Sisällysluettelo 1953. VII
311:
312: Sivu Sivu
313: 82. Ryhtä ym., toiv. al. N:o 70: Koillis-Po~ Angående utarbetande av en industriali-
314: janmaan puunjalostustehtaan rakentami- seringsplan för Hangö stad .......... 217
315: sesta Taivalkosken kunnan alueelle . . . . 198 99. Rosenberg ym., toiv. al. N:o 87: Teollista-
316: 83. Niskala ym., toiv. al. N:o 71: Sementti- missuunnitelman laatimisesta Hangon
317: tehtaan perustamisesta Kolarin kuntaan 199 kaupunkia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219
318: 100. Henriksson m. fl., hemst. mot. N:o 88:
319: 84. Järvinen ym., toiv. al. N: o 72: Selluloosa- Angående åtgärder för främjande av
320: ja paperitehtaan perustamisesta Närpiön Hangö stads utveckling ................ 221
321: kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200
322: 100. Henrilessan ym., toiv. al. N:o 88: Hangon
323: 85. Leinonen ym., toiv. al. N:o 73: Kotimais- kaupungin kehityksen edistämisestä .... 223
324: ten polttoaineiden kulutuksen ja tuotan-
325: non lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201 101. Leikola ym., toiv. al. N:o 89: Toimenpi-
326: teistä maamme yleisen tunnetuksi teke-
327: 86. Leikola ym., toiv. al. N:o 74: Toimenpi- misen ja erityisesti ulkomaankauppamme
328: teistä Otanmäen malmiesiintymän rau- edistämiseksi (Laus. Ulkv:lta) 225
329: dan jalostamiseksi mm. levyvalssaus-
330: tuotteiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202 102. Heilcura ym., toiv. al. N:o 90: Eräiden
331: harvaanasuttujen syrjäisten kuntien va-
332: 87. Leikola ym., toiv. al. N: o 75: Toimenpi- pauttamisesta työttömyystöiden toimeen-
333: teistä turvevoimalaitosten aikaansaami- panokustannusten suorittamisesta (Laus.
334: seksi ................................ 203 Ltv:lta) ............................ 227
335: 88. Väänänen ym., toiv. al. N:o 76: Eri minis-
336: teriöiden alaisina olevien koulujen ta-
337: lousopettajien palkkausluokittelun tar- B. Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoitta-
338: kistuksesta ........................ · . 205 vat määrärahojen osoittamista sosiaali-
339: 89. Palovesi ym., toiv. al. N:o 77: Lisäyk- seen ja sivistykselliseen: raken:nustoimin-
340: sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon taan, maanparan:nustöihin, maanteiden ja
341: !ainoiksi maaseudun vähävaraisille säh- siltojen rakentamiseen ym.
342: köistämiskustannuksia varten . . . . . . . . . . 206 Sivu
343: 103. Antila ym., rah. al. N:o 1: Määrärahan
344: 90. Rönkkö ym., toiv. al. N: o 78: Määrära- osoittamisesta alkoholistien työhuoltolan
345: hasta !ainoiksi pienviljelijöille sähköistä- perustamiseksi Ilmajoelle (Laus. Tv:lta) 231
346: mistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207
347: 104. H. Miettunen ym., rah. al. N:o 2: Määrä-
348: 91. T. Kinnunen ym., toiv. al. N:o 79: Mää- rahan osoittamisesta teatterien teknilli-
349: rärahasta sähköistämislainoiksi vesistö- siä peruaparannuksia varten (Laus. Siv:
350: jen rikkomien ja syrjäisten seutujen lta) .................................. 232
351: asukkaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208
352: 105. Kauppi ym., rah. al. N:o 3: Määrärahan
353: 92. Rönkkö ym., toiv. al. N:o 80: Ulkoatuo- osoittamisesta halpakorkoiseksi lainaksi
354: dun ja kotimaisen kuparin hinnaneron Pohjois-Suomen Kristittyjen Orpokotren
355: suorittamisesta valtion varoista maaseu- Kannatusyhdistys r. y:lle kansanopiston
356: dun sähköistäjille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209 rakentamista varten (Laus. Siv:lta) .... 233
357: 93. A. Kinnunen ym., toiv. al. N: o 81: Halpa- 106. Saariaho ym., rah. al. N:o 4: Määrärahan
358: korkoisten lainojen ja avustusten myön- osoittamisesta rakennusla-inaksi Kymen-
359: tämisestä Hailuodon yms. kuntien vähä- laakson Maamieskoulun Kannatusyhdis-
360: varaisten sähköntarvitsijain liittymis- tykselle Kymenlaakson maamieskoulun
361: maksujen suorittamista varten ........ 210 rakennussuunnitelman toteuttamista var-
362: 94. Riihimäki ym., toiv. al. N:o 82: Asiantun- ten (Laus. Mtv:lta) .................. 234
363: tijatoimikunnan asettamisesta ansiomah- 107. Häppölä ym., rah. al. N:o 5: Määrärahan
364: dollisuuksien järjestämiseksi maaseudun osoittamisesta halpakorkois,eksi lainaksi
365: työläis- ja pienviljelijäväelle .......... 211 Etelä-Hämeen emäntäkoulun perusta-
366: 95. Teir m. fl., hemst. mot. N:o 83: Angå- mista varten (Laus. Mtv:lta) ........ 235
367: ende anslag för anskaffning av nya be- 108. Antila ym., rah. al. N:o 6: Määrärahan
368: vakningsfartyg för sjöbevakningen . . . . 212 osoittamisesta Jurvanjärven kuivatustöitä
369: 95. Teir ym., toiv. al. N:o 83: _M_äärä~ahast~ varten (Laus. Mtv:lta) ................ 236
370: uusien varti,oalusten hankkimlS'eksl meri- 109. Jussila ym., rah. al. N:o 7: Määrärahan
371: vartiolaitokselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213 osoittamisesta halpakorkoisiksi !ainoiksi
372: 96. Ala-Kulju ym., toiv. al. N:o 84: Määrä- ammattikalastajille kalastusvälineiden
373: rahasta maakuntaliittojen toiminnan tu- hankkimista varten (Laus. Mtv:lta) 237
374: kemiseksi ............................ 214 110. Teir m.fl., fin.mot. N:o 8: Angående
375: 97. Kujala ym., toiv. al. N:o 85: Anjalankos- auvisande av anslag till understöd och lån
376: ken voimalaitoksen rakentamisesta . . . . 215 till yrkesfiskare vid anskaffning av fisk-
377: 98. N. Nurminen ym., toiv. al. N:o 86: Mää- bragder (Laus. Mtv:lta) .............. 238
378: rärahasta Ähtävänjoessa olevien Hanhi- 110. Teir ym., rah. al. N:o 8: Määrärahan
379: kosken ja Kirsiiänkosken välisen joki- osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi
380: alueen syventämiseksi ................ 216 ammattikalastajille kalastusvälineiden
381: 99. Rosenberg m. fl., hemst. mot. N:o 87: hankkimista varten (Laus. Mtv:lta) 239
382: VIII Sisällysluettelo 1953.
383:
384:
385: Sivu Sivu
386: 111. Niskala ym., rah. al. N:o 9: Määrärahan 116. Teir m. fl., fin. mot. N:o 14: Angående
387: osoittamisesta Pellon sairas· ja vanhain- anvisande av anslag för byggande av en
388: kodin rakennuslainain maksamista var- bro över Gertrudsström i Larsmo kom-
389: ten (Laus. Työv:Ita) ................ 240 mun (Laus. Kulkv:Ita) ..•............. 245
390: 112. Leivonen ym., rah. al. N:o 10: Määrära- 116. Teir ym., rah. al. N:o 14: Määrärahan
391: han osoittamisesta maantien rakentami- osoittamisesta sillan rakentamiseksi
392: seksi Suolahden kauppalasta Kuusan ase- Gertrudsströmin yli Luodon kunnassa
393: malle (Laus. Kulkv:lta) ................ 241 (Laus. Kulkv:lta) .................... 246
394: 113. T. Kinnunen ym., rah. al. N:o 11: Määrä- 117. Kujala ym., rah. al. N:o 15: Määrärahan
395: rahan osoittamisesta Tappuvirran !ossi- osoittamisesta ylikäytäväsillan rakenta-
396: paikan salmen kaventamiseksi (Laus. miseksi Inkeroisten Tehtaanmäen ylikäy-
397: Kulkv: Ita) • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242 tävälle (Laus. Kulkv:lta) ............ 247
398: 114. Pakkanen ym., rah. al. N:o 12: Määrä- 118. Teir m. fl., fin. mot. N:o 16: Angående
399: rahan osoittamisesta Kärkistensalmen los- anvisande av anslag tili understöd åt
400: sireitin rakentamiseksi Korpilahden pitä- Gamlakarleby stad för byggande av en
401: jässä (Laus. Kulkv:Ita) .............. 243 kaj i Yxpila hamn (Laus. Kulkv:lta) .. 248
402: 115. Leivonen ym., rah. al. N:o 13: Määrära- 118. Teir ym., rah. al. N:o 16: Määrärahan
403: han osoittamisesta siltapenkereiden vah- osoittamisesta avustukseksi Kokkolan
404: vistamiseksi Hännilänsalmen lassipaikalla kaupungille laiturin rakentamiseksi Yks-
405: Viitasaaren kunnassa (Laus. Kulkv:Ita) 244 pihlajan satamaan (Laus. Kulkv:lta) .. 249
406:
407:
408:
409: VI. Talousvaliokunta.
410: Sairaan- ja terveydenhoidon edistämistä, Sivu
411: väkijuomayhtiön vuosivoiton käyttä- 11. Ryömä, toiv. al. N:o 91: Lisäyksestä vuo-
412: mistä, lasten- ja kodinhoitajien kou- den 1953 tulo- ja menoarvioon Helsingin
413: lutusta ym. koskevia laki- ja toivoD!llS- yleisen sairaalan sisätautien ja kirurgis-
414: aloitteita. ten osastojen rakentamista varten . . . . . . 277
415: 12. Huttunen ym., toiv. al. N:o 92: Toimenpi-
416: teistä Kuopion keskussairaalan rakennus-
417: Sivu hankkeen toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 278
418: 1. Seppi ym., lak. al. N:o 42: Ehdotus laiksi 13. Vennamo ym., toiv. al. N:o 93: Lisäyk-
419: keskussairaalalain muuttamisesta . . . . . . 255 sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
420: 2. Kulovaara ym., lak. al. N:o 43: Ehdotus Kuopion keskussairaalan rakennustöiden
421: laiksi tuberkuloosilain muuttamisesta . . 258 aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279
422: 3. Seppi ym., lak. al. N:o 44: Ehdotus laiksi 14. E. Nurminen ym., toiv. al. N:o 94: Li-
423: tuberkuloosilain muuttamisesta ........ 261 säyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoar-
424: 4. Seppi ym., lak. al. N:o 45: Ehdotus laiksi vioon Kuopion keskussairaalan raken-
425: mielisairaslain muuttamisesta . . . . . . . . 263 nustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 280
426: 5. Pohjala ym., lak. al. N:o 46: Ehdotus 15. Koivunen ym., toiv. al. N:o 95: Lisäyk-
427: laiksi kunnallisista terveyssisarista anne- sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
428: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 265 Keski-Suomen keskussairaalan alilääkä-
429: reiden ja taloushenkilökunnan asuntora-
430: 6. Pohjala ym., lak. al. N:o 47: Ehdotus kennusten rakentamista varten . . . . . . . . 281
431: laiksi kunnan kätilöistä annetun lain
432: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 267 16. Mustonen ym., toiv. al. N:o 96: Valtion
433: sairaaloihin pääsystä ennakkomaksusta
434: 7. Suominen ym., lak. al. N:o 48: Ehdotus riippumatta . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . 282
435: laiksi lastenhoidon opetuslaitoksille an-
436: nettavasta valtionavustuksesta ........ 270 17. Friman ym., toiv. al. N:o 97: Maksutto-
437: man syöpäsairauksien tutkimuksen ja
438: 8. Ryömä ym., lak. al. N:o 49: Ehdotus hoidon järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 283
439: laiksi Helsingin yliopistossa ja muissa
440: Helsingin korkeakouluissa opiskelevien 18. Torvi ym., toiv. al. N:o 98: Toimenpiteistä
441: ylioppilaiden pakollisesta lääkärintarkas- synnytyslaitosten perustamiseksi maaseu-
442: tuksesta annetun lain 1 §:n muuttami- dulle ...........•..................... 284
443: sesta ...........•.....•............... 272 19. Nederström-Lunden ym., toiv. al. N:o 99:
444: 9. Käkelä ym., lak. al. N:o 50: Ehdotus Toimenpiteistä ajanmukaisen ja riittä-
445: laiksi väkijuomayhtiön verottamisesta ja vän tilavan kätilöopiston rakentamiseksi 286
446: sen vuosivoiton käyttämisestä annetun 20. Lukkarinen ym., toiv. al. N:o 100: Määrä-
447: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 273 rahasta sairaanhoitajakoulutalon rakenta-
448: 10. Honkala ym., lak. al. N:o 51: Ehdotus miseksi Jyväskylään •................. 287
449: laiksi väkijuomayhtiön verottamisesta ja 21. Hamara ym., toiv. al. N:o 101: Määrära-
450: sen vuosivoiton käyttämisestä annetun hasta Mikkelin kuuromykkiillnkoulun oppi-
451: lain muuttamisesta .................... 275 lasasuntolan rakentamista varten . . . . . . 288
452: Sisällysluettelo 1953. IX
453:
454: Sivu Sivu
455: 22. Juntunen ym., toiv. al. N:o 102: Lasten- 35. Seppi ym., toiv. al. N:o 115: Koululais-
456: tarhojen perustamisesta alle kouluikäi- ten kuulovikojen hoitamisesta . . . . . . . . . . 303
457: siä kuuroja ja vaikeasti kuulovikaisia 36. Hollsten, hemst. mot. N:o 116: Angående
458: lapsia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 289 möjligheterna att för upprätthållandet
459: 23. K. Eskola ym., toiv. al. N:o 103: Mahdol- av kommunala sjukhus i skärgårds- och
460: lisuuksicen varaamisesta valmistua sai- ödermarkstrakter erhålla högre stats-
461: raanhoitajakai kansakoulupohjalla 290 bidrag ........................... _. . . . 304
462: 24. Väänänen ym., toiv. al. N:o 104: Lasten- 36. Hollsten, toiv. al. N:o 116: Suuremmasta
463: hoitajien koulutuksen järjestämisestä val- valtionavusta saaristo- ja erämaaseutu-
464: tion kustannuksella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 291 jen kunnallisten sairaaloiden ylläpitoa
465: varten ..... _....... _. _........... _. . • . 305
466: 25. Häikiö ym., toiv. al. N:o 105: Kodinhoi-
467: tajien lwulutuksen laajentamisesta . . . . 292 37. Nederström-Lunden ym., toiv. al. N:o 117:
468: Saariston asukkaiden terveyden- ja sai-
469: 26. Väänänen ym., toiv. al. N:o 106: Kodin- raanhuollon turvaamisesta ....... _. . . . 306
470: hoitajakoulutuksen järjestämisestä val-
471: tion kotitalouskouluihin . . . . . . . . . . . . . . 293 38. Hollsten m. fl., hemst. mot. N:o 118:
472: Angående åtgärder för anskaffande av
473: 27. Tenhiälä ym., toiv. al. N: o 107: Toimenpi- en helikopter att användas för nödtjänst
474: teistä lääkkeiden hintojen alentamiseksi 294 i skärgårds- samt ödemarks- och gräns-
475: 28. Tenhiälä ym., toiv. al. N:o 108: Huojen- trakter ................. _. . . . . . . . . . . . 307
476: nuksen myöntämisestä maan pienimmille 38. Hollsten ym., toiv. al. N:o 118: Helikop-
477: apteekeille aukioloaikaan nähden . . . . . . 295 terin hankkimisesta käytettäväksi saa-
478: 29. Tenhiälä ym., toiv. al. N:o 109: Toimenpi- risto- sekä erämaa- ja rajaseutujen hätä-
479: teistä apteekkimaksujen käyttämisestä apupalveluun . _____ . . . . . . . . . . . . . . . . . . 309
480: farmaseuttisen laitoksen ja farmasiakun- 39. Ryömä ym., toiv. al. N:o 119: Toimenpi-
481: nan eläkkeiden hyväksi . . . . . . . . . . . . . . 296 teistä mielisairaaloissa ja mielisairaan-
482: 30. Tenhiälä ym., toiv. al. N:o 110: Farma- hoidossa ihnenneiden epäkiohtien korjaa-
483: seuttisen opetuksen uudistamisesta • . . . 297 miseksi __ ........... _............. _• . 311
484: 31. Stenberg ym., toiv. al. N:o 111: Toimen- 40. K. Eskola ym., toiv. al. N:o 120: Toimen-
485: piteistä sairausinvaliidien huollon jär- piteistä valtion osallistumiseksi eläinlää-
486: jestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 298 kärien matkakustannuksiin ..... _. . . . . . 312
487: 32. Järnefelt ym., toiv. al. N:o 112: Maksut- 41. Nederström-Lunden ym., toiv. al. N:o 121:
488: toman lääkärin- ja sairaanhoidon järjes- Toimenpiteistä hinkuyskän ja tuhkaro-
489: tämisestä valtion palveluksesta eläkkeelle kon sisällyttämisestä yleisvaarallisiin
490: siirtyneille eräissä tapauksissa . . . . . . . . 300 tarttuviin tauteihin terveydenhoitolain-
491: 33. Nederström-Lunden ym., toiv. al. N:o 113: säädännössä •.......... _. . . . . . . . . . . . . . 313
492: Avustuksen myöntämisestä vähävarai- 42. V. Simonen ym., toiv. al. N:o 122: Esi-
493: sille huoltajille vajaamielisten lasten ko- tyksen antamisesta laiksi jodin pakolli-
494: tona hoitamisen johdosta . . . . . . . . . . . . . . 301 sesta sekoittamisesta keittosuolaan ... _ 314
495: 34. Nederström-Lunden ym., toiv. al. N:o 114: 43. Torvi ym., toiv. al. N:o 172: Lisäyksestä
496: Terveydenhuollon tehostamisesta oppikou- vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon kätilöi-
497: luissa ja muissa oppilaitoksissa ........ 302 den palkkojen korottamiseksi ......... _ 315
498:
499:
500:
501: VII. Lald- ja talousvaliokunta.
502: Kunnallislain, köyhäinhoitolain, metsäs- Sivu
503: tyslain, kalastuslain, palolain sekä jako- 6. Vennamo ym., lak. al. N:o 57: Ehdotus
504: ja vesioikeuslainsäädännön: muuttamista, laiksi kalastuslain muuttamisesta . . . . . . 329
505: manttaalikuntalaitoksen lakkauttamista 7. Myllymäki ym., lak. al. N:o 58: Ehdotus
506: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. laiksi kalastuslain muuttamisesta ..... _ 330
507: 8. Aitio ym., lak. al. N:o 59: Ehdotus laiksi
508: Sivu kalastuslain muuttamisesta ..... _. _... _ 332
509: 1. Tenhiälä ym., lak. al. N:o 52: Ehdotus
510: laiksi kunnallislain 40 §: n muuttamisesta 321 9. Öhman ym., lak. al. N:o 60: Ehdotus
511: laiksi palolain muuttamisesta . . . . . . . . . . 333
512: 2. Alanko ym., lak. al. N:o 53: Ehdotus
513: laiksi kunnallislain 65 §: n muuttamisesta 323 10. N. Kaasalainen ym., lak. al. N:o 61: Eh-
514: dotus laiksi seurakuntien velvollisuu-
515: 3. A. Simonen ym., lak. al. N:o 54: Ehdotus desta ottaa osaa pappilan rakentamiseen
516: laiksi kunnallislain muuttamisesta ...... 324 ja kunnossa pitämiseen maan evankelis-
517: 4. Friman ym., lak. al. N:o 55: Ehdotus luterilaisissa seurakunnissa annetun ase-
518: laiksi köyhäinhoitolain muuttamisesta . . 325 tuksen muuttamisesta . _. . . . . . . . . . . . . . . . 335
519: 5. Kähönen ym., lak. al. N: o 56: Ehdotus 11. Vennamo ym., lak. al. N:o 62: Ehdotus
520: laiksi metsästyslain muuttamisesta . . . . 327 laiksi Suomen kreikkalaiskatolisen kirk-
521:
522: II
523: X Sisällysluettelo 1953.
524:
525:
526: Sivu Sivu
527: kokunnan jälleenrakentamisesta annetun 18. Sarjala ym., toiv. al. N:o 128: Toimenpi-
528: lain 1 §:n muuttamisesta (Laus. Vv:lta) 337 teistä vesijättöalueiden ja jakokuntien
529: 12. Ryhtä, lak. al. N:o 63: Ehdotus laiksi :yht~is~en ~aiden omistussuhteiden jär-
530: isojaosta Kuusamon kunnassa annetun Jestamiseksi .......................... 346
531: lain 21 §: n muuttamisesta (Laus. Mtv:
532: 19. Kuittinen ym., toiv. al. N:o 129: Osuus-
533: lta) .................................. 338
534: kuntien ja niitä vastaavien yhtymien,
535: 13. Haapaniemi ym., toiv. al. N:o 123: Komi- työväentalojen ja seurojen oikeudesta
536: tean asettamisesta laatimaan ehdotusta lunastaa niiden hallussa vuokrasopimuk-
537: kunnallislain tarkistamisesta . . . . . . . . . . 339 sen nojalla olevat maa-alueet .......... 347
538: 14. Rapio ym., toiv. al. N:o 124: Manttaali-
539: 20. Suominen ym., toiv. al. N: o 130: Tapatur-
540: kuntien lakkauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 340 makorvauksen suorittamisesta työlaitok-
541: 15. Sävelä ym., toiv. al. N:,o 125: Manttaali- sissa oleville korvausvelvollisille elatus-
542: kuntalaitoksen lakkauttamisesta 341 velvollisille .......................... 348
543: 16. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 126:
544: 21. Salmela-Järvinen ym., toiv. al. N:o 131:
545: Angående förhöjning av statens andel i Viranomaisten veivoittamisesta merkitse-
546: de av nyskiften föranledda utgifterna 342
547: mään kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin
548: 16. Wickman ym., toiv. al. N:o 126: Valtion avioliiton ulkopuolella syntyneelle lap-
549: osuuden korottamiseksi uusjaoista aiheu- selle elatusapua maksamaan tuomitun
550: tuvissa kustannuksissa . . . . . . . . . . . . . . . . 343 henkilön nimen kohdalle lapsen nimi ja
551: 17. Wickman m.fl., hemst. mot. N:o 127: ikä sekä lapsen äidin nimi . . . . . . . . . . . . 350
552: Angående avlåtande av proposition med
553: 22. Erkkilä ym., toiv. ai. N:o 132: Määrära-
554: förslag tili revision av vattenrättslag-
555: hasta lainojen myöntämiseksi kunnille
556: stiftningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344
557: kunnalliskotien rakentamista ja korjaa-
558: 17. Wickman ym., toiv. al. N:o 127: Esityk- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351
559: sen antamisesta vesioikeuslainsäädännön
560: tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 345
561:
562:
563:
564: VIII. Sivistysvaliokunta.
565: Oppi- ja kansakouluja, korkeakouluja, Sivu
566: seminaareja, tiedettä ja taidetta ym. kos- 8. Tiekso-Isaksson ym., toiv. al. N:o 138:
567: kevia laki- ja toivomusaloitteita. Korkeakoulujen eri tiedekuntien tutkin-
568: Sivu tovaatimuksissa esiintyvän vieraskielisen
569: 1. Seppälä ym., lak. al. N: o 64: Ehdotus kirjallisuuden käännättämisestä suomen-
570: laiksi oppikoulun oppilaiden koulunkäyn- kielelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 372
571: nin avustamisesta annetun lain muutta- 9. Kaitila ym., toiv. al. N:o 139: Toimenpi-
572: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 357 teistä rakennusteknillisen tutkimuksen
573: 2. Österholm m. fl., lagmot. N: o 65: Förslag ja alan korkeimman opetuksen lisäämi-
574: tili lag angående ändring av lagen om seksi ja tehostamiseksi ................ 374
575: statsunderstöd åt privata läroverk . . . . 359 10. K. Eskola ym., toiv. al. N:o 140: Kansa-
576: 2. Österholm ym., lak. al. N:o 65: Ehdotus koulupohjalla toimivien seminaarien pe-
577: laiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta rustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 375
578: annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 362 11. Stenberg ym., toiv. al. N:o 141: Valtion
579: 3. Korsbäck m. fl., hemst. mot. N:o 133: uuden lastentarhanopettajaseminaarin pe-
580: Angående ändrade grunder för er- rustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 376
581: hållande av understöd för yrkesstudier 365 12. Ala-Kulju ym., toiv. al. N:o 142: Semi-
582: 3. Korsbäck ym., toiv. al. N:o 133: Ammat- naarin ja siihen yhdistetyn talousopet-
583: tiopintojen avustuksen saannin perus- tajain valmistuslaitoksen perustamisesta
584: teiden muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 366 Etelä-Pohjanmaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 378
585: 4. Kaitila ym., toiv. al. N:o 134: Rahaston 13. Kulovaara ym., toiv. al. N:o 143: Jyväs-
586: muodostamisesta kirjallisen, taiteellisen kylän Kasvatusopillisen Korkeakoulun ja
587: ja tieteellisen työn tukemiseksi . . . . . . . . 367 seminaarien harjoituskoulujen opettajien
588: 5. E. Kilpi ym., toiv. al. N:o 135: Esityksen palkkauksen järjestämisestä . . . . . . . . . . 379
589: antamisesta kirjastolainsäädännön uudis- 14. Kalliokoski ym., toiv. al. N:o 144: Toi-
590: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 369 menpiteistä miesseminaarin perustami-
591: 6. Leikola ym., toiv. al. N:o 136: Toimen- seksi Keski-Pohjanmaalle .............. 380
592: piteistä ajanmukaisen teknillisen kirjal- 15. Ala-Kulju ym., toiv. al. N:o 145: Määrä-
593: lisuuspalvelun aikaansaamiseksi . . . . . . . . 370 rahasta normaalilyseoiden opettajakoke-
594: 7. Seppälä ym., toiv. al. N:o 137: Valtion laiden stipendejä varten .............. 381
595: oppilaitosten tuntiopettajain toimien va- 16. Nevalainen ym., toiv. al. N:o 146: Mää-
596: kinaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371 rärahasta stipendeiksi normaalilyseoihin
597: Sisällysluettelo 1953. XI
598:
599: Sivu Sivu
600: auskultoimaan pyrkiville . . . . . . . . . . . . . . 382 35. Ryömä ym., toiv. al. N:o 165: Valtion
601: 17. Ala-Kulju ym., toiv. al. N:o 147: Määrä- takaamien lainojen myöntämisestä kor-
602: rahasta tyttölyseoiden yhden uusien vie- keakouluissa opiskeleville ja kansakou-
603: raiden kielten nuoremman lehtorin viran lunopettajiksi valmistuville .......... 405
604: muuttamiseksi vanhemman lehtorin vi- 36. Lappi-Seppälä ym., toiv. al. N:o 166:
605: raksi ................................ 383 Oppikoulun- ja kansakoulunopettajain
606: 18. Tiekso-Isaksson ym., toiv. al. N:o 148: ulkomaisista opintomatkoista .......... 406
607: Muonion yhteiskoulun ottamisesta val- 37. Leinonen ym., toiv. al. N:o 167: Nuoriso·
608: tion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 385 kasvatusopissa ja kansakouluhallinnossa
609: 19. Lahtela ym., toiv. al. N:o 149: Toimenpi· suoritettavan tutkinnon sisällyttämisestä
610: teistä Muonion yhteiskoulun ottamiseksi kansakoulunopettajien valmistuslaitosten
611: valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 386 kurssivaatimuksiin .................... 407
612: 20. Niskala ym., toiv. al. N:o 150: Muonion 38. Niskala ym., toiv. al. N: o 168: Valtion
613: yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun 387 osallistumisesta vanhojen kansakoulura-
614: 21. Leivonen ym., toiv. al. N:o 151: V~itasaa kennusten peruskorjauksiin ............ 408
615: ren yhteiskoulun ottamisesta valtion hal- 39. A. Wirtanen m. fl., hemst. mot. N:o 169
616: tuun ................................ 389 Angående ändring av stadgandena rö-
617: 22. Ahmavaara ym., toiv. al. N:o 152: Oulun rande val av folkskollärare . . . . . . . . . . . . . 409
618: keskikoulun laajentamisesta yliopistoon 39. A. Wirtanen ym., toiv. al. N:o 169: Kan-
619: johtavaksi lyseoksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 390 sakoulunopettajain valitsemista koske-
620: 23. Tauriainen ym., toiv. al. N:o 153: Kun- vien säännösten muuttamisesta ........ 411
621: nallisen kokeilukeskikoulun perustami- 40. Rytinki ym., toiv. al. N:o 170: Toimenpi-
622: sesta Taivalkosken kuntaan . . . . . . . . . . . . 392 teistä kansakoulujen muuttamisesta kuu·
623: 24. Tauriainen ym., toiv. al. N:o 154: Kun· siluokkaisiksi ........................ 413
624: nallisen Jwkeilukeskikoulun perustami- 41. Järnefelt ym., toiv. al. N:o 171: Kauppa·
625: sesta Hyrynsalmen kuntaan . . . . . . . . . . . . 393 opetuksen uudistamisesta .............. 415
626: 25. Juntunen ym., toiv. al. N:o 155: Kiuruve· 42. Tenhiälä ym., toiv. al. N:o 173: Toimen-
627: den yhteiskoulun siipirakennuksen raken- piteistä lastentarhanopettajien koulutuk-
628: nustyön rahoittamisesta .............. 394 sen laajentamiseksi .................. 416
629: 26. Lahtela ym., toiv. al. N: o 156: Toimenpi-
630: 43. Kalliokoski ym., toiv. al. N:o 174: Toi-
631: teistä tarpeellisten luokka· ym. huonei-
632: menpiteistä ns. ylilahjakkaiden nuorten
633: den rakentamiseksi Kemijärven yhteis-
634: kouluopetuksen järjestämiseksi ........ 417
635: lyseolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 395
636: 44. Tenhiälä ym., toiv. al. N:o 175: Hoito-
637: 27. Heljas ym., toiv. al. N:o 157: Määrära-
638: ja kasvatusmaksun määräämisestä lasten-
639: hasta Kuopion keskikoulun rakennustöi-
640: tar hoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 418
641: den aloittamista varten .............. 396
642: 45. Tiekso-Isaksson ym., toiv. al. N:o 176:
643: 28. J. Wirtanen, toiv. al. N:o 158: Määrära-
644: Taloudellisen tuen järjes:tJimisestä nuo-
645: hasta keskusammattikoulun perustami-
646: risotalojen rakentajille ................ 420
647: seksi suomenkieliselle Etelä-Pohjan·
648: maalle ................................ 397 46. Kuusinen ym., toiv. al. N:o 177: Tutki-
649: muksen toimittamisesta Suomalaisen
650: 29. Ala-Kulju ym., toiv. al. N:o 159: Määrä-
651: Oopperan valtion haltuun ottamisen mah-
652: rahasta Etelä-Pohjanmaan suomenkieli·
653: dollisuuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 421
654: sen keskusammattikoulun rakentamiseksi
655: Seinäjoelle ............................ 398 47. E. Kilpi ym., toiv. al. N:o 178: Kuvaama-
656: 30. Kuittinen ym., toiv. al. N:o 160: Määrä- taiteilijain oikeuttamisesta saamaan mää-
657: rahasta valtion keskusammattikoulun pe- rätty osuus jokaisesta julkisesti tapah-
658: rustamiseksi Imatran kauppalaan . . . . . . 400 tuvasta taideteoksen myynnissä makset-
659: tavasta kauppahinnasta ................ 423
660: 31. Riihimäki ym., toiv. al. N:o 161: Toimen-
661: piteistä ammattioppilaitoksen perustami· 48. Teir m. fl., hemst. mot. N:o 179: Angå-
662: seksi La vian kuntaan ................ 401 ende understödjande av det folkliga
663: sång- och musiklivet i landet . . . . . . . . . . 424
664: 32. Puumalainen ym., toiv. al. N:o 162: Li-
665: säyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoar- 48. Teir ym., toiv. al. N:o 179: Kansanomai-
666: vioon Keski-Suomen keskusammattikou- sen laulu- ja saitautoharrastuksen tuke-
667: lun rakentamista varten ................ 402 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 425
668: 33. Tikkaoja ym., toiv. al. N:o 163: Määrära- 49. Leinonen ym., toiv. al. N:o 180: Eloku-
669: hasta rakennuspiirustusten aikaansaami- vien ja kirjallisten julkaisujen siveelli-
670: seksi Seinäjoelle perustettavaa Etelä-Poh- sen tason valvonnasta . . . . . . . . . . . . . . . . 426
671: janmaan suomenkielistä keskusammatti- 50. Haapaniemi ym., toiv. al. N:o 181: Ulko-
672: koulua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 403 maanmatkamaksun käytäntöön ottami·
673: 34. E. Nurminen ym., toiv. al. N:o 164: Om- sesta matkailun edistämiseksi . . . . . . . . . . 428
674: peluopettajain valmistuksen järjestämi- 51. Huttunen ym., toiv. al. N:o 182: Kreikka·
675: sestä Etelä-Hämeen keskusammattikou- laiskatalisen kirkollisen museon perus-
676: luun ................................ 404 tamisesta Kuopioon .................... 429
677: XII Sisällysluettelo 1953.
678:
679:
680: Sivu Sivu
681: 52. Kullberg, hemst. mot. N:o 183: Angående 53. Leikola ym., toiv. al. N:o 184: Toimen-
682: minskning av antalet på vardag infal- piteistä kirjoituskoneiden näppäimistöjen
683: lande helgdagar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 430 yhtenäistämiseksi ..................... 432
684: 52. Kullberg, toiv. al. N:o 183: Arkipäivien 54. Rantamaa ym., toiv. al. N:o 185: Kansa·
685: kohdalle sattuvien pyhäpäivien luku- koululaitoksesta kunnille aiheutuvan rasi-
686: määrän vähentämisestä . . . . . . . . . . . . . . 431 tuksen tasoittamisesta (Laus. Ltv:lta) 433
687:
688:
689:
690:
691: IX. Maatalousvaliokunta.
692: Asutustoimi.ntaa, maanhankintalain muut- Sivu
693: tamista, vuokraviljelmien: itsenäistämistä, strömming . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 463
694: maa-, karja- ja metsätaloutta, poronhoi- 15. Korsbäck ym., lak. al. N:o 80: Ehdotus
695: toa, kalastusta, kotitaloutta ja -teolli- laiksi silakkakaupan järjestelystä 466
696: suutta, kuivatus- ja perkaustöitä ym.
697: 16. von Born, lagmot. N:o 81: Föslag tili lag
698: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
699: om begränsning av befogenheten att
700: Sivu återbryta vissa med stöd av jordanskaff-
701: 1. Vennamo ym., lak. al. N:o 66: Ehdotus ningslagen fattade, laga kraft vunna be-
702: laiksi asutuslautakunnista annetun lain slut (Laus. Lv:lta) .................. 469
703: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 439 16. von Born, lak. al. N:o 81: Ehdotus laiksi
704: 2. Vennamo ym., lak. al. N:o 67: Ehdotus eräiden maanhankintalain nojalla annet-
705: laiksi asutuslain muuttamisesta . . . . . . . . 440 tujen lainvoiman saaneiden päätösten
706: 3. V. Eskola ym., lak. al. N:o 68: Ehdotus purkamisen rajoittamisesta (Laus. Lv:lta) 471
707: laiksi maanhankintalain muuttamisesta 442 17. Niukkanen ym., lak. al. N:o 82: Ehdotus
708: 4. Kähönen ym., lak. al. N:o 69: Ehdotus laiksi maanhankintalain nojalla annettu-
709: laiksi maanhankintalain muuttamisesta 443 jen lainvoiman saaneiden päätösten pur-
710: kamisen rajoittamisesta (Laus. Lv:lta) .. 473
711: 5. Heikkilä ym., lak. al. N:o 70: Ehdotus
712: laiksi maanhankintalain 110 §: n muutta- 18. Lindqvist ym., lak. al. N:o 83: Ehdotus
713: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 445 laiksi eräiden maanhankintalain nojalla
714: annettujen lainvoiman saaneiden päätösten
715: 6. Vennamo ym., lak. al. N:o 71: Ehdotus
716: laiksi lisämaan antamisesta valtion ja purkamisen rajoittamisesta (Laus. Lv:lta) 475
717: yhtiöiden maista maaseudun perheviljel- 19. Ikonen ym., toiv. al. N:o 186: Toimenpi-
718: mille ................................ 447 teistä -Itä- ja Pohjois-Suomen maatalou-
719: 7. Nykänen ym., lak. al. N:o 72: Ehdotus dellisen aseman parantamiseksi ........ 477
720: laiksi varojen varaamisesta uudisraivauk- 20. Hamara ym., toiv. al. N:o 187: Palvelus-
721: sista jaettavia palkkioita varten anne- ajan Iaskemistavan muuttamisesta maa-
722: tun lain muuttamisesta ................ 449 taloushallituksen alaisten kotitalouskoulu-
723: 8. Vennamo ym., lak. al. N:o 73: Ehdotus je.~. ~p~~taj.~en palkkaus- ja eläke-etuja
724: laiksi varojen varaamisesta pellon kun- maarattaessa .......................... 478
725: nostamisesta jaettavia palkkioita varten 450 21. Lepistö, toiv. al. N:o 188: Pitkäaikaisen
726: 9. Vennamo ym., lak. al. N:o 74: Ehdotus h~lpa~?rkoisen maatalousluoton järjestä-
727: laiksi varojen varaamisesta asutusaluei- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 480
728: den kuivatuskanavien kunnossapidosta 22. Juntunen ym., toiv. al. N:o 189: Siemen-
729: jaettavia palkkioita varten ............ 452 v~lja~- varaamisesta katoalueen viljelijä-
730: 10. Väisänen ym., lak. al. N:o 75: Ehdotus vaestolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 481
731: laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun 23. Häikiö ym., toiv. al. N:o 190: Maanhan-
732: lain muuttamisesta .................... 454 kintalain 104 §: n mukaisten perustamis-
733: 11. Haapanen ym., lak. al. N:o 76: Ehdotus palkkioiden maksamisesta eräille uudisti-
734: laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun lan perustajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 482
735: lain muuttamisesta .................... 456 24. Erkkilä ym., toiv. al. N: o 191: Pohjois-
736: 12. Väyrynen, lak. al. N: o 77: Ehdotus laiksi Suomen karjatalouden tukemisesta .... 483
737: poronhoitolain muuttamisesta ....... , .. 458 25. A. Wirtanen m. fl. hemst. mot. N:o 192:
738: 13. Lampinen ym., lak. al. N:o 78: Ehdotus Angående förbättrande av fiskerihushåll-
739: laiksi viljankuivureiden sekä viljankui- ningen ............................... 484
740: vauslaitosten hankkimisen ja rakentami- 25. A. Wirtanen ym., toiv. al. N:o 192: Kala-
741: sen rahoittamisesta .................... 460 talouden parantamisesta .............. 485
742: 14. Aitio ym., lak. al. N:o 79: Ehdotus laiksi 26. Leikola ym., toiv. al. N:o 193: Vuokravil-
743: varojen varaamisesta ammattikalastajille jelmien itsenäistämisestä vapaaehtoisuu-
744: kalastusvälineiden hankintoja varten .. 462 den pohjalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 486
745: 15. Korsbäck m. fl., lagmot. N:o 80: Föslag 27. Friman ym., toiv. al. N:o 194: Vuokravil-
746: tili lag om auktorisering av handeln med jelmien itsenäistämisestä ............... 487
747: Sisällysluettelo 1953. XIII
748:
749: Sivu Sivu
750: 28. Kosola ym., toiv. al. N:o 195: Toimenpi- 46. T. Kinnunen ym., toiv. al. N:o 213: Eläk-
751: teistä maanluovuttajia kohdanneiden me- keiden järjestämisestä eräille yksityis-
752: netysten korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 488 luontoisten maatalous- ja kotitalouskoulu-
753: 29. Kähönen ym., toiv. al. N:o 196: Toimen- jen käsitöiden opettajille . . . . . . . . . . . . . . . 511
754: piteistä halpakorkoisten katovahinkolai- 47. Saari ym., toiv. al. N:o 214: Määrära-
755: nojen myöntämiseksi maatalouden har- hasta Alavudelle perustettavan maamies·
756: joittajille . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 489 koulun toiminnan aloittamista varten . . 512
757: 30. Juntunen ym., toiv. al. N:o 197: Maan- 48. Kauppi ym., toiv. al. N:o 215: Toimen-
758: hankintalain mukaisen rahoitustoiminnan piteistä maamiesopiston perustamiseksi
759: uudelleen järjestämisestä ............... 491 Koivikon koulutilalle .................. 513
760: 49. Pasanen ym., toiv. al. N:o 216: Metsä-
761: 31. Tainio ym., toiv. al. N:o 198: Maanhan- työväen ammattikasvatusohjelman laati-
762: kintalain 104 §: n mukaisten uudistilan misesta ............................... 514
763: perustamispalkkioiden korottamisesta . . . 492
764: 50. T. Kinnunen ym., toiv. al. N:o 217: Itä-
765: 32. Ryhtä ym., toiv. al. N:o 199: Kuusamon Suomen metsäkoulun perustamisesta Heinä-
766: ja Sallan kuntien maanhankintalain muut- vedelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 515
767: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 494
768: 51. Hallberg ym., toiv. al. N:o 218: Metsä-
769: 33. Kähönen ym., toiv. al. N:o 200: Toimen- koulun perustamisesta Pohjois-Karjalaan 516
770: piteistä siirtoväkeen kuuluvien maansaa-
771: jien ennen 31 päivää joulukuuta 1950 os- 52. Saura ym., toiv. al. N:o 219: Isäntäopis-
772: tamien hallintasopimustilojen hintain alen- ton perustamisesta Loimaan maamieskou-
773: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 495 lun yhteyteen ......................... 518
774: 34. Käkelä ym., toiv. al. N:o 201: Toimen- 53. Sarjala ym., toiv. al. N:o 220: Määrä-
775: piteistä siirtoväkeen lukeutuvan maan- rahasta erikoiskurssien järjestämiseksi
776: saantioikeutensa menettäneen henkilön maatalous-, karjatalous- ja puutarhatek-
777: pääsemiseksi kerrostalorakennustoimin • nikoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 520
778: nasta osalliseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 496 54. Jussila ym., toiv. al. N:o 221: Salaojitus-
779: 35. Lahtela ym., toiv. al. N:o 202: Lisämaan ammattikoulutuksen järjestämisestä maan-
780: antamisesta eräille asuntoviljelys- ja vil- viljelijöille . . . .. . . .. .. . . . . . .. .. .. . . . .. . 522
781: jelystiloille Pohjois-Suomessa . . . . . . . . . . 497 55. Rytinki ym., toiv. al. N:o 222: Yhdistetyn
782: 36. Pasanen ym., toiv. al. N:o 203: Tutkimuk- kotitalous- ja emäntäkoulun perustami-
783: sen toimittamisesta metsäasiain hallinnon sesta Pudasjärven kuntaan . . . . . . . . . . . . . 524
784: järjestelystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 498 56. Vilhula ym., toiv. al. N:o 223: Emäntä-
785: 37. Heikura ym., toiv. al. N:o 204: Esityksen koulun rakentamisesta Keski-Suomeen .. 525
786: antamisesta metsänparannuslaiksi ...... 499 57. Korsbäck m. fl., hemst. mot. N:o 224: An-
787: 38. Riihimäki ym., toiv. al. N:o 205: Metsien gående anslag för uppförande av en skol-
788: parantamistoimenpiteistä . . . . . . . . . . . . . . 501 byggnad för Korsholms husmodersskola . . 526
789: 39. Tikkaoja ym., toiv. al. N:o 206: Toimen- 57. Korsbäck ym., toiv. al. N:o 224: Määrä-
790: piteistä metsänparannusavustusten käyt· rahasta Korsholman emäntäkoulun koulu-
791: tämiseksi yksinomaan pienmetsänomista- rakennuksen rakentamista varten ....•• 527
792: jien metsien vajaatuottoisuuden korjaami- 58. Lahtela ym., toiv. al. N:o 225: Määrä-
793: seen .................................. 502 rahasta Kemijärven emäntäkoulun opetta·
794: 40. Kähönen ym., toiv. al. N:o 207: Määrä- jain asuntorakennuksen sekä luokka- ja
795: rahasta maamme olosuhteisiin soveltu- oppilasasuntorakennuksen rakentarruiseen . . 528
796: vien pienehköjen tiiliputkitehtaiden ra· 59. Niskala ym., toiv. al. N:o 226: Toimen-
797: kennussuunnitelman laatimista varten . . 503 piteistä emäntäkoulun perustamiseksi Ala-
798: 41. Jussila ym., toiv. al. N:o 208: Toimenpi- tornion kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 529
799: teistä puutarhaviljelyn suotuisaa kehi- 60. Meriläinen ym., toiv. al. N:o 227: Määrä-
800: tystä haittaavien epäkohtien poistami- rahasta emäntäkoulutalon rakentamiseksi
801: seksi ................................. 504 Sotkamon kunnan Vuorelan tilalle . . . . . 530
802: 42. Rapio ym., toiv. al. N:o 209: Toimenpi· 61. Lepistö ym., toiv. al. N:o 228: Määrä-
803: teistä rusakkojänisten hedelmänviljeli- rahasta avustukseksi ja lainaksi Isonky-
804: jöille aiheuttamien vahinkojen estämiseksi rön naiskotiteollisuuskoulun rakentami-
805: tai korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 506 seksi .................................. 531
806: 43. Ryhtä ym., toiv. al. N:o 210: Määrära- 62. Pakkanen ym., toiv. al. N:o 229: Määrä-
807: hasta Koillis-Suomen metsänhoitolauta- rahasta kiinteän naiskotiteollisuuskoulun
808: kunnan perustamista varten . . . . . . . . . . . . 507 perustamiseksi Kuhmalahdelle . . . . . . . . • . 532
809: 44. Koskinen ym., toiv. al. N:o 211: Pienvil- 63. Honkala ym., toiv. al. N:o 230: Loimaan
810: jelijöille annettavan maatalousammatti- naiskotiteollisuuskoulun rakennushankkeen
811: koulutuksen uudistamisesta . . . . . . . . . . . . 509 avustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 533
812: 45. Leinonen ym., toiv. al. N:o 212: Maata· 64. Heikura ym., toiv. al. N:o 231: Määrära-
813: loudellisten koulujen käsityönopettajan hasta kiinteän naiskotiteollisuuskoulun pe-
814: toimien vakinaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 510 rustamiseksi Pohjois-Satakuntaan ........ 534
815: XIV Sisällysluettelo 1953.
816:
817:
818: Sivu Sivu
819: 65. Kyttä ym., toiv. al. N:o 232: Toimenpi- rahasta !ainoiksi kalastajien hallintaan
820: teistä suomenkielisen kalastajakoulun pe- tulevien kalankuivaamaiden ja jäähdytys-
821: rustamiseksi Varsinais-Suomen saaristo- laitosten perustamista varten . . . . . . . . . . 558
822: alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 536
823: 82. Saura ym., toiv. al. N:o 249: Määrära-
824: 66. östenson m. fl., hemst. mot. N:o 233: An- hasta valtion siementarkastuslaitoksen
825: gående statens övertagande av Nylands alaisen osaston perustamiseksi Turkuun 559
826: svenska ungdomsförbunds husmodersskola 537
827: 83. Hamara ym., toiv. al. N:o 250: Lisäyk-
828: 66. östenson ym., toiv. al. N:o 233: Uuden- sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
829: maan ruotsalaisen nuorisoliiton emäntäkou- maataloushallituksen kotitalousosaston käy-
830: lun ottamisesta valtion haltuun . . . . . . . . 538 tettäväksi valtakunnallisia työmestaruusklil-
831: 67. Heikura ym., toiv. al. N:o 234: Määrära- pailuja varten kotitaloudessa . . . . . . . . . . . . 560
832: hasta Siikaisten pienviljelijäkoulun uudis- 84. Hallberg ym., toiv. al. N:o 251: Hevos-
833: rakennuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 539 kilpailujen voittovarojen jakoperusteiden
834: 68. Sarjala ym., toiv. al. N:o 235: Toimenpi- muuttamisesta (Laus. Vv:lta) .......... 561
835: teistä koneenpitäjäjärjestelmän aikaan-
836: saamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 540 85. Antila ym., toiv. al. N:o 252: Toimenpi-
837: teistä totalisaattoritoiminnan edistämi-
838: 69. Saari ym., toiv. al. N:o 236: Vaasan, Kuo- seksi (Laus. Vv:lta) .................. 562
839: pion ja Mikkelin läänien maataloustuot-
840: teiden jalostuslaitosten toimintaedellytys- 86. Sävelä ym., toiv. al. N:o 253: Luonnon-
841: ten parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541 voimien tuhoamien kalastus- ja pyynti-
842: 70. Heikura ym., toiv. al. N:o 237: Määrära- välineiden korvaamisesta ammattikalas-
843: hasta kiinteän kasvinviljelyskoekentän tajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 563
844: perustamiseksi Karvian pitäjään ...... . 542 87. Rosenberg m. fl., hemst. mot. N:o 254: An-
845: 71. Niiranen ym., toiv. al. N:o 238: Koko gående tillägg till statsförslaget för år
846: maan käsittävän maatalouskoneyhtymä- 1953 till understöd och lån åt yrkes-
847: fiskare för anskaffning av fiskredskap 564
848: ja -asemaverkoston aikaansaamisesta ... 543
849: 72. Sävelä ym., toiv. al. N:o 239: Kotivoin 87. Rosenberg ym., toiv. al. N:o 254: Lisäyk-
850: markkinoinnin järjestämisestä ....... . 544 sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
851: avustuksiksi ja !ainoiksi ammattikalasta-
852: 73. Hautala ym., toiv. al. N:o 240: Toimen- jille kalastusvälineitten hankkimista var-
853: piteistä ajanmukaisten voi- ja munava- ten ................................... 565
854: rastojen aikaansaamiseksi ............. . 545
855: 88. Rosenberg m. fl., hemst. mot. N:o 255: An-
856: 74. Hollsten, hemst. mot. N:o 241: Angående gående tillägg till statsförslaget för år
857: åstadkommande av tidsenliga smörlager- 1953 till understöd åt yrkesfiskare, vil-
858: hus ........ · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · 546 kas båtar eller storbragder genom natur-
859: 74. Hollsten toiv. al. N:o 241: Ajanmukais- eller annan katastrof gått förlorade . . . . 566
860: ten voivarastorakennusten aikaansaami- 88. Rosenberg ym., toiv. al. N:o 255: Lisäyk-
861: sesta ................................. . 548 sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
862: 75. Korsbäck m. fl., hemst. mot. N:o 242: An- avustuksiksi luonnonvoimien tai muun
863: gående åtgärder för inrättande av lager- sellaisen syyn takia veneensä tai pyydyk-
864: hus för lagring av smör och ägg ....... . 550 sensä menettäneille ammattikalastajille 567
865: 75. Korsbäck ym., toiv. al. N:o 242: Toimen- 89. Rosenberg m.fl., hemst.mot. N:o 256: An-
866: piteistä varastorakennusten rakentami- gående sänkning av prisen på flytande
867: sesta voin ja munien varastointia varten 551 bränsle, som användes i fiskebåtsmotorer 568
868: 76. Ala-Kulju ym., toiv. al. N:o 243: Toi- 89. Rosenberg ym., toiv. al. N: o 256: Kalas-
869: menpiteistä voin, viljan, lihan ja kanan- tusvenemoottoreissa käytettävän neste-
870: munien sekä väkirehujen varastoimismah- mäisen polttoaineen hintojen alentami-
871: dolisuuksien lisäämiseksi .............. . 552 sesta .................................. 569
872: 77. Saura ym., toiv. al. N:o 244: Määrära- 90. Hollsten, hemst. mot. N:o 257: Angående
873: hasta väkilannoitteiden sekoitus- ja va- tillägg till statsförslaget för år 1953 för
874: rastoimislaitoksen perustamiseksi Varsi- erläggande av ersättning till Svenska
875: nais-Suomea varten ................. . 533 trädgårdsskolan ,i Åbo för älgskador . . 570
876: 78. Antila ym., toiv. al. N:o 245: Määrära- 90. H ollsten toiv. al. N: o 257: Lisäyksestä
877: hasta kanataloustuotteiden varaston ja vuoden '1953 tulo- ja menoarvioon kor-
878: jäähdyttämön rakentamiseksi Etelä-Poh- vauksen suorittamiseksi hirvien aiheutta-
879: janmaalle ............................ . 554 mista vahingoista Turun Ruotsalaiselle puu-
880: 79. Rytinki ym., toiv. al. N:o 246: Sipuliva- tarhakoululle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 571
881: raston rakentamisesta Ouluun ......... . 555 91. Kosola ym., toiv. al. N:o 258: Lisäyk-
882: 80. Heikura ym., toiv. al. N:o 247: Määrä- sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
883: rahasta avustuslainaksi Satakunnan Osuus- salaojituslainoja ja -palkkioita varten . . 572
884: teurastamo r. l: lle uuden osuusteurastamon 92. Lampinen ym., toiv. al. N:o 259: Määrä-
885: ja lihanjalostamon rakentamista varten .. 556 rahasta apurahaksi Salaojitusyhdistyk-
886: 81. Kähönen ym., toiv. al. N:o 248: Määrä- selle .................................. 573
887: Sisällysluettelo 1953. XV
888:
889: Sivu Sivu
890: 93. N. Kaasalainen ym., toiv. al. N:o 260: 106. Vilhula ym., toiv. al. N:o 273: Pengerjoen
891: Salaojittamise:q. edistämisestä maanhan· koskien perkaamisesta Multian ja Petäjä-
892: kintalain mukaan muodostetuilla tiloilla 575 veden kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 593
893: 94. Lampinen ym., toiv. al. N:o 261: Lisäyk- 107. Kauppi ym., toiv. al. N:o 274: Toimen·
894: sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon piteistä Sanginjoen perkaamiseksi . . . . . . 594
895: lainojen myöntämiseksi salaojituskoneyh-
896: tymien konehankintoja varten . . . . . . . . . . 576 108. Rytkönen ym., toiv. al. N:o 275: Kon·
897: 95. Hallsten m.fl., hemst.mot. N:o 262: .An- nunsuon kuivattamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 595
898: gående förhöjt anslag för täckdikning . . 577 109. Ahonen, toiv. al. N:o 276: Koronjoen per·
899: 95. Hallsten ym., toiv. al. N:o 262: Lisämää- kaustyöstä Virtain pitäjässä . . . . . . . . . . . 596
900: rärahasta salaojitusta varten . . . . . . . . . . . 579 110. Rankila ym., toiv. al. N:o 277: Määrä-
901: 96. Rankila ym., toiv. al. N: o 263: Lisäy k- rahasta Lappajärven ja Evijärven veden·
902: sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon pinnan säännöstelyä varten . . . . . . . . . . . . 597
903: avustuksiksi ja !ainoiksi yksityisten 111. N. Nurminen ym., toiv. al. N:o 278: Li-
904: omistamien metsämaiden kuivattamista säyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoar-
905: varten ................................ 581 vioon Lappajärven ja Evijärven seuduilla
906: 97. J. Wirtanen ym., toiv. al. N:o 264: Vaa· tapahtuvan veden säännöstelyn ja per-
907: san insinööripiirin alueella keskeneräisinä kaustöiden jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 598
908: ja suunnitteilla olevien peruskuivatustöi- 112. Hautala ym., toiv. al. N:o 279: Kalajoen
909: den loppuunsaattamisesta . . . . . . . . . . . . . . 582 perkaustöiden aloittamisesta . . . . . . . . . . . 600
910: 98. Järvinen ym., toiv. al. N:o 265: Kuiva- 113. Manninen ym., toiv. al. N:o 280: Toimen·
911: tustöiden lisäämisestä Vaasan maanvilje- piteistä Konnakosken perkaamiseksi .... 601
912: lysinsinööripiirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 583 114. Tainio ym., toiv. al. N:o 281: Simon kun-
913: 99. Lahtela ym., toiv. al. N:o 266: Toimen· nan Jokikylässä sijaitsevan Leväaavan
914: piteistä Tenojoen rantojen vyörymisen asutustien kunnostamisesta . . . . . . . . . . . . 602
915: estämiseksi Utsjoen kunnan alueella .... 584 115. Niiranen ym., toiv. al. N:o 282: Lisäyk-
916: 100. Riihimäki ym., toiv. al. N:o 267: Toimen· sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
917: piteistä Inhottujärven vesialueen veden· Rautavaaran kunnassa sijaitsevien Älän-
918: pinnan laskemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 585 teenjärven, Suojärven ja Tiilikanjärven ve·
919: 101. Kullberg, hemst. mot. N:o 268: .Angående denpinnan alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 603
920: förverkligande av den torrläggningsplan, 116. Erkkilä ym., toiv. al. N:o 283: Toimen·
921: som sänkningen av vattenståndet i Kym· piteistä Limingojan ja sen sivuhaarojen
922: mene älv förutsätter . . . . . . . . . . . . . . . . . . 586 parkaarniseksi ......................... 604
923: 101. Kullberg, toiv. al. N:o 268: Kymijoen ve- 117. Kasola ym., toiv. al. N:o 284: Lapuan·
924: denpinnan alentamisen edellyttämän kui· joen vesistöalueen maanparannustutkimuk·
925: vatussuunnitelman toteuttamisesta ...... 587 sen suorittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 605
926: 102. Lindqvist ym., toiv. al. N:o 269: Peliin- 118. Rannikkoluoto ym., toiv. al. N:o 285:
927: kosken perkaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 588 Uukuniemen kunnassa sijaitsevien Suuren·
928: 103. Rannikkoluoto ym., toiv. al. N:o 270: Lap- järven ja Riihijärven vedenpinnan alenta-
929: peen kunnassa sijaitsevan Hanhijärven misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 606
930: ja siihen liittyvien järvien vedenpinnan 119. Niskala ym., toiv. al., N:o 286: Toimen·
931: alentamisesta .......................... 589 piteistä Tornionjoen Kirkkonärä-nimisen
932: 104. N. Kaasalainen ym., toiv. al. N:o 271: sivuhaaran ruoppaamiseksi lohen nousulle
933: Puurijärven kuivattamisesta . . . . . . . . . . . 590 sopivaksi .............................. 607
934: 105. Heikura ym., toiv. al. N:o 272: Toimen- 120. Koivunen ym., toiv. al. N:o 443: Maan-
935: piteistä Honkajoen kunnassa olevan Ison- hankintalain 102 §: n mukaisten rakennus-
936: keitaan neva-alueen kuivattamiseksi .... 591 ja raivauslainojen korottamisesta . . . . . . 608
937:
938:
939: X. Työväenasiainvaliokunta.
940: Kansaneläkelakia, asuntotuotantoa, työ- Sivu
941: oloja, vakuutusta,· vanhuusavustusta, in- 3. Leivo·Larsson ym., lak. al. N:o 86: Ehdo-
942: valiideja ym. koskevia laki- ja toivomus- tus laiksi kansaneläkelain mukaisen lisä-
943: aloitteita. eläkkeen väliaikaisesta korottamisesta
944: Sivu annetun lain muuttamisesta ............ 627
945: 1. Kaitila ym., lak. al. N:o 84: Ehdotus 4. Torvi ym., lak. al. N:o 87: Ehdotus laiksi
946: kansaneläkelaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 613 kansaneläkelain mukaisen lisäeläkkeen
947: 2. Nordfors m. fl., lagmot. N:o 85: Föslag väliaikaisesta korottamisesta annetun lain
948: till lag angående ändring av lagen om muuttamisesta ........................ . 629'
949: folkspensionering . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 623 5. Turkka ym., lak. al. N: o 88: Ehdotus
950: 2. Nordfors ym., lak. al. N:o 85: Ehdotus laiksi työkyvyttämän toimeentuloavustuk-
951: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta . . . 625 sesta 631
952: XVI Sisällysluettelo 1953.
953:
954:
955: Sivu . .. • .. • • s·lVU
956: 6. Kaitila ym., lak. al. N: o 89: Ehdotus Ja y 11ap1tam1seks1 eräistä kansaneläkelai-
957: laiksi asuntolainoista, -takuista ja -avus- toksen vakuutusmaksuista . . . . . . . . . . . . 656
958: tuksista annetun lain muuttamisesta . . . . 633
959: 22. Lappi-Seppälä ym., toiv. al. N:o 298: Esi-
960: 7. Brander-Wallin ym., lak. al. N:o 90: Eh- tyksen antamisesta laiksi työtä vierok-
961: dotus laiksi vanhusten asuntorakennus- suvien henkilöiden käsittelystä . . . . . . • • 657
962: ten korjauslainoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 635
963: 8. A. Simonen ym., lak. al. N:o 91: Ehdotus 23. Vennamo ym., toiv. al. N:o 299: Arava-
964: laiksi asuntorakennustoiminnan kehittä- lainsäädännössä ja -toiminnassa olevien
965: miseksi myönnettävistä tutkimus- ja jul- puutteellisuuksien selvittämisestä . . . . . . 658
966: kaisumäärärahoista ...................• 637 24. K. Eskola ym., toiv. al. N:o 300: Toimen-
967: 9. Järnefelt ym., lak. al. N:o 92: Ehdotus piteistä Arava-lain ja maaseudun asun-
968: laiksi kauppalaliikkeiden ja toimistojen to-olojen parantamista koskevan valtio-
969: työoloista annetun lain muuttamisesta . • 639 neuvoston päätöksen mukaisten avustus-
970: lainojen lainaehtojen yhdenmukaistami-
971: 10. Hietanen ym., lak. al. N:o 93: Ehdotus seksi ................................. 659
972: laiksi eräistä toimenpiteistä työttömyy-
973: den torjumiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 640 25. Järnefelt ym., toiv. al. N:o 301: Valtion
974: kiinteän työmarkkinatutkimuskeskuksen
975: 11. Haapanen ym., toiv. al. N:o 287: Kansan- perustamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 660
976: eläkelain mukaan perittävien vakuutus-
977: maksujen alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . 643 26. Ryhtä ym., toiv. al. N:o 302: Toimenpi-
978: teistä ehkäisevän huoltotoiminnan tehos-
979: 12. (jstenson m. fl., hemst. mot. N:o 288: An- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 661
980: gående sådan ändring av lagen om folk-
981: pensionering, att försäkringspremierna 27. Tauriainen ym., toiv. al. N:o 303: Perhe-
982: i väsentlig grad användas till utbeta- lisän määrän korottamisesta . . . . . . . . . . 662
983: lande av grundpensionerna . . . . . . . • . . • . 644 28. Rönkkö ym., toiv. al. N:o 304: Esityksen
984: 12. (jstenson ym., toiv. al. N:o 288: Kansan- antamisesta valtion myöntämien raken-
985: eläkelain muuttamisesta siten, että va- nuslainojen koron yhdenmukaistamiseksi 663
986: kuutusmaksut oleelliselta osaltaan käyte- 29. Suominen ym., toiv. al. N:o 305: Toimen-
987: tään peruaeläkkeiden maksamiseen . . . . 645 piteistä työllisyysrahaston perustamiseksi 664
988: 13. Innala ym., toiv. al. N:o 289: Kansanelä- 30. Lukkarinen ym., toiv. al. N:o 306: Kodin-
989: kelain vakuutusmaksujen palautusta kos· perustamislainan käyttämisestä asunnon
990: kevien säännösten muuttamisesta . . • . . . 646 hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin .. 665
991: 14. Paasio ym., toiv. al. N:o 290: Esityksen 31. Nykänen ym., toiv. al. N:o 307: Esityksen
992: antamisesta pakollisesta sairausvakuutuk- antamisesta laiksi kaivosteollisuuden työ-
993: sesta .............................•.•. 647 ajan lyhentämisestä . . . . . . . . . . . . • . . . . . 666
994: 15. Nordfors m. fl., hemst. mot. N:o 291: An- 32. Brander-Wallin ym., toiv. al. N:o 308:
995: gående ändring av lagen om familje- Toimenpiteistä työnsaantimahdollisuuk-
996: pensionsförsäkring . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 648 sien järjestämiseksi osatyökykyisille .. 667
997: 15. Nordfors ym., toiv. al. N:o 291: Perhe- 33. Mustonen ym., toiv. al. N:o 309: Metsä-
998: eläkevakuutuslain muuttamisesta . . . . . . 648 ja lauttaustyöväen yhteisasunnoista an-
999: netun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 668
1000: 16. Järnefelt ym., toiv. al. N:o 292: Yksityis-
1001: oikeudellisessa työsuhteessa olevien työn- 34. Alanko ym., toiv. al. N:o 310: Esityksen
1002: tekijäin eläkekysymyksen järjestämisestä 650 antamisesta laiksi vapunpäivän määrää-
1003: misestä paikalliseksi vapaapäiväksi .... 669
1004: 17. Rytinki ym., toiv. al. N:o 293: Vanhuus-
1005: ja työkyvyttömyyseläkkeiden yhdenmu- 35. Kähönen ym., toiv. al. N:o 311: Toimen-
1006: kaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 651 piteistä sotainvaliidien työhön sijoittu-
1007: misen turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 670
1008: 18. Leivo-Larsson ym., toiv. al. N:o 294: Van-
1009: huusavustuslain muuttamisesta kansanelä- 36. Lahtela ym., toiv. al. N:o 312: Toimenpi-
1010: kelain mukaisen lisäeläkkeen välikaisesta teistä sotainvaliidien sekä sotalaskien ja
1011: korottamisesta annetun lain muutosta sotaorpojen huoltoeläkkeiden korottami-
1012: vastaavaksi .......................... 653 seksi ................................. 671
1013: 19. Raunio ym., toiv. al. N:o 295: Esityksen 37. Kähönen ym., toiv. al. N:o 313: Lisäkor-
1014: antamisesta vanhuusavustuslain 3 §: n 4 vauksen myöntämisestä eräille sotainva-
1015: momentin selventämisestä niin, ettei sa- liideille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 672
1016: notun lain nojalla myönnetty avustus voi 38. Kähönen ym., toiv. al. N:o 314: Määrära-
1017: vaikuttaa työnantajan suoritettavan eläk- hasta vaikeavammaisten ja ansiokyvyt-
1018: keen suuruuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 654 tömien sotainvaliidien täydennyskoron
1019: 20. Pohjala ym., toiv. al. N:o 296: Kansan- korottamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 673
1020: eläkelain ja vanhuusavustuslain ulkopuo- 39. A. Simonen ym., toiv. al. N:o 315: Invalii-
1021: lelle jääneiden työkyvyttömien eläkeky- dien huolto- ja ammattioppilaitosten hen-
1022: symyksen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . 655 kilökunnan eläketurvan järjestämisestä 67 4
1023: 21. Leivo-Larsson ym., toiv. al. N:o 297: Ra- 40. Prunnila ym., toiv. al. N:o 316: Vähäva-
1024: haston muodostamisesta vanhainkotien ja raisten huonokuuloisten oikeuttamisesta
1025: vanhusten asuntoloitten rakentamiseksi saamaan ilmaiset kuulolaitteet ........ 675
1026: Sisällysluettelo 1953. XVII
1027:
1028: Sivu Sivu
1029: 41. Jokinen ym., toiv. al., N:o 317: Määrära· vauskysymyksen järjestämisestä erarssä
1030: hasta korvauksen suorittamiseksi viime tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 677
1031: maailmansodan aikana internoituna ol- 43. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 319: An-
1032: leille suomalaisille merimiehille tai hei- gående åtgärder för höjande av zigenar-
1033: dän omaisilleen eräissä tapauksissa . . 676 nas sociala förhållanden . . . . . . . . . . . . . . 678
1034: 42. Aaltonen ym., toiv. al. N:o 318: Vuoden 43. Wickman ym., toiv. al. N:o 319: Toimen-
1035: 1918 kansalaissotaan punaisella puolella piteistä mustalaisten sosiaalisten olojen
1036: osallistuneiden ja heidän leskiensä kor- parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 679
1037:
1038:
1039:
1040: XI. Puolustusasiainvaliokunta.
1041: Asevelvollisuuslain muuttamista, puolus- Sivu
1042: tusneuvoston asettamista, asevelvolli- 4. Kujala ym., toiv. al. N:o 322: Kotiutta-
1043: suutta suorittavien työsuhteen jatkuvai- misrahan suorittamisesta asevelvollisille 689
1044: suutta, kotiuttamisrahaa, asepalveluk- 5. Teir m. fl. hemst. mot. N:o 323: Angå-
1045: sessa saadun vahingon korvaamista, ma- ende åtgärder för beviljande av ny tid
1046: joitus- ja huolto-oloja sekä puolustuslai- för inlämnande av ansökningar om er-
1047: toksen rakennusten kunnon parantamista sättning åt de i lagen om skada, ådragen
1048: tarkoittavia laki- ja toivomusaloitteita. i militärtjänst, avsedda invaliderna .... 690
1049: 5. Teir ym., toiv. al. N:o 323: Uuden mää-
1050: Sivu räajan myöntämisestä asepalveluksessa
1051: 1. N. Nurminen ym., lak. al. N:o 94: Ehdo- saadun vahingon korvaamisesta anne-
1052: tus laiksi asevelvollisuuslain muuttami- tussa laissa tarkoitetuille invaliideille
1053: sesta ................................. 685 korvauksen hakemista varten .......... 691
1054: 2. Pasanen ym., toiv. al. N:o 320: Toimen- 6. Pasanen ym., toiv. al. N:o 324: Majoitus-
1055: piteistä puolustusneuvoston asettamiseksi ja huolto-olojen parantamisesta Hami-
1056: (Laus. Työv:lta) ...................... 687 nan varuskunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 692
1057: 3. Nykänen ym., toiv. al. N:o 321: Asevel· 7. Pasanen ym., toiv. al. N:o 325: Toimenpi-
1058: vollisuutta suorittamaan kutsutun työ- teistä prikaatille tarpeellisten rakennus-
1059: suhteen jatkuvaisuuden turvaamisesta ten kunnostamiseksi ja lisärakennusten
1060: (Laus. Työv:lta) ...................... 688 rakentamiseksi Mikkelin varuskuntaan .. 693
1061:
1062:
1063:
1064: XII. Kulkulaitosvaliokunta.
1065: Liikenne-, puhelin- ja lennätinolojen ke- Sivu
1066: hittämistä, rautateiden, nm.anteiden ja 7. Hautala ym., toiv. al. N:o 332: Keski-
1067: siltojen rakentamista ym. tarkoittavia Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiirin
1068: toivomusaloitteita. muodostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 705
1069: Sivu 8. Rantamaa ym., toiv. al. N:o 333: Lisäyk-
1070: 1. Palovesi ym., toiv. al. N:o 326: Lisäyk- sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
1071: sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon puhelin- ja lennätinverkon laajentamiseen
1072: kunnan- ja kyläteiden kunnostamista ja ja parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 706
1073: valtion haltuun ottamista varten . . . . . . 699 9. Leivonen ym., toiv. al. N:o 334: Etäliitty-
1074: 2. Tauriainen ym., toiv. al. N:o 327: Syrjäis- jien puhelinyhteyksien parantamisesta . . . 708
1075: ten seutujen tieolojen kehittämisestä . . 700 10. Niskala ym., toiv. al. N:o 335: Toimenpi-
1076: 3. Leinonen ym., toiv. al. N:o 328: Rajaseu- teistä puhelupaikkojen perustamiseksi
1077: dun tieyhteyksien korjaamisesta 701 harvaan asutuille syrjäseuduille . . . . . . . . 709
1078: 4. Rönkkö ym., toiv. al. N:o 329: Esityk- 11. Nordström, hemst. mot. N:o 336: Angå-
1079: sen antamisesta laiksi erinäisten valtion ende tillägg till statsförslaget för år
1080: maanteiden hoidosta maanomistajille ai- 1953 för överflyttande av telefonkabeln
1081: heutuneiden vahinkojen korvaamisesta 702 på sträckan Åland-Norrtälje tili sträc-
1082: 5. Ahonen ym., toiv. al. N:o 330: Helsin- kan Vasa-Umeå ...................... 710
1083: gin ja Rovaniemen välisen valtatien nimen 11. Nordström, toiv. al. N:o 336: Lisäyksestä
1084: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 703 vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Ahve-
1085: 6. Lahtela ym., toiv. al. N:o 331: Lisäyksestä nanmaan-Norrtäljen puhelinkaapelin
1086: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon työttö- siirtämiseksi Vaasan-Uumajan linjalle 711
1087: ' myysvaroilla talven aikana rakennettu- 12. Lahtela ym., toiv. al. N:o 337: Määrära-
1088: jen maanteiden ja siltain liikennöitävään hasta Lapin läänin syrjäisten seutujen
1089: kuntoon saattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 704 puhelinlinjojen rakentamista varten . . . . 712
1090:
1091: III
1092: XVIII Sisällysluettelo 1953.
1093:
1094:
1095: Sivu Sivu
1096: 13. Leikola ym., toiv. al. N:o 338: Määrära- 32. Leinonen ym., toiv. al. N:o 357: Töiden
1097: hasta Decca-radiopaikan tamislai tteiden aloi.~~all_lisesta rautatielinjalla Oulu-Pu-
1098: hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 713 dasJarvl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 736
1099: 14. Teir m. fl., hemst. mot. N:o 339: Angå- 33. Niiranen ym., toiv. al. N:o 358: Joen-
1100: ende effektivisering av trafiksäkerheten suun-Koveron rautatien rakennustöiden
1101: i landet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 715 loppuun saattamisesta ................ 737
1102: 14. Teir ym., toiv. al. N:o 339: Liikennetur- 34. Hykkäälä ym., toiv. al. N:o 359: Määrä-
1103: vallisuuden tehostamisesta maassa . . . . . . 716 rahasta Kouvolan asemarakennuksen ra-
1104: 15. Kyttä ym., toiv. al. N:o 340: Toimenpi- kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 738
1105: teistä ajoturvallisuuden lisäämiseksi rau- 35. Kujala ym., toiv. al. N:o 360: Määrära-
1106: tateiden tasoylikäytävillä . . . . . . . . . . . . 717 hasta työpaja- ja huoltorakennuksen ra-
1107: 16. Leikola ym., toiv. al. N:o 341: Autojen kentamista varten Kouvolan ratajaksolle 739
1108: rekisteröintiasiain siirtämisestä poliisi- 36. Myllymäki ym., toiv. al. N:o 361: Lisäyk-
1109: viranomaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 718 sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
1110: 17. Leikola, toiv. al. N:o 342: Ajokortin saa- Ruutanan rautatiepysäkin uudelleen ra-
1111: miseen vaadittavan pakollisen ajokoulu- kentamiseksi .......................... 740
1112: tuksen poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 719 37. Haapasalo ym., toiv. al., N:o 362: Mikke-
1113: 18. Leikola ym., toiv. al. N:o 343: Moottori- lin ratapihan laajentamisesta . . . . . . . . . . 741
1114: ajoneuvoliikenteessä vaaditun ajokortin 38. N. Nurminen ym., toiv. al. N:o 363: Li-
1115: antamisesta asianomaiselle henkilölle hä- säyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoar-
1116: nen elinajakseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 720 vioon Kokkolan ratapihan laajentamista
1117: 19. Leikola ym., toiv. al. N:o 344: Maahan varten ................................ 743
1118: tuotavien auto- ja traktorimerkkien lu- 39. N. Nurminen ym., toiv. al. N:o 364: Li-
1119: kumäärän rajoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . 721 säyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoar-
1120: 20. Koivisto ym., toiv. al. N:o 345: Neste- ".~?~_n Kokkolan veturitallin laajennus-
1121: mäisten poltto- ja voiteluaineiden hinto- tOlta varten .......................... 744
1122: jen yhdenmukaistamisesta . . . . . . . . . . . . 722 40. N. Nurminen ym., toiv. al. N:o 365: Mää-
1123: 21. Nederström-Lunden ym., toiv. al. N:o 346: rärahasta lepohuonerakennuksen rakenta-
1124: Salon Tottolan radanoikaisutöiden lop- miseksi Kokkolan rautatieasemalle 745
1125: puunsaattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 723 41. Puumalainen ym., toiv. al. N:o 366: Mää-
1126: 22. Riihimäki ym., toiv. al. N:o 347: Rauta- r~;r~_hasta Alavuden ratapihan laajennus-
1127: tien rakentamisesta Helsingistä Peipoh- tDlta varten .......................... 746
1128: jan kautta Kauhajoelle . . . . . . . . . . . . . . . . 724 42. Ala-Kulju ym., toiv. al. N:o 367: Määrä-
1129: 23. Mohell ym., toiv. al. N:o 348: Riihimäen rahasta postitalon sekä posti- ja lennä-
1130: ja Toijalan välisen rataosan rakentami- tinhenkilökunnan asuntolan rakentami-
1131: sesta kaksoisraiteiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 725 seksi Seinäjoelle ...................... 747
1132: 24. Niukkanen ym., toiv. al. N:o 349: Toimen- 43. Henriksson m. fl., hemst. mot. N:o 368:
1133: piteistä Loviisan-Lahden rautatien lu- Angående byggandet av Tarvovägen . . 748
1134: nastamiseksi valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . 726 43. Henriksson ym., toiv. al. N:o 368: Tar-
1135: 25. Kokkola ym., toiv. al. N:o 350: Määrä- vontien rakentamisesta ................ 749
1136: rahasta Inkeroisten-Kotkan rataosan 44. Kaarna ym., toiv. al. N:o 369: Liikenne-
1137: kaksoisraiteistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 728 yhteyksien parantamisesta Haminan ja
1138: 26. Myllymäki ym., toiv. al. N:o 351: Lisäyk- Lappeenrannan välillä ................ 750
1139: sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon 45. Haapaniemi ym., toiv. al. N:o 370: Mää-
1140: rautatien rakentamiseksi Jyväskylästä rärahasta Vaalimaan-Muurikkalan-Hu-
1141: Säynätsalon kautta Jämsänkoskelle . . . . 729 jakkalan-Husun maantien rakentami-
1142: 27. J. Wirtanen ym., toiv. al. N:o 352: Mää- seksi ................................. 751
1143: rärahasta Kyröskosken-Parkanon-Sei- 46. Rantamaa ym., toiv. al. N:o 371: Maan-
1144: näjoen rautatielinjan koneellista maasto- tienoikaisun toimittamisesta linjalla Ky-
1145: tutkimusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 730 men läänin raja-Puumalansalmi ...... 752
1146: 28. J. Wirtanen ym., toiv. al. N:o 353: Rau- 47. Riihimäki ym., toiv. al. N:o 372: Porin-
1147: tatien rakentamisesta Oulun-Seinäjoen Tampereen ja Lavian-Noormarkun
1148: pääradalta Vaasan kaupunkiin ........ 731 maanteiden välisen Myöntään yhdystien
1149: 29. Käkelä ym., toiv. al. N:o 354: Lappeen- ottamisesta valtion haltuun . . . . . . . . . . . . 753
1150: rannan-Luumäen radan rakentamisesta 732 48. Prunnila ym., toiv. al. N:o 373: Tampe-
1151: 30. Kaarna ym., toiv. al. N:o 355: Konnun- reen-Rauman maantien Kynsikankaan-
1152: suon kapearaiteisen rautatien saattami- Kiikoisen tieosan rakentamisesta ...... 754
1153: sesta normaaliraidelevyiseksi . . . . . . . . . . 734 49. Lindqvist ym., toiv. al. N:o 374: Lisäyk-
1154: 31. Koivunen ym., toiv. al. N:o 356: Lisäyk- sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
1155: sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Kopsuon tien rakentamiseksi . . . . . . . . . . 755
1156: Suolahden-Haapajärven radan raken- 50. Sävelä ym., toiv. al. N: o 375: Vihteljär-
1157: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 735 ven ja Sävinkylän kunnanteiden ottami-
1158: Sisällysluettelo 1953. XIX
1159:
1160: Sivu Sivu
1161: sesta valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 756 rakentamisesta Kuortaneen pitäjän Mäy-
1162: 51. Riihimäki ym., toiv. al. N:o 376: Toimen- ryn kylästä Kaarankajärven pohjoispää-
1163: piteistä Kivijärven-Harjan-Haunian hän Lehtimäen maantielle ............ · 775
1164: kunnan- ja kylätien ottamiseksi valtion 67. Antila ym., toiv. al. N:o 392: Maantien
1165: hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 757 rakentamisesta Kurikan pitäjän Kurikan
1166: 52. Ahonen ym., toiv. al. N:o 377: Maantien kylästä Kauhajoen Kauhajärvelle . . . . . . 776
1167: oikaisemisesta Keuruun ja Mäntän vä- 68. Wickman m. fl. hemst. mot. N:o 393: An-
1168: lillä .................................. 758 gående statens övertagande av huvud-
1169: 53. Lindqvist ym., toiv. al. N:o 378: Lisäyk- vägen i öja skärgårdskommun i dess
1170: sestä vuoden 1953 tulo· ja menoarvioon helhet ................................ 777
1171: Heinolan valtatien rakentamista varten 759 68. Wickman ym., toiv. al. N:o 393: OJan
1172: 54. Kaarna ym., toiv. al. N:o 379: Maantien saaristokunnan päätien ottamisesta koko-
1173: rakentamisesta Ylämaan kunnan Husun naan valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 778.
1174: kylästä Lappeen kunnan Simolaan . . . . 760 69. N. Nurminen ym., toiv. al. N:o 394: Mää-
1175: 55. Niiranen ym., toiv. al. N:o 380: Lisäyk- rärahasta Vetelin Kalliojärven-Lappa-
1176: sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon järven Itäkylän välisen kylätien rakenta-
1177: Outokummun - Kalattoman- Vuonnok- miseksi maantieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 779
1178: sen maantien kuntoon saattamiseksi . . . . 761 70. Ryhtä ym., toiv. al. N:o 395: Maantie-
1179: 56. Ahonen ym., toiv. al. N:o 381: Maantien suunnan tutkimiseksi Rannalta Taival-
1180: rakentamisesta tiesuunnalla Kanavuori kosken kirkonkylään .................. 780
1181: - Keikkamäki ........................ 762 71. Leivonen ym., toiv. al. N:o 396: Pihtipu-
1182: 57. Koivunen ym., toiv. al. N:o 382: Lisäyk· taan kunnassa sijaitsevan Seläntauksen
1183: sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon kylätien ottamisesta valtion haltuun . . 782
1184: Vaajakosken-Kelkkamäen maantien ra· 72. Hietanen ym., toiv. al. N:o 397: Toimen-
1185: kentamiseksi .......................... 763 piteistä maantien rakentamiseksi Suovan-
1186: 58. Haapasalo ym., toiv. al. N:o 383: Maan· lahdelta Kiesimän kautta Iisvedenpää-
1187: tien rakentamisesta Puumalan-Imatran hän ............................... _.. 783
1188: maantieltä Viljakansaaren kautta Sulka- 73. Väisänen ym., toiv. al. N:o 398: Maan-
1189: valle ja Lieviskään .................. 764 tien rakentamisesta Kiteen Valkeavaa-
1190: 59. Puumalainen, toiv. al. N:o 384: Lisäyk· rasta Korkeakankaan kautta Uuden-
1191: sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Wärtsilän asemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 784
1192: maantien oikaisemiseksi Suolahden kaup· 74. Rytkönen ym., toiv. al. N:o 399: Lapin-
1193: palan alueella ........................ 765 lahden - AkkaJansaaren - Väisälän-
1194: 60. Palovesi ym., toiv. al. N: o 385: Saarijär- mäen maantien rakentamisesta . . . . . . . . 785
1195: ven Kolkanlahden-Pylkönmäen paikal· 75. Erkkilä ym., toiv. al. N:o 400: Maantien
1196: listien ottamisesta valtion haltuun . . . . 766 rakentamisesta Oulaisista Pyhäjoen ete-
1197: 61. Leivonen ym., toiv. al. N:o 386: Aholan· läpuolitse Kärsämäen Venetpalon kylään 786
1198: mäen-Naarajärven yhdystien ottamisesta 76. Häikiö ym., toiv. al. N:o 401: Maantien
1199: valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 768 rakentamisesta Muhosperän maantieltä
1200: 62. Rosenberg m. fl., hemst. mot. N:o 387: Muhoksen kunnan Hirvijärven kylään . . 787
1201: Angående åtgärder för uträtning av vä- 77. Mustonen ym., toiv. al. N:o 402: Maantien
1202: g~?- Ska~~ung-Kristinestad över Lapp- rakentamisesta Lahnasjärveltä Laakajär-
1203: fJards fJard . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 769 ven pohjoispuolitse Petäjäkoskelie . . . . . . 788
1204: 62. Rosenberg ym., toiv. al. N:o 387: Toimen· 78. Mustonen ym., toiv. al. N:o 403: Maan-
1205: piteistä Skaftungin-Kristiinan tien oi- tien rakentamisesta Halla-ahon asutus-
1206: kaisemiseksi Lapväärtin selän yli . . . . . . 770 alueelta Lahnasjärvelle Kajaanin maa-
1207: 63. Rosenberg m. fl., hemst. mot. N:o 388: laiskunnassa .......................... 789
1208: Angående statens övertagande av väg- 79. Meriläinen ym., toiv. al. N:o 404: Maan-
1209: sträckan Härkmeri-Skaftung-Sastmola 771 tien rakentamisesta Paakinmäen maan-
1210: 63. Rosenberg ym., toiv. al. N:o 388: Tieosan tiestä Kajaanin-Sotkamon maantiehen 790
1211: Härkmeri-Skaftung-Saastamala ottami- 80. Meriläinen ym., toiv. al. N:o 405: Maan-
1212: sesta valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 772 tien rakentamisesta Pohjakosken rauta-
1213: 64. J. Wirtanen, toiv. al. N:o 389: Maantien tiepysäkiltä Kuolasalmen yli Kuolanie-
1214: rakentamisesta Jalasjärven Koskuelta men kylätielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 791
1215: Kauhajoen Ikkeläjärven kylän kautta 81. Rytinki ym., toiv. al. N:o 406: Maantien
1216: Kauhajoen kirkolle .................... 773 rakentamisesta Pudasjärven kunnan Poi-
1217: 65. Antila ym., toiv. al., N:o 390: Maantien julan-Rytinkisalmen maantieltä Pinta-
1218: rakentamisesta Kauhajoen Hangaskylästä molle ................................ 792
1219: Polvenkylän ym. kylien kautta Ilmajoen 82. Tauriainen, toiv. al. N:o 407: Maantien
1220: Huissinkylään ja edelleen Peräkylän- rakentamisesta Ristijärven-Kotilanky-
1221: Orismalan maantielle .................. 774 län maantieltä Hepovaaran kautta Hoi-
1222: 66. Saari ym., toiv. al. N:o 391: Maantien kanvaaran kylätiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 793
1223: XX Sisällysluettelo 1953.
1224:
1225:
1226: Sivu Sivu
1227: 83. Tauriainen, toiv. al. N:o 408: Suomus- sen ja Karikon ylikulkusiltojen raken-
1228: salmen kunnassa olevien Keskisen ja tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 810
1229: Kuumun kyläteiden ottamisesta valtion 100. Rantamaa ym., toiv. al. N:o 425: Maan·
1230: haltuun .............................. 794 tiesillan rakentamisesta Puumalansal·
1231: 84. Tauriainen ym., toiv. al. N:o 409: Yhdys- meen ................................. 811
1232: tien rakentamisesta Kärpänkylän-Kop· 101. Kuittinen ym., toiv. al. N:o 426: Määrä-
1233: peloperän ja Kuohupuron-Tauriaisen rahasta Suhosen ylikäytäväsillan raken·
1234: kyläteiden välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 795 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 812
1235: 85. Rytinki ym., toiv. al. N: o 410: Maantien 102. Rytkönen ym., toiv. al. N:o 427: Maantie·
1236: rakentamisesta Pudasjärven Kuren ky· sillan rakentamisesta Kiurujoen yli .... 813
1237: Iästä Taivalkosken Jurmun kylään .... 796 103. Väänänen ym., toiv. al. N:o 428: Sillan
1238: 86. Tainio ym., toiv. al. N:o 411: Maantien rakentamisesta Muurutvirran yli . . . . . . 814
1239: rakentamisesta Posion kunnan Leili· 104. Nii~~nen ym., toiv. al. N:o 429: Lisäyk-
1240: ~.~osta Pudasjärven kunnan Kouvan ky· sesta vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
1241: laan .................................. 797 Kaltimon asemalta Niskan kylään me-
1242: nevän maantien siltojen leventämistöitä
1243: 87. Lahtela ym., toiv. al. N:o 412: Lisäyk· varten ............................... 815
1244: sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
1245: Pelkosenniemen ja Sodankylän välisen 105. Erkkilä ym., toiv. al. N:o 430: Sillan ra·
1246: maantien rakentamisen loppuunsaattami· kantamisesta Pyhäjoen yli Haapaveden
1247: seksi ................................. 798 Mieluskosken kylän kohdalle . . . . . . . . . . . . 816
1248: 88. Tainio ym., toiv. al. N:o 413: Maantien 106. Rytinki ym., toiv. al. N: o 431: Sillan ra·
1249: rakentamisesta Ivalon kylästä Vieakka· kantamisesta Siuruanjokeen Tannilan los-
1250: lan kautta Koppelon kylään . . . . . . . . . . 799 sipaikalle ............................ 817
1251: 89. Lahtela ym., toiv. al. N:o 414: Maantien 107. Rytinki ym., toiv. al. N:o 432: Sillan ra-
1252: rakentamisesta Sodankylän Ivalon kentamisesta Kuivajokeen . . . . . . . . . . . . 818
1253: maantiestä Pikku-Poikelan talon koh· 108. Ryhtä ym., toiv. al. N:o 433: Oulanka·
1254: dalta Kittilän kunnan Pokan kylään . . 800 joen pukkisillan rakentamisesta . . . . . . . . 819
1255: 90. Tiekso-Isaksson ym., toiv. al. N:o 415: 109. Myllymäki ym., toiv. al. N:o 434: Lisäyk·
1256: Kolarin kunnassa olevan Venejärven ky· sestä vuoden 1953 tulo· ja menoarvioon
1257: lätien ottamisesta valtion haltuun .... 801 Kärkisten salmen lossireitin rakentami-
1258: 91. Lindqvist ym., toiv. al. N:o 416: Lisäyk· seksi nykyistä tarvetta vastaavaksi .... 821
1259: sestä vuoden 1953 tulo· ja menoarvioon 110. Manninen ym., toiv. al. N:o 435: Toimen·
1260: ylikulkusillan rakentamiseksi Hämeenlinnan piteistä uittokanavan rakentamiseksi Tai-
1261: ratapihan yli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 802 paleen kanavan viereen ................. 822
1262: 92. Lindqvist ym., toiv. al. N:o 417: Lisäyk· 111. Nordström m. fl., hemst. mot. N:o 436:
1263: sestä vuoden 1953 tulo· ja menoarvioon Angående åtgärder för Norra Gloppsten
1264: Lahden-Vesijärven rautatien ylikulku· benämnda lys· och klockbojs i huvudfar·
1265: sillan rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 803 leden in tili Vasa ersättande med en fast
1266: 93. Myllymäki ym., toiv. al. N:o 418: Lisäyk· kasunfyr . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 823
1267: sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon 111. Nordström ym., toiv. al. N:o 436: Toi-
1268: avustukseksi Nokian kauppalalle Nokian· menpiteistä Norra Gloppsten nimisen
1269: kosken yli johtavan maantiesillan uudel· Vaasan pääväylällä olevan valo- ja kello-
1270: leen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 804 poijun korvaamiseksi kiinteällä kasuuni-
1271: 94. Rapio ym., toiv. al. N:o 419: Lisäyk· majakana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 824
1272: sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon 112. Teir m. fl., hemst. mot. N:o 437: Angående
1273: Salmin maantiesillan rakentamiseksi åstadkommande av ett flygfält i mel-
1274: Ikaalisten kunnassa .................. 805 lersta österbotten .................... 825
1275: 95. Myllymäki ym., toiv. al. N:o 420: Lisäyk· 112. Teir ym., toiv. al. N:o 437: Lentokentän
1276: sestä vuoden 1953 tulo· ja menoarvioon aikaansaamisesta Keski-Pohjanmaalle .. 826
1277: Louhusalmen sillan rakentamiseen . . . . . . . 806 113. Nuorsaari ym., toiv. al. N:o 438: Toimen·
1278: 96. N. Nurminen ym., toiv. al. N:o 421: Li· piteistä kahden uuden Sisu-tyyppisen
1279: säyksestä vuoden 1953 tulo· ja menoar· jäänmurtajan rakentamiseksi kotimaassa 827
1280: vioon Kokkolan rautatieaseman ratapi· 114. Sundman m. fl. hemst. mot. N:o 439: An-
1281: han eteläpään ylittävän maantiesillan gående åtgärder för uppmuddring av den
1282: rakentamiseen ........................ 807 s. k. Fladan mellan Korsnäs sund och
1283: 97 . .Ala-Kulju ym., toiv. al. N:o 422: Määrä· Seitlaxfjärden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 829
1284: r~~asta Ill:aantiesillan rakentamiseksi Ky· 114. Sundman ym., toiv. al. N:o 439: Ns. Fla·
1285: roJoen yh ............................ 808 danin ruoppaamisesta Korsnäsin salmen
1286: 98. Hykkäälä ym., toiv. al. N:o 423: Sillan ja Saitlahdenselän välillä . . . . . . . . . . . . . . 830
1287: rakentamisesta Lammin lossin kohdalle 809 115. Sundman m. fl. hemst. mot. N: o 440: An ·
1288: .99. Haapasalo ym., toiv. al. N:o 424: Heino· gående modernisering av hamnen i Val-
1289: lan-Mikkelin valtatiellä olevien Hieta· kom .................................. 831
1290: Sisällysluettelo 1953. XXI
1291:
1292: Sivu Sivu
1293: 115. Sundman ym., toiv. al. N:o 440: Valkon kisiin ................................ 835
1294: sataman nykyaikaistamisesta . . . . . . . . . . 832 117. Korsbäck m. fl. hemst. mot. N:o 442: An-
1295: 116. Korsbäck m. fl. hemst. mot. N:o 441: An- gående anslag för muddringsarbeten ~
1296: gående åtgärder för byggande av en Kaskö stads hamn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 837
1297: vinterhamn i Kaskö . . . . . . . . . . . . . . . . . . 833 117. Korsbäck ym., toiv. al. N:o 442: Määrä-
1298: 116. Korsbäck ym., toiv. al. N:o 441: Toimen- rahasta Kaskisten kaupungin sataman
1299: piteistä talvisataman rakentamiseksi Kas- ruoppaustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 838
1300: VALTIOPÄIVÄT
1301: 1953
1302:
1303: LIITTEET
1304: A
1305:
1306: YLEISENÄ ALOITEAIKANA JÄTETYT LAKI-, RAHA-
1307: ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
1308:
1309:
1310:
1311:
1312: HELSINKI 1953
1313: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1314: VALTIOPÄIVÄT
1315: 1953
1316:
1317: LIITTEET
1318: 1
1319:
1320: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
1321: TOIVOMUSALOITTEET
1322:
1323:
1324:
1325:
1326: HELSINKI 1953
1327: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1328: Valtiopäiväjärjestyksen ja edustajanvaalilain muuttamista, varapresi-
1329: dentin asettamista, valtioneuvoston uudestijärjestelyä, talouselämän
1330: säännöstelyä ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
1331: 7
1332:
1333: 1,1. - Lak. al. N:o 1.
1334:
1335:
1336:
1337:
1338: Hakala ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 57 § :n
1339: muuttamisesta.
1340:
1341:
1342: E d u s k u n n a ll e.
1343:
1344: Keskusteltaessa eduskuntatyön rationali- teydessä, josta on odotettavissa pitkä kes-
1345: soimisesta on kiinnitetty huomiota täys- kustelu. Päätöksen sanamuodossa pitäisi
1346: istuntojen keskustelujen pituuteen. Puheen- olla jokin yleistä laatua oleva rajoitus esi-
1347: vuorojen määrän kasvaessa on ymmärret- tyksen pituudesta, jotta pöytäkirjat eivät
1348: tävää, että kuulijain mielenkiinto herpau- paisuisi ylen laajoiksi. Tällaiseen kirjalli-
1349: tuu ja puheiden pitäminen muodostuu sena jätettyyn puheenvuoroon on sovellet-
1350: niukkalukuisen kuulijakunnan edessä vähä- tava valtiopäiväjärjestyksen 58 §: n sään-
1351: merkityksiseksi valtiopäivätyön kannalta, nöksiä vakaasta ja arvokkaasta esiintymi-
1352: vaikka sillä saattaa olla oma osuutensa jul- sestä ja kieltoa loukkaavien pilkallisten ja
1353: kisessa keskustelussa itse asiasta. Huoli- sopimattomien sanojen käyttämisestä halli-
1354: matta niistä varjopuolista, joita monasti tuksesta tahi yksityisestä henkilöstä sekä
1355: myöhäiseen yöhön viepä ja eduskunnassa työjärjestyksen 39 §: n säännöksiä asiassa
1356: huomiotta jääpä keskustelu aiheuttaa, ei pysymisestä. Tätä vastaan rikkonutta edus-
1357: periaatteelliselta kannalta ole tahdottu tajaa voidaan rangaista, niin kuin valtio-
1358: puuttua edustajain lausunnonvapauteen. päiväjärjestyksen 58 § edellyttää. Kun pu-
1359: Keskusteluajan lyhentämisessä voidaan hemies ei voi keskeyttää kirjallisesti jätet-
1360: kuitenkin päästä tuloksiin toista tietä. tyjä lausuntoja silloin, kun määräyksiä vas-
1361: Eräiden maiden parlamenteissa edustajalla taan rikotaan, on puhemiehellä oleva oi-
1362: on oikeus saada kirjoitettu puheenvuoronsa keus lausunnon tarkastettuaan poistaa lau-
1363: eduskunnan luvalla liitetyksi painettuun sunnosta osia tai koko lausunto pöytäkir-
1364: pöytäkirjaan, vaikkei sitä ole puhujalavalta jasta.
1365: pidettykään. Tämä oikeus on saanut ajan- Asian luonnosta johtuu, että kunkin
1366: mittaan yhä laajemman käytön parlamen- asian kohdalla edustajalla on oikeus jättää
1367: teissa, joissa se on aikanaan hyväksytty ja vain yksi lausuntonsa kirjallisena pöytä-
1368: osoittautunut pitkiä keskusteluaikoja ly- kirjaan liitettäväksi.
1369: hentäväksi. Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
1370: Oikeus jättää puheenvuoronsa kirjoitet- tamme kunnioittaen,
1371: tuna pöytäkirjaan liitettäväksi olisi myön-
1372: nettävä puhemiesneuvoston ehdotuksesta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1373: eduskunnan päätöksellä sellaisen asian yh- van lakiehdotuksen:
1374:
1375:
1376: Laki
1377: valtiopäiväjärjestyksen 57 §: n muuttamisesta.
1378: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
1379: säädetyllä tavalla, lisätään valtiopäiväjärjestyksen 57 §: ään uusi näin kuuluva 2 mo-
1380: mentti:
1381: 57 §. puhemiehelle eduskunnan pöytäkirjaan lii-
1382: tettäväksi, milloin eduskunta jonkin asian
1383: Edustajalla on oikeus jättää yksi, keskite- yhteydessä on puhemiesneuvoston ehdotuk-
1384: tysti esitetty puheenvuoronsa kirjoitettuna sesta tekemällään päätöksellä sellaisen oikeu-
1385: 8 1,1. - VJ:n 57 §.
1386:
1387:
1388: den edustajille antanut, ja on täten jätetty laiseen kirjalliseen esitykseen sovelletaan
1389: kirjallinen esitys liitettävä sitä suullisesti niitä rajoituksia, mitkä muutoin ovat voi-
1390: esittämättäkin eduskunnan painettuihin pöy- massa edustajan käyttämään kieleen ja pu-
1391: täkirjoihin ja käsiteltävä muutoin yhtenä heenvuoroihin nähden.
1392: puheenvuorona esillä olevassa asiassa. Täl-
1393:
1394: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
1395:
1396: Jaakko Hakala. Johannes Wirtanen.
1397: 9
1398:
1399: 1,2.- Lagmot. N:o 2.
1400:
1401:
1402:
1403:
1404: Österholm m. fl.: F'örslag till lag om ändring av 57 § riks-
1405: dctgsot·dningen.
1406:
1407:
1408: Till Riksdagen.
1409:
1410: Spörsmålet om begränsning av debatternas väsentligt vara undanröjda. Beträffande
1411: längd i riksdagen har varit ställt under om- replikrätten har meningsolikheter veterligen
1412: prövning, senast genom regeringens proposi- inte förekommit. Det är nämligen ett allmänt
1413: tion n: o 166 vid 1950 års riksdag. Proposi- erkänt missförhållande att det inte finns
1414: tionen byggde på ett förslag av en kom- möjlighet att bemöta ett angrepp eller korri-
1415: miWi, som tillsatts på grund av att inom gera en oriktig uppgift, på grund av viiken
1416: riksdagen uttalats önskemål om riksdagsar- en lång diskussion kan utspinna sig, utan att
1417: betets rationalisering. Kärnpunkten i propo- i vanlig ordning invänta sin tur, som kan
1418: sitionen var förslaget att 57 § RO skulle komma många timmar efter det ett tillrätta-
1419: ändras så att riksdagen på förslag av tal- läggande hade varit påkallat.
1420: mannen kunde genom beslut, som omfattats Sedan riksdagen behandlade regeringens
1421: av minst två tredjedelar av de avgivna rös- ovannämnda proposition och avböjde den,
1422: terna, bestämma att överläggningen i något har skälen för en reform i de två hänseen-
1423: ärende skall avslutas, sedan de som begärt den det här är fråga om ytterligare stärkts.
1424: ordet yttrat sig, eller att anförandena i visst Olägenheterna av de långa debatterna, som
1425: ärende skall till tiden begränsas. Samtidigt ibland kan sträcka sig över flera dagar, har
1426: föreslogs att enligt närmare bestämmelser i blivit alltmer besvärande både ur den syn-
1427: arbetsordningen rätt till kort replik skulle punkten att dessa debatter har tagit en över-
1428: medgivas för besvarande av något anförande hövan stor del av riksdagens arbetstid i an-
1429: under diskussionen. språk och emedan de väckt kritik även utom
1430: Det är visserligen en ömtålig sak att röra riksdagen och varit ägnade att nedsätta dess
1431: vid den fria yttranderätten och man förstår anseende. Med tanke på allt detta syns det
1432: väl de farhågor, som röjts för att minorite- angeläget att frågan om begränsning av dis-
1433: tens eller den enskildes rätt kunde komma kussionernas längd samt om införande av
1434: att åsidosättas. Genom att begränsning av replikrätt ånyo borde upptagas till ompröv-
1435: debattens eller yttrandenas längd aldrig ning.
1436: kunde ske på annat sätt än på förslag av På grlmd av det som ovan framhållits och
1437: talmannen och endast under förutsättning med hänvisning till motiveringen i regerin-
1438: att förslaget omfattas av minst två tredje- gens proposition n: o 166 vid 1950 års riks-
1439: delar av de avgivna rösterna, syns betänk- dag föreslås,
1440: ligheterna mot att intrång överhuvud kunde att Riksdagen måtte antaga nedan-
1441: förekomma i den fria yttranderätten i allt stående lagsförslag.
1442:
1443: Lag
1444: om ändring av 57 § riksdagsordningen.
1445: I enlighet med Riksdagens beslut, tillkommet på sätt 67 § riksdagsordningen föreskri-
1446: ver, skall 57 § riksdagsordningen erhålla följande ändrade lydelse:
1447: 57 §. ordet i den ordning, vari han anmält sig.
1448: Vid plenum äger riksdagsman, med i 59 Dock kan riksdagsman på sätt i arbetsord-
1449: och 60 §§ nämnda undantag, rätt att erhålla ningen närmare föreskrives givas ordet i an-
1450: 2
1451: 10 1,2.- VJ:n 57§.
1452:
1453:
1454: nan ordnmg för besvarande i korthet av nå- slutas, sedan de som begärt ordet yttrat sig,
1455: got anförande. · eller att anförandena i något ärende skola
1456: Varje riksdagsman äger rätt att med i till tiden begränsas. Med anledning av tal-
1457: denna riksdagsordning stadgade eller av riks- mannens förslag må överläggning icke äga
1458: dagen i stöd av densamma bestämda undan- rum och, om förslaget godkännes, skall beslu-
1459: tag fritt tala till protokollet och yttra sig i tet omedelbart lända till efterrättelse.
1460: alla ärenden, som handläggas och om laglig- Ej må någon tala, innan ordet tilldelats
1461: heten av allt, som i riksdagen tilldrager sig. honom, ej heller utom protokollet.
1462: På förslag av talmannen kan riksdagen
1463: medelst beslut, som omfattats av minst två
1464: tredjedelar av de avgivna rösterna, hestämma
1465: att överläggningen i visst ärende skall av- Denna lag träder i kraft den . . . . . . 195 ..
1466:
1467: Helsingfors den 10 februari 1953.
1468:
1469: John Österholm. Albin Wickman.
1470: Levi Jern. Verner Korsbäck.
1471: Ebba östenson. Ernst von Born.
1472: C. A. Öhman. Nils Meinander.
1473: Arthur Larson. T. E. Nordström.
1474: Ture Hollsten. Kurt Nordfors.
1475: Grels Teir.
1476: 11
1477:
1478: 1,2. - Lak. al. N:o 2. Suomennos.
1479:
1480:
1481:
1482:
1483: Österholm ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 57 §: n
1484: muuttamisesta.
1485:
1486:
1487: E d u s k u n n a ll e.
1488:
1489: Kysymys keskustelujen pituuden rajoitta- heettomilta. Vastauspuheenvuoron suhteen ei
1490: misesta eduskunnassa on ollut pohdittavana tiettävästi ole ilmennyt erimielisyyttä. On
1491: viimeksi hallituksen esityksen n: o 166 joh- nimittäin yleisesti tunnustettu epäkohta, ettei
1492: dosta vuoden 1950 valtiopäivillä. Esitys ra- ole mahdollisuutta vastata hyökkäykseen tai
1493: kentui komitean ehdotukseen, joka oli ase- oikaista väärää tietoa, jonka perusteella voi
1494: tettu sen johdosta, että eduskunnassa oli lau- kehittyä pitkä keskustelu, odottamatta taval-
1495: suttu toivomus eduskuntatyön rationalisoin- lisessa järjestyksessä vuoroaan, joka voi tulla
1496: nista. Esityksen ydinkohtana oli ehdotus, että monta tuntia sen jälkeen kuin oikaisun esit-
1497: eduskunta voisi puhemiehen ehdotuksesta täminen olisi ollut aiheellista.
1498: päätöksellä, jota on kannattanut vähintään Sitten kun eduskunta käsitteli hallituksen
1499: kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, mää- edellä mainitun esityksen ja hylkäsi sen, on
1500: rätä keskustelun jossakin asiassa lopetetta- uudistuksen tarve kahdessa puheena olevassa
1501: vaksi, sitten kun pyydetyt puheenvuorot on suhteessa yhä lisääntynyt. Pitkistä keskuste-
1502: käytetty, tai puheenvuorojen kestämisajan luista, jotka joskus voivat kestää useampia
1503: rajoitettavaksi jossakin asiassa. Samalla eh- päiviä, johtuvat epäkohdat ovat käyneet yhä
1504: dotettiin, että työjärjestyksessä tarkemmin tuntuvammiksi sekä siltä kannalta, että nämä
1505: määrättävällä tavalla sallittaisiin lyhyt vas- keskustelut ovat vaatineet kohtuuttoman suu-
1506: tauspuheenvuoro jonkin keskustelussa käy- ren osan eduskunnan työajasta, ja myös sen
1507: tetyn puheenvuoron johdosta. vuoksi, että ne ovat aiheuttaneet arvostelua
1508: Vapaaseen puheoikeuteen puuttuminen on myös eduskunnan ulkopuolella ja olleet
1509: tietenkin arkaluontoinen asia ja epäilykset omansa alentamaan eduskunnan arvovaltaa.
1510: siitä, että vähemmistön tai yksityisen oikeus Kaikkea tätä ajatellen näyttää tärkeältä,
1511: voisi tulla loukatuksi, ovat hyvin ymmärret- että kysymys keskustelujen pituuden rajoit-
1512: tävissä. Sen j9hdosta, että keskustelun tai tamisesta ja vastauspuheenvuoro-oikeuden
1513: puheenvuoron pituuden rajoittaminen ei mil- ottamisesta lakiin uudestaan otetaan harkit-
1514: loinkaan voisi tapahtua muulla tavalla kuin tavaksi.
1515: puhemiehen ehdotuksesta ja ainoastaan edel- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten hal-
1516: lytyksellä, että ehdotusta on kannattanut vä- lituksen esityksen n: o 166 vuoden 1950
1517: hintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, valtiopäivillä perusteluihin ehdotetaan,
1518: näyttävät epäilykset siitä, että vapaan
1519: puheoikeuden loukkaamista yleensä saattaisi että Eduskunta hyväksyisi sMtraa-
1520: tapahtua, kaikessa oleellisessa suhteessa ai- vnn lnkiehdotuksen:
1521:
1522: Laki
1523: valtiopäiväjärjestyksen 57 §: n muuttamisesta.
1524: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
1525: säädetyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 57 § seuraavasti:
1526: 57 §. puheenvuoron siinä järjestyksessä, jossa hän
1527: Täysistunnossa on edustaja oikeutettu, 59 on ilmoittautunut. Kuitenkin voidaan edusta-
1528: ja 60 §: ssä mainituin poikkeuksin, saamaan jalle, sillä tavoin kuin työjärjestyksessä tar-
1529: 12 I,2. - VJ:n 57 §.
1530:
1531:
1532: kemmin määrätään, antaa muussa järjestyk- sitten kun pyydetyt puheenvuorot on käy-
1533: sessä lyhyt vastauspuheenvuoro jonkin pu- tetty, tai että asiassa käytettävien puheen-
1534: heenvuoron johdosta. vuorojen kestämisaika rajoitetaan. Puhemie-
1535: Jokaisella edustajalla on oikeus, tässä val- hen ehdotuksesta älköön keskusteltako, ja jos
1536: tiopäiväjärjestyksessä säädetyin tai eduskun- ehdotus hyväksytään, on päätöstä heti nou-
1537: nan sen nojalla päättämin poikkeuksin, pöy- datettava.
1538: täkirjaan vapaasti puhua ja lausua mielensä Älköön kukaan puhuko, ennenkuin hänelle
1539: kaikista keskustelun alaisina olevista asioista on annettu puheenvuoro, älköönkä ohi pöytä-
1540: ja kaiken sen laillisuudesta, mitä valtiopäi- kirjan.
1541: villä tapahtuu.
1542: Puhemiehen ehdotuksesta voi eduskunta
1543: päätöksellä, jota on kannattanut vähintään Tämä laki tulee voimaan päivänä
1544: kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, määrätä, kuuta 195 .
1545: että jossakin asiassa keskustelu lopetetaan,
1546:
1547: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
1548:
1549: John Österholm. Albin Wickman.
1550: Levi Jern. Verner Korsbäck.
1551: Ebba östenson. Ernst von Born.
1552: C. A. Öhman. Nils Meinander.
1553: Arthur Larson. T. E. Nordström.
1554: Ture Hollsten. Kurt Nordfors.
1555: Grels Teir.
1556: 13
1557:
1558: I,s. - Lagmot. N:o 3.
1559:
1560: Teir m. fl.: Förslag till lag om ändring av lagen om riks-
1561: dagsmannaval.
1562:
1563: T i ll R i k s d a g e n.
1564:
1565: Enligt 3 § i lagen om riksdagsmannaval V asa Iäns norra valkrets sträcker sig
1566: skall centralnämnden i valkretsarna sam- norrut ända till gränsen mot Uleåborgs Iän.
1567: manträda i den stad, där länsstyreisen för Centralnämnden sammanträder nu i V asa
1568: länet finnes. Denna bestämmelse har i stad, som ligger helt och hållet utanför och
1569: mänga fall visat sig både svår och tung söder om valkretsen. Detta sakförhållande,
1570: att i praktiken förverkiiga och efterleva. som ju är oformligt och åsamkar allmän-
1571: Ofta äro avstånden inom samma Iän så stora, heten och de poiitiska partierna onödiga
1572: att det ställer sig synnerligen obekvämt att kostnader och besvär, borde med det snaraste
1573: resa till länsresidensorten. Att detta verk- rättas. Centralnämnden borde sammanträda
1574: ligen är förhållandet framgär av själva på den centralaste och mest lämpliga orten
1575: lagen, där det finns uppräknat fiera undan- inom vaikretsen, som i detta fall är staden
1576: tag frän huvudregeln. Jakobstad. Denna stad ligger precis i cent-
1577: Inom V asa Iän finnas tre valkretsar för rum och har alla förutsättningar för att
1578: politiska vai, nämligen Vasa läns Östra val- bli den bästa orten för centralnämndens
1579: krets, V asa läns södra valkrets och V asa sammanträden. Staden har förträffliga för-
1580: läns norra vaikrets. Beträffande Vasa läns bindeiser åt alla håll håde med tåg och buss.
1581: östra valkrets har lagen redan bestämt, att Med åberopande av det ovan sagda
1582: centrainämnden i denna vaikrets samman- föresiås,
1583: träder i Jyväskylä stad, icke i länsresidens- att Riksdagen måtte antaga föl-
1584: staden Vasa. Detta undantag har gjorts på jande lagförslag:
1585: ovan angivna grunder.
1586:
1587: Lag
1588: om ändring a v lagen om riksdagsmannavai.
1589: I enlighet med Riksdagens beslut skall 3 § i lagen om riksdagsmannaval erhålla föl-
1590: jande ändrade lydeise:
1591: 3 §. norra valkrets i staden Jakobstad. Central-
1592: För varje vaikrets skall i god tid, innan nänmden i Lapplands läns vaikrets samman-
1593: riksdagsmannaval äger rum, tillsättas en träder i Rovaniemi köping.
1594: centralnämnd, bestående av fem medlemmar Ordföranden och två ledamöter i central-
1595: och två suppleanter. nämnden jämte en suppleant utses av stats-
1596: Centrainämnden sammanträder i den stad, rådet, som förordnar någon av ledamöterna
1597: där länsstyrelsen för länet finnes. Dock till viceordförande i nämnden, samt tvä leda-
1598: sammanträder centralnämnden i Åbo Iäns möter och en suppleant av fullmäktige i den
1599: norra valkrets i Björneborgs stad, central- kommun, där nämnden sammanträder; och
1600: nämnden i Tavastehus läns norra vaikrets i fortfar deras uppdrag till dess ny nämnd
1601: Tammerfors stad, centralnämnden i Kuopio utsetts.
1602: Iäns östra valkrets i Joensuu stad, centrai- Centralnämnden anställer en sekreterare,
1603: nämnden i V asa läns Östra valkrets i J yväs- nödiga räknare och annan personai sig tili
1604: kyiä stad och centralnämnden i Vasa läns biträde.
1605:
1606: Helsingfors den 10 februari 1953.
1607:
1608: Grels Teir. Arthur Larson. Albin Wickman.
1609: 14
1610:
1611: 1,3. - Lak. al. N:o 3. Suomennos.
1612:
1613: Teir ym. : Ehdotus laiksi kansanedustajain vaalista annetun
1614: lain muuttamisesta.
1615:
1616: E d u s k u n n a ll e.
1617:
1618: Kansanedustajain vaalista annetun lain 3 Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri ulot-
1619: §: n mukaan tulee vaalipiirien keskuslauta- tuu pohjoisessa aina Oulun läänin rajaan.
1620: kuntien kokoontua siinä kaupungissa, jossa Vaalilautakunta kokoontuu nyt Vaasassa,
1621: lääninhallitus sijaitsee. Tämän määräyksen joka on kokonaan vaalipiirin urkopuolelia,
1622: toteuttaminen ja noudattaminen on käytän- siitä etelään. Tämä asiantila, joka tietysti
1623: nössä osoittautunut monissa tapauksissa sekä on muodoton ja tuottaa yleisölle ja poliitti-
1624: vaikeaksi että rasittavaksi. Usein ovat väli- sille puolueille tarpeettomia kustannuksia ja
1625: matkat samassa läänissä niin pitkät, että käy vaivaa, olisi mitä pikimmin korjattava.
1626: erittäin hankalaksi matkustaa paikkakun- Keskusvaalilautakunnan tulisi kokoontua
1627: nalle, jossa lääninhallitus sijaitsee. Se seikka, vaalipiirin keskeisimmällä ja sopivimmalla
1628: että asianlaita todellakin on näin, ilmenee paikkakunnalla, joka tässä tapauksessa on
1629: itse laista, jossa on otettu huomioon useita Pietarsaaren kaupunki. Tämä kaupunki si-
1630: poikkeuksia pääsäännöstä. jaitsee juuri vaalipiirin keskustassa ja sillä
1631: Valtiollisissa vaaleissa on Vaasan läänissä on kaikki edellytykset muodostua sopivim-
1632: kolme vaalipiiriä, nimittäin Vaasan läänin maksi paikkakunnaksi keskuslautakunnan ko-
1633: itäinen vaalipiiri, Vaasan läänin eteläinen kouksille. Kaupungista on erinomaiset sekä
1634: vaalipiiri ja Vaasan läänin pohjoinen vaali- juna- että linja-autoyhteydet kaikkiin suun-
1635: piiri. Vaasan läänin itäisen vaalipiirin suh- tiin.
1636: teen on laissa jo määrätty, että tämän vaali- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
1637: piirin keskuslautakunta kokoontuu Jyväsky-
1638: lässä eikä lääninhallituksen kaupungissa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1639: Vaasassa. Tämä poikkeus on tehty edellä van lakiehdotuksen:
1640: mainituista syistä.
1641: Laki
1642: kansanedustajain vaalista.
1643: 3 §. läänin pohjoisen vaalipiirin keskuslautakunta
1644: Jokaiseen vaalipiiriin on hyvissä ajoin en- Pietarsaaren kaupungissa. Lapin läänin vaa-
1645: nen edustajanvaalia asetettava keskuslauta- lipiirin keskuslautakunta kokoontuu Rova-
1646: kunta, johon kuuluu viisi jäsentä ja kaksi niemen kauppalassa.
1647: varajäsentä. Keskuslautakuntaan valitsee valtioneuvosto
1648: Keskuslautakunta pitää kokouksensa siinä puheenjohtajan ja kaksi jäsentä ynnä yhden
1649: kaupungissa, jossa lääninhallitus sijaitsee. varajäsenen, määräten yhden jäsenen lauta-
1650: Kuitenkin kokoontuu Turun läänin pohjoi- kunnan varapuheenjohtajaksi, sekä sen kun-
1651: sen vaalipiirin keskuslautakunta Porin kau- nan valtuusto, jossa lautakunnan kokoukset
1652: pungissa, Hämeen läänin pohjoisen vaalipii- pidetään, kaksi jäsentä ja yhden varajäse-
1653: rin keskuslautakunta Tampereen kaupun- nen; ja kestää heidän toimikautensa, kunnes
1654: gissa, Kuopion läänin itäisen vaalipiirin uusi lautakunta on valittu.
1655: keskuslautakunta Joensuun kaupungissa, Keskuslautakunta ottaa avukseen sihteerin,
1656: Vaasan läänin itäisen vaalipiirin keskuslau- tarpeelliset laskijat sekä muun henkilökun-
1657: takunta Jyväskylän kaupungissa ja Vaasan nan.
1658:
1659: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
1660:
1661: Grels Teir. Arthur Larson. Albin Wickman.
1662: 15
1663:
1664: 1,4. - Lak. al. N:o 4.
1665:
1666:
1667:
1668:
1669: J. Wirtanen ym.: Ehdotus laiksi valtioneuvoston ministeriöi-
1670: den lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun lain
1671: muuttamisesta.
1672:
1673:
1674: Eduskunnalle.
1675:
1676: Kansalaisten keskuudessa on herättänyt varsin paljoa valtion taloudessa, on menojen
1677: huomiota se, että meillä nykyään on minis- supistamiseen pyrittäessä periaatteellisesti
1678: tereitä huomattavasti enemmän kuin ennen oikein, että vähennykset aloitetaan niin sa-
1679: sotia, vaikka tämä yleisten asiain hoidon noaksemme ylhäältä päin. Niinpä valtion me-
1680: kannalta ei näytä tarpeelliselta. Kun valtio- nojen supistamiskomitea jo vuonna 1951 pe-
1681: neuvoston jäseniä sodan edellisenä aikana rustellusti esitti hallitukselle ministerien
1682: oli enintään 12, on heidän lukumääränsä lukumäärän vähentämistä. Komitean kan-
1683: nyt 17. Vertailun vuoksi mainittakoon, että taan yhtyen onkin pidettävä riittävänä sitä,
1684: Ruotsissa on 15 sekä Tanskassa, Norjassa ja että kunkin ministeriön johdossa olisi vain
1685: Länsi-Saksassa kussakin vain 13 ministeriä. yksi ministeri. Kun kuitenkin joskus poik-
1686: Kokemukset ovat osoittaneet, että yhden mi- keukselliset syyt saattavat vaatia ministerien
1687: nisteriön toimialaan kuuluvien tehtävien ja- luvun tilapäistä lisäämistä 1-2 ministerillä,
1688: kaminen kahdelle tai useammalle ministerille olisi laissa säädettävä ministerien lukumää-
1689: aiheuttaa käytännössä hankaluuksia. Niinpä rän ylärajaksi 13 nykyisen 17 asemesta. Sa-
1690: on usein ilmennyt vaikeuksia järjestää kai- malla voitaisiin kansanhuoltoministeriön pe-
1691: kille ministereille sopivia tehtäviä. Ministe- rustamismahdollisuutta edellyttävä säännös
1692: rien suuri lukumäärä myös hidastuttaa kumota.
1693: asmm käytännöllistä hoitoa ja heikentää Edellä lausutun nojalla ehdotamme,
1694: siten hallituksen työtehoa.
1695: Vaikka ministerien tarpeettomasta lukui- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1696: suudesta aiheutuvat menot eivät merkitse van lakiehdotuksen:
1697:
1698:
1699:
1700:
1701: Laki
1702: valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta annetun lain
1703: muuttamisesta.
1704: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtioneuvoston ministeriöiden luku-
1705: määrästä ja yleisestä toimialasta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain 1 §, sellai-
1706: sena kuin se on 21 päivänä marraskuuta 1952 annetussa laissa (396/52), näin kuulu-
1707: vaksi:
1708: 1 §. 3. Sisäasiainministeriö;
1709: 4. Puolustusministeriö;
1710: Valtioneuvostossa on yleistä hallitusta ja 5. Valtiovarainministeriö;
1711: eri hallinnonhaaroja varten kymmenen mi- 6. Opetusministeriö;
1712: nisteriötä, nimittäin: 7. Maa talousministeriö;
1713: 1. Ulkoasiainministeriö; 8. Kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
1714: 2. Oikeusministeriö; nisteriö;
1715: 16 1,4. -Ministeriöiden lukumäärä.
1716:
1717:
1718: 9. Kauppa- ja teollisuusministeriö; sekä Tasavallan presidentti voi valtioneuvoston
1719: 10. Sosiaaliministeriö. jäseniksi kutsua, pääministeri mukaan luet-
1720: Valtioneuvostolla on myös kanslia, josta tuna, enintään kolmetoista ministeriä, jotka
1721: on voimassa, mitä tässä laissa on ministe- toimivat yhden tai useamman ministeriön
1722: riöstä säädetty. päällikköinä, käsittelevät niiden toimialaan
1723: Jokaisen ministeriön päällikkönä on mi- kuuluvia asioita tai ovat salkuttomina mi-
1724: nisteri. nistereinä.
1725:
1726: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
1727:
1728: Johannes Wirtanen. Felix Seppälä.
1729: Kalervo Saura. Juho Niukkanen.
1730: R. Ala-Kulju. N. Kosola.
1731: Irma Karvikko. Jaakko Hakala.
1732: T. N. Vilhula.
1733: 17
1734:
1735: I,o. - Lak. al. N:o 5.
1736:
1737:
1738:
1739: Ahmavaara ym.: Ehdotus laiksi viran ja toimen haltijain
1740: oikeuksista ja velvollisuuksista, kun virka tai toimi lakkau-
1741: tetaan, annetun lain muuttamisesta.
1742:
1743:
1744: Eduskunnalle.
1745:
1746: Viran tai toimen haltija, joka on asetettu jolle ei kuitenkaan löydetä sopivaa tehtävää,
1747: lakkautuspalkalle, saa voimassa olevan oikeu- saa tyytyä lakkautuspalkkaan, joka usein on
1748: den mukaan ensimmäisenä vuotena viran tai paljon pienempi kuin tuolle toiselle virka-
1749: toimen lakkauttamisesta lukien lakkautus- miehelle maksettu eläke.
1750: palkkaa, joka on virkaan tai toimeen kuulu- Lakkautuspalkkalain 4 § : ssä on säädetty,
1751: neiden palkkaetujen suuruinen, ja sen jäl- että ,lakkautu~palkalle asetettu viran haltija
1752: keen lakkautuspalkkaa, joka vastaa virasta pysyy valtion palveluksessa, ja hänellä on
1753: tai toimesta olleen täyden eläkkeen määrää. samat oikeudet ja velvollisuudet kuin val-
1754: Verrattuna muuhun virkamieslainsäädän- tion viran haltijoilla yleensä, mikäli tässä
1755: töön sisältyy vuonna 1931 annettuun ns. lak- laissa ei toisin säädetä tahi asian luonnosta
1756: kautuspalkkalakiin kohtuuttomuus, joka kai- muuta johdu." Sen perusteella pitäisi lakkau-
1757: paa pikaista korjausta. Lakkautuspalkalle tuspalkkalaisenkin saada oikeus niihin koro-
1758: asetettu viran tai toimen haltija, joka on tuksiin, jotka kulloinkin myönnetään vastaa-
1759: ollut lakkautuspalkalla yli vuoden, saa nimit- vasta virasta maksettaviin eläkkeisiin. Koska
1760: täin jatkuvasti vuodesta toiseen nostaa korot- näin ei kuitenkaan ole, vaan virkamies voi
1761: tamattomana sitä palkkaa, mikä vastasi joutua olemaan useinkin monta vuotta muut-
1762: täyttä eläkettä sillä hetkellä, jolloin hänen tumattomana palkalla, joka pienessäkin
1763: toinen lakkautuspalkkavuotensa alkoi. Kun ajassa voi menettää ostoarvostaan suurimman
1764: muiden virkamiesten palkkoja, samoin kuin osan, olisi tämä ilmeinen epäkohta korjattava
1765: heidän eläkkeitään, on korotettu tai korote- lain muutoksella. Valtion etujen mukaista on
1766: taan nousseiden elinkustannusten johdosta, lakkautuspalkalla olevien virkamiesten mah-
1767: pysyy lakkautuspalkalla olevien virkamiesten dollisimman pikainen sijoittaminen avoinna
1768: palkka sillä tasolla, mille se kerran on jää- oleviin valtion virkoihin tai toimiin, jotta
1769: nyt. Tämä johtuu siitä, että vuoden 1931 la- voitaisiin säilyttää pätevää työvoimaa val-
1770: kia laadittaessa ei voitu aavistaa inflaation tion palveluksessa ja käyttää hyväkseen hei-
1771: vaikutusta palkkoihin ja eläkkeisiin, joten la- dän kokemuksensa ja taitonsa. Mutta toiselta
1772: kiin ei sisällytetty mitään määräystä nouse- puolen, jos virkamies joutuu lakkautuspal-
1773: vien elinkustannusten vaikutuksesta lakkau- kalle, on hänen palkkauksensa järjestettävä
1774: tuspalkkaan. Kun lakkautuspalkkaa koskevan oikeudenmukaisesti niin, että hän saisi ensim-
1775: lain alkuperäisenä tarkoituksena kuitenkin mäisen lakkautuspalkkavuotensa jälkeen vas-
1776: on ollut turvata ko. viran ja toimen haltijain taavasta virasta tai toimesta kulloinkin voi-
1777: elatus, ovat nämä ilman omaa syytään lak- massa olevan eläkkeen suuruista palkkaa.
1778: kautuspalkalle joutuneet virkamiehet lain Tämä järjestely antaisi hänelle varmuuden
1779: puutteellisuuden vuoksi jääneet täysin epä- siitä, että hänen kohtuullinen toimeentulonsa
1780: oikeudenmukaiseen asemaan. Täysin nurin- on turvattu siksi, kunnes hän joko saa toisen
1781: kurinen, joskaan ei harvinainen, on sellainen valtion viran tai toimen tahi saa hankituksi
1782: tilanne, että kahdesta lakkautuspalkalla ole- itselleen tarpeellisen ammattitaidon siirtyäk-
1783: vasta virkamiehestä toiselle tarjotaan virkaa seen yksityisen palvelukseen.
1784: tai tointa, josta virkamies kuitenkin kieltäy- Yllä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1785: tyy ja sitten joutuu eläkkeelle, kun taas se nioittaen,
1786: virkamies, joka olisi halukas ottamaan vas- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1787: taan jonkin viran tai toimen valtiolta, mutta van lakiehdotuksen:
1788: 3
1789: 18 !,5. - Lakka.utuspa.lkka.
1790:
1791:
1792:
1793:
1794: Laki
1795: viran ja toimen haltijain oikeuksista ja velvollisuuksista, kun virka tai toimi lak-
1796: kautetaan, annetun lain muuttamisesta.
1797: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan viran ja toimen haltijain oikeuksista ja
1798: velvollisuuksista, kun virka tai toimi lakkautetaan, 22 päivänä toukokuuta 1931 annetun
1799: lain (182/31) 2 § näin kuuluvaksi:
1800: 2 §. kautuspalkka vastaa sitä täyttä eläkettä, joka
1801: Lakkautuspalkka vastaa ensimmäisenä vuo- kulloinkin voimassa olevien säännösten mu-
1802: tena viran lakkauttamisesta lukien virkaan kaan suoritettaisiin lakkautettua virkaa tai
1803: kuuluneiden palkan, vuokrarahain ja muiden tointa vastaavasta virasta tai toimesta. Mil-
1804: sellaisten palkkaetujen yhteenlaskettua mää- loin samanlaista virkaa tai tointa, kuin lak-
1805: rää, jotka eivät ole korvausta erityisistä vir- kautettu on ollut, ei enää ole, on asianomai-
1806: katehtävistä tai viran aiheuttamista kustan- sen ministeriön, hankittuaan valtiovarainmi-
1807: nuksista. Jos mainittuihin palkkaetuihin on nisteriön lausunnon, määrättävä, mitä virkaa
1808: kuulunut asuintila tai vapaa asunto valtion tai tointa on pidettävä lakkautettua vastaa-
1809: rakennuksessa tahi muu senkaltainen etu, on vana.
1810: tämä palkkaetu muunnettava kiinteäksi raha- Jos lakkautuspalkalle asetetun viran halti-
1811: määräksi sen erikseen ehkä määrätyn arvon jan virantoimituspaikka on ollut ulkomaalla,
1812: mukaan, mutta muussa tapauksessa laske- on hänelle korvattava tarpeelliset kustannuk-
1813: malla vallinneiden hintasuhteiden mukaan set muutosta Suomessa valitsemaansa asuin-
1814: sen keskiarvo kolmelta lähinnä edelliseltä paikkaan.
1815: vuodelta. Ensimmäisen vuoden jälkeen lak-
1816:
1817: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
1818:
1819: Arvi Ahmavaara. Niilo Honkala.
1820: Kyllikld Pohjala. Arvo Salminen.
1821: Arno Tuuma. Oskari Lehtonen.
1822: Erkld Koivisto.
1823: 19
1824:
1825: 1,6. - Lak. al. N:o 6.
1826:
1827:
1828:
1829:
1830: Tainio ym.: Ehdotus laiksi talouselämän säännöstelemisestä
1831: poikkeuksellisissa oloissa annetun lain mnuttamisesta.
1832:
1833:
1834: E d u s k u n n a 11 e.
1835:
1836: Laki talouselämän säännöstelemisestä menojen huomattavan lisääntymisen, monista
1837: poikkeuksellisissa oloissa, sellaisena kuin se muista työttömyyden kunnille aiheuttamista
1838: on muutettuna 29 p: nä joulukuuta 1950, vähäisemmistä kustannuksista puhumatta-
1839: sisältää edelleen säännöksen, että valtioneu- kaan. Nämäkin työttömyyden kunnille ai-
1840: vostolla on valtuus: ". . . antaa määräyksiä heuttamat menot ovat jo niin suuret, että
1841: kuntien veivoittamisesta huolehtimaan työt- on hyvinkin kyseellistä, miten useat kunnat
1842: tömyyden torjumista tarkoittavista toimen- voivat niistäkään suoriutua. Tämä on sitä-
1843: piteistä ja siitä, missä suhteessa kuntien on kin kyseellisempää, koska kuntain tulot,
1844: osallistuttava niistä aiheutuviin kustannuk- työttömyyden seurauksena, samanaikaisesti
1845: siin ... ". Vaikka tätä kuntien osuutta kulu- huomattavasti supistuvat. Erikoisen selvänä
1846: van vuoden aikana eräissä tapauksissa hel- osoituksena kuntain tulojen supistumisesta
1847: potettiin, muodostuvat nämä rasitukset sit- on verorästien nopea lisääntyminen niissä
1848: tenkin kunnille ylivoimaisiksi. On nimittäin kunnissa, jotka ovat enimmin työttömyyden
1849: huomattava, että työttömyyden enimmin ra- rasittamia.
1850: sittamat kunnat ovat muutenkin vaikeassa Ottaen huomioon, mitä edellä on osoitettu
1851: taloudellisessa asemassa. Kokemus on osoit- työttömyyden enimmin rasittamain kuntain
1852: tanut, että jo viime työttömyyskaudella työt- muutenkin vaikeasta taloudellisesta ase-
1853: tömyyden kunnille aiheuttamat rasitukset masta, on kohtuutonta ja epäoikeudenmu-
1854: korottivat veroäyriä useissa kunnissa 2-4 kaista, että kunnille edelleen sälytetään
1855: marka:Ila. Kulumassa olevalta työttömyys- työttömyyden aiheuttamia rasituksia. Tämä
1856: kaudelta voidaan mainita, että esim. Kemin on sitäkin kohtuuttomampaa, koska saman-
1857: kaupunki on joutunut varaamaan vuoden aikaisesti työttömyyteen syypäät suurtyön-
1858: 1953 tulo- ja menoarvioansa työttömyyden antajat ovat kokonaan vapaita näistä rasi-
1859: torjuntaan 107 milj. markkaa eli noin 4,500 tuksista, vieläpä siitä huomattavasti hyöty-
1860: markkaa jokaista kunnan asukasta kohden. vätkin. Siksi olisikin lakia talouselämän
1861: Yksistään tammikuussa kaupunki joutui säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa
1862: käyttämään työttömyyden aiheuttamiin suo- muutettava niin, että kunnat vapautettaisiin
1863: ranaisiin kustannuksiin n. 10.5 milj. mark- kaikista työttömyyden aiheuttamista rasituk-
1864: kaa eli yli 1,000 markkaa jokaista kunnan sista.
1865: veronmaksajaa kohden. Edellä esitetyn perusteella esitämme,
1866: Työttömyys aiheuttaa kunnille myös mo-
1867: nenlaisia välillisiä kustannuksia. Niistä voisi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1868: mainita, paitsi työttömyysasioiden hoitami- van lakiehdotuksen:
1869: sesta aiheutuvat kustannukset, sosiaalisten
1870: 20 1,6. - Talouselämän säännöstely.
1871:
1872:
1873:
1874:
1875: Laki
1876: talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain muuttamisesta.
1877: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
1878: säädetyllä tavalla, muutetaan talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa
1879: 6 päivänä toukokuuta 1941 annetun lain 1 §: n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se
1880: on 29 p:nä joulukuuta 1952 annetussa laissa (445/52); näin kuuluvaksi:
1881: 1 §. vista toimenpiteistä ja siitä, miten yksityis-
1882: ten työnantajien on osallistuttava niistä ai-
1883: 6) antaa määräyksiä kuntien ja yksityis- heutuviin kustannuksiin, sekä määräyksiä
1884: ten työnantajien veivoittamisesta huolehti- työnvälitystoiminnan järjestämisestä;
1885: maan työttömyyden torjumista tarkoitta-
1886:
1887: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
1888:
1889: Eino Tainio. Yrjö Murto.
1890: Toivo Friman. Arvo Riihimäki.
1891: Juho Rytkönen. Judit Nederström-Lunden.
1892: E. Hietanen. J. Mustonen.
1893: Matti Koivunen. Elli Juntunen.
1894: Toivo Kujala. Usko Seppi.
1895: Elli Stenberg. Lauri Myllymäki.
1896: !rma Torvi. Kaino Haapanen.
1897: Paavo Aitio. Ester Häikiö.
1898: Pertti Rapio. Matti Meriläinen.
1899: Niilo Nieminen.
1900: 21
1901:
1902: 1,7.- Hemst. mot. N:o 1.
1903:
1904:
1905:
1906:
1907: von Born: Angående sådan ändring av statsförfa.ttningen att
1908: vid sidan av republikens president en vicepresident skulle
1909: utses.
1910:
1911:
1912: T i ll R i k s d a g e n.
1913:
1914: Enligt regeringsformen skall vid förfall representationens förhandlingar och där
1915: republikens president hans åligganden utövas framställa och understöda förslag med ytt-
1916: av statsministerh; först då förfallet blir randerätt framom övriga riksdagsmän. I de
1917: bestående, skall ny president väljas. Vid flesta andra länder, där republikansk stats-
1918: övergående förfall kan emellertid en rätt författning är rådande, är jämte presidenten
1919: egendomlig situation uppstå så som senast, en vicepresident utsedd. Det vore skäl att
1920: då t. f. presidenten tillika var både stats- även hos oss den frågan toges under över-
1921: minister, utrikesminister och riksdagsman. vägande, huruvida inte vår författning borde
1922: Man kan tänka sig, huru besynnerligt det ändras så, att även en vicepresident skulle
1923: hela skulle gestalta sig, därest under sådana finnas, som omedelbart kunde träda till yid
1924: förhållanden en regeringskris skulle tillstöta. förfall för presidenten. För ändamålet kräv-
1925: Statsministern skulle då hos sig i egenskap des självfallet ändring såväl i regeringsfor-
1926: av t. f. president anhålla om befrielse för sin men som i lagstiftningen angående val av
1927: regering och såsom t. f. president skulle han republikens president, därest man ej even-
1928: antagligen be sig själv som regeringschef tuellt genom en särskild lag, tillkommen i
1929: tillsvidare handha de löpande ärendena, ja, grundlagsenlig ordning, kunde förverkliga
1930: kanske t. o. m. anförtro sig uppdraget att det hela.
1931: söka bilda en ny regering. Det kan inte Med hänvisning till det ovan anförda
1932: förnekas, att förhållandena på detta sätt tillåter jag mig vördsamt föreslå, att riks-
1933: skulle bliva litet löjeväckande och ur stats- dagen ville godkänna följande hemställan:
1934: rättslig synpunkt mindre tillfredsställande.
1935: Måhända kunde det ordnas så, att stats- att regeringen måtte taga under
1936: ministern för den ifrågakommande tiden övervägande frågan om en sådan
1937: skulle avstå från sina ministeruppdrag till ändring av vår statsförfattning, att
1938: förmån för sina ställföreträdare i stats- vid sidan av republikens president
1939: rådet; men huru skulle det bli t. ex. med även en vicepresident skulle utses,
1940: hans riksdagsmannaskap, om han, såsom ofta samt ifall av positiv inställning till
1941: är fallet, även vore riksdagsman. Vore det saken därom till Riksdagen överlämna
1942: lämpligt, att han fortfarande också såsom proposition.
1943: fungerande president slmlle delta i folk-
1944: Helsingfors den 12 februari 1953.
1945:
1946: Ernst von Born.
1947: 22
1948:
1949: 1,7. - Toiv. al. N:o 1. 8-uomenno.~.
1950:
1951:
1952:
1953:
1954: von Born: Valtiosäännön muuttamisesta siten, että tasavallan
1955: presidentin lisäksi asetettaisiin varapresidentti.
1956:
1957:
1958: E d u s k u n n a ll e.
1959:
1960: Hallitusmuodon mukaan hoitaa tasavallan presidentin tehtäviä hoitavana osallistuisi
1961: presidentin estyneenä ollessa hänen tehtä- eduskunnan työskentelyyn ja siellä tekisi ja
1962: viään pääministeri; vasta kun estyminen kannattaisi esityksiä ja hänellä olisi lau-
1963: tulee pysyväksi, valitaan uusi presidentti. sunto-oikeus ennen muita kansanedustajia.
1964: Tilapäisen estymisen aikana saattaa kuiten- Useimmissa muissa maissa, joissa vallitsee
1965: kin tilanne muodostua perin omituiseksi, tasavaltainen valtiosääntö, on presidentin
1966: kuten viimeksikin, jolloin väliaikainen presi- lisäksi valittu varapresidentti. Myös meillä
1967: dentti oli samalla sekä pääministeri, ulko- olisi otettava harkittavaksi kysymys, eikö
1968: asiainministeri että kansanedustaja. Voidaan perustuslakia olisi muutettava siten, että
1969: ajatella, miten ihmeelliseksi koko asia muo- olisi myös varapresidentti, joka presidentin
1970: dostuisi, jos näissä oloissa syntyisi hallitus- estyneenä ollessa voisi heti tulla sijalle. Tätä
1971: pula. Pääministerin olisi tällöin itseltään varten tarvitaan muutos sekä hallitusmuo-
1972: väliaikaisena presidenttinä pyydettävä halli- toon että tasavallan presidentin vaalia koske-
1973: tukselleen eroa ja väliaikaisena presidenttinä vaan lainsäädäntöön, ellei mahdollisesti tätä
1974: hän otaksuttavasti pyytäisi itseään hallituk- kaikkea voida toteuttaa perustuslain mukai-
1975: sen päämiehenä toistaiseksi hoitamaan juok- sessa järjestyksessä säädettävän erikoislain
1976: sevia asioita, niin, ehkäpä vielä uskoisi itsel- nojalla.
1977: leen tehtäväksi yrittää muodostaa uuden hal- Edellä olevaan viitaten esitän kunnioittaen
1978: lituksen. Ei voida kieltää, että asiat tulisivat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1979: täten hieman naurettaviksi ja valtio-oikeu-
1980: delliselta tkannalta väJlremmän tyydyttäviksi. että hallitus ottaisi harkittavakseen
1981: Ehkä asiat voitaisiin järjestää siten, että kysymyksen valtiosääntömme muutta-
1982: pääministeri luopuisi ko. ajaksi ministerin- miseksi siten, että tasavallan presiden-
1983: tehtävistään valtioneuvostossa olevien sijais- tin 1·innalle valittaisiin myös varapre-
1984: tensa hyväksi; mutta kuinka kävisi esim. sidentti, sekä, jos asiaan suhtaudutaan
1985: hänen kansanedustajantoimensa, jos hän, suopeasti, antaisi siitä Eduskunnalle
1986: kuten usein on laita, myös olisi kansanedus- esityksen.
1987: taja. Olisiko sopivaa, että hän edelleen myös
1988: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
1989:
1990: Ernst von Born.
1991: 23
1992:
1993: I,s. - Hemst. mot. N:o 2.
1994:
1995:
1996:
1997:
1998: Österholm m. fl. : Angående avlåtande av proposition orn
1999: sådan ändring av vallagen, att antalet av partiernas riks-
2000: dagsrnandat skulle rnotsvara partiernas röststyrka i hela
2001: landet.
2002:
2003:
2004: T i ll R i k s d a g e n.
2005:
2006: Frågan om reform av vallagen i syfte att hålla det antal mandat, som svarar mot deras
2007: proportionaliteten bättre än för närvarande röststyrka i valet i hela landet - att splitt-
2008: kunde komma till sin rätt har länge varit ringen på flera partier skulle uppmuntras
2009: aktuell och förts fram genom motioner i till förfång för samarbetet mellan riksdagen
2010: riksdagen. Detta spörsmäl står på dagordnin- och regeringen - och som äberopats, då mo-
2011: gen även i Sverige. Där har man tagit i bruk tionerna i detta ämne avböjts av riksdagen.
2012: en ny fördelningsregel, vars verkningar dock Då det ur demokratins och rättvisans syn-
2013: ännu inte torde anses slutligt klarställda, punkt inte är skäl att avstå från yrkandet
2014: ehuru den prövats i valet av riksdagens att vallagen reformerats i den antydda rikt-
2015: andra kammare senaste höst. Samtidigt har ningen, föreslås med hänvisning till det
2016: i motionsväg väckts ett förslag, i princip lik- ovanstående och till hemställningsmotionen
2017: artat med den problemlösning, som hos oss n: o 1 vid 1951 års riksdag, att riksdagen
2018: föreslogs år 1937 av en statskommitte för ville besluta hemställa,
2019: reform av vallagen, nämligen att införa en
2020: anordning med ett antal ,rörliga" tilläggs- att regeringen rned det snaraste
2021: mandat, varigenom valsystemets orättvisor rnåtte till Riksdagen överlärnna propo-
2022: skulle utjämnas. Detta system, som även till- sition orn sådan ändring av vallagen
2023: lämpas i Danmark, undanröjer genom an- att varje parti kornme att erhålla det
2024: slutna föreskrifter de invändningar, som antal riksdagsrnandat, sorn rnotsvarar
2025: gjorts mot yrkandet att partierna skulle er- partiets röststyrka i hela landet.
2026: Helsingfors den 10 februari 1953.
2027:
2028: John Österholm. Nils Meinander.
2029: Levi Jern. C. A. Öhman.
2030: Ernst von Born. Arthur Larson.
2031: T. E. Nordström. Ture Hollsten.
2032: Kurt Nordfors. Albin Wickman.
2033: Ebba östenson. Verner Korsbäck.
2034: Grels Teir.
2035: 24
2036:
2037: I,s. - Toiv. al. N:o 2. Suomennos,
2038:
2039:
2040:
2041:
2042: Österholm ym.: Esityksen antamisesta sellaisesta muutoksesta
2043: vaalilakiin, että puolueiden edustajapaikkojen lukumää,rii
2044: vastaisi puolueiden äänimäärää koko maassa.
2045:
2046:
2047: E d u s k u n n a 11 e.
2048:
2049: Jo kauan on ollut ajankohtaisena kysymys että puolueiden tulisi saada vaaleissa niiden
2050: vaalilain muuttamisesta siten, että suhteelli- koko maassa saamaa äänimäärää vastaava
2051: suus pääsisi nykyistä paremmin oikeuksiinsa, maara edustajia että hajaantuminen
2052: ja asiasta on tehty aloitteita eduskunnassa. useaan puolueeseen olisi omiaan haittaamaan
2053: Tämä kysymys on päiväjärjestyksessä myös eduskunnan ja hallituksen välistä yhteis-
2054: Ruotsissa. Siellä on otettu käytäntöön uusi työtä - ja johon on vedottu, kun eduskunta
2055: jakamissäännös, jonka vaikutuksia ei kuiten- on hylännyt tätä asiaa koskevat aloitteet.
2056: kaan vielä voitane lopullisesti selvittää, vaik- Koska demokratian ja oikeudenmukaisuu-
2057: kakin sitä on kokeiltu valtiopäivien toisen den kannalta ei ole syytä luopua vaatimasta
2058: kamarin vaaleissa viime syksynä. Samanai- vaalilakia muutettavaksi mainittuun suun-
2059: kaisesti on aloiteteitse herätetty ehdotus, joka taan, ehdotetaan edellä olevan nojalla ja viit-
2060: periaatteessa sisältää samanlaisen ongelman- taamalla vuoden 1951 valtiopäivillä tehtyyn
2061: ratkaisun kuin meillä vuonna 1937 esitti vaa- toivomusaloitteeseen n: o 1 eduskunnan hy-
2062: lilain uudistusta tutkinut valtionkomitea, ni- väksyttäväksi toivomus,
2063: mittäin että otettaisiin käytäntöön joukon
2064: ,liikkuvia" lisäpaikkoja sisältävä järjestely, että hallitus antaisi mahdollisimman
2065: jolloin vaalijärjestelmän epäoikeudenmukai- pian Eduskunnalle esityksen vaalilain
2066: suudet tasaantuisivat. Tämä järjestelmä, jota muuttamisesta siten, että jokainen
2067: noudatetaan myös Tanskassa, kumoaa siihen puolue saisi Eduskuntaan sen määrän
2068: liittyvien määräysten perusteella vastaväit- edustajanpaikkoja, joka vastaa puo-
2069: teet, joita on esitetty vaatimusta vastaan, lueen koko maassa saamaa äänimäärää.
2070: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
2071:
2072: John Österholm. Nils Meinander.
2073: Levi Jern. C. A. Öhman.
2074: Ernst von Born. Arthur Larson.
2075: T. E. Nordström. Ture Hollsten.
2076: Kurt Nordfors. Albin Wickman.
2077: Ebba östenson. Verner Korsbäck.
2078: Grels Teir.
2079: 25
2080:
2081: 1,9. - Toiv. al. N:o 3.
2082:
2083:
2084:
2085:
2086: Leivo-Larsson ym.: Toimenpiteistä terveydenhoitoministeriÖ'II-
2087: perustamiseksi.
2088:
2089:
2090: E d u s k u n n a ll e.
2091:
2092: Viime vuosina tapahtunut merkittävä lää- paneutua näihin. Tuntuukin vaikealta kä-
2093: ketieteen kehitys on huomattavalla tavalla sittää, että y:ksi esittelijä kykenisi tai edes
2094: lisännyt lää;kintäviranomaisten osuutta kan- ehtisi perusteellisesti syventymään ja käsit-
2095: santerveystyössä ja ollut aiheena moniin laa- telemään näin laajan aineiston kuin lääkintö-
2096: joihin ja tärkeisim muutoksiin sosiaali- hallituksen alaan kuuluvat asiat edustavat.
2097: sessa ja terveydenhoidollisessa lainsäädän- Kun sitä paitsi otetaan huomioon se, että
2098: nössämme. Itse hallinnollisessa suhteessa ei maan poliisi- ja järjestysasiat edustavat sisä-
2099: ole tapahtunut vastaavaa kehitystä. Sisä- asiainministeriössä varsin keskeistä ja laa-
2100: asiainministeriö on edelleenkin se ministeriö, jaa alaa, minkä lisäksi tulevat kunnalliset
2101: jossa näitä terveyden- ja sairaanhoidollisia kysymykset, jotka jo sinänsä nekin edusta-
2102: asioita käsitellään. Tosin lääkintöhallitus vat suurta työmäärää, on selvää, että minis-
2103: valvoo maamme terveydenhoitoa, mutta se teriön päällikkönä oleva ministeri enempää
2104: on alistettu sisäasiainministeriöön, missä tä- kuin ministeriön kansliapäällikkökään ei
2105: män hallinnonhaaran työn jatkuva kehitty- voi syventyä kaikkiin hänen alaistensa vi-
2106: minen ja lisääntyminen ei ole aiheuttanut rastojen asioihin, varsinkin kun ne eroavat
2107: vastaavia muutoksia, vaan jossa edelleen toisistaan iDJiin oleellisesti kuin on asian laita
2108: lääkintöhallituksen asiat esittelee ja käsit- sisäasiainministeriön kohdalla.
2109: telee yksi henikilö, joka ei ole lääkäri eikä
2110: muullakaan tavoin edusta lääketieteellisten Lääkintöhallituksen asiat olisivat lähem-
2111: tai sairaala-asiain tuntemusta. pänä sosiaaliministeriötä kuin sisäasiainmi-
2112: Lääkintöhallituksesta ministeriölle tule- nisteriötä, sillä jo nykyisellään monet kun-
2113: vien asioitten monipuolisuudesta ja luku- touttamista ja jälkihuoltoa koskevat asiat
2114: määrästä saa jonkunlaisen kuvan jo siitä, sekä osa mielisairaista hoidetaan sosiaalimi-
2115: että vuoden 1951 aikana lähetettiin lääkin- nisteriöstä käsin. Lääkintöhallituksen yhdis-
2116: töhallituksesta ministeriölle 1379 virkakir- täminen sosiaaliministeriöön ei kuitenkaan
2117: jettä ja kirjelmää, näistä talousosasto ja olisi onnistunut toimenpide, koska sosiaali-
2118: hallinnollinen osasto yhteensä 484, sairaala- ministeriössäkin jo alkaa olla liian paljon
2119: osasto ja mielisairaanhoito- osasto yht. 399, ja liian monenlaista saman ministeriön puit-
2120: terveydenhoito- ja kansanterveysosastot yht. teissa hoidettava:ksi, mitä osoittaa jo se, että
2121: 238, apteek!kiosasto 231 ja yleinen osasto nykyisin ministeriön työt on jaettu kolmen
2122: sekä tarkastusosasto yhteensä 27 kirjettä ja ministeriön hoidetta va'ksi.
2123: kirjelmää. Paras ja tarkoituksenmukaisin ratkaisu
2124: Mainituissa kirjelmissä on monasti käsi- olisi erityisen terveydenhoitoministeriön pe-
2125: telty koko kansan ka1malta laajoja ja tär- rustaminen, jolloin tälle ministeriölle voitai-
2126: keitä kysymyksiä, esitetty parannusehdotuk- siin antaa sisäasiainministeriöstä ja sosiaali-
2127: sia nykyiseen käytäntöön sairaan- ja tervey- ministeriöstä terveyden- ja sairaanhoitoa ja
2128: denhoidon eri aloilta. Ehdotukset ovat ehkä näitten alojen neuvontatyötä sekä henki-
2129: syntyneet suurenkin työn tuloksena, mutta löstön koulutusta koskevat asiat.
2130: ministeriössä jääneet vaille tarpeellista huo- Koska kansanterveystyöstä nykyoloissa
2131: miota siksi, että ministeriössä ei muiden voitaisiin saada mitä loistavimpia tuloksia,
2132: tärkeiden asioiden vuoksi ole voitu tarpeeksi kiitos lääketieteen suunnattoman ikehityk-
2133: 4
2134: 26 I,o. - Terveydenhoitomlnisteriö.
2135:
2136:
2137: sen, olisi syytä viipymättä ryhtyä koko or- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
2138: ganisaation uudelleen järjestelyyn. Tervey- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2139: denhoitoministeriön avulla todella olisi mah-
2140: dollista valvoa, ohjata ja kehittää koko kan- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
2141: santerveystyötä perusteellisesti, asianmukai- suunnittelemaan terveydenhoitominis-
2142: sesti ja tehokkaasti. teriön perustamista ja antaisi sitä tar-
2143: koittavan esityksen Eduskunnalle.
2144: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1953.
2145:
2146: T. Leivo-Larsson. Kurt Nordfors. Eino Raunio.
2147: Arvi Turkka. Ture Hollsten. Laura Brander-Wallin.
2148: Elli Nurminen. Arthur Larson. Urho Kulovaara.
2149: Aino Malkamäki. Arno Tuurna. Otto Toivonen.
2150: Kyllikki Pohjala. Helena Virkki. Onni Peltonen.
2151: Martta Salmela-Järvinen. T. N. Vilhula. Helge Miettunen.
2152: Valto Käkelä. Edvard Pesonen. A. Simonen.
2153: Urho Saariaho. Vappu Heinonen. Yrjö Kilpeläinen.
2154: Irma Hamara. Meeri Kalavainen. Ebba östenson.
2155: 27
2156:
2157: I,1o. - Toiv. al. N:o 4.
2158:
2159:
2160:
2161:
2162: Järnefelt ym.: Valtioneuvoston ministeriöiden jaon uudelleen
2163: järjestämisestä.
2164:
2165:
2166: E d u s k u n n a 11 e.
2167:
2168: V alta:k:nnnan haHinnon 'laajetessa on val- hoito vaatisi rvaltioneuvoston ministeriöiden
2169: tioneuvoston jako ministeriöihin pysynyt sa- uudelleen jakoa, kuten esim. metsä-asiat, ve-
2170: malla pohja:lla kuin mille se perustettiin va,l- sistöasiat jne. Kuitenkin on todettava, että
2171: tio1lisen itsenäisyytemme alkaessa. Jako pe- tällä hetJkelilä olisi uudistus kiireellisirnmän
2172: rustui luonnollisesti tällöin siilloisiin olosuh- ja kipeimmän järjestelyn 'tarpeessa työasiain
2173: teisiin ja hallinnon tarpeisiin, jolloin julkinen ja tervey;denhoitoon kuuluvien asioiden koh-
2174: toiminta ei ollut vielä saavuttanut sellaista da:lla. Näiden muutosten ·toteuttamisella ei
2175: laajuutta ja asiain monipuolisuutta, johon suinkaan pyritä aiheuttamaan suuria kus-
2176: kehitys sen j~lkeen on kuLkenut. Muuttu- tannuksia vaativia uudistuksia, koska nykyi-
2177: neet o~osuhteet :edeHyttävät sen vuoksi uusia sin työasiain kohda1la on jo olemassa elin,
2178: järjestelyjä ja keskitystä valtioneuvostossa. joka olisi vain uudelleen järjestettävä niin,
2179: Nykyisen järjestelmän epäkohtana on lä- et.tä kaikki saman alan asiat tulevat siellä
2180: hinnä pidettävä sitä, että useat eri ministe- hoidetuiksi. Terveyden- ja sairaanhoito-
2181: riöt käsittelevät samoja asioita. Toisaalta on asiain siirto erityiselle tel'IV:eydenhoitominis-
2182: otettava huomioon se, että esiintyy useita teriölle ei myöskään vaatisi erikoisia kustan-
2183: tärkeitä eri a:lojen asiaryhmiä, joiden me:r!ki- nuksia, koska menot vastaavasti niissä minis-
2184: tystä ny;kyiset muuttuneet olosuhteet vaati- teriöissä, joissa näitä asioita nyt käsitellään,
2185: vat käsiteltäväksi erillisenä enemmän kuin vähenisivät, ja olisikin järjestely hoidettava
2186: aikaisemmin. Niinpä esimevkiksi työasiain yleensä niin, ettei muutos aiheuttaisi ministe-
2187: ha:1linno1linen hoito ei nykyisallään vastaa riöiden henkilökunnan lukumäärän kasva-
2188: tarkoitustaan, koSka tehtävät tällä alalla ova't mista.
2189: lisääntyneet ja monipuolistuneet, ja vaikka Kaikkeen edellä esittämäämme viitaten eh-
2190: työasiat muodostavat tärkeän, luonnollisen ja dotamme eduskunnan päätettäväiksi toivo-
2191: valtiovallan muista huoienpitoa vaativista muksen,
2192: asioista selvästi erottuvan kokonai&tmden,
2193: puut.tuu keskitystä asioiden hoidolta, koska että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2194: näitä asioita käsitellään useassa eri minis- valtioneuvoston ministeriöiden jaon
2195: teriössä eikä suinkaan vhtenäisesti niissä. uttdelleen järjestämiseksi nykyisiä olo-
2196: Terveyden- ja sairaanhoitoasiat ovat nykyi- suhteita vastaavaksi siten, että työ-
2197: sessä yhteiskunnassa sellaisia asioita, joiden asiain ia terveydenhoitoasiain hoito
2198: hoito edellyttää niinikään keskitystä erillisen valtioneuvostossa siirrettäisiin valtio-
2199: ministeriön hoidettava!ksi. KaManrterveys on- neuvostoon perustettavalle työasiain-
2200: kin niitä asioita, joita vll!1tiovallan on hoidet- ministeriölle ja terveydenhoitominis-
2201: tava yhtenäisemmin :kuin tähän saakka. Voi- teriölle.
2202: daan rtosin mainita muitakin aloja, joiden
2203: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
2204:
2205: Konsti Järnefelt. Esa Kaitila.
2206: 28
2207:
2208: I,u. - Toiv. al. N:o 5.
2209:
2210:
2211:
2212:
2213: Järnefelt ym.: Esittelyvelvollisuuden järjestämisestä teknil-
2214: lisissä asioissa keskusvirastoista suoraan valtioneuvostoon
2215: ja ministeriöihin.
2216:
2217:
2218: E d u s k u n n a ll e.
2219:
2220: Jo pitemmän aikaa on julkisuudessa kiin- - asioiden käsittely nopeutuisi;
2221: nitetty huomiota valtion virastokoneiston - ministeriöissä säästyisi virkamiesten ai-
2222: vanhanaikaisuuteen ja pidetty tärkeänä sen kaa, kun hallinnollisten virkamiesten ei tar-
2223: rationalisoimista. Tämä on koskenut myös vitsisi tutkia heille vieraita teknillisiä asioita
2224: valtioneuvoston toimintaa. Kokemus on osoit- ja peruskysymyksiä;
2225: tanut, että varsinkin teknillisten asioiden kä- - keskusvirastoissa säästettäisiin paljon
2226: sittelemisessä olisi toivomisen varaa, kun esit- työtä, kun teknillinen henkilökunta vapautuisi
2227: telijäiitä yleensä puuttuu teknillinen ammat- laajoista teknillisten kysymysten perusteluista
2228: tipäteyyys. ja selvityksistä muihin tehtäviin;
2229: Siitä on ollut seurauksena, että keskusviras- - teknillisten kysymysten ratkaisuihin
2230: toissa joudutaan erityisesti teknillisistä pääsisivät vaikuttamaan teknillinen ammatti-
2231: asioista laatimaan laajoja ja aikaa viepiä pätevyys ja asiantuntemus sekä taloudelli-
2232: selvityksiä ja sitomaan teknillistä työvoimaa sessa että teknillisessä suhteessa.
2233: tehtäviin, jotka asiallisella organisaatiolla voi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2234: taisiin välttää. nioittaen eduskunnan päätettäväksi tDivomuk-
2235: Puhtaasti teknillisten asioiden hoitoa voi- sen,
2236: taisiin yksinkertaistaa huomattavasti järjes-
2237: tämällä keskusvirastoille velvollisuus esitellä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2238: teknillisiä asioita suoraan valtioneuvostolle ja esittelyvelvollisuuden järjestämiseksi
2239: ministeriöihin. Tämä menettelytapa tietäisi teknillisissä asioissa keskusvirastoista
2240: asioiden hoidossa useita parannuksia: s1wraan valtioneuvostoon ja ministe-
2241: - asioiden kulku tulisi yksinkertaisem- 1·iöihin.
2242: maksi, kun yksi väliporras jäisi pois;
2243: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
2244:
2245: Konsti Järnefelt. Juho Tenhiälä.
2246: Aare Leikola. Aukusti Pasanen.
2247: Armas Leinonen. Esa Kaitila.
2248: Helge Miettunen. Harras Kyttä.
2249: Irma Karvikko. T. E. Nordström.
2250: 29
2251:
2252: 1,12. - Toiv. al. N:o 6.
2253:
2254:
2255:
2256:
2257: Leikola ym.: Säännöstelyn alaisten kulutustavaroiden hinta-
2258: järjestelyn jouduttamisesta.
2259:
2260:
2261: E d u s kun n a B e.
2262:
2263: Maassamme OJl korttisäännöstelyn a~aisena Korttisäännöstelyn ylläpito tulee kalliiksi
2264: kulutustavaroista vielä sokeri, !kahvi, marga- lähinnä !keskus- ja paikallisten virastojen
2265: riini ja riisi. Sokeria tuodaan u.Nroa lähinnä palkkauksissa sekä itse ikorteissa. Yksityisille
2266: idästä n. 100,000 tonnia vuosittain ja koti- kansMaisi1le, lähinnä perheenemännille, siitä
2267: maassa tuotetaan n. 20-30,000 tonnia. Kah- on ainaista huolta ja vaivaa. Kauppia.<lkunta
2268: via jaetaan nykyään % ikg kuukaudessa, joutuu suorittamaan nykyään jo turhaksi
2269: minkä lisäksi on ,cverokahvia" saatavissa riit- katsottavaa tiJitystyötä. Lisäksi on otettava
2270: tävästi. Margariinin raaka-aineita saadaan huomioon kansalaisten kyllästyminen sään-
2271: ulkomailta halpaan !hintaan tarpeeksi. Mar- nöstelyyn.
2272: gariinin säännöstelyn tarkoituksena lienee- Kolmen ensiksimainitun kulutustavaran va-
2273: kin nykyään lähinnä kotimaisen voin kulu- pauttaminen säännöstelystä edellyttää mää-
2274: tuksen pitäminen mahdollisimman korkeana rättyjä hintajärjestelyjä, joiden suorittami-
2275: ja toisaalta se liittyy margariinin kotimaisen sen jälkeen korttisäännöstelystä voidaan va-
2276: raaka-aineen :hintakysymykseen. Lisäksi yllä- pautua.
2277: mainitut säännöstelyn alaiset kulutustavarat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2278: kytkeytyvät hin takysymyksiin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi !toivo-
2279: Riisiä tuotetaan maahan niin vähän, että muksen,
2280: sen oikeudenmukaiseksi jaka;miseksi lienee
2281: ollut syytä pitää se kortilla, ikun kortit ker- että hallitus kiirehtisi säännöstelyn
2282: ran ovat olemassa. Toisaalta riisiä voisi alaisten kulutustavaroiden hintajärjes-
2283: tuoda maahan enemmän, toisaalta sitä ei telyn suorittamista, jotta korttisään-
2284: voida Jaskea varsinaisiin ja ·välttämättömiin nöstelystä voidaan luopua.
2285: kulutustavaroihin, joten siitä syystä ei kort-
2286: tisäännöstelyä kannata yllä,pitää.
2287: Helsingissä 6 pähränä helmikuuta 1953.
2288:
2289: Aare Leikola. Harras Kyttä.
2290: Irma Karvikko. Juho Tenhiälä.
2291: Helge Miettunen. Armas Leinonen.
2292: 30
2293:
2294: I,1a. - Toiv. al. N:o 7.
2295:
2296:
2297:
2298:
2299: Hakala ym.: Omakotitalojen ja asnnto-osakehuoneistojen
2300: vapauttamisesta pakollisesta asunnonvälityksestä.
2301:
2302:
2303: E d u s k u n n a ll e.
2304:
2305: Pakollinen asunnonvälitys on ollut sotien maineiset tuhohyönteiset, tupajäärä ja tupa-
2306: jälkiaikana käytetty, tilapäiseksi katsottava jumi, ovat levinneet eräisiin asutuskeskuksiin.
2307: pakkotoimenpide, jonka jatkumista yhä laa- Kun saastutetusta talosta siirretään pakolli-
2308: jemmissa piireissä arvostellaan. Tarkoitus ei sen asunnonvälityksen tietä asukkaita saas-
2309: voi olla, että nykyinen järjestelmä jäisi pysy- tumattomaan rakennukseen huonekaluineen,
2310: väksi, vaan siitä on pyrittävä vapautumaan merkitsee se suuria aineellisia tuhoja. Niiden
2311: mahdollisimman pian. aiheuttamisesta ei tällä hetkellä kukaan vas-
2312: Arvioitaessa pakollisen asunnonvälittämi- taa, vaan talon tai huoneiston omistaja saa
2313: sen lopettamisen ajankohtaa ei julkisessa kes- kärsiä vahingot.
2314: kustelussa ole otettu huomioon eräitä siihen Kun tällä hetkellä ei ole mahdollisuuksia
2315: nähdäkseni ratkaisevasti vaikuttavia seikkoja. pakollisen asunnonvälityksen täydelliseen
2316: Eräs tällainen on maan väestörakennetta poistamiseen, on joka tapauksessa pienkiin-
2317: osoittava tilastoaineisto, joka todistaa, että teistön omistajain kohdalla tilannetta helpo-
2318: parhaillaan on avioliittoiässä 1930-luvun al- tettava, koska kyseessä on valtaosalta ahke-
2319: kuvuosien pula-aikana syntyneet ikäluokat, ralla työllään ja äärimmäisenä säästäväisyy-
2320: joiden suhteellinen vähälukuisuus merkitsee, dellään vähäisen omaisuuden hankinut kan-
2321: että uusia avioliittoja solmitaan juuri nyt salaisryhmä.
2322: vähemmän kuin jonkin vuoden perästä. Ti- Kaiken ylläolevan perusteella ehdotamme
2323: lanne asuntojen kysynnän kannalta on siis kunniottaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2324: helpoimmillaan ja tulee lähitulevaisuudessa vomuksen,
2325: vaikeutumaan. että hallitus kiireellisesti vapauttaisi
2326: Lisäksi uhkaa nykyisiä asuntoja eräs var- omakotitalot ja asunto-osakehuoneistot
2327: sin vähälle huomiolle jäänyt vaara. Paha- pakollisesta asunnonvälityksestä.
2328: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
2329:
2330: Jaakko Hakala. Johannes Wirtanen.
2331: 31
2332:
2333: 1,14. - Toiv. al. N:o 8.
2334:
2335:
2336:
2337:
2338: Innala ym.: Huoneenvuokrasäännöstelystä annettujen saan-
2339: nösten muuttamisesta eräiden asunto-osakehuoneistojen
2340: osalta.
2341:
2342:
2343: E d u s k u n n a ll e.
2344:
2345: Monien sodan poikkeuksellisista oloista joh- Kun kansalaisten jo kansaneläkelainkin
2346: tuneiden säännöstelymääräysten jo purkau- mukaan katsotaan 65 vuotta täyttäneinä an-
2347: duttua vuokrasäännöstely on jäänyt yhä edel- sainneen helpotusta elämäänsä sikäli, että hei-
2348: leen rajoittamaan lukuisien kansalaisten pe- dät luetaan eläkkeeseen oikeutetuiksi, olisi
2349: rusoikeuksia. Eräänä seurauksena tästä on, oikein ja kohtuullista, että heille myös varat-
2350: että ne asunto-osakkeiden omistajat, jotka taisiin mahdollisuus nauttia elämänsä viimei-
2351: säännöstelyn alkaessa eivät syystä tai toisesta sinä vuosina yhteiskunnan hyväJksi suoritta-
2352: sattuneet asumaan omistamissaan osa:kehuo- mansa pitkän työpäivän oikeuttamaa rauhaa
2353: neistoissa, eivät ole myöhemminkään päässeet omassa asunnossaan.
2354: niiden hwltijoiksi, elleivät he joko itse tai hei- On sen vuoksi jo aika vihdoinkin oikeuttaa
2355: dän perheelliset lapsensa ole olleet välttämät- nämä täyden päivätyönsä suorittaneet ja elä-
2356: tömästi a:sunnon tarpeessa. keikään päässeet vanhukset saamaan omista-
2357: Tämä säännöstely kohdistuu jo sinänsä kyl- mansa osakehuoneisto asuttavakseen.
2358: lin ankarana omistusoikeuden rajoituksena
2359: asunto-osakkeiden omistajiin, jotka monasti Edellä sanotun perusteella ehdotllimme kun-
2360: ovat vuosikymmenien uurastuksen ja säästä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2361: misen tuloksena päässeet usein hyvinkin vaa- vomuksen,
2362: timattoman osakehuoneiston omistajiksi. Koh-
2363: tuuttomin on kuitenkin jo vanhuuden iässä että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
2364: olevien yksinäisten henkilöiden epäoikeutettu menpiteisiin huoneenvuokrasäännöste-
2365: asema, kun he, vaikka ovat osakehuoneiston lystä voimassa olevien säännösten tar-
2366: omistajia, joutuvat joko kiertämään tilapäi- kistamiseksi ja muuttamiseksi siten,
2367: sinä alivuokralaisina asunnosta toiseen tai että 65 vuotta täyttänyt henkilö oikeu-
2368: parhaassa tapauksessa saavat tyytyä asumaan tetaan saamaan omistamiensa asunto-
2369: jossakin oman huoneistonsa sopukassa enem- osakeyhtiön osakkeiden oikeuttama
2370: män tai vähemmän syrjityn alivuokralaisen huoneisto haltuunsa ja omaan käyt-
2371: asemwssa, ilman oman asunnon suomaa van- töönsä.
2372: huuden suojaa.
2373: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
2374:
2375: Aune lnnala. Martti J. Huttunen. Arvo Salminen.
2376: Kyllikki Pohjala. Margit Borg-Sundman. Johannes Wirtanen.
2377: Jaakko Hakala. Kalervo Saura. Helena Virkki.
2378: Reino Ala-Kulju. R. Hallberg. Irma Hamara.
2379: VALTIOPÄIVÄT
2380: 1953
2381:
2382: LIITTEET
2383: II
2384:
2385: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA TOIVOMUS-
2386: ALOITTEET
2387:
2388:
2389:
2390:
2391: HELSINKI 1953
2392: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
2393: Perintökaaren ja rikoslain muuttamista, rauhan turvaamista, oikeuden-
2394: käynnin uudistamista ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
2395: 37
2396:
2397: n,1. - Lak. al. N:o 7.
2398:
2399:
2400:
2401: Lehtonen ym.: Ehdotukset laeiksi perintökaaren 9 luvun sekä
2402: perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta.
2403:
2404:
2405: E d u s k u n n a ll e.
2406:
2407: Perintökaaren 9 luvun 4 § : ssä sekä pe- vaihtoehtoisesti myöskin tuomiokunnan tai
2408: rintö- ja lahjaverolain 51 §: ssä olevien oikeuden arkistoon, mikäli asianomainen
2409: säännösten mukaan on perukirja sen jäl- katsoo sen itselleen edullisemmaksi.
2410: keen, kun perintöveroasia on perintöverolau- Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi olisi
2411: takunnassa ratkaistu, jätettävä oikeuteen. edellämainitut lainkohdat muutettava tähän
2412: Tämä merkitsee sitä, että perukirjaa ei suuntaan. Muutos aiheuttaisi vastaavat kor-
2413: maalla voida jättää tuomiokunnan arkistoon, jaukset myöskin perintökaaren 9 luvun
2414: vaan on se annettava oikeuteen sen istuessa 5 § : ään sekä perintö- ja lahjaverolain 70
2415: käräjiä. Kuitenkin on jo vuoden 1946 alusta §: n 1 momenttiin. Muutos tulisi ulottaa kos-
2416: lähtien vaikutukseltaan niin tärkeät asiat kemaan myöskin raastuvanoikeuksia, vaikka
2417: kuin lainhuutojen antaminen ja kiinnitysten niissä yleisesti perukirjat jo nykyiselläänkin,
2418: vahvistaminen saatu toimittaa, paitsi kärä- tosin vastoin lain kirjainta, mutta asian-
2419: jillä, niiden väliajoilla myöskin tuomiokun- omaisten etua silmälläpitäen, otettaneen vas-
2420: nan arkistossa. Vastaava järjestelmä tulee taan arkistossa.
2421: soveltuvin osin käytäntöön ensi heinäkuun Esitämme näin ollen,
2422: alusta kaupungeissakin. Kun perukirjan
2423: jättö oikeuteen nykyisin on merkitykseltään että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2424: yksinomaan muodollista laatua, olisi täysi vat lakiehdotukset:
2425: syy tehdä mahdolliseksi sen jättäminen
2426:
2427:
2428:
2429: Laki
2430: perintökaaren 9 luvun muuttamisesta.
2431: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan perintökaaren 9 luvun 4 §, sellaisena
2432: kuin se on laissa 30 päivältä joulukuuta 1921 (293/21), ja 5 §: n 2 momentti, sellaisena
2433: kuin se on asetuksessa 7 päiYältä syyskuuta 1911 (25/11), näin kuuluviksi:
2434:
2435: 9 luku. 5 §.
2436: 4 §. Jos pesän osakas tai joku muu laiminlyö
2437: Perukirja on avonaisena annettava oikeu- perukirjan toimittamisen oikeuteen taikka
2438: teen taikka sen arkistoon ajassa, josta erik- sen arkistoon, rangaistakoon sakolla, ja pa-
2439: seen säädetään. kottakoon oikeus hänet sakon uhalla täyttä-
2440: mään velvollisuutensa.
2441: 38 II, 1. - Perukirja.
2442:
2443:
2444:
2445:
2446: Laki
2447: perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta.
2448: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun
2449: perintö- ja lahjaverolain (378/40) 51 § ja 70 § :n 1 momentti näin kuuluviksi:
2450: 51 §. misen oikeuteen taikka sen arkistoon sääde-
2451: Perukirja on, olipa perintöveroa suoritet- tyn ajan kulueSsa, niin myös omaisuuden
2452: tava tai ei, kaksin kappalein annettava oi- salaamisesta tai vilpillisestä ilmoittamisesta
2453: keuteen taikka sen arkistoon kahden kuukau- perunkirjoituksessa, säädetään rangaistus
2454: den kuluessa siitä, kun perintöveroasia on perintökaaren 9 luvun 5 ja 7 §: ssä. Muusta
2455: perintöverolautakunnassa ratkaistu. perintövero- tai lahjaveroasiassa antamastaan
2456: väärästä tai harhauttavasta ilmoituksesta
2457: 70 §. rangaistakoon syyllinen niinkuin rikoslain 38
2458: Siitä, että joku laiminlyö perunkirjoituk- luvun 11 §: ssä säädetään.
2459: sen toimituttamisen tai perukirjan toimitta-
2460:
2461: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
2462:
2463: Oskari Lehtonen. Arvi Ahmavaara.
2464: 39
2465:
2466: II,2. - Lak. al. N:o 8.
2467:
2468:
2469:
2470:
2471: Hakala ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 2 luvun 14 § :n muut-
2472: tamisesta.
2473:
2474:
2475: E d u s kun n a He.
2476:
2477: Eduskunnan hyil.ätessä a;hlekirjoittaneen ai- ll:aisluo1Jt.amuiksen menettämisseuraamuksen
2478: kanaan tekemän l~ialoitJteen, että eräiltä täy:dell:liseen poistamiseen, ik:un on lmtsottu,
2479: ensHrertwlaisilta rikoksentekijöiltä poistettai- että se on tarpecllinen yhteiskunnan omana
2480: siin ikarmaJaisluottamuiksen menettä.rrllsseu- ,suojatoimenpiroeenä uusintarikollisia ja kar-
2481: raamus, esitettiin hylkäämisen perusteluina keisiin rikoksiin syyJlistyneitä va;staan, vaik-
2482: se, että hamtus pa:Maillaan vrulmistutti esi- ka sentapainen esitys on kaksikin kertaa so-
2483: tystä J.ai1ksi nuorten rikoksentekijiHn rangais- dan jälkeisenä aikana ollut hallituksen an-
2484: tusten muuttamisesta, jossa yhteydessä myös ltamana eduskunnan käsiteltävänä. Sen si-
2485: a!loitteessa mainittu ,asia tulee käsiteltäväksi. j,aan eduskunta on selvästi ilmaissut mie-
2486: Kun 'asianomainen esitys nyt on annettu, ei lensä !lausuessaan toivomuksen, että seuraa-
2487: se :lainkaan kooke mainittua seuraamusta, muks:en ilmeisiä varjopuolia 'lievennettäisiin.
2488: jonka varjopuolia on eduskunnassa lukuisin Tämä ;toivomus :ei kuitenkaan toistaiseksi ole
2489: kerroin v:alaistu ja jonka rikospoJiittinen a;iheuttanut mitään muita toimenpiteitä !kuin
2490: merkitys on monissa tapauksissa pelkästään y:}lämainirtun esitylksen nuorten rikoksenteki-
2491: negatiivinen. Nimenomaan se tekee ensi ker- jäin !käsittelystä.
2492: taa hairruhtuneen henkilön paluun normaa- Kaiken edelläoLevan perusteella pyydämme
2493: liin elämään yhrtJeislkunnassa tliian varikea;ksi, kunnioittaen,
2494: vaikka hänen !kohdallaan usein on toivoa;kin
2495: parannuksesta. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2496: Edu~SkuThta ei ole tahtonut mennä kansa- van lakiehdotuksen:
2497:
2498:
2499: Laki
2500: rikoslain 2 luvun 14 §: n muuttamisesta.
2501: Eduskunnan päätöksen mukaisesti !lisätään rikoslain 2 luvun 14 § : ään näin kuuluva
2502: uusi 3 momentti:
2503: 14 §. kerta.isena rikoksenvekijänä, ellei hänen ran-
2504: gaistuksensa ole ikuritushuonetta määräajaksi
2505: Kansalaisluottamuksen menettämistä äl- tai elinkaudeksi.
2506: köön rtuomdcttako sille, joka tuomitaan ensi-
2507:
2508: Helsingissä 12 'Päivänä he~lmikuuta 1953.
2509:
2510: Jaakko Hakala. Johannes Wirtanen.
2511: Helena Virkki.
2512: 40
2513:
2514: n,a. - Lak. al. N:o 9.
2515:
2516: Innala ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 20 luvun 7 § :n muut-
2517: tamisesta.
2518:
2519: E d u s k u n n a 11 e.
2520:
2521: Eduskunta on tosin hyväksymä1lään ja veettömyysrikokset saattavat kuitenkin vai-
2522: marraskuun 7 päivänä 1952 vahvistetulla kuttaa hyvinkin kohtalokkaasti heidän koko
2523: lailla muuttanut rikoslain 20 luvun 7 § :n si- tulevaisuuteensa ja elämänsä kulkuun. Nii-
2524: ten, että kahtatoista vuotta nuorempiin sa- den vaikutuksia ei olisi väheksyttävä lievik-
2525: moin kuin kaksitoista vuotta vaan ei vielä sikään arvostelluissa tapauksissa. Paitsi
2526: viittätoista vuotta täyttäneisiin lapsiin koh- muuta, tällaiset rikokset voivat ohjata rikos-
2527: distuvat siveettömyysrikokset rangaistaan en- ten uhrit- tytöt tai pojat- asennoitumaan
2528: tistä ankarammin, kun sanotun luvun ja py- väärällä ja yhteiskunnan vastaisella tavalla
2529: kälän ensimmäisen momentin säätämiä ran- elämään ja siten johdattaa heidät aikanaan
2530: gaistusmääriä korotettiin. Sen sijaan viisi- joko rikosten teille tai ainakin yhteiskunnalli-
2531: toista vaan ei seitsemäätoista vuotta täyttä- sesti epäonnistuneiden yksilöiden joukkoon.
2532: neille nuorille henkilöille kyseisiä rikoksia Ehdotamme sen vuoksi kunnioittavasti,
2533: vastaan suotua oikeussuojaa ei tällöin vielä
2534: tarpeellisessa määrin lisätty. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2535: Varttuneempiinkin lapsiin kohdistuneet si- van lakiehdotuksen:
2536:
2537: Laki
2538: rikoslain 20 luvun 7 §: n muuttamisesta.
2539: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain 20 luvun 7 §, sellaisena kuin se
2540: on muutettuna marraskuun 7 päivänä 1952 annetulla lailla, näin kuuluvaksi:
2541: 7 §. täyttänyt viisitoista, vaan ei seitsemäätoista
2542: Jos joku sekaantuu lapseen, joka ei ole vuotta, eikä ole siveettömyyteen antautunut,
2543: täyttänyt kahtatoista vuotta, tuomittakoon olkoon rangaistus kuritushuonetta tai van-
2544: kuritushuoneeseen vähintään kahdeksi ja keutta vähintään kolme kuukautta ja enin-
2545: enintään kymmeneksi vuodeksi. Jos joku lap- tään kolme vuotta. Jos joku harjoittaa muuta
2546: sen kanssa, joka ei ole täyttänyt viittätoista haureutta tällaisen henkilön kanssa, ran-
2547: vuotta, harjoittaa muuta haureutta, tai se- gaistakoon vankeudella enintään yhdeksi vuo-
2548: kaantuu lapseen, joka on täyttänyt kaksi- deksi tai sakolla.
2549: toista, vaan ei viittätoista vuotta, tuomitta- Joka 1 tai 2 momentissa mainitun henkilön
2550: koon kuritushuoneeseen enintään kymme- nähden siveettömässä tarkoituksessa ryhtyy
2551: neksi vuodeksi taikka, jos asianhaarat ovat tekoon, joka loukkaa sukupuolikuria, ran-
2552: erittäin lieventävät, vankeuteen vähintään gaistakoon vankeudella enintään yhdeksi vuo-
2553: kuudeksi kuukaudeksi. deksi taikka sakolla.
2554: Jos joku sekaantuu henkilöön, joka on
2555:
2556: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
2557:
2558: Aune Innala. Albin Wickman. R. Hallberg. Aino Malkamäki.
2559: Kyllikki Pohjala. Juho Tenhiälä. Margit Borg-Sundman. Ebba östenson.
2560: Jaakko Hakala. Armas Leinonen. Jussi Lappi-Seppälä. Johannes Wirtanen.
2561: Nestori Kaasalainen. Martti Huttunen. Antti J. Rantamaa. Irma Hamara.
2562: Reino Ala-Kulju. Kalervo Saura. Kalle Joukanen. Helena Virkki.
2563: 41
2564:
2565: U,4. - Lak. al. N:o 10.
2566:
2567:
2568:
2569:
2570: Kyttä ym.. : Ehdotus laiksi muutoksenhausta hallintoasioissa
2571: annetun lain muuttamisesta.
2572:
2573:
2574: E d u s k u n n a ll e.
2575:
2576: Muuto'ksenhaus.ta hallintoasioissa 24 päi- ennen lainvoimaisuutta. Tuon säännöksen
2577: vana maaliSkuuta 1950 annetulla 'lailla sovellutuksessa ei tiettävästi myöskään ole
2578: (154:/50) säädettiin ensimmäiset yleiset sään- esiintynyt oikeus:epävarmuutta, vca;:m on
2579: nOkset ihallinto-oikeudeJ.lisesta iainkäytöstä oikeusturva voitu ylläpitää päätöksen välit-
2580: ~aikaisempien hajanaisten ja epäyhtenäisten tömästä täyrt;äntöönpanoikelpoisuudesta riip-
2581: säädösten rt;iJLalle. Lailla on tärkeä asema oi- pumatta.
2582: ik:eusv.armuuden kehittämisessä ihallinto-oiik:eu- Ei ole asianmukaista, että tärkeissä oikeus-
2583: dessamme. Sen lyhytaikainen voimassaolo- kysymJiksissä valtionhallinnossa j,a tlrunnal:lis-
2584: aika on jo 'ehtinyt osoittaa 'lain tarpeellisuu- hallinnos.sa noudaretaan eri!Laisia oikeuspe-
2585: den ja merkityksen. riaatteita. Vaikeudet ovat ilrrneiset varsinkin,
2586: L·ain sovellutuksessa on kuitenkin esiinty- m~lloin on epätietoisuutta jonkin viranomai-
2587: nyt eräissä kohdin epävarmuutta ja poikkea- sen kohda!lla, onko sitä pidettävä kunnalli~
2588: mista siitä, mitä iLakia säädettäessä pidettiin sena vai !Valtion viranomaisena. Tämän
2589: tavoitteena. Kun on tärkeätä, että se1laista vuoksi näyttää ai:heeHiselta muuttaa muu-
2590: perustavaa 'laatua olevaa haUinto-'Oikeudellista rtoksenhausta hll!llintoasioissa annetun 1lain
2591: '1akia alusta alkaen ryhdytään hallinto- täytäntöönpanokelpoisuutta koskevat saan-
2592: oikeudellisen oikeusturvan ylläpitämiseksi so- nöks·et yhdenmukaisiksi kunnallislain nyky-
2593: veltamaan tehokkaasti ja varmasti, näyttää ai!kaista käsitystä vastaavien säännösten
2594: asianmukais~lta heti alussa kiinnittää huo- kanssa.
2595: miota niihin lain säännöksiin, mitkä eivät Muutoiksenhausta hallintoasioissa annettua
2596: näytä edistä~än oikeutta hakevi,en kansalais- :lakia säädettäessä ei lakiin tahdorttu ottaa
2597: ten perusteitujen oikeusvaateiden toteutta- suoranaima säännöksiä niistä seuraamuksista,
2598: mista tai hallinnon tehokkuutta. jotka ~aiheutuvat laissa säädettyjen valitus-
2599: Ensinnäkin on 'todettava, 'että lakia sää- muotojen noudattamatta j.ättämisestä. Ni-
2600: dettäessä säi:lytettiin aikaisemman hallinto- menomaan ei tahdottu säätää, niinkuin jois-
2601: o~keustieteen kanta, ~että säännön mukaan sakin aikaisemmissa säädöksissä oli tehty, että
2602: vasta lain,voi:man saanut ihaNintopäätös voi- j(jkaisesta muotomääräyksen rikkomisesta seu-
2603: daan panna ~täytäntöön. Vaikka tästä periaat- raa valituksen tutkimatta jättäminen. Lakia
2604: teesta jo 'laissa (14 §) tehtiin 1laajoja poik- säädettitessä katsottiin voitavan antaa käy-
2605: keuksia, on käytännössä aiheutunut viivy- tännön ratkaista~aksi yleisten oikeusperiaat-
2606: tystä täytäntöönpanossa varsinkin, mi!lloin teiden ja oikeustieteen avuHa, mitä sem,aa-
2607: päätöksen tiedoksiauto asianosaisi1le, josta muksia säännösten noudattamatta jättämi-
2608: ajankohdasta vaHtusaika lasketaan, tuot.taa sestä olisi.
2609: vaikeuksia. Tähänastinen käy.täntö on jo osoittanut,
2610: Hallintopä.ätöksen täytäntöönpanokelpoi- ettei jokaiseen laista poikkeamiseen voida
2611: suutta seLvitettäessä on huomattava, että jo liittää tutkimatta jättämisen uhkaa. Niinpä
2612: aikaisemmin 20 'päivänä elokuuta 1948 anne- käytännössä on edelleenkin tutkittu v~alituk
2613: tussa kunnallislaissa (642/48) omaksuttiin set, joista :lain 9 § : n vastaisesti puuttuu laa-
2614: joustavampi käsitys. Lain 209 § : ssä säädet- tijan ammatti tai :kotipaikka ,taikka johon
2615: tiin eräin vähäimn poi:kkeuiksin yJeiseksi sään- ei ole vastoin 11 § :n säännöstä liitetty vali-
2616: nöksi, että kaikkien kunnallisten viranomais. tuksenalaista päätöstä, kun vastapuoli tai
2617: ten ;päätös saadaan panna täytäntöön jo toinen valittaja sen rtekee.
2618: 6
2619: 42 11,4. - MuutoksenhakU ha.ll1ntoasioissa.
2620:
2621:
2622: Toisaalta kuitenkin on saatu tietää, että lain vaa.timuksensa valtiota tai muuta julikis-
2623: sovehlutuksessa on usein vähäisten ja asian oikeudellista yhteisöä vastaan. Ei näet voi
2624: !käsittelyä tuskin mitenkään vaikeuttavien olla valtion arvovallan mukaista, että sen
2625: virheiden takia jät~tty tutkimatta valituksia edustajat vain prosessiväitteisiin turvautu-
2626: hrullintoasioissa. Näin on menetelty silloinikin, maila estävät ikansrulaista pääsemästä oiikeu-
2627: kun aikaisempien :tiuikempien säännös1len tteensa.
2628: aikana oli vastaava virh-e sivuutettu ja vali~ Toinen on asianlaita, jos toisen ytksiltyinen
2629: tus käsitelty säännöllisessä järjestyksessä. oikeus riippuu valitulksesta ja hän tahtoo
2630: Niinpä virheel:linen valituskirjan allekirjoi- turvautua väitteeseen. Sama koskee myös
2631: tus, kun se ·annetaan asianmukaisesti allekir- asian pitikittämiseksi tai sen ikäsirtt~lyn ja
2632: joitetun valtakirjan nojalla, nykyään, vaik- muun !hoitamisen vai!keuttamiseksi tehtyjä
2633: lkaikaan ei aikaisemmin, aiheuttaa tutkimatta menettelyvirheitä. Tällaista oikeudenkäynti-
2634: jättämisen. Täten hallintoasioissa on ryh- muotojen väärinkäyttämistä vastaan voidaan
2635: dytty tiuikentamaan valitusmuotoja sruman- lakia soveltaa lkaikehla anikaruudella.
2636: aikaisesti kuin me:iJl,Läikin yleisissä tuomiois- Kun käytäntö haUinto-oiikeudie1lise.<~Sa lain-
2637: tuimissa ja varsinkin länltisessä naapuri- käytössä näytJtää olevan poiikkeamassa oikeus-
2638: maassamme ikehitys !kulkee päinvastaiseen tu:vvalinja1ta pelkän muodon pailvomiseen, on
2639: suuntaan. asianmukaista, että lakiin otetaan nimenomai-
2640: V a:litusmuotojen tarkoitus on turvata lain- nen säiännös, miililoin valitus menettelyvirheen
2641: ikäytön varmuus. Jos virheellisyys vrulitus- takia voidaan jättää tutkimatta. Muissa ta-
2642: muodoi:ssa ei vailruta mitään 'lainikäytön var- pauksissa vruliltusviranomainen voi virheestä
2643: muuteen eikä myöskään hidasta sitä, ei ole huoJimatta välittömästi tutkia vailituben tai
2644: tarpeen noudatltaa ankaruutta o:ilkeutta hake- ryhtyä :toimenpiteisiin virheen oiikaiaemiseksi.
2645: vaa kohtaan. Anikaruus on. varsinkin koh- Sen perusteffi;la, mitä edellä on lausuttu,
2646: tuutonta, miililoin kenenikään muun yksityi- ehdotrumme,
2647: nen oikeus ei l'iipu valituiksesta. Näin on
2648: asianlaita !kansalaisen joutuessa kohdistamaan että Edtwkunta hyväksyisi seuraa-
2649: van lakiehdotuksen:
2650:
2651: Laki
2652: muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain muuttamisesta.
2653: Eduskunnan päätöksen mukaisesti Usätään muutoksenhausta hallintoasioissa 24 päivänä
2654: maaliskuuta 1950 annettuun lakiin (154/50) uusi 14 a § ja muutetaan sen 14 § seuraa-
2655: vasti:
2656: 14 §. valitusta !VOida jlLttää tutlkimatrta, jollei vas-
2657: Valitulksehla ei ole vaikutusta päätöksen tapuolena oleva asianosainen tee siitä väi-
2658: täytäntöönpanokelpoisuutoon, jollei ole toi- tettä tahi jollei virhe ole se1lainen, että asia
2659: sin säädetty tai muutoksen ha;keminen pää- sen sivuuttrumisesta thuomattava&ti vaikeutuu,
2660: taksen täytäntöönpanon vuoiksi ikäy hyödyttö- taikka jollei vil1hettä tai laiminlyöntiä ilmei-
2661: mäksi. sesti ole tehty asian pitkittämiseksi tai sen
2662: Kun valitus on ;tehty, voi valitusviranomai- käsittelyn vaiikeuttamiseksi.
2663: nen kieltää 'päätöksen täytäntöönpanon.
2664:
2665: 14a §.
2666: Miililoin valitusta ei o:le :tehty siinä järjes- Tämä 1laki tulee voimaan päivänä
2667: tyksessä kuin tässä laissa on säädetty, ei kuuta 195 .
2668:
2669: Helsingissä 12 päivänä :helmikuuta 1953.
2670:
2671: Harras Kyttä. Aukusti Pasanen.
2672: 43
2673:
2674: 11,5. - Lak. al. N:o 11.
2675:
2676:
2677:
2678:
2679: Salmela-Järvinen ym.: Ehdotus laiksi lapsen elatusavun tur-
2680: vaamisesta eräissä tapauksissa annetun lain muutta'l}tisesta.
2681:
2682: E d u s k u n n a ll e.
2683:
2684: Laki lapsen elatusavun turvaamisesta matkustettava lapsen hoitokunnan huolto-
2685: eräissä tapauksissa elokuun 20 p: ltä 1948 viranomaisille selvittämään asiaansa. Häntä
2686: säätää, että elatusvelvollisen, joka vähintään ei siellä ehkä tunneta, eikä myöskään pidetä
2687: kolmen kuukauden ajalta on laiminlyönyt lasta kuuluvana kunnan omien huonettavien
2688: elatusavun suorittamisen, voi lääninhallitus pnrnn. Näin esityksen tekeminen saattaa
2689: määrätä työlaitokseen työllään korvaamaan viivästyä niin kauaksi aikaa, että elatusvel-
2690: mainitun elatusavun. Lain soveltamisesta on vollinen ehtii siirtyä muualle ja viivyttää
2691: jo saatu hyviä kokemuksia; monasti on käy- elatuksen maksamista. Lapsi tarvitsee kui-
2692: nyt niin, että elatusvelvollinen vasta työlai- tenkin jatkuvasti hoitoa ja huoltoa, joka jää
2693: tokseen lähettämisuhan edessä on katsonut yksinomaan äidin maksettavaksi. r.akiin olisi
2694: asialliseksi ryhtyä vastaamaan sitoumu:ksis- tehtävä muutos, jonka mukaan asia aina olisi
2695: taan. Lain 3 §: n mukaan kuuluu esityksen pantava vireille äidin kotikunnassa. Näh-
2696: tekeminen ,sen kunnan huoltolautakunnalle, däksemme jäisi huoltoviranomaisille tämän-
2697: jossa lapsen äiti tai, jos lapsi ei ole äitinsä kin jälkeen mahdollisuuksia huolehtia siitä,
2698: huollettavana, lapsi asuu". Tämä kohta on että lapsen elatusmaksut todella käytetään
2699: herättänyt erilaisia tulkintoja ja ollut lapsen hyväksi.
2700: omiaan viivästyttämään asian vireillepanoa. Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
2701: Jos lapsi on esim. hoidettavana toisessa kun- ehdotamme kunnioittaen,
2702: nassa kuin äiti ja äiti kuitenkin vastaa
2703: hoitomaksusta, aiheutuu hänelle turhaa ajan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2704: hukkaa ja matkakustannuksia, kun hänen on van lakiehdotuksen:
2705:
2706:
2707: Laki
2708: lapsen elatusavun turvaamisesta eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta.
2709: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsen elatusavun turvaamisesta 20 päi-
2710: vänä elokuuta 1948 annetun lain (614/48) 3 § näin kuuluvaksi:
2711: 3 §. sesti pyytää esityksen tekemistä. Jos huolto-
2712: Esityksen tekeminen työlaitokseen toimit- lautakunta omasta aloitteestaan tekee esityk-
2713: tamisesta kuuluu sen kunnan huoltolauta- sen, on siihen, mikäli mahdollista, liitettävä
2714: kunnalle, jossa lapsen äiti asuu. Lapsen äi- lapsen äidiltä tai mainitulta holhoojalta
2715: dillä tai, jos lapsi ei ole äitinsä huolletta- taikka huoltajalta asiassa vaadittu kirjalli-
2716: vana, holhoojalla taikka, ellei sellaista ole, nen lausunto.
2717: pysyväisellä huoltajalla on oikeus kirjalli-
2718:
2719: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
2720:
2721: Martta Salmela-Järvinen. Bruno J. Sundman.
2722: Vappu Heinonen. G. Henriksson.
2723: Impi Lukkarinen. Arvi Turkka.
2724: 44
2725:
2726: ll,6. - Lak. al. N:o 12.
2727:
2728:
2729:
2730:
2731: Kuusinen ym.: Ehdotus laiksi rauhan turvaamisesta.
2732:
2733:
2734: E d u s k u n n a ll e.
2735:
2736: Lakivaliokunnan enemmistön ehdotuksesta sotaisen hengen ihannointina, käsityksen
2737: eduskunta hylkäsi marraskuussa 1951 ehdo- levittämisenä sodan väistämättömyydestä,
2738: tuksen laista rauhan turvaamiseksi. Hylkää- rauhantyön mitätöimisenä ja parjaamisena,
2739: vää päätöstä lakivaliokunta perusteli sillä, kansallisuusvihan ja ennakkoluulojen kasvat-
2740: että lainsäädännössä ,on eräitä valtakunnan tamisena, on saanut entisestään laajemmat
2741: turvallisuutta ja suhteiden säilyttämistä vie- mittasuhteet, eivätkä edes pääministerin ve-
2742: raisiin valtioihin koskevia säännöksiä, minkä toomukset ole pystyneet sitä hillitsemään.
2743: lisäksi mainittuja suhteita on järjestelty STT: n uutistoiminta ja suuri osa maamme
2744: kansainvälisillä sopimuksilla." Mainitut lain- lehdistöä on muodostunut Atlantin-liiton suo-
2745: säännökset ovat kuitenkin aivan liian sup- ranaiseksi äänitorveksi. ,Vapaan uutistoimin-
2746: peita. Kokemus on lisäksi osoittanut, että nan" nimellä ylistellään varauksettomasti
2747: rikoslain 14 luvun 4 a pykälä, johon laki- Amerikan sodankäyntiä ja sodanvalmisteluja.
2748: valiokunta perusteluissaan viittasi, ei anna Amerikkalaisten uutisten välityksellä levitel-
2749: riittävää suojaa sotapropagandaa vastaan. lään vääristelyjä ja törkeää parjausta naa-
2750: Maamme rauhan turvana olevien kansain- purimaamme Neuvostoliiton oloista ja sen
2751: välisten sopimusten, rauhansopimuksen ja johtavista henkilöistä. Kun esimerkiksi Neu-
2752: ystävyys-, yhteistyö- ja keskinäisen avunan- vostoliitossa jokin aika sitten paljastui va-
2753: nan sopimuksen kunnioittaminen ja täyttä- koilu- ja tuholaistoimintaa länsimaiden las-
2754: minen on kansamme rauhan ja riippumatto- kuun harjoittava ryhmä, ovat monet piirit
2755: muuden perustana. Kansainvälisluontoisina Suomessa käyttäneet sitä laajaan propa-
2756: nämä sopimukset eivät kuitenkaan sisällä gandakamppailuun väittäen, että Neuvosto-
2757: rangaistusmääräyksiä niiden rikkomisesta tai liitossa harjoitetaan muka juutalaisvainoja,
2758: loukkaamisesta, eikä Suomen nykyisessä lain- vaikka tunnettua on, että Neuvostoliitossa
2759: säädännössä ole yhtään näiden sopimusten on perustuslaissa taattu kaikkien kansalli-
2760: soveltamissäädöstä. Tämän tehtävän täyttä- suuksien tasa-arvoisuus. Tämä propaganda
2761: miseksi laki rauhan turvaamisesta on välttä- on jopa kohdistunut naapurimaamme pää-
2762: mätön. miestä vastaan, kuten Lahti-lehdessä 15. 1. 53
2763: Kulunut vuosi on entistä enemmän osoit- ollut kirjoitus osoittaa.
2764: tanut tällaisen lain ehdottoman tarpeellisuu- Tähän rikolliseen kiihoitukseen liittyy pro-
2765: den. Maailmantilanne on vakavasti kärjisty- paganda rauhanliikettä ja kaikkea yhteistoi-
2766: nyt. Itämeren lentovälikohtaukset ja Yhdys- mintaa vastaan rauhanasiassa. Se on viety
2767: valtain lisääntyvät sotavarustelut Tanskan niin pitkälle, että eräät julkisen sanan edus-
2768: ja Norjan alueella osoittavat sodanvaaran tajat vaativat kansalaisia syytteeseen siitä,
2769: lähentymistä maamme rajoille. Samaa mer- että nämä paljastavat reserviharjoitusten,
2770: kitsevät Bonnin ja Pariisin sopimukset, jotka suojeluskuntajärjestöjen henkiinherättämisen
2771: ovat tehneet Saksan kysymyksen rauhanomai- ym. sodanvalmistelujen avulla tapahtuvia
2772: sen ratkaisun yhä vaikeammaksi. Yhdysval- yrityksiä rikkoa maallemme elintärkeätä rau-
2773: tain toimenpiteet Formosan suhteen osoitta- hansopimusta.
2774: vat sodan laajenemisen vaaraa. Kansamme yhteinen etu vaatii, että sota-
2775: Näissä oloissa on mitä edesvastuuttominta kiihoitus tehokkaasti estetään säätämällä laki
2776: sallia sotapropagandan levitys maassamme. rauhan turvaamisesta. Rauhan turvaamista
2777: Tällainen propaganda, joka ilmenee yleensä tarkoittavia lakeja on hyväksytty useiden
2778: n,a. - Kuusinen ym. 45
2779:
2780: maiden kansanedustuslaitoksissa, mm. naa- samme kunniaa rauhantahtoisena kansana,
2781: purimaassamme Neuvostoliitossa. Kansojen jota se valtaosaltaan varmasti on.
2782: välisen rauhan ja ystävyyden vahvistuminen Edellä esitettyyn nojautuen ja valitsijoil-
2783: on Suomen kansan syvimpien elinetujen ja lemme antamamme lupauksen mukaisesti
2784: olemassaolon turvaamisen kannalta mitä toi- ehdotamme,
2785: vottavinta. Sen vuoksi katsomme, että Suo-
2786: men eduskunnan olisi omalta osaltaan edistet- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2787: tävä kansainvälisen rauhan asiaa ja kan- van lakiehdotuksen:
2788:
2789:
2790:
2791: Laki
2792: rauhan turvaamisesta.
2793: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2794: 1 §. jonka tarkoituksena on vaarantaa rauhantila,
2795: Kaikenlainen yllytys uuteen sotaan tai sen edistää uuden sodan puhkeamista taikka syn-
2796: valmistelujen ylistäminen, tapahtukoonpa se nyttää sotaista mielialaa, tuomittakoon van-
2797: sanomalehtien, lentolehtien, julistusten, kier- keusrangaistukseen. Mikäli rikos on katsot-
2798: tokirjeiden, radion, elokuvain tai puhutun tava jatketuksi tai jos asianhaarat ovat erit-
2799: sanan kautta, on katsottava raskaaksi rikok- täin raskauttavat, olkoon rangaistus kuritus-
2800: seksi kansojen rauhaa ja oman synnyinmaan huonetta.
2801: kalleinta etua vastaan. Raskauttavana asianhaarana on pidettävä,
2802: jos tämän lain 1 § : ssä ja 2 § : n 1 momentissa
2803: 2 §. tarkoitettu rikos on omiaan vaikeuttamaan
2804: Joka syyllistyy edellisessä pykälässä mai- valtakunnan niiden sitoumusten täyttämistä,
2805: nittuun sotayllytykseen tai tukee toimintaa, jotka turvaavat rauhan säilymistä.
2806:
2807: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
2808:
2809: Hertta Kuusinen. Niilo Nieminen.
2810: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Atos Wirtanen.
2811: Toivo Kujala. Kaarle Edv. Renfors.
2812: Aimo Aaltonen. Eino Rannikkoluoto.
2813: V. Puumalainen. Nestori Nurminen.
2814: Mauri Ryömä. Matti Koivunen.
2815: Antto Prunnila. Hugo Manninen.
2816: Kaino Haapanen. Juho Nykänen.
2817: Judit Nederström-Lunden. Matti Meriläinen.
2818: Irma Torvi. Usko Seppi.
2819: Anna Nevalainen. Hannes Tauriainen.
2820: Elli Stenberg. Gösta Rosenberg.
2821: Esa Hietanen. Antti Kinnunen.
2822: Mikko Järvinen. Juho Rytkönen.
2823: Hemming Lindqvist. Toivo Niiranen.
2824: J. Mustonen. Paavo Aitio.
2825: Ville Pessi. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
2826: Pertti Rapio. Eino Kilpi.
2827: Elli Juntunen. Eino Tainio.
2828: Ester Häikiö. Arvo Riihimäki.
2829: 46
2830:
2831: U,7. - Hemst. mot. N:o 9.
2832:
2833:
2834:
2835:
2836: Öhman: Angående en ny uppdelning av underdomstolarna.
2837:
2838:
2839: T i 11 R i k s d a g e n.
2840:
2841: Den under årtionden förberedda rätte- En fullständigt ny uppdelning av under-
2842: gångsreformen låter allt fortfarande vänta domstolarna borde så fort ske kan genomfö-
2843: på sig och det har befunnits nödvändigt att ras. Större delen av landets städer torde här-
2844: genom speciella lagar eller ändring av en- vid kunna sammanföras med den omgivande
2845: skilda paragrafer eller kapitel i rättegångs- landsbygden och påtagligen endast de största
2846: balken korrigera de största bristerna uti rät- städerna bibehållas såsom egna domstols-
2847: tegångsförfarandet. Mycket återstår självfal- distrikt. Den omställning av häradsrätternas
2848: let att göra. verksamhet, som redan ofta påyrkats för att
2849: Fullkomligt förå:ldrat är numera systemet möjliggöra snabbare rättegång också på lan-
2850: med uppdelningen av underdomstolarna mel- det, skulle i detta sammanhang självfallet
2851: lan land och stad. Häradsrätterna bereda genomföras.
2852: fortsättningsvis menigheten på landet endast Med hänvisning tili ovanstående föreslår
2853: ett fåtal ordinarie rättegångstillfällen, me- jag, att riksdagen ville besluta hemställa.
2854: dan rådstuvurätterna även i de minsta stä-
2855: derna sammankomma minst en gång i vec-
2856: kan. Upprätthållande av rådstuvurätt och av- att regeringen måtte låta utarbeta
2857: lönande av dess ledamöter ställer sig ekono- och till Riksdagen inkomma med för-
2858: miskt tungt för de mindre städerna. Någon slag till sådan ändring av rättegångs-
2859: orsak att numera bibehålla rådstuvurättens balkens föreskrifter, att en rvy uppdel-
2860: tjänstemän såsom kommunala funktionärer, ning av underdomstolarna genomföres
2861: då övriga domarsysslor handhas av stats- och skillnaderna mellan domstolsväsen-
2862: tjänstemän, föreligger knappast. Alla dessa det på land och i stad åtminstone i
2863: jämbördiga sysslor borde besättas på ett lik- huvudsak upphävas.
2864: formigt sätt.
2865: Helsingfors den 4 februari 1953.
2866:
2867:
2868: C. A. Öhman.
2869: 47
2870:
2871: ll,7. - Toiv. al. N:o 9.
2872: Suomennos.
2873:
2874:
2875:
2876:
2877: Öhman: Alioikeuksien uudesta jaosta.
2878:
2879:
2880: Eduskunnalle.
2881:
2882: Vuosikymmeniä rva:lmis'Wltu oikeudenkäynti- Olisi mahdollisimman pian toteutettava ali-
2883: uudistus antaa yhä odotuttaa itseään, ja on oikeuksien täydellinen uudelleen jako. Suu-
2884: todettu välttämättömäksi erikoislaein tai rin osa maan kaupungeista pitäisi voida
2885: tekemällä muutoksia oikeudenkäymiskaaren yhdistää niitä ympäröivään maaseutuun ja
2886: yksityisiin pykäliin tai kohtiin korjata oikeu- ilmeisesti vain suurimmat kaupungit säilyt-
2887: denkäyntimenettelyssä olevat suurimmat tää omina tuomiokuntina. Tässä yhteydessä
2888: puutteet. Tietysti on vielä paljon tehtävää. voitaisiin ilman muuta toteuttaa jo usein esi-
2889: Täysin vanhentunut on nykyisin järjes- tetty vaatimus kihlakunnanoikeuksien toimin-
2890: telmä jakaa alioikeudet maaseudun ja kau- nan uusimisesta, jotta oikeudenkäynti nopeu-
2891: punkien kesken. Kihlakunnanoikeudet tar- tuisi myös maaseudulla.
2892: joavat jatkuvasti maaseutulaisille vain har- Edellä olevaan viitaten esitän eduskunnan
2893: voja säännöllisiä oikeudenkäyntitilaisuuksia, hyväksyttäväksi toivomuksen,
2894: kun taas pienimpienkin kaupunkien raastu-
2895: vanoikeudet kokoontuvat vähintään kerran että hallitus laadituttaisi ja an-
2896: viikossa. Raastuvanoikeuden ylläpito ja sen taisi Eduskunnalle esityksen sellai-
2897: jäsenten paikkaaminen on pikkukaupungeille sesta muutoksesta oikeudenkäymis-
2898: taloudellisesti raskasta. Nykyisin on tuskin kaaren säädöksiin, että toteutettaisiin
2899: mitään syytä pitää raastuvanoikeuden virka- alioikeuksien uusi jako ja ainakin pää-
2900: miehiä kunnallisina toimihenkilöinä, koska asiallisesti lopetettaisiin maaseudun ja
2901: muita tuomarintehtäviä hoitavat valtion vir- kaupunkien oikeuslaitoksissa vallitse-
2902: kamiehet. Kaikki nämä samanarvoiset teh- vat eroavaisuudet.
2903: tävät olisi täytettävä yhtäläisesti.
2904: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
2905:
2906:
2907: C. A. öhma.n.
2908: 48
2909:
2910: II,s. - Toiv. al. N:o 10.
2911:
2912:
2913:
2914:
2915: Tiekso-Isaksson ym..: Tuomiokuntain apulaisten palkkauksen
2916: suorittamisesta valtion varoista.
2917:
2918:
2919: E d u s k u n n a ll e.
2920:
2921: Kesäkuun 7 paiVana tuomiokuntain hoi- nantuomarista. Huomattava on, että tuo-
2922: dosta annetu:n lain mukaan jokaiseen tuo- miokuntaan voidaan ottaa vain yksi notaari,
2923: miokuntaan voidaan kihlakunnantuomarin mutta sensijaan kaikkiaan kolme auskul-
2924: lisäksi ottaa notaari ja apulaisia, joina ta- tanttia.
2925: vallisesti toimivat juuri lainopillisen loppu- Käytännössä kihlakunnantuomarit ovat
2926: tutkinnon suorittaneet varatuomariksi aus- järjestäneet apulaisten palkkauksen siten,
2927: kultoivat henkilöt. Lain mukaan notaari saa että he joko maksavat rahapalkkaa 10,000-
2928: valtion varoista palkkiota sen mukaan :kuin 15,000 markkaa kuukaudessa tai eivät maksa
2929: siitä asetuksella tarkemmin määrätään. Ny- lainkaan rahapaH&aa, vaan antavat sen si-
2930: kyisin notaari saa 21. palkkaluokan mu- jaan täysihoidon auskultoimisaikana. Ta-
2931: kaista palkkaa. Lain 4 § :n mukaan sen si- pahtuipa auskultanttien palkkaus kummalla
2932: jaan apulaiset, jot'ka notaarin lisäksi tarvi- tavalla tahansa, on järjestely selvästi epä-
2933: taan tuomiokunnan asianmukaista hoitoa oikeudenmukainen. Useita vuosia kestäneen,
2934: varten, on kihlakunnantuomarin otettava ja usein taloudellisten vaikeuksien 'keskellä ta-
2935: palkattava. Näin ollen apulaisina toimivat pahtuneen opiskelun jälkeen varatuomariksi
2936: auskultantit joutuvat jo lain perusteella auskultoiminen tuottaa huomattavia vai-
2937: epäoikeudenmukaiseen asemaan. keuksia varsinkin perheellisille henkilöille.
2938: Miltei kahden vuoden pituinen palkaton Tuomiokunnan apulaisten palkkau:ksessa
2939: auskultointiaika tuottaa jo sinänsä vähäva- oleva epäoikeudenmukaisuus on korjatta-
2940: raisille hen'kilöille suuria va1keuksia. En- vissa parhaiten siten, että apulaiset asete-
2941: simmäisenä auskultoimisvuotena apulaisena taan palkkaukseen nähden samaan asemaan
2942: toimivan auskultoijan on seurattava omalla kuin notaaritkin niin, että apulaiset tulisivat
2943: kustannuksellaan 45 päivän ajan käräjiä. saamaan palkkion valtion varoista.
2944: Saako apulainen ensimmäisenä vuotena palk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
2945: kaa, riippuu, kuten lain sanamuodosta käy eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2946: selville, asianomaisesta kihlakunnantuoma-
2947: rista. Toisena auskultoimisvuotena apulai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
2948: sen on hoidettava kolmen kuu'lmuden ajan toimenpiteisiin tuomiokuntain apulais-
2949: tuomiokunnan päätoimista virkaa, jolloin ten palkkauksen järjestämiseksi siten,
2950: hän saa valtiolta palkkaa vain, mikäli hän että apulaiset saisivat palkkion val-
2951: pääsee notaarin virkaan. Jos hän joutuu tion varoista, jolloin heidät rinnastet-
2952: olemaan edelleen apulaisena, riippuu hänen taisiin palkkaan nähden samaan ase-
2953: palkansaantinsa tänäkin aikana kihlakun- maan kuin tuomiokuntain notaarit.
2954: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
2955:
2956:
2957: A-L. Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
2958: Kaino Haapanen. Anna Nevalainen.
2959: Paavo Aitio.
2960: 49
2961:
2962: a,9.- Toiv. al. N:o 11.
2963:
2964:
2965:
2966: Turunen ym. : Oikeusapu- ja opastustoimiston perustamisesta
2967: varatonta väestöä varten.
2968:
2969:
2970: E d u s k u n n a ll e.
2971:
2972: Tunnettua on, että vielä nykyoloissakin asiassa voisi kääntyä. Oikeudessa t.osin voi-
2973: varattoman kansalaisen on vaikeata saada daan määrätä joku asianajotoimintaa har-
2974: tsiaansa kunnolla hoidetuksi tuimioistuimissa joittava henkilö avustamaan varatonta,
2975: ja virastoissa. Olipa kysymyksessä esimer- jutussa asianosaisena olevaa, mutta tällöin
2976: riksi laissa säädetyn korotetun palkan saa- ollaankin jo päädytty oikeudellisiin toimen-
2977: ninen taikka vain työpalkkasaamisenkin vel- piteisiin. Mielestämme pitäisi varattoman
2978: rominen työnantajalta, jos tämä ei sitä suo- kansalaisen saada jo ennen tuomioistuinkäsit-
2979: liolla halua maksaa, työntekijä saattaa jou- telyä asiansa selvitettäväksi, jolloin monesta
2980: ;ua tämän johdosta kiertelemään eri viran- turhasta riitajutusta vältyttäisiin.
2981: >maisten luona oikeusapua ja neuvoja pyy- Tämän johdosta pitäisimme välttämättö-
2982: ;ämässä ja siten menettää työaikaansa. Näin mänä, että koko maata silmälläpitäen perus-
2983: m asian laita koko maassamme lukuunotta- tettaisiin varatonta väestöä varten oikeusapu-
2984: natta paria suurkaupunkiamme, joissa kysy- ja opastustoimisto, jonka tehtäviin kuuluisi
2985: nys on hoidettu siten, että sellaisten varat- antaa maksuttomasti neuvoja oikeusasioissa
2986: ;omien kaupunkilaisten, jotka ovat näiden ja ohjata kansalaisiamme kääntymään hei-
2987: mntien asukkaita, asiat hoidetaan kaupun- dän asiansa laadusta johtuen kulloinkin niitä
2988: ~in perustaman ja ylläpitämän oikeusapu- asioita käsittelevän viranomaisen puoleen.
2989: ;oimiston toimesta ilmaiseksi sekä tuomio- Tällä toimenpiteellä helpotettaisiin mm.
2990: stuimissa että myös hallintoviranomaisten ohjeita ja neuvoja tarvitsevien vaivoja ja
2991: uona ja annetaan maksuttomasti neuvoja säästettäisiin valtion varoja ja virastojen
2992: 'a ohjeita tähän alaan kuuluvissa asioissa. henkilökuntaakin kyselykirjeiltä, joihin nämä
2993: ~ielestämme näissä kaupungeissa on tilanne eivät pätevästi osaa antaa selvitystä tai
2994: ältä osin hoidettu tyydyttävästi, mutta ohjetta.
2995: tseimmissa maaseutukaupungeissa ja maa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2996: :eudulla ei varattomalla väestöllä ole mitään nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2997: nahdollisuutta saada päteviä neuvoja tai vomuksen,
2998: 1hjausta asioissaan. Viime aikoina on eri
2999: oloilla erikoistuminen mennyt pitkälle, josta että hallitus kiireellisesti antaisi
3000: dheutuu, että varsinkin hallintoasioita hoi- Eduskunnalle esityksen koko maan
3001: letaan eri virastoissa ja laitoksissa, joista käsittävän oikeusapu- ja opastustoi-
3002: :ivät edes paikalliset viranomaiset voi täs- miston perustamiseksi varattomalle
3003: nällisesti antaa ohjeita siitä, kenen tai minkä väestölle.
3004: 'lemmän viranomaisen puoleen missäkin
3005: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
3006:
3007:
3008: Varma K. Turunen. K. F. Haapasalo. Eino Raunio.
3009:
3010:
3011:
3012:
3013: 7
3014: 50
3015:
3016: Il,1o. - Toiv. al. N:o 12.
3017:
3018:
3019:
3020:
3021: Innala ym.: Pahoinpitelyrikoksia koskevien säännösten ko-
3022: ventamisesta eräissä tapauksissa.
3023:
3024:
3025: E d u s k u n n a ll e.
3026:
3027: Lapsen perusoikeuksiin kuuluu hyvä etenkin vaimo ja lapset joutuvat usein pit-
3028: koti. Tähän oikeutettuun perusteeseen ve- kiä aikoja elämään perheen päämiehen ei
3029: toaa Pelastakaa Lapset r. y. kehoittaessaan ainoastaan raskaan henkisen painostuksen,
3030: yleiseen varojen keräykseen orpojen ja vaan suorastaan heihin kohdistuvan väki-
3031: turvattomien lasten sijoittamiseksi hyvään vallan uhan alaisina, joka valitettavan usein
3032: perhehoitoon. puhkeaa tekoihin.
3033: Ei ainoastaan tällaisen varojen keräyk- Korjausta tähän epäkohtaan ei saada
3034: sen kautta, vaan myös lainsäädäntöteitse muuten kuin säätämällä läheisiin perheen-
3035: on pwljon Mhtävissä !kotien saattamiseksi jäseniin, puolisoon, suoraan ylenevässä tai
3036: varsinkin alaikäisille lapsille, mutta myös alenevassa sukulaisuudessa oleviin, lapsi-
3037: perheen äideille, nykyistä turvatummaksi, puoliin tai ottolapsiin ja myös entiseen avio-
3038: useimmiten juopottelevan tai muuten rai- puolisoon kohdistuneet tapon · tai erilaisen
3039: voavan perheenisän ruumiillista tai vielä pahoinpitelyn sisältävät rikokset tehdyiksi
3040: useammin henkistä laatua olevaa uhkaa kaikissa tapauksissa erittäin raskauttavien
3041: vastaan. Samanlaisen turvan tarpeessa ovat asianhaarojen vallitessa.
3042: myöskin vanhemmat lastensa juovuspäis- Huomioon ottaen sen vaikean aseman,
3043: sään tai muuten heihin kohdistamilta väki- missä tällainen perheenjäsen toisen väkival-
3044: vaitarikoksilta. taisen perheenjäsenen suhteen on, kun he ta-
3045: Jos perheen päämies tai muu perheen vallisesti asuvat yhteisessä kodissa, olisi myös
3046: jäsen kohdistaa väkivaltaa tai sen uhkaa rikoslain 21luvun 14 §:n määräystä syyttee-
3047: toista perheenjäsentä vastaan, seuraa siitä seen panosta täydennettävä siten, että mikäli
3048: vain siinä tapauksessa muuhun rikoksen- sanotun rikoslain 21 luvun 11, 12 tai 13 py-
3049: tekijään verrattuna ankarampi rangaistus, kälien mukaan rangaistavat teot kohdistu-
3050: että kysymyksessä on rikoslain 21 luvun vat edellä mainittuihin läheisiin perheenjä-
3051: 2 § :n 2 momentin edellyttämä suoraan seniin, ne ovat siitä riippumatta, missä teko
3052: ylenevässä polvessa olevaan tai aviopuoli- on tapahtunut, aina virallisen syytteen alai-
3053: soon kohdistuva tappo. sia, vaikka asianomistaja ei olekaan ilmoit-
3054: tanut rikosta syytteeseen pantavaksi.
3055: Kun kysymyksessä on törkeä, törkeätä Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
3056: lievempi tai lievä pahoinpitely, ei läheiseen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
3057: sukulaiseen tai aviopuolisoon kohdistuva toivomuksen,
3058: tällainen rikos ole sen ankarammin rangais-
3059: tava kuin jos vastaava rikos kohdistuu ai- että hallitus valmistuttaisi kiireelli-
3060: van vieraaseen henkilöön. Ja kuitenkin ko- sesti Eduskunnalle esityksen rikoslain
3061: kemus osoittaa, että läheisiä perheenjäseniä 21 luvun täydentämisestä siten, että
3062: kohtaan tehdyt väkivaltarikokset ovat var- siinä mainitut tappo- ja pahoinpitely-
3063: sin tavallisia, puhumattakaan siitä, että rikokset, jotka kohdistuvat aviopuoli-
3064: II, 1 o. - Innala ym. 51
3065:
3066: soon, entiseen aviopuolisoon, ylenevää haarain vallitessa tehtyinä, sekä että
3067: tai alenevaa sukulaisuutta olevaan, tällaisiin henkilöihin kohdistuvat pa-
3068: lapsipuoleen tai ottolapseen, rangais- hoinpitelyrikokset ovat yleisen syyt-
3069: taan aina erittäin raskauttavien asian- teen alaisia.
3070: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
3071:
3072:
3073: Aune Innala. Armas Leinonen. Kalle Joukanen.
3074: Kyllikki Pohjala. Martti J. Huttunen. Irma Hamara.
3075: Jaakko Hakala. Erkki Koivisto. Aino Malkamäki.
3076: Nestori Kaasalainen. Kalervo Saura. Elli Nurminen.
3077: Reino Ala-Kulju. Margit Borg-Sundman. Ebba östenson.
3078: Albin Wickman. Jussi Lappi-Seppälä. Johannes Wirtanen.
3079: Juho Tenhiälä. Antti J. Rantamaa. Helena Virkki.
3080: 52
3081:
3082: I1,11. - Toiv. al. N:o 13.
3083:
3084:
3085:
3086:
3087: Borg-Sundman: Lapsiin ja naisiin kohdistuvien väkivallan-
3088: tekojen ehkäisemisestä.
3089:
3090:
3091: E d u s kun n a B e.
3092:
3093: Viime aiikoina on yhä uudelleen saatu päi- lyttämät menettelytavat. Sekä näiden lakien
3094: välehdistä ~lukea jäa'kyttävistä tapauksista, säännökset että niiden käytäntöön soveltami-
3095: joissa 'lapset ovat joutuneet väkivaltarikos- nen vaativat kuiterukin ilmeisesti korjaamista,
3096: ten kohteeksi taikka heitä on jopa lasten mm. Tangaistusten koventamista ja nimen-
3097: omien vanhempien tai kasvattivanhempien ta- omaan myös uusimisen tehokkaita ehkäisy-
3098: holta jatkuvasti pahoinpidelty aiheuttamaHa keinoja, samalla kun järjestys- ja huoltovi-
3099: heille siten henkisiä ja ruumiillisia ikärsim)'ik- ranomaisten oikeuksia ja velvollisuuksia on
3100: siä. Samoin on saatu kuul,la naisiin kohdis- tehostettava. Nämä kysymykset olisi saatalva
3101: tuneista pahoinpitelyistä ja hengen uhkaa- yhtenä kokonaisuutena huolellisen tutkimuk-
3102: misesta kadui:Ha ja kodeissa, jopa puolisoiden sen kohteeksi sekä ryhdyttävä ta'I'peellisiksi
3103: tai entisten puolisoiden 'kesken. Kun tämän- osoittautuviin toimenpiteisiin, jotta yhteis-
3104: tapaisiin julmuuksiin turvattomia lap.sia ja kunnassamme voitaisiin todella taata oikeus-
3105: naisia kohtaan syyllistynyt ib.enkilö on saatu ja sivistysvaltion arvon mukainen turvalli-
3106: kiinni, niin usein hämmästyttää sen rangais- suus itseään väkiva:llanteoilta ja erilaatuisilta
3107: tuksen Hevyys, joka häntä kohtaa. Saman- pa'hoinpitelyHtä suojaamaan lkykenemättö-
3108: aikaisesti ke11tovat Lehdet lukuisia esimerk- mille lapsille ja naisille.
3109: kejä kovemmista rangaistUJksista suhteel·lisen Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
3110: pienten omaisuusrikosten seuraamuksena. Ei nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3111: voi nykyaikana olla paikallaan se, että toi-
3112: sen ihmisen hengen, siveyden tai terveyden että hallitus selvityttäisi kiireelli-
3113: vaarantaminen tulee lievemmin rangaistuksi sesti ne nykyisessä lainsäädännössä ja
3114: kuin elottomaan omaisuusesineeseen kohdistu- sen soveltamisessa ilmenevät puutteet,
3115: nut rikos. jotka ovat tehneet mahdollisiksi viime
3116: M·ei.tllä on puheena oleviin tapauksiin nii- aikoina tiheään toistuneet lapsiin sekä
3117: den erilaisesta luonteesta johtuen sovelletta- naisiin kodissa tai kodin ulkopuolella
3118: vissa joko rikoslain, kastroimislain tahi las- kohdistuneet väkivallanteot ja pahoin-
3119: tensuojelulain tai muiden huoltolrukien edel- pitelyt.
3120: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1953.
3121:
3122:
3123: Margit Borg-Sundman.
3124: 53
3125:
3126: 11,12. - Toiv. al. N:o 14.
3127:
3128:
3129:
3130:
3131: Mohell ym.: Nuoren rikoksentekijän rangaistuksen täytän-
3132: töönpanon uudistamisesta.
3133:
3134:
3135: E d u s k u n n a ll e.
3136:
3137: 31 päivänä toukokuuta 1940 annettu laki tijatkin ovat samaa mieltä, johtunee se lä-
3138: nuorista rikoksentekijöistä lähtee siltä periaat- hinnä siitä, ettei voida katsoa yhteiskunnan
3139: teelliselta kannalta, että rikoksensa lähinnä vielä tarjoavan vankeinhoitoviranomaisille
3140: ymmärtämättömyydestä ja ajattelemattomuu- tilaisuutta ja mahdo11isuutta suorittaa kasvat-
3141: desta suorittaneiden nuorten rikoksentekijöi- tustoimintaansa siten kuin läinsäätäjä on tar-
3142: den rangaistuksen täytäntöönpanon on erot- koittanut, jotta rangaistusajan pitennys olisi
3143: tava rangaistusten tavanomaisesta täytän- motivoitavissa. Rangaistusajan pitennys kat-
3144: töönpanosta lähinnä siten, että siinä koroste- keroittaa nuorisovangit aiheuttaen vihaa yh-
3145: taan tavallista voimakkaammin kasvatuksel- teiskuntaa kohtaaan. Tällaisissa olosuhteissa
3146: lista ja opetuksellista linjaa. Tätä varten yh- ,rikollisten korkeakoulun" vaikutus nuoriso-
3147: teiskunta tarvitsee aikaa. Siksi jo yllä maini- vankiin on kaikkea muuta kuin kohottava ja
3148: tun lain 17 § säätääJkin mm.: ,Nuorisovanki- kasvattava.
3149: laan määrätyn nuoren rikoksentekijän ran- Edellä mainituista syistä johtuen esitäm-
3150: gaistusajan on katsottava pitentyneen, kuri- rnekin eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3151: tushuoneeseen tuomitun kahdella ja vankeu- muksen,
3152: teen tuomitun yhdellä vuodella yli sen ajan, että hallitus valmistuttaisi ja antaisi
3153: joka tuomiossa on määrätty". Kun vankila- Eduskunnalle esityksen laiksi nuorten
3154: oikeus määrää nuoren rikoksentekijän sovit- rikoksentekijöiden rangaistusajan pi-
3155: tamaan rangaistuksensa nuorisovankilassa, tennyksen poistamiseksi niissäkin ta-
3156: edellytyksenä on, että nuori rikoksentekijä on pauksissa, jolloin nuori rikoksentekijä
3157: vielä kehityskelpoinen ja sosiaaliseksi kansa- määrätään sovittamaan rangaistuk-
3158: laiseksi uudelleen kasvatettavissa. Tosiasiassa sensa nuorisovankilassa, sekä ryhtyisi
3159: tämä usein saattaa merkitä sitä, että ns. ,hyvä mu1äenkin toimenpiteisiin, jotka teki-
3160: poika" saa samasta rikoksesta kaksi vuotta sivät vankeinhoitoviranomaisille mah-
3161: pitemmän rangaistuksen kuin ns. ,paha doUiseksi olla sijoittamatta nuorisovan-
3162: poika", jonka rangaistusta vankilaoikeus ei keja samoihin laitoksiin muiden rikok-
3163: enää katsonut aiheelliseksi täytäntöönpanta- sentekijöiden kanssa kuin myös tehos-
3164: vaksi nuorisovankilassa. taa nuorisovankien rangaistuksen täy-
3165: Nuorisovangit pitävät näitä ,nuorisovuosia" täntöönpanossa kasvatuksellista ja ope-
3166: varsin kohtuuttomina. Kun monet asiantun- tuksellista puolta.
3167: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
3168:
3169:
3170: Erkki W. Mohell. Harras Kyttä. Toivo Kujala.
3171: Aukusti Pasanen. Vilho Väyrynen. Päiviö Hetemäki.
3172: Aaro Kauppi. Oskari Lehtonen. A. Simonen.
3173: 54
3174:
3175: 11,13. - Toiv. al. N:o 15.
3176:
3177: Lappi-Seppälä ym.: Esityksen antamisesta laiksi vaanen ja
3178: kansakuntaa halventavien tietojen esittämisen estämisestä.
3179: E d u s k u n n a ll e.
3180: Samaan aikaan kun kaikin !keinoin rehel- set haLlitukset ovat halunneet suoma!laisen
3181: lisesti halutaan voittaa vanhoja ennakkoluu- demokratian menettelytapoja ja periaatteita
3182: loja Neuvostoliittoa kohtaan, jonka kanssa seuraten antaa kommunistien vapaasti ja
3183: olosuhteiden pakosta jouduimme viho1lissuh- virkavaLlan sitä estämättä toimia. Kysyä 'kui-
3184: teisiin, ja tehdään !kaikki voitruva !kulttuuri- tewkin sopii, miten pitkäLle JVoidaan tässä
3185: suhteiden ja kauppavaihdon pa.rantamiseksi, todellisen demokratian soveltamisessa mennä.
3186: toimivat maassamme kommunistit mitä tör- Voidaanko sallia, että täysin valheellisesti
3187: keimmällä tavalla pyl1kien tekell!-ään tyhjäksi ja vaiHa mitään asiallista syytä esLtettyjä
3188: ilmiken sen rakentavan sovitustyön, jota so- omaa maata ja kansaa vastaan singottuja
3189: danjälkeisinä vuosina on johdonmukaisesti herjauiksja saadaan ,loputtomiin jatkaa. Eikö
3190: kaikkien hall1tusten toimesta ja niin hyvin ole nyt jo tul,tu tilanteeseen, jolloin valtio-
3191: eduskunnan kuin koko Suomen kansan myö- vaLlan olisi suojellakseen itseään ja oikeut-
3192: tävaikutukseHa suoritettu. Kommunistien taan pantava sulku toiminnalle, joka omaa
3193: omaa maataan vwhingoittava toimintahan on pesäänsä liaten antaa tietoisesti väälrän ku-
3194: jo siksi .tunnettu tosiasia, ettei se kaipaa pe- van koko yhteiskunna:Hisesta ja valtiollisesta
3195: ru..<Jteellisempaa selvittelyä, mutta kun - ku- elämästämme.
3196: ten viime aikoina on tapahtunut - tämä On ilahduttruvaa todeta, että Neuvostoliitto
3197: provokatorinen ja täysin valheellinen oman ei sanottavasti ole välittänyt kommunistien
3198: maan ja kansan mustamaalaus saavuttaa sel- valheellisesta ju<listuksesta ja •että naapuri-
3199: laiset mittasuhteet, että siitä saattaa o:lla to- maamme viralliset edustajat ovat useassa ta-
3200: dellakin va;kavia seuraamuksia oman maamme pauksessa ennen pitkää päässeet selville
3201: ja Neuvostoliiton välisille suhteille, silloin on asiain oikeasta tilasta. Tätä seikkaa osoittaa
3202: jo myös aika hallituksen ryhtyä hihli1Jsemään parhaiHaan Helsingissä vieraillevien viraLlis-
3203: kommunistien maatamme vahingoittavaa toi- ten neuvostoliittolaisten sanomalehtimiesten
3204: mintaa. Täysin ilman perusteita paisutettu ystävällinen ja kaikin puolin myönteinen
3205: juttu Vaasan suojeluskunnasta, joka enem- suhtautuminen maah3illlme.
3206: män ansaitsisi tuHa kuitatuksi kev·eällä lei- Koska kuitenkin on pelättävissä, että liian
3207: kinlaskulla !kuin vakavilla vastaväitteillä, pitkälle kehitetty suvaitsevaisuus valheellisen
3208: kommunistien työväenpuolueesaemme kohdis- ja provokatorisen poliittisen toiminnan sal-
3209: tettu syyttely USA:n lukuun tapahtuneesta limisessa saattaa johtaa !kommunistien yhä
3210: vakoilusta ja eduskuntakeskustelussa, varsin- tehostetumpaan oman maan ja kansan hä-
3211: kin menoarviokäsittelyn yhteydessä, esitetyt päisemiseen ja siten jopa onnettomuuksiin,
3212: väitteet Suomen sotakiihkosta ja naapurivi- olisi käsi,ty;ksemme mukaan rtäHe häpeälliselile
3213: hasta, ovat esimerkkejä siitä, miten nykyisin toirrninnalole asetettava sulku.
3214: laillistettu SKDL valheellisesti pyrkii saat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
3215: tamaan maamme ja kansa;mme Neuvostolii- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3216: ton silmissä epäilyksenalaiseksi ja siten rik-
3217: ikoo kaiken sen, mitä puolueet ovat sotien että hallitus valmistuttaisi ja kiireel-
3218: jäLkeen koettaneet :ennakkoluuloja vähentäen lisesti antaisi Eduskunnalle esityksen
3219: ja kulttuurisiteitä soimien hyvän naapuriso- laiksi, jolla voidaan estää väärien ja
3220: vun saavuttamiseksi aikaansaada. kansakuntaa halventavien tietojen esit-
3221: On hyvin ymmärrettävää, että sodanjälkei- täminen.
3222: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
3223: Jussi Lappi-Seppälä. Yrjö Kilpeläinen. Niilo Honkala.
3224: Hugo Nuorsaari. N. Kosola. Urho Saariaho.
3225: Aukusti Pasanen. Felix Seppälä. R. Hallberg.
3226: Juho Tenhiälä. Jaakko Hakala. Erkki Koivisto.
3227: Aare Leikola. Martti J. Huttunen. Grels Teir.
3228: 55
3229:
3230: 11,14. - Toiv. al. N:o 16.
3231:
3232:
3233:
3234: Kyttä ym.: Toimenpiteistä kiinteistön kaupassa rahassa suo-
3235: ritettaviksi sovittujen eläkkeiden korottamiseksi sopimuk-
3236: sen teon jälkeen tapahtunutta rahanarvon alenemista vas-
3237: taaviksi.
3238:
3239: E d u s k u n n a ll e.
3240:
3241: Vanhastaan on maassamme ollut tapana, suuksien mukaan poistaa ne epäkohdat, jotka
3242: että maatalouskiinteistöjen kaupoissa myyjät aiheutuvat siitä, ettei se ole pystynyt yllä-
3243: ovat pidättäneet itselleen oikeuden saada lop- pitämään rahan arvoa. Käsiteltävänä ole-
3244: puikänsä kiinteistöstä eläkettä, joka tavalli- vassa tapauksessa ovat mahdollisuudet epä-
3245: simmin on ollut määrätty luontoissuorituk- kohdan poistamiseen olemassa siten, että elä-
3246: sina. Erityisen yleinen on tällainen kauppa- •kettä, siltä osalta kuin se suoritetaan rahassa,
3247: hinnan suorittamisen tapa ollut silloin, kun määrätään korotettavaksi. Kun korotuksen
3248: vanhemmat ovat luovuttaneet tilan lapsilleen. suuruutta on vaikeata sitoa täsmälliseen as-
3249: Tämä järjestelmä on osoittautunut tarkoituk- teikkoon, olisi sen määrääminen jätettävä
3250: senmukaiseksi siinä suhteessa, että se on va- tuomioistuimen suoritettavaksi kussakin yksi-
3251: pauttanut tilan ostajan hankkimasta huomat- tyistapauksessa ajetun kanteen perusteella ja
3252: tavaa osaa kauppahinnasta rahana, ja varsin- noudattaen sitä periaatetta, että rahaeläkkeen
3253: kin siinä suhteessa, että myyjät, jotka tavalli- ostovoima tämän toimenpiteen kautta saate-
3254: sesti ovat olleet vanhoja ihmisiä, ovat voineet taan vastaamaan sen ostovoimaa sillä hetkellä,
3255: järjestää itselleen oikeudellisesti suojatun kun sopimus eläkkeen suorittamisesta kiin-
3256: vanhuuden turvan. teistökaupan yhteydessä tehtiin. Jotta kiin-
3257: On kuitenkin eräs ryhmä tällaisia eläkkeen teistön omistajaa ei saatettaisi kohtuuttomiin
3258: nauttijoita, joiden asema rahan arvon huo- taloudellisiin vaikeuksiin täten tapahtuvan
3259: nonemisen johdosta on käynyt täysin epä- eläkkeen ikorottamisen vu6ksi, mikä joissakin
3260: tyydyttävä:ksi. Näitä ovat ne, jotka ovat kiin- tapauksissa saattaisi olla mahdollista, olisi
3261: teistön kaupassa pidättäneet joko koik:onaan tuomioistuimelle samalla varattava oikeus ot-
3262: tai osaksi rahassa maksettavan eläkkeen. taa kohtuullisesti huomioon myös kiinteistön
3263: Useissa tapauksissa on tällaisille eläkkeen omistajan taloudellinen asema ja ne olosuh-
3264: nauttijoille käynyt siten, että he ovat omalla teet, joissa eläkkeen saaja muuten elää.
3265: tyydyttävän ja hyvänkin toimeentulon tur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3266: vanneella tilallaan suoritetun uutteran päi- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
3267: vätyön jälkeen joutuneet elämänsä ehtoossa muksen,
3268: turvautumaan yhteiskunnan apuun. Tällai-
3269: sen valitettavan tuloksen syntymiseen on että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
3270: myötävaikuttanut se kokemusperäinen tosi- toimenpiteisiin sellaisen lakiesityksen
3271: asia, etteivät lapset suinkaan aina ole tun- antamiseksi Eduskunnalle, että kiin-
3272: teneet velvollisuuttaan samanlaiseen huolen- teistön kaupassa kokonaan tai osaksi
3273: pitoon vanhempiaan kohtaan kuin mitä he rahassa sovitut eläkkeet voitaisiin ko-
3274: itse ovat lapsuudessaan saaneet näiltä osak- rottaa sopimttksen teon jälkeen tapah-
3275: seen. tunutta rahanarvon huononemista vas-
3276: V aitiovallan velvollisuutena on mahdolli- taavassa suhteessa.
3277: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1953.
3278:
3279: Harras Kyttä. Irma Karvikko.
3280: Helge Miettunen. Esa Kaitila.
3281: Kalervo Saura. Konsti Järnefelt.
3282: Aare Leikola.
3283: VALTIOPÄIVÄT
3284: 1953
3285:
3286: LIITTEET
3287: III
3288:
3289: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY MAATALOUSASIA-
3290: MIESTOIMINTAA KOSKEVA TOIVOMUSALOITE
3291:
3292:
3293:
3294:
3295: HELSINKI 1953
3296: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
3297: 59
3298:
3299: III,1. - Toiv. al. N:o 17.
3300:
3301:
3302:
3303:
3304: Pakkanen ym.: 1'oimenpiteistä maatalousasiamiestoiminnan
3305: aikaansaamiseksi.
3306:
3307:
3308:
3309: E d u s k u n n a 11 e.
3310:
3311: Suomella on aika ajoin ollut ns. maatalous- hyöty ei rajoittuisi vain tähän, sillä maata-
3312: asiamiehiä ulkomailla seuraamassa maatalou- lousasiamiehet voisivat toimia myös asiantun-
3313: den kehitystä ja huoltamassa kaupallisia tijoina ja avustajina, kun heidän toimi-
3314: asioita eräissä meille tärkeissä maissa. V: n alueensa kauppaneuvotteluista on kysymys.
3315: 1927 jälkeen ei näitä ole kuitenkaan ollut, Maatalousasiamiehen tehtäviin kuuluisi
3316: vaan maatalouden edustuksesta ovat huoleh- niinikään mm. maataloustuotekaupan, varas-
3317: tineet, muun työn ohella, lähinnä ulkomaiset toimis- ja kuljetuskysymysten, kone- ja tar-
3318: lähetystömme ja konsulaattimme kaupallisine viketeollisuuden, koe- ja tutkimustoiminnan,
3319: avustajineen. Kun lähetystöjen ja konsulaat- maatalousopetus- ja neuvontatoiminnan, maa-
3320: tien työvoiman sekä ennen muuta maatalou- talouslainsäädännön, kotitalouskysymysten ja
3321: dellisen asiantuntemuksen puute rajoittavat maaseutuväestön sosiaalisten olojen, maalais-
3322: suuressa määrin näiden virallisten elinten nuorison !kasvatus- ja opinto-oh;jauksen jne.
3323: toimintaa, on hyvin ymmärrettävissä, miksi seuraaminen ja selostaminen maatalousminis-
3324: ulkoasiainministeriöön saapuneissa rapor- teriölle. Edelleen olisi tärkeätä yhteydenpito
3325: teissa on yleensä kovin vähän maa- ja metsä- toimialueen maa- ja metsätalouspiireihin sekä
3326: taloutta koskevia tiedonantoja ja selostuksia. Suomen maa- ja metsätalouden tunnetuksi te-
3327: Maamme tarvitsee kuitenkin jatkuvan tie- keminen. Niinikään saisivat suomalaiset maa-
3328: dotusyhteyden tärkeimpiin maatalousmaihin ja metsätalousstipendiaatit asiamieheltä ki-
3329: samoin kuin myös niihin maihin, joihin maa- peästi tarvitsemaansa ohjausta. Kaikkeen täl-
3330: taloutemme ylituotantoa olisi tarvittaessa laiseen ei tietenkään yhden henkilön aika
3331: ohjattava, sekä metsäkaupallisesti meille tär- riittäisi, mutta kun tehtävän jatkuva ja pä-
3332: keisiin maihin. Jos meillä olisi maatalousmi- tevä hoito edellyttää myös jälkikasvun tur-
3333: nisteriön alaisena muutamilla tärkeimmillä vaamista, olisi nuoria, lahjakkaita opiskeli-
3334: havaintopaikoilla tehtäväänsä hyvin valmen- joita ja vastavalmistuneita alan ammattimie-
3335: nettuja ja pystyviä maatalous- ja metsäalan hiä lähetettävä hänelle avuksi harjoitteli-
3336: ammattimiehiä, jotka muun toimintansa joiksi ja täydentämään pätevyyttään. Juuri
3337: ohella voisivat tarkoin seurata maatalous- ja näin ovat tehneet vuosikymmeniä jo esim.
3338: metsäalan markkinatilanteen kehitystä toi- muut pohjoismaat.
3339: minta-alueellaan ja siitä jatkuvasti tiedottaa, Voimme tietenkin saada monia edellämai-
3340: paitsi maatalousministeriöön, myös ulko- nittuja tietoja kunkin maan maa- ja metsä-
3341: asiainministeriön kauppapoliittiselle osastolle, taloudellisista julkaisuista sekä ammattileh-
3342: olisi siitä epäilemättä arvaamatonta hyötyä distä. Myös voimme suorittaa tarpeellisia tut-
3343: maamme kauppapolitiikalle. Nyt, kun vienti- kimuksia lähettämällä kyseiseen maahan sti-
3344: suhdanteissamme on tapahtunut nopeita ja pendiaatteja asiaa selvittämään. Tärkeiden,
3345: osittain yllättäviäkin käänteitä, ymmärretään jatkuvien kaupallisten maa- ja metsätaloudel-
3346: ehkä entistä paremmin, miten tärkeätä olisi listen raporttien antamista ei kuitenkaan
3347: edellä kerrotunlainen jatkuva informointi voida täten korvata. Myös muu välttämätön
3348: maamme kauppa-asioiden hoidolle. Mutta tiedotustoiminta ja yhteydenpito jää tällöin
3349: 60 III, 1. - Maa.ta.lousasiamies.
3350:
3351:
3352: heikoksi ja vaillinaiseksi. Tiettävästi juuri maatalousasiamiesten palkat saatava alunpe-
3353: epävarmuus jatkuvista, kyllin suurista sti- rin kuunollisiksi; heidät olisi palkkauksessa
3354: pendeistä oli aikoinaan eräs syy, miksi esim. rinnastettava ainakin keskusvirastojen toimis-
3355: haluttiin perustaa Suomen Akatemia ja siten topäällikköihin. Maatalousasiamiehet olisivat
3356: varmistaa päteville tieteen ja taiteen harjoit- lähinnä maatalousministeriön alaisia, mutta
3357: tajille mahdollisuus viedä pysyvästi kulttuu- silti heillä olisi myös tarpeellinen kosketus
3358: riamme eteenpäin. Juuri samoin on asian- ulkoasiainministeriön kauppapoliittiseen osas-
3359: laita jatkuvassa maatalousasiamiestoimintaan toon ja sellainen asema ao. lähetystöissä, että
3360: liittyvässä tiedotustoiminnassakin. matkustaminen toimialueen eri maissa kävisi
3361: Se maatalousasiamiestoiminta, joka 1920- vaivattomasti päinsä.
3362: luvulla saatiin aikaan, mutta joka valitetta- Edellä mainittu toimikunta ehdotti perus-
3363: vasti päättyi jo v. 1927, oli lähinnä maata- tettavaksi kaikkiaan neljä maatalousasiamie-
3364: lousjärjestöjen aktiivisen toiminnan tulos. hen tointa; Kööpenhaminaan yksi, lähinnä
3365: Aloitteet, joita asian hyväksi on sittemmin Skandinaviaa varten, toinen Berliiniin, K:eslki-
3366: tehty eri yhteyksissä, ovat tulleet hyljätyiksi, Eurooppaa ja Tonavan maita varten, kolmas
3367: joskin eduskunta v. 1938 hyväksyi toivomus- Lontooseen, Englantia ja brittiläistä impe-
3368: ponnen, ,että hallitus selvityttäisi, millä ta- riumia varten ja neljäs Washingtoniin, Yh-
3369: voin Suomen maatalouden edustus ulkomailla dysvaltoja, Kanadaa ja Etelä-Amerikkaa var-
3370: olisi järjestettävä, ja antaisi, jos katsoo ole- ten. Tilanne on kuitenkin muuttunut huomat-
3371: van siihen aihetta, asiasta eduskunnalle esi- tavasti sotia edeltäneeseen aikaan verrattuna.
3372: tyksen". Toimikunta, joka sai tehtäväkseen Niinpä Berliini ei !Voine tu1la kysymykseen
3373: asian selvittämisen, päätyi ehdotukseen, että nykyisin Keski-Eurooppaa ajatellen. Niin-
3374: olisi perustettava asteittain kaikkiaan neljä ikään on suuri ja tärkeä maatalousmaa, Neu-
3375: maatalousasiamiehen virkaa ja ehdotti, että vostoliitto, sekä muut Itä-Euroopan maata-
3376: jo v: n 1940 tulo- ja menoarvioon otettaisiin lousmaat otettava suunnitelmissa huomioon
3377: määräraha lähinnä Skandinaviaa varten. ja lisäksi on Rooman merkitys, etenkin sen
3378: Maataloushallitus puolestaan yhtyi toimikun- tultua YK: n elintarvike- ja maatalousjärjes-
3379: nan ehdotuksiin muilta kohdin, mutta katsoi, tön (FAO :n) keskuspaikaksi, entisestään
3380: että ensimmäiseksi olisi perustettava maata- kasvanut. Edellä olevan huomioonottaen olisi
3381: lousasiamiehen virka lähinnä Yhdysvaltoja siten perustettava asteittain kaikkiaan viisi
3382: varten. Seuranneet sodat estivät kuitenkin maatalousasiamiehen virkaa: yksi lähinnä
3383: näiden suunnitelmien toteuttamisen. Skandinaviaa, Saksaa ja Rollantia varten,
3384: Maatalousasiamieheksi, jolla olisi määrätty sijoituspaikkana Kööpenhamina, toinen Eng-
3385: sijoituspaikka ja toiminta-alue ja joka toimisi lantia, Belgiaa ja Ranskaa varten, sijoitus-
3386: sijoituspaikkansa lähetystön yhteydessä, siis paikkana Lontoo, kolmas Neuvostoliittoa ja
3387: kuuluisi tavallaan lähetystön virkailijakun- muita Itä-Euroopan maita varten, sijoitus-
3388: taan, nimittäisi hallitus määrävuosiksi hen- paikkana Moskova, neljäs Välimeren maita
3389: kilön, joka hallitsee täysin ammattinsa, on varten, sijoituspaikkana Rooma ja viides Yh-
3390: perehtynyt myös maaseudun sosiaalisiin ky- dysvaltoja, Kanadaa ja Etelä-Amerikkaa var-
3391: symyksiin ja omaa vähintään yhden suuren ten, sijoituspaikkana Washington. Paikat
3392: sivistyskielen hyvän taidon. Kun nämä vaa- olisi siis täytettävä asteittain, koska meillä ei
3393: timukset samanaikaisesti täyttäviä henki- ole vielä riittävästi sopivia henkilöitä tämän-
3394: löitä on meillä nykyisin hyvin vähän, olisi tapaisia tehtäviä hoitamaan, samaten kuin
3395: niiden määrätietoinen kouluttaminen saatava meillä ei ole myöskään riittävästi omakohtai-
3396: käyntiin mahdollisimman pian. Hyvää ai- sia kokemuksia maatalousasiamiestoiminnasta.
3397: nesta meilläkin kyllä olisi, kunhan vain va- Hallitus määräisi lopullisesti maatalous-
3398: rattaisiin lahjakkaille ja tarmokkaille opiske- asiamiesten sijoituspaikat, samaten kuin kii-
3399: lijoille tilaisuus tähän. reellisyysjärjestyksen paikkojen täyttämi-
3400: Maatalousasiamiehen onnistuminen tehtä- sessä ottamalla tällöin huomioon, että Lon-
3401: viensä hoidossa riippuu ratkaisevasti siitä, toon paikka vaatisi ensisijaisesti metsäalan
3402: mitenkä hyvin koulutettuja ja pystyviä hen- kysymyksiin perehtyneen henkilön, koska
3403: kilöitä näille paikoille saadaan. Jotta todella Englannin merkitys maamme puutavaran os-
3404: parhaat voimat saataisiin käytettäväksi, olisi tajana on erittäin tärkeä.
3405: III,1.- Pakkanen ym. 61
3406:
3407: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
3408: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- menpiteisiin maatalousasiamiestoimin-
3409: muksen, nan aikaansaamiseksi.
3410: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
3411:
3412: Atte Pakkanen. Matti Heikkilä. Mauno Jussila.
3413: J. E. Lampinen. Kerttu Saalasti. Verner Korsbäck.
3414: Aino Luostarinen. Harras Kyttä. N. Kosola.
3415: Eino E. Heikura. Juho Tenhiälä. Kalervo Saura.
3416: Eeli Erkkilä. Irma Hamara. Helena Virkki.
3417: Lauri Solla. S. S. Aittoniemi. T. N. Vilhula.
3418: Johannes Virolainen. Urho Kähönen.
3419: VALTIOPÄIVÄT
3420: 1953
3421:
3422: LIITTEET
3423: IV
3424: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-, RAHA-
3425: ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
3426:
3427:
3428:
3429:
3430: HELSINKI 1953
3431: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
3432: A.
3433: Verolakien muuttamista, korvauslakeja, kansakoululaitoksen kustan-
3434: nuksia, valtion tulo- ja menoarvion rakennetta, inflaatiotakuuta,
3435: virkamiesten palkkoja ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
3436:
3437:
3438:
3439:
3440: 9
3441: 67
3442:
3443: IV,1. - Lak. al. N:o 13.
3444:
3445:
3446:
3447:
3448: Ahmavaara ym..: Ehdotm laiksi tulo- ja omaisuusverolain
3449: muuttamisesta.
3450:
3451:
3452: E d u s k u n n a ll e.
3453:
3454: Sekä yksityisiä kansalaisia että elinkeino- jen ja taloudellisten tukimäärärahojen suu-
3455: yrityksiä rasittaa jatkuvasti kohtuuttoman ruudesta, joten näihin määrärahoihin on
3456: ankara verotaakka. Näin on laita siitä huoli- myös supistamistoimenpiteet pääasiallisesti
3457: matta, että niistä poikkeuksellisen suuria kohdistettava, jos mieli saada budjetin lop-
3458: julkisia menoja aiheuttaneista väistämättä- pusumma alenemaan sellaiseksi, että tullaan
3459: mistä tehtävistä, joista valtion on sodan jäl- toimeen kohtuullisella verotuksella. Tämä
3460: keen ollut vastattava, on eräät, kuten sota- merkitsee, että yleisessä talouspolitiikassa on
3461: korvaussuoritukset, jo saatettu loppuun, toi- saatava perusteellinen uudistus aikaan. On
3462: set taas, niinkuin esim. siirtoväen asuttamis- havahduttava oivaltamaan, että sosiaalisesti-
3463: ja korvauskysymykset, pääosiltaan selvitetty. kin tehokkainta on sellainen talouspolitiikka,
3464: Hallitus ei ole suostunut esittämään edus- joka luo tyydyttäviä ansiotilaisuuksia väes-
3465: kunnalle budjetteja, joissa olisi noudatettu tölle ja ohjaa sen omavastuisuuteen ja oma-
3466: johdonmukaista säästäväisyyttä tai edes pi- toimisuuteen. Talouspolitiikan keinot on va-
3467: dättyväisen menojenlisäämisen linjaa ja littava niin, että budjettiin ei ahdeta miljar-
3468: joissa olisi päädytty veronalennuksiin. dittain elinkeinojen tukimäärärahoja, vaan
3469: Näyttää siltä kuin hallituksen käsityksen elinkeinotoiminta on pyrittävä saamaan kan-
3470: mukaan olisivat sosiaaliset olot kohennetta- nattavaksi sellaisen talouspolitiikan avulla,
3471: vissa pääasiallisesti siten, että eri väestö- joka turvautuu mahdollisimman vähän val-
3472: piireille jaetaan enemmän tai vähemmän vä- tion tukeen ja ohjaukseen. Mikäli elinkeino-
3473: littömiä valtion avustuksia, jopa niin, että toiminnan kannattavuutta välittömästi pal-
3474: jos totearuisvaikeuksia tarpeen suuruuden velevat toimenpiteet osoittautuvat välttämät-
3475: suhteen ilmaantuu, näitä avustuksia jaellaan tömiksi, ne on pysytettävä varsinaisen val-
3476: asianomaisten varallisuusasemasta ja avus- tiontalouden ulkopuolella.
3477: tuksen tarpeesta kokonaan riippumattakin. Yleisen taloustilanteen kiristyttyä on vero-
3478: Noudatettua sosiaalipolitiikkaa näyttää oh- rasituksesta muodostunut ilmiö, jonka kansa-
3479: jaavan yleensä käsitys, ettei hallitus kykene laiset kokevat entistäkin raskaampana. Mark-
3480: harjoittamaan sellaista talouspolitiikkaa, joka kamääräisen tulojen kasvun pysähtyessä ja
3481: todella vaikuttavana tavalla parantaisi väes- todellisten lisätulojen lähteiden ehtyessä
3482: tön toimeentulosuhteita, ja ettei sen vuoksi huonontuvat laajojen piirien toimeentulo-
3483: voida ajatella sosiaalitoimen alalla tultavan ehdot siinä määrin, että verojen maksami-
3484: toimeen nykyistä vähemmin julkisin varoin. sesta syntyy mitä vaikein ongelma. Asiain
3485: Yleisessä talouspolitiikassaan hallitus on sitä- luonnosta johtuu, että tämä koskee erityisesti
3486: paitsi omaksunut menetelmiä, jotka panevat tulo- ja omaisuusveron suorittamista.
3487: valtion joko budjetin kautta tai muuten jul- Vähintään yhtä vakavaksi kysymykseksi on
3488: kisia varoja käyttelemällä, ei vain korvaa- veronmaksusta selviytyminen tullut elinkeino-
3489: maan valtion omissa liikeyrityksissä syntyvät toiminnassa. Elinkeinoyritykset ovat ylei-
3490: tappiot, vaan myös ottamaan välittömän vas- sesti joutuneet vaikeuksiin, joille on tunnus-
3491: tuun kokonaisten elinkeinoalojen kannatta- omaista kulujen ja tuottojen välinen epä-
3492: vaisuudesta. suhde. Voidaan todeta, että kannattavuuden
3493: Tällaista sosiaali- ja talouspolitiikkaa har- heikkeneminen tai toiminnan muuttuminen
3494: joitettaessa riippuu budjetin loppusumma suorastaan tappiolliseksi pakottaa yhä useam-
3495: ratkaisevasti sosiaalisten avustusmääräraho- missa tapauksissa toiminnan supistamiseen
3496: 68 IV, 1. -Tulo- ja omaisuusvero.
3497:
3498:
3499: ja siten yleisen työllisyystilanteen huonone- ohjelmamme esittämisestä. Käsityksemme
3500: miseen. Kun verot ovat tärkeä kustannus- mukaan budjetin menoja olisi tarpeellista
3501: tekijä, on ilmeistä, että verotuksen, nimen- ja mahdollista supistaa ainakin 15-20 mil-
3502: omaan tulo- ja omaisuusverotuksen, lieventä- jardin markan verran edellyttämällä, että
3503: minen aikaansaisi merkitsevää helpotusta yleisessä talouspolitiikassa tehdään sellaisia
3504: elinkeinotoiminnassa. Kansainvälisen kilpai- suunnan muutoksia, joihin edellä on viitattu.
3505: lun kiristyessä on verotuksen lieventäminen Toivomme, että hallitus nopeasti saattaa
3506: välttämätöntä. supistamisohjelmansa eduskunnan käsiteltä-
3507: Niin vastahakoisesti kuin hallitus näihin väksi, ja korostamme samalla, että tulo- ja
3508: asti onkin suhtautunut sekä menojen että omaisuusverotuksen keventäminen jo kulu-
3509: verojen alentamisehdotuksiin, näyttää siltä, vana vuonna on mitä tähdellisintä. Huomau-
3510: että myös hallituspiireissä vihdoinkin oival- tamme myös, että niistä vaikeuksista, joita jo
3511: lettaisiin edes jonkinlaisen suunnantarkistuk- voimassaolevien veronpidätyssäännösten kor-
3512: sen välttämättömyys. Niinpä on ilmoitettu, jaaminen ehkä näyttää kohtaavan, selviydy-
3513: että hallituksessa valmistellaan menojen su- tään säätämällä, että osa vuoden loppupuo-
3514: pistamissuunnitelmaa. Tiedossamme ei tosin liskolla toimitettavia veronpidätyksiä jätetään
3515: ole, minkälainen suunnitelmasta tulee, mutta toimeenpanematta.
3516: olemme edellyttäneet, että se edes osittain Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3517: tähtää niiden epäkohtien poistamiseen, joita nioittaen,
3518: edellä totesimme viimeaikaisten budjettien
3519: sisältävän, ja .senvuoksi olemme pidättyneet että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3520: tässä yksityiskohtaisen menojen supistamis- van lakiehdotuksen:
3521:
3522:
3523:
3524: Laki
3525: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
3526: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
3527: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 48 § :n 1 mom. sekä 49 ja 50 § näin kuuluviksi:
3528: 48 §. 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan asteikon
3529: Veroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli mukaan:
3530: Veroluokka
3531: I II III
3532:
3533: Verotettu tulo
3534: mk
3535: 0
3536: ~§~S.-<oj
3537: .!4
3538: ~SE.S
3539: ' "'
3540: ..... ~
3541: .~0~
3542: 0 ~
3543: "' ~
3544: . . s ~S~ol.!4
3545: '
3546: 0
3547: ~§~S
3548: .!4 '
3549: ~s.a.s
3550: "'
3551: 1> ::l .,..., ol 1> '3 .;; ol
3552: Q3 •1""4 ;..;o
3553: i>'"i'J.;;ol ·1""4 ~
3554: ~
3555: +'ol.-<
3556: .... Cil *>-.:S ~ ~ ce ~ *>-.~ ~ ~~::::::: *;;',:S~
3557: o :ee ~ r-e
3558: ........ ol.<:i
3559: 0 ~:~ ~
3560: ~ .~ g; 0
3561: §,olE~
3562: ....... ol.<:i e§'~ ~
3563: Q,) ·~ Q) 0
3564: s:olE~
3565: ~~~~
3566: 0.... ol~:~1> ~
3567: Q,) 'r""""> Q) 0
3568: i>ol~ ..... ..... i>ol~ .....
3569: >" ' " ' 0
3570: .!4 .... "'"'
3571: i> 0
3572: .!4 i>ol~
3573: .... >"' "' 0
3574: .!4 ...
3575: 120,000- 160,000 400 6
3576: 160,000- 200,000 2,800 8 400 6,5
3577: 200,000- 300,000 6,000 11 3,000 9 500 7,5
3578: 300,000- 400,000 17,000 13 12,000 10 8,000 8
3579: 400,000- 600,000 30,000 15 22,000 12 16,000 10
3580: 600,000- 800,000 60,000 18 46,000 15 36,000 12
3581: 800,000- 1,000,000 96,000 22 76,000 17 60,000 15
3582: 1,000,000- 1,500,000 140,000 24 110,000 20 90,000 18
3583: 1,500,000- 2,000,000 260,000 28 210,000 26 180,000 24
3584: 2,000,000- 4,000,000 400,000 34 340,000 30 300,000 28
3585: 4,000,000-10,000,000 1,080,000 37 940,000 36 860,000 34
3586: 10,000,000-20,000,000 3,300,000 41 3,100,000 41 2,900,000 41
3587: 20,000,000 tai enemmän 7,400,000 46 7,200,000 45 7,000,000 44
3588: IV,l.- Ahmavaara ym. 69
3589:
3590: 49 §. 15,000,000-20,000,000 90,000 10
3591: Veroa omaisuuden perusteella suoritetaan, 20,000,000-40,000,000 140,000 11
3592: mikäli 50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan 40,000,000-60,000,000 360,000 13
3593: asteikon mukaan: 60,000,000 tai enemmän 620,000 15
3594: 6.~ ,.!4
3595:
3596: ~~~~s 50 §.
3597: Verotettava varallisuus, ~ ~~·~~ Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, lai-
3598: mk ~>~~~
3599: o.ca rt.l ......-~] tokset ja säätiöt ym. yhteisöt, lukuunotta-
3600: ~·~ ~ 0
3601: :>"' ~ matta 46 §: n 2 momentissa mainittuja yhti-
3602: 1,000,000- 2,000,000 500 öitä ja yhtymiä, suorittavat veroa tulon pe-
3603: 2,000,000- 4,000,000 2,000 rusteella kaksikymmentäviisi sadalta sekä
3604: 4,000,000- 6,000,000 8,000 omaisuuden perusteella neljä tuhannelta.
3605: 6,000,000- 8,000,000 18,000
3606: 8,000,000-10,000,000 30,000 Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuodelta
3607: 10,000,000-15,000,000 45,000 1953 toimitettavassa verotuksessa.
3608:
3609: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
3610:
3611: Arvi Ahmavaara. Päiviö Hetemäki.
3612: T. A. Wiherheimo. T. Junnila.
3613: R. Hallberg. Reino Ala-Kulju.
3614: Jussi Lappi-Seppälä. Juho Heitto.
3615: Aune Innala. Kyllikki Pohjala.
3616: Helena Virkki. Oskari Lehtonen.
3617: Erkki Koivisto. Niilo Honkala.
3618: Irma Hamara. Felix Seppälä.
3619: N. Kosola. Martti Huttunen.
3620: Kalervo Saura. Hugo Nuorsaari.
3621: Arno Tuurna. Urho Saariaho.
3622: Johannes Wirtanen. Arvo Salminen.
3623: Margit Borg-Sundman.
3624: 70
3625:
3626: IV,2. - Lagmot. N:o 14.
3627:
3628:
3629:
3630:
3631: Teir m. fl.: Förslag till lag angående ändring av lagen om
3632: inkomst- och förmögenhetsskatt.
3633:
3634:
3635: T i 11 R i k s d a g e n.
3636:
3637: I allt vidare samhällskretsar har redan tomter, större eller mindre, skall dylik försälj-
3638: länge försports stort missnöje med vår gäl- ning beskattas som inkomst. Ändringsförslag
3639: lande lag om inkomst- och förmögenhetsskatt. i detta avseende ingå i § 34 mom. 2 och i
3640: Regeringens proposition N :o 38 vid 1952 års § 19 mmn. 1 (regeringens proposition §§ 52
3641: riksdag med förslag till skattelag försöker och 31).
3642: avlägsna en del av de missförhållanden, som I fråga 1om beskattningen av tiUfänig för-
3643: vidlåda den nuvarande skattelagen, men man säljningsvinst säger § 22 mom. 1 (reg. prop.
3644: kan ytterligare påvisa en rad olägenheter § 35 mom. 1), att dylik beskattning äger rum,
3645: och orättvisor, som icke blivit avlägsnade om den fasta egendomen varit i överlåtarens
3646: ännu. Därför tarvar vår gällande lag i ären- ägo under kortare tid än tio och lösöret kor-
3647: det ytterligare ändringar, som sträva till att tare tid än fem år. Dessa tidsstadganden äro
3648: underlätta ungdomens ekonomiska ställning, fullt på sin plats under inflationstider, ty
3649: att skapa större möjligheter för mindre be- på detta sätt förhindras det s. k. jobberiet
3650: medlade ungdomar att skaffa sig utbildning, med egendom. Däremot har dessa tids-
3651: att underlätta unga pars beskattning genom hegränsningar inget berättigande under nor-
3652: barnavdrag, att ernå en rättvis beskattning mala tider, utan de äro ägnade att åstad-
3653: av lantbrukslägenheter inom städerna och komma stagnation och störingar inom den
3654: tätorterna, att förkorta tiden för beskattnin- naturliga kommersiella omsättningen. Ett
3655: gen av tillfällig försäljningsvinst vid för- kontinuerligt och rationellt ombyte av ägande-
3656: yttring av f·astighet eller lösöre samt att do- rätten till fast och lös egendom förhindras
3657: nationer, som överstiga 100,000 mark, :ti~l all- genom förekomsten av dessa obehövligt långa
3658: männyttiga ändamål skola vara skattefria. tidsfrister. Även äro dessa bestämmelser
3659: När det gäller beskattningen av lantbruks- ägnade att förhindra upphjälpandet av bo-
3660: lägenheter, som ligga inom städernas område stadsbristen, genom att gårdsägare, som
3661: eller i tätorterna, har det visat sig, att en flyttar från orten, icke kan sälja sin fastig-
3662: rättvis förmögenhetsbeskattning härvidlag het eller sin aktielokal, emedan försäljningen
3663: varit svår att åstadkomma. Det nu i saken beskattas som inkomst. Ägare av fastighet,
3664: praktiserade förfarandet går ut på, att en som är i behov av pengar, kan ej heller sälja
3665: dylik lägenhet beskattas dels som lantbruks- sin fastighet av denna orsak. Utomlands äro
3666: mark och dels som tomtmark. Man måste dessa tidsfrister mycket kortare än hos oss.
3667: fräga sig, huruvida detta är riktigt, om en På denna grund föreslås, att de skulle utgöra
3668: gång lägenheten uppenbart är en lantbruks- 6 år för fast egendom och 3 år för lösöre.
3669: lägenhet och sålänge på densamma bedrives Enligt § 28 moment 1 punkt 10 i gällande
3670: lantbruk? Man borde sträva till, att man lag (reg. prop. § 43 mom. 1 punkt 4) få
3671: skall fä ha lantbrukslägenheter så nära stä- donationer till allmännyttiga ändamål avdra-
3672: derna och tätorterna som möjligt. Enligt gas från den skattskyldiges inkomst i enlighet
3673: vår mening är det rättvist att beskatta en med vad därom i förordning stadgas. Detta
3674: dylik lägenhet endast som lantbrukslägenhet stadgande borde förtydligas sålunda, att detta
3675: vid fastställandet av förmögenhetsskatten, så avdrag gäller donationer över 100,000 mark
3676: länge på lägenheten bedrives vanligt lantbruk. till dylikt ändamäl och att i förordning
3677: Om däremot från en dylik lägenhet säljes bestämmes, vad som skall anses vara allmän-
3678: IV,2. - Teir ym. 71
3679:
3680: nyttigt ändamål. Detta stadgande har sin 24 år på sin plats, ty efter avtjänad värnplikt
3681: stora betydelse för de kulturella, humanitära är en yngling cirka 19-20 år. I antytt av-
3682: och sociala strävandena i samhället. På denna seende föresläs ett tillägg till § 29 mom. 1
3683: grund höra de vara fria från skatt. I annat (reg. prop. '§ 44 mom. 1 p. 6).
3684: fall kommer staten att få bära dessa kostna- När det gäller att placera skattskyldi,ga
3685: der i sin helhet och dessa allmännyttiga strä- fysiska personer i skatteklasser, kan man
3686: vanden skulle komma att lida ett svårt av- fortfarande rekommendera systemet med tre
3687: bräclr. Praxis är nu den, att fioonsministeriet skatteklasser. Däremot borde tiden för för-
3688: i varje enskilt fall medgiver tillstånd till sörjning av minderårigt barn enligt I och
3689: skattefrihet för donationer över 100,000 mark. II skatteklassen höjas från 10 till15 år. Här-
3690: Genom att införa detta nya stadgande i lagen jämte vore det kanske skäl att i detta sam-
3691: skulle man komma ifrån dessa enskilda beslut manhang liksom i andra fall, där dylik tids-
3692: och finansministeriet skulle bestämma vad frist förekommer, använda uttryckssättet i
3693: som skall anses som allmännyttigt ändamål. 15 års tid och icke under 15 år, emedan det
3694: Ett dylikt förfarande underlättar arbetet, är senare uttryckssättet kan giva rum för miss-
3695: smidigare och medför större offervilja för bruk. I anslutning till detta föresläs ändring
3696: dylika goda ändamål. av § 46 mom. 1 (reg. prop. § 66 mom. 1).
3697: När ungdomen skall skaffa sig fortsatt Vidkommande rätten till barnavdrag från
3698: utbildning möter den många ekonomiska skatten må:st'e framhå!llas, att den omständig-
3699: svårigheter, som ofta direkt hindrar mången heten, att äkta makar som försörja minderå-
3700: att utbilda sig. En familjefader med små rigt barn, nedflyttas till III skatteklassen,
3701: inkomster har ofta ej råd att låta sina barn icke i och för sig är tillräcklig kompensation
3702: få en fortsatt utbildning. På denna grund för de merkostnader försörjandet av barn-
3703: skulle det vara rättvist att medgiva skatt- net medför. Detta gäller både det första och
3704: skyldig ett skolningsavdrag för sitt i hans de följande barnen. Ur befolkningspolitisk
3705: vård befintliga harn, som ännu icke fyllt 24 synpunkt sett och med tanke på barnens
3706: år och under inkomståret under minst åtta bästa är barnavdraget synnerligen nödvän-
3707: månaders tid fått regelbunden och full under- digt. På denna grund ingår ett ändrings-
3708: visning i yrkes- eller lärdomsskola, högskola förslag till § 48 mom. 2, som avser att barn-
3709: eller annan med dem jämförlig läroanstalt. avdraget skall vara 4;000 mark för första
3710: Detta avdrag skulle utgå med 40,000 mark, barnet och 6,000 mark för följande barn
3711: vilket belopp likväl kunde höjas thll 80,000 (reg. prop. § 70 mom. 2).
3712: mark, om undervisningen meddelas på annan Å:beropande det ovan sagda föreslås,
3713: än den skattskyldiges hemort. Med beaktande
3714: av, att den manliga ungdomen vanligtvis att Riksdagen måtte godkänna föl-
3715: avtjänar sin värnplikt, förrän den påbörjar jande lagförslag:
3716: sin fortsatta utbildning, är åldersgränsen
3717:
3718:
3719:
3720:
3721: Lag
3722: angående ändring av lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt.
3723: I enlighet med Riksdagens beslut skola 19 § 1 mom., 22 § 1 mom., 28 § 1 mom., 29 §
3724: 1 mom., 34 § 2 mom., 46 1 mom. samt 48 § 2 mom. i lagen om inkomst- och förmögen-
3725: hetsskatt av den 19 november 1943 (888/43) erhålla följande ändrade lydelse:
3726:
3727: 19 §. 6) försäljning av tomtellerdel därav från
3728: Utöver de i 15 § avsedda inkomsterna anses uppenbar lantbrukslägenhet inom stads eller
3729: såsom inkomst av lantbruksfastighet årligen köpings område oberoende av den i 22 § stad-
3730: särskilt uppskattad: gade tiden.
3731: 72 IV,2.- Tulo- ja omaisuusvero.
3732:
3733:
3734: 22 §. vilka fastighet vid beskattningen skall vär-
3735: Såsom tillfällig vinst, för viiken skatt bör deras, dock med iakttagande av, att i 19 §
3736: erläggas, skall jämväl anses vinst, som för- 1 momentet 6 punkten nämnd lantbrukslä-
3737: värvats genom tillfällig överlåtelse av egen- genhet skall beskattas endast som sådan lä-
3738: dom, försåvitt denna förvärvats genom köp genhet.
3739: eller byte eller annat därmed jämförligt fång
3740: emot vederlag och varit i överlåtarens ägo, 46 §.
3741: fast egendom kortare tid än sex och lösöre Skattskyldiga fysiska personer hänföras
3742: kortare tid än tre år. Såsom tillfällig överlå- med avseende å ålder, äktenskapsförhållanden
3743: tele anses icke överlåtelse på grund av expro- och försörjningsplikt till följande tre skatte-
3744: priation. klasser:
3745: I skatteklassen omfattar tjugofyra år fyllda
3746: 28 §. ogifta personer, frånskilda, änklingar eller
3747: Skattskyld~g
3748: är berättigad att från sin änkor eller på grund av söndring i äktenska-
3749: inkomst avdraga: pet varaktigt skilt från varandra boende
3750: makar, vilka icke under skatteåret försörjt
3751: 10) donationer över 100,000 mark till minderårigt barn eller därförinnan i minst
3752: allmännyttiga ändamål, varvid finansminis- 15 års tid försörjt barn under 17 år;
3753: teriet äger bestämma vad som avses med II skatteklassen omfattar gifta personer,
3754: allmännyttiga ändamål. vilka vid skatteårets utgång varit gifta minst
3755: tre år och vilka icke under skatteåret försörjt
3756: minderårigt barn eller därförinnan i minst
3757: 29 §. 15 års tid försörjt barn under 17 år, så ock
3758: Skattskyldig person, som under skatteåret ogifta personer, frånskilda, änklingar eller
3759: varit bosatt i Finland, såsom i 7 § 2, 3, 4 och änkor eller på grund av söndring i äktenska-
3760: 5 momentet sägs, må utöver vad i 25, 26 och pet varaktigt skilt från varandra boende
3761: 28 §§ är stadgat, avdraga: ' rnakar, vilka icke fyllt 24 år och vilka icke
3762: fullgjort ovan åsyftade försörjningsplikt;
3763: 7) när skattskyldig underhållit sitt i hans III skatteklassen omfattar andra än till I
3764: vård befintliga barn, som icke fyllt 24 år, och och II skatteklassen hörande fysiska personer.
3765: vilket under inkomståret under minst åtta Skattskyldig, som innan denna lag trätt i
3766: månaders tid fått regelbunden och full un- kraft i minst 10 års tid försörjt barn under
3767: dervisning i yrkes- eller lärdomsskola, hög- 17 år, hänföres till III skatteklassen.
3768: skola eller annan med dessa jämförlig läro-
3769: anstalt, för varje sådant barn 40,000 mark,
3770: vilket belopp likväl må, när undervisningen
3771: meddelas på annan än den skattskyldiges 48 §.
3772: hemort, i enlighet med vad därom i för-
3773: ordning stadgas höjas till 80,000 mark. Har den skattskyldiga under inkomståret
3774: försörjt minderårigt barn, skall från skatten
3775: enligt III skatteklassen avdragas 4,000 mark
3776: 34 §. för det första barnet och 6,000 mark för varje
3777: följande barn, dock ej mera än skattens hela
3778: Finansministeriet åligger att utfärda när- belopp.
3779: mare bestämmelser om de grunder, enligt
3780:
3781:
3782: Helsingfors den 12 februari 1953.
3783:
3784:
3785: Grels Teir. Kurt Nordfors.
3786: 73
3787:
3788: IV,2.- Lak. al. N:o 14. Suomennos.
3789:
3790:
3791:
3792:
3793: Teir ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain mu1dtami-
3794: sesta.
3795:
3796:
3797: E d u s k u n n a ll e.
3798:
3799: Yhä laajemmissa yhteiskuntapiireissä on jo tosehdotukset tässä suhteessa sisältyvät 34 §: n
3800: kauan havaittu suurta tyytymättömyyttä 2 momenttiin ja 19 §: n 1 momenttiin. (Halli-
3801: voimassa olevaan tulo- ja omaisuusverola- tuksen esityksessä 52 § ja 31 §).
3802: kiimme. Hallituksen esityksessä n: o 38 vuo- Tilapäisen myyntivoiton verottamisesta sa-
3803: den 1952 valtiopäiville verolaiksi koetetaan notaan 22 §: n 1 momentissa, että sellainen
3804: poistaa osa verolakia haittaavista epäkohdista, verotus toimitetaan, jos kiinteä omaisuus on
3805: mutta edelleenkin voidaan osoittaa joukko ollut luovuttajan hallussa kymmentä vuotta
3806: epäkohtia ja epäoikeudenmukaisuuksia, joita ja irtain viittä vuotta lyhyemmän ajan.
3807: ei vielä ole tullut korjatuksi. Sen vuoksi kai- Nämä aikamääräykset ovat aivan paikallaan
3808: paa voimassa oleva lakimme vielä muutoksia, inflaatioaikoina, koska tällä tavalla estetään
3809: joiden tarkoituksena on helpottaa nuorison keinottelu omaisuudella. Sitä vastoin nor-
3810: taloudellista asemaa, luoda suurempia mah- maaliaikoina näillä aikarajoituksilla ei ole
3811: dollisuuksia vähävaraiselle nuorisolle koulu- mitään oikeutusta, vaan ne ovat omansa ai-
3812: tuksen saamiseen, keventää nuorten parien kaansaamaan pysähtymistä ja häiriöitä luon-
3813: verotusta lapsiavustuksilla, päästä kaupun- nollisessa kauppavaihdossa. Näillä kohtuut-
3814: geissa ja asutuskeskuksissa sijaitsevien maa- toman pitkillä aikamäärillä estetään kiinteään
3815: talouskiinteistöjen oikeudenmukaiseen verot- ja irtaimeen omaisuuteen kohdistuvan omis-
3816: tamiseen, lyhentää kiinteistön tai irtaimiston tusoikeuden jatkuva ja järkiperäinen vaihtu-
3817: myynnistä saadun tilapäisen myyntivoiton minen. Nämä määräykset ovat myös omansa
3818: verotuksen aikarajoja sekä saattaa verova.- estämään asuntojen puutteen korjaamista sen
3819: paiksi yli 100,000 markan nousevat lahjoituk- vuoksi, että paikkakunnalta muuttava talon-
3820: set yleishyödyllisiin tarkoituksiin. omistaja ei voi myydä kiinteistöään tai osake-
3821: Kun on kysymys kaupunkien alueilla tai huoneistoaan, koska myynti verotetaan tulona.
3822: aButuskeskuksissa sijaitsevien maatalouskiin- Rahoja tarvitseva kiinteistönomistaja ei
3823: teistöjen verottamisesta, on osoittautunut vai- myöskään voi myydä tästä syystä kiinteis-
3824: keaksi päästä tässä oikeudenmukaiseen omai- töään. Ulkomailla nämä aHmmäärät ovat
3825: suusverotukseen. Asiassa nyt noudatettu käy- paljon ly!hyemmät kuin mei'l'lä. Tämän vuoksi
3826: täntö lähtee siitä, että sellaista tilaa verote- ehdotetaan, että ne olisivat kiinteän omaisuu-
3827: taan osaksi maatalousmaana ja osaksi tontti- den osalta 6 ja irtaimen osalta 3 vuotta.
3828: maana. On kysyttävä, onko tämä oikein, jos Voimassaolevan lain 28 §: n 1 momentin
3829: kerran tila on ilmeisesti maataloustila ja niin 10) kohdan mukaan (hallituksen esityksen
3830: kauan kuin silHi harjoitetaan maataloutta. 43 § :n 1 momentin 4) kohta) saadaan lah-
3831: Olisi pyrittävä siihen, että maataloustiloja joitukset yleishyödyllisiin tarkoituksiin vä-
3832: saisi olla mahdollisimman lähellä kaupunkeja hentää verovelvollisen tuloista sen mukaisesti
3833: ja asutuskeskuksia. Käsityksemme mukaan kuin siitä asetuksella säädetään. Tätä sään-
3834: on oikeudenmukaista omaisuusveroa vahvis- nöstä olisi selvennettävä siten, että vähennys
3835: tettaessa verottaa sellaista tilaa ainoastaan koskee yli 100,000 markan lahjoituksia sel-
3836: maataloustilana, niin kauan kuin tilalla har- laiseen tarkoitukseen ja että asetuksella mää-
3837: joitetaan tavallista maanviljelystä. Jos sitä rätään, mitä on pidettävä yleishyödyllisenä
3838: vastoin sellaisesta tilasta myydään tontteja, tarkoituksena. Tällä säännöksellä on suuri
3839: on sellaista myyntiä verotettava tulona. Muu- merkityksensä sivistyksellisille, humanitääri-
3840: 10
3841: 74 IV,2. - Tulo- ja omaisuusvero.
3842:
3843:
3844: sille ja sosiaalisille pyrkimyksille yhteiskun- on noin 19-20 vuoden iässä. Tässä tarkoituk-
3845: nassa. Tämän vuoksi niiden on oltava vero- sessa ehdotetaan lisäystä 29 ·§: n 1 momenttiin
3846: vapaita. Muussa tapauksessa joutuu valtio (hallituksen esityksen 44 §: n 1 momentin
3847: kantamaan nämä kustannukset kokonaisuu- 6) kohta).
3848: dessaan ja näille yleishyödyllisille pyrkimyk- Kysymyksen ollessa verovelvollisten luon-
3849: sille tuotettaisiin suuria vaikeuksia. Nykyi- nollisten henkilöiden sijoittamisesta vero-
3850: nen käytäntö on se, että valtiovarainminis- luokkiin voidaan edelleenkin suositella kol-
3851: teri::> jokaisessa yksityistapauksessa myöntää men veroluokan järjestelmää. Sitä vastoin
3852: verovapauden yli 100,000 markan lahjoituk- olisi alaikäisen lapsen elatusaika I ja II vero-
3853: sille. Sisällyttämällä tämä uusi säännös la- luokassa lisättävä 10 vuodesta 15 vuoteen. Li-
3854: kiin päästäisiin näistä yksityisistä päätöksistä säksi olisi ehkä syytä tässä yhteydessä kuten
3855: ja valtiovarainministeriö voisi määrätä, mitä muissakin tapauksissa, joissa tällaisia aika-
3856: on pidettävä yleishyödyllisenä tarkoituksena. määriä esiintyy, käyttää sanontaa ,viiden-
3857: Sellainen menettely helpottaa työtä, on jous- toista vuoden ajan" eikä ,viitenätoista vuo-
3858: tavampi ja aikaansaa sellaisiin hyviin tarkoi- tena", koska jälkimmäinen sanonta voi antaa
3859: tuksiin kohdistuvaa suurempaa uhrimieltä. mahdollisuutta väärinkäytöksiin. Tämän mu-
3860: Kun nuorison on hankittava itselleen jatku- kaisesti ehdotetaan muutosta 46 § :n 1 mo-
3861: vasti koulutusta, joutuu se kaikenlaisiin ta- menttiin (hallituksen esityksen 66 § :n 1 mo-
3862: loudellisiin vaikeuksiin jotka usein suoranai- mentti).
3863: sesti estävät monia opiskelemasta. Pienituloi- Lapsivähennysoikeuden suhteen on koros-
3864: sella perheenisällä ei useinkaan ole varaa an- tettava, että se seikka, että aviopuolisot, jotka
3865: taa lastensa saada jatkuvaa koulutusta. Sen elättävät alaikäistä lasta, siirretään III vero-
3866: vuoksi olisi oikeudenmukaista myöntää vero- luokkaan, ei sellaisenaan merkitse riittävää
3867: velvolliselle koulutusvähennys huollettavanaan kompensaatiota lapsen elättämisen aiheutta-
3868: olevasta lapsestaan, joka ei vielä ole täyttänyt masta kustannusten lisääntymisestä. Tämä
3869: 24 vuotta ja joka tulovuonna on vähintään koskee sekä ensimmäistä lasta että seuraavia
3870: kahdeksan kuukauden ajan saanut säännöl- lapsia. Väestöpoliittiselta kannalta ja lasten
3871: listä ja täyttä opetusta ammatti- tai oppikou- parasta ajatellen on lapsilisä erityisen välttä-
3872: lussa, korkeakoulussa tai muussa niihin ver- mätön. Tämän johdosta ehdotetaan 48 §: n 2
3873: rattavassa oppilaitoksessa. Tämä vähennys momenttiin muutosta, jonka mukaan lapsi-
3874: olisi 40,000 markkaa, mikä määrä kuitenkin vähennys on 4,000 markkaa ensimmäisestä
3875: voitaisiin nostaa 80,000 markkaan, jos opetus lapsesta ja 6,000 markkaa seuraavista lap-
3876: tapahtuu muulla kuin verovelvollisen koti- sista (hallituksen esityksen 70 § :n 2 mo-
3877: paikkakunnalla. Ottaen huomioon, että mies- mentti).
3878: puolinen nuoriso tavallisesti suorittaa asevel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
3879: vollisuutensa ennen jatko-opintojen aloitta-
3880: mista, on 24 vuoden ikäraja paikallaan, sillä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3881: suoritettuaan asevelvollisuuden nuorukainen van lakiehdotuksen:
3882:
3883:
3884:
3885: Laki
3886: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
3887: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
3888: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 19 § :n 1 momentti, 22 § :n 1 momentti, 28 § :n 1
3889: momentti, 29 §: n 1 momentti, 34 §: n 2 momentti, 46 §: n 1 momentti sekä 48 §: n
3890: 2 momentti seuraavasti:
3891: 19 §. 6) tontin tai sen osan myynti kaupungin
3892: Edellä 15 § :ssä tarkoitettujen tulojen tai kauppalan alueella sijaitsevasta ilmeisestä
3893: lisäksi luetaan maatalouskiinteistön tuloksi maataloustilasta 22 § : ssä säädetystä ajasta
3894: vuosittain erikseen arvioituna: riippumatta.
3895: IV,2. - Teir ym. 75
3896:
3897: 22 §. den mukaan kiinteistö on verotuksessa arvioi-
3898: V eronalaisena satunnaisena voittona on tava, kuitenkin ottaen huomioon, että 19 §: n
3899: myös pidettävä omaisuuden satunnaisen luo- 1 momentissa mainittua maataloustilaa on
3900: vutuksen tuottamaa voittoa, jos omaisuus on verotettava ainoastaan sellaisena tilana.
3901: saatu ostamalla tai vaihtamalla tahi muulla
3902: niihin verrattavalla saannolla vastiketta vas- 46 §.
3903: taan ja jos se on ollut luovuttajan omana, Verovelvolliset luonnolliset henkilöt lue-
3904: kiinteä kuutta ja irtain kolmea vuotta ly- taan ikänsä, aviosuhteensa sekä elatusvelvolli-
3905: hyemmän ajan. Satunnaiseksi luovutukseksi suutensa perusteella seuraaviin kolmeen vero-
3906: ei ole katsottava pakkolunastuksen perusteella luokkaan:
3907: tapahtuvaa luovutusta. I veroluokkaan kuuluu sellainen kaksikym-
3908: mentäneljä vuotta täyttänyt naimaton hen-
3909: 28 §. kilö, eronnut tai leski taikka välien rikkou-
3910: V erovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- tumisen vuoksi jatkuvasti erillään asuva puo-
3911: hentää: liso, joka ei ole elättänyt verovuonna ala-
3912: ikäistä tahi sitä ennen vähintään 15 vuoden
3913: 10) Sataatuhatta markkaa suuremmat lah- ajan seitsemäätoistavuotta nuorempaa las-
3914: joitukset yleishyödyllisiin tarkoituksiin, jol- taan;
3915: loin valtiovarainministeriön asiana on päät- II veroluokkaan kuuluu naimisissa oleva
3916: tää, mitä on pidettävä yleishyödyllisenä tar- henkilö, joka verovuoden päättyessä on ollut
3917: koituksena. avioliitossa vähintään kolme vuotta ja joka
3918: 29 §. ei ole elättänyt verovuonna alaikäistä tahi
3919: V erovelvollinen henkilö, joka verovuonna sitä ennen vähintään viidentoista vuoden
3920: on asunut Suomessa, niinkuin 7 §: n 2, 3, 4 ajan seitsemäätoista vuotta nuorempaa las-
3921: ja 5 momentissa sanotaan, saalkoon sen lisäksi, taan, niin myös kahtakymmentäneljää vuotta
3922: mitä 25, 26 ja 28 § :ssä on säädetty, vähentää: nuorempi naimaton henkilö, eronnut tai leski
3923: tahi välien rikkoutumisen vuoksi jatkuvasti
3924: 7) milloin verovelvollinen on elättänyt erillään asuva puoliso, joka ei ole täyttänyt
3925: huollossaan olevaa lastaan, joka ei ole täyt- edellä tarkoitettua elatusvelvollisuutta;
3926: tänyt 24 vuotta ja joka tulovuonna on vähin- III veroluokkaan kuuluvat muut kuin I
3927: tään kahdeksan kuukauden ajan saanut sään- ja II veroluokkaan luettavat luonnolliset hen-
3928: nöllistä ja täyttä opetusta ammatti- tai oppi- kilöt. Verovelvollinen, joka ennen tämän
3929: koulussa, korkeakoulussa tai muussa niihin lain voimaantuloa on vähintään kymmenen
3930: verrattavassa oppilaitoksessa, jokaiselta sel- vuoden ajan elättänyt seitsemäätoista vuotta
3931: ~aiselta lapselta neljäkymmentätuhatta mark- nuorempaa lastaan, luetaan III veroluokkaan.
3932: kaa, mikä määrä kuitenkin voidaan, milloin
3933: opetus annetaan muulla kuin verovelvollisen
3934: kotipaikkakunnalla, asetuksessa säädettävällä 48 §.
3935: tavalla korottaa kahdeksaankymmeneentuhan-
3936: teen markkaan. Jos verovelvollinen on tulovuotena elättä-
3937: nyt alaikäistä lasta, on verosta III veroluo-
3938: 34 §. kan mukaan vähennettävä 4,000 markkaa
3939: ensimmäisestä lapsesta ja 6,000 markkaa jo-
3940: Valtiovarainministeriön asiana on antaa kaisesta seuraavasta lapsesta, ei kuitenkaan
3941: tarkempia määräyksiä niistä perusteista, joi- enempää kuin veron koko määrä.
3942:
3943:
3944: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
3945:
3946: Grels Teir. Kurt Nordfors.
3947: 76
3948:
3949: IV,3. - Lak. al. N:o 15.
3950:
3951:
3952:
3953:
3954: Pakkanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
3955: aikaisesta muuttamisesta.
3956:
3957:
3958: E d u s k u n n a ll e.
3959:
3960: Sodan luomien olosuhteiden vuoksi on vuoksi muodostunut ankarammaksi kuin
3961: omaisuuden perusteella kannettavia veroja mikä se oli silloin, kun se säädettiin.
3962: lisätty paljon enemmän kuin tulon perus- Nyt on jo päästy siinä määrin rauhan-
3963: teella kannettavia veroja. Omaisuusverorasi- aikaisiin oloihin, että olisi siirryttävä nor-
3964: tus on lisäksi laskenut paljon hitaammin maaliseen suhteeseen tulo- ja omaisuusvero-
3965: kuin tuloverorasitus, vaikka viimeksi mainit- rasituksien kesken. Omaisuusverotus kohtaa
3966: tukin on perin raskas. Esim. III veroluo- erikoisen raskaasti sellaisia verovelvollispii-
3967: kassa, johon luokkaan kuuluvat useimmat rejä, kuten maanviljelijöitä ja asuintalojen
3968: ainakin niistä veronmaksajista, jotka maksa- omistajia, joiden tuloa ei ole päästetty nii-
3969: vat myös omaisuusveroa, on tuloveron osuus den kustannuksiin verrattuna normaalisessa
3970: tulosta vuotta 1953 varten voimassa olevan suhteessa kohoamaan. Koska toisaalta maan-
3971: veroasteikon mukaan 400,000 markan tulo- viljelijät sekä lisäksi asuintalojen omistajat
3972: luokassa 3.24 kertaa niin suuri kuin se oli yleensäkin joutuvat maksamaan poikkeuksel-
3973: vuosina 1935-36 saman suuruisesta reaali- lisen suuren omaisuusveromäärän heidän tu-
3974: tulosta. 800,000 markan tulosta tuloveropro- loihinsa verrattuna, muiden fyysillisten vero-
3975: sentti on samoin III veroluokassa 3.o6 ker- velvollisryhmien maksaessa heidän tuloihinsa
3976: taa niin suuri kuin vastaavan reaalitulon verrattuna paljon pienemmän omaisuusvero-
3977: tuloveroprosentti oli mainittuna aikana en- määrän, koituu helpotus Omaisuusveroastei-
3978: nen sotaa. Mutta neljän miljoonan markan kosta juuri niille verovelvollisryhmille, joi-
3979: omaisuudesta omaisuusveron osuus on voi- den verorasitus on tällä hetkellä puheena ole-
3980: massa olevan veroasteikon mukaan 15 ker- van veron vuoksi suhteellisesti raskain. Mui-
3981: taa ja kahdeksan miljoonan markan omai- denkaan verovelvollisryhmien osalta niin kor-
3982: suudesta 10.29 kertaa niin suuri kuin se vas- kea omaisuusverotus, kuin tämä verotus nyt
3983: taavista reaaliomaisuuksista oli ennen sotaa. on, ei ole kohtuullista. Erikoisesti raskas
3984: Vuotta 1948 varten säädettiin samalla verotus on omiaan tyrehdyttämään yritteliäi-
3985: kertaa uudet veroasteikot sekä tulo- että syyttä, josta syystä veronhelpotus olisi saa-
3986: omaisuusverotusta varten. Sen jälkeen on tava työllisyysnäkökohtienkin vuoksi viipy-
3987: tuloveroprosenttia alennettu esim. 400,000 mättä aikaan. Edellä esitetyistä syistä omai-
3988: markan tuloluokassa 45 % ja 800,000 mar- suusveroasteikon tuntuva alentaminen jo
3989: kan tuloluokassa 43 %. Mutta omaisuusvero- vuotta 1953 varten on välttämätön toimen-
3990: promille on päin vastoin sen jälkeen kohon- pide.
3991: nut esim. neljän miljoonan markan omai- Edellä esitetyn ·nojalla ehdotamme kun-
3992: suusluokassa 41 % ja kahdeksan miljoonan nioittavasti,
3993: markan omaisuusluokassa 36 %. Tämä ko-
3994: hoaminen on johtunut siitä, että omaisuus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa~
3995: veroasteikko on tapahtuneen inflaation van lakiehdotuksen:
3996: lV,3.- Pakkanen ym. 77
3997:
3998:
3999:
4000: Laki
4001: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
4002: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
4003: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 49 §, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta
4004: 1951 annetussa laissa (667/51), väliaikaisesti näin kuuluvaksi:
4005: 49 §. 6,000,000- 8,000,000 10,000 3.o
4006: Veroa omaisuuden perusteella suoritetaan, 8,000,000-10,000,000 17,000 4.5
4007: mikäli 50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan 10,000,000-15,000,000 26,000 5.2
4008: asteikon mukaan: 15,000,000-20,000,000 52,000 6.2
4009: 20,000,000-40,000,000 83,000 7.3
4010: Verotettava omaisuus
4011: 40,000,000-60,000,000 230,000 8.o
4012: mk 60,000,000 tai enemmän 390,000 10.o
4013:
4014:
4015: 1,000,000- 2,000,000
4016: 2,000,000- 3,000,000 Tätä lakia sovelletaan vuoden 1953 omai-
4017: 3,000,000- 4,000,000 suuden perusteella toimitettavassa verotuk-
4018: 4,000,000- 6,000,000 sessa.
4019:
4020: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
4021:
4022: Atte Pakkanen. Verner Korsbäck.
4023: 78
4024:
4025: IV,4. - Lak. al. N:o 16.
4026:
4027:
4028:
4029:
4030: Kaitila ym.: Ehdotus laiksi t1tlo- ja omaisuusverolain väliai-
4031: kaisesta muuttamisesta.
4032:
4033:
4034: E d u s k u n n a 11 e.
4035:
4036: Kuluvan talven kehitys on lopullisesti suorittamaa läheisen omaisen, esim. 1san tai
4037: osoittanut, että meillä tähän asti harjoitettu äidin, elättämistä ole yleensä otettu huo-
4038: korkeiden verojen politiikka on yhteiskunnan mioon verotuksessa. Edelleen on kiinnitetty
4039: hyvinvoinnin ja menestyksen kannalta vir- huomiota siihen, etteivät progressiiviset vero-
4040: heellistä. Verorasitus onkin nykyisin noussut asteikot ota ylimalkaan oikeudenmukaisella
4041: sellaiseen määrään, että sen pikainen jo tä- tavalla huomioon perheen elatusvelvollisuu-
4042: män vuoden kuluessa tapahtuva alentaminen den vaikutusta verovelvollisen veronmaksu-
4043: on käynyt välttämättömäksi. Uusi verolaki, kykyyn. Täten esim. viisi henkilöä käsittä-
4044: josta hallituksen esitys on annettu, voi tulla vän perheen tuloja progressiivisuus kohtaa
4045: voimaan aikaisintaan vuoden 1954 alusta. yhtä ankarasti kuin kolmihenkistä perhettä,
4046: Vasta sen käsittelyn yhteydessä on mahdol- koska lapsista aiheutuva verovähennys ote-
4047: lista aikaansaada koko verolainsäädännön taan huomioon vasta veromäärästä, joka on
4048: uudistaminen ja pysyväinen verojen alennus. laskettu kummassakin tapauksessa saman as-
4049: Kuitenkin on jo kuluvan vuoden osalta to- teikon mukaan. Epäkohtana on myös pidetty
4050: teutettava veronmaksajain oikeutetun vaati- sitä, että yhden lapsen elättänyt aviopari
4051: muksen mukaisesti tulo- ja omaisuusveron saa koko loppuikänsä nauttia samaa alimman
4052: alentaminen, mikä valtion menoja voimak- veroasteikon tarjoamaa etua kuin esim. avio-
4053: kaasti supistamalla tulee tehdä mahdolliseksi. pari, joka on tänä aikana kasvattanut useita
4054: Nykyisen tulo- ja omaisuusverolakimme lapsia täysi-ikäisiksi.
4055: säätämä luonnollisten henkilöiden jako kol- Edellä esitetyn nykyisen järjestelmän epä-
4056: meen veroluokkaan on synnyttänyt paljon tasaisuudet ovat siksi ilmeiset, että niiden
4057: arvostelua verovelvollisten keskuudessa. Ar- poistamiseen on vakavasti pyrittävä.
4058: vostelu on kohdistunut ennen kaikkea itse On kuitenkin ilmeistä, ettei yksinomaan
4059: periaatteeseen jakaa verovelvolliset kolmeen ensimmäisen veroluokan poistamisella, josta
4060: eri veroluokkaan. Niinikään on kiinnitetty eduskunnassa on tehty mm. kansanpuolueen
4061: huomiota siihen, ettei henkilöiden jakaminen edustajien taholta aikaisemmin aloitteita,
4062: eri veroluokkiin anna riittävän selvää kuvaa saada tarpeellista ja riittävää korjausta ai-
4063: verorasituksen todellisesta jakautumisesta. kaan. Sen vuoksi on syytä pyrkiä löytämään
4064: Yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa käy järjestelmä, jolla ei olisi edellä esitettyjä
4065: taas ilmi, että ensimmäiseen veroluokkaan puutteita ja joka olisi niin yksinkertainen,
4066: kuuluvat pitävät epäoikeudenmukaisena sitä, että jokainen veronmaksaja sen vaikeudetta
4067: että lapsettomat aviopuolisot kuuluvat toi- ymmärtää.
4068: seen veroluokkaan. Samanaikaisesti kuiten- Tässä mielessä näyttää tarkoituksenmukai-
4069: kin aviopuolisot nykyisen puolisoiden yhteis- simmalta sellainen järjestelmä, että kaikkia
4070: verotuksen vuoksi jo keskisuurissa tuloluo- verovelvollisia verotetaan yhden ainoan vero-
4071: kissa suorittavat yhteisverotettaville myönne- asteikon mukaan, mutta että verovelvollisille
4072: tyistä vähennyksistäkin huolimatta enemmän annetaan oikeus tehdä verotettavasta tulos-
4073: veroa kuin vastaavista tuloista verotetut taan ennen veron määräämistä vakiovähen-
4074: kaksi yksinäistä henkilöä. Erityisenä tyyty- nys, joka määrätään lailla kiinteäksi ja
4075: mättömyyden aiheena on yksinäisillä henki- jonka suuruus tällöin vahvistetaan sellai-
4076: löillä ollut myös se, ettei tuollaisen henkilön seksi, että se suunnilleen vastaa kunkin vero-
4077: IV,4. - Kaitila ym. 79
4078:
4079: velvollisen huollettavana olevan henkilön to- rusteltavissa sillä, että epäämällä tämä vä-
4080: dellisia elatuskuluja. Huollettaviin sisällyte- hennys pienennettäisiin aviopuolisoiden halua
4081: tään tällöin alaikäinen lapsi, aviopuoliso ja ansiotyöhön. Yhteisverotuksen jäädessä pois
4082: ansiotyöhön kykenemätön, todella verovelvol- jää kylläkin verotuksessa huomioon otta-
4083: lisen huollettavana ollut henkilö. Vakiovä- matta yhteistaloudesta koituva etu, mutta
4084: hennyksen suuruus olisi aina vuosittain tar- kohtuuttomuutta ei tämä merkitse, koskapa
4085: kistettava elinkustannusindeksin muutosta yhteistaloudessa asuvia yksinäisiäkään hen-
4086: vastaavasti. kilöitä ei veroteta samanlaisesta edusta.
4087: Ottaen huomioon toisaalta kansanpuolueen Vakiovähennykseen siirryttäessä on siis
4088: esittämän alennetun veroasteikon ja toisaalta vain yksi veroasteikko tarpeellinen. Vero-
4089: sen, että verovelvollisella on oikeus tämän asteikko olisi määrättävä sellaiseksi, että ve-
4090: vakiovähennyksen lisäksi edelleen tehdä rorasitus alentuisi normaaliaikojen tasolle eli
4091: omalta ja hänen huollettavinaan olevien noin 30-40 % nykyisestään. Kohtuullisena
4092: osalta erikseen kalliinpaikanvähennykset ja voidaankin pitää asteikkoa, joka alentaisi
4093: että hän lapsista saa lapsilisää, näyttää verorasitusta noin 9 miljardilla markalla,
4094: tällä hetkellä tarkoituksenmukaiselta mää- mikä samalla vastaisi suunnilleen sotakor-
4095: rätä vakiovähennys 50,000 markan suurui- vausten päättymisestä valtiontaloudelle koi-
4096: seksi. Jos huollettavana on omia tuloja - tunutta helpotusta. Jotta maamme taloudel-
4097: aviopuolison ansiotuloja ja lapsilisää kuiten- lisen edistyksen kannalta tärkeää pääoman-
4098: kaan lukuunottamatta - alentavat ne vas- muodostusta ei kohtuuttoman omaisuusveron
4099: taavasti vakiovähennyksen määrää. Huollet- johdosta tukahdutettaisi, olisi myös omai-
4100: tavan tulojen kohotessa yli vakiovähennyk- suusveroasteikkoa alennettava. Nykyisin voi-
4101: sen määrän voidaan hänen katsoa jo itse massa oleva Omaisuusveroasteikkoharr merkit-
4102: hankkivan toimeentulonsa ja huoltovelvolli- see alemmissa veroluokissa lähes 10-kertaista
4103: suuden aiheuttaman taloudellisen rasituksen ja suurimmissakin omaisuusluokissa 2.5-ker-
4104: lakanneen. Aviopuolisoista saa enemmän an- taista verorasitusta sotien edelliseen aikaan
4105: sainnut puoliso tehdä vakiovähennyksen täy- verrattuna. Ns. työtulovähennys puolestaan
4106: simääräisenä toisesta aviopuolisosta, ja tämä on kohtuullista säätää nykyisen 10% sijasta
4107: vähennysoikeus on riippumaton siitä, onko 15% :ksi.
4108: jälkimmäinen ansiotyössä vai ei. Ehdotettuun järjestelmään voidaan siirtyä
4109: Selostettuun järjestelmään mentäessä on jo kuluvan vuoden aikana vähentämällä vas-
4110: kumpaakin puolisoa verotettava erikseen hä- taavasti ennakkopidätysten määrää.
4111: nen omista tuloistaan. Jos toinen puoliso ei Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
4112: ole ansiotyössä, vakiovähennystä voidaan pi- nioittaen,
4113: tää tasoituksena hänen elin:kusta:imuksistaan.
4114: Milloin molemmat puolisot ovat ansiotyössä, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4115: on vakiovähennyksen suorittamisoikeus pe- van lakiehdotuksen:
4116:
4117:
4118:
4119: Laki
4120: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
4121: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
4122: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 11 §, 28 §:n 1 momentin 8 ja 11 kohta, 29 §:n 1
4123: momentin 5 kohta, 38, 45, 46, 47, 48 ja 49 §, 28 §: n 1 momentin 8 ja 11 kohta, 29 §: n
4124: 1 momentin 5 kohta ja 49 §, sellaisina kuin ne ovat 28 päivänä joulukuuta 1951 anne-
4125: tussa laissa (667 /51), sekä 48 §, sellaisena kuin se on 14 päivänä marraskuuta 1952
4126: annetussa laissa (381/52), väliaikaisesti näin kuuluviksi:
4127: 11 §. kuin ansiotulosta sekä omaisuudesta verote-
4128: Puolisoita on verotettava heidän tulojensa taan hänen pääasiallista huoltajaansa, mikäli
4129: perusteella erikseen eri verovelvollisina. lapsen tulo tai omaisuus ei nouse määrään,
4130: Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta josta häntä itseään voitaisiin verottaa.
4131: 80 IV,4. - Tulo- ja omaisuusvero.
4132:
4133:
4134: 28 §. Jos verovelvolli.nen on asunut valtakun-
4135: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- nassa ja tulovuotena elättänyt alaikäistä las-
4136: hentää: taan, vähennettäköön hänen varoistaan myös
4137: jokaista sellaista lasta kohti 150,000 mark-
4138: kaa.
4139: 8) elatusvelvollisuuden perusteella
4140: a) aviopuolisostaan, 45 §.
4141: b) kustakin alaikäisestä lapsestaan, Puolisoiden omaisuudesta on vero määrät-
4142: c) 17-20-vuotiaasta lapsestaan, joka tulo- tävä heidän yhteenlasketun omaisuutensa pe-
4143: vuotena vähintään kahdeksan kuukauden rusteella, ottaen huomioon 38 § : ssä säädetyt
4144: aJan on saanut säännöllistä ja täyttä ope- vähennykset.
4145: tusta ammatti-, oppi- tai korkeakoulussa,
4146: sekä 46 §.
4147: d) huollettavanaan olevasta ansiotyöhön Verovelvollisia luonnollisia henkilöitä vero-
4148: kykenemättömästä henkilöstä, tetaan heidän verotettavasta tulostaan 48
4149: Jmn'kin osalta 50,000 markan suuruiner1 §: ssä säädetyn tuloveroasteikon mukaisesti.
4150: vakiovähennys, joka vakiovähennys, mikäli Saman asteikon mukaisesti verotetaan
4151: tämän vähennyksen aiheuttavalla henkilöllä avoimia, kommandiitti- ja laivanisännistä-
4152: on tuloja, aviopuolison ansiotuloja ja lapsi- yhtiöitä sekä yhtymiä, viimeksi mainittuihin
4153: lisää lukuunottamatta, pienenee näitä tuloja luettuina kuolinpesät, niiden verotettavasta
4154: vastaavalla määrällä; tulosta.
4155:
4156: ll) 15 sadalta palkkatulojen sekä aikai- 47 §.
4157: semman virka- tai työsuhteen perusteella saa- Määrättäessä, moneenko vakiovähennyk-
4158: dun eläkkeen kokonaismäärästä, sekä maa- ja seen verovelvollinen on oikeutettu, ovat tulo-
4159: metsätaloutta harjoittavan verovelvollisen ja vuoden päättyessä vallitsevat olosuhteet rat-
4160: hänen lapsensa tai muun perheenjäsenensä kaisevat. Kuitenkin, milloin lapsen elättä-
4161: maa- ja metsätalouden hyväksi tekemän minen on päättynyt tulovuoden aikana, on
4162: työn arvosta. verovelvolliselle myönnettävä vakiovähennys
4163: myös tämän lapsen kohdalta.
4164:
4165:
4166: 48 §.
4167: 2!J s. Veroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli
4168: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna ei 50 §: ssä toisin säädetä, seuraavan tulo ..
4169: on asunut Suomessa, niinkuin 7 § : n 2, 3, 4 veroasteikon mukaan:
4170: ja 5 momentissa sanotaan, saakoon sen li-
4171: säksi mitä 25, 26 ja 28 §: ssä on säädetty, -~ 1=1 ~
4172: ,.t<;o>'~S
4173: vähentää: Verotettava tulo ~S·~~
4174: -+-1~~
4175: mk § :~,.!:! .g
4176: F-tF-<Qj,.d
4177: ., ., 0
4178: 5) sellaisella paikkakunnalla, jolla elin- > ,.,.;
4179: kustannukset ovat tuntuvasti suuremmat 1~0,000- 150,000 600 3
4180: kuin yleensä maassa, valtiovarainministeriön 150,000- 200,000 1,500 5
4181: vuosittain vahvistaman maaran, enintään 200,000- 300,000 4,000 7
4182: 180,000 markkaa aikuiselta ja 12,000 mark- 300,000- 400,000 11,000 9
4183: kaa jokaisen verovelvollisen huollettavana 400,000- 600,000 20,000 11
4184: olevalta alaikäiseltä lapselta; sekä 600,000- 800,000 42,000 13
4185: 800,000- 1,000,000 68,000 15
4186: 1,000,000- 1,500,000 98,000 19
4187: 1,500,000- 2,000,000 193,000 25
4188: 38 §. 2,000,000- 4,000,000 318,000 30
4189: Valtakunnassa asuvien puolisoiden yhteen- 4,000,000-10,000,000 918,000 35
4190: lasketusta omaisuudesta vähennettäköön 10,000,000-20,000,000 3,018,000 40
4191: 300,000 markkaa. 20,000,000 tai enemmän 7,018,000 45
4192: IV,4.- Kaitila. ym. 81
4193:
4194: 49 §. 6,000,000- 8,000,000 12,000 4
4195: Veroa omaisuuden perusteella suoritetaan, 8,000,000-10,000,000 20,000 5
4196: mikäli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan 10,000,000-15,000,000 30,000 6
4197: omaisuusveroasteikon mukaan: 15,000,000-20,000,000 60,000 7
4198: 20,000,000-40,000,000 95,000 8
4199: 40,000,000-60,000,000 255,000 9
4200: Verotettava omaisuus 60,000,000 tai enemmän 435,000 10
4201: mk
4202:
4203:
4204: 1,000,000- 2,000,000 Tätä lakia sovelletaan vuoden 1953 tulojen
4205: 2,000,000- 4,000,000 ja omaisuuden perusteella toimitettavassa ve-
4206: 4,000,000- 6,000,000 rotuksessa.
4207:
4208: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
4209:
4210: Esa Kaitila. Helge Miettunen.
4211: Irma Karvikko. Juho Tenhiälä.
4212: Konsti Järnefelt. Harras Kyttä.
4213: Aukusti Pasanen. Aare Leikola.
4214: Armas Leinonen.
4215:
4216:
4217:
4218:
4219: 11
4220: 82
4221:
4222: IV,5. - Lak. al. N:o 17.
4223:
4224: Kyttä ym.: Ehdotus laiksi väliaikaisesta poikkeuksesta tulo-
4225: ja omaisuusverolakiin.
4226:
4227: Eduskunnalle.
4228: Kun nykyinen tulo- ja omaisuusverolaki tiöiden osingonjakomahdollisuuksien paran-
4229: säädettiin, määrättiin sen 50 §: ssä osake- tuessa yksityisten osakkaiden tulot ja veron-
4230: yhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, laitokset ja maksuvelvollisuus lisääntyvät, mistä johtuen
4231: säätiöt sekä eräät muut yhteisöt suorittamaan valtion verotulot eivät vähene samassa suh-
4232: veroa tulon perusteella 20 prosenttia. Joulu- teessa kuin puheena olevaa prosenttia alen-
4233: kuun 20 päivänä 1946 annetulla lailla koro- netaan eivätkä osakkeenomistajat pääse hen-
4234: tettiin puheena oleva vero 32 prosenttiin. kilökohtaisesti nauttimaan sanottavasti suu-
4235: Näin meneteltiin ilmeisesti sen vuoksi, että rempia taloudellisia etuja. Edelleen on kiin-
4236: valtion tulo- ja menoarviota oli noina tästä tosiasiasta havaita myös, että osakeyh-
4237: aikoina, sotakorvausten taakan ollessa erit- nitettävä huomiota siihen, että tällä veron-
4238: täin raskas ja lukuisien muiden sodista alennuksella edistetään osakesijoitusten leviä-
4239: aiheutuneiden menojen rasittaessa valtion mistä entistä laajempiin piireihin. Varsin
4240: taloutta, vaikeata saattaa tasapainoon tur- suuri merkitys on myös sillä, että yhtiövero-
4241: vautumatta kaikkiin löydettävissä oleviin tuksen lieventäminen merkitsee liikeyritysten
4242: tulolähteisiin. kustannustason alentamista, mihin on erit-
4243: Nykyisissä olosuhteissa, kun valtion meno- täin tärkeätä pyrkiä sekä tuotantomme ulko-
4244: jen supistamisen välttämättömyys yleisesti maisen kilpailukyvyn parantamiseksi, ra-
4245: tunnetaan ja siihen ovat edellytykset ole- ha:mme arvon ylläpitämiseksi että työllisyys-
4246: massa, on mahdollista luopua sellaisista val- kysymyksemme hoitamisen helpottamiseksi.
4247: tion verotuloista, joiden kantoa ei asiallisilla Edelläolevien näkökohtien huomioonotta-
4248: syillä voida perustella. Veronalennuksiin minen on tärkeätä säädettäessä uutta vero-
4249: pyrittäessä on erityisesti syytä kiinnittää lakia. Kun hallituksen siitä eduskunalle an-
4250: huomiota alussa mainittujen yhteisöjen suh- tamaa esitystä ei saatane käsitellyksi niin
4251: teettoman raskaaseen verotukseen. Sellaisina nopeasti, että sitä voitaisiin soveltaa vuoden
4252: syinä, jotka edellyttäisivät tämän verotuksen 1953 tulon ja omaisuuden perusteella suori-
4253: keventämistä, on tärkeimmän yhteisöryhmän, tettavassa verotuksessa, on tarpeen säätää
4254: osakeyhtiöiden osalta mainittava se, että osa- väliaikainen poikkeus voimassa olevaan tulo-
4255: keyhtiön tulo säännöllisesti joutuu kaksin- ja omaisuusverolainsäädäntöön.
4256: kertaisen verotuksen kohteeksi siinä muo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4257: dossa, että jaettu osinko verotetaan uudelleen nioittaen,
4258: osakkeenomistajan henkilökohtaisena tulona. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4259: Verotuksen raskautta silmälläpitäen voidaan van lakiehdotuksen:
4260:
4261: Laki
4262: väliaikaisesta poikkeuksesta tulo- ja omaisuusverolakiin.
4263: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4264: Sen estämättä mitä marraskuun 19 päi- tysten, laitosten ja säätiöiden ynnä muiden
4265: vänä 1943 säädetyn tulo- ja omaisuusverolain yhteisöiden, joita tarkoitetaan mainitussa
4266: 50 § : ssä säädetään, on vuoden 1953 tulon pykälässä, suoritettava veroa kaksikymmentä
4267: perusteella toimitettavassa tuloverotuksessa sadalta.
4268: niiden osakeyhtiöiden, osuuskuntien, yhdis-
4269:
4270: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
4271: Harras Kyttä. Irma Karvikko. Aare Leikola.
4272: Juho Tenhiälä. Esa Kaitila.
4273: 83
4274:
4275: IV,6. - Lak. al. N:o 18.
4276:
4277:
4278:
4279:
4280: Kaitila ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoveron perimisen asteit-
4281: taisesta lopettamisesta.
4282:
4283:
4284: E d u s k u n n a ll e.
4285:
4286: Kun sodan aikana tullitulot ulkomaan- 5.2% jo suoranaista liikevaihtoveroa; vieläpä
4287: kauppamme pienentyessä vähenivät ja valtio tämä prosenttimäärä on sitä suurempi mitä
4288: tarvitsi tuloja lisääntyvien menojensa peittä- korkeampijalosteisista tuotteista on kysymys.
4289: miseen, jouduttiin meillä säätämään liike- Tosiasiallisesti vientituotteidemme kustan-
4290: vaihtovero. Sodan perintönä se on meillä nuksiin kuitenkin välillisesti sisältyy monin-
4291: vieläkin jäljellä. kertaisesti suurempi määrä liikevaihtoveroa,
4292: Liikevaihtovero rasittaa ensinnäkin hyvin koska niiden tuotanto joudutaan suoritta-
4293: ankarana kuluttajaa. Esimerkin vuoksi mai- maan liikevaihtoverosta aiheutuneella ylei-
4294: nittakoon, että jos ostetaan naisten lammas- sellä korkealla kustannus- ja hintatasolla.
4295: nahkaturkki, mikä maksaa 35,000 mk, sisäl- Yleensäkin on tietysti syytä muistaa, että
4296: tyy hintaan liikevaihtoveroa noin 7,000 mk. likevaihtoverolaissa esitetyt veron prosentti-
4297: Jos mies ostaa valmiin 15,000 mk maksavan määrät eivät suinkaan ilmoita veron kustan-
4298: puvun, sisältyy puvun hintaan liikevaihto- nustasoa kohottavaa vaikutusta. Veron seu-
4299: verona noin 2,400 mk. Tehdasmaisesti val- raus- ja kerrannaisilmiöistä johtuen, so. kun
4300: mistettu 92 m2 suuruinen omakotitalo tulee kaikki taloudellinen toiminta joudutaan liike-
4301: maksamaan noin 1,500,000 mk. Siihen sisäl- vaihtoverosta johtuen suorittamaan epäter-
4302: tyy liikevaihtoveroa noin 300,000 mk, mikä veen korkealla hinta- ja palkkatasona, veron
4303: omankodinrakentajalle tuntuu huomattavana välitön ja välillinen yhteisvaikutus nostaa
4304: lisärasituksena. Nykyaikaista vesivoimalai- näet kustannus- ja hintatasoa huomattavasti
4305: tosta rakennettaessa joudutaan liikevaihto- enemmän kuin liikevaihtoveroprosentit ilmoit-
4306: verona suorittamaan kokonaista 500 mil- tavat. Kustannustasomme alentamiseksi ei
4307: joonaa markkaa. Nämä esimerkit riittänevät olekaan nähtävissä mitään muuta nopeasti ja
4308: osoittamaan, miten liikevaihtovero kansalaisia tehokkaasti vaikuttavaa keinoa kuin liike-
4309: rasittaa, olivatpa he sitten rikkaita tai köy- vaihtoveron alentaminen tai sen poistaminen.
4310: hiä. Liikevaihtoveron toteuttamiseen liittyy
4311: Mutta liikevaihtovero rasittaa erittäin pa- myös monia erityisesti pienyritteliäisyyden
4312: hasti myös elinkeinonharjoittajia ja tuot- kehitystä vaikeuttavia epätasaisuuksia ja
4313: tajia siten, että he joutuvat suorittamaan epäkohtia.
4314: koko toimintansa epänormaalin korkealla Tyytymättömyys liikevaihtoveroon onkin
4315: kustannus- ja lhintatasolla, ja vähentää täten kaikissa piireissä suuri. Todistuksena siitä on
4316: omien tuotteidemme kilpailukykyä sekä koti- se epälukuisa määrä aloitteita, jotka edus-
4317: maan että myös ulkomaan markkinoilla. kunnassa on tehty milloin minkin alan tar-
4318: Usein esiintyvä pintapuolinen käsitys, ettei vikkeiden vapauttamiseksi liikevaihtoverosta.
4319: liikevaihtovero lainkaan rasita meidän vienti- Osittaisilla korjauksilla ei tässä kuitenkaan
4320: tuotteitamme, ei näet sekään ole paikkansa- päästä parhaaseen mahdolliseen tulokseen,
4321: pitävä. Niinpä esim. selluloosatonnin valmis- vaan päämääränä on pidettävä liikevaihto-
4322: tuskustannuksiin sisältyy yksinomaan sen veron kokonaistason alentamista ja lopulta
4323: valmistukseen käytettyjen liikevaihtoverollis- koko veron poistamista. Osittaisia alennuksia
4324: ten ainesosien osalta laadusta riippuen 2.5- voidaan lisäksi käyttää epäterveen puolue-
4325: 84 IV,s. - Liikevaihtoveron lopettaminen.
4326:
4327:
4328: politiikan harjoittamiseen. Jo nyt voidaan poistamisen heidän tuotantokustannuksissaan
4329: tuo moite esittää meillä kannettavaa liike- synnyttämän kustannussäästön, kohoaa luon-
4330: vaihtoveroa vastaan. nollisesti heidän puhdas tulonsa, mikä mm.
4331: Mitä liikevaihtoveron kokonaan poistaminen helpottaa normaalia oman pääoman muodos-
4332: kansantaloutemme kannalta merkitsisi, käy tumista. Liikevaihtoveron poistaminen toisi
4333: ilmi todettaessa, että tämä toimenpide - elinkeinoelämälle senkin edun, että se voisi
4334: edellyttäen kulutus samaksi kuin v. 1951 - suorittaa kaikki investointinsa n. 10% ny-
4335: alentaisi n. 9 %: lla kulutustavarain kokonais- kyistä halvemmin kustannuksin.
4336: hintatasoa ja saman verran myös elinkustan- Siltä osaltaan taas kuin liikevaihtoveron
4337: nusindeksiä. Jos tämän alentumisen annet- poistamisesta tai alentamisesta koituva hyöty
4338: taisiin täydellä painollaan ilmetä valtion käytetään suoraan kuluttajakunnan hyväksi,
4339: menotaloudessa, aiheuttaisi se vuoden 1953 merkitsee se mahdollisuutta vielä edelleen
4340: budjetin pohjalla laskien valtion menoissa alentaa hintoja, mikä puolestaan johtaa val-
4341: n. 10-11 mrd markan suoranaiset vähen- tiontaloudenkin menojen jatkuvaan vähenty-
4342: nykset. Sen lisäksi se antaisi mahdollisuudet miseen samoin kuin yleisen kustannustason
4343: ryhtyä poistamaan budjettiin kuluttajahin- alenemiseen. Lyhyesti sanoen: koko taloudel-
4344: tojen tukemiseksi sisällytetyt n. 7 mrd: iin linen toiminta maassa voitaisiin rakentaa toi-
4345: kohoavat tukipalkkioluontoiset menot, mikä selle, nykyistä alhaisemmalle kustannus- ja
4346: tosin tietysti saisi aikaan, että kulutushinto- hintatasolle.
4347: jen kokonaistaso ei alentuisi 9 %, vaan Esitettyjen näkökohtien perusteella kat-
4348: ainoastaan n. 7 %. Kuluttajien reaalisia somme, että mitä pikimmin olisi ryhdyttävä
4349: etuja huonontamatta voitaisiin kuitenkin poistamaan meille sodan perintönä jäljelle
4350: näinkin ollen pudottaa budjetista pois useita jäänyttä liikevaihtoveroa. Sen poistamisesta
4351: miljardeja ja päästä tätä tietä yhteensä n. koituvat edut voitaisiin luonnollisesti käyttää
4352: 20 mrd alemmalla tasolla olevaan budjet- kansantalouden hyväksi parhaiten, jos vero
4353: tiin. Edellä viitatut valtiontalouden meno- poistettaisiin yhdellä kertaa kokonaisuudes-
4354: säästöt ja tulonlisäykset eivät kuitenkaan saan. Vielä vuosi sitten tämä olisikin voinut
4355: riittäisi kompensoimaan liikevaihtoveron tuot- olla mahdollista valtion talouden osoittaessa
4356: toa. Jos liikevaihtoverosta halutaan koko- n. 10 mrd: n ylijäämää ja kun lisäksi oli
4357: naan luopua, ovat lisäksi tarpeen suoranai- odotettavissa toiselle kymmenelle miljardille
4358: set, mutta eivät kuitenkaan ylivoimaiset kohoavat valtion menojen vähennykset sota-
4359: säästöt valtion taloudessa. Niinikään on pai- korvaussuoritusten poisjäämisen johdosta ym.
4360: kallaan ottaa mahdollisuuksina huomioon lii- Eduskunta hylkäsi silloin kuitenkin kansan-
4361: kevaihtoveron säilyttäminen ylellisyysluontoi- puolueen edustajien tekemän tätä tarkoitta-
4362: sille tavaroille, tullien käyttömahdollisuudet van lakiehdotuksen. Sen jälkeen noudatettu
4363: rauhan ajan tapaan jne. Joskus esitetty käsi- valtion talouspolitiikka ja valtion talouden
4364: tys, että liikevaihtoveron alentamisesta tai hoito ovat kuitenkin tehneet yhdellä kertaa
4365: poistamisesta olisi seurauksena vastaava fyy- suoritettavan ratkaisun paljon vaikeam-
4366: sillisten henkilöiden ja yhtiöiden välittömän maksi. Tämän vuoksi lieneekin tarkoituksen-
4367: verotuksen lisääminen, ei suinkaan pidä paik- mukaisempaa toteuttaa tämä päämäärä
4368: kaansa. asteittain esim. kahden perättäisen vuoden
4369: Miten liikevaihtoveron poistamisesta tai kuluessa siten, että vuoden 1954 alusta liike-
4370: alentamisesta syntynyt kustannus- ja hintata- vaihtoveroa alennetaan n. puolella sen ny-
4371: son alentuminen halutaan käyttää hyväksi, kyisestä tasosta ja vasta vuoden 1955 alusta
4372: on tietysti noudatetun talouspolitiikan kysy- lukien liikevaihtoveron kannosta kokonaan
4373: mys. Ilmeisesti päästään oikeudenmukaiseen luovutaan.
4374: ja tasapuoliseen tulokseen, jos syntyvä hel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4375: potus jaetaan kuluttajien ja elinkeinoelämän
4376: kesken. Siltä osalta kuin helpotus tulee elin- että Eduskunta hyväksyisi se1J.raa-
4377: keinoelämän osalle ja taloudelliset yrittäjät van lakiehdotuksen:
4378: saavat siis laskea hyväkseen liikevaihtoveron
4379: IV,6. - Kaitila ym. 85
4380:
4381:
4382: Laki
4383: liikevaihtoveron perimisen asteittaisesta lopettamisesta.
4384: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4385: 1 §. liikevaihdosta lopetetaan 1 päivästä tammi-
4386: Liikevaihtoverolain ( 605/1950) 7 § : n 1 kuuta 1955 lukien, jolloin myös liikevaihto-
4387: momentin ja 8 § : n 1 momentin säännöksistä verolaki lakkaa olemasta voimassa.
4388: poiketen rajoitetaan liikevaihtoveron peri-
4389: mistä vuoden 1954 alusta lukien siten, että
4390: sanottua veroa vuoden 1954 aikana peritään 2 §.
4391: teollisessa liikkeessä 10 ja työliikkeessä 5 'Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
4392: sadalta sekä tavarain maahantuonnin yhtey- töönpanosta antaa tarvittaessa valtiovarain-
4393: dessä 12 sadalta. Veron periminen kaikesta ministeriö.
4394:
4395: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
4396:
4397: Esa Kaitila. Irma Karvikko.
4398: Juho Tenhiälä. Helge Miettunen.
4399: Harras Kyttä.
4400: 86
4401:
4402: IV,7. - Lak. al. N:o 19.
4403:
4404:
4405:
4406: Virkki ym..: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
4407:
4408: E d u s k u n n a ll e.
4409:
4410: Tilaston mukaan on meillä 2-15 pelto- maaseudun pien- ja käsiteollisuutta kohotta-
4411: hehtaarin suuruisia viljelmiä 225,677 ja näillä malla ja lisäämällä. Viime vuosina on eräs
4412: peltoa yhteensä 1,423,260 ha. Näillä tiloilla tällainen työala, nimittäin kankaitten käsin-
4413: asuu työkykyisiä ihmisiä n. 540,000. Jos kudonta, joka varsinkin eräissä osissa maata
4414: kysymyksessä olevilla tiloilla työn menekki on sitonut huomattavia määriä naistyövoi-
4415: olisi sama kuin kirjanpitotiloilla keskimäärin, maa, joutunut suuriin vaikeuksiin ulkoa
4416: tarvittaisiin niiden hoitoon, koti- ja karja- valtiovallan toimesta tuotettujen huokeahin-
4417: taloustyötkin mukaan lukien, enintään noin taisten tekstiilien aiheuttaman kilpailun ta-
4418: 150,000 työkykyisen ihmisen työmäärä. Näin kia, jopa niin, että monet kutojat tai pienet
4419: ollen on edellä mainitun kokoisilla tiloilla käsityöyritykset ovat kokonaan lopettaneet
4420: lähes 400,000 sellaista työkykyistä ihmistä, toimintansa. Täten ovat sellaisenaan ehkä
4421: joille ei heidän oma maataloutensa voi tar- tarpeelliset toimenpiteet talouselämän vakaut-
4422: jota kannattavaa työtä. On kyllä totta, että tamiseksi aiheuttaneet sivuvaikutuksia, joita
4423: metsien myyntihakkuitakin varten tarvitta- niillä ei suinkaan ole alunperin tarkoitettu.
4424: vasta työmäärästä, erittäinkin ajomiehistä ja Maaseudulla jo ennestäänkin varsinkin nais-
4425: hevostyövoimasta, saadaan huomattava osa ten työaloilla vallitseva työttömyys on niiden
4426: juuri näiltä tiloilta. Toisaalta on alle 2 pelto- johdosta lisääntynyt ja tämä luonnollisesti
4427: hehtaarin tiloilla ja maase•.1dun tilattoman alentaa ennestäänkin alhaista maaseutuväes-
4428: väestön piirissä suunnilleen niin paljon va- tön elintasoa.
4429: paata työvoimaa kuin metsätöissä keskimää- Asia olisi pyrittävä kiireellisesti korjaa-
4430: rin tarvitaan. maan. Eräs keino, jolla tilannetta voitaisiin
4431: Tärkeimpänä syynä maaseutu- ja eritoten huomattavasti parantaa, olisi, että käsin-
4432: pienviljelijäväestön alhaiseen elintasoon, jota kudotut tekstiilit ja niistä valmistetut asus-
4433: on koetettu nostaa erilaisilla kustannuksiltaan teet vapautettaisiin liikevaihtoverosta. Sen
4434: miljardeihin markkoihin nousevilla valtion lisäksi olisi luonnollisesti tarpeen, että mah-
4435: avustustoimenpiteillä, on juuri se, että suu- dollisimman nopeasti ryhdyttäisiin voimak-
4436: rella osalla pienviljelijäväestöstä ei ole omilla kaammin vaikuttaviin toimenpiteisiin yleensä
4437: tiloillaan saatavissa kannattavaa työtä. Jos maaseudun pienteollisuuden kehittämiseksi.
4438: edellä mainittu ylimääräinen työvoima voi- Liikevaihtoveron poistamisen edellä sano-
4439: taisiin sijoittaa tuotantoa palvelemaan vaik- tuista tavaroista ei pitäisi tuottaa vaikeuksia
4440: kapa vain keskimäärin 50 mk:n suuruisella liikevaihtoveron kannon valvonnassa, sillä
4441: tuntipalkalla, merkitsisi se yli 50 miljardin käsinkudotut kankaat on helppo erottaa teh-
4442: markan suuruista kansantaloudellista lisä- dasvalmisteista, ja sitä paitsi voitaisiin vaa-
4443: tuloa yksin työpalkkojen muodossa ja vastaa- tia, että käsinkudottuihin kankaisiin tai
4444: vasti maatalous- ja koko maaseutuväestön niistä valmistettuihin asusteisiin kutoja tai
4445: elintason nousua. Samalla se välittömästi valmistaja kiinnittäisi nimensä ja osoitteensa
4446: vaikuttaisi ehkäisevästi maaltapakoon ja vakuudeksi siitä, että tuote todella on käsi-
4447: maasta muuttoon, mikä juuri johtuu maa- työtä. Valtion tulojen kannalta taas edellä
4448: seudulla vallitsevasta työn puutteesta ja siitä ehdotetuna toimenpiteellä ei ole sanottavaa
4449: aiheutuvasta alhaisesta elintasosta. Pahin merkitystä.
4450: on nykyisin tilanne naistyövoiman suhteen, Edellä mainitun perusteella ehdotamme,
4451: jota ei voida sanottavasti käyttää sesonki-
4452: luontoisiin metsätöihinkään. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4453: Parannusta asiain tilaan saadaan vain van lakiehdotuksen:
4454: IV, 7. - Virkki ym. 87
4455:
4456:
4457: Laki
4458: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
4459: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään joulukuun 22 päivänä 1950 annetun liike-
4460: vaihtoverolain (605/50) 4 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna
4461: marraskuun 14 päivänä 1952 annetulla lailla (375/52), näin kuuluva uusi 23 kohta:
4462: 4 §. 23) käsin kudotut tekstiilit eivätkä niistä
4463: Liikevaihtoveron alaisia tavaroita eivät ole: valmistetut asusteet.
4464:
4465:
4466: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
4467:
4468: Helena Virkki. N. Kosola.
4469: Irma Hamara. Johannes Wirtanen.
4470: Niilo Honkala. Reino Ala-Kulju.
4471: Jaakko Hakala. Veikko Vennamo.
4472: R. Hallberg. Viljami Kalliokoski.
4473: Kalervo Saura. Laura Brander-Wallin.
4474: Kustaa Tiitu. Aukusti Pasanen.
4475: E. M. Tarkkanen. Urho Kähönen.
4476: T. Leivo-Larsson. Toivo H. Kinnunen.
4477: Kyllikki Pohjala. Atte Pakkanen.
4478: Aune Innala. Hilja Väänänen.
4479: Matti Heikkilä. Vieno Simonen.
4480: Aino Luostarinen.
4481: 88
4482:
4483: IV,s.- Lak. al. N:o 20.
4484:
4485:
4486:
4487:
4488: Suominen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muutta-
4489: misesta.
4490:
4491:
4492: E d u s k u n n a 11 e.
4493:
4494: Palotoimen hoitaminen on lakisääteinen n. 5,000,000 markkaan nousevasta kokonais-
4495: kunnallinen tehtävä, jota myöskin valtio hinnasta. Samanlainen on asianlaita myös-
4496: avustaa palosuojelurahastosta annettavin kin muun palokaluston hankintaan nähden.
4497: avustuksin suurempien palotoimen hoita- Raskaimpana liikevaihtoveron maksaminen
4498: mista koskevien perushankintojen ollessa ky- tuntuu kuitenkin juuri paloautojen sekä
4499: symyksessä. Tämän vuoksi tuntuu suoras- moottoripaloruiskujen, paloletkujen ja niihin
4500: taan käsittämättömältä, että myöskin palo- tarvittavien suihku- ja liitäntäkappaleiden
4501: toimen hoitamiseen tarvittavaa palokalustoa hankinnan yhteydessä. Tämän vuoksi olisi
4502: hankittaessa siitä on maksettava liikevaihto- liikevaihtovero poistettava edes näiltä palo-
4503: vero. Tämän johdosta palotoimen hoitami- toimen hoitamista varten välttämättömiltä,
4504: nen, koska palokalusto on muutenkin tavat- suhteettoman kallishintaisilta tarvikkeilta.
4505: toman kallista, aiheuttaa kunnille, varsinkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
4506: pienemmille, suhteettoman suuria kustannuk- kunnioittaen,
4507: sia. Niinpä esim. säiliöpaloautosta, jota jo
4508: nykyisin pidetään välttämättömänä mel- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4509: keinpä joka kunnassa, menee liikevaihtoveroa van lakiehdotuksen:
4510: n. 1 miljoona markkaa mainittujen autojen
4511:
4512:
4513: Laki
4514: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
4515: Edu~kunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun liike-
4516: vaihtoverolain (605/50) 4 § :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 2 päivänä marraskuuta
4517: 1951 annetussa laissa (543/51), uusi näin kuuluva 22 kohta:
4518: 4 §. letkut ja niihin tarvittavat suihkuputket ja
4519: Liikevaihtoverolain alaisia tavaroita eivät liitäntäkappaleet.
4520: ole:
4521: Tämä laki tulee voimaan päivänä
4522: 22. Paloautot, moottoripaloruiskut, palo- kuuta 195 .
4523:
4524:
4525: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
4526:
4527:
4528: Unto Suominen. Veikko Kokkola.
4529: Heikki Hykkäälä. 0. Muikku.
4530: 89
4531:
4532: IV,9. - Lak. al. N:o 21. IV,9. - Lagmot. N:o 21.
4533:
4534:
4535:
4536:
4537: öhman ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtovero- Öhman m. fl.: Förslag till lag om ändring
4538: lain muuttamisesta. av lagen angående omsättningsskatt.
4539:
4540:
4541: E d u s ik u n n a 11 e. T i II R i k s d a g e n.
4542:
4543: Kunnat ovat palolain mclman velvoitetut Kommunerna äro enligt lag skyldiga att
4544: hoitamaan yleisen turvallisuuden yllä:pitäimi- omhänderhava brandskyddet till den del det
4545: seen kuu1uvaa palotointa ja niiden on sitä ihänför sig tili upprätthållande av den all-
4546: varten muun muassa hankittava tarvittavaa männa säkerheten, och det ankommer därför
4547: kelustoa. Ei ole asiammukaista, että !kunnat på dem att utom annat anskaffa erforderliga
4548: joutuvat mruksama.an veroa siitä, että ne täyt- brandredskap. Det är under sådana förhål-
4549: tävät, mitä lruki niiltä vaatii, j,a on s•en ilanden icJke sikäligt, att kommunerna nödgas
4550: vuoiksi väärin, että valtio ika.ntaa Eikevaihto- erlägga ska.tt, för att de uppfyUa det,. som
4551: veroa palokalustosta. Palolaikikin nimen- lag ålägger dem,. och är det därför orätt att
4552: omaan edeHyttää, että v·altio avustaisi kuntia staten uppbär omsättningssikiatt för brand-
4553: palotoimen hoidossa. redskap. Brandlagen förmtsätter ju direkt,
4554: Edellä mainittu ristiriitaisuus on sitäkin att staten hjälper kommunerna vid skötseln
4555: suurempi, !kun valtio ei 'a.nna kunnille avus- av brand.skyddet.
4556: tuksia yleisistä varoista, vaan kantaa mu1lil1 Sagda motsättning är så myeket större,
4557: muassa sitä varten erityistä palosuojelumalk:- som staten ieke ger hj:äJlpen åt ikommunerna
4558: sua, jonikia tuotto oli vuoden 1951 menoar- ur allmänna medel, utan för detta ändamål
4559: vion mukaan 50,000,000 mariklkaa, josta förutom annat uppbär en särskild brand-
4560: 18,000,000 markkaa menoarvion mukaan oli skyddsavgift, vars inik:omst enligt 1951 års
4561: merkitty kunnille avustuksina jaettaviksi. 'budget steg tili 50,000,000 marik, varav
4562: Tänä vuonna ovat vastruruvat määrät seu.raa.- 18,000,000 mark antecknats såsom understöd
4563: vat: palosuojelumaksut 60,000,000 mark!kaa åt ikommun·erna. Detta år äro mo~arande
4564: ja avustukset lkrmnille 25,000,000 markikrua. belopp 60,000,000 marik i brandskyddsavgif-
4565: Kun nämäkin pienet ja erikoisverolla han- ter och 25,000,000 mar:k i understöd åt ik:om-
4566: kituista rahoist1a myönnettävät avustuiD9et pe- munerna.
4567: ritään runsain mitoin taikaisin Hiikevaihto- Då de med dessa små ooh genom särbe-
4568: verona, joka muusta palokalustosta puhumat- skattning anskiaffade medel giViila understö-
4569: takaan y;ksistääm paloautojen, moottoriruis- den :betydligt reduceras genom omsättnings-
4570: ikujen ja paloletllruj·en os•alta v. 1951 oli ar- ·skatten, som enhart för brandbil,ar,. motor-
4571: vioHaan noin 60,000,000 markkaa, on synty- sprutor och brandslangar år 1951 iberäkna-
4572: nyt tHa.nne, joka ilmeisesti vaatii !korjausta. des giva 60,000,000 marik, ihar ett 1äge upp-
4573: Sen sijaan, että valtion lain muikaan tulisi kommit, som ik:lart fordrar ik:orrigering. I
4574: tukea rpalotointa, se todellisuudessa rasikaasti stället för att staten lagenligt borde stöda
4575: verottaa sitä. brandskyddsverksamlheten heskattas denna i
4576: Liiikevaihrov·erosta palokaluston osalta joh- pra!ktilken starkt.
4577: tuva epä!kohta kasvaa vielä edellä mainittua- Det oberättigade i omsättningsheskattnin-
4578: kin räikeämmä'ksi siitä syystä, että suurin osa gen av brandreds!kap blir så mycket mera
4579: palokunnista ei ole ikuntien verovaroilla yillä- upprörande genom att större delen av brand-
4580: pidettäviä,. vaan vapaaehtoisia, joiden jäsenet !k:årerna ieke underhällas med ik:ommunernas
4581: ilmaisen työn lisäilmi vielä itse !kokoavat rvarat medel utan äro frivilliga, vilkas medlemmar
4582: pail.okalustonsa ihan!ldrimiseiksi. Heillä ei rus·ein helt utan ersättning ge sitt eget arbete och
4583: ole edes ma!hdollisuutta :maiksaa esim. palo- därtill insamla medel för anskaffande av
4584: auton hankikimisesta noin 1,000,000 marlkan brandredskap. De saikna ofta möjlighet att
4585: 12
4586: 90 IV,9. - Liikevaihtovero.
4587:
4588:
4589: suuruista veroa valtio1le, vaan rpaloa.uto jää vid ansik:affande av en rbrandbil erlägga den
4590: hallJklkimatta. tili ea 1,000,000 marik stigande omsättnings-
4591: Teollisuuslaitosten suojelemiseksi hankitta- skiatten, varför brandbi1en förblir obestähld.
4592: van paldkia1uston verotus ~ei myöskään ole Vis är icike heller besroattningen av brand-
4593: viisasta, sillä niissä sattuvat tulipalot vähen- redskaps am.sik:affande för industrianläggnin-
4594: tävät maa:mme tuotantokykyä, ja lisäksi gar, . ty i dessa inträffade eldsvådor nedsätta
4595: suuret teollisuustulipalot tuntuvat jo valtion landets produktionskapacitet, vartill kommer
4596: tulo- ja omaisuusveron tuotossa. att de stora industrieldsvådorna direkt in-
4597: Maassamme vuosittain S•attuvat n. 6,000 verika på statens inkomst- och förmögenhets-
4598: tulipaloa lisäävät raJkennustarvik:keiden puu- skatteinkomster.
4599: tetta ja asuntomrjuutta, joiden epäikohtien De i landet årligen inträffande 6,000 elds-
4600: poistamiselksi valtio toisililia tahoilla suurin vådorna öka såväl bristen på byggnadsmate-
4601: uhrauiksin toimii, joten ei ole tarkoituksen- rial som hostadsnöden, för vilikas avlägsnande
4602: mukaista, että työpaik!kojen, kotien ja ikan- staten på annat håll verrkar,. varför det icike
4603: sallisomaisuuden suojelemiseJksi ikerättyjä va- är ändamålsenligt att de medel, som stå till
4604: roja kaiken lisäksi raskiaasti verotetaan päin- buds för skyddande av arbetsplatser, hem och
4605: vastoin ikuin laiki ja ikansaärunnan oma hyöty nationalförmögenhet, därtill strängt beskat-
4606: edellyttää. tas i strid med vad lag och medborgarnas
4607: fördel förutsätta.
4608: Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huo- På grund av det anförda och med beak-
4609: mioon, ettei paloikaluston verotus ole valtion tande av att besikattningen av brandredsika-
4610: taloudessa mikään todehla vailkuttava tulo- pen icke för staten medför någon inkomst
4611: lähde, ehdotamme kunnioittaen, av betydelse föreslå vi vördsamt,
4612: että Eduskunta hyväksyisi seuraa- att Riksdagen måtte godkänna föl-
4613: van lakiehdotuksen: jande lagförslag:
4614:
4615: Lag
4616: Laki om ändring av lagen angående omsätt-
4617: liikevaihtoverolain muuttamisesta. ningsskatt.
4618: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään I en1ighet med Riksdagens beslut fogas till
4619: 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun liike- 4 § 1 mom. lagen den 22 december 1950 an-
4620: vaihtoverolain (605/50) 4 § :n 1 momentiin, gående omsättningsskatt (605/50), sådant
4621: sellaisena kuin se on 2 päivänä marraskuuta detta lagrum lyder i lagen den 2 november
4622: 1951 annetussa laissa (543/51), uusi näin 1951 (543/51), en ny sålydande 22 punkt:
4623: kuuluva 22 kohta:
4624: 4 §.
4625: 4 §. Icike underlydande omsättningsskattelagen
4626: Liikievailhtoverolain alaisia tavaroita eivät äro:
4627: ole:
4628: 22. Brandbilar, motorsprilltor, brandred-
4629: 22. Paloautot,. moottoriruisilmt, palole1lkut, shp, brandalarmredsikwp och primära eld-
4630: palohälytyslaitteet ja alkusammutusvälineet. släeik:ningsredskap.
4631:
4632:
4633: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1953. Helsingfors den 9 februari 1953.
4634:
4635: C. A. Öhman. Harras Kyttä. C. A. Öhman. Harras Kyttä.
4636: Ernst von Born. A. Simonen. Ernst von Born. A. Simonen.
4637: Eino Palovesi. Arthur Larson. Eino Palovesi. Arthur Larson.
4638: Aukusti Pasanen. Bruno J. Sundman. Aukusti Pasanen. Bruno J. Sundman.
4639: Niilo Honkala. G. Henriksson. Niilo Honkala. G. Henriksson.
4640: Toivo Kujala. Toivo Kujala.
4641: 91
4642:
4643: IV,1o. - Lak. al. N:o 22.
4644:
4645:
4646:
4647:
4648: Kyttä ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 13 §:n kumoami-
4649: sesta.
4650:
4651:
4652: Eduskunnalle.
4653:
4654: Elokuun 8 päivänä 1943 annetun leima- verrattain monimutkaisten säännösten tunte-
4655: verolain 13 §: ssä, sellaisena kuin se on muu- musta, joiden perusteella on määrättävä,
4656: tettuna joulukuun 14 päivänä 1951 anne- missä tapauksissa asiakirjat on puheena ole-
4657: tussa laissa, säädetään, että oikeuteen annet- villa liiteleimoilla varustettava ja milloin ne
4658: tavat asiakirjat on varustettava leimalla sa- ovat niistä vapaat. Lisäksi tämän veron kan-
4659: notussa lainpaikassa lähemmin määrätyissä toon liittyy se epäoikeudenmukaisuus, että
4660: tapauksissa niiden kappaleluvun mukaan sellainenkin henkilö, joka on haastettu oikeu-
4661: asiakirjojen laveudesta ja lehtiluvusta riip- teen vastaamaan täysin aiheettomaan kantee-
4662: pumatta. Kun kysymyksessä olevat leimat seen, joutuu liiteleimoina suorittamaan val-
4663: ovat määrältään verrattain pieniä, vaihdel- tiolle veroa, jolta kokonaan puuttuu hyväk-
4664: len 40 markasta 150 markkaan, on tämän syttävä peruste. Mainittava on myös se epä-
4665: veron tuotto verrattain vähäinen. Valtion oikeudenmukaisuus, että henkilö, joka val-
4666: taloudenpidon kannalta sillä ei ole kovin- mistaa asiansa hyvin ja esittää oikeudelle
4667: kaan suurta merkitystä ja onkin kysymyk- riittävän asiakirjaselvityksen, täten helpot-
4668: sessä olevan veron kanto ymmärrettävä taen tuomioistuimen työtä, joutuu oikeuden-
4669: sitä taustaa vasten, että se otettiin käytän- käynnistä maksamaan suuremmat maksut
4670: töön sota-aikana, jolloin pienimmätkin tulo- valtiolle kuin se, joka tyytyy puutteellisem-
4671: lähteet olivat valtiontaloudelle tärkeitä. piin selvityksiin.
4672: Puheena olevan veron kantaminen on käy- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4673: tännössä osoittautunut erittäin hankalaksi oi-
4674: keutta hakevalle maallikkoväestölle, joka ei että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4675: ole arvannut varautua sitä varten leimamer- van lakiehdotuksen:
4676: keillä ja jolta ei edes voida edellyttää niiden
4677:
4678:
4679:
4680: Laki
4681: leimaverolain 13 §: n kumoamisesta.
4682: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumo- tuna joulukuun 14 päivänä 1951 annetussa
4683: taan elokuun 8 päivänä 1943 annetun leima- laissa.
4684: verolain 13 §, sellaisena kuin se on muutet-
4685:
4686: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
4687:
4688: Harras Kyttä. Päiviö Hetemäki. Aaro Kauppi.
4689: Erkki W. Mohell. Oskari Lehtonen. Aukusti Pasanen.
4690: Grels Teir. Arvi Ahmavaara. Arvo Salminen.
4691: Ernst von Born. Arno Tuurna.
4692: 0. A. Öhman. A. Simonen.
4693: 92
4694:
4695: IV,11. - Lak. al. N:o 23.
4696:
4697: Hiltunen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 60 § :n muutta-
4698: misesta.
4699:
4700: Eduskunnalle.
4701: Kuten tunnettua, jakaa voimassa oleva roa kiertämään järjestämällä esim. maksutto-
4702: leimaverolaki huvitilaisuudet eri ryhmiin. rnia perheiltamia, joihin pääsymaksuna on
4703: Jaottelulla pyritään varmaankin yleisön hu- järjestön jäsenmaksu tai joku muu ylimää-
4704: vittelutasoa kohottamaan, mutta tulos on ve- räinen maksu. Kun huvitilaisuudet eivät
4705: ron korkeuden vuoksi useimmiten päinvas- kannata, saattaa kiusaus johtaa suoranaisiin
4706: tainen. Varsinkin maaseudun harvaanasu- väärinkäytöksiinkin, joista sanomalehdissä on
4707: tuilla seuduilla, joissa huvihuoneustot ovat silloin tällöin näkynyt uutisia. Leimaveron
4708: pieniä, eivät aatteellisten yhdistysten varsi- korkeus on johtanut varsinkin maaseudun
4709: naiset tanssitilaisuudet kannata. Tavallisten aatteelliset järjestöt taloudellisiin vaikeuk-
4710: tanssiaisten leimavero on 40 %, mutta jos siin, koska ne ovat pääasiassa tanssiaisten
4711: niissä myydään vaikkapa vain serpentiinejä, avulla voineet pitää toimintaansa pystyssä.
4712: silloin ne tulkitaan karnevaaleiksi, jolloin ve- Huvitulojen ehtyessä toimitalot rappeutuvat,
4713: roa kannetaan peräti 50%. Nykyisin nuo- koska järjestöillä ei ole varoja niiden kun-
4714: riso ei tyydy enää esim. äänilevymusiikkiin, nossa pitämiseen. Mielestämme olisi tans-
4715: vaan vaatii ehdottomasti elävämpää orkes- siaisten ja karnevaalien leimaveroa aatteel-
4716: terimusiikkia. Orkesterit taasen monijäseni- listen yhdistysten tilaisuuksista syytä alen-
4717: sinä tulevat niin kalliiksi, ettei edes huvi- taa.
4718: tilaisuudesta, jossa on myyty n. 300 pääsy- Sen vuoksi edellä olevaan viitaten ehdo-
4719: lippua a 100 mk, jää järjestäjilleen mitään tamme kunnioittaen,
4720: voittoa. Kun lailliset huvitilaisuudet eivät
4721: kannata, pyritään tavalla taikka toisella ve- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4722: van lakiehdotuksen:
4723:
4724: Laki.
4725: leimaverolain 60 §:n muuttamisesta.
4726: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima-
4727: verolain (662/43) 60 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1950 annetussa laissa
4728: (597/50), näin kuuluvaksi:
4729: 60 §. 1) tanssiaisista 40 prosenttia, paitsi rekis-
4730: Pääsylipuista sellaisiin jäljempänä mainit- teröidyn aatteellisen yhdistyksen tai yksin-
4731: tuihin yleisiin huvitilaisuuksiin, joista pääsy- omaan yleishyödyllisiä tarkoitusperiä palve-
4732: maksua kannetaan kaikilta tai joihakuilta levan yhteisön tai laitoksen toimeenpane-
4733: huvivierailta, on leimaveroa suoritettava seu- mista 25 prosenttia;
4734: raavat prosenttimäärät lipussa ilmoitetusta (2, 3, 4, 5 ja 6 kohta kuten voimassa ole-
4735: pääsymaksusta: vassa laissa) .
4736:
4737: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
4738: Onni Hiltunen. T. Leivo-Larsson. Kustaa Alanko.
4739: Eino Raunio. Arvi Turkka. Laura Brander-Wallin.
4740: Meeri Kalavainen. Juho Karvonen. Veikko Kokkola.
4741: Impi Lukkarinen. Jalmari Väisänen. Arvo Ahonen.
4742: Vappu Heinonen. Matti Lepistö. Arvo Sävelä.
4743: G. Henriksson. Juho Kuittinen. Martta Salmela-Järvinen.
4744: Bruno J. Sundman. Erkki W. Mohell. Urho Kulovaara.
4745: Viljo Virtanen. Aino Malkamäki. Elli Nurminen.
4746: Väinö Tikkaoja. Onni Peltonen. Valto Käkelä.
4747: Edvard Pesonen. Otto Toivonen. Heikki Hykkäälä.
4748: Artturi Koskinen.
4749: 93
4750:
4751: IV,12. - Lak. al. N:o 24.
4752:
4753: Aitio ym. : Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
4754:
4755: E d u s k u n n a 11 e.
4756: Voimassa olevan leimaverolain 60 §: n 1 toa harrastamaan ravintoloihin ja erinimisiin
4757: momentin mukaan peritään rekisteröidyn suljettuihin seuroihin.
4758: aatteellisen yhdistyksen toimeenpanemasta On näin ollen aivan välttämätöntä, että
4759: tanssi-iltamasta huviveroa 40 prosenttia pää- huviveroa alennetaan nykyisestä 40 prosen-
4760: sylippujen hinnasta. Huviveron suuruus on tista, jotta vapaaehtoista kasvatustyötä
4761: tehnyt aatteellisten yhdistysten toiminnan suorittavat aatteelliset yhdistykset voivat
4762: taloudellisesti erittäin vaikeaksi. Erikoisesti ryhtyä huvitilaisuuksia järjestämään talou-
4763: maaseudulla on näiden toiminta joutunut dellisen asemansa parantamiseksi. Huviveron
4764: tästä kärsimään. määrittelyssä olisi kuitenkin otettava huo-
4765: Korkea huvivero sekä tilaisuuksien jär- mioon huoneuston suuruus. koska huvitilai-
4766: jestelystä aiheutuvat kustannukset ovat vii- suuksien järjestelykustannukset pienemmissä
4767: meisten vuosien aikana johtaneet siihen, ettei huoneustoissa muodostuvat suhteellisesti kor-
4768: huvitilaisuuksia pienemmissä huoneustoissa keammiksi kuin suuremmissa. Ja lisäksi maa-
4769: taloudellisista syistä kannata järjestää. Tästä seudun pienet huoneustot ovat vielä monessa
4770: on ollut seurauksena, että aatteellisten yhdis- muussa suhteessa huonommassa asemassa
4771: tysten omistuksessa olevat talot uhkaavat kuin esimerkiksi suurten asutuskeskusten
4772: rappeutua varojen puutteessa. Urheiluseuro- loistohuoneustot.
4773: jen, nuorisojärjestöjen ja muiden yhdistys- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
4774: ten, joidenka melkeinpä ainoa tulolähde on nioittaen,
4775: ollut huvitilaisuuksista saama tulo, toiminta
4776: on joutunut huomattavasti kärsimään varo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4777: jen puuttuessa. Seurauksena on ollut, että van lakiehdotuksen:
4778: nuoriso on hakeutunut samaa huvittelumuo-
4779:
4780: Laki
4781: leimaverolain muuttamisesta.
4782: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1950 annetun
4783: leimaverolain (597/50) 60 §:n 1 momentin 1 kohta näin kuuluvaksi:
4784: 60 §. 10 prosenttia, kun huvihuoneusto on rekis-
4785: Pääsylipuista sellaisiin jäljempänä mainit- teröity enintään 200 henkilöä varten,
4786: tuihin yleisiin huvitilaisuuksiin, joista pääsy- 15 prosenttia, kun huvihuoneusto on rekis-
4787: maksua kannetaan kaikilta tai joiltakuilta teröity enintään 300 henkilöä varten,
4788: huvivierailta, on leimaveroa suoritettava seu- 20 prosenttia, kun huvihuoneusto on rekis-
4789: raavat prosenttimäärät lipussa ilmoitetusta teröity enintään 400 henkilöä varten,
4790: pääsymaksusta: 25 prosenttia, kun huvihuoneusto on rekis-
4791: 1) tanssiaisista 50 prosenttia, paitsi rekis- teröity enintään 500 henkilöä varten, sekä
4792: teröidyn aatteellisen yhdistyksen tai yksin- 30 prosenttia, kun huvihuoneusto on rekis-
4793: omaan yleishyödyllisiä tarkoitusperiä pal- teröity yli 500 henkilöä varten tai tilaisuus
4794: velevan yhteisön tai laitoksen toimeenpane- on järjestetty tanssilavalla tahi siihen verrat-
4795: mista tavalla paikalla.
4796:
4797: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
4798:
4799: Paavo Aitio. Usko Seppi.
4800: Antto Prunnila. Hugo Manninen.
4801: Kaino Haapanen. Ester Häikiö.
4802: Lauri Myllymäki.
4803: 94
4804:
4805: IV,1s. - Lak. al. N:o 25.
4806:
4807:
4808:
4809: Öhman: Ehdotus laiksi eräiden asuntokiinteistöjen ja asunto-
4810: osakkeiden verotusarvon määräämisestä vuodelta 1952'
4811: toimitettavassa tulo- ja Qmaisuusverotuksessa.
4812:
4813:
4814: E d u s k u n n a ll e.
4815:
4816: Talouselämän vakauttaruissuunnitelman kaan myös osakkeiden ja osuuksien omista-
4817: jatkuvan toteuttamisen eräänä edellytyksenä jilla, milloin heidän huoneistonsa on säännös-
4818: on, ettei säännösteltyjä asuinhuoneistojen tellyin vuokrin ollut annettuna vuokralle,
4819: vuokria ainakaan huomattavasti koroteta. tuli olla samanlainen oikeus kuin asuntokiin-
4820: Kun vuodelta 1950 toimitetussa tulo- ja teistöjen omistajalla saada vuokra korote-
4821: omaisuusverotuksessa asuntokiinteistöjen ja tuksi, jos niissä perusteissa, joiden mukaan
4822: etenkin sellaisten osakeyhtiöiden ja osuus- vuokrat määrättiin, tapahtui mm. veronkoro-
4823: kuntien, jotka omistavat tällaisia kiinteis- tuksen johdosta olennainen muutos, onkin
4824: töjä, osakkeiden ja osuuksien verotusarvoja näin ollen todettava, että heidän osaltaan se
4825: oli varsin huomattavasti korotettu ja tämä tarkoitus, vuokrien korotuksen tarpeetto-
4826: veronkorotus olisi osaltaan aiheuttanut vuok- maksi tekeminen, mihin edellä mainitulla
4827: rankorotuksen, annettiin joulukuun 28 päi- veronhuojennuslailla pyrittiin, on jäänyt saa-
4828: vänä 1951 laki (666/51) eräille asuntokiin- vuttamatta.
4829: teistöjen omistajille myönnettävistä veron- Hyväksyessään lain talouselämän säännös-
4830: huojennuksista. Tässä hallituksen esityksen telemisestä poikkeuksellisissa oloissa annetun
4831: pohjalta syntyneessä laissa myönnettiin sel- lain muuttamisesta siten, että tämä laki tuli
4832: laisille pääasiallisesti asuntotarkoitukseen edelleen olemaan voimassa vuoden 1953 lop-
4833: käytetyille asuinkiinteistöille, joiden vuokrat puun, ja pitäessään myös huoneenvuokrien
4834: olivat säännösteltyjä, veronhuojennus siten, säännöstelyä koskevien säännösten pysyttä-
4835: että mainitunlaisten asuinkiinteistöjen omis- mistä sellaisenaan säännöstelyvaltuuslaissa
4836: tajien vero määrättiin maksuunpantavaksi tarkoituksenmukaisena eduskunta on katso-
4837: uudelleen pysyttämällä tällöin näiden kiin- nut mm., että huoneenvuokrasäännöstelyä to-
4838: teistöjen ja niiden tonttien verotusarvo sa- teutettaessa on edelleen noudatettava tähän-
4839: moina kuin vuodelta 1949 toimitetussa vero- astisia periaatteita ja samalla pidettävä
4840: tuksessa. Verovelvollisen hyväksi luettiin huolta siitä, että säännöstellyt vuokrat vas-
4841: siten hänen ehkä jo maksamansa määrä ja taavat kiinteistöjen korko- ja hoitokustan-
4842: palautettiin, mitä hän mahdollisesti oli jou- nuksia. Tämän perusteella ja entisen koke-
4843: tunut jo maksuunpannun veron kannossa lii- muksen nojalla on ilmeistä, ettei vakautta-
4844: kaa suorittamaan. missuunnitelman noudattamiseen haitallisesti
4845: Sanottu laki koski siis vain asuinkiinteis- vaikuttavia säännösteltyjen vuokrien huo-
4846: töjen omistajia. Kun vuokrasäännöstely paik- mattavia korotuksia voida kuluvan vuoden
4847: kakunnilla, joilla se on voimassa, välittömästi aikana välttää, ellei vuokrien suuruutta
4848: koskee myös osake- ja muunlaisten asuinhuo- määrättäessä ruenoina huomioonotettavien ve-
4849: neistojen omistajia, olisi jo hallitusmuodos- rojen nousua estetä.
4850: sakin kansalaisten yhdenvertaisuudesta lain Sen vuoksi olisi erityisellä lailla, joka olisi
4851: edessä julkilausutun periaatteen mukaisesti saatettava voimaan, ennen kuin veron vah-
4852: myös heille ollut hyvitettävä samalla tavoin vistaminen on ehditty suorittaa, kiellettävä
4853: kuin asuinkiinteistöjen omistajille se vuok- sellaisten asuinkiinteistöjen ja asunto-osak-
4854: rankorotus, mikä heille huoneenvuokrien keiden verotusarvoa, joista edellä on ollut
4855: säännöstelystä annetun lain mukaan olisi ol- puhe, vuodelta 1952 toimitettavassa tulo- ja
4856: lut tuleva. Koska huoneenvuokrien säännös- omaisuusverotuksessa määräämästä korkeam-
4857: telystä vuonna 1950 voimassa olleen lain mu- maksi kuin miksi se olisi ollut vahvistettava
4858: IV,13, - öhman. 95
4859:
4860: vuodelta 1949 toimitettavaa tulo- ja omai- neet sen määräisinä, mitä ne olivat olleet
4861: suusverotusta varten annettujen määräysten sanottuna vuonna vuodelta 1949 toimitetussa
4862: mukaan. On näet huomattava, että ne las- verotuksessa.
4863: kelmat, joiden perusteella vuonna 1951 jou- Edellä olevan perusteella ja viitaten vai·
4864: duttiin siihen, että vuokria olisi sanotun vuo- tiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ehdotan,
4865: den lopussa ollut korotettava, ellei verohuo-
4866: jennuslakia olisi annettu, tehtiin edellyttä· että Eduskunta hyväksyisi seuraa.
4867: mällä, että verot olisivat vuodelta 1950 pysy· van lakiehdotuksen:
4868:
4869:
4870: Laki
4871: eräiden asuntokiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvon määräämisestä vuo.
4872: delta 1952 toimitattavassa tulo- ja omaisuusverotuksessa.
4873: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4874: 1 §. 2 §.
4875: Paikkakunnalla, jolla vuokrat siitä laissa Pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käytet-
4876: olevien valtuuksien nojalla on säännöstelty, tävänä, 1 §: ssä mainittuna rakennuksena pi-
4877: älköön pääasiallisesti asuntotarkoitukseen detään vain sellaista rakennusta, jonka huo-
4878: käytetyn rakennuksen, joka ei ole yksin- neistojen yhteenlasketusta iattiapinta-alasta,
4879: omaan omistajan hallinnassa, verotusarvoa ottamatta lukuun kellarikerroksessa olevia
4880: vuodelta 1952 toimitettavassa tulo- ja omai- huoneistoja, vähintään viittäkymmentä sa-
4881: suusverotuksessa määrättäkö korkeammaksi, dasosaa käytetään asuinhuoneistoina.
4882: kuin miksi se olisi ollut vahvistettava vuo-
4883: delta 1949 toimitettavaa tulo- ja omaisuus- 3 §.
4884: verotusta varten annettujen määräysten mu- Mitä 1 § : ssä on säädetty, on vastaavasti
4885: kaan. sovellettava osakeyhtiön osakkeisiin tai osuus-
4886: Älköön myöskään sellaisen rakennetun ton- kunnan osuuksiin, jotka oikeuttavat sano-
4887: tin, joka on rakennuksen omistajan oma ja tussa pykälässä tarkoitetulla paikkakunnalla
4888: jolla on pääasiallisesti edellä 1 momentissa olevassa rakennuksessa hallitsemaan asuin-
4889: tarkoitettuja rakennuksia, verotusarvoa vah- huoneistoa, ellei se pääasiallisesti ole omis-
4890: vistettako korkeammaksi kuin 1 momentissa tajan omassa käytössä.
4891: on rakennusten osalta määrätty.
4892:
4893: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
4894:
4895: C. A. Öhman.
4896: 96
4897:
4898: IV,14. - Lak. al. l(:o 26.
4899:
4900:
4901:
4902:
4903: Lappi-Seppälä ym.: Ehdotus laiksi eräiden asuntokiinteistö-
4904: jen ja kiinteistöosakkeiden verot1lsarvon määräämisestä
4905: vuodelta 1952 toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuk-
4906: sessa.
4907:
4908:
4909: E d u s k u n n a 11 e.
4910:
4911: Talouselämän v;aikam.ttamissuunnitelman verotusarvoa, ei ollut asiallisin perustein
4912: jatkuv·an toteuttamisen eräänä edellytyksenä •puolustettavissa, että nämä osalk!ikeet ja osuu-
4913: on, ettei sää.nnösteltyjä asuinhuoneistojen det jätettiin puheena oleva:n veron!b..uojen-
4914: 'V'Uoikria aina,maan !huomattavasti koroteta. nwksen ulkopuolelle. Yhtä perusteilematonta
4915: Kun vuodelta 1950 toimitetussa tuJo- ja oli muutoillikin, että veronhuojennus rajoitet-
4916: omaisuusverotuksessa asuntoikiinteistöjen ja tiin koskemaan vain osakeyhtiötä tai osuus-
4917: etenkin sellaisten. osa~eyhtiöiden. ja osuus- kuntaa, jolka omisti kiinteistön, muttei sen
4918: ikuntien, jotilm omistavat tällaisia. !kiinteis- osakkeiden tai osuuksien omistajia. Siihen
4919: töjä, osa>kJkeiden ja osuuksien verotusarvojru nähden, että v,uokrasäännöstely sen alaisina
4920: oli varsin huomattruvasti ikorotettu ja tämä paimkarkunnilla rajoittaa myöslkin omakoti-
4921: veronikorotus olisi os1altaan aiheuttanut vuoik- talojen ja sellaisten osake- tai muunlaisten
4922: rankorotuksen, annettiin joulukuun 28 päi- huoneistojen käyttöä, joissa omista;ja asuu ja
4923: vänä 1951 laki (666/51) eräille asuntokiinteis- koskia omiss;a huoneistoissa asuViat ihenikilöt
4924: töjen omistajille myönnettävistä veronhuojen- tästä asuntoedusta joutuvat suorittamaan
4925: nuksista. Tässä hallituksen esitylksen poh- vastiketta, jolka suunniLleen vast·aa sitä
4926: jalta sy;ntyneessä laissa myönnettiin sel1ai- VrUOkraa, :minkä vastaavanlaisten vuokrasään-
4927: sille pääasiallisesti asuntotarlroituikseen käy- nöstelynalaisten huoneistojen vuokralaiset
4928: tetyille asuinikiinteistöille, joidoo vuokrat ovat joutuneet maik:sa:m!l!an, j·a itse ikustant•a-
4929: olivat säännösteltJ71jä, veronhuojennus siten, maan a:sunto'jensa ikorjauiks,et, olisi edeLleen
4930: että mainitunlaisten: asuinikiinteistöjen omis- ollut kohtuul·lista, että puiheena oleva veron-
4931: tajietn vero määxättiin mruksuunp·runta'Valksi huojennus olisi :ulotettu koskemaan., paitsi
4932: uudelleen pysyttämählä tällöin näiden kiin- omakotitalojen omistajia, joihin se edusikunta-
4933: teistöjen ja niiden tonttien. verotusarvo sa- kiäsitteilyssä tapahtuneen muutolksen johdosta
4934: moina ikuin v,uodelta 1949 toimitetussa veron- ulotettiin,. myös mainit~aisia omissa huo--
4935: lkorotuks·essa. Verovelvollisen hyväiksi luet- :neistoissaan asuvia henkilöitä, varsinlkin ikun
4936: tiin sitten hänen ehkä jo maiksaananSia määxä vuolrnalaiset eivät joudu asuntoedusta maksa-
4937: ja palautettiin, mitä hän maJhdollisesti oli maan. veroa.
4938: joutunut jo maksuunpannun !Veron kannossa HyväJksyessään lain talouselämän säännös-
4939: liiikaa suorittamaan. telemisestä poiik:keuiksellisissa oloissa annetun
4940: Sanottu laJki ikosiki siis vain asuinikiinteis- ·lain muuttamisesta siten, että tämä iahl tuli
4941: töjä. Ifun vuokrasäännöstely ikiuitenikin edelleen olemaan voimassa vuoden. 1953 lop-
4942: paimkaikunniUa, missä se on ollut voimassa,. puun, ja pitäessään myös ihuoneenvuoikrien
4943: välittömästi ikosmi myös osailm- ja muun~ais säännösteJyä ikoSikevietn säännösten pysyttä-
4944: ten •asuinihuoneistojen omistajia ja tällaisten mistä sellaisenaan säännöstelyvaltuuslaissa
4945: huoneistojen hallintaan oikeuttavien osake- tarkoituiksenmukaisen:a edusflrnnta on katso..
4946: yhtiöiden osa~kJkeiden ja osuuskuntien osuuk- n.ut mm., että huoneenvuoikl"asäännöstelyä
4947: sien verotusarvoa oli vuodelta 1950 toimite- toteutettaessa on edelleen n{)IUdatettruva tähäm.-
4948: tussa 'Verotuksessa useasti korotettu suhteel- astisia •periaatteita j'a samalla pidettiiNä
4949: lisesti vielä enemmän ikuin asuin~kiinteistöjen huolta siitä, että säännöstellyt vuokrat vas-
4950: IV,14.- Lappi-Seppälä ym. 97
4951:
4952: taavat kiinteistöjen korko- ja hoiWkustan- 1949 toimiteUavaa tulo- j,a omaisuusverotusta
4953: nUJksia. Tämän perusteella ja entisen ikOike- varten annettujen määräysten mukaan. On
4954: muksen nojalla on ilmeistä, ettei vaikautta- näet huomattava, että ne rlasikelmat, joiden
4955: missuurmitelman noudattamiseen haitallisesti perusteella vuonna 1951 jouduttiin siihen,
4956: va:ilkuttavia säännösteltyjen vuokrien huo- että vuokria olisi sanotun vuoden lopussa
4957: mattavia korotuksia voida kuluvan vuoden ollut ikorotetta;v;a, ellei veronhuojennuslakia
4958: a:ilkana välttää, ellei vuokrien suuruutta mää- olisi annettu, tehtiin edellyttämählrä, että
4959: rättäessä menoina huomioonotettavien vero- verot olisivat vuodelta 1950 pysyneet sen
4960: jen nousua estetä. määräisinä, mitä ne olivat olleet sam.ottuna
4961: Sen vuoksi olisi ,erityisellä lailla, joka olisi vuonna vuodelta 1949 toimitetussa verotuk-
4962: saatettava voimaan, ennenkuin veron vahvis- sessa
4963: taminen on ehditty suorittaa, kiellettävä sel- Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
4964: laisten asuinkiinteistöjen j,a osaikikeiden vero- tiopäiväjärjestylksen 32 §: ään ehdotamme,
4965: tusarvoa, joista edellä on ollut puhe, vuo-.
4966: delta 1952 toimitettavassa tulo- ja omaisuus- että Eduskunta hyväksyisi seuraar
4967: verotuksessa miiäräämästä ikorikeammaiksi kuin van lakiehdotuksen:
4968: miksi se olisi oLlut vahvistettava vuodelta
4969:
4970:
4971:
4972: Laki
4973: eräiden asuntokiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden verotusarvon määräämisestä vuo-
4974: delta 1952 toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuksessa.
4975: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4976: 1 §. pidetään vain seHaista raik:ennusta, jonka
4977: Pailkikaikunnalla, johla vuokrat siitä laissa huoneistojen yhteool·asketusta latti.api·nta-
4978: olevien valtuuksien nojalla on säännöstelty, alasta,. ottamatta lukuun ik:ellarikerr6ksessa
4979: äLköön pääasiallisesti asuntotarkoitukseen olevia huoneistoja, vähintään viittäkymmentä
4980: käytetyn mikennuiksen verotusarvoa vuodelta sadasosaa :käytetään asuinrhuoneistoina.
4981: 1952 toimitettavassa tulo- ja omaisuusvero-
4982: tuksessa määrä ttäikö iko11keammaksi, kuin 3 §.
4983: miksi se olisi ollut vahvistettava vuodelta Jos 1 § :ssä tal1koitetun rakennuksen tai
4984: 1949 toimitettava:a tulo- ja omaisuusverotusta tontin omistaa ·asunto-osakeyhtiö taiokika sel-
4985: varten annettujen määräysten mUikaan. lainen osaikeY'htiö tai osuUSikunta, joka ei
4986: ÄLköön myösikään sellaisen rakennetun harjoita muuta toimintaa, on yhtiön osaik-
4987: tontin, joik1a on rakennUiksen omistajan oma ikeiden ja osuuskunnan osuuksien verotus-
4988: ja jolla on pääasiallisesti edellä 1 momen- arvon mäläräämisestä vastaavasti voimassa,
4989: tissa tai'koitettuja raikennuiksia, verotusarvoa mitä sanotussa pylkälä.ssä on säädetty. Sama
4990: Viahvistettwko korkeammaksi kuin 1 momen- on laki se1laistenikin osaikikeiden ja osuuksien
4991: tissa on rakennusten osalta määrätty. osalta, jotka oikeuttavat hallitsemaan mää-
4992: rättyä. lasuinhuoneistoa 1 § :ssä tarkoite-
4993: 2 §. tulla pa:ilkkrukunnalla olevassa rakennuksessa,
4994: Pääasiallisesti rasuntota11koitUikseen käytet- va:ilkka tämä ei ole selJlainen, kuin mainitussa
4995: tävänä, 1 §: ssä mainittuna rakennuiksena pyikälässrä sanotaan.
4996:
4997: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
4998:
4999: Jussi Lappi-Seppälä. R. Hallberg.
5000: Jaakko Hakala. N. Kosola.
5001: Niilo Honkala. Erkki Koivisto.
5002:
5003:
5004: 13
5005: 98
5006:
5007: IV,t5. - Lak. al. N:o 27.
5008:
5009: Leikola: Ehdotus laiksi valtion osanotosta Suomen Asunto-
5010: hypoteekkipankin eräiden lainain järjestelyyn annetun
5011: lain muuttamisesta.
5012:
5013: E d u s k u n n a ll e.
5014: Suomen Asuntohypoteekkipankki on hank- leen tukkuhintaindeksin mukaan 18-kertai-
5015: kinut varoja toimintaansa varten laskemalla seksi. Tällöin on lainojen määrä reaaliarvol-
5016: liikkeelle kaksi ulkomaanrahan määräistä taan omaisuuteen nähden, ulkomaisen rahan
5017: obligaatiolainaa, toisen v. 1927 suuruudeltaan vaihtokurssin nousun huomioon ottaen, eri
5018: 2 milj. Englannin puntaa sekä toisen v. 1928 indeksien mukaan, laskenut siitä, mitä se oli
5019: suuruudeltaan 10 milj. Amerikan Yhdysval- vuonna 1935, vuoteen 1952 verrattuna, seu-
5020: tain dollaria. Nämä lainat pankki sai halvalla raavasti: puutalaina rakennuskustannusin-
5021: korolla, vain 6.5% puutalainalle ja 6% deksin mukaan n. 14 %: iin, tukkuhintaindek-
5022: dollarilainalle. Vuonna 1934 nämä korot sin mukaan n. 16% :iin ja elinkustannusin-
5023: vielä alenivat, puutalaina 1.5 % ja dollari- deksin mukaan n. 25 % : iin; dollarilaina ra-
5024: laina 1 %, mistä lähtien korot ovat olleet kennuskustannusindeksin mukaan n. 20%: iin,
5025: niin alhaiset kuin vain 5 %. Kotimaisista lai- tukkuhintaindeksin mukaan n. 28 %: iin ja
5026: noista maksetaan korkoa tällä hetkellä 8 %, elinkustannusindeksin mukaan n. 45 % : iin.
5027: mikä korko oli vielä korkeampi esim. v. 1949. Vuonna 1949 annetun lain johdosta veron-
5028: Paitsi sitä, että korko on ollut näin halpa, maksajat ovat täten joutuneet lahjoittamaan
5029: on valtio lisäksi v: sta 1949 lähtien maksanut valtionveron muodossa niille varakkaille
5030: lainoista aiheutuneet ns. kurssitappiotkin. talonomistajille, jotka ovat jo hyötyneet yli
5031: Nämä tappiot ovat kuitenkin vain näennäi- 10-kertaisesti Suomen rahan määräisistä ve-
5032: siä. Vaikka punnan ja dollarin arvo on nous- loistaan ja reaaliarvoltaan moninkertaisesti
5033: sut, edellisen noin 2. s-, ja jälkimmäisen noin myös ulkomaisista veloistaan, satoja mil-
5034: 5-kertaiseksi v: sta 1935 lähtien nykyiseen joonia markkoja. On aivan kohtuutonta, että
5035: kurssiin verattuna, niin samanaikaisesti ra- tätä lahjoittamista edelleen jatketaan.
5036: kennusten arvo v:n 1935 elinkustannusindek- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
5037: sin mukaan laskettuna on kohonnut n. 11- nioittaen,
5038: kertaiseksi, saman vuoden rakennuskustan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5039: nusindeksin mukaan 20"kertaiseksi ja edel- van lakiehdotuksen:
5040:
5041: Laki
5042: valtion osanotosta Suomen Asuntohypoteekkipankin eräiden lainain järjestelyyn
5043: annetun lain muuttamisesta.
5044: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan valtion osanotosta Suomen Asuntohypo-
5045: teekkipankin eräiden lainain järjestelyyn 25 päivänä helmikuuta 1949 annetun lain 1 §
5046: ja muutetaan sanotun lain 2 ja 3 § näin kuuluviksi:
5047: 2 §. 3 §.
5048: Suomen Asuntohypoteekkipankin on käy- Ne Suomen Asuntohypoteekkipankin lai-
5049: tettävä valtion varoista 25. 2. 1949 annetun nat, jotka pankki ennen 1 päivää tammi-
5050: lain mukaan saamansa agiotappiokorvaukset kuuta 1949 on puuta- ja dollariobligaatio-
5051: sen rasituksen helpottamiseen, joka kohtaa lainainsa korkojen ja kuoletusten määräai-
5052: niitä pankin lainanottajia, joiden lainaehdot kaista suorittamista varten valtion varoista
5053: riippuvat puuta- ja dollariobligaatiolainain saanut, muunnetaan kuoletuslainaksi, jonka
5054: ehdoista. ehdot valtioneuvosto määrää.
5055:
5056: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
5057:
5058: Aare Leikola.
5059: 99
5060:
5061: IV,1a. - Lak. al. N:o 28.
5062:
5063:
5064: Koivisto ym.. : Ehdotus laiksi 13 päivänä elokuuta 1942 an-
5065: netun korvauslain mukaan korvaukseen oikeutetuista
5066: eräissä tapauksissa.
5067:
5068: Eduskunnalle.
5069:
5070: Siirtoväen sotiemme ja alueluovutusten temmin on voitu todeta, että eduskunta on
5071: johdosta menettämän omaisuuden korvaami- halunnut toisen korvauslain mukaan kor-
5072: sesta on säädetty 13 päivänä elokuuta 1942 vaukseen oikeutetuille varata uudet määrä-
5073: korvauslaki (656/42). Poikkeuksellisissa ajat, joiden hakemukset ovat hylätyt muo-
5074: oloissa säädetyillä laeilla ja asetuksilla ei dollisilla perusteilla, olisi kohtuullista, että
5075: aina ole voitu välttyä muodollisista virheelli- sellaisille korvaukseen oikeutetuille, joiden
5076: syyksistä silloin, kun lakia toimeenpannaan. korvaushakemukset ovat jätetyt tutkittavaksi
5077: Ns. ensimmäistä korvauslakia toimeenpan- ottamatta ns. ensimmäisen korvauslain pe-
5078: taessa oli laissa selvä säännös siitä, että mil- rusteella, varattaisiin uusi määräaika, uudis-
5079: loin korvaushakemus on jätetty säädetyn tamalla aikaisempi korvaushakemuksensa, te-
5080: määräajan jälkeen, ei hakemusta voida tut- kemättä siihen mitään muutoksia ja tulisi
5081: kia, ellei hakija ole voinut esittää hakemuk- hakijan uudistaa vain hakemuksensa. Uusia
5082: sensa myöhästymisen syyksi laillista estettä. hakemuksia ei tämän lain nojalla saa tehdä.
5083: Sitä vastoin toista korvauslakia sovellettaessa Edellä esitettyyn viitaten ja koska hallitus
5084: arvioimistarkastuslautakunnalla on valta, ei kyseessäolevasta asiasta ole antanut esi-
5085: milloin hakija on voinut esittää myöhästymi- tystä, kunnioittaen ehdotamme,
5086: sen syyksi painavia syitä, palauttaa asia
5087: asianomaiselle arvioimislautakunnalle uutta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5088: asianmukaista käsittelyä varten. Kun nyt- van lakiehdotuksen:
5089:
5090:
5091: Laki
5092: 13 päivänä elokuuta 1942 annetun korvauslain mukaan korvaukseen oikeutetuista
5093: eräissä tapauksissa.
5094: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä mää-
5095: rätyllä tavalla, säädetään:
5096: 1 §. Iisella perusteella tai myöhästyneenä, on tä-
5097: Sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, män lain perusteella oikeutettu uudistamaan
5098: suoritetaan valtion varoista korvausta vahin- hakemuksensa, josta hänen tulee tehdä kir-
5099: gosta, joka 30 päivän syyskuuta 1939 jäl- jallinen ilmoitus Helsingin keskusarvioimis-
5100: keen on sodanvaaran tai sodan johdosta ai- lautakunnalle kahden kuukauden kuluessa
5101: heutunut omaisuuden tuhoutumisesta, vahin- tämän lain voimaantulosta.
5102: goittumisesta tai katoamisesta.
5103: 3 §.
5104: 2 §. Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
5105: Korvaukseen oikeutettu, joka on jättänyt töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
5106: korvaushakemuksen korvauslain (656/42) tuksella.
5107: mukaan, mutta on hakemus hylätty muodol-
5108:
5109: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
5110:
5111: Erkki Koivisto. R. Hallberg. Urho Kähönen.
5112: 100
5113:
5114: IV,11. - Lak. al. N:o 29.
5115:
5116: Hallberg ym.: Ehdotus laiksi eräitten toisen korvauslain
5117: mukaan ratkaistujen korvaushakemusten uudesta käsitte-
5118: lystä ja uuden määräajan myöntämisestii korvaushakemus-
5119: ten tekemistä varten eräille saman korvauslain mukaan
5120: korvaukseM'· oikeutetuille annetun lain muuttamisesta.
5121:
5122: E d u s k u n n a ll e.
5123: Toisen korvauslain (390/45) mukaan eivät olivat saaneet jo aikaisemmin korvausta
5124: sellaiset vuokramiehet, jotka olisivat olleet muusta omaisuudestaan. 29 päivänä joulu-
5125: vuokrasopimuksen, lain tai muun vuokran- kuuta 1950 annetun lain (638/50) 2 § :n mu-
5126: autajaa sitovan määräyksen perusteella oi- kaisesti korvaukseen oikeutettu saa tehdä
5127: keutetut lunastamaan vuokra-alueensa omak- korvaushakemuksen, jos häneltä on korvaus-
5128: seen, olleet oikeutettuja saamaan korvausta. hakemus jäänyt kokonaan tekemättä. Kun sa-
5129: Tällainen oikeus sanotunlaisille vuokramie- notun lain soveltamisesta käytännössä on syn-
5130: hille annettiin vasta laeilla 8 päivänä marras- tynyt erimielisyyttä ja kun eri korvaukseen
5131: kuuta 1946 (768/46) ja 11 päivänä heinä- oikeutetut ovat joutuneet erilaiseen asemaan
5132: kuuta 1947 (562/47). Viimeksimainituissa samanlaisessa korvausasiassa, niin edellä esi-
5133: laeissa olevien säännösten mukaisesti oli kor- tetyn nojalla kunnioittaen ehdotamme,
5134: vaukseen oikeutetun haettava korvausta eri
5135: määräaikojen kuluessa. Tämän korvaushake- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5136: muksen saivat vuokramiehet tehdä, vaikka he van lakiehdotuksen:
5137:
5138: Laki.
5139: eräitten toisen korvauslain mukaan ratkaistujen korvaushakemusten uudesta käsitte-
5140: lystä ja uuden määräajan myöntämisestä korvaushakemusten tekemistä varten eräille
5141: saman korvauslain mukaan korvaukseen oikeutetuille annetun lain muuttamisesta.
5142: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä mää-
5143: rätyllä tavalla, muutetaan eräitten toisen korvauslain mukaan ratkaistujen korvaushake-
5144: musten uudesta käsittelystä ja uuden määräajan myöntämisestä korvaushakemusten teke-
5145: mistä varten eräille saman korvauslain mukaan korvaukseen oikeutetuille 29 päivänä jou-
5146: lukuuta 1950 annetun lain (638/50) 2 § näin kuuluvaksi:
5147: 2 §. saantioikeuden menettämisen uhalla, hakea
5148: Milloin toisen korvauslain mukaan kor- korvausta valtiovarainministeriöltä kahden
5149: vaukseen oikeutettu yksityinen henkilö on kuukauden kuluessa tämän lain voimaan-
5150: luovutetulla tai vuokratulla alueella menet- tulosta, sillä tavalla ja siinä järjestyksessä
5151: tänyt kiinteää tai irtainta omaisuutta, raken- kuin säädetään toisen korvauslain täytän-
5152: nuksia taikka sellaisen oikeuden tilaan, tont- töönpanosta ja soveltamisesta 5 päivänä tou-
5153: tiin, rakennukseen tai alueeseen, josta maini- kokuuta 1945 annetun asetuksen (391/45) 4
5154: taan toisen korvauslain muuttamisesta 8 päi- luvussa.
5155: vana marraskuuta 1946 annetun lain Vuokramies, joka on ollut oikeutettu lu-
5156: (768 /46) 4 § :n 5 momentissa, tai milloin nastamaan vuokra-alueensa lain, vuokrasopi-
5157: samoin korvaukseen oikeutettu poronomistaja muksen tai muun vuokranautajaa sitovan
5158: taikka paliskunta on sotatoimien tai alueluo- määräyksen perusteella, olkoon tämän lain
5159: vutuksen johdosta menettänyt porojaan, perusteella oikeutettu hakemaan korvausta
5160: mutta korvaushakemus toisen korvauslain valtiovarainministeriöltä samojen perusteiden
5161: nojalla on edellä mainitulta korvaukseen oi- mukaisesti mitä on säädetty 2 § : n 1 mo-
5162: keutetulta porojen osalta jäänyt kokonaan mentissa.
5163: tekemättä, tulee asianomaisen, korvauksen-
5164:
5165: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
5166:
5167: R. Hallberg. Erkki Koivisto.
5168: 101
5169:
5170: IV,1s. - Lak. al. N:o 30.
5171:
5172:
5173:
5174:
5175: Niukkanen ym. : Ehdotus lisäkorvauslaiksi.
5176:
5177:
5178: E d u s k u n n a ll e.
5179:
5180: Elokuun 13 päivänä 1942 annetun kor- että epäkohtia oli olemassa. Indeksiehdon
5181: vauslain (656/42) mukaan valtion tarkoitus puuttumisen vuoksi sanotuilta korvauksilta
5182: oli korvata siirtolaisille ne omaisuuden me- siirtoväki oli kärsinyt yli 80 miljardin mar-
5183: netykset, joita he olivat kärsineet vv. 1939- kan tappion, mikä merkitsee sitä, että kor-
5184: 40 käydyn sodan ja 1941 alkaneen ns. jatko- vauslain mukaisen asteikon tuottaman alen-
5185: sodan johdosta Karjalan takaisin valtauk- nuksen lisäksi siirtoväki oli saanut korvausta
5186: seen mennessä. Sen mukaan valtio suoritti vain n. 10 % todellisista menetyksistään.
5187: korvauksia 154,821 hakijalle yhteensä Kun siirtoväen saama korvaus !-korvaus-
5188: 9,807,994,000 mk. Korvaukset maksettiin lain mukaan korvatuista menetyksistä on
5189: v:sta 1943 alkaen osaksi rahana ja osaksi 5 näin vähäinen, niin on välttämätöntä, että
5190: tai 20 vuoden aikana lyhennettävinä obli- epäkohta korjataan ja lisäkorvausta makse-·
5191: gaatioina. Ensiksi mainittuja obligaatioita taan. Tämän korvauksen tulisi olla myös
5192: käytettiin koryausten maksuun 6,104,352,000 määrältään oikeudenmukainen hyvitys kor-
5193: mk - niiden viimeinen kuponki lunastettiin vaamatta jääneistä menetyksistä.
5194: v. 1948 - ja ns. pitkäaikaisia obligaatioita Korvausten maksua helpottaisi, jos kor-
5195: 2,219,255,000 markkaa; niiden viimeinen vausten maksua rajoitettaisiin ja korvausta
5196: kuoletuserä maksetaan v. 1965. ei maksettaisi kunnille, kuntayhtymille, seu-
5197: Rahanarvon jatkuvasta alentumisesta joh- rakunnille, lakanneille osakeyhtiöille, osuus-
5198: tui, ettei ensimmäisellä korvauslailla saavu- kunnille eikä muille yhtymille. Edelleen voi-
5199: tettu sitä tulosta, mihin sillä oli pyritty. Tä- taisiin harkita korvausten maksun rajoitta-
5200: män korvauslain nojalla korvausta saaneet mista myöskin yksityisten henkilöiden ja pe-
5201: jäivät taloudellisesti vaikeaan, jopa kestä- rikuntien kohdalla alkuperäiseen korvauksen
5202: mättömään asemaan. Tämä koskee erikoisesti saajaan tai, jos hän on kuollut, hänen avio-
5203: sitä siirtoväkeä, jonka menetykset korvattiin puolisoonsa ja suoraan aleneviin perillisiinsä.
5204: joko yksinomaan tai pääasiallisesti ensimmäi- Kalliiden täytäntöönpanokustannusten vält-
5205: sen korvauslain mukaisilla korvauksilla, joita tämiseksi lisäkorvausjärjestelmän olisi oltava
5206: rahan puutteessa jouduttiin myymään alle yksinkertainen ja helppo toimeenpanna. Li-
5207: nimellisarvon. säkorvaus pitäisi voida määrätä entisten kor-
5208: Siirtoväen keskuudessa on näihin epäkoh- vauspäätösten perusteella uusia lisäselvityk-
5209: tiin kiinitetty huomiota jatkuvasti ja esitetty siä vaatimatta ja nykyisten korvausviran-
5210: valtiovallalle yhä uudelleen toivomuksia lisä- omaisten lukumäärää sanottavasti lisäämätt&.
5211: korvauksen myöntämisestä. Valtioneuvosto Lisäkorvauksen määräminen olisi toimitet-
5212: antoikin finanssitoimikunnan tehtäväksi sel- tava yksinkertaisen laskutoimituksen perus~
5213: vittää kysymyksen siitä, onko elokuun 13 teella, jonka suorittamiseen ei tarvittaisi
5214: päivänä 1942 annetussa korvauslaissa sellai- muita tietoja kuin mitä korvauksensaajan
5215: sia epäkohtia, jotka ovat saattaneet toiselta ensimmäisen korvauslain mukaan saamasta
5216: puolen sanotun korvauslain mukaiset ja toi- korvauspäätöksestä ilmenee. Lisäkorvauslain
5217: selta puolen toukokuun 5 päivänä 1945 anne- toimeenpanosta johtuvat tehtävät voisi hoi-
5218: tun toisen korvauslain mukaiset korvauk- taa pääasiassa valtiokonttorin korvausasiain
5219: sensaajat keskenään erilaiseen asemaan, ja osasto.
5220: jos on, niin onko näissä tapauksissa mahdol- Myöskään velkojen järjestelyyn ei tämän
5221: lisuuksia suorittaa lisäkorvausta. lain puitteissa olisi syytä ryhtyä, koska se
5222: Tutkimuksissaan finanssitoimikunta totesi, olisi vaikeasti hoidettavissa ja kustannuksil-
5223: 102 IV,ts, - Lisäkorva.usla.ki.
5224:
5225:
5226: taan kallista ja koska pienen murto-osan rahana. Mikäli korvaus on sanottua summaa
5227: maksamisella ei olisi käytännöllistä merki- suurempi, maksettaisiin yli 50,000 markan
5228: tystä. nousevat korvaukset obligaatioina.
5229: Korvausten maksaminen olisi aloitettava Edellä sanotun mukaisesti ehdotamme
5230: vuonna 1954 ja maksaminen toimitettava kunnioittaen,
5231: neljän vuoden aikana sopivin kuoletuserin,
5232: lukuunottamatta pienempiä korvauksia, jotka että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5233: maksettaisiin 50,000 markan määrään saakka van lakiehdotuksen:
5234:
5235:
5236: Lisäkorvauslaki.
5237: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä mää-
5238: rätyllä tavalla, säädetään:
5239: 1 §. Suurin maksettava korvaus on 300,000 mk.
5240: Sen mukaan kuin tässä laissa tarkemmin Kotimaisille asunto-osakeyhtiöille, asunto-
5241: säädetään, suoritetaan jäljempänä mainituin osuuskunnille ja puolikunnallisille asuntoyh-
5242: rajoituksin valtion varoista lisäkorvausta tiölle sekä asunto-osakeyhtiöistä 5 päivänä
5243: niille, joille elokuun 13 päivänä 1942 anne- helmikuuta 1926 annetun lain 25 § : ssä tar-
5244: tun korvauslain (656/42) nojalla on myön- koitetulle osakeyhtiölle suoritettava korvaus
5245: netty korvausta niiden taloudellisten tappioi- määrätään siten, että se lasketaan 1 momen-
5246: den lieventämiseksi, joita sanotun lain mu- tin mukaan erikseen yhteisön jokaisen osak-
5247: kaan korvausta saaneet ovat joutuneet kär- kaan tai jäsenen yhtä enintään 100 neliö-
5248: simään rahan arvon alentumisen vuoksi. metrin huoneistoa vastaavasta osuudesta.
5249: Muille kotimaisille yhtiöille ja osuuskun-
5250: 2 §. nille, jotka ovat jatkaneet toimintaansa, voi
5251: Lisäkorvausta ei kuitenkaan suoriteta kun- valtiovarainministeriö harkinnan mukaan
5252: nille, kuntayhtymille, seurakunnille, muille myöntää enintään sen suuruisen korvauksen,
5253: uskonnollisille yhdyskunnille, luostareille, jonka tämän lain mukaan yksityinen henkilö
5254: aatteellisille yhdistyksille, opetus-, armeliai- on oikeutettu saamaan.
5255: suus-, taide- ja muille sellaisille laitoksille,
5256: säätiöille, toimintansa lopettaneille yhtiöille, 4 §.
5257: osuuskunnille, lukuunottamatta asunto-osake- Saadakseen lisäkorvausta on siihen oikeu-
5258: yhtiöitä ja -osuuskuntia tai niihin verratta- tetun tehtävä vahvistetulle lomakkeelle laa-
5259: via, eikä ulkomaalaisille. dittu valtiokonttorille osoitettu kirjallinen
5260: Milloin edellä mainitun lain mukaan kor- ilmoitus kolmen kuukauden kuluessa tämän
5261: vausta saanut henkilö on kuollut, suoritetaan lain voimaantulosta lisäkorvauksen menettä-
5262: lisäkorvausta vain vainajan alenevassa tai misen uhalla.
5263: ylenevässä polvessa oleville perillisille.
5264: 5 §.
5265: 3 §. Tämän lain mukaisessa korvausmenette-
5266: Lisäkorvaus määrätään edellä 1 §: ssä mai- lyssä ei toimiteta velkojen järjestelyä.
5267: nitun korvauslain mukaisten arvioiruisviran-
5268: omaisten tekemien päätösten perusteella ja 6 §.
5269: maksetaan vahvistetun suuruisina 100,000 Korvausmäärästä on valtiokonttorissa pi-
5270: markan määrään saakka täysimääräisinä ja dätettävä, mitä korvaukseen oikeutettu on
5271: suurempien korvausten osalta siten alennet- saanut valtion varoista lainaa 5 päivänä tou-
5272: tuina kuin jäljempänä oleva asteikko osoit- kokuuta 1945 annetun maanhankintalain
5273: taa: (396/45) ja samana päivänä annetun rahoi-
5274: Lisäkorvaus Llsäkorvaus- % tuslain (398/45) nojalla.
5275: Vahingon suuruus alarajan kohdalla alarajan yli·
5276: mk mk menevältä osalta Milloin korvausmäärästä 1 momentin mu-
5277: 100,000-200,000 100,000 90% kaan on pidätettävä obligaatioita, suoritetaan
5278: 200,000-300,000 190,000 80% siihen oikeutetulle sanottujen obligaatioiden
5279: 300,000- 270,000 70% korko lainan selvityspäivään saakka.
5280: IV,ts. - Niukka.nen ym. 103
5281:
5282: 7 §. vänä on pidettävä 1 päivää elokuuta 1954,
5283: Kun korvausmäärä on vahvistettu, suorit- maksetaan korkoa sanotusta päivästä.
5284: taa valtiokonttori korvauksen siihen oikeute- Valtio lunastaa obligaatiot siten, että
5285: tulle 50,000 markan määrään asti rahana niistä erääntyy 1 päivänä elokuuta vuosina
5286: sekä muulta osalta haltijalle asetetuilla, neljä 1955-1956 kunakin vuonna 33 sadalta sekä
5287: sadalta korkoa kasvavilla, jäljempänä 2 mo- vuonna 1957 34 sadalta.
5288: mentissa säädetyin tavoin luuastettavilla val-
5289: tion obligaatioilla, kuitenkin niin, että mikäli 8 §.
5290: maksettavaa määrää ei voida suorittaa maini- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
5291: tuilla obligaatioilla, ylimenevä määrä makse- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
5292: taan rahana. Obligaatioille, joiden antopäi- tuksella.
5293:
5294: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
5295:
5296: Juho Niukkanen. Nestori Kaasalainen.
5297: Juho Heitto. Urho Kähönen.
5298: Veikko Vennamo. Väinö Kaasalainen.
5299: Valto Käkelä. Jalmari Väisänen.
5300: Arno Tuurna. Erkki Koivisto.
5301: Joha.nnes Virolainen. R. Hallberg.
5302: Helena Virkki.
5303: 104
5304:
5305: IV,19. - Lak. al. N:o 31.
5306:
5307:
5308:
5309:
5310: Kuittinen ym. : Ehdotus lisäkorvauslaiksi.
5311:
5312:
5313: E d u s k u n n a 11 e.
5314:
5315: Siirtoväen keskuudessa on kasvanut tyy- lut, hänen suoraan ylenevässä tai alene-
5316: tymättömyys sen vuoksi, että luvattua ja vassa polvessa oleviin perillisiinsä.
5317: kauan odotettua hallituksen esitystä lisä- Kalliiden täytäntöönpanokustannusten
5318: korvausasiassa ei ole annettu eduskunnalle välttämiseksi lisäkorvausjärjestelmän pitäisi
5319: eikä muutenkaan ole ryhdytty toimenpitei- olla yksinkertainen ja helppo toimeenpanna.
5320: siin epäkohdan korjaamiseksi. Lisäkorvaus pitäisi voida määrätä entisten
5321: Elokuun 13 päivänä 1942 annetun korvaus- korvauspäätösten perusteella uusia lisäsel-
5322: lain (656/42) mukaan valtion tarkoitus oli vityksiä vaatimatta ja nykyisiä korvaus-
5323: korvata siirtolaisille ne menetykset, joita he viranomaisia lisäämättä. Lisäkorvauksen
5324: olivat kärsineet talvisodassa ja jatkosodan määrääminen olisi toimitettava yksinkertai-
5325: johdosta Karjalassa. Sen mukaan valtio sen laskutoimituksen perusteella, jonka
5326: suoritti korvauksia 154,821 hakijalle yh- suorittamiseen ei tarvittaisi muita tietoja kuin
5327: teensä 9.s miljardia markkaa. Rahanarvon mitä korvauksensaajan ensimmaisen kor-
5328: jatkuvasta alentumisesta johtuen ensimmäi- vauslain mukaan saamasta korvauspäätök-
5329: sellä korvauslailla ei saavutettu sitä tulosta, sestä ilmenee. Lisäkorvauslain toimeenpa-
5330: mihin pyrittiin. Tämän korvauslain nojalla non voisi hoitaa valtiokonttori.
5331: korvausta saaneet joutuivat vaikeaan ta- Myöskään velkojen järjestelyyn ei olisi
5332: loudelliseen asemaan. Erityisesti vähävarai- aihetta tämän lain puitteissa ryhtyä, koska
5333: set siirtolaiset kärsivät siitä, että joutuivat se olisi vaikeasti järjestettävissä ja kustan-
5334: rahanpuutteessa myymään vähät korvauk- nuksiltaan kallis ja koska pienen murto-
5335: smsa alihintaan ja kaiken lisäksi kärsivät osan maksamisella ei olisi käytännöllistä
5336: tässäkin aiheetta. merkitystä.
5337: Kun siirtoväen saama korvaus ensimmäi- Korvausten maksaminen olisi aloitettava
5338: sen korvauslain mukaan korvatuista mene- vuonna 1954 ja maksaminen toimitettava
5339: tyksistä on näin vähäinen, niin on välttä- neljän vuoden aikana sopivin kuoletuserin,
5340: mätöntä, että epäkohta korjataan ja lisä- lukuunottamatta pienemp1a korvauksia,
5341: korvausta maksetaan. Tämän korvauksen jotka maksettaisiin 50,000 markan määrään
5342: tulisi olla myös määrältään oikeudenmukai- saakka rahana. Mikäli korvaus on sanottua
5343: nen hyvitys korvaamatta jääneestä mene- summaa suurempi, maksettaisiin yli 50,000
5344: tyksestä. markan nousevat korvaukset kotimaisten
5345: Korvausten maksua helpottaisi, jos kor- tavarain tukkuhintaindeksiin sidotuin obli-
5346: vausten maksua rajoitettaisiin ja kor- gaatioin. Obligaatio-osalle olisi myönnet-
5347: vausta ei maksettaisi kunnille, kuntayhty- tävä indeksitakuu obligaatioiden autopäi-
5348: mille, seurakunnille, lakanneille osakeyh- västä lukien samoja periaatteita noudattaen
5349: tiöille, osuuskunnille eikä muille yhtymille, kuin toisessa korvauslaissa on säädetty.
5350: lukuunottamatta asunto-osakeyhtiöitä tai Edellä sanotun mukaisesti ehdotamme
5351: niihin verrattavia, eikä ulkomaalaisille. kunnioittaen,
5352: Edelleen voitaisiin harkita korvausten mak-
5353: sun rajoittamista myöskin yksityisten hen- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5354: kilöiden ja perikuntien kohdalla alkuperäi- van lakiehdotuksen:
5355: seen korvauksensaajaan tai jos hän on kuol-
5356: IV,1o, - Kuittinen ym. 105
5357:
5358:
5359: Lisäkorvauslaki.
5360: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
5361: määrätyllä tavalla, säädetään:
5362: 1 §. osuuskunnalle ja puolikunnalliselle asunto-
5363: Sen mukaan kuin tässä laissa tarkemmin yhtiölle sekä asunto-osakeyhtiöistä 5 päi-
5364: säädetään, suoritetaan jäljempänä mainituin vänä helmikuuta 1926 annetun lain 25
5365: rajoituksin valtion varoista lisäkorvausta §: ssä tarkoitetulle osakeyhtiölle suoritet-
5366: niille, joille elokuun 13 päivänä 1942 anne- tava korvaus määrätään siten, että se las-
5367: tun korvauslain (656/42) nojalla on myön- ketaan 1 momentin mukaan erikseen yhtei-
5368: netty korvausta niiden taloudellisten tap- sön jokaisen osakkaan tai jäsenen yhtä 100
5369: pioiden lieventämiseksi, joita sanotun lain neliömetrin huoneistoa vastaavasta osuu-
5370: mukaan korvausta saaneet ovat joutuneet desta.
5371: kärsimään rahan arvon alentumisen vuoksi.
5372: 4 §.
5373: 2 §. Saadakseen lisäkorvausta on siihen oikeu-
5374: Lisäkorvausta ei kuitenkaan suoriteta tetun tehtävä vahvistetulle lomakkeelle laa-
5375: kunnille, kuntayhtymille, seurakunnille, dittu valtiokanttorille osoitettu kirjallinen
5376: muille uskonnollisille yhdyskunnille, luos- ilmoitus kolmen kuukauden kuluessa tämän
5377: tareille, opetus-, armeliaisuus-, taide- ja lain voimaantulosta lisäkorvauksen menet-
5378: muille sellaisille laitoksille, säätiöille, aat- tämisen uhalla.
5379: teellisille yhdistyksille, yhtiöille, osuuskun-
5380: nille, lukuunottamatta asunto-osakeyhtiöitä 5 §.
5381: ja -osuuskuntia tai niihin verrattavia, eikä Tämän lain mukaisessa korvausmenette-
5382: ulkomaalaisille. lyssä ei toimiteta velkojen järjestelyä.
5383: Milloin edellä mainitun lain mukaan kor-
5384: vausta saanut henkilö on kuollut, suori-
5385: tetaan lisäkorvausta vain vainajan alene-
5386: vassa tai ylenevässä polvessa oleville perilli- 6 §.
5387: sille. Kun korvausmäärä on vahvistettu, suorit-
5388: taa valtiokonttori korvauksen siihen oikeu-
5389: 3 §. tetulle 50,000 markan määrään asti rahana
5390: Lisäkorvaus määrätään edellä 1 §: ssä sekä muulta osalta haltijalle asetetuilla,
5391: mainitun korvauslain mukaisten arvioimis- neljä sadalta korkoa kasvavilla, jäljempänä
5392: viranomaisten tekemien päätösten perus- 2 ja 3 momenteissa säädetyin tavoin luuas-
5393: teella ja maksetaan viidenkymmenen pro- tettavilla valtion obligaatioilla, kuitenkin
5394: sentin korotuksin 50,000 markan määrään niin, että mikäli maksettavaa määrää ei
5395: nousevien korvausten osalta ja suurempien voida tasan suorittaa mainituilla obligaa-
5396: korvausten kohdalla alempana olevan astei- tioilla, ylimenevä määrä maksetaan rahana.
5397: kon mukaan alenevasti, kuitenkin siten, Obligaatioille, joiden autopäivänä on pidet-
5398: että korkein lisäkorvaus on 190,000 mark- tävä 1 päivää elokuuta 1954, maksetaan
5399: kaa. korkoa sanotusta päivästä.
5400: Lisäkorvaus Lisäkorvaus % Edellä 1 momentissa tarkoitettujen obli-
5401: Vahingon suuruus alarajan kohdalla alarajan yli gaatioiden kulloinkin erääntyvä määrä on
5402: mk mk menevältä osalta
5403: korotettava yhtä monella kymmenellä sa-
5404: 0- 50,000 150% danneksella kuin kotimaisten tavarain tuk-
5405: 50,001-100,000 75,000 90% kuhintaindeksi lähinnä edellisessä maalis-
5406: 100,001-200,000 120,000 40% kuussa on täysiä kymmeniä sadanneksia
5407: 200,001-300,000 160,000 30% korkeampi kuin elokuussa vuonna 1955.
5408: 300,001- 190,000 20% Jos edellä tarkoitettu indeksi alenee siten,
5409: että se kysymyksessä olevassa elokuussa on
5410: Kotimaiselle asunto-osakeyhtiölle, asunto- täysiä kymmeniä sadanneksia alempi kuin
5411: 106 IV,t9. - LisiLkorvauslaki.
5412:
5413:
5414: elokuussa 1955, on obligaatioiden erääntyvä 7 §.
5415: määrä vastaavasti alennettava. Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
5416: Valtio lunastaa obligaatiot siten, että täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
5417: niistä erääntyy 1 päivänä elokuuta vuosina asetuksella.
5418: 1955-1957 kunakin vuonna 33 sadalta.
5419:
5420: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
5421:
5422: Juho Kuittinen. K. F. Haapasalo.
5423: 107
5424:
5425: IV,2o. - Lak. al. N:o 32.
5426:
5427:
5428:
5429: Muikku ym.: Ehdotus laiksi eräiden sodasta aiheutuneiden
5430: vahinkojen korvaamisesta.
5431:
5432:
5433: Eduskunnalle.
5434:
5435: Käytyjen sotien johdosta ovat rajamaakun- tää siten, että korvausmenettely perustuisi
5436: tiemme eräät kunnat pirstoutuneet varsin toisen korvauslain perusteisiin.
5437: pahoin. Niin suuremmille kuin myös pienem- Asian luonteesta johtuen ja kun hallitus ei
5438: mille tiloille on sattunut sellaisia vahinkoja, ole antanut asiasta esitystä kyseisen epäkoh-
5439: joita ei ole voitu korvata toisen korvauslain dan korjaamiseksi ja poistamiseksi, ehdo-
5440: mukaan. Kun tällaiset haitat ovat sodan ai- tamme kunnioittaen,
5441: heuttamia joko välittömästi tai välillisesti,
5442: olisi kohtuullista, että ne valtion varoista että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5443: korvattaisiin. Parhaiten voitaisiin asia järjes- van lakiehdotuksen:
5444:
5445:
5446:
5447: Laki
5448: eräiden sodasta aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta.
5449: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä mää-
5450: rätyllä tavalla, säädetään:
5451: 1 §. 3 §.
5452: Korvausta suoritetaan tämän lain nojalla Korvauksen suuruuden maaraa Helsingin
5453: vahingosta, joka on aiheutunut Sosialististen keskusarvioimislautakunta.
5454: Neuvostotasavaltain Liiton ja Suomen tasa-
5455: vallan välillä solmitun rauhansopimuksen pe- 4 §.
5456: rusteella tilalle tai tontille, rakennukselle tai Tätä lakia toimeenpantaessa noudatetaan
5457: muulle sellaiselle omaisuusesineelle, joka korvauksen suuruuteen, sen määräämiseen
5458: omistajan kädessä on menettänyt osittain ar- ja suoritukseen, velkojen maksuun ja vähen-
5459: vonsa. tämiseen, samoin kuin kaikkeen muuhunkin
5460: nähden, mitä toisessa korvauslaissa, sellai-
5461: 2 §. sena kuin se on myöhemmin muutettuna, on
5462: Korvaukseen oikeutetuille, jotka ovat saa- säädetty.
5463: neet korvausta toisen korvauslain mukaan, 5 §.
5464: voidaan eri hakemuksesta myöntää korvausta, Tämän lain täytäntöönpanosta ja sovelta-
5465: kun asiasta on hankittu viranomaisen lau- misesta annetaan tarkemmat määräykset ase-
5466: sunto. tuksella.
5467:
5468: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
5469:
5470: Otto Muikku. Heikki Bykkäälä.
5471: Kalle Jokinen. Pentti Niemi.
5472: 108
5473:
5474: IV,21.- Lak. al. N:o 33.
5475:
5476:
5477:
5478:
5479: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi valtion ja kunnan verofttksen
5480: perusteista.
5481:
5482:
5483: E d u s ik u n n alle.
5484:
5485: Tähän asti on valtion ja kuntien talous ettei sen !käsittelyn yhteydessä tehdyillä
5486: perustunut pääasiassa verotuloi'hin. Rasikaim- muutoksililaikaan voida saada siitä työläisten
5487: man taaikan ovat saaneet kantaa palkannaut- ja talonpoikien oikeutettuja etuja vastaavaa
5488: tUat ja muut kaupunkien ja maaseudun la!kia. Näin ollen SKDL: n edusikuntaryh-
5489: pieneläjät, kun sen sijaan suuromaisuuiksien, mään !kuuluvat allamainitut !kansanedustajat
5490: suurtuotanto- ja liikelaitosten sekä suurten ovat katsoneet väil.ttämättömälksi jättää laki-
5491: maa- ja mt'ltsätulojen verotus on jäänyt suh- esityksen valtion ja kunHen verotuksen pe-
5492: teellisesti paljon pienemmäksi. Verotusjär- r.usteista,, jotJka sisältävät määräyksiä ns.
5493: jestelmä on lisäksi muodostunut hyvin moni- aineellisen rvero-oiikeuden ,alaan kuuluvista
5494: mutkaiseksi. Verotaa:kan ikasv,aminen uhkaa sääunö:ksistä sekä verotusta toimittavista
5495: edelleenkin jatlkua ja työtätekevien ta:lonpoi- viranomaisista. Ratlkaiseva huojennus vero-
5496: kien, työläisten ja kesk:i!kerr01ksiin kuuluvien tukseen voidaan saada ainoastaan. toteutta-
5497: verorasitus edelleen suurentua. :maHa laa,jas;<;~a, mittaka.a,.vassa su.'.lrten teolli-
5498: Kauan odotettu hallituksen verouudistus, suuslaitosten ja panikikien kansallistaminoo.
5499: j<hl{a tuli eduskunnan !käsiteltäväksi syksyllä Kuitenkin jo nylkyisenikin verotusjärjestel-
5500: 1952, ei tarjoa mitään maihdollis;uuksia ny- män perusteellisella uudistamiseLla voidaan
5501: kyisten verotusolojen oleelliseen, muuttami- verotus suurelta osalta siirtää niiden kannet-
5502: seen ja verorasituksen vähentämiseen vähä- tavniksi, jotJka kykenevät siihen, kuten suur-
5503: varaisten kohdalla. Hanituksen verolalki- yhtymät, p:arukit ja muut liikelaitoikset.
5504: uudistus sisältää etupäässä joitakin verotuk- GVIe allekirjoittaneet olemme sitä :mieltä,
5505: sen teknilliseen suorittamiseen liittyviä muu- että verouudistuksen on vä1ttämättömästi no-
5506: toksia, kut·en valtion ja kunnallisveron yhdis- jattava siihen perusperiaatte,eseen, että toi-
5507: täminen sekä veronkannon ja muutoksen- meentulolle välttämättömät tulot on jätettävä
5508: haun yhdistäminen. Perusteiltaan hallituk- verotuksen ulkopuolelle. Tässä talikoituiksessa
5509: sen esitys ja sen johdosta tehdyt eri puo- esitämmekin laikiesitybessämme sellaista vä-
5510: lueiden muutosesitykset nojaavat nykyiseen hennystä veronalaisiin tuloihin luonnollisten
5511: verotusoiik:euteen. Mitään oleellisia muut01ksia henkilöiden kohdalla, että se vastaa tämän
5512: VJaltion ja kunnan rverotuksen perusteisiin ei periaatteen vaatimuksia. Toinen mielestämme
5513: näissä lakiesityksissä ole esitetty. Hallituk- perusperiaate orr, että työläisen ja työtäteke-
5514: sen esitys onkin herättänyt kaikkien kansa- vän talonpojan seikä niihin verrattavaill työ-
5515: laispiirien tahoilla voimakasta tyytymättö- tuloa verotetaan lievemmin kuin vieraan työ-
5516: myyttä. SKDL: n eduskuntaryhmä kiinnitti voiman ja keinottelun avulla hankittua tu,
5517: muiden_ ryhmien huomiota tähän seikkaan jo loa. Tästä johtuen laikiesityksessämme ehdo-
5518: syksyllä 1952 jättämällä yhteistyötarjouksen tetaanikin 20 % :n vähennystä pa1ikika- ja
5519: sosialidemOikraattiselle ja maalaisliiton edus- niihin verrattavista tuloista. Mielestämme
5520: l]mntaryhmille. Tämä tarjous ei saavuttanut aviopuolisoiden yhteisverotus ei myösikään
5521: myönteistä suhtautumista, minkä vuOiksi vastaa työtätekevien etuja. Sen vuoksi ehdo-
5522: edellytykset haJlituiksen verouudistuks:en pe- ta,mma\in tämän yhteisverotuiksen poista-
5523: msteelliselle muuttamiselle siinä vaiheessa mista. Verovelvollisten ja1kaminen veroluok-
5524: raukesivat. kiin sen perusteella, minkäilaiset perhesuh-
5525: HalHtUJksen verouudistus on snna maarm teet heinä on, vastaa ilmeisest1kin sodanai-
5526: työtätekeville kansanikerroksille epäedullinen, kaisten väestöpoliitikkojen laskelmia, mutta
5527: IV,21.- Haapanen ym. 109
5528:
5529: se ei vastaa työtätekevien etuja. Ei ole mi- Maatalouden verotUJksessa on todettu erit-
5530: tään perustetta jaoitella työläisiä eri ryh- täin suuria epäoiikeudenmukaisuuksia pien-
5531: miin sen mukaan, ikm.inka paljon he maiksa- viljelijäin verotuksen kohdalla. Suurimpana
5532: v<at veroa verotettavasta tulosta. Mielestämme syynä siihen on ollut isännän ja. perheen jä-
5533: perhesuhteista ja muista niihin verrattavista senten paLkan erilkseen verotta;minen. Näiden
5534: seikoista johtuvat t~kijåt voidam1 huomioida kuohuttavien epäoikeudenmukaisuuksien pois-
5535: parhaiten tekemällä riittävän suuret vähen- tamiseksi rehdotanllle siirtymistä yik.sinomaan
5536: nytkset verovelvollisen tu~oista. Välttämättö- pinta-alaverotuklseen, missä verotuksen perus-
5537: män toimeentulon turvaamiseksi tehtävät tarksi pannaan ne verotettavat tulot, jot:lm
5538: vä:hennj'ikset tuloista tarvitsevat täydennyk- a~le 10 peltohehtaaria. omaavilla maatalous-
5539: sekseen myöskin oi!keutt•a saada vähentää kiinteistöillä on. Suuremmilla ikiinteistöiJllä
5540: vastaava omaisuus veronalaisesta omaisuu- verotus tapahtuisi progressiivisesti siten, että
5541: desta. Lakiesity:ksessåmme esitämme tässä tar- pienimmän suuruusluokan tilojen keskimää-
5542: koituksessa yhden miljoonan markan yleistä räiset J1~hta;arituotot kerrotaan määrätyllä
5543: vähennystä sekä lasten kohdalta 200,000 kertoimella suurempien mara;talouskiinteistö-
5544: markkaa kultakin. Tämän lisälksi verolauta- jen verotusta suoritettaessa. Tässä ta:rtkoi-
5545: kunta voi harkintansa mUJkaan mäiärätä, tutksessa ,ehdota;mmekin :rnaatalouskiinteistöt
5546: •lminka suuri vähennys on tehtäivä seLlaisen jaettavaksi neljään suuruuslu()lkkaan, ja iillus-
5547: a1viopuolison •kohdalta,. jolla ei <Jle veron- sa:kin suuruusluokrassa olevien maatalouskiin-
5548: alaista omaisuutta. teistöjen verotettava tulo saadaan kertomrulla
5549: Samalla ik.un katsomme välttämättömä!ksi määrätyllä kertoimella pienimmän suuruus-
5550: ryhtyä perusteellisiin vä!hennyksiin työläis- 1uohn arvioidut hehtaarituotot.
5551: ten, talon,poi.lkien ja keskikerroksiin k.uulu- MetsäverotUJksessa on myöskin olemassa
5552: vien palkannauttij.ain kohdalla, on veron vakavia epiiJkohtia, mitkä johtaa siihen, että
5553: progressiivisuutta lisäfunäMä suurituloisten pienmetsänomistajat joutuvat kohtuuttoman
5554: verotusta kovennettava. Erityisesti verojen verorasituksen alaisiksi pinta-alaverotuksen
5555: ;lisääminen on välttämätöntä li~keyritysten perusteella määrätyistä :rnetsä.tuloistaan. Epä-
5556: kohdalla. Mielestämme verotulojen pääpaino kohdan poisrtamiselksi ·ehdotammek:in !kaikille
5557: on saat,ava liiketuloirhin. Nj'ikyisin suuret maatalouskiinteistöille, jotka harjoittavat var-
5558: liikeyritykset, kuten vientiteollisuutta har- sinailsta maataloutta, siis maanvi'lje1ystä ja
5559: joittavat monopoliyhtymät ja pankit, maksa- karjanhoittoa, 1pääelin'keinonaan ja siitä pää-
5560: vat veroa vain mitättömän pienestä osasta ashvllisen toimeentu'lonsa saavat, 30 vero-
5561: sa;amistaan tuloista. Kokemus on osoittanut, kuutiometriin saakka ulottuvaa vähennystä
5562: ettei verotusrviranomaisilla ole oLlut mahdol- kotitarvEfu:äytön !kohdalta. Tämä vähennys
5563: 1
5564: lisuutta eikä :aina riittävää haluaJkaan saada ei koske yhtiöitä. Lisäksi ehdotamme metsän-
5565: selvitetyksi suurten liikeyritysten todelliset myyntiveron 'käytäntöön otta;mista progressii-
5566: tulot. Tämän vuoksi ehdotamrnelkin, että visesti 200,000 markan vuotuisten lkantolhinta-
5567: lii!ketulojen verotus tapahtuu harkintavero- tu}ojen ylittävältä osalta.
5568: tuksella siten, että v,altioneuvosto ikunnanval-
5569: tuustojen esity:ksestä määrää liikeyrityksille Sen johdosta, että varsinkin maalaisllmn-
5570: määrätyt tuloprosentit ili:iJkevaihdosta 'lasket- nat ovat joutuneet suuriin vaikeuksiin val-
5571: tuna huomioon ottaen yritysten 'laajuus ja tion niille asettamien uusien menojen joh-
5572: laatu. Tämä tuloprosentti on suurille ja dosta, on verorasitus työtätekeville juuri
5573: vientikauppaa käyville yrityksi1le kor'keampi rlmnnanverotuksen yhteydessä erikoisen suuri.
5574: kuin muilla. Tätä tuloprosenttia määrät- Tämä johtuu suurelta osalta siitä, että kun-
5575: täessä valtione;uvoston on huomioitava myös- nanverotus UJ'Ikyisin ei ole progressiivinen.
5576: kin valtion ja !kunnan verotulojen tarve. Tämän vuoksi pidämme tarpeeHisena kun-
5577: i\fikäli valtio tarvitsee verotuloja enemmän nanverotuksen toimittamista progressiivisuu-
5578: kuin aikaisremmin, merkitsee se liilketulojen den pohjalla. Varsinkiu syrjäseuduiHa ole-
5579: verotuksen kirilstymistä. Lakiehdotus antaisi vien maa;laistfuuntien verotulojen lisäämiseksi
5580: valtioneuvostolle lisäksi mahdollisuuden vä- on mielestämme paikallaan, eUä yhtiöiden
5581: lillisten verojen huomattav;aan vähentämi- maa- ja metsäomaisuus verotetaan kunnan
5582: seen. varallisuusverona.
5583: 110 IVr211. - Veroperusteet.
5584:
5585:
5586: Hallituksen esityksessä ~hdoteta.an verotus- litsemisen kunnanvaltuustojen t~htäväksi. Sa-
5587: 1autakunnam. ja taJksoitmslautaJkunnan sel- moin ehdotamme tutJkijala.utllli!mnnan jäsen-
5588: laista yhdistämistä, että itse asiassa !kunnan ten valitsemisen kurm.anvaltuustoi:lle. Liike-
5589: päätäntävallta veroasioissa häviää, sillä hailli- laitosten tulojen ja omaisuuden selville saa-
5590: tlliksen esityksen muJkaan verolautakillnnan miseksi on välttämätöntä nykyisestään laa-
5591: enemmistön asettaa valtiovalta. Mielestämme jentaa veroviranomaisten oikeutta saada
5592: tämä on törkeää ilrunnallisen itsehallinnon tietoj:a liilkeyritytksiltä. Tärrnän: vuolksi ehdo-
5593: perusteiden loukkaamista ja johtaa verotuk- tammelkin verolautaJkmman ja sen jäsenten
5594: sen monimutilmistumiseen ja virikruvaltaisuu- suurempaa toimivaltaa tässä suht·eessa.
5595: teen. Mielestämme on verotusasioissa kansan Kailken edel!lä esitetyn perusteella esi-
5596: valitsemien ·luottamuselinten oikeutta lisät- tämme,
5597: tävä eiikä suinkaan vähennettävä. Sen v.uoksi että Eduskwnta hyväksyisi seuraa-
5598: ~hdotammehln verolautaJkunnan jäsenten va- voo lakiehdatukse'fl,:
5599:
5600:
5601:
5602:
5603: Laki
5604: valtion ja kunnan verotuksen perusteista.
5605: Edusikunnam. päätöksen mu!kaisesti, joilm on te:hty valtiopäiväjärjestY'ksen 68 § :ssä
5606: määrätyllä tavalla, säädetään:
5607: Yleisiä säännöksiä. 4 §:.
5608: Maatalousikiinteistönä pidetään tämäm 1ain
5609: 1 1§.
5610: mukaan sellaista tiLaa tai tiLan osaa tahi
5611: Valtiolle ja ilrnnnalle on vuosittain tämän muuta 1kiinteistöä, jolla harjoitetaan varsi-
5612: lain mukaan suoritettava veroa tulon ja naista maa- tai metsätaloutta. Jos kiinteis-
5613: varrullisuuden perusteella. tön jollakin osalla harjoitetaan muuta elin-
5614: keinoa, ei sitä osaa lueta maataloosikiinteis-
5615: 2 §. töön.
5616: Veroa suoritetaan siitä tulosta (tuilovero),
5617: joma verovelvollisella on tu[ovuotena ollut, 5 §.
5618: selkä sen varallisuuden perusteella (varalli- Alaikäisellä lapsella tal'!koitetaan tässä
5619: suusvero), joka hänellä on ollut tulovuoden laissa [asta, jotka en!Ilen tulovuoden a1ikua ei
5620: päättyessä. ole ,täyttänyt 17 v.uotta.
5621: Tuilovuotena on kalenterivuosi tai, jos Nuorella henkilöllä tarkoitetaan tässä
5622: verovelvollisen tilivuotena ei ole !kalenteri- laissa henkilöä, joka ennen tulovuoden alkua
5623: vuosi, se tilivuosi, j01ka on päättynyt lähinnä on täyttänyt 17, mutta ei 21 vuotta.
5624: ennen sen vuoden ·aLkua, jona verotus toimi- Milloin lapsoo. vanhemmat eivät ole olleet
5625: tetaan (verotUSJVUosi). Mitä tässä on sanottu avioliitossa tai he ovat välien rikikoutumisen
5626: tilivuodesta, sovellettakoon myös poronhoito- vuoksi asuneet erillään, katsotaan sen van-
5627: vuoteen. Mwatalouskiinteistöstä saadusta tu- hemmista elättäneen ~asta, jonka huolletta-
5628: losta verotetaan kuitenkin aina \lähinnä edel- vaksi lapsi on määrätty tai, ellei tällaista
5629: liseltä ikalenterivuodelta. määräystä ole annettu, jonilm välittömässä
5630: huollossa lapsi tulovuoden ruikana pääasialli-
5631: sesti on ollut.
5632: 3 §. Mitä tässä J·aissa säädetään lapsesta, oJ-
5633: Mitä tässä laissa säädetään ikiinteistöstä, ikoon vastaavasti voimassa myös ottolapsesta
5634: sovellettakoon myös se~Laiseen toisen maalla ja puolison lapsesta.
5635: olevaan rakennukseen tai muuhun laitok-
5636: seen, joka haJ.lintaoiike.uksineen maahan voi- 6 §..
5637: daan maanomistajaa ;kuulematta luovutt·aa Hallituksella on oikeus kwksinlkertaisen
5638: kolmannelle henkilölle. verotuksen ehkäisemiseksi tai lieventämiselksi
5639: IV,21. - Haapanen ym, 111
5640:
5641: sopimuksella myöntää poiiklkeuksia siitä, mitä Vakuutusyhtiö suorittaa ikumumveroa jo-
5642: tässä laissa sä.ädetään velvollisuudesta suo- kaiselle Irunnalle, missä sillä on vaikuutus-
5643: rittaa veroa uWk:omaalla saadusta tulosta ja maiksutuloja, vaJlruutusmaiksu:jen määrän p~
5644: siellä olevasta varalliSil'udesta sekä UJNro~ rustoolla.
5645: mailla asuvan tai ul!komaan kansalaisen ynnä
5646: ulJkomaisen yhteisön verovelvollisuudesta. 10 §.
5647: Jos liikettä tai ammattia on harjoitettu
5648: vaitaJkunnassa siten, ettei sitä voida katsoa
5649: harjoitetun erityisesti missään kunnassa, tahi
5650: V erovelvollisuus. jos ulkomaisella yhteisöllä tai henkilöllä,
5651: joka ei ole asunut valtakunnassa, on o11ut
5652: 7 §. henkilökohtaista tuloa ·täältä taitkika jos tu-
5653: Velvollinen suorittamaan valtion veroa tu- losta maksettavan veron 8 § : n 1 momentin
5654: ~on tai ~va!'allisuuden perostoolla on:
5655: mukaan muutoin ei voida katsoa ilruulruvan
5656: 1. tu:lovuotena valtallrunnassa asunut hen- millekään tietylle kunnalle, verovelvollisen
5657: kilö, valtakunnassa tasuneen !henkilön kuolin- on suoritettava kunnallisvero valtiovarain-
5658: pesä ja kotimainen yhteisö sekä täältä että ministeriölle vähävaraisille kunnille jaetta-
5659: muualta saamastaan tulosta ja tääUä tai vaksi.
5660: muual~la olevista varoistruan;
5661: 2. henkilö, j01ka ei ole tulovuotena asunut
5662: va;ltailrunnassa seikiä ulikomaalla asunoon hen- 11 §.
5663: kilön iiroolinpesä j-a ulkomainetn yhteisö täältä Se1"ä tulon että varallisuuden pe:rrusteellta
5664: s31amastaan tulosta tai täällä olevista varois- suoritettavasta verosta ovat vapaat, miikäli
5665: taan. jäljempänä ei toisin säädetä:
5666: 1. Suomen valtio ja sen [aitoikset, niihin
5667: luettuina Suomen Panikiki, kansaneläkelaitos
5668: 8 •§. ja Postisäästöpankki;
5669: Klillllan tuloveroa on edellisessä pyikälässä 2. kotimainen kunnallinen yhdyskunta,
5670: mainitun verovelvollisen suoritettava: evankelisluterilainen j~a 1kreiikikalaisikatolinen
5671: 1. kiinteistötulosta sille ilmnnalle, jossa ikirklko sekä niiden semaikunta samoin kuin
5672: kiinteistö on; muu uskonnollinen yhdyskunta, niin myös
5673: 2. liiketulosta sille llrnnnalle, jossa liikettä tieikunta, lainajyvästö, siemenrahasto, arme-
5674: on harjoitettu kiinteästä toimipaikasta; selkä liaisuuslaitos, sairaus- ja hautausavusrtus-
5675: 3. muusta eli henkilökohtaisesta tulosta ikassa sekä yJeisradiotoimintaa harjoittava
5676: kotikunnalle. kotimainen yhteisö;
5677: Kunnallista varallisuusveroa metsä- ja 3. sellainen ikotimainen eläkelaitos tai
5678: ma1aomaisuudestrurun suorittaa osakeyhtiö ja leski- ja orpokassa., joka saa avustusta y·lei-
5679: vaikuutusl·aitos sekä muu verovelvollinen, joilm sistä varoista tai joika on perustettu valtion,
5680: teollisessa toiminnassaan käyttää raaka- ilrunnallisen yhdyskunnan, seurakunnan tai
5681: aineena pääasiassa järeätä puutavaraa tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluk-
5682: pinotavaraa taiklka j01ka lkäy kauppaa sellai- sessa olevia varten, samoin ikuin sellainen
5683: sella puutava~alla, sille kunnalle, missä omai- työttömyyskassa, jona on oiik:Jeus s81ada apru-
5684: suus on. rahaa valtion varoista; sekä
5685: 4. sellainen kotimainen opetuslaitos, aat-
5686: 9 §. teellinen yhdistys ja muu yhteisö sekä val-
5687: Milloin tulo samasta >liiketoiminnasta on tion avustusta nauttiva maatalousikoneyh-
5688: katsottava saaduiksi useammassa kunnassa, tymä, jolla, sen tarlkoittamatta toiminnall81all
5689: siitä on enintään 5% verotettava siinä !kun- viiJlittömästi tuottaa siihen osallisille talou-
5690: nassa, jossa pääkonttori sijaitsee ja muu osa dellisia etuja, on tieteellinen, taiteellinen,
5691: niissä kunnissa, päiiJkonttoriikunta niihin luet- ikansanvaJistusta edistävä tai muu yleishyö-
5692: tuna, sen mukaan kuin eri kunnissa valmis- dyllinen tarikoitus.
5693: tettujen tavaroiden myyntiarvon, liikevaih-
5694: don suuruuden,. hakikuumäärän tai muun 12 '§.
5695: sellaisen perusteella on verotettavaksi tuloksi VW.tio ja sen laitokset selkä 11 § :n 2. koh-
5696: kunnan osalta katsottava. dassa mainittu yhteisö ovat verovelvollisia
5697: 112 IV,~11, - Veroperusteet.
5698:
5699:
5700: kunnalle sellaisen maatwlous- ja muun kiin- kertomalla edellisessä momentissa arvioidut
5701: teistön tai kiinteistön osan tulosta,. jota ei hehtwarituotot 2. su.uruusluokass.a. ikertoimella
5702: :käytetä yJeisee:n tal'lkoitu:kseen, s~kä kalru:~ 1.1, 3. suuruusluoikassa kertoimella 1.3 ja
5703: tuiksensa tulosta. 4. suuruusluok8!Ssa 'kertoimella 1.5.
5704: Niinikään valtio ja valtion laitokset ookä Edellä 2 momentissa tarkoitettu tuotto
5705: 11 §: n 2.. !kohd8!Ss.a mainittu yhteisö ovat määrätään !kunkin vuoden v•ero·tusta varten
5706: velvollisia suorittamaan kunnalle veroa yksi- vahvistettujen tuottoperusteiden nojalla.
5707: tyisyrityksiin verrattavan rteollisen, llmupal- V erotusilautaikunta määrää iharlkintansa mu-
5708: lisen tai muun miketoiminnan tuottamasta lkaan, mikä osa !kiinteistön maataloustulosta
5709: tulosta. on ikatsottav·a perheen jäsenen, jalkamatto-
5710: man ikuolinpesän osaikikaan ja yhteisomistuk-
5711: sessa olevan maatalouskiinteistön osaikikaan
5712: tuloksi kiinteistön hyvruksi tekemästään
5713: V erotettava tttlo ja varallisuus. työstä.
5714: 13 §.
5715: V eronalaiseksi tuloiksi 1katsotaa:n, j ä~j em-
5716: pänä mainituin ra:joitlllksin, mitä verovelvol- 15 §.
5717: linen on tulovuotena rahana tai rahanarvoi- Maatalouskiinteistön v•emnalaisena metsä-
5718: sena etuutena saanut. Verotettava tulo on taJ.oustutlona on pidettävä sitä puhdasta. tuot-
5719: se jäärmös, jOilm saadaan, ik.un veronalaisesta toa, joka samanlaatuisen metsän verokuutio-
5720: tulosta tehdään tässä laissa sa1litut vähen- metreissä ilmaistuna arvioidaan kunnassa
5721: nyJkset. tulovuotena päättyneenä. ja kahtena sitä
5722: edeltäneenä haikikuuVillotena vallinneen kanto-
5723: 14 §•. hintatason mukaan laskettuna sekä tulo-
5724: Maatalouskiinteistöstä saatu veronalainen vuoden hintatason mukaan muunnettuna
5725: maatwloustulo määrätään arvion perusteella 'ruestkimäärin vuotta kohti antaneen, kun
5726: ottamalla huomioon eri suuruusiluokkaa ole- paikJmkun:n,aJlla tavams,et hallinto- ja hoito-
5727: vien maatalouskiinteistöjen erilainen ik:annat- kustannUJkset otetaan huomioon.
5728: tavaisuus. Tässä t·arlkoitulksessa ma&talous- V erotetta'Vana tulona pidetään myöskin
5729: kiinteistöt jaetwan n·eljään suuruusluokkaan osa tulovuoden a:i;kana myyntiin tai mark-
5730: seuraavasti: Kiinteistö kuuluu ikinaJkäyttöön luovutetusta puutavarasta saa-
5731: 1. suuruus1uolclman, ik.un siinä on viljeltyä duista kantohintatuloista seuraavasti:
5732: maata alle 10 hoa, kantohintatulo yH 200,000, mutta alle
5733: 2. suuruusluokkaan, ilrun viljeltyä maata 500,000 analikan, 10 % kantoihintatulojen
5734: on 10-25 ha, määrästä;
5735: 3. suuruusluol.lclman, kun vilj~ltyä mwata JmntCYhintat:ulot 500,000-1,000,000 mark-
5736: on yli 25 mutta ~le 50 ha, s~kä kaa, 20% kantohintatulojen määrästä;
5737: 4. suuruusluokkaan, ik.un viljeltyä maata kantohintatulot 1,000,000-2,000,000 mark-
5738: on yli 50 ha. kaa, 30 % ikantohintatulojen määrästä;
5739: 1. suuruusluokkaan !kuuluvan kiinteistön kantohintatulot 2,000,000-4,000,000 mal'k-
5740: veronalaisena maat&loustulona on pidettävä kala, 40 % kantohintatulojen määrästä;
5741: sitä tuottoa, mikä samanlaisten kiinteistöjen kantohintatulot yli 4,000,000 ma!ikkaa,
5742: ikunnas.•m arvioidaan maanviljelyksen ja ikiar- 50% ikan:tohintatu1ojen määrästä.
5743: janhoidon osalta s~kä laskettuna pellon, V eronalaisena tulona ei ole pidettävä maa-
5744: luonnonniityn ja laidurrmaan tuotoksi tulo- tilataloutta harjoittavan ma1atalouskiinteistön
5745: vuotta edeltäneenä vuonna keskimäärin tulo- saamaa metsätuottoa, minkä se on käyttänyt
5746: vuoden hintatwson muk·aan antaneen, ottaen kiinteistön tarkoituksenmruJmiseen hoitoon,
5747: huomioon tuotteiden jalostaminen siihen mää- enintään kuit0rukin 30 verokuutiometriä vas-
5748: rään, mikä paikkakunnalla on yleistä, sekä taava tuotto.
5749: paikkakunnalla tavalliset käyttö- ja ilrun- Edellä 1 momentissa tarkoitettu tuotto
5750: nossapitollmstannuikset, maksetut työpalkat ja määrätään 1lwntkin vuoden verotusta Viarten
5751: kohtuulliset •arvon vähennykset. vahvistettujen tuottoperusteiden perustee1la.
5752: Muihin suuruusluokkiin !kuuluvien kiin- Yhteismetsistä saatu tulo verotetaan kun-
5753: teistöjen veronalainen maataloustulo saadaan kin osaJkkaan osuuden muilman.
5754: IV,21. - Haapanen ym. 113
5755:
5756: 16 ·§. kiinteistöllä olevasta sellaisesta tuotantolai-
5757: Verolautakunnan on tuottoperusteiden vah- t:oksesta, jota verotwksessa ei luetra eri liik-
5758: vistamista varten •ennen lokakuun 1 parvaa keoksi, aiheutunut tuoton !lisäys.
5759: tehtävä ehdotus siitä,. mi.lhin määriin arvioi-
5760: daan erilaisen pellon, luonnonniityn ja lai-
5761: dunmaan 14 § :ssä ta~koitetun tuoton tulo- 18 §.
5762: Poronhoidosta saatuna 1mlona on pidet-
5763: vuotena 'Päättyneenä talousvuotena hehtaaria
5764: kohti rmesikimä.ärin nousseen, määrättynä erik- tävä sitä puhdasta tuottoa, mikä poronhoi-
5765: seen erilaisen maa:nlaadun ym.nä tilusten si- don edellisenä poronhoitovuotena arvioidaan
5766: joitusten (verojyvitys), ja, milloin se tar- keskimä.ärin antaneen palisiknmnan toimesta
5767: luettua vuotta :vanhempaa poroa kohti,
5768: peelliseksi katsotaan, erikseen kiinteistön ase-
5769: man mu1kaan liike- ja [mlutuspa~kkoihin minkä verolautaku..Tlta palislmnnan esityk-
5770: nähden (vyöhykejako), sekä mihin määriin sest·ä :vuosittain määrää ja valtioneuvosto sit-
5771: arvioidaan ·erirlaisen (verolu01kitus) ja kulje- ten vahvistaa.
5772: 'msmahdollisuuksiin nähden eri asemassa ole-
5773: van (vyöhykejak10) metsämaan 15 § :ssä tar- 19 §.
5774: koitettu viimeisen halkikuuvuoden ikesikimää- Muusta ~dinteistöstä kuin maat&:louskiin-
5775: räinen tuotto. teistöstä sa.atuna tulona tai ma,atalous!kiin-
5776: Kappale verolautakm1nan tuottoperusteesta teistöstä saatuna muuna kiinteistötulona kuin
5777: tekemää päätöstä on viivytyksettä lähetettävä vnrsinaisena maataloustulona :ve•rotetaan pu1h-
5778: valtioneuvostolle sekä toinen !IDappale asetet- Ul,an tulon mukaan erikseen mää.rättyns:
5779: tava soveliaassa paikassa kunkin kunnan 1. vuo.l;:ratulo sekä puutarha- tai muusta
5780: alueella verovelvollisten nähtävä1ksi 14 päi- siihen verrathwasta :viljelyiksestä, Jrala~vc
5781: vän ajan siitä lukien, jolloin nähtävä!IDsi aset- destä, met.~ästysma.asta ynnä muiden sellais-
5782: taminen on saatettu tiedoksi sillä tavoin !kuin ten etuimt:vkffien hyvä1ksi käyttämisestä tai
5783: k,unnalliset ilmoitukset kunnass•a juLkaistaan, luovutukse.::ta saatu puhdas tulo;
5784: sitä päivää lwlmun ottamatta. Sillä, joka ei 2. se etu m'haksi arvioituna, Jo:l;;;a ylittää
5785: tyydy verolautakunnan päätökseen, on oikeus verov'elvollisen oman tai perheensä välttä-
5786: valtioneuvostolle tehdä muistutuksensa pää- miittömärrn tarpeeseen käytetyn oman tai va-
5787: tö8:ä vastaan :kirjelmällä, joka on mainit- ·P aan .asunnon ;
5788: tujen 14 päivän kuluessa toimitetta:v.a vero- 3. kaivoksen tai muun ikivennäislöydöksell
5789: lautakunnan puheenjohtajalle. :J;:::yttöoikeuden [wrvau:s, kuin anyös muust;.,
5790: Valtioneuvoston on, olipa :verorlautakunnan ];:iinte~in omaisuuden ikäyttämi~·estä saatu
5791: päätöstä vastaan tehty muistutus tai ei, teh- voitto-osuuskorvaus;
5792: 1:ava tuottoperusteisiin ne o~kaisut, jotka 4. Ei:M;:sen- tai ammatinharioitt.amiseen
5793: ovat tarpeen, jotta verotus tulisi koko 'Valta- tai liikkeen henrkilökmman asuntotarlwiturk-
5794: kunna:rna yhdenmukaiseks~, ja sen jälkeen siin käytetystä ~;:iirrteistöstä s2:atu etu raha&>:si
5795: :vahvistettava ne. Tämä valtioneuvoston pää- arvioituna; sekä
5796: tös on lopullinen. 5. 'kiinteistön ja sen tra•koitUJksiin ~"äyte
5797: tyn irtaimiston satunnaioesta luovutuksest:t
5798: 17 §. saatu voitto.
5799: Jos jollakin maata1ouskiinteistöHä käytetty
5800: viljelys- tai muu tuotantotapa oJeellisesti 20 §.
5801: poikkeaa. kunnassa yleensä käytetystä :vilje- Veronalaisena lii!k•etulona on pidettävä sitä
5802: l:vs- tai tuotantotavasta ta1kika jm jonkirn tuloa, mikä samanlaista liiketoimintaa har-
5803: 1;aatalous:dinteistön tuotto on hallan, kui-
5804: 1 joittavien ja samaa suuruu:sluoikkaa okwien
5805: vuuden, mesateen, tulvaveden, metsäpalon vemvelvollisten a.rvioidaan kesrkimäärin t:I1o-
5806: tai muun sellaisen johdosta vähentynyt enem- :vuonna saaneen.
5807: män kuin kunnassa yleensä, on edellisessä Tulo laskotaan miiäräproscnttina:
5808: tapauiksressa. saatu lisätulo ja, jälkimmäi<>essä vuosituotannon myyntiarvosta, milloin :ve-
5809: tap:mksessa. tulon vähentyminen otett.ava rovelvoUinen harjoittaa teollisuutta tai kä'li-
5810: tuloa arvioitaessa huomioon. Niinikään on työtä;
5811: maata:louskiinteistöstä saatuna :varsinais·en vuosimyynni::,tä, milloin verovelvolline<'-
5812: maataloustulon lisänä otettava huomioon harjoittaa kaupaliista toimintaa;
5813: 15
5814: 114 IV,•211. - Veroperusteet.
5815:
5816:
5817: vuotuisesta liikev·aihdosta, milloin verovel- tU!losta, jon\k,a arvioidaan muodostuneen V·al-
5818: vollinen harjoittaa palillclri- tai siihen verrat- taikunnassa harjoitetusta toiminnasta.
5819: tavaa toimintaa;
5820: <VUotuiSiten vakuutusmaksujen määrästä, 24 '§.
5821: milloin verovelvollinen harjoittaa vaik.uutus- Veronalaiseksi tul<Yksi ei kiatsota valtion
5822: toimintaa; selkä ei!kä kunnan verotll!ksessa:
5823: muiSSia tapauksissa verovelvollisen vuotui- 1. mitä on saatu naimaosana, avio-oikeu-
5824: sesta lii!lrevaihdosta tai bruttotuloista. den nojalla tai etuosana ja!kamattomasta p&-
5825: Milloin verovelvöllisen harjoittama liike-- sästä;
5826: toiminta on huomattavasti tavanmuiroaista 2. mitä on saatu perintönä tai testamen-
5827: laajempaa tai käsittää ulkomaille vientiä, tin nojalla taikika la:hjana;
5828: on edellä mainittu tuloprosentti määrättävä 3. stipendejä tai muuta apurahaa, joka
5829: korikeaiilill:lfuli. on saatu opintoja tai tutkimuksia varten,
5830: Liiiketulon arvioimista varten tarvittmat tahi tieteellisen tai taiteellisen toiminn·an
5831: tuloprosentit määrätään vuosittain erikseen. tunnustuikseJksi annettua pa1kikiota;
5832: 4. ikahloonlaista eläkettä selkä vailtiolta saa-
5833: 21 §. tua 1a:hj~a:palikikiota seJkä 1a:psi- ja pei'Ilnilisää,
5834: Verolautaikunnan on 20 §·:lll tarikoittamien ei kuitenka:an enempää ilrnin 200,000 markika.a
5835: tuloprosenttien vahvistamista varten vuosit- vuodessa;
5836: tain ennen tammi:k:uun viimeistä päivää teh- 5. työtaistelun ja työttömyyden johdosta
5837: tävä siitä ehdotus, joka on viivytyksettä ~ähe- työntekijän asianomaiselta ammatilliselta jär-
5838: tettävä valtioneuvostolle ja ik:appale tätä kos- jestöitä saamaa määrää;
5839: kevasta verolautaJlmmnan päätöksestä asetet- 6. henki- tai pääomav·ailmutuik:sen nojalla
5840: tma soveliaassa paiikassa ikunikin ilmnnan saatua pääomaa, miikäli se suoritetaan asian-
5841: alueella verovelvollisten nähtäväksi 14 päi- omaiselle itselleen, hänen puolis6llee11o suo-
5842: vän ajaksi siitä luikien, jolloin nähtäväksi raan ylenevässä tai W:eneva:ssa polvessa ole-
5843: asettaminen on sootettu tiedoksi. Sillä, joka valle sukulaiselleen tai !lruolinpesäilleen;
5844: ei tyydy verolautalkunnan p.äätöks·een, on 7. rikoslain 9 ~uvun 2 § :n 1 ja 3 ilrohdassa
5845: 1
5846:
5847:
5848: oirkeus valtioneuvostolile tehdä muistutuk- mainittuja ja niihin verrattavia v;a:hingon-
5849: sensa päätöstä vastaan kirjelmällä, joka on korv:aU!ksia, eiikä muista esinevahingoista suo-
5850: mainittujen 14 päivän ikruluessa toimitettava ritettuja ikorvauiksia, ei myöskään, mitä on
5851: verolautakunnan puheenjohta:jail1e. saatu sairauden tai vamman johdosta ikor-
5852: Valtioneuvoston on, oliipa verolautaikun1nan vaulksena vaJkuutuslaitokseJlta tai valtiolta, ei
5853: päätöstä vastaa tehty :muistutus tai ei, teh- silloinJman, kun ikorv·aus suoritetaan eläik-
5854: tävä tuloprosentteiib.in ne oiikaisut,. jotka ovat ikeenä tai elinkorlrona, paitsi siltä osailta
5855: tarpeen, jotta ne vastaisivat valtion ja kun- kuin sen vuotuismäärä ylittää 200,000 mark-
5856: tien verotulojen tarvetta ja jotta verotus ikaa;
5857: tulisi ikdko valtarkunnasSia yhdenmll!kaiseksi, 8. valtiolta saatua uutisraivauspalkikiota
5858: sekä sen jälkeen vahvistettava ne. Tämä sek-ä metsänpal'annus-, salaojitills- ja maan-
5859: valtioneuvoston päätös on lopuillinen. parannusavustusta ym. perustamisikustannuik-
5860: sia varten ann•ettua valtion apua;
5861: 22 §. 9. milloin kiinteistön omistaja on uudista-
5862: Muu kuin ·edellä mainittu tulo on henikilö- nut metsäänsä yksityismetsälain (161/28)
5863: ikohtaista tuloa, jona myös pidetään verovel- 2 § :n muiktaisen, metsälautakunnan hyväiksy-
5864: vollisen luonnollisen henkilÖill palkkatyötä :män su.unnitelman mukaan tai mihloin met-
5865: käyttämättä saamaa ammattitillloa. sänhoitolautakunnan eräistä toimenpiteistä
5866: v;ajaatuottoisten metsien uudistamiseksi anne-
5867: 23 §. tun lain (834/43) noj,alla antamien määräys-
5868: Jos sellainen uhlromaahla asuva henkilö tai ten muikainen uudistushalkikuu on joilla:ikin
5869: ulkomainen yhteisö, jolle ei ole myönnetty metsäialueella tai sen osaJla toimitettu, alueen
5870: oikeutta harjoittaa v•altrulrnnnassa elin1keinoa tai sen osan tuotto·a muualla maassa lähinnä
5871: tai jolla ei ole täällä kiinteätä toimipaiikkaa, seuraavien ikymmenen vuoden sekä Oulun ja
5872: harjoittaa täällä ansiotoimintaa, on täillaisen Lapin lään•eissä viidentoista 'V'Uoden aikana
5873: henkilön tai yhteisön suoritettava veroa siitä uudistamistöiden päättymisestä ~uik:ien; eiikä
5874: IV,21,- Haapanen ym. 115
5875:
5876: 10. lapsen ja nuoren henkilön omalLa työl- teella veronalainen tulo on arvioitava, har-
5877: lään saamaa tuloa, enintään kuitenkin kintansa mukaan määrätä se tulo, jonka pe-
5878: 100,000 mal'lkikaa. rusteella verotus on toimitettava.
5879: Vero1autalkunnan puheenjohtajalla, vara-
5880: 25 §. puheenjohtajalla ja jäsenellä on oikeus saada
5881: Luonnollisella lhenhllöllä ja ilmolinpesällä edellisessä momentissa tarkoitetulta verovel-
5882: on oikeus veronalaisista tuloistaan vähentää: volliselta kaikki tarvitsemansa selvitys vero-
5883: 1. välttämättömään toimeentuloon tarvit- velvollisen tulojen ja omaisuuden määrää-
5884: tava tulo se'l suuruisena kuin kunnanval- miseksi.
5885: tuusto vuosittain määrää, vähintään ikuiten-
5886: kin sosiaaliministeriön, työläisten, työtäteke- 28 §.
5887: vien talonpoikien ja henkisen työn tekijäin Veronalaisiksi varoiksi on btsottava va-
5888: :ammatillisten järjestöjen esitytksestä v:ahvisL rallisuusverotuksessa jäljempänä mainituin
5889: tama määrä; rajoituksin verovelvollisella tulovuoden päät-
5890: 2. luonnollisen henkilön työstä s31adun tyessä ollut rahanarvoinen omaisuus.
5891: tulon määrästä 20 %, jolloin työstä saatuna Verotettavat varat on se jäännös, jok·a
5892: tulona on pidettävä 22 § :ssä tarkoitettua SJaadaan, kun veronrulaisista varoista tehdään
5893: ammatti- ja palkkatuloa sekä 14 § :ssä tar- tässä laissa sallitut vähennyJkset.
5894: koitettua maataloustuloa, enintään kuitenkin
5895: 100,000 mal'lkikaa; 29 §.
5896: 3. vellktain korot, mikäli ne eivät nouse yli Verovapaita varoja ovat:
5897: 150,000 markan; sekä 1. verovelvollisen ja hänen perheensä hen-
5898: 4. Irunnallisverotuiksessa jokaisesta ala- kilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu irtai-
5899: ikäisestä lapsesta, jota verovelvollinen on misto, eivät kuitenkaan autot, moottoripyö-
5900: tulovuotena elättänyt, ikunnaHisvaltuuston rät, -veneet, purjeveneet, ratsuhevoset tai
5901: päätöksen mukaan kaupungeissa vähintään muut niihin verrattaViat esineet, eivätkä
5902: 25,000 ja enintään 40,000 markkaa ja maa- myö,skään tavallista suuremman arvoiset ko-
5903: laiskunnissa vähintään 15,000 ja enintään ruesineet;
5904: 30,000 ma1:1ldma. 2. vuokra- tai muu oiikeus asuntoon;
5905: 3. sellainen eläkeoirkeus ja oikeus muuhun
5906: 26 §. etuuteen, joka on myönnetty aikaisemman
5907: Verotruslautwkunta on oikeutettu sen il.i- vi:r"ka- tai työsuhteen perusteella, taikka oi-
5908: säksi, mitä edellä on säädetty, tffiremään keus 24 § : n 4 ja 7 kohdassa tarlkoitettuun
5909: luonnoHisen henkilön tuloista harkintansa eläklkeeseen, elirukorkoon $kä huoltoelWk:kee-
5910: mukaan vähennyiksiä sairauden, invaliditee- se en.
5911: tin., vanhuuden, !koulutuksen ja opintojen 30 1§.
5912: johdosta sekä työmatkasta ja toisel1a paikka- Varoihin kuuluvan omaisuuden arvo maa-
5913: kunnalla tehdystä työstä johtuvana; samoin rätään, mikäli ei jäljempänä toisin säädetä,
5914: voi verolautailmnta erittäin vaikeiden olosuh- sen käyvän hinnan mukaan, mikä sillä oli
5915: teiden vallitessa muutoinkin tehdä verovel- tulovuoden päättyessä omistajan kädessä ja
5916: vollisen tuloihin vähennyt!OOä, yhteensä enin- sillä paikalla, jossa se oli.
5917: tään !kuitenkin 100,000 ma:rlklkaa.
5918: 31 §.
5919: 27 §:. Kiinteistön ja muun varallisuuden arvos-
5920: Jos bnnallisverotuiks€8Sa muusta kiin- tus varallisuusverotuksessa toimitetaan ase-
5921: teistöstä IJruin varsinaisesta maatalouskiin- tuksella määrättävien perusteiden mukaan.
5922: teistöstä taiklka iliikkeestä SJaatu edellä tavoin
5923: laskettu verotettava tulo on jäänyt niin vä- 32 §.
5924: häiseksi, että sitä veronalaisen kiinteistön tai Omistajan veroiseksi ikatsotruan :
5925: liimkeen laatuun ja laajuuteen nähden !kat- 1. sellainen :kiinteän omaisuuden haltija,
5926: soen ei voida hyväiksyä veron suorittamisren jolla on omaisuuteen pysyvä lh.allintaoikeus;
5927: peruste~ksi, taikka jos täHaista tuloa ei ole 2. ehdollisen tontin haltija, jonlka hallinta-
5928: jäänyt lainkaan, on verolautaikunnalJa oikeus o:iJkeutta ei saa ottaa pois niin ilmuan kuin
5929: hankittuaan kaiken tarpeellisffirsi katsomansa hän suorittaa määrätyt maksut tai1kka on
5930: selvityksen niistä seikoista, joiden perus- antamatta asianmukaista lunastusta;
5931: 116 IV,2,1. - Veroperusteet.
5932:
5933:
5934: 3. eloon jäänyt puoliso, joka keskinäisen myös jokaista sellaista lasta kohti 200,000
5935: testamentin nojalla ha1litsee omaisuutta, niin martkkaa.
5936: myös se, jolla testamentin nojaHa tai muu- Mikäli aviopuotliso ~ei ole erikseen verotet-
5937: toin on oikeus saada elinajakseen tuotto sel- tava taikka hänellä ei ole veronalaista omai-
5938: 'l.aisesta omaisuudesta, joilika omistusoikeus suutta, on verolaut,aikunnan harkintansa mu-
5939: on määrätty hänen lapselleen t,ai tämän jäl- tlman määrättävä, kuinka suuri vähennys
5940: 'keläiselle; sekä aviopuolison kohdalta on verovelvoHiselle
5941: 4. se,, jolla muutoin on. o~ke;;Is nauttia myönnettäV'ä.
5942: tuotto toisen omaisuudesta, elleivät olosuhteet
5943: ole sellais1et, ettei häntä kohtuuden mll'kaan 36 §.
5944: voida pitää omistajan veroisena. Jos verovelvollinen on k,uollut ja häneltä
5945: on jäänyt leski, turvattomia ~'apsia tai muita
5946: 33 §. perillisiä, joiden ~elatus on pääasiassa ollut
5947: V eronalaisista varoista,an verovelvollisilla hänen ansionsa tai työnsä var<a,ssa, voidaan
5948: on o:UlDeus V'~ihentää veLkansa, ei kuitenkaan, vainajan tuloa ja omaisuutta harkinnan mu-
5949: mikäli ne kohdistuvat verovapaisiin varoihin, Uman vähentää tai ne kokonaan vapauttaa
5950: muulta kuin 'Siltä osalta, jolla velat ylittä.- verosta.
5951: vät näiden varojen määrän. Velkan.a, älköön
5952: 37 §.
5953: pidettäkö vm·ovel vollisen omaa pääomaa.
5954: V rc.roista vähennettäköön myös sel:!ainen Vero määrätään jä,ljerrnpänä säädettyjen
5955: velvoite, jonka nojalla verovelvollisen tu·lee perusteiden mukaan.
5956: •vas'tiik>keetta tai kerta ikai~kiaan annetust,a
5957: vrcstikkeesta määräajoin toimittaa toiselle ra- 38 §.
5958: hanarvoinen suoritus tai antaa toisen jossa- Jos sen jälkeen, kun välttämättömään toi-
5959: kin suhtees,sa käyttää hyvä:ks,cen verovelvol- meentuloon tarvittava vähennys ja muut
5960: liscm :kiinteätä omaisuutta, jos velvoitett·a edellä mainitut vähenny1kset on tehty, vero-
5961: '.'astaava oikeus on veronalainen. tettava tulo on enintään 50,000 man~ka·a,
5962: suoritetaan siitä veroa valtiolle 5 % tulon
5963: 34 §. määrästä. Tulojen suuretessa. suoritetaa:n
5964: Henkilö, joka tulovuoden päättyes1sä ei jokaiselta Esääntyvältä 50,000 marikalta tai
5965: asunut vaita'lmnnassa, niin myös ul'komainen sen osalta 3 % enemmän veroa kuin edelli-
5966: yhteisö, saakoon vähentää ainoastaan sen ve- seltä,, enintään kuite1Ikin 50 %.
5967: lan ja velvoitteen, joka ikohdi,stuu täällä sil- Jos verovelvollinen on tulovuotena elättä-
5968: loin olleeseen omaisuuteen. nyt alaikäistä lastaan, on jokaisesta niistä
5969: I\1illoin verovelvollis'Elll liiike on välittömästi tehtävä veroihin 6,000 maDkan vähennys, ei
5970: tai v2Jillisesti riippuvainen henkilöstä, joka kuitellikaan enempää kuin veron koko määrä.
5971: Bi arm valtakunnassa, tai ulkomaisesta liik-
5972: keestä, älköön verovelvollisen v·aroista vähen-
5973: nettäkö 'sitä osaa velasta,,. jota harkinnan 39 §.
5974: mukaan on pidettävä pääoman sijoituksena Jos varallisuus edellä mainittujen vähen-
5975: täällä olevaan lii:kkeeseen. nysten jälkeen kohoaa enintä,än 500,000
5976: markkaan, suoritetaan siitä vaJtiolle varaHi-
5977: suusveroa yksi tuhannelta. Varallisuuden
5978: 35 §. suuretessa suoritetaan jokaisel:ba seuraa!Valta
5979: Luonnollinen henkilö, jakamaton kuolin- 500,000 marka1ta tai sen osalta y,ksi tuhan-
5980: pesä tai yhteisomistuksess:a olevan maatalous- nelta enemmän veroa kuin edelliseltä, emn-
5981: kiinteistön tai metsäalueen omistajat ovat tään kuitenkin 20 tU'hannelta.
5982: o1keutettuja omaisuudestaan tekemään sdlai-
5983: ;:;en vähennyksen, joka kat,sotaan vä1ttämät-
5984: tömäksi toimeentulon turvaamis,eksi, enin- 40 §.
5985: tään kuitenkin y;ksi miljoona. markkaa. Yhteisö suorittaa veroa tulon perusteella
5986: J o~s verovelvollinen on ·asunut valtakun- valtiolle 50 % verotettavan tulonsa määrästä,
5987: na::x;;a ja tu:lovuotena elättänyt a1ai!käistä hillmun ottamatta os:uuskuntaa ja keskinäistä
5988: lastaan, vähennettäiköön hänen v,a.roistaan asunto-os~akeyhtiötä selkä muuta yhteisöä,
5989: IV,21. - Haapanen ym. 117
5990:
5991: jonka osakepääoma tai Dsuuik!sien arvo ei Veroviranomaiset.
5992: yJitä 5 milj. mar~kaa, jotllm suorittava.t veroa
5993: 32 % verotettavan tulonsa määrästä. 43 §.
5994: Va11allisuuden perusteella. maksettavaa ve- Verotuksen toimitt-amista varten maa jae-
5995: roa valtiol1e suorittaa osuuskunta, asunto- taan veropiirei:hin. Veropiirit määrää valtio-
5996: osakeyhtiö ja säästöpankki neljä tuhanne,lta. varainministeriö kuultuaan asianomaisi1a. kun-
5997: nallishallit;'J.ksia ja. lääninhaHituksia.
5998: 41 '§.
5999: Verotettavan tulon suuruuden mukaan 44 §.
6000: määrätään kunnanverotusta varten kullekin V eropiirissä on joikaista ikunta.a ·varten ve-
6001: kunnan verovel•voHiselle veroäyrejä rprogres- rolautaikunta.
6002: siivisesti siten, ·että vel'Otettav:asta tulosta Valtiovarainministeriö voi jakaa verolauta-
6003: tuhannen markan määrää vastaa kymmenen kunnan jaostoihin.
6004: tahi enemmän veroä.yriä. Veroäyrit määrä- VerolautaJkunnassa on puheenjoht·aja riit-
6005: tään verovelvolliseHe siten, että tävä määrä varapuheenjohtajia se1kä 'ilmusi
6006: 1. ·verotettavan tulon ollessa. enintään tai useampia muita jäseniä sen mukaan kuin
6007: 100,000 mar,l{lkaa, veroäyrien Lukumäärä on valtiovarainministeriö kunnJallishallitusta
6008: 10 tuhannelta; 'kuultuaan määrää. Verolautakunnassa voi
6009: 2. verotettavan tulon ollessa yli 100 000 '+ . 1. 11 .
6010: ·k m,e_rhn.n. o-'~a vam pU'heenjohtaja, varapu-
6011: mutta enintää1n 200,000 markikiaa, veroä;rie~ hee~Joht~Ja Ja .neljä muuta jäsentä, jos k:.un-
6012: lukumäärä alarajan ylittävältä osalta on 11 nalhshallrtus pitää tätä määrää riittävänä.
6013: tuhannelta; Verola.u taikunn·an puheenjoh ta.jana toimii
6014: 3. verotetta,van tulon ollessa yli 200,000 kunnanvaltuuston siihen valitsema heniki:lö
6015: markkaa, mutta enintään 400,000 maiikkaa, :sekä hänen estyneenä ollessaan samoin kun-
6016: veroäyrien lukumäärä aGaraj1a.n ylittävältä nanvaltuuston valitsema var.arpuhe-enjohtaja.
6017: osalta on 12 tuhann•elta;
6018: 4. verotettavan tulon ollessa yli 400,000
6019: mutta enintä:än 600,000 mar,kJkiaa, veroäyrie~ 45 §.
6020: Ve~o1autakunnan ;puheenjohtajan, varapu-
6021: lukumäärä a,larajan ylittävällt.ä osalta on 13
6022: tuhanneH1a; heenJoMajan ja jäsenet valits1ee ikunnallisval-
6023: 5. verotettavan tulon ollessa yli 600,000 tuusto Imlmeksi vuodeksi ikert~anaan sen mu-
6024: mutta enintään 800,000 markkaa, veroäyrie~ :kaan ikrJin luottamusmiesten vaalista on kun-
6025: lukumäärä alarajan ylittävältä osa:lta on 15 na1lislaissa säädetty.
6026: tuhannelt,a; sekä Valtiovarainministeriö mä.ärää veroillanta-
6027: 6. verotettavan tulon ollessa yli 800,000
6028: kuntaan lisäksi valtion asiamiehen.
6029: marikika1a, veroäyrien lwkumäärä ·alarajan
6030: 46 §.
6031: ylittävältä osa.Ita on 20 tuhannelta.
6032: Kunnallista varallisuusveroa suorittaa VerolautRkunnan Jasema. valittaessa on
6033: 8 1§ :n 2 momentissa talikoitettu verorvelvoni- pyrittävä, mikäli mahdollista siihen, että eri
6034: nen sen muk1aa,n kuin 40 § :ssä säädetään1. veronmaksaja!'yhmät tulevat siinä eduste-
6035: tuiksi.
6036: 42 §.
6037: 47 §.
6038: Kunnallishallituksen asiana on, saat,uaan
6039: verolautakunnalta ilmoituikisen verotuikBessa Verolautakunnan ja sen jaostojen kokouk-
6040: kertyvä:ksi laskettujen veroäyri-en kokonais- sista, asian !käsittelystä ja pää:Wksen teosta
6041: olkoon voimassa, mitä kunna1lis,esta lauta-
6042: määrästä,, vahvistaa veroäyrin hinta.
6043: Kun veroäyrin hinta on 1 momentissa mai- kunnasta on kunnaHislaiss·a säädetty.
6044: nituin tavoin vahvistettu, tulee verolauta-
6045: kunnan määrätä kun!kin verovelvollis1en mak- 48 §.
6046: settavan kunnaHisveron lopullinen suuruus Valtion asiamiehen tehtävänä on valvoa
6047: kertomal:la rv;eroäyrin hinta härnelle määrät- va:ltion etua verotuksessa.
6048: tyjen veroäyrien lwkumäärällä.
6049: Edellä 10 § :ssä mainituss1a tapauks·e,ssa 49 '§.
6050: ~äärätään. :lmmnanvero Helsingin k~aupun Jokaisessa lmnnassa on tutkijalautakunta.
6051: gille vahvistetun vero-äyrin hinnan mukwan. Tutkijalauta;kunnassa on kunnamv;altuuston
6052: 118 IV,.2,1. - Veroperusteet.
6053:
6054:
6055: valitsema puheenjohtaja ja varapuheenjoh- 50'§·.
6056: taja sekä kuusi tai useampia muita jäseniä. Tutikijalautaikuntaan sekä sen puheenjoh-
6057: Tutkijalautakunnan ja sen jaostojen jäse- tajaan, varapuheenjohtajaan ja muihin jäse-
6058: net varamiehineen valitaan samassa järjes- niin on V'astaavasti sovellettava, mitä vero-
6059: tyksessä lkuin verolautakunnan jäsenet, kui- lautakunnasta ja sen puheenjohtajasta, vara-
6060: tenkin niin, että tutkijalautakunnan jäse- puheenjohtajasta ja :muista jäsenistä on sää-
6061: nistä tulee olla verolautaku.ntruan \kuuluvia detty.
6062: vähintään neljäosa, mutta vähemmän kuin 51 §.
6063: puolet. Tarikemmat määräyJkset tämän lain täytän-
6064: Valtion etua tutkijaJlautalk.un~nassa valvoo töönpanosta ja sovel1utuiksesta annetaan ase-
6065: v~erolautakunnassa toimiv:a valtion asiamies. tuksella.
6066:
6067: Helsingissä 13 päiväm..ä hehniilruuta 1953.
6068:
6069: Kaino Haapanen. Matti Meriläinen.
6070: Esa Hietanen. Mikko Järvinen.
6071: Antto Prunnila. J. Mustonen.
6072: Lauri Myllymäki. Usko Seppi.
6073: Juho Rytkönen. Toivo Kujala.
6074: Yrjö Murto. Paavo Aitio.
6075: 119
6076:
6077: IV,22. - Lak. al. N:o 34.
6078:
6079:
6080:
6081:
6082: Leikola: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
6083: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun-
6084: nallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
6085:
6086:
6087: E d u s k u n n a ll e.
6088:
6089: Nykyinen verorasituksen raskaus vaatii eh- Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella
6090: dottomasti, että verotaakka pyritään jaka- eduskunta lausuikin vuonna 1950 toivomuk-
6091: maan mahdollisimman oikeudenmukaisesti sen, että hallitus selvityttäisi, millä tavoin
6092: kaikkien kansalaisten kesken. Tämän vuoksi kansanedustajain eduskuntatyöstään saarnat
6093: on herättänyt oikeutettua katkeruutta se, palkkiot voitaisiin oikeudenmukaisesti saattaa
6094: etteivät kansanedustajat maksa kunnallis- kokonaisuudessaan verotuksen alaisiksi. Hal-
6095: veroa edustajanpalkkiostaan ja että he val- litus ei kuitenkaan eduskunnalle viime syk-
6096: tioliekin ovat verovelvollisia vain puolesta synä jättämässään verolakiesityksessä ole ot-
6097: edustajanpalkkiosta. Tällainen erikoisvapau- tanut tätä toivomusta huomioon, vaan on
6098: tus veroista ei ole sopusoinnussa nykyi- esittänyt, että vain puolet kansanedustajain
6099: sen kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen palkkiosta olisi saatettava veronalaiseksi. Tä-
6100: kanssa. Kun kansanedustajat toimessaan jou- män johdosta ja pitäen kohtuullisena, että
6101: tuvat päättämään veroista, joista he itse ny- myös valtion !komiteain jäsenyydestä malkset-
6102: kyisen käytännön vallitessa edustajanpalk- tavat palkkiot saatetaan veronalaisiksi, ehdo-
6103: kionsa osalta miltei täydelleen vapautuvat, tan kunnioittaen kaiken edellä lausumani pe-
6104: saavat veronmaksajat sen vaikutelman, että rusteella,
6105: edustajat eivät omalta kohdaltaan tunne riit-
6106: tävää mielenkiintoa verorasituksen alentamis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
6107: pyrkimystä kohtaan, mistä kuluneet vuodet lakiehdotukset:
6108: ovatkin antaneet varsin kouriintuntuvia ko-
6109: kemuksia.
6110:
6111:
6112:
6113: Laki
6114: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
6115: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
6116: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 §:n 12 kohta, sellaisena kuin se on 6 päivänä lo-
6117: kakuuta 1950 annetussa laissa (489/50), näin kuuluvaksi:
6118: 24 §. mitean puheenjohtajalle ja jäsenelle komi-
6119: Tuloksi ei katsota: tean työn johdosta tehdyistä matkoista suo-
6120: ritettua matkakustannusten korvausta ja päi-
6121: 12) Tasavallan presidentin palkkausta ja värahaa;
6122: eläkettä sekä valtioneuvoston asettaman ko-
6123: 120 IV,22. - Edustajanpalkan verotus.
6124:
6125:
6126:
6127:
6128: Laki
6129: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
6130: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi-
6131: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: n 2 kohta, sellaisena kuin se on saman
6132: asetuksen muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1938 annetussa laissa (455/38), näin
6133: kuuluvaksi:
6134: 55 §. sitä, mitä valtio tai muu julkinen yhdys-
6135: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- kunta on myöntänyt tilapäisestä tehtävästä
6136: datettava seuraavia säännöksiä: johtuvien erityisten kustannusten peittämi-
6137: seksi, ulkomaisessa edustuksessa palvelevien
6138: 2) Verotettavana tulona ei ole pidettävä virantoimituspalkkiota, paikalliskorotusta se-
6139: stipendiä tai matka-apurahaa, joka on an- kä kurssi- ja hintavaihtelukorvausta.
6140: nettu tieteellisiä tai taiteellisia opintoja tai
6141: tieteellistä tutkimusta varten, ei myöskään
6142:
6143:
6144:
6145:
6146: Laki
6147: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
6148: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
6149: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: n 8 kohta, sellaisena kuin se on saman
6150: asetuksen muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1938 annetussa laissa (454/38), näin
6151: kuuluvaksi: ·
6152: 82 §. sitä, mitä valtio tai muu julkinen yhdys-
6153: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- kunta on myöntänyt tilapäisestä tehtävästä
6154: datettava seuraavia säännöksiä: johtuvien erityisten kustannusten peittämi-
6155: seksi, ulkomaisessa edustuksessa palvelevien
6156: 8) Verotettavana tulona ei ole pidettävä virantoimituspalkkiota, paikalliskorotusta se-
6157: stipendiä tai matka-apurahaa, joka on an- kä kurssi- ja hintavaihtelukorvausta eikä
6158: nettu tieteellisiä tai taiteellisia opintoja tai myöskään uudis- ja laidunraivauspalkkioita.
6159: tieteellistä tutkimusta varten, ei myöskään
6160:
6161: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
6162:
6163: Aare Leikola.
6164: 121
6165:
6166: IV,23. - Lak. al. N:o 35.
6167:
6168: Wiherheimo ym.: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain muut-
6169: tamisesta.
6170:
6171: E d u s k u n n a ll e.
6172: Tulo- ja omaisuusvero samoinkuin kunnal- joko kolmessa tai kahdessa erassa. Tämä
6173: lisverokin maksetaan pääasiallisesti jo ve- oikeus on kunnille ilmeisesti myönnetty
6174: rovuoden aikana ennakon pidätyksenä tai veronkantokustannusten alentamiseksi, eikä
6175: enn~konlmnnossa, joiden avulla päästään siitä voitane päätellä, että ennakkojen
6176: siihen, että valtio ja kunnat saavat verot erääntymispäivät olisi mahdollista määrätä
6177: ncpeammin käyttöönsä. Toisaalta ei julki- niin varhaisiksi, ettei verovelvollinen vielä
6178: sen yhdyskunnan ja verovelvollisen väli- maksupäivään mennessä ole saanut edes
6179: nen vel'ovelkasuhde voi syntyä ennen, kuin tilaisuutta sen tulon hankkimiseen, johon
6180: viimeksimainittu on veronalaisen tulon verotus kohdistuu. Jos kunta siis haluaa
6181: hankkinut. Näin ollen ei myöskään kiin- periä kunnallisveron ennakon esim. kol-
6182: teistö-, elinkeino-, liike- ja ammattitulosta messa erässä, olisivat erääntymispäivät
6183: suoritettavaa ennakkoa voitaisi määrätä huhti-, elo- ja joulukuun viimeiset päivät.
6184: maksettavaksi ennen kyseisen tulon kerty- Joissakin tapauksissa kunnat ovat kuiten-
6185: mistä. kin tässä kohden poikenneet yleisiä verotus-
6186: Ennakkoperintälain 41 §: n 1 momentissa periaatteita vastaavasta lain tulkinnasta
6187: säädetään mainitun periaatteen mukaisesti, määräämällä kaikki ennakot maksettaviksi
6188: että ennakot kannetaan neljässä erässä jopa verovuoden elokuuhun mennessä ja
6189: vuosineljänneksittäin. Tätä miiäräystä on siis jo ennen veronalaisen tulon hankinta-
6190: tulo- ja omaisuusveron osalta sovellettu aikaa. Jotta manitunlaiselta kohtuuttamuu-
6191: siten, että viimeistään kunkin vuosineljän- teen johtavalta ennakonkantomenettelyltä
6192: neksen viimeisenä päivänä on maksettava vältyttäisiin, olisi lain säännöstä kiireelli-
6193: neljännes kulumassa olevana vuonna han- sesti selvennettävä siten, että myös kunnai-
6194: ldttavasta tulosta menevästä verosta. Ve- Hsveron ennakkojen kanto nimenomaan
6195: rovelvollinen saa täten aikaa sen tulon määrättäisiin tapahtuvaksi vasta sitä mukaa
6196: hankkimiseen, josta hänen on vero mak- kuin veronalaiset tulot kertyvät.
6197: settava. Edellä lausutun nojalla ehdotamme,
6198: Lain 41 §: n 2 momentin mukaan voidaan
6199: kuitenkin kunnallisveron ennakko kantaa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6200: kunnanvaltuuston päätöksen mukaan myös van lakiehdotuksen:
6201:
6202: Laki,
6203: ennakkoperintälain muuttamisesta.
6204: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä lokakuuta 1946 annetun en-
6205: nakkoperintälain (696/46) 41 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi:
6206: 41 §. säädetty, kunnanvaltuuston päätöksen mu-
6207: kaan kantaa joko kolmessa erässä kolman-
6208: Kuitenkin voidaan 34 §: ssä mainittu en- nesvuosittain tai kahdessa erässä puolivuo-
6209: nakko, sen estämättä, mitä 1 momentissa on sittain erikseen määrättävinä aikoina.
6210:
6211: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
6212:
6213: T. A. Wiherheimo. Päiviö Hetemäki.
6214: T. Junnila. Erkki Koivisto.
6215: Irma Karvikko. Aare Leikola.
6216: 16
6217: 122
6218:
6219: 1V,24. - Lagmot. N:o 36.
6220:
6221:
6222: Öhman: Förslag till lag om ändring av lagen om förskotts-
6223: uppbörd.
6224:
6225: Till Riksdagen.
6226:
6227: Uti motiven till regeringens proposition behandlas av riksdagen och tili viiken före-
6228: N: o 39 till 1952 års diksdag med förslag tili slaget tili lag om förskottsupp börd ju är
6229: lag om förskottsuppbörd påpekas, att för- ansluten, skall fås godkänd i så god tid detta
6230: handsutbetalningen till kommunerna bör er- år, att densamma kan tillämpas från och
6231: läggas till fullt belopp och icke endast tili med börj-an av 1954. Detta synes emeller-
6232: 90 %. Förslaget ändrar också tidpunkterna tid vara mer än tvivelaktigt. Lagförslaget
6233: för betalningen åt kommunerna från kvar- är så vidlyftigt och de mot detsamma re-
6234: taliter till minst sex gånger om året. Riks- dan framställda ändringsyrkandena så
6235: dagsman A. Simonen m. fl. föreslår i lag- många och principiellt betydelsefulla att
6236: motion n: o 105 med rätta en sådan ändring man redan nu måste befara att, om också
6237: av propositionens förslag, att betalningen skatteförslaget leder till positivt resultat,
6238: ändras till månatlig. det kommer att taga avsevärt längre tid
6239: Kommunernas kassaställning är såsom känt förrän riksdagens behandling av detsamma
6240: mycket beträngd. Detta framgick med full fås slutförd.
6241: tydlighet över hela landet i samband med Men anledning härav synes en interimis-
6242: behandlingen av de kommunala budgeterna tisk ändring av § 53 i gällande lag av den
6243: för år 1953. Ännu klarare framgick detta 4 oktober 1946 om förskottsuppbörd vara
6244: senaste månad i samband med Helsingfors nödvändig för att i tid ge kommunerna
6245: stads elakartade kassamedelskris. En snabb den hjälp de är i brådskande behov av
6246: ändring av föreskrifterna om förhandsut- för upphjälpande av kassaställningen. J ag
6247: betalning av förskottsmedel är sålunda föreslår därför vördsamt,
6248: önskvärd och borde fås att träda i gällande
6249: kraft redan under loppet av innevarande år. att Riksdagen måtte godkänna föl-
6250: Den förhoppningen har visserligen uttalats, jande lagförslag:
6251: att den nya skattelagen, som för närvarande
6252:
6253:
6254: Lag
6255: om ändring av lag om förskottsuppbörd.
6256: 1 enlighet med riksdagens beslut skola 53 § 1 och 2 mom. Iagen den 4 oktober
6257: 1946 om förskottsuppbörd (696/46), sådana de lyda i lagen den 20 december 1946
6258: (873/46), erhålla följande ändrade lydelse:
6259: 53 §. utbetala hela det belopp, som enligt av kom-
6260: Länstyrelsen skall varje kalenderår på munen föregående år avgiven slutlig redo-
6261: förhand till kommun utbetala 100 procent visning vid förskottsupp börden innehållits
6262: av det belopp, som erhålles då det antal av de i folkpensionsanstalten försäkrade så-
6263: skattören, som motsvarar de skattskyldigas som betalning av den del av pensionspre-
6264: på grund av deras boningsort bskattnings- mien, som av dem själva bör erläggas.
6265: bara inlkomster vid senast verkställda taxe- Ovan i 1 mom., avsett belopp skall ut-
6266: ring, multipliceras med det för förskatts- betalas månadsvis, tolv gånger om året.
6267: uttaxeringen per skattöret gällande belop-
6268: pet. Dessutom bör länstyrelsen till kommun
6269:
6270: Helsingfors den 4 febl"'l.Sri 1953.
6271:
6272: 0. A. öhma.n.
6273: 123
6274:
6275: IV,24. - Lak. al. N:o 36. Suomennos.
6276:
6277:
6278: Öhman: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta.
6279:
6280: Ed uskunnaUe.
6281:
6282: Hallituksen esityksen n:o 39 peruste- mus, että uusi verolaki, joka parhaillaan
6283: luissa vuoden 1952 valtiopäivillä laiksi en- on eduskunnan käsiteltävänä ja johon liit-
6284: nakkoperinnästä korostetaan, että ennakko- tyy ehdotus ennakkoperintälaiksikin, saatai-
6285: maksu kunnille on suoritettava täysimää- siin hyväksytyksi niin hyvissä ajoin tänä
6286: räisenä eikä vain 90-prosenttisesti. Esityk- vuonna, että sitä voitaisiin soveltaa vuoden
6287: sessä on myös muutettu kunnille suoritet- 1954 alusta. Tämä näyttää kuitenkin hy-
6288: tavan maksun ajankohdat vuosineljännek- vin epävarmalta. Lakiesitys on niin laaja-
6289: sistä vähintään ,kuudeksi kerraksi vuodessa. kantoinen ja sitä vastaan on jo esitetty niin
6290: Ed. A. Simonen yrrn. ehdottavat lakialoit- monia ja periaatteellisesti laajakantoisia
6291: teessaan n:o 105 syystä esitykseen sisälty- muutosvaatimuksia, että jo nyt on syytä pe-
6292: vään ehdotukseen sellaista muutosta, että lätä, että vaikka verolakiehdotus veisikin
6293: maksaminen muutettaisiin kuukausittain ta- positiiviseen tulokseen, sen eduskuntakäsit-
6294: pahtuvaksi. telyn loppuun saattaminen tulee vaatimaan
6295: Kuntien kassatilanne on, ikuten tiedetään, huomattavasti pitemmän ajan.
6296: hyvin vaikea. Tämä kävi täysin selvästi Tämän johdosta näyttää väliaikainen muu-
6297: ilmi koko maassa vuoden 1953 kunnallisbud- tos voimassa olevan, 4 päivänä lokakuuta
6298: jetteja käsiteltäessä. Vielä selvemmin se il- 1946 annetun ennakkoperintälain 53 § : ään
6299: meni viime kuussa Helsingin kaupungin välttämättömältä, jotta kunnille annettaisiin
6300: kassavaroja koskeneen pahanlaatuisen krii- ajoissa niiden kipeästi tarvitsemaa apua kas-
6301: sin yhteydessä. Ennakkovarojen etukäteis- satilanteensa helpottamiseksi. Sen vuoksi eh-
6302: ma·ksuja koskevien määräysten pikainen dotan ikunnioittaen,
6303: muuttaminen on sen vuoksi toivottavaa ja
6304: muutos pitäisi saada voimaan jo kuluvan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6305: vuoden aikana. On tosin lausuttu toivo- van lakiehdotuksen:
6306:
6307:
6308: Laki
6309: ennakkoperintälain muuttamisesta.
6310: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä lokakuuta 1946 annetun en-
6311: nakkoperintälain (696/46) 53 § :n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat joulukuun
6312: 20 päivänä 1946 annetussa laissa (873/46), näin kuuluviksi:
6313: 53 §. määrä, joka kansaneläkelaitoksessa vaJkuute-
6314: Lääninhallituksen tulee kunakin kalenteri- tuilta on heidän itsensä maksettavan vakuu-
6315: vuonna m3)ksaa kunnalle etukäteen sata tusmaksuosuuden suorittamiseksi kunnan
6316: prosenttia siitä määrästä, joka saadaan, kun edellisenä vuonna tekemän lopullisen tili-
6317: verovelvollisilla viimeksi toimitetussa taksoi- tyksen mukaan ennakkoperinnässä pidä-
6318: tuksessa olleita, heidän asuinpaikkansa pe- tetty.
6319: rusteella taksoitettavia tuloja vastaava vero- Edellä 1 momentissa tarkoitettu määrä on
6320: äyrimäärä kerrotaan voimassa olevalla vero- maksettava kunnalle kuukausittain, kaksi-
6321: äyrin hinnalla. Tämän lisäksi lääninhalli- toista kertaa vuodessa.
6322: tuksen on kunnalle suoritettava koko se
6323:
6324: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
6325:
6326: 0. A. öhma.u.
6327: 124
6328:
6329: IV,z5. - Lak. al. N:o 37.
6330:
6331:
6332:
6333:
6334: A. Simonen ym.: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain muut-
6335: tamisesta.
6336:
6337:
6338: E d u s k u n n a ll e.
6339:
6340: Lokakuun 4 päivänä 1946 annetun en- pidettävä kohtuullisena, että puheena oleva
6341: nakkoperintälain (696/46) 53 § :n mukaan, etumaksu suoritetaan täysimääräisenä, hal-
6342: sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta litus viime elokuussa eduskunnalle antamas-
6343: 1946 annetussa laissa (873/46), lääninhalli- saan esityksessä uudeksi ennakkoperintä-
6344: tuksen tulee kunakin kalenterivuonna mak- laiksi ehdottaakin ennakkotilityssäännöksen
6345: saa kunnalle vuosineljänneksittäin etukä- muutettavaksi niin, että kunnille suoritet-
6346: teen yhdeksänkymmentä sadalta siitä mää- taisiin niiden ennakkotilitysosuudet 100-pro-
6347: rästä, joka saadaan, kun verovelvollisilla senttisina ja ainakin kuudesti vuodessa.
6348: viimeksi toimitetussa taksoituksessa olleita, Kun verolakiuudistusta, jonka toteuttami-
6349: heidän asuinpaikkansa perusteella taksoi- sesta uuden ennakkoperintälain antaminen
6350: tettavia tuloja vastaava veroäyrimäärä ker- on riippuvainen, nähtävästi vielä saadaan
6351: rotaan voimassa olevalla ennakkoveroäyrin kauan odottaai olisi tämä ilmeinen - ja
6352: hinnalla. hallituksenkin tunnustama - epäkohta saa-
6353: Tähän säännökseen on koko sen voimassa- tava kiireellisesti korjatuksi. Kuntien eri-
6354: olaajan kohdistettu ankaraa arvostelua. tyisen vaikean kassatilanteen helpottami-
6355: Se seikka että kunnille suoritetaan niiden seksi olisi myös välttämätöntä, että etu-
6356: osuudet vain neljä kertaa vuodessa ja sil- maksut samalla määrättäisiin maksettavaksi
6357: loinkin vain 90 prosenttia koko maa- kunnille kuukausittain.
6358: rästä, on pakottanut kunnat jatkuvasti ano- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
6359: maan ennakkoluottoa valtiovarainministe-
6360: riöltä seuraavasta neljännesvuosisuorituk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6361: sesta. Kun tästä ennakkoluotosta kuitenkin van lakiehdotuksen:
6362: on maksettava korkoa ja kun muutenkin on
6363:
6364:
6365: Lakl
6366: ennakkoperintälain muuttamisesta.
6367: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä lokakuuta 1946 annetun en-
6368: nakkoperintälain (696/46) 53 §, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 an-
6369: netussa laissa (873/46), näin kuuluvaksi:
6370: 53 §. kunnalle suoritettava se määrä, joka kan-
6371: Lääninhallituksen tulee kunakin kalente- saneläkelaitoksessa vakuutetuilta on heidän
6372: rivuonna suorittaa kunnalle etukäteen se itsensä maksettavan vakuutusmaksuosuuden
6373: määrä, joka saadaan, kun verovelvollisilla suorittamiseksi kunnan edellisenä vuonna te-
6374: viimeksi toimitetussa taksoituksessa olleita, kemän lopullisen tilityksen mukaan ennak-
6375: heidän asuinpaikkansa perusteella taksoi- koperinnässä pidätetty.
6376: tettavia tuloja vastaava veroäyrimäärä ker- Edellä 1 momentissa tarkoitettu maara
6377: rotaan voimassa olevalla ennakkoäyrin hin- on maksettava kunnalle kuukausittain kak-
6378: nalla. Tämän lisäksi lääninhallituksen on sitoista kertaa vuodessa.
6379: IV,25,- A. Simonen ym. 125
6380:
6381: Milloin kunnallisessa jaoituksessa on ta- Tämä laki tulee voimaan päivänä
6382: pahtunut olennainen muutos tai erityiset kuuta 195 , kuitenkin siten, että lain voi-
6383: syyt sitä muutoin vaativat, valtiovarain- maan tullessa maksamatta ollut osa kun-
6384: ministeriö voi sen estämättä, mitä 1 ja 2 nalle tämän lain säännösten mukaisesti
6385: momentissa on säädetty, määrätä etukäteen määrättävästä suorituksesta on maksettava
6386: toimitettavasta suorituksesta toisinkin. taannehtivasti vuoden alusta lukien ensiksi
6387: tapahtuvan kuukausitilityksen yhteydessä.
6388:
6389: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
6390:
6391: A. Simonen. Urho Kulovaara. Arvi Turkka.
6392: Valto Käkelä. Vilho Väyrynen. Erkki W. Mohell.
6393: Konsti Järnefelt. R. Hallberg. K. Alanko.
6394: Irma Karvikko. Heikki Hykkäälä. Arno Tuurna.
6395: Impi Lukkarinen. Unto Suominen.
6396: 126
6397:
6398: IV,2a.- Lak. al. N:o 38.
6399:
6400:
6401:
6402:
6403: Lahtela ym.: Ehdotus laiksi yhteismetsien verottamisesta.
6404:
6405:
6406: Eduskunnalle.
6407:
6408: Maassamme on lukuisa määrä sellaisia yh- toin sellainen suurtuloinen, jonka muut
6409: teismetsiä, joihin kullakin tilalla on määrätty tulot ovat niin suuret, että hän jo niistä jou-
6410: maa-alue. Näitä on muodostettu mm. siten, tuu veron maksamaan korkeimman veroastei-
6411: että lain mukaan tiloille kuuluvasta maasta kon mukaan, jos hänelle kuuluvan tilan
6412: on isojaossa pakollisesti erotettu yhteismet- maita on pienessä yhteismetsäalassa, jota voi-
6413: sään määrätty metsämaa-ala ja myös siten, daan verottaa alimman veroasteikon mukaan,
6414: että pienille tiloille annettu lisämetsämaa on pääsee pienemmällä verolla, mikä hänen olisi
6415: annettu yhteismetsänä, jos sitä teknillisistä maksettava.
6416: syistä ei ole voitu antaa yksityiskäyttöön. Yh- Siitä, että osa tiloille kuuluvasta metsä-
6417: teismetsiä on sekä laajoja että suppeita riip- maasta verotetaan toisten omistajien yhteis-
6418: puen siitä, miten paljon osakkaita on sa- metsässä olevien tilojen metsämaan kanssa
6419: massa yhteismetsässä ja miten paljon siihen yhtenä massana, on seurauksena, kun valtion
6420: on erotettu kunkin tilan metsäm.aata. Kun vero on progressiivinen, että yhteismetsässä
6421: maassamme on paljon sellaisia kuntia, joihin oleva metsämaa joutuu monin kerroin suu-
6422: kuuluvien tilojen maista ei ole erotettu met- remman tuottoluvun mukaan maksamaan ve-
6423: sämaita yhteismetsään, ja niissäkin kunnissa, roa kuin hehtaarin tuottamaksi verotettavaksi
6424: joissa on tilojen metsämaita erotettu yhteis- tuloksi on vahvistettu. Kun tällaiseen tulkin-
6425: metsään, on siihen erotettu erisuuruinen taan perustuvalla verotuksella peritään ve-
6426: määrä maata ja samassakin kunnassa on eri- ronsaajan kukkaroon enemmän veroa kuin
6427: suuruisia yhteismetsiä ja sellaisia tilojakin, yhteismetsän osakkailleen tuottama todellinen
6428: joiden maista ei ole erotettu maata yhteismet- lisäkasvuun perustuva tulo on, kärsivät siinä
6429: sään ensinkään, ja kun lain tulkinta yhteis- niiden yhteismetsien osakkaat suuren vääryy-
6430: metsien verotukseen nähden on nyt sellainen, den, joiden metsät ovat suurissa yhteismet-
6431: että ne verotetaan yhteisöinä ja kun valtion sissä.
6432: vero on progressiivinen, joutuvat sellaiset yh- Kun mainitunlaisia tuloksia ei voida pitää
6433: teismetsät, joissa on paljon osakkaita ja pal- oikeudenmukaisilla, olisi siihen saatava pikai-
6434: jon verotettavaa maata, maksamaan veroa nen korjaus. Ja se saadaan siten, että sääde-
6435: valtiolle korkeampien veroasteikkojen mu- tään laki, jossa määrätään, että kullakin ti-
6436: kaan kuin ne pienet yhteismetsät, joissa on lalla yhteismetsässä oleva verotettava maa on
6437: vähän verotettavaa maata ja vähän osakkaita. verotettava muiden tilan verotettavien mai-
6438: Kun yhteismetsiä verotetaan yhtenä mas- den yhteydessä eikä yhteismetsänä erikseen,
6439: sana ja yhteismetsien osakkaina on niinkin kuten nykyisten verolakien tulkinnan mu-
6440: pieniä tiloja, joille ei tulisi veroa ollenkaan, kaan tehdään, vaikka siihen ei ole selvää
6441: vaikka yhteismetsässä oleva maakin olisi tulo- säännöstä olemassakaan.
6442: ja veroilmoituksessa ilmoitettu, joutuvat he Kyseessä olevaa tulkinnasta riippuvaa täy-
6443: siltä osalta, mikä maamäärä heidän tilojensa sin kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista ve-
6444: maista on erotettu yhteismetsään, maksamaan rotusta ei saisi enää jatkaa, vaan olisi sen
6445: siitä veroa kunnalle ja valtiolle, vieläpä val- lopettamiseksi säädettävä kiireellisenä sellai-
6446: tiolle korkeimman veroasteikon mukaan, jos nen laki, jolla puheenaoleva vero jo vuoden
6447: heidän tilaansa kuuluva metsämaa on sellai- 1952 tuloista ja omaisuudesta voidaan toi-
6448: sessa yhteismetsässä, jossa on paljon osak- meenpanna oikeudenmukaisesti.
6449: kaita ja joka joutuu maksamaan veroa kor- Mainitun lain säätämisessä ei voine olla
6450: keimman veroasteikon mukaan. Ja päinva."l- enää periaatteellista erimielisyyttä olemassa,
6451: IV,26,- Lahtela. ym. 127
6452:
6453: koska hallituskin antaessaan verolakiesityk- koska sekä kunnan että valtion verotukset
6454: sen eduskunnalle on katsonut, että yhteis- nykyisen käytännön mukaan toimitetaan
6455: metsiä koskeva verotus on muutettava sellai- vasta kesällä tai myöhään syksyllä ja koska
6456: seksi, että yhteismetsässä oleva metsämaa on se, että yhteismetsässä oleva maa-alakin vero-
6457: verotettava tilalle kuuluvien muiden maiden tetaan kullekin tilalle, ei kaivata mitään
6458: yhteydessä eikä yhteismetsänä. muuta kuin että verottajat lisäävät sen
6459: Kun ei ole vielä mitään tietoa, milloin hal- kunkin tulo- ja veroilmoituksiin ja jättävät
6460: lituksen verolakiesitys tulee eduskunnassa yhteismetsänä verottamatta.
6461: muiden lakiin sisältyvien säännösten vuoksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6462: hyväksytyksi, ja kun po. yhteismetsän vero- nioittaen,
6463: tusta koskeva kohta on selvä ja se kaipaa
6464: pikaista korjausta ja kun se voidaan soveltaa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6465: jo siihen verotukseen, joka kulumassa ole- van lakiehdotuksen:
6466: vana vuonna toimitetaan edelliseltä vuodelta,
6467:
6468:
6469: Laki
6470: yhteismetsien verottamisesta.
6471: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6472: 1 §. määrättäessä veroa vuoden 1952 tuloista ja
6473: Tiloille kuuluvia yhteismetsiä on verotet- omaisuudesta ja on tämä laki voimassa siksi,
6474: tava siten, että niistä kullekin tilalle kuuluva kunnes asia järjestetään varsinaisen verolain-
6475: metsämaaosuus verotetaan tilalle kuuluvien säädännön yhteydessä.
6476: muiden maiden yhteydessä sekä kunnan että
6477: valtion veroa määrättäessä.
6478:
6479: 2 §. Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta-
6480: Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran misesta annetaan asetuksella.
6481:
6482: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
6483:
6484: M. 0. Lahtela. Heikki Soininen. Kusti Eskola.
6485: Erkki Koivisto. Kerttu Saalasti. Toivo Friman.
6486: Viljami Kalliokoski. E. M. Tarkkanen. Niilo Ryhtä.
6487: 128
6488:
6489: IV,21. - Lak. al. N:o 39.
6490:
6491:
6492:
6493: Kulovaara ym.: Ehdotus laiksi knnsakmtlulaitoksen kttstan-
6494: nuksista annetnn lain mnnttamisesta.
6495:
6496:
6497: E d u s k u n n a ll e.
6498:
6499: Eduskunta hyväksyi viime vuoden marras- sekä kaupunki- että kauppalakuntien kansa-
6500: kuussa tapahtuneissa käsittelyissä vuoden koululaitos joutuu, ellei niille myönnettävää
6501: 1951 valtiopäivillä tehdyn lakialoitteen oppilasmäärään pm·ustuvaa valtionavustusta
6502: (N: o 46) pohjalla lain kansakoululaitoksen koroteta. Kaupunkien osalta on valtionavus-
6503: kustannuksista annetun lain 17 §: n muutta- tus saatava vastaamaan vähintåän 25 pro-
6504: misesta, jonka mukaan kaupungille kansa- senttia kaupungille kansakoululaitoksesta ai-
6505: koululaitoksen ylläpitämisestä myönnettävä heutuvista kustannuksista, joksi prosentti-
6506: valtionavustus korotettiin siten, että sen tu- määräksi se oppilasmäärään perustuvaan val-
6507: lee olla vähintään 7,000 ja enintään 10,000 tionavustukseen siirryttäessä vuonna 1931
6508: markkaa oppilasta kohden. Eräiden kansa- annetussa laissa aikoinaan tar-koitettiin mää-
6509: koulutoimesta aiheutuvien kustannusten kor- rätä.
6510: vaukseksi kauppalalle myönnettävä avustus Sen jälkeen kun eduskunta viime marras-
6511: korotettiin niin ikään siten, että sen tulee kuussa hyväksyi käsillä olevan lainmuutok-
6512: vastaavasti olla vähintään 900 ja enintään sen, on kuluvan vuoden tammikuun 9 päi-
6513: 1,400 markkaa. Huolimatta siitä, että edus- vänä annetulla kansakoulujen kustannu.sb-
6514: kunta suurella ääntenenemmistöllä hyväksyi kiin tehdyllä toisella lainmuutoksella (6/53)
6515: puheena olevan lainmuutoksen, ja vaikka melkoisesti nostettu kansekoc>hmopettajien
6516: eduskunta nimenomaan varautui siitä aiheu- palkkoja. Erityisesti tämä lainmuutos, ja
6517: tuvaan lisämenoon ottamalla kuluvan vuoden kun eduskunnan hyvlik:.o;ymät alarajat lmu-
6518: tulo- ja menoarvioon korotettujen valtion- pungissa 7,000 ja kauppalassa 900 markkaa
6519: avustusten edellyttämän lisämäärärahan, ei selvästi ovat liian alhaiset, aiheuttaa sen, että
6520: lakia kuitenkaan ole vieläkään vahvistettu. valtionavustuksen alarajaa ei enää voida
6521: Kun on epävarmaa, tuleeko laki myöhemmin- asettaa kaupungissa vähemmäksi kuin 8,000
6522: kään vahvistetuksi ja kun on voitu todeta, markaksi ja kauppalassa vastaavasti 1,000
6523: että eduskunnan lausumista toivomuksista markaksi oppilasta kohti, kuten alussa maini-
6524: huolimatta hallitus ei ole tehnyt aloitetta tussa lakialoitteessakin jo ehdotettiin.
6525: uudenkaan esityksen antamiseksi kysymyk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
6526: sen järjestämiseksi, on välttämätöntä jälleen
6527: kiinnittää eduskunnan huomiota niihin ar- että Eduslmnta hyväks)}'isi srmraa-
6528: vaamattoman vakaviin vaikeuksiin, joihin van lakiehdotnksen:
6529:
6530:
6531: Laki
6532: kansg,koululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
6533: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista 8 päi-
6534: vänä kesäkuuta 1926 annetun lain (180/26) 17 §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulu-
6535: kuuta 1949 annetussa laissa (886/49), näin kuuluvaksi:
6536: 17 §. ruuden valtioneuvosto vahvistaa vuodeksi
6537: Kaupunki saa kansakoululaitoksensa yllä- kerrallaan vähintään 8,000 ja enintään 10,000
6538: pitämiseksi valtiolta vuosittain avustuksena markaksi.
6539: kutakin oppilasta kohti määrän, jonka suu- Kauppala saa saman valtionavustuksen,
6540: IV,27.- Kulovaara ym. 129
6541:
6542: kuin tämän lain mukaan on suoritettava kohti määrä, jonka suuruuden valtioneuvosto
6543: maalaiskunnalle. Kuitenkaan kauppala ei ole vahvistaa vuodeksi kerrallaan vähintään
6544: oikeutettu saamaan valtionapua koulukalus- 1,000 ja enintään 1,400 markaksi.
6545: ton, opetusvälineiden, oppilaille annettujen
6546: oppikirjojen ja muiden koulutarpeiden eikä Tämä laki tulee voimaan päivänä
6547: oppilaiden hampaan- ja terveydenhoidosta kuuta 195 , kuitenkin siten, että kaupunki
6548: johtuvista menoista, ei myöskään 19 ja 20 ja kauppala saavat tämän lain mukaisen ko-
6549: §: ssä mainitusta avustuksesta, vaan suorite- rotetun oppilaiden lukumäärän perusteella
6550: taan kauppalalle sen sijasta vuotuisena ker- maksettavan valtionavustuksen jo vuoden
6551: takaikkisena avustuksena kutakin oppilasta 1952 alusta lukien.
6552:
6553: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
6554:
6555: Urho Kulovaara. Unto Suominen.
6556: A. Simonen. Impi Lukkarinen.
6557: Valto Käkelä. Esa Hietanen.
6558: Konsti Järnefelt. Irma Karvikko.
6559: Rafael Paasio. T. E. Nordström.
6560: Grels Teir. Kaino Haapanen.
6561: Felix Seppälä. Arno Tuurna.
6562:
6563:
6564:
6565:
6566: 17
6567: 130
6568:
6569: IV,2s. - Lak al. N:o 40.
6570:
6571:
6572:
6573:
6574: Aitio ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista
6575: annetun lain muuttamisesta.
6576:
6577:
6578: Eduskunnalle.
6579:
6580: Maamme kunnat ovat viime vuosien ai- nykyisin vain 8-12% kuntien suoritetta-
6581: kana joutuneet taloudellisesti hyvin vai- vana olevista kansakoulumenoista, ovat
6582: keaan asemaan. Tähän on ratkaisevasti vai- kansakoululaitoksen aiheuttamat menot
6583: kuttanut valtion harjoittama politiikka yhä lkaupungei'lle ja kauppaloille paljon raskaam-
6584: uusien tehtävien siirtämiseksi kuntien hoi- mat kuin maalaiskunnille. Talousarvioiden
6585: dettaviksi. Kunnille voimassa olevien la- mukaan ne olivat vuonna 1951 kaupungeissa
6586: kien perusteella kuuluvien tehtävien jou- noin 3.o miljardia markkaa ja kauppalaissa
6587: kossa on paljon sellaisia, jotka yhteiskun- noin 500 miljoonaa markkaa. V eroäyrin
6588: nallisen luonteensa perusteella eivät kuulu hinnassa kansakoululaitoksen aiheuttamat
6589: kuntien rahoitettaviin. Yksi sellainen on nettomenot ovat sekä kaupungeissa että
6590: kansakoululaitoksen perustaminen ja yllä- kauppalaissa varsin huomattavat. Esimerk-
6591: pitäminen. keinä mainittakoon Kemin kaupunki ja
6592: Vaikka valtio voimassa olevien lakien Imatran kauppala, joissa sanotut verot oli-
6593: mukaan osallistuu kansakoululaitoksen ai- vat vuonna 1950 2: 25 ja 1: 19 veroäyriä
6594: heuttamien menojen rahoittamiseen, on kohden.
6595: kuntien vastattavaksi jäänyt varsin huo- Kun kansakoululaitoksen ylläpitäminen
6596: mattava osa niistä. Vuonna 1951, jolta vii- perustuu yleiseen oppivelvollisuuteen ja
6597: meisin tilasto on saatavissa, olivat kansa- on samalla tavalla hoidettava kaikkialla
6598: koululaitoksen aiheuttamat nettomenot maa- maassa, ei kuntia voida asettaa vastaamaan
6599: laiskunnissa 1,691 miljoonaa markkaa vas- siitä aiheutuvista menoista ollenkaan. Se
6600: taten vuonna 1950 ollutta 1,375 miljoonan on väärin ennen kaikkea siksi, että verotus-
6601: markan nettomenoa. Veroäyrin hinnassa järjestelmä kunnallisverotuksessa on epä-
6602: nämä nettomenot tekivät vuonna 1951, oikeudenmukainen ja siitä joutuvat työtu-
6603: kaikki maalaiskunnat huomioon ottaen, kes- loillaan elävät maksamaan 3,4.
6604: kimäärin 1: 57 veroäyriä kohden. Kau- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
6605: punki- ja kauppalakuntien kohdalla ei ole kunnioittaen,
6606: saatavissa yhtä tarkkoja tilastoja viime
6607: vuosilta, mutta kun valtionavustus näi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6608: den kuntien talousarvioiden perusteella on van lakiehdotuksen:
6609:
6610:
6611:
6612: Laki
6613: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
6614: Eduskunnan pää:töksen :mukaan !kumotaan kansaikou1lulaitolksen kustannuksista 8 päivänä
6615: ikesä:kuuta 1926 annetun iain 17 ·§, seNaisena !kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1949 anne-
6616: tussa 1la:issa (886/49), ja muutetaan 1, 2, 5 §, 7 § :n 2 momentti, 12, 15, 16 §, 19 §:n 2
6617: momentti, 22 §: n 2 momentti ja 23 §: n 4 momentti, 5 § se'Haisen:a ikuin se Oi!l 30 päivänä
6618: joulukuUJta 1949 (886/49) ja 5 päivänä toukokuuta 1951 (269/51) annetuissa iJ.aeissa,
6619: 7 §:n 2 momerutti sellaisena !kuin se on 20 päivänä huhtilkuuta 1951 annetussa lai&sa
6620: IV,2s. - Aitio ym. 131
6621:
6622: (216/51), 12 § ja 23 §:n 4 momentti seNaisina kuin ne ovat 23 päivänä joulukuuta 1947
6623: annetussa laissa (993/47), 15 § 'SeHaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1949 anne-
6624: tussa laissa (886/49), 16 § sellaisena kuin se on 7 päivänä !heinäkuuta 1950 annetussa
6625: laissa ( 360/50), 19 § : n 2 momentti sellruisena kuin se on 22 päivänä marraskuuta 1946
6626: annetussa laissa (791/46) ja 22 §:n 2 momentti sellaisena kuin se on 20 päivänä huhti-
6627: ikuuta 1951 annetussa ~aissa (216/51), näin kuuluvaksi:
6628: 1 §. !llen 6, 8, 10 ja 14 § :ssä määrä;tyt luontaisedut
6629: Oppivelvollisuudesta annetussa laissa sää- korvataan ra!b:alla.
6630: detyn ikansakouJ.uiaitoksen perustaa ja yl1ä- Opettajalla, joka on naimisissa saman kou-
6631: pitää sekä oppivelvollisuuden ai!heuttamista lun opettajan kanssa, ei ole oikeutta eri a8un-
6632: rn!enoista vastaa valtio. toon eitkä asuntoetujen lkorvaukseen, jos puo-
6633: liso:i:l'la yMeisesti on sellainen asunto, kuin
6634: 2 §, 6 §: n mu:ikaan on yläkansakoulun opettajaJlle
6635: Kjansak.ou:lulaitos on kunnan !hwHinnon al,ai- annettava, 'tai ihe saavat siitä raJhakorvauksen.
6636: nen. Kathden tai useammam !kunnan yhteinen Opettajalle, joka toimii kaihdessa tai useam-
6637: koulu on sen !kunnan haJlinnon w1ainen, jonka massa opetuspai!kassa, on ~uontaisedut annet-
6638: alueella !koulu sijaitsee. tava yhdessä paiikassa, minlkä lisäksi hänelle
6639: on !kustannettava kyyti neljää !kilometriä
6640: 5 '§, !kauempana oleviin toisiin rtoimilpailkkoi:hin ja
6641: Valtioneuvosto määrää rue yleiset p1erusteet, takaisin. Jos häne'lle toimipaikassa allllletL,an
6642: joita noudattaen !kouluhwNitulksen on valhvis- väiliaiikai8etksi asunnoksi kalustettu !huone va-
6643: tettava kouluralkennusten piirustulkset ja työ- loineen ja lä;mpöin,een selkä osuus keittiöön,
6644: seli1tykset. saakoon ihän vain muuttoikyydin sinne ja ta-
6645: Kunta, joka pysyväisesti :luovuttaa tai ry\h- kaisin.
6646: tyy käyttämään lkouiurrulrennusta muuhun
6647: tarkoituiksoon kuin ik:ansakou:lUiksi, on velvollli- 15 §.
6648: nen suorittamaan valtiolie sen arvon, ei kui- Maan !köyhissä ja harvaan a.sutuissa selkä
6649: tenikaan enempää kuin valtio on sen raken- rajwseutuJk:unnissa työskenteleville virkaan
6650: tamiseen antanut. pätevin,e opettajill1e maiks,etaan lisäpalkkiota
6651: Jos kunta järjestää ailkaisemmin vwlmistu- 10-50 % peruspalkasta luokituksen mukaan,
6652: m~eseen lkansalkoulurakennutkseen lkesikusiäm-
6653: j·onika valtioneuvosto iik:Quluhrullitu!ksen ehdo-
6654: mityksen tai säih)kövrulon taiJIDka suorittaa siinä tuksen mukaan vahvistaa.
6655: muun tarlkoituksenmuik:aisen parannuksen,
6656: suoritetaan niistä aiheutuneet ku:stannu!ksei 16 §.
6657: valtion v;aroista. KaUJpungeissa ja kauppaJoissa on karusa-
6658: kiou:lunopettajren pallk!kaus järje~Stettävä niin,
6659: 7 §. 'että se vastaa vähintään maalaiskunnan kan-
6660: saikou'lu:nope'ttajil1e tämän 'lain mu!kaan maik-
6661: Edellä maJim:ittuj,en paJJ.iklkaetujen lisäiksi settavaa rahapa.lildmusta luontaisetuineen.
6662: maksetaan yläikansalkoulun opettwjalLe, jonika
6663: toimipaiklka on ~linlkustannuksiin nälhden suh- 19 §..
6664: teellisen ikaiHiil'la pd&:allru:nna!1la, ikaUiinpai-
6665: kanlisää: 1 momentin 2 lkdhdassa ta:rkoitetuile Harvaan asutussa !kunnassa on vi~ttä kilo-
6666: perheelliselle op~ta;jal!'le saman suuruisena, metriä !kauempana !koulusta a8uvi1le oppi-
6667: kuin sitä suoritetaan v;altion viran tai toimen 'lail'le, jo,g heitä on vähintään kuusitoista ja
6668: ha:ltijoi'lle !kaihdennessatoista pallk!k:ausluo- jos oppilaiden päiwttäinen ikyydity8 ei tar-
6669: ka:ssa, selkä muulle opettaja:1Q:e vwstaavwsti yh- !koi!tuksenmukaise'Ha tavaJila · ole aikaansaata-
6670: dennentoista paUrik:aus1uokam mukaan, siten viS8a, järj,estettävä opplla.swsuntola, missä
6671: kuin valtioneuvosto määrää. KaJlliinpaikan- nämä lapset saavat !kouluailkana :illmai8en
6672: iJ.isää ei suori.teta opetta:j,wHe, jOika saa 15 §: s,gä täy8~hoidon. Lapsilla voidaan wsuntolassa suo-
6673: mainittua HsäipaJhldOita. rituttaa heille soveltuvia tehtäviä, jotka eivät
6674: 1häidtse opi8kelua ja rojoit,a mahddl1isuuksia
6675: 12 §. tarpeelliseen virkistykseen. Ellei asuntolaa
6676: V ail tioneuvosto vahvistaa !kou1 u!hal'litu00'3en ole järjestetty, on oppilws sen sijwsta oikeu-
6677: t=ihdotulksesta yleiset perU8teet, milloin ja mi- 'tettu saamaan riittävän ikyyditys-, majoitus.
6678: 132 IV,2s. - Ka.DSakoulukuSta.nnukset.
6679:
6680:
6681: ja ravintoavustuksen. Tässä momentissa mai- kahdellaikyiD!Illenelläviidetlä ja:ol'linen, sekä
6682: nitut lkustannulk:set suoritetaan valtion va- i:kä:lisä, paJklkio j'a 15 ·§ :ssä säädetty lisäpailk-
6683: roista. lkio vastaavasti setlaiseen lulkuun, jonka kah-
6684: 22 §. destoistaosa 'On viidellä jaollinen.
6685:
6686: Jos va'Ltion vii'an tai toimen h'a:ltijain paiJk- 23 §.
6687: !kausta wkistetaan voimassa olevien säännös- -------1-----
6688: ten nojaUa virallisen elinikustannusindeksin LaJkik:autuspailikka mabetaan samoin lkuin
6689: muutosten johdosta, on tämän ~ain 7, 9, 10, varsinain·en ~a:llkk:alk:in. Milloin kunta 1aimin-
6690: 11, 14 j·a 21 '§ :ssä :määrärtyt rperuspalkat, ikä- lyö siirtää Qa:kkautetun viran haltijan !kun-
6691: lisät ja pallklkiot sekä 15 §: n muik:aan makset- nassa avoinna olevaan uuteen virlkaan tai sen
6692: tavat HsäJpa'lkikiot valtioneuvoston antamien puuttuessa ei !heti ilmoita opettajaa kouluha1-
6693: taclmmpien ohjeiden mukaan tarkistettava :litu'kseHe muua!lle toiseen virkaan siirrettä-
6694: vastaavasti! noudattama!hla sanottuja :--äännök- väksi, la!'ldraa valtion velvoiHisuus laiktkautus-
6695: siä. Peruspaillkika tasoitetaan lruhimpään sel- pa:lkan maksamiseen, el!lei lk<mlu'haJ[itus eri-
6696: laiseen iukuun, jonka !kahdestoista osa on tyisestä syystä toisin määrää.
6697:
6698:
6699: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
6700:
6701:
6702: Paavo Aitio. Arvo Riihimäld.
6703: Mikko Järvinen. Pertti Rapio.
6704: Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi.
6705: Anna Nevalainen. Yrjö Murto.
6706: Kaarle Renfors. Kaino Haapanen.
6707: A-L. Tiekso-Isaksson. Lauri Myllymäki.
6708: Antto Prunnila. Usko Seppi.
6709: Juho Nykänen. Toivo Friman.
6710: 133
6711:
6712: IV,29.- Lak. al. N:o 41.
6713:
6714:
6715:
6716:
6717: Koivisto ym.: Ehdotus laiksi eräiden sodasta aiheutuneiden
6718: porovahinkojen korvaamisesta.
6719:
6720:
6721: Eduskunnalle.
6722:
6723: Sotatoimien johdosta vuosina 1939--45 musta menettämistään poroista. Hakemuksen
6724: sekä alueluovutuksen takia Pohjois- ja Koil- on tällöin tehnyt joku muu perheen jäsen
6725: lis-Suomessa menetettiin n. 66,000 poroa. Kor- omissa nimissään. Kun hakijalla itsellään ei
6726: vauslakien perusteella tai muuten näitä ei paliskunnan kirjojen mukaan ollut omistuk-
6727: läheskään kaikkia ole korvattu. On yksityisiä sessaan poroja, on anomus hylätty. Asiaan ei
6728: poronomistajia, joille on jäänyt korvaamatta ole saatu muutosta valitusteitsekään. Ei edes
6729: jopa satoja poroja, ja lukuisia ovat ne ta- purkuanomusta ole hyväksytty.
6730: paukset, joissa korvaamatta on jäänyt kym- Toivottua parannusta porovahinkojen oi-
6731: meniä poroja. Syynä tähän ovat monet sei- keudenmukaiseen korvaamiseen ei ole tuonut
6732: kat, joista mainittakoon seuraavat. myöskään joulukuun 29 päivänä 1950 an-
6733: Yleensä poronomistajaperheen muillakin nettu laki (638/50) eräitten toisen korvaus-
6734: jäsenillä kuin sen päämiehellä on ollut poroja lain mukaan ratkaistujen korvaushakemusten
6735: omassa merkissään. Perheen päämies on kor- uudesta käsittelystä ja uuden määräajan
6736: vaushakemuksessaan ilmoittanut yleensä koko myöntämisestä korvaushakemusten tekemistä
6737: perheen omistamat hävinneet porot tekemättä varten eräille saman korvauslain mukaan
6738: aina tarkempaa jaoitusta eri omistajien kes- korvaukseen oikeutetuille. Lakia on nimittäin
6739: ken. Arvioimislautakunta ei kuitenkaan mo- tulkittu siten, ettei poroistakaan voida myön-
6740: nissa tapauksissa ole korvattaviksi porova- tää lisäkorvausta, jos vahingon kärsinyt ha-
6741: hingoiksi lukenut tai voinutkaan lukea muita kija on aikaisemmin saanut vaikkapa pienen-
6742: kuin hakemuksen tekijän omistuksessa olleet kin korvauksen mainitun toisen korvauslain
6743: ja paliskunnan poroluettelossa mainitut po- mukaan. Toiseksi tämä laki koskee vain toi-
6744: rot. Tästä syystä esim. perhe, jonka kaikilla sen korvauslain (390/45) määräysten mukai-
6745: alaikäisillä lapsillakin oli omia, mutta sota- sia vahingonkärsijöitä.
6746: toimissa ja alueluovutuksessa menetettyjä Kun on kysymys nimenomaan porojen kor-
6747: poroja, on saanut vain osittaisen korvauksen vauksesta, on erittäin vaikea määritellä, mil-
6748: poroistaan. loin vahinko on sattunut ja kumman kor-
6749: Ainakin eräissä tapauksissa arvioimislauta- vauslain mukaan vahingot on korvattava.
6750: kunnan käytettävissä ovat olleet vain palis- Korvattavan omaisuuden pohjana voidaan
6751: kunnan verotusta varten laatimat poroluette- yleensä pitää vain viimeistä ennen sotaa
6752: lot. Näissä ei kuitenkaan, koska verotuksessa vuonna 1939 toimitettua porojen lukemista
6753: tulevat kysymykseen ainoastaan 1 vuotta ja laitumelle laskemista. Sen jälkeen talvella
6754: vanhemmat porot, ole lainkaan mainittu edel- 1939--40 ei poroerotuksia sodan takia voitu
6755: lisenä vuonna syntyneitä poroja, joiden lu- lainkaan toimittaa. Seuraavana talvena
6756: kumäärä käy ilmi paliskunnan vasotus- ja 1940--41 eräissä kunnissa, kuten Sailassa
6757: erotusluetteloista. Kun korvaushakemus teh- ja Kuusamossa, se oli mahdotonta siitäkin
6758: tiin keskellä vuotta, ovat korvaamatta jää- syystä, että pääosa poronhoitoalueesta, jolla
6759: neet ainakin osittain kahta vuotta nuorem- porot olivat, oli jäänyt luovutetulle alueelle.
6760: mat porot. Tästä syystä monissa tapauksissa Seuraavina neljänä talvena taas sotatoimet
6761: korvaamatta on jäänyt jopa 1;3 menetetyistä estivät poroerotukset lukemisineen. Tämän
6762: poroista. ajan kuluessa syntyneet porot ovat siis jää-
6763: Joissakin tapauksissa poronomistaja itse ei neet merkkiä vailla oleviksi peuroiksi, eikä
6764: ole ollut tilaisuudessa tekemään korvaushake- niistä ole voitu hakeakaan mitään korvausta,
6765: 134 IV,29. - Porovahingot.
6766:
6767:
6768: vaikkapa ne ovatkin jääneet luovutetulle kevat korvauspäätökset sekä määräämään
6769: alueelle. vielä korvaamatta olevien porovahinkojen
6770: Näistä syistä on pidettävä kohtuullisena ja korvauksen suuruus toisen korvauslain
6771: oikeudenmukaisena sitä, että korvaamatta mukaisesti.
6772: jääneet porot korvataan toisen korvauslain Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
6773: mukaisesti. Asian käytännöllinen puoli käy- ehdotamme kunnioittaen,
6774: nee parhaiten päinsä siten, että Helsingin
6775: keskusarvioimislautakunta määrätään hake- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6776: muksesta tarkistamaan jo tehdyt poroja kos- van lakiehdotuksen:
6777:
6778:
6779:
6780: Laki
6781: eräiden sodasta aiheutuneiden porovahinkojen korvaamisesta.
6782: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä mää-
6783: rätyllä tavalla, säädetään:
6784:
6785: 1 §. mus on jäänyt porovahinkojen osalta koko-
6786: Porovahingoista, jotka ovat sattuneet naan tekemättä, määrätään tämän lain pe-
6787: sotien 1939--40 tai 1941--45 aikana sodan- rusteella hakemuksesta korvaus.
6788: vaaran tai sodan välittömästi aihetutamina
6789: tahi katoamisina luovutetuilla alueilla tai 4 §.
6790: nykyisellä valtakunnan alueella, suoritetaan Vahinkojen arvioinnin suorittaa ja kor-
6791: valtion varoista korvausta sen mukaan kuin vauksen suuruuden määrää Helsingin keskus-
6792: iässä laissa säädetään. arvioimislautakunta.
6793:
6794: 2 §. 5 §.
6795: Korvaukseen oikeutettu on se, joka on saa- Korvaus määrätään toisessa korvauslaissa
6796: nut osittain korvausta tai jolla olisi ollut säädettyjen perusteiden mukaan, kuitenkin
6797: oikeus saada korvausta korvauslain (656/42) niin, että milloin korvaukseen oikeutettu on
6798: tai toisen korvauslain (390/45) nojalla. saanut toisen korvauslain 6 § :n mukaan kor-
6799: vausta, on vahingon ylärajan osalta suori-
6800: 3 §. tettava sanotun pykälän mukainen asteikko-
6801: Niille korvaukseen oikeutetuille, jotka 2 vähennys.
6802: §: ssä mainittujen lakien mukaan ovat hake- 6 §.
6803: neet korvausta tai joiden hakemus on hylätty Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
6804: myöhästyneenä tai puutteellisten selvitysten töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
6805: perusteella, samoinkuin niille, joiden hake- tuksella.
6806:
6807:
6808: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
6809:
6810:
6811: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
6812: Niilo Ryhtä. Vilho Väyrynen.
6813: 135
6814:
6815: IV,ao. - Toiv. al. N:o 18.
6816:
6817:
6818:
6819:
6820: Kaitila ym.: Toimenpiteistä valtion budjetin rakenteen uudis-
6821: tamiseksi valtion varojen käytön ja säästäväisyyden nou-
6822: dattamisen valvonnan tehostamista silmällä pitäen.
6823:
6824:
6825: E d u s k u n n a ll e.
6826:
6827: Yhä laajemmissa kansalaispiireissä on loudellisista suunnitelmista. Sitäkin vai-
6828: viime aikoina alettu vaatia valtion menojen keampaa on näissä oloissa rakentaa valtion-
6829: voimakasta alentamista ja verorasituksen taloudessa jonkinlaista johdonmukaista sääs-
6830: lieventämistä. Eräänä tärkeänä edellytyk- täväisyyslinj aa.
6831: senä tämän päämäärän toteuttamiseksi on, Edellä mainituissa suhteissa olisi kuiten-
6832: että valtion tulo- ja menoarvio on ra;ken- kin odotettavissa huomattavaa parannusta,
6833: teeltaan niin selvä, että eduskunta voi te- jos hallituksen tulo- ja menoarvion muodol-
6834: hokkaasti valvoa julkisten varojen !käyttöä. linen rakenne uudistettaisiin nykyistä sel-
6835: Nykyinen valtion budjetti ei kuitenkaan vemmäksi ja johdonmukaisemmaksi. Jo
6836: anna tähän riittäviä mahdollisuuksia. Vie- kaksi vuotta sitten :ns. budjetin uudistamis-
6837: läpä asia on niin, että nykyisestä budjetista komitea jättikin tätä koskevan ehdotuksensa
6838: eivät edes ilman muuta käy selville valtion valtioneuvostolle. Komitean ehdotus perus-
6839: todelliset menot ja tulot. Niinpä esim. bud- tuu ajatukseen jalkaa budjetti selvästi toi-
6840: jetin pohjalle rrukennettu valtion v:n 1943 saalta käyttöbudjettiin ja toisaalta pääoma-
6841: tilinpäätös osoitti yli 5 mrd mk säästöä eli budjettiin. Vaikka komitean ehdotukset joi-
6842: ylijäämää, vaikka valtion talous tältä vuo- hinkin yksityiskohtiin nähden voivat aiheut-
6843: delta oli huomattavasti tappiollinen eli ali- taa erimielisyyttä, muodostavat ne kuiten-
6844: jäämäinen. Valtion talouden arvostelemista kin käyttökelpoisen pohjan budjettimme
6845: vaikeuttavat lisäksi voima:rokaasti kasvaneet uudistustyöhön ryhdyttäessä. Tätä toimeen-
6846: budjetin ulkopuoliset rahastot, siirtomäärä- pantaessa olisi erityistä syytä kiinnittää huo-
6847: rahojen lU:kuisuus ja arviomäärärahojen suu- miota myös budjetin ulkopuolisten rahasto-
6848: ret ylitykset. Niinikään antaa arvostelun jen asemaan, siirtomäärärahoihin samoin
6849: aihetta eri menoerien usein varsin suuuni- kuin arviomäärärahojen ylitysten rajoitta-
6850: 1
6851:
6852:
6853: telmaton sijoittaminen eri pääluokkiin. miseen.
6854: Usein esiintyy sellaistakin, että samaa tar- Edellä esitetyn pohjalta ehdota:mme kun-
6855: koitusta palvelevat määrärahat on pienem- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6856: pinä erinä hajoitettu eri pääluokkiin ja eri- vomuksen,
6857: laisten otsikoiden alle.
6858: Kaikesta edellä sanotusta johtuu, että hal- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
6859: lituksen tulo- ja menoarviosta, kun se esi- toimenpiteisiin valtion budjetin raken-
6860: tetään julkisuuteen, ei lopulta voi saada teen uudistamiseksi siten, että valtion
6861: minkäänlaista selvää !kokonaiskuvaa hallituk- varojen käyttöä ja säästäväisyyden
6862: sen talouspoliittisesta linjasta ja valtionta- noudattamista voitaisiin nykyistä te-
6863: hokkaammin valvoa.
6864: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
6865:
6866: Esa Kaitila. Irma Karvikko.
6867: Juho Tenhiälä.
6868: 136
6869:
6870: IV,s1. - Hemst. mot. N:o 19.
6871:
6872:
6873:
6874:
6875: Meinander: Angående skattepolitikens gestaltande i syfte att
6876: öka medborgarnas fria sparverksamhet.
6877:
6878:
6879: Till Riksdagen.
6880:
6881: Det frivilliga sparandet har inte på långt diririgeras över bankerna i stället för direkt
6882: när kunnat finansiera alla de investerings- tili näringslivet, leds utvecklingen mål-
6883: uppgifter, som anmält sig för vårt folk medvetet i en sådan riktning, att det eko-
6884: efter kriget. I detta faktum finner vi nomiska framåtskridandet ensidigt sker i
6885: bl. a. en viktig förklaring tili att skatte- gamla och väletablerade bolags regi, vilket
6886: trycket varit så tungt. Det vore därför nu bjärt strider mot strävandena att för-
6887: av största betydelse att kunna stimulera verkliga en ekonomisk demokrati. Möjlig-
6888: medborgarnas sparverksamhet. Inflationen heterna att skattepolitiskt gynna sparandet
6889: och den bristande tilitro tili penningvärdet genom andra metoder förtjänar likaså prö-
6890: som följt i dess spår har dock försvårat en vas. Det kan nämnas att i Tyskland bestäm-
6891: lösning av frågan. Utan speciella föranstalt- melser gäller, enligt vilka de belopp som
6892: ningar ter sig möjligheten av en lösning för en längre tid binds på ett sparkonto
6893: mer än tvivelaktig. Uppmärksamheten kan avdras från den beskattningsbara in-
6894: riktas främst mot skattepolitiken. komsten. Också frågan om försäkringsspa-
6895: Myndigheterna har redan tidigare varit randet och skattefriheten påkallar ökad
6896: medvetna om vad läget krävt. Av stor uppmärksamhet.
6897: betydelse har det sålunda varit att depo- Med hänvisning tili det anförda och
6898: sitionerna och de därmed jämförbara tili- särskilt med tanke på att endast ett par
6899: gångarna sedan ingången av år 1951 fem år återstår tills frågan om depositionernas
6900: år framåt gjorts skattefria. Åtgärden var skattefrihet i varje fall ånyo aktualiseras
6901: ursprungligen avsedd att gälla endast in- har jag härmed äran föreslå att riksdagen
6902: termistiskt, men det kan på goda skäl bet- ville besluta hemställa,
6903: vivlas att en återgång tili tidigare beskatt-
6904: ningsförhållanden på detta område från att regeringen brådskande måtte
6905: och med ingången av år 1956 är möjlig. låta undersöka hur skattepolitiken
6906: Å andra sidan kan man fråga sig, huruvida bäst kunde gestaltas i syfte att skapa
6907: inte nugällande bestämmelser innebär ett ökad stimulans för medborgarnas fria
6908: alltför ensidigt gynnande av en speciell sparverksamhet.
6909: spar:form. Om det mesta av nysparandet
6910: Helsingfors den 13 februari 1953.
6911:
6912: Nils Meinander.
6913: 137
6914:
6915: IV,s1. - Toiv. al. N:o 19. Suomennos.
6916:
6917:
6918:
6919:
6920: Meinander: V eropolitiikan kehittämisestä kansalaisten vapaan
6921: säästämistoiminnan lisäämistä silmällä pitäen.
6922:
6923:
6924: E d u s kun h alle.
6925:
6926: Vapaaehtoisen säästämisen avulla ei ole ne suunnattaisiin suoraan elinkeinoelämään,
6927: läheskään voitu rahoittaa kaikkia niitä johdetaan kehitys määrätietoisesti sellai-
6928: investointitehtäviä, joita kansallemme on seen suuntaan, että taloudellinen kehitys
6929: ilmaantunut sodan jälkeen. Tästä tosi- tapahtuu yksipuolisesti vanhojen ja hyvin
6930: asiasta löydämme mm. tärkeän selityksen kehittyneiden yhtiöiden valvonnassa, mikä
6931: siihen, että verotaakkamme on ollut niin sotii jyrkästi pyrkimyksiä vastaan toteuttaa
6932: raskas. Tämän vuoksi olisi nyt mitä tär- taloudellinen demokratia. Kannattaa siis
6933: keintä saada kohotetuksi kansalaisten sääs- kokeilla mahdollisuuksia veropoliittisesti
6934: tämistoimintaa. Inflaatio ja sen seurauk- suosia säästämistä muiden menetelmien
6935: sena ollut puuttuva luottamus rahan arvoon avulla. Mainittakoon, että Saksassa ovat
6936: ovat kuitenkin vaikeuttaneet kysymyksen voimassa määräykset, että pitkähkön aikaa
6937: ratkaisua. Ilman erikoisjärjestelyjä näyttää säästötilillä olleet varat voidaan vähentää
6938: ratkaisu enemmän kuin kyseenalaiselta. verotettavasta tulosta. Lisäksi on kiinnitet-
6939: Huomio kiintyy lähinnä veropolitiikkaan. tävä enemmän huomiota vakuutussäästä-
6940: Viranomaiset ovat jo aikaisemmin olleet mistä ja verovapautta koskeviin kysymyk-
6941: tietoisia tilanteen vaatimuksista. On siis siin.
6942: ollut erittäin tärkeätä, että talletukset ja Edellä olevaan viitaten ja ottamalla eri-
6943: niihin verrattavat tulot on vuodesta 1951 tyisesti huomioon sen, että vain pari vuotta
6944: lähtien tehty viideksi vuodeksi verovapaiksi enää on jäljellä siihen, jolloin kysymys
6945: Toimenpide oli alunperin tarkoitettu vain talletusten verovapaudesta joka tapauksessa
6946: väliaikaiseksi, mutta voidaan hyvällä syyllä tulee ajankohtaiseksi, on minulla täten kun-
6947: epäillä, että paluu tällä alalla aikaisempaan nia esittää eduskunnan hyväksyttäväksi
6948: verotusjärjestelmään olisi mahdollista vuo- toivomus,
6949: den 1956 alusta. Toisaalta voidaan asettaa
6950: kyseenalaiseksi, suosivatko nykyiset sään- että hallitus kiireellisesti tutkitut-
6951: nökset aivan liian yksipuolisesti erikoista taisi, miten veropolitiikka olisi par-
6952: säästämismuotoa. Jos suurin osa uusista sääs- haiten muova~7tava kansalaisten va-
6953: töistä suunnataan pankkeihin, sen sijaan että paan säästämistoiminnan lisäämiseksi.
6954: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
6955:
6956: Nils Meinander.
6957:
6958:
6959:
6960:
6961: 18
6962: 138
6963:
6964: IV,a2. - Toiv. al. N:o 20.
6965:
6966:
6967:
6968:
6969: Kaitila ym.: Suunnitelman laatimisesta kustannus- ja hinta-
6970: tason alentamiseksi tarvittavista toimenpiteistä.
6971:
6972:
6973: E d u s k u n n a 11 e.
6974:
6975: Sodan jälkeisinä vuosina on kustannustaso taholla laadittu tähänastisiin kokemuksiin ja
6976: maassamme erittäin voimakkaasti kohonnut. tietoihin perustuvaa objektiivista ja kiihko-
6977: Tästä johtuen kotimaisten tuotteiden hinnat tonta kokonaisselvitystä siitä, miten eri kus-
6978: ovat nousseet huomattavan korkeiksi, mikä tannustekijät ovat talouselämän eri aloilla
6979: on toisaalta epäedullista kuluttajille ja toi- myötävaikuttaneet kustannustasomme nou-
6980: saalta huonontaa kotimaisten tuotteiden kil- suun, ja vielä vähemmän on tästä näkökul-
6981: pailukykyisyyttä ulkomailta tuotuihin tava- masta esitetty kokonaissuunnitelmaa, miten
6982: roihin ja tuotantohyödykkeisiin verrattuna. kustannustason jatkuva nousu voitaisiin vält-
6983: Niinikään korkea kustannustasomme ehkäi- tää ja ennen kaikkea, minkälaisin keinoin
6984: see vientituotteidemme kilpailukykyisyyttä. kustannustasoamme voitaisiin nykyisestään
6985: ulkomaiden markkinoilla. Vielä on myöskin alentaa. Erityisesti tulisi tällaisessa selvityk-
6986: tuoreessa muistissa hintojen ja palkkojen sessä kiinnittää huomiota valtion talouspoli-
6987: keskinäinen kilpajuoksu. tiikan, nimenomaan verotuspolitiikan, erilais-
6988: Korkean kustannustason haitallisiin vaiku- ten lainsäädännöllisten ja hallinnollisten toi-
6989: tuksiin on julkisuudessa kylläkin kiinnitetty menpiteiden yms. kustannuksia lisäävään vai-
6990: paljon huomiota. Usein tämä on kuitenkin kutukseen sekä keinoihin näissä suhteissa
6991: tapahtunut enemmän syyttelevässä mielessä suuntaa muuttamalla palauttaa elinkeinoelä-
6992: eri taloudellisten etupiirien valaistessa asiaa mämme terveelle ja normaalille pohjalle.
6993: usein yksipuolisestikin kunkin omasta näkö- Edellä sanotun pohjalla esitämme kun-
6994: kulmastaan. Niinpä on syinä kustannustason nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6995: yleiseen nousuun esitetty milloin palkkojen, muksen,
6996: milloin hintojen, milloin verojen, milloin
6997: ulkolaisten raaka-aineiden hintojen liiallinen että hallitus kiireellisesti valmis-
6998: kohoaminen, milloin erilaisen lainsäädännön taisi omalta osaltaan yksityiskohtaisen
6999: kustannuksia lisäävät vaikutukset jne. Epäi- suunnitelman kustannus- ja hinta-
7000: lemättä kaikki edellä mainitut ja useat muut- tasoamme alentavista toimenpiteistä ja
7001: kin vastaavat seikat ovat eräitä huomion- tällöin kiinnittäisi erityistä huomiota
7002: arvoisia selvityksen kohteita kustannus- verotus- ja lainsäädännöllisten toimen-
7003: tasomme ongelmaa tutkittaessa. Sen sijaan piteiden avulla aikaansaatavaan kus-
7004: meillä ei tiettävästi ole valtion talousjohdon tannusten alentamiseen.
7005: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
7006:
7007: Esa Kaitila. Irma Karvikko.
7008: Juho Tenhiälä.
7009: 139
7010:
7011: IV,33. - Toiv. al. N:o 21.
7012:
7013: Järnefelt ym..: Paikkakuntien kalleusluokituksen tarkistami-
7014: sesta.
7015: E d u s k u n n a 11 e.
7016: Nykyisin voimassa oleva paikkakuntien tana eri paikkakuntien välisen hintatason
7017: yleinen kalleusluokitus perustuu vuonna 1945 vertailussa tulisi käyttää vain yhtä paikka-
7018: toimitettuun kalleustutkimukseen. Samaan kuntaa, Tukholmaa (täällä Helsinkiä), vaan
7019: tutkimukseen pohjautuu myös työpalkkojen toisena lähtökohtana tulisi käyttää toista
7020: säännöstelyssä käytettävä paikkakuntaluokit- äärimmäisyyttä, varsinaista maaseutua.
7021: telu, koska sen lähtökohtana taas on ollut Syynä tähän on se, että sellaisten paikka-
7022: yleinen kalleusluokitus. Koska voimassa oleva kuntien kulutustavat, joiden asumistiheys on
7023: kalleusryhmitys osoittautui vanhentuneeksi, paljon pienempi kuin suurten kaupunkien,
7024: annettiin sen uudistaminen sosiaalisen tut- poikkeavat suuresti kaupunkien kulutus-
7025: kimustoimiston tehtäväksi. Toimisto suoritti tavoista, joten vertaaminen pelkästään Tuk-
7026: vuonna 1950 uuden kalleustutkimuksen käyt- holman (Helsingin) kulutustapoihin ei anna
7027: täen tietojen hankkimisessa apuna mm. oikeaa kuvaa paikkakunnan kalleustasosta.
7028: kuhunkin kuntaan asetettuja hinnoittelu- Kalleustutkimuksessa on tärkeä osuus elin-
7029: lautakuntia. Tämän tutkimuksen tulosten pe- tarvikkeiden hinnoilla. Ruotsin asiantuntijat
7030: rusteella toimitti erityinen komitea uuden ovat ehdottaneet sopivan hintamateriaalin
7031: kalleusluokituksen. Mietintönsä sai komitea saamiseksi menettelytapoja, joita ei pitäisi
7032: valmiiksi syksyllä 1951, mutta toimenpitei- hyljeksiä Suomessakaan. Asuntojen vuokrien,
7033: siin tutkimuksen tulosten johdosta ei vielä polttoaine- ja valaistuskulujen, vaatetus- ja
7034: ole ryhdytty. jalkinemenojen, verojen sekä muiden meno-
7035: Tutkimuksen aineksina on käytetty niitä jen huomioonottamista kalleustutkimuksessa
7036: hintoja, jotka olivat voimassa vuonna 1950, on selvityksessä käsitelty laajasti sekä esi-
7037: jonka ajankohdan jälkeen yleisessä hinta- tetty sellaisten periaatteiden noudattamista,
7038: tasossa ja eri paiklkaJruntien tvä!lisissä hinta- jotka poikkeavat suuresti Suomen vuoden
7039: eroavaisuuksissa on tapahtunut melkoisiakin 1950 kalleustutkimuksessa sovelletuista, mutta
7040: muutoksia. Siksi ei tutkimuksen tuloksia sel- joiden hyväksi käyttämistä tutkimuksen tar-
7041: laisenaan voi pitää enää joka suhteessa käy- kistustyössä voisi menestyksellisesti käyttää.
7042: täntöön soveltuvina. Lisäksi näyttää tutki- Etenkin antaa Suomessa viimeksi toimite-
7043: muksessa olevan eräitä epävarmoja tekijöitä, tussa kalleustutkimuksessa sovellettu ns. täy-
7044: jotka olisi tutkittava ja tarkistettava. Mai- dennyserän käyttö sekä kulkuyhteyksien huo-
7045: nittujen syiden vuoksi olisi ehdottomasti mioonottaminen vain saaristokunnissa aihetta
7046: ennen tutkimustulosten käytäntöön saatta- tutkimuksen perusteelliseen tarkistamiseen.
7047: mista toimitettava tutkimuksen tarkistus. Yllä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7048: Tämä olisi mielestämme parhaiten suoritet- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7049: tavissa niitä suuntaviittoja hyväksi käyttäen, muksen,
7050: joita Ruotsin paikkakuntien kalleusryhmitte-
7051: lyssä noudatettavia periaatteita selvittäneet että hallitus kiireellisesti toimitut-
7052: asiantuntijat ovat ehdottaneet. Tämä selvi- taisi vuoden 1950 paikkakuntien kal-
7053: tys, joka valmistui tammikuun 10 päivänä leustutkimuksen tarkistuksen niitä pe-
7054: 1951, sisältää sellaisia näkökohtia, joita sovel- riaatteita hyväksikäyttäen, joita Ruot-
7055: lettaessa kalleustutkimus meilläkin antaisi sissa on vastaavanlaisissa tutkimuk-
7056: mahdollisimman tarkan ja oikeudenmukaisen sissa esitetty sovellettaviksi, ja saattai.~i
7057: tuloksen. Asiantuntijat ovat ehdottaneet näin tarkistetun kalleusluokituksen
7058: mm., että kalleustutkimuksessa ei lähtökoh- käytäntöön.
7059: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
7060: Konsti Järnefelt. Armas Leinonen. Helge Miettunen.
7061: Irma Karvikko. Aukusti Pasanen. Juho Tenhiälä.
7062: Esa Kaitila. Harras Kyttä.
7063: 140
7064:
7065: IV,s4.- Toiv. al. N:o 22.
7066:
7067:
7068: Kalliokoski ym.: Toimenpiteistä maatilatalouden verotuksen
7069: estämiseksi muodostumasta kohtuuttoman korkeaksi.
7070:
7071:
7072: E d u s k u n n a 11 e.
7073:
7074: Vuosi 1952 oli maataloudelle erittäin vai- mukaista, että tällaisten metsien omistajat
7075: kea lähinnä epäedullisista sääsuhteista joh- joutuvat maksamaan veroa tulosta, jota eivät
7076: tuen. Näin ollen jäi maatalouden tulo yleensä ole ollenkaan saaneet.
7077: normaalia pienemmäksi. Kun maatilata- Kun maatilatalouden verotus osittain pe-
7078: loutta, niinkuin muitakin ammatinharjoitta- rustuu puhtaaseen tuottoon ja osittain työn-
7079: jia ja työntekijöitä verotetaan lakiemme mu- arvoihin määrättyjen perusteiden mukaan,
7080: kaan tulon ja omaisuuden perusteella, pitäisi niin näiden perusteiden määrääminen on rat-
7081: maatilatalouden verotuksessa ottaa tulojen kaiseva tekijä verotuksessa. Tässä veroperus-
7082: vähennys huomioon ja määrätä verotus sen teiden määräämisessä on harkinnalla niin
7083: mukaiseksi. Mutta maatilatalouden verotuk- suuri liikkumatila, että vaikka kirjanpidolli-
7084: sessa ei näytä niin tapahtuvan, vaan jo pää- sesti on osoitettu, ettei lain edellyttämää puh-
7085: tettyjen veroperusteiden pohjalla verotus dasta tuottoa ole ollenkaan syntynyt, niin
7086: näyttää entisestään kohoavan. Erityisesti on sitä osoittavat puhdastuottoluvut on kuiten-
7087: näin tapahtumassa metsäverotuksen kohdalla, kin määrätty ja veroa asetettu niiden mukai-
7088: jossa vuosi sitten 'lyhyen ajan puutavaramark- sesti. Työnarvojen määrääminen perustuu
7089: kinoilla vallinneet korkeat hinnat näyttelevät niinikään suurelta osaltaan kaavamaiseen har-
7090: pääosaa. Käytännössä kuitenkin vain suh- kintaan. Näin ollen maatilatalouden verotus
7091: teellisen harvat metsänomistajat myivät met- on käytännössä harkintaverotusta, jossa pi-
7092: sää korkeiden hintojen vallitessa. Valtaosa täisi pyrkiä ja päästä ainaikin 'hyvin läfuelle to-
7093: metsänomistajista jäi tästä hyödystä koko- dellisia tuloja ja määrätä verotus sen mukai-
7094: naan osattomaksi. Edellä esitetyn lisäksi on seksi.
7095: aiheellista kiinnittää huomiota siihen, että Kun viime vuoden veroperusteet on metsän
7096: suuri osa metsämaistamme suoritetun luoki- osalta määrätty mielestämme niin korkeiksi,
7097: tuksen mukaan kuuluu maapohjansa vuoksi että maatilatalous on joutumassa kohtuutto-
7098: ensiluokan metsämaahan, mutta käytännössä man verorasituksen alaiseksi, ehdotamme
7099: niiden tuotto ei kuitenkaan vastaa nykyhet- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
7100: kellä kauttaaltaan puhdastuottolukujen ar- toivomuksen,
7101: voja sen VUO'ksi, että niistä suuria osia on
7102: pakkohakkuiden jäljeltä ja vajaatuottoisten että hallitus kiireellisesti harkitsisi
7103: metsien uudistusten sekä vastasuoritettujen toimenpiteitä, joilla maatilatalouden
7104: kuivatustoimenpiteiden kautta vielä heikosti verotuksen muodostuminen kohtuutto-
7105: tuottavia tai täysin tuottamattomalla asteella. man korkeaksi voitaisiin estää, ja viipy-
7106: Tästä johtuen mielestämme on epäoikeuden- mättä antaisi Eduskunnalle sitä tar-
7107: koittavan esityksen.
7108: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
7109:
7110: Viljami Kalliokoski. Eino Rytinki. Markus Niskala.
7111: Erland Haapaniemi. Mauno Jussila. Aaro Kauppi.
7112: Kerttu Saalasti. Niilo Ryhtä. Lauri Kaarna.
7113: Eino Palovesi. Nestori Kaasalainen. Lennart Heljas.
7114: T. N. Vilhula. Kalle Joukanen. Eino E. Heikura.
7115: Kustaa Tiitu. Wiljam Sarjala. Toivo H. Kinnunen.
7116: Yrjö Hautala. Heikki Soininen. E. M. Tarkkanen.
7117: J. E. Lampinen. Urho Kähönen.
7118: 141
7119:
7120: IV,35, - Toiv. al. N:o 23.
7121:
7122:
7123:
7124:
7125: Virkki ym.: Esityksen antamisesta aviopuolisoiden ansiotulo-
7126: jen verottamisesta erikseen.
7127:
7128:
7129: Ed usikunnalle.
7130:
7131: Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaiss;a ja henkilöä joutuu verotetuksi kuten yksi ja
7132: myös hallituksen •esityksessä uudeksi vero- sama henkilö, vaikka tulon hanikkimise,en on
7133: laiksi on asetuttu sille kannalle, että avio- tarvittu kahden henkilön työ. Näin siitä
7134: puolisoiden ansiotulot on yhdessä verotetta:va. huolimatta, että aviopuolisoilla saattaa olla
7135: Tämä järjestelmä ja varsinkin aikomus sen ansiotyöstä johtuvia ikustann1Jiksia, joita ei
7136: säilytJtä:misestä uudessakin lai$a on herättä- sallita ottaa vä:hennY'ksinä huomioon, kuten
7137: nyt voimakasta tyytymättömyyttä sen alai- esim. työmatka toisella pa:iJkikwkunnailla sijait-
7138: se;ksi joutuvien verovelvollisten piirissä. sevasta yhteisestä kodista tai peräti kahden
7139: Yhteisverotus on tuloveron asteittaisen ko- eri talouden ylläpitäminen puolisoiden työ-
7140: hoamisen tähden muodostunut epäoikeuden- pa:ilkkojen ollessa eri pa:iikkiaik:unnilla. Lisäksi
7141: mukaiseksi varsinkin sellaisissa tapauksissa, lmmmallaJkin ·aviopuolisolla saattaa olla lähei-
7142: joissa toisella tai molemmilla aviopuolisoilla siä omaisia, jotka he joutuvat elättämään.
7143: on kasikitasoa korkeammat tulot. Se kohdis- Kun v•erotuksessa ei yleensäikään pidetä
7144: tuu siten erityisen ankarana niihin, jotka y1hteistailoutta tai Y'hdessä asumista veroY'ksi-
7145: pitkäa~kaisen ammatt~koulutuksen kautta ovat :kön muodostamisen perusteena, ei ole mitään
7146: hankkineet itselleen ammattitaidon ja vasta syytä säilyttää yhteisverotusta aviopuolisoita
7147: tämän jälkeen ryhtyneet ansaitsemaan, mah- verotettaessa, vaan olisi paJatJtava ennen ny-
7148: dollisesti opintov·elat rasittavana taakkanaan. ik:y:istä tulo- ja omaisuusverolakia jo vuosi-
7149: Ylemmissä tuloluokissa ei myöskä:än vähem- kausia käytännössä olleeseen puolisoiden eril-
7150: män ansainneen aviopuolison oikeudella tehdä lisverotuikseen. Tällaisen muutoksen teikemistä
7151: tuloistaan vähennys ole niin suurta merki- tulo- ja omaisuusverolakiin tarkoittavan toi-
7152: tystä lkuin alemmissa tuloluokissa, vaan vero- vomusponnen eduskunta on hyväksynyt jo
7153: tuksen jy:rkikä progressiivisuus Oiil saattrunut vuoden 1946 valtiopäivillä ja tällaisen vero-
7154: tästä vähennyiksestä huolimatta nostaa verot tusjärjestelmä:n puolesta puhuu myös avio•
7155: yhtä ko:rlkeiksi, jopa joskus korik:eammiksikin liittolain varallisuuso:i:keudellinen säännöstö.
7156: kuin pe:rheettömien vastaavasta tulosta mak- Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
7157: samat verot. KOkemus on lisäksi osoittanut, tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
7158: että aviopuolisot joutuvaJt yhteisverotuksen tävä:ksi ,toivomuksen,
7159: ansiosta vuosittain säännöhlisesti 1111Bdman jäl-
7160: kiverotuksen kohteiksi, !koska ennaik:lkopidä- että hallitus antaisi Eduskunnalle
7161: ty<ksissä ei oteta ollenkaan huomioon avio- ensi tilassa esityksem sellaisesta l4in-
7162: liiton aiheuttamaa verojen lisäystä. muutoksesta, että aviopuolisoita vero-
7163: Aviopuolisoiden yhteisverotuksessa ika;ksi tetaan heidän ansiotuloistaan erikseen.
7164: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
7165:
7166: Helena Virkki. Irma Hamara.
7167: Reino Ala-Kulju. Aune Innala.
7168: Kyllikki Pohjala. Jaakko Hakala.
7169: Arno Tuurna.
7170: 142
7171:
7172: IV,a6.- Toiv. al. N:o 24.
7173:
7174:
7175:
7176:
7177: lnnala ym.: Esityksen antamisesta 65 vuotta täyttäneiden
7178: verovelvollisten sijoittamisesta alhaisimpaan veroluokkaan.
7179:
7180:
7181: Ed uskunnalie.
7182:
7183: Nykyisen rverolain mukaan V'erovelvd1liset vielä vanhuuden johdosta vähentyneistä tu-
7184: on jaettu k<Ylmeen veroluokkaan sen mukaan, •loistaankin veronsa ka1hl!:ein raskaimman ve-
7185: ovatko he avioliitossa ja huoLtavatko he omia roluokan mukaan. Tämä on sitä kohtuutto-,
7186: tai ottolapsiaan. Ankarimpaan, ensimmäi- mampaa, kun ikorkea ikä auttamattomasti tuo
7187: seen veroluokkaan !kuuluviksi on määrätty mukanaan ruumiillisen raihnauden aiheutta-
7188: henkilöt, jotka eivät ole avioliitossa ja jotka mia sairaus- ja muita ihoitolrnstannuksia, jom-
7189: eirvät huohla tai ole määrävuosina huoltaneet moisista ihminen useimmiten varhaisempina
7190: omaa tai ottolastaan. ikävuosinaan vihlttyy. Lisäksi on huomat-
7191: Edellä main1tun luokittelun oikeudenmu- tava, että viimeksi mainitut menot taval·lisesti
7192: kai~mutta vastaan on paljonkin huomautetta- p.erheettömien !kohdalla nousevat ihuomaltta-
7193: vaa. Eduskunnalle jätetyissä toivomus- ja vasti suurempiin määriin kuin seHaisten koh-
7194: ;lakialoitteissa onkin ehdotettu tämä epäoi- daLla, joil!la on Jain mukaan huolto- ja elatus-
7195: keudenmukainen :luokkajaoitus - eHei sitä vel:vollisia, ~apsia tai näiden jälkeläisiä.
7196: katsota voitavan kokonaan poistaa - korjat- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
7197: tavaksi ainakin siten, että luokittelun perus- nioittavasti eduskunnan hyvälksyttävä;ksi toi-
7198: teeksi asetetaan ainoastaan läheisiin omaisiin vomuksen,
7199: kohdistunut huoltovelvoLlisuuden täyttämi-
7200: nen, mutta ei sitävastoin verovelvollisen si- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
7201: viilisäätyä. toimenpiteisiin esityksen antamiseksi
7202: Kun vanhuuden ikään päässeet henkilöt Eduskunnalle sellaisesta lainmuutok-
7203: eivät enää pysty täydellä teholLa työSkennel- sesta, että verovelvollisia eri veroluok-
7204: len elatustaan ansaitsemaan, ei ole oikeuden- kiin ryhmiteltäessä kaikki VM'ovelvol-
7205: mukaista eikä kohtuullista, että sellaiset yksi- liset määrätään 65 vuotta täytettyään
7206: näiset verov•elvo1liset, jotka eivät ole huolto- seuraavan vuoden alusta kuulumaan
7207: velvoLlisia, joutuvat jatkuvasti suorittamaan alhaisimpaan veroluokkaan.
7208: Helsingissä 10 päivänä ihelmikuuta 1953.
7209:
7210: Aune Innala. Kalervo Saura.
7211: Kyllikki Pohjala. R. Hallberg.
7212: Jaakko Hakala. Elli Nurminen.
7213: Reino Ala-Kulju. Johannes Wirtanen.
7214: Martti J. Huttunen. Helena Virkki.
7215: Margit Borg-Sundman. Irma Hamara.
7216: 143
7217:
7218: IV,37.- Hemst. mot. N:o 25.
7219:
7220:
7221:
7222:
7223: Teir m. fl.: Angående beviljande åt byggare av bostadshus
7224: rätt att avdraga de verkliga byggnadskostnaderna från
7225: sin inkomst vid skattedeklarationen.
7226:
7227:
7228: Till Rilksdagen.
7229:
7230: Bostadsbristen är fortfarande Sikriande, alla Enligt vårt förmenande skulle denna skat-
7231: stödåtgärder till trots. Det har tydligt fram- tefrihet säkert sporra mången att uppföra
7232: stått såsom omöjligt att få detta sociala bostäder och bostadsloikaler, varför saken
7233: missförhållande avhjälpt med de nuvarande borde snarligen undersökas.
7234: stadgandena om Arava och andra bostads- På grund av ovanstående och med hän-
7235: befrämjande bestämmelser. Bostadsbristen är seende till sakens brådskande natur, föreslås
7236: fortfarande konstant. På denna grund borde vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
7237: alla medel övervägas, som kunde medföra en ställa,
7238: lindring härutinnan. Byggare av bostadshus
7239: och bostäder borde få en direkt kännbar pre- att regeringen skyndsamt måtte un-
7240: miering av staten. Detta belönande kunde dersöka möjligheterna till en intensi-
7241: ske exempelvis sålunda, att den, som uppfört fierad bostadsproduktion genom att be-
7242: ett hus med enbart bostadslokaler, skulle ha vilja byggare av rena b.ostadshus rätt
7243: rätt att från sin inkomst avdraga de verkliga att avdraga de verkliga byggnadskost-
7244: byggnadskostnaderna, fördelade på exempel- naderna från sin inkomst vid skatte-
7245: vis tre år. deklarationen.
7246: Helsingfors den 12 februari 1953.
7247:
7248:
7249: Grels Teir. Kurt Nordfors.
7250: 144
7251:
7252: IV,s7. - Toiv. a.l. N:o 25. Suomennos.
7253:
7254:
7255:
7256:
7257: Teir ym.: Asuntotalojen rakentajien oikeuttamisesta vähen-
7258: tämään todelliset rakennuskustannukset tuloistaan vero-
7259: ilmoituksessa.
7260:
7261:
7262: Eduskunnalle.
7263:
7264: Asuntopula on edelleen kai:kista toimen- Mielestämme tällainen verovapaus kannus-
7265: piteistä huolimatta huutava. On selvästi taisi monia rakentamaan asuntoja ja asuin-
7266: osoittautunut mahdottomalksi saada tämä so- huoneistoja, minkä vuoksi asiaa olisi pilkai-
7267: siaalinen epäkohta korjatuksi nykyisin Arava- sesti tutkittava.
7268: säännöksin ja muin asuntotuotantoa edistä-
7269: vin määräyksin. Asuntopula on jatku- Edellä olevan perusteella ja ottamalla huo-
7270: vasti pysyväisluontoinen. Tämän vuoksi olisi mioon asian kiireellisyys esitämme eduskun-
7271: harkittava kaikkia keinoja, jotka tuottaisivat nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7272: tähän lievennystä. Valtion olisi annettava
7273: asuintalojen ja asuntojen ralkentajille suora- että hallitus tutkisi pikaisesti mah-
7274: naista ja tuntuvaa palkkiota. Tämä palkitse- dollisuuksia tehostaa asuntotuotootoa
7275: minen voisi tapahtua esim. siten, että sillä, myöntämällä pelkkiä asuinhuoneistoja
7276: joka on rakentanut ainoastaan asuinhuoneis- 'käsittävien talojen rakentajille oikeus
7277: toja ja asuntoja sisältävän talon, olisi oikeus veroilmoituksessa vähentää tuloistaan
7278: tuloistaan vähentää todelliset rakennuskus- todelliset rakennuskustannukset.
7279: tannukset jaettuina esim. kolmen vuoden
7280: osalle.
7281: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
7282:
7283:
7284: Grels Teir. Kurt Nordfors.
7285: 145
7286:
7287: IV,ss.- Toiv. al. N:o 26.
7288:
7289:
7290:
7291:
7292: Rönkkö ym.: Syrjäseuduilla sijaitsevien tai kivisten viljel-
7293: rnien viljelijäin veronhuojennusten lisäämtsestä.
7294:
7295:
7296: E d u s k u n n a ll e.
7297:
7298: Niissä osissa maata, miSSa maaperä ja taaria kohti jopa kaksi kolme kertaa kor-
7299: muut edellytykset maatalouden harjoittami- keammalle kuin sileän pellon työ.
7300: seksi eivät ole edulliset, on maatalouden har- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
7301: joittaminen kehittynyt pienmaataloudeksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7302: Tilan syrjäinen sijainti vie suhteellisesti pal-
7303: jon aikaa talon moninaisia osto-, myynti-, ve- että hallitus antaisi esityksen Edus-
7304: rotus- ym. asioita hoidettaessa keskuspai- kunnalle voirnassa olevien verola·in-
7305: koilla ja matkrukulut vuoden mittaan teke- säännöksien rnuuttarniseksi siten, että
7306: vät melkoisen summan. Kivinen pelto kulut- työn arvoissa ja viljellyn rnaan vero-
7307: taa nopeasti työvälineitä ja vaatii jopa kak- luokkia lisäämällä otetaan alentavina
7308: sin-kolminkertaisen työmäärän sileään pel- tekijöinä huomioon tilan syr:Jatnen
7309: toon verrattuna. Näin viljelijän ja hänen aserna ja peltojen kivisyys sekä hal-
7310: perheenjäsentensä työ, mirrkä hän kivisellä laisuus.
7311: pellolla tekee, käytännössä verotetaan heh-
7312: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
7313:
7314:
7315: Tahvo Rönkkö. Nestori Kaasalainen.
7316: Arvi Ikonen. Urho Kähönen.
7317:
7318:
7319:
7320:
7321: 19
7322: 146
7323:
7324: IV,s9.- Toiv. al. N:o 27.
7325:
7326:
7327:
7328:
7329: Suominen ym.. : Kuntien vapauttamisesta suorittamasta liike-
7330: vaihtoveroa.
7331:
7332:
7333: Eduskunnalle.
7334:
7335: Viime aikoina on meidän maassamme kes- vaihtovero, Keravan kauppalaita tulee kulu-
7336: kusteltu tavallista enemmän verorasituksen vana vuonna menemään liikevaihtoveroa ar-
7337: suuruudesta. Näissä iroeSkusteluissa on aivan vion mukaan ainakin 12,000,000-13,000,000
7338: yleisesti todettu, että myöskin kunnallinen markkaa, mikä lähentelee yhtä markkaa vero-
7339: verorasitus on huomattavasti 1lisääntynyt so- äyrin hinnasta.
7340: taa ,ennen vallinneesta tasosta. 'Tä;hän nou- Edellä esitetyt esimerkit osoittavat, että
7341: suun on koetettu etsiä erilaisia syitä ja Hikevailitorverol:la on todellakin erittäin suuri
7342: useimmassa tllipauksessa ne on luultu löydet- vaikutus kuntien verorasituksen !kohottajana,
7343: tävän !kunna:llispolitiikan hoidosta. Näitä vaikka ikai!ken oikeuden nimessä !kunnilta ei
7344: syitä etsittäiessä on kuitenkin jäänyt huo- pitäisi pena Hikevaihtoveroa [aisin!kaan.,
7345: maamatta Eikeva:ihtoveron vaikutus ikunnahli- koska niiden harjoittama t-oiminta on jul-
7346: seen verorasitukseen. Sen suorittaminen mer- kista toimintaa ja niiden tarvitsemat varat
7347: kitsee kuitenkin kuntien talouks:iW1e niin huo- tehtäviensä :hoitamiseen on perittävä ikansa-
7348: mattavaa rasitusta, että sitä ei voida enää :laisilta verotuksella. Tuskin millään j.ärjel-
7349: sivuuttaa vaitiololla. Niinpä esim. Kerruvan lisillä sy:i!llä voidaan puolustaa iiikevaihtorve-
7350: kauppala, jonka asukasluku on hiukan yli ron ~erimistä kunnilta niiden harjoittamaa
7351: 8,000, on joutunut vuoden 1952 aikana mak- juJkista toimintaa varten :tarvitsemista ja
7352: samaan Hilrevaihtoveroa n. 8,000,000 marlk- käyttäimistä tarvilireista. Tälle menettelyille
7353: ilma. Kun kauppalan veroäyrien ~uku on sa- ei löydettäne puolustuksia myöskääin mistään
7354: manitikaisesti ollut 13,621,806 äyriä, merkit- tieteisopeista eilkä juJkisten talouksien hoitoa
7355: see mainitun Wkevaiihtoveron mwksaminen varten yleisesti oikeaiksi rtunnustertuista peri-
7356: runsaasti 50 ~enniä veroäyrin :hinnasta. aatteista. Tålmän vuoksi sclostertun epäikoh-
7357: SuunniLleen samanlainen on [uonnol!lisesti dan ;poistamiseksi olisi !Viipymättä suoritert-
7358: ollut suhde maan !kaik!kiin !kuntiin nähden. truva tutkimus ja sen ;perusteella pyrittävä
7359: Kuluvan vuoden aikana ~esimerk!!kinä mainittu siihen, että !kunna.It vwpallltettaisiin kokonaan
7360: Keravan !kauppala joutuu maksaJmaan liike- liikevaihtoiVeron maksamisesta.
7361: vaihtov:eroa huomattavasti enemmän parhail~ Edellä esitetyn perusteella ehdotaJmme
7362: laan ra:kenteiHa olevaa vesilaitosta varten eduskunnan hyväJk!syttäväksi toivomuksen,
7363: hankittavista ,tarveaineista. Niinpä yksistään
7364: syöttöjohdon asentamiseen tarvittavasta 5.5 että hallitus suorituttaisi kiireelli-
7365: km:n pituisesta 0 10" valurautaputkesta, sesti tutkimuksen liikevaihtoveron vai-
7366: joka tulee mwksamaan yhteensä n. 25,000,000 kutuksesta kuntien verorasitukseen ja
7367: markkaa, menee !liikevaihtov:eroa hruttosum- tämän tutkimuksen perusteella antaisi
7368: masta 20 % eli siis 5,000,000 mait'imkaa. Kun Eduskunnalle sellaisen lakiesityksen,
7369: kaikesta muustakin liikevaihtoveron alaisesta että kunnat vapautettaisiin suoritta-
7370: materiaa!lista on maksettava säädetty Hik:e- masta liikevaihtoveroa.
7371: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
7372:
7373:
7374: Unto Suominen. Veikko Kokkola.
7375: Heikki Hykkäälä. 0. Muikku.
7376: 147
7377:
7378: IV,4o.- Toiv. al. N:o 28.
7379:
7380:
7381:
7382:
7383: T. Kinnunen ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta pienteolli-
7384: suudelta.
7385:
7386:
7387: Eduskunnalle.
7388:
7389: Viimeisinä vuosina on maassamme pyritty vaikeuiksiin juuri liikevaihtoverotuksen takia.
7390: elvyttämään pienteollisuutta maaseudulla Tietoisuus liikevaihtoveron raskaudesta estää
7391: työ- ja runsiomahdollisuuksien lisäämiseksi taas uusien yritysten syntymistä.
7392: maaseudun väestölle. Tässä tarkoituksessa on Kun maaseudun pienteollisuuden elpymistä
7393: mm. myönnetty ns. pienteollisuuslainoja pien- on kuitenkin pidettävä erittäin rtätkeänä te-
7394: ten yritysten ahlrnunpanoa varten. Tähän kijänä maaseudun työtilaisuuksien lisääjänä
7395: tarjoutuukin nykyisin jo entistä parempia ja osaltaan myösldn maaltapaon estäjänä, on
7396: mahdollisuuksia, krm säihkövoimaa on maa- mielestämme kiireellisesti ryhdyttävä niihin
7397: seudullaJkin 'USeimmissa pai!koin käytettävissä. toimenpiteisiin, joiden avulla maaseudun
7398: YrittäjähaLuaJkin maaseudulla on, ikunhan pienteollisuuden syntymistä ja elpymistä voi-
7399: vain taloudelliset mahdollisuudet hoidetaan daan edistää. Liikevaihtoveron poistaminen
7400: tyydyttävästi. tämän :luontoisilta yrityksiltä on varmaankin
7401: Yiksi pahimpia esteitä pienteollisuuden el- yksi tärkeimmistä toimenpiteistä asialll nykyi-
7402: pymiselle on kuitenkin nykyinen liikevaihto- sen tilan helpottamiseksi.
7403: vero, joka rasittaa aivan kohtuuttomasti juuri Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
7404: pienimpiä yrityksiä. Kokemukset maaseu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväJksi toivo-
7405: dulla ovat tässä mielessä varsin murheellisia. muksen,
7406: Monet maaseudun pienet na:hikuriliikkeet,
7407: sirk'kelisruhat, puu- ja metallityöliiklkeet, tiili- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7408: tehtaat, sementtivalimot ja monet muut sel- toimenpiteisiin liikevaih 'overon poista-
7409: laiset pienet yritykset ovat joutuneet suuriin miseksi maaseudun pienteol.isuudelta.
7410: Helsingissä 3 päivänä helmik.uuta 1953.
7411:
7412:
7413: Toivo B. Kinnunen. Hilja Väänänen. Lauri Kaarna.
7414: Wiljam Sarjala. Eeli Erkkilä. Mauno Jussila.
7415: Antti J. Rantamaa. Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen.
7416: Eino Rytinki. Edvard Pesonen. Tahvo Rönkkö.
7417: Irma Bamara. Lauri Solla. Erl. Haapaniemi.
7418: Niilo Ryhtä. Väinö Kaasalainen.
7419: 148
7420:
7421: IV,41. - Toiv. al. N:o 29.
7422:
7423:
7424:
7425:
7426: Häppölä ym.: Liikevaihtoveron poistamisestn maaseudun tiili-
7427: teollisuudelta.
7428:
7429:
7430: E d u s k u n n -a 11 e.
7431:
7432: Saatujen tietojen perusteella valmistettiin tekijä, joka käyttää omaa työvoimaa, ei maksa
7433: maassamme vuonna 1951 rakennustiiliä noin liikevaihtoveroa, mutta henkilö, jolla on yksi-
7434: 210 miljoonaa kappaletta, joista maaseudun kin vieras työntekijä, joutuu sitä maksamaan.
7435: pienyrittäjät valmistivat n. 25 miljoonaa. Liikevaihtovero uhkaa tyrehdyttää jälkim-
7436: Vuonna 1952 vastaavat luvut olivat n. 190 mäisen tekijäryhmän kohdalla tiilen valmis-
7437: milj. ja n. 15 milj. kpl. Liikevaihtoveroa tuksen, mikä olisi suuri vahinko maaseudun
7438: maksoi tiiliteollisuus vuonna 1951 yhteensä työllisyystilanteen hoitamisessa ja maaseudun
7439: n. 500 milj., josta maaseudun pienyrittäjäin rakennustoiminnalle.
7440: osuus oli n. 50 milj. markkaa. Vuonna 1952 Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
7441: vastaavat luvut olivat n. 400 milj. ja n. 30 kunnan hyväiksyttäväksi toivomuksen,
7442: milj. markkaa.
7443: Maaseudun tiiliteollisuuden kohdalla, jota että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7444: pienviljelijäväestö harjoittaa sivuelinkeino- menpiteisiin liikevaihtoveron poista-
7445: naan, on tilanne tällä hetkellä sekava. Tiilen- miseksi maaseudun tiiliteollisuudelta.
7446: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
7447:
7448:
7449: Leo Häppölä. Niilo Ryhtä. Juho Tenhiälä.
7450: Matti Heikkilä. Atte Pakkanen. Toivo H. Kinnunen.
7451: Kusti Eskola. Tahvo Rönkkö. N. Kosola.
7452: Lauri Kaarna. Mauno Jussila. Lauri Solla.
7453: Erkki W. Mohell. Yrjö Hautala. Eino Rytinki.
7454: Armas Leinonen. E. M. Tarkkanen. Wiljam Sarjala.
7455: Urho Kähönen. Väinö Rankila. Hilja Väänänen.
7456: Eino E. Heikura. Arvi Ikonen.
7457: 149
7458: IV;42. - Toiv. al. N:o 30.
7459:
7460:
7461:
7462:
7463: Tenhiälä ym.: Esityksen antamisesta laiksi liikevaihtoveron
7464: poistamisesta tärkeimmillä rakennustarvikkeilta ja raken-
7465: nusaineilta.
7466:
7467:
7468: Ed usiku nn alle.
7469:
7470: Liikevaihtoveron vaikutus rakennuskustan- Sementtivalimotuotteet . . . . . . . . 0.69
7471: nuksiin on huomatJtruvan suuri. Useiden eri Sementti (ei valiJmotuotteita) . . 0.60
7472: tutkijoiden tekemien laskelmien mukaan se Liedet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0.43
7473: vaihtelee 8-10% tehden kerrostalokustan- Naulat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0.12
7474: nuksista !keskimäärin 8.s %. Nåin oHen se Ruostumattomat pesupöydät . . . 0.20
7475: vastaa esim. Arava-11aJkennustoiminnassa Korkkimatot . . . . . . . . . . . . . . . . . 0.49
7476: useissa tapauksissa melkein osakkaiden sijoit- Yhteensä 6.6o
7477: tamaa pääomaa, mikä määrä jo huomatta-
7478: vasti vaikuttaa w;untoraik:ennusten ikalleuteen
7479: ja samalla lisää usein ratikaisevastihln lainoi- Ylläesitetyt prosenttiJmäärät on saatu ar-
7480: tusvaiJkeu!ksia. Paitsi sitä, että liikevaihtovero vioimalla kivirakenamsten osuus 55 % :!k:si ja
7481: kallistaa rakennuskustannuksia, se vaikeuttaa puuraJkennusten 45% :iksi.
7482: myös rrukennustekniikan ikehitystä. Niinpä Vapauttamalla yllämainitut tuotteet liike-
7483: mm. valmisosarakenteiden käytölle, joka vaihtoverosta pää:stään rasum.toraikennuskus-
7484: useissa muissa maissa on jo saavuttanut huo- tannuiksissa jo huomattaV1aJan sä:ästöön. Mutta
7485: mattavan laajuuden, on liikevaihtovero aset- tämä ei olisi vielä omiaan poistamaan liike-
7486: tanut melkein ylivoimaisen esteen. Tässä Y'h- vaihtoveron rwkennusteikniik!k:aa jarruttavaa
7487: teydessä on myös syytä mainita, että raJken.- vaikutusta. Vero olisi ain'aikin poistettava
7488: tamisen ikoneellistamista hidastaa Ikoneista myös niiden töiden osalta, jotika nyJkyisin
7489: maJksettava liikevaihtovero ja niiden ailhaiset yleetnSä tehdään työmaalla, mutta jotka voi-
7490: Jruoletusprosentit. taisiin siirtää tehtaalle suoritettavaksi. Täl-
7491: Käytännössä ei enää ole mahdollista pa- laisia ovat mm. rporrassy<Yksyt, por11as8B'keleet,
7492: lauttaa asuntora!kennuksille niiden liiikevaih- ifkikunapenlkit, teräsbetonipalkit ja välipohja-
7493: tovero-osuutta, sillä sen oi!k:ea määrääminen raJkenneosat, sisä- ja ulikoseinälevyt, lattia- ja
7494: vaatisi aina.kin Åravan suuruisen uuden vi- käytävälevyt, tehtaassa sovitetut ja heloitetut
7495: raston, ja ylima1kaisesti määrättynä liiJke- ovet ja i!klkunat, kiinteät ilreittiökalustot ja
7496: vaihtoveron palautus olisi rvain suoranainen lkomerot sisustU!ksineen, betonoimislevyt, vail.-
7497: lahjoitus ei:kä milkään lijlik:evaihtoveron todel- miit ikatrtotuolit, HB-pwJrkit ja ansaat, tehdas-
7498: linen paJlrautus, joten se ei poistaisi sitä es- maiset rakennustelineet ja tehdasmaisesti val-
7499: tettä, mikä rliikevaihtoverolla on ra.kennus- mistetut puutalot, kyUästetty puutavara selkä
7500: te!k:niikan !k:ehityiksen jarruna. puulkylläsrtystoiminta.
7501: Seuraavassa esitämme ~ä;hemmin ne raJken- On luonnollista, että edellä esitetyt lii!k:e-
7502: nusaineet, joiden liiJ!k:evaiJhtovero huoonatta- 'Vaihtoveron alennu!k:set eivät tulisi yksin-
7503: vammin !lrorottaa raikennusllrostrunnufksi'a: omaan asuntorakennustuotannon hyväksi,
7504: ikoska ikäytännössä ei voitaisi va[voa, mitkä
7505: Lvv. % :eissa rtarvildreet menevät asuntoraikennustoimintaan
7506: Rakennusaineet: rakennus- ja mitkä muuhun raikennustoimintaan. Näin
7507: kustannuksista:
7508: ollen olisi välttämätöntä poistraJa Hiikevaihto-
7509: Sahatavara . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.30 vero mainituilta tarvikikeilta, vaiikikaikin siitä
7510: Lasit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . O.s9 koituisi jonkin verran suurempi hyöty muulle
7511: Seinä- ja savupiipputiilet . . . . . O.ss raikennUSitoiminnalle. Muun ra!k:enniUStoimin-
7512: 150 IV,42, - B.akennustarpaiden Wkeva.ihtovero.
7513:
7514:
7515: nan osalle tulevasta hyödystä pääosa tulee taan poistetuksi, ehdotamme eduskunnan hy-
7516: maatalous- ja voimalaitosrakennuksen osalle. väksyttäväksi toivomuksen,
7517: Asuntorakennustoiminnan vuosittain maksa-
7518: man liikevaihtoveronhan lasketaan olevan n. että hallitus kiireeUisesti loo.tisi ja
7519: neljä miljardia markkaa. antaisi Eduskunnalle esityksm la.iksi
7520: Koska maamme rakennustoiminnan kehi- liikevaihtoveron poistamiseksi tärkeim-
7521: tykselle ja ennen kai'kkea asuntorwkennustuo- miltä rakennustMvikkeilta ja raken-
7522: tannolle on ensiarvoisen tärkeätä saada ra- nusosiUa.
7523: kennustarvi.klkeiden liikevaihtovero pääosil-
7524: Helsingissä 10 päiväm.ä helm.iikuuta 1953.
7525:
7526:
7527: Juho Tenhiälä. Helge Miettunen. Irma Karvikko.
7528: Aukusti Pasanen. Aare Leikola. Leo Häppölä.
7529: Harras Kyttä. Armas Leinonen. Konsti Järnefelt.
7530: Toivo H. Kinnunen. Urho Kähönen.
7531: 151
7532:
7533: IV,4a.- Toiv. al. N:o 31.
7534:
7535:
7536:
7537:
7538: Hallberg ym.: Invaliidien autojen vapauttamisesta liikevaih-
7539: toverosta.
7540:
7541:
7542: Ed us kunnalle.
7543:
7544: Maassamme on paljon invaliideja, jotka Edellä sanotun perusteella ehdotamme
7545: joko pääasiallisesti hankkivat toimeentu- kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi
7546: lonsa ja perheensä elatuksen sellaisissa toivomuksen,
7547: tehtävissä, joissa heille auto on välttämätön
7548: liikkumisväline. Myöskin on invaliideja, että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
7549: jotka muistakin syistä ovat tällaisen kulku- menpiteisiin, että invaliidit saisivat
7550: neuvon tarpeessa. Useimmiten he ovat vä- tarvitsemansa auton liikevaihtoveroa
7551: hävaraisia ja heidän asemansa on sellainen, maksamatta.
7552: että tämän kulkuneuvon hankkiminen tuot-
7553: taa heille rahallisia ja muita vaikeuksia.
7554: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
7555:
7556:
7557: R. Hallberg. Hugo Nuorsaari.
7558: Harras Kyttä. Erkki Koivisto.
7559: Urho Kähönen.
7560: 152
7561:
7562: IV,44. - Hemst. mot. N:o 32.
7563:
7564:
7565:
7566:
7567: Hollsten m. fl.: Angående fiskebåtsmotorers befriande från
7568: omsättningsskatt.
7569:
7570:
7571: Till Riik:sdagen.
7572:
7573: I fiskarkretsar har redan länge rått stort knappast nödigt, om ens lämpligt, att här
7574: missnöje däröver, att fiskarna vid inköp av försöka skissera upp en detaljerad metod,
7575: fiskebåtsmotorer nödgas för desamma erlägga som härvid kunde komma till användning.
7576: omsättningsskatt. Regeringen torde ha moti- Det går sä:kert att ordna genom överhetliga
7577: verat sin avböjande ståndpunkt i fråga om direktiv, efter det principfrågan blivit av-
7578: kravet på omsättningsskattens avlyftande gjord. Fiskarbefolkningens livsvillkor är så
7579: därmed, att dessa motorer används icke hårda, att samhähllet icke bör betunga den
7580: blott av fiskare, utan jämväl av en mängd med omotiverade extra pålagor. När jord-
7581: andra personer och icke sällan för mer eller bruksmaskinerna befriades från omsättnings-
7582: mindre lyxbetonade ändamål. Denna fråga skatt, borde fiskebåtsmotorerna på ett eller
7583: är likväl av sådan karaktär, att en positiv annat sätt ha fått följa med, och det berätti-
7584: lösning för fiskarnas vidkommande måste fås gade missnöjet med nuvarande förhållande
7585: till stånd, och det råder knappast något tvi- kommer knappast att lägga sig, förrän saken
7586: vel om, att saken på ett fullt tillfredsstäl- på ett tillfredsställande sätt är ordnad.
7587: lande sätt skall kunna ordnas, om ett till- Hänvisande till ovanstående får vi vörd-
7588: räckligt mått av god vilja finnes och tillbuds- samt föreslå, att riksdagen ville besluta hem-
7589: stående möjligheter sorgfälligt prövas. ställa,
7590: Man torde ikunna tänka sig ett licensför- att regeringen måtte vidtaga skynd-
7591: farande i en eller annan form för inköp av samma åtgärder därhän, att de båt-
7592: fiskebåtsmotor eller också en återbetalning av motorer, som bevisligen användes för
7593: omsättningsskatten för en bevisligen för fis- fiske, blir befriade från omsättnings-
7594: keriändamål inköpt sådan motor. Det är s;katt.
7595: Helsingfors den 8 februari 1953.
7596:
7597:
7598: Ture Hollsten. Verner Korsbäck.
7599: Arthur Larson. Mauno Jussila.
7600: 153
7601: IV,44.- Toiv. al. N:o 32. Suomennos.
7602:
7603:
7604:
7605:
7606: Hollsten ym.: Kalastusvenemoottorien vapauttamisesta liike-
7607: vaihtoverosta. ·
7608:
7609:
7610: Eduskunnalle.
7611:
7612: Kalastajapiireissä on jo kauan vallinnut tuskin tarpeellista, tuskinpa edes sopivaa-
7613: tyytymättömyyttä sen johdosta, että kalasta- 'kaan, että tässä yritettäisiin hahmoitella y'k-
7614: jien on kalastusvenemoottoreita ostaessaan sityiskohtaisia määräyksiä sisältävä järjes-
7615: suoritettava niistä liikevaihtoveroa. Hallitus telmä, joka tällöin tulisi käytäntöön. Asia
7616: lienee perustellut kielteistä suhtautumistaan voidaan varmasti järjestää yleisluontoisilla
7617: vaatimukseen liikevaihtoveron poistamisesta ohjailla sen jälkeen, kun kysymys on peri-
7618: sillä, etteivät näitä moottoreita käytä yksin- aatteessa ratkaistu. Kalastajaväestön elin-
7619: omaan 'kalastajat, vaan myös suuri määrä ehdot ovat niin kovia, ettei yhteiskunnan ole
7620: muita henkilöitä, eikä suinkaan harvoin raskautettava niitä perusteettornin ylimääräi-
7621: enemmän tai vähemmän yleellisyystarkoituk- sin taakoin. Kun maatalouskoneet vapautet-
7622: siin. Tämä !kysymys on kuitenkin senluon- tiin liikevaihtoverosta, olisi kalastusvenemoot-
7623: toinen, että kalastajien suhteen olisi saatava torien tavalla tai toisella kuljettava samaa
7624: aikaan myönteinen ratkaisu, ja tuskin on tietä, ja oikeutettu tyytymättömyys nykyisiin
7625: epäilystäkään, että asia voidaan järjestää oloihin tuskin asettuu ennen kuin asia on
7626: täysin tyydyttävällä tavalla, jos on riittävästi tyydyttävästi järjestetty.
7627: hyvää tahtoa ja tarkoin pohditaan tarjoutu- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
7628: via mahdollisuuksia. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7629: Voitaisiin harkita lisenssimenetelmää muo-~rA:sen,
7630: dossa tai toisessa kalastusvenemoottorien os- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
7631: tossa tai että maksettaisiin liikevaihtovero menpiteisiin, että liikevaihtoverosta va-
7632: takaisin silloin, !kun sellainen moottori on to- pautettaisiin venemoottorit, joita todis-
7633: distettavasti ostettu kalastustarkoituksiin. On tettavasti käytetään kalastukseen.
7634: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1953.
7635:
7636:
7637: Ture Kolisten. Verner Korsbäck.
7638: Arthur Larson. Mauno Jussila.
7639:
7640:
7641:
7642:
7643: 20
7644: 154
7645: 1V,41i. -. Toiv. al. N: o 33.
7646:
7647:
7648:
7649:
7650: Heitto ym.: Toimenpiteistä makaroonin sekä konditoriatuot-
7651: teiden ja keksien vapauttamiseksi liikevaihtoverosta.
7652:
7653:
7654: Eduskunnalle.
7655:
7656: Nykyisen liikevaihtoverolain mukaan ovat tea katsoikin asianmukaiseksi ehdottaa kon-
7657: viljatuotteet yleensä vapaat liikevaihto- ditoriatuotteet vapautettavaksi verosta, ja
7658: verosta. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin samalle kannalle hallituskin asettui jo
7659: eräät leipomotuotteet, kuten konditoriatuot- vuonna 1950 antamassaan esityksessä uudeksi
7660: teet ja keksit ja liikevaihtoveron alaiseksi liikevaihtoverolaiksi. Kun maassamme tällä
7661: tuotteeksi on jäänyt myöskin makarooni. Täl- hetkellä on noin 1500 leipomoa, olisi kon-
7662: laista järjestelyä ei kuitenkaan voida pitää ditoriatuotteiden vapauttamisesta liikevaih-
7663: oikeaan osuneena. Mitä ensiksikin makaroo- toverosta myös se etu, että täten säästyttäi-
7664: niin tulee, on se luettavissa tärkeimpiin siin niistä huomattavista menoista, jotka
7665: viljatuotteisiin, kuten mannasuurimotkin, aiheutuvat kyseisten liikevaihtoverotarkkailu-
7666: jotka ovat liikevaihtoverosta vapaat. Tästä pisteiden valvonnasta.
7667: syystä ja kun makaroonit myös sisältyy elin- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
7668: kustannusindeksiin, olisi johdonmukaista, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7669: että sekin vapautettaisiin liikevaihtoverosta.
7670: Konditoriatuotteiden ja keksien suhteen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
7671: on taas huomattava mm., että näihin tuot- toimenpiteisiin makaroonin sekä kon-
7672: teisiin käytetyt raaka-aineet ovat miltei ditoriatuotteiden ja keksien vapaut-
7673: kaikki verosta vapaita. Liikevaihtoverolain tamiseksi liikevaihtoverosta.
7674: uudistamista valmistelemaan asetettu komi-
7675: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
7676:
7677:
7678: Juho Heitto. A.rn.o Tuuma. Aukusti Pasanen.
7679: Irma Hama.ra.. Urho Saariaho. Irma Karvikko.
7680: Martti J. Huttunen. Erkki Koivisto. R. Hallberg.
7681: 155
7682:
7683: IV,46. - Toiv. al. N:o 34.
7684:
7685:
7686:
7687:
7688: Junnila ym..: Maanhankintalain m·ukaisten valtion velkasitou-
7689: musten käyttämisoikeuden laajentamisesta veronmaksuväli-
7690: neinä.
7691:
7692:
7693: Eduskunnalle.
7694:
7695: Joulukuun 22 päivänä 1951 annetulla lailla ronmaksajia ovat maa- ja kaupunkikiinteistö-
7696: (656/51) laajennettiin maanhankintalain mu- jen omistajat sekä elinkeinon-, liikkeen- ja
7697: kaisten valtion velkasitoumusten käyttömah- ammattinharjoittajat. Maanluovuttajain jou-
7698: dollisuuksia siten, että velkasitoumusten saa- kossa on kuitenkin lukuisia ns. harrastelija-
7699: jalla ja hänen oikeudenomistajillaan on oikeus viljelijöitä ja muitakin sellaisia henkilöitä,
7700: käyttää niitä paitsi toisen omaisuudenluovu- joilla enää ei ole kiinteistötuloja eikä verotet-
7701: tusveronsa myös tulo- ja omaisuusveronsa tavaa omaisuutta, vaan ainoastaan palkka- tai
7702: maksamiseen, kuitenkin niin, etteivät yhtiöt, eläketuloja. Kun tulo- ja omaisuusveron en-
7703: ns. perheyhtiöitä lukuunottamatta, säätiöt ja nwkkoperintä heidän kohdallaan tapahtuu pi-
7704: muut yhteisöt saa käyttää velkasitoumuksia dätysten muodossa, ei heille useinkaan jää
7705: tulo- ja omaisuusveronsa suorittamiseen. tilaisuutta maksaa edes osaa verostaan velka-
7706: V aitioneuvoston 27 päivänä joulukuuta sitoumuksil1a. Mainitunlaiset luovuttajat ovat
7707: 1951 antamassa päätöksessä (663/51) veron täten joutuneet erilaiseen asemaan kuin ne
7708: maksamisesta maanhankintalain mukaisilla luovuttajat, joilla on tuloja esim. kaupunki-
7709: valtion velkasitoumuksilla on määrätty, että kiinteistöstä tai liikkeestä.
7710: ko. velkasitoumuksia saadaan käyttää tulo- ja Kun laissa on kaikille yksityisille maanluo-
7711: omaisuusveron tahi ennakkoperintälain 32 vuttajille myönnetty oikeus käyttää velkasi-
7712: § :ssä tarkoitetun, neljässä erässä kannettavan toumuksia veronmaksuvälineinä, olisi tämä
7713: tulo- ja omaisuusveroennakon kolmen ensim- tehtävä myös palkannauttijain kohdalta käy-
7714: mäisen ennakkoerän maksuun. Tämän pää- tännössä mahdolliseksi, toteutettakoonpa se
7715: töksen mukaisesti on siis kaikilla alussa mai- veronpalautustietä, palkanpidätyksiä rajoit-
7716: nitussa laissa tal'koitetuilla maanluovuttajilla tamalla tai muilla keinoin.
7717: mahdollisuus suorittaa velkasitoumuksilla se Edellä lausutun perusteella ehdotamme
7718: tulo- ja omaisuusveron määrä, joka lopulli- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7719: sessa veronkannassa jää heidän maksettavak- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
7720: seen. sellaisiin toimenpiteisiin, että myös ne
7721: V aikasitoumusten käyttö veroennakkojen maanluovuttajat, joilta ennakkovero
7722: maksuun on tällöin kuitenkin tehty mahdolli- peritään palkanpidätyksen muodossa,
7723: seksi vain niille luovuttajille, joilta ennakko saisivat oikeuden käyttää valtion vel-
7724: peritään ennakkoverolipuilla. Tällaisia ve- kasitoumuksia veronmaksuvälineinä.
7725: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
7726:
7727:
7728: T. Junnila. Hugo Nuorsaari.
7729: Juho Heitto. Aune Innala.
7730: Reino Ala-Kulju.
7731: 156
7732:
7733: IV,47. - Toiv. al. N:o 35.
7734:
7735:
7736:
7737:
7738: Ryömä ym.: Toimenpiteistä rahanarvon alenemisen johdosta
7739: hädänalaiseen tilaan joutuneiden vanhojen, sairaiden ja
7740: työkyvyttömien henkilöiden kärsimien tappioiden korvaa--
7741: miseksi.
7742:
7743:
7744: Ed uskunnaHe.
7745:
7746: On yleisesti tunnettua, että vaminkin pakkoluovutukeen kautta siirretty suuromis-
7747: viime sodan ja myöhempien, hallitusmuodon tajille. V·a:ltio'Ha olisi mahdolJi:suus ja myös-
7748: 6 §: ää loukkaavien devalvaatioiden ai- kin velvolil:isuus periä täten pakkoluocvutettu
7749: heuttama rahanarvon aleneminen on tuotta- omaisuus takaisin suuromistajilta - esim.
7750: nut lukuisille vähävaraisiHe kansalaisiLle tun- yhtiöveroa asianmukaisesti korottamalla -
7751: tuvia menetyksiä, samalla kun suuret teolli- ja palauttaa se ailkuperäisille omistajilleen.
7752: suus- ja muut Jiikeyritykset ovat vastaavasti NäiHä perusteilla ehdotamme eduskunnan
7753: hyötyneet velkojensa reaaliarvon ja työnte- hyväksyttäväksi toivomuksen,
7754: kijäinsä reaalipalkkojen supistuessa. Tåi1lai-
7755: nen inflatorinen kehitys on monissa tapauk- että hallitus kiireellisesti toimitut-
7756: sissa riistänyt vanlhoHta, sairailta ja työky- taisi tutkimuksen rahanarvon alenemi-
7757: vYttömiltä henkilöiitä siedettävåin toimeen.tu- sen johdosta hädänalaiseen tilaan jou-
7758: lon edellytykset sekä saattanut heidät ahdin- tuneiden vanhojen, sairaiden ja työky-
7759: koon ja kurjuuteen. vyttömien henkilöiden kärsimien tap-
7760: Oikeus ja kohtuus va:atisi, että valtio ojen- pioiden korvausmahdollisuuksista ja
7761: taisi auttavan kätensä twllais:i:1le hädänalai- ryhtyisi tarvittaviin toimenpiteisiin
7762: si1le henkilöille, joiden omaisuutta tai muita näiden tappioiden korvaamiseksi.
7763: toimeentulon lähteitä on itse asiassa peitetyn
7764: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
7765:
7766:
7767: Mauri Ryömä. Esa Hietanen.
7768: 167
7769:
7770: IV, 4 s. - Toiv. al. N: o 36.
7771:
7772:
7773:
7774:
7775: Lampinen ym.: Talletusten, lainain, eläkkeiden ja henkiva-
7776: kuutusten sitomisesta elinkustannusindeksiin.
7777:
7778:
7779: E d u s k u n n a ll e.
7780:
7781: Viime sotiemme aikana ja niiden jälkeen tio pääsisi jälleen liikkeelle, mikä voi tapah-
7782: vallinneen inflaation vaikutuksesta ovat sääs- tua milloin tahansa, olisi valtiovallan hoi-
7783: täjät menettäneet yli 9/10 talletustensa, lai- dettava asiat niin, että talletukset, lainat
7784: nojensa, eläkkeittensä ja henkivakuutustensa ym. rahasäästöt sidottaisiin indeksiin, jotta
7785: arvosta. Nämä menetJ'Ikset ovat eri laskel- säästäjät eivät uudelleen joutuisi menettä-
7786: mien mukaan yhteensä noin 500-800 mil- mään inflaatiovyöryssä omaisuuttaan.
7787: jardia mk. Useat säästäjät ovat tämän Indeksiin sitomisen kautta tulisivat sitä-
7788: vuoksi joutuneet taloudelliseen ahdinkoon, paitsi pääomat rahalaitoksissa lisääntymään,
7789: jopa siinä määrin, että heidän on ollut kun säästäjätkään eivät enää inflaation pe-
7790: pakko turvautua yleiseen huoltoon. Näin losta kiinnittäisi varoja vähemmän tärkei-
7791: on käynyt siitäkin huolimatta, että he koko siin sijoituksiin, vaan heidänkin rahansa
7792: ikänsä ovat ahkeralla työllä ja säästäväi- saataisiin yleiseen käyttöön helpottamaan
7793: syydellä keränneet varoja vanhuutensa tur- nykyistä kireää luottotilannetta. Täten siis
7794: vaksi. kyseinen toimenpide koituisi ei ainoastaan
7795: Säästäjiä täten kohdanneen oikeudenlouk- säästäjien aseman parannukseiksi, vaan myös-
7796: kauksen ja vääryyden lisaksi on koko ta- kin koko talouselämämme elvyttämiseksi ny-
7797: lou._o;;elämämme joutunut hyvin suuressa maä- kyisessä ahdinkotilassa.
7798: rin kärsimään siitä, että pääomat ovat siir- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7799: tyneet säästämistä harrastaviHa kansalaisilta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7800: osittain myöskin yli varojen tapahtuvaa vomuksen,
7801: yleistä kulutusta palvelemaan, mistä on mm.
7802: ollut seurauksena, että maassamme jo aikai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7803: semminkin vallinnut pääomien niukkuus on toimenpiteisiin sellaisen lain aikaan-
7804: entisestään pahentunut aiheuttaen täten saamiseksi, jolla talletukset, lainat,
7805: koko rakentavalle toiminnalle maassamme eläkkeet ja henkivakuutukset sidottai-
7806: suurta vahinkoa. Siltä varalta, että inflaa- siin yleiseen elinkustannusindeksiin.
7807: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1953.
7808:
7809: J. E. Lampinen. Kalervo Saura.. Aino Luostarinen.
7810: Aare Leikola. M. 0. Lahtela. Wiljam Sarjala.
7811: Armas Leinonen. Konsti Järnefelt. Hilja Väänänen.
7812: Eino E. Heikura. Toivo Antila. Toivo H. Kinnunen.
7813: Vieno Simonen. Tahvo Rönkkö. Väinö Rankila.
7814: Niilo Ryhtä. Yrjö Hautala. Antti J. Rantamaa.
7815: R. Hallberg. Helge Miettunen. Eino Palovesi.
7816: Eero Saari. Markus Niskala.
7817: 158
7818:
7819: IV,49,- Toiv. al. N:o 37.
7820:
7821:
7822:
7823:
7824: Ryhtä ym.: Toimenpiteistä Pohjois-Suomen vähävaraisten
7825: jälleenrakentajien indeksihyvityksen suorittamiseksi.
7826:
7827:
7828: E d u s k u n n a 11 e.
7829:
7830: Useaan otteeseen on eduskunnassa ja sen Edellä mainittu indeksikorotuksen pois-
7831: valtiovarainvaliokunnassa ollut keskustelun tamista koskeva päätös vaikutti Pohjois-
7832: aiheena se toisen korvauslain muutos, jonka Suomen jälleenrakentajiin hyvin masenta-
7833: eduskunta hyväksyi kesäkuun 17 päivänä vasti. Sillä ne jälleenrakentajat, jotka kaksi
7834: 1947 ja mikä muutos muodostui Pohjois- vuotta ennen päätöstä ryhtyivät jälleenra-
7835: Suomen jälleenrakentajille varsin kohtalok- kennustyötään suorittamaan kaikkein vai-
7836: kaaksi. Sillä mainittuna päivänä tehdyn keimmissa olosuhteissa, saivat näin valtio-
7837: lainmuutoksen yhteydessä poistettiin in- vallan taholta sellaisen takauttavasti vai-
7838: deksikorotukset niiltä korvausobligaatioilta, kuttavan iskun, johonka he eivät olleet
7839: joilla maksetaan takaisin ennen heinäkuun osanneet varautua. Jälleenrakentajien puo-
7840: 1 päivää 1945 otettuja lainoja, sekä vahvis- lesta tehtiinkin senvuoksi useita kyselyjä
7841: tettiin vain 40 % :n indeksikorotus 1. 7.- hallitukselle ja niiden johdosta valtioneu-
7842: 30. 9. 1945 otettuja jälleenrakennuslainoja vosto asettikin toukokuun 27 päivänä 1948
7843: ko. obligaatioilla takaisin maksettaessa. komitean tutkimaan kysymystä, ovatko en-
7844: Kun eduskunta hyväksyi v. 1945 mainitun simmäiset jälleenrakentajat joutuneet in-
7845: toisen korvauslain muutoksen, niin se pe- deksikorotuksen perusteita koskevan muu-
7846: rusteli päätöstään sillä, että rakennuskus- toksen johdosta epäoikeutettuun asemaan.
7847: tannukset vuoden 1945 alkupuoliskolla oli- Vuoden 1950 lopulla komitea sai työnsä
7848: vat vielä paljon alhaisemmat kuin saman valmiiksi ja tuli siihen tulokseen, että nii-
7849: vuoden lopulla, ja mainitsi, että ,kotimark- den epäkohtien tasoittamiseen, joita komi-
7850: kinatavarain tukkuhintaindeksi vasta vuo- tean ohjeeksi annettu valtioneuvoston pää-
7851: den 1945 jälkipuoliskolla nousi poikkeuksel- tös edellyttää, olisi valtion varoista myön-
7852: lisen nopeasti". Nämä perustelut eivät nettävä Pohjois-Suomen vähävaraisille jäl-
7853: kuitenkaan pidä paikkaansa Pohjois-Suo- leenrakentajille 130 miljoonaa markkaa in-
7854: men jälleenrakennuskustannuksia arvioi- deksihyvityksenä. Tämä olikin oikeutetusti
7855: taessa. Sillä tosiasiassa rakennuskustannuk- perusteltua, sillä indeksikorotuksen mene-
7856: set olivat vuoden 1945 alkupuoliskolla Poh- tys on johtanut käytännössä siihen, että
7857: jois-Suomessa korkeimmillaan ja siihen vai- hyvin monen v. 1945 jälleenrakennustyönsä
7858: kuttivat suurelta osalta rahtikustannukset. aloittaneen rakennustyö on jäänyt kesken-
7859: Kun maantiet, rautatiet ja sillat olivat täl- eräiseksi ja heidän taloudellinen asemansa
7860: löin sodan jälkeen rikottuina, jouduttiin on muodostunut paljon vaikeammaksi kuin
7861: pitkillä kuljetusmatkoilla rakennustarvik- niiden jälleenrakentajien, jotka 30. 4. 1946
7862: keita rahdattaessa käyttämään monenlaisia jälkeen ovat rakentaneet Pohjois-Suomessa
7863: eri kuljetusmuotoja. Kun rahtiavustuksia säännöllisemmissä olosuhteissa ja ovat saa-
7864: ei vuoden 1945 aikana maksettu rakennus- neet nostamiensa jälleenrakennuslainain ly-
7865: tarvikkeille, niin siitä johtui, että mm. se- hentämiseen käyttää toisen korvauslain no-
7866: menttisäkki oli jälleenrakennusalueilla vuo- jalla korvauksena saamansa obligaatiot niille
7867: den 1945 alkupuoliskolla kalleimmillaan ja vahvistettujen korkeampien arvojen mukai-
7868: esim. tiilien kuljetus olisi ollut postipaket- sina. Tämän johdosta ja kun lisäksi Pohjois-
7869: tina halvempaa kuin muita silloisia kulje- Suomen jälleenrakentajat ovat rakennus-
7870: tusmuotoja käytettäessä. toiminnallaan ratkaisevasti vaikuttaneet
7871: IV,49, - Byhtä. ym. 159
7872: siihen, ettei västöä Pohjois-Suomesta ole doksi se tosiasia, että jälleenrakentajat
7873: tarvinnut evakuoida talveksi 1945-46, on odottavat jo tosiaankin tässä kysymyksessä
7874: hyvin kohtuullista ja perusteltua, että heille valtiovallan nopeita toimenpiteitä. Tämän
7875: myönnetään kohtuullinen korvaus indeksi- asian ollessa viime syksynä aloitteen poh-
7876: korotuksen poistamisesta aiheutuneesta va- jalla käsiteltävänä eduskunnan valtiovarain-
7877: hingosta. Indeksikorotuksen oikaisua kos- valiokunnassa, niin silloin jätetty raha-asia-
7878: kevan, aikaisemmin annetun virheellisen aloite hylättiin sillä perusteella, että kysy-
7879: päätöksen selvittely on käsiteltävä erilli- mys on valmisteltava ministerivaliokun-
7880: senä muista korvauskysymyksistä ja asia nassa. Kun oikeus ja kohtuussyyt jo vaati-
7881: olisi hoidettava myöskin jo kiireellisenä, sivat, että lopultakin olisi tässä indeksi-
7882: sillä Pohjois-Suomen vähävaraiset jälleen- korotusta koskevassa asiassa tehtävä oi-
7883: rakentajat ovat jo yli 6 vuotta saaneet keutta Pohjois-Suomen vähävaraisille jäl-
7884: odottaa indeksikorotusta koskevan asian leenrakentajille, niin senvuoksi edelläole-
7885: oikeudenmukaista selvittelyä. vaan viitaten ehdotammekin eduskunnan
7886: Kun toinen valtiovarainministeri kesällä hyväksyttäväksi toivomuksen,
7887: 1952 kävi Pohjois-Suomessa tutustumassa
7888: jälleenrakennus- ja asutustoimintaan, niin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7889: hän neuvotteli jälleenrakentajien kanssa toimenpiteisiin Pohjois-Suomen vähä-
7890: myöskin tästä indeksikorotuksen mene- varaisten jälleenrakentajien indeksi-
7891: tystä koskevasta asiasta ja jokaisessa neu- korotusta koskevan asian hoitamiseksi
7892: vottelutilaisuudessa tuotiin ministerille tie- ja ottaisi talousarvioesitykseensä tätä
7893: varten tarpeellisen määrärahan.
7894: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
7895:
7896: Niilo Ryhtä. Eino Rytinld..
7897: Eeli Erkkilä. Markus Niskala.
7898: Yrjö Hautala.
7899: 160
7900: IV,5o. - Toiv. al. N:o 88.
7901:
7902:
7903:
7904:
7905: Leikola ym.: Tutkimuksen toimittamisesta pääomanmuodos-
7906: tuksen lisäämis- ja piensäästäjien aseman t·urvaamismah-
7907: dollisuuksista osakesijoitustoimintaa kehittämällä.
7908:
7909:
7910: Ed uslkunnaille.
7911:
7912: Viime vuosikymmenien aikana maassamme sien tasaisemmalle jakautumiselle, oikeiden
7913: tapahtunut tuotannon, jakeluverkoston ja lii- käsitysten leviämiselle säästämisen ja pää-
7914: kenteen valtava laajentuminen, joka perus- omien tarpeellisuudesta laajojen kansanker-
7915: tuu tekniikan kehitykseen ja väkiluvun kas- rosten keskuuteen ja yhteiskuntaa säilyttä-
7916: vuun, on käynyt mahdolliseksi toteuttaa vain vien ainesten lujittumiselle. Se vaatisi toi-
7917: säästöpääomien muodostumisen avulla. Sääs- saalta valistustoimintaa, toisaalta sijoitus-
7918: täminen on tapahtunut niin yksityisten hen- yhtiöiden muodostamista riittävän varmuu-
7919: kilöiden kuin yritystenkin toimesta. Samalla den saavuttamiseksi ja piensäästäjillekin
7920: kuin sijoituspääomien tarve on elinkeinoelä- sopivien osakkeiden arvojen luomiseksi. Täl-
7921: män luonnollisen kehityksen ja myöskin lainen säästömuoto soveltuisi erinomaisesti
7922: sotien välittömien ja välillisten vaikutusten myöskin yhä suurempaa merkitystä saavien
7923: johdosta paisunut erittäin suureksi, ovat eläkekassoj en käyttöön. Rahan arvon säily-
7924: ennenkaikkea ankara verotus ja rahanarvon minen, rahaksimuuton helppous ja sijoitus-
7925: vuosikausia jatkuneesta alenemisesta aiheu- ten tuottoisuus saisivat nekin täten saman-
7926: tuneet inflaatiotappiot jyrkästi supistaneet kertaisen käytännöllisen ratkaisunsa.
7927: sekä halua että mahdollisuuksia säästöpää- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7928: omien kartuttamiseen. Jotta riittävien pää- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7929: omien kertyminen voitaisiin jatkuvasti tur- muksen,
7930: vata, olisi säästämismuotoja ryhdyttävä edel-
7931: leen kehittämään. Tällöin olisi myöskin pien- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7932: säästäjille luotava mahdollisuudet heidän tutkimaan mahdollisuuksia pääoman-
7933: omaisuutensa arvon säilymiselle, mikä voisi muodostuksen lisäämiseksi ja pien-
7934: tapahtua esim. osakesijoitusta kehittämällä, säästäjien aseman turvaamiseksi osake-
7935: jolloin samalla saataisiin pohja omaisuuk- sijoitustoimintaa kehittämällä.
7936: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
7937:
7938: Aare Leikola. Aukusti Pasanen.
7939: Juho Tenhiälä. Armas Leinonen.
7940: Helge Miettunen. Harras Kyttä.
7941: Irma Karvikko.
7942: 161
7943:
7944: IV,51. - Toiv. al. N:o 39.
7945:
7946:
7947:
7948:
7949: Leikola ym.: Toimenpiteistä inflaation kautta säästönsä me-
7950: nettäneiden henkilöiden toimeentulon turvaamiseksi.
7951:
7952:
7953: Ed uskunnaUe.
7954:
7955: Säästäminen on kaiken taloudellisen kehi- neet yhteiskunnan elätettäviksi säästönsä me-
7956: tyksen tärkeimpiä perusedellytyksiä. Siitä- netettyään.
7957: hän riippuu niin koko kansamme kuin sen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
7958: yksityisen jä:senenkin hyvinvointi. Säästäjien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7959: asema on kuitenkin sodan jälkeisinä vuosina
7960: vallinneen inflaation seurauksena pahoin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7961: järkkynyt. Raskaimmin ovat inflaatiosta jou- toimenpiteisiin tutkimuksen suoritta-
7962: tuneet kärsimään pientaUettajat ja henkiva- miseksi siitä, millä tavoin turvattaisiin
7963: kuutetut. Monet sairaat, vanhukset ja työ- sellaisten henkilöiden toimeentulo,
7964: kyvyttömät, jotka olisivat voineet tuHa toi- jotka inflaation aiheuttaman säästöjen
7965: meen säästöillään, ovat menettäneet mahdolli- menetyksen takia ovat menettäneet
7966: suutensa itsenäiseen toimeentuloon ja joutu- toimeentulomahdollisuutensa.
7967: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
7968:
7969: Aare Leikola. Aukusti Pasanen.
7970: Juho Tenhiälä. Irma Karvikko.
7971: Armas Leinonen. Konsti Järnefelt.
7972:
7973:
7974:
7975:
7976: 21
7977: 162
7978:
7979: IV,52. - Toiv. al. N:o 40.
7980:
7981:
7982:
7983:
7984: Vennamo ym.: Taloudellisen kansanvallan kehittämisestä.
7985:
7986:
7987: Eduskunnalle.
7988:
7989: Kansassamme on vapauden rakkaus hyvin paan puristukseen niin kapitalistisen paa-
7990: voimakas. Tämä kohdistuu myös taloudelli- omanmuodostuksen kuin yhteiskunnallistetun
7991: siin kysymyksiin. Voidaan melkeinpä sanoa, pääoman taholta. Ja kuitenkin pienen kansan
7992: että jokainen suomalainen perhe toivoo itsel- voima rakentuu sen laatuun eikä joukkovoi-
7993: leen ainakin sen verran varallisuutta ja toi- maan, sen vapaaseen yritteliäisyyteen eikä
7994: meentulomahdollisuutta, että perheenhuoltaja pakkovaltaiseen alistussuhteeseen.
7995: voi vapautua pelokkaasta riippuvaisuuden Kun tästä tosiasiasta lähdetään, so. nojau-
7996: tunteesta työnantajaansa. Toisin sanoen Suo- dutaan todelliseen vapauteen rakentuvaan ta-
7997: men kansassa piilee erittäin voimakkaana loudelliseen kansanvaltaan, ei voi olla huo-
7998: pyrkimys taloudelliseen kansanvaltaan. mioimatta eräitä haitallisia tosiasioita liialli-
7999: Kansojen taloudellinen historia todistaa, sesta pääoman keskittymisestä ja taloudelli-
8000: että liiallisen taloudellisen vallan, so. pää- sen vallan kasvusta muutamiin meikäläisissä
8001: oman, kasaantuminen muutamiin harvoihin mittasuhteissa suurina pidettäviin yhtymiin
8002: käsiin johtaa vääjäämättömästi taloudelliseen nähden. Näin on erityisesti asianlaita puun-
8003: diktatuuriin, joka myös ainakin aikaa myö- jalostus- ja metalliteollisuutemme suhteen.
8004: ten tappaa muunkin yhteiskunnallisen va- Sen piirissä on ollut myös havaittavissa epä-
8005: pauden. Lähinnä tästä syystä kansamme tervettä taloudelliseen valtaan ja taloudelli-
8006: enemmistöllä on varsin voimakas ja terve seen etuun nojautuvaa heikomman ja pie-
8007: vastenmielisyys kapitalistista pääoman kes- nemmän yrittäjän ns. murskaamislinjaa.
8008: kittymistä va~taan, joka meillä ilmentyy pää- Tällainen keskitys, joka meikäläisissäkin olo-
8009: asiassa suomalaisen suurpääoman vastustami- suhteissa on jo saavuttanut melkoisia mitta-
8010: sen iskulauseessa. Toisaalta Suomen kansa suhteita, ei voi olla tervettä eikä yleisen edun
8011: vaistomaisesti myös kavahtaa taloudellisen mukaista. Onpa kapitalismin nykyinen emä-
8012: vallan keskittämistä valtiokoneiston ja sen maa Pohjois-Amerikan Yhdysvallatkin katso-
8013: virkamiesten käsiin, jota tietä laajat väestö- nut terveen yhteiskunnallisen kehityksen
8014: kerrokset voivat joutua vähintään suurpää- vuoksi tarpeelliseksi säätää ns. trustiutumien
8015: oman pakkovaltaan verrattavan orjuuden vastustamislakeja. Näyttää siltä, että meillä-
8016: alaisiksi. Tätä todistaa ennen kaikkea se kin on tultu taloudellisessa kehityksessä ajan-
8017: seikka, että kansamme enemmistö, köyhyy- kohtaan, jolloinka tämänsuuntaiset lait jo
8018: destään huolimatta, kannattaa ns. porvaril- nykyisen yhteiskuntajärjestyksemme säilyttä-
8019: lista maailmankatsomusta. misen vuoksi olisivat muodossa tai toisessa
8020: Sotien aikaiset ja niiden jälkeiset taloudel- tarpeellisia. Katsottiinhan ennen ensimmäistä
8021: liset kehitysilmiöt ovat selvästi vahvistaneet maailmansotaakin asialliseksi ja tarpeelli-
8022: sekä ns. kapitalistista pääoman keskitty- seksi säätää estolaki puutavarayhtiöiden hil-
8023: mistä kuin myös valtiovallan kontrolloimaa littömän ja yhteiskunnallisesti vaarallisen
8024: ns. yhteiskunnallistetun pääoman muodos- metsien ja tilojen oston estämiseksi.
8025: tusta. Ehkäpä kärjistyneet taloudelliset vas- Toisaalta on todettava, että valtiovalta on
8026: takohdatkin ovat osaltaan tästä johtuneet. myös ryhtynyt laajentamaan ja kehittämään
8027: Joka tapauksessa taloudelliseen kansanval- yrittäjätoimintaansa täysin yksityisen suur-
8028: taan nojautuva laajojen väestökerrosten oma pääoman menettelytapoja noudattaen. Olem-
8029: yritteliäisyys ja siihen rakentuva työnhalu ja me siis joutumassa ojasta allikkoon. Kun
8030: ammattiooito ovat joutuneet yhä vaikeam- kansalaiset ovat pyrkineet vapautumaan
8031: IV,52, - Vennamo ym. 163
8032:
8033: suurpaaoman sudesta, onkin valtiovallan muutemme, työttömyys, saataisiin tätä tietä
8034: karhu tullut vastaan. Sitäpaitsi valtion talou- poistetuksi, sekä kaiken edellä lausutun pe-
8035: dellinen toiminta ei ole tuonut valtiolle lisä- rusteella ehdotamme kunnioittaen eduskun-
8036: tuloja, vaan on laajentuneen sijoitustoimin- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8037: tansa vuoksi vain jatkuvasti rasittanut kan-
8038: salaisia kohtuuttomilla veroilla. että hallitus vapaan yhteiskuntajär-
8039: Koskettelemaamme asiaan on myös sitä jestyksemme ja taloudellisen kansan-
8040: tietä kiinnitetty huomiota, että kysymystä on vallan sä1"lyttämiseksi ja edelleen ke-
8041: tutkinut ja käsitellyt ns. kartellikomitea 16 hittämiseksi rajoittaisi suurpääoman
8042: päivänä toukokuuta 1952 antamassaan mie- ja valtiokapitalismin taloudellisia pyr-
8043: tinnössä. Mihinkään käytännöllisiin toimen- kimyksiä ja ryhtyisi kiireellisesti asian
8044: piteisiin ei tähän mennessä ole kuitenkaan vaatimiin toimenpiteisiin laajojen
8045: ryhdytty. väestökerrosten taloudellisen oman
8046: Tähän nähden ja jotta kansallinen onnetto- yritteliäisyyden ja sen perustan vah-
8047: vistamiseksi ja säilyttämiseksi.
8048: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
8049:
8050: Veikko Vennamo. Lauri Solla.
8051: Toivo Antila. Urho Kähönen.
8052: 164
8053:
8054: IV,5a. - Toiv. al. N:o 41.
8055:
8056: Leikola ym.: Toimenpiteistä taloudellisten tilastojen kehit-
8057: tämiseksi.
8058:
8059:
8060: Ed uskunnaBe.
8061:
8062: Taloudellisten tilastoj,emme puuttee1lisuus töj:en julkaisuissa. Kotimaankaupan tilastoja
8063: on jatkuvasti suurena haittana järkiperäi- tarvitaan !kuitenkin viranomaisten talouspoli-
8064: se1le taloudelliselle toiminnaLle ja myöskin tiikan erääksi perustaksi ja elinkeinonharjoit-
8065: maan harjoittamailile ta:louspolitiikaJlle. Tie- tajain toiminnan saattamiseksi nykyistä var-
8066: dossa on, :että !kuluvana vuonna toimeenpan- memmal!le pohja1le, jolloin tuotanto säästyy
8067: tava il:iiikeyrityslaskenta antaa hyvän poihjan kysynnän muutosten tuntemattomuudesta ai-
8068: ta1oustilastojemme kehittämiselle. Kaksi ti- heutuvilta erehdyksi'ltä, mitkä koituvat tap-
8069: lastohaaraa, joiden kehittämisestä on valmis- pioksi koko kansantaloudeHe ja aiheuttaes-
8070: tunut komiteanmietinnöt, mutta joiden ke- saan turhia kustannuksia nostavat hintatasoa.
8071: hittämiseren ei tietämämme mukaan ole aina- Kotimaankauppatilasto pystyisi mm. anta-
8072: kaan vielä aiottu ryhtyä, ovat teollisuustilas- maan tietoja :eri liikemuotojen keh1tyiksestä,
8073: ton uudistaminen ja kotimaankauppatilaston varastotilanteen muutoksista ja alueerlisista-
8074: aikaansaaminen, jotka parhaiten voitaisiin rakenne-eroavaisuuksista. Sen avulla voitai-
8075: toteuttaa liikeyrityslaskennan tapahduttua ja siin helpottaa kansantulo- ja hintaindeiksilas-
8076: joiden toteuttaminen voisi kuluvana vuonna kelmia, kuluttajain toivomuksia, markkinoin-
8077: suoritettavien tarpeellisten alkuvalmistelui- tipulmia sekä osto-, varasto- ym. politiikan
8078: den jiiltkeen alkaa vuoden 1954 alusta. sopeuttamista taloudellisen tilanteen muutok-
8079: Nykyinen teoll1suustilastomme on sekä si- siin.
8080: sällöltään että tilastoteknitlisesti vanhentu- Teollisuustiliaston uusimista ajankohtai-
8081: nut. :Sen piiriin kuuluu yleensä vain ns. kes- seksi vaativat ,ennenkaikkea suhdannevaihte-
8082: kisuuri ja suumeol:lisuus, minkä lisäksi se luiden tasoittaminen ja työrllisyyden ylläpi-
8083: rajoittuu vain itse tuotantotapahtuman ti;las- :täminen, rkansantuJolaskelmien kehittäminen
8084: toimiseen. T,eo:nisuusnimikkeistö ei vastaa sElkä teo:1lisuustuotannon rakenteen ja muu-
8085: nykyisiä oloja :eikä siten anna oikeata kuvaa tosten tunteminen, jotka kaikki ovat välttä-
8086: teollisuustuotannon rakenteesta. Tuote- ja mättömiä niin talouspolitiikalle kuin elinkei-
8087: raaka-aineluettelot ovat puuttee1liset ja epä- noelämälle. Edelleen taloudellisia tilastoja
8088: tarkoituksenmukaiset. Tiedot puuttuvat teol- tarvitaan taloustutkimusta ja kansainvälistä
8089: lisuuden investoinneista ja eri teoilisuusalo- yhteistoimintaa valiten.
8090: jen nettoarvosta, työvoiman tehokkaasta hy- KOSika edellä 1ueteHut tärkeät tarpeet puol-
8091: väksikäytöstä työtuuneissa mita1Jtuna, teolli- tavat taloudellisten tilastojemme kehittämistä,
8092: suuden sosiaalitoiminnasta ja voimankulutuk- ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
8093: sesta. Teollisuusti!lastomme ei ole kansain- syttäväksi toivomuksen,
8094: välisesti v:ertaih1kelpoinen. Tuntuvimpia
8095: epäkohtia on teollisuustilaston ilmestyminen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8096: 2-3 vuotta vanhana, mikä olennaisesti vä- taloudellisten tilastojemme kehittämi-
8097: hentää sen ikäyttöarvoa. seksi ainakin teollisuustilaston uusimi-
8098: Vielä niuikempia tietoja !kuin teollisuudesta sen ja kotimaankaupan tilaston aikaan-
8099: on saatavissa ikotimaankaupasta, ja nekin saamisen osalta niistä jo laadittujen
8100: ovat hajallaan 'etupäässä yksityisten järjes- komiteamietintöjen mukaisesti.
8101: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
8102:
8103: Aare Leikola. Armas Leinonen. Aukusti Pasanen.
8104: Juho Tenhiälä. Irma Karvikko. Harras Kyttä.
8105: Helge Miettunen.
8106: 165
8107: IV,54. - Toiv. al. N:o 42.
8108:
8109:
8110:
8111:
8112: Seppälä ym.: Valtion palkkauslautakunnan työn jatkamisesta
8113: ja johtavan virkamiehistön palkkauksen järjestämisestä.
8114:
8115:
8116: Ed uskunnaHe.
8117:
8118: Vastauksessaan hallituksen esitykseen val- tuu niiden palkkaus sitäpaitsi esteeksi mui-
8119: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1953 den virkojen ja toimien oikeudenmukaiselle
8120: eduskunta totesi, että suoritetun valtion sijoittamiselle. Jatkaessaan työtään valtion
8121: virkamiesten palkkausluokkatarkistuksen jäl- palkkauslautakunnalla tulee näin ollen ole-
8122: keenkin palkkausluokitteluun jäi epäkohtia maan liian ahtaat puitteet, jotta se voisi
8123: ja puutteita, minkä vuoksi eduskunnan mie- toteuttaa tehtävänsä palkkausluokkasijoituk-
8124: lestä valtion palkkauslautakunnan työtä vir- sessa ilmenevien epäkohtien poistamiseksi.
8125: kojen ja toimien palkkausluokkiin sijoittelun Tuloksena suoritettavasta tarkistuksesta ei
8126: tarkistamiseksi oli jatkettava. saa olla uusia korjattavia epäkohtia. Tämä
8127: Vaikka eduskunnan lausumassa ei sitä voidaan käsityksemme mukaan välttää vain
8128: nimenomaan esitetty, on käsityksemme, että ottamalla - kuten esim. Ruotsissa on tehty
8129: koko valtion virkakunnan pahin palkkaus- -käytäntöön uusi erillinen palkkausasteikko
8130: virhe on nykyisin johtavan virkamiehistön itsenäisesti johtavaa ja yleismerkityksellistä
8131: alipalkkaus. Kun tämä tosiasia herätään luovaa työtä tekevien virkamiesten palk-
8132: yleisesti huomaamaan, saattavat seuraukset kausta varten.
8133: koitua suorastaan tuhoisiksi: johtavaa ja Edellä esitettyjen syiden perusteella ehdo-
8134: luovaa henkistä työtä edustaville virkapai- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8135: koille, joiden merkitys on valtakunnallista muksen,
8136: laatua, saadaan silloin enää joko kyvyltään että hallitus, samalla kun valtion
8137: heikkoa tai virkaan pelkästään muodollisista palkkauslautakunnan työtä virkojen
8138: syistä antautuvaa, perityn omaisuuden va- ja toimien palkkausluokkiin sijoittelun
8139: rassa elävää ainesta. Kun valtion ote sekä tarkistamiseksi on kiireellisesti jatket-
8140: henkiseen että aineelliseen kultturiin on yhä tava, ryhtyy toimenpiteisiin valmis-
8141: tiukentunut, johtavan virkamiehistön talou- taakseen ehdotuksen sellaisiksi muu-
8142: dellinen kiristäminen on mitä vaarallisinta. toksiksi valtion viran ja toimen halti-
8143: Johtavan virkamiehistön palkkauksen riit- jain palkkauksesta annettuihin sään-
8144: tävä parantaminen ei ole mahdollista nykyi- nöksiin, että itsenäisesti johtavaa
8145: sin voimassa olevan palkkausasteikon puit- työtä edellyttävät poikkeukselliset
8146: teissa. Niin kauan kuin poikkeukselliset huippuvirat voidaan sijoittaa pääasial-
8147: huippuvirat on sijoitettu yleisessä palkkaus- lisesti nykyistä korkeampaan uuteen
8148: asteikossa oleviin palkkausluokkiin, muodos- palkkausasteikkoon.
8149: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
8150:
8151: Felix Seppälä. Irma Karvikko.
8152: Reino Ala-Kulju. Johannes Wirtanen.
8153: T. E. Nordström. Juho Tenhiälä.
8154: 166
8155:
8156: IV,55. - Toiv. al. N:o 43.
8157:
8158:
8159:
8160:
8161: Saariaho ym.: Määrärahasta Kymen lääninhallinnon virka-
8162: kunnan asuntojen rakentamista varten Kouvolaan.
8163:
8164:
8165: Eduskunnalle.
8166:
8167: Vuoden 1950 ja 1953 tulo- ja menoarviossa siirtymään Kouvolaan. Tällainen siirtymi-
8168: olleiden yhteensä 100,000,000 markan määrä- nen edellyttää kuitenkin tarvittavien asunto-
8169: rahojen ja nyttemmin työttömyysvaroista jen olemassaoloa. Suoritetun tiedustelun pe-
8170: myönnetyn 80,000,000 markan suuruisen rusteella tarvitaan tähän siirtymiseen kaik-
8171: määrärahan turvin on Kymen lääninhallin- kiaan 168 asuntoa. Valtiovallan taholta ei
8172: non virastotalon rakennustyöt Kouvolassa näiden asuntojen hankkimiseksi tähän men-
8173: voitu aloittaa ja saattaa jo niin pitkälle, että nessä ole kuitenkaan ryhdytty minkäänlai-
8174: rakennuksen matalammat osat ovat jo vesi- siin toimenpiteisiin. Ja kuitenkin virkakun-
8175: katossa ja rakennuksen 7-kerroksinen osa nan asuntokysymyksen ratkaisu on virasto-
8176: saadaan vesikattovaiheeseen kuluvan vuoden jen siirtymisen ja niiden toiminnan aloitta-
8177: maaliskuun loppuun mennessä. Mainittujen misen edellytys Kouvolassa. Virastotalon
8178: määrärahojen turvin saadaan rakennustyö valmistuessa nyt vuoden sisällä on senvuoksi
8179: viedyksi niin pitkälle, että lisämäärärahojen kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin, että
8180: varaan jäävät enää lähinnä sisustustyöt. siirtyvälle virkakunnalle saadaan rakenne-
8181: Mikäli työttömyystilanteessa Pohjois-Ky- tuksi tai muuten hankituksi tarvittava määrä
8182: menlaaksossa ei tapahdu huomattavaa pa- asuntoja.
8183: rantumista, on välttämätöntä, että ko. vi- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
8184: rastotalon rakennustyö pidetään käynnissä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8185: myöskin kesäaikana. Varmaa kuitenkin on, vomuksen,
8186: että rakennustyötä mahdollisesta kesäksi ta-
8187: pahtuvasta pysäyttämisestä huolimatta jou- että hallitus ottaisi vuoden 1954 tulo-
8188: dutaan jo varhain syksyllä jatkamaan, mikä ja menoarvioesitykseen 200,000,000
8189: puolestaan merkitsee sitä, että virastotalora- markan määrärahan asuntojen raken-
8190: kennus valmistuu viimeistään kevääksi 1954. tamiseksi Kouvolaan siirtyvää Kymen
8191: Virastotalon valmistuessa joutuvat eri vi- lääninhallinnon virkakuntaa varten.
8192: rastojen henkilökunnat eri puolilta maata
8193: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
8194:
8195: Urho Saariaho. Heikki Hykkäälä.
8196: Helena Virkki. Erland Haapamäki.
8197: Arno Tuurna. Juho Niukkanen.
8198: Valto Käkelä.
8199: 167
8200:
8201: IV,56.- Toiv. al. N:o 44.
8202:
8203:
8204:
8205:
8206: Koivisto ym.: Toimenpiteistä maamme syr,iäseuduilla toimi-
8207: vien valtion viran tai toimen haltijain palkkauksen järjes-
8208: tämiseksi.
8209:
8210:
8211: E d u s k u n n a II e.
8212:
8213: Maamme laajuuden ja maantieteellisen si- taan elinkustannusten kalleuden ja senkin
8214: jainnin vuoksi on olemassa suuria eroavai- vain osittain. Kun nyt on suunnitteilla kan-
8215: suuksia eri seuduilla vallitsevissa olosuhteissa. sakoulunopettajien palkkauksen saattaminen
8216: Tämä on todettu etenkin Pohjois-Suomessa, yhdenmukaiseksi valtion virkamiesten palk-
8217: mutta myös muilla syrjäseuduilla. Näiden kauksen kanssa ja kun kansakoulunopettajille
8218: huonommiHa luonnonedellytyksillä varustet- on jo kauan maksettu erityistä syrjäseutu-
8219: tujen seutujen asukkaat joutuvat nimittäin lisää, on asianmukaista, että vaitionkin viran
8220: paljon epäedullisempaan asemaan kuin suo~ ja toimen haitijoille aletaan maksaa saman-
8221: tuisampien paikkakuntien asujamistot. laista lisää.
8222: Eräänä seurauksena tästä on ollut, ettei valtio Virkamiesjärjestöjen taholta on käännytty
8223: ole saanut syrjäseuduille päteviä viran ja toi-· useaan otteeseen va!ltiovallan puoleen syrjä-
8224: men haltijoita, vaan avoimet virat on jou- seutulisän saamiseksi virkamiehille. Nämä
8225: duttu täyttämään epäpäteväHä työvoimalla. toimenpiteet eivät ole kuitenkaan tuottaneet
8226: Lisäksi se virkamieskunta, joka on saatu hoi~ tuloksia. Pohjois-Suomessa toimiville virka-
8227: tamaan näiden seutujen julkisia tehtäviä, ei miehille on kylläkin jo usean vuoden ajan
8228: ole pysyvää, vaan alituinen eteläänpäin suun- maksettu hävitetyn alueen päivärahaa eli ns.
8229: tautuva virtaus virkamiesten keskuudessa on Lapinlisää, mutta melkein joka vuosi on sen
8230: vallitseva. Tällaisesta kehityksestä kärsii koko maksamisesta käyty kovaa kiistaa. Hallitus
8231: maa, joten yhteiskunnan oma etu vaatii sYr- on usein jättänyt lisän pois tulo- ja menoar-
8232: jäseuduille pätevää ja pysyvää virkamies- vioesityksestään, mutta eduskunta on kuiten-
8233: kuntaa. kin sen aina hyväksynyt maksettavaksi.
8234: Syynä siihen, etteivät vil'lkamiehet hakeudu Näistä kiistoista vältyttäisiin siten, että La-
8235: tai pysy Pohjois-Suomessa ja muilla syrjäi- pinlisän maksaminen lopetettaisiin ja sen si-
8236: sillä seuduilla, on se, ettei heidän palkkauk- jasta alettaisiin maksaa syrjäseutulisää, jonka
8237: sessaan yleensä ole otettu huomioon näiden maksamisesta eduskunnan ei tarvitsisi tehdä
8238: seutujen erikoisolosuhteita, jotka esim. ilmas- joka vuosi päätöstä.
8239: tollisista syistä aiheuttavat runsaasti lisäkus- Läntisessä naapurimaassamme on jo aikoja
8240: tannuksia. Myös ne virkamiehet, jotka joutu- sitten oivallettu valtion edun vaativan erityi-
8241: vat asumaan tai joiden toimipaikka on saa- sen kylmänvyöhy;rokeenlisän maksaroima Ruot-
8242: rissa tai luodoilla, joutuvat kärsimään ase- sin virkamiehille sekä yksinäisyyslisän mak-
8243: mansa vuoksi tavallista enemmän. Heidän samista luotsi- ja majakkahenkilökunnalle.
8244: keskuudessaan varsinkin luotsi- ja majakka- Myös monissa muissa maissa on valtio ottanut
8245: henkilöstön asema on pitkien merimatkojen, virkamiestensä palkkausta määrätessään huo-
8246: myrskyjen ja jääesteiden vuoksi äärimmäisen mioon toimipaikan sijainnin ja ne ylimääräi-
8247: vaikea. Valtion viran ja toimen haitijoille set vaikeudet, joita syrjäisillä seuduilla toi-
8248: maksettava kalliinpaikanlisä (korvaa ainoas- miville virkamiehille tästä koituu.
8249: 168 IV,56, - Syrjäsentujen virkamiehet.
8250:
8251:
8252: Edellä lausutun perusteella esitämme kun- valla valtion viran ja toimen haltijain
8253: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- palkkaus maamme syrjäseuduilla olisi
8254: muksen, järjestettävä, sekä antaisi komitean
8255: selvityksen nojalla Eduskunnalle esi-
8256: että hallitus kiireellisesti antaisi ko- tyksen asiasta.
8257: mitean tehtäväksi selvittää, millä ta-
8258: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
8259:
8260:
8261: Erkki Koivisto. N. Kosola. Urho Saariaho.
8262: Felix Seppälä. Martti J. Huttunen. Kalervo Saura.
8263: Helena Virkki. Kyllikki Pohjala. Jaakko Hakala.
8264: Jussi Lappi-Seppälä. Niilo Honkala. Päiviö Hetemäki.
8265: Arno Tuurna. Margit Borg-Sundman. Vilho Väyrynen.
8266: Arvi Ahmavaara. Aune Innala. Armas Leinonen.
8267: R. Hallberg. Reino Ala-Kulju. Konsti Järnefelt.
8268: 169
8269:
8270: IV,57. - Toiv. al. N:o 45.
8271:
8272:
8273:
8274:
8275: Hakala: Eläkkeen määräämisestä samasta virasta saman pe-
8276: rusteen mukaan eläkkeelle siirtymisen ajankohdasta riip-
8277: pumatta.
8278:
8279:
8280: Eduskunnalle.
8281:
8282: Eräiden valtion maksamien eläkkeiden suo- yleistä oikeustajuntaa. V aiklka kyseessä on
8283: ritU!ks>essa on tätä illykyä sellainen epäkohta, varsin pieni menoerä, ei asiaa ole saatu kor-
8284: että samasta virasta eläkettä nauttiville mak- jatuksi v1clitustietä.
8285: setaan heidän eläkkeensä erilaisten perustei- Yllä olevan perusteella ehdotan kunnioit·
8286: den mukaan riippuen siitä, minä aikailla taen eduslrunnan ihyväik:syttäväiksi toivomuk-
8287: asianomaiset ovat siirtyneet €!läkkeelle. Tämä sen,
8288: ratkaiseva ajankohta on vuoden 1943 allru, että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
8289: jolloin tapahtui ,eläMkeiden uudelleeilljärjes- toimenpiteisiin, että samasta virasta
8290: tely. Mm. kansakoulujen piirital'lkastajista, eläkkeellä oleville maksettaisiin eläke
8291: jotJka ovat eläMkeellä, ikolme van'haa eläkkeen sa-ma>n perusteen mukaan riippumatta
8292: saajaa on pienemmällä eläik:keellä kuin myö- siitä ajankohdasta, milloin he ovat
8293: hemmin eläik:keeHe siirtyneet. Tämä ei vastaa eläkkeelle siirtyneet.
8294: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
8295:
8296: Jaakko Hakala.
8297:
8298:
8299:
8300:
8301: 22
8302: 170
8303:
8304: IV,5s. - Toiv. al. N:o 46.
8305:
8306:
8307:
8308:
8309: Tenhiälä ym.: Valtion palveluksessa autonkuljettajina ole-
8310: vien eläkeiän alentamisesta.
8311:
8312:
8313: Ed usku:nn alle.
8314:
8315: Virkamieselä;kkeistä 30/9 1950 annetun tyy olla terveydeltään luotettavassa kun-
8316: lain (459/50) 2 § : ssä säädetty valtion vi- nossa oleva henkilö, jota ei 60-vuotias aina
8317: ran ja toimen haltijain yleinen eläkeikä on enää ole. Lisäksi autonkuljettajan ammll!ttl
8318: 63 vuotta, mutta asetuksella voidaan sää- on rasittavuudeltaan verrattavissa veturin-
8319: tää, että eräissä viroissa ja toimissa, joiden kuljettajan toimeen ainrukin kuorma-auton-
8320: laatu sitä vaatii, oikeus elä!kkeen saamiseen kuljettajan toimen ollessa kysymyksessä.
8321: alkaa ennen 63 vuoden ikää, ei kuitenkaan Näin ollen ei mielestämme ole mitään syytä
8322: aikaisemmin kuin 50 vuoden iässä. Virka- asettaa valtion toimessa olevia autonkuljet-
8323: mieseläJkkeistä samana päivänä annetun ase- tajia yleensä huonompaan asemaan kuin
8324: tuksen (460/50) 2 § : ssä onkin säädetty esim. postivaunussa palvelevat toimenhalti-
8325: joukko poikkeuksia. Niinpä valtionrauta- jat ovat. Valtion siirryttyä suuressa mää-
8326: teiden veturinkuljettaja ja lämmittäjä saa- rin käyttämään autokuljetuksia on valtion
8327: vat sen mukaan eläkkeen 53 vuoden iässä palveluksessa huomattava määrä autonkul-
8328: ja 58 vuoden iässä sen saavat mm. valtion jettajia, ja kosketeltu epäoikeudenmukaisuus
8329: rautateiden ylikonduktööri, 'kondwktööri, ju- kohdistuu siis varsin suureen valtion toi-
8330: napalveluksessa oleva pakkamestari, juna- menhaltijaryhmään.
8331: mies, asetinlaitemies, vaihdemiesten esimies Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8332: ja vaihdemies sekä postivaunuissa palve- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8333: leva viran tai toimen haltija. Sitä vastoin muksen,
8334: normaalia alemman eläkeiän saavien jou-
8335: kossa ei luetella autonkuljettajia. Näin ol- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8336: len on näiden eläkeikä yleinen eläkeikä eli toimenpiteisiin valtion toimissa auton-
8337: 63 vuotta. kuljettajina olevien eläkeiän alenta-
8338: On selvää, että autonikuljettajan toimessa miseksi heidän toimensa laadun vaati-
8339: jo yleisen liikenneturvallisuuden vuoksi täy- malle tasolle.
8340: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
8341:
8342: Juho Tenhiälä. Konsti J'årnefelt.
8343: Esa Kaitila. Aare Leikola.
8344: Armas Leinonen. 'Uarras Kyttä.
8345: Aukusti Pasanen. Helge Miettunen.
8346: 171
8347:
8348: IV,59. - Toiv. al. N:o 47.
8349:
8350:
8351:
8352:
8353: Lehtonen ym..: Viran tai toimen haltijain palkkauksesta voi-
8354: massa olevien ikälisiä koskevien säännösten muuttamisesta.
8355:
8356:
8357: Eduskunnalle.
8358:
8359: Siirtäessään Härmän keuhkotautiparanto- rantolan henkilökuntaa vähennettiin ikälisään
8360: lan ja siihen !kuuluvat kiinteistöt Etelä- oikeuttavia palvelusvuosia jopa niin paljon,
8361: Pohjanmaan tuberkuloosipiirin kuntainliitolle että eräät menettivät niitä 14, 18 ja 19 vuot-
8362: ja Loviisan yleisen sairaalan Loviisan Kun- takin. Kun tämä ei ole o:iikein eikä kohtuul-
8363: tainvälisen Sairaalain Kuntainliitolle asetti lista, olisi saatava muutos niihin säännöksiin,
8364: valtio kumpaisessakin tapauksessa ehdon, että jotka aiheuttavat tällaisen epäoikeudenmukai-
8365: ostajan oli sitouduttava antamaan luovutus- sen kohtelun.
8366: hetkellä niiden palveluksessa olleille henki- Edellä sanotun perusteella esitämme edus-
8367: löille ne oikeudet, jotka heille olisivat kuulu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8368: neet, jos he olisivat olleet kuntainliittojen
8369: palveluksessa sen ajan, jonka he olivat olleet että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
8370: valtion palveluiksessa. Ottaessaan Suomen menpiteisiin valtion viran tai toimen
8371: Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys r. y:ltä haltijain palkkauksesta voimassa ole-
8372: vastaan Salpausselän lastenparantolan siihen vien säännösten muuttamiseksi siten,
8373: kuuluvine irtaimistoineen ja kiinteistöineen että viran tai toimen haltija saa ikä-
8374: korvauksetta, valtio ei tällaista ehtoa luovu- lisää varten lukea hyväkseen myös
8375: tuskirjaan ottanut, vaikka sitä luovuttajan sen ajan, minkä hän on ollut saman-
8376: puolelta pidettiin itsestään selvänä. Tästä on luontoisessa yhteisön palveluksessa.
8377: ollut seurauksena, että suurimmalta osalta pa-
8378: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
8379:
8380: Oskari Lehtonen. Irma Hamara.
8381: Aune Innala.
8382: 172
8383:
8384: IV,6o. - Toiv. al. N:o 48.
8385:
8386:
8387:
8388: Innala ym. : Valtion viran tai toimen haltijan oikeudesta lu-
8389: kea ikälisän saamista varten hyväkseen se aika, minkä hän
8390: on ollut kv.nnan palveluksessa.
8391:
8392:
8393: Ed us!k:unn aHe.
8394:
8395: Valtion viran tai toimen !haltijain palk- Erityisesti aiheuttaa puheena oleva sään-
8396: ikauksesta 19 päivänä tammikuuta 1943 anne- nös vaikeuksia henikilUkysyany!k:sissä silloin,
8397: tnn asetuksen 6 § : n 2 momentissa, sellaisena kun valtion virkoihin tai toimiin olisi saatava
8398: ikuin se on 30 päivänä maaliskuuta 1951 an- mahdollisimman pätevää ja riittävän koke-
8399: netussa asetuiksessa muutettuna (178/51), muksen omaavaa työvoimaa, jota olosuhteista
8400: säädetään muun ohella, että viran tai toimen johtuen joinakin ajankohtina on saattanut
8401: haWja s1aa siitä ajasta, minkä hän on kalksi- ihailreutua kuntien palveluikseen runsaammin
8402: ikymmentäyiksi rvuotta täytettyään ollut kun- kuin valtiolle. Tällaisia vaiiroeuiksia on esiin-
8403: nan palveluiks·essa, •lukea hyväikseen. sen ajan, tynyt varsinkin sairaalahenikilöikunnan suh-
8404: joka ylittää neljä vuotta, jos tämä virika rtai teen sekä rteknillisen henikiUYlrnrman virkoja
8405: toimi on ohlut päätoimi sekä pätevyys~htoi ja toimia täytettäessä, mutta saman kysy-
8406: hin ja la:atuun nähden siihen valti-on vir!k:aan mJ!ksen •eteen voidaan joutua myös ik:.aiikilla
8407: tai toimeen rinnastetrtavissa, mihin !hän tästä muilla aloiNa, missä valtiolla ja !kunnalla
8408: virasta tai toimesta erottuaan on ensiksi esiintyy vastaavanlaisia vi:r'lroja ja toimia.
8409: tullut. Edellä viitattujen 'vaiikeuiksien ohessa pu-
8410: Tä-mä me:clrltse·e aikaisemmin !kaupungin, heena oleva valtion omaksuma !kanta vil1ka-
8411: ikauppa~an tai maalaisikunnan palvelubessa rvuosien !hyväksi l'll'kemisesta ikälisiin nähden
8412: ollMlile valtion palvelukseen siirtyväHe viran aiheuttaa sen varsin yleisen ilmiön, että niin
8413: rtai toimen haltijalle neljän ikunnan palve- hyvin opillisen kuin ammatillisenikin päte-
8414: luksessa haJilikitun vi:rlkarvuoden menettämistä vyyden itselleen hanklkineiden, juLkisten ylh-
8415: iJkälisiin nähden, ellei kysymyksessä ole edellä dysikuntien paJlveluikseen aiikovien, henlkilöiden
8416: mainitun pyikälän 3 momentissa po]kikeulksina !kannattaa asettua heti valmistuttuaan joiksi-
8417: mainittujen raastuvanoiikeuden tai maistraa- •kin rvuos]ksi valtion pa1v~luiiDseen tarpeellista
8418: tin lainoppineen jä.senen tai !lmuprmginvis- k<Ykemusta saamaan ja siirtyä sen jälkeen
8419: kaalin tai kansa;kouhmopettajan siirtyminen kunnan palvelukseen parhaiksi elinrvuosik-
8420: kunnan palvelUiksesta valtion p·alveluiks•een. seen. Riittävän monia rvuosia täällä palvel-
8421: Näin tapahtuu asi,aJilomaisen siirtyessä sellai- tuaan he jälleen saattavat fh:alkeutua valtion
8422: seenikin virlka18J11. tai toimeen, joka pätevyys- virkoihin tai toimiin, ikun kunnan palveluk-
8423: ehtoihin ja 1laatuun nähden on täysin rinnas- sessa hanikittujen neljän ensimmäisen vuoden
8424: 1iettavissa siiih·en !kunnalliseen virik:aan tai toi- rpoislnskeminen valtion i'kälisiin oiik:euttavista
8425: meen, jota hän ·ennen valtion palveluilmeen vi11karvuosista ei enää vähennä heidän pallk:-
8426: siirtymistään on hoitanut. kaustaan.
8427: Kun :ilkälisillä seikä 1kuntien että valtion Täillaista; koulutetun nuoren työvoiman
8428: ;pa:lkikausjärjestelmissä on huomattava rahal- suuntautumista ensi kädessä !kuntien palve-
8429: linen merikitys ja kun iikälisiin laSkiettavia lukseen on omiaan edistämä:än se •ainaikin
8430: virkavuosia vaitiolla käytetään myös perus- useimpien kaupunikien vi11kasä:äntöihin !kuu-
8431: teena eläJkikeeseen o:iJkieuttavia virlkarvuosia las- luva määräys, •että vimnihaltijan ikälisään
8432: ikettaessa:, edellä ma:iJnittu säännös1 on omiaan oikeuttavaan palvelusaikaan oo luettruva mm.
8433: •estä-mään siirtymistä valtion palvelukseen sil- se ailka, jonka hän 21 vuotta täytettyään on
8434: loinkin, kun siirtyminen olisi, paitsi asian- ollut valtion muussa ikuin erinäisten iko. vir-
8435: omaisen viran tai toimen haltijan, myös val- kasäännöissä läJhemmin rluetelrtujen laitosten
8436: tion etujen mUikaista. palveluksessa samanluontoisessa virk!asuih-
8437: IV,6o, - Innala ym. 173
8438:
8439: teessa, ikuitenkin •enintään kymmenen vuotta. ikaJlainsäädännön samoinikuin usein mainitun
8440: Kaupungilla on siis näin ollen mahdollisuus valtion viran ja toimen ha1tijain palikikausta
8441: tarpeen vaatiessa saada palvdukseensa ilmu- !koskevan asetuksen 6 § : n 3 momentissa jo
8442: luuntunutta työvoimaa ilman, että :iik:älisii:n luetellut poi:kkieustapauikset olisi ta:rkoituk-
8443: ja eläklkeeseen o:iik:euttawista virkavuosista senmuikaisinta, että puheena olevan asetuksen
8444: tehtävät vähennykset ovat esteenä,. ikuten val- 6 § :n 2 moonentista poistettaisiin kokonaan
8445: tion palvelukseen siirryttäessä on !Laita. ikrmlllan palvelusta ikosikeva ikoihta ja sanotun
8446: Valtion viran ja toimen ihaltijai:n pailk- ·pykälän ensimmäinen lause muutettaisiin
8447: kauiksesta annetun edellä viitatun asetuksen näin 'kuuJ.uvaiksi: ,Viran tai toimen haltija
8448: 6 §: n 5 momenti:n mukaan valtiovarainmi- saakoon ikälisää varten lukea hyväkseen
8449: nisteriö voi erityisistä syistä oiik:euttaa viran ajan, minkä hän täytettyään kaiksiikymmentä-
8450: tai toimen haJltijan lukemaan hyväkseen ikä- yksi vuotta on ollut päätoimeksi katsotta-
8451: lisää vartffil mmmkin kuin sanotun pykälän vassa valtion palveluksessa tai päätoimeksi
8452: 2 ja 3 momentissa mainitun palvelusajan, katsottavassa samanluontoisessa kunnan pa!l.-
8453: k,uitenki:n enintään kahdeksan vuotta. Tämän v·eluiksessa." Missään tapauksessa ei saman-
8454: harkinnanvaraisen pykälän nojalla valtiova- luontoisen palveluksen hyväksi lukeminen
8455: rainministeriö on anomuksesta oikeuttanut saisi jädä ainoastaan harkinnan 'Varaiseiksi.
8456: viran tai toimen haltijoita lukemaan hyväk- · KaiJken edellä sanotun perusteella esitämme
8457: seen ikälisää varten sellaisia pa'lvelusa:i:koja, !kunnioittavasti edusilmnnan ihyväJksyttäväiksi
8458: joiden palveluslaatua ei ole mainittu asetuk- toivOillluksen,
8459: sen 6 § :n 2 ja 3 momenteissa. Sen sijaan on
8460: tiettäwästi ai:naikin eräissä tapauiksissa tul- että kaUitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
8461: kittu asetusta niin, ettei mi:nisteriöllä ole menpiteisiin valtion vira;n tai toimen
8462: oikeutta erityisin syinkään myöntää poik- haltijain palkkauksesta 19 päivänä
8463: keusta 2 momentissa säädetystä neljän virka- tammikuuta 1943 annetun asetuksen
8464: vuoden vähennyksestä !kunnallisesta palve- 6 § :n, sellaiflena kuin se on muutet-
8465: luiksesta. tuna 30 päivänä maaliskuuta 1951
8466: Kun valtion ja kuntien virkalainsäädäntö annetussa asetuksessa, tarkistamiseksi
8467: täten ikälisiin o:i:keuttaviin virkavuosiin näh- ja muuttamiseksi siten, että valtion
8468: den jo periaatteehlisestikin eroavat toisistaan viran ja toimen haltija saa ikälisää
8469: ja ikun edellä mainitun valtion viran ja toi- varten lukea hyväkseen paitsi sen
8470: men haltijai:n palkkauksesta annetun asetuk- ajan, minkä hän täytettyään kaksi-
8471: sen määräykset asettavat valtion ikJUntia epä- kymmentäyksi mtOtta on ollut päätoi-
8472: edullisempaan asemaan nimenomaan nuorem- meksi katsottavassa valtion palveluk-
8473: man työvoiman saantiin nähden, olisi palk- sessa, myös kaiken sen ajan, minkä
8474: kausasetusta tarpeellisissa ilwhdin tarkistet- hän samat ikävuodet täytettyään on
8475: tav·w. Ottaen huomioon kunnallisen palve- ollut samanluontoisessa k1mnan palve-
8476: lU!ksen luonteen ja vastaruvan kunnallisen vir- luksessa.
8477: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
8478:
8479: Aune Innala. Irma Hamara.
8480: N. Kosola. Urho Saariaho.
8481: Arvi Ahmavaara. Hugo Nuorsaari.
8482: Erkki Koivisto. Reino Ala-Kulju.
8483: J. Wirtanen. Oskari Lehtonen.
8484: Martti J. Huttunen.
8485: 174
8486:
8487: IV,a1. - Toiv. al. N:o 49.
8488:
8489:
8490:
8491:
8492: Innala ym.: Ylityön korvaamisesta eräille valtion viran ja
8493: toimen haltijoille.
8494:
8495:
8496: Ed usk un nalile.
8497:
8498: Vahion viran tai toimen haltijain rpalk- rtek61lllään vuodesta vuoteen rulliSaasti ylitöitä
8499: kauksesta joulukuun 22 päivänä 1942 anne- ilman että he saavat siitä mitään korvausta.
8500: tun ~ain 19 § :n ja työajasta valtion viras- Valtion viran ja toimen haltijain työolot
8501: ,toissa s~kä vcailtion viran ja toimen haltijain olisi järjestettävä siten, että hei1le suorite-
8502: vuosilomista toukokuun 9 päivänä 1947 an- ~taan korVJaus tehdystä ylityöstä samojen pe-
8503: netun asetuksen 5 § : n 1 momen tin mukaan rusteiden mukaan kuin Uikealalla ja työsopi-
8504: valtion viran ja toimen haltijat ovat velvol- mussuhteen perusteella työskenteleville toi-
8505: Hset tekemään tarpeen vaatiessa ylityötä. mihenkilöille ja työntekijöiUe nykyisen lain-
8506: Näihin säännöksiin nojautuen on katsottu, säädännön mukaan sooritetaan. Puheena
8507: että heidän suorittamastaan ylityöstä ei mak- oleva korvaus olisi maksettava palkkausluo-
8508: seta eri pw1kkio.ta tai korvausta. Tä:llainen kasta riippumatta kaikille muiHe viran ja
8509: korvaus on tullut kyseeseen ainoastaan har- toimen haitijoille paitsi virastojen pääili-
8510: voissa poikkeustapauksissa, ja vaUiovarain- köille ja osastopääUiköille, koska heidän joh-
8511: ministeriön kiertokirjeissä annettujen ohjei- tavan asemansa vuoksi kävisi vaikeaksi to-
8512: den mukaan se tällöinkin on tapahtunut VM- deta mahdollisesti suoritettua ylityömäärää.
8513: tioneuvoston raha-asiainvaliokunnan ~luvalla. EdeHä sanotun perusteella ehdotamme ikun-
8514: Suoritetun ylityön korvauksen saantimah- nioittavasti eduskunnan päätettävä:ksi toivo-
8515: dollisuuden samoin kuin sen määränkin jää- muksen,
8516: dessä ,lähinnä asianomaisten esittelijäin har-
8517: ~innan varaan ei voida välttyä siltä, että pu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8518: heena olevan korvauksen suorittaminen - si- toimenpiteisiin sellaisen muutoksen
8519: kä;li kuin sitä joissakin virastoissa maksetaan saamiseksi valtion viran ja toimen hal-
8520: - on pR!kostakin perin epätasaista. Niinpä tijain oikeudelliseen asemaan, että
8521: esim. korvattavien ylityötuntien määrän las- heille, virastojen päälliköitä ja osasto-
8522: kemisessa esiillltyy erilaisuutta eri virastoissa, päälliköitä lukuunottamatta, makset-
8523: puhumattakaan korvauksen suuruudesta. taisiin työlainsäädännön säännöksiä
8524: Kaikkein tavMlisimmaksi tapaukseksi kuiten- vastaava korvaus kaikesta säännöllisen
8525: kin jää, ~että asianomaiset viran ja toimen virka-ajan yli menevänä aikana suo-
8526: haltijat joutuva.t varsinkin tilinpäätösaikana, rittamastaan virastotyöstä.
8527: mutta myöskin muina kiireellisinä a:ikoin:a.
8528: Helsingissä 12 rpäivänä helmikuuta 1953.
8529:
8530: Aune Innala. Hugo Nuorsaari. Irma Hamara.
8531: 175
8532:
8533: IV,62. - Toiv. al. N: o 50.
8534:
8535:
8536:
8537:
8538: Järnefelt ym.: VaUion viran tai toimen haltijoille maksetta-
8539: vaa sunnuntaityökorvausta koskevien määräysten muutta-
8540: misesta.
8541:
8542:
8543: E d u s k u n n a 11 e.
8544:
8545: Kaikille valtion viran tai toimen haiti- miehen määräyksestä tekee säännöllisin vuo-
8546: joille, joihin sovelletaan työaikalain säännök- roin sunnuntaityötä tämän työn olematta
8547: siä, maksetaan sunnuntaipäivänä tehdystä vuorolistaan sidottu, maksetaan hänelle kor-
8548: työstä sanotun lain 18 § : n 1 momentissa vausta tehtyjen työtuntien mukaan, kuiten-
8549: säädetty kaksinkertainen palkka tehtyjen kin enintään 6% tunnilta työhön käytettyä
8550: työtuntien mukaan. Sitävastoin muille kuin sunnuntaipäivää kohden. Työaikalain alai-
8551: työaikalain alaisille viran tai toimen haiti- sille maksetaan korvausta rajoituksetta kaik-
8552: joille maksetaan sunnuntaipäivänä tehdystä kien työtuntien mukaan.
8553: työstä vastaavanlainen korvaus monessa suh- Lopuksi sunnuntaityötunteja laskettaessa
8554: teessa rajoitetusti. otetaan varallaolo huomioon ainoastaan työ-
8555: Ensiksikin korvausta ei lainkaan suoriteta aikalain alaisten viran tai toimen haltijain
8556: niille, jotka ovat itsenäisemmässä päällikön- kohdalta, silloin kun se työaikalain mukaan
8557: asemassa tai joiden työ on sen laatuista, ettei luetaan työaikaan.
8558: sunnuntaityön tarpeellisuutta tai kestoaikaa Koska edellä selostetut rajoitukset, joita
8559: voida tarkkailla. Tässä kohden rajanvetoa on sovelletaan vain niihin virkamiehiin, jotka
8560: vaikea suorittaa. Voimassa oleva määräys eivät ole työaikalain alaisia, ovat epäoikeu-
8561: siitä, että vain ne virkamiehet, jotka kuu- denmukaisia ja aiheuttavat näiden ryhmien
8562: luvat 20 tai sitä alempaan palkkausluokkaan, välisissä palkkaussuhteissa sekaannusta, esi-
8563: voivat saada sunnuntaityökorvausta, on liian tämme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
8564: summittainen. On useita virkamiesryhmiä, väksi toivomuksen,
8565: joista tämän rajoituksen vuoksi osa saa kor-
8566: vausta ja osa jää sitä ilman, vaikka tehtä- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
8567: vien laatu on sama ja molemmat joutuvat toimenpiteisiin valtion viran tai toi-
8568: suorittamaan sunnuntaityötä. Esityksiä sun- men haltijoille sunnuntaipäivänä teh-
8569: nuntaityökorvauksen maksamisesta saa tosin dystä työstä maksettavia korvauksia
8570: tehdä tämän palkausluokkarajan ylitsekin, rajoittavien määräysten poistamiseksi
8571: mutta ei kuitenkaan 23 palkkausluokkaa kor- ja sanotun korvauksen maksamisen
8572: keammassa luokassa oleville. oikeudenmukaiselle kannalle saattami-
8573: Toiseksi, jos viran tai toimen haltija esi- seksi.
8574: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
8575:
8576: Konsti Järnefelt. Helge Miettunen.
8577: Irma Karvikko. Juho Tenhiälä.
8578: Armas Leinonen. Aukusti Pasanen.
8579: Harras Kyttä.
8580: 176
8581:
8582: IV,6.3. - Toiv. al. N:o 51.
8583:
8584:
8585:
8586:
8587: Honkala ym..: Lisäyksestä 'Vuoden 1953 tulo- ja menoar,vioon
8588: metsätieteellisen tutkimuslaitoksen viiden metsäteknikon
8589: palkkauksen korottamiseksi.
8590:
8591:
8592: E d u s k u n n a ll e.
8593:
8594: Viime syksystä saakka on sekä metsän- Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen tutki-
8595: hoitajien että myös metsäteknikoiden palk- musosastoilla palvelevilla metsäteknikoma
8596: kauksen järjestely saanut osakseen erikoista on muita suuremmat pätevyysvaatimukset.
8597: huomiota. Valtion palkkauslautakunta oli Toisaalta heiltä kokonaan puuttuvat muille
8598: 10. 5. 52 valtiovarainministeriölle antamas- kuuluvat varsin huomattavat luontoisedut.
8599: saan mietinnössä ehdottanut metsähallinnon Näistä syistä on pidetty oikeudenmukaisena
8600: aluehallinnon ja metsätieteellisen tutkimus- sijoittaa heidät kahta palkkausluokkaa kor-
8601: laitoksen kokeilualueiden metsäteknikoiden keammalle kuin aluehallinnon ja kokeilu-
8602: palkkauksen pysytettäväksi entisellään. alueiden metsäteknikot. Kuluvan vuoden
8603: Hallitus puolestaan ehdotti tulo- ja meno- alusta voimaan tulleessa järjestelyssä tämä
8604: arvioesityksessään molemmille ryhmille yh- oikeudenmukainen suhde on kuitenkin järk-
8605: den palkkausluokan korotuksen. Eduskun- kynyt. Asian korjaamiseksi olisi ko. viisi
8606: takäsittelyssä korotus nousi vielä yhdellä metsäteknikkoa korotettava 17 pl:sta 19
8607: palkkausluokalla, joten menoarvion 18 pää- pl: aan, mistä aiheutuisi 11 Pl. XIX: 1 koh-
8608: luokan kohdalla mainitut metsäteknikot tu- dalle lisäystä peruspalkkoihin 148,500 mk,
8609: livat saamaan kahden palkkausluokan koro- ikälisiin 25,500 mk ja kalliinpaikanlisiin
8610: tuksen. Tästä korotuksesta jäivät kuiten- 13,200 mk eli yhteensä 187,200 mk.
8611: kin osattomiksi ja ilmeisesti ilman, että hal- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8612: lituksen yhtä vähän kuin eduskunnankaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8613: tarkoituksena olisi ollut muuttaa oikeaksi vomuksen,
8614: katsottua suhdetta, metsätieteellisen tutki-
8615: muslaitoksen metsänhoidon ja metsänarvioi- että hallitus antaisi Eduskunnalle
8616: misen tutkimusosastoilla sekä suontutkimus- esityksen 187,200 mk:n suuruisen mää-
8617: osastolla palvelevat viisi metsäteknikkoa. rärahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
8618: Asia aiheutuneekin huomaamattomuudesta, 1953 tulo- ja menoarvioon metsätie-
8619: joka johtuu ko. metsäteknikoiden palkkauk- teellisen tutkimuslaitoksen viiden met-
8620: sen sisältymisestä muista metsäteknikoista säteknikon toimen korottamiseksi 19
8621: erillään menoarvion 11 pääluokkaan. pl:aan kuluvan vuoden alusta lukien.
8622: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
8623:
8624: Niilo Honkala. Ture Hollsten. Aare Leikola.
8625: Jussi Lappi-Seppälä. E. M. Tarkkanen. Urho Kähönen.
8626: Irma Hamara. Aukusti Pasanen. Veikko Vennamo.
8627: Felix Seppälä. C. A. Öhman. Kalle Joukanen.
8628: Matti Heikkilä. Harras Kyttä Päiviö Hetemäki.
8629: Oskari Lehtonen. Kalervo Saura. Antti J. Rantamaa.
8630: Erkki Koivisto. R. Hallberg. Martti J. Huttunen.
8631: Konsti Järnefelt. N. Kosola. Urho Saariaho.
8632: 177
8633:
8634: IV,64.- Toiv. al. N:o 52.
8635:
8636:
8637:
8638:
8639: Kokkola ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
8640: kaupunkien poliisilaitosten kanslistien ja kirjurien palk-
8641: kauksen tarkistamiseksi.
8642:
8643:
8644: Eduskunnalle.
8645:
8646: Maamme poliisikunnan joukossa on pieni alaistensa konstaapelien työtä ja toimintaa.
8647: ryhmä, joka tähän asti huomaamattomana on Nykyinen palkkojen suhde ei ole käsityk-
8648: jäänyt muun poliisikunnan palkkaukseen semme mukaan oikea ottaen vielä huomioon
8649: nähden vuosi vuodelta yhä epäoikeudenmu- sen, että nuoremmat kanslitit työskentelevät
8650: kaisempaan asemaan ilman, että työn laa- samoissa tehtävissä vanhempien konstaape-
8651: dussa, vastuussa tms. olisi tapahtunut muu- lien kanssa ja tästä huolimatta saavat huo-
8652: tosta. Tämä ryhmä on kaupunkipoliisin mattavasti alhaisempaa palkkaa. Vieläpä
8653: kanslistit ja kirjurit. osastojen vahtimestaritkin, ollessaan vanhem-
8654: Kesäkuun 9 p: nä 1916 annetussa Helsin- man konstaapelin vakanssilla, saavat parem-
8655: gin poliisilaitoksen palkkaussäännössä on paa palkkaa kuin samojen osastojen vanhem-
8656: eräiden toimien vuosipalkkausten suhde seu- mat kanslistit. Vasta alalle tuleva kansakou-
8657: raava: vanhempi kanslisti mk 4,000:-, nuo- lun käynyt nuorempi konstaapeli pääsee heti
8658: rempi kanslisti mk 3,000:-, ylikonstaapeli samalle paikalle kuin esim. 32 vuotta poliisi-
8659: mk 2,700:-, vanhempi kirjuri ja vanhempi toimessa harmaantunut vanhempi kanslisti.
8660: konstaapeli mk 2,400:-, nuorempi konstaa- Työn ja palkkauksen epäsuhde käy vielä
8661: peli mk 2,000:- sekä nuorempi kirjuri mk ilmeisemmäksi, kun ottaa huomioon, että ny-
8662: 1,800:-. Konstaapelien palkkaan sisältyy kyisin melkein poikkeuksetta nimitetään van-
8663: tässä myös vaateavustus. hemmiksi kanslisteiksi vain ylioppilastiedot
8664: Tämä keskinäinen palkkaussuhde säilyi omaavia johtuen tämä työn vaativuudesta.
8665: maamme itsenäistyttyäkin aina vuoteen 1924, Vertailun vuoksi mainittakoon, että nykyisin
8666: jolloin vanhempi kanslisti sijoitettiin van- ylikonstaapelilta vaaditaan kansakoulutiedot
8667: hemman konstaapelin palkkaluokkaan koho- ja poliisikoulun I luokan todistus. Komi-
8668: takseen kuitenkin jo vuonna 1928 tarkastus- sarioksi paasee poliisikoulun II luokan
8669: konstaapelin palkkaluokkaan. Tämä suhde suorittamalla ja kansakoulutiedoilla. Po-
8670: jäi pysyväksi vielä vuoden 1938 palkkaus- liisikoulu suoritetaan komennusluontoisena
8671: järjestelyssäkin, kunnes vuodesta 1942 van- täysin palkkaeduin. Helsingin poliisilai-
8672: hempi kanslisti alennettiin vanhemman toksessa, jossa menosäännön mukaan on
8673: konstaapelin palkkaluokkaan ja vuonna 1950 noin puolet koko maan poliisilaitosten 156
8674: peräti nuoremman konstaapelin eli 14 palk- kanslistista ja 186 kirjurista, on vanhem-
8675: kaluokkaan. mista (1 luokan) kanslisteista 57 % korkea-
8676: Tämä alennus tuntuu aivan kohtuutto- koulu- tai ylioppilastutkinnon suorittaneita
8677: malta ottaen huomioon sen vastuun, mikä ja 87 % keskikoulun tai sitä paremman kou-
8678: poliisilaitosten vanhemmilla kanslisteilla on, lusivistuksen omaavia, nuoremmista (2 luo-
8679: sillä heidät on yleensä sijoitettu kansliatöissä kan) kanslisteista 78% vähintään keskikou-
8680: esimiesasemaan tahi sellaisten ryhmien van- lun suorittaneita sekä kirjureista (1 ja 2 luo-
8681: himmiksi, joiden henkilöstö suurimmaksi kan) 71% keskikoulun tai sitä enemmän
8682: osaksi käsittää vanhempia konstaapeleita. suorittaneita. - Edelläesitetystä selvinnee,
8683: Näissä tehtävissä vanhemmat kanslistit että vanhempi kanslisti on täysin rinnastet-
8684: yleensä joutuvat johtamaan ja valvomaan tavissa ylikonstaapelin kanssa työn vastuun
8685: 23
8686: 178 IV,64, - Poliisivirkamiesten palkkaus.
8687:
8688:
8689: ja käytännön pätevyysvaatimusten suhteen. myöskin palkkauksellisesti sijoittaa seuraa-
8690: Poliisin yleiset velvollisuudet ovat kaikilla raavalla tavalla, tässä käyttäen nykyisiä ni-
8691: samat. mikkeitä, ehdotetut nimikkeet suluissa:
8692: Vuoden 1953 tulo- ja menoarviossa on puo- Kanslisti (poliisikanslisti) 1 1. pl. 16
8693: lustuslaitoksen momentilla ylivääpeli rinnas- " " 2 1. " 14
8694: tettu ylikonstaapelin kanssa samaan (17) Kirjuri (poliisikirjuri) 1 1. , 12
8695: palkkaluokkaan sekä puolustuslaitoksen 1 " " 2 l. " 11
8696: luokan kanslisti sijoitettu 16 palkkaluok- " " 3 1. " 10
8697: kaan, joten käsityksemme mukaan oikeuden-
8698: mukaisuus vaatisi vastaavaa rinnastusta po- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8699: liisilaitosten 1 luokan kanslistiin nähden. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8700: Kanslistien ja kirjurien tehtävien poliisi- muksen,
8701: luontoisuuden takia ehdotamme, että nämä
8702: nimikkeet muutettaisiin nimikkeiksi poliisi- että hallitus antaisi Eduskunnalle
8703: kanslisti ja poliisikirjuri, jotka nähdäksemme esityksen riittävän suuren määrära-
8704: vastaavat paremmin tehtävien luonnetta. han ottamisesta lisäyksenä vuoden
8705: Huomioonottaen alan erikoisluonteen, toi- 1953 tulo- ja menoarvioon kaupunkien
8706: mien vastuunalaisuuden ja työmäärän sekä poliisilaitosten kanslistien ja kirjurien
8707: niihin vaadittavan taidon ja kyvyn tulisi palkkauksen tarkistamiseksi taannehti-
8708: nämä alempipaikkaiset poliisivirkamiehet vasti kuluvan vuoden alusta lukien.
8709: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
8710:
8711: Veikko Kokkola. K. Alanko. Artturi Koskinen.
8712: Pentti Niemi. Unto Suominen. Juho Kuittinen.
8713: K. F. Haapasalo. Heikki Bykkä.älä. Kalle Jokinen.
8714: Arvi Ikonen. Arvo Ahonen.
8715: 179
8716:
8717: IV,65. - Toiv. al. N:o 53.
8718:
8719:
8720: Stenberg ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
8721: Turun ja Tampereen poliisikunnan palkkauksen tarkista-
8722: miseksi.
8723:
8724:
8725: E d u s k u n n a ll e.
8726:
8727: Maamme poliisikunnan palkkauksessa on joka vastuunalaisuuden ja laatunsa suhteen
8728: jatkuvasti olemassa huomattava epäoikeuden- - samoinkuin pätevyysvaatimuksiltaankin -
8729: mukaisuus palkkaluokkien sijoitukseen näh- on samanlaista. Kuitenkin poliisikunnan palk-
8730: den eri paikkakunnilla. Aikoinaan on valtion kojen erot vaihtelevat yhdestä seitsemään
8731: viran- ja toimenhaltijain palkkauksessa käy- palkkaluokkaan. Asia on herättänyt vuodesta
8732: tetty samanarvoisten viran- ja toimenhaltijain toiseen oikeutettua tyytymättömyyttä, joka ei
8733: sijoittamista eri palkkaluokkiin, mikä järjes- ole yksinomaan Tampereen ja Turun poliisi-
8734: telmä vastasi nykyisin vallitsevaa paikkakun- kunnan keskuudessa ilmenevää, sillä myös
8735: tien kalleusluokittelun perusteella maksetta- Suomen Poliisien Liitto on ilmaissut kanta-
8736: vaa kalliinpaikan lisää. Uuden järjestelmän naan tämän epäkohdan korjaamisen välttä-
8737: käytäntöön tullessa jäi sen rinnalle poliisien mättömyyden.
8738: palkkauksessa vielä palkkaluokissakin vallit- Tämän periaatteen toteuttaminen mer-
8739: seva eriarvoisuus, vaikka pätevyysvaatimuk- kitsisi tarkan laskelman mukaan 13,643,470
8740: set asianomaisiin virkoihin ovat samat. markan yhteislisäystä Turun ja Tampereen
8741: Viimeksi toimeenpantu poliisikunnan palk- poliisikunnan palkkoihin vuodessa. Viime
8742: kausluokkien korjaus (asetus 7/7--50) nosti vuoden valtiopäivillä käsiteltäessä valtion
8743: poliisimiehistön ja alipäällystön koko maassa tulo- ja menoarviota tälle vuodelle eduskunta
8744: samaan palkkausluokkaan kuin on Turussa ja päätöksessään lausui ,odottavansa, että halli-
8745: Tampereella, mutta jätti Helsingin erikois- tus kiinnittää huomiota" asiaa koskevassa
8746: asemaan siitä huolimatta, että sillä kalleus- raha-aloitteessa ,mainittuun epäkohtaan ja
8747: luokittelun mukaan on toinenkin etuoikeus. ryhtyy kiireellisesti sen korjaamista tarkoit-
8748: Helsingin, Turun ja Tampereen poliisikunnan taviin toimenpiteisiin". Jotta tämä epäoikeu-
8749: palkkauksessa ei siis tapahtunut tasoituksia, denmukaisuus tulisi mahdollisimman pian
8750: vaikka asiallisuus olisi vaatinut Turun ja korjatuksi, olisi asia saatava järjestetyksi
8751: Tampereen nostamista Helsingin tasolle, niin, että tasoituksesta johtuvat palkkasaata-
8752: koska nämä poliisitoiminnan vastuunalaisuu- vat maksettaisiin Turun ja Tampereen po-
8753: den ja laadun suhteen ovat lähempänä Hel- liisikunnalle taannehtivasti jo kuluvan vuo-
8754: sinkiä kuin muita kaupunkeja. Tällöin olisi den alusta lukien. Sen vuoksi ehdotamme
8755: Helsingin poliisikunnan eduksi kuitenkin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8756: jäänyt kalliinpaikan lisän aiheuttama palk-
8757: kaerotus. että hallitus antaisi Eduskunnalle
8758: Jos lieneekin oikeutettua, että pääkaupun- esityksen 13,643,470 markan lisäyk-
8759: gin eräillä ylemmillä va:kansseilla on palkka- sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
8760: luokissakin korkeampaa sijoitusta, niin sen ei Turun ja Tampereen poliisikunnan
8761: pitäisi koskea varsinaista poliisin kenttätyötä, palkkauksen tarkistamiseksi.
8762: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
8763:
8764: Elli Stenberg. Elli Juntunen. Hugo Manninen.
8765: Paavo Aitio. Toivo Friman. Matti Koivunen.
8766: Judit Nederström-Lunden. Usko Seppi. Esa Hietanen.
8767: Antto Prunnila. Lauri Myllymäki. Toivo Kujala.
8768: Toivo Niiranen. Eino Tainio. Eino Rannikkoluoto.
8769: 180
8770:
8771: IV,66. - Toiv. al. N:o 54.
8772:
8773:
8774:
8775:
8776: Järnefelt ym. : Valtion viran .ia toimen haltijoille virkamat-
8777: koista maksettavien päivämhojen ja matkakustannusten
8778: korvausten korottamisesta.
8779:
8780:
8781: E d u s k u n n a ll e.
8782:
8783: Valtion virkamiehille virkamatkoista mak- kuitenkin korotettuna kaupungeissa, kauppa-
8784: settavia päivärahoja korotettiin viimeksi hel- Joissa ja taajaväkisissä yhdyskunnissa
8785: mikuun puolivälissä v. 1951. Kun sen jäl- 50 %: lla ja Lapin läänissä sekä eräissä
8786: keen on hotelleiden ja matkustajakotien huo- Oulun läänin kunnissa 25 %: lla. Koska val-
8787: neista perimissä vuokrissa tapahtunut 30- tion maksamat päivärahat ovat huomatta-
8788: 50 prosentin korotus ja myös aterioiden hin- vasti pienempiä kuin muiden työnantajain
8789: nat ovat huomattavasti nousseet, eivät päivä- maksamat ja niitä on pidettävii riittämättö-
8790: rahat enää pysty peittämään niitä menoja, minä, niin on välttämätöntä, että ne korote-
8791: joita virkamatkat aiheuttavat. Tästä on taan ainakin seuraaviin määriin: I luokassa
8792: ollut seurauksena, että näille virkamatkoille 1,500 mk, II luokassa 1,200 mk ja III luo-
8793: ei haluta mennä, mistä on johtunut, että kassa 900 mk.
8794: moni valtion asioiden hoidon kannalta vält- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8795: tämätön matka on todennäköisesti jäänyt nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
8796: tekemättä. muksen,
8797: Kaupungit, yksityiset liikelaitokset ja vai-
8798: tionkin liikelaitokset maksavat nykyisiä mat- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8799: kakustannuksia paremmin vastaavia päivä- toimenpiteis#n valtion viran ja toi-
8800: rahoja. Ne ovat yleensä I luokassa 2,000-- men haltijoille virkamatkoista makset-
8801: 2,200 mk, II luokassa 1,500-1,800 mk ja tavien päivärahojen ja matkakustan-
8802: III luokassa 1,200-1,500 mk. Valtiolla sen nusten k01·vausten järjestämiseksi ny·
8803: sijaan päivärahat ovat I luokassa 1,100 mk, kyistii hintatasoa vastaaviksi.
8804: II luokassa 900 mk ja III luokassa 700 mk,
8805: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
8806:
8807: Konsti Järnefelt. Aukusti Pasanen.
8808: Irma Karvikko. Helge Miettunen.
8809: Armas Leinonen. Juho Tenhiälä.
8810: Harras Kyttä.
8811: 181
8812:
8813: IV,67. - Toiv. al. N:o 55.
8814:
8815:
8816:
8817:
8818: Pasanen ym.: Täyden korvauksen myöntämisestä mmtsmie-
8819: hille ja maalaispoliisikonstaapeleille kansliakustannuksista.
8820:
8821:
8822: E d u s kun n a B e.
8823:
8824: Viitaten allekirjoittaneen ed. Pasasen ym. sellaisiin toimenpiteisiin, että nimis-
8825: nimismiesten ja maalaispoliisikonstaapelien mi()!hille ja maalaispoliisikonstaapeleille
8826: matkakulujen korvauksista kuluvan he'lmi- suoritettaisiin valtion varoista todelli-
8827: kuun 12 päivänä takemän toivomusaloit- sia menoja vastaava täysi korvaus
8828: teen IJBrusteluihin ehdotamme ikunnioittavasti viranhoidossa aiheutuvista kansliatar-
8829: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, vikkeista ja muista kansliakustannuk-
8830: sista.
8831: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8832: Helsingissä 13 päivänä :helmikuuta 1953.
8833:
8834: Aukusti Pasanen. Juho Tenhiälä.
8835: Aare Leikola.
8836: 182
8837:
8838: IV,6s. - Toiv. al. N:o 56.
8839:
8840:
8841:
8842:
8843: Pasanen ym.: Nimismiesten ja maalaispoliisikonstaapelien vir-
8844: kamatkakulujen korvauksen suorittamisesta täysimääräi-
8845: senä.
8846:
8847:
8848: E d u s k u u n a ll e.
8849:
8850: Nimismiesten ja maalaispoliisikonstaape- kamatkoistaan, niin silloin suorastaan este-
8851: lien virkatoimintaa haittaa jatkuvasti se, tään heitä kunnollisesti ja asianmukaisesti
8852: että he eivät saa asianmukaista korvausta hoitamasta virkatehtäviään, mistä taas kärsii
8853: piirissään tekemistään virkamatkoista. Tuo- koko yhteiskunta. Eihän mitenkään voida
8854: ta korvausta suoritetaan heille valtion tulo- nimittäin vaatia, että he jatkuvasti pienistä
8855: ja menoarviossa vuosittain myönnetyistä palkoistaan joutuisivat suorittamaan valtion
8856: kiinteistä määrärahoista. Nämä määrärahat maksettaviksi kuuluvia matkalaskuja, joita
8857: ovat ,kuitenkin jokseenkin aina aivan riittä- eräillä neuvottelupäivillä annettujen tieto-
8858: tämättömät täyden korvauksen suorittami- jen mukaan on esimerkiksi poliisikonstaape-
8859: seen, koska lukuisat niitä :koskevat lisäyseh- lien vahingoksi jäänyt miestä kohti :keski-
8860: dotukset ovat pääasiassa jo valtio;neuvoston määrin arviolta noin 24,000 markkaa vuo-
8861: raha-asiainvaliokunnassa tapahtuvissa kar- dessa. Pysyväinen korjaus tähän asiainti-
8862: sinnoissa tulleet joko kokonaan pois pyyhi- laan olisi ilmeisesti aikaansaatavissa parhai-
8863: tyiksi tai vähennetyiksi tarkoitustaan vastaa- ten joko siten, että nimismiesten ja maalais-
8864: mattomiksi määriksi. Niinpä esimerkiksi poliisikonstaapelien matkakulujen konauk-
8865: vuonna 1948 jäi nimismiesten hyväksytyistä set joko sidottaisiin lakiin tai otettaisiin
8866: laskuista suorittamatta yhteensä 349,630 tulo- ja menoarvioon arviomäärärahoina.
8867: markkaa sekä poliisikonstaapeleiden hyväk- Myös kansliatarvikkeiden 'kustannuskysy-
8868: sytyistä laskuista 796,507 markkaa ja vuo- myJksessä on maaseudun poliisioloissa kauan
8869: den 1952 laskuista jäänee konstaapeleille vallinnut paha epakohta. Nimismiehet saa-
8870: maksamatta noin 1,500,000 marktkaa ja ni- vat tähän tarkoitukseen 1,500 markkaa vuo-
8871: mismiestenkin laskuista varsin huomattava dessa. On kuitenkin varmaa, ettei pienintä-
8872: määrä, kun ensimmäiseen lisämenoarvioon ikään nimismiespiiriä voi hoitaa ilman, ettei
8873: ensiksimainittujen ikustannusten maksurm lomakkeisiin, päiväkirjoihin, tilikirjoihin ja
8874: ehdotetusta 2 miljoonan markan määrästä muihin kansliatarpeisiin menisi ainakin
8875: hyväksyttiin vain 500,000 markkaa ja toises- 10,000 markkaa. Maaseudun poliisikonstaa-
8876: ta lisämenoarviosta nimismiesten kohdalta pelit eivät saa edes tuota 1,500 markan mää-
8877: ehdotettu lisäys pyyhittiin kokonaan pois. rääkään, ja kuitenkin joutuvat he suoritta-
8878: Kuluvaa vuotta varten tulo- ja menoarvioon maan kymmeniä jopa satojrukin poliisi,kuu-
8879: maalaispoliisikonstaapelin matkakulujen kor- lustelupöytäkirjoja, tarvitsevat niihin pape-
8880: vaukseen otettu 8.5 miljoonan markan mää- rit, kirjoituskoneen ja muut kansliatarvi:k-
8881: rä riittää entistä paremmin, mutta nimis- keet, joihin heiltä menee ainakin 6,000-
8882: miesten kohdalta on määräraha entisellään 7,000 markkaa vuodessa. Tämäkin epäkohta
8883: eli 600,000 markkana eikä missään tapauk- olisi näin ollen pysyvästi ja kiireellisesti
8884: sessa tule likimainkaan riittämään hyväik- korjaJttava.
8885: syttyjen korvausten täyteen suoritukseen. Edellii sanottuun viitaten ehdotamme kun-
8886: Tällainen menettely valtiovallan taholta on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8887: epäoikeutettua ja virheellistä. Jos nimismie- muksen,
8888: hille ja poliisikonstaapeleille ei anneta asian-
8889: mukaista matkakulujen korvausta heidän että hallitus 1·yhtyisi kiireellisesti
8890: usein hyvinkin kiireellisistä ja tärkeistä vir- sellaisiin toimenpiteisiin, että nimis-
8891: IV,Gs, - Pasanen ym. 183
8892:
8893: miesten ja maalaispoliisikonstaapelien korvaukset voidaan säännöllisesti suo-
8894: omassa piirissään tekemistä virkamat- rittaa asianmukaisesti hyväksyttyjen
8895: koista näille tulevat matkakulujen laskujen mukaisesti täysimääräisinä.
8896: Helsingissä 12 päiväinä helmikuuta 1953.
8897:
8898: Aukusti Pasanen. Armas Leinonen.
8899: Juho Tenhiälä. Konsti Järnefelt.
8900: Esa Kaitila.. Helge Miettunen.
8901: Harras Kyttä.
8902: 184
8903:
8904: IV,69.- Toiv. al. N:o 57.
8905:
8906:
8907:
8908:
8909: Kaitila ym.: Toimenpiteistä eri viran- ja toimenhaltijaryh-
8910: mille suoritetun pukuavustuksen saattamiseksi nykyisiä
8911: olosuhteita ja hintatasossa tapahtunutta nousua vastaa-
8912: vaksi.
8913:
8914:
8915: E d u s kun n a B e.
8916:
8917: Voimassa olevien määräys·ten mukaan suo- ki:lle asianomaisille suoranaista rearulipalkan
8918: ritetaan niNle valtion viran- ja toimenhai1t~ a1entUllllista. Tämä on sitälkin tuntuvampi,
8919: joi:]re, joiden virantoim.ituik:sessa on käytet- kun virkwpukuavustus, vaikka se 'luonteettaan
8920: tävä virkapulrna, tämän heille pakollisen pu- on viran ja toimen suorittamisesta ,aiiheutu-
8921: vuston hankkiimiseksi ja ylläpitämiseksi !kus- neiden kustannusten ilrorva,us, ei olle verotuk-
8922: tannusten korvauksena ns. pukuavustusta. sessa välhennyskelpoinen, joten siitä asian-
8923: Tällaisia viran- ja toilmenhrultijoita ovat omaiseHe käteen jäävä määrä on tosiasialli-
8924: maammme pdliisilrunta, puoluS'tuslai1Jolksen ja sesti vielä pienempi kuin avustusten markalli-
8925: rajavartiolaitoksen a'lilpäällystö ja päählystö nen määrä. Huoma;ttrukoon myös, että ik:o. ~
8926: sekä tullilaitoksen, merenkulkulaitoksen, val- ran- ja •toimenha'ltijat joutuvat virkapuku-
8927: tionraut•ateiden ja posti- ja 'lennätinia.iwksen j'6llsa hinnoissa maksamaan valtioHe vielä
8928: viran- ja toimenhaltijat eli lä:hes 40,000 virika.. raSkasta liikevaihtoveroa, jdka sitä vastoi:ri.
8929: puvun käyttöön velvoitettua. Kustannusten hallituks·en toimesta jo puolitoista vuotta sit-
8930: korvaus suoritetaan :heille rahassa nykyisten ten poistettiin lukuisten muiden työntekijä-
8931: määTien ollessa eri tapauksissa 6,400 mk - ryhmien työvaatetukselta.
8932: 7,500 mk - 8,600 mk - 9,400 mk vuodessa EdeUä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8933: Korvausten taso vastaa vuoden 1950 virka- nioittavasti eduSkunnan hyvälksyttävälksi toi-
8934: pukukomi,tean ehdottamia määriä. Vir-kapu- vomuksen,
8935: kujen vuotuiset kustannus- ja kuoletusarvot
8936: lasiki 'lromitea kuitenkin siHoin va!llinnoon vaa.. että hallitus kiireellisesti selvityt-
8937: tetustarvik:keiden hintatason pohjalla vaate- täisi, vastaako eri viran- ja toimenhal-
8938: tusindelksin oLlessa 965. Nykyinen kustannus- tijaryhmille suoritettu pukuavustus
8939: taso on kuitenkin vallan toinen ja vaatetus- nykyisiä olosuhteita ja hintatasossa ta-
8940: tavarain indeksi koihonnut n. 1,400 pisteeseen pahtunutta nousua, sekä ryhtyisi sel-
8941: eli lähes 50% korkeammaksi. Pukurahan jäl- vityksen edellyttämiin toimenpiteisiin.
8942: keen jääminen on toisin sanoen merkinnyt kai-
8943: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
8944:
8945: Esa Kaitila. Irma Karvikko. Juho Tenhiälä.
8946: 185
8947:
8948: IV,7o. - Toiv. al. N:o 58.
8949:
8950:
8951:
8952:
8953: Järnefelt ym.: Kanavalaitoksen virkojen ja toimien palkkaus-
8954: luokkiin sijoittamisen tarkistamisesta.
8955:
8956:
8957: E d u s k u n n a ll e.
8958:
8959: Kun vuoden 1943 jälkeen on suoritettu koon, että sisävesiluotsit, majakanvartijat sa-
8960: valtion virkojen ja toimien palkkausluokkiin moin kuin ratavartijat ovat 10. ja 11. palk-
8961: sijoituksen tarkistusta, ei kanavalaitoksen vi- kausluokissa, kun sensijaan esim. kanava- ja
8962: ran ja toimen haltijoita ole otettu huomioon siltavartijat ovat 7. palkkausluokassa ja kana-
8963: minkään järjestelyn yhteydessä. Kanavalai- vamiehet 6. palkkausluokassa.
8964: toksen virkamiehet ovat jo alunperinkin olleet Edellä esitettyyn viitaten pidämme tär-
8965: alemmissa palkkausluokissa kuin vastaavat keänä tämän palkkausepäkohdan korjaa-
8966: virkamiehet monissa muissa valtion laitok- mista ja esitämme kunnioittavasti eduskun·
8967: sissa. Kun vastaavien virkojen ja toimien nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8968: palkkausluokka-asteikkoa on sodan jälkeen
8969: muissa laitoksissa korotettu, ero on muodos- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
8970: tunut yhä suuremmaksi. Nykyään kanavalai- menpiteisiin kanavalaitoksen virkojen
8971: toksessa palvelevat ovat yleensä 3-4 palk- ja toimien palkkausluokkiin sijoittami-
8972: kausluokkaa alempana kuin heihin verratta- sen tarkistamiseksi oikeudenmukaiselle
8973: vat virkamiehet muilla hallinnon aloilla. Epä- kannalle.
8974: suhdetta osoittavana esimerkkinä mainitta-
8975: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
8976:
8977: Konsti J'årnefelt. Irma Karvikko. Juho Tenhiälä.
8978: Helge Miettunen. Armas Leinonen. Aukusti Pasanen.
8979: Esa Kaitila. Harras Kyttä.
8980:
8981:
8982:
8983:
8984: 24
8985: 186
8986:
8987: IV,n. - Toiv. al. N:o 59.
8988:
8989:
8990:
8991:
8992: Tainio ym.: Eräiden kaupunkien postiljoonien palkkauksen
8993: järjestä~isestä.
8994:
8995:
8996:
8997:
8998: E d u s k u n n a ll e.
8999:
9000: Lapin ja Oulun läänien alueella postiljoo- että mainituissa kaupungeissa toimivat pos-
9001: nien virat ovat kahdessa palkkaluokassa ol- tiljoonit joutuvat suorittamaan samanlaiset
9002: len palkkaluokkasijoitus 11. ja 12. palkka- ammattikurssit ja tekemään saman arvoista
9003: luokka. Tällainen kahtiajako johtuu siitä, työtä kuin Kemijärvellä ja Rovaniemellä
9004: että aikoinaan katsottiin elinkustannusten toimivat postiljoonitkin.
9005: olevan kalliimmat Kemijärvellä ja Rovanie- Torniossa, Kemissä ja Oulussa olevien pos-
9006: mellä, minkä johdosta sanotuilla paikkakun- tiljoonien virkojen siirtämisestä 11. palkka-
9007: nilla postiljoonien virat sijoitettiin korkeam- luokasta 12. palkkaluokkaan lisääntyisivät
9008: paan palkkaluokkaan. Nykyisin kuitenkin palkkamenot vain 1,000,000-1,200,000 mar-
9009: elinkustannukset Tornion, Kemin ja Oulun kalla vuodessa, joten tämän menolisäyksen-
9010: kaupungeissa ovat yhtä korkeat, ja ne kuu- kään ei pitäisi olla esteenä vuosia vallinneen
9011: luvatkin samaan IV: een paikkakuntakalleus- epäkohdan poistamiseen. Kun parhaillaan
9012: luokkaan kuin Kemijärvi ja Rovaniemi. Käy- valmistellaan valtion viran ja toimen halti-
9013: tännössä ei siis edellä mainitulla perusteella, jain palkkaluokkatarkistusta, olisi tässä yh-
9014: jolla postiljoonien virat Kemijärvellä ja Ro- teydessä korjattava myös edellä mainittu
9015: vaniemellä asetettiin korkeampaan palkka- epäkohta postiljoonien palkkaluokittelusijoi-
9016: luokkaan, ole enää perustaa. Muiden valtion tuksessa.
9017: viran ja toimen haltijain palkkauksessa ei Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
9018: enää tällaista eroa olekaan. Näin ollen ei kunnan päätettäväksi toivomuksen,
9019: ole postiljoonienkaan palkkaukseen nähden
9020: mitään syytä noudattaa tätä kahtiajakoi- et.tä hallitus ryhtyisi toi~enpiteisiin
9021: suutta palkkakysymyksessä. Siksi olisi Tor- Tornion, Ke~in ja Oulun kaupun-
9022: niossa, Kemissä ja Oulussa toimivien postil- geissa olevien postiljoonien virkojen
9023: joonien virat korotettava samaan 12. palkka- siirtä~iseksi 11. palkkaluokasta 12.
9024: luokkaan, missä Kemijärvellä ja Rovanie- palkkaluokkaan.
9025: mellä olevat jo ovat. Tätä puoltaa myös se,
9026: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
9027:
9028: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
9029: Ester Häildö. Irma Torvi.
9030: J. Mustonen. Antti Kinnunen.
9031: Toivo Friman.
9032: 187
9033:
9034: IV,12. - Toiv. al. N:o 60.
9035:
9036:
9037:
9038:
9039: Kauppi ym.: Määrärahasta Pohjois-Suomen tutkimussäätiölle.
9040:
9041:
9042: E d u s k u n n a ll e.
9043:
9044: Pohjois-Suomen talouselämän yksipuolisuus toimintaa kaivataan myös monien sellaisten
9045: ja konjunktuuriherkkyys aiheuttaa jatku- perustavaa laatua olevien seikkojen selvittä-
9046: vasti mutta etenkin pulakausina huomattavia miseksi, kuten Pohjois-Suomessa tarkoituk-
9047: rasituksia valtion taloudelle puhumattakaan senmukaisen tilakoon ja taloussuunnan mää-
9048: niistä vaikeuksista, mitä siitä aiheutuu pai- rittelemiseksi. Sikäläiset poikkeukselliset il-
9049: kalliselle väestölle. Yhtenä oleellisena teki- mastolliset ja maantieteelliset olosuhteet aset-
9050: jänä tässä on maatalouden epänormaalinen tavat näille omat vaatimuksensa.
9051: rakenne. Keskimääräinen peltoala tilaa koh- Vuonna 1949 perustivat Pohjois-Suomen
9052: den lienee Keski-Pohjanmaalla 7.5 hehtaaria, tärkeimmät taloudelliset ja sivistykselliset
9053: Oulun läänin talousseuran alueella 6.o heh- järjestöt Pohjois-Suomen tutkimussäätiön
9054: taaria, Kajaanin ja Perä-Pohjolan maanvilje- tämänluontoisten kysymysten tutkimista var-
9055: lysseurojen alueilla 3.5 hehtaaria ja Lapin ten. Käyttövarojen puutteessa säätiö ei kui-
9056: maatalousseuran alueella 1.1 hehtaaria. Vii- tenkaan ole voinut panna aluelle suunnittele-
9057: meaikainen voimakas raivaustoiminta Poh- maansa tutkimustoimintaa.
9058: jois-Suomessa osoittaa, että epäkohtia pyri- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9059: tään poistamaan maataloutta kehittämällä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9060: Viljelysalan lisäämistä onkin pidettävä te-
9061: hokkaimpana syrjäseutujen elintason kohotta- että hallitus ottaisi vuoden 1954
9062: mista tarkoittavista keinoista. tulo- ja menoarvioesitykseen 5 mil-
9063: Tällainen nopea viljelysalan lisääminen tuo joonan markan määräraha-n annet-
9064: kuitenkin mukanaan monia ongelmia. Näiden tavaksi Pohjois-Suomen tutkimussää-
9065: selvittämiseksi kaivataan tutkimustoimintaa, tiölle Pohjois-Suomessa kysymykseen
9066: jotta epäkohtien poistaminen tapahtuisi mah- tnlevien maatalouden taloussuuntien
9067: dollisimman tehokkaalla tavalla. Tukimus- tntkimista varten.
9068: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1953.
9069:
9070: Aaro Kauppi. Niilo Ryhtä.
9071: Eino Rytinki. Eeli Erl(kilä.
9072: Urho Kähönen. Armas Leinonen.
9073: Nestori Kaasalainen. Arvi Turkka.
9074: Arvi Ahmavaara Antti Kinnunen.
9075: 188
9076:
9077: IV,73. - Toiv. al. N:o 61.
9078:
9079:
9080:
9081:
9082: Kyttä ym.: Komitean asettamisesta käsi- ja pienteollisuuden
9083: luotontarpeen ja luotonantomuotojen selvittämiseksi.
9084:
9085:
9086: E d u s kun n a B e.
9087:
9088: Lulkuisis..~a eri yhteyksissä on käynyt ilmi, suuden harjoittajain luotonannon järjestämi-
9089: että käsi- ja pientoollisuutta edistämällä voi- seen !kiinnitetään valkavaa huomiota. Erittäin
9090: daan :luoda runsaasti työtiLaisuuksia ja täten tärkeätä on lkysymyiJ.rseen tulevia toimenpi-
9091: !helpottaa erityisesti pieneläjäväestön toimeen- teitä suunniteltaessa, että lhanikitaan yksi-
9092: ·tuloa. Maamme työHisyyspolitiikassa tulee tyisklohtainen selvitys käsi- ja pienteol'lisuu-
9093: tästä syystä rpienteO'llisuuden edistämistä tar- den ny!kyisen luotonitarpeen suuruudesta ja
9094: koittavilla toimenpiteillä olla oma osuutensa. niistä mahdoi'lisuulksista, joita pienteoll.lisuu-
9095: Erityisen suuri merlkitys on pienteollisuudeHa den lk~hittä:mis·een on olemassa [uotonsaanti-
9096: työt~laisuuksien antajana sille 11momattavan kysymyiksen asianmukaisella järjestärrniseliä.
9097: lukuisalle maaseudun väestölle, jolle liian pie- PeLkästään sen vuoksi, että valtion tulo- ja
9098: net tilat eivät pysty turvaamaan täystyölli- menoarviossa työttömyyden torjUilltaan osoi-
9099: syyttä. Työllisyyskysymyksen kannalta on teituja määrärahoja joudutaan jossain mää-
9100: myös huomattava pienteollisuuden ja ikäsi- rin käybtämään lainohi ma:aseudull'la toirrni-
9101: rtyön vähäinen herk!kyys suhdannevaihteluiJlle v~Ne käsi- ja pienteol'lisuusyritylksiHe ja tämä
9102: ja näiden alojen kyky suhteellisen pienin pää- nykyisin lkokonaissuunnitelman puuttuessa
9103: omainvestoin:rrein tarjota uusia työtilaisuuk- voi vain rajoitetussa määrässä t81pahtua liike-
9104: sia. taloudeHiset näkökohdat lhuromioonottaen, täil-
9105: Toisaalta voidaan havaita, että jo ol'elllassa lainen tutkimus olisi kiireellisesti suoritet-
9106: olevien pienyritysten toimintamahdollisuuk- tava. Tässä tutkimuksessa olisi arvioitava
9107: sia ja va'l'Sink:in uuden yritteliäisyyden syn- !käsi- ja pientedHisuuden perust·e1tu ikokonais-
9108: tymistä rajoittaa huutava pääomien puute, luotontarve, se'lvirflettävä lainoittuksen suun-
9109: :mikä Hmenee yhtä ihyvin omien lkäYJttövarojen 1taus eri pienteollisuuden tuotantoa'lroja sil-
9110: niu1clrnudessa kuin lainoitusmah.doilHsuuksien mä:lläpitäen ja ·tutkittava tarkoituksenmuikai-
9111: väihyydessä. Onhan tunnettua, että yksityis- sirrn:mat 'luotonantomuodot.
9112: ten raJhalait'osten ~uooonanioma!hdO'llisuudet Edel:lä 1ausutun perusiee'Jila ~hdotrum.me
9113: nytkyisin ovat erittäin rajoitetut ja että Suo- kunnioittaen eduskunnan rpäät'että:väksi toi-
9114: men Panikin, Postisäästöpankin ja Kansan- vomuiksen,
9115: eläkelaitoksen luotonanto, siltä osalta ikuin
9116: yksityinen yritteliäisyys on päässYJt siitä osa!l- että hallitus asettaisi kiireellisesti
9117: Hseksi, on koihdistunut keskisuuren ja rasJman komitean, jonka tehtävänä on käsi- ja
9118: teollisuuden ralhoitulkseen. Yksityisiin luotto- pienteollisuuden luotontarpeen selvit-
9119: laitoksiin turvaut11ID.ista on 1isälksi rajoitta- täminen eri tuotantosuunnat huomioon
9120: nut pienyrittäji:He ominainen reaalivakuuik- ottaen ja tarkoituksenmukaisimpien
9121: sien puute. luotonantomuotojen selvittäminen sekä
9122: Edellämainituista syistä on katsottava ylei- tutkimuksen perusteella tarpeellisiksi
9123: sen edun mulkaise!ksi, että käsi- ja pieniteoHi- havaittujen esitysten tekeminen.
9124: Hclsingissä 9 päivänä 'helmikuuta 1953.
9125:
9126: Harras Kyttä. Irma Karvikko.
9127: Esa Kaitila. Helge Miettunen.
9128: Konsti Järnefelt. Aukusti Pasanen.
9129: Aare Leikola.
9130: 189
9131:
9132: IV,74. - Toiv. al. N:o 62.
9133:
9134:
9135:
9136:
9137: Manninen ym.: Toimenpiteistä valtion omistamien ja valtion
9138: osake-enemmistöisten liike- ja teollisuuslaitosten eroami-
9139: seksi työnantajaliitoista.
9140:
9141:
9142: E d u s k u n n a ll e.
9143:
9144: Kun valtion omistamat ja osake-enemmis- valtion omistamat ja osake-enemmistöiset lii-
9145: töiset liike- ja teollisuuslaitokset kuuluvat ke- ja teollisuuslaitokset saatettava eroamaan
9146: työnantajien liittoihin, jotka yhtymät valvo- työnantajaliittojen jäsenyydestä.
9147: vat yksinomaan työnantajien etuja, ei jäse- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
9148: nyys niissä ole yhteisten etujen mukaista. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9149: Valtiolla on velvollisuus huolehtia kaik-
9150: kien kansalaisten, myös palkkatyöväestön ja että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
9151: maatalousväestön, eduista, jotka edut ovat sellaisiin toimenpiteisiin, että val-
9152: ristiriidassa työnantajiston etujen kanssa. tion omistamat ja osake-enemmistöi-
9153: Kun ei ole oikein, että valtio tällä tavoin yk- set liike- ja teollisuuslaitokset eroaisi-
9154: sipuolisesti tukee työnantajiston erikoisetuja vat työnantajaliitoista.
9155: kansan enemmistön etujen vastaisesti, olisi
9156: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
9157:
9158: Hugo Manninen. Antti Kinnunen.
9159: Kaino Haapanen. Toivo Kujala.
9160: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Elli Juntunen.
9161: Paavo Aitio.
9162: 190
9163:
9164: IV,7o.- Toiv. al. N:o 63.
9165:
9166:
9167:
9168:
9169: Vennamo ym.: Esityksen antamisesta valtion metsämaiden
9170: luovuttamisesta uusille kreikkalaiskatolisille seurakunnille
9171: menetettyjen metsämaiden tilalle.
9172:
9173:
9174: E d u s k u n n a ll e.
9175:
9176: Sotien johdosta jäi luovutetulle alueelle niillä ei ole sitä taloudellista pohjaa, mikä
9177: kuten tunnettua valtaosa kreikkalaiskatolisen sanotuilla seurakunnilla oli luovutetulla
9178: kirkkokunnan seurakunnista. Niinpä esim. alueella nimenomaan kiinteistöjensä ja met.
9179: kirkoista ja ruokoushuoneista, joita oli kaik- sämaittensa turvin. Myönnetyt sotakorvauk-
9180: kiaan 129, jäi 106 luovutetulle alueelle. set korvaavat myöskin vain murto-osalta seu-
9181: Samoin jäi kreikkalaiskatolisen kirkkokun- rakuntien tällaiset menetykset.
9182: nan seurakuntien muukin omaisuus, siihen Kun kuitenkin kreikkalajskatolisen kirkko-
9183: luettuna myös kiinteistöt ja metsämaat, kunnan seurakuntien jatkuva taloudellinen
9184: maamme rajojen ulkopuolelle. menestyminen ei ole vain tälle väestölle elin-
9185: Kreikkalaiskatolisen väestön siirryttyä ny- tärkeä, vaan myös valtakunnallinen kysy-
9186: ky-Suomen alueelle on luonnollisesti tähän mys, olisi asian nykyiseen tilaan saatava
9187: väestöryhmään kuuluvia varten jouduttu pe- korjaus. Huomioon ottaen valtion vaikean
9188: rustamaan uusia seurakuntia heidän nykyi- taloudellisen aseman sekä verojen raskauden,
9189: selle sijoitusalueelleen. Käsittäähän luovu- näyttäisi asia voitavan kä;vtännössä parhai-
9190: tetulta alueelta kotoisin oleva kreikkalais- ten hoitaa ns. luontaiskorvauslinjaa noudat-
9191: katolinen väestö noin 80% maamme koko taen. Onhan valtiolla laajoja metsäalueita,
9192: sanotusta väestöstä. joita hyvin voitaisiin lainsäädäntöteitse luo-
9193: On tyydytyksellä pantava merkille, että vuttaa sotakorvaukseksi ja välttämättömäksi
9194: Suomen kreikkalaiskatolisen kirkkokunnan jatkuvaksi taloudelliseksi tueksi kreikkalais-
9195: jälleenrakentamisesta 20 pa1vana tammi- katolisen kirkkokunnan näille seurakunnille.
9196: kuuta 1950 annetun lain nojalla voidaan jo Kaiken edellä lausumamme perusteella
9197: huomattavasti tukea luovutetulta alueelta ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
9198: siirtyneelle kreikkalaiskatoliselle väestölle syttäväksi toivomuksen,
9199: tarpeellisten uusien seurakuntien muodosta-
9200: mista. Sitävastoin sanottu laki ei turvaa että hallitus antaisi kiireellisesti
9201: näiden seurakuntien jatkuvaa taloudellista Eduskunnalle lakiesityksen, jonka mu-
9202: toimeentuloa. Toisaalta on tunnettu tosiasia, kaan valtion metsämaita annetaan luo-
9203: että jos kirkolliset verot muodostuvat ras- vutetun alueen kreikkalaiskatolisen
9204: kaiksi, niin se aiheuttaa vieraantumista seu- kirkkokunnan väestöä varten nyky-
9205: rakunnista puhumattakaan seurakuntien ta- Suomen alueelle muodostetuille uusille
9206: loudellisista vaikeuksista. .Jos tältä pohjalta seurakunnille menetettyjen metsämai-
9207: tarkastellaan ko. kreikkalaiskatolisen kirk- den tilalle näiden seurakuntien talou-
9208: kokunnan uusien seurakuntien jatkuvaa ta- dellisen aseman vakiinnuttamiseksi.
9209: loudellista asemaa, niin on todettava, että
9210: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
9211:
9212: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela.
9213: Urho Kähönen. Lauri Solla.
9214: 191
9215:
9216: IV,76. - Toiv. al. N:o 64.
9217:
9218:
9219:
9220:
9221: Tainio ym.: Pohjois-Suomen maaperärikkauksiin pohjautttvan
9222: teollisuuden kehittämisestä.
9223:
9224:
9225: Eduskunnalle.
9226:
9227: Pohjois-Suomen kuntien verotilastot osoit- nuksin on saatu suurin voitto yhtiöille ja
9228: tavat, että suurin osa siellä elävästä väes- muille suuryrittäjille, välittämättä vähää-
9229: töstä saa toimeentulonsa palkkatuloista. Kai- kään maakunnan tarjoamien luontaisten
9230: kissa Pohjois-Suomen kunnissa suurin osa mahdollisuuksien kehittämisestä ja väestön
9231: verotuloista - 70___.:90% - saadaan palk- toimeentulon jatkuvasta turvaamisesta ja
9232: katuloista. Teollisuus on siellä hyvin vä- kohottamisesta.
9233: häistä, joten palkkatulot saadaam. satunnai- Tuotannollisen pohjan kaikinpuoliseen laa-
9234: sista ja kausiluontoisista töistä - pääasias- jentamisedellytysten tutkimiseen ja selvittä-
9235: sa metsä- ja uittotöistä. Tästä taas on ollut miseen olisi siis vihdoinkin järkiperäisesti ja
9236: seurauksena, että joka kerta, kun maamme suunnitelmallisesti ryhdyttävä. Erikoisesti
9237: 001 joutunut tai on joutumassa talouspulaan, olisi tällöin kiinnitettävä huomio Pohjois-
9238: sen seuraukset ensimmäisenä tunnetaan Suomen maaperärikkauksien tutkimiseen.
9239: Pohjois-Suomessa. Ne tuntuvat erikoisesti Samalla olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin jo
9240: työtätekevän väestön palkkatulojen ja elin- todettujen maaperärikkausesiintymien hyö-
9241: tason alentumisena sekä joukkotyöttömyyte- dyksi käyttöön. Jo nyt voidaan toteta olevan
9242: nä. Kulumassa olevan talven tapaukset ovat edellytykset tälle pohjalle rakentuvan teolli-
9243: sitä jälleen todistamassa. suuden kehittämiseksi.
9244: Maakunnan luontaiset rikkaudet järkipe- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
9245: räisesti ja suunnitelmallisesti käyttöön otet- eduskunnan päätettävii:ksi toivomuksen,
9246: tuina tarjoavat varmaan paljon suuremmal-
9247: le väestölle, kuin mitä siellä on, riittävän ja että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
9248: kunnolli<sen toimeentulon. Näitä maakun- siin Pohjois-Suomen maaperärikkauk-
9249: nan luontaisia edellytyksiä ei kuitenkaan ole sien tehokkaan ja suunnitelmallisen
9250: käytetty eikä edes ,kunnolla tutkittu ja sel- tutkimuksen edistämiseksi ja todettui-
9251: vitetty. Yksipuolisesti on vain käyty käsiksi hin esiintymiin pohjautuvan teolli-
9252: siihen, mistä helpoimmin ja pienin kustan- suuden kehittämiseksi.
9253: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
9254:
9255: Eino Tainio. Yrjö Murto.
9256: Toivo Friman. Antto Prunnila.
9257: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Paavo Aitio.
9258: Ester Häikiö. Usko Seppi.
9259: J. Mustonen. Esa Hietanen.
9260: Matti Meriläinen. Toivo Kujala.
9261: Atos Wirtanen.
9262: 192
9263:
9264: IV,77. - Toiv. al. N:o 65.
9265:
9266:
9267:
9268:
9269: Leinonen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta Taka-Lapin met-
9270: sävarojen hyväksikäyttämisestä.
9271:
9272:
9273: E d u s k u n n a ll e.
9274:
9275: Syrjäseutujen metsävaroista, joita viime- vyttä puunjalostuskoneistusta ei myöskään
9276: aikaisessa taloussuunnittelussa on useastikin ole sallittu tuottaa maahamme, jossa taas
9277: kosketeltu, kaukaisimmat ja vähiten käytetyt sellaista ei valmisteta. Suoritetut tutkimuk-
9278: ovat Taka-Lapin metsät. Nämä alueet ovat set ovat niinikään olleet hajanaisia ja usein
9279: vuorossa viimeisiä valtakunnan metsien käyn- jo ennakolta kielteisestikin asennoituneita.
9280: nissä olevassa arvioinnissa, jonka vuoksi en- Yksityistä yritteliäisyyttä Taka-Lapin met-
9281: nakkotuloksia tutkimuksista on odotettavissa sien hyväksikäyttämiseksi on rajoittanut myös
9282: aikaisintaan kahden vuoden kuluttua. se, että toiminta siellä edellyttää tiettyä,
9283: Inarinjärven ja luoteisen rajamme väli- pitkäaikaiseksi sovittua yhteistoimintaa toi-
9284: seltä alueelta on viime vuosina viety maasta saalta norjalaisen talouselämän, toisaalta
9285: jonkin verran sahatukkeja, kun sensijaan metsähallituksen kanssa. Näissä oloissa tar-
9286: puunjalostusta ei ole lainkaan saatu käyntiin koituksenmukaisin tutkimustapa, ilmakuvaus,
9287: siitä huolimatta, että Ruotsissa on päästy jota voitaisiin käyttää aluksi vaikkapa vain
9288: erinomaisiin tuloksiin mm. kevyen, helposti rajoitetuilla alueilla, edellyttää myös valtio-
9289: siirrettävän sahateollisuuden alalla. Tällai- vallan toimenpiteitä.
9290: nen teollisuus pystyy ostamaan meiltäkin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9291: raaka-ainetta ja on kilpailukykyinen ras- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
9292: kaamman puunjalostusteollisuuden kanssa. muksen,
9293: Sanotulta alueelta olisi tuottohakkauslaskel-
9294: mien mukaan hakattavissa ja hakattavakin että hallitus suorituttaisi erillisen
9295: metsien uudistamisen alkuunpanemiseksi vuo- tutkimuksen Taka-Lapin metsävarojen
9296: sittain miljoonia kuutiojalkoja järeää puuta. hyväksikäyttämisestä näihin oloihin
9297: Taka·I1apin väestön toimeentulolle on mitä soveltuvassa puunjalostusteollisuudessa
9298: tärkeintä, että myös teollista toimintaa ryh- huomioon ottaen metsän uudistuksen
9299: dytään siellä harjoittamaan. Tähän asti on Ja tuottohakkauslaskelmien näkökoh-
9300: sitä lähinnä estänyt se, että sanotun alueen dat sekä yhteistoiminnan NorJan elin-
9301: suhteen olemassa olevat intressit menevät tie- keinoelämän kanssa.
9302: tyllä tavalla ristiin. Edellä viitattua ke-
9303: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
9304:
9305: Armas Leinonen. Aare Leikola.
9306: Konsti Järnefelt. Juho Tenhiälä.
9307: Helge Miettunen. Erkki Koivisto.
9308: Irma Karvikko. Markus Niskala.
9309: 193
9310:
9311: IV,7s. - Toiv. al. N:o 66.
9312:
9313:
9314:
9315:
9316: Riihimäki ym.: Tutkimuksen toimittamisesta valtion harjoit-
9317: taman puunjalostusteollisuuden toimintamahdollisuuksista
9318: Merikarvialla tai muualla Pohjois-Satakunnassa.
9319:
9320:
9321: E d u s k u n n a 11 e.
9322:
9323: Maamme talouden suunnitelmattomasta Koska Merikarvian ja muidenkin Pohjois-
9324: kehittymisestä johtuu, että on laajoja aluei- Satakunnan alueiden pienet ja :karut pellot
9325: ta, joissa raaka-aineiden saanti, työvoiman eivät voi antaa riittävää toimeentuloa asuk-
9326: paikallinen tarjonta ja kaikki muutkin edel- ikailleen, olisi teollisen toiminnan edistämi-
9327: lytykset teolliselle toimiinnalle ovat olemassa, seen senkin vuoksi kiinnitettävä huomiota.
9328: mutta joissa teollisuutta siitä huolimatta ei Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9329: ole muodostunut. Tällaista teollistumatonta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9330: seutua on Me6karvia ja suurin osa pohjois-
9331: ta Sata;kuntaa. Seutu on metsärikasta ja sen että hallitus kiireellisesti asettaisi
9332: puutavarat melkoiset. Nyt näiden seutujen asiantuntijatoimikunnan selvittämään
9333: puutavara viedään suurimmaJksi osaksi sel- kysymystä, minkälaisia mahdollisuuk-
9334: laisenaan pyöreänä puutavarana ulkomaille. sia on valtion harjoittaman puunja-
9335: Tämä puutavaramäärä tarjoaisi riittävästi lostusteollisuuden toiminnalle Meri-
9336: raaka-ainetta suurehkolle selluloosa- ja pape- karvialla tai muualla Pohjois-Sata-
9337: riteollisuudelle. Vesistö turvaa hyvät kulje- kunnassa, ja jos tutkimuksen tulos on
9338: tusmahdollisuudet ja Merikarvian satama on myönteinen, antaisi asiasta esityksen
9339: soveltuva valmiin tavaran lastauspaikaksi. Eduskunnalle.
9340: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
9341:
9342: Arvo Riihimäld. Antto Prunnila.
9343: Toivo Kujala. Eino E. Heikura.
9344: Pertti Rapio. Irma Torvi.
9345: Mauri Ryömä.
9346:
9347:
9348:
9349:
9350: 25
9351: 194
9352:
9353: IV,79.- Toiv. al. N:o 67.
9354:
9355:
9356:
9357:
9358: Helle ym.: Toimenpiteistä maaseudun teollistamisen edistämi-
9359: seksi.
9360:
9361:
9362: E d u s k u n n a 11 e.
9363:
9364: Erääksi yhteiskuntarwkenteemme pahim- aiheuttavat haittoja koko yhteiskunnallem-
9365: mista heikkouksista on todettu se, että maa- me. Teollisuuden puute maaseudulla aiheut-
9366: seutumme ei pelkän maa- ja metsätalouden taa lisäksi sen, ettei maaseutu pääse osalli-
9367: varassa ollen pysty antamaan siellä elävälle seksi teollisuuden tarjoamien lisätulojen an-
9368: väestölle riittävästi työtä ja siitä saatavaa tamasta hyödystä. Sekä yleisistä syistä että
9369: toimeentuloa. Tarve teollisuuden sijoittami- uusien työttömyyskansien estämiseksi ja lie-
9370: sesta entistä enemmän myös maaseudulle on ventämiseksi olisikin ryhdyttävä tehokkai-
9371: tullut jatkuvasti suuremmaksi. Ajoittain siin toimenpiteisiin maaseudun teollistami-
9372: toistuvat työttömyyskaudet - joista kulu- seksi. Viime vuosien aikana on laadittu usei-
9373: massa oleva talvi tulee olemaan tuskallisena ta yleisiä ja erikseen maaseutua ik:oskevia
9374: esimerkkinä - ovat varsin huomattavalta taloussuunnitelmia, jotka voinevat olla sopi-
9375: osalta tämän rakenneheikkouden olemassa- vana runkona suoritettaville toimenpiteille.
9376: olon seurausta. Maaltapako jatkuu, ei Kun nykyisen hallituksen hallitussopimuk-
9377: niinkään sellaisista julkisuudessakin mai- seenkin sisältyy kohta, jossa todetaan, että
9378: nituista syistä kuin huvien tms. etsimisestä, on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin
9379: vaan siitä ik:ylmästä tosiasiasta johtuvana, maaseudun teollistamisen edistämiseksi, niin
9380: että kaikille ei omalla kotiseudulla riitä toi- on syytä toivoa, että tämän kohdan toteutta-
9381: meentuloa ja ettei maaseudulla ole tarjotta- minen saatettaisiin sille >kuuluvaan tärkeään
9382: vana yleensä muita kuin maa- ja metsäta- sijaan.
9383: louteen liittyviä ammatteja. Maaseudun nuo- Edellä olevan johdosta esitämme eduskun-
9384: rison on miltei pakko läihteä etsimään elin- nan päätettäväksi toivomu!ksen,
9385: mahdollisuuksiaan muualta. Toisaalta myös
9386: lisääntyvä maatalouden koneeliistuminen vä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
9387: hentää työvoiman tarvetta. sellaisiin toimenpiteisiin, joilla maa-
9388: Edellä mainitut seikat eivät tietenkään voi seudun teollistamista voitaisiin tehok-
9389: olla vaikuttamatta epäedullisesti maaseudun kaasti edistää.
9390: yleiseen tilaan ja asemaan samalla kun ne
9391: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
9392:
9393: Veikko Helle. Valfrid Eskola.
9394: Arvo Sävelä. Juho Karvonen.
9395: Eino Raunio. K. F. Haapasalo.
9396: Pentti Niemi. Arvo Ahonen.
9397: Väinö Tikkaoja. Viljo Virtanen.
9398: 195
9399:
9400: IV,so. - Toiv. al. N:o 68.
9401:
9402:
9403:
9404:
9405: Vennamo ym.: Maaseudun pienteollisuuden edistämisestä.
9406:
9407:
9408: E d u s k u n n a 11 e.
9409:
9410: Maamme teollistuessa on valtiovalta ja mitalla. Jos kansan varallisuus ostetaan kan-
9411: yleinen mielipide aina viime aikoihin saakka sakunnan elinvoiman kustannuksella, niin
9412: melkeinpä yksinomaan kiinnittänyt huomiota se ostetaan liian korkeaan hintaan. Kiistä-
9413: suomalaiseen suurteollisuuteen, olipa sitten mätöntä on, että suurkaupunkeihin keskit-
9414: kysymys valtiovallan omistamasta tai muusta tyvä teollisuus on osoittautunut kansakun-
9415: suurteollisuudesta, joka on siis tavallaan ol- nan elinvoiman kohtalokkaaksi jäytäjäksi
9416: lut teollistuvan kansantaloutemme symboli. kaikkine muine siihen liittyvine sosiaalisine
9417: Tästä suuntauksesta johtunut yhteiskunnal- epäkohtineen. Sitävastoin maaseudulla ja sen
9418: linen vastakohtaisuus sekä ilmenneet epäkoh- asutustiheytymissä työväestön terveydelliset
9419: dat ja monien luontaisten mahdollisuuk- ja sosiaaliset olot on mahdollista ja taloudel-
9420: siemme niin taloudellisella kuin henkisellä lisesti halvempaa järjestää asianmukaisiksi
9421: alalla käyttämättä jääminen, ovat aikaan- työntekijäin ollessa luonnollisemmassa ympä-
9422: saaneet sen, että viime aikoina on yhä laa- ristössään. Tuntuisi suorastaan käsittämät-
9423: jemmissa piireissä alettu keskustella pienem- tömältä, jos ei meidän laajassa maassamme,
9424: män teollisuuden ja muun pienyritteliäisyy- joka on harvaan asuttu, käytettäisi hyväksi
9425: den tarkoituksenmukaisuudesta ja tarpeelli- näitä luontaisia edellytyksiä, varsinkin kun
9426: suudesta maassamme. Tähän keskusteluun samalla pienempi teollisuus erinomaisesti so-
9427: on myöskin liittynyt kysymys teollisuuden pii kansamme luonteenlaatuun.
9428: hajoittamisesta ja muun pienyritteliäisyy- Meillä on paljon keskusteltu maalta paosta
9429: den sekä nimenomaan pienemmän teollisuu- ja maaseudun perheitten elintason alhaisuu-
9430: den sijoittamisesta laajalle maaseudullemme. desta. Maalta pako johtuu ennen kaikkea tyy-
9431: Onkin myönnettävä, että kosketeltu kysymys dyttävien työtilaisuuksien puutteesta. Yhä
9432: koko laajuudessaan on maallemme ensiarvoi- pienviljelysvaltaisemmaksi muodostuva maa-
9433: sen tärkeä. seutumme asutustiheytymineen tarvitsee
9434: Tarkasteltaessa maassamme tällä hetkellä pienemmän teollisuuden ja muun pienyrit-
9435: toimivaa pienempää teollisuutta voidaan to- teliäisyyden tukea ja vuorovaikutusta. Maa-
9436: deta, että tämä teollisuus käsittää meilläkin seudun elinkeinoelämän monipuolistuessa li-
9437: lähes puolet koko teollisuustuotantomme ar- sääntyvät maataloustuotteiden menekkimah-
9438: vosta. Tämä seikka lienee monelle yllätys. dollisuudet, samalla kun maaseudulle sijoit-
9439: Sitäpaitsi tuotteiden jalostusaste ja työn tuneesta pienemmästä teollisuudesta ja pien-
9440: osuus ovat siinä yleensä huomattavasti kor- yritteliäisyydestä syntyy sinne kasvavassa
9441: keammat kuin suuremmassa teollisuudessa. määrässä sivu- ja lisäansiomahdollisuuksia.
9442: Kiistattomaksi tosiasiaksi voitaneen myös kat- Työvoimankäyttö tulee yhä tehokkaammaksi,
9443: soa ulkomailla suoritettujen tutkimusten va- kun monasti pienempi teollisuus ja muu
9444: lossa, että pienempi teollisuus ja muu pien- pienyritteliäisyys on sesonkiluontoista. Näin
9445: yritteliäisyys on yleensä kannattavampaa ollen ei myöskään maatalouden eikä pienem-
9446: kuin suuryritykset, jos niille vain annetaan män teollisuuden ja muun pienyritteliäisyy-
9447: asianmukaiset toimintamahdollisuudet. Pie- den työvoimankysyntä maaseudulla todelli-
9448: nemmän teollisuuden ja muun pienyritteliäi- suudessa voi joutua ristiriitaan, vaan päin-
9449: syyden puolesta puhuvat myöskin monet vastoin täydentää työvoiman käyttöä asian-
9450: muut ensiarvoisen tärkeät tekijät. mukaisesti. Muutoinkin laaja maaseutumme
9451: Sitä mikä on kansakunnan todellinen etu, asutustiheytymineen vaatii maaseutuystäväl-
9452: ei voida mitata yksinomaan taloudellisella lisempää teollisuuden ja muun yritteliäisyy-
9453: 196 IV,s,o. - Maaseudun pienteollisuus.
9454:
9455:
9456: den sijoituspolitiikkaa kuin monessa muussa tejä sekä kulutettu turhaan useita tärkeitä
9457: maassa on tarpeellista. vuosia. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei
9458: Viimeaikainen työttömyys ja sen aikaasaa- milloinkaan.
9459: rnat vaikeudet ja kustannukset valtiovallalle Kaiken edellä lausumamme perusteella
9460: ovat selvänä osoituksena, että pienyritteliäi- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
9461: syyden kehittäminen ja monipuolistaminen muksen,
9462: Suomen maaseudulla on kansakunnallinen ja
9463: elintärkeä kysymys. Tämä käy sitä selvem- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
9464: mäksi, jos vielä muistamme, että suurteolli- lainsäädäntö- ja muihin toimenpitei-
9465: suus ei näytä pystyvän antamaan riittävästi siin maaseudun työmahdollisuuksien
9466: työtä edes jatkuvalle väestönlisäyksellemme. lisäämiseksi ja elinkeinoelämän moni-
9467: Onkin suoraan todettava, että maaseudun puolistamiseksi edistämällä niin pää-
9468: elinkeinoelämän monipuolistamisessa ja pien- omia antamalla kuin muulla tavoin
9469: yritteliäisyyden tukemistiellä on valtiovallan maaseudun pienteollisuutta ja muuta
9470: taholta tehty suuria virheitä ja laiminlyön- pienyritteliäisyyttä.
9471: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
9472:
9473: Veikko Vennamo, Lauri Solla.
9474: Toivo Antila. Urho Kähönen.
9475: M. 0. Lahtela. Toivo H. Kinnunen.
9476: 197
9477:
9478: IV,s1. - Toiv. al. N:o 69.
9479:
9480:
9481:
9482:
9483: Pasanen ym.: Etelä-Savon puunjalostusteollisuuden edistä-
9484: misestä.
9485:
9486:
9487: E d u s k u n n a ll e.
9488:
9489: Kansan toimeentulo Mikkelin läänissä on maille kohtalokkaaksi ja siten koko kansan-
9490: ratkaisevasti metsien varassa. Sitä osoittaa taloutemme tappioksi. Varaamalla lainapää-
9491: sekin, että kuluvan vuoden verotuksessa omia edullisesti, alentamalla rautatierahteja
9492: peltohehtaarin tuotto useissa paikoin siellä tämän teollisuuden tuotteille, rakentamalla
9493: on pienempi kuin metsähehtaarin. Metsämaa suora rautatieyhteys meren rannikolle,
9494: on läänin alueella yleensä ensilu01kkainen, verohelpotuksilla, asiantuntija-apua anta-
9495: jos sitä kunnolla hoidetaan ja järkevästi ha- malla ja monella muullakin tavalla valtio-
9496: kataan, mutta sieltä, varsinkin Etelä-Savosta, vallalla on mahdollisuus saada nämä valta-
9497: puuttuu puutavaraa jalostavaa teollisuutta kuntamme !lmkonaisuudenkin kannalta ensi-
9498: metsävaroihin nähden miltei kokonaan. Eri- arvoisen tärkeät metsäseudut ny:kyistä pal-
9499: koisesti olisi pinotavaraa, varsinkin heikom- jon tehokkaammin palvelemaan maamme ta-
9500: pilaatuista, jalostavan teollisuuslaitoksen ai- loutta ja kohottaa niiden tuottoa.
9501: kaansaaminen Etelä-Savoon ensi tilassa vält- Edellä mainituin perustein ehdotamme
9502: tämätön. Siellä ovat nimittäin tuollaisen kunnioittaen eduskunnan hyväiksyttäväksi
9503: teollisuuden puuttumisen ja pitkien kulje- toivomuksen,
9504: tusyhteyksien vuoksi hakkuut kohdistuneet
9505: liiaksi arvopuihin heikompilaatuisen tava- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
9506: ran, jonka poisotto metsänhoidollisesti olisi toimenpiteisiin riittävien edellytysten
9507: välttämätöntä, useinkin jäädessä asianmukai- luomiseksi kansalaisten yritteliäisyy-
9508: sesti käyttämättä. Tämä koituu ajanoloon delle rakentuvan puunjalostusteolli-
9509: näille erittäin arvokkaille metsille ja metsä- suuden syntymiselle Etelä-Savoon.
9510: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
9511:
9512: Aukusti Pasanen. Irma Karvikko.
9513: Toivo H. Kinnunen. Harras Kyttä.
9514: 198
9515:
9516: IV,s2. - Toiv. al. N:o 70.
9517:
9518:
9519:
9520: Ryhtä ym.: Koillis-Pohjanmaan puunjalostustehtaan rakenta-
9521: misesta Taivalkosken kunnan alueelle.
9522:
9523:
9524: E d u s kun n a H e.
9525:
9526: Pohjois-Suomi, missä sijaits·ee luontaisesti kuntain isojaon päätyttyä tulee erittäin kii-
9527: arvokkaita koskivoima-alueita ja missä ovll!t reelliseksi kysymyiks·eksi näiden kuntain
9528: myöskin maamme huomattavat ikäybtämättö- a'lueella olevi:en metsärikikauksien hyväksi
9529: mät metsävarat, on viime aikoihin saakka ollut käyttärrninen, ikoska tällä ,a;lueella on tavatto-
9530: seJilaista ·ta:kamaata, jossa näiden luonnon tar- man paljon yli-ikäisiä metsiä, joiden nuoren-
9531: joamien pääomien ikäyttöä ei ole voitu talou- nu~akikuut olisi lkiireeHi:sesti suoritettava.
9532: dellisesti hoi!taa. Sodan:jä:lkeisinä vuosina on Näiden lisäksi ovat Taivalkoski, Pudasjärvi
9533: lkyHä:kin Pohjois-Suomen krujkien raikentami- ja Suomussalmi myöskin metsärikkaita kun-
9534: seen alettu kiinnittää huomiota ja läih.ia:ikoina tia, joissa pitäjissä on lisäksi valtiolla huo-
9535: tuleeikin muodostumaan tänne koko vaitaikun- mattavat metsäpääomat ja joiden kuntien
9536: nan voimakeskus, kun Oulujoen voimalaitos- metsille olisi saatava käyttömahdollisuuksia.
9537: ten lisälksi vielä saadaan Kemijolkikin va:ljas- Taivailikosken kull'ta muodostaa tällä Koillis-
9538: tetuiksi voimatwouden pwlvelu:kseen. Voima- Pohjanmaan metsärikkaaJlla alueena sellaisen
9539: talouden ja metsärilk!kauksi•en o·hella tarjoaa keskuspaiikan, johonka puunjalostuslaitoksen
9540: Pohjois-Suomi vielä myö·skin ma!hdoll:isuulksia ralkentamin en on katsottu ta:r'koituiksellJIDuikai-
9541: 1
9542:
9543:
9544: asutustoiminnalle, sillä viljelyskelpo:isia asu- simmaksi. Tänne rakennettavalla puunjalos-
9545: tusa;lueita on vielä runsaasti käyttämättä tuslaitoksella tulisi olemaan riittävästi raaka-
9546: luonnonvaraisilla. Tähän saakka on kuitenkin ainetta, sillä mm. teollistamiskomitean suo-
9547: mm. puutavara tältä a:luee1ta kuljetettu rittll!mien 'laskelmien ja tutkimusten perus-
9548: muualle jalostettavaksi<, jotenka raaka-ainei- teeHa on todettu, että Koillis-Pohjanmaan
9549: den hyväksikäyttö ja jalostaminen ei ole riit- nykyiset metsävarat ja tämän aineen metsien
9550: täJvässä määrässä lisännyt oman alueen väes- vuotuiset Hsäkasvut taikaavat riittävästi raaka-
9551: tön toimeentulon mahdollisuulksia. Tästä joh- ainetta Taiva1kosiken !kuntaan ralrennettaval'le
9552: tuen on myöskin täällä kasvanut väestö jou- puunjalos•tustehtaalie.
9553: tunut hakemaan et·elämpää uusia toimeen- Valtiov,a:llan tah<ilta 'Onikin jo tehty va·lmis-
9554: tulon mahdollisuuksia ja näinoHen on Poh- tavia suunnitelrrnia Pob:jois-Suomen puunja-
9555: j·ois-Suomi joUJtunut kasvattamaan työvoiomaa lostusteol'lisuuden kehi·ttämiseksi ja tärrnä on-
9556: muun Suomen hyväksi. Jotta Pohjois-Suomen kin tarpee~lista, sillä yksityisin pääomin ei
9557: väestön •talouselämän kohottamiseksi voitai- täHe a:lueel'le synny mitään suurempaa teolli-
9558: siin tehdä jotain rwtikaisevaa, olisi tääHä ole- suurt;ta, vaan se on raikennettava vaJltion va-
9559: vien metsävarojen jalostamill'en toimitettava roiUa. K10iliis-Pohjanmaan puun:jaiLostusteh-
9560: paikan päällä, joUoin väestölle saataisiin en- taan ra:lkenta:mista on jo iJmirtrenlkin pidettävä
9561: tistään enemmän työmahdollisuuksia ja siellä niin .kiireellisenä toimenpiteenä, että tämän
9562: kasvavalle puutavaralle taattaisiin jatkuva teol'lisuuslaitoksen ra:kentamisclrsi <:Ylisi nyt
9563: menekki sekä kohtuullinen hntohinta. Viime ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin.
9564: aikJoina ·onikin suunniteltu eräiden puunja·los- Edellä olevan verusteel'la ehdotammekin
9565: tustehtaiden rakentamista Pohjois-Suomen eduskunnan hyväksyttävälksi toivomuksen,
9566: alueella ja erittäin tä11keänä olisi pidettävä
9567: puunjalostuslaitoksen aikaan saamista Koillis- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9568: Pohjanmaan alueelle, missä on täUä hetilmllä menpiteisiin Koillis-Pohjanmaan puun-
9569: suuret halklkaamattomat metsäalueet ilman jalostustehtaan rakentamiseksi Taival-
9570: käyttömaJhdoHisuuksia. Kuusamon ja Posion kosken kunnan alueelle.
9571: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
9572:
9573: Niilo Ryhtä. Markus Niskala.
9574: Eeli Erkld.lä. Yrjö Hautala.
9575: Armas Leinonen.
9576: 199
9577:
9578: IV,s3. - Toiv. al. N:o 71.
9579:
9580: Niskala ym.: Sementtitehtaan pm·ustamisesta Kolarin kun-
9581: taan.
9582:
9583: E d u s k u n n a ll e.
9584: Puutavara on varsin herkkä suhdanne- rin kaisiittiesiintymän läheisyydessä. Kesällä
9585: vaihteluille, ja etenkin puutavarateollisuus 1951 toimitetussa tutkimuksessa on kuitenkin
9586: aiheuttaa useinkin vaikeita työttömyyskau- läheisellä Teuravuoman alueella löydetty sa-
9587: sia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Ainoastaan vikerrostumia, jotka saattavat tulla kysy-
9588: erittäin korkean ja vilkkaan puutavaran ky- mY'kseen mahdollisen sementtitehtaan raaka-
9589: synnän kausina voi sanottu teollisuuden ala aineina. Asian taloudellinen puoli on selvit-
9590: tarjota täystyöllisyyden. telyn alaisena".
9591: Väestön lisääntyminen ~niinikään vaatii Taloudellisen puolen selvittely on Tor-
9592: työkohteiden lisäämistä. Asutustoiminnan nionlaakson kuntien asettaman teollisuustoi-
9593: tehostaminen on helpottavana tekijänä, mrkunnan sihteerin dipLinsinööri Ahti
9594: mutta täysin elinkelpoisiksi nämä tilat eivät Riskun toimesta perusteellisesti tutJkittu. Ja
9595: muodostu ensimmäisen vuosikymmenen aika- tutkimus näyttää sikäli myönteistä tulosta,
9596: na. Asutustilallisten'kin lisäansion saanti on että Kolariin voitaisiin eräitä nykyaikaisia
9597: välttämätön toimeentulon edellytys. Nytkin menetelmiä hyväksi käyttäen perustaa Poh-
9598: parhaillaan vallitseva työttömyyskausi, joka jois-Suomen sekä Ruotsin ja Norjan pohjois-
9599: eräissä kunnissa tulee muodostumaan jatku- osien tarvetta vastaava sementtitehdas. Poh-
9600: vaksi ja jokavuotiseksi ilmiöksi, asettaa val- jois-Suomessa lähivuosina voimalaitosten ra-
9601: tiolle ja kunnille ylivoimaisia kustannuksia. kentamisessa tarvittavan sementin määrä on
9602: Niistä työttömyysmäärärahoista, joita Poh- siksi valtava, että rahtikustannukset Etelä-
9603: jois-Suomeen on tänä talvikautena runsaasti Suomesta jo yksin merkitsevät huomattavia
9604: myönnetty, on huomattava osa annettu voi- summia.
9605: malaitosten rakentamiseen. Nämä rakennus- Lapin läänin läntisen osan maaperässä on
9606: työmaat ovat vain hetkellinen helpotus työl- teollisuuden perustamiseen tarvittavaa raaka-
9607: lisyystilanteeseen, ellei voiman saannin luo- ainetta, ja maakunnan eteläinen osa tarjoaa
9608: mia mahdollisuuksia teollisuuden avaamisek- maatalousalueena edellytykset teollisuus-
9609: si maakunnassa voida hyväksi käyttää. Sen- alueiden huoliolle sekä Kaulinrannan rata
9610: vuoksi olisikin tutkittava, mitä mahdolli- ja Röytän satama takaavat mahdollisuudet
9611: suuksia tarjoavat teollistamiselle ne luon- kuljetusten hoitamiseen.
9612: nonrikkaudet, jotka piilevät maaperassa. Maakunnan oma-aloitteiselle yrittäjätoi-
9613: Maakunnan läntisessä osassa Tornion- ja minnalle asettaa 'kumminkin pääoman puute
9614: Ivluonionjokilaaksossa on teollistamiskomi- vakavan esteen. Senvuoksi olisi valtion tulta·
9615: tean mietinnössä lyhyellä maininnalla sivuu- va avuksi, jotta vältyttäisiin niiltä vähem-
9616: tettu sanotun alueen mahdolliset teollistamis- män ta11koituksenmukaisilta uhrauksilta, joi-
9617: edellytykset. Tosin sivulla 46, nimikkeen alla ta vuosittain käytetään työttömyystöihin.
9618: ,Kalkkikiviteollisuus" on mm. seuraava mai- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
9619: ninta Kolarin alueella esiintyvästä kalsiitis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9620: ta: ,Sementin valmistukseen tarvittavaa sa-
9621: vea ei näihin saakka ole tavattu edellä mai- että hallitus kiireellisesti selvittäisi,
9622: nitun (Kolarin) Pohjois-Suomessa ainoan mitä edellytyksiä on sementtitehtaan
9623: sementtitehtaan perustamista silmällä pitäen perustamiseksi Kolarin kuntaan, ja
9624: riittävän suuren ja laadultaan sopivan Kola- sen perusteella ryhtyisi asian vaati-
9625: miin toimenpiteisiin.
9626: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
9627:
9628: Markus Niskala. Aaro Kauppi. Eeli Erkkilä.
9629: Niilo Ryhtä. Yrjö Hautala. Kusti Eskola.
9630: Wiljam Sarjala. Eino Rytinki. Erkki Koivisto.
9631: Toivo Friman.
9632: 200
9633:
9634: IV,s4. - Toiv. al. N:o 72.
9635:
9636:
9637: Järvinen ym.: Selluloosa- ja paperitehtaan perustamisesta
9638: N ärpiön kuntaan.
9639:
9640:
9641: E d u s k u n n a ll e.
9642:
9643: Kuten tunnettua, maamme maanviljelys- Ottaen huomioon sen, että mm. Närpiön,
9644: tiloista on n. % niin pieniä, ettei tilan tuotto Ylimarkun, Pirttikylän, Korsnäsin, Petolah-
9645: riitä edes keskikokoisen perheen välttämättö- den, Jurvan, Teuvon, Kurikan, Jalasjärven,
9646: män toimeentulon turvaamiseen. Lisätulojen Kauhajoen, Karijoen, Tiukan, Isojoen, l;ap-
9647: saamiseksi on kaikkienkin pakko turvautua väärtin ja Siipyyn kunnissa on huomatta-
9648: palkkatöihin, mikäli niitä on saatavissa. vat metsäalueet, joista vuosittain hakataan
9649: Tällainen on tilanne yleensä koko maassa, maastavientiin suuret määrät mm. paperi-
9650: mutta Etelä-Pohjanmaalla ja varsinkin sen puuta, olisi raaka-aineen saanti ko. alueelta
9651: ruotsinkielisellä alueella se on jo pitkän aikaa jatkuvasti turvattu.
9652: ollut keskimääräistä huonompi. Teollisuuslai- Mitä sitten tulee po. teollisuuslaitoksen si-
9653: toksia, muutamia pieniä yrityksiä lukuun- joituspaikkaan, niin Närpiö olisi siihen erit-
9654: ottamatta, ei ole lainkaan. Näin ollen ei ole täin sopiva, sillä se sijaitsee raaka-aineen
9655: muuta mahdollisuutta kuin lähteä työn et- saantialueen keskellä, johon kuljetusmahdolli-
9656: sintään kotiseudun ulkopuolelle. Mutta kun suudet sekä maanteitse että rautateitse ovat
9657: ansiotulojen tarpeessa olevia on kymmeniä erittäin hyvät. Myöskin valmisteiden maasta-
9658: tuhansia, ei läheskään kaikilla ole mahdolli- vientikuljetukset tulisivat edullisiksi, sillä
9659: suuksia työn saantiin. Tällainen tilanne on Kaskisten satamaan on matkaa vain 12 kilo-
9660: kiertämättömästi johtanut mm. siihen, että metriä.
9661: siirtolaisuus Etelä-Pohjanmaalta ja erikoi- Työnsaantimahdollisuuksia käsiteltäessä on
9662: sesti ruotsinkielisistä kunnista on jatkuvasti varsinkin ruotsinkielisissä kunnissa päädytty
9663: ollut huomattavasti suurempi kuin muista yksimielisesti sellaiseen lopputulokseen, että
9664: maakunnista. Niinpä viime vuosina on yk- valtion olisi kiireellisesti puututtava asiaan
9665: sistään ruotsinkielisistä kunnista lähtenyt ja ryhdyttävä toimenpiteisiin mahdollisim-
9666: työn etsintään Ruotsiin n. 7,000-8,000 hen- man suuren selluloosa- ja paperitehtaan pe-
9667: keä, koska kotimaasta ei ole ollut työtä saata- rustamiseksi Närpiön kuntaan. Kun sama
9668: vissa. ajatus on myöskin Suupohjan suomenkieli-
9669: Kun työnsaantitilanteessa ei ole odotetta- sissä kunnissa varsin yleinen ja koska sano-
9670: vissa paranemista, vaan se päinvastoin jatku- tun teollisuuslaitoksen aikaansaaminen huo-
9671: vasti huononee, niin tilanne muodostuu kestä- mattavasti parantaisi mainitun alueen väes-
9672: mättömäksi. Tämän vuoksi ja koska muita tön toimeentulon edellytyksiä, niin käsityk-
9673: mahdollisuuksia ei tunnu olevan, olisi valtio- semme mukaan valtion olisi kiireellisesti
9674: vallan kiinnitettävä asiaan vakavaa ja kii- ryhdyttävä kaikkiin asianvaatimiin toimen-
9675: reellistä huomiota. Eräs toimenpide, jolla piteisiin.
9676: tilannetta voitaisiin huomattavasti parantaa, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
9677: on se, että ko. alueelle perustettaisiin valtion kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9678: toimesta sellaisia teollisuuslaitoksia, joihin
9679: voitaisiin sijoittaa mahdollisimman paljon että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
9680: työntekijöitä. Alueelta saatavan raaka- toimenpiteisiin selluloosa- ja paperi-
9681: aineen huomioon ottaen kysymykseen tulisi tehtaan perustamiseksi Närpiön kun-
9682: lähinnä selluloosa- ja paperitehtaan perusta- taan.
9683: minen.
9684: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
9685:
9686: Mikko Järvinen. Atos Wirtanen.
9687: Gösta Rosenberg. Nestori Nurminen.
9688: 201
9689:
9690: IV,s5. - Toiv. al. N:o 73.
9691:
9692:
9693:
9694: Leinonen ym.: Kotimaisten polttoaineiden kulutuksen ja tuo-
9695: tannon lisäämisestä.
9696:
9697:
9698: E d u s k u n n a l i e.
9699:
9700: Ullkomaisen valuutan 1puurte on tällä het- taloudellinen. Vaikean työllisyystilanteen ta-
9701: k~l!lä maassMThllle huutava. Tä.sitä johtuen ei kia on meidän pakko myöntää huomatta-
9702: maahamme voi tuottaa tarpeellisessa määrin vat summat määrärahoja työttömyyden
9703: sellaisiaJkaan välttämättömiä raaka-aineita, torjumiseen mm. kuivatus- ja tietöiihin, jot'ka
9704: puolivaJlmisteita, !koneita ja tarvikikeita, joita myöslkin ovat pitkä:llä täh:täimeUä katsoen
9705: omassa maassamme ei voi saada 'ei:kä valmis- kansantaloudellisesti edullista. Mutta koska
9706: teta. metsiemme kunto, kuten edellä on jo sanottu,
9707: Useilla tahoilla on herättänyt huomiota, tarvitsee pikaista korjausta ja antaa huo-
9708: jopa paheksumistakin se, että maaharrnmme mattavasti työmahdo'llisuuiksia, alisi kotimais-
9709: tuodaan ecl~lleenikin meille aivan välttämättö- ten polttoaineiden hakkuuseen ja hankintaan
9710: mien nestemäi:sten polttoaineiden o\hessa suu- sekä kuluttamisosuuden lisäämiseen mitä no-
9711: ret määrät kiinteitä polttoaineita (ik:oksia, peimmin !kiinnitettävä entistä suurempaa
9712: kivihiiltä ja bri!ket!tejä), joita !käytetään ylei- huomiota vastaava'Ssa määrässä vähentämä,llä
9713: sesti paitsi tehtaissa myös 'lämmitykseen sel- ui1komaist'en kiinteiden polttoaineiden tuontia
9714: laisissakin talowsissa, joissa voisi ylhtä hyvin ja kulutusta.
9715: !käyttää kotimaisia polttoaineita (halkoja, ~annattavaisuu:slaslkel,mia tehtäessä on siis
9716: jätepuuta ja 'P011Jtoturvetta). Vi~läJpä on val- atetta:va huomioon - paitsi täten ttap®tuva
9717: tion toimesta ja varoista hinnanitasausraihas- koko kansantaloude'l'lemme ensiluokikaisen tär-
9718: tO'a apuna käyttäen milllksettu ikoiksinkäyttä- k~eä metsiemme kunnon ja tuoton kohottami-
9719: j~lle er:iikoista korvausta eli ,pol,trtoraihaa", nen, työHisyystHant een sekä samalla maaseu-
9720: 1
9721:
9722:
9723: joruk:a arusiosta halot ovat ik:äyneet taloudelli- dun elim~htojen huomwttava paraneminen ja
9724: sesti epä:edu'lliserrnmaksi polttoaineelksi ku:in nyky!hetikeHe tärtkeän niukan ullk:omaisen va-
9725: 'koksi. luutan säästyminen muihin tarkoituksiin -
9726: Metsäffilllle, joista saadaan pääasia:llirn:en myös se, että hinnantasausrahastosta kiintei-
9727: ~ansallistulomme (n. 90 % viennistä), ovat den u'lkomaisten polttoaineiden lkulurt!tajille
9728: kärsineet sodan jäLkei:sistä ~edullisten suhdan- maksettujen tuki1palklkioiden asemasta voitai-
9729: teiden aiheuttamista voimaklkaista vi~entipuu siin paremma:lla syyllä, jos !katsotaan tarpee'l-
9730: 'hakkuista, 'joten myyntipuuvara:stot suuri1l'la liseksi, käyttää varoja metsänhoidonemme
9731: alueilla ovat kokonaan 1opussa. Nämä ja vä:lttämät,tömien pienpuuh&kikaustten tehosta-
9732: muutkin heikossa lkasvuik:unnossa olevat alueet, miseksi sekä kotimaisten polttoaineiden ku-
9733: erikoisesti Pohjoi:s- ja KeSki-SuO'ffiessa, olisi' lutusosuuden 'lisäämiseksi ja saattll!mis'eksi kil-
9734: mitä pikimmin saatava metsänhoidollisten pai,lukyikyiS'eksi tuontipolttoaineiden !kanssa.
9735: puhdistus- ja uudistushakkuiden alaisiksi ja Ed:el'lä olevaan vi:UtaJten esitämiJne !kunnioit-
9736: sitä tietä hyvään kasvukuntoon. taen 'eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuik:-
9737: NäiHä metsänhoidoHis~lla toimenpiteiUä sen,
9738: saataisiin metsistämme valtaiset määrät 'POiJ.t- että hallitus kiireellisesti nykyisen
9739: topuuta. Näin saaduiUa kotimaisina poltto- työttömyystilanteen ja kireän valuutta~
9740: ainevarastoirla voitaisiin korvata huomatta- pulan huomioonottaen ryhtyisi toimen-
9741: van suuri osa ulkomaisten kiinteiden poltto- piteisiin kotimaisten polttoaineiden
9742: aineiden kulutuksestamme. tuotannon ja kulutusosnuden lisäämi-
9743: Kysyunys on toisassaikin mielessä lk:ansan- seksi.
9744: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
9745:
9746: Armas Leinonen. Harras Kyttä.
9747: Konsti Järnefelt. Aare Leikola.
9748: Helge Miettunen. Juho Tenhiälä.
9749: Irma Karvikko. Aukusti Pasanen.
9750: 26
9751: 202
9752:
9753: IV,s6.- Toiv. al. N:o 74.
9754:
9755:
9756:
9757:
9758: Leikola ym.: Toimenpiteistä Otanmäen malmiesiintymän rau-
9759: dan jalostamiseksi mm. levyvalssaustuotteiksi.
9760:
9761:
9762: Eduskunnalle.
9763:
9764: Vuoden 1952 tuontitavaroiden markkamää- laatu. Niinpä olemme nykyään esim. levy-
9765: räisiä arvoja tarkastetellessamme toteamme, valssaustuotteisiin nähden kokonaan riippu-
9766: että rautaa ja terästä tuotiin maahamme VaiSia ulkomaisesta tuonnista. Riittävän
9767: 24,156 milj. sekä koneita 22,346 milj. markan suuri kotimainen rauta- ja terästeollisuus
9768: arvosta. Toisaalta oli ko. vuonna oma rau- säästäisi meille lisäksi 20-30 miljardia ulko-
9769: dan ja teräksen tuotantomme n. 200,000 maan valuuttoja, antaisi kotimaiselle kone-
9770: tonnia. pajateollisuudelle niin voimakasta tukea,
9771: Toisen maailmansodan jälkeen on metalli- että koneitten tuonnissakin voitaisiin sääs-
9772: teollisuutemme palveluksessa olevien työnte- tää ulkomaan valuuttoja suunnilleen saman
9773: kijöiden lukumäärä noussut tärkeimmän verran, jotapaitsi täten saataisiin teollisuu-
9774: vientiteollisuutemme puu- ja paperiteollisuu- temme monipuolisemmaksi ja tasoitettaisiin
9775: den työntekijämäärää suuremmaksi. Vien- huomattavasti työllisyysvaihteluita, koska te-
9776: nistämme ovat jälkimmäisen teollisuudenhaa- rästeollisuudellemme olisi maassamme jatku-
9777: ran tuotteet muodostaneet n. 90%. Tämä vasti riittävä menekki. Terästeollisuutemme
9778: yksipuolisuus aiheuttaa sen, että talouselä- laajentamiseen ja edelleen kehittämiseen oli-
9779: mämme on hyvin suhdanneherkkä. Tällä sikin meillä erinomaiset mahdollisuudet
9780: hetkellä on havaittavissa puunjalostusteolli- Otanmäen malmiesiintymän pohjalla, mutta
9781: suuden tuotteilla menekkivaikeuksia vuoden ikävä kyllä näyttää siltä, että näitä mahdol-
9782: kuluessa sattuneista huomattavista hinnan lisuuksia ei ole osattu riittävässä määrin
9783: alennuksista huolimatta. Seurauksena on ol- käyttää hyväksi, vaikka sanottu malmi onkin
9784: lut ulkomaisten valuuttojen puute sekä hy- laadullisesti Euroopan arvokkaimpia.
9785: vin huomattava työttömyys. Metalliteollisuu- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
9786: temme voimakas elpyminen johtuu suureksi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9787: osaksi sotakorvaustoimituksistamme. Kulu- sen,
9788: neina sotakorvausvuosina ei kuitenkaan ole että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
9789: syystä tai toisesta kiinnitetty riittävää huo- toimenpiteisiin Otanmäen malmiesiin-
9790: miota metalliteollisuuden kilpailukykyyn, jo- tymän raudan jalostamiseksi mm. le-
9791: hon huomattavasti vaikuttaisi riittävän koti- vyvalssaustuotteiksi.
9792: maisen raaka-aineen keskeytymätön saanti ja
9793: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
9794:
9795: Aare Leikola. Esa Kaitila.
9796: Juho Tenhiälä. Armas Leinonen.
9797: Aukusti Pasanen. Harras Kyttä.
9798: Konsti Järnefelt.
9799: 203
9800:
9801: IV,s7. - Toiv. al. N:o 75.
9802:
9803:
9804:
9805:
9806: Leikola ym.: Toimenpiteistä turvevoimalaitosten aikaansaami-
9807: seksi.
9808:
9809:
9810: Eduskunnalle.
9811:
9812: Syynä maassamme vallitsevaan kireään turve käytettäisiin tuotantolaitoksen välittö-
9813: taloudelliseen tilanteeseen on monessa eri mässä läheisyydessä sijaitsevalla voimalaitok-
9814: yhteydessä todettu olevan mm. tuonnin kas- sella, voitaisiin lämpöenergia kehittää hal-
9815: vaminen vientiä suuremmaksi. Kun otetaan vemmalla kuin kivihiile1lä, jonka lisäksi ko.
9816: huomioon, että v. 1952 tuonnin kokonaisarvo varat jäisivät kokonaan maan rajojen sisä-
9817: oli 182.1 mrd markkaa, josta toiseksi suu- puolelle.
9818: rimman ryhmän (22.7 mrd mk) muodosti- Tämän ovat huomanneet mm. Neuvosto-
9819: vat :kivennäispolttoaineet ja öljyt, mistä taas liitto, Saksa ja Irlanti, jotka kaikki saavat
9820: kivihiilen tuonti y;ksinään suurimman osan kivihiiltä varmemmin ja edullisemmin kuin
9821: eli n. 12 mrd mk, voidaan helposti huomata, Suomi. Kaikissa näissä maissa on jo useita
9822: kuinka suuresti tämän ryhmän tuonnin vä- vuosia ollut käynnissä polttoturvevoimalai-
9823: hentäminen kotimaisen polttoaineen avulla toksia, joista saatujen myönteisten kokemus-
9824: vaikuttaisi sekä tuontiarvon supistamiseen ten perusteella entisiä laitoksia :laajennetaan
9825: että valuuttatilanteemme parantamiseen. ja uusia rakennetaan.
9826: Eduskunnalle on viime vuosien kuluessa
9827: esitetty useita toivomusaloitteita polttotur- Kuten tunnettua, rakennetaan maamme
9828: peen noston ja käytön tehostamiseksi (ks. pohjoisosiin parhaillaan runsaasti uusia ve-
9829: toiv. al. N:o 118/46 - Tiitu ym., v. 1951 sivoimalaitoksia, joiden tehosta huomattava
9830: Kosolan ja Vilhulan aloitteet, joista edusk. osa on tarkoitus siirtää Keski- ja Etelä-
9831: toiv. al. N:o 50/52), joista ei kuitenkaan ole Suomeen. Kaukovoimansiirron teknillisten
9832: ollut sanottavaa tulosta. haittojen vähentämiseksi on samanaikaisesti
9833: Maassamme on polttoturpeen tuotantoa rakennettava maan keski- ja eteläosiin höy-
9834: harjoitettu pääasiassa sotien aiheuttamina ryvoimalaitoksia tietyssä suhteessa siirrettä-
9835: pulakausina, kuitenkin mehlro pienessä mit- vään tehoon nähden. Niinpä on laskettu, (ks.
9836: takaavassa. Niinpä oli polttoturpeen tuotanto Voima ja Valo 5-6/51), että jo v:een 1955
9837: v. 1926 8,000 tonnia, v. 1938 22,000 tonnia, mennessä pitäisi rakentaa n. 50 MW: n
9838: nousten vasta v. 1942 135,000 tonniin, v. höyryreservi.
9839: 1951 225,000 tonniin, v. 1952 250,000 tonniin Lähtien siitä, että kivihiilen saanti maan
9840: (huonosta säästä huolimatta) ja 1953 260,000 eteläosan satamiin on taattu ja että kivihii-
9841: tonnia. lellä toimivien voimalaitosten rakentaminen
9842: Polttoturpeen nykyinen hinta mk 3,000/t. niiden läheisyyteen on kannattavaa, päädy·
9843: vastaa kulutuspaikan sijainnista riippuen tään jo yksinomaan kannattavaisuuslaskel-
9844: likipitäen saman lämpöarvon omaavan hiili- mien perusteella siihen, että maan keskiosiin
9845: määrän hintaa. Ottaen huomioon, että val- rakennettavat höyryvoimalaitokset on tehtä-
9846: tion omistaman Suo Oy:n voitto v. -52 33,000 vä polttoturpeella lämmitettäviksi. Tähän so-
9847: tonnin tuotannosta oli 24 milj. mk, voidaan pivia suoalueita on myös olemassa. Niinpä
9848: todeta hinnan hyvin vastaavan koneellistu- Geologisen Tutkimuslaitoksen (Tri Salmi)
9849: tetun tuotannon kustannuksia. Tämä siitä suorittamien tutkimusten mukaan voitaisiin
9850: huolimatta, että polttoturpeen hintaan voi- Ikkelänjärven-Jalasjärven väliselle alueelle
9851: daan laskea sisältyvän n. 20% siirtokustan- rakentaa 60 MW höyryvoimalaitos, joka voi-
9852: nuksia tuotruntolaitoksista käyttöpaikalle. Jos si 12 km säteellä olevista soista saada polt-
9853: 204 IV,,87. - Turvevoimalaitokset.
9854:
9855:
9856: toainetta 50 vuodeksi. Tällä seudulla on noin Ottaen huomioon tämämtapaisen laitO'ksen
9857: 12,000 ha suota, josta polttoturvetta n. 19 perustamisesta aiheutuvat työtilaisuudet se-
9858: milj. tonnia. Lisäksi on Turveteollisuusliiton kä ko. seutujen väestölle soiden ojittamisessa
9859: toimesta tutkittu Jyväskylän-Suolahden ja raivaamisessa että myös teollisuudelle lai-
9860: radan läheisyydessä olevat alueet, joista Per- toksen koneiden ja laitteiden rakentaiillisen
9861: hon alue ikäsittää n. 4,200 ha ja 5.2 milj. t. muodossa, ehdotamme kunnioittaen eduskun-
9862: polttoturvetta, Pylkönmäen-Multian alue n. nan hyvwksyttäväksi toivomuksen,
9863: 2,400 ha ja 2.5 milj. tonnia. Tässä yhteydes-
9864: sä mainittakoon, että höyryvoimalaitoksen että hallitus ryhtyisi viipymättä
9865: kulutus on noin 1 t. turvetta/1 MWh säh- toimenpiteisiin turvevoimalaitosten ai-
9866: köä. kaansaamiseksi maahamme.
9867: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1953.
9868:
9869: Aare Leikola. Helge Miettunen.
9870: Juho Tenhiälä. Armas Leinonen.
9871: Harras Kyttä. Irma Karvikko.
9872: 205
9873:
9874: IV,s,s. - Toiv. al. N:o 76.
9875:
9876:
9877:
9878: Väänänen ym.: Eri ministeriöiden alaisina olevien koulujen
9879: talousopettajien palkkausluokittelun tarkistuksesta.
9880:
9881:
9882: E d u s k u n n a ll e.
9883:
9884: Kotitalouden osuus kansantaloudessa on maatalousministeriön alaisten koulujen koti-
9885: varsin merkittävä. Suurimman vastuun koti- talousopettajat ovat alkaneet yhä enenevässä
9886: talouden opetuksessa kantavat kotitalous- määrässä siirtyä paremmin palkattuihin teh-
9887: opettajat. Vaikka kotitalousopetuksen alalla täviin kuten ravintoloihin, sairaaloihin jne.
9888: toimivien opettajien ammattipätevyys on Kotitalousopettajapätevyyden saamiseksi vaa-
9889: sama, on heidän palkkauksessaan ja luontais- ditaan 4 % vuoden opiskeluaika keskikoulu-
9890: eduissaan suuria eroavaisuuksia riippuen tai ylioppilastutkinnon lisäksi. Tämä mer-
9891: siitä, minkä ministeriön alaisissa kouluissa kitsee suuria kustannuksia sekä asianomai-
9892: he toimivat. selle itselleen että myös valtiolle. Kotitalous-
9893: Vaikkakin hallitus on toimittanut virko- opettajaksi voi valmistua kolmessa valtion
9894: jen ja toimien palkkausluokkien sijoittelun omistamassa kotitalousopettajaopistossa. Näi-
9895: tarkistuksia, on talousopettajien palkkauk- den valmistama opettajamäärä on kuitenkin
9896: sessa todettavissa edelleen huomattavia epä- riittämätön, joten esim. kansakoulujen jatko-
9897: suhteita. Heikoimmassa asemassa ovat maa- luokkien talousopettajiksi on ollut hyväksyt-
9898: talousministeriön alaisten kotitalousoppilai- tävä epäpäteviä hakijoita kuten kotitalous-
9899: tosten opettajat, vaikka sanotusta epäkoh- neuvojia ja vieläpä vain emäntäkoulun käy-
9900: dasta on keskusvirasto useaan kertaan huo- neitä henkilöitä. Eduskunta onkin hyväksy-
9901: mauttanut talousarviota laadittaessa. nyt hallituksen esityksestä kuluvan vuoden
9902: Valtion omistamien kotitalouskoulujen ta- menoarvioon määrärahan kotitalousopetta-
9903: lousopettajat kuuluvat 11. ja 12. ja emäntä- jien ylimääräistä valmistusta varten.
9904: koulujen opettajat 14. palkkausluokkaan. Koska pätevistä koulujen talousopettajista
9905: Opetusministeriön alaisissa kouluissa, esim. on puutetta, on vahingollista, että heitä
9906: normaalilyseossa, ovat talousopettajien pal- palkkauksessa ilmenevien epäkohtien vuoksi
9907: kat 20. ja seminaareissa 21. palkkausluokan joutuu siirtymään pois opetustehtävistä. Jos
9908: mukaiset. Ammattikouluissa, jotka kuuluvat tämänsuuntainen kehitys jatkuu, aiheutuu
9909: kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen, siitä suuria vahinkoja maaseudun kotitalou-
9910: on talousopettajien palkat järjestetty 18. delle ja sitä kautta koko kansantaloudelle.
9911: palkkaluokan mukaan. Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
9912: On myös huomattava, että palkkojen epä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9913: suhde muodostuu vieläkin suuremmaksi sen sen,
9914: johdosta, että maatalousministeriön alaiset että hallitus toimituttaisi eri m~n~s
9915: po. koulut ovat sisäoppilaitoksia, joissa opet- teriöiden alaisina. olevien koulujen ta-
9916: tajien päivittäinen työaika on tavallista pi- lousopettajien palkkausluokittelun tar-
9917: tempi oppilasvalvonnan ym. tehtävien takia. kistuksen siten, ettii saman opettaja-
9918: Myös lomien pituuteen nähden ovat näiden pätevyyden omaavat talousopettajat
9919: koulujen opettajat epäedullisessa asemassa. tulisivat asetetuiksi samaan asemaan
9920: Kaikesta tästä on ollut seurauksena, että palkkauksen suhteen.
9921: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1953.
9922:
9923: Hilja Väänänen. Aino Luostarinen.
9924: Vieno Simonen. Leo Häppölä.
9925: Helena Virkki. Eeli Erkkilä.
9926: Eino E. Heikura. Atte Pakkanen.
9927: Tahvo Rönkkö.
9928: 206
9929:
9930: IV,s9. - Toiv. al. N:o 77.
9931:
9932:
9933:
9934: Palovesi ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
9935: lainoiksi maaseudun vähäva.raisille sähköistämiskustannuk-
9936: sia varten.
9937:
9938:
9939: Eduskunnalle.
9940:
9941: Maaseudun sähköistämisessä monilukuiset oleellisin kysymys on työttömyys ja valtion
9942: vaikeudet ja vastoinkäymiset huomioon ottaen huolenpito siitä. Miljardeja. toinen toisensa
9943: on edistytty täysin tyydyttävällä tavalla ja jälkeen on ollut pakko uhrata työttömyys-
9944: monien suurten maakunnallisten sähköyhty- työmaille, joista huomattava osa valitetta-
9945: mien toimialueilla on päästykin alkuperäi- vasti on vielä sellaisia työkohteita, joissa tu-
9946: sestä tavoitteesta keskimäärin 75-80% saa- lee varsin vähän yhteiskuntaa hyödyttävää
9947: vutukseen eli viimeiselle neljännekselle. työtä tehdyksi.
9948: Tunnetuksi tullut kupari- ym. sähkötarvike- Työttömyys ja rahanpuute on lyönyt lei-
9949: pula ja niiden huikeat hintojen nousut ovat mansa, kuten edellä mainittiin, myöskin maa-
9950: esiintyneet viime vuosien aikana voimakkaim- seudun syrjäisillä seuduilla vähävaraisten
9951: pana jarruttavana tekijänä maaseudun säh- pienviljelijäin elämään siinä määrin vaka-
9952: köistyksen tiellä. Tällä hetkellä sähköistyksen vasti, että katsoisimme aiheelliseksi valtion
9953: alalla tarviketilanne on kuitenkin huomatta- tuen osoittamisen edes siten, että pieni osa
9954: vasti helpompi kuin pitkiin aikoihin niin työttömyysmäärärahoista osoitettaisiin halpa-
9955: tarvikkeiden saantiin kuin myöskin niiden korkoisiksi ja pitkäruikaisiksi !ainoiksi maa-
9956: hintoihin nähden. seudun sähköistämisen edistämiseksi niille
9957: Tämän hetken maaseudun sähköistyksen vähävaraisille liittyjille ja kuluttajille, jotka
9958: pulmakysymyksenä on liittyjäin taloudelliset eivät vielä ole päässeet sähköistyksestä osal-
9959: vaikeudet vallitsevasta lama-ajasta johtuen. lisiksi, mutta joilla muuten on nyt edelly-
9960: Niinpä onkin todettavissa, että liittymis- tykset olemassa, kun vain voi liittymissopi-
9961: sopimuksia rakennettaviksi hyväksyttävissä muksen mukaiset maksut aikanaan suorittaa.
9962: muuntopiireissä on viime aikoina tehty suh- Lienee aiheellista todeta, että maaseudun
9963: teellisen vähän, johtuen yksinkertaisesti vaka- sähköistäruisestä aiheutuu runsaasti tarkoi-
9964: vasta rahapulasta, joka nyt varsinkin on laa- tuksenmukaista työtä, ja tätä työtä nyt juuri
9965: jaa maaseutua ja erikoisesti vähävaraista voitaisiin osoittaa sellaisille taloudellisessa
9966: viljelijäväkeä siellä kohdannut. ahdinkotilassa oleville, jotka sähköistämättö-
9967: Kun sähköistäruisestä aiheutuvat kustan- män maaseudun vaikutuspiirissä elävät.
9968: nukset liittymismaksujen ja sisäasennustöiden Edellä esittämämme perusteella ehdo-
9969: osalta yhteensä suhteellisen pienilläkin ti- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
9970: loilla nousevat noin 100,000 markkaan, niin täväksi toivomuksen,
9971: on täysin ymmärrettävää se pidättyväisyys
9972: liittymissopimuksien tekoon, mikä nyt on että hallitus antaisi Eduskunnalle
9973: havaittavissa, kun ei ole tietoa siitä, mistä esityksen 300,000,000 markan määrä-
9974: tätä suuruusluokkaa olevat rahat on saata- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
9975: vissa. 1953 tulo- ja menoarvioon jaettavaksi
9976: Tuntuukin siltä, että maaseudun sähköistä- halpakorkoisina ja pitkäaikaisina lai-
9977: mistä emme kykene suorittamaan loppuun noina maaseudun vähävaraiselle väelle
9978: ilman valtiovallan nykyistä suurempaa tuke- sähköistyksestä aiheutuvien liittymis-
9979: mistoimintaa. ym. maksujen suorittamiseksi.
9980: Maamme talouselämän alalla tämän hetken
9981: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
9982:
9983: Eino Palovesi. M. 0. Lahtela.
9984: Arvi Ikonen. Eeli Erkkilä.
9985: Eero Saari. Yrjö Hautala.
9986: 207
9987:
9988: IV,9o. - Toiv. al. N:o 78.
9989:
9990:
9991:
9992:
9993: Rönkkö ym.: Määrärahasta lainoiksi pienviljelijöille sähköis-
9994: tämistä varten.
9995:
9996:
9997: E d u s kun n a B e.
9998:
9999: AsutuskeSkukset ja vauraat rintamaat ja pitkien työpäivien pohjana maarta!louden
10000: maassamme ovat dHeet jo vuosikymmeniä kustannustason alentumiseen.
10001: sifuköistetty,jä. Tämä on saatu aikaan koko Juuri tänä ajan/kohtana ytlettömä:n ras-
10002: kansan yihteis~tlä työllä. Sälhlkövoima on mer- kaaJksi kohonnut verotus ja tulojen tyrehty-
10003: kittäväNä osuudeHa 1k~ittänJ1t vauraiden seu- minen on saattanut varsinkin pienmaata1ou-
10004: tujen elinlkeino~lämää, joka puolestaan on den:harjoirt;tajat sellaiseen asemaan, ~trt;ä laa-
10005: vuosikymmenien ajan imenyt laajojen syr- joilla a:luei1la sähköistä:minen ei edis·ty pää-
10006: jäisten seutujen aineellisia voimavaroja ja oman puutteen vuoksi. Ilman pitkäaikaisia
10007: elävää voimaa piiriinsä näin 'luoden eri väes- ha<lpakol'llmisia l·ainoja pienmaatalouden !har-
10008: töryhmi:l!le elintason suurta eriiJ.aisuutta. Kal- joittajat eivät kykene selviytymään talouk-
10009: liin kustannuksin on raaka-aineet ikuijetetJtu siensa säihköistämisestä.
10010: syrjäseudui1'ta keskuksiin maan tois·een ääreen
10011: 1
10012: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
10013: ja rt;yövoirrna ilmaiseksi luovutettuna on kul- kunnan hyvälksyttävälksi toivomuksen,
10014: keutunut perässä.
10015: Sitä mukaa kuin maaseudun säfuiköistämi- että hallitus ottaisi vuoden 1954 val-
10016: nen edistyy, voidaan teollisuutta ja monipuo- tion tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
10017: lista elinikeinoelämää sijoittaa raaka-aineiden tävän määrärahan pitkäaikaisia halpa-
10018: airku'läihteHle ja työvoimaa tuottavan maa- korkoisia lainoja varten pienviljeli-
10019: seudun omaan piiriin. Sälhkön käyttö vä!hen- jöille heidän talouksiensa sähköistä-
10020: tää maataloudessa ta.pa;htuvaa lhulkkatyötä ja mistä varten.
10021: luo edellytykset siellä vaHitsevan ahlkeruuden
10022: Helsingissä 13 päivänä h~lmikuuta 1953.
10023:
10024: Tahvo Rönkkö. Arvi Ikonen.
10025: Lauri Kaarna. Nestori Kaasalainen.
10026: Toivo Antila. O'rho Kähönen.
10027: 208
10028:
10029: IV,91. - Toiv. al. N:o 79.
10030:
10031:
10032:
10033:
10034: T. Kinnunen ym.: Määrärahasta sähköistämislainoiksi vesistö-
10035: jen rikkomien ja syrjäisten seutujen asukkaille.
10036:
10037:
10038: E d u s k u n n a 11 e.
10039:
10040: Maaseudun sähköistämiseen on sodan jäl- Kun kuitenkin myös vesistöjen rikkomat
10041: keisinä vuosina osoitettu suurta harrastusta ja muut tähän saakka syrjään jääneet seudut
10042: ja sähköverkostoa on onnistuttu levittämään olisi pyrittävä Eittämään sähköverkostojen
10043: jo verrattain laajoille alueille maaseudulla. piiriin, on nyt kiinnitettävä tällaisten aluei-
10044: Sähkövirran saantia maatalouksiin sekä maa- den sähköistämiseen erikoista huomiota. Tässä
10045: seudun pienteollisuudelle onkin pidettävä tarvitaan valtion lainoitusta pitkäaikaisten,
10046: näiden kannattavuuden ja kehityksen välttä- halpakorkoisten lainojen muodossta. Lainan
10047: mättömänä edellytyksenä. saantimahdollisuutta ei ole rajoitettava vain
10048: Suuret maakunnalliset sähköyhtiöt, jotka maanhankintalainsäädännön mukaan asute-
10049: ovat hoitaneet verkostojen rakentamisen ja tuille tilallisille, vaan sama mahdollisuus on
10050: virran jalmlun, ovat saaneet pitkäaikaisia ulotettava nyt myöskin muihin maaseudun
10051: lainoja toimintaansa varten, kuten on tar- asukkaisiin, jotta syrjäisille seuduillekin saa-
10052: peellista ollutkin. Kuitenkin on varsinainen daan muodostumaan koko asujamistoa kos-
10053: sähkön saanti til6ille tullut maatalouden har- kevia sähköistettyjä alueita.
10054: joittajille varsin kalliiksi, eivätkä pääomien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10055: puutteessa läheskään kaikki halulliset ole nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10056: saaneet talouksiaan sähköistetyksi. Erikoi- muksen,
10057: sesti vielä syrjäisimmät ja harvaanasutut sekä
10058: vesistöjen rikkomat seudut ovat jääneet monin että hallitus seuraavien vuosien ta-
10059: paikoin kokonaan sähköistämättä. Maakun- lousarvioita laatiessaan varaisi riittä-
10060: nalliset sähköyhtiötkin ovat luonnollisesti vän suuret määrärahat sähköistämis-
10061: ensinnä pyrkineet sähköistämään sellaisia lainojen myöntämiseen erikoisesti ve-
10062: seutuja, jotka ovat yhtenäisemmin verkostoon sistöjen rikkomie·n ja syrjäisten seu-
10063: liitettävissä ja tiheimmin asuttuja suurempia tujen asukkaille sähkövirran hankin-
10064: kyläkuntia. taa varten tiloilleen.
10065: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
10066:
10067: Toivo H. Kinnunen. Eino Rytinki. Veikko Vennamo.
10068: Antti J. Rantamaa. Niilo Ryhtä. Väinö Rankila.
10069: T. N. Vilhula. Eino Palovesi. Kustaa Tiitu.
10070: Hilja Väänänen. Heikki Soininen. Eino E. Heikura.
10071: J. E. Lampinen. Aino Luostarinen. Edvard Pesonen.
10072: Lauri Solla. K. F. Haapasalo. Atte Pakkanen.
10073: Arvi Ikonen. Aukusti Pasanen. Eeli Erkkilä.
10074: Väinö Kaasalainen. Leo Häppölä. Urho Kähönen.
10075: Yrjö Hautala. Juho Tenhiälä.
10076: 209
10077:
10078: IV,92. - Toiv. al. N:o 80.
10079:
10080:
10081:
10082:
10083: Rönkkö ym. : Ulkoatuodun ja kotimaisen kuparin hinnan-
10084: eron suorittamisesta valtion varoista maaseudun sähköistä-
10085: jiZZe.
10086:
10087:
10088: E d u s k u n n a 11 e.
10089:
10090: Viime vuosina on sä;h!kön saamiseksi pon- Sählröyhtymät ja varsinkin maaseudun
10091: nisteltu syrjäisi:Hä ja maaseutUllllllle vähäva- piensäihköistäjät ovat lkuiltenik:in !käyttäneet
10092: rais1mmilla seuduilla Kainuussa, Lapissa, ulJko'iaista kuparia siinä toivossa, että koti-
10093: KoilHs-Pohjanmaalia ja SwvQSSa. Näirtten maisen ja ulkoatuodun kuparin hinnan erotus
10094: a:lueitten sä!hköistämistä kohtasi vaikea taka- heille valtion varoista korvataan. Kun sulh.-
10095: isku kuparijohdon puutteen muodossa, joiloin danne- ym. yleisiä varoja on huomattava:sti
10096: swtojen muunta:jll!piirien atl.ueil1a seisoivat käytetty normaalisen kaupan mukaisesti ul-
10097: pystytetyt pylväät ty1hjinä lruhoamassa ja llroa tuotujen ta~eiden hintojen aientami-
10098: sisäasennuksiin uhrll!tut lkustll!llnulkset tuotta- seenildn, olisi oikeudenmukaista !käyttää näitä
10099: ma:ttJOinina ·vuosikausia. Kuparin puute joh- varoja ensisijaisesti selilailsen tuotteen !hinta-
10100: tui siitä, että oman maan runsaat kuparimää- eron ma!ksamis·een, jota tuotetta koko kansa-
10101: rät vietiin maasta ulos ja an.n;ettiin kotimaan kunnan hyväksi maasta b.alvemma~lla viedään
10102: teoHisuudel~e niin tarkoin, ettei !kuparia liien- ja vastaavasti yksi ryhmä, maaseudun säh-
10103: nyt maaseudun sähiköistämise'hle. Päästälkseen köistäjät, joutuvat tilalle paljon kalliimmalla
10104: näin aiheutuneesta sä;hköistämisen !lruoileesta hinnalla ulkoa tuottaman.
10105: pisteestä jossain määrin eteenpäin ovat maa- Edel'iä olevan perusteelila eMota.mm.e kun-
10106: seudun sähköyhtymät olleet pakotettuja nioittaen edUSkunnan ;päätettävälksi toivomuk-
10107: hankkimallin ulJk(jlaista !kuparia, jonka hinta sen,
10108: on ollut lä;hes .kalksinmertainen kotimaisen ku-
10109: parin hintaan wrrllittuna. Tämä kuparin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10110: hintojen erotus on nostanutt, vailhdellen eri selvityksen hankkimiseksi siitä, pal-
10111: osissa maata, tariffiyksikön hintaa noin 2,000 jonko maaseudun sähköistämistä var·
10112: -4,000 ma~kaHa ja tietää tämä ikauppapo- ten ulkoa tuotu kupari on ollut koti-
10113: liitttisista syistä johtuva !kustannus maa:seu- maista kuparia kalliimpaa ja tämän
10114: dun sä;hJköistäjHle satoihin mi'ljooniin mark- hinna'neron maksamiseksi valtion va-
10115: koihin nousevan eri!koisma'ksun. roista.
10116: Helsingissä 13 ·päivänä \heLmikuuta 1953.
10117:
10118: Tahvo Rönkkö. Arvi Ikonen.
10119: Toivo Antila. Eino E. Heikura.
10120: Urho Kähönen. Nestori Kaasalainen.
10121:
10122:
10123:
10124:
10125: 27
10126: 210
10127:
10128: IV,93.- Toiv. al. N:o 81.
10129:
10130:
10131:
10132:
10133: A. Kinnunen ym.: H alpakorkoisten lainojen ja avustusten
10134: myöntämisestä Hailuodon yms. kuntien vähävaraisten säh-
10135: köntarvitsilain liittymismaksujen suorittamista varten.
10136:
10137:
10138: E d u s k u n n a ll e.
10139:
10140: ,Oulun läänissä sijaitsevan Hailuodon pitä- Kuten edellä esitetystä käy selville, eivät
10141: jän sähköistäminen on päätetty aloittaa kulu- Hailuodon sähköistäruisestä pääse osallisiksi
10142: van vuoden aikana. Valmistuneen kustan- nykyisten rahoitussuunnitelmien mukaan
10143: nusarvion mukaan tulee sähkönjakeluyhty- kuin saaren varakkaimmat asukkaat. Tämän
10144: mään liittymismaksu olemaan tariffiyksikkö- vuoksi on välttämätöntä, että valtion toimesta
10145: liittyjälle 9,000 markkaa, jolloin on jo otettu järjestetään halpakorkoisia lainoja ja avus-
10146: huomioon valtion avustus. Tämän mukaan tuksia vähävaraisille kuntalaisille liittymis-
10147: sellainen talous, jossa on 3-5 hehtaaria vil- maksujen maksamista varten.
10148: jeltyä maata ja asunnossa 3 huonetta, joutuu Kun monissa muissa kunnissa on tilanne
10149: maksamaan liittymismaksua kuudelta tariffi. samanlainen, niin on tarpeellista, että sa-
10150: yksiköitä yhteensä 51,000 mk. Lisäksi säh- massa yhteydessä ratkaistaan muitakin kuntia
10151: kön ostaja joutuu maksamaan asennus- ym. koskevat samanlaiset asiat.
10152: kustannukset, jotka saattavat nousta lähes Edellä olevan perusteella esitämme edus-
10153: yhtä suuriksi kuin liittymismaksutkin. kunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen,
10154: Liian suurista kustannuksista on ollut seu-
10155: rauksena, että suurimman osan kunnan asuk- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
10156: kaista on ollut pakko jäädä sähkövalohank- siin halpakorkoisten lainojen ja avus-
10157: keen ulkopuolelle. Kun ottaa huomioon, että tuksien järjestämiseksi Hailuodon ja
10158: kunnassa ei ole teollisuuslaitoksia, vaan samanlaisessa asemassa olevien muiden
10159: väestö hankkii erittäin niukan toimeentulonsa kuntien vähävaraisten sähköntarvit-
10160: pienituloisesta kalastuksesta ja maanviljelyk- silain liittymismaksujen rahoittamista
10161: sestä, niin jokainen käsittää, että kuntalais- varten.
10162: ten on mahdotonta saada talouksiinsa sähköä.
10163: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
10164:
10165: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
10166: Ester Häikiö. Irma Torvi.
10167: 211
10168:
10169: IV,94, - Toiv. al. N:o 82.
10170:
10171:
10172:
10173:
10174: Riihimäki ym. : Asiantuntijatoimikunnan asettamisesta ansio-
10175: mahdollisuuksien järjestämiseksi maaseudun työläis- ja
10176: pienviljelijäväelle.
10177:
10178:
10179: E d u s k u n n a 1:J. e.
10180:
10181: Varsin yleisesti pohditaan !kysymystä maa- näitä ,maailta pakenijoita" useasti yhtä suu-
10182: seudun pienviljelijäväen iisäansiOIIlla:hdolU- ret, •kenties joskus suuremm:aMkin elämän vai-
10183: suulksista. Tähän antaa perustel:J.un aiheen keudet, kuin miltä lhei[~ä maaseuduHa entisH!Lä
10184: pienvilje'lijäväen lkeS!ruudessa yihä ilmsvava asuinsijoi'llaan oli.
10185: huo'}estuneisuus siitä, mihin tämän väestön Kun tosiasiallinen tilanne maaseuduilla on
10186: nuoriso voisi sijoittautua rtoimeentuloaan an- sellainen, että pi·envilelijäväen j•a muiden työ-
10187: saitsemaan. Qnihan valtaosa pienti'loistamune läisten lisäansiO!lllafu:loliisuudet rajoittuvat
10188: lkääpiÖ'luon:toisia pienvilljelmiä, jotka eiväJt voi pääasiallisesti ti!lapäisluon:toisiin metsätöilhin,
10189: tarjota toimeentuloa täysi-ilkäisiksi tulleiUe on käyty miettimään !keinoja tämän erpällroh-
10190: lapsille, puhumattakaan sii•tä, että perheen dan korjaamiseksi. Eräissä piireissä on muo-
10191: perustamiseen niissä oloissa olisi minkään- dostunut sellainen käsitys, että teollisuus
10192: laisia malhdoHisuuksia. Tilannetta palhentaa voisi siirtää eräitten tuotteiden va;1mistusta
10193: lisäksi se sei!k1ka, että pienvi~jelijäin täysi- osatyönä maaseudulla valmistettavabi. Kun
10194: ikäisiä lapsia van'hempiensa twlouden yhtey- tämä nähtävästi on teknillisesti vaikeata, he-
10195: dessä teoreettisten määrit~lmien Ili;Uikaan ve- rää tässä yhteyd1l8Sä aivan lkuin itsestään aja-
10196: rotetaan tulosta, jota nämä tosiasia!llisesti ei- tus, miksei .teolUsuuden sijoittamista maaseu-
10197: vät ole saaneet. dulle toteuteta laajemmassa mitassa kuin
10198: Näistä maaseudun ·tyÖ'läisvä<estöille epäedul- nykyään on asian laita.
10199: lisista olosuhteista johtuen ns. maaltapako on EdeH.ä esitetyn perusteella ehdotamme
10200: saanut laajat mittasuhteet. Nuorison on en- eduSkunnan hyvä:ksyttävälksi !toivomuksen,
10201: simmäisenä pakiko .py:r1kiä too~lisuuskeskulksiin
10202: tai muua!lle, mistä luulee toimeentulon parem- että hallitus kiireellisesti asettaisi
10203: min saavansa. liaTVinaisia ·eiväJt myösikään asiantuntijatoimikunnan selvittämään
10204: ole ne twpaukset, 'joUoin pe:rfuooHisen asunto- kysymystä, minkälaisia mahdollisuuk-
10205: tilwliJ.isen on paiklko myydä asuntonsa maa- sia on teollisuustoiminnan laajentami-
10206: seudulla ja siirtyä ikaupunikiin tai johonkin seksi maaseudulle, tai millä muulla
10207: teolHsuuskeSkuikseen teollisuusllaitoksen por- tavalla voitaisiin maaseudun työläis-
10208: tin taakse työvuoroaan odQittamaan. Teol:J.i- ja pienviljelijäväelle järjestää ansio-
10209: suusammatteihin perehtymättÖ'minä !kohtaa mahdollisuuksia.
10210: Helsingissä 4 päivänä lh~1mikuuta 1953.
10211:
10212: Arvo Riihimäki. Antto Prunnila.
10213: Toivo Kujala. Irma Torvi.
10214: Pertti Rapio. Mauri Ryömä.
10215: 212
10216:
10217: IV,95.- Hemst. mot. N:o 83.
10218:
10219:
10220:
10221:
10222: Teir m. fl.: .A.ngående anslag för anskaffning av nya bevak-
10223: ningsfartyg för sjöbevakningen.
10224:
10225:
10226: T i ll R i k s d a g e n.
10227:
10228: Under senaste tid har det väckt stort upp- Smugglingen möjliggöres tili en stor del
10229: seende, att spritsmugglingen tili vårt land därav att vår sjöbevakning icke förfogar
10230: fått en så stor omfattning. Alla laglydiga över ett tiliräckligt antal snabbgående bevak-
10231: medborgare ha med avsky tagit del av nyhe- ningsfartyg.
10232: terna om de stora smugglingsaffärerna, som I anslutning tili det ovan sagda föreslås,
10233: alltjämt synas fortgå. Denna asociala verk- att riksdagen ville besluta hemställa,
10234: samhet är en skam för hela landet och ett
10235: allvarligt hot mot laglydnaden i sam.hället att regeringen i propositionen angå-
10236: genom sin demoraliserande inverkan. Genom ende statsförslaget för år 1954 måtte
10237: de stora förtjänster smugglingen kan ge sina upptaga ett anslag om 30 miljoner
10238: ljusskygga utövare lockar den mången till mark för anskaffning av nya snabb-
10239: sig. gående bevakningsfartyg för sjöbe-
10240: Denna lagstridiga verksamhet kan ej få vakningen.
10241: fortgå, utan samhället bör resolut ingripa.
10242: Helsingfors den 6 februari 1953.
10243:
10244: Grels Teir. Albin Wickman.
10245: Levi Jern.
10246: 213
10247:
10248: IV,9ö. - Toiv. al. N:o 83. Suomennos.
10249:
10250:
10251:
10252:
10253: Teir ym.: Määrärahasta uusien vartioalusten hankkimiseksi
10254: merivartiolaitokselle.
10255:
10256:
10257: E d u s k u n n a ll e.
10258:
10259: Viime aikoina on herättänyt suurta huo- vaan yhteiskunnan on päättäväisesti puutut-
10260: miota väkijuomien maahamme tapahtuvan tava asiaan. Salakuljetus on mahdollista suu-
10261: salakuljetuksen laajuus. Kaikki lainkuuliai- reksi osaksi sen vuoksi, että merivartiolaitok-
10262: set kansalaiset ovat tunteneet inhoa kuulles- sellamme ei ole riittävää määrää nopeakul-
10263: saan suurista salakuljetusyrityksistä, jotka kuisia vartioaluksia.
10264: yhä näyttävät jatkuvan. Tämä yhteiskunnan Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
10265: vastainen toiminta on häpeäksi koko maalle kunnan päätettäväksi toivomuksen,
10266: ja tapoja turmelevan vaikutuksensa vuoksi
10267: se on vakavana uhkana lainkuuliaisuudelle että hallitus ottaisi vuoden
10268: yhteiskunnassa. Hämäräperäisille harjoitta- 1954 tulo- ja menoarvioesitykseensä
10269: jilleen tuottamien__sa suurten tulojen vuoksi 30,000,000 markan määrärahan nopea-
10270: salakuljetus houkuttelee useita. kulkuisten vartioalusten hankkimiseksi
10271: Tämä lainvastainen toiminta ei saa jatkua, merivartiolaitokselle.
10272: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
10273:
10274: Grels Teir. Albin Wickman.
10275: Levi Jern.
10276: 214
10277:
10278: IV,96.- Toiv. al. N:o 84.
10279:
10280:
10281:
10282:
10283: Ala-Kulju ym.: Määrärahasta maakuntaliittojen toiminnan
10284: tukemiseksi.
10285:
10286:
10287: E d u s k u n n a 11 e.
10288:
10289: Maassamme toimii tällä hetkellä 16 maa- dellisella alalla tapahtunut nopea kehitys ja
10290: kuntaliittoa edustaen maamme kummankin yhteistoiminnan tarve tekee maakuntaliitto-
10291: kielialueen historiallisia maakuntia taikka jen toiminnan tärkeäksi, jopa välttämättö-
10292: myöhemmin muodostuneita kulttuuri- ja ta- mäksi kulttuurityöksi. Kunnat ovat tämän
10293: lousalueita. Suuntauduttuaan aikaisemmin yleisesti oivaltaneet ja jossain määrin talou-
10294: lähinnä kotiseututyön harrastamiseen on dellisesti tukeneet maakuntaliittojen toimin-
10295: maakuntaliittojen työ viime vuosikymmenen taa. Samoin on maakuntaliittojen ja kunnal-
10296: aikana suuresti laajentunut ja monipuolistu- listen keskusjärjestöjen, erikoisesti Maalais-
10297: nut kohdistuen erikoisesti kunnalliseen, yh- kuntain Liiton välillä vallinnut mitä kiintein
10298: teiskunnalliseen ja taloudelliseen valistus- ja yhteistoiminta. Maakuntaliittojen työ vaatisi
10299: koulutustoimintaan sekä edustamansa maa- kuitenkin taloudellista tukea enemmän kuin
10300: kunnan sivistykselliseen ja taloudelliseen ke- mitä ne nyt voivat saada tilapäisten keräys-
10301: hittämiseen aloitteiden ja yhteistoiminnan ten ja kuntain jäsenmaksujen avulla. Koska
10302: kautta. Sen lisäksi, että useimmat maakunta- maakuntaliitot suorittavat arvokasta kult-
10303: liitot ovat julkaisseet maakunnallisia histo- tuurityötä mitä moninaisimmilla aloilla ja
10304: rioita ja tutkimuksia, ne ovat järjestäneet tavallaan korvaavat valtiolle kuuluvaa toi-
10305: kunnallispäiviä ja kursseja, kunnallisten mintaa, olisi niiden toiminnan tukemiseksi
10306: toimi- ja luottamushenkilöiden valmennus- myönnettävä tukea valtion varoista.
10307: ja opastustilaisuuksia, tie-, liikenne- ja talous- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10308: pmvia, hoitaneet yhteistoimintaa kansan- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
10309: terveyden ja sairaanhoidon parantamiseksi muksen,
10310: toimialueillaan ja tehneet työtä kouluolojen
10311: ja yleensä sivistysolojen parantamiseksi maa- että hallitus ottaisi vuoden 1954
10312: kunnissa. Maamme läänijaon vanhentunei· tulo- ja menoarvioesitykseen 5,000,000
10313: suus, joka ei tarpeeksi ota huomioon nykyisiä markan määrärahan maakuntaliittojen
10314: talousalueita eikä maakunnallisia kokonai- toiminnan tukemiseksi.
10315: suuksia, ja toisaalta kunnallisella ja talou-
10316: Helsingissä. 11 päivänä helmikuuta 1953.
10317:
10318: Reino Ala-Kulju. Irma Hamara.
10319: Oskari Lehtonen. J. Wirtanen.
10320: Felix Seppälä. Aune Innala.
10321: N. Kosola. Kalle Joukanen.
10322: Erkki Koivisto. T. N. Vilhula.
10323: Kyllikki Pohjala. Toivo Antila.
10324: 215
10325:
10326: IV,97. - Toiv. al. N:o 85.
10327:
10328:
10329:
10330:
10331: Kujala ym.: Anjalankosken voimalaitoksen rakentamisesta.
10332:
10333:
10334: E d u s k u n n a 11 e.
10335:
10336: Voimatalouden kehittämiseen maassamme sellä alueella. Ei tarvittaisi pitkiä siirtojoh-
10337: on viimeisten vuosien aikana kiinnitetty en- toja, joten virran jakelu olisi taloudellista.
10338: tistä enemmän huomiota. Pohjois-Suomeen Asiantuntijoiden arv~on mukaan se vesi-
10339: on rakennettu useita suuria voimalaitoksia. määrä, joka Anjalankoskesta nykyisin juok-
10340: Mainitut toimenpiteet ovat riittävän sähkö- see hukkaan, kehittäisi sähköä n. 60,000,000
10341: voiman turvaamiseksi olleet tarpeellisia. Ih- kWh vuodessa. Määrä ei ole kovin suuri,
10342: mettelyä herättää kuitenkin se, ettei saman- mutta kun sen kulutusmahdollisuudet ovat
10343: aikaisesti ole rakennettu Etelä-Suomessa aivan läheisessä ympäristössä, niin voima-
10344: vielä vapaina olevia vesivoimia, vaikka juuri laitoksen rakentaminen olisi kannattavaa.
10345: täällä voimavajaus on suurin. Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
10346: Kymijoessa olevan Anjalankosken vesivoi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10347: masta omistaa valtio huomattavan osan,
10348: mutta sille osuudelle ei ole vielä rakennettu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10349: voimalaitosta. Tämä on tietenkin vahinko, Kymijoessa sijaitsevam Anjalankosken
10350: sillä voima, jonka tähän rakennettava laitos voimalaitoksen rakentamiseksi.
10351: voisi kehittää, voitaisiin kuluttaa aivan lähei-
10352: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
10353:
10354: Toivo Kujala. Toivo Niiranen.
10355: Eino Rannikkoluoto. Matti KoiVUllen.
10356: Antto Prunnila. Mikko Järvinen.
10357: V. Puumalainen.
10358: 216
10359:
10360: IV,9s.- Toiv. al. N:o 86.
10361:
10362:
10363:
10364:
10365: N. Nurminen ym..: Määrärahasta Ähtävänjoessa olevien H an-
10366: hikosken ja Kirsilänkosken välisen jokialueen syventämi-
10367: seksi.
10368:
10369:
10370: E d u s k u n n a 11 e.
10371:
10372: Vaasan 'läänissä, Lappajärven ja Evijärven Koska sanottujen kuntien vä'eStÖ on paa-
10373: ympäri!llä sijaitsevan järvia!lueen asukasrik- asiassa työläisiä ja pienvilje'lijöitä, eivät he
10374: kaat kunnat, Evijärvi, Lappa;jäTvi, Vimpel.i omatoimisesti voi suoriutua täNaisen suunni-
10375: ja Alajärvi ovat suurissa sähkövirran saanti- telman toteuttamisesta. Silksi olisikin valtion
10376: vaiareuksissa. Tilanteen korjaamiseksi ovwt toimesta suoritettava ainakin sanottujen kos-
10377: sanotut kunnat päättäneet muodostaa järvi- kien välisen jokiosan syvennys. Työn käyn-
10378: alueen kuntien keSkeisen sähiköyhtymän säh- tiin saattamisesta olisi s~in etu, että siten
10379: kövoimalaitoksen ralkentamiseksi Ähtävänjo- saataisiin työtä sanottujen !kuntien ansio-
10380: keen. tyOtä vai~la olevalle väestöll.e.
10381: Ähtävänjoessa olevat Hanhikoski ja Kirsi- Voima'laitoksen raikentaminen Ä'h:tävänjo-
10382: länkoski tarjoavatkin erittäin sopivan paikan keen op tu~lut sitäJkin ajankohtaisemmaksi,
10383: sällrkövoimalaitoksen raJkentaJilliseen. Tä!Llöin koska A!J.ajärven, Viropelin ja Lappajärven
10384: olisi kuitenkin syvennettävä koSkien vä!liliä kuntien sählkövoiman saanti on iheiklkoa.
10385: olevaa jokea noin 3 kilometrin matkalla. Näin Edellä esitettyyn viitaten Efudrotalilllille edus-
10386: sootaisiin koskien yhteinen putouslrorkeus 7 kunnan pää,tetJtäväksi ;toivomuksen,
10387: metriin, joka sellaisena tarjoaisi riittävän
10388: mahdoUisuuden suunnittellu'lle voima'laitok- että hallitus ottaisi vuoden 1954 tulo-
10389: selle. Alustavasti onkin jo iJ.aadittu syventä- ja menoarvioesitykseen 100,000,000
10390: misestä suunnite!J.ma ilrustannusanrioineen. rnarkan suuruisen määrärahan Ähtä-
10391: Tämän kustannusarvion mukaan sanotun vänjoessa olevien Hanhikosken ja Kir-
10392: suunnitelman toteuttaminen tulisi ma:ksamaan silänkosken välisen jokialueen syven-
10393: 100,000,000 markkaa. tämiseksi.
10394: Helsingissä 6 päivänä helmiikuuta 1953.
10395:
10396: N. Nurminen. Albin Wiclonan.
10397: Matti Koivunen. Mikko Järvinen.
10398: V. Puumalainen.
10399: 217
10400:
10401: IV,99.- Hemst. mot. N:o 87.
10402:
10403:
10404:
10405:
10406: Rosenberg m. fl.: Angående utarbetande av en industriali-
10407: seringsplan för H angö stad.
10408:
10409:
10410: T i ll R i k s d a g e n.
10411:
10412: Hangö stad hör tili de orter som, näst det stadens badinrättning för medicinska och
10413: bebyggelsen i Lappland, blivit svårast li- varma had under kriget förstördes, har bad-
10414: dande genom de senaste krigen. Samtliga ortslivet nästan helt lamslagits. Detta har
10415: byggnader led skada. Ett stort antal såväl ytterligare varit ägnat att utarma orten.
10416: enskilda som offentliga byggnader förstör- Stadens tillbakagång och svårigheter kan
10417: des helt. Evakueringen drog med sig ytter- avläsas i dess skattestatistik. Skatteunder-
10418: ligare svårigheter. laget har från år 1938 tili år 1950 stigit
10419: Genom ett intensivt återuppbyggnadsar- 12,15 gånger, medan medelstegringen för
10420: bete har staden, företrädarna för stadens landets städer utgör 19,05 gånger. Utgif-
10421: näringsliv och dess övriga invånare repare- terna har däremot stigit 17,25 gånger. Följ-
10422: rat krigets skadegörelser. Arbetet har V'arit den härav är att skattöret stigit drån 6:40
10423: mycket betungande, dels på grund av den år 1938 till 12 mark år 1952. Skatterna sva-
10424: omfattande ödeläggelsen, dels på grund av rar för c. 60 % av stadens inkomster och
10425: inflationen, som väsentligt berövat krigs- löntagarna erlägger 83 % av skatterna. I
10426: skadeersättningarna deras värde. detta sammanhang må nämnas, att staden
10427: Sedan det egentliga återuppbyggnadsske- investerat 482,000,000 mark i återuppbyg-
10428: det numera kan anses avslutat, kan situatio- ganden.
10429: nen överblickas. Och därvid visar det sig, Ovan angivna sakförhållanden gör det
10430: att Hangö stad och dess innevånare kan begripligt, att stadens invånare gripits av
10431: sägas ha blivit ekonomiskt överansträngda. pessimism men även sökt efter utvägar
10432: Och inte nog med det. Staden har icke att råda bot på svårigheterna. Sålunda rik-
10433: lyckats uppnå ens den position som den tade över 1,000 Hangö-bor senaste höst en
10434: innehade före kriget. Invånarantalet har medborgaradress till Stadsfullmäktige med
10435: sjunkit med över 1,000 personer, de industri- begäran om skyndsamma åtgärder, bl. a. j
10436: ellt anställda från 1,127 personer före kriget syfte att genom en lämplig industrialisering
10437: till 627 personer år 1950. Denna minsk- underlätta stadens svårigheter. I denna
10438: ning beror framförallt på att en del av skrivelse föreslogs, att ,stadsfullmäktige
10439: stadens industrier efter evakueringen inte måtte göra allt vad i dess makt står för att
10440: återvänt, antingen på grund av verksamhe- få staten eller statens metallfabriker att för-
10441: tens uppförande eller dess återupptagande lägga ett skepps- eller pråmvarv till Kop-
10442: på annan ort. Bland företag, som inte åter- näsudden norr om staden eller att bygga
10443: vänt, kan nämnas Ab Granit Oy, Oy Elo Ab, någon motsvarande industri-inrättning på
10444: Finska Margarinfabriken Ab, Hangö Kex orten."
10445: Ab, Finska Glasfabriks Ab. En av följ- Denna av en praktiskt taget enhällig folk-
10446: derna härav har varit den, att den arbets- opinion understödda medborgaradress ger
10447: kraft, som frigjorts efter slutförandet av alltså en antydan om i viiken riktning önsk-
10448: återuppbyggnadsarbetet, icke kunnat syssel- värda åtgärder kunde planläggas och vidtas.
10449: sättas inom staden, som haft permanent ar- Det bör understrykas, att staden Hangö
10450: betslöshet från år 1951. grundats bl. a. i syfte att tjänstgöra som en
10451: Härtill kommer ytterligare en negativ om- speciell vinter- och reservhamn för hela
10452: ständighet av betydande räckvidd. Hangö riket. Efter förlusten av Petsamo är Hangö
10453: var före kriget en populär badort. Efter vår enda praktiskt taget isfria hamn. Staten
10454: 28
10455: 218 IV,119. - Hangon teollistaminen.
10456:
10457:
10458: har som bekant bekostat hamnanläggningar Med hänvisning till ovanstäende föreslår
10459: och magasin. Erfarenheterna visar, att sta- vi, att riksdagen ville besluta hemställa,
10460: den äger förutsättningar att fylla denna
10461: uppgift. Detta kan dock ske endast om att regeringen måtte låta utarbeta
10462: staden i övrigt beredes naturliga möjligheter en industrialiseringsplan för H angö
10463: för tillväxt och utveckling. De av kriget stad med sikte på att allsidigt ut-
10464: förorsakade extraordinära svårigheterna är nyttja stadens möjligheter som hamn-,
10465: dock av den art att de kan övervinnas en- handels- och industriort och i skynd-
10466: dast genom ett planmässigt ingripade från sam ordning påbör.ia byggandet av
10467: det allmännas sida. härför lämpade industrier därstädes.
10468: Helsingfors den 12 februari 1953.
10469:
10470: Gösta Rosenberg. Atos Wirtanen.
10471: 219
10472:
10473: IV,99. - Toiv. al. N:o 87. Suomennos.
10474:
10475:
10476:
10477:
10478: Rosenberg ym.: Teollistamissuunnitelman laatimisesta H an-
10479: gon kaupunkia varten.
10480:
10481:
10482: E d u s k u n n a ll e.
10483:
10484: Hangon kaupunki kuuluu niihin alueisiin, Tämän lisäksi on vielä eräs merkitykselli-
10485: jotka lähinnä Lapin asutusta ovat eniten nen kielteinen seikka. Hanko oli ennen sotia
10486: kärsineet viime sodista. Kaikki rakennukset suosittu kylpypaikka. Kun kaupungin kyl-
10487: vahingoittuivat. Suuri määrä sekä yksityisiä pylaitos, jossa annettiin lääkinnällisiä ja
10488: että julkisia rakennuksia tuhoutui kokonaan. lämpimiä kylpyjä, sodan aikana tuhoutui, on
10489: Evakuointi aiheutti myös vaikeuksia. kylpyläelämä melkein kokonaan lamaantu-
10490: Tehokkaalla jälleenrakennustyöllä ovat nut. Tämä seikka on ollut edelleen omiaan
10491: kaupunki, kaupungin elinkeinoelämän edus· köyhdyttämään paikkakuntaa.
10492: tajat ja sen muut asukkaat korjanneet sodan Kaupungin taantuminen ja vaikeudet ovat
10493: vaurioita. Työ on ollut hyvin raskasta osaksi nähtävissä sen verotilastosta. Verotuspohja
10494: hävityksen laajuuden, osaksi inflaation on vuodesta 1938 vuoteen 1950 noussut 12.15-
10495: vuoksi, joka on huomattavasti vähentänyt so- kertaisesti, samalla kun keskimääräinen
10496: tavahinkokorvausten arvoa. nousu maan kaupungeissa on 19.o5-kertainen.
10497: Kun varsinaista jälleenrakennusvaihetta Menot sen sijaan ovat nousseet 17.25-kertai-
10498: nyt voidaan pitää päättyneenä, on mahdol- siksi. Seurauksena tästä on ollut veroäyrin
10499: lista luoda yleissilmäys tilanteeseen. Tällöin nousu 6: 40: stä vuonna 1938 12 markkaan
10500: havaitaan, että Hangon kaupungin ja sen vuonna 1952. Verot muodostavat noin
10501: asukkaiden voidaan sanoa olevan taloudelli- 60 % kaupungin tuloista, ja palkannauttijat
10502: sesti liikarasittuneita. Eikä tässä kylliksi. maksavat 83% veroista. Tässä yhteydessä
10503: Kaupunki ei ole voinut päästä edes siihen mainittakoon, että kaupunki on investoinut
10504: asemaan, mikä sillä oli ennen sotia. Asukas- 482,000,000 markkaa jälleenrakentamiseen.
10505: luku on laskenut yli 1,000 hengellä, teolli- Yllä mainitut seikat tekevät ymmärrettä-
10506: suuden palveluksessa olevien luku ennen so- väksi, että kaupungin asukkaat on vallannut
10507: tia olleesta 1,127 henkilöstä 627: ään vuonna pessimismi ja että he ovat koettaneet löytää
10508: 1950. Tämä vähennys johtuu ennen kaikkea keinoja vaikeuksien poistamiseksi. Siten yli
10509: siitä, että osa kaupungin teollisuudesta ei ole 1,000 hankolaista lähetti viime syksynä kan-
10510: evakuoinnin jälkeen palannut takaisin joko salaisadressin kaupunginvaltuustolle anoen
10511: toiminnan lakkaamisen johdosta taikka sen kiireellisiä toimenpiteitä mm. siinä tarkoituk-
10512: vireille panemisen vuoksi jollakin toisella sessa, että sopivalla teollistamisella helpotet-
10513: paikkakunnalla. Yrityksistä, jotka eivät ole taisiin kaupungin vaikeuksia. Tässä kirjel-
10514: palanneet, voidaan mainita Ab Granit Oy, mässä esitettiin, että ,kaupunginvaltuuston
10515: Oy Elo Ab, l!'inska Margarinfabriken Ab olisi tehtävä kaikki, mitä suinkin voi,
10516: (Suomen Margariinitehdas Oy), Hangö Kex jotta saataisiin valtio tai valtion metalliteh-
10517: Ab (Hangon Keksi Oy), Finska Glasfabrik taat perustamaan laiva- taikka proomuveis-
10518: Ab (Suomen Lasitehdas Oy). Seurauksena tämö kaupungin pohjoispuolella olevalle
10519: tästä on ollut, että sitä työvoimaa, joka on Kopnäsin niemelle taikka rakentamaan jokin
10520: vapautunut jälleenrakennustyön päättyessä, muu vastaava teollisuuslaitos paikkakun-
10521: ei ole voitu sijoittaa työhön kaupungissa, nalle".
10522: jossa on ollut vuodesta 1951 lähtien pysyvää Tämä käytännöllisesti katsoen yksimieli-
10523: työttömyyttä. sen kansanmielipiteen tukema kansalaisad-
10524: 220 IV,99. - Hangon teollistaminen.
10525:
10526:
10527: ressi antaa viitteen siitä, millä alalla tarpeel- hitykseen. Sodasta aiheutuneet ylimääräiset
10528: lisia toimenpiteitä voitaisiin suunnitella ja vaikeudet ovat kuitenkin senlaatuiset, että
10529: niihin ryhtyä. ne voidaan voittaa ainoastaan valtion taholta
10530: On korostettava, että Hangon kau- tapahtuvalla asiaan puuttumisella.
10531: punki perustettiin mm. siinä tarkoituksessa, Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
10532: että se toimisi koko maan erikoisena talvi- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
10533: ja varasatamana. Petsamon menetyksen· jäl-
10534: keen on Hanko meidän ainoa käytännöllisesti että hallitus laadituttaisi Hangon
10535: katsoen jäistä vapaa satamamme. Valtio on, kaupunkia varten teollistamissuunni-
10536: kuten tunnettua, kustantanut satamalaitteet telman, jossa koetettaisiin kaikin ta-
10537: ja varastosuojan. Kokemukset osoittavat, voin käyttää hyväksi kaupungin mah-
10538: että kaupungilla on edellytyksiä tämän teh- dollisuuksia satama-, kauppa- ja teol-
10539: tävän täyttämiseen. Tämä voi kuitenkin ta- lisuuspaikkana, ja kiireellisesti ryh-
10540: pahtua vain, jos kaupungille muuten luo- tyisi toimenpiteisiin sopivan teollisuu-
10541: daan luonnolliset edellytykset kasvuun ja ke- den perustamiseksi sinne.
10542: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
10543:
10544: Gösta Rosenberg. Atos Wirtanen.
10545: 221
10546:
10547: IV,1oo. - Hemst. mot. N:o 88.
10548:
10549:
10550:
10551:
10552: Henriksson m. fl.: Angående åtgärder för främjande av
10553: Hangö stads utveckling.
10554:
10555:
10556: Till Riksdagen.
10557:
10558: Som känt drabbades Hangö-området och anställda vid Finska Forcit-Dynamits a.n-
10559: dess invånare synnerligen hårt av de två läggning i Bromarv. År 1950 var endast 150
10560: krigen. Som en följd av vinterkriget av- personer anställda vid denna arbetsplats.
10561: träddes området, och dess invånare evakue- I detta sammanhang bör observeras att
10562: rades. När området senare återförenades Hangö inte har någon landsbygd att stöda
10563: med riket, visade det sig att förstörelsen var sig på. Stadens invånare är hänvisade till
10564: fruktansvärd. Ersättningsfrågan har aldrig de arbetsmöjligheter, vilka står att finna
10565: ordnats på ett rättvist och tillfredsställande inom staden.
10566: sätt, trots att den utretts av kommiti~er. En följd av de försämrade utkomstmöjlig-
10567: Ersättningarna, vilka utbetalats enligt den heterna är att emigrationen uppvisat stigande
10568: första ersättningslagen, har varit absolut siffror. År 1951 anhöll 74 personer om hin-
10569: otillräckliga, vilket · försvårat återuppbygg- derlöshetsintyg för resa till annat land med
10570: nadsarbetet. Som ett exempel, ägnat att be- anskaffande av arbete som orsak. I många
10571: lysa detta faktum, kan nämnas ett industri- fall var det hela familjer som lämnade lan-
10572: företag, vilket fick sina anläggningar och det. Under tiden 1. 1.-30. 9. 1952 anhöll
10573: maskiner förstörda genom flygbombarde- 87 personer av samma orsak om hinderlös-
10574: mang i december 1939. Som ersättning för hetsintyg. Också bland denna skara fanns
10575: fastigheten och den förstklassiga maskin- och ett stort antal familjer. Emigrationen från
10576: materialutrustningen erhöll företaget sam- Hangö ökade således under år 1952, medan
10577: manlagt 2,026,000 mark. Kostnaderna för den minskade i andra delar av landet. Män-
10578: återuppbyggnaden steg till betydligt över 12 niskorna flyttade bort för att finna bröd och
10579: miljoner mark, och i omsättningsskatt för utkomst. I allmänhet är det dugligt och
10580: återuppbyggnaden erlade företaget c: a 1.6 arbetsvilligt folk, som söker sig bort från
10581: miljoner mark, dvs. c: a 80 procent av ersätt- staden till främmande länder. Medelåldern
10582: ningsbeloppet. var år 1951 27.s år och 1952 29.5 år.
10583: Många av de industriföretag, vilka efter Tillgängliga siffror visar att hangöbornas
10584: vinterkriget lämnade staden, har inte åter- medelinkomst är lägre än medelinkomsten
10585: vänt. Vilka verkningar detta haft för ortens för invånarna i rikets övriga städer. Det
10586: näringsliv framgår på ett övertygande sätt kommunala skattöret är 13 mark, och lön-
10587: av följande siffror: tagarna betalar 83 procent av kommunal-
10588: År 1938 sysselsatte 34 industriföretag i skatten. Dessa siffror ger ett begrepp om
10589: medeltal 1,025 arbetare och 102 övriga an- vilka problem staden och dess invånare
10590: ställda. Arbetarnas gemensamma avlöning brottas med. Sysselsättningsläget har under
10591: var 15,253,000 mark och industriinrätt- alla efterkrigsåren varit osäkert, och tidvis
10592: ningarnas bruttoproduktion uppgick till har arbetslösheten varit omfattande. De
10593: 92,119,000 mark. År 1950 sysselsatte 30 statliga reservarbetena har ofta varit belägna
10594: företag i medeltal 519 arbetare och 102 an- långt från Hangö-området. Som ett exempel
10595: ställda. Arbetarnas gemensamma avlöning kan nämnas, att staden under vintern 1952
10596: var 99,700,000 mark och den totala brutto- erhöll tillstånd att placera 50 arbetslösa i
10597: tillverkningen 512,900,000 mark. vägarbeten i Lovisatrakten. Ett sådant er-
10598: År 1938 var dessutom c: a 300 hangöbor bjudande kunde de arbetslösa inte begagna
10599: 222 IV,mo. - Hangon kehittäminen.
10600:
10601:
10602: sig av, vilket man mycket väl förstär. I ären gjort stora ansträngningar för att få
10603: februari 1953 är c: a 50 arbetare frän Hangö industriföretag till orten. Ansträngningarna
10604: sysselsatta i vägarbete på sträckan Ekenäs- har dock hittills misslyckats. En möjlighet,
10605: Tenala. som stadens myndigheter redan uppmärksam-
10606: Sädant läget är måste det anses vara klart gjort statsmaikten pä, är att statliga industri-
10607: att staden och de lokala myndigheterna inte företag skulle uppföras i staden. I detta
10608: förmår bemästra de växande svårigheterna. sammanhang bör påpekas, att en industriell
10609: Med hänsyn till att Hangö redan på grund utvMkling i Hangö kräver förbättrade kom-
10610: av sin ställning som synnerligen viktig munikationer med det övriga riket. Hangö-
10611: hamnstad - som vinterhamn kan stadens Hyvingebanan fyller inte de krav ett utbyggt
10612: betydelse inte överskattas - är av största Hangö ställer.
10613: betydelse för hela riket, bör det ligga i statens Med stöd av det som ovan anförts föreslär
10614: intresse att försöka finna möjligheter att vi, att riksdagen ville besluta hemställa,
10615: trygga stadens existens och utveckling. Stats-
10616: makten har hittills gjort mycket litet för att att regeringen skyndsamt måtte
10617: bistä den av krigen så tungt drabbade sta- låta utreda frågarn om på vilket sätt
10618: den, tvärtom har Hangö uppenbarligen för- staten lämpligast kunde främja ut-
10619: summats i jämförelse med andra krigshär- vecklingen i H angö och därmed trygga
10620: jade områden. Hangö har stora förutsätt- stadens ställning som utomordentligt
10621: ningar att utvecklas som industristad, och viktig hamn.
10622: stadens ledning har även under de senaste
10623: Helsingfors den 2 februari 1953.
10624:
10625: G. Henriksson. Bruno J. Sundman.
10626: 223
10627:
10628: IV,1oo. - Toiv. al. N:o 88.
10629: Suomennos.
10630:
10631:
10632:
10633:
10634: Henriksson ym. : Hangon kaupungin kehityksen edistämisestä.
10635:
10636:
10637: Eduskunnalle.
10638:
10639: Kuten tunnettua, Hangon kaupunki ja sen toksella Bromarvissa. Vuonna 1950 oli ai-
10640: asukkaat kärsivät erikoisen raskaasti molem- noastaan 150 henkilöä työssä tässä työpai-
10641: mista sodista. Talvisodan seurauksena luovu- kassa.
10642: tettiin alue ja sen asukkaat evakuoitiin. Kun Tässä yhteydessä on huomattava, että
10643: alue myöhemmin palautettiin valtakunnan Hangolla ei ole mitään maaseutua, johonka
10644: yhteyteen, havaittiin, että hävitys oli kau- se voisi nojautua. Kaupungin asukkaiden on
10645: histuttava. Korvauskysymystä ei ole koskaan turvauduttava niihin työmahdollisuuksiin,
10646: järjestetty oikeudenmukaisella ja tyydyttä- joita on olemassa kaupungissa.
10647: vällä tavalla huolimatta siitä, että komiteoita Yhtenä seurauksena huonontuneista toi-
10648: on ollut sitä selvittämässä. Korvaukset, mitkä meentulomahdollisuuksista on, että paikka-
10649: maksettiin ensimmäisen korvauslain mukaan, kunnalta muutto on osoittanut nousua.
10650: ovat olleet ehdottomasti riittämättömiä, mikä Vuonna 1951 anoi 74 henkilöä esteettömyys-
10651: on vaikeuttanut jälleenrakennustyötä. Eräänä todistusta toiseen maahan matkustamista var-
10652: esimerkkinä, joka on omiaan valaisemaan tätä ten ilmoittaen syyksi työn hankinnan. Useissa
10653: tosiasiaa, mainittakoon eräs teollisuusyritys, tapauksissa ovat kokonaiset perheet jättä-
10654: jonka laitokset ja koneet tuhoutuivat ilma- neet maan. 1. 1.-30. 9. 1952 välisenä aikana
10655: pommituksessa joulukuussa 1939. Korvauk- anoi 87 henkilöä samasta syystä esteettö-
10656: sena kiinteistöstä ja ensiluokkaisista kone- myystodistusta. Myöskin näiden joukossa oli
10657: ja tarvikevarusteista yritys sai yhteensä suuri joukko perheitä. Hangosta tapahtuva
10658: 2,026,000 markkaa. Jälleenrakennuskustan- siirtolaisuus lisääntyi siis vuonna 1952, kun
10659: nukset nousivat huomattavasti yli 12,000,000 se maan muissa osissa väheni. Ihmiset muut-
10660: markan ja liikevaihtoverona jälleenrakenta- tivat pois saadakseen itselleen leipää ja toi-
10661: misesta yritys suoritti n. 1,600,000 markkaa, meentuloa. Yleensä kelvollinen ja työnhalui-
10662: siis noin 80% korvauksen määrästä. nen väki hakeutui kaupungista vieraisiin
10663: Monet niistä teollisuusyrityksistä, jotka maihin. Keski-ikä oli vuonna 1951 27.s
10664: talvisodan jälkeen jättivät 1rnupungin, eivät vuotta ja 1952 29.5 vuotta.
10665: ole palanneet. Mikä vaikutus tällä on ollut Käytettävissä olevat numerot osoittavat,
10666: paikkakunnan elinkeinoelämään, käy vakuut- että hankolaisten keskimääräinen tulo on
10667: tavana tavalla ilmi seuraavista numeroista: pienempi kuin keskimääräistulo maan mui-
10668: Vuonna 1938 toimi kaupungissa 34 teolli- den kaupunkien asukkailla. Kunnallisvero-
10669: suusyritystä, joissa oli keskimäärin 1,025 työ- äyri on 13 markkaa ja palkannauttijat mak-
10670: läistä ja 102 muuta palkattua henkilöä. Työn- savat 83% kunnallisverosta. Nämä numerot
10671: tekijäin yhteinen palkkamäärä oli 15,253,000 antavat käsityksen niistä probleemeista, joita
10672: markkaa ja teollisuuslaitosten bruttotuotanto kaupungilla ja sen asukkailla on. Työllisyys-
10673: nousi 92,119,000 markkaan. Vuonna 1950 oli tilanne on kaikkina sodan jälkivuosina ollut
10674: toiminnassa 30 yritystä, joissa oli keskimää- epävarma, ja ajoittain on työttömyys ollut
10675: rin 519 työntekijää ja 102 muuta palkattua suuri. Valtion varatyöt ovat usein olleet
10676: henkilöä. Työntekijäin yhteinen palkka- kaukana Hangon alueelta. Esimerkkinä voi-
10677: määrä oli 99,700,000 markkaa ja kokonais- daan mainita, että kaupungille vuonna 1952
10678: bruttovalmistus 512,900,000 markkaa. annettiin lupa sijoittaa 50 työtöntä tietyöhön
10679: Vuonna 1938 oli sitä paitsi 300 hanko- Loviisan seuduille. Sellaista tarjousta eivät
10680: laista toimessa Finska Forcit-Dynamitin lai· työttömät voineet käyttää hyväkseen, minkä
10681: 224 IV,1<00. - Hangon kehittäminen.
10682:
10683:
10684: sangen hyvin ymmärtää. Helmikuussa 1953 viime vuosina kovasti ponnistellut saadakseen
10685: on noin 50 työläistä tietyössä Tammisaaren teollisuusyrityksiä paikkakunnalle. Nämä
10686: --Tenholan tieosalla. ponnistelut ovat kuitenkin tähän asti epä-
10687: Kun tilanne on tällainen, täytyy pitää onnistuneet. Yksi mahdollisuus, johon kau-
10688: selvänä, että kaupunki ja paikalliset viran- pungin viranomaiset jo ovat kiinnittäneet
10689: omaiset eivät kykene suoriutumaan kasvavista valtiovallan huomiota, on valtion teollisuus-
10690: vaikeuksista. Huomioon ottaen, että Hanko yritysten perustaminen kaupunkiin. Tässä
10691: jo asemansa puolesta erikoisen tärkeänä sa- yhteydessä on huomautettava, että Hangon
10692: tamakaupunkina - talvisatamana kaupun- teollinen kehitys vaatii parannettuja kulku-
10693: gin merkitystä ei voida liian korkealle ar- yhteyksiä valtakunnan muihin osiin. Hangon
10694: vioida - on koko valtakunnalle mitä merki- -Hyvinkään rata ei täytä laajentuvan
10695: tyksellisin, täytyy olla valtion edun mukaista Hangon asettamia vaatimuksia.
10696: koettaa löytää mahdollisuudet kaupungin Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
10697: olemassaolon ja kehityksen varmistamiseksi. kunnan päätettäväksi toivomuksen,
10698: V aitiovalta on tähän :mennessä tehnyt hyvin
10699: vähän auttaakseen sodan johdosta niin ras- että hallitus kiireellisesti selvityt-
10700: kaita vaurioita kärsinyttä kaupunkia; päin- täisi, millä tavalla valtio sopivimmin
10701: vastoin on Hanko lyöty laimin muihin sodan voisi edistää Hangon kehitystä ja siten
10702: ruhjomiin paikkakuntiin varrattuna. Han- varmentaa kaupungin asemaa erin-
10703: golla on hyvät edellytykset kehittyä teolli- omaisen tärkeänä satamana.
10704: suuskaupungiksi, ja kaupungin johto on
10705: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
10706:
10707: G. Henriksson. Bruno J. Sundman.
10708: 225
10709:
10710: IV,1o1. - Toiv. al. N:o 89.
10711:
10712:
10713:
10714:
10715: Leikola ym.: Toimenpiteistä maamme yleisen tunnetuksi teke-
10716: misen ja erityisesti ulkomaankauppamme edistämiseksi.
10717:
10718:
10719: E d u s k u n n a ll e.
10720:
10721: Maamme riippuvaisuus pääosaltaan varsin lapäistä huomiota herättävät tapahtumat voi
10722: yksipuolisesta vientitavaroiden valikoimasta mitenkään täysin korvata määrätietoisesti,
10723: ja muutamista harvoista päävientitavaroit- taitavasti hoidetun ja nykyaikaisia välineitä
10724: temme suurimmista ostajamaista järkyttää käyttävän, ulkomaille suunnattavan yleisen
10725: lamakausien kohdatessa pahoin kansantalout- ja kaupallisen propagandan vähäisyyttä.
10726: tamme aiheuttaen laajamittaista työttömyyt- Koska propagandan tehokkuus melkoisesti
10727: tä ja tulostason yleistä alenemista. Se jarrut- riippuu siihen käytettävien varojen määräs-
10728: taa myöskin ikauppalaivastomme linjaliiken- tä, voidaan ymmärtää, että tässä suhteessa
10729: teen lisäämiSIIIlahdollisuuksia ja siten vienti- on jääty sangen puutteellisiin toimenpiteisiin
10730: tuloihin verrattavien rahtituloje.n kasvua, niin yksityisten kuin erityisesti valtion ta-
10731: samalla kun suomalaisen linjaliikenteen holla. Menoja suuresti.Jkaan lisäämättä voi-
10732: puuttuminen on puolestaan omiaan kaventa- daan tämän asian hyväksi :kuitenkin tehdä
10733: maan viennin markkina-alueiden ja vienti- paljonkin, ·kun kaikki mahdollisuudet ote-
10734: tavaroiden laadun monipuolistamisen edelly- taan varteen. Esimerkkinä voidaan mainita,
10735: tyksiä. Kun suhdanteet eivät kaikilla mark- että maatamme ja erityisesti sen vientiä mai-
10736: kina-alueilla ja kaikkien tavaroiden suhteen nostavia julkaisuja ja julisteita olisi saatava
10737: muutu täsmälleen samassa suhteessa eikä lä- leviämään ulkomaille nykyistä laajemmassa
10738: heskään aina edes samaan suuntaam, vaimen- mitassa. Ulkomaisen lehdistön uutispalvelua
10739: taisi viennin laadullinen .ja alueellinen moni- voitaisiin ilmeisesti verraten vähin kustan-
10740: puolistamien ulkomaisten suhdannevaiikutus- nuksin tehostaa. RadioläJhetysten mahdolli-
10741: ten tunkeutumista ulkomaankaupan välityk- suuksia on sangen niukasti hyväksi käytetty.
10742: sellä kansantalouteemme niin jyrkkinä ja voi- Näyttelytoimintaa sekä kulttuuritarkoituk-
10743: makkaina kuin nykyisin tapahtuu. Elinkei- sissa että varsinki.Jn kaupallisesti on syytä
10744: noelämämme monipuolistaminen ja laajentu- lisätä edes jossakin määrin. Matkailupropa-
10745: minen riippuu luonnollisesti useista eri teki- gandaa on näissä yhteyksissä muistettava.
10746: jöistä. Haluamme tässä yhteydessä kiinnit- Suomen yleinen tunnetuksitekeminen on
10747: tää eduskunnan huomiota maamme yleisen tähdellistä maailman suopeuden ylläpitämi-
10748: tunnetuksi tekemisen sekä erityisesti kaupal- seksi ja vahvistamiseksi maatamme kohtaan.
10749: lisen ja teknillisen edustuksen riittämättö- Osa edelläluetelluista keinoista vahvistaa
10750: myyteen ulomailla, mikä asiantila on suu- myös vientiedellytyksiä. Laajentuvien ja
10751: rena haittana elinkeinoelämän kehittämisen vahvistuvien pysyvien kauppasuhteiden !kan-
10752: kannalta tarpeellisten vientipyrkimysten nalta on varsinkin nykyisten kaksipuolisten
10753: onnistumiselle. On yleisesti tiedossa, että kauppasopimusten aikana ja niiden lisäksi
10754: Suomen ulkomailla harjoittama maamme voitava vahvistaa maamme ikaupallis-teknil-
10755: tunnetuiksitekeminen yleensä on kovin niuk- listä edustusta ulkomaisilla myynti- ja osto-
10756: kaa ja usein suorastaan sattumanvaraista. markkinoilla. Niin suotavaa kuin onkin, että
10757: Vaikka onkin myönnettävä, että tätä mää- nämä edustajat voisivat valtion palkkaamina
10758: rätietoisen propagandan vähäisyyttä jossakin riippumattomasti palvella koko elinkeino-
10759: määrin korvaavat velanmaksusta, sotakor- elämäämme, tuottanee ulkomaisen kaupallis-
10760: vauksen suorittamisesta, urheiluvoitoista ja teknillisen edustuksemme riittävä laajenta-
10761: eräistä muista seikoista maailman tietoisuu- minen niin suurta valtion menojen lisäystä,
10762: teen leviävät uutismaininnat, eivät nämä ti- että siihen voidaan nykytilanteessa valitetta-
10763: 29
10764: 226 IV,l'Ol. - Maamme tunnetuksi tekeminen.
10765:
10766:
10767: van vähässä määrin turv:autua, vaikka tässä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10768: suhteessa onkin pyrittävä täyttämään edes muksen,
10769: pahimmat tähänastiset aukot. On kuitenkin
10770: mahdollista tukea muullakin tavoin kuin val- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
10771: tion varoilla kaupallis-teknillisen edustuk- tutkimaan, millä tavoin maamme
10772: semme vahvistamista ulkomailla, nimittäin yleistä tunnetuksitekemistä ja erityi-
10773: siten, että yhteistoimin elinkeinoelämän sesti ulkomaankauppamme laajentu-
10774: kanssa edistetään kaupallisesti ja teknillisesti mista voitaisiin edistää sekä kaupal-
10775: pätevien ja kielitaitoisten moraaliltaan moit- listeknillistä edustustamme ulkomailla
10776: teettomien suomalaisten liikemiesten sijoit- vahvistaa, jolloin olisi erityisesti sel-
10777: tumista sopiville vienti- ja tuontimarkki- vitettävä ne mahdollisuudet, miten
10778: noille, jolloin valtion osuus voisi rajoittua sanottuja tarkoitusperiä voitaisiin
10779: esim. konsuliaseman myöntämiseen. edistää valtion menoja ainakaan sa-
10780: Edellä esitettyyu viitaten ehdotamme ikun- nottavasti lisäämättä.
10781: Helsingissä 6 päivänä helmi:kuuta 1953.
10782:
10783: Aare Leikola. Helge Miettunen.
10784: Juho Tenhiälä.. Armas Leinonen.
10785: Harras Kyttä. Irma Karvikko.
10786: 227
10787:
10788: IV,1o2.- Toiv. al. N:o 90.
10789:
10790:
10791:
10792:
10793: Heikura ym.: Eräiden harvaanasuttujen syrjäisten kuntien
10794: vapauttamisesta työttömyystöiden toimeenpanokustannus-
10795: ten suorittamisesta.
10796:
10797:
10798: E d u s k u n n a 11 e.
10799:
10800: On yleisesti tunnettua, että valtion la;ki- laki- ja talousvaliokunnassa kuullut asian-
10801: sääteiset menot tekevät maalaiskuntien tuntijat osoittivat, ilmeisesti erittäin pätevin
10802: taloudessa n. 80 % kuntien kaikista vuotui- perustein, että kaikkien maalaiskuntien va-
10803: sista menoista, joita menoja lakisääteistä pauttaminen voisi viedä kohtuuttomuuksiin
10804: tietä valtiovallan käytön piirissä pyritään ja tämän etuisuuden väärinkäyttöön kun-
10805: jatkuvasti lisäämään. On ilman muuta sel- nissa, joissa on erittäin vauras asutus,
10806: vää, että nämä lakisääteiset menot rasittavat osittain suuriakin teollisuuslaitoksia ja suuria
10807: erikoisen raskaina sellaisten maalaiskuntien veronmwksajia, ja joissa kunnan oma talous
10808: veronmaksajia, joitten talous perustuu pää- on vankalla pohjalla. Nämä asiantuntijat
10809: asialliselta osaltaan tai kokonaan vähäväkis- kuitenkin katsoivat, että työttömyystöi-
10810: ten ym. pienveronmaksajain maksu- ja den kustannuksista vapauttamista ja lieven-
10811: kantokykyyn, joita pääasiassa ovat syrjä- tämistä voitaisiin puoltaa nykyistä enemmän
10812: seutujen harvaan asutut kunnat ja kunnat, harvaanasuttujen ja niiden kuntien kohdalta,
10813: joitten alueilla ei ole lainkaan sanottavia joissa uusiintuvat hallakaudet ja työttömyys-
10814: teollisuuslaitoksia tai suurempia veronmak- ilmiöt ovat usein toistuvia. Laki- ja talous-
10815: sajia. valiokunta, missä po. toivomusaloite oli lau-
10816: Viime aikoina on näitten maalaiskuntien sunnon antamista varten, puolsikin esittä-
10817: rasitteita ja myös asianomaisten kuntien ve- mässään ponnessa näitä asiantuntijain lau-
10818: ronmaksajien rasitteita ollut suuresti lisää- suntoon perustuvia näkökantoja valtiovarain-
10819: mässä ne kuntien työttömyystöitten toi- valiokunnan asettuessa esittäminsä perustein
10820: meenpanosta johtuvat kustannukset, joissa hylkäävälle kannalle ja tyytyen osoittamaan,
10821: valtiovallan työttömyystöitten toimeenpanosta että hakemustietä voivat erinäiset kunnat
10822: annetut säännökset asettavat myös kunnille saada alennuksia tai helpotuksia jo nykyisin
10823: useissa tapauksissa kohtuuttoman suuria vel- säännöksin.
10824: voituksia. Käytäntö kuitenkin on osoittanut, että
10825: Tulkoon esimerkkinä mainituksi, että mm. asianomaisilla kunnilla, niilläkin, joitten
10826: eräässä syrjäisessä n. 5,000 asukkaan kun- alueilla hallakaudet ovat usein toistuvia
10827: nassa työttömyystilanteen hoitaminen n. 3000 ilmiöitä, kuten esim. Pohjois-Satakunnan n.
10828: työttömyyskortistoon hyväksytyn työttömän 12 kunnan alueella v. 1949 ja 1952, jolloin
10829: osalta nykyisten säännösten ja normien mu- hallakauden tuhot ja menetykset kohosivat
10830: kaisesti voi aiheuttaa nyt talvikauden ajalla yhteensä katoarvioiden perusteella yli 230
10831: eli joulukuusta 1952-30/5 -53 välisenä ai- milj. markkaan, on tilanne työllisyyden hoi-
10832: 'kana n. 4,800,000 markan ylimääräiset meno- don kustannusten kannalta muodostumassa
10833: erät kunnan taloudelle vastaavien rasitusten erittäin vakavaksi.
10834: siirtyessä pienille veronmaksajille. Kun nyt verorasitus muutenkin sodan seu-
10835: Asiaan olemme erään eduskunnassa tehdyn raamuksina on sodan jälkeisenä aikana muo-
10836: toivomusaloitteen kautta jo kiinnittäneet dostunut erittäin raskaaksi, jopa maatalous-
10837: eduskunnan huomiota, missä aloitteessa esi- kiinteistötulojen osalta melkoisesti nouse-
10838: tettiin toivomus siitä, että kaikki maalais- vaksi, niin olisi erittäin aiheellista kiinnittää
10839: kunnat voitaisiin vapauttaa työttömyystöiden mm. eduskunnan huomiota mainittuun työt-
10840: toimeenpanon kustannuksista. Kuitenkin tömyystöitten toimeenpanosta johtuvien ve-
10841: 228 IV,1o2. - Syrjäseutujen työttömyystyöt.
10842:
10843:
10844: ronmaksurasitteiden lieventämiseen tai jopa asutut, syrjäiset kunnat, joilla on
10845: vapauttamiseenkin nykyistä laajemmassa joko taloudellisia vaikeuksia tai joit-
10846: mielessä. Tämä helpotus olisi myönnettävä ten alueilla ovat hallakaudet, työttö-
10847: ennen kaikkea niille maalaiskunnille, joissa myysilmiöt ym. lisänneet kuntien ja
10848: hallakaudet ja työttömyys yms. ilmiöt ovat niitten veronmaksajain taloudellisia
10849: lisänneet asianomaisten kuntien ja niitten vaikeuksia, suuremmassa määrässä
10850: veronmaksajain taloudellisia vaikeuksia. ku~'n tähän asti vapautetaan joko koko-
10851: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- naan tai osaksi kuntien työttömyys-
10852: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, töitten toimeenpanokustannuksista.
10853: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
10854: sellaisiin toimenpiteisiin, että harvaan-
10855: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
10856:
10857: Eino E. Heikura. Arvi Ikonen.
10858: Toivo Antila. Arvo Sävelä.
10859: Eeli Erkkilä. Väinö Rankila.
10860: Eino Rytinki.
10861: B.
10862: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista
10863: soosiaaliseen ja sivistykselliseen rakennustoimintaan,; maan-
10864: parannustöihin, maanteiden ja siltojen rakentamiseen ym.
10865: 1
10866:
10867: 1
10868: 231
10869:
10870: IV,lo3. - Rah. al. N:o 1.
10871:
10872:
10873:
10874:
10875: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholistien työhuol-
10876: tolan perustamiseksi Ilmajoelle.
10877:
10878:
10879: E d u s ik u n n a ill e.
10880:
10881: Vuonna 1946 antamassaan m~etinnössä val- esim. denaJturoi;tujen aineiden, pulituurin
10882: tion a!llkolhol~oonitea •esitti arvion, että aJllko- yms. !käyttöön sortuneiden lkohdal!la.
10883: holistihuoltdl:oissa tarvittaffiiin aina!kin 800 Tämän asiaintilan johdosta olisi kiireeNi-
10884: hoitopaikkaa. Tämä arvio pitää edelleenkin sesti ryhdyttävä toimenp~teisiin alkoholistien
10885: paikikansa. Valtion huoltoloissa on nykyään 1laitoshoitoma!hdo1lisuu!ksi~n >lisäämiseksi ni-
10886: 280 hoitopaiikikaa, minkä lisäksi kuntien työ- menomaan sihnälfä,pitä<en ·edellä mainilbtuja
10887: laitoksissa ja yksi•tyffiten ylläpitämissä !ll!Uol- vaikeimrpia twpauksia. Asianturutijwt pitävät
10888: tdloo:issa on 140 ·paNdkaa ~lkolm:listeja varten. tarkoitllikselllffiukaisimtpana ratJkaisuna sitä,
10889: Niiden riittämättömyys selviää siittä, että jo että Ihna;joon työ1aiWksen iäiheisyyteen :raken-
10890: pitemmän aikaa on 300-400 a;WJ.oilistia, nettaisiin ;erityinen lliOin 60-pa:ikikainen alko-
10891: joista suurimmalla osa:lla on lääninrhailli<tulk- holistien työhuolotola. S'en raJken'tamiseen, pe-
10892: sen päätös laitokseen sijoittarrnisesta, saanut rushankintoilhin ja lhoi;tomenoihin vuod<en
10893: odottaa huo:J.topaik1ma. aikana tarvittaisiin 30,000,000 marlklkaa.
10894: Laitos:paik:kojen puulte !heikentää suuresti Kun valtio saa suuria tuiloj~a siitä Hilketoi-
10895: huollon tehoa, sillä aJlkdholistit, jotlka tietä- minna!Sta, jonka uhrien auttamisesta, heidän
10896: vat, ettei :beitä kuitenkaan voida ilaitolkseen perheitt-en'Sä ja ympärisltönsä suoj·elemisesta
10897: sijoittaa, jatkavat •epäisosiaalista elämän- tässä on kysymys, eivä,t truloudellis~t syyt
10898: tapaansa Iaitosmääräyksestä huo1ima<tta. Mui- sa~i oHa <1hdotetun laitOksen aikaansaami-
10899: derukin alkolholistHain ·edellyttämien ooimen~ sen esteenä.
10900: piteiden, llrut-en varoitulksen, ohjauksen ja val- Ede1lä esi-tetyn perusteella e~hdotamme kun-
10901: vonnan vaikutus jää lreilkolksi, kun niiden nioittaen,
10902: tukena ei ole tosiasiaJl~ffita 1laitokseen sijoitta-
10903: misen uhkaa. Niissä oloissa ei myöskään ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1954
10904: ma:hdonista riittävässä laajuudessa a:l!koholis- tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
10905: tien huoltoon sove'}twa välttämättö:rnäksi !kat- kan määrärahan Ilmajoen työlaitoksen
10906: sottua la;jittelua. Erittäin kipeästi tämä puute läheisyyteen suunnitellun alkoholistien
10907: tunnetaan kaikkein vaikeimpien alkoholistien, työhuoltolan perustamiseksi ja yllä-
10908: pitämiseksi.
10909: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
10910:
10911: Toivo Antila. Kerttu Saalasti. Tahvo Rönkkö.
10912: E. M. Tarkkanen. Viljami Kalliokoski. Lauri Solla.
10913: Eino Rytinki. Reino Ala-Kulju. Atte Pakkanen.
10914: Eero Saari. Väinö Tikkaoja. Lennart Heljas.
10915: Eeli Erkkilä. Eino E. Heikura. Yrjö Hautala.
10916: Väinö Rankila. Antti J. Rantamaa. Juho Tenhiälä.
10917: Aare Leikola. J. E. Lampinen. Kalervo Saura.
10918: Kustaa Tiitu. Hilja Väänänen. Mikko Järvinen.
10919: 232
10920:
10921: IV,lo4. - Rah. al. N:o 2.
10922:
10923:
10924:
10925:
10926: H. Miettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta teatterien tek-
10927: nillisiä perusparannuksia varten.
10928:
10929:
10930: E d u s k u il1 n a 11 e.
10931:
10932: Vaildra teatterien valtiolta saamaJt avus- Ilman sitä ei teatterien pyrkimys suurem-
10933: tusmäärärahat ovatkin viime vuosina nous- paan omavaraisuuteen ole mahdollinen, sillä
10934: seet, on se yleisen kustannustason !kohotessa kehityksestä jäljelle jäävinä ne eivät voi
10935: voinut merkitä vain sitä, että teatterit ovat ajanpitkään kilpailla yleisöstä huvittelulai-
10936: vaivoin kyenneet lisäämään henkilökun- tosten kanssa.
10937: tiensa palkkoja ja siten ylläpitämään arvo- Edellä esitetyn perusteella pyydämme
10938: kasta taiteellista toimintaansa. Ajan ja ke- kunnioittaen ehdottaa,
10939: hityksen vaatimat teknilliset ym. peruspa-
10940: rannukset eivät ole olleet mahdollisia. Kui- että Eduskunta ottaisi vuoden 1954
10941: tenkin näyttämötelmhl.ikan edistyessä ja teat- tulo- ja menoarvioon teatterien tek-
10942: terien ollessa vuosikymmeniä taloudellisessa nillisiin perusparannuksiin kiinteän
10943: ahdingossa, on näyttämö-, valaistus- ym. lait- määrärahan 20,000,000 markkaa.
10944: teiden uusiminen tullut välttämättömä;ksi.
10945: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1953.
10946:
10947: Helge Miettunen. R. Hallberg.
10948: Harras Kyttä. Jussi Lappi-Seppälä.
10949: Aukusti Pasanen. Heikki Soininen.
10950: Aare Leikola. Väinö Rankila.
10951: 233
10952:
10953: IV,lo5. - Rah. al. N:o 3.
10954:
10955:
10956:
10957: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoiseksi lai-
10958: naksi Pohjois-Suomen Kristittyjen Orpokotien Kannatus-
10959: yhdistys r. y: lle kansanopiston rakentamista varten.
10960:
10961:
10962: E d u s k u n n a 11 e.
10963:
10964: Tunnettua on, että Pohjois-Suomen Kris- ton suojiin syksy- ja kevätkuukausina, jol-
10965: tittyjen Orpokotien Kannatusyhdistys ry. loin kansanopisto ei ole toiminnassa.
10966: suorittaa erittäin merkitykseLlistä sosiaalista Viime vuonna yhdistys päätt:itkin ryhtyä
10967: huoltotyötä Pohjois-Suomessa. Yihdistyshän rakentamaan Kansanopistoa Räisälän tilalle
10968: ylläpitää Alatornion ja Räisälän lastenko- lastenkodin sisarlaitokseksi ja han'k:ki opis-
10969: teja, joista viimeksimainittu sijaitsee yhdis- ton perustamiselle asianmukaisen hyväksy-
10970: tyksen omistamalla maatilalla Reisjärven misen ja luvan. Suunnitellun opistoraken-
10971: kunnan Kalajan kylässä. Näihin lastenko- nuksen tilavuus on 11,000 m3 ja kustannus-
10972: teihin otetaan vastaan lapsia hoidettaviksi arvio 90 miljoonaa markkaa. Y ritY'ksen
10973: Keski- ja Pohjois-Suomen s~kä Lapin rahoittamiseksi on saatu pam.kkiluottoa 10
10974: alueilta. Yhdistyksen piirissä on lisäksi jo miljoonaa markkaa sekä etupäässä ulkomai-
10975: kauan ollut vireillä suunnitelma kristillisen sia avustusrahoja 7 miljoonaa markkaa,
10976: kansanopiston aikaansaamiseksi Räisälän joiden turvin perustustöitä on jo voitu suo-
10977: lastenkodin sisarlaitokseksi Reisjärvelle, rittaa. Ulkomaisen avun nyttemmin koko-
10978: mikä merkitsisi huomattavaa edistysaSkelta naan lakattua on kansanopiston rakennus-
10979: ei ainoastaan Kalajokilaakson, vaan koko hankkeen läpivieminen yhdisty!k:sen omin
10980: Pohjois-Suomen alueiden nuorisoo sivistys- voimin kuitenkin kohdannut ylivoimaisia
10981: työssä ja ammatillisessa pohjakoulutuksessa. vaikeuksia, joista ei voida sel viintyä ilman
10982: Räisälän lastenikotia voitaisiin opistotyössä valtiovallan tukea.
10983: käyttää hyväksi annettaessa pienten lasten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10984: hoidon opetusta ja tarjoaisi Räisälän maa- nioittaen,
10985: tila lisäksi ensiluoldkaisine brjoineen ja
10986: ajanmukaisim.e tilan- ja taloudenhoitoineen että Eduskunta ottaisi vuoden 1954
10987: erinomaiset mahdollisuudet kansanopiston tulo- ja menoarvioon 73 miljoonan
10988: maatalousopetukselle. Tämän lisäksi ovat markan suuruisen määrärahan annet-
10989: Reisjärven kunnan kansakouluviranomaiset tavaksi pitkäaikaisena halpakorkoisena
10990: kiinnittäneet huomiota siihen, että kansan- rakennuslainana Pohjois-Suomen Kris-
10991: opiston aikaansaamin,en ratkaisisi kansa- tittyjen Orpokotien Kannatusyhdistys
10992: koulujen jatkoluo~kien ammattiopetusta ry: lle kansanopiston rakentamista
10993: koskevan kysymyksen, koska tällainen am- varten.
10994: mattiopetus voitaisiin !keSkittää !kansanopis-
10995: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
10996:
10997: Aaro Kauppi. Jaakko Hakala.
10998: Arvi Ahmavaara. Markus Niskala.
10999: Kerttu Saalasti. Niilo Ryhtä.
11000: Kusti Eskola. Nestori Kaasalainen.
11001: Eeli Erkkilä. Eino Rytinki.
11002: Armas Leinonen. Johannes Wirtanen.
11003: Juho Tenhiälä. M. 0. Lahtela.
11004: Urho Kähönen. Lennart Heljas.
11005: 30
11006: 234
11007:
11008: IV,to6. - Rah. al. N:o 4.
11009:
11010:
11011:
11012: Saariaho ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi
11013: Kymenlaakson Maamieskoulun Kannatusyhdistykselle
11014: Kymenlaakson maamieskoulun rakennussuunnitelman to-
11015: teuttamista varten.
11016:
11017:
11018: E d u s tk u n n a U e.
11019:
11020: Kymenlaakson maamieskoulu, joka vuo- mieskoulun Kannatusyhdistys r. y., johon
11021: desta 1901 on toiminut Kymenlaakson kan- ovat j.äseni!ksi liittyneet mm. Kymenlaaksossa
11022: sanopiston yhteydessä ja vuodesta 1934 eril- sijaitsevat kunnat. Kannatusyhdistys onkin
11023: lisenä yksityisenä kouluna, joutuu jatkuvasti pyrkinyt ripeästi saamaan työnsä päätökseen.
11024: työskentel~mään kouluhuoneiden puutteelli- Niinpä va1tioneuvostol1e osoitettu kirjelmä on
11025: suuden vuoksi erittäin vaikeissa olosuhteissa. johtanut tulokseen siten, että va;ltioneuvosto
11026: Koulu toimii vuokrahuoneistoissa, jotka ovat on kuluvan vuoden helmikuun 6 päivänä pi-
11027: huonossa kunnossa ja täysin riittämättömät tämässiiiän istunnossa päättänyt myydä kan-
11028: niihin tarkoituksiin, mitkä mallimieskoulun natusyhdistykselle Anjalan kartanosta 2.5 ha
11029: toitninnan kohtuullisetkin vaatimukset edel- suuruisen maa-alueen sekä vuokrata loppu-
11030: ~yttäisivät. Tästä johtuen ei kouluun ole osan. Näin on saR!tu onnelliseen päätökseen
11031: voitu ottaa oppilaiksi .läheskään kaikkia pyr- :kauan virei·llä oUut maansaantikysymys.
11032: kijöitä, mistä tietysti on haittaa maatalouden Kuitenkin, •ennenkuin koulu voitaisiin siir-
11033: opiskelutoiminnalle koko Kymell'laaksossa. On tää uuteen sijoituspaikkaansa, olisi rakennet-
11034: syytä mainita, että koulupiiriin kuuluu 12 tava uusi lkoulumkennus. Kannatusyhdistyk-
11035: maalaiskunta&, joissa on noin 15,000 viljel- sen toimesta on hankittu jo piirustukset ja
11036: mää, 110,000 ha :peltoa ja yli 110,000 asu- tehty rakennussuunnitelmllJt, joiden pu()lesta
11037: kasta. Viljelmien keskimääräinen koko on ,työt voitaisiin aloittaa. Koulurakennuksest.a
11038: noin 7 ha. tulisi suunnitelmien mukaan tilavuudeltaan
11039: Valtiovallan tahoUa onkin edellämainittui- 9,000 m3 ja kustannukset on arvioitu kaik-
11040: hin epakohtiin kiinnitetty huomiota ja ryh- kiaan 90 mi1joonaiksi ma1.1kaksi.
11041: dytty toimenpiteisiin niiden .poistamiseksi. Edellä 'esitettyyn viitllJten ehdotamme kun-
11042: Jo vuonna 1936 on eduskunta hyväksynyt nioittaen,
11043: toivomuksen koulun sijoitt&misesta valtion
11044: omist8!llaan Anjalan ka:r:tanoon. Vuonna että Eduskunta ottaisi vuoden 1954
11045: 1946 Anjalan maanlunastuslautakunta vara- tulo- ja menoarvioon rakennuslainwna
11046: sikin koulua varten 105 ha maata, josta pel- 45,000,000 markan määrärahan myön-
11047: toa 26.5 ha sekä Anjalan kartanon rakennuk- nettäväksi Kymenlaakson Maamieskou-
11048: sineen. lun Kwnnatusyhdistykselle Kymen-
11049: Kymenlaakson maamieskoulun uuteen si- laakson maamieskoulun rakennussuun-
11050: joituspaitk:kaan sii·rtämistä ja tarpeellisten nitelman toteuttamista, varten Anjalan
11051: :koulutilojen rakentamista var.ten perustettiin kartanoon.
11052: vuoden 1952 keväällä Kymenlaakson Maa-
11053: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
11054:
11055: Urho Saariaho. Irma Hamara.
11056: Veiklto Jtold[ola. Helena Virkki.
11057: LaUri Kaarna. Heikki Hykkäälä.
11058: V. Kujala. Valto Käkelä.
11059: Juho Heitto. Juho Niukkanen.
11060: 235
11061:
11062: IV,1or. - Rah. al. N:o 5.
11063:
11064:
11065:
11066:
11067: Häppölä ym.: ~Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisek.si
11068: lainaksi Etelä-Hämeen emäntäkoulun perustamista varten.
11069:
11070:
11071: E d u s k u n n a ll e.
11072:
11073: Etelä-Häme on ainoa maakunta Suomessa, Eduskunnan maatalousvaliokunta puolsi
11074: jossa ei ole emäntäJkoulua. Koska maakunnan yksimielisesti rah. al. n:o 9/52 perusteella
11075: tyttärien on vaikea päästä muualla oleviin otettavaksi kuluvan vuoden talousarvioon 40
11076: vastaaviin kouluihin, olisi maakunnan välttä- miljoonan markan lainan sanottuun tarkoi-
11077: mättä saatava oma emäntäkoulu. Sen tarve tukseen, mutta aloite hylättiin valtiovarain-
11078: tuli entistä tärkeämmäksi sen jälkeen, kun valiokunnassa. Saatujen tietojen perusteella
11079: lukuisat karjalaiset viljelijät ovat asettuneet on Kylmäkosken kunnan ja sen ympäristö-
11080: Etelä-Hämeeseen. Edelleen pitäjien sosiaali- kuntien edustajien taholta anottu työttömyys-
11081: lautakunnat kouluttaisivat sotaleskiä ja hei- määrärahoista n. 10 miljoonan markan lainaa
11082: dän tyttäriään emäntäkouluissa, mutta tilan emäntäkoulun perustamistöiden aloittamiseksi
11083: puute on ollut esteenä. ja on tal'koitus aloittaa mainitut työt heti,
11084: Emäntäkoulun kannatusyhdistys osti vuonna jos laina-anomus hyväksytään.
11085: 1949 KylmäJkoskelta Sotkian pysäkin läheltä Yllä olevaan viitaten ehdotamme,
11086: Seppälä-nimisen tilan, jonne on tarkoitus pe-
11087: rustaa mainittu koulu. MaataloushaLlitus on että Eduskunta ottaisi vuoden 1954
11088: ehdottanut kahtena vuotena talousarvioon tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
11089: määrärahaa koulun ra;kennusohj,elman toteut- markan määrärahan halpakorkoisena
11090: tamiseksi, mutta hallitus on jättänyt ne huo- lainana Etelä-Hämeen emäntäkoulun
11091: mioon ottamatta. perustamista varten.
11092: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
11093:
11094: Leo Häppölä. Felix Seppälä.
11095: Lauri Kaarna. Erkki W. Mobell.
11096: Toivo Antila. Eino Raunio.
11097: Kerttu Saalasti. Vieno Simonen.
11098: Juho Tenhiälä. Atte Pakkanen.
11099: Kaino Haapanen.
11100: 236
11101:
11102: IV,1os.- Rah. al. N:o 6.
11103:
11104:
11105:
11106:
11107: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jurvanjärven kui-
11108: vatustöitä varten.
11109:
11110:
11111: E d u s k u n n a ll e.
11112:
11113: Viittaamalla raha-asia-aloitteeseen n: o 12 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11114: (1952 vp.) ja lisäten sen perusteluihin, että
11115: Jurvanjärven kuivatussuunnitelma on nyt että Eduskunta ottaisi vuoden 1954
11116: valmistunut ja että sen mukaan koko tuo tulo- ja menoarvioon 60 miljoonan
11117: alue soveltuu täydelliseksi peltovi:ljelys- markan määrärahan Jurvan kunnassa
11118: alueeksi. Se on kokonaispinta-alaltaan 1,680 olevan Jurvanjärven kuivatustöiden
11119: ha, erittäin hyvää maata, ja antaa siten tun- suorittamista varten.
11120: tuvan lisän pitäjän taloudellisille mahdolli-
11121: suuksille.
11122: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
11123:
11124: Toivo Antila. Mikko Järvinen.
11125: Väinö Tikkaoja. Eeli Erkkilä.
11126: Kustaa Tiitu. Vilho Leivonen.
11127: T. E. Nordström. Arvi Ikonen.
11128: Johannes Wirtanen. Eero Saari.
11129: Nestori Kaasalainen. Reino Ala-Kulju.
11130: 237
11131:
11132: IV,1o9, - Rah. al. N:o 7.
11133:
11134:
11135:
11136:
11137: Jussila ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi lai-
11138: noiksi ammattikalastajille kalastusvälineiden hankkimista
11139: varten.
11140:
11141:
11142: E d u s k u n n a 11 e.
11143:
11144: Kalastajaväestön toimeentuloa haittaavat vaikeat olosuhteet, jotka eräissä tapauksissa
11145: monet vaikeudet, joiden helpottamiseen tar- jo ovat johtaneet ammatista luopumisiin, sekä
11146: vittaisiin valtiovallan toimenpiteitä. Eräs kalastuksen merkitys yleistä ravitsemusti-
11147: helpottava toimenpide olisi valtion halpakor- 'lannetta silmälläpitäen, niin olisi ainakin ki-
11148: koisen lainan myöntäminen vaikeimmassa ta- peimmät kalastajaväestön toimeentuloa hait-
11149: loudeLlisessa asemassa oleville ammattikalas- taavat epäkohdat pyrittävä poistamaan.
11150: tajille. Luoton järjestämisessä voidaan tietenkin
11151: Kalastajaluoton tarve n~kyoloissa on erit- käyttää tarkoituksenmukaisinta tapaa. Mikäli
11152: täin suuri. Pyydysten hinnat ovat nousseet entistä tapaa noudatetaan, olisi varattava ka-
11153: n. 20-25-kertaisiksi. Rannikkoseutujemme lastajaluottoa pitkäaikaiseksi huokeakorkoi-
11154: kalastajat tarvitsevat kipeästi entistä meri- seksi lainaksi Osuuskassojen Keskus Oy:lle
11155: kelpoisempia aluksia kalastuksen siirryttyä siten, että laina saa olla lyhentämättä 10 en-
11156: entistä kauemmaksi avomerelle. simmäistä vuotta, jonka jälkeen sitä vuosit-
11157: Ennen sotaa oli kalastajaluottoa jatkuvasti tain lyhennetään 1/10: lla.
11158: 'liikkeellä 5,000,000 mlk. Kun Osuuskassojen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11159: Keskus Oy:n oli ,lyhennettävä lainaa sitä mu- nioittaen,
11160: kaa kuin kalastajat suorittivat lainansa takai-
11161: sin, ei kalastajaluottoa enää ole. Myös siirto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1954
11162: väkeä varten aikanaan myönnetyt luotot n. tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mark-
11163: 16,000,000 mk on suoritettava takaisin sa- kaa siirtomäärärahana käytettäväksi
11164: massa järjestyksessä, joten puuttuu varoja halpakorkoisena lainana ammattikalas-
11165: uusien luottojen antamiseen myös siirtoväelle. tajille kalastusvälineiden hankkimista
11166: Kun otetaan huomioon kalastajaväestön varten.
11167: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
11168:
11169: Mauno Jussila. Kalervo Saura.
11170: Nestori Kaasalainen. Urho Kähönen.
11171: 238
11172:
11173: IV,no. - Fin. mot. N:o 8.
11174:
11175:
11176:
11177:
11178: Teir m. fl.: Angående anvisande av anslag till understöd ock
11179: lån till yrkesfiskare vid anskaffning av fiskbragder.
11180:
11181:
11182: Till Riksdagen.
11183:
11184: Ett käm:t oeh erkänt falutum är, att iandets förskyllan bliva tvungna att arn;lk:affa sig
11185: fiskar- oeth slkärgårdshefolkn:ing befinner sig nya glesare bragder, som motsvara fiskelagens
11186: i ett mycket belkymmersamt ekonomislkt läge fordringar, och de sakna clronomislka möjlig-
11187: oe:h att denna befoNrningsgrupp iJ:ever i myc- het,er därtiH, borde staten bistå dem i deras
11188: ket anspråikslösa förhå!Uanden. Genom tiil- på grund av lagen uppkomna tvångsläge,
11189: 'k.iomsten a v den nya lagen om fiske, som Ett aHmänt nationalekonomis'kt intresse
11190: trädde i !krart den 1 januari 1952, ha yrlres- päJkallar denna åtgärd, för att fiskerinärigen
11191: fisikarna åswrnlkats nya av iagen päJkallade skaU kunna ostört utövas i vårt land.
11192: utgifter, som de icke lrnnna finansiera. Eniigt I anslutning till det ovansagda föresiås
11193: stadganden i sagda lag ha minimimåtten vördsamt,
11194: på de vanEgaste fiskarterna ihöjts med den
11195: påföijd, att de f:iSkbragder våra yrkesfiskaxe att Riksdagen måtte i statsförslaget
11196: nu !hava e'l'l:er som de redan bestä:llt bliva för år 1954 anvisa 25 miljoner mark
11197: olagliga. Lagen medgiver visserligen en över att användas som understöd och lån
11198: gångstid av tre år, men anskaffandet av mot låg 1·änta till yrkesfiskare vid
11199: nya bragder ställer sig övermäktigt för vår anskaffning av nya fiskbragder i enlig-
11200: fisk:arbefo~kning under en så ilrort tid och het med bestämmelserna i den nya
11201: tiH de höga pris bragderna nu stiga ti[L fiskelagen.
11202: Emedan sålunda yrlkesfiskarna utan egen
11203: Helsingfors den 6 februari 1953.
11204:
11205: Grels Teir. Ture Hollsten.
11206: Arthur Larson. Verner Korsbäck.
11207: Albin Wickman. John Österholm.
11208: Kurt Nordfors. T. E. Nordström.
11209: 239
11210:
11211: IV,11o. - Rah. al. N:o 8. Suomennos.
11212:
11213:
11214:
11215:
11216: Teir ym. : Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja lainoiksi
11217: ammattikalastajille kalastusvälineitten hankkimista varten.
11218:
11219:
11220: E d u s ik u n n a U e.
11221:
11222: Tunnettua j·a tunnustettua on, että syytään on pakko lha;nk1kia itselleen uusi·a
11223: maamme kalastaja- ja saaristoväestö on erit- harvempisilmäisiä 'Pyydyksiä, jotka vastaa-
11224: täin huolestuttavassa taloudellisessa tilan- vat kalastuslain vaatimuksia, ei!kä heillä o!J.e
11225: teessa ja että tämä väestöryihmä elää erittäån siihen taloudellisia ma:hdolEsuuksra, olisi val-
11226: vaatimattomissa oloissa. Uuden ka;lastuslain tion avustettava heitä heidän pakikottiiassaan,
11227: tultua voimaan 1 päivänä tammikuuta 1952 jonlka laki on ailheuttanut. Y leinen kansan-
11228: 1
11229:
11230:
11231: on ammai>tikalastajiHe aiheutettu uusia lain taioudellinen etu ~puoltaa täitä toimenpidettä,
11232: asettamia menoja, joita lhe eivät ~pysty rruhoit- jotta !kaiastuselinkeinoa voitaisiin häi·riöttä
11233: tamaan. Sanotun 1lain säännösten mukaan on 'harjoittaa maassamme.
11234: tavanisimpien kalalajien vähimmäismittoja EdeUä oJevaan viitaten ehdotamme kun-
11235: korotettu, jonka 'Perusteel1a ·amma'ttikailasta- nioi•ttaen,
11236: jiemme nykyisin omistamat tai jo tilaamat
11237: kalastusvälineet tulevat 1aittomi'ksi. Laik:i
11238: 1
11239: että Eduskunta ottaisi vuoden 1954
11240: myöntää tosin kolmen vuoden siil'ltymä:ka;u- valtion tulo- ja menoarvioon 25 mil-
11241: den, mutta uusien pyydysten hankinta tulee joonaa markkaa käytettäväksi avus-
11242: kalastajaväestöHemme ylivoimaiseksi näin tuksiksi ja halpakorkoisiksi lainoiksi
11243: ilyhyenä aikana ja niin ko:rlkeisiin hintoihin, ammattikalastajille uuden kalastuslain
11244: mitä pyydykset nykyisin ma!ksavat. määräysten mukaisten uusien pyydys-
11245: Koska siis ammattili:wlastaji'en ilman omaa ten hankkimiseksi.
11246: Helsingissä 6 päivänä (helmikuuta 1953.
11247:
11248: Grels Teir. Ture Hollsten.
11249: Arthur Larson. Verner Korsbäck.
11250: Albin Wiclonan. John Österholm.
11251: Kurt Nordfors. T. E. Nordström.
11252: 240
11253:
11254: IV,111. - Rah. al. N:o 9.
11255:
11256:
11257:
11258:
11259: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellon sairas- ja
11260: vanhainkodin rakennuslainain maksamista varten.
11261:
11262:
11263: E d u s k u n n a i l e.
11264:
11265: Lapin jälleenrakennusvaiheen aikana tuli läJmainitusta ·lyhy.taikaisesta :luo.tosta. Kun
11266: esille myös sosiaalisten huoltolaitosten raken- näiden lyhytaikaisten luottojen antajat eivä:t
11267: taminen ·hävitety11e aluee1le. Kun Tornionjo- ole hallukkaita enää 'laina-aikaa jatkamaan,
11268: kilaakson kunniHa ei ollut ennestään tällai- joutuvat mainitut kunnat y.lipääsemättömiin
11269: sia huoltolaitoksia, niin valtiovallan kehoi- vaikeuksiin, ellei valtiovalta auta kuntia
11270: tu:ksesta perustettiin kuntainliitto, johon J1h- niistä selviytymään. Paitsi ·edellämainitun
11271: tyivät Ytlitornion, PeHon, Kolarin, Muonion 'lyhyta~kaisen 13 milj. mk: n lainan maksa-
11272: ja Enontekiön kunnat. Kuntainliitto ra~en mista, on kuntain ensi ti:la:ssa suo.ri·tettava
11273: nuttikin myöhemmin näitä viittä kuntaa var- sairas- ja vanhain!k!odin jälkityöt. Laaditun
11274: ten yhteisen sairas- ja vanhairukodin Pelloon. kustannusarvion mukaan jälkitöiden rahoi-
11275: Nämä huoltolaitokset, joista molemmista jäl- tus kohoaa 8.4 milj. mk:aan. Rakennusten
11276: kityö•t ovat vielä kokonaan suorittamatta, rappeutumisen ,estämiseksi niiden suoritus
11277: ovat tähän mennessä .tulleet maksamaan lähes olisi aivan välttämätöntä. Vielä on huomat-
11278: 49 :milj. markkaa. Valtion varoista on saatu tava, etJtä Rovaniemellä olevan asyylilaitok-
11279: rakennusavustusta 25.2 milj. markkaa, joten sen, jonka osalffiaita ikaik>ki edellämainitut
11280: kuntain osalle on jäänyt 23.7 milj. markkaa. kunnat ovat, yhteyteen rakennetun sairas-
11281: Sairas- ja vanhainkodin kuntainliiton jä- kodin rakennustyöt rahoitettiin kaikki val~
11282: senkunnat eivät voineet monien jäLleenraken- tiolta saaduin avustusvaroin. Pellon sairas-
11283: nusvaikeuksien vuoksi rahoittaa osuuttaan, ja vanhain1kodin kuntaosakkaat eivät o:le tä-
11284: vaan ne joutuirvat ottamaan lyhytaikaista ja män ns. Ko1pen:een sairaskodin osa®kaita, jo-
11285: raskaskorkoista lainaa seLviytyäkseen rahoi- rten he eivät ole päässeet osalEs1ksi valtiolta
11286: tuksesta. Myöhemminkään eivät sanotut jä- saadusta rakennusavusta, josta monet parem-
11287: senkunnat taloudellisissa vaikeuksissa kamp- ma~a asemassa oJ.evat kunnat ovat saaneet
11288: paillessaan ole kyenneet täten syntynyttä täysimääräisen valtion rahoituksen sairaspai-
11289: verkaa suorittamaan. Tämä on täysin käsi- koilleen.
11290: tettävää, kun ottaa huomioon, et.tä mainittu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11291: j.en kuntien asukkaat ·ovat ensisijaisesti kau- nioittaen.,
11292: siluontoisista ansiotuloista riippuvaisia, min-
11293: kä johdosta myöskin kuntain verotulot jää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1954
11294: vät ver.rattain välhäisiksi. Kuluneen talvi- tulo- ja menoarvioon 21,400,000 mar-
11295: kauden vaikea työttömyystilanne sekä metsä- kan määrärahan kuntainliiton omista-
11296: hintojen aleneminen ovat näissä kunnissa man Pellon sairas- ja vanhainkodin
11297: saattaneet ·ta,loudellisen aseman entistä hei- rakennuskustannuksista johtuvain lai-
11298: kommaklsi. Näin oHen niillä ei o1e läihivuosina nain maksamista varten.
11299: minkäänlaisia mahdollisuuksia selviytyä edel-
11300: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
11301:
11302: Markus Niskala. Erkki Koivisto.
11303: Lauri Salla. Eino Palovesi.
11304: Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
11305: Eeli Erkkilä.
11306: 241
11307:
11308: IV,112. - Rah. al. N:o 10.
11309:
11310:
11311:
11312:
11313: Leivonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
11314: miseksi Suolahden kauppalasta Kuusan asemalle.
11315:
11316:
11317: E d u s k u 1n n a 11 e.
11318:
11319: Päätöksessään 12 päivältä huhtikuuta täisi huomattavasti Suolahden-Jyväskylän
11320: 1939 n: o 2721 on kulkulaitosten ja ylelilten välimatkaa siitä, mitä se on tällä hetkellä,
11321: töiden ministeriö päättänyt rakennettavaksi kun on kuljettava tie n:o 4:n kautta. Kun
11322: tien Suolahden kauppalasta Kaura-ahon tie on verraten lyhyt, ei tuottane nyt jo
11323: ikautta Kuusan asemalle. Tämä päätös on tässä vaiheessa vaikeuksia tämän tien ra-
11324: perustunut tie- ja vesirakennushallituksen kentaminen. Samalla on mainittava, että
11325: tekemään tielain muikalileen esitykseen ja kun nyt on valmliltumassa Suolahden-Su-
11326: suunnitelmaan n:o T-4479/10532 30 p:ltä miaisten maantie, ollili edellä esitetty tie
11327: joulukuuta v. 1937. luonnollinen jatko tälle tielle.
11328: Tunnetuista symtä jäi tämä päätös vain_, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11329: paperille ja tie on edelleen rakentamatta. nioittaen,
11330: Kun tämän tien rakentamlilella ollili erit-
11331: täin suuri merkitys ei vain paikallis-, vaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1954
11332: myös kauttakulkuliikenteen !kannalta Suo- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
11333: lahden kauppalan ja Kuusan aseman vä- markan määrärahan tien rakentamisen
11334: lillä, ollili jo korkea aika ryhtyä em. mim.is- aloittamiseksi Suolahden kauppalasta
11335: teriön päätöstä toteuttamaan. Tie lyhen- Kuusan asemalle.
11336: Helsingissä 11 päivänä helmi:kuuta 1953.
11337:
11338: Vilho Leivonen. Eino Palovesi.
11339: T. N. Vilhula.
11340:
11341:
11342:
11343:
11344: 31
11345: 242
11346:
11347: IV,us. - Rah. al. N:o 11.
11348:
11349:
11350:
11351:
11352: T. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tappuvirran
11353: lossipaikan salmen kaventamiseksi.
11354:
11355:
11356: E d u s k u 111· n a ll e.
11357:
11358: Viitaten rah. al. n: o 438 perusteluihin markan määrärahan Kangaslammin ja
11359: vuoden 1952 valtiopäivillä (Liitteet ! - Rantasalmen pitäjien rajalla olevan
11360: XII B, sivu 1092), ehdotamme kunnioit- Tappuvirran lossipaikan salmen ka-
11361: taen, ventamiseksi tehdyn suunnitelman to-
11362: että Eduskunta ottaisi vuoden 1954 teuttamista varten.
11363: tulo- ja menoarvioon 17 miljoonan
11364: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
11365:
11366: Toivo B. Kinnunen. Arvi Ikonen.
11367: Lauri Kaarna. Väinö Rankila.
11368: 243
11369:
11370: IV,u4. - Rah. al. N:o 12.
11371:
11372:
11373:
11374: Pakkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkistensalmen
11375: lossireitin rakentamiseksi Korpilahden pitäjässä.
11376:
11377:
11378: E d u s kun n a U e.
11379:
11380: Korpilruhden pitäjässä olevaLla KärJristen- teyksistä. Lossiväylä on aallokolle altis ja
11381: sa1men lossirei,tillä on tärkeä merkitys lähes varsinkin syysmyrskyjen aikana siinä Jiiken-
11382: puolelle Korpilahden ~itäjää sekä koko Lu- nöiminen on suorastaan hengenvaara:Jlista.
11383: hangan pitäj!ä:lle. Mutta tällä tieyhteydtillä Tästä syystä ei lossia voida pimeän aikana
11384: on myös tärkeä yleinen merkitys, sLllä se on myrskyjen vallitessa pitää :lainkaan :kulussa,
11385: [yhin tieyhteys Jyväskylän ja Lahden välillä. mistä maantieliikenteehle aiheutuu 'Varsin
11386: Tämä Korpilahden-Luhangan ikauttakulku- suuria vaikeuksia. Liikenneolojen paranta-
11387: ,tie on jo nyt verrattain vilkkaasti liikennöity; miseksi :lossiliiikenne oHsi siirrettävä nykyisen
11388: päivittäin ajaa siitä useita linja-autovuoroja, lossirpaikan itäpuolella olevaan Tahkosaaren
11389: samaten :kuin kuorma-autoliikennettäkin on ja Muuttosaaren väliseen salmeen. Kun
11390: jo melkoisesti. Liikenteellä olisi kuitenkin muut salmet näiden saarien ja mantereen vä-
11391: :luontaiset edellytykset kasvaa vielä huomat- lillä samalla p.eng;errettäisiin, ilosaiväylä su-
11392: tavasti, sillä tie kulkee luonnonkauniiden pi5tuisi 460 metriksi ja virtaa'Vassa salmessa
11393: seutujen 'läpi, joten matkailuliikenteen kehit- voitaisiin liikennöidä teräsköyden varassa
11394: ilimiseen olisi hyvät edellytykset. Alueen kulkevalla vintturilossilla kaikkina vuorokau-
11395: metsrurikikaUB taas tarjoaisi erinoonaiset mah- den aikoina ja todennäköisesti myös talvella.
11396: dollisuudet puuta'Varaliikenteen 'laajentumi- Lossipaikan siirtoa sekä siihen liittyviä tie-
11397: selle. Suotuisan kehityksen esteenä ovat kui- ja peugerrystöitä koskevan suunnitelman to-
11398: tenkin ~lähinnä nykyiset tieolot, Korospohjan teuttamin,en tuilisi maksamaan n. 81 milj.
11399: ja Kä!'ikisten lossin välinen mäkinen maasto markkaa."
11400: sekä ennen kaikkea ne vaikeudet, joita ilii- Kun nyt vesioilmuslain mukaisen lupapää-
11401: !lrenteellä on KäJ:'ikistensa:lmen ylikulussa. töksen pitäisi olla selvä, ei kulkulaitosvalio-
11402: EdUBtaja Pakkanen ym. tekivät v:n 1952 kunnan mainitsemaa estettä pitäisi enää olla
11403: valtiopäivillä aloitteen, jossa ehdotettiin mää- olemassa. Kyseinen hanke olisi sentähden
11404: rärahaa Kärkistensalmen lossireitin uudel,leen saatava kiireellisesti käyntiin. Mikäli sitä ei
11405: :rakentamisen aloittamiseksi. Vaikka ku1ku- ryhdytä jo v:n 1953 aikana toteut.tamaan
11406: [aitosvaliokunta, jolta valtiovarainvaliokunta työttömyyst;yönä, jollaiseksi se on tiettävästi
11407: pyysi lausuntoa, ehdotti:kin aloirtte·en hyljät- myös merkitty, olisi v:n 1954 tuilo- ja meno-
11408: täväksi, ~lähinnä siksi, ~että vesioikeuslain mu- arvioon saatava sitä tarkoittava määräraha.
11409: kainen lupapäätös vielä silloin puuttui, ~iti Edellä 'esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11410: kyseinen vruliokunta aloitteen tarkoittamaa nioittaen,
11411: toimenpidettä liikennetarpeen vaatimana ja
11412: esitti :lausunnossaan mm. : ,Korpilahden- että Eduskunta ottaisi vuoden 1954
11413: Luhangan maantiellä o1eva, 1,200 m: n le- tulo- ja menoarvioon 81 m~'ljoonan
11414: vyinen Kärkistensalmen Jossiväylä, jossa ny- markan määrämhan Korpilahden pi-
11415: kyisin väilittää !liikennettä moottoriveneen hi- täjässä olevan Kärkistensalmen lossi-
11416: naama 8 tonnin kantoinen lossi, on eräs reitin uudelleen rakentamiseksi.
11417: maamme vaikeimmin hoidettavista lossiyh-
11418: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
11419:
11420: Atte Pakkanen. T. N. Vilhula.
11421: Leo Häppölä. Antti J. Rantamaa.
11422: 244
11423:
11424: IV,u5. - Rah. al. N:o 13.
11425:
11426:
11427: Leivonen ym.: Määrärahan osoittamisesta siltapenkereiden
11428: vahvistamiseksi H ännilänsalmen lossipaikalla Viitasaaren
11429: kunnassa.
11430:
11431: E d u s k u n n a ll e.
11432:
11433: Lossipaikat valtatehllämme ovat esteitä, pitää väylää auki ja lossia normaalisti liiken-
11434: joista olisi mitä pikimmin päästävä. Hyvin teen edellyttämällä tavalla hoitaa. Mm. v: n
11435: lukuisia siltarakennustöitä on ollutkin viime 1952 syksy ja kuluvan vuoden alku antoivat
11436: vuosina työn alla, ja on päästy siihen, että mo- selvän kuvan siitä, kuinka vaikeaksi· liiken-
11437: nille tärkeille liikennepaikoille on saatu sillat teen hoitaminen saattaa käydä huolimatta
11438: lossien asemesta. Valtateillämme on silloitus siitä, että tieviranomaiset tekivät parhaansa
11439: edistynyt niin pitkälle, että tiettävästi Hel- yrittäessään kovien lumipyryjen aikana pitää
11440: singin-Oulun valtatie on ainoa, jolla vielä auki lossiväylää.
11441: on kaksi lossipaikkaa. Näistäkin jo toisen, Lossipaikan leveys on n. 170 m, ja jos tämä
11442: Äänekoskella olevan Mämmensalmen lossipai- väli saataisiin lyhemmäksi, olisi ylikulku
11443: kan siHan rwkentamista koskevat alkutyöt luonnollisesti vaikeinakin vuodenaikoina hel-
11444: ovat käynnissä ja lähivuosina nähtävästi tästä pompaa ja kustannuksiltaan huokeampaa.
11445: 1ossipaikasta päästään. Mutta sitävastoin Näin ollen siltatyötä odoteltaessa olisi pai-
11446: Viitasaaren kunnan alueella sijaitseva, kallaan, että siltapenkereitä salmen molem-
11447: maamme kaikkein vilkkaimmin liikennöity min puolin jatkettaisiin ja samalla vahvis-
11448: Hännilänsalmen lossipai!kka on tällä tiellä tettaisiin ja väylä supistettaisiin 70 metriin.
11449: vuosittain yhäti kasvavan liikenteen esteenä. Näin lyhennetyllä välillä olisi liikenne hel-
11450: Tilaston mukaan kasvoi liikenne viime vuonna pommin hoidettavissa yhäti kasvavaakin lii-
11451: sanotulla ·lossipaikalla 54 % edelliseen vuoteen kennettä ajatellen ja myöskin matkustajien
11452: verrattuna ja saavutti näin ollen sellaiset turvallisuus kasvaisi. Työ olisi myös perus-
11453: mittasuhteet, että sen hoitaminen nykyisen tavaa laatua siltatyötä ajatellen.
11454: lossin avulla tuotti erittäin suuria vaikeuksia. Liikenteen ylläpito näin vilkkaasti liiken-
11455: Hännilänsalmi muodostaa näin ollen pullon- nöidyllä lossipaikalla tulee valtiolle kovin kal-
11456: kaulan tällä päätiellämme, jota ei voida si- liiksi. Jäätie on pakko tehdä aina talvisydä-
11457: vuuttaa, matlmstettiinpa kumpaan suuntaan meksi, mutta senkin teko ja huolto vaativat
11458: tahansa Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. varoja. Hännilänsalmen lassikustannukset
11459: Sitävastoin voidaan liikenne esim. Jyväsky- ovat v:lta 1952 2,460,140 mk. Tämä meno-
11460: lästä pohjoiseen matkustettaessa ohjata joko erä jo vastaa, laskettuna 5 % : n mukaan,
11461: Äänekosken, Sumiaisten tai Saarijärven korkomenoa noin 50 mmk:n pääomalle vuo-
11462: kautta, mutta Hännilänsalmen on yksin sel- sittain, joten tässä, jos missä, olisi valtion
11463: viydyttävä kaikilta näiltä suunnilta käyvästä varojen sijoitus edullista.
11464: liikenteestä. Jos lossipaikka olisi suojaiserrn- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11465: mrulla järvialueella, niin mahdollisuuksia lii- nioittaen,
11466: kenteen hoitamiselle olisi vielä olemassa,
11467: mutta n. 15 km:n pituinen aava järven selkä että Eduskunta ottaisi vuoden 1954
11468: lossipaikan pohjoispuolella on suurena hait- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
11469: tana ei ainoastaan sulan veden aikana, vaan markan suuruisen 'määrärahan silta-
11470: myös talvella lumipyryjen vallitessa, johloin penkereiden vahvistamiseen ja jatka-
11471: huolellisimmillakaan varustelutöillä ei voida miseen Hännilänsalmen lossipaikalla
11472: V iitasaaren kunnassa.
11473: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
11474:
11475: Vilho Leivonen. Eino Palovesi.
11476: T. N. Vilhula.
11477: 245
11478:
11479: IV,u6.- Fin. mot. N:o 14.
11480:
11481:
11482:
11483:
11484: Teir m. fl.: Angående anvisande av anslag för byggande av
11485: en bro över Gertrudsström i Larsmo kommun.
11486:
11487:
11488: T i ll R i k s d a g e n.
11489:
11490: Pä landsvägen Gamlakarleby-Jakobstad- vinter försköts muren 2 centimeter under ti-
11491: V asa befinner sig Gertrudsströms bro i den 28. 2.-7. 3. Genom detta har broloc'ket
11492: Larsmo kommun ungefär 17 kilometer frän börjat luta och ena sidan är nu 9 centimeter
11493: Jakobstad. Bron leder över den cirka 150 me- lägre än den andra, sett i strömriktningen.
11494: ter breda Gertrudsströmmen, som förbinder Vägmyndigheterna ha varit tvungna att
11495: en stor fjärd med havet. I ·bron finnas fyra avstänga trafiken över ena sidan av bron
11496: stycken 5.•5-7.5 meters öppningar och vatten- med ett stängsel. Passagernrna pä bussarna
11497: djupet vid bron är cirka 8 meter. Trafiken må:ste stiga av och gä över bron, vilket för-
11498: frän och genom Gamlakarleby söderut även- svärar trafiken, som blivit en:kelriiktad.
11499: som tl'lafiken frän och genom Jakobstad Emedan det är djupt vatten vid bron och
11500: norrut söker sig huvudsakligen efter denna bromurarna fortfarande röra på sig, kan en
11501: väg, som dessutom dagligen trafikeras av tio- katastrof inträffa när som helst. Om man är
11502: tals bussar samt hundratals lastbilar och under bron när ett fordon passerar, ser man
11503: andra fordon. Denna trafiik har ökat är frän huru bron rör sig. Hall en katastrof inträf-
11504: år och vägsträckan har också börjat anlitas far, bli vägförbindelserna avbrutna för en
11505: av turister. lång tid, ty hyggandet av en reservbro är ett
11506: Ovansagda bro har redan ett tiotal år va- stort företag pä ett dylikt ställe. Enligt med-
11507: rit i dåligt skick och redan är 1935 förord- delande frän Vasa väg- och vattenbyggnads-
11508: nade väg- och vattenbyggnadsstyrelsen, att distrikt måste bron ombyggas helt och hället.
11509: bron skulle närmare undersökas. Resultatet För tryggandet av trafiken, trafiksäkerhe-
11510: av undersökningarna, som insändes till sagda ten och dyrbara människoliv borde en reserv-
11511: styrelse den 28 maj 1937, gav vid handen, att bro ·byggas genast och byggandet av den nya
11512: bron mäste byggas om, och därför föreslogs, bron vidtaga omedelbart. Detta brobygge har
11513: att brobyggandet skulle ske är 1939. Pä upptagits i Vasa väg- och vattenbyggnads-
11514: grund av kriget blev arbetet outfört. distrikts hudgetförslag varje år sedan 1939,
11515: Bromurarna äro av sten och äro uppförda med undantag för 'krigsären, utan att medel
11516: pä sän:kkistor av stock. De översta stockarna anvisats för ändamålet. Av dessa förslag ser
11517: äro flerstädes ovanom lägvattensytan och ha man, huru skyndsamt och nödvändigt detta
11518: härigenom tagit röta. Flera stockar i kistorna brobygge varit redan en längre tid.
11519: ha bortförts av isen och stockflottningarna, Hänvisande till ovanstående föreslä vi,
11520: och stenarna ha ramlat ut ur kistorna pä de
11521: felaktiga ställena. Pä detta sätt har stora att Riksdagen måtte i statsförslaget
11522: häligheter uppstätt under själva stenmurarna, för år 1954 anvisa 15 miljoner mark
11523: vilket igen haft till följd att mänga stenar för byggande av en reservbro och för
11524: fallit ut ur bromurarna, som härigenom bör- påbörjande av arbetena på en ny
11525: jat sätta sig. Vid den andra öppningen söder- landsvägsbro över Gertrudsström i
11526: ifrän har muren förskjutits utät cirka 37 cen- Larsmo kommun på landsvägen Gamla-
11527: timeter. Förskjutningen fortgär, ty senaste karleby-Jakobstad-V asa.
11528: Helsingfors den 4 februari 1953.
11529:
11530: Grels Teir. Albin Wickman. Levi Jern.
11531: 246
11532:
11533: IV,116. - Rah. al. N:o 14. Suomennos.
11534:
11535:
11536:
11537: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
11538: Gertrudsströmin yli Luodon kunnassa.
11539:
11540:
11541: Eduskunnalle.
11542:
11543: Kokkolan-Pietarsaaren-Vaasan maan- luisui 2 senttiä aikana 28. 2.-7. 3. Tämän
11544: tiellä on Luodon kunnassa Gertrudsströmin johdosta on sillan kansi alkanut kallistua
11545: silta noin 17 km:n päässä Pietarsaaresta. ja toinen sivu on nykyisin 9 cm alempana
11546: Silta johtaa noin 150 metrin levyisen kuin toinen, virran suuntaan katsottuna.
11547: Gertrudsströmin yli, joka yhdistää suu- Tieviranomaisten on ollut pakko sulkea lii-
11548: ren ulapan mereen. Sillassa on neljä 5.5- kenne toisesta päästä siltaa esteellä. Linja-
11549: 7.'5 metrin aukkoa, ja veden syvyys sillan autojen matkustajien on poistuttava autosta
11550: kohdalla on noin 8 metriä. Liikenne Kokko- ja käveltävä sillan yli, mikä vaikeuttaa liiken-
11551: lasta ja kaupungin kautta etelään samoin nettä, josta on tullut yksipuolinen.
11552: kuin liikenne Pietarsaaresta ja kaupungin Koska vesi on sillan kohdalla syvä ja silta-
11553: kautta pohjoiseen kulkee etupäässä tätä tietä, palkit jatikuvasti liikkuvat, voi milloin ta-
11554: jolla sitäpaitsi liikennöi päivittäin kymmeniä hansa sattua tuhoisa onnettomuus. Jos on
11555: linja-autoja sekä sadoittain kuorma-autoja ja sillan alla ajoneuvon kulkiessa sen yli, ha-
11556: muita ajoneuvoja. Liikenne on lisääntynyt vaitsee sillan liikkumisen. Jos sattuu onnet-
11557: vuosi vuodelta, ja lisäksi ovat matkailijat al- tomuus, katkeavat tieyhteydet pitkäksi aikaa,
11558: kaneet käyttää tätä tieosuutta. sillä varasillan rakentaminen tällaiseen koh-
11559: Mainittu silta on jo kymmenkunta vuotta taan on suuri yritys. Vaasan tie- ja vesi-
11560: ollut huonossa kunnossa, ja jo v. 1935 mää- rakennuspiirin ilmoituksen mukaan täytyisi
11561: räsi tie- ja vesirakennushallitus, että siltaa silta raJkentaa kokonaan uudelleen.
11562: olisi tarkemmin tutkittava. Tutkimuksen tu- Liikenteen, liikenneturvallisuuden ja kallii-
11563: los lähetettiin sanotulle hallitukselle 28 päi- den ihmishenkien turvaamiseksi olisi vara-
11564: vänä toukokuuta 1937 ja siinä sanottiin, että silta rakennettava heti ja uuden sillan raken-
11565: silta täytyy rakentaa uudelleen. Lisäksi eh- tamiseen ryhdyttävä välittömästi. Tämä sil-
11566: dotettiin, että sillan rakentaminen tapahtuisi lanrakennus on otettu Vaasan tie- ja vesi-
11567: v. 1939. Sodan johdosta jäi työ suorittamatta. rakennuspiirin menoarvioon joka kerran vuo-
11568: Siltapa1kit ovat !kivestä pystytettyinä tu- desta 1939 lähtien sotavuosia lukuunotta-
11569: keista tehdyille uppoarkuille. Ylimmät tukit matta, mutta tarkoitukseen ei ole myönnetty
11570: ovat monin paikoin veden pinnan yläpuolella varoja. Näistä esityiksistä havaitsee, miten
11571: veden ollessa alhaalla, ja tämän vuoksi ne kiireellinen ja välttämätön tämä sillanraken-
11572: ovat alkaneet lahota. Jää ja tukinuitot ovat nus on ollut jo pitkän aikaa.
11573: vieneet mennessään monia arkkujen tukkeja, Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11574: ja vaurioituneissa kohdin ovat kivet vierineet
11575: arkuista. Täten on itse ikivimuurien alle syn- että Eduskunta ottaisi vuoden 1954
11576: tynyt suuria aukkoja, mikä puolestaan on ai- tulo- ja menoarvioon 15 m~"ljoonan
11577: heuttanut monien kivien putoamisen siltapal- markan määrärahan varasillan raken-
11578: keista, jotka täten ovat alkaneet vajota. tamiseksi ja uuden maantiesillan töi-
11579: Etelästä lukien toisen aukon kohdalla on den aloittamiseksi J(okkolan-Pietar-
11580: muuri työntäytynyt ulospäin n. 37 senttiä. saaren-Vaasan maantiellä Luodon
11581: Luisuminen jatkuu, sillä viime talvena muuri kunnassa olevan Gertrudsströmin yli.
11582: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
11583:
11584: Grels Teir. Albin Wickman. Levi J'ern.
11585: 247
11586:
11587: IV,u7. - Rah. al. N:o 15.
11588:
11589:
11590:
11591:
11592: Kujala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylikäytäväsillan ra-
11593: kentamiseksi Inkeroisten Tehtaanmäen ylikäytävälle.
11594:
11595:
11596: Ed uskunnaHe.
11597:
11598: .SippoJan !kunnassa sijaitsevaHa Inkeroisten ovat tasoylikäytävät usein suljettuina; josta
11599: teolilisuusalueeJla on noin 4,000 asukasta. Tä- johtuen maantieliikenteessä talpabJtuu ruuh-
11600: män tiheäiän ,asutun alueen hailki kulkee rvar- kautumista. ·
11601: sin vi1k:kaasti liikennöirty vailtatie, joka Teh- Nämä seikat osoittavat, että ylikäytäväsil-
11602: taanmäen kohdalla ylittää Tampellan teolli- lan ra;kentaminen Inkeroisten Tehtaanmäen
11603: suuslaitoksille johtavan radan sekä Kouvo- tasoylikäytävien tilalle on käynyt väittäimät-
11604: lan-Inkeroisten kaksiraiteisen rautatien. tömä:ksi. Se on ajankohtainen myös sen
11605: Kohdalla, jossa nykyisin sijaitsevat tasoyli- vuoksi, että paikkwJ.rurulwlla on varsin ~aaja
11606: käytävät, on yhdyskunnan vilkkain liikenne. työttömyys.
11607: Suuri osa tehta·an työläisistä joutuu työmat- Sippolan kunta on ikiinnittänyt asiaan
11608: kallaan kulkemaan siitä, ja 'lasten täytyy huomiota ja varannut osaltaan 5 mhljoonaa
11609: kulkea niiden yli kouluun. On tlisäJksi otet- markkaa töiden aloittamista varten. Kun-
11610: tava huomioon, että täimä tie palvelee yhdys- nalla ei kuitenkaan y:ksin ole maili.dollisuutta
11611: liikennettä Kouvolan ja Inkeroisten rvälillä suorittaa näin suurta rakennustyötä, joten
11612: ja myöhemmin tulee jatkumaan Kotkaan on väilttäimätöntä, että rva:ltion tulo- ja meno-
11613: saakka. Kun tasoylikäytävät ovat vielä not- arvioon vuodelle 1954 varataan tarkoitukseen
11614: lkossa, jonka vuoksi liukkaalla !k:eli1lä auton xiittärvä määräraha.
11615: hallitseminen on vaikeata, niin on olemassa Hdellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11616: jatkuva onnettomuuksien uhka.
11617: Rataosalla Kouvoila-In!k:eroinen on myös- että Eduskunta ottaisi vuoden 1954
11618: IJrin varsin vilkas junaliikenne. Kesän aikana, tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
11619: jolloin Kotkan ja Haminan satamissa lasrtaus- markan määrärahan ylikäytäväsillan
11620: ikausi on vil:kkaimmi1laan, kulkee rataosalla rakentamiseksi Inkeroisten Tehtaan·
11621: 80-90 junaa vuorokaudessa. Tämän vuoksi mäen ylikäytävälle.
11622: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
11623:
11624: Toivo Kujala. Antto Prunnila.
11625: Eino Rannikkoluoto. Toivo Niiranen.
11626: Eine Tainio. Matti Koivunen.
11627: 248
11628:
11629: IV,us.- Fin. mot. N:o 16.
11630:
11631:
11632:
11633:
11634: Teir m. fl.: Angående anvisande av anslag till understöd åt
11635: Gamlakarleby stad för byggande av en kaj i Y xpila hamn.
11636:
11637:
11638: T i ll R i k s d a g e n.
11639:
11640: Med hänvisn.ing till motiveringen i fi- upptaga 15 miljoner mark som un-
11641: nansmotion N :o 161 vid 1952 års ri!ksdag derstöd åt Gamlakarleby stad för
11642: föreslå vi, byggande av en kaj i Y xpila hamn
11643: och för utförande av fristående mudd-
11644: att Riksdagen i statsförslaget för ringsarbete i hamnen.
11645: år 1954 under 12 Ht. XII kap. måtte
11646: Helsingfors den 11 februari 1953.
11647:
11648: Grels Teir. Nestori Nurminen.
11649: Albin Wickman. Kurt Nordfors.
11650: Viljami Kalliokosld.
11651: 249
11652:
11653: IV,us. - Rah. al. N:o 16. Suomennos.
11654:
11655:
11656:
11657:
11658: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kokkolan
11659: kaupungille laiturin rakentamiseksi Ykspihlajan satamaan.
11660:
11661:
11662: E d u s k u n n a 11 e.
11663:
11664: Viitaten ,vuoden 1952 valtiopäivillä jäte- vun kohdalle 15 miljoonaa markkaa
11665: tyn raha-asia-aloitteen n: o 161 perusteluihin avustukseksi Kokkolan kaupung~'lle
11666: ehdotamme, laiturin rakentamiseksi Ykspihlajan
11667: satamaan ja erillisen ruoppaustyön
11668: että Eduskunta ottaisi vuoden 1954 suorittamiseksi satg,massa.
11669: tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII lu-
11670: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
11671:
11672: Grels Teir. Nestori N~en.
11673: Albin Wickman. Kurt Nordfors.
11674: Viljami Kalliokosld..
11675:
11676:
11677:
11678:
11679: 32
11680: 1
11681: 1
11682: 1
11683: 1
11684: 1
11685: 1
11686: 1
11687: 1
11688: 1
11689: 1
11690: 1
11691: 1
11692: 1
11693: 1
11694: 1
11695: 1
11696: 1
11697: 1
11698: 1
11699: 1
11700: 1
11701: 1
11702: 1
11703: 1
11704: VALTIOPÄIVÄT
11705: 1953
11706:
11707: LIITTEET
11708: VI
11709: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
11710: TOIVOMUSALOITTEET
11711:
11712:
11713:
11714:
11715: HELSINKI 1953
11716: VALTIONEUVOSTON ~RJAPAINO
11717: Sairaan- ja terveydenhoidon edistämistä, väkijuomayhtiön vuosi-
11718: voiton käyttämistä, lasten- ja kodinhoitajien koulutusta
11719: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
11720: 1
11721: 1
11722: 1
11723: 1
11724: 1
11725: 1
11726: 1
11727: 1
11728: 1
11729: 1
11730: 1
11731: 1
11732: 1
11733: 1
11734: 1
11735: 1
11736: 1
11737: 1
11738: 1
11739: 1
11740: 1
11741: 1
11742: 1
11743: 1
11744: 1
11745: 255
11746:
11747: VI,t. - Lak. al. N:o 42.
11748:
11749:
11750:
11751:
11752: Seppi ym.: Ehdotus laiksi keskussairaalalain muuttamisesta.
11753:
11754:
11755: Eduskunnalle.
11756:
11757: Maamme kunnat kamppailevat nykyisin Kuntien menot terveyden- ja sairaanhoidon
11758: suurten taloudellisten vaikeuksien keskellä. kohdalla olivat vuonna 1951 lähes 3,900 mil-
11759: Lisääntyvien tehtäviensä vuoksi ovat kunnat joonaa markkaa ja sen lisäksi tulivat vielä
11760: jatkuvasti joutuneet korottamaan veroäyrin sairaaloiden rakentamisesta johtuvat pääoma-
11761: hintaa ja tiukentamaan muutenkin verotus- menot, jotka eräinä vuosina ovat jopa ylittä-
11762: taan, ja veronmaksajat ovat joutuneet ase- neet varsinaiset sairaanhoitomenot. Näiden
11763: maan, joka on kestämätön. Tapahtunut kehi- menojen siirtämisellä valtiolle helpotetaan
11764: tys on herättänyt tyytymättömyyttä varsin- tuntuvasti kuntien taloutta ja annetaan niille
11765: kin sen vuoksi, että kunnallisverotuksessa ve- paremmat mahdollisuudet hoitaa kunnille
11766: rotuksen pääasiallinen rasitus lepää palkka- varsinaisesti kuuluvia tehtäviä.
11767: työläisten harteilla. Tästä syystä on välttä- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
11768: mätöntä ryhtyä toimenpiteisiin kuntien ase- kunnioittaen,
11769: man helpottamiseksi siirtämällä yleisiä yh-
11770: teiskunnallisia menoja valtion maksettavaksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11771: Yksi tällaisista menoeristä on sairaalamenot. van lakiehdotuksen:
11772:
11773:
11774:
11775: Laki
11776: keskussairaalalain muuttamisesta.
11777: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 17 päivänä huhtikuuta 1948 annetun kes-
11778: kussairaalalain 5 §, 7 §:n 4 momentti, 11 §:n 2 momentti, 13 §:n 2 momentti ja 18 §:n
11779: 2 momentti sekä muutetaan 1, 2, 3 ja 6 §, 7 §: n 2 ja 3 momentti, 8 §: n 4 momentti,
11780: 10 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 momentti, 12 §:n 1 ja 2 momentti, 14 §:n 1 momentti,
11781: 16 §, 17 §: n 1 momentti, 18 §: n 1 momentti ja 20 § näin kuuluviksi:
11782: 1 §. keskussairaalan nimen, sijaitseruispaikan sekä
11783: Keskussairaalakai nimitetään tässä laissa sen, mitkä kunnat yleistä sairaanhoitoa var-
11784: sairaalaa, joka käsittää vähintään kolme ylei- ten kuuluvat keskussairaalan toiminta-aluee-
11785: sen sairaanhoidon lääketieteellistä erikoisalaa seen ja, samassa yhteydessä tai erikseen,
11786: ja kulkutautiosaston. Keskussairaaloiden ra- mitkä kunnat ovat oikeutetut keskussairaa-
11787: kentaminen ja ylläpitäminen on valtion asia. lasta saamaan 4 §: ssä edellytetyt kulkutauti-
11788: Niiden hallintoon ja käyttöön osallistuvat sairaansijat.
11789: valtion ohella kunnat tässä laissa säädettyjen 3 §.
11790: perusteiden mukaan. Sen jälkeen kuin valtioneuvosto on anta-
11791: nut 2 § : ssä mainitun määräyksen keskussai-
11792: 2 §. raalan toiminta-alueesta, on siihen kuuluva
11793: Kun valtio rakennuttaa uuden 1 §: n mu- kunta oikeutettu saamaan käyttöönsä yleisiä
11794: kaisen keskussairaalan tai laajentaa sellai- sairaansijoja siten, että kunta joko valtion
11795: seksi aikaisemmin toiminnassa olevan sairaa- tahi muusta lääkintöhallituksen hyväksy-
11796: lan, määrää valtioneuvosto kuntia kuultuaan mästä yleisestä sairaalasta saa pysyvän oi-
11797: 256 VI, 1. - Keskussairaalala.ki.
11798:
11799:
11800: keuden nojalla käyttöönsä, maalaiskunta yh- 7 §.
11801: den sairaansijan täyttä seitsemääsataaviittä-
11802: kymmentä ja kaupunki ja kauppala yhden Rakennustoimikunnassa on puheenjohtaja
11803: sairaansijan täyttä kolmeasataaseitsemää- ja neljä jäsentä, joista sisäasiainministeriö
11804: kymmentäviittä henkikirjoitettua asukasta määrää puheenjohtajan ja lääkintöhallitus
11805: kohti ja että sairaansijoista vähintään yksi kaksi jäsentä sekä sairaalan toiminta-aluee-
11806: jokaista alkavaa neljäätuhatta asukasta kohti seen kuuluvat kunnat kaksi jäsentä varamie-
11807: on sairaalassa tai sairaalaryhmässä, joka kä- hineen.
11808: sittää vähintään kolme lääketieteen erikois- Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty keskus-
11809: alaa. sairaalan perustamisesta, koskee myös aikai-
11810: Milloin kunnalla on käytettävänään yleisiä semmin valtion sairaalan tai valtion tarkoi-
11811: sairaansijoja 1 momentin mukaisesti siinä tusta varten hankkiman kunnallisen tai
11812: mainitussa sairaalassa tai jos kunta voi nii- muun sairaalan muuttamista tai laajenta-
11813: den hankkimisesta keskussairaalan ulkopuo- mista keskussairaalaksi tai sen osastoksi.
11814: lelta esittää lääkintöhallituksen hyväksymän
11815: suunnitelman, ei kunta ole oikeutettu niitä 8 §.
11816: saamaan keskussairaalasta, vaan valtio mak-
11817: saa sille näiden sairaansijojen perustamisesta Johtokunnan puheenjohtajana on sairaalan
11818: ja ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset. johtaja ja tämän estettynä ollessa hänen si-
11819: Jollei voida sopia, kuinka monta sairaan- jaisensa. Johtokunnassa on lisäksi neljä jä-
11820: sijaa kunnalle kuuluu keskussairaalasta, mää- sentä varamiehineen. Lisättyyn johtokuntaan
11821: rää siitä valtioneuvosto lääkintöhallitusta ja kuuluu johtokunnan lisäksi perustamiskir-
11822: kuntaa kuultuaan. jassa vahvistettu määrä lisäjäseniä varamie-
11823: hineen. Johtokunnan jäsenistä ja lisätyn
11824: 6 §. johtokunnan lisäjäsenistä sekä kumpaisten-
11825: Keskussairaalan toiminta-alueeseen kuulu- kin varamiehistä lääkintöhallitus maaraa
11826: vien kuntien kanssa on valtion tehtävä pe- puolet ja toiminta-alueeseen kuuluvat kun-
11827: rustamiskirja, jossa määrätään: nat valitsevat samoin puolet kolmeksi vuo-
11828: 1) mitä lääketieteen erikoisaloja sairaala deksi kerrallaan. Kuntien valitsemien lisä-
11829: käsittää; jäsenten varamiehineen tulee tasapuolisesti
11830: 2) kuinka monta yleistä ja kulkutautisai- edustaa sairaalan toiminta-alueen eri osia.
11831: raansijaa sairaalassa vähintään on, huomioon
11832: ottaen, että valtiolla tulee olla kummankin- 10 §.
11833: laatuisia sairaansijoja vähintään kolmannes Keskussairaalan toiminta-alueeseen kuulu-
11834: niiden yhteisestä määrästä; valla kunnalla on pysyvä oi'keus käyttää sai-
11835: 3) kuinka moneen yleiseen ja kulkutauti- raalaa kunnan sairaansijojen lukumäärän
11836: sairaansijaan kukin toiminta-alueeseen kuu- mukaan, ja otetaan kunnan yleisille sairaan-
11837: luva kunta saa käyttöoikeuden; sijoille hoidettavaksi niitä sairaita, joilla on
11838: 4) milloin sairaala on avattava käytettä- kunnassa kotipaikkaoikeus, sekä kulkutauti-
11839: väksi; sairaansijoille yleisvaaralliseen tarttuvaan
11840: 5) kuinka monta lisäjäsentä on lisätyssä tautiin sairastuneita tai sellaisen taudin
11841: johtokunnassa; sekä vuoksi eristettäviä.
11842: 6) muista seikoista, joista perustamiskir-
11843: jassa katsotaan tarpeelliseksi määrätä. 11 §.
11844: Perustamiskirjan allekirjoittavat valtion Kunnalle keskussairaalasta kuuluvien sai-
11845: puolesta sen edustajat ja kunkin kunnan raanSIJOJen käyttämisestä peritään valtion
11846: puolesta siihen valtuutetut edustajat. siviilisairaaloissa voimassa olevan alimman
11847: Milloin keskussairaalaan myöhemmin pe- maksuluokan mukainen maksu.
11848: rustetaan kulkutautiosasto tai sairaalaa muu-
11849: ten laajennetaan, on uusista sairaansijoista 12 §
11850: tehtävä niihin oikeutettujen kuntien ja val- Keskussairaalan toiminta-alueeseen kuu-
11851: tion välillä täydentävä perustamiskirja nou- luva kunta voi valtioneuvoston luvalla saada
11852: dattamalla soveltuvin osin, mitä perustamis- valtiolta yleisen sairaansijan, niin myös siir-
11853: kirjasta edellä on säädetty. ron kautta hankkia toiselta kunnalta yleisen
11854: VI,t. - Seppi ym. 257
11855:
11856: sairaanSIJan, jonka kunta saatuaan lääkintö- 17 §.
11857: hallituksen luvan voi luovuttaa. Kunta, joka ei ole 2 §: n mukaisesti oikeu-
11858: Kulkutautisairaansija voidaan 1 momentin tettu saamaan kulkutautisairaansijoja keskus-
11859: säätämällä tavalla siirtää kunnalle, joka 2 sairaalasta, muodostaa, sen mukaan kuin
11860: § : ssä mainitun määräyksen mukaisesti on valtioneuvosto siitä määrää, jdko yksinään
11861: oikeutettu kulkutautisairaanhoitoa varten tai yhdessä muiden kuntien kanssa kulku-
11862: saamaan kulkutautisairaansijoja. tautisairaalapiirin.
11863:
11864: 14 §. 18 §.
11865: Jos kunta katsoo, että keskussairaalan hal- Kulkutautipiirisairaalan perustaminen ja
11866: linnossa on loukattu kunnan oikeutta taikka yläpitäminen on valtion asia.
11867: etua, voi kunta yhdeksänkymmenen päivän
11868: kuluessa siitä, kun kunta on saanut tiedon 20 §.
11869: oikeutensa tai etunsa loukkauksesta, saattaa Milloin kuntien 4 § :n mukaisia kulku-
11870: asian lääninhallituksen ratkaistavaksi. tautisairaansijoja ei ole määrätty keskussai-
11871: raalasta, on kulkutautisairaalalaitoksen jär-
11872: 16 §. jestäminen tämän lain mukaisesti loppuun
11873: Ennen kuin sairaala, josta kunta 3 § : n 2 suoritettava viimeistään kahdeksan vuoden
11874: momentin mukaisesti saa saman pykälän 1 kuluessa lain voimaantulosta lukien.
11875: momentissa säädettyjä sairaansijoja, perus- Milloin kuitenkin katsotaan, että kunta
11876: tetaan tai sitä muutetaan taikka laajenne- saa edellisessä momentissa mainitut sairaan-
11877: taan, on rakennuspiirustU'ksille hankittava sijat myöhemmin perustettavassa keskussai-
11878: lääkintöhallituksen vahvistus. Laitosta äl- raalassa, tai milloin lykkäystä muusta syystä
11879: köön otettako käytäntöön, ennen kuin lää- pidetään välttämättömänä, voi valtioneuvosto
11880: kintöhallitus on sen tarkoitukseensa hyväk- pitentää 1 momentissa mainittua määräaikaa
11881: synyt. enintään viidellä vuodella.
11882:
11883: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
11884:
11885: Usko Seppi. Antto Prunnila.
11886: Kaino Haapanen. Lauri Myllymäki.
11887: Mikko J'årvinen. Matti Meriläinen.
11888: Esa Hietanen.
11889:
11890:
11891:
11892:
11893: 33
11894: 258
11895:
11896: VI,2. - Lak. al. N:o 43.
11897:
11898:
11899:
11900: Kulovaara ym.: Ehdotus laiksi tuberkuloosilain muuttami-
11901: sesta.
11902:
11903: E d u s k u n n a 11 e.
11904:
11905: Syyskuun 3 päivänä 1948 annettu tuber- sityiset kunnat voisivat yhteisesti ylläpitää
11906: kuloosilaki merkitsi monessa suhteessa huo- tällaista ammattioppilaitosta. Tämän vuoksi
11907: mattavaa edistysaskelta tuberkuloosin vas- olisi säännös ammattioppilaitoksesta poistet-
11908: tustamistyön järjestämisessä. Sen kokemuik- tava 4 § :stä ja sijoitettava lain 7 § :ään.
11909: sen perusteella, mikä laista sen voimassaolo- 4 a §. Voimassa olevassa la.issa ei ole sään-
11910: aikana on saatu, on myös todettava lain pää- nöstä siitä, mihin keskusparantolaan potilas
11911: osiltaan ra:kentuvan oikeille periaatteille. on otettava hoidettavaksi. On katsottava, että
11912: Lain täytäntöönpanon yhteydessä on kuiten- velvollisuus hoitopaikan hankkimiseen kuu-
11913: kin toisaalta käynyt ilmi, että lain eräät yk- luu sille kunnalle, jossa potilas on kulumassa
11914: sityiskohdat ovat sellaisia, että ne kaipaavat olevan vuoden alussa ollut henkikirjoitettava
11915: muuttamista. Myös Tuberkuloosiparantolain eli jossa hänellä siis on kunnallislain (642/48)
11916: Keskusyhdistys, johon maamme kaikki tuber- 6 § :ssä tavkoitettu laillinen kotipaikka. Tä-
11917: kuloosiparantolat kuuluvat, pitää kysymyk- män vuoksi olisi uuteen 4 a § : ään otettava
11918: sessä olevien lainkohtien muuttamista tar- säännös siitä, että keskusparantolaan otetaan
11919: peellisena. Tämän mukaisesti ehdotammekin hoidettavaksi ensisijaisesti niitä potilaita,
11920: voimassa olevaa tuberkuloosilakia muutetta- joiden puolesta keskusparantolassa paikkoja
11921: vaksi jäljempänä esitetyllä tavalla. omistava ikunta on antanut maksusitoumuk-
11922: 4 §. Tuberkuloosilakia säädettäessä on tar- sen tai joilla on sellaisessa kunnassa laillinen
11923: koituksena ilmeisesti ollut, että tuberkuloosi- kotipaikka.
11924: toimisto muodostaa hallinnollisen kokonai- 7 §. La1in 7 §: n 1 momentissa o~keutetaan
11925: suuden, niin että yksi sen toimipaikoista olisi kunnat ylläpitämään kunnansairaalain yhtey-
11926: päätoimisto ja muut osastoja sekä päätoimis- teen perustettuja tuberkuloosiosa.stoja. Tätä
11927: ton lääkäri johtavassa asemassa muihin lää- säännöstä olisi niin laajennettava, että tuber-
11928: käreihin nähden. Käytännössä on asia kui- kuloosiosasto voitaisiin perustaa myös kun-
11929: tenkin järjestetty siten, että kaikki tuberku- nalliskodin sairasosaston yhteyteen.
11930: loositoimiston osastot ovat keskenään saman- Tämän pykälän 2 momentiiksi olisi otet.ltava
11931: arvoisia ja rinnakkaisia, niin että kukaan tu- edellä 4 § :n kohdalla käsitelty säännös tu-
11932: berkuloositoimiston lääkäreistä ei ole esimies- berkuloosi-invaliidien ammattioppilaitoksen
11933: asemassa torisiin nähden. Tätä järjestysmuo- ylläpitämisestä.
11934: toa, joka on otettu lääkintöhallituksen vah- 14 §. Voimassa olevan lain mukaan voi-
11935: vistamiin tuberkuloositoimistojen ohjesään- daan ympäristölleen tartunnanvaarallinen
11936: töihinkin, on pidettävä asianmuikaisena. Jotta tuberkuloosia sairastava henkilö, joka laimin-
11937: käytäntö ei olisi ristiriidassa lain kanssa, lyö noudattaa hänelle annettuja määräyksiä
11938: olisi lain 4 §: ää ni,in muutettava, että piirissä ja ohjeita, terveydenhoitolautakunnan mää-
11939: on oltava tarvittava määrä tuberkuloositoi- räyksestä sijoittaa parantolaan tai muuhun
11940: mistoja. hoitolaito:kseen. Tätä säännöstä olisi niin sel-
11941: Lain 4 § : ssä säädetään nykyään myös, että vennettävä, että määriteltäisiin mainitun oi-
11942: tuberkulodsiparantolaan voi liittyä erillisenä keuden kuuluvan sa;iraan henkilön koti- ja
11943: osastona tuberkuloosi-invaliidien ammattiop- oleskelukuntien terveydenhoitolautakunnille.
11944: pilaitos. On kuitenkin ilmeistä, että tuber- 25 §. Ny!k:yään voidaan toisesta tuberku-
11945: kuloosipiiri on liian pieni alue ammattioppi- loosipiiristä olevalta potilaalta periä päivä-
11946: laitoksen ylläpitoa varten. Sitä vastoin olisi maksuna enintään 50 sadalta säännönmu-
11947: laissa säädettävä mahdolliseksi se, että useam- kaista :päivämwksua suurempi määrä. Kun
11948: mat tuberkuloosipiirien kuntainliitot tai yk- tämä korotettu päivämaksuilman ei riitä peit-
11949: VI,2.- Kulovaara ym. 259
11950:
11951: tämään edes pääosaa kuntainliiton jäsenkun- mainittava tässä perustamiskustannuksien
11952: tien kannettavaksi jäävästä keskusparantolan valtion apua koskevassa pykälässä.
11953: kunnossapito- ja käyttökustannusten osuu- 29 §. Kunnossapito- ja käyttökustannuk-
11954: desta, joutuvat jäsenkunnat ottamaan osaa siin saa tuberikuloosi-invaliidien ammattioppi-
11955: myös toisesta piiristä olevan potilaan hoito- laitos nykyisen lain mukaan saman valtion-
11956: kustannuksiin. Tämä saattaa olla omansa avun kuin muutkin keSkusparantolan osastot.
11957: vaikuttamaan sen, että keskusparantolaan ei Kun ammattioppilaitoksen kustannukset kui-
11958: oteta potilaita toisista piireistä silloinkaan, tenkin ovat erilaiset kuin keskusparantolan,
11959: vaikka siihen muutoin olisi mahdollisuuksia. ei niihin annettavan valtionavun perusteeksi
11960: Toisaalta ei toisesta piiristä olevaa potilasta voi panna keslrusparantoloiden keskimääräis-
11961: voida kohtuudella velvoittaa maksamaan ny- ten hoitopäiväJkustannusten mukaan vahvis-
11962: kyistä suurempaa päivämaksua. Tämän vuoksi ltettua määrää. Sen vuoksi olisi ammattioppi-
11963: olisi 25 §: ään tehtävällä muutoksella sallit- laitoksen kunnossapito- ja käyttökustannuk-
11964: tav·a sellainen menettely, ~ttä toiseen piiriin siin annettava valtionapua hyväksyttävien
11965: kuuluvalta kunnalta, joka pyytää potilaan todellisten kustannusten mukaan niin kuin
11966: ottamista keskusparantolaan, olisi voitava ot- tuberkuloositoimiston osalt:akin on voimassa.
11967: taa sitoumus erityisen lisämaksun suorittami- Tätä tarlooittava lisäys olisi sen vuoksi teh-
11968: sesta keskusparantolalle potilaan hoidosta. tävä t.:1.hän pykälään.
11969: Tätä lisämaksua ei kunta vois~ velkoa poti- 35 §. Voimassa olevassa laissa säädetään
11970: laalta eikä hänen elatusvelvollisilta omaisil- kunnissa suoritetuista yleisistä tubertkuloosi-
11971: taan. Lisämaksun määräämisperusteet olisi tarkastuksista ja -tutkimuksista .kuntainHi-
11972: sisäasiainministeriön vahvistettava ottaen tolle aiheutuvien kustannusten jakamisesta
11973: huomioon, ettei itoisen piirin lnmnalta mis- kuntien kesken. Tästä suhteellisen pienestä
11974: saan tapauksessa sms1 periä lisämaksuna menoerästä on näin annettu yksityiskohtai-
11975: enempää kuin se määrä, mikä kysymyksessä nen säännös, vaikka kaikkien muiden kun-
11976: olevan potilaan osalle laskettavista keskuspa- tainliiton menojen jakaminen kuntien kesken
11977: rantolan kunnossapito- ja käyttökustannuk- on jätetty kuntainliittojen perussääntöjen
11978: sista muutoin jäisi piirin kuntien kannetta- varaan, mitä onkin pidettävä asianmukaisena.
11979: vaksi. Kun lisämaksu voitaisiin velkoa vain Tiettävästi haluaisivat useat kuntainliiton
11980: siinä tapauksessa, että toisen piirin kunta on jäsenkunnat, että nämäkin menot jaettaisiin
11981: siihen potilaan osalta nimenomaisesti sitou- kunltien kesken aSUJkasluvun suhteessa niin-
11982: tunut, ei lisämaksun suorittamisesta yleensä kuin muutkin tuberkuloositoimiston menot.
11983: voisi syntyä riitaisuuksia. Toisaalta olisivat Kun tällä tavalla vältyttäisiin käytännössä
11984: toisen piirin kunnat varmaankin valmiit an- vain vähäisen merkityksen omaavasta, mutta
11985: tamaan sitoumuksen lisämaksun suorittami- lisätyötä vaativasta menojen erittelystä, olisi
11986: sesta, koska keskusparantola muutoin voisi tämä pykälä kumottava.
11987: kieltäytyä ottamasta potilasta tällaisesta kun- Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, eh-
11988: nasta. dotamme kunnioittaen,
11989: 27 §. Kun tuberkuloosi-invaliidien ammat-
11990: tioppilairt:os ei edellä esitetyn mukaisesti enää että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11991: olisi keskusparantolan osasto, olisi se erikseen van lakiehdotuksen:
11992:
11993: Laki
11994: tuberkuloosilain muuttamisesta.
11995: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 3 päivänä syyskuuta 1948 annetun tuber-
11996: kuloosilain (649/48) 35 § ja muutetaan sanotun lain 4 § :n 2 momentti, sellaisena kuin
11997: se on 2 päivänä toukokuuta 1952 annetussa larssa (188/52), 7 §, 14 § :n 2 momentti,
11998: 25 §, 27 § :n 1 momentti ja 29 § sekä lisätään sanottuun lakiin uusi 4 a § seuraavami:
11999: 4 §. berkuloositoimistoja. Keskusparantolan osas-
12000: toja voi olla toisella paikkalnmnalla. Keskus-
12001: Kunnan tai kuntainliiton on ylläpidettävä parantolaan voi liittyä työhoito-osasto.
12002: keskusparantolaa ja tarvittavaa määrää tu-
12003: 260 VI,2, - TuberkuloosUa.ki.
12004:
12005:
12006: 4a §. kintöhallituksen esityksestä. Keskusparanto-
12007: Keskusparantolaan otetaan hoidettavaksi lain päivämaksujen pitää olla yhtenäiset koko
12008: ensisijaisesti niitä potilaita, joiden puolesta maassa.
12009: piiriin kuuluva tai jäljempänä 6 §: n 2 mo- Muun kuin 4 a § :ssä tarkoitetun potilaan
12010: mentissa tavkoitettu kunta on an!tanut maksu- hoidosta on keskusparantolalla oikeus kantaa
12011: sitoumuksen tai joilla on sellaisessa kunnassa enintään viidelläkymmenellä sadalta koro-
12012: laillinen kotipaikka. tettu päivämaksu sekä sen lisäksi periä sisä-
12013: asiainministeriön päättämien perusteiden mu-
12014: 7 §. kainen lisämaksu siltä kunnalta, joka tällai-
12015: Kunnat voivat yhteisesti tai yksinään yllä- seen maksuvelvollisuuteen sitoutuen on pyy-
12016: pitää keskusparantolan ohella muitakin tu- tänyt potilaan ottamista keskusparantolaan.
12017: berkuloosihoitolaitoksia sekä kunnansairaa-
12018: lain tai kunnalliskotien sairasosastojen yh- 27 §.
12019: teyteen perustettuja tuberkuloosiosasto ja. Keskusparantolan ja tuberkuloositoimiston
12020: Kunnat tai edellä 4 §: n 2 momentissa tar- sekä 7 § : n 2 momentissa tarkoitetun ammat-
12021: koitetut kuntainliitot voivat niin ikään yksi- tioppilaitoksen perustamiskustannuksiin an-
12022: nään tai yhteisesti ylläpitää tuberkuloosi- netaan valtionapua kolme neljäsosaa ,k:;ustan-
12023: in valiidien amma ttioppilaitosta. nusten määrästä. Valtionapu maksetaan, kun
12024: sisäasiainministeriö on lääkintöhallituksen
12025: 14 §. esityksestä hyväksynyt perustamistyöt otet-
12026: taviksi valtionapua koskevaan yleiseen suun-
12027: Tällainen henkilö voidaan hänen koti- tai nitelmaan ja siinä järjestyksessä kuin raken-
12028: oleskelukuntansa terveydenhoitolautakunnan nustyöt suoritetaan.
12029: määräyksestä sijoittaa parantolaan tai muu-
12030: hun hoitolaitokseen, vaikka se hänen tautinsa
12031: hoitamista varten ei muutoin olisikaan tar- 29 §.
12032: peen. Tuberkuloositoimiston ja 7 §: n 2 momen-
12033: 25 §. tissa tarkoitetun ammattioppilaitoksen kun-
12034: Keskusparantolain sekä muiden kunnallis- nossapito- ja käyttökustannuksiin annetaan
12035: ten ja valtion tuberkuloosihoitolaitosten pm- valtionapua puolet hyväksyttävien todellis-
12036: vämaksut vahvistaa sisäasiainministeriö lää- ten kustannusten määrästä.
12037:
12038: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
12039:
12040: Urho Kulovaara. E. M. Tarkkanen.
12041: Irma Karvikko. Paavo Aitio.
12042: Aino Malkamäki. Vappu Heinonen.
12043: Arvi Ikonen. Rafael Paasio.
12044: Kalervo Saura. Unto Suominen.
12045: Niilo Honkala. A. Simonen.
12046: 261
12047:
12048: V1,3.- Lak. al. N:o 44.
12049:
12050:
12051:
12052:
12053: Seppi ym.: Ehdotus laiksi tuberkuloosilain muuttamisesta.
12054:
12055:
12056: E d u s k u n n a ll e.
12057:
12058: Tuberkuloosi tunnetaan tautina, jonka puh- äyrin hinnasta menee toista markkaa tervey-
12059: keamiseen vaikuttavat ratkaisevasti henkilön den- ja sairaanhoitoon.
12060: hyvinvointi ja fyysillinen kunto. On sen Kun nämä menot ovat luonteeltaan sellai-
12061: vuoksi väärin, että tämän taudin hoitamisesta sia, että niiden suorittamisen tulisi tapahtua
12062: ja vastustamisesta aiheutuvat menot asetetaan paikkakunnan tai kunnan varallisuudesta
12063: kuntien maksettavaksi, koska se merkitsee riippumatta, on ne siirrettävä valtion makset-
12064: juuri varattomien kuntien kohdalla alistu- taviksi. Tällöin saavutetaan se etu, että kan-
12065: mista taudin raivoamiseen, sillä varattomat salaisten terveydelle välttämättömät toimen-
12066: kunnat eivät kykene suorittamaan niille kuu- piteet tulevat suoritetuksi ja toisaalta näiden
12067: luvia tehtäviä. Terveyden- ja sairaanhoito- tehtävien rahoittamiseen tarvittavat varat
12068: menojen yhä merkittävämpi siirtyminen kun- kootaan oikeudenmukaisemmalla tavalla kuin
12069: nille on kuitenkin ilmeinen tosiasia. Esimer- kunnallisverotuksella tapahtuu.
12070: kiksi vuonna 1951 näiden menojen netto- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
12071: määrä kasvoi kuntien taloudessa noin 40 % kunnioittaen,
12072: saavuttaen markoissa lähes 3,900 miljoonan
12073: markan rajan. Se merkitsee, että jokaisen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12074: van lakiehdotuksen:
12075:
12076:
12077: Laki
12078: tuberkuloosilain muuttamisesta.
12079: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 3 päivänä syyskuuta 1948 annetun tuber-
12080: kuloosilain 7, 28, 29, 30, 31, 39, 41 ja 47 § ja muutetaan 4 § :n 3 momentti, 25 § :n 1 mo-
12081: mentti, 27, 34, 35, 38 ja 40 § näin kuuluviksi:
12082: 4 §. asiainministeriö lääJkintöhallituksen esityk-
12083: sestä.
12084:
12085: Valtion tulee jokaisessa tuberkuloosipiirissä
12086: ylläpitää tuberkuloositoimistoa ja keskuspa- 27 §.
12087: rantolaa. Niiden osastoja voi olla toisella Keskusparantolan, tuberkuloositoimiston ja
12088: paikkakunnalla. Keskusparantolaan voi liit- muiden tuberkuloosihoitolaitosten perustamis-
12089: tyä erillisinä parantolaosastoina työhoito- kustannukset samoin kuin vuotuiset kunnossa-
12090: osasto ja tuberkuloosi-invaliidien ammatti- pito- ja käyttökustannukset maksetaan val-
12091: oppilaitos. Lisäksi valtio voi keskusparanto- tion varoista.
12092: lan ohella ylläpitää muitakin tuberkuloosi-
12093: hoitolaitoksia sekä kunnansairaalain yhtey- 34 §.
12094: teen perustettuja tuberkuloosiosastoja. Milloin kaupungin-, kunnan- tai aluelääkäri
12095: taikka muu siihen määrätty lääkäri suorittaa
12096: 25 §. tuberkuloositoimiston toimeksiannosta jatku-
12097: Keskusparantolain sekä muiden tuberkuloo- via tuberkuloositarkastuksia ja -tutkimuksia,
12098: sihoitolaitosten päivämaksut vahvistaa sisä- suoritetaan hänelle niistä korvaus taksan mu-
12099: 262 VI,3. - Tuberkuloosila.ki.
12100:
12101:
12102: kaan, jonka sisäasiainministeriö lääkintöhalli- kuuluvalle kunnalle, jolla ei ole 6 § :n mu-
12103: tuksen esity!ksestä vahvistaa. kaista määrää hoitopaikkoja keskusparanto-
12104: lassa. Jos useat kunnat tahtovat käyttää sa-
12105: 35 §. nottua oikeuttaan, määrää valtioneuvosto,
12106: Kunnissa suoritetuista yleisistä tuberkuloo- ottaen huomioon kuntien hoitopaikkojen tar-
12107: sitarkastuksista ja -tutkimuksista aiheutuneet peen, mille kunnalle oikeus on annettava.
12108: menot maksetaan valtion varoista.
12109:
12110: 38 §. 40 §.
12111: Kunta, jota valtioneuvosto ei ole oikeutta- Kunnan tulee kahdentoista vuoden ku-
12112: nut pitämään muun tuberkuloosipiirin kes- luessa tämän lain voimaantulosta saada
12113: kusparantolassa olevia hoitopaikkoja, on vel- 6 § : ssä säädetty määrä tuberkuloosipiirin
12114: vollinen luovuttamaan ne sanottuun piiriin keskusparantolan- hoitopaikkoja.
12115:
12116: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
12117:
12118: Usko Seppi. Antto Prunnila.
12119: Kaino Haapanen. Matti Meriläinen.
12120: Paavo Aitio. Lauri Myllymäki.
12121: Mikko Järvinen. Esa Hietanen.
12122: 263
12123:
12124: VI,4. - Lak. al. N:o 45.
12125:
12126:
12127:
12128: Seppi ym.: Ehdotus laiksi mielisairaslain muuttamisesta.
12129:
12130: E d u s k u n n a 11 e.
12131:
12132: Sairaaloiden ja muiden sairaanhoitolaitos- mainita, että ne vuonna 1951 kohosivat 40 %
12133: ten perustaminen ja ylläpitäminen on nykyi- edellisestä vuodesta ja että markkamääräi-
12134: sin sairaaloiden vaatimien suurten kiinteis- sinä ne olivat maalaiskunnissa vuonna 1951
12135: tömenojen johdosta suuria kustannuksia vaa- 1,478 miljoonaa markkaa ja kaupunki- ja
12136: tivaa. Kuntien talousarvioissa muodostavat- kauppalakunnissa noin 2,400 miljoonaa
12137: kin terveyden- ja sairaanhoitomenot huomat- markkaa.
12138: tavan osan kaikista menoista ja lisäksi on Jotta sairaanhoidosta aiheutuvat menot ja-
12139: niiden osuus jatkuvasti kasvamassa. Valtio- kautuisivat oikeassa suhteessa eri veronmak-
12140: valta on pyrkiessään edistämään terveyden- sajaryhmien kesken, katsomme välttämättö-
12141: ja sairaanhoitoa vaatinut kunnilta yhä suu- mäksi, että mielisairaanhoidosta kunnille ny-
12142: rempia ponnistuksia. Tällaista kehitystä ei kyisin aiheutuvat menot siirretään valtion
12143: kuitenkaan voida pitää terveenä. Kuntien maksettavaksi.
12144: rahoitusmahdollisuudet ovat rajoitetut ja ve- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
12145: roäyrin jatkuva kohoaminen aiheuttaa paljon kunnioittaen,
12146: enemmän vahinkoa, kuin sen kautta saavu-
12147: tetut edut. Kunnille terveyden- ja sairaan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12148: hoidon aiheuttamista nettomenoista voidaan van lakiehdotuksen:
12149:
12150: Laki
12151: mielisairaslain muuttamisesta.
12152: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 2 päivänä toukokuuta 1952 annetun mieli-
12153: sairaslain 41, 43, 44, 45, 46, 47 ja 50 § sekä muutetaan 3 §, 4 §: n 1 momentti, 5 §: n 1
12154: ja 6 momentti, 8 §: n 1 momentti, 9 §: n 3 momentti, 39 §: n 1 momentti, 42, 48, 49,
12155: 52 ja 53 § sekä 59 §: n 2 momentti näin kuuluviksi:
12156: 3 §. 5 §.
12157: Mielisairaanhoidon järjestäminen on ensi Keskusmielisairaalain ohella on mielisai-
12158: sijassa valtion asia. Sitä varten maa jae- raanhoitoa varten valtion yleisiä mielisairaa-
12159: taan mielisairaanhuoltopiireihin, joista jäl- loita, joita tässä laissa kutsutaan valtion
12160: jempänä käytetään nimitystä huoltopiiri. mielisairaaloiksi. Lisäksi voi olla kunnallisia
12161: Huoltopiirien rajat vahvistaa lääkintöhal- ja yksityisiä mielisairaaloita. Mielisairaa-
12162: lituksen esityksestä valtioneuvosto. Huolto- loissa voi olla avo- ja siirtolaosastoja sellai-
12163: piiriin voi kuulua useampia kuntia, jolloin sia mielisairaita varten, jotka eivät ole sulje-
12164: niiden kesken muodostetaan kuntainliitto. tun laitoshoidon tarpeessa. Samoin voidaan
12165: näiden laitosten alaisina osastoina järjestää
12166: 4 §. erityisiä työkoteja laitoksen ulkopuolella an-
12167: Kullakin huoltopiirillä on valtioneuvoston nettavaa mielisairaanhoitoa silmällä pitäen.
12168: tarkoitukseensa hyväksymät keskusmielisai-
12169: raala ja huoltotoimisto. Niitä hallitsee kunta Kunnallisella mielisairaalalla ja mielisai-
12170: tai kuntainliitto. Niiden osastoja voi olla raanhoitokodilla tarkoitetaan tässä laissa lai-
12171: toisella paikkakunnalla samoin kuin keskus- tosta, jonka kunta, kuntainliitto tai muu
12172: mielisairaalakin, jos paikalliset olosuhteet kuntayhtymä taikka osakeyhtiö, jonka pää-
12173: niin vaativat. asiallisina osakkeenomistajina ovat kunnat,
12174: on omaa tarvettaan varten perustanut tai
12175: 264 VI,4. - Mielisairaslaki.
12176:
12177:
12178: perustaa. Edellä 1 momentissa tarkoitetuiksi tyjen kustannusten maksamista koskevat tar-
12179: kuunailisiksi mielisairaaloiksi katsotaan myös kemmat määräykset annetaan asetuksella.
12180: kunnallisten sairaalain mielisairasosastot,
12181: joista, ellei nimenomaan toisin säädetä, on 49 §.
12182: voimassa, mitä kunnallisista mielisairaaloista Kunta, jota valtioneuvosto ei ole oikeut-
12183: on säädetty. Mielisairaaloita, kunnalliskotien tanut pitämään muun huoltopiirin keskus-
12184: mielisairasosastoja sekä mielisairaanhoito- mielisairaalassa olevia hoitopaikkoja, on vel-
12185: koteja nimitetään jäljempänä mielisairaan- vollinen luovuttamaan ne sanottuun piiriin
12186: hoitolaitoksiksi. kuuluvalle kunnalle, jolla ei ole 8 § : n mu-
12187: 8 §. kaista määrää hoitopaikkoja keskusmielisai-
12188: Huoltopiirin keskusmielisairaalassa tulee raalassa. Jos useat kunnat tahtovat käyttää
12189: jokaisella piiriin kuuluvalla kunnalla olla oikeuttaan vapautuviin paikkoihin, määrää
12190: käytettävänään hoitopaikkoja määrä, minkä valtioneuvosto, ottaen huomioon kuntien hoi-
12191: valtioneuvosto lääkintöhallituksen esityksestä, topaikkojen tarpeen, mille kunnalle sanottu
12192: sitten kun asianomaista kuntaa tai asian- oikeus on annettava.
12193: omaista kuntainliittoa on kuultu, vahvistaa.
12194: 52 §.
12195: 9 §. Sisäasiainministeriö voi lääkintöhallituk-
12196: sen esityksestä määrätä keskusmielisairaalaan
12197: Lääkintöhallitus voi kunnan tai kuntain- ja huoltotoimistoon tai, milloin näitä hallit-
12198: liiton kanssa tehdä sopimuksen 12 §: n mu- see kuntainliitto, liiton hallitukseen edusta-
12199: kaan valtion mielisairaalassa hoidettavien tai jansa seuraamaan sairaalan ja huoltotoimis-
12200: tutkittavien potilaiden sijoittamisesta keskus- ton hallintoa koskevien asioiden hoitamista.
12201: mielisairaalaan. Ellei vapaaehtoiseen sopi-
12202: mukseen päästä, valtioneuvosto voi velvoittaa
12203: keskusmielisairaalan vastaanottamaan maini- 53 §.
12204: tunlaisia potilaita siinä määrin, kuin se, huo- Jos keskusmielisairaala tai huoltotoimisto
12205: mioon ottaen valtion mielisairaaloissa ja ei täytä sen hallintoa varten annettuja mää-
12206: keskusmielisairaaloissa käytettävissä olevien räyksiä, valtioneuvostolla on lääkintöhalli-
12207: sairaansijojen lukumäärän sekä asianomaisen tusta kultuaan oikeus määrätä, mikäli aihetta
12208: huoltopiirin oman mielisairaanhoidon tar- siihen ilmaantuu, sairaala tai huoltotoimisto
12209: peen, on kohtuullista ja maan mielisairaan- toistaiseksi lisätyn valvonnan alaiseksi siten,
12210: hoidon kannalta tarpeellista. että valtioneuvosto asettaa erityisen valvojan
12211: valvomaan näiden hallintoa määräysten
12212: 39 §. asianmukaisessa täyttämisessä. Laiminlyön-
12213: Kunnallisten mielisairaanhoitolaitosten päi- nin edelleenkin jatkuessa valtioneuvosto voi
12214: vämaksut vahvistaa sisäasiainministeriö lää- päättää tehtävänsä laiminlyöneiden toimihen-
12215: kintöhallituksen esityksestä. kilöiden erottamisesta tahi ryht;rmisestä mui-
12216: hin korjauksen aikaansaamiseksi tarpeelli-
12217: 42 §. siin toimiin.
12218: Kaikkien tässä laissa mainittujen mieli- 59 §.
12219: sairaanhoitolaitosten ja huoltotoimiston pe-
12220: rustamiskustannukset, vuotuiset kunnossa- Jos sairaalan perustamistyö, jota varten
12221: pito- ja käyttökustannukset sekä perhehoito- valtionapua on aikaisemman lain mukaan
12222: kustannukset suoritetaan valtion varoista. myönnetty tai joka on hyväksytty sitä var-
12223: ten vahvistettuun yleiseen suunnitelmaan, on
12224: 48 §. aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa,
12225: Tässä laissa valtion maksettavaksi määrät- suoritetaan kustannukset tämän lain mukaan.
12226:
12227: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
12228:
12229: Usko Seppi. Mikko Järvinen. Matti Meriläinen.
12230: Kaino Haapanen. Antto Prunnila. Esa Hietanen.
12231: Lauri Myllym.äki.
12232: 265
12233:
12234: VI,o. - Lak. al. N:o 46.
12235:
12236:
12237:
12238:
12239: Pohjala ym.: Ehdotus laiksi kunnallisista terveyssisarista
12240: annetun lain muuttamisesta.
12241:
12242:
12243: E d u s k u n n a 11 e.
12244:
12245: Kun nykyisin voimassa oleva laki kunnal- tullut viime vuosina entistä suuremmaksi,
12246: lisista terveyssisarista annettiin, hyväksyi koska muilla toimialoilla palkkaus ja työolot
12247: eduskunta lain perusteluissa periaatteen, ovat paremmat. Toisaalta terveyssisarien työ-
12248: jonka mukaan terveyssisaret heille asetettui- taakka ja vastuu esim. neuvola-, koulu- ja
12249: hin vaatimuksiin, sivistystasoon ja pitkään ehkäisevän tuberkuloositoiminnan laajentumi-
12250: opintoaikaan katsoen ovat virka-asemaltaan sen ja erityisesti lisääntyneen kotisairaanhoi-
12251: verrattavissa valtion sairaalain osastonhoita- totyön vuoksi on siinä määrin kasvanut, että
12252: Jlm. Tämän periaatteen eduskunta on vii- se edellyttäisi alan työvoiman huomattavaa
12253: meksi vahvistanut vuoden 1949: n lopulla, lisäämistä.
12254: kun terveyssisarien palkat korotettiin nykyi- Terveyssisaria koskeva lainsäädäntö on
12255: selle tasolle, 11. palkkaluokkaan. Välittömästi uusittavana, mutta hallituksen esitystä
12256: tämän jälkeen toimitettiin kuitenkin valtion asiasta ei ole vielä annettu, ja on ilmeistä,
12257: viran- ja toimenhaltijain palkkaluokkien ko- että lainsäädännön uudistus tulee vielä vaati-
12258: rotus 1. 3. 1950 lukien, jolloin myöskin osas- maan huomattavasti aikaa. On kohtuutonta,
12259: tonhoitajien palkat nousivat 12. palkkaluok- että terveyssisaret tänä ko. lain uudistami-
12260: kaan. Kun tällöin ei samanaikaisesti koro- seen tarvittavana valmistusaikana, joka saat-
12261: tettu terveyssisarien palkkoja, jäivät he yhtä taa venyä hyvinkin pitkäksi, eivät pääse
12262: palkkaluokkaa alemmaksi siitä, missä heidän osallisiksi niistä palkka- ja elälke-eduista,
12263: edellä selostettujen periaatteiden mukaan jotka heille esitettyjen hyväksyttyjen periaat-
12264: olisi tullut olla. teiden mukaan kuuluvat. Sen vuoksi olisi
12265: Huomattavaa myös on, että kunnallisista terveyssisarien palkkauksessa oleva epäkohta
12266: terveyssisarista annettua lakia säädettäessä viipymättä korjattava riippumatta siitä, mil-
12267: lähdettiin siitä, että terveyssisarien virka- loin lainsäädännön uudistus kokonaisuudes-
12268: asema on verrattavissa yläkansakoulun nais- saan saattaa tapahtua.
12269: opettajien asemaan. Terveyssisarien palk- Terveyssisarien palkkausta pitkällä tähtäi-
12270: kaus on nyt joutunut epäsuhteeseen myös mellä järjestettäessä nousee esiin kysymys
12271: naisopettajien palkkaukseen nähden. siirtymisestä ns. kokonaispalkkajärjestelmään,
12272: Eduskunta on hyväksynyt vuoden 1953 jollainen kansakoulunopettajain kohdalla jo
12273: menoarvioon 24 milj. markkaa valtion toi- on päiväjärjestyksessä ja joka viime aikoina
12274: missa olevien koulutettujen sairaanhoitajien on saavuttanut periaatteellista kannatusta
12275: palkkojen korottamiseksi yhdellä palkkaluo- myös terveyssisarien piirissä. Kun tämä ky-
12276: kalla. Tämä tulee merkitsemään kahden symys tuskin on vielä kypsä ratkaistavaksi,
12277: palkkaluokan eroa osastonhoitajain ja ter- on toistaiseksi tyydyttävä heidän palkkauk-
12278: veyssisarien palkkojen välillä. sessaan esiintyvien epäkohtien korjaamiseen
12279: On selvää, että mainitunlaisesta palkkauk- nykyisen palkkajärjestelmän puitteissa.
12280: sesta aiheutuu mitä suurimpia haittoja !koko Edellä lausutun nojalla ehdotamme,
12281: maan kansanterveystyölle, johtuen siitä, ettei
12282: terveyssisartoimia saada täytetyiksi. Ter- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12283: veyssisaralalta poistuvien lukumäärä on van lakiehdotuksen:
12284: 266 VI,5. - Terveyssisaret.
12285:
12286:
12287:
12288: Laki
12289: kunnallisista terveyssisarista annetun lain muuttamisesta.
12290: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisista terveyssisarista 31 pa1vana
12291: maaliskuuta 1944 anetun lain (220/44) 10 §:n 1 ja 4 momentti sekä 17 §:n 2 momentti,
12292: sellaisina kuin ne ovat 24 päivänä maaliskuuta 1950 annetussa laissa (155/50), näin kuu-
12293: luviksi:
12294: 10 §. 17 §.
12295: Terveyssisar, joka tämän lain mukaan on
12296: maalaiskunnan palveluksessa, saa kunnalta Kunnallinen terveyssisar, joka nuhteetto-
12297: peruspalkkana vähintään sen määrän, joka masti on palvellut terveyssisarena kolmekym-
12298: tulee valtion viran tai toimen haltijalle kol- mentä vuotta ja saavuttanut kuudenkymme-
12299: mannessatoista palkkausluokassa. Sen ohessa nen vuoden iän, olkoon toimestaan erottuaan
12300: on terveyssisar saapa kalliinpaikanlisää, mil- oikeutettu saamaan valtion varoista elinkau-
12301: loin sellaista lisää suoritetaan vastaaville val- tisena vuotuisena eläkkeenä sen määrän, joka
12302: tion viran tai toimen haltijoille. Peruspalkan kolmannessatoista palkkausluokassa suorite-
12303: lisäksi saakoon terveyssisar kunnollisen, vä- taan valtion viran tai toimen haltijalle täy-
12304: hintään yhden huoneen, keittiön ja eteisen tenä eläkkeenä. Eläkkeeseen oikeuttaviksi
12305: käsittävän kalustetun asunnon lämpöineen tai vuosiksi on terveyssisar oikeutettu lukemaan
12306: pilkottuine polttopuineen ja valoineen, osuu- myös sen ajan, joka 10 §: n 4 momentin mu-
12307: den kellariin ja tarpeellisiin ulkohuoneisiin kaan on otettava huomioon ikälisää määrät-
12308: sekä saunan tai sen käyttöoikeuden tahi kyl- täessä.
12309: pyhuoneen taikka näitä luontaisetuja paikka-
12310: kunnan hintatason mukaan vastaavan rahalli-
12311: sen korvauksen. Samalla on terveyssisaren
12312: käytettäväksi asetettava, mikäli se on kohtuul- Tämä laki tulee voimaan päivänä
12313: lisin kustannuksin mahdollista, vapaa pu- kuuta 195 .
12314: helin. Kunnalliselle terveyssisarelle, joka tämän
12315: lain voimaan tullessa nauttii valtion varoista
12316: Kunnalliselle terveyssisarelle maalaiskun- vakinaista eläkettä, korotetaan sanottu eläke
12317: nassa ma:ksetaan vuotuista ikälisää samojen päivästä kuuta 195 lukien siten, että
12318: perusteiden mukaan kuin V"altion viran tai aikaisempi täysi eläke tulee olemaan saman-
12319: toimen haltijalle kolmannessatoista palkkaus- suuruinen kuin 17 § : n 2 momentin mukainen
12320: luokassa. Ikälisän saamista varten on sellai~ täysi eläke j.a osaeläke yhtä suuri osa viimeksi
12321: nen terveyssisar oikeutettu lukemaan hyväk- mainitun suuruisesta eläkikeestä, kuin aikai-
12322: seen myös sen ajan, jonka hän on ollut koulu- sempi osaeläke oli aikaisemmasta täydestä
12323: tettuna terveyssisarena, sairaanhoitajatta- eläkkeestä. Täten järjestettyyn eläkkeeseen
12324: rena tai kätilönä valtion, toisen kunnan, kun- on sovellettava, mitä kunnallisista terveys-
12325: tayhtymän, yhtiön tai muun yhteisön taikka sisarista annetun lain 18 § :ssä, sellaisena
12326: laitoksen palveluksessa. kuin se on 5 päivänä maaliskuuta 1948 anne-
12327: tussa laissa (181/48), on säädetty.
12328:
12329: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
12330: Kyllikki Pohjala. Jaakko Hakala. Otto Toivonen.
12331: Jussi Lappi-Seppälä. Oskari Lehtonen. Konsti Tårnefelt.
12332: Martti Huttunen. Felix Seppälä. Markus Niskala.
12333: Arvo Salminen. Päiviö Hetemäki. Martta Salmela-Järvinen.
12334: Helena Virkki. Niilo Honkala. Irma Karvikko.
12335: Erkki Koivisto. Reino Ala-Kulju. Kaisa Hiilelä.
12336: Aune Innala. Margit Borg-Sundman. Vie.no Simonen.
12337: R. Hallberg. Irma Hamara. Arno Tuuma.
12338: Kalervo Saura. Mikko Järvinen. Ebba östenson.
12339: Lauri Myllymä.ki.
12340: 267
12341:
12342: Vl,6. - Lak. al. N:o 47.
12343:
12344:
12345:
12346:
12347: Pohjala ym.: Ehdotus laiksi kunnan kätilöistä annetttn lain
12348: muuttamisesta.
12349:
12350:
12351: E d u s k u n n a 11 e.
12352:
12353: Kwn voimassa oleva la:ki kunnan kätilöistä Tämän suuntaisesta kehityksestä kunnan-
12354: 31 päivänä maaliskuuta 1944 annettiin, hy- kätilöiden pallkkauksessa väistämättömästi
12355: väksyi eduskunta lain perusteluissa sen pe- johtuvat seuraamwkset saattavat kuitenkin
12356: riaatteen, että ylemmän palkkausluokan tuoda mukanaan va:kavaa haittaa koko maa:n
12357: kunnankätilöille, joihin kuuluvat ne kätilöt, kansanterveystyölle. Jo nyt on ollut nähtä-
12358: jotka ovat suorittaneet täydellisen. sairaan- vissä, että vaikka ylimääräisten kätilökurssien
12359: hoitajakurssin tai saaneet muun lääkintö- avulla on sotien jä'lllmen koulutettujen ikäti-
12360: hallituksen hyväksymän erikoiskoulutuksen, löiden lukumäärää lisätty, on alalta vuosit-
12361: oli heidän sivistystasonsa ja pitemmän opin- tain poistuvien lukumäärä vuosi vuodelta
12362: toaikansa perusteella annettava samat palk- tullut yhä suuremmaksi. Tämä onkin luon-
12363: kaedut ·kuin terveyssisarille, jotka taas oli- nollista, koska toiselta puolelta kätilöiden
12364: vat virka-asemaltaan verrattavissa valtion työtaakka on viime vuosien aikana suuresti
12365: sairaaloiden osastonhoitajiin, ja että alemman lisääntynyt. Kätilön työhön kytkeytyvät ny-
12366: palkkausluokan ku:nnankätilöille oli annetta- kyään äitiyshuollon, synnytystenhoidon, vas-
12367: va yhtä palkkausluokik:aa alempaa palkkaus- tasyntyneen ja lapsivuoteisen hoidon lisälksi
12368: luokik:aa vastaavat palkkaedut. Tätä periaa- tuberkuloosihuolto, sukupuolitautien vastus-
12369: tetta eduskunta on soveltanut viimeksi vuo- tus, aviottomien lasten äitien huolto, abort-
12370: den 1949 lopulla, jolloin kunnankätilöiden tilain aiheuttamat toimenpiteet, ravinto-opin
12371: palkat korotettiin nY'kyiselle tasolleen, ylem- . neuvonta, hammashuolto, naistautipotilaiden
12372: mässä palkkausluokassa 11. palkkausluOik- jälkihuolto, äitiysvoimistelu sekä lisäksi
12373: kaan ja alemmassa palkkausluokassa 10. mielenterveydenhoito ja kätilöille määrätyt
12374: palkkausluokkaan. Tämän jälkeen toimitettiin monet muut velvollisuudet. Kun vielä ote-
12375: kuitenkin valtion viran- ja toimenhaltijain taan huomioon, että :noin 50 prosenttia syn-
12376: palkkausluokkien korotus 1 päivästä maa- nytyksistä tapahtuu kotona, voidaan todeta,
12377: liskuuta 1950 lukien, jolloin myös osaston- että harvassa maassa vaaditaan kätilöltä
12378: hoitajien palkat nousivat 12. palkkausluok- niin paljon kuin Suomessa.
12379: .kaan. Kun tällöin ei korotettu kunnankäti- Suuresta työtaaikasta huolimatta on kui-
12380: löiden palkkoja, jäivät he vastoin edellä tenkin ollut havaittavissa, että varsin moni-
12381: mainittua eduskunnan vahvistamaa periaa- puoliseiksi ikehittyneeltä kätilön toimialalta
12382: tetta Y'htä palkkausluokkaa alemmaksi. Kun ovat löytäneet elämäntehtävänsä yhä parem-
12383: eduskunta nyttemmin on vuoden 1953 meno- man pohjakoulutuksen omaavat nuoret nai-
12384: arvioon vielä hyväksynyt 24 miljoonan mar- set. Niinpä on nuorien kätilöiden joukossa
12385: kan määrärahan valtion toimessa olevien keskikoulu- ja sitä korkeampi koulusivistys
12386: koulutettujen sairaanhoitajien palk:kojen ollut vallitseva. Nyt alkavalle kätilökurssille
12387: korottamiseksi yhdellä palkkausluokalla, tu- on esimerlk:iksi valittu karsintakokeisiin 35
12388: lee se merkitsemään kahden palkkausluokan keskikoulun käynyttä, 1 ylioppilas, 15 sai-
12389: eroa osastonhoitajien ja ylemmän palkkaus- raanhoitajaa ja vain 13 kansaJkoulupohja:lla
12390: luokan kunnankätilöiden välillä. olevaa, joilla kuitenkin kaikilla on ollut jo-
12391: 268 VI,6, - Xll.tnöt.
12392:
12393:
12394: kin muu kätilön toimialaan liittyvä ammat- On tosin tekeillä uusi kätilöitä koskeva
12395: tikoulutus. Tällainen sivistystason ja pohja- laki, mutta koSka sen toteuttaminen vaatii
12396: koulutuksen kohoaminen luonnollisesti on ilmeisesti vielä paljon aikaa, olisi kunnan-
12397: mitä merkity!ksellisintä kunnankätilöiden am- kätilöiden palkkauksessa oleva edellä selos-
12398: mattitason ja kansanterveystyön kannalta. tettu rärkeä epäkohta mitä pikimmin jo
12399: Niin ollen olisi erittäin valitettavaa, jos täs- enmm sanottua uudistusta korjattava.
12400: sä kehitys pysähtyisi, mikä kuitenkin on Kätilöiden palkkausta järjestettäessä tu-
12401: väistämätön seuraus palkkausoloissa vallit- lee esiin kysymys siirtymisestä ns. kokonais-
12402: sevasta epäsuotuisasta kehityksestä. palkkajärjestelmään, mutta koska tämä ky-
12403: Kätilön työhön liittyvä henkilökohtainen symys tuskin vielä on kypsä ratkaistava;ksi,
12404: vastuu on huomattavan suuri. Synnyttäjän on toistaiseiksi tyydyttävä vain kunnankäti-
12405: ennakkohoidosta, synnytyksenaikaisesta ja löiden palkkauksen korjaamiseen nykyisen
12406: sen jälkihoidostahan riippuu äidin ja lapsem. järjestelmän puitteissa.
12407: terveys ja henki. Vielä on tässä huomattava Edellä lausutun nojalla ehdotamme,
12408: se, että työtä ei voida mitenkään säännöstel-
12409: lä, vaan kätilönammatissa on varsin paljon että Eduskunta hyväksyisi seunw-
12410: yötyötä. Kuitenkaan kätilö ei ole oikeutettu van lakiehdotuksen:
12411: mirrkäänlaiseen korvaukseen sen paremmin
12412: yö- kuin ylityöstäkään.
12413:
12414:
12415:
12416:
12417: Laki
12418: kunnan kätilöistä annetun lain muuttamisesta.
12419: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnan ikätilöistä 31 päivänä maalis-
12420: kuuta 1944 annetun lain (223/44) 10 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 24 päivänä
12421: maaliskuuta 1950 annetussa laissa (156/50), näin kuuluvaksi:
12422:
12423: 10 §. vapaa puhelin, mikäli se on kohtuullisin
12424: Kätilö, joka tämän lain mukaan on maa- kustannuksin mahdollista.
12425: laiSkunnan palvelUJksessa, saa;koon kunnalta
12426: peruspaHrlmna ylemmässä palkkausluokassa
12427: vähintään sen määrän, joka tulee valtion vi- Tämä la;ki tulee voimaan päivänä
12428: ran tai toimen haltijalle kolmannessatoista kuuta 195 .
12429: patkkausluokassa, ja alemmassa pal!kJkaus- Kunnankätilölle, joka tämän lain voimaan
12430: ludk:assa vähintään määrän, joka tulee val- tullessa nauttii valtion varoista vakinaista
12431: tion viran tai toimen haltijalle kahdennes- eläkettä, korotetaan sanottu eläke päivästä
12432: satoista pa1kkausluokassa. Sen ohessa on kuuta 195 lukien siten, että
12433: kunnankätilö saapa kalliinpaikanlisää, mil- 1) aikaisempi alemman pal!klkaluokan
12434: loin sellaista lisää suoritetaan vastaaville kunnankätilön täysi elä:ke tulee olemaan sa-
12435: valtion viran tai toimen haltijoille. Perus- mansuuruinen kuin valtion viran tai toimen
12436: palkan lisäksi tulee kätilön saada kunnolli- haltijan täysi eläke kahdennessatoista palk-
12437: nen, vähintään yhden huoneen, keittiön ja kausluokassa ja osaeläke yhtä suuri osa vii-
12438: eteisen käsittävä asunto lämpöineen tai pil- meksimainitun suuruisesta eläkkeestä, kuin
12439: kottuine polttopuineen ja valoineen, osuus aikaisempi osaeläke oli alemman palkkaus-
12440: kellariin ja tarpeellisiin ulikohuoneisiin, sekä luokan kunnankätilön aikaisemmasta täy-
12441: sauna tai sen käyttöoikeus tahi kylpyhuone destä elä:kkeestä, sekä
12442: taikka näitä luontoisetuja paikkakunnan hin- 2) aikaisempi ylemmän palkkausluokan
12443: tatason mukaan vastaava rahallinen korvaus. kunnankätilön täysi elä!ke tulee olemaan sa-
12444: Samalla on kätilön käytettäväksi asetettava mansuuruinen ·kuin valtion viran tai toimen
12445: VI,6. Pohjala ym. 269
12446:
12447: haltijan täysi eläke kolmannessatoista palk- tä elälkikeestä. Täten järjestettyyn elä.klkee-
12448: kausluokassa ja osaeläke yhtä suuri osa vii- seen on sovellettava, mitä kunnan ikätilöistä
12449: meksimainitun suuruisesta eläkkeestä, !kuin annetun lain 17 § : ssä, sellaisena rkuin se on
12450: aikaisempi osaeläke oli ylemmän palkkaus- 5 päivänä maaliskuuta 1948 annetussa laissa
12451: luokan kunnankätilön aikaisemmasta täydes- (182/48), on säädetty.
12452:
12453:
12454: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
12455:
12456:
12457: Kyllikld Pohjala. Oskari Lehtonen. Otto Toivonen.
12458: Jussi Lappi-Seppälä. Niilo Honkala. Konsti Järnefelt.
12459: Martti J. Huttunen. Päiviö Hetemäld. Markus Niskala.
12460: Arvo Salminen. Jaakko Hakala. Martta Salmela-Järvinen.
12461: Helena Virkld. Felix Seppälä. Irma Karvikko.
12462: Aune Innala.. Margit Borg-Sundman. Kaisa Hiilelä.
12463: Erkld Koivisto. Irma Ha.mara. Vieno Simonen.
12464: Kalervo Saura. Mikko Järvinen. Arn.o Tuurna.
12465: R. Hallberg. Lauri Myllymäld. Ebba östenson.
12466: 270
12467:
12468: VI,7. - Lak. al. N:o 48.
12469:
12470:
12471:
12472:
12473: Suominen ym. : Ehdotus laiksi lastenhoidon opetuslaitoksille
12474: annettavasta valtionavustuksesta.
12475:
12476:
12477: E d u s k u n n a [ i e.
12478:
12479: V wltio huo1ebti;i ja kustantaa !kokonaisuu- pitellli avustus on ik:uiltenki.n aivan riittämätön,
12480: dessaan sairaanhoitajien, kätilöiden, mielisai- siltlä esim. Helsingin Lastenihman vuotuis-
12481: raanihoitajien ja apuhoitajien ik:oulutuiksen menot ovat J71hteensä n. 80,000,000 markkaa.
12482: sekä osallistuu lakisääteisesti 50 %:H:a. myös- Lastenihoitajien lkoulUJtulk!len aiheuttamat me-
12483: kin kodinhoitajien opetuksesta wiheutuviin not onkin tähän menoossä jouduttu hankki-
12484: kustannuksiin. Niinpä valtion vuoden 1953 maan yksityisten järjestöjen toimesta. Tämä
12485: tulo- ja menoarvioon sisä:lJtyy !kodinhoitaja- on ol'lut aikaisemmin mahdollista harjoitetun
12486: kou'lutuiksen a'VU'Stamiseiksi 9,000,000 mark- Eillretoiminnan avutla ns. hyvänte!keväisyys-
12487: kaa selkä täydennysikurssien järjestämiseksi myynnin muodossa. Nylkyoloissa tä:~laista ihy-
12488: 300,000 marhlraa. väntekeväisyysmyyntiä ei voida ilmitenlkaan
12489: Lastenhoitajien, jotka suorittavat erästä harjoitJta:a. Täm.än vuoiksi ei ole va!littavana
12490: !kaikkein tärkeintä osaa ik:ansanterveystyössä, muita ma1hdo111suuksia lkuin
12491: }astenhoitoa, koulutus on jäänyt kokonaan 1) että lastenhoita:jalkoulutus llrokonaan 'Lalk-
12492: l·alkisääteis·en wrltionavustu:ksen ulikopuolelle. kaa varoj•en puuUeessa; tai
12493: Tämä ikou'lutus on ollut tä:hän asti yksityisten 2) että valtio ottaa !huoMJ.tialksoon ja vas-
12494: järjestöjen kustantamaa, mitä var-ten !tosin on tatakseen siiltä,
12495: myönnetty aivan miJtättömän pieni valtion- a) jolm ottama~la ilastenhoidon opetuslai-
12496: avustus. Kou[utustyön laajuutta osoittaa, että tokset iha;1tuunsa; tai
12497: y1ksistään Mannerheim-Liiton Helsingin Las- b) tu!kemalLla riittävätlä tavalla ny1kyisiä
12498: tenlinnassa on ,tähän mennessä koulutettu J"h- lastenhoidon opetuslai:toksia.
12499: teensä jo 3,300 lastenlhoitajaa. Nämä lasten- Lasterrhoilt~tjien lkoulutulksen opetuslaitok-
12500: hoitajat suorittavat tälllä lhetkeHä maamme las- sille aiheuttama tappio, mihin sisältyy ope-
12501: tensairaaloissa, synnytyslaitoksissa ja yleensä tus, oppilasasuntolan kulut, ruoka, pesu ym.,
12502: kai!klkinaisissa lastenhoirolaitolksissa samoin ovat mm. esimerilddnä IIIUtinitussa Helsingin
12503: ,kuin periheissä mitä iäTkeintä 'lapsiin 1lmhdis- Lastenlinnassa n. 600 marlkkaa oppiilasta ja
12504: tuvaa !hoitotyötä. päivää lkoihti. TäJllaisia ~astenhoita:jaoppilaita
12505: Vairkika kailklci tunnustavat, että lastenh.oi- on rmaassamme lylhyeiil!pilen ik.urssien oppilarut
12506: taji'en kou'lutustyö ja !heidän suorittamansa mU!kaan'luetJtuirra eri oppHailtoksissa n. 350.
12507: la.sVenhoitotyö ovat va1ta:kunna:l1isesti aivan Tarkoituiksenmuka:isimmaita näyttää, että
12508: ensiarvoisen tärkeitä, valtion two- ja meno- lastenlhoitajalkoulutulkseen tarvittava va:ltion
12509: arvioosa on vuosittain varattu 'lastenhoitajien tuki järjesbeJtään [ainsäädäll.ltöteitse siten, että
12510: koulutustyön tUilremista varten v•ain hyvin valtio osa:1Hstuisi sanottuilh:i:n ikoulutuSkustan-
12511: pieni avustusmääräralha. Viime vuosina ja nulksiin yhdeil·lä ik:ahdesosaMa.
12512: my&Jkin vuoden 1953 tulo- ja menoarviossa Edeflä esitetyn perusteella esitämme,
12513: tä:hän tal'lkoitu'kseen on varattu vain 1,791,600
12514: ma:r.kJkaa, mistä Helsingin Lastenlinnan osuus että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12515: on ollut ainoastaan 500,000 markkaa. Näin van lakiehdotuksen:
12516: VI, 7. - Suominen ym. 271
12517:
12518:
12519: Laki
12520: lastenhoidon opetuslaitoksille annettavasta valtionavustuksesta.
12521: Eduskunnan päätöksen mllliaiseslti säädetään:
12522: 1 §. 2 §.
12523: V aJ1tio osallistuu lasten:hoitola.itolksissa ta- Ta:r'lrommat määräykset tämän ilain sovelta-
12524: pruhtuvan iJ.astenlhoiJta:jien !kolrlutuksen !kustan- misesta annetaan asetuksella.
12525: nuksiin yhdellä 'kahdesooal1a.
12526: Lastenhoitajien !kouiutus •tapahtuu [ääkin- 3 ~
12527: töhaHitulksen hyväksymissä la.iltoksissa ja val- Tämä la:ki tulee voima:an päivänä
12528: vonnan alaisena. kuuta 195 .
12529:
12530: Helsingissä 9 päJ.vänä hehnikuuta 1953.
12531:
12532: Unto Suominen. Vappu Heinonen.
12533: Margit Borg-Sundman. Meeri Kalavainen.
12534: Kyllikki Pohjala. Impi Lukkarinen.
12535: Martta Salmela-Järvinen. Ebba östenson.
12536: Juho Tenhiälä.
12537: 272
12538:
12539: VI,s. - Lak. al. N:o 49.
12540:
12541:
12542:
12543: Ryömä ym. : Ehdotus laiksi Helsingin yliopistossa ja muissa
12544: Helsingin korkeakouluissa opiskelevien ylioppilaiden pa-
12545: kollisesta lääkärintarkastuksesta annetun lain 1 § :n muut-
12546: tamisesta.
12547:
12548:
12549: Ed uskunna:Ue.
12550:
12551: Kesäkuun 16 päivänä 1947 eduskunta hy- Ylioppilaiden terveydenhuoltotoimisto on
12552: välk!syi ,lain Helsingin yliopistossa ja muissa osoittautunut opiskelijain tellVeyden- ja sai-
12553: Helsingin korkeakouluissa opiske1evien yliop- raanhoidon kannalta tarpeeLliseksi Wit6kseksi.
12554: pilaiden pakollisesta läälkäxint~Wkastuksesta", Ei kuitenkaan ole oikein, että valltio pakottaa
12555: jonka mukaan mainituissa oppilaitoksissa usein verraten va:hlreissa taloudellisissa olosuh-
12556: opiskelevat ytlioppilaat ovat velvoLliset osaa- teissa elävät opiskelijat itse kantamaan toi-
12557: listumaan määräaikaisiin lääkärintrurkastuk- miston ylläpidosta aiheutuvat ikustannuikset,
12558: siin sekä suorittamaan ylioppilaiden ter- jolloin varojen puute ei voi otlla vaikeutta-
12559: veydenhuoNon kustannuksia val'lten lukukau- matta toimiston työskentelyä ja samaLla opis-
12560: tisen maksun. Tämän lain 'PO'hjaJ.la ,toimii kelijain tellVeydel!listä huoltoa. Sentähden
12561: ylioppilaiden terveydenhuoltotoimisto, jonlka olisi paikaJllaan, että va:ltio ottaisi kantaak-
12562: toiminnan opiskelijat joutuvat itse kustanta- seen y;lioppilaiden terveydenhuoltotoimiston
12563: maan vähistä varoistaan. Lakisäiäteisen 'luku- yilläpitokustannu:kset, joUoin kysymyksessä
12564: kausimaksun lisäksi !koituu opis3relijo:i!lle ter- olevan lain 1 py;k~Hään olisi t€Jhtäivä tämän
12565: veydenhuoltotoimistoon turvautumisesta usein mukainen muutos.
12566: muitakin maksuja. Hammashoitoa ei toi- NäiHä perusteilla ehdotamme,
12567: misto varojen puutteessa ole toistaiseksi kyen-
12568: nyt järjestämään. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12569: van lakiehdotuksen:
12570:
12571:
12572: Laki
12573: Helsingin yliopistossa ja muissa Helsingin korkeakouluissa opiskelevien ylioppilaiden
12574: pakollisesta lääkärintarkastuksesta annetun lain (564/47) 1 § :n muuttamisesta.
12575: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Helsingin yliopistossa ja muissa Helsin-
12576: gin korkeakouluissa opiskelevien yHoppilaiden pakollisesta lääikärintarkastuksesta annetun
12577: 'lain (564/47) 1 § näin kuuluvaksi:
12578: 1 §,, ketietee1lisessä korkeakoulussa hahlitus sekä
12579: Helsingin yliopistossa ja muissa Helsingin muissa korkeakouluissa opettajaneuvosto, osal-
12580: korkeaJkouluissa opiskelevat opiskelijat ovat listumaan mäiäräaikaisiin läälkärintal1kastuk-
12581: velvoLliset ohj,esäännön mukaan, jonka Hel- siin. Op:ii'Jkelijain terveydenhuollon kustan-
12582: singin yliopistossa ja Yhteiskunnallisessa nuk!set suorittaa valtio.
12583: !korkeakoulussa vahvistaa kansleri, Eläinilää-
12584:
12585:
12586: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
12587:
12588: Mauri Ryömä. Esa Hietanen.
12589: 273
12590:
12591: VI,9. - Lak. al. N:o 50.
12592:
12593:
12594:
12595:
12596: Käkelä ym.: Ehdotus laiksi väkijuomayhtiön verottamisesttt
12597: ja sen vuosivoiton käyttämisestä annetun lain muuttami-
12598: sesta.
12599:
12600:
12601: E d u s k u n n a 11 e.
12602:
12603: Väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen ja kauppaloissa 7,186 markkaa asukasta
12604: vuosivoiton käyttämisestä 20 päivänä touko- kohti. Vastaavat luvut vuonna 1952 toimite-
12605: kuuta 1935 annettua lakia (207/35) muutet- tun taksoituksen mukaan taas olivat kaupun-
12606: tiin 23 päivänä joulukuuta 1948 (893/48) geissa 222,227 ja kauppaloissa 162,226 mark-
12607: niin, että valtion saamasta vuosivoiton yli- kaa. Nousu sotaa edeltäneistä vuosista oli
12608: jäämästä suoritetaan kullekin kunnalle raha- siis kaupungeissa 1,716.7% ja kauppaloissa
12609: määrä, joka vastaa sataa markkaa jokaista 2,157.s %. Tässä esitetyn kehityksen valossa
12610: kunnassa edellisenä vuonna henkikirjoitettua on selvää, että vastatakseen sitä merkitystä,
12611: asukasta kohti, ei kuitenkaan yhteensä enem- jota väkijuomayhtiön voitto-osuudella on
12612: pää kuin 30% koko sanotusta ylijäämästä. alunperin tarkoitettu, olisi edellä mainittu
12613: Lainmuutos perustui eduskunnassa vuoden 12 markkaa siis korotettava 20-kertaiseksi eli
12614: 1948 valtiopäivillä tehtyyn lakialoitteeseen 240 markaksi. Vasta tämän korjauksen jäl-
12615: (N:o 41). Aloitteessa perusteltiin kunnille keen kunnat saisivat edes jonkinlaisen kor-
12616: asukasta kohti jaettavan määrän korotta- vauksen kunnista itsestään riippumattomista
12617: mista, joka ennen lainmuutosta oli ollut 12 syistä syntyneen tosiasiallisen tulovähennyk-
12618: markkaa henkikirjoitettua asukasta kohti, sen tasoittamiseksi.
12619: lähinnä rahan arvon alenemisella sekä sillä, Vaikka verotettavan tulon muodostumi-
12620: että tehostunut niin ennakolta estävä kuin sessa tapahtunutta kehitystä onkin käsillä
12621: jo syntyneiden alkoholivaurioiden korjaa- olevassa tapauksessa pidettävä parhaana ar-
12622: mista tarkoittava huoltotyö vaativat yhä suu- vosteluperusteena oikean jako-osuuden mää-
12623: remmassa määrässä kuntien varoja. Näistä rittelemiseksi, saavutetaan sama tulos myös
12624: samoista syistä on jälleen todettava, että kotimarkkinatavarain tukkuhintaindeksin ke-
12625: asukasta kohti väkijuomayhtiön voittova- hityksen perusteella. Kun vuonna 1935 val-
12626: roista suoritettu 100 markkaa ei läheskään linnutta tasoa merkitään sadalla, havaitaan,
12627: vastaa sitä määrää, jonka lainsäätäjä käsillä että kotimarkkinatavarain tukkuhintaindeksi
12628: olevaa lakia laadittaessa katsoi siksi kohtuul- vuoden 1952 marraskuun loppuun mennessä
12629: liseksi osuudeksi, mikä kunnille on sanotuista oli noussut 2,071: een. Nousu tätäkin lasku-
12630: voittovaroista suoritettava. perustetta käyttäen olisi siis ollut n. 20-ker-
12631: Kuntien osuus väkijuomayhtiön voittova- tainen.
12632: roista on alunperin ja pääasiallisesti tarkoi- Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huo-
12633: tettu korvaamaan sitä kunnallisveron mene- miota myös alussa mainitun lain 3 § :n sään-
12634: tystä, joka kunnille aiheutuu väkijuomayh- nöksiin, sellaisina kuin ne ovat 20 päivänä
12635: tiön laajasta kunnallisverovapaudesta. Tämän toukokuuta 1949 annetussa laissa ( 373/49).
12636: vuoksi on kunnille suoritettavan osuuden Pykälässä annetaan yksityiskohtaiset mää-
12637: suuruutta määriteltäessä otettava huomioon räykset niistä tarkoituksista, joihin kunnan
12638: erityisesti se kehitys, joka verotettavan tulon saama vuosivoiton osuus on käytettävä.
12639: muodostumisessa inflaatiovuosien johdosta on Vuonna 1949 tehdyllä lainmuutoksella muu-
12640: tapahtunut. Vuonna 1938, jolloin kuntien tettiin nämä määräykset sellaisiksi, että ne
12641: osuus väkijuomayhtiön voittovaroista oli 12 yksityiskohtaisuutensa vuoksi ovat käytän-
12642: markkaa asukasta kohti, oli kunnallistaksoi- nössä osoittautuneet melkeinpä mahdotto-
12643: tuksessa verotettava tulo kaupungeissa 12,232 miksi noudattaa. Voittovarojen osuus on näi-
12644: 35
12645: 274 Vl,9. - Väkijuoma.yhtiö.
12646:
12647:
12648: den säännösten mukaan ensisijassa käytet- Esillä olevan lain 3 § : n säännökset pakot-
12649: tävä erilaatuiseen raittiustyöhön ja raittius- tavatkin kunnat mitä epätaloudellisimmalla
12650: huoltoon ja toisessa sijassa raitista elämän- tavalla käyttämään varoja tarkoituksiin,
12651: tapaa välillisesti edistäviin tarkoituksiin. joilla vähemmälläkin varojen käytöllä saavu-
12652: Raittiustyön ensisijaisuutta on vielä erityi- tettaisiin aivan yhtä hyvä tulos. Paitsi sitä,
12653: sesti alleviivattu määräämällä, että vain että näillä säännöksillä holhotaan kuntia
12654: enintään toinen puoli saadaan, tarkemmin tavalla, joka ei ole kunnallisen itsehallinnon
12655: luetellussa järjestyksessä, käyttää lainojen hengen mukaista, ne sisältävät ehkä viimeisen
12656: maksuun, kansansivistystyöhön sekä osa ve- ilmauksen kaikkialla muualla jo hylätystä,
12657: rontasausrahaston perustamiseen tai sen pää- vanhentuneesta finanssiopillisesta periaat-
12658: oman kartuttamiseen. teesta, että tietty tulo on käytettävä tiettyyn
12659: On vaikea ymmärtää, mitkä syyt ja näkö- määrätarkoitukseen. Kun ei kuitenkaan ole
12660: kohdat ovat vaatineet käsillä olevien yksityis- aihetta pitää väkijuomayhtiön voitto-osuutta
12661: kohtaisten säännösten antamisen. Vaikka kunnnan kädessä minään erityislaatuisena
12662: kuntien osuus väkijuomayhtiön voittovaroista poikkeuksellisena tulona, on näidenkin osalta
12663: ei asiallisesti ole muuta kuin korvaus mene- jo aika siirtyä vapaampaan ja tarkoituksen-
12664: tetystä kunnallisverosta, tahdotaan nama mukaisempaan järjestelyyn ja luopua lailla
12665: varat sitoa tiettyyn määrätarkoitukseen, joi- puuttumasta näiden voittovarojen käyttöön.
12666: hin kunnat, ilman nimenomaista säännöstä- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
12667: kin tulisivat varojaan tarpeen mukaan käyt- kunnioittaen ehdotamme,
12668: tämään, niin kuin ne nyt tekevät esim. yh-
12669: teiskunnallisen huollon eri aloilla ilman näin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12670: yksityiskohtaisia määräyksiäkin. van lakiehdotuksen:
12671:
12672:
12673: Laki
12674: väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä annetun lain
12675: muuttamisesta.
12676: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen
12677: vuosivoiton käyttämisestä 20 päivänä toukokuuta 1935 annetun lain (207/35) 3 §, sellai-
12678: sena kuin se on 20 päivänä toukokuuta 1949 annetussa laissa (373/49), ja muutetaan
12679: lain 2 §: n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1948 annetussa
12680: laissa (893/48), näin kuuluvaksi:
12681: 2 §. yhteensä enempää kuin 30% sanotusta yli-
12682: jäämästä.
12683: Valtion saamasta vuosivoiton ylijäämästä
12684: suoritetaan kullekin kunnalle rahamäärä,
12685: joka vastaa kahtasataaneljääkymmentä mark- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
12686: kaa jokaista kunnassa edellisenä vuonna hen- väkijuomayhtiön vuoden 1952 vuosivoiton
12687: kikirjoitettua asukasta kohti, ei kuitenkaan käyttämiseen.
12688:
12689: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
12690:
12691: Valto Käkelä. Arvi Turkka.
12692: A. Simonen. Erkki W. Mohell.
12693: Urho Kulovaara. K. Alanko.
12694: Vilho Väyrynen. Arno Tuurna.
12695: R. Hallberg. Impi Lukkarinen.
12696: Heikki Hykkäälä. Unto Suominen.
12697: 275
12698:
12699: VI,1o. - Lak. al. N:o 51.
12700:
12701:
12702:
12703:
12704: Honkala ym.: Ehdotus laiksi väkijuomayhtiön verottamisesta
12705: ja sen vuosivoiton käyttämisestä annetun lain muuttami-
12706: sesta.
12707:
12708:
12709: E d u s k u n n a ll e.
12710:
12711: Sen jäl'keen kun joulukuun 23 päivänä tiustyö jäänyt taka-alalle. Raittiuden var-
12712: 1948 annettiin laki väkijuomayhtiön verot- jolla on varoja myönnetty mm. poliittisiin
12713: tamisesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä tarkoituksiin.
12714: annetun lain muuttamisesta (893/48), m:itHä Kun sosiaaliset epäkohdat ovat usein syynä
12715: kuntien saama voitto-osuus korotettiin enti- alkoholijuomien väärinkäyttöön, olisikin näh-
12716: sestä 12 markasta 100 markkaan kunnassa däksemme alkoholiliikkeen voittovarojen ja-
12717: hangillekirjoitettua asukasta kohti, sekä tou- koa syytä laajentaa nykyistä enenrmän myös
12718: kokuun 20 päivänä 1949 samanniminen laki sellaisille sosiaalisille aloille, joissa aikaan-
12719: (373/49), millä määrättiin ne perusteet, joi- saatavien parannusten voidaan katsoa välil-
12720: den mukaan alkoholiliikkeen voitosta kunnalle lisesti edistävän raittiutta. Tällöin tulisivat
12721: tuleva osuus on käytettävä, on kunnille tuot- ensi sijassa kysymykseen toimenpiteet, jotka
12722: tanut jatkuvia vaikeuksia määrärahan käyt- myötävaikuttaisivat tällä hetkellä suurimman
12723: täminen laissa nimenomaan säädettyihin tar- sosiaalisen epäkohdan, asuntopulan, poistami-
12724: koituksiin. Syynä tähän ovat lain ahtaat seen. Tässä mielessä olisi alkoholiliikkeen
12725: säännökset määrärahan käytöstä. Varsinkin kunnille jaettavien voittovarojen käyttöä
12726: suurimpien kuntien kohdalla määrärahojen syytä laajentaa lain nimenomaisella säännöik-
12727: käyttäminen etupäässä vain väJittömään rait- sellä koskemaan myös asunnontuotannon tu-
12728: tiustyöhön on johtanut epätarkoituksenmu- kemista.
12729: kaiseen tuhlaukseen. Niinpä voida:an esittää Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
12730: lukuisia esime11kkejä siitä, että näiden varo-
12731: jen käytössä on alkuperäinen julistava ra1t- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12732: van lakiehdotuksen:
12733:
12734:
12735:
12736: Laki
12737: väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä annetun lain
12738: muuttamisesta.
12739: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen
12740: vuosivoiton käyttämisestä 20 päivänä toukokuuta 1935 annetun lain (207 /35) 3 § :n 1
12741: momentti, sellaisena kuin ·se on 20 päivänä toukokuuta 1949 annetussa laissa (373/49),
12742: näin kuuluvaksi:
12743: 3 §. neina tavattujen nuorten henkilöiden rait-
12744: Niistä varoista, jotka kunta 2 §: n 2 mo- tiushuoltoon ja a1koholistien ja heidän per-
12745: mentin mukaan saa, on vähintään puolet heittensä huoltoon, jota ei näissä tapauksissa
12746: käytettävä paikallisen tarpeen mukaan rait- ole katsottava korvattavaksi köyhäinhoidoksi,
12747: tiustyöhön, kunnwlliseen raittiuslautakunta- sekä nuorisotyöhön, asunnonrakennustuotan-
12748: toimintaan ja muihin raitista elämäntapaa non tukemiseen ja muihin senluontoisiin rai-
12749: välittömästi edistäviin tarkoituksiin, juopu- tista elämäntapaa välillisesti edistäviin tar-
12750: 276 VI,1o.- Väkijuomayhtiö.
12751:
12752:
12753: koituksiin sekä enintään toinen puoli ensi kohtuullinen osa jälkimmäiseen ryhmään
12754: sijassa kunnan valtiolta saamien lainojen ta- kuuluvista varoista käyttää kunnan verotus-
12755: kaisin maksamiseen tai, jo1lei niitä ole, kan- rahaston perustamiseen tai sen pääoman kar-
12756: sansivistystyön tukemiseen ja kunnan otta- tuttamiseen.
12757: mien epäedullisten lainojen maksanllseen.
12758: Jolrei kunnalla ole sellaisia lainoja, voidaan
12759:
12760: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
12761:
12762: Niilo Honkala. Oskari Lehtonen.
12763: Jussi Lappi-Seppälä. Konsti Järnefelt.
12764: Matti Heikkilä. Ture Hollsten.
12765: 277
12766:
12767: VI,u. - Toiv. al. N:o 91.
12768:
12769:
12770:
12771:
12772: Ryömä: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Hel-
12773: singin yleisen sairaalan sisätautien ja kirurgisten osasto-
12774: jen rakentamista varten.
12775:
12776:
12777: E d u s k u n n a ll e.
12778:
12779: Käsitellessään vuoden 1953 varsinaista jouduttamista. Käsitys, että mainittuihin
12780: talousarviota eduskunta päätti evätä Hel- osastoihin suunnitellut yhteensä 790 sairaan-
12781: singin yleisen sairaalan sisätautien ja ki- sijaa ylittäisivät tarpeen, ei ole sopusoinnussa
12782: rurgisten osastojen rakentamiseen esitetyn ilmeisten tosiasioiden kanssa. Huomattava
12783: määrärahan. Tämä päätös on täysin kestä- on vielä, että näiden osastojen suunnitelman-
12784: mätön ja tuottaa vakavaa haittaa sekä yli- mukainen rakentaminen ei ole millään tavoin
12785: opistolliselle opetustoiminnalle että sairaan- ristiriidassa keskussairaaloiden rakennus-
12786: hoidolle maassamme. Nykyiset rakennukset ohjelman kanssa.
12787: ovat ahtaat ja vanhanaikaiset. Mainittujen Näillä perusteilla ehdotan eduskunnan
12788: osastojen rakentaminen on aikoinaan pantu hyväksyttäväksi toivomuksen,
12789: alulle valtion ja Helsingin kaupungin välillä
12790: tehdyn yksityisoikeudellisen sopimuksen poh- että hallitns ensi tilassa antaisi
12791: jalla, joka ei ole yksipuolisesti purettavissa. Eduskunnalle esityksen 100,000,000
12792: Suunnittelu- ja louhintatöiden valmistuttua markan lisäyksestä vuoden 1953 tulo-
12793: tulisi varsinaisia rakennustöitä tänä vuonna ja menoarvioon siirtomäärärahana
12794: suorittaa täydellä vauhdilla. Sekä Helsingin Helsingin yleisen sairaalan sisätautien
12795: kaupungin ja Uudenmaan läänin että koko ja kirurgisten osastojen rakentamista
12796: maan väestön edut vaatisivat rakennustöiden varten.
12797: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
12798:
12799: Mauri Ryömä.
12800: 278
12801:
12802: VI,12. - Toiv. al. N:o 92.
12803:
12804:
12805:
12806:
12807: Huttunen ym.: Toimenpiteistä Kuopion keskussairaalan ra-
12808: kennushankkeen toteuttamiseksi.
12809:
12810:
12811: E d u s k u n n a ll e.
12812:
12813: KeSkussairaaloiden rakentamisesta kesä- kaupa1la vuoroaan. Ny1kyinen Kuopion [ää-
12814: kuun 16 päivänä 1950 annetussa 'laissa on ninsairawla ei !kykene ottamaan vastaan lälhes-
12815: vahvistettu järj'estys ra!kennettavi'He lkeSikus- kään kaikkia sinne pyrkiviä vaikeitakaan
12816: sairaa'loiHe 1950-64. Lain mulkaan Kuopion tauteja sairastavia potilaita.
12817: keskussairaalan rakennustyöt olisi pitänyt Tässä yhteydessä on syytä vielä korostaa,
12818: aloittaa jo vuonna 1952. Käsitellessään tulo- että keSkussairaalan ralkennushankikeen to-
12819: ja menoarviota vuodelle 1953 eduskunta hy- teuttaminen olisi ensiarvoisen tärlkeä myös
12820: väksyi 20 Pl. II: 20 :momenrtille 50,000,000 työllisyysnäkökohtien !kannalta, vaikkakin toi-
12821: mwkan määrärahan Kuopion !keskussairaalan saalta on selvää, ettei asian hoitamista voida
12822: rak:ent~armiseen. Tätä ~ehdol'lista määrärahaa jättää vain satunnaisten työttömyysmäärä-
12823: ei kui,terukaan ole vahvistettu, joten tätä ra- ra;hojen vara.an.
12824: kennushanketta on jä'Heen kohdannut vali- EdeUä ·lausutun perusteena ehdotwmme
12825: tettava viivästymin\m. eduskunnan hyväksyttävälksi toivomuksen,
12826: Laa:jan maakunnan 1SairaanJhoilto vaatii lkui-
12827: tenlkin ehdottomasti pikaisia toimenpiteitä. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
12828: Hoitopaiklkoj·en puute on huutava. Tuhan- toimenpiteisiin Knopion keskussairaa-
12829: net pdti'laat eivät pääse lkosikaan sairaala- lan rakennushankkeen toteuttamiseksi.
12830: hoitoon ja tuhannet saavat odottaa kuukausi-
12831: Helsingi'Ssä 10 päivänä helmikuuta 1953.
12832:
12833: Martti J. Huttunen. Helge Miettunen. Tahvo Rönkkö.
12834: 279
12835:
12836: VI,13, - Toiv. al. N:o 93.
12837:
12838:
12839:
12840:
12841: Vennamo ym..: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
12842: Kuopion keskussairaalan rakennustöiden aloittamiseksi.
12843:
12844:
12845: E d u s k u n n a ll e.
12846:
12847: Yleisesti tunnettu tosiasia on, että sairaa- Aivan käsittämättömistä syistä on halli-
12848: laolot ovat Savossa moneen muuhun maa- tuksen enemmistö kuitenkin ehdottanut ta-
12849: kuntaan verrattuna varsin alkeellisella kan- savallan Herra Presidentille, ettei tätä edus-
12850: nalla. Tämän on eduskunta todennut ensi kunnan hyväksymää 50 milj. markan määrä-
12851: kerran jo siinä yhteydessä, kun keskussairaa- rahaa Kuopion keskussairaalan rrukennustöi-
12852: loista annetun lain nojalla säädettiin Kuo- den aloittamiseksi eduskunnan myöntämäiDä
12853: pion keskussairaalan rakennustyöt panta- uutena määrärahana olisi vahvistettava. Ta-
12854: vaksi alulle vuonna 1952. savallan presidentti yhtyikin tähän halli-
12855: Nojautuen juurimainittuihin tosiasioihin tuksen enemmistön kantaan.
12856: ottikin eduskunta viime vuoden syksynä Mainituista syistä ja kun emme voi mil-
12857: hallituksen esitykseen kuluvan vuoden tulo- lääm. yhtyä tähän hallituksen enemmistön
12858: ja menoarvioksi 50 milj. markan suuruisen eduskunnan päätöksen vastaiseen menette-
12859: lisämäärärahan käytettäväksi jo lainkin edel- lyyn, ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
12860: lyttämien Kuopion keskussairaalan raken- väksi toivomuksen,
12861: nustöiden aloittamiseen kuluvan vuoden al-
12862: kupuolella. Tähän tunnettuun eduskunnan että hallitus antaisi viivytyksettä
12863: kannanottoon vaikutti myöskin työllisyysky- esityksen 50 miljoonan markan suu-
12864: symys. Eduskunnassa käsitettiin asia niin, ruisen määrärahan ottamisesta lisäyk-
12865: että kun ;työllisyyttä on joka tapauksessa senä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
12866: valtiovallan taholta hoidettava, niin on jär- Kuopion keskussairaalan rakennus-
12867: kevää, sanoisimmeko ,lyödä kaksi kärpästä töiden kiireelliseksi aloittamiseksi ku-
12868: yhdellä iskulla" eli lain vaatimuksen mu- luvana vuonna.
12869: kaisesti panna alulle Kuopion keskussairaa-
12870: lan rakennustyöt ja samalla hoitaa työttö-
12871: myyskysymystä.
12872: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
12873:
12874: Veikko Vennamo. Urho Kähönen. M. 0. Lahtela.
12875: 280
12876:
12877: VI,14. - Toiv. al. N:o 94.
12878:
12879:
12880:
12881:
12882: E. Nurminen ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoar-
12883: vioon Kuopion keskussairaalan mkennustöiden aloittami-
12884: seksi.
12885:
12886:
12887: E d u s k u n n a 11 e.
12888:
12889: Kruopi~n !keskussairaalan rakennustöiden nustyöt saatetaan mahdollisimman pian
12890: a;lullepanerrninen on tUJllut UiJhinnä työllisyy- allkuun. Kiireellisyyden puolesta puhuvat
12891: den ylläpitämisen ikannaHa Kuopiossa ja sen myös maakunnan !kehnot sairaa1aolot.
12892: ympäristössä pakottavan ajankohtaiseksi. Edellä olevaan viitruten ehdotamme !kun-
12893: Kuten tunnettua, on Pohjois-8avossa kroo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12894: ni'llinen työttömyys maakunnan alituisena muksen,
12895: vitsauksena, mutta pa:hirrnmiHaan siHoin, kun
12896: ikoko maata on kohdannut lamaJkausi. Kun että hallitus antaisi Eduskunnalle
12897: työ'llisyyden yliJ.äpirtämiseksi muutenkin on esityksen 50 milJoonan markan suu-
12898: Pohjois-Savoon kiinnitettävä huomattavia ruisen määrärahan ottamisesta lisäyk-
12899: määriä valtion varoja, tuntuu 'luonnolliseioo senä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
12900: ja on keskussairaaloista annetun 'lainkin mu- Kuopion keskussairaalan rakenn1tstöi-
12901: kaista, että Kuopion keskussairaalan raken- den aloittamiseksi.
12902: Helsingissä 6 päivänä helmilkuuta 1953.
12903:
12904: Elli Nurminen. Yrjö Kilpeläinen.
12905: Meeri Kalavainen. Martta Salmela-Järvinen.
12906: 281
12907:
12908: Vl,15. - Toiv. al. N:o 95.
12909:
12910:
12911:
12912:
12913: Koivunen ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
12914: Keski-Suomen keskusssairaalan alilääkäreiden ja talous-
12915: henkilökunnan asuntorakennusten rakentamista varten.
12916:
12917:
12918: E d u s k u n n a ll e.
12919:
12920: Keski-Suomen keskussairaalan valmistu- Rakennustoimikunnan ehdotuksien perus-
12921: minen on snna vaiheessa, että varsinainen teella myönsi eduskunta alilääkäreiden asun-
12922: sairaalarakennus voidaan saada käyttöön ensi torakennuksen rakennustöiden aloittamiseen
12923: kesänä. Sairaalan avaamisen tekee kuitenkin 15 milj. markkaa vuoden 1952 viimeisessä
12924: kyseenalaiseksi henkilökunnan asuntojen lisätalousarviossaan, mutta taloushenkilökun-
12925: suuri vajaus. Nyt valmistumassa oleviin nan rakennukseen ei ole varoja myönnetty.
12926: asuntorakennuksiin voidaan sijoittaa sairaa- Edellä mainittujen rakennustöiden suorit-
12927: lan vakinaisesta henkilökunnasta vain n. taminen on perusteltavissa myöskin Jy-
12928: 40 %, joten asuntoja vaille jää n. 200 sairaa- väskylän ja lähiympäristön joukkotyöttö-
12929: lan henkilökuntaan tarvittavaa ihmistä. Jy- myyden torjumistoimenpiteenä. Työttömien
12930: väskylässä on n. 700 perhettä asuntoa vailla, määrä Jyväskylän kaupungissa ja maalais-
12931: joten edellä mainitulle sairaalahenkilökun- kunnassa ylittää 1,500, joista suurimpana
12932: nalle asuntojen varaaminen Jyväskylässä on työntekijäryhmänä ovat rakennustyöläiset.
12933: mahdottomuus, ellei rakenneta uusia asun- Kansantalouden ja työttömiksi joutuneiden
12934: toja .. rakennustyöläisten edut vaativat edellä mai-
12935: Juuri näillä perusteilla Keski-Suomen kes- nittujen rakennustöiden käyntiin saantia ensi
12936: kussairaalan rakennustoimikunta on esittänyt tilassa.
12937: henkilökunnan kahden asuntorakennuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12938: pikaista rakentamista. Nämä ovat alilääkä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12939: reiden asuntorakennus, tilavuudeltaan n.
12940: 6,700 m3, kustannusarvio n. 82 miljoonaa että hallitus antaisi Eduskunnalle
12941: markkaa, ja taloushenkilökunnan asuntora- esityksen 150,000,000 markan maara-
12942: kennus, tilavuus n. 6,800 m3 ja kustannus- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
12943: arvio 84.5 miljoonaa markkaa. Näillä raken- 1953 tulo- ja menoarvioon Keski-
12944: nustoimilla helpotettaisiin tilannetta huo- Suomen keskussairaalan alilääkäreiden
12945: mattavasti, sillä ne turvaisivat asunnon va- ja taloushenkilökunnan asutorakennus-
12946: raamisen n. 62 %: lle sairaalan henkilökun- ten rakentamista varten.
12947: nasta.
12948: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
12949:
12950: Matti Koivunen. V. Puumalainen.
12951:
12952:
12953:
12954:
12955: 36
12956: 282
12957:
12958: Vl,16. - Toiv. al. N:o 96.
12959:
12960:
12961:
12962:
12963: Mustonen ym.: Valtion sairaaloihin pääsystä ennakkomak-
12964: susta riippumatta.
12965:
12966:
12967: E d u s k u n n a ll e.
12968:
12969: Ainakin eräissä valtion sairaaloissa val- olisikin olemassa, ole osanneet varata sitä
12970: litsevan käytännön mukaan näihin sairaaloi- mukaansa. Tuhansissa tapauksissa sairaala-
12971: hin ei oteta hoidettavaksi sairaalain lääkä- hoitoa tarvitsevilla ei olekaan näin paljon
12972: rienkään määräämiä sairaita, ellei heillä rahaa käytettävissään. Mitä näihin varatto-
12973: ole sairaalaan tullessaan varaa ennak- muustapauksiin tulee, niin ainakaan yleisesti
12974: kona suorittaa määrätyn suuruista sai- rkuntien sosiaalilauta:kunnat eivät anna mak-
12975: raalama:ksua tai eivät voi esittää kunnan susitoumuksia sellaisen tapauksen varalta,
12976: sosiaalilautakunnan antamaa masusitoumusta että anoja saattaa joutua sairaalaan, mutta
12977: sairaalakustannusten suorittamisesta. En- lääkärin määräystä ei vielä ole olemassa.
12978: nakkomaksun suuruus v;aihtelee 8,000- Koska käsillä olevien varojen tai mahdol-
12979: 10,000 markkaan. Tällainen käytäntö on listen mwksusitoumusten puute ei käsityk-
12980: eräissä tapauksissa saattanut asianomaiset semme mukaan saa olla sairaalahoitoon pää-
12981: hyvin ikävään asemaan. Joutuessaan joskus semisen esteenä, ehdotamme eduskunnan hy-
12982: hyvinkin pitkien matkojen päästä tulemaan väksyttäväksi toivomuksen,
12983: lääkärin vastaanotolle eivät asianomaiset
12984: sairaat voi, poikkeustapauksia ehkä lukuun että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
12985: ottamatta, tietää vaivansa laatua eikä sitä, sellaisiin toimenpiteisiin, että ennakko-
12986: että se on parannettavissa vain välittömästi maksuun tarvittavien varojen tai mak-
12987: tapahtuvalla sairaalruhoidolla, eivätkä näin susitoumuksen puute ei ole valtion
12988: ollen aina sellaisissa1kaan tapauksissa, joissa sairaaloihin pääsyn esteenä.
12989: rahaa ehkä ennakkomaksun suorittamiseen
12990: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
12991:
12992: J. Mustonen. Eino Rannikkoluoto.
12993: Usko Seppi. Eino Tainio.
12994: Esa Hietanen. Matti Koivunen.
12995: Toivo Kujala. Toivo Niiranen.
12996: Niilo Nieminen.
12997: 283
12998:
12999: Vl,17. - Toiv. al. N:o 97.
13000:
13001:
13002:
13003:
13004: Friman ym.: MaksuUoman syÖ1Jäsairauksien tutkimuksen ja
13005: hoidon järjestämisestä.
13006:
13007:
13008: E d u s k u n n a 11 e.
13009:
13010: Vuonna 1936 perustettiin maahamme en- ten keskuudessa ennenkaikkea se, että he ovat
13011: simmamen syöpätautien hoitolaitos, säde· tottuneet menemään lääkäriin vain äärimmäi-
13012: hoitoklinikka. Siinä oli vain 43 paikkaa ja sessä hädässä. Tällaisen tottumuksen syynä
13013: todettiin se heti avaamisen jälkeen liian ovat taloudelliset tekijät. Lääkäriin turvau-
13014: pieneksi. Tämän hoitolaitoksen lisäksi meillä tuminen merkitsee aina rahallisia menoja ja
13015: on Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsää- työajan hukkaa.
13016: tiön omistama Sairaskoti Radium syöpäsai- Syöpä on siis muodostunut koko kan-
13017: raiden hoitoa varten, mutta senkin paikka- saamme uhkaavaksi vaaraksi ja sen torjumi-
13018: luku on vain 50. Sen jälkeen kun ensimmäi- seksi on ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpi-
13019: nen syöpätaudin hoitolaitos perustettiin, on teisiin, jotta kenenkään, joka tuntee itsensä
13020: tämä vaikeasti hoidettava tauti suuresti li- sairaaksi ja epäilee mahdollista syöpäsai-
13021: sääntynyt. Kun syöpätautiin kuolleiden rautta, ei tarvitsisi jäädä tarpeellista tutki-
13022: osuus kuolemansyytilastossa v. 1936 oli 8.5 %, musta ja hoitoa vaille. Tästä syystä olisi ryh-
13023: niin on se nykyään noin 15 %. Syöpään kuo- dyttävä järjestämään kaikille ilmaista syöpä-
13024: lee nykyään lähes kaksi kertaa niin pal- tutkimusta.
13025: jon kuin tuberkuloosiin. Erikoisesti sodan Edellä olevan perusteella esitämme edus-
13026: jälkeisinä vuosina näyttää syöpäsairaus li- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13027: sääntyneen. Aivan tavallista on, että sairaus
13028: todetaan liian myöhään eikä sitä voida enää että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
13029: parantaa. Syynä siihen, että syöpään sairas- toimenpiteisiin maksuttoman syöpätut-
13030: tunut kääntyy lääkärin puoleen liian myö- kimuksen ja -hoidon järjestämiseksi
13031: hään, on tämän taudin huomaamattomuus kaikille niitä tarvitseville.
13032: alkuvaiheessa, mutta tavallisten kansanihmis-
13033: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
13034:
13035: Toivo Friman. Eino Tainio.
13036: A-L. Tiekso-Isaksson. V. Puumalainen.
13037: J. Mustonen. Kaarle Renfors.
13038: T. Niiranen. Anna Nevalainen.
13039: Ester Häikiö. Paavo Aitio.
13040: 284
13041:
13042: VI,1s. - Toiv. al. N:o 98.
13043:
13044:
13045:
13046:
13047: Torvi ym.: Toimenpiteistä synnytyslaitosten perustamiseksi
13048: maaseudulle.
13049:
13050:
13051: E d u s k u n n a ll e.
13052:
13053: Meidän maassamme hoidetaan nykyisin vä- maamme syrjäseuduilla, missä yleiset olosuh-
13054: hän yli puolet kaikista synnytyksistä sairaa- teet ja terveydelliset olot ovat vähemmän
13055: loissa. Lukumäärä on aivan viimeisinä vuo- kehittyneet.
13056: sina hieman kohonnut, kun taas synnytysten On myös todettava, että elävänä syntynei-
13057: määrä on huippuluvusta n. 106,000 pudonnut den kuolleisuus sekä ensimmäisenä että seu-
13058: n. 96,000: een. Synnytyspaikkojen luku- raavinakin vuorokausina on riippuvainen
13059: määrä, joka v. 1950 oli 1,555, kasvaa sikäli hoitomahdollisuuksista. Tilastonumerot osoit-
13060: kuin keskussairaaloita ja kunnansairaaloita tavat, että vastasyntyneiden suurimmat kuol-
13061: valmistuu. On kuitenkin huomattava, että leisuusluvut ovat samoilla alueilla, missä syn-
13062: meillä on yleensä huomattavasti ylitetty nytysten laitoshoitoisuus on pienin.
13063: sairaaloissa synnytysten kohdalla normaalia Molemmissa naapurimaissa sekä Ruotsissa
13064: keskikuormitusta, jona olisi pidettävä 30 että Neuvostoliitossa hoidetaan nykyään n.
13065: potilasta sairassijaa kohti vuodessa. Edelly- 90 % synnytyksistä sairaaloissa ja vastasyn-
13066: tys laitoshoitoon on siten ollut vain n. 38- tyneiden kuolleisuus on pudonnut mini-
13067: 40 %. Mutta keskimääräisluvut eivät anna miinsä. Pohjois-Ruotsissa, jonka olosuhteet
13068: oikeata kuvaa synnytysten todellisesta laitos- ovat hyvin verrattavissa Pohjois-Suomen olo-
13069: hoitoisuudesta maassamme. Ensinnäkin syn- suhteisiin, on rakennetty eri tyyppisiä hoito-
13070: nytykset jakaantuvat epätasaisesti eri vuo- laitoksia synnyttäjiä varten ja huolehdittu
13071: denaikojen kohdalla, joten keskimääräisluvut siitä, että matkat eivät tule liian pitkiksi.
13072: antavat harhaanjohtavan kuvan, ja toiseksi Siellä on erämaaseuduissa sairastupien yhtey-
13073: suurten kaupunkien osuus vaikuttaa keski- dessä synnytysosastoja, synnytyskoteja käti-
13074: maaraisen laitoshoitoisuuden korkeuteen. löiden hoidossa sekä synnytyshuoneita piiri-
13075: Niinpä kun Uudenmaan läänissä on hoidettu kätilöiden asuntojen yhteydessä. Näin on
13076: yli 90% synnyttäjistä laitoksissa, laitoshoi- aina voitu varmistaa lääkärien apu ja tar-
13077: toisuusedellytysten ollessa 80 %, on esim. peellisten välineiden käyttömahdollisuus vai-
13078: Kuopion läänissä vain n. 38--40 % synnyt- keissa tapauksissa ja samalla huolehtia syn-
13079: täjistä hoidettu sairaaloissa edellytyksen ol- nyttäjien ja vastasyntyneiden asianmukai-
13080: lessa 18-20 %. Kun olosuhteiden pakosta sesta jälkihoidosta.
13081: synnytysten jälkeinen hoito on ollut lyhen- Kun maamme syrjäseuduilla sekä asunto-
13082: nettävä 3--4-5 päivään, ei ole takeita toi- olosuhteet että hygienisen hoidon mahdolli-
13083: pumisesta ilman vakaviakin sairaalloisia seu- suudet ovat hyvin heikot ja vaikeat synny-
13084: raamuksia synnyttäjälle. On myöskin huo- tykset keskimääräistä lukuisammat, olisi aivan
13085: mattava, että kaupunkien synnytyslaitokset välttämätöntä, että valtio perustaisi asianmu-
13086: ajoittain eivät ole voineet vastaanottaa maa- kaisia 2-5 sairassijaa käsittäviä synnytyslai-
13087: seudulta muita kuin kätilöiden ja lääkärien toksia maaseudulle ei ainoastaan kirkonky-
13088: mielestä välttämättömät tapaukset. Synny- liin, vaan ennenkaikkea syrjäkylille. Samo-
13089: tyspaikkojen puute siis tosiasiassa koituu jen rakennusten yhteyteen pitäisi turvata
13090: kipeimmin maaseudun kohdalle. Lisäksi asunnot kätilöille, terveyssisarille, kiertäville
13091: Naistenklinikalla suoritetuissa tutkimuksissa sairaanhoitajille ja kodinhoitajille. Sillä huo-
13092: on voitu todeta, että ahdaslanteisuus maamme limatta siitä, että lainsäädännön mukaan
13093: synnyttäjäaineistossa esiintyy Savossa, Kar- kunnilla on velvollisuus palkata asukasluvun
13094: jalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, siis yleensä perusteella ko. terveydenhoitohenkilökuntaa,
13095: VI,1s. -Torvi ;vm. 285
13096:
13097: jäävät syrjäseudut tosiasiassa kipeästi kai- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
13098: paamansa terveydenhuollon ulkopuolelle, järjestämään maaseudulle, erikoisesti
13099: koska ko. henkilöiden sijoituspaikat ovat kir- syrjäseuduille, synnytyslaitoksia, joi-
13100: konkylissä. Sitäpaitsi juuri asuntopulasta den yhteydessä on tarpeellisen tervey-
13101: johtuen esim. Oulun läänin terveyssisarva- denhoitohenkilökunnan as1mnot.
13102: jaus on 28% ja kätilövajaus 11.7 %.
13103: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13104: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
13105: vomuksen,
13106: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
13107:
13108: Irma Torvi. Elli Juntunen.
13109: A-L. Tiekso-Isaksson. Hertta Kuusinen.
13110: Judit Nederström-Lunden. Esa Hietanen.
13111: Elli Stenberg. Hugo Manninen.
13112: Eino Tainio. Toivo Kujala.
13113: Ester Häikiö. H. Tauriainen.
13114: 286
13115:
13116: Vl,t9. - Toiv. al. N:o 99.
13117:
13118:
13119:
13120:
13121: Nederström-Lunden ym.: Toimenpiteistä ajanmukaisen ja
13122: riittävän tilavan kätilöopiston rakentamiseksi.
13123:
13124:
13125: E d u s k u n n a 11 e.
13126:
13127: Maan kätilöopisto toimii nykyään samoissa vuosia. Eri yhteyksissä on eduskunta myön-
13128: vanhanaikaisissa ja rappeutuneissa, yli 70 tänyt ta11koitukseen varoja yhteensä 60 mil-
13129: vuotta sitten rakennetuissa sairaalara:ken- joonaa markkaa. Rakentamista ei kuitenkaan
13130: nuksissa. Tilanahtauden vuoksi on sen ole pantu käyntiin ja sanotaan syyn siihen
13131: eräitä osastoja sijoitettu eri puolille kau- olevan siinä, että rakennuksen sijoituspaik-
13132: punkia ja ovat yhteydet sen johdosta vai- kaa ei ole vielä määrätty. Kun tällaisen syyn
13133: keutuneet. Luentosalit ovat riittämättömät ei voida katsoa olevan voittamaton este, ehdo-
13134: ja esim. äitiysvoimistelua on täytynyt suo- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13135: rittaa pienissä ryhmissä henkilökunnalle va- muksen,
13136: ratuissa huoneissa. Oppilasasunnoista on
13137: puutetta. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
13138: Nämä puutteet rasittavat niin opettajia toimenpiteisiin ajanmukaisen ja riittä-
13139: kuin oppilaitakin ja vaikeuttavat opetusta. vän tilavan kätilöopiston rakentami-
13140: Uuden kätilöopiston rakennushanke näiden seksi.
13141: puutteiden vuoksi onkin ollut vireillä jo
13142: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
13143:
13144: Judit Nederström-Lunden. Aino Luostarinen.
13145: Lauri Myllymäki. Elli Stenberg.
13146: Ester Häikiö. Irma Torvi.
13147: Elli Juntunen. Irma Hamara.
13148: Eino Tainio. Aune Innala.
13149: 287
13150:
13151: VI,2o. - Toiv. al. N:o 100.
13152:
13153:
13154:
13155: Lukkarinen ym..: Määrärahasta sairaanhoitajakoulutalon ra-
13156: kentamiseksi Jyväskylään.
13157:
13158:
13159: E d u s k u n n a 11 e.
13160:
13161: Arviolaskelman mukaan olisi maassamme vatusopillisen korkeakoulun ja valmistu-
13162: koulutettava vuosittain vähintään 700 sai- massa olevan uuden keskussairaalan vuoksi
13163: raanhoitajaa. Sairaanhoitajatarkouluihin voi- Jyväskylä sopii paremmin kuin mikään muu
13164: daan nykyään ottaa vain n. 600 oppilasta pai]{lkwlrnnta uuden sairaanhoitajakoulun si-
13165: vuodessa, joista valmistuu n. 550 sairaanhoi- jaintipaikaksi. Koska keskussairaalan ra-
13166: tajaa. Valtion kouluissa on edellisten lisäksi kennustyöt vielä ovat käynnissä, olisi talou-
13167: järjestetty ylimääräisiä kursseja, mikä kui- dellisesti edullista kiirehtiä ja laajentaa ra-
13168: tenkaan ei ole mahdollista siinä määrin kuin kennusohjelmaa liittämällä siihen sairaan-
13169: lisätarve vaatisi, eikä myöskään koulutus ti- hoitajakoulun rakentaminen. Kouluraken-
13170: lapäisissä oloissa tilapäisen opettajakunnan nus sopisi mainiosti sairaalan alueeseen va-
13171: varassa vastaa tarkoitustaan. ratulle tontille ja se voisi kustannuksiltaan
13172: Sairaanhoitajapula on viimeisten vuosien tulla sille sijoitettuna edulliseksi mm. yh-
13173: aikana jossain määrin laskenut, mutta on teisen voima-aseman vuoksi.
13174: edelleen vakava. Vuoden vaihteessa oli Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
13175: maassa n. 740 sairaanhoitajan vajaus. Val- kunnan hyvä:ksyttäväJksi toivomuksen,
13176: mistuvat uudet keskussairaalat ja lisääntyvä
13177: sairaanhoitajatarve erikoisaloilla tulevat kär- että hallitus ottaisi vuoden 1954
13178: jistämään tilannetta. Toiminnassa olevien valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
13179: koulujen oppilasmäärä ei nykyisestään enää 100,000,000 markan määrärahan
13180: voi lisääntyä, joten on perustettava uusia uuden ,Jyväskylään perustettavan sai-
13181: sairaanhoitajakouluja. raanhoitajakoulun rakennuksen pii-
13182: Keskeisen sijaintinsa puolesta, siellä si- rustusten laatimista ja rakennustöi-
13183: jaitsevien muiden oppilaslaitosten mm. Kas- den alullepanemista varten.
13184: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
13185:
13186: Impi Lukkarinen. Eero Saari.
13187: Arvo Ahonen. T. N. Vilhula.
13188: Matti Koivunen.
13189: 288
13190:
13191: VI,21. - Toiv. al. N:o 101.
13192:
13193:
13194:
13195:
13196: Hamara ym.: Määrärahasta Mikkelin kuuromykkäinkoulun
13197: oppilasasuntolan rakentamista varten.
13198:
13199:
13200: E d u s k u n n a ll e.
13201:
13202: Mikkelin kuuromyllliäin koulu, joka on eri pesuhuoneita ei liioin ole, muista muka-
13203: perustettu v. 1893 ja on yksi maamme har- vuuksista puhumattakaan.
13204: voista aistivialliskouluista, on joutunut hy- Asuntolan talouspuoli on ahdas ja alkeel-
13205: vin kestämättömään tilanteeseen, sillä sen linen, vailla vähäisintäikään mahdollisuutta
13206: vuodelta 1900 peräisin olevat puurakennuk- työtä säästävään järjestelyyn. Varastot ja
13207: set ovat liian ahtaat suuresti lisääntyneelle kellarit joko puuttuvat tai ovat kehnot.
13208: oppilasmäärälle eivätkä enää muutenkaan Ammattitaitoisen pystyvän henkilökunnan
13209: vastaa :kuntonsa eivätkä järjestelynsäkään viihtyminen näissä oloissa, kun edellämaini-
13210: puolesta nykyisiä kouluvaatimuksia. tut asunto-olotkin otetaan huomioon, on mah-
13211: Erikoisen vaikeassa asemassa koulu on dotonta.
13212: oppilasasuntolaansa nähden, joka on rwken- Oppilaitten asuminen ja ruokailu asunto-
13213: nettu 20 oppilasta varten. Tällä hetkellä on lassa olisi kuitenkin, ottaen huomioon oppi-
13214: oppilaita koulussa 82, joista asuntolassa 38. laitten aistiviallisuuden, suotavaa, koska se
13215: Kaksi asuu kotonaan ja loput ovat majoi- olisi oppilaiden valvonnan ja henkisen kehi-
13216: tettuina kaupungille. Kaikki oppilaat saavat tyksen kannalta edullisempaa sekä myöskin
13217: kouluateriansa kerran päivässä asuntolassa. taloudellisesti ikannattavampaa.
13218: Asuntolan henkilökunta, jonka lukumäärä Parannusten suorittaminen asuntolassa ny-
13219: on vahvistettu aikana, jolloin työaikalaki ei kyisissä oloissa on rakennushallituksen lau-
13220: vielä ollut voimassa, on nyt aivan riittämä- sunnon mukaan valtiolle kannattamaton.
13221: tön:, mutta sitä on mahdotonta lisätä, koska Nykyistä asuntolaa voitaisiin käyttää välttä-
13222: asuntotiloja ei ole ja nykyisetkin ovat keh- mättä tarvittavana esikouluna alle kouluikäi-
13223: not. siä lapsia varten, jollainen koulumuoto edis-
13224: Lasten makuuhuoneet, yksi tytöille ja yksi täisi suuresti lasten myöhäisempää koulun-
13225: pojille, ovat riittämättömät. Sängyt, jotka käyntiä ja siinä saavutettavia tuloksia.
13226: ovat hajoamistilassa, on sijoitettava vieri Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
13227: viereen, josta syystä kul,kutauteja on mah- kunnan hyvä;ksyttäväksi toivomuksen,
13228: dotonta estää leviämästä asuntolassa. Eris-
13229: tyshuoneita ei ole. Päivähuoneista ei voida että hallitus ottaisi vuoden 1954
13230: puhuakaan, koska esim. poikien päivruhuo- tulo- ja menoarvioesitykseensä riittä-
13231: neeksi kutsutaan vetoista eteistä. Leikkiti- vän määrärahan Mikkelin kuuromyk-
13232: loja ei ole ja lapset ovat kuitenkin suureksi käinkoulun oppilasasuntolan rakenta-
13233: osaksi asuntolassa alle 10-vuotiaita. Lasten mista varten.
13234: on peseydyttävä makuuhuoneissaan, koska
13235: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
13236:
13237: Irma Hamara. Wiljam Sarjala.
13238: Aino Luostarinen. Martti Huttunen.
13239: Toivo H. Kinnunen. Reino Ala-Kulju.
13240: K. F. Haapasalo. Jaakko Hakala.
13241: Armas Leinonen. Aukusti Pasanen.
13242: Lennart Heljas. Johannes Wirtanen.
13243: 289
13244:
13245: VI,22. - Toiv. al. N:o 102.
13246:
13247:
13248:
13249:
13250: Juntunen ym.: Lastentarhojen perustamisesta alle kouluikäi-
13251: siä kuuroja ja vaikeasti kuulovikaisia lapsia varten.
13252:
13253:
13254: Eduskunnalle.
13255:
13256: Hankittujen selvitysten mukaan syntyy singin lastentarhaan on jo viime syksynä
13257: maassamme vuosittain 100-110 sellaista perustettu osasto tällaisia lapsia varten, ja
13258: lasta, joiden kuuloelimet ovat joko perin- kokemukset ovat olleet myönteisiä. Eräissä
13259: nöllisistä syistä, synnytysvaurioista tai äidin maissa suoritetut tutkimukset ovat kuitenkin
13260: raskauden aikaisista sairauksista johtuen osoittaneet, että useilla kuuroina pidetyillä
13261: niin viallisia, että heistä todennäköisesti tu- lapsilla on kuulorippeitä jäljellä. Nämä lap-
13262: lee kuuroja. Lisäksi varhaisen lapsuuden ai- set voivat oppia puhumaan kuulemalla, jos
13263: kana koettu aivokalvontulehdus tai muu kor- kuuloa vahvistetaan mekaanisilla välineillä.
13264: keakuumeinen tauti aiheuttaa kuurouden. Heidän täytyisi kuitenkin joutua tarkan tut-
13265: Jos lapsi on synnynnäisesti kuuro tai me- kinnan kohteeksi 111z-5 vuoden ikäisinä.
13266: nettänyt kuulonsa ennen kuin on oppinut Tällainen lapsi oppii puhumaan luonnolli-
13267: puhumaan, hänestä ilman erikoisopetusta tu- sella äänen soinnilla ja hänellä on myös mah-
13268: lee myöskin mykkä. Maassamme on tosin dollisuus oppia tajuamaan musiikkia. Näi-
13269: muutamia kuuromykkäin kansakouluja, jois- den lasten kehitysmahdollisuudet ovat suu-
13270: sa opetetaan myöskin puhumaan, mutta pu- remmat kuin täyskuurojen, mutta heidän
13271: hetaidon opettaminen vie suuren osan näi- opetuksensa esikouluasteella olisi mahdollista
13272: den koulujen ajasta, mikä kipeästi tarvit- eri osastoina lastentarhassa. Kun kuuroja
13273: taisiin näille lapsille v;aikeammin opetetta- lapsia kuitenkin on vain muutamassa kun-
13274: van koulukurssin suorittamiseen. On to- nassa, eivät lastentarhat voi tulla kysymyk-
13275: dettu, että täysin kuuro lapsi oppii näkö- seen kunnallisina laitoksina, vaan olisi val-
13276: kuulon, so. huulilta luvun ja sen perusteella tion perustettava niitä mieluimmin sekä
13277: puhumisen nopeammin ennen kouluikää kuin Pohjois- että Etelä-Suomeen ja huolehdit-
13278: sen jo saavutettuaan. Sitäpaitsi puhumista tava ko. lastentarhojen ylläpitämisestä.
13279: ymmärtävänä hänelle jo näinä tärkeinä vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13280: sina avautuu lähes samanlainen kehitys kuin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13281: normaalille lapselle ja hän säästyy niiltä
13282: sielullisilta vaurioilta, joita oman puutteelli- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
13283: suuden kärkevä esiintyminen aiheuttaa. toimenpiteisiin lastentarhojen perusta-
13284: Tätä varten tarvittaisiin maahamme lasten- miseksi alle kouluikäisiä kuuroja ja
13285: tarhoja kuuromykkiä varten. Erääseen Hei- vaikeasti kuulovikaisia lapsia varten.
13286: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
13287:
13288: Elli Juntunen. Juho Rytkönen.
13289: Irma. Torvi. Ester Häikiö.
13290: A-L. Tiekso-Isaksson. Elli Stenberg.
13291: Judit Nederström-Lunden. Paavo Aitio.
13292: J. Mustonen. Hugo Manninen.
13293:
13294:
13295:
13296:
13297: 37
13298: 290
13299:
13300: VI,23. - Toiv. al. N:o 103.
13301:
13302:
13303:
13304:
13305: K. Eskola ym.: Mahdollisuuksien varaamisesta valmistua sai-
13306: raanhoitajaksi kansakoulupohjalla.
13307:
13308:
13309: Eduskunnalle.
13310:
13311: Pätevistä sairaanhoitajista on maassamme hoitajat voitaisiin kouluttaa niitä olosuhteita
13312: tällä kertaa puutetta ja se tulee jatkumaan tuntevista ja ymmärtävistä oppilaista. Tämä
13313: useiden vuosien aikana. Erikoisesti maaseu- on taasen mahdollista vain sen kautta, että
13314: dulla sairaanhoitajien tarve tulee huomatta- sairaanhoitokouluihin pääsyyn, ainakin alem-
13315: vasti lisääntymään yleisen sairaanhoidon ke- piasteiseen, olisi mahdollisuus kansakoulu-
13316: hittyessä ja sairaaloiden lukumäärän kas- pohjalla. Alemman sairaanhoitohenkilökun-
13317: vaessa. Sairaanhoitajien suureen puuttee- nan työ on pääosaltaan käytännöllistä ruu-
13318: seen on useita eri syitä. Koulutusmahdolli- miillista työtä ja siihen maaseudun tyttäret
13319: suudet mm. ovat liian pienet ja pääsyvaati- ovat lapsuudesta asti tottuneet. Monet lää-
13320: mukset asetettu tarpeettoman korkeiksi. Kun kärit ovat sitä mieltä, että kansakoulupohja
13321: hallitus joutunee lähitulevaisuudessa suun- on riittävä sairaanhoitajalle, jos hän on tot-
13322: nittelemaan ja tekemään ehdotuksia sairaan- tunut ruumiilliseen työhön ja on muutoin
13323: hoitajakoulutuksen lisäämiseksi, niin silloin sopiva tähän työhön. Tällaista hengeltään
13324: olisi otettava huomioon nimenomaan se ja keholtaan tervettä sairaanhoitaja-ainesta
13325: puute, mikä nimenomaan maaseudulla tässä on maaseudulla, ja sille olisi järjestettävä
13326: suhteessa on. koulutusmahdollisuudet tarpeittemme mukai-
13327: Ulkonaisten olojen kehittyessäkin asettaa sesti.
13328: maaseutu sairaanhoitajille edelleen omat eri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13329: koisvaatimukset. On tehtävä usein enemmän nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivo-
13330: työtä ja vaikeammissa olosuhteissa kuin vas- muksen,
13331: taavasti asutuskeskuksissa. Tästä johtuen ei-
13332: vät asutuskeskuksissa kasvaneet ja oppi- että hallitus kiinnittäisi huomiota
13333: koulupohjalla valmistuneet sairaanhoitajat siihen, että sairaanhoitajakoulutusta
13334: yleensä viihdy maaseudun puutteiden kes- lisättäessä ja kehitettäessä turvattai-
13335: kellä. Sairaanhoitajakoulutusta kehitettäessä siin riittävässä määrin mahdollisuudet
13336: olisikin sen vuoksi kiinnitettävä huomiota valmistua sairaanhaitajaksi myös kan-
13337: siihen, että maaseudulle tarvittavat Sairaan- sakoulupohjalla.
13338: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
13339:
13340: Kusti Eskola. Eeli Erkkilä.
13341: Aaro Kauppi. Eino Rytinki.
13342: Toivo H. Kinnunen. Kerttu Saalasti.
13343: Viljami Kalliokoski. M. 0. Lahtela.
13344: 291
13345:
13346: Vl,24. - Toiv. al. N:o 104.
13347:
13348:
13349:
13350:
13351: Väänänen ym.: Lastenhoitajien koulutuksen järjestämisestä
13352: valtion kustannuksella.
13353:
13354:
13355: E d u s k u n n a ll e.
13356:
13357: Lastenhoitajat suorittavat erästä kaikkein tujen kunnista. Valmistuttaan lastenhoita-
13358: tärkeintä osaa kansan terveystyössä. Heidän jiksi he ensisijaisesti sijoittuvat maan poh-
13359: työkenttänään ovat valtion, kuntien ja yksi- jois- ja itäosiin sekä valtion että kuntien
13360: tyisten omistamien sairaaloiden lastenosastot, laitoksiin. Tämän lisäksi on Savon Lasten-
13361: lastenkodit, -seimet ym. lastenhoitolaitokset linnassa annettu opetusta Kuopion Sairaan-
13362: ja työn kohteena ovat kansamme kallein hoitajakoulun ja Porin Sairaanhoitaja- ja
13363: aarre - lapset. terveyssisarkoulun sekä myös Kasvattaja-
13364: Tästä huolimatta ja vaikka valtio huoleh- opiston oppilaille.
13365: tii ja kustantaa kokonaisuudessaan, kuten Lastenhoitajien koulutuksen aiheuttamat
13366: asiallista on, sairaanhoitajien, terveyssisa- menot muodostuvat varsin r·askaiksi hoitosi-
13367: rien, kätilöiden, mielisairaanhoitajien ja apu- joja merkinneille kunnille. Nämä kunnat
13368: hoitajien koulutuksen sekä osallistuu myös ovat muutenkin taloudellisissa vaikeuksissa
13369: 50-prosenttisesti kodinhoitajakoulutukseen, on monien lakisääteiSJten velvoitusten takia.
13370: lastenho~tajien koulutus ilman lakisääteistä Koska Savon Lastenlinna tulee huolehtimaan
13371: valtion tukea. suurelta osalta koko maan lastenhoitajatar-
13372: Mannerheimliiton Savon Lastenlinna, joka peen tyydyttämisestä, niin on oikeudenmu-
13373: aloitti toimintansa maaliskuun 1 päivänä kaista, että valtio huolehtii lastenhoitajakou-
13374: 1950, on perussääntöjensä mukaan toiminut lutuksesta.
13375: lastenhoitolaitoksena, lastenhoito-opistona ja Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten kun-
13376: lastenhoidollisena valistuskeskuksena. Koska nioittaen ehdotamme eduskunnan hyväksyt-
13377: Itä-Suomessa ei ole varsinaista lastensairaa- täväksi toivomuksen,
13378: laa, on Savon Lastenlinnaan pitänyt sijoit-
13379: taa myös erikoinen lastensairaalaosasto. Tä- että hallitus antaisi kiireellisesti la-
13380: män vuoksi Savon Lastenlinna koulutuslai- kiesityksen, jolla lastenhoitajien kou-
13381: toksena on merkityksellinen ja lisäksi sinne lutus järjestetään valtion kustannuk-
13382: hakeutuvat oppilaat ovat etupäässä syrjäseu- sella tapahtuvaksi.
13383: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
13384:
13385: Hilja Väänänen. Lauri Solla.
13386: Lennart Heljas. Eero Saari.
13387: Martti Huttunen. Aino Luostarinen.
13388: Tahvo Rönkkö. Elli Juntunen.
13389: Eino E. Heikura. Vieno Simonen.
13390: 292
13391:
13392: VI,25. - Toiv. al. N:o 105.
13393:
13394:
13395:
13396:
13397: Häikiö ym.: Kodinhoitajien koulutuksen laajentamisesta.
13398:
13399:
13400: Eduskunnalle.
13401:
13402: Kunnallisista kodinhoitajista annetun lain nille ei riitä lain suomaa määrää kodinhoi-
13403: ja asetuksen mukaan jokaisella kunnalla on tajia. Nykyään huolehtivat kodinhoitajien
13404: oikeus saada valtion avustusta kodinhoita- koulutuksesta valtion avustuksella yksityiset
13405: jien palkkausta varten. Kunnallisten kodin- järjestöt. Jo kodinhoitajalain säätäruisvai-
13406: hoitajien välttämättömyys on myös periaat- heessa kuitenkin pidettiin tätä asian tilaa
13407: teessa tunnustettu eräänä tehokkaana sosiaa- vain tilapäisluontoisena.
13408: lisena keinona, jolla perheenäitejä henkilö- Kotitalousopetustoimikunta onkin valmis-
13409: kohtaisesti voidaan auttaa. tanut mietinnön vuonna 1951, jossa esitetään
13410: Sairaanakin perheenäiti usein jatkaa työs- 11 valtion kotitalouskoulua, nimittäin Jo-
13411: kentelyään kodissa, niin kauan kuin pystyssä kioisten, Hämeenlinnan, Muhoksen-Koivi-
13412: pysyy, kun ei ole henkilöä, kuka huolehtisi kon, Loimaan, Maaningan, Muuruveden, Ka-
13413: kodin askareista, ja niin ollen käy usein, jaanin-Seppälän, Siikasalmen, Suomussal-
13414: että sairaus ei ole enää parannettavissa, vaan men, Ulvilan ja Vilppulan, muutettavaksi
13415: perhe jää ainaiseksi vaille äidin hoivaa. kodinhoitajakouluiksi. Koulujen muuttami-
13416: Kodinhoitajan apu perheessä tekisi mah- nen kodinhoitajakoulutusta vastaavaksi voisi
13417: dolliseksi perheenemännällekin huolehtia ter- tapahtua suhteellisen pienin kustannuksin.
13418: veydestään ennenkuin on myöhäistä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
13419: Lepoon ja virkistykseen tarvittavan loman kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13420: järjestäminen äideille on myös tärkeä ehkäi-
13421: sevänä keinona sairauksia ja liikarasitusta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
13422: vastaan. toimenpiteisiin kodinhoitajien koulu-
13423: Ammattipätevyyden omaavista kodinhoita- tuksen järjestämiseksi tarvetta vastaa-
13424: jista on kuitenkin puutetta. Kaikille kun- vassa laajuudessa.
13425: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
13426:
13427: Ester Häikiö. Elli Stenberg.
13428: Irma Torvi. Lauri Myllymäki.
13429: A-L. Tiekso-Isaksson. Nestori Nurminen.
13430: Judit Nederström-Lunden. Hugo Manninen.
13431: Toivo Friman. Paavo Aitio.
13432: 293
13433:
13434: VI,26. - Toiv. al. N:o 106.
13435:
13436:
13437:
13438:
13439: Väänänen ym.: Kodinhoitajakoulutuksen järjestämisestä val-
13440: tion kotitalouskouluihin.
13441:
13442:
13443: Eduskunnalle.
13444:
13445: Kunnallisia kodinhoitajia koskevan lain- muutosjärjestely aiheuttaisi vuosittain nel-
13446: säädännön avulla on eduskunta pyrkinyt jän opettajanviran muuttamisen kokovuoti-
13447: edistämään kunnallisen kodinhoitotoiminnan seksi ja kahden terveydenhoidon opettajan-
13448: järjestämistä myös maamme vähävaraisilla viran perustamisen. Kun oppilaitoksen mui-
13449: syrjäseuduilla. Koulutetuista kodinhoitajista hin menoihin ei tästä aiheudu sanottavampia
13450: on jatkuvasti puutetta varsinkin siellä, missä lisäyksiä, saataisiin tämän järjestelyn kautta
13451: tarvitaan pienkotien oloihin perehtyneitä kunnallisten kodinhoitajien koulutus melko
13452: maataloudellis-kotitaloudellisen koulutuksen vähin kustannuksin aikaan. Kun näissä val-
13453: saaneita kodinhoitajia. Mietinnössään koti- tion omistamissa kotitalouskouluissa tehok-
13454: talousopetustoimikunta esitti, että kyseessä kaan opetuksen lisäksi harjoittelu tapahtuu
13455: oleva koulutus järjestettäisiin valtion omis- maaseutuoloissa, saisivat maaseutukunnat ny-
13456: tamiin kotitalouskouluihin. Useat näistä kyistä paremmin kodinhoitajia, jotka sopeu-
13457: kouluista kärsivät nykyään oppilaiden puut- tuva,t syrjäseutujen puutteellisiinkin oloihin.
13458: teesta, koska maaseudun vähävaraisista ko- Tätä muutosta on myös keskusviraston ta-
13459: deista lähtevät tytöt haluavat saada ammat- holta talousarviota laadittaessa esitetty.
13460: tikoulutuksen eivätkä enää tyydy 5-7 kuu- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-
13461: kautta kestävään kotitalouskurssiin. tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
13462: Jos maassamme vuosittain kaksi valtion väksi toivomuksen,
13463: omistamaa kotitalouskoulua muutettaisiin ko-
13464: dinhoitajakouluksi, saataisiin tämän järjes- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
13465: telyn avulla vähitellen ammattioppilaitoksia, toimenpiteisiin kodinhoitajakoulutuk-
13466: joita kohtaan maaseudun tyttäret tuTIJtisivat sen järjestämiseksi valtion omistamiin
13467: mielenkiintoa. Tämä asteittain tapahtuva kotitalouskouluihin.
13468: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1953.
13469:
13470:
13471: Hilja Väänänen. Leo Häppölä.
13472: Vieno Simonen. Eino E. Heikura.
13473: Aino Luostarinen. Eeli Erkld.lä.
13474: Helena Virkki. Atte Pakkanen.
13475: Tahvo Rönkkö.
13476: 294
13477:
13478: Vl,27. - Toiv. al. N:o 107.
13479:
13480:
13481:
13482:
13483: Tenhiälä. ym.: Toimenpiteistä lääkkeiden hintojen alentami-
13484: seksi.
13485:
13486:
13487: Eduskunnalle.
13488:
13489: Hallituksen annettua vuoden 1952 valtio- 242.4 miljoonaan markkaan, minkä summan
13490: päivillä eduskunnalle esityksen apteekkilai- valtio sai vuoden 1951 liikevaihdon mukaan
13491: toksesta annetun lain muuttamisesta on laa- laskettuna apteekkimaksua. Apteekkimaksu
13492: jojen kansalaispiirien huomio kiinnittynyt kohdistuu raskaana erikoisverona pieniin
13493: apteekkilaitokseen kokonaisuudessaan. Nykyi- ja keskikokoisiin apteekkeihin ja olisikin
13494: sin jo raskaan verotuksenkin painaessa olisi aihetta sellaisille myöntää tästä mak-
13495: harkittava pakollisten menojen, kuten lääke- susta huojennusta. Suurten apteekkien-
13496: aineitten hintojen alentamista laadun ja ap- kin suorittama apteekkimaksu tuottaa
13497: teekkien toiminnan silti pysyessä ensiluokkai- valtiolle miljoonatulot. Oikeudenmukai-
13498: sena. Suomen apteekkariyhdistys on kirjel- suus veivoittaisi kuitenkin käyttämään
13499: mällään 1. 11. 1952 Sisäasiainministeriölie näitä tuloja juuri tämän alan rationalisoimi-
13500: esittänyt apteekkimaksujen käyttämistä kal- seksi ja lääkkeiden hintojen alentamiseksi.
13501: liitten lääkkeitten hintojen alentamiseksi. Tosin tavallisimmat lääkkeet maassamme ovat
13502: Apteekkimaksusta helmikuun 21 päivänä suhteellisen halpoja verrattuna muihin kulu-
13503: 1946 annetun lain 2 § :n mukaan apteekkien tustarvikkeisiin ja muiden pohjoismaiden
13504: on suoritettava liikevaihdosta, so. vuosittai- lääkkeiden hintoihin. Kuitenkin on olemassa
13505: sesta myynnistä, apteekkimaksua seuraavasti: kalliita lääkkeitä, joiden hintoja ei lääke-
13506: Liikevaihdosta vähennetään 20 % ja sen taksan kautta voida korjata, koska apteekit
13507: jälkeen 500,000 mk. Jälellä olevasta mää- myyvät niitä ilman liikevoittoa. Sellaisiahan
13508: rästä apteekkimaksua suoritetaan ovat uusimmat antibiootikot, kuten aureomy-
13509: 4% ensimmäisestä . . . 500,000 markasta siini, kloromysetiini, kortisoni, streptomysiini,
13510: 5% seuraavasta 1,000,000 , terramysiini sekä insuliini ja maksalääkkeet
13511: 6 % seuraavasta 3,000,000 , ja PAS.
13512: 7% lopusta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
13513: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13514: Apteekkimaksu on progressiivinen erikois-
13515: vero. Apteekkien markkamääräisen myynnin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
13516: kasvaessa rahanarvon laskun johdosta ap- toimenpiteisiin kalliitten lääkkeiden
13517: teekkimaksu progressiivisuutensa tähden on hintojen alentamiseksi tuonti- ja tuo-
13518: jyrkästi noussut. Niinpä se on viidessä tantoportaassa apteekkimaksun tuotta-
13519: vuodessa kasvanut 62 miljoonasta markasta m~'lla tuloilla.
13520:
13521: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
13522:
13523: Juho Tenhiälä. Harras Kyttä.
13524: Aare Leikola. Helge Miettunen.
13525: Esa Kaitila. Irma Karvikko.
13526: Armas Leinonen.
13527: 295
13528:
13529: VI,2s. - Toiv. al. N:o 108.
13530:
13531:
13532:
13533:
13534: Tenhiälä ym..: Huojennuksen 'myöntämisestä maan pienim-
13535: mille apteekeille aukioloaikaan nähden.
13536:
13537:
13538: Eduskunnalle.
13539:
13540: Apteekkilaitos maassamme on sen 350-vuo- via. Ne ovat jopa niin pieniä, että niissä ei
13541: tisen toiminnan aikana ollut valtiovallan tar- ole apteekin haltijan lisäksi lainkaan far-
13542: kan kontrollin alaisena. Apteekkien hoidosta maseuttista henkilökuntaa. Henkilökunnan
13543: on annettu erikoismääräyksiä, jotka muodos- puuttuminen johtuu osaksi apteekkien vähäi-
13544: tavat huomattavan rasituksen ja kustannus- sestä tuotosta, mutta osaksi myös siitä, että
13545: tekijän apteekkiliikkeen taloudessa. Sellai- henkilökunta karttaa apteekkeja, joissa olo-
13546: nen on mm. apteekkilaitoksesta annetun lain suhteiden pakosta joudutaan usein pitämään
13547: toimeenpanemisesta 17 päivänä joulukuuta yö- ja sunnuntaivuoroja. Apteekin haltijalle,
13548: 1928 annetun asetuksen 14 § : n säännös siten joka noin 40 maan apteekissa yksin joutuu
13549: kuin lääkintöhallitus, jonka ylivalvontaan toimimaan työpaikkaansa sidottuna vuoro-
13550: apteekkilaitos kuuluu, mainittua säännöstä kauden kaikkina aikoina, olosuhteet ovat kui-
13551: käytännössä on sovelluttanut. Puheenaole- tenkin vieläkin sietämättömämmät. Näiden
13552: vassa asetuksen kohdassa sanotaan: ,Apteek- apteekkien haltijoiden anomuksiin saada
13553: kari olkoon velvollinen pitämään huolta siitä, huojennusta apteekkien aukipidon suhteen
13554: että yleisö milloin tahansa voi saada aptee- lääkintöhallitus ei ole suostunut, vaikka se
13555: kista lääkkeitä ja sidetarpeita. Lääkintöhal- asetuksen nojalla on mahdollista. Ruotsissa
13556: litus voi kuitenkin, harkinnan jälkeen kus- on yli 200 apteekkia, pääasiallisesti juuri
13557: sakin eri tapauksessa, myöntää huojennusta pienimmät, vapautettu pakollisesta yö- ja
13558: aikaan nähden, jolloin yleisöllä on pääsy ap- sunnuntaipalvelusta. Samoin on laita Nor-
13559: teekkiin." Huojennusta aukiolon suhteen jassa. Tähän suuntaan olisi meilläkin viivy-
13560: ovat toistaiseksi saaneet apteekit paikkakun- tyksettä viranomaisten toimittava.
13561: nilla, joissa niitä on kaksi tai useampia. Ne Edelliseen viitaten ehdotamme eduskun-
13562: ovat lääkintöhallituksen luvalla järjestäneet nan päätettäväksi toivomuksen,
13563: ns. yö- ja sunnuntaipalveluvuorottelun. Ap-
13564: teekkihenkilökunnalle on tämän kautta voitu että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
13565: järjestää helpotuksia työoloissa. Kuitenkin toimenpiteisiin huojennuksen aikaan-
13566: yli 2/3 maan apteekeista toimii paikkakuu- saamiseksi maan pienimpien apteek-
13567: nallaan yksin. Viimeksi mainituista useat kien aukiolaajan suhteen.
13568: ovat maan pienimpiin apteekkeihin kuulu-
13569: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
13570:
13571: Juho Tenhiälä. Armas Leinonen.
13572: Aukusti Pasanen. Helge Miettunen.
13573: Konsti J'årnefelt. Aare Leikola.
13574: Urho Kähönen. Aaro Kauppi.
13575: 296
13576:
13577: VI,29. - Toiv. al. N:o 109.
13578:
13579:
13580:
13581:
13582: Tenhiälä ym..: Toimenpiteistä apt~ekkimaks"!'jen käyttä~i
13583: sestä farmaseuttisen laitoksen Ja farmaswkunnan elak-
13584: keiden hyväksi.
13585:
13586:
13587: Eduskunnalle.
13588:
13589: Monet oppHaitoksemme ovat jääneet arve- 1948 ........... 2.6 108.0
13590: luttavassa määrässä jälkeen niille asetetta- 1949 ........... 3.0 " " 125.0 " "
13591: vista vaatimuksista ja nyikyisen ajan tasosta. 1950 ........... 3.6 " " 158.0 " "
13592: Näin on Helsingin yliopiston yhteydessä toi- 1951 ........... 5.1 " " 242.4 " "
13593: mivan :farmaseuttisen ,laitoksenkin laita. Yli- " " " "
13594: Tämän 1lisäiksi apteekkarit ma:ksavat vuosit-
13595: opiston konsistori on päättänyt, että kunkin tain yleisiä veroja, joitten summa vuonna
13596: lukukauden a1ussa voidaan hyväksyä vain 1951 nousi apteekkimaksujen kanssa yhteensä
13597: 100 oppilasta. Hyväksyttyjä pyrkijöitä on 570 miljoonaan mavkikaan eli keskimäärin l.a
13598: kuitenkin vuosittain 300. Näin joutuvat mo- milj. markkaan apteekkia kohden.
13599: net jonottamaan pääsyä ja samanaikaisesti Oikeudenmukaisuussyistä odottaisi, että en-
13600: apteekkialaHa vallitseva työvoiman puute tu- nen kaikkea apteekkimaksuilla :kerätyt varat
13601: lee entistä huolestuttavammaksi. Tällä het- käytettäisiin ensi sijaisesti Uiä:kkeiden hinto-
13602: kellä on esim. maaseudulla avoimina noin 80 jen alentamiseen. Ruotsissa esim. aptee~~
13603: :farmaseutin paikkaa. maksuista käytetään noin 90 % apteekkilai-
13604: Tilanahtauden lisäksi vwHitsee opettajavoi- toksen hyväksi, eläkemaksuihin ja sosiaalisiin
13605: man puute. Farmaseuttisella laitoksella on palkkalisiin ja n. 10 % jää valtiolle tarkoi-
13606: vain kaksi apulaisopettajaa sekä joukko yli- tuksena käyttää kaHiitten 'lääkkeitten hinto-
13607: määräisiä assistentteja. Oppilasluku tulee jen alentamiseksi. Sen lisäksi olisi vielä va-
13608: yhtä opettajaa tai assistenttia kohden ole- raa apteekkima:ksuin korjata puutteellisen
13609: maan 49.25, kun tämä luku muissa tiedekun- :farmaseuttisen laitoksen rappiotilaa. Samalla
13610: nissa vaihtelee 5.87-30. Farmaseuttinen o<lisi myös aiheellista näitten varo'jen turvin
13611: opetus on lisäksi laadultaan käytännöHistä. järjestää vanhojen farmaseuttien eläkeasia
13612: Tällaisten olosuhteitten jatkuessa vaarantuu Suomen :farmasiakunnan eläkekassan kautta,
13613: myös lääJkin täturvallisuus. joka on jo apua valtiolta pyytänytkin.
13614: Apteekit tuottavat valtioHe satoja miljoo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
13615: nia apteekkima!ksuina vuosittaisesta liikevaih- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13616: dostaan. Seuraavassa muutamia lukuja näistä
13617: tuloista. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
13618: Vuosi Apteekkien Apteekki- toimenpiteisiin farmaseuttisen laitok-
13619: liikevaihto maksut sen ajan vaatimusten mukaiseksi saat-
13620: 1944 (vaniha 1laki) 0.8mrd.mk 10.1 milj. mk tamiseen sekä farmasiakunnan eläke-
13621: 1945 ........... 0.9 10.2 asian hoitamiseen käyttäen näihin vuo-
13622: 1946 (uusi ~aki) . l.a " " 40.0 " " sittain apteekkimaksuina kerättyjä va-
13623: 1947 ........... 1. 78 "" " 62.0 " " roja.
13624: " " "
13625: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
13626:
13627: Juho Tenhiälä. Helge Miettunen.
13628: Aukusti Pasanen. Irma Karvikko.
13629: Esa Kaitila. Armas Leinonen.
13630: Harras Kyttä. Aare Leikola.
13631: 297
13632:
13633: VI,ao. - Toiv. al. N:o 110.
13634:
13635:
13636: Tenhiälä ym.: Farmaseuttisen opetuksen uudistamisesta.
13637:
13638: E d u s !k: u n n a 11 e.
13639:
13640: Syyskuun 1 päivänä 1938 tuiivat voilmaan tossa. Farmaseuttisessa 1laitoksessa lkesilivät
13641: farnnaseuttisesta opetuksesta ja Helsingin yli- harjoituSityöt huomattavan kauan. Fa~ma
13642: opiston farntaseuttisesta laitoksesta annetut seuttisen !kemian laboratoriotyöt vievä't yli-
13643: asetukset, joiden kautta farnnaseu:ttinen ope- oppilaalta 5 kuukautta, farmakognosian
13644: tus maassa järj·estettiin uudelleen. Uutuu- laboratoriotyöt 7 kuuikautta ja !käytännölli-
13645: destaan ihuolimatta farnnaseuttisessa Olpetus- sen farmasian laboratoriotyöt 1 !kuukauden.
13646: järjeste1mä:ssä on alunperin ollut eräitä ;puut- Eri!k:oistyö, joka: :on te!htävä väJhintään
13647: teita ja epäkohtia, joihin julkisuudessa jo yhdessä aineessa, vaatii lisäiksi noin 3 !kuu-
13648: usean vuoden ajan on kiinnitetty huomiota. kautta. Tarpeettomatkin eri:koistyöt ovat
13649: Epäkohtana on mm. pidettävä sitä, että far- pidentäneet opiskeluaikaa <tuottamatta hyö-
13650: maseutilksi valmistuneet eivät ryhdy apteekki- tyä, kuten vuosi sitten sanomalehdissä teh-
13651: työhön, vaan a:lkava;t 'tutkintonsa suoritet- tiin selkoa erään asian yhteydessä, josta 51
13652: tuaan väEttömästi ·opiske1la yliopiston mate- fa:rma;sian ylioppilasta va:lirbti yHopiston reh-
13653: maat'tis-'luonnontieteellisessä osastossa ikem.iaa toriUe. Tähän lienee jo saatu korjaus aikaan,
13654: ja !k:asvitiedettä proviisoritutkinnossa vaad1t- mutta epälkohtia on vielä olemassa, joihin
13655: tavaa arv'osanaa varten. Palkollisen farma- pikaisesti olisi tartuttava. Sen täihden, että
13656: seuttipaJveluik!sensa he usein h:ankikiv8Jt vain farmaseuttisella koulutuksella on merkitystä
13657: :kesätllä ja ti'lapäisinä loma-aiikoina. Apteek- aptee!k:kien kustannuste!k:rjänä ·ja s·en kautta
13658: kien työvoiman saanti ·ei näin ollen dle riit- ·lääJrkeiden hinnoissa, olisi täJhämlkin sei]{ikaan
13659: tiilvän varmaa, mistä sei!k:asta saattaa ailli.eu- kiinnitettä·vä ·huomk>ta. Kiireellisimpinä toi-
13660: tua vai!k:euksia tärkeän aJptee!k:!k:itoirrnen hoi- menpiteinä olisi tutkittava, onko mahdoHi-
13661: dossa. suutta, •läälkintäturva:llisuutta vaarantamatta,
13662: Nykyään on pyrkimyksenä yliopisto-opin- ryhtyä käyttämään apteelkldltyössä muiden
13663: noissa opiskeluajan 'lyhentäminen. Muutama pohjoismaiden esimerkin mukaan apu:ihenki-
13664: vuosi sitten lääkärien koulutusta uudistet- 'löstöä, jolla ei ole varsinai~ta farmaseuttista
13665: taessa opiskeluai!k:aa huomattavasti lyhennet- koulutusta. Samalla olisi tutkittava, voi-
13666: tiin. Samoin on väJhennetty vaatimuksia filo- daanko farmaseutti!k:urssin kestoai!k:a 'lyhen-
13667: sofianikandidaattitutkinnossa neljästä pakol- tää nykyisestä kahdesta lukukaudesta yhteen
13668: lisesta aineesta !k:dlmeen ja fi1osofianiJ.isen- 'lu:kukauteen sekä lylmntää proviisoritutkin-
13669: siaattitutkinnossa !kolmesta palkollisesta ai- ·toa poistamaHa sen vaatimuksista tarpee-
13670: neesta !kahteen, jotta voitaisiin opiskeluaikaa tonta painolastia, jolla ei ole merkitystä
13671: vä;hentää ja siten pienentää kustannuksia. apteekkariikoulutukse1le.
13672: Lainopin orpintoiihin on äskettäin myös teihty EdEillä ·esitetyn perusteella ehdota·mme
13673: huomattavia lyhennJ1ksiä ja muita uudistuk- eduskunnan hyväksJ~ttärvälksi toirvomuksen,
13674: sia. Farmaseuttiselila alalla sen sijaan tut-
13675: 1kintovaatimuksia väihirtellen on Hsätty ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
13676: opiskEiluaikaa sen kautta pidennetty. Farma- toimenpiteisiin farmaseuttisen opetuk-
13677: seuttilkurssin !kestoaika on väJhintään kalksi sen uudistamiseksi niin, että farma-
13678: lukukautta yliopistossa. Proviisoritut'kintoa seuttikurssia lyhennettäisiin ja provii-
13679: varten opiskeluaika nykyään !kestää yliopis- soritutkinnon vaatimuksia supistettai-
13680: tossa 4.5-5 vuotta. Tästä ajasta kaksi vuotta siin vähemmän tarpeellisten oppiainei-
13681: kuluu .matemaattis-luonnontieteellisessä osas- den osalta.
13682: Helsingissä 12 päivänä ib.elmi!k:uuta 1953.
13683:
13684: Juho Tenhiälä. Aaro Kauppi.
13685: Leo Häppölä. Armas Leinonen.
13686: Urho Kähönen.
13687: 38
13688: 298
13689:
13690: VI,s1. - Toiv. al. N:o 111.
13691:
13692:
13693:
13694:
13695: Stenberg ym.: Toimenpiteistä sairausinvaliidien huollon jär-
13696: jestämiseksi.
13697:
13698:
13699: Eduskunnalle.
13700:
13701: Invaliidikäsite on meidän huoltolainsää- pahin. Kansaneläkelaitoksen aineiston mu-
13702: dännössämme määritelty varsin suppeaksi. kaan on kroonisen nivelreumatismin aiheutta-
13703: Vain pysyvä fyysinen vajavuus merkitsee mien invaliidien lukumäärä maassamme noin
13704: siinä invaliditeettia. Tämän pysyvänkin fyy- 15,000. Nämä ovat niitä, joissa täysi työky-
13705: sisen vajavuuden tulee aiheuttaa olennaista vyttömyys on katsottu pysyväksi tai kestä-
13706: haittaa henkilön jokapäiväisessä elämässä tai väksi yli 15 vuotta. Noin kaksi kolmasosaa
13707: toimeentulon hankkimisessa, joten kaikki lie- heistä on täysin avuttomassa tilassa.
13708: vänlaiset, pysyvät työkyvyn vajavuustilat Sairauden pitkäaikaisuudesta johtuen ovat
13709: jäävät invaliditeettikäsitteen ulkopuolelle. reumaatikot melkein poikkeuksetta tosiaankin
13710: Invaliiditeettikäsitteen piiriin ovat invalii- huollon tarpeessa. Sairauden aiheuttaman
13711: dihuoltolain tähänastisen Voimassaoloajan ku- työkyvyttömyyden välittömänä seurauksena
13712: luessa joutuneet kuulumaan varsinaisesti seu- on aina taloudellinen huoli. Tarkastelles-
13713: raavat ryhmät: vaikeat raajarikot, sokeat ja samme niitä edellytyksiä, joita meillä on lä-
13714: pysyvästi hyvin huononäköiset, kuurot ja hinnä kroonista nivelreumatismia potevien
13715: pysyvästi hyvin huonokuuloiset, sokeritauti- huollon tukemiseksi, havaitaan, että lakisää-
13716: set ja verinäivetystautia sairastavat. Näiden teinen pohja tällaiselle toiminnalle puuttuu
13717: yhteinen kokonaismäärä ilman sotainvaliideja miltei kokonaan. Ainoana teoreettisena va-
13718: on arvioitu n. 35,000: ksi. lopilkkuna on todettava, että henkilö, jonka
13719: Muiden vajaatyökykyisten kokonaismäärää tauti on pysähtynyt ja jättänyt invaliditee-
13720: ei ole edes arvioitu. Eräiden ryhmien koh- tin, voi eräässä tapauksessa saada invaliidi-
13721: dalta on kuitenkin esitettävissä joko arvioi- huoltolain nojalla tukea lääkkeiden, tukilait-
13722: tuja tai varmempiakin numerotietoja. Niinpä teiden ja muun sellaisen muodossa, samoin
13723: pitkäaikaisempaa vajaatyökykyisyyttä aiheut- ammattiopetuksen ja työhön sijoituksen muo-
13724: tavaa tuberkuloosia sairastavien lukumää- dossa. Tällainenkin mahdollisuus on melkein
13725: räksi on arvioitu 60,000. Reumaattisia on vain teoreettista laatua. Se ei vähässäkään
13726: arvioitu olevan n. 110,000. Muiden pitkä- määrässä ratkaise reumasairaiden huollollisia
13727: aikaista fyysistä vajaatyökykyisyyttä aiheut- probleemeja.
13728: tavien sairauksien - sydänviat, verisuonisai- Reumaatikkoja koskevat huollolliset pro-
13729: raudet, kasvaimet, allergiasairaudet ym. - bleemit ovat ydinkohdiltaan samoja kuin
13730: lukumäärästä ei liene edes arvioita, mutta jo tuberkuloottisten ja muiden pitkäaikaisten
13731: niiden aiheuttamien kuolintapausten suuresta sairaiden. Suurimpana invaliditeetin aiheut-
13732: määrästä voi päättää, että näistä syistä ai- tajana on reuma-ala sopivin osoitus sairau-
13733: heutuvien va:jaatyökykyisten lukumäärä voi den tuomista vaikeuksista. Kysymys on lä-
13734: ylittää runsaasti tuberkuloottisten ja reu- hinnä siitä, kuka kustantaa pääosan potilaan
13735: maattisten lukumäärän. Näiden lisäksi on ar- hoidosta, joka yleensä muodostuu pitkäaikai-
13736: vioimaton luku niitä, joilla henkisestä va- seksi ja useimman tavallisen kansalaisen
13737: jaakykyisyydestä on työkyky normaalia hei- saavuttamattomaksi kalleutensa vuoksi. Sai-
13738: kompi. raanhoidon kustannuksiin liittyy joukko
13739: Reumasairauksien asiantuntijat ovat tutki- muuta. Ei ole pidettävä oikeana, että per-
13740: muksissaan todenneet, että reuma on kaikista heenhuoltajan ollessa hoidossa hänen per-
13741: kansantaudeista invaliditeetin aiheuttajana heensä kärsii puutetta. Ei myöskään ole
13742: VI,st.- Stenberg rm. 299
13743:
13744: asiallista, että potilas juuri hoidosta pääs- kärintarkastuksen perusteella määritellä
13745: tyään on pakotettu ponnistamaan voimansa vaikka vuosittain, joten muutokset siinä tu-
13746: äärimmilleen maksaakseen hoidon aikana ke- levat otetuiksi huomioon. Kaikki edellä mai-
13747: rääntynyttä velkataakkaa. Miten järjestetään nitut sairaudet ovat kuitenkin sen luontoisia,
13748: potilaitten ja heidän huollettaviensa toimeen- että niiden aiheuttama vajaatyökykyisyys
13749: tulo toipilasaikana ja kuinka peitetään am- kestää useampia vuosia.
13750: matin vaihdoksesta ja ammattikoulutuksesta Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
13751: aiheutuvat kulut? Erikoisen säälittävässä ase- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13752: massa ovat reumasairaat lapset varattomassa muksen,
13753: tai vähävaraisessa perheessä, koska heiltä
13754: usein puuttuu kaikki mahdollisuudet parane- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13755: miseen. menpiteisiin sairausinvaliidien huollon
13756: Väite siitä, että invaliditeettia ei voida järjestämiseksi ja että tällöin otettai-
13757: määritellä ennenkuin tauti on pysähtynyt, ei siin huomioon sellainenkin vajaatyö-
13758: ole mikään perusta sairaussyistä vajaatyö- kykyisyys, jossa invaliiditeetti ei ole
13759: kykyisten jättämiseksi sosiaalisen huollon täysin pysyvä taikka sairaustila ei ole
13760: ulkopuolelle. Vajaatyökykyisyys voidaan Jää- vielä pysähtynyt.
13761: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
13762:
13763: Elli Stenberg. Hugo Manninen.
13764: Judit Nederström-Lunden. Toivo Kujala.
13765: Irma Torvi. Hannes Tauriainen.
13766: Usko Seppi. Eino Rannikkoluoto.
13767: Paavo Aitio. Toivo Niiranen.
13768: Eino Tainio.
13769: 300
13770:
13771: VI,s2. - Toiv. al. N:o 112.
13772:
13773:
13774:
13775:
13776: Järnefelt ym. : Maksuttoman lääkärin- ja sairaanhoidon jär-
13777: jestämisestä valtion palveluksesta eläkkeelle siirtyneille
13778: eräissä tapauksissa.
13779:
13780:
13781: Eduskunnalle.
13782:
13783: Valtionrautateillä voimassaolevan sairaan- sin usein sairaalloisena ja parhaat voimansa
13784: ja terveydenhoito-ohjesäännön määräysten työnantajansa työssä uhranneena siirtyy
13785: mukaan on valtionrautateiden vakinaisilla eläkkeelle, menettää hän vanhoilla päivillään
13786: viran ja toimen haltijoilla ja ylimääräisillä oikeutensa, jota hän tällöin juuri kipeimmin
13787: toimenhaltijoilla, harjoittelijoilla sekä alok- tarvitsisi. Kun eläke katsotaan palveluksen
13788: kailla oikeus vapaaseen lääkärinhoitoon kuu- perusteella saavutetuksi, pitäisi käsittääk-
13789: luen tähän myös poliklinikkahoito röntgenei- semme myös vapaan lääkärinhoidon samoilla
13790: neen ynnä eräine muine laitteineen. Sen li- perusteilla kuulua täyden eläkkeen saajalle
13791: säksi saavat eräät alimpiin palkkaluokkiin tai sairauden takia aikaisemmin eläkkeelle
13792: kuuluvat myös vapaan sairaalahoidon. Sai- joutuneelle.
13793: raan- ja terveydenhoito on myös jo eräissä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
13794: muissakin valtion laitoksissa järjestetty val- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13795: tion kustannuksella, mutta yhtenäistä näille
13796: kaikille on, että ne turvaavat vain virassa että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
13797: tai toimessa olevien oikeuden vapaaseen lää- siin, että niissä valtion laitoksissa ja
13798: kärinhoitoon yms. siihen mttyviin etuihin, virastoissa, joissa on järjestetty mak-
13799: kun sen sijaan eläkkeensaa:jilta tämä oikeus suton lääkärin- tai sairaanhoito, tällai-
13800: lakkaa heidän siirryttyään eläkkeelle. nen etu annettaisiin myös täyden
13801: Nykyään on vanhusten huolto yhteiskun- eläkkeen saajille ja sellaisille eläkkeen-
13802: nan taholta saanut yhä enemmän huomiota saajille, jotka sairauden tai työhön
13803: osakseen. On valitettavaa, että kun viran ja kykenemättömyyden perusteella ovat
13804: toimen haltija, joka täysinpalvelleena ja var- aikaisemmin joutuneet eläkkeelle.
13805: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
13806:
13807: Konsti Järnefelt. Juho Tenhiälä.
13808: Helge Miettunen. Aukusti Pasanen.
13809: Armas Leinonen. Esa Kaitila.
13810: Harras Kyttä.
13811: 301
13812:
13813: VI,ss. - Toiv. al. N:o 113.
13814:
13815:
13816:
13817:
13818: Nederström-Lunden ym.: Avustuksen myöntämisestä vähäva-
13819: raisille huoltajille vajaamielisten lasten kotona hoitamisen
13820: johdosta.
13821:
13822:
13823: Ed usikunn alle.
13824:
13825: Vajaamielisten lasten hoitokysymys maas- jatkuvasta usein varsin aihtaissa oloissa ta-
13826: samme on suurelta osalta vielä järjestämättä. pahtuvasta hoitamisesta.
13827: Asia on varsin vakava, koska asiantuntijan Tässä mielessä on siis tervehdittävä suu-
13828: antaman lausunnon mukaan vajaami~lisiä rella tyydytyksellä :kaikkia niitä hallituksen
13829: lapsia maassamme on noin 18,000. Vain pieni toimenpiteitä, mitkä tähtäävät tämän vaiikean
13830: murto-osa heistä pääsee laitoshoitoon, lroska kysymyksen ratkaisemiseen. Kun kuitenkin
13831: hoitopaikkoja on 1,035. Laitdksiin on kui- parhaimmassaJkin ,tapauksessa kestää vielä
13832: tenkin varsin runsaasti pyrkijöitä, mitä to- joitakin aikoja, 'ennen kuin tämä vwkava
13833: distaa sekin, että hoitolaitoksiin hyväJksyttyjä pwlma saadaan ratkaistuksi tarpeeksi lukuis-
13834: on lähes tuhat, jotka vuodesta vuoteen jou- ten hoitolaitosten muodossa, olisi yhteiskun-
13835: tuvat odottamaan vuoroaan. nan annettava vähävaraisille vanhemmille,
13836: Tästä johtuu, että tuhansia vajaamielisiä jotka raskain uhrauksin ja parhaan kykynsä
13837: :lapsia joudutaan kodeissa hoitamaan. Ko- mukaan joutuvat kotona hoitamaan vajaa-
13838: tien vaikeaan asemaan vajaarrni·elisten lasten mielistä 1lasta, taloudellista tukea.
13839: hoitopaikkana voi tutustua niiden kirjeiden Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
13840: välityksellä, joita vanihemmat ja ilasten huol- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13841: tajat lähettävät hoitolaitoksille ja joissa he
13842: anovat 1apsen ottarrni.sta hoitoon. Alan lää- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
13843: kärit ovat myös mielipiteenään ilmoittaneet, toimenpiteisiin avustuksen myöntämi-
13844: että vajaamielisten lasten hoitokysymys on seksi kodeissa hoidettavien vajaamie-
13845: saatava nopeasti järjestykseen, jotta kodit listen lasten vähävaraisille vanhem-
13846: ja perheen lapset voitaisiin pelastaa siltä m·iUe tai huoUajille.
13847: turmiolta, mikä seuraa vajaa;mielisen lapsen
13848: Helsingissä 10 päivänä heLmikuuta 1953.
13849:
13850:
13851: Judit Nederström-Lunden. Elli Juntunen. Elli Nurminen.
13852: Irma Torvi. Hertta Kuusinen. Vappu Heinonen.
13853: Anna Nevalainen. Hemming Lindqvist. Paavo Aitio.
13854: Sylvi-Kyllikki Kilpi. V. Puumalainen. Juho Rytkönen.
13855: Elli Stenberg. Atos Wirtanen. Antti Kinnunen.
13856: Ester Häild.ö. Hugo Manninen. Antto Prunnila.
13857: J. Mustonen. Kaarle Renfors. Johannes Wirtanen.
13858: 302
13859:
13860: VI,34, - Toiv. al. N:o 114.
13861:
13862:
13863: Nederström-Lunden ym.: Terveydenhuollon tehostamisesta
13864: oppikouluissa ja muissa oppilaitoksissa.
13865:
13866:
13867: Eduskunnalle.
13868:
13869: Kansakoulujen lääkärintoimesta äskettäin pa1ljon. Koulujen terveydenhoitokomitean
13870: annetun lain mukaan järjestetään kaikissa mietinnössä, joka on jätetty valtioneuvostolle
13871: kansakouluissa •ajoittain oppilaiden yleisiä 28 p :nä joulukuuta 1948, mainitaan, että
13872: terveystarkastuksia ja tarlkikaillaan muuten- oppikoulujen rehtorit pitäväJt oppi'kou'luissa
13873: kin heidän t•erveydentilansa kehitystä. Kansa- suoritettavia terveystarkastuksia suotavina ja
13874: koulujen <Ohella tämän lain a1aisuuteen kuu- että niiden toimeenpanoa oHsi iaajennettava.
13875: luvat myös kunnallliset kesiki- ja 31mmaltti- Kai!kki tosiasiat puihuvat sen puolesta, että
13876: koulut ja koskee laki noin puolta miljoonaa terveystarlkastus säännöllisesti toistuvana ja
13877: <kansamme lasta. riittävän perusteehlisena selkä sen tarpeelli-
13878: Tämänkään lain mukainen terveystal'lkas- seksi osoittama 1terveysihuolto pitäisi saada
13879: tu:s ja sairaanhoito ei ole niin .tehokasta kuin nykyistä paljon teho'kkaa:mma;ksi ja uiottaa
13880: tulisi olla, mutta lkansrukou'luoppiiaita'kin koskemaan myös oppikouluja ja muita oppi-
13881: huonommassa asemassa kuitenkin ovat oppi- 'laitoksia. Sen u'lottamMa k<>sk:emaan oppi-
13882: koulujen oppilaat ja muissa opp:i!lailtolksissa k<>uluja ja muita oppilaitoksia puoltaa eri-
13883: opisikelevat. Heidän turvaanaan ei ole mitään tyisesti se, että oppila31t niissä saa'Vllttavat
13884: lakiin perustuvaa t'e!"V'eystarkastu:sta ja -!hoi- kypsyysiän ja ovat sHloin erilroisen alttiita
13885: toa. moni'lre sairauksille, mm. tuberlku'loosi!He.
13886: Mikäli valtion ja yksityisissä oppikouluissa J<>tta terveyden'lmolto olisi riirttäwän te'ho-
13887: terveystarkastuiksia on suoritettu, on niitä lkasta, olisi oppilaiden terveydentilaa sään-
13888: taJpahtunut hal'V'oin ja si'nointkin tavallisim- nöllisesti ,tarlkkai'ltava ja saatava aikaan hei-
13889: min vain ensimmäisellä, viidennellä ja kah- dän terveydelleen eduJlliset olosuhteet. Sen
13890: deksannella ~udkalla. Näidenkin tarkastusten vuoksi lääJkärin:tal'lkastus olisi järjestettävä
13891: perusteella laadituista tarkastuskertomuk- vähintään kerran vuodessa kaikissa kouluissa
13892: sista käy !kuitenkin 11mi, että tel.'IVeyd~llisessä tapahtuvaksi.
13893: tilanteessa opp:iaroulujen oppilaiden keskuu- Edellä iausuttuun viitaten ehdotamme
13894: dessa on hyvin paljon toivomisen varaa. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13895: Mm. vuoden 1947 tilastojen mukaan on yleis-
13896: vointi ol'lut keskinkertainen tai iheik1lro noin että hallitus kiirehtisi toimenpitei-
13897: 30 % oppilaista. Syilksi tähän mainitaan pit- tään sellaisen esityksen antamiseksi
13898: kät kou:lumatkat, ilmoniOt asunnot ja epätyy- tehokkaan terveydenhuollon järjestä-
13899: dyttävä rruvinto. Varsin yleisiä ovat tuber- miseksi maamme ka·ikkiin oppikoului-
13900: kuloosi ja muut !hengityselinten sairaudet, hin ja muihin oppilaitoksiin, että
13901: sydänviat ja nielurisatrneihdu'kset. H31mpai- oppilaiden terveydentilaa säännölli-
13902: den lknnto on erittäin heilkko. Nälköviat ovat sesti, tarpeellisen usein ja riittävän
13903: niinilkään oppikoulula!isten keskuudessa melko perusteellisesti tarkkaillaan ja saadaan
13904: ytleisiä, sillä noin neljäsosa !heistä käyttää aikaan heidän terveydelleen edulliset
13905: silmälaseja. Heikkokuuloisia oppiiaita on olosuhteet.
13906: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
13907:
13908: Judit Nederström-Lunden. Paavo Aitio. V. Puumalainen.
13909: Elli Juntunen. Ester Häikiö. A-L. Tiekso-Isaksson.
13910: J. Mustonen. Kaarle Renfors. Toivo Friman.
13911: T. Niiranen. Irma Torvi. Elli Stenberg.
13912: Anna Nevalainen.
13913: 808
13914:
13915: VI,s5. - Toiv. al. N:o 115.
13916:
13917:
13918:
13919:
13920: Seppi ym.: Koululaisten kuulovikojen hoitamisesta.
13921:
13922:
13923: Ed usik:unnaHe.
13924:
13925: Suomen Huonokuuloisten HuoLtoliiton toi- Saavutettu kokemus on kuitenkin osoitta-
13926: mesta on viime vuosina .suoritettu eräissä nut, että jos asianomaisten kuuloviat tulevat
13927: maamme kouluissa tutkimuksia, joiden tar- kyllin aikaisessa vaiheessa todetuiksi ja he
13928: koituksena on oHut hanik:ik:ia selvyy~> siitä, heti saavat asiantuntevaa lääkärin!hoitoa, suu-
13929: missä määrin koululapsissa on kuulovikaisia. rin osa kuulovioista voidaan parantaa ja
13930: Tutkittu on kaikkiaan yli 10,000 oppilasta, ja asianomaiset säästää kaikilta niiltä haitoilta,
13931: tutkimuksen tulos on ollut ikävällä tavalla joita enemmän tai vähemmän täydellinen
13932: hyvin Y'llättävä. Helsinkiläisissä kouluissa on kuurous aiheuttaa.
13933: todettu kuU'lovikaisia olevan noin 5, Parai- EdeHä ~lausuttuun viitaten ehdotamme
13934: sissa 10 ja Lohjalla ja Oulussa noin 8 pro- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13935: senttia tutkituista oppilaista.
13936: Sanan varsinaisessa merkityksessä nämä
13937: lapset eivät vielä tässä vaiheessa ole heikko- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
13938: kuuloisia. Mutta kuulovikansa vuoksi he ei- toimenpiteisiin koululääkäritoimen ke-
13939: vät kykene niin menestyksellisesti kuin nor- hittämiseksi siten, että koululaisten
13940: maalikuuloiset seuraamaan opetusta, ja myö- kuuloviat tulisivat kyllin aikaisessa
13941: hemmällä iäLlä heidän kuulovikansa saattaa vaiheessa todetuiksi ja parannettaviksi.
13942: johtaa jopa täydelliseen kuurouteen.
13943: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
13944:
13945:
13946: Usko Seppi. Matti Koivunen.
13947: Lauri Myllymäki. Kaino Haapanen.
13948: 304
13949:
13950: VI,s6.- Hemst. mot. N:o 116.
13951:
13952:
13953:
13954:
13955: Hollsten: Angående möjligheterna att för upprätthållandet
13956: av kommunala sjukhus i skärgårds- och ödemarkstrakter
13957: erhålla högre statsbidrag.
13958:
13959:
13960: T i 11 R i k s d a g e n.
13961:
13962: Enligt gällande bestärnmelser kan för koru- oändamålsenligt och olyckligt, att en nyupp-
13963: munala sjukhus erhållas ett statsbidrag om förd sjukstuga icke kan tas i användning,
13964: 25,000 mk per plats och år för upprätthål- ehuru brist på sjukhusplatser är rådande.
13965: landet av sjukhusets verksamhet. Även om Det är mycket sannolikt, att det i andra
13966: detta stöd är både värdefullt och kännbart, avsides belägna och ekonomiskt svaga kom-
13967: är det i allmänhet sä:kert för knappt och i muner icke kan åstadkommas nödiga sjuk-
13968: vissa fall alldeles otillräckligt. Detta gäller vårdsmöjligheter inom ramen för det bidrag,
13969: i synnerhet fattiga kommuner i isolerade skär- som staten nu kan erlägga som andel i kost-
13970: gårds- och ödemarkstrakter, vilka kommuner naderna för upprätthållandet av kommunalt
13971: just med hänsyn till sitt isolerade läge sett sjukhus; och synes det därför rättvist och
13972: sig nödsakade att bereda förstahands sjuk- riktigt, att regeringen skulle ha möjlighet
13973: vårdsmöjligheter för sina medlemmar. Som att bevilja kommuner i verkligt svag eko-
13974: exempel kan nämnas, att Nagu kommun i nomisk ställning ett avsevärt högre bidrag
13975: Åbolands skärgård nyligen, delvis med eko- än vad nugällande bestämmelser tillåter.
13976: nomiskt bistånd från Sverige, har uppfört Hänvisande till ovanstående får jag vörd-
13977: ett sjukhus eller en sjukstuga med ett tiotal samt föreslå, att riksdagen ville besluta hem-
13978: vårdplatser. Trots att denna sjukstuga redan ställa,
13979: under ungefär ett års tid stått fullt färdig, att regeringen måtte undersöka möj-
13980: har kommunen icke ansett sig ha råd att ta ligheterna att för 1lpprätthållandet av
13981: densamma i användning med hänsyn till de kommunala sjukhus i skärgårds- och
13982: stora kostnader, som en sådan åtgärd skulle ödemarkstrakter erlägga ett avsevärt
13983: förorsaka. Kommunens skattöre stiger redan högre statsbidrag än det nu för sådant
13984: nu till 13 mk, och skattetungan tål därför ändamål fastställda beloppet samt, om
13985: knappast någon ytterligare utökning. Å så anses nödigt, till riksdagen över-
13986: andra sidan synes det vara i högsta grad lämna förslag härom.
13987: Helsingfors den 12 februari 1953.
13988:
13989: Ture Hollsten.
13990: 305
13991:
13992: Vl,s6. - Toiv. al. N:o 116. Suomennos.
13993:
13994:
13995:
13996:
13997: Hollsten: Suuremmasta valtionavusta saaristo- ja erämaa-
13998: seutujen kunnallisten sairaaloiden ylläpitoa varten.
13999:
14000:
14001: E d u s k u n n a ll e.
14002:
14003: Voimassa olevien määräysten mukaan voi- majaa ei voida ottaa käyttöön, vaikka hoito-
14004: daan kunnallisia sairaaloita varten saada val- paikoista on puutetta.
14005: tionapua 25,000 markkaa paikkaa ja vuotta On hyvin todennäköistä, että muissa syr-
14006: kohden sairaalan toiminnan ylläpitämiseksi. jäisissä ja taloudellisesti heikoissa kunnissa
14007: Vaikkakin tämä tuki on sekä arvokas että ei voida aikaansaada välttämättömiä sairaan-
14008: tuntuva, se on yleensä varmasti liian niukka hoitomahdollisuuksia sen tuen turvin, jonka
14009: ja eräissä tapauksissa aivan riittämätön. Näin valtio nyt voi suorittaa osuutena kunnallisen
14010: on erittäinkin laita eristettyjen saaristo- ja sairaalan ylläpitokustannuksiin. Näyttää sen
14011: erämaaseutujen köyhien kuntien, jotka kun- vuoksi oikeudenmukaiselta ja kohtuulliselta,
14012: nat juuri huomioon ottaen eristetyn asemansa että hallituksella pitäisi olla mahdollisuus
14013: ovat pitäneet välttämättömänä järjestää ensi- myöntää todella heikossa asemassa oleville
14014: käden sairaanhoitomahdollisuuksia jäsenil- kunnille huomattavasti korkeampi avustus,
14015: leen. Esimerkkinä voidaan mainita, että kuin mitä nyt voimassa olevat määräykset
14016: Nauvon kunta Turun saaristossa äskettäin, sallivat.
14017: osittain Ruotsista saadun taloudellisen tuen Edellä olevaan viitaten ehdotan kun-
14018: turvin, on rakentanut sairaalan tai sairas- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
14019: majan, jossa on kymmenkunta hoitopaikkaa. muksen,
14020: Huolimatta siitä, että tämä sairasmaja jo
14021: suunnilleen vuoden ajan on ollut valmiina, että hallitus tutkituttaisi mahdolli-
14022: ei kunta ole katsonut pystyvänsä ottamaan suudet suorittaa saaristo- ja erämaa-
14023: sitä käyttöön niiden suurten kustannusten seutujen kunnallisten sairaalain yllä-
14024: vuoksi, mitä sellainen toimenpide aiheuttaisi. pitämiseksi huomattavasti korkeampaa
14025: Kunnan veroäyri on nyt jo 13 markkaa ja valtionapua, kuin mitä nykyisin sel-
14026: verorasitus ~n vuoksi tuskin enää sietää laisiin tarkoituksiin on määrätty, sekä
14027: lisäämistä. Toiselta puolen on mitä suurim- tarpeen vaatiessa antaisi siitä Edus-
14028: massa määrin epätarkoituksenmukaista ja kunnalle esityksen.
14029: onnetonta, että vastikään rakennettua Sairas-
14030: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
14031:
14032: Ture Hollsten.
14033:
14034:
14035:
14036:
14037: 39
14038: 306
14039:
14040: Vl,37. - Toiv. al. N:o 117.
14041:
14042:
14043:
14044:
14045: Naderström-Lunden ym.: Saariston asukkaiden terveyden- ja
14046: sairaanhuollon turvaamisesta.
14047:
14048:
14049: Ed uskunnaHe.
14050:
14051: Laajassa saaristossa.mme elävät kansalai- sen jälkeen täytyy ihmetellä, että sairas on
14052: set joutuvat monenlaisten vaikeuksien kanssa pysynyt hengissä, ja useita tapauksia on,
14053: tekemisiin. Pitkät matkat ja huonot kulku- jolloin pitkän matkan aikana sairas on kuol-
14054: yhteydet rasittavat heitä joikapäiväisissä toi- lut. Näin on tapahtunut, kun on ollut kysy-
14055: missaan. Varsinkin sairastapausten sattuessa mys verenmyrkytyksestä, vaikeasta kouristus-
14056: joudutaan toteamaan, että saaristossa elämi- tapauksesta jne.
14057: nen on .täynnä huolia ja pulmia, joita on Näin ollen on siis aivan välttämätöntä, että
14058: vaikea ratkaista. Lääkäreitä on vain muuta- saariston puutteellisen terveyden- ja sairaan-
14059: mia, joten pitkien ja vaikeiden vesiteiden hoidon !kysymyksiin ikiireellisesti kiinnitetään
14060: vuoksi lää!kärinapua ei saada !tarpeeksi no- huomiota. Päteviä [ääkäreitä on saatava saa-
14061: peasti. Jos on kysymys sairaasta, joka tar- ristoon nykyistä enemmän. Rakennetut sai-
14062: vitsee sairaalahoitoa, tulee asia vieläkin pul- raalat on saatava käyttökuntoon ja tarpeen
14063: mallisemmaksi. Turun saaristossa on Nau- mukaan on niitä rakennettava •lisää. Sairaan-
14064: voon rakennettu sairaala ja on se ollut val-
14065: 1
14066: ikuljetukseen on rluotava sellaiset mahdolli-
14067: mis jo yli vuoden, mutta rahojen puutteen suudet, että sairas voidaan nopeasti siirtää
14068: vuoksi sitä ei ole saatettu !käyttökunltoon. saamaan lääkäri- ja sairaaila-apua mahdolli-
14069: Näin ol·len joudutaan näilläkin paiJdmkun- sista ikeliri!koista huolimatta. Ku1jetuk9en tu-
14070: niHa hakemaan sairaala-apua Turusta. Matika lisi olla maksutonta, sillä saariston kansa on
14071: kaupunkiin varsinkin kelirikon aikana on yleensä :vähävaraista ja •raskas verotaakka
14072: sangen vaikea. Kun jäät eivät kannata he- painaa heitä.
14073: vosta, on matkaa tehtävä usein vesikelkalla. Edellä ~ausuttuun viitaten ehdotamme
14074: 8amalla sairaankuljetusmatka!lla joudutaan eduskunnan hyväiksylttävä:ksi toivomuben,
14075: usein käyttämään hevosta, kel.kkaa, venettä ja
14076: autoa. Joudutaan odottamaan saivaan kanssa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
14077: myöihä:stynytt!i, 1laivaa sekä sen jäilkeen suo- sellaisiin toimenpiteisiin, jm'l"ta turva-
14078: rittamaan monen tunnin matka laivassa, taan saariston asukkaUle nykyistä pa-
14079: missä ei ole tiloja sairaita varten. Vielä on rempi terveyden- ja sairoonhuolto ja
14080: pelättävä sitä, että sairaa:lassa ei ole tilaa ja riittävän nopea sairaan kuljetusmah-
14081: sairasta ei oteta vastaan. Tällaisen ikuljetuk- dollisuus sairaaloihin.
14082: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
14083:
14084:
14085: Judit Nederström-Lunden. Lauri Myllymäki.
14086: J. Mustonen. Anna Nevalainen.
14087: Paavo Aitio. Atos Wirtanen.
14088: N. Nurminen. Gösta Rosenberg.
14089: 307
14090:
14091: VI,ss.- Bemst. mot. N:o 118.
14092:
14093:
14094:
14095:
14096: Bollsten m. fl.: Angående åtgärder för anskaffande av en
14097: helikopter att användas för nödtjänst i skärgårds- samt
14098: ödemarks- och gränstrakter.
14099:
14100:
14101: T i 11 R i k s d a g e n.
14102:
14103: Statsma:kten har under det senaste dooen- ästadkomma och som staten även utan större
14104: niet ädaglagt en erkännansvärd förstäelse svårigheter bör ha möjligheter att anSikaffa.
14105: för de medborgargrupper, som har sin bo- Det händer nämligen överraskande ofta,
14106: plats förlagd tili avsides belägna ödemarks- att allvarliga olyckshändelser eller sjuk-
14107: och gränstrakter eller isolerade skärgårds- domsfall inträffar just när isoleringen är så
14108: bygder, där de är hänvisade tili att under fullständig, att den icke med tilibudsstående
14109: tidvis mycket svära förhällanden skaffa sig medel kan brytas. Barnmorskehjälp vid för-
14110: sin utkomst. Sälunda kan med tilifreds- lossningsfall är under sådana förhållanden
14111: ställelse annoteras, att det vidsträckta västra mycket svär att ordna, och en förflyttning
14112: skärgårdsområdet i Åboland har fätt ett be- av komplicerade förlossningsfall till sjukhus,
14113: tydande och. avgörande bistånd frän statens som under gynnsamma förhällanden pä grund
14114: sida för ästadkommandet av den s. k. skär- av de länga avständen ofta ställer sig myc-
14115: gårdsvägen, vars betydelse redan nu är ket svår, blir under menförestiden i mänga
14116: mycket stor men som i fortsättningoo ytter- fall praktiskt taget omöjlig. Det är därför
14117: ligare ikommer att ökas, i den män nya väg- mycket onödigt och oskyldigt lidande, som
14118: avsnitt blir färdiga för trafik. Rikstelefonens under beaktande av denna tids möjligheter
14119: utbyggande tili avlägsna skärgärdsbygder faller på en isolerad skärgärdsbefolknings
14120: och den elektrifiering, som har följt telefo- lott. Man har anledning förmoda, att befolk-
14121: nen i spären, har fätt en nästan otrolig be- ningen i vissa ödemarks- och gränstrakter i
14122: tydelse i dessa trakter och skulle icke kunnat mänga stycken har att kämpa med ensartade
14123: ästadkommas utan ett mycket kännbart problem, även om isoleringen aldrig kan bli
14124: statsunderstöd. I detta nu håller dessutom sä fullständig och förskräckande, som under
14125: den nya menföresängaren på att bli färdig, längvarig menförestid i våra skärgårdsbyg-
14126: även om den inte, säsom man hade planerat, der.
14127: lrunde sättas i tr.afik under denna vinters På senare tid har menförestiden i skär-
14128: sväraste menföressäsong. Detta fartygs be- gården på grund av iklimatologiska föränd-
14129: tydelse har i andra sammanhang klarlagts, ringar börjat strädk:a sig ut över en längre
14130: oeh det må därför endast kort framhälles, tidrym.d än vad tidigare vanligen var fallet.
14131: att det är med mydk:et stora förväntningar, Denna omständighet har numera ofta försatt
14132: som denna isoleringsbrytande menföresän- isolerade skärgärdsfamiljer i stora försörj-
14133: gare emotses. ningssvärigheter, vilket bl. a. under denna
14134: Men s:kärgärden är utomordentligt vid- vinter har inträffat i den åboländska skär-
14135: sträckt, och det torde knappast finnas gården, och det har stött på mycket stora
14136: realiserbara möjligheter att under menföres- svärigheter att i sådana fall bringa sådana
14137: tider totalt häva den isolering, i viiken skär- familjer nndsättning.
14138: gärdens befolkning under menförestider blir I Stockholms skärgård i Sverige användes
14139: försatt. Likväl är det icke för mycket begärt, sedan flera är tilihaka en helikopter för att
14140: att samhället vid inträffade nödtilibud skall ästadkomma kontakt och bringa hjälp, när
14141: kunna bispringa med de hjälpmedel, som så fordras, och detta har av allt att döma
14142: utvecklingen för sädana ända;mål har lyekats skett med stor framgäng. I vär skärgård,
14143: 308 VI,3s. - Hätll.a.pupalvelu.
14144:
14145:
14146: som är mycket rr.era vidsträckt och splittrad att staten skulle gå in för att anskaffa en
14147: än den svenska, skulle en heliikopter, ifall flygmaskin av helikoptertyp, som under
14148: den kunde anskaffas, få en mycket stor be- menförestider skulle användas för nöd-
14149: tydelse. Den lämpar sig såväl för sjuk- som vändiga kontaktuppgifter i isolerade skär-
14150: livsmedelstransport och dessutom synnerli- gårdsbygder men under andra tider av året
14151: gen väl för postbefordran, och den behöver jämsides härmed för !bl. a. sjuktransport i
14152: minsta tänkbara landningsplats, vilket för ödemarks- och gränstralkter samt andra be-
14153: dessa ändamål är av största vikt. En heli- tydelsefulla ändamål, när så befinnes nö-
14154: kopter torde vara jämförelsevis dyr i an- digt.
14155: skaffning, men fördelarna vid dess utnytt- Hänvisande till ovanstående får vi vörd-
14156: jande är å andra sidan så stora, att de högre samt föreslå, att riksdagen ville besluta
14157: anskaffningskostnaderna säikert mångfaldigt hemställa,
14158: uppväges. Bygger man exempelvis 2-3 !km.
14159: landsväg, kommer denna i regel att betjäna att regeringen måtte vidtaga åtgär-
14160: en rätt liten folkgrupp på ett vanligen be- der för anskaffande av en flygmaskin
14161: gränsat område. En helikopter, som kan an- av helikoptertyp att i främsta rum-
14162: skaffas för ungefär samma kostnader, har en met användas för nödtjänst i skär-
14163: praktiskt obegränsad aktionsradie och S'kulle gårds- samt ödemarks- och gränstrak-
14164: få en betydelse av ojämförliga mått. ter.
14165: Det synes sålunda synnerligen önskvärt,
14166: Helsingfors, den 5 februari 1953.
14167:
14168: Ture Hollsten. Arthur Larson.
14169: 309
14170:
14171: VI,ss. - Toiv. al. N:o 118.
14172: Suomennos.
14173:
14174:
14175:
14176:
14177: Rollsten ym.: H elikopterin hankkimisesta käytettäväksi saa-
14178: risto- sekä erämaa- ja rajaseutujen hätäapupalveluun.
14179:
14180:
14181: E d u s lk u n n a U e.
14182:
14183: V aitiovalta on viimeisen vuosikymmenen Tapahtuu nimittäin yllättävän usein, että
14184: kuluessa osoittanut tunnustuksen arvoista vakavia onnettomuuksia ja sairaustapauksia
14185: ymmärtämystä niitä kansalaisryhmiä koh- sattuu juuri silloin, kun eristyneisyys on niin
14186: taan, joilla on asuinpaikkansa syrjäisissä erä- täydellinen, että sitä ei käytettävissä olevin
14187: maa- ja rajaseuduissa taikka eristetyissä saa- keinoin voida voittaa. Kätilön apua synny-
14188: ristoasutuksissa, missä heidän täytyy ajoit- tystapauksissa on sellaisissa olosuhteissa hy-
14189: tain sangen vaikeissa olosuhteissa hankkia vin vaikeata järjestää ja vaikeiden synny-
14190: toimeentulonsa. Siten voidaan. tyydytyksellä tystapausten sattuessa siirtäminen sairaa-
14191: panna merkille, että Turunmaan laaja länti- laan, joka suotuisissa olosuhteissa pitkien
14192: nen saaristoalue on saanut huomattavaa ja välimatkojen takia usein on hyvin vaikeaa,
14193: ratkaisevaa laatua olevaa apua valtion käy kelirikon aikana useassa tapauksessa
14194: taholta ns. saaristotien aikaansaamiseksi, käytännöllisesti katsoen mahdottomaksi. Sen
14195: jonka tien merkitys jo nyt on erittäin suuri, tähden eristetyssä asemassa oleva saaristo-
14196: mutta tulevaisuudessa tulee edelleen lisään- asujaimisto joutuu kärsimään paljon tarpeet-
14197: tymään, kun uusia tien osia saadaan li:ilken- tomasti ja syyttömästi, jos otetaan huomioon
14198: nekuntoon. Valtionpuhelimen rakentaminen nykyajan mahdollisuudet. On syytä olettaa,
14199: syrjäisille saaristoseuduille ja sähköistämi- että määrättyjen erämaa- ja rajaseutujen
14200: nen, joka on seurannut puhelimen kinte- asukkaiden on useassa kohdin taisteltava
14201: reillä, ovat saaneet melkeinpä uskomattoman samanlaatuisten probleemien kanssa, vaikka
14202: merkityksen näillä seuduilla, eikä niitä olisi eristyneisyys ei koskaan voi tulla niin täy-
14203: saatu aikaan ilman hyvin tuntuvaa valtion delliseksi ja pelottavaksi kuin pitkäaikaisen
14204: apua. Tällä hetkellä on sitä paitsi valmistu- kelirikon aikana saaristoseuduillamme.
14205: maisillaan uusi keliriklkoalus, vaikkakaan sitä Viime aikoina on kelirikon aika saaristossa
14206: ei, niinkuin oli suunniteltu, voitu panna lii- ilmastollisten muutosten johdosta kestänyt
14207: kenteeseen tämän talven vaikeimpana kelirik- pitemmän ajan kuin mitä aikaisemmin taval-
14208: koaikana. Tämän aluksen merkitys on toi- lisesti oli laita. Tämä seikka on nykyään
14209: sessa yhteydessä selvitetty, ja sen vuoksi esi- usein saattanut eristetyt saaristolaisperheet
14210: tettäköön vain lyhyesti, että tätä eristynei- suuriin huoltovaikeuksiin, mikä mm. tänä
14211: syydestä vapauttavaa kelirikikoalusta odote- talvena on tapahtunut Turunmaan saaris-
14212: taan sangen suurin toivein. tossa, ja avun toimittaminen näille perheille
14213: Mutta saaristo on tavattoman laaja ja on on kohdannut tällöin suuria vaikeuksia.
14214: tuskin olemassa toteutettavissa olevia mah- Tukholman saaristossa on käytetty useita
14215: dollisuuksia estää kokonaan sitä eristynei- vuosia helikopteria yhteyden aikaansaami-
14216: syyttä kelirikkoaikana, mihinkä saariston seksi ja avun tuomiseksi tarpeen vaatiessa,
14217: asujaimisto silloin joutuu. Ei ole kuitenkaan ja tämä on kaikesta päättäen tapahtunut
14218: liikaa pyydetty, että yhteislkunta mahdolli- suurella menestY'ksellä. Meidän saaristos-
14219: sesti sattuvissa hätätiloissa avustaisi niillä samme, joka on paljon laajempi ja pirstou-
14220: apuneuvoilla, joita kehityksen on onnistunut tuneempi kuin Ruotsin, saisi helikopteri, jos
14221: luoda sellaisia tarkoituksia silmällä pitäen sellainen voitaisiin hanlclria, hyvin suuren
14222: ja joita valtiolla myöskin suuremmitta vai- merkityksen. Se soveltuu sekä sairaiden että
14223: keuksitta täytyy olla. mahdollisuus hankkia. elintarpeiden ikuljetukseen ja sitä paitsi eri-
14224: 310 VI,ss.- llätll.apupalvelu.
14225:
14226: koisen hyvin postinkuljetukseen, ja se tar- teri-tyyppisen lentokoneen hankkimiseksi,
14227: vitsee pienimmän ajateltavissa olevan las- jota kelirikon aikana käytettäisiin välttämät-
14228: keutumispaikan, mikä näitä tarkoituksia sil- ti>mään yhteyden ottoon eristyneisiin saaris-
14229: mällä pitäen on mitä tärkeintä. Helikopte- toasutuksiin, mutta vuoden muina aikoina
14230: rin hankkiminen tulee huomattavan kalliiksi, tämän ohella mm. sairaiden kuljetukseen erä-
14231: mutta edut sen käyttämisestä ovat toiselta maa- ja rajaseuduilla sekä muihin tärkeisiin
14232: puolen niin suuret, että korkeat hankkimis- tarkoituksiin, milloin katsotaan välttämättö-
14233: kustannukset varmasti moninkertaisesti kor- mäksi.
14234: vautuvat. Jos rakennetaan esim. 2-3 km Edellä olevaan viitaten ~hdotamme kun-
14235: maantietä, palvelee se yleensä hyvin pientä nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toi-
14236: ihmisryhmää rajoitetulla alueella. Helikop- vomuksen,
14237: terilla, joka voidaan hankkia suunnilleen
14238: samoilla kustannuksilla, on käytännöllisesti että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
14239: katsoen rajoittamaton toiminta-alue ja sillä siin helikopteri-tyyppisen lentokoneen
14240: olisi vertaansa vailla oleva merkitys. hankkimiseksi käytettäväksi lähinnä
14241: Näyttää sen vuoksi erittäin toivottavalta, saaristo- sekä erämaa- ja rajaseutujen
14242: että valtio ryhtyisi toimenpiteisiin helik:op- hätäapu palveluun.
14243: Helsingissä 5 päivänä h~lmikuuta 1953.
14244:
14245: Ture Bollsten. Arthur Larson.
14246: 311
14247:
14248: Vl,s9. - Toiv. al. N:o 119.
14249:
14250:
14251:
14252:
14253: Ryömä ym..: Toimenpiteistä mielisairaaloissa ja mielisairaan-
14254: hoidossa ilmenneiden epäkohtien korjaa'rniseksi.
14255:
14256:
14257: Eduskunnalle.
14258:
14259: Eduskunnan vuonna 1952 hyväksyessä ,jotka eivät ole hoidossa mielisairaaloissa,
14260: uuden mielisairaslain ei riittävässä määrin mutta jotka ovat laitoshoidon tarpeessa".
14261: oltu selvillä siitä, kuinka suuri todellisuu- Tätä toteamusta ovat omiaan vahvistamaan
14262: dessa on mielisairaspaikkojen tarve maas- verraten usein sattuvat järkyttävät tapauk-
14263: samme. Lisäksi lakiin jäi se oleellinen heik- set, jotka suureksi osaksi johtuvat mielisai-
14264: kous, että mielisairaanhoidosta aiheutuvat raanhoidon alalla vallitsevista epäkohdista.
14265: kustannukset suurelta osaltaan sälytetään Näillä perusteilla ehdotamme eduskunnan
14266: kuntien harteille. Valitettava epäkohta on hyväksyttäväksi toivomuksen,
14267: myöskin se, että lääketieteen ja inhimillisyy-
14268: den vaatimuksia loukkaavista kunnalliskotien että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
14269: mielisairasosastoista ei vakavasti pyritty va- tarvittaviin toimenpiteisiin nykyisen
14270: pautumaan. Asianomaisen alan lääkäripii- mielisairaslain korjaamiseksi, kunnille
14271: rien taholta on jatkuvasti kiinnitetty huo- mielisairaanhoidosta aiheutuvien talou-
14272: miota mielisairaanhoidon alalla maassamme dellisten rasitusten keventämiseksi ja
14273: vallitseviin epäkohtiin, ja äskettäin on Suo- muiden maamme mielisairaanhoidossa
14274: men neuropsykiatrinen yhdistys todennut, yhä vallitsevien tunnettujen epäkoh-
14275: että maassamme on noin 8,000 henkilöä, tien poistamiseksi.
14276: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
14277:
14278:
14279: Mauri Ryömä. Esa Hietanen.
14280: 312
14281:
14282: VI,4o. - Toiv. al. N:o 120.
14283:
14284:
14285:
14286:
14287: K. Eskola ym.: Toimenpiteistä valtion osallistumiseksi eläin-
14288: lääkärien matkakustannuksiin.
14289:
14290:
14291: Ed usk:u nn alle.
14292:
14293: Eläinlääkintälhuoltomme on vielä monessa Kotieläintemme terveys, niiden toiminta-
14294: mielessä puutteellinen. Eläinlääkärien luku- ja tuotantokyky merkitsevä.t meidän pienvil.-
14295: määrä on meillä suhteellisen pieni ja pitkät j~lysvoitooisessa maassamme erittäin paljon.
14296: sekä monesti vaikeasti kuljettavat matkat Senvuoksi olisi kiinnitettävä huomiota siihen,
14297: rajoittavat suuresti vielä sitä apua, mitä että meidän pienen eläinlääkärikuntamme
14298: toimessa olevat noin 280 eläin'lääikäriä voi- antarrna apu voitaisiin saada maihdollisimman
14299: sivat antaa. Erikoisesti syrjäseuduilla on tehokkaaksi. Eräänä tehokkaimpana kei-
14300: tämä kaikkein tuntuvimmin todettavissa. nona siinä olisi ,eläinläälkärin matkoista ailheu-
14301: Eläinlääkärien apuun turvaudutaan siellä tuvien menojen ainakin osittainen korvaa-
14302: harvoin ja niissä harvoissa tapauksissaJkin minen valtion varoista.
14303: usein liian myöhään, mistä johtuu suuria Edellä olevan peruste~lla ehdotamme kun-
14304: kansantaloudellisia tappioita. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14305: Eläinlääkärien työtä voitaisiin ratkaise- muksen,
14306: vasti tehostaa ja laaJentaa, jos valtio osal-
14307: iistuisi matkakustannuksiin. Sillä suurin syy
14308: sHhen, että eläinlääkärien antamaan ll!puun että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
14309: turvaudutaan vain harvoin, on siinä, että menpiteisiin, että valtio osallistuisi
14310: eläinlääkärien matlk:allrustannukset muodostu- eläinlääkärien matkoista aiheutuviin
14311: vat kohtuuttoman suuriksi niille, jotka asu- kustannuksiin.
14312: vat etäällä eläinlääkärin asuntopaika:sta.
14313: Helsingissä 13 päivänä he1milk:uuta 1953.
14314:
14315:
14316: Kusti Eskola. Viljami Kalliokoski.
14317: Aaro Kauppi. Eeli Erkkilä.
14318: Toivo H. Kinnunen. Eino Rytinki.
14319: Yrjö Hautala.
14320: 818
14321:
14322: VI141. - Toiv. al. N:o 121.
14323:
14324:
14325:
14326:
14327: Nederström-Lunden ym.: Toimenpiteistä hinkuyskän ja tuh-
14328: karokon sisällyttämisestä yleisvaarallisiin tarttuviin tau-
14329: teihin terveydenhoitolainsäädännössä.
14330:
14331:
14332: Eduskunnalle.
14333:
14334: Terveydenhoitolaki 1 p: Itä heinäkuuta kulkutaudiksi, että kuolleisuus on vähenty-
14335: 1927 ja siihen liittyvä terveydenhoitosääntö, nyt miltei olema;ttomiin.
14336: annettu 2 p: nä joulukuuta 1927, puhuvat Sen sijaan maassamme yhä edelleen liik-
14337: yleisvaarallisista tarttuvista taudeista, joi- kuu runsaasti tarttuvia tauteja, kuten esim.
14338: hin sairastuneet on eristettävä tavallisesta hinkuyskää ja tuhkarokkoa, jotka seurauk-
14339: ympäristöstään ja joiden hoito kulkutauti- siltaan ovat paljon vaarallisempia kuin ta-
14340: sairaaloissa on maksuton. Näihin tauteihin valliset yleisvaaralliset tarttuvat taudit. Tä-
14341: terveydenhoitosääntö lukee isorokon, lavan- män oivahaen ovat monet kaupunkikunnat,
14342: taudin ja pikkulavantaudin, pilkku- ja toi- esim. Helsinki ja Turku, oma-aloitteisesti
14343: sintakuumeen, punataudin, kurkkumädän, päättäneet sovelluttaa lainsäädännön yleis-
14344: kouristustaudin, tulirokon, kulkutaudinluon- vaarallisia tarttuvia tauteja koskevia mää-
14345: toisen aivokalvontulehduksen, lapsihalvauk- räyksiä, joihin ensi sijassa kuuluu maksuton
14346: sen, aasialaisen koleran ja ruton. Viimei- sairaanhoito, myöskin hinkuyskään.
14347: sen kahden vuosikymmenen aikana ovat Edellisestä ilmenee, että terveydenhoito-
14348: maamme terveydelliset olot muuttuneet siinä lainsäädäntömme, ainakin mikäli se koskee
14349: määrin, että edellämainituista yleisvaaralli- ns. yleisvaarallisia tauteja, on vanhentunut,
14350: sista tarttuvista taudeista toisia, kuten kole- ei vastaa tarkoitustaan ja kaipaa pikaista
14351: raa ja ruttoa, ei lainkaan ole ilmennyt korjausta ja uudistusta. Kyseessä on kan-
14352: maassamme, toiset, kuten toisintakuume, pu- santerveyden kannalta tärkeä kysymys, koska
14353: natauti ja isorokko, eivät ole esiintyneet etenkin kuolleisuuteen pikkulasten keskuu-
14354: kulkutauteina, ja toiset, kuten tulirokko ja dessa hinkuyskä vuosittain tuo oman lisänsä.
14355: pikkulavantauti, ovat esiintyneet lievässä Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
14356: muodossa. Tunnettua on niinikään, että tu- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
14357: lirokon merkitys uusien antibioottisten lää-
14358: keaineiden käyttöön ottamisen kautta on että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
14359: käynyt hyvin vähäiseksi. Kaikesta tästä on toimenpiteisiin terveydenhoitolainsää-
14360: johtunut, että maamme kulkutautisairaa- dännön muuttamiseksi siten, että hin-
14361: loissa on voitu hoitaa muihin kulkutautei- kuyskä ja tuhkarokka luettaisiin yle.is-
14362: hin sairastuneita vuosi vuodelta yhä enem- vaarallisiin tarttuviin tauteihin.
14363: män. Tulirokko on muuttunut niin lieväksi
14364: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
14365:
14366:
14367: Judit Nederström-Lund6n. Ester H'åikiö.
14368: Elli Stenberg. Elli Juntunen.
14369: Eino Tainio. Hugo Manninen.
14370:
14371:
14372:
14373: 40
14374: 314
14375:
14376: VI,42. - Toiv. al. N:o 122.
14377:
14378:
14379:
14380:
14381: V. Simonen ym.: Esityksen antamisesta laiksi jodin pakolli-
14382: sesta sekoittamisesta keittosuolaan.
14383:
14384:
14385: EduskunnaUe.
14386:
14387: Mehllä Suomessa, kuten monissa muissakin hyviä tuloksia aikaan. Kokemuksen perus-
14388: maissa, on struumasairautta huolestuttarv~~;n teella v-oidaan sanoa, että jodin sekoittaminen
14389: runsaasti, ja se aiheuttaa ,vaikeita hermo- keittosuolaan ei o'le teiknil:lisesti vaikeata eikä
14390: ja sydänsairauksia, myclrytyksiä jne., jotka aiheuta suuria kustannuksia. Kun keittosuola
14391: tekevät tpoti:laan ~lämän tuskailiseksi ja tur- tuodaan meiHe ul'koa, rvoisi sen jodisoiminen
14392: melevat hänen työkykynsä. Strumnasairau- tapahtua tullau'k\sen yhteydessä valtion val-
14393: den esiintyminen on runsairuta maan \keski- vonnan alaisena.
14394: ja varsinkin maan itäosassa. Sairauden esiin- Kun tämän toimenpiteen avulla aivan rat-
14395: tyiDliseen on todettu jodin puutteen olevan kaisevasti voidaan tehdä struumasairauden
14396: suurimpana tElikijänä. Kun näin on, olisi e:hkäisytyotä, sairauden, josta on muodostu-
14397: tämän puutteen poistamiseksi ryhdyttärvä nut aivan 'kansallinen vaiva monine vaiarein.e
14398: ta:rmok!kalsiin toimenpiteisiin, j•otta tätä sai- 'lisäsairaulksineen, ikatsoonm'e, että tätä keinoa
14399: rautta voitaiSiin ehkäisytoimelliPitein vastus- tulisi käY'ttää, jotta lkailkki ikansalaiSipiirit tu-
14400: taa, koska ehkäisevä ihoito on aina paljon lisivat sen vaikutuksen alaisiksi ja että kysy-
14401: tu:ldkseHisempaa kuin jo sairastuneen hen- mylksessä älevan sairauden lervenemistä voi-
14402: kilön parantaminen. Ja nimen~:>maan tämän taisiin ehikäistä.
14403: sairauden yhteydessä on olemassa suuret mah- Edellä olevaan viitaten ehdotamme lkun-
14404: dollisuudet ehkäisevään hoitoon sekoittamalla nioi'ttaen eduskunnan lhyvä!ksyttävä'ksi itoivo-
14405: rasvinnostamme puuttuva jodimäärä !keitto- mu:ksen,
14406: suolaan. Tällaista jodisortua ikeittosuoiaa
14407: meiHä onkin saatavissa, mutta sen ikäyttö ei että hallitus kiinnittäisi vakavaa
14408: O'le tullut 311leiseksi, !koska tälllaiseen ei ikiinni- huomiota struumasairauden turmiolli-
14409: ,tetä huomiota. Tämän vuoksi meilläkin, niin- liseen vaikutukseen ja antaisi sen eh-
14410: kuin monissa muissa maissa, O'lisi jodin käisemiseksi Eduskunnalle lakiesityk-
14411: selkoittaminen keittosuolaan lailla säädettärvä. sen jodin pakollisesta sekoittamisesta
14412: Esimerkiksi Sveitsissä on tämän toimenpiteen keittosuolaan.
14413: asvulla struum~~;Sairauden ehkäisemisessä saatu
14414: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
14415:
14416: Vieno Simonen. Elli Nurminen. Elli Stenberg.
14417: Aino Luostarinen. Impi Lukkarinen. Toivo Niiranen.
14418: Hilja Väänänen. Meeri Kalavainen. Helena Virkki.
14419: Kerttu Saalasti. Artturi Kosldnen. Kyllikki Pohjala.
14420: Arvi Ikonen. Yrjö Kilpeläinen. Aukusti Pasanen.
14421: Wiljam Sarjala. Lennart Heljas. Helge Miettunen.
14422: Tahvo Rönkkö. :ralmari Väisänen. Martti Huttunen.
14423: H. Soininen. Juho Karvonen. Lauri Solla.
14424: Eino Palovesi. R. Hallberg. Urho Kähönen.
14425: Antti :r. Rantamaa. Matti Meriläinen. Juho Nykänen.
14426: T. N. Vilhula. Veikko Vennamo. Väinö Kaasalainen.
14427: Varma. X. Turunen.
14428: 315
14429:
14430: VI,4a. - Toiv. al. N:o 172.
14431:
14432:
14433:
14434:
14435: Torvi ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
14436: kätilöiden palkkojen korottamiseksi.
14437:
14438:
14439: Eduskunnalle.
14440:
14441: Vuoteen 1953 asti ovat valtionsairaaloissa epäoikeudenmukaisuus kohdistuu lääninkäti-
14442: toimivat kätilöt ja sairaanhoitajat kuuluneet löihin, joista kaikki, yhtä vain kätilö-sairaan-
14443: samaan palkkaluokkaan. Se onkin ollut hoitajan pätevyyden omaavaa lukuunotta-
14444: luonnollista, koska koulutetun kätilön ja sai- matta, ovat kätilöterveyssisarkoulutuksen
14445: raanhoitajan työ synnytys- ja naistantien- saaneita ja siis ns. kolmoispätevyyden omaa-
14446: osastoilla on ollut toisiinsa verrattavaa. Vas- via.
14447: tuu työstä on kätilön kohdalla kuitenkin Vielä näkyy epäoikeudenmukaisuus erikoi-
14448: ollut suurempi siihen nähden, että hänellä sen ilmeisenä Kätilöopiston opetusvelvollis-
14449: on ollut varsinaisesti näillä osastoilla tarvit- ten kätilöiden kohdalla, jotka kaikki, monet
14450: tava ammattikoulutus. Voidakseen mahdolli- sairaanhoitajan lisäkoulutuksesta huolimatta,
14451: simman tehokkaasti hoitaa tehtävänsä ovat jäisivät palkankorotuksen ulkopuolelle,
14452: lisäksi monet synnytys- ja naistautienosas- vaikka sairaanhoitajan koulutuksessa toimi-
14453: toilla toimineista sairaanhoitajista ja käti- vat samanlaisen opetusvelvollisuuden alaiset
14454: löistä oma-aloitteisesti hankkineet ns. kak- sairaanhoitajat pääsevät siitä osallisiksi.
14455: soispätevyyden, nimittäin kätilöt sairaanhoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14456: tajankoulutuksen ja sairaanhoitajat kätilön- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14457: koulutuksen. muksen,
14458: Kun Vlloden 1953 tulo- ja menoarviota
14459: päätettäessä myönnettiin sairaanhoitajille että hallitus antaisi Eduskunnalle
14460: 1 pl:n korotus, jäivät kätilövakansilla olevat esityksen 1,754,000 markan lisäyksestä
14461: Helsingin yleisessä sairaalassa, muissa val- vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon kä-
14462: tion sairaaloissa ja Kätilöopistolla sekä lää- tilöiden palkkojen korottamiseksi yh-
14463: ninkätilöt, yhteensä 156 henkilöä, ilman ko. dellä palkkaluokalla.
14464: korotusta. Erikoisen kohtuuttomana tämä
14465: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
14466:
14467:
14468: Irma. Torvi. Esa Hietanen.
14469: Hertta. Kuusinen. Judit Nederström-Lunden.
14470: Antto Prunnila. Hugo Manninen.
14471: Elli Stenberg. Hannes Tauriainen.
14472: VALTIOPÄIVÄT
14473: 1953
14474:
14475: LIITTEET
14476: VII
14477:
14478: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
14479: TOIVOMUSALOITTEET
14480:
14481:
14482:
14483:
14484: HELSINKI 1953
14485: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
14486: 1
14487: 1
14488: 1
14489: 1
14490: 1
14491: 1
14492: 1
14493: 1
14494: 1
14495: 1
14496: 1
14497: 1
14498: 1
14499: 1
14500: 1
14501: 1
14502: 1
14503: 1
14504: 1
14505: 1
14506: 1
14507: 1
14508: 1
14509: Kunnallislain, köyhäinhoitolain, metsästyslain, kalastuslain, palolain
14510: sekä jako- ja vesioikeuslainsäädännön muttamista, manttaali-
14511: kuntalaitoksen lakkauttamista ym. koskevia laki- ja
14512: toivomusaloitteita.
14513: 321
14514:
14515: VII,1. - Lak. al. N:o 52.
14516:
14517:
14518:
14519:
14520: Tenhiälä ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 40 § :n muutta-
14521: misesta.
14522:
14523:
14524: Eduskunnalle.
14525:
14526: Kun eduskunnalle annetaan esitys uudeksi paljon supistetumpi, mutta vieläkin kohtuut-
14527: kunnallisvaalilaiksi, on paikallaan, että sa- toman laaja. Lainsäätäjällä ei ilmeisestikään
14528: malla myös elokuun 27 päivänä 1948 anne- ole ollut riittävää selvyyttä kaikkien edellä
14529: tun kunnallislain (642/48) 40 §: n kunnallis- lueteltujen valtion viranomaisten virkatehtä-
14530: vaalien vaalikelpoisuutta koskeva säännös vien laadusta määrätessään heidät vaalikel-
14531: tarkistetaan oikeudenmukaisuuden ja tasa- poisuuden ulkopuolelle. Kun esim. kaupun-
14532: puolisuuden vaatimukset täyttäväksi. gin pormestari ja maistraatin jäsenet nyt
14533: Sanotussa lainkohdassa kielletään valtuute- ovat lain mukaan vaalikelpoisia kaupungin-
14534: tuiksi valitsemasta muiden muassa eräitä val- valtuustoon, on vallan nurinkurista pitää
14535: tion viranhaltijoita, nimittäin: maaherraa, lääninhallituksen viranhaltijain vaalikelpoi-
14536: lääninneuvosta, lääninkamreeria, lääninsih- suuden menetystä nykyisen laajuisena. Jää-
14537: teeriä ja lääninreviisoria. vittömän ja puolueettoman valtion valvon-
14538: Tämä säännös johtuu ilmeisestikin siitä, nan turvaamiseksi on täysin riittävää, jos
14539: että on tahdottu välttää valitusasteessa jää- maaherra, lääninneuvos ja kunnallisasiain
14540: villisyyttä ratkaisevassa viranomaisessa sekä esittelijä määrätään vaalikelpoisuuden ulko-
14541: estää kuntien valtuustoon valitsemasta val- puolelle. Muilla lääninhallituksen esitteli-
14542: tion viranhaltijoita, joiden virkavelvollisuuk- jöillä tai lääninsihteereillä kuin kunnallis-
14543: siin kuuluu kuntien valvonta. asiain esittelijänä toimivalla ei ole virassaan
14544: sellaista valvontavelvollisuutta kuntiin näh-
14545: Kun lakiemme mukaan kansalaisten tulisi den, että olisi syytä pitää heitä vaalikelpoi-
14546: olla yhdenvertaisia lain edessä sekä oikeuk- suutta vailla olevina. Kerrassaan käsittämä-
14547: siltaan että velvollisuuksiltaan, ei mainitun- töntä on vaalikelpoisuuden menetyksen ulot-
14548: laista vaalikelpoisuuden menetystäkään pi- taminen lääninkamreeriin ja vallankin lää-
14549: täisi ulottaa laajemmalle kuin on asiallista ninreviisoriin.
14550: ja välttämätöntä. Sanottu kunnallislain 40 Edellä esitetyillä perusteilla kunnioittaen
14551: § : n säännös, joka on peräisin marraskuun ehdotamme,
14552: 27 päivänä 1917 annetusta kaupunkien kun-
14553: nallislaista sen 11 §: n 3 momentista, on että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14554: nykyisessä muodossaan alkuperäistään tosin van lakiehdotuksen:
14555:
14556:
14557:
14558: Laki
14559: kunnallislain 40 §: n muuttamisesta.
14560: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kun-
14561: nallislain (642/48) 40 § näin kuuluvaksi:
14562:
14563: 40 §. tamustoimeen. Älköön kuitenkaan valtuute-
14564: Valtuustoon voidaan valita se, joka 16 § :n tuksi valittako :
14565: mukaan on vaalikelpoinen kunnalliseen luot-
14566: 41
14567: 322 VII,1. - Kunnallislain 40 §.
14568:
14569:
14570: 1. maaherraa, lääninneuvosta eikä kun- sen lautakunnan alaista, toimestaan tilivel-
14571: nallisasiain esittelijänä toimivaa lääninsih- vollista viranhaltijaa.
14572: teeriä, älköönkä Kun valtuutettu, tultuaan nimitetyksi tai
14573: 2. kaupunginjohtajaa, apulaiskaupungin- valituksi 1 momentissa mainittuun virkaan,
14574: johtajaa tai kunnanjohtajaa eikä kunnallis- ryhtyy sitä hoitamaan, on hänen luovuttava
14575: valtuuston, kunnallishallituksen tai kunnalli- valtuuston jäsenyydestä.
14576:
14577:
14578: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
14579:
14580:
14581: J'uho Tenhiälä. Armas Leinonen. Helge Miettunen.
14582: Aare Leikola. Esa Kaitila.. Irma. Karvikko.
14583: Aukusti Pasanen. Konsti Jän;Lefelt. Harras Kyttä..
14584: 323
14585:
14586: Vfi,2. - Lak. al. N:o 53.
14587:
14588:
14589:
14590:
14591: Alanko ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 65 §:n muutta-
14592: misesta.
14593:
14594:
14595: E d u s k u n n a ll e.
14596:
14597: Kunnallislain 65 § : n mukaan kunnanhal- tavat jatkuvaisuutta kunnanhallituksessa.
14598: lituksen jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi Kokemuksen mukaan valitaan hallituksen jä-
14599: kerrallaan siten, että jäsenistä vuosittain seniksi tavallisesti entisiä jäseniä ja perin
14600: eroaa kolmannes ja heidän tilalleen valitaan harvoin lienee mahdollista, että kaikki halli-
14601: uudet jäsenet. Tämä poikkeaa kaupungin- tuksen jäsenet vaihtuisivat. Tämäkään ei
14602: ja kauppalahallituksen vaalista, josta sääde- kuitenkaan ole riittävänä esteenä omaksua
14603: tään kunnallislain 87 §: ssä ja jonka mukaan kaikissa kunnissa vuoden vaalikausi kaupun-
14604: hallituksen jäsenet valitaan ainoastaan vuo- kikuntien tavoin. Asiantuntemuksen ja jat-
14605: deksi kerrallaan. kuvaisuuden säilymistä edustavat entisten
14606: Seurauksena maalaiskuntien kohdalla ta- kunnanhallituksen jäsenten lisäksi kunnan-
14607: pahtuvasta jaksottaisesta uusintavaalista on, johtaja niissä kunnissa, missä sellainen on
14608: että se estää suhteellisuuden toteutumisen valittu, sekä muut virkamiehet, jotka ovat
14609: vaalissa. Niinpä voi yhden äänen enemmis- tulleet yhä lukuisammiksi ja joiden olemassa-
14610: tön valtuustossa omaava ryhmä täyttää viisi olon lakikin useassa tapauksessa edellyttää
14611: paikkaa kunnanhallituksessa, jossa on vähin ja joiden asiantuntemustaso on niinikään pa-
14612: määrä eli kuusi jäsentä. Ainoastaan sinä rantunut. Näin ollen nykyinen jaksottainen
14613: vuonna, jolloin on valittava kaksi jäsentä uusintavaalitapa on käynyt tarpeettomaksi.
14614: hallitukseen, vähemmistö saa edustajansa toi- Tämän vuoksi esitämme,
14615: seen avoinna olevaan paikkaan.
14616: Jaksottaista uusintavaalia on perusteltu että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14617: sillä, että aikaisemmin valitut jäsenet edus- van lakiehdotuksen:
14618:
14619:
14620: Laki
14621: kunnallislain 65 §: n muuttamisesta.
14622: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallislain 65 § (642/48) näin kuulu-
14623: vaksi:
14624: 65 §. Toimittamastaan kunnanhallituksen pu-
14625: Kunnanhallituksen puheenjohtajan, vara- heenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalista
14626: puheenjohtajan ja jäsenet valitsee valtuusto lähettäköön valtuusto lääninhallitukselle kir-
14627: vuodeksi kerrallaan. jallisen ilmoituksen.
14628:
14629:
14630: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1953.
14631:
14632:
14633: Kustaa Alanko. Valfrid Eskola.
14634: 324
14635:
14636: VII,3. - Lak. al. N:o 54.
14637:
14638:
14639:
14640:
14641: A. Simonen ym.: Ehdotus laiksi kunnallisla-in muuttamisesta.
14642:
14643:
14644: E d u s ik u n n a Ql e.
14645:
14646: Viime vuosina vallinnut epävaikaisuus raha- rusteet, joiden nojrulla ik:unnrut saivat edellä
14647: oloissamme, hintatason nousu sekä uudesta mainitun oikeuden, olivat vuoden 1950 jä'l-
14648: lainsäädännöstä ja muutoin poikkeuksellisista keen ·edelleen oiemassa, annettiin 19 päivänä
14649: olosulht>eista kunni!l:le aiiheutuneet arvaama;tto- taJlJIDlikuuta 1951 erillinen iaiki kunnan lisä-
14650: mat uudet t•ehtävät ovat johtaneet siihen, että talousarviosta, jolla mainittu oikeus uudistet-
14651: kunurut eivät olisi pystyneet noudattamaan tiin olemaan voimassa vuoden 1953 loppuun.
14652: raha-asiainsa hoidoosa seurruttava:a tär'keintä Siihen lkatsoen, 'että ooeHä mainitut perus-
14653: periaatetta, tulojen ja menoj•en tasapainossa teet näytttävält mooc1tJmuvan pysyväisilksi ja
14654: pitämistä, ellei sitä olisi tehty poikkeuslaeillla että samat perusteet, jot:ka ovrut mä:ärääviä
14655: säädetyillä erityisillä ·järjestelyi:Hä maihdd.lli- va!ltion vuosittain uudistuvien lisältalousar-
14656: seksi. Tässä tarlwituiksessa 'lisättiin 9 päivänä vioiden lruatimiseen, V'aativrut myös jatkuvasti
14657: tanuni:kuuta 1948 aiHl'etui!lla 'laeilla 8 päivänä lisätalousarviota ilmnn:issa, olisi viiiffieksi mai-
14658: jouluikuuta 1873 kunnaUishaJlituksesta kau- nitun lain säännös lkunnan lisäta:1ousarviosta.
14659: pungeissa annettuun •asetubeen uusi 60 a) vaikiinnutettava. Tämä säännös voitaisiin si-
14660: pykälä ja 15 päivänä lkesäilruuta 1898 maalais- joittaa !kunnallislain 118 a § : ksi.
14661: kuntain kunna!l1ishallinnosta annettuun ase- EdeHä esitettyyn viitaten esitämme kun-
14662: tukseen uusi 88 a) pylkäilä, joilla lkunnillle an- nioittaen,
14663: nettiin oikeus vahvistaa Hsätalousarvio, kun
14664: talksoitus on toimitettu ja edelllisen vuoden että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14665: tilinpäätös on valmistunut. Nämä lait olivat van lakiehdotuksen:
14666: voimassa vuoden 1950 'loppuun. Kun ne pe-
14667:
14668: L·a..
14669: ~ 'k•
14670: 1
14671: kunnallislain muuttamisesta.
14672: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 27 päivänä elokuuta 1948 annettuun kun-
14673: nallislakiin (642/48) näin kuuluva 118 a § :
14674: 118 a §. äyrin hinta on 119 § :n mulkaisesti laskettu.
14675: Sitten kuin talksoiltus on toimitettu, kun- Sitä määrää, mikä näin muUI1Jetun talousar-
14676: na:1lisva:ltuusto voi kunnaJhli:shaUituksen ehdo- vion mukaan lhyväks)'lttyjen menojen suorit-
14677: tuksesta hyväJksyä ·talousarvioon muutoksen tamiseksi muiden tulojen lisäksi ·tarvitaan, on
14678: nouda:ttama!l:la soveliuvin kohdin, miltä tässä pidettävä varainihoirtovuoden llmnna!lHswrona.
14679: laissa talousarvion lhyvä!ksymisestä on sää-
14680: detty. KunnaHishahlituksen ehdotus tä:Nai- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
14681: seksi muutokseksi on tehtävä, ennen kuin vero- kuuta 1954.
14682:
14683: Helsingissä 10 päivänä ihellirnikuuta 1953.
14684:
14685:
14686: A. Simonen. Veikko Kokkola. Arvo Ahonen.
14687: Valto Käkelä. Heikki Hykkäälä. Vilho Väyrynen.
14688: 32
14689:
14690: VII,4. - Lak. al. N:o 55.
14691:
14692:
14693:
14694:
14695: Friman ym.: Ehdotus laiksi köyhäinhoitolain muuttamisesta.
14696:
14697:
14698: Eduskunnalle.
14699:
14700: Köyhäinhoitomenot ovat hyvin huomattava Maalaiskuntien sosiaaliset menot olivat v.
14701: menoerä yleensä kaikkien kuntien talouk- 1951 3,676 milj. mk ja niiden kasvu edelli-
14702: sissa. Se on aina suhteellisesti sitä suurempi, sestä vuodesta 35 %. Näistä olivat köyhäin-
14703: mitä köyhempi kunnan asujamisto on. Kun- hoitomenot samana vuonna enemmän kuin
14704: nalliskotien ja työlaitosten rakentaminen puolet eli 1,952 milj. mk ja oli niissä nousua
14705: vaatii suuria sijoituksia, joihin kunnilla ei vuoteen 1950 verrattuna 21 %. Köyhäin-
14706: tahdo olla varoja. Näiden laitosten ylläpitä- hoitomenojen lisääntyminen on aiheuttanut
14707: minen yksinomaan kuntalaisilta kootuin va- jatkuvaa veroäyrin nousua. Kuntien vero-
14708: roin on myös raskas tehtävä. Näiden tehtä- äyrien hinnat ovat kuitenkin nykyään jo
14709: vien ylivoimaisuudesta johtuukin, että suu- kohtuuttoman korkeat, joten niitä pitäisi
14710: rella osalla maamme kuntia ovat laissa mää- alentaa. Kun korkeat köyhäinhoitomenot ai-
14711: rätyt kunnalliskodit rakentamatta. Mutta heutuvat kunnista riippumattomista teki-
14712: vaikka kunnat eivät olekaan kyenneet täyt- jöistä ja jotta niistä johtuvat menot jakaan-
14713: tämään niille annettuja tehtäviä, ovat kun- tuisivat tasaisemmin eri veronmaksajapiirien
14714: tien sosiaalimenot yleensä ja myös köyhäin- kesken, olisi köyhäinhoitokustannukset mak-
14715: hoitomenot kasvaneet. Tämä johtuu valtion settava valtion varoista.
14716: pyrkimyksestä myös tällä alalla siirtää uusia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14717: tehtäviä kunnille, mutta myös avustustarpeen nioittaen,
14718: lisääntymisestä. Parhaillaan vallitseva vai-
14719: kea työttömyystilanne on suuresti lisännyt että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14720: kuntien köyhäinhoitomenoja. Eräissä kun- van lakiehdotuksen:
14721: nissa ne ovat viimeisten kuukausien aikana
14722: nousseet 2-3-kertaisiksi.
14723:
14724:
14725:
14726: Laki
14727: köyhäinhoitolain muuttamisesta.
14728: Eduskunnan päätOksen mukaisesti kumotaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun köy-
14729: häinhoitolain (145/22) 78 § ja muutetaan 27 ja 31 §, sellaisina kuin ne ovat 7 päivänä
14730: huhtikuuta 1933 annetussa laissa (112/33), näin kuuluviksi:
14731: 27 §. pidosta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannuk-
14732: Köyhäinhoitoa tarvitsevia varten, joita ei set maksetaan valtion varoista.
14733: voida avustaa kodissaan tai sopivasti sijoit-
14734: taa yksityiskoteihin, tulee kunnalla olla kun-
14735: nalliskoti. 31 §.
14736: Kahdella tai useammalla kunnalla voi lää- Työvelvollisia varten, jotka mainitaan 56
14737: ninhallituksen suostumuksella olla yhteinen § : ssä, kunta voi tarpeen mukaan perustaa
14738: kunnalliskoti. työlaitoksen joko yksinään tai yhdessä mui-
14739: Kunnalliskotien perustamisesta, kunnossa- den kuntien kanssa.
14740: 326 VII,4. - Xöyhä.inhoitolakt.
14741:
14742:
14743: 1 momentissa mainituista toimenpiteistä olisikaan täysin työkykyinen, ottaa työlai-
14744: aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion tokseen, jos hänen sijoittamistaan kunnallis-
14745: varoista. kotiin tai siinä pitämistään ei katsota mah-
14746: Laitoshoidon tarpeessa oleva avunsaaja dolliseksi tai soveliaaksi. Älköön kuitenkaan
14747: voidaan köyhäinhoitolautakunnan (sosiaali- 36, 37 tai 38 § : ssä mainitun erikoishoidon
14748: lautakunnan) määräyksestä, vaikka hän ei tarpeessa olevaa otettako työlaitokseen.
14749:
14750:
14751: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
14752:
14753:
14754: Toivo Friman. Matti Meriläinen. Nestori Nurminen.
14755: Usko Seppi. Mikko Järvinen. Hugo Manninen.
14756: Kaino Haapanen. Lauri Myllymä.ki. J. Mustonen.
14757: Ester Häikiö. H. Tauriainen.
14758: 327
14759:
14760: VII,5. - Lak. al. N:o 56.
14761:
14762:
14763:
14764: Kähönen ym. : Ehdotus laiksi metsästyslain muuttamisesta.
14765:
14766:
14767: E d u s kun n a 11 e.
14768:
14769: Maamme hedelmänviljelijä- ja metsästäjä- sekä huviloiden hedelmätarhat, jotka vielä
14770: piirien ik:esken on viime aikoina käyty vil- verraten harvoin ovat metalliverkoiHa aidatut
14771: kasta keskustelua rusakikojäniksen hedelmä- tai muuna tavalla suojatut.
14772: puille aiheuttamista tuhoista sekä niiden tor- Edelleen on sekä virallisella taholla että
14773: jumiSkeinoista. Tämä on johtunut siitä, että puutarhaväen omien järjestöjen piirissä to~
14774: suoritetut puolueettomatkin tiedustelut osoit- dettu, että ne torjunta,keinot - verkk{)aita,
14775: tavat rusakikojäniksen aiheuttaneen maamme erilaiset myrkyt ja hedelmäpuiden suojaruis-
14776: hedelmäviljelykseHe viime talvina kymmeniin kutteet - joihin metsästäjäpiirien taholta on
14777: miljooniin markkoihin nousevat vahingot, viitattu, ovat jdko liiru1 kalliita tai tehotto-
14778: joita ei miltään taholta ole pyritty korvaa- mia suojakeinoja. On sitäpaitsi täysin epäoi-
14779: maan. Niinpä on maatalouskoelaitoksen tuho- keudenmukaista ja kohtuutonta vaatia, että
14780: eläin{)sasto suorittanut luotettavia tutkimuk- hedelmänviljelijöiden olisi yksin kannettava
14781: sia rusakkojänisten tuhoista ja tullut siihen noista suojakeinoista aiheutuvat kustannukset
14782: tulokseen, että ikdko sillä lounais-eteläalueella, maassa ja olosuhteissa, jo:issa puutarhavilje-
14783: jol:la jänistuhot ovat olleet suurimmat (lin- lyksen riski pakkastalvien sekä suurien perus-
14784: jan Kankaanpää-Kuru-Jämsä--Päijänne tamis- ja hoitokustannusten takia on muuten-
14785: -Hamina eteläpuoli) {)n vahinkojen raha- kin erittäin suuri.
14786: arvo ollut talvella 1949-50 n. 5.5-6 milj. Kestä.mättömän tilanteen korjaamisclmi,
14787: mk, 1950c--51 n. 50-60 milj. mk sekä 1951 mikäli vahinkoja ei valtiovruHan tai metsäs-
14788: -52 n. 35-40 milj. mk. täjäpiirien taholta sitouduta korvaamaan tai
14789: Edellä esitetyt arvioluvut ovat tuntuvasti suojakeinoja kustantamaan, olisi rusakkojä-
14790: suurempia kuin Hedelmäviljelijäin yhdist)'lk- nis julistettava tuhoeläimeksi sekä metsästys-
14791: sen viime vuoden aikana toimeenpaneman tie- lakia ja siihen liittyviä määräyksiä niin muu-
14792: dustelun perusteella saatu arvio. Ottaen kui- tettava, että tämä eläin voitaisiin tuhoeläi-
14793: terrkin huomioon, että viimemainitussa on menä hävittää. Huomi{)onottaen jäniksen vä-
14794: mukana vain osa niistä hedelmäpuista, joita häisen merkityksen riistaeläimenä ei tähän
14795: jänistuhot ovat kohdanneet, on i:lmeistä, että pitäisi olla mitään asiallisia esteitä.
14796: todelliset kokonaistuhot ovat sitä suuruus- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
14797: luokkaa, mihin maatalouskoelaitos on pääty- nioittaen,
14798: nyt.
14799: Edelläesitetyistä tiedusteluista ja tutkimuk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14800: sista on lisäksi ilmennyt, että vahingoista ovat van lakiehdotuksen:
14801: joutuneet pahiten kärsimään pienviljelijöiden
14802:
14803: Laki
14804: metsästyslain muuttamisesta.
14805: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä huhtikuuta 1934 annetun met-
14806: sästyslain (146/34) 8 §:n 1 momentti ja 17 §:n 2 kohta näin kuuluviksi:
14807: 8 §. alueella, jos on pätevä aihe olettaa sellaisen
14808: Karhua, sutta, ahmaa ja jänistä sekä Ou- eläimen paikkakunnalla oleilevan tai liikku-
14809: lun läänissä ilvestä ja maakotkaa olkoon jo- van taikka aiheuttavan vahinkoa hedelmä- tai
14810: kaisella lupa pyydystää toisenkin metsä.stys- kasvitarhalle; älköön kuitenkaan metsästysoi-
14811: 328 VII,~>. - Metsll.styslaki.
14812:
14813:
14814: keuden haltijan ja maanomistajan tai vuok- sekä 25 ja 26 § : stä johtuvin poikkeuksin ja
14815: raajan luvatta käytettäkö rautoja tai muuta lisäyksin, voimassa seuraavaa:
14816: pyyntilaitetta taikka myrkytettyä syöttiä. Rauhoitettuja ovat
14817:
14818: 2) jänis huhtikuun 15 päivän alusta syys-
14819: 17 §. kuun 1 päivän alkuun.
14820: Riistan rauhoittamisesta olkoon, 18-22
14821:
14822: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
14823:
14824: Urho Kähönen. Viljami Ka.lliokoski.
14825: Nestori Kaasalainen. Juho Tenhiälä.
14826: M. 0. Lahtela.. Ture Hollsten.
14827: Mauno Jussila.. Harras Kyttä.
14828: Lauri Ka.a.rna.. Armas Leinonen.
14829: 329
14830:
14831: VII,a. - Lak. al. N:o 57.
14832:
14833:
14834:
14835:
14836: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
14837:
14838:
14839: Edusk:ulllnaHe.
14840:
14841: Maassamme asuu suurempien järvien lä- joittamista. Sitäpaitsi ei tällaisesta laajen-
14842: heisyydessä lukuisasti vii:estöä, jolle ja joi- tamisesta aiheudu käytännöllisesti katsoen
14843: den perheille kalastus ansiolähteenä tai ruo- juuri mitään haittaa kalaveden omistajille.
14844: kavalion hankintaJkeinona on näytellyt huo- Voimassa oleva laJki edellyttää laajempaa
14845: mattavaa osaa. Näin on myös asianlaita nii- kalastusoikeutta va:im. sellaisella järven seläl-
14846: hin siirtoväkeen !kuuluviin entisiin luovute- lä, jonka pituus ja leveys on kahdeksan ki-
14847: tun alueen ikalastajiin nähden, jotka aikai- lometriä tai enemmän.
14848: semmin ennen Karjalan luovutusta olivat Jos lakia muutettaisiin siten, että joikai-
14849: saaneet toimeentulonsa kalastuksesta, lähin- selle vähintään neljä kilometriä pitikään ja
14850: nä Laatokasta ja sen pdhjoispuolella olevista hweään järven selkään ulottuvan kunnan
14851: vesistöistä. asukkaalle annettaisiin oikeus harjoittaa ka-
14852: Uusi kalastuslaki rajoittaa kuitenkin koh- lastusta ko. selällä, saataisiin nykyiseen
14853: tuuttomasti mainitun väestön kalastusmah- asiantilaan jo huomattavaa parannusta.
14854: dollisuuksia. Tästä syystä olisi kalastusoi- Edellä lausumamme pel'llsteella ehdotam-
14855: keutta nykyisestään laajennettava. Kalastus- me kunnioittaen,
14856: oikeutta voidaan laajentaa suurimpien jär-
14857: vien selillä vaarantamatta millään tavoin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14858: kalakantaa tai jatkuvaa kalatalouden har- van lakiehdotuksen:
14859:
14860:
14861:
14862: Laki
14863: kalastuslain muuttamisesta.
14864: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun
14865: kalastuslain (503/51) 3 § näin kuuluvaJksi:
14866: 3 §. tu harjoittamaan kalastusta, ei kuitenkaan
14867: Järven selällä, jonka pituus ja leveys on viittäsataa metriä lähempänä rantaa lukien
14868: vähintään neljä kilometriä, olkoon jokainen siitä, mistä tavallisen vederrkorikeuden ai-
14869: siihen ulottuvassa kunnassa asuva oikeutet- kana :kahden metrm syvyys alkaa.
14870:
14871:
14872: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
14873:
14874:
14875: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela. Urho Kähönen.
14876:
14877:
14878:
14879:
14880: 42
14881: 330
14882:
14883: Vfi,7. - Lak. al. N:o 58.
14884:
14885:
14886:
14887:
14888: Myllymäki ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
14889:
14890:
14891: Eduskunnalle.
14892:
14893: V. 1951 hyväksytty uusi kalastuslaki on teella esim. Tampereen kaupungin asukas,
14894: aiheuttanut yleistä tyytymättömyyttä kansan joka haluaa kalastaa kaupungin omistamilla
14895: keskuudessa. On tapauksia, joissa harvalu- kalavesillä, on velvollinen jokaista kalenteri-
14896: kuiset maanomistajat pyrkivät estämään vesi- vuotta varten Innastamaan kutakin pyydystä
14897: oikeutta vailla olevan suurilukuisen väestön varten kalastusmerkin, jonka hinta on jokai-
14898: kalastuksen harjoittamisen. Esim. torpparien sen rysän, verkon, irrallisen metallikatiskan
14899: itsenäistäruislakia sovellettaessa ei kalastus- ja merran osalta 200 markkaa, pitkänsiiman
14900: oikeuksia myönnetty niille torppareille, joi- 150 markkaa, koskessa tai koskensuussa ka-
14901: den maat eivät ulottuneet rantaan. Kulu- lastaessa uistinta tai onkea varten 100 mark-
14902: neina vuosikymmeninä on näitä tiloja pie- kaa. Kun kaupunkien vesialueet ovat laajuu-
14903: nennetty, muodostettu tiheitäkin asutus- deltaan kovin rajoitettuja, jäte- ja likavedet
14904: alueita, joiden asukkailta puuttuu kalastus- ovat turmelleet niissä kalakantaa, on edellä
14905: oikeus. Kaupungit ja muut teollisuuskeskuk- esitettyjen maksujen periminen kohtuutonta
14906: set ovat jatkuvasti laajentuneet ja näin ka- kiristystä. Lain 65 § : n sallimia oikeuksia
14907: lastusoikeutta vailla olevaa väestöä on entistä kohtuullisesta maksusta on ilmeisesti tulkittu
14908: enemmän. Tehtaissa työskentelevät haluavat liian laajasti.
14909: vapaa-aikoina rientää veden pariin, saadak- Varsinaisen maaseutuväestön lisäksi ovat
14910: seen nauttia raittiista ilmasta. Täten on muo- kaupunkien ja muiden teollisuusseutujen
14911: dostunut suurilukuinen ns. sunnuntaikalasta- asukkaat hankkineet virkistyspaikoikseen pie-
14912: jain joukko, joka virkistyksekseen ja myös niä palstoja, joilla on kalastusoikeuksia. Mo-
14913: lisäansioita saadakseen on tilaisuuden tullen nin muunlaisinkin tavoin on kalastusoikeuk-
14914: rientänyt kalastusmatkoille. sia järjestynyt. Useat tällaisten kalavesien
14915: Uusi kalastuslaki on näiden henkilöiden omistajat ovat ostaneet vaatimattomia kalan-
14916: harrastuksille asettanut paljon esteitä. Mää- pyydyksiä, esim. katiskoita, joilla he tilapäi-
14917: räykset oman kunnan alueella olevasta kalas- sesti kalastavat. Nämä ovat verattavissa on-
14918: tusoikeudesta eivät takaa suurempien kau- kiin ja muihin koukkukalastuslaitteisiin, ja
14919: punkien asukkaille riittäviä kalastusmahdolli- olisi tämänlaiset pyydykset vapautettava
14920: suuksia, ja täten heiltä on entisiä kalastus- kalastuskorttisäännöstelystä. Kokemus viime
14921: alueita suljettu. Kalastuskorttien lisäksi on kesältä osoitti, etteivät läheskään kaikki täl-
14922: kaupunkilaisten suoritettava lisämaksut suu- laisten pyydystysten omistajat vaivautuneet
14923: remmista kalanpyydyksistä. Sekaannusta kalastuskorttia hankkimaan, koska he katsoi-
14924: ovat aiheuttaneet määräykset siitä, mikä on vat, että sellaisesta kalastuksesta tuleva
14925: katsottava onkimiseksi. Tilannetta selventäisi hyöty ei vastaa kuluja. Entiset pyydyk·
14926: se, että laissa määrättäisiin kaikki koukku- set jäivät käyttämättä, puhumattakaan
14927: kalastus siinä mielessä onkimiseksi, jota saa uusien hankkimisesta. Tällaisesta tilanteesta
14928: suorittaa ilman kalastuskorttia. ei kukaan hyödy ja siksi olisi edellä mainitut
14929: Kalastuskunnan kokouksiin osanottajien kalanpyydykset vapautettava kalastuskortti-
14930: äänimäärän perusta on epätarkoituksenmu- säännöstelystä.
14931: kainen, sillä jokaisella osakkaalla olisi oltava Edellä sanotun perusteella ehdotamme
14932: vain yksi ääni. kunnioittaen,
14933: Eräät kaupungit ovat kalastuslain perus-
14934: teella perineet jokaisesta erillisestä kalanpyy- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14935: dyksestä kalanpyydysmaksun. Tämän perus- van lakiehdotuksen:
14936: VII, 1. - Myllymäki ym. 331
14937:
14938:
14939: Laki
14940: kalastuslain muuttamisesta.
14941: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun ka-
14942: lastuslain (503/51) 4. §:n 1 ja 2 momentti, 58 §:n 1 ja 2 momentti, 65 §:n 1 momentti
14943: ja 83 §: n 1 momentti näin kuuluviksi:
14944: 4 §. alaiset osakasten vesialueosuudet osoittava
14945: Kunnassa olevalla vesialueelia olkoon jo- luettelo. Luettelosta ei kanneta lunastusta.
14946: kaisella oikeus harjoittaa onkimista ja muuta
14947: koukkukalastusta tämän pykälän 2 momen- 65 §.
14948: tissa määrätyin rajoituksin muualla paitsi Kalastuskuntaan kuulumattomaila kylässä
14949: lohi- tai siikapitoisten vesistöjen koskissa ja asuvalla on oikeus saada erikoislupa har-
14950: virtapaikoissa, rauhoituspiireissä, kalanvilje- joittaa kalastuskunnan osoittamalla alueella
14951: lyslammikoissa ja niihin verrattavissa sekä kotitarve- ja virkistyskalastusta kalastuskun-
14952: 13 §: ssä mainituissa paikoissa. Älköön onki- nan kokouksen vuosittain päättämällä ta-
14953: mista ja muuta koukkukalastusta kuitenkaan valla. Tähän pyyntiin oikeutettu on velvolli-
14954: ilman lupaa harjoitettako niin lähellä toisen nen suorittamaan, mikäli se kalastuksen laa-
14955: asuttua rantaa, kylpy- tai muuta sellaista juuden huomioiden katsotaan tarpeelliseksi,
14956: paikkaa, että siitä aiheutuu omistajalle tai kalaveden hoitoa tarkoittavista toimenpiteistä
14957: haltijalle haittaa. aiheutuneisiin kustannuksiin kalastuskunnan
14958: Meren ulkosaaristossa ja aavaa selkää vas- harkitseman kohtuullisen maksun.
14959: tassa olevalla kylään kuuluvalla vesialueelia
14960: olkoon jokaisella oikeus harjoittaa .onkimista
14961: ja muuta koukkukalastusta. Muikun, silakan 83 §.
14962: ja kilohailin pyyntiä verkolla saa harjoittaa Älköön kukaan 17 vuotta täyttänyt henkilö
14963: jokainen kunnassa asuva. harjoittako muuta kalastusta kuin onkimista
14964: ja muuta koukkukalastusta, ellei hän ole suo-
14965: rittanut kalastuksenhoitomaksua ja hänellä
14966: 58 §. todisteena tästä ole mukanaan hänelle hen-
14967: Kalastuskunnan kokouksissa on kullakin kilökohtaisesti annettua kuittia. Kalastuksen
14968: osakkaana yksi ääni. harjoittajiksi älköön kuitenkaan katsottako
14969: Jos kalastuskunnan kokouksessa syntyy pyynnissä mukana olevia apuhenkilöitä, ellei-
14970: erimielisyyttä osakkaalle kuuluvasta äänioi- vät he ole oikeutettuja osaan saaliista. Ne,
14971: keudesta, jota osakas ei voi asiakirjoilla heti joilla on hallinnassaan kalastusoikeus, saavat
14972: luotettavasti osoittaa, eikä siitä myöskään ilman kalastuksenhoitomaksua käyttää sel-
14973: voida kokouksessa sopia, keskeytettäköön laista metallilankaista pyydystä, jonka sil-
14974: asian käsittely siksi, kunnes tarvittava selvi- mien väli on vähintään 35 millimetriä ja
14975: tys on saatu. Milloin se on välttämätöntä, pyydyksen läpimitta enintään 1. 5 metriä.
14976: hankittakoon maanmittauskonttorista riidan-
14977:
14978: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
14979:
14980:
14981: Lauri Myllymäki. Hemming Lindqvist.
14982: Niilo Nieminen. Hugo Manninen.
14983: Usko Seppi. V. Puumalainen.
14984: Matti Koivunen. J. Mustonen.
14985: Eino Rannikkoluoto.
14986: 332
14987:
14988: vn,s. - Lak. al. N:o 59.
14989:
14990:
14991: Aitio ym..: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
14992:
14993:
14994: Ed usk un n'aHe.
14995:
14996: Vuoden 1952 afussa wimaantulleen ikailas- Kun verlkolla pyydetty IJruha saadaan noin
14997: tuslain 42 §: ssä määr~tellään alimmaismiJtat 20 metrin syvyydestä ja joudllltaan nosta-
14998: ka~oi:lle, 'joiden pyynti on sa:lHttu. Kuhan maan v~eden pinna:lle selkä irroittamoon ver-
14999: a:limmaJksi mita!ksi on vahvistettu 35 sentti- kosta ja laskemaan a/lamirtJtaisina takaisin ve-
15000: metriä miJtattuna ~leuan päästä pyrstön kes- teen, on seurau!ksena, ettei !kala enää tämän
15001: kimmäisten ruotojen !kärkeen. Vanhassa laissa jälkeen jää h:en!kiin. Tärrnä mer!kitsee k!ailasta-
15002: oli ilrn'han alin mitta sa:ma, murbta mittaus suo- jHle ja koko yhteiSkunna!He varsin !huomatta-
15003: ritettiin leuan päästä pymtön pää!hän. V ai'k!ka vaa ta[oudellista menetystä.
15004: kysymyksessä on varsin vähäinen ero, on se ilmeisesti ['aån säätäjät ovaJt muutosesity!k-
15005: kuitenkin ai~euttanut kwlastajii!U:e tuntuvan serlä py:r1kinoot siihen, että sen avulla voida:an
15006: taloudellisen menetylksen. Kailaver'lclmja ei o>le kalakanta säilyttää milido1Qisimman suurena
15007: oHut mahdollisuus uusia. Telhtarut vailmista- ja ~h!kä saa:da sitä lisääntymään!kin. Käytän-
15008: vat edelleen samanlaisia verkkoja kuin aikai- nössä tämä ~ei ole muodostunUJt, kuten edellä
15009: semmin!kin. Vel"lclrosi1mu'jen ih:arvennus tulisi on osoitettu, odotusten mukaiseksi. TåSitä
15010: myös 'heillmntämään verk!koja. Tästä on dl'lut syystä olisi pa[attava entiseen aJlimm'aismit-
15011: seurau!ksena usei'l1a ikaJlastusaluei'lla, että noin taan.
15012: %, ver!koilla pyydetyistä kuha:kalloista, jot!ka Edellä sanotun perusteella ikurmioittaen
15013: olisivat täyttäneet entisen allimmaismitan, on esitämme,
15014: uuden 'lain määräY'!Jben mukaan dl.Qut pwldro että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15015: 'laskea ta:kaisin veteen. van lakiehdotuksen:
15016:
15017:
15018: Laki
15019: kalastuslain muuttamisesta.
15020: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun
15021: kalastuslain (503/51) 42 '§ näin !kuuluvaksi:
15022: 42 §. lohi 50 cm; hauki 38 cm; taimen 35 cm;
15023: .Ä:lköön iJrulkaan pyydystä!kö alempanJa mai~ kuha 33 sm; järvitaimen, nieriä, lahna ja
15024: nittuja lka:laila:jeja, elleivät ne täytä seuraavia säyne 30 cm; sekä siika ja harjus 25 cm.
15025: mittoja mitaJttrma !Leuan 'Päästä pyrstön !lres-
15026: !kimmäisten ruorojen !kär!keen:
15027:
15028: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
15029:
15030: Paavo Aitio. Atos Wirtanen. Toivo Kujala.
15031: Gösta Rosenberg. Anna Nevalainen. Aimo Aaltonen.
15032: Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi. Antti Kinnunen.
15033: 333
15034:
15035: VII,9. - Lak. al. N:o 60.
15036:
15037:
15038:
15039:
15040: Öhman ym.: Ehdotus laiksi palolain muuttamisesta.
15041:
15042:
15043: Ed usikunnaBe.
15044:
15045: V a:ltioneuvootollle 26 pa1vana helmikuuta ja aluepalopää!llikiköinoon selkä kaulkoaV\lS'tus-
15046: 1920 jättämässään mietinnössä pa:losääntöko~ aluein,een. MainirtJtuina vuosina saatiin myös
15047: mitea mm. ehdotti, että pallotoimen ammati'lii- säädetyksi la;ki palosuoje~luma:ksUSita 5. 12.
15048: nen johto ja valvonta dli lkes:kioottävä .palo- 1941.
15049: ylitarka~Stajalle. TäJllä tU!li olla ·apulainen ja Esimerll&inä hal,linndl!Lisesta ihaj aannulk-
15050: sihteeri sekä 'tarvittava lkans:liahenlkiil.ökunta. sesta pa!loa:lal:la mainitta!k:oon, että rautatie.
15051: Kunniavirkainen yhdyselin paloalalla toimi- palotoimi ja solti:l'aspa:lotoåm.i sekä huoU.enpito
15052: viin voimiirn oli perustettava. Kussakin lää- paloturvallisuudesta huoltolaitoksissa ja van-
15053: nissä !tuli olla sivutoiminen läänån palotar- ki!loissa kuu:luvaJt neljä:lQe eri ministel'iöll.e, ja
15054: kastaja. että Metus selluloidifi:lmin lkäY'ttäanisestä elo-
15055: Tämä ehdotus ei toteutunut. kuvakoneessa ja asetus saman filmin säilyt-
15056: Pallo:laiki kyllä säädettiin ed. S&rlinin ym. ;tä;misestä filmivarastossa on 81llllettu ikafu.den
15057: iakia:loitteesta v. 1933, mutta ylksimielisyyden eri ministeriön esittellystä. Hajaannus on yhä
15058: saavuttamiseksi oli alussa mainittu palohal- vairn Qisää.nltynyt, sillä nyflzyään :lrnuluvaJt
15059: lintoa koskeva kohta jätetty pois ehdotuk- nii'Thkin ikeslreiset asiat ikuin kunnallisen pallo-
15060: sesta. toimen valvonta ja paloteknillinen tutkimus-
15061: Puuttuva asi'antuntemus havaittiin nimen- toimiruta ikumpilkin eri mmisteriölle.
15062: oma;an •palolain toi!lllleenvanossa, ja se oli Yhtenä seurauksena hajaannuksesta on o~
15063: pakko korva·ta Palosuoje:luikeskulksen avuMa, 'lut mm. se, että v. 1933 säädetyn palolain
15064: jopa niin pitkälle, 'että maa!herrojen vuoro- .edellyttämiä ihaJllinnoHisia pa:loturval'lisuus-
15065: tellen käytettäväksi järjestettiin v. 1937 au- säännöksiä, jotlka vaativ&t monien ministeriöi-
15066: tolla liiikkuva, kaiksimiehinen tamastuspartio. den toimintaa, ei ole vieläikään aå.kaa:nsaatu.
15067: Myös 1pal\Jsääntöehdotus laadittiin Palosuo- Hallinnon yleistä järj·est~lyä ei luonnolli-
15068: jelkeålrlmessa, ja siel~ä myöskin tarikaS!tettHn sestikaan voida muuttaa p·alosuojeluniiJkökoih-
15069: ikunltien palojärjestykseit, ennenikuin lääniin- tren mukaan, mutta !kun siitä joib.tuu, että
15070: hallitukset ne valhvistivat. samaa rtarkoit1Javia ·asioita joudut&an hoita-
15071: maan ja niistä päälttämään 'llli0111El1Ha eri ta-
15072: iMuissaJkin asioissa oli Prulosuoje<lukeskulk- hOlla, niin si.tä täl'keämpää on, etJtä amma-
15073: sessa hoidettu valtiolle !kuuluvia teihtäviä tillisen kesikityiksen avulla pyrittäisiin tästä
15074: palloallaJlla. johtuvra haiitoja vähentämään.
15075: Mainittakoon rautatiepwlotoimen aluililepa:no Näin ei lkui!tenikaan o~e tapahtunut, Va81ll
15076: sa:mmutusjunineen, sotila:spail.Oitoimen alulle- sen sijaan on sisä:asiaJnministeriö itselleen
15077: pano, palosuojelutoimenpiteet iJ:molWJ.aitolk- kesldttänyt pa1o1ain llllukaan lääninb.a1litulk-
15078: sissa ja vwikilloissa, ehdotuksen [a;atiminen sil]il:e !lmuluvia tai luont•eensa mukaåsesti niille
15079: elokuva- ja sel:luloidiasetuikseiksi, paloteikniHi- paremmin sopivia asioita.
15080: sen tutkimustyön w!u!l[epano, palotclmHiiset Koska näin o'Uen !kehitys on osittain py-
15081: lausunnot rilkostutkimuslkeskukse1le jne. sä:htynyt ja osittain ku!Jllrennt väärään sunn-
15082: Kaiikista kokemuksista huolimatta oo. palo- taan, olisi korjaus ailkaansaatava.
15083: ha:llinto yihä vielä asianmulkaåsesti järjestä- Pa:loalaHa tu1isi! olla arrnmrutJti.:kesikusvira:sto,
15084: mättä. jonka huomioi:misalue ullootuisi biikiiHe paJlo-
15085: Ainoa:staw 26. 1. 1940--ilO. 2. 1944 oli paio- toimen aloille ja jolla olisi oikeus tehdä tar-
15086: toimen valvonta lreSkitetty paJloy!litarlkaslt!a- peelliselksi !havaittavia esi!tyiksiä suoraan sil.le
15087: jaUe, joilloin saatiin alulie läänien paJloihal- ministeriöllle tai muulle viranomaiselle, jon!ka
15088: linto sivultoiianisin:e QääninpaJlotarkastajineen päälttämisvaltaan mikin as~ kuuluu. Maa-
15089: 334 VII,9. - l'alolaki.
15090:
15091:
15092: .lrerrohlJ.a taas rtulis.i !k.uliakin olia käytettävä- halliruto ei myöSkään merkitse muutosta voi-
15093: nään rlä;änin palotarkastaja, ja nämä rtoimet massaolevaan hallintojärjestykseen eikä se
15094: olisi nyt, paJlosiiäntölromitean 33 vuotta sitten laajenna valtion oilkeutta puuttua ikuntien
15095: tekemää ehdotoota edelleen llrehittäen, pyrit- asioihin. Se rtarkoittaa ainoastaa.n sitä, että
15096: tä vä välb.itellen saamaan päätoimisiksi valtio omissa !laitoksissaan noudattaisi itse
15097: Va1tion virkruko:n:eiston tarpeettomasrta laa- särutämiään lakeja ja ·asetulksia sekä suorit-
15098: jentamisesta ei ole kysymys, sillä yksistään jo taisi sil1e jo ~ennestään tl:ain mukaan kuuluvat
15099: valtion oman palovaJkuUJttamarttoman omai- palotoimen :tehtäväJt oikein ja asianmukaisesti.
15100: suuden paJlovarj~lu vaatii tehokasta valvon- Paloha:hlinnon yksi:tyiskoib.dat on tietenlkin
15101: taa, siitä pU!humaJttailm:oo., mitä tarkoituksen- asetuikse]la järjestettävä, mutta erityistä mai-
15102: mukaisesti järjestetty palorutorjuwta merkit- nintaa ei tästä tarvita, koska yleinen valtuu-
15103: see yleiselia turvallisuude11e ja !kansantalou- tus on palolain 61 § :ssä.
15104: delle, jonka tappiot tulipaJloissa eiväJt suin- EdeHä sanotun perusteella ehdotamme,
15105: kaan r·ajoitu omaisuusva:hinilroihm, vaan epä-
15106: suorasti ulottuvat paljon Jaaj,emmaJJ.e. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15107: Täl'lä tava:lla järj~estetty aanmatiliinen palo- van lakiehdotuksen:
15108:
15109:
15110: Laki
15111: palolain muuttamisesta.
15112: EduSkunnan päätöksen muka:islesti kumotaan 22 päivänä kesäkuuta 1933 annetun palo-
15113: lain (202/33) 1 § :n 3 momerutti, seliaisena kuin se on 21 päivänä ihootiftmuta 1943 anne-
15114: tussa 'laissa (359/43), ja ilisWtään sanottuun lakiin uusi 1 a § seura:avasti:
15115: 1 a §. mista toimenpiteistä esityksiä välilttömästi
15116: Palotoimen ammatHilmen johto ja varlvonta sill:]e ministeriölle tai muUJNe viranomaiselle,
15117: kuuluu sisäasiainministeriön alaisena toimi· jonka b.alli'llltorulaan asia kuuluu.
15118: va:lle palova!ltuutetun virastoiRe. Neuvorttelevana y~hdyselim:enä pa:lovaituu-
15119: Pa:lovaltuutertun virastossa on sopimuspa:lk- tetun, iJ.ääninhaJllinnon, vaacinarusten ja vapaa-
15120: kainen 1palovaHuutetun virka selkä perusprulk- ehtoisten palokuntien sekä palovakuutuslai-
15121: . kaisia palotarkastajan v;irlk:oja ja !la:inoprpineen tosten vä:HHä on palovwltuutetun pulhoon1joih-
15122: sih-te;erin virka. Tuflo- ja menoarvion rajoissa dolla toimiva neuvottelukunta, johon valtio-
15123: voidaan vrirastoon p'erumaa ylimääräisiä toi- neuvosto maaherrain kdrouksen ja asian-
15124: mia sekä ottaa .sivutoimisia tai tila:päisiä omaisten järjrestöjen ehdotuksesta lkutsuu jä-
15125: asiantuntija-avustajia ja mahdollisesti muuta senet ilrolmeksi vuodeksi kerraMaan.
15126: tillapä:istä 'heoolökuntaa. Lääninhallitusten yhteyteen voidaan tulo-
15127: PalovaltuutetuHa on oikeus toimitttaa tai ja menoarvion puitte<issa perustaa pää- tai
15128: toimitu:ttaa vailvontataåastuksia sekä whdä sivutoirmisia lääninpalotarkastajan toimia sekä
15129: havaitsemis,ta:an €.pä!k.ohdista ja niiden vaaJti" sivultoimisia aluerpalopääHi!kön toimia.
15130:
15131: Helsingissä 6 päivänä he'lmikuuta 1953.
15132:
15133: C. A. Öhman. G. Henriksson.
15134: Harras Kyttä. Matti Heikkilä.
15135: Eino Palovesi. Ernst von Born.
15136: 335
15137:
15138: Vll,1•o. - Lak. al. N:o 61.
15139:
15140:
15141:
15142:
15143: N. Kaasalainen· ym. : Ehdotus laiksi seurakuntien velvolli-
15144: suudesta ottaa osaa pappilan rakentamiseen ja kunnossa
15145: pitämiseen maan evankelis-luterilaisissa seurakunnissa an-
15146: netun asetuksen muuttamisesta.
15147:
15148:
15149: Ed usku:nnaUe.
15150:
15151: SeuraJkuntien omaisuutta käsittävä vakuu- varsin täl1keiit seikat jäävät usein vakuutus-
15152: tusohje perustuu kirkkojen ja kellotapuil.ien maksuja määriteHessä ottamatta huomioon.
15153: osalta 19 päivänä heinäkuuta 1892 aooetun Nämä edeHä esitetyt epä;kohdat ovat ai-
15154: aset~ksen 3 § : ään. Silloisissa oloissa oli rvar- heuttaneet tyytymättömyyttä seurakuntien
15155: maan:kin tarpeellista ottaa tuohon mainittuun keskuudessa, ja niinpä onkin alkanut esiintyä
15156: p.ykälään määritelmä siitä, että rvakuutus on halua ottaa vakuutus jostakin rvakarvaraisesta
15157: nimenomaan otettava suomalaisesta palova- paikallista toimintaa harjoittavasta yhtiöstä.
15158: kuutuslaitoksesta, joka yleisesti harjoittaa Smanaikaisesti Seurakuntien KeSkinäinen Pa-
15159: liikettä koko maassa. 1ovakuutusyhtiö vaatii tiukkaa •lain noudat-
15160: Tämänkaltaisen lain ohjailemana on kehi- tamista, ja näin on syntynyt selvä ristiriita
15161: tys [uonnollises.ti johtanut siihen, että toisaalta vakuutusyhtiön ja toisaalta useiden
15162: maamme seurakuntien lkirkort ja lkeHotapuJ.it seurakuntien kesken. Tällaisen erittäin ikä-
15163: on suurimmaksi osaksi vakuutettu Seura- vän tilanteen korjaamiseksi .esittää mm. Tu-
15164: kuntien Keskinäisessä Palovakuutusyhtiössä. run arkkihiippakunnan tuomiokapituli cyh-
15165: Kun jo voimassa oleva laki suosii tällaista dyttävä!ksi toimenpiteisiin tuon nykyisissä
15166: käytäntöä, 11ienee ilman muuta selvää, ettei oloissa jo aikansa eläneen asetuksen kumoami-
15167: Seurakuntien Keskinäisen Palorvakuutusyh- seksi.
15168: tiön ole tarvinnut lkiJlpaHun joJhdosta seurata Kuten jo alussa kävi se] ville, on voimassa
15169: esimerldksi tarpeeksi joustavasti p,alova1ruu- oleva 'laki yli 60 vuotta vanha. Sinä aikana
15170: tustaiksojen ik•ehittymistä, vaan on voitu luot- on kehitys voimakkaasti mennyt eteenpäin
15171: taa siihen, että voimassa olerva daki hoitaa vaik:uutustoimenlkin alaLla ja tämä ~uonn()llli
15172: tilaushankinnan ja sama:1la pysyttää entiset sesti edel:lyttäisi vastaavanlaisia uudistuksia
15173: vakuutukset yhtiössä. Toisaalta on myöskin lainsäädäntöön.
15174: otettava 'huomioon, ettei yhtiö Hel~ingistä Edellä olev:aan viitaten ehdotamme ikun-
15175: käsin heikon asiamiesverkoston avul[a hoidet- nioi:ttaen,
15176: tuna kykene seuraamaan niitä ·parannuksia
15177: ja uudistuksia, joita seurakunnat ki11koi.ssaa:n että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15178: sekä lkeRotapuleissaan ovat paJloturvallisuu- van lakiehdotuksen:
15179: den lisäämiseksi tehneet, joten tällaisetkin
15180:
15181:
15182: Laki
15183: seurakuntien velvollisuudesta ottaa osaa pappilan rakentamiseen ja kunnossa pitä-
15184: miseen maan evankelis-luterilaisissa seurakunnissa annetun asetuksen muuttamisesta.
15185: Eduskunnan päätöksen :mukaisesti muutetaan velvollisuudesta ottaa osaa pappilan
15186: ralkentamiseen ja kunnossa pitämiseen maan evanlkelis-luter]laisissa seurakunnissa 19 päi-
15187: vänä heinäkuuta 1892 annetun asetuJksen 3 § näin ikuu:luvaksi:
15188: 336 VII,10, - PappUat.
15189:
15190:
15191: 3 §. jossa;kin maassamme toimintaa harjoittavassa.
15192: Kirkko ja kellotapuli on palovahingon palovakuutusyhtiössä.
15193: vaara:lta vakuutettava täydestä arvostaan
15194:
15195: Helsingissä 11 päiV'änä helmikuuta 1953.
15196:
15197: Nestori Kaasalainen. Eino E. Heikura. Pentti Niemi.
15198: Mauno Jussila. M. 0. Lahtela.. Tahvo Rönkkö.
15199: Eino Palovesi. Kalle Joukanen. Arvi Ikonen.
15200: Urho Kähönen. Aaro Kauppi. Väinö Rankila..
15201: Eeli Erkkilä. Juho Tenhiälä. Reino Ala-Kulju.
15202: Eino Rytinki. Johannes Wirtanen. Kustaa Tiitu.
15203: Eero Saari. Toivo Antila. T. N. Vilhula.
15204: Jaakko Hakala.
15205: 337
15206:
15207: VII,11. - Lak. al. N:o 62.
15208:
15209:
15210:
15211: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi Suomen kreikkalaiskatolisen
15212: kirkkokunnan jälleenrakentamisesta annetun lain 1 §: n
15213: muuttamisesta.
15214:
15215:
15216: E d u s k u n n a ll e.
15217:
15218: Nykyisen Suomen alueella toimivilla, luo- He eivät kuitenkaan ole voineet päästä osal-
15219: vutetulta alueelta siirtyneillä luostareilla on lisiksi jälleenrakennustyössä yksityisille kan-
15220: erinomaisen suuria taloudellisia vaikeuksia. salaisille annetusta tuesta, koska he ovat ol-
15221: Tässä suhteessa ne ovat täysin rinnastetta- leet luostarin jäseniä. Heille kuuluva tuki
15222: vissa niihin kreikkalaiskatolisiin seurakun- olisi näin ollen ollut annettava luostarille.
15223: tiin, joiden tukemisesta valtion varoilla on Toisaalta on myös huomattava, että luosta-
15224: säädetty Suomen kreikkalaiskatolisen kirkko- reilla on tärkeä hengellinen ja sosiaalinen
15225: kunnan jälleenrakentamisesta tammikuun 20 merkitys kreikkalaiskatoliselle siirtolaisväes-
15226: päivänä 1950 annetussa laissa. Valitettavasti tölle. Tässä suhteessa niillä monasti on yhtä
15227: vain ovat tässä laissa luostarit ja niiden tar- tärkeä asema kuin kreikkalaiskatolisella seu-
15228: peet jääneet huomioimatta. Tämä on sitäkin rakunnallakin. Tämä seikka on ollut seura-
15229: valitettavampaa, kun ko. luostarit eivät jäl- kuntien alueitten laajennuttua selvästi todet-
15230: leenrakennustyön yhteydessä muutoinkaan tavissa.
15231: ole päässeet osallisiksi niistä valtiovallan toi- Kaiken edellä lausumamme perusteella eh-
15232: menpiteistä, jotka on kohdistettu mm. yksi- dotamme kunnioittaen,
15233: tyisiin kansalaisiin.
15234: Luostari muodostaa sellaisen taloudellisen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15235: kokonaisuuden, jossa sen jäsenet ovat elatuk- van lakiehdotuksen:
15236: seensa nähden täysin riippuvaisia luostarista.
15237:
15238: Laki
15239: Suomen kreikkalaiskatolisen kirkkokunnan jälleenrakentamisesta annetun lain 1 §: n
15240: muuttamisesta.
15241: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Suomen kreikkalaiskatolisen kirkkokun-
15242: nan jälleenrakentamisesta 20 päivänä tammikuuta 1950 annetun lain (26/50) 1 §:n 1
15243: momentti näin kuuluvaksi:
15244: 1 §. rukoushuoneiden hankkimisen kustantaa val-
15245: Suomen kreikkalaiskatolisen kirkkokunnan tio. Tämä jälleenrakentaminen suoritetaan
15246: luovutetulla alueella kokonaisuudessaan tai kymmenen vuoden kuluessa vuoden 1950
15247: pääasiallisesti olleiden seurakuntien tilalle alusta lukien siten, että vuosittain otetaan
15248: alueluovutuksen johdosta perustettavaa nel- valtion tulo- ja menoarvioon sensuuruinen
15249: jäätoista uutta seurakuntaa samoinkuin mai- määräraha, kuin jälleenrakentamisen tarkoi-
15250: nitun kirkkokunnan luovutetulta alueelta tuksenmukainen toteuttaminen vaatii.
15251: siirtyneitä luostareita varten tarvittavien
15252: kirkkojen, hautausmaiden, pappiloiden ja
15253:
15254: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
15255:
15256: Veikko Vennamo. Urho Kähönen. M. 0. Lahtela.
15257: 43
15258: 338
15259:
15260: VII,12. - Lak. al. N:o 63.
15261:
15262: Ryhtä: Ehdotus laiksi isojaosta Kuusamon kunnassa annetun
15263: lain 21 §:n muuttamisesta.
15264:
15265: Eduskunnalle.
15266:
15267: Kuusamon isojako, jonka toimitukset par- kokunnan tilojen välisistä metsätHeistä joh-
15268: haillaan ovat käynnissä, on viimeinen var- tuvia uskottujen miesten ja apurien palkkoja
15269: sinainen isojakotoimitus koko valtakunnan voidaan laskuttaa jakokunnan osakkailta.
15270: alueena. Isojakotöiden siirtyminen mainitun Eräissä jakokunnissa saatetaan selvitä ilman
15271: kunnan osalta näin myöhäiseen ajankohtaan jako-osakkaiden välistä metsätiliä, ja näin
15272: on johtunut monista eri tekijöistä. Viimeksi silloin säästytään lain 21 § :n tarkoittamista
15273: käydyt sodat ja niiden seurauksena tullut maksuista. Mutta useimmissa jakokunnissa
15274: Kuusamon alueluovutus siirsivät vielä isojaon ovat metsät sikäli epätasaisia, ettei ilman jako-
15275: toimittamista Kuusamossa 10-15 vuotta. osakkaiden välistä metsätiliä selvitä, ja sen
15276: Kun isoajakoa jako-osakkaiden toivomuksesta vuoksi joutuvat eri jakoikunnat ja niiden tilat
15277: huolimatta ei ole aikaisemmin voitu suorittaa, isojakokustannuksiin nähden kovin erilaiseen
15278: on tästä viivästymisestä aiheutunut koko asemaan. Kun sodan jälkeen vielä varsin. laa-
15279: pa1kkakunnalle suuria taloudellisia menetyk- jat jälleenrakennuspuutavaran hakkuut pa-
15280: siä. Niinpä Kuusamon kunnan alueella on hensivat monessa jakokunnassa metsien epä-
15281: mm. sodan jälkeisinä vuosina ollut vallitse- tasaisuutta ja nämä hakkuut suoritettiin val-
15282: vana vaikea työttömyys, kun metsätöitä ei tion toimesta ja laskuun, metsähallitulksen
15283: isonjaon keskeneräisyyden vuoksi ole ollut kantaessa puutavarasta kantohinnan, niin
15284: saatavana omassa kunnassa. Kun Kuusamon olisi o1kein ja kohtuullista, että myöskin
15285: kuntalaiset sen lisäksi joutuivat sotatoimien niissä jakokunnissa, joissa metsien epätasai-
15286: aikana kärsimään raskaita menetyksiä, on sa- suuden vuoksi joudutaan metsätili suoritta-
15287: notun pailrlrakunnan väestön taloudellinen maan, tästä metsätilistä aiheutuvat uskottu-
15288: asema ollut huolestuttavan vaikea. Annet- jen miesten ja apurien palkat suoritetaan val-
15289: taessa 27 päivänä tammikuuta 1950 laki iso- tion varoista. Sen vuoksi edellä olevaan vii-
15290: jaosta Kuusamon kunnassa oli tarkoitus taten ehdotan kunnioittaen,
15291: saada tämä laki sille pohjalle, että mainitusta
15292: isostajaosta aiheutuvat kustannukset suorite- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15293: taan yleensä valtion varoista. Kuitenkin tuli lakiehdotuksen:
15294: sanotun lain 21 § sellaiseen muotoon, että ja-
15295:
15296: ;Laki
15297: isojaosta Kuusamon kunnassa annetun lain 21 §: n muuttamisesta.
15298: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan isojaosta Kuusamon kunnassa 27 päivänä
15299: tammikuuta 1950 annetun lain (43/50) 21 § näin kuuluvaksi:
15300: 21 §.
15301: Isojaosta tämän lain voimaantulon jälkeen Ne isojaosta ennen tämän lain voimaantuloa
15302: aiheutuvat kustannukset suoritetaan valtion aiheutuneet kustannukset, jotka valtio on
15303: varoista. Samoin suoritetaan valtion varoista asianosaisten puolesta etukäteen suorittanut,
15304: 20 § : ssä mainituista rajankäynneistä johtu- jäävät valtion lopullisiksi menoiksi.
15305: vat kustannukset.
15306:
15307: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
15308:
15309: Niilo Ryhtä.
15310: 339
15311:
15312: Vli,13. - Toiv. al. N:o 123.
15313:
15314:
15315:
15316: Haapaniemi ym.: Komitean asettamisesta laatimaan ehdo-
15317: tusta kunnallislain tarkistamisesta.
15318:
15319:
15320: Eduskunnalle.
15321:
15322: Vuoden 1949 alussa voimaan tullut, 20 päi- takin pieniä epäjohdonmukaisuuksia. Kun-
15323: vänä elokuuta 1948 annettu kunnallislaki nallishallinnon alalla jatkunut voimakas ke-
15324: (642/48), johon sisältyi kunnallisoikeutemme hitys on myös saattanut aiheuttaa joitakin
15325: koonta, on käytännössä osoittautunut sisäl- tarkistuksia tarpeelliseksi. Verolainsäädän-
15326: löltään, sanonnaltaan ja rakenteeltaan tar- nön ja kunnallisen vaalilain uudistuksesta
15327: koitustaan vastaavaksi. Sen soveltamisessa seuraa niin ikään kunnallislain joidenkin py-
15328: ei ole esiintynyt ristiriitoja synnyttäneitä kälien kumoaminen tai muuttaminen. Näin
15329: tulkintaerimielisyyksiä. Lakimieskoulutusta ollen näyttää tarpeelliselta ryhtyä harkitse-
15330: vailla olevat kansalaiset, jotka luottamusmie- maan ja ehkä toteuttamaankin muutoksia
15331: hinä ovat joutuneet kunnallislakia säännölli- kunnallislakiin.
15332: sesti käyttämään, ovat sen avulla yleensä hy- Jos kunnallislakia sallitaan muuttaa yksi-
15333: hin selviytyneet heille uskotuista monasti vai- tyistapauksissa ilman perusteellista valmiste-
15334: keistakin julkisen hallinnon tehtävistä. lua, on tarjolla vaara, että laki menettää
15335: Ne uudistuksetkin, jotka sisältyivät kun- yhtenäisyytensä ja sopusuhtaisuutensa sekä
15336: nallislakiin, on voitu panna nopeasti toi- tulee hajanaiseksi ja aukolliseksi. Sen vuoksi
15337: meen. Tämä koskee myös maalaiskunnissa näyttää aiheelliselta omaksua sellainen käy-
15338: uutta kunnanjohtajajärjestelmää, joka on täntö, että vältetään kunnallislain yksityis-
15339: vapaaehtoisesti omaksuttu jo useissa kymme- ten pykälien muuttamista mahdollisuuden
15340: nissä kunnissa. Niin ikään kunnanhallituk- mukaan ja määräajoin, esim. aina viiden
15341: sen tehostettu asema lautakuntien valvon- vuoden kuluttua toimitetaan kunnallislain
15342: nassa niin kuin valtuuston päätösten lailli- yleinen tarkistus riittävän pätevän komitean
15343: suuden valvonnassakin on osoittautunut hyö- valmistelun jälkeen. Tällainen käytäntö vas-
15344: dylliseksi. Monet muutkin käytännölliseltä taisi myös sitä menettelyä, jota meillä on
15345: merkitykseltään vähäisemmät uudistukset menestyksellisesti seurattu kirkkolain muu-
15346: ovat toteutuneet kunnallisten keskusjärjestö- toksia toteutettaessa.
15347: jen myötävaikutuksin kitkattomasti ja jou- Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu,
15348: tuisasti. Niinpä kunnallislaissa omaksuttu esitämme kunnioittavasti eduskunnan päätet-
15349: sääntö päätösten välittömästä täytäntöön- täväksi toivomuksen,
15350: panokelpoisuudesta, joka on vastoin hallinto-
15351: oikeutemme aikaisempaa kantaa, on näyttäy- että hallitus asettaisi pätevän, käy-
15352: tynyt niin onnistuneeksi, että sen saattami- tännön kunnallismiehistä ja kunnallis-
15353: nen yleisesti voimaan koko hallinto-oikeu- lain tuntijoista kokoonpannun komi-
15354: teemme on käynyt ajankohtaiseksi. tean tarkistamaan kunnallislakia ja
15355: Meillä on näistä syistä erityinen aihe val- siihen ehdotettuja muutoksia ja an-
15356: voa kunnallislakimme pätevyyttä ja tasoa. taisi Eduskunnalle esityksen niistä
15357: Laki tulee kohta olleeksi voimassa jo viisi lain muutoksista, joihin komitean työ
15358: vuotta. Tänä aikana siinä on ilmennyt joi- antaa aihetta.
15359: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1953.
15360:
15361: Erland Haapaniemi. Niilo Ryhtä.
15362: Viljami Kalliokosld. Mauno Jussila.
15363: Aaro Kauppi.
15364: 340
15365:
15366: VII,14. - Toiv. al. N:o 124.
15367:
15368:
15369:
15370:
15371: Rapio ym.: Manttaalikuntien lakkauttamisesta.
15372:
15373:
15374: E d u s k u n n a ll e.
15375:
15376: Ne moninaiset tehtävät, joita aikoinaan Kun kunnilla on jo muutenkin laajat ja
15377: lakisääteistenkin säännösten mukaan mant- monipuoliset lakisääteiset tehtävät hoidetta-
15378: taalikuntalaitoksella on ollut, ovat nykyisin vanaan, olisi kuntien kannalta välttämätöntä
15379: siirtyneet muiden, etupäässä kunnallisten manttaalikuntalaitoksen kumoaminen.
15380: elimien suoritettavaksi. Näin ollen manttaali- Koska verorasitus nykyisin on jo muuten-
15381: kunnat ovat menettäneet kokonaan merki- kin muodostunut erittäin raskaaksi ja sitä
15382: tyksensä. Niiden tehtäväksi on jäänyt pää- lisäsi metsänomistajain kohdalla vielä hiljat-
15383: asiassa vain manttaaliin pannun maan vero- tain voimaan astuneen metsänhoitolain mää-
15384: varojen käyttö. Enimmäkseen ne on käy- räämä metsävero, niin on täysin aiheetonta
15385: tetty vielä niin, ettei siitä ole manttaaliveroa tämmöisen vanhoja, vuosisataisia perinteitä
15386: maksamaan joutuvien pienten maaomai- noudattavan, mutta nykyaikaan soveltumat-
15387: suuksien omistajille mitään hyötyä. Mant- toman ja täysin merkitystä vailla olevan lai-
15388: taalikunnan asioihin heidän on mahdotonta toksen ylläpitäminen pakkoverotuksen turvin.
15389: vaikuttaa suurestikaan, koska päätösvalta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15390: määräytyy manttaalikunnassa täysin epä:kan- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
15391: sanvaltaisia periaatteita noudattaen. muksen,
15392: Kunnille manttaalikuntien asiainhoito ai-
15393: heuttaa myöskin lisätyötä, joka joudutaan että hallitus antaisi Eduskunnalle
15394: suorittamaan korvauksetta taikka sitten aivan esityksen manttaalikuntien lakkautta-
15395: mitättömästä korvauksesta. Seurauksena tästä misesta.
15396: syntyy näiden elimien välillä hankauksia.
15397: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1953.
15398:
15399:
15400: Pertti Rapio. Juho Nykänen.
15401: Lauri Myllymäld. Gösta Rosenberg.
15402: Antto Prunnila. Eino Rannikkoluoto.
15403: Toivo Niiranen. Juho Rytkönen.
15404: Arvo Riihimäld. Elli Juntunen.
15405: Ester Häildö.
15406: 341
15407: Vll,15. - Toiv. al. N:o 125.
15408:
15409:
15410:
15411:
15412: Sävelä ym.: Manttaalikuntalaitoksen lakkauttamisesta.
15413:
15414:
15415: Ed usku nn alle.
15416:
15417: Verorasituksen jatkuva lisääntyminen ja tarkoitusperien hyväksi, joita ei voida pitää
15418: maaseudun taloudellisen elämän kiristyminen manttaalikunnan yhteisinä, eipä edes aina
15419: sekä työttömyyden jatkuva lisääntyminen, tarkoituksenmukaisinakaan. Tällaisesta vä-
15420: vaikuttavat kaikki yhdessä erittäin haitalli- hemmän tarkoituksenmukaisesta verotuksesta
15421: sesti maaseudun väestön veronmaksukykyyn. mainittakoon, että manttaalikunnan vero-
15422: Näinollen olisi löydettävä keinoja verorasi- varoja on sijoitettu täysin epäonnistunei-
15423: tuksen helpottamiseksi poistamalla pakolli- siin liikeyrityksiin, vieläpä poliittisille jär-
15424: nen manttaalikuntavero. jestöillekin.
15425: :M:anttaalikuntalaitos, joka aikaisemmin Kun verotus nyttemmin on muutenkin
15426: näytteli kansantaloudessamme hyvinkin huo- ylen raskas ja uuden metsänhoitolain tultua
15427: mattavaa osaa, on nykyisen uuden lainsää- hyväksytyksi verotaakka on entisestään kas-
15428: däntömme johdosta menettänyt tehtävänsä vanut, ei ylimääräisiä veroja olisi näinollen
15429: ja merkityksensä, menettäen viimeisenkin syytä tarpeettomasti periä, ja kun manttaali-
15430: tehtävänsä uuden jakolain tultua voimaan, kuntalaitoksen ylläpitämisestä lisäksi aiheu-
15431: minkä mukaan kunnanvaltuustot v: n 1953 tuu kunnan virkailijoille tarpeetonta työtä,
15432: alusta valitsivat jo jäsenetkin maanjako- olisi nyt jo lopultakin manttaalikuntalaitos
15433: oikeuteen ja uskotut miehet maanmittaus- lopetettava tarpeettomana.
15434: tilaisuuksiin. Varsinaisten tehtäviensä loput- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
15435: tua monet manttaalikunnat ovat ottaneet kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
15436: uusia, vapaaehtoisia tehtäviä ja velvollisuuk- vomuksen,
15437: sia hoitaakseen, jotka ovat hyväntekeväisyys-
15438: ja puoluepoliittisia tarkoitusperiä palvele- että hallitus ensi tilassa antaisi
15439: via. Kun päätösvalta manttaalikunnissa Eduskunnalle esityksen manttaalikun-
15440: määräytyy epäkansanvaltaisella tavalla, on nille suoritettavien maksujen lopetta-
15441: tästä vapaaehtoisesta tehtävien otosta ollut misesta ja niiden tehtävien hoidon ja
15442: seurauksena, että manttaalikunnan jäseniä omaisuuden siirtämisestä kunnille.
15443: on monissa tapauksissa verotettu sellaisten
15444: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
15445:
15446: Arvo Sävelä. Juho Karvonen.
15447: Matti Lepistö. Viljo Virtanen.
15448: Väinö Tikkaoja. Veikko Helle.
15449: Eino Raunio. Kustaa Alanko.
15450: Jalmari Väisänen. K. F. Haapasalo.
15451: 0. Muikku. Veikko Kokkola.
15452: Laura Brander-Wallin. Pentti Niemi.
15453: Elli Nurminen. Valfrid Eskola.
15454: Impi Lukkarinen. G. Henriksson.
15455: 342
15456:
15457: VII,16, - Hemst. mot. N:o 126.
15458:
15459:
15460:
15461:
15462: Wickman m. fl.: Angående förhöjning av statens andel i
15463: de av nyskiften föranledda utgifterna.
15464:
15465:
15466: Till Riksdagen.
15467:
15468: I landet pågår som bekant ett antal om- svarar de ändrade ekonomiska förhållandena
15469: :fattande nyski:ftes:förrättningar. En stor del hos oss. Då nyski:fte är av utomordentligt
15470: av dessa har igängsatts :före krigen, alltsä stor nationalekonomisk betydelse, bör det
15471: under helt andra ekonomiska :förhällanden vara ett intresse och en plikt :för statsmruk-
15472: än nu rädande. Pä grund av penningvärdets ten att på allt sätt - och då :främst eko-
15473: :fall och de stegrade löne- och arbetsutgi:f- nomiskt - understöda och hjälpa dem, som
15474: terna m.m. komma de nämnda förrättnin- icke kunna bära de tunga ekonomiska bör-
15475: garna att ekonomiskt härt betunga intres- dor och bekymmer, som höra samman med
15476: senterna. Dessa bördor bli särskilt kännbara nyski:ftes:förrättningarna. Där:för anse vi,
15477: där ut:flyttningarna bli talrika, ty byggnads- att det vore rättvist, att statens andel i kost-
15478: material m.m. har stigit i pris oerhört sedan naderna :för nyski:ftes:förrättningarna och
15479: den tid, dä beslut :fattades om de nyski:ftens därmed sammanhängande arbeten av olika
15480: päbörjande, vilka pägätt en längre tid och slag, ävensom ut:flyttningarna, skulle känn-
15481: som naikas sitt slutskede. Där:för komma tili bart höjas.
15482: exempel de grundunderstöd :för ut:flyttade På ovanstående grunder :få undertecknade
15483: om högst 100,000 mk, som enligt nu gällande vördsamt anhålla om att riksdagen ville be-
15484: beslut kunna tilldelas ut:flyttade ur stats- sluta hemställa,
15485: medel, att i ringa grad täcka ut:flyttnings-
15486: kostnaderna. Ä ven om statsunderstödet och att regeringen skyndsamt måtte be-
15487: -bidragen av olika slag i nägon män höjts . sluta om en sådan förhöjning av sta-
15488: de senaste åren, mäste det dock anses som ett tens andel i de av nyskiften föran-
15489: obestridligt :faktum, att statens andel i kost- ledda utgifterna, som motsvarar de
15490: naderna :för nyski:ften på längt när icke mot- ändrade ekonomiska förhållandena.
15491: Helsing:fors den 12 :februari 1953.
15492:
15493: Albin Wickman. Kurt Nordfors.
15494: Levi Jern. Grels Teir.
15495: Verner Korsbäck. Urho Kähönen,
15496: Ture Hollsten.
15497: 343
15498:
15499: VU,16. - Toiv. al. N:o 126. Suomennos.
15500:
15501:
15502:
15503:
15504: Wickman ym.: Valtion osuuden korottamiseksi uusjaoista
15505: aiheutuvissa kustannuksissa.
15506:
15507:
15508: E d u s k u n n a 11 e.
15509:
15510: Maassa on, kuten tunnettua, käynnissä kiistattomaksi tosiasiaksi, että valtion osuus
15511: joukko laajasuuntaisia uusjakotoimituksia. uusjakojen kustannuksissa ei läheskään vastaa
15512: Suuri osa näistä on pantu alulle ennen sotia, muuttuneita taloudellisia olojamme. Koska
15513: siis aivan toisten taloudellisten olosuhteiden uusjaolla on tavattoman tärkeä kansantalou-
15514: vallitessa kuin nykyiset. Rahan arvon alene- dellinen merkitys, täytyy olla valtiovallan
15515: misen ·ja kohonneiden palkka- ja työkustan- edun mukaista ja sen velvollisuus kaikin
15516: nusten vuoksi rasittavat mainitut toimituk- tavoin - ja tällöin lähinnä taloudellisesti
15517: set asianosaisia taloudellisesti erittäin ras- - tukea ja auttaa niitä, jotka eivät voi
15518: kaasti. Nämä rasitukset muodostuvat sangen kantaa niitä raskaita taloudellisia rasituksia
15519: tuntuviksi, jos tapahtuu lukuisasti talon- ja huolia, jotka liittyvät uusjakotoimituksiin.
15520: siirtoja, sillä rakennusaineiden ym. hinnat Sen tähden katsomme, että olisi oikeuden-
15521: ovat nousseet ennenkuulumattomasti siitä mukaista, että valtion osuutta uusjakotoimi-
15522: ajasta, jolloin tehtiin päätös niiden uusjako- tusten kustannuksiin ja niiden yhteydessä
15523: jen aloittamisesta, jotka ovat pitemmän aikaa oleviin erilaatuisiin töihin samoin kuin siir-
15524: olleet vireillä ja jotka lähenevät loppuvaihet- toihin huomattavasti korotettaisiin.
15525: taan. Siten esim. siirrettävälle annettava Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
15526: korkeintaan 100,000 markan perusavustus, kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
15527: joka nykyisin voimassa olevan päätöksen vomuksen,
15528: mukaan voidaan antaa siirtyvälle valtion va-
15529: roista, vain vähäisessä määrin peittää siirto- että hallitus kiireellisesti päättäisi
15530: kustannukset. Vaikkakin valtion tukea ja muuttuneita taloudellisia oloja vastaa-
15531: erilaisia avustuksia viime vuosina on jossain vasti korottaa valtion osuutta uus-
15532: määrin korotettu, on kuitenkin katsottava jaoista aiheutuviin kustannuksiin.
15533: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1958.
15534:
15535: Albin Wickm.an. Kurt Nordfors.
15536: Levi Jern. Grels Teir.
15537: Verner Korsbäck, Urho Kähönen.
15538: Ture Hollsten.
15539: 344
15540:
15541: VII, 11. - Hemst. mot. N: o 127.
15542:
15543:
15544:
15545:
15546: Wickman m. fl.: Angående avlåtande av proposition med
15547: förslag till revision av vattenrättslagstiftningen.
15548:
15549:
15550: T i 11 R i k s d a g e n.
15551:
15552: Frågan om en revision av vattenrättslag- de ändrade förhållandena å området, har en
15553: stiftningen har länge varit aktuell. Våra revision av hela lagen om vattenrätten blivit
15554: vattendrag och insjöar ha fått en helt annan ofrånkomlig. En mängd intressen rörande
15555: ekonomisk betydelse och karaktär än tidigare. ägande- och nyttjanderätten till vattenfallen,
15556: Genom landets industrialisering och elektri- tillandningarna och odlingsmarkerna mm.
15557: fiering har vattenkraften blivit en av de korsa så ofta och skarpt varandra, att nu-
15558: största ekonomiska tillgångarna i landet. gällande bestämmelser icke längre kunna an-
15559: J ordbrukets mångsidiga utveckling har med- ses utgöra någon verklig grund och vägled-
15560: för ett stegrat behov av torrläggnings- och ning för en rättvis och tidsenlig lösning av
15561: strömrensningsarbeten. Sänkningen av in- vattenrättsproblemen. Förhållandena å här
15562: sjöar och bringandet av förut vattendränkta berörda område ha, enligt vår uppfattning,
15563: marken i odlingsbart skick ha tillfört riket alltför länge i fråga om en mängd olika vat-
15564: väldiga arealer mark av hög klass. För lan- tenrättsliga problems juridiska form, tolk-
15565: dets ekonomiska utveckling har vattentillgån- ning och lösning präglats av oklarhet.
15566: gen i vattendrag och sjöreservoarer blivit en För att åstadkomma förslag till en fullstän-
15567: första rangens fråga av nationalekonomisk dig revision av vår vattenrättslagstiftning
15568: betydelse. har bl. a. en statskommitte, vars samman-
15569: Utnyttjandet av landets vattentillgångar sättning under dess elvaåriga tilivaro växlat,
15570: har icke alltid varit en enkel fråga av enbart utfört ett drygt arbete. Resultatet av kom-
15571: ekonomisk natur. Det har visat sig, att en mittearbetet föreligger i ett digert betän-
15572: mängd invecklade problem av privaträttslig kande, daterat den 2 mars 1939. Betänkandet
15573: och samhällsekomisk natur uppstått, när det innehålller motiverade förslag tili nödiga la-
15574: gällt att praktiskt utnyttja de väldiga till- gar rörande vattenrätten. Någon proposition
15575: gängar våra vattensystem representera. med förslag till ny lag om vattenrätten har
15576: Många av dessa svårlösta frågor ha i väsentlig icke, trots behovet av en sådan, överlämnats
15577: grad berott på en föråldrad vattenrättslag- till riksdagen. På ovannämda grunder ha
15578: stiftning och med stöd av denna utfärdade undertecknade ansett det nödigt att vörd-
15579: beslut. samt föreslå, att riksdagen ville besluta
15580: Trots att bestämmelserna i lagen den 23 hemställa,
15581: juli 1902 om vattenrätten och den till denna
15582: lag nära anslutna lagen den 2 februari 1943 att regeringen i brådskande ordning
15583: om brådskande vattenrättsärendens behand- måtte avlåta proposition till Riksdagen
15584: lin, ändrad år 1937, och andra bestämmelser, med förslag till nödiga lagar rörande
15585: så långt det gått, tillämpats i enlighet med vattenrätten.
15586: Helsingfors den 12 februari 1953.
15587:
15588: Albin Wickman. Grels Teir.
15589: Levi Jern. Urho Kähönen.
15590: Verner Korsbäck. Ernst von Born.
15591: Kurt Nordfors. Ture Hollsten.
15592: 345
15593:
15594: Vll,11. - Toiv. al. N:o 127.
15595:
15596:
15597:
15598:
15599: Wickma.n ym.: Esityksen antamisesta vesioikeuslainsäädän-
15600: nön tarkistamisesta.
15601:
15602:
15603: Eduskunnalle.
15604:
15605: Kysymys vesioikeuslainsäädännön tarkis- kuin muita määräyksiä, siinä määrin kuin se
15606: tamisesta on kauan ollut ajankohtainen. on ollut mahdollista, on sovellettu tällä alalla
15607: Maamme vesistöillä ja sisäjärvillä on nykyään muuttuneiden olosuhteiden mukaisesti, on
15608: aivan toinen taloudellinen merkitys ja luonne koko vesioikeuslain tarkistus käynyt välttä-
15609: kuin aikaisemmin. Maan teollistamisen ja mättömäksi. Koskien, vesijättöjen ja viljelys-
15610: sähköistäiDisen vuoksi on vesivoimasta tullut maiden ym. omistus- ja nautintaoikeutta
15611: yksi maamme suurimpia taloudellisia voima- koskevat edut leikkaavat niiden usein ja jyr-
15612: varoja. Maanviljelyksen monipuolinen kehit- kästi toisiaan, että nykyään voimassa olevien
15613: tyminen on lisännyt kuivatus- ja koskenper- määräysten ei voida katso mudostavan mitään
15614: kaustöiden tarvetta. Sisäjärvien laskeminen todellista perustaa ja ohjetta oikeuden- ja
15615: ja vesiperäisten maiden saattaminen viljelys- ajanmukaiselle vesioikeusprobleemien ratkai-
15616: kelpoiseen kuntoon on tuottanut maalle valta- sulle. Tämän alan olosuhteissa on, käsityk-
15617: via alueita ensiluokkaista maata. Maan talou- semme mukaan, liian kauan ollut epäselvyy-
15618: delliselle kehitykselle on vesistöjen ja järvi- den leima, mitä erilaisten vesioikeudellisten
15619: altaiden vesivaroista muodostunut ensiarvoi- probleemien juridiseen muotoon, tulkintaan
15620: sen tärkeä kansantaloudellinen kysymys. ja ratkaisuun tulee.
15621: Maan vesivarojen hyväksikäyttö ei aina ole Vesioikeuslainsäädäntömme täydellisen tar-
15622: ollut yksinomaan taloudellista laatua oleva kistuksen aikaansaamiseksi on mm. eräs val-
15623: yksinkertainen kysymys. On osoittautunut, tion komitea, jonka kokoonpano sen 11-vuo-
15624: että on syntynyt joukko sekavia yksityisoi- tisen olemassaolon aikana on vaihdellut, teh-
15625: keudellisia ja yhteiskuntataloudellisia prob- nyt arvokasta työtä. Komitean työn tulokset
15626: leemeja, kun on ollut kysymys niiden val- on koottu paksuun mietintöön, joka on päi-
15627: tavien varojen hyväksikäyttämisestä, joita vätty 2 päivänä maaliskuuta 1939. Mietin-
15628: vesistöihimme sisältyy. Monet näistä vaikeasti nössä on perustellut ehdotukset tarpeellisiksi
15629: ratkaistavista kysymyksistä ovat oleellisesti vesioikeutta koskeviksi laeiksi. Mitään esi-
15630: johtuneet vanhentuneesta vesioikeuslainsää- tystä uudeksi vesioikeuslaiksi ei kuitenkaan
15631: dännöstä ja sen nojalla annetuista päätäk- ole, huolimatta sen tarpeellisuudesta, jätetty
15632: sistä. eduskunnalle.
15633: Huolimatta siitä, että 23 päivänä heinä- Edellä mainituilla perusteilla katsomme
15634: kuuta 1902 annetun vesioikeuslain ja tähän välttämättömäksi ehdottaa eduskunnan pää-
15635: lakiin läheisesti liittyvän 2 päivänä helmi- tettäväksi toivomuksen,
15636: kuuta 1934 eräiden kiireellisten vesioikeus-
15637: asiain käsittelemisestä annetun lain, jota on että hallitus kiireellisesti antaisi
15638: muutettu vuonna 1937, määräyksiä, samoin Eduskunnalle esityksen tarpeellisiksi
15639: vesioikeutta koskeviksi laeiksi.
15640: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
15641:
15642: Albin Wickman. Grels Teir.
15643: Levi Jern. Urho Kähönen.
15644: Verner Korsbäck. Ernst von Born.
15645: KUrt Nordfors. Ture Bollsten.
15646: 346
15647:
15648: VD,ts. - Toiv. al. N:o 128.
15649:
15650:
15651:
15652: Sarjala ym.: Toimenpiteistä vesijättöalueiden ja jakokuntien
15653: yhteisten maiden omistussuhteiden järjestämiseksi.
15654:
15655:
15656: Ed usk:unn alle.
15657:
15658: Erikoisaseman maanomistusoloissamme olla esim. hyvätuottoisia saaria. Näistä on
15659: muodostavat nk. vesijättöalueet ja jakokun- usein metsä raiskattu tai muuten hävitetty
15660: tien yhteiset maat. Edelliset ovat syntyneet tuoton joutuessa harvoin ja:kokunnalle, vaan
15661: vesistöjen ja järvien laskun yhteydessä, jäl- useimmiten epärehellisille a:nastajille.
15662: kimmäiset taas osittain edellisestä syystä ja Kun väestön lisääntymisen ja alueluovu-
15663: osittain sen vuoksi, että aikoinaan jwkotoimi- tuksessa menetetyn alueen taJkia maan puute
15664: tuksien yhteydessä katsottiin eräät rannoilta on tullut entistä suuremmaksi ja kun vähäis-
15665: etäällä olevat saaret tuottoonsa ja sen· tenkin alueiden jäl'kiperäinen käyttö on niin
15666: aikaiseen käyttöönsä nähden niin vähämer- )'lksityis- kuin ikansam.taloudellisesti hyödyl-
15667: kitY'ksellisiksi, ettei niillä ollut sanottavaa listä, olisi tällaiset alueet saatettava nykyistä
15668: arvoa yksityisen omistamana. Vesijättöaluei- paremmin palvelemaan yksityistä maa- ja
15669: den omistussuhteet ovat suureksi osaksi myös metsätalouttamme. Vaikka viimeisten asu-
15670: syntyneet sen mukaan, missä määrin maan tustoimenpiteitten kautta, mm. maanhan-
15671: ja tilojen omistajat ovat vesistöjen lasku- kintalain toteuttamisen )'lhteydessä, voitiin
15672: hankkeisiin osallistuneet. Tämä - sinänsä jossain määrin käyttää hyväksi edellä mai-
15673: vallan oikea periaate - on kuitenkin aiheut- nittuja alueita, jäi kuitenkin suurin osa
15674: tanut sen, että vesijättömaita on joutunut näistä epäselvien omistussuhteiden ja epä-
15675: varsin runsaasti sellaisille tiloille, joiden tarkoituksenmukaisten sijoitusten takia edel-
15676: muu maa-alue ei ole lähelläkään ko. vesijät- leen entiseen olotilaansa. Useissa tapauksissa
15677: tömaata. Tästä taas tietenkin johtuu, että se vesijättöalueet tai jakokunnan yhteiset maat
15678: maanomistaja, jonka maiden alapuolella soveltuisivat lisämaiksi jollekin asutus- tai
15679: vesijättöalue sijaitsee, on joutunut, ellei muulle pientilalle, joiden elinkelpoisuutta
15680: tilusvaihdolla, ostolla tai vuokraamalla ole ko. alueilla huomattavasti parannettaisiin.
15681: saanut aluetta haltuunsa, monella tavalla Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
15682: tästä kärsimään. Tällaiset alueet, jotka eivät nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15683: ole voineet vä:littömästi hyödyttää varsi- muksen,
15684: naista omistajatilaa, ovat joutuneet myös
15685: usein pUlmahinnasta vallan sivullisille, jotka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15686: eivät läheskään aina niitä olisi tarvinneet. lainmuutosten aikaansaamiseksi nk.
15687: Tällöin on myös selvää, ettei näiden alueiden vesijättöalueiden ja jakokuntien yh-
15688: tuottoedellytyksiä joko viljelysmaana, iaitu- teisten maiden omistussuhteiden jär-
15689: mena tai metsänkasvumailla ole tarkoituksen- jestämiseksi nykyistä tarkoituksenmu-
15690: mukaisesti käytetty hyväiksi. Sama koskee kaisemmalle kannalle.
15691: jakokunnan yhteisiä maita, joissa saattaa
15692: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
15693:
15694: Wiljam Sarjala. Antti J. Rantamaa. Johannes Virolainen.
15695: Väinö Rankila. Vieno Simonen. Arvi Ikonen.
15696: Toivo H. Kinnunen. J. E. Lampinen. ·Tahvo Rönkkö.
15697: Eino E. Heikura. Kusti Eskola, · Eeli Erkkilä.
15698: Lauri Solla. T. N. Vilhula. K. F. Haapasalo.
15699: Verner Korsbäck. Arvo Riihimäki.
15700: 347
15701:
15702: Vfi,1o. - Toiv. al. N:o 129.
15703:
15704:
15705:
15706: Kuittinen ym.: Osuuskuntien ja niitä vastaavien yhtymien,
15707: työväentalojen ja seurojen oikeudesta lunastaa niiden hal-
15708: lussa vuokrasopimuksen nojalla olevat maa-alueet.
15709:
15710:
15711: Eduskunnalle.
15712:
15713: Vuokra-alueitten lunastamista koskeva lain- keista oli helpompaa lunastetulle alueelle
15714: säädäntö pohjautuu vuonna 1918 alkuun- kuin vuokramaalle.
15715: panonsta lainsäädännöstä, jota on useana Saatujen tietojen mukaan edistysmielisillä
15716: vuonna kehitetty eri yhteiskuntapiireihin osuuskauppaliikkeillä on noin 80 vuokra-
15717: kohdistuvaksi. Kielteinen kanta lunastuslain aluetta. Ennen 11. 3. 1921 solmittuihin
15718: toimeenpanemiseen johtui siitä, ettei haluttu vuokrasopimuksiin perustuvia, etupäässä liike-
15719: häiritä kaupunkien, kauppalain ja asutuskes- tarkoituksia palvelevia, vuokraajan omilla ra-
15720: kusten kehitystä, vaan toivottiin, että luon- kennuksilla varustettuja maanvuokra-alueita
15721: nollinen kehitys ja itsehallinta säilyisi edellä on yhteeensä noin neljäkymmentä, joiden
15722: mainituilla hallintoviranomaisilla. Tämä peri- omistusoikeus ei ole voinut järjestyä vapaa-
15723: aate on ehdottoman oikea, sillä yksityinen ehtoisella kaupalla. Tästä puuttuvat kaikki
15724: etu ei saa olla yhteiskuntaedun yläpuolella SOK-laiset liikkeet, joita on vielä useita.
15725: eikä siten estää kaupunkien luonnollista ke- Näihin ei ole liioin luettu kaupungeissa ja
15726: hitystä. Vuonna 1918 lunastuslakia säädet- kauppaJoissa olevia tontteja.
15727: täessä edellytettiin, että niillekin maaseudun Silloin olisi oikeus ja kohtuus, että puo-
15728: vuokramiehille, joilta sanottu lunastusoikeus lueettomat arviomiehet määräisivät lunastus-
15729: kielletään, tällainen oikeus voitaisiin myöntää hinnan ja liikkeet saisivat jatkaa ja vieläpä
15730: eri lainsäädännöllä, jossa kuitenkin olisi otet- kehittää samaa toimintaa, mitä ovat koko
15731: tava huomioon laajan maaseudun asuttujen vuokra-ajan tehneet laillisesti palvelemaila
15732: asutuskeskusten asemakaavallinen järjestely- paikkakunnan väestöä. Käsityksemme mu-
15733: tarve. kaan vuokrasuhteeseen nojautuva alueen
15734: Tämä tarve tulikin huomioiduksi asema- hallinta ja käyttö ei anna riittävää varmuutta
15735: kaavoituksesta 24. 4. 1931 annetulla lailla, sen taloudellisen toiminnan harjoittamiselle
15736: josta vuotta myöhemmin annettu rakennus- ja kehittämiselle ilman omistusoikeutta, kun
15737: sääntö täydensi edellämainittua asiaa. tilanne on epävarma vuokrasopimuksen lop-
15738: Siis vuonna 1932 oli luovuttu ehdottomasta puajalla, siitä huolimatta, mitä tarkoitusta
15739: kiellosta vuokramaiden lunastamiseen nähden, varten vuokrasopimus on aikoinaan tehty.
15740: kun se vain ei häirinnyt yhteiskuntakehitystä. Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
15741: Tämä periaatteellinen muutos lunastuslain kunnioittaen esitämme eduskunnan hyväksyt-
15742: puoltamiseksi johtui siitä, että asuntopula täväksi toivomuksen,
15743: ja uusien rakennuksien saanti oli taajaväki-
15744: sissä seuduissa tavattoman suuri ja yksityi- että hallitus kiireellisesti antaisi
15745: sen omistuksen pohjalla oli rakennustoiminta Eduskunnalle esityksen sellaisista lain-
15746: helpompaa ja enempi innostavaa. Onhan muutoksista, että osuuskunnat ja niitä
15747: luonnollista, että jokainen halusi saada itsel- vastaavat yhtymät, työväentalot ja
15748: leen oman kodin, missä ei toinen ollut mää- seurat sekä näihin verrattavat talou-
15749: räämässä. Taloudellisena tekijänä oli vai- delliset yritykset saisivat oikeuden
15750: kuttamassa myös se, että Iuotousaanti pan- lunastaa niiden hallussa vuokrasopi-
15751: muksen nojalla olevat maa-alueet.
15752: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
15753:
15754: J. Kuittinen. G. Henriksson.
15755: Otto Toivonen. Valto Käkelä..
15756: 348
15757:
15758: VU,2o. - Toiv. al. N:o 18.0.
15759:
15760:
15761:
15762:
15763: Suominen ym. : Tapaturmakorvauksen suorittamisesta työlai-
15764: toksissa olev~'lle korvausvelvollisille elatusvelvollis~'lle.
15765:
15766:
15767: Ed u sk u nn alle.
15768:
15769: Voimassa olevan tapaturmavakuutuslain työlaitokseen määrätyltä elatusvelvolliselta
15770: 51 §: n mukaan yleiseen työlaitokseen mää- merkitsee.
15771: rätty tai otettu henkilö menettää oikeutensa Vastaavanlainen epäoikeudenmukaisuus
15772: tapaturmakorvauksen saantiin siltä ajalta, työvelvollisia kohtaan on myöskin eräisiin
15773: minkä hän on työlaitoksessa. Tämä merkit- rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettu-
15774: see käytännössä sitä, että jos henkilö on en· jen henkilöiden tapaturmakorvauksesta 30
15775: nen työlaitokseen menoaan loukkaantunut päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa.
15776: vapailla työmarkkinoilla, ja hän on sen Sen mukaan työvelvollinen ei saa työlaitok-
15777: perusteella oikeutettu saamaan tapaturma- sessa sattuneesta tapaturmasta minkäänlaista
15778: korvausta, hän menettää mainitun korvauk- korvausta niin kauan kuin hän on työlaitok-
15779: sen työlaitokseen joutuessaan. Kun työlai- sessa. Vasta sieltä päästyään hänellä on
15780: tokseen köyhäinhoitolain 56 § : n perusteella oikeus vakuutusyhtiön hänelle määräämään
15781: tai lapsenelatusavun turvaamisesta eräissä tapaturmakorvaukseen. Kun otetaan huo-
15782: tapauksissa 20 päivänä elokuuta 1948 anne- mioon, että työvelvollisen hoitopäiväkustan-
15783: tun lain perusteella määrätty henkilö korvaa nukset ovat melko suuret, ja ne pidätetään
15784: kuitenkin työlaitoksessa ollessaan suoritta- ensin päältä hänen työlaitoksessa ansaitsemas-
15785: matta jäänyttä elatusvelvollisuuttaan, hän taan palkasta ja vain siitä yli jääväliä osalla
15786: tarvitsisi tapaturmastaan määrätyn korvauk- kuitataan hänen laiminlyömästään elatusvel-
15787: sen yhtä hyvin ja oikeastaan paljon välttä- vollisuudesta suorittamatta jäänyttä vel-
15788: mättömämmin kuin vapaana ollessaan, koska kaansa, hänen velkansa säännöllisesti lisään-
15789: hänen työkykynsä tapaturman johdosta on tyy laitoksessa sattuneen tapaturman aiheut-
15790: tavallisesti alhaisempi ja koska hänet on taman työkyvyttömyyden vuoksi, koska siltä
15791: määrätty työlaitokseen ensi sijassa täyttä- ajalta ei tule tapaturmakorvausta. Tämä on-
15792: mään elatusvelvollisuuttaan vaimoaan tai kin käytännössä johtanut siihen, että kunnat
15793: alaikäisiä lapsiaan kohtaan. Lisäksi tällainen ovat tapaturmien sattuessa joutuneet otta-
15794: elatusvelvollinen on työlaitoksessa oloaika- maan työlaitoksiin lähettäm.iään korvausvel-
15795: naan velvollinen korvaamaan myöskin vollisia tapaturmien aiheuttaman työkyvyt-
15796: omasta hoidostaan työlaitoksessa aiheutuvat tömyyden ajaksi jopa kunnalliskoteihin,
15797: kustannukset, joten hän ei ole siinä suh- koska niissä oloaikana loukkaantuneena sen
15798: teessa verrattavissa esim. mihinkään ran- sijaan on mahdollisuus saada tapaturmakor-
15799: gaistusvankiin. Tapaturmakorvauksen lak- vausta. Tällaistakaan olotilaa ei voida pitää
15800: kauttamisen johdosta työlaitokseen määrätyn oikeuden- ja tarkoituksenmukaisena, joten se
15801: elatusvelvollisen korvauskyky heikkeneekin vaatii mitä pikimmin korjausta.
15802: pidätettyä tapaturmakorvausta vastaavalla Kolmas samanlainen epäkohta on 23 päi-
15803: määrällä. Tämä on kuitenkin ilmeinen vää- vänä toukokuuta 1948 annetussa sotavamma-
15804: ryys korvausvelvollista kohtaan, sillä elatus- laissa, jonka 32 § : n 1 momentin säännöksen
15805: velvollisuuden laiminlyönnistä ei kaiken oi- mukaan työlaitokseen määrätty elatusvelvol-
15806: keuden ja kohtuuden nimessä saisi olla sel- linen ei saa myöskään sanotussa laissa tar-
15807: laista taloudellista rangaistusta, mitä selos- koitettua korvausta työlaitoksessa oloaika-
15808: tetun tapaturmakorvauksen pidättäminen naan. Tämänkin lainkohdan epäoikeudenmu-
15809: VII,2o. - Suominen ym. 349
15810:
15811: kaisuuden perusteluiksi soveltuvat täydelli- elatusvelvolliset voivat saada työlai-
15812: sesti aikaisemmin mainittuja epäkohtia kos- toksessa oloaikanakin 20 päivänä elo-
15813: kevat perustelut. kuuta 1948 annetussa tapaturmava-
15814: Edellä esittämillämme perusteilla ehdo- kuutuslaissa, eräisiin rangaistus-,
15815: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- huolto- ja hoitola-itoksiin otettujen
15816: muksen, henkilöiden tapaturmakorvauksesta 30
15817: päivänä joulukuuta 1946 annetussa
15818: että hallitus antaisi kiireellisesti laissa ja 23 päivänä toukokuuta 1948
15819: Eduskunnalle esitykset sellaisiksi muu- annetussa sotavammalaissa tarkoitetut
15820: toksiksi lakeihin, että myöskin työ- tapaturmakorvaukset ja niihin liitty-
15821: laitokseen määrätyt korvausvelvolliset vät kaikki muut korvaukset.
15822: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
15823:
15824: Unto Suominen. Heikld Hykkäälä.
15825: Arvo Sävelä. Veikko Kokkola.
15826: 0. Muikku.
15827: 350
15828:
15829: Vfi,21. - Toiv. al. N:o 131.
15830:
15831:
15832:
15833:
15834: Salmela-Järvinen ym.: Viranomaisten velvoittamisesta mer-
15835: kitsemään kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin avioliiton ul-
15836: kopuolella syntyneelle lapselle elatusapua maksamaan tuo-
15837: mitun henkilön nimen kohdalle lapsen nimi ja ikä sekä
15838: lapsen äidin nimi.
15839:
15840:
15841: E d u s kun n a B e.
15842:
15843: Yksinäisten äitien ja heidän lastensa elä- tynyt lapsi, saa tästä merkinnän ,kirjoi-
15844: män ja toimeentulon turvaaminen on viime hinsa", mutta mies, jdka oikeuden tuomion
15845: ailkoina ollut monin tavoin jutkisen huomion perusteella maksaa elatusapua lapsesta, lkul-
15846: kohteena. On rakennettu Ensi Ko·teja tuke- kee edel:leenkin la;psettoman ,kirjoissa". Avio-
15847: maan äitejä lapsen syntyrrnisen ja sen ensim- liiton ul.Jkopudlella syntyn·eellä lapsella tulisi
15848: mäisten ikäkml'Kausien aikana, on myöskin kuitenkin, samoin kuin avio'liitossaildn synty-
15849: pyritty tehostamaan lainsäädäntöä, niin että neel[ä, olla oikeus saada selvil:le molempien
15850: 1Joinerukin elatusve'1vollinen, lapsen isä, saa- vanlhempiensa nimet. Jos ela,tusapua maksa-
15851: taisiin osallisturrnaan lapsen e'lättä!Illisestä ja maan tuomitun lapsen isän lrohdane kirik:on-
15852: kasvattamisesta ailh.eutuviin kustannuksiin. kirjoihin tai siviilirekisteriin merkittäisiin
15853: Nämä toimerupi!beet eivät kuitenlkaan ole olleet 'lapsen nimi, syntymävuosi ja lwpsen äidin
15854: riittäviä, siHä ne ovat koskeneet vain erästä nimi, tämä edistäisi asioiden selville saamista
15855: osaa näistä äideistä suurimman osan jäädessä ja olisi 'Varmaan Olhiaan lhiflitsemään edesvas-
15856: edelleen ilman minkääntiaista tukea. On myös- tuutonta menett~lyä. Tällöin myöskin ikihlla-
15857: kin ollut todettavissa, että miesten edeS!Vas- 'kumppanil1a avioliittoa solmittaessa olisi
15858: tuuttomuus lisääntyy, ei!kä ole ihelppoa saada ma;hdoHisuus päästä selville tulevan aviopuo-
15859: elatusaputuomioiden mukaisia sitoumuksia lisonsa aikaisemmista sitoumuksista esim. las-
15860: perityksi. Usein kä;y ilmi, että samalla mie- ten eläittämiseksi. Ehdotaanmekin tämän
15861: hellä on niin monta elätettmää, ettei hänen vuoksi kunnioittaen eduskunnan päätettä-
15862: palklkansa riitä ela:tusapujen ma'k:samiseen. väiksi ttoivomuksen,
15863: Hän voi solmia esteettömästi avioliiton, jol-
15864: loin entis·en maksuvelvoUisuuden täyttäminen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
15865: ja arvioliitossa syntyneiden lasten elättäminen toimenpiteisiin sellaisen lainmuutoksen
15866: käy häneHe yilivoimaiseksi. Avioliittoa sol- aikaansaamiseksi, joka velvoittaisi vi-
15867: mittaessa ei ole katsottu tarpe~Hiseksi antaa ranomaiset merkitsemään kirkonkirjoi-
15868: kihlaJlrumippanille tietoa aikaisemmista sitou- hin ja siviilirekisteriin avioliiton ulko-
15869: muksista, m ehkä selviävät vasta myöhemmin puolella syntyneille lapsille elatusapua
15870: iikä vinä yllätyksinä. maksamaan tuomitun henkilön ni-
15871: Nainen, jolla on avi01liiton ullkopuolella syn- men kohdalle lapsen nimen ja iän sekä
15872: lapsen äidin nimen.
15873: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
15874:
15875: Martta Salmela-Järvinen. Laura Brander-Wallin.
15876: Aino Malkamäki. Meeri Kalavainen.
15877: Elli Nurminen. Impi Lukkarinen.
15878: T. Leivo-Larsson. Vappu Heinonen.
15879: 351
15880:
15881: Vll,22, - Toiv. al. N:o 132.
15882:
15883:
15884:
15885:
15886: Erkkilä ym.: Määrärahasta lainojen myöntämiseksi kunnille
15887: kunnalliskotien rakentamista ja korjaamista varten.
15888:
15889:
15890: Eduskunnalle.
15891:
15892: Vuoden 1923 alussa voimaan tulleen köy- kunnalliskotien rakentamiseen, mutta syystä
15893: häinhoitolain mukaan tulee jokaisella kun- tai toisesta monet kunnat jäivät näistä lai-
15894: nalla olla kunnalliskoti tai osuus sellaiseen. noista osattomiksi ja kunnalliskoti on vielä-
15895: Vaikka lain voimaantulosta on jo kulunut kin rakentamatta. Useimmat näistä kunnista
15896: näin pitkä aika, on maassamme vielä n. 100 ovat maamme pienimpiä ja vähävaraisimpia,
15897: sellaista kuntaa, joilta puuttuu kunnalliskoti ja sen vuoksi olisi tätä lainoitustoimintaa
15898: tai osuus sellaiseen. Sen lisäksi on monia sel- jatkettava niin, että nämäkin kunnat voisi-
15899: laisia kuntia, joiden kunnalliskodit ovat niin vat hoitaa lain mukaan heille kuuluvat tehtä-
15900: vanhoja tai muuten epäkäytännöllisiä, että vät ja hankkia vanhuksilleen kunnolliset
15901: ne vaatisivat pikaista korjausta. hoitopaikat.
15902: Suurin osa näistä kunnista on pohjois-, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
15903: itä- tai keski-Suomessa (Lappia lukuun otta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15904: matta) ja ovat ne niin heikossa taloudelli-
15905: sessa asemassa, etteivät pysty omin voimin että hallitus ottaisi vuoden 1954
15906: tästä tehtävästä selviytymään ilman valtio- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
15907: vallan antamaa taloudellista tukea. seksi katsomansa määrärahan huokea-
15908: Lain voimaantulon jälkeen alkuaikoina korkoisten lainojen myöntämiseksi hei-
15909: myönnettiinkin kunnille valtion myötävaiku- kossa taloudellisessa asemassa oleville
15910: tuksella halpakorkoisia pitkäaikaisia lainoja kunnille kunnalliskotien rakentami-
15911: seksi ja korjaamiseksi.
15912: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
15913:
15914: Eeli Erkkilä. Aaro Kauppi.
15915: Eino Rytinki. Atte Pakkanen.
15916: Toivo Antila. Arvi Ikonen.
15917: Eero Saari. Niilo Ryhtä.
15918: Tahvo Rönkkö. Kusti Eskola.
15919: Yrjö Hautala.
15920: VALTIOPÄIVÄT
15921: 1953
15922:
15923: LIITTEET
15924: VIII
15925:
15926: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
15927: TOIVOMUSALOITTEET
15928:
15929:
15930:
15931:
15932: HELSINKI 1953
15933: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
15934: Oppi- ja kansakouluja, korkeakouluja, seminaareja, tiedettä ja
15935: taidetta ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
15936: 357
15937:
15938: Vlli,1. - Lak. al. N:o 64.
15939:
15940:
15941:
15942:
15943: Seppälä ym. : Ehdotus laiksi oppikoulun oppilaiden koulun-
15944: käynnin avustamisesta annetun lain muuttamisesta.
15945:
15946:
15947: E d u s k u 111 n a H e.
15948:
15949: Kesäkuun 22 päivänä 1949 annetussa kaudessa ovat, puhumattakaan asunto- ym.
15950: laissa (439/49) oppikoulun oppilaiden !kou- välttämättömistä menoista, käsittää, että
15951: lunkäynnin avustamisesta säädetään, että 1,500-3,0_00 markan kuukausiavustus on jo
15952: lahjakas, vähävarainen ja ahkera lukioas- alikuaan ollut alhainen, saati nykyään. Kaik-
15953: teen oppilas voi saada valtiolta opisilreluaan kein haitallisimmirn tämä vaikuttaa niiden
15954: varten apurahan, mikä erityisistä syistä voi- opiskelumahdollisuuksiin, jotika eivät voi
15955: daan antaa srumoin edellytyksin myös /keski- käydä koulua kotoa käsin, siis lähinrnä maa-
15956: koulun kahden ylimmän luoikan oppilaalle. seutulaisten. Asuntopulan vuoksi on myös
15957: Apuraha annetaan lukuvuodeksi kerrallaan oppikoululaisten asuminen vieraalla paikka-
15958: ja sen suuruus 0111 13,500-27,000 markkaa. kunnalla aikaisempaan verrate:n ihyvin kal-
15959: Se suoritetaan 9 työkuuikauden aikana ja se lista ja useiden muiden tekijöiden: ohella su-
15960: on 13,500-18,000 markan suuruinen luku- pistaa suuresti vähävaraisten toispaiikkaikun-
15961: vuodessa, jos oppilaan koulunkäynti tapah- talaisten koulunkäyntiä. Oppiikoululaisten on
15962: tuu kotoa, ja 18,000-27,000 marikkaa, jos aina ollut vaikeata saada opintolainoja, saa-
15963: oppilaan on koulunkäyntinsä aikana asutta- ti nykyään, jolloin luoton myöntäminen
15964: va vieraalla paikkaJkunnalla. Kuluwma luku- yleensäkin opiSk:elutarkoituiksiin on miltei
15965: vuotena apurahoja on jaettu 774 (1,259) - tyrehtymässä. Maan kulttuurielämää kohtai-
15966: anomusten määrä sulkeissa -, joista lukio- si raskas kato, jos sen lahjakkaan vähäva-
15967: luokkalaisille 534 (672) ja ikeslkikoulun raisen ja ahkeran maalaisnuorison mahdol-
15968: ylimmän ja lähinnä ylimmän luokan käyn- lisuudet päästä oppikoulutietä edellytystensä
15969: tiä varten 240 (587). Näistä 360 (657) käy mukaisesti kehittymään pysyisivät jatku-
15970: koulua kotoa !käsin ja kodin uLkopuolella vasti niin huonoirna ikuin nykyään.
15971: asuu 414 (602). Mielestämme apurahat olisi korotettava
15972: Lain 3 § : n 2 momentm mukaan apura- niin, että niiden suuruus olisi 18,000-
15973: hoja voidaan tulo- ja me1110arvion rajoissa 45,000 markkaa. Kun kuluvan samoin ikuin
15974: joko ikorottaa tai alentaa samassa suhteessa edellisenikin vuoden tulo- ja menoarviossa
15975: ikuin valtion viran tai toimen ha;ltijain paLk- tarkoitukseen on varattu 15,750,000 mark-
15976: kausta korotetaan tai alennetaan virallisen ikaa, tarvittaisiin määrärahaa lisää 7,750,000
15977: elinkustannusindeksin muuttumisen johdos- markkaa, joten mome:ntin loppusumma olisi
15978: ta. Lain säätämisestä lähtien elinkustannus- 23,500,000 marikkaa. Kun oppikoulujen op-
15979: indeksi on kohonnut varsin huomattavasti, pilasluVliD kasvu lain säätämisen jälkeen on
15980: minikä johdosta valtion viran tai toimen hal- ollut yli 15 %, pitäisi määräraha ikorottaa
15981: tijain palkat ovat myös nousseet. Oppikoulu- ainakin 27,500,000 markaksi, jotta lain al-
15982: laisten opiintoapurahoja ei siitä huolimatta kuperäinen tarkoitus voitaisiin toteuttaa.
15983: ole lainkaan korotettu. Näin ollen ne tosi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme ikun-
15984: asiallisesti ovat :nykyisin noin kolmannesta nioiutaen,
15985: pienempiä kuin lain säätämisen hetik:ellä.
15986: Jos ottaa huomioon, kuinka suuret nuoren että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15987: kasvavan ihmisen ravintokustannukset ikuu- van lakiehdotuksen:
15988: 358 VIII,1. - Koulunkäynnin a.vustaminen.
15989:
15990:
15991:
15992:
15993: Laki
15994: oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin avustamisesta annetun lain muuttamisesta.
15995: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppikoulrm oppilaiden koulunkäynnin
15996: avustamisesta 22 päivänä kesäkuuta 1949 annetun lain (439149) 3 § näin kuuluvruksi:
15997: 3 §. nittuja apurahoja tulo- ja menoarvi001 ra-
15998: Apuraha annetaan lukuvuodeksi kerral- joissa ja valtioneuvoston antamien tarikem-
15999: laan, ja sen suuruus on 18,000-45,000 pien ohjeiden mu!k:aisesti samassa suhteessa
16000: markkaa. korottaa tai alentaa.
16001: Jos valtion viran tai toimen haltijain
16002: paHd!:austa korotetaan tai alennetaan voi-
16003: massa olevien säännösten nojalla virallisen
16004: elinkustannusindeksin kohoamisen tai alene- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
16005: misen johdosta, voidaan 1 momentissa mai- mikuuta 1954.
16006:
16007: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
16008:
16009: Felix Seppälä. Arno Tuurna.
16010: Juho Tenhiälä. Reino Ala-Kulju_
16011: Jaakko Hakala. Leo Häppölä.
16012: Jussi Lappi-Seppälä. Erkki Koivisto.
16013: Yrjö Kilpeläinen. Lennart Heljas.
16014: Pentti Niemi. Otto Toivonen.
16015: Aare Leikola. Kalervo Saura.
16016: Irma Hamara. R. Hallberg.
16017: Päiviö Hetemäki. Hugo Nuorsaari.
16018: Urho Saariaho.
16019: 359
16020:
16021: VID,2.- Lagmot. N:o 65.
16022:
16023:
16024:
16025:
16026: Österholm m. fl.: I!'örslag till lag angående ändring av lagen
16027: om statsunderstöd åt privata läroverk.
16028:
16029:
16030: T i ll R i k s d a g e n.
16031:
16032: När lagen om statsunderstöd åt privata understödet kan åter:fås, då villkoren åter
16033: läroverk av den 6 oktober 1950 sti:ftades, var upp:fylls. Därom borde ett tillägg göras
16034: det avsett att de privata läroverken skulle tili 3 §.
16035: beredas en så tryggad ställning att de redan Enligt 5 § beviljas i tilläggsunderstöd
16036: förut oskäligt höga terminsavgi:fterna inte 40-60 procent av räntorna på den gäld, som
16037: behövde ytterligare höjas. Förhoppningarna belastar skolan :för dess b~ggnader och tomt.
16038: blev likväl inte in:friade, även om den nämnda Tili :följd av att statsunderstödet i dess helhet
16039: lagen betecknade ett framsteg. Privatläro- :för privatskolorna länge varit allt:för knappt,
16040: verkens ekonomi förblev fort:farande an- har många skolor ådragit sig skulder för
16041: strängd och i många :fall visade det sig nöd- verksamhetens upprätthållande. Det är skä-
16042: vändigt att höja terminsavgi:fterna. Den ök- ligt att statsbidrag beviljas även för räntor
16043: ning av understöd per klass, som vidtogs år på gäld, som uppkommit genom skolhållnin-
16044: 1952, utgjorde endast ett tillägg till lärarnas gen.
16045: löner, motsvarande den påökning till :följd Statsunderstöd erläggs enligt lag tili hyra,
16046: av penningvärdets :fall, som hade beviljats som skolan betalar för hyrda lokaliteter. De
16047: statsläroverkens :lärare, och förbättrade inte skolor, som skaffat sig egna byggnader, åsam-
16048: privatskolornas ekonomiska läge. Termins- kas betydande utgifter för reparationer och
16049: avgifterna ligger i Helsingfors på en så hög det årliga underhållet. De borde där:för er-
16050: nivå som 6,500-14,000 mark I landsorten är hålla understöd tili en beräknad hyra enligt
16051: de något lägre. De höga terminsavgi:fterna grunder, som fastställs av statsrådet, på
16052: innebär en orättvisa gentemot de föräldrar, samma sätt som vissa andra privata läro-
16053: som i många fall är tvunga att anlita ett pri- anstaltcr.
16054: vatläroverk :för sina barns skolgång. Skillna- Det är också skäligt att bland utgifter, för
16055: den mellan terminsavgi:fterna i statens läro- vilka statsunderstöd beviljas, finge räknas de
16056: verk och i de privata är så betydande att kostnader, som skolorna åsamkas för elevernas
16057: kostnaderna :för skolgången har blivit en hälsovård och tili :följd av lärares sjukledig-
16058: social :fråga. Då unge:fär tre :femtedelar av het, givetvis endast för sjukdomsfall, som
16059: ungdomen i läroverken besöker privata skolor, styrkts med läkarintyg.
16060: är det nödvändigt att kostnaderna :för skol- Dä statsunderstöd erläggs för avlöningen
16061: gången inte stegras överhövan, i synnerhet tili den fast anställda tjänstepersonalen,
16062: som privatläroverken avlastar :från staten en borde samma förmån kunna påräknas för
16063: stor börda och gör staten hetydande tjänster fast anställd ekonom och kanslibiträde. Ut-
16064: även i ekonomiskt hänseende. För att i någon vecklingen går både i statens läroverk och
16065: mån lätta trycket över privatskolornas budget i privatskolorna i den riktningen att ekonom
16066: borde lagen ändras på några punkter och och kanslibiträde skall finnas, åtminstone i de
16067: samtidigt vissa brister i lagen avlägnas. större läroverken, :för att skolans rektor sk:all
16068: I lagen om statsunderstöd åt privata läro- kunna i tillräcklig grad frigöras för admi-
16069: verk ingår i 3 § bestämmelser om de :förut- nistrativa och pedagogiska uppgifter tili gagn
16070: sättningar, under vilka statsunderstödet upp- för eleverna, lärarna och skolans verksamhet
16071: hör, men lagen nämner ingenting om att överhuvud. Det vore ett steg framåt, om
16072: 360 VIII,2. - Yksityisoppikoulujen valtionapu.
16073:
16074:
16075: staten genom sitt bidrag gjorde det möjHgt komme i åtnjutande av pension enligt samma
16076: att privatskolorna kunde anställa ekonom och grunder som andra läroverkslärare.
16077: kanslibiträde. Lagen innehåller inga 'bestämmelser om
16078: Beträffande pensioneringen måste det be- pensionerade eller pensionsberättigade lärares
16079: traktas som ett förbiseende att lagen inte pensionering, om en skola av en eller annan
16080: förutser att staten deltar i kostnaderna för orsak upphör eller övertages av staten. I det
16081: den fast anställda personalens pensioner, sistnämnda fallet är det uppenbart att pensio-
16082: ehuru staten lämnar sitt bidrag tili dess av- nens erläggande ankommer på staten. Därom
16083: löning. På denna punkt borde lagen kom- borde emellertid finnas ett uttryckligt stad-
16084: letteras ,genom ett tillägg om rätt tiH stats- gande i lagen. Även då en skola upphör,
16085: understöd för den fast anställda personalens borde pensionerade och pensionsberättigade
16086: pensioner. lärare inte bli lidande tili följd av att skolan
16087: slutar sin verksamhet. Skolan har tjänat ett
16088: I läroverken kvarstår ännu en liten grupp allmänt bildningsintresse och varit även
16089: kvinnliga lärare, som genomgått fortbild- staten tili ga,gn. Det syns därför rättvist att
16090: ningsläroverk och saknar den fullständiga skyldigheten ,att erlägga pension också i
16091: kompetens, viiken enligt lag utgör förutsätt- detta fall borde ankomma på staten.
16092: ning för att staten skaJll lämna sitt bidrag Met stöd av det som ovan framhållits
16093: tili lärares pension. Det vore en gärd av föreslås,
16094: rättvisa mot denna Iilla ,grupp lärare, som i
16095: de flesta fall utfört en pedagogiskt beröm- att Riksdagen måtte antaga nedan-
16096: värd gärning, att de vid av,gången ur tjänsten stående lagförslag:
16097:
16098:
16099: Lag
16100: angående ändring av lagen om statsunderstöd åt privata läroverk.
16101: I enlighet med Riksdagens beslut skola 3, 5 och 6 §§ lagen den 6 oktober 1950 om
16102: statsunderstöd åt privata läroverk erhålla följande ändrade lydelse:
16103: 3 §. c) beräknad hyra för fastighet, som skolan
16104: äger, enligt av statsrådet fastställda ,grunder,
16105: Om statsunderstödet på grund av för lågt d) de godtagbara kostnaderna för värme
16106: elevental i någon eller några klasser indra- och lyse i ovan i punkterna b och c avsedda
16107: gits, är skolan berättigad att komma i åtnju- lägenheter,
16108: tande av statsunderstödet, så snart de i 2 § e) kostnader, som skolan åsamkats för
16109: 1 mom. 3 punkten föreskrivna villkoren upp- elevernas hälsovård ävensom för lärares med
16110: fyllts. läkarintyg styrkt sjukledighet; ävensom
16111: 5 §. f) den ordinarie avlöningen för i skolans
16112: Åt skola, som åtnjuter i 4 § 1 punkten tjänst varaktigt anställd elkonom, kansli-
16113: avsett statsunderstöd, beviljas av skolstyrel- biträde och tjänstepersonal.
16114: sen med iaktta,gande av de grunder, vilka
16115: närmare fastställas genom förordning, i til-
16116: lägsunderstöd: 6 §.
16117: För de pensioner, som skola erlägger åt de
16118: 4) 40-60 procent av följande utgifter: i 5 § 1 mom. 1 punkten åsyftade lärarna, så
16119: a) räntorna på den gäld, som belastar ock för den pension, som utbetalas åt ordi-
16120: huvudsakligen av skolan nyttjade byggnader narie lärarinna, viiken genomgått fortbild-
16121: och dess område, så ock för gäld, som upp- ningsläroverk, ävensom i skolans tjänst va-
16122: kommit genom skolhållningen. raktigt anställd tjänstepersonal, beviljar
16123: b) hyran för huvudsakligen tili skolans skolstyrelsen skolan i statsunderstöd sjuttio-
16124: verksamhet nyttjade lägenheter, därest skolan fem procent. Understöd erlägges likväl icke
16125: verkar i förhyrd lägenhet, för den del av pensionen, som överstiger be-
16126: VIII,2.- österholm ym. 361
16127:
16128: loppet av den pension, vilken utbetalas åt i de pensioner, som skolan vore skyldig att
16129: motsvarande statstjänst eller -befattning erlägga.
16130: anställd.
16131: Om skola upphör med sin verksamhet eller
16132: om den övertages av staten, erlägger staten Denna lag träder i kraft den 195 .
16133:
16134: Helsingfors den 10 februari 1953.
16135:
16136:
16137: John Österholm. Kurt Nordfors.
16138: Ebba östenson. Arthur Larson.
16139: 0. A. Öhman. Albin Wickman.
16140: Grels Teir.
16141:
16142:
16143:
16144:
16145: 46
16146: 362
16147:
16148: VIII,z. - Lak. al. N:o 65. Suomennos.
16149:
16150:
16151:
16152:
16153: Österholm ym..: Ehdotus laiksi yksityisoppikoulujen valtion-
16154: avusta annetun lain muuttamisesta.
16155:
16156:
16157: E d u s k u n n a ll e.
16158:
16159: Kun laki yksityisoppikoulujen valtion- ,lain 3 § : ään sisältyvät määräykset niistä
16160: avusta 6 päivältä lokakuuta 1950 säädettiin, edellytyksistä, joiden vallitessa valtionapu
16161: oli sillä tarkoitus järjestää yksityisille oppi- lakkaa, mutta laissa ei mainita mitään siitä,
16162: laitoksille niin turvattu asema, ettei jo ennes- että avustusta voidaan uudelleen saada, kun
16163: tään kohtuuttoman suuria lukukausimaksuja sitä koskevat ehdot on jälleen täytetty. Siitä
16164: tarvitsisi enää korottaa. Toiveet eivät kui- olisi tehtävä lisäys 3 §: ään.
16165: tenkaan toteutuneet, vaikka mainittu laki 5 § : n mukaan myönnetään lisäavustusta
16166: merkitsikin edistystä. Yksityisoppikoulujen 40--60 prosenttia koulun rakennuksia ja
16167: talous jäi edelleenkin vaikeaksi, ja monissa tonttia rasittavien velkojen koroista. Kun
16168: tapauksissa osoittautui lukukausimaksujen valtionapu yksityiskouluille kokonaisuudes-
16169: korottaminen välttämättömäksi. Se avustuk- saan on kauan ollut liian niukka, ovat monet
16170: sen lisäys luokkaa kohti, joka tehtiin vuonna koulut joutuneet ottamaan velkoja toimin-
16171: 1952, merkitsi vain lisäystä opettajien palk- tansa ylläpitämiseen. On kohtuullista myön-
16172: koihin, vastaten valtion oppilaitosten opetta- tää valtionapua myös koulunpidosta aiheutu-
16173: jille rahanarvon alenemisen johdosta myön- neiden velkojen koroista.
16174: nettyä lisäystä, eikä parantanut yksityiskou- Valtionapua suoritetaan lain mukaan vuok-
16175: lujen taloudellista asemaa. Lukukausimaksut rasta, jota koulu maksaa vuokrahuoneistois-
16176: ovat Helsingissä 6,500-14,000 markan ta- taan. Niille kouluille, jotka ovat hankkineet
16177: solla. Maaseudulla ne ovat jonkin verran omia rakennuksia, aiheutuu huomattavia kus-
16178: pienemmät. Korkeat lukukausimaksut merkit- tannuksia korjauksista ja vuotuisesta yllä-
16179: sevät epäoikeudenmukaisuutta niitä vanhem- pidosta. Niiden olisi sen vuoksi saatava avus-
16180: pia kohtaan, joiden monissa tapauksissa on tusta arvioidusta vuokrasta valtioneuvoston
16181: pakko käyttää yksityisiä oppilaitoksia las- vahvistamin perustein samaan tapaan kuin
16182: tensa kouluttamiseen. Erotus valtion ja yk- eräät muut yksityiset oppilaitokset. On myös
16183: sityisten oppikoulujen lukukausimaksuissa kohtuullista saada lukea niihin menoihin,
16184: on niin huomattava, että koulunkäynnin kus- joista valtionapua suoritetaan, oppilaiden ter-
16185: tannuksista on tullut sosiaalinen kysymys. veydenhoidon ja opettajan sairasloman- tie-
16186: Kun oppikoulua käyvästä nuorisosta noin tenkin vain lääkärintodistuksena osoitetuissa
16187: kolme viidesosaa käy yksityisissä kouluissa, sairaustapauksissa - kouluille aiheuttamat
16188: on välttämätöntä, ettei koulunkäynnistä ai- kustannukset.
16189: heutuvia kustannuksia Esätä ylenmäärin, Kun valtionapua suoritetaan vakinaisen
16190: varsinkin kun yksityiset oppilaitokset keven- palvelushenkilökunnan palkkauksesta, pitäisi
16191: - tävät suuresti valtion taakkaa ja tekevät val- samaa etua voida odottaa myös vakinaisen
16192: tiolle huomattavia palveluksia myös taloudel- taloudenhoitajan ja kanslia-apulaisen suhteen.
16193: lisessa mielessä. Jotta yksityisoppikoulujen Kehitys on sekä valtion oppilaitoksissa että
16194: budjettia voitaisiin jossakin määrin helpottaa, yksityiskouluissa mennyt siihen suuntaan,
16195: olisi lakia muutamissa kohdin muutettava ja että ainakin suuremmissa oppilaitoksissa on
16196: samalla poistettava eräät laissa olevat puut- taloudenhoitaja ja kanslia-apulainen, jotta
16197: teellisuudet. koulun rehtori voidaan riittävässä määrin
16198: Yksityisoppikoulujen valtionapua koskevan vapauttaa hallinnollisiin ja pedagogisiin teh-
16199: VIU,2.- österholm ym. 363
16200:
16201: täviin hyödyksi oppilaille, opettajille ja kou- eläkettä samojen perusteiden mukaan kuin
16202: lun toiminnalle ylimalkaan. Olisi edistysas- muut oppikoulunopettajat.
16203: kel, jos valtio tekisi avustuksellaan yksityis- Laissa ei ole mitään määräyksiä eläkkeellä
16204: kouluille mahdolliseksi taloudenhoitajan ja olevien tai eläkkeeseen oikeutettujen opetta-
16205: kanslia-apulaisen kiinnittämisen. jien eläkkeiden suorittamisesta, jos koulu
16206: Eläkkeiden suhteen on katsottava epähuo- syystä tai toisesta lakkaa tai otetaan valtion
16207: miosta johtuneeksi, ettei valtio osallistu va- haltuun. Viimeksi mainitussa tapauksessa
16208: kinaisen henkilökunnan eläkkeisiin, vaikka on ilmeistä, että eläkkeen maksaminen kuuluu
16209: valtio antaa avustusta sen palkkaukseen. valtiolle. Siitä pitäisi kuitenkin olla nimen-
16210: Tässä kohdin lakia olisi täydennettävä teke- omainen säännös laissa. Myöskään koulun
16211: mällä lisäys oikeudesta valtionapuun vaki- lakatessa eivät eläkkeellä olevat tai eläkkee-
16212: naisen henkilökunnan eläkkeitä varten .. seen oikeutetut opettajat saisi joutua kärsi-
16213: Oppilaitoksissa on jälellä vielä pieni ryhmä mään sen johdosta, että koulu lopettaa toi-
16214: naispuolisia opettajia, jotka ovat käyneet mintansa. Koulu on palvellut yleisiä sivistys-
16215: jatko-opiston ja joilta puuttuu täydellinen etuja ja ollut myös valtiolle hyödyksi. Sen
16216: pätevyys, mikä lain mukaan on edellytyksenä vuoksi näyttää oikeudenmukaiselta, että vel-
16217: sille, että valtio myöntää avustusta opettajan vollisuus eläkkeen maksamiseen myös tässä
16218: eläkkeestä. Olisi oikeudenmukaista tähän tapauksessa joutuu valtiolle.
16219: vähäiseen ryhmään kuuluvia opettajia koh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
16220: taan, jotka useimmissa tapauksissa ovat suo-
16221: rittaneet pedagogisesti ansiokkaan työn, että että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16222: he palvelumsesta lähdettyään saisivat nauttia van lakiehdotuksen:
16223:
16224:
16225:
16226: Laki
16227: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
16228: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisoppikoulujen valtionavusta 6 päi-
16229: vänä lokakuuta 1950 annetun lain 3, 5 ja 6 § näin kuuluviksi:
16230: 3 §. c) koulun omistaman kiinteistön arvioi-
16231: dusta vuokrasta valtioneuvoston vahvistamien
16232: Jos valtionapu on lakkautettu sen johdosta, perusteiden mukaan,
16233: että oppilasluku jollakin luokalla tai joillakin d) edellä b ja c kohdassa tarkoitettujen
16234: luokilla on ollut liian alhainen, on koulu oi- huoneistojen hyväksyttävistä lämpö- ja va-
16235: keutettu jälleen saamaan valtionapua niin 'laistuskustannuksista,
16236: pian kuin 2 § : n 1 momentin 3 kohdassa sää- e) kustannuksista, joita koululla on oppi-
16237: detyt ehdot on täytetty. laiden terveydenhoidosta sekä opettajalle lää-
16238: kärintodistuksen perusteella myönnetystä sai-
16239: 5 §. raslomasta, ja
16240: Koululle, joka nauttii 4 § : n 1 kohdassa
16241: tarkoitettua valtionapua, kouluhallitus myön- f) koulun palveluksessa jatkuvasti olevan
16242: tää asetuksella tarkemmin määrättyjä perus- taloudenhoitajan, kanslia-apulaisen ja palve-
16243: teita noudattaen Hsäavustusta: luskunnan varsinaisesta palkkauksesta.
16244:
16245: 4) 40-60 sadalta seuraavista menoista:
16246: a) pääasiallisesti koulun käyttämiä raken-
16247: nuksia ja koulun aluetta rasittavien velkojen 6 §.
16248: samoin kuin koulunpidosta aiheutuneiden Niistä eläkkeistä, jotka koulu maksaa 5 § : n
16249: velkojen koroista, 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuille opetta-
16250: b) jos koulu toimii vuokrahuoneistossa, pää- jille, sekä siitä eläkkeestä, joka maksetaan
16251: asiallisesti koulun toimintaa varten käytettä- vakinaiselle opettajattarelle, joka on käynyt
16252: vien huoneistojen vuokrasta, jatko-opiston, samoin kuin koulun palveluk-
16253: 364 VIII,2.- Yksityisoppikoulujen valtionapu.
16254:
16255:
16256: sessa jatkuvasti olevalle palveluskunnalle, Jos koulu lopettaa toimintansa tai se ote-
16257: kouluhallitus myöntää koululle valtionapua taan valtion haltuun, maksaa valtio ne eläk-
16258: 75 sadalta. Avustusta ei kuitenkaan suoriteta keet, jotka koulun olisi maksettava.
16259: siltä eläkkeen osalta, mikä ylittää vastaavan-
16260: laisessa valtion virassa tai toimessa makset- Tämä laki astuu voimaan päivänä
16261: tavan eläkkeen määrän. kuuta 195
16262:
16263: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
16264:
16265: John Österholm. Kurt Nordfors.
16266: Ebba östenson. Arthur Larson.
16267: 0. A. Öhman. Albin Wickman.
16268: Grels Teir.
16269: 365
16270:
16271: VIII,s. - Hemst. mot. N:o 133.
16272:
16273:
16274:
16275:
16276: Korsbäck m. fl.: Angående ändrade grunder för erhållande
16277: av understöd för yrkesstudier.
16278:
16279:
16280: T i ll R i k s d a g e n.
16281:
16282: Enligt lagen 10. 11. 1944 om understöd fastställts som norm för mindrebemedlade.
16283: för yrkesstudier, sådan den ändrad lyder i Bedömandet av huruvida sökandena är att
16284: lagen 21. 10. 1949, samt statsrådets beslut betrakta som medellösa eller icke ankommer
16285: av 2. 8. 1951 angående verkställigheten helt på skolornas föreståndare. Av två i eko-
16286: av denna lag kan bidrag för yrkesstudier nomiskt avseende likställda ,elever erhåller i
16287: beviljas tili belopp, utgörande 30-60 % av regel den, som besöker folkhögskola, under-
16288: de skäliga kostnadsnormer, som statsrådet stöd, men icke den, som ibesöker yrkesskola.
16289: fastställer. Det är tydligt, att avsikten med nämnda
16290: Villkoret för att elev vid yrkesskola skall lagar om studieunderstöd icke varit att åstad-
16291: erhålla studieunderstöd, är att han eller hans komma ett dylikt, ur yrkesutbildningssyn-
16292: föräldrar icke vid statsbeskattningen påförts punlkt beklagligt förhållande, och det vore
16293: större förmögenhetsskatt än 500 mark, mot- därför nödvändigt, att ovannämnda stats-
16294: svarande ,en förmögenhet på omkring 500,000 rådsbeslut ändras så, att det motsvarar [a-
16295: mark, och högst 6,000 mark i inkomstskatt. gens anda och mening. Förmögenhet oeh
16296: Ti:ll följd av penningvärdets fall och skärpt inkomst av den storleksordning, som det i
16297: beskattning innebär nämnda stad,ganden, att detta fall. är fråga om, har på grund av
16298: barn till småbrukare, småindustriföretagare nuvarande penningvärde ingen betydelse
16299: och hantverkare i de allra flesta fall icke för för föräldrarnas möjligheter att finansiera
16300: närvarande tildelas studieunderstöd. barnens yrkesutbildning.
16301: Studieunderstöden har på denna grund På anförda m. fl. grunder anhåller vi
16302: så gott som helt förlorat sin betydelse för vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
16303: främjandet av yrkesutbildningen hos de be- ställa,
16304: folkningsgrupper, som är i största behov av att regeringen skyndsammast måtte
16305: sådan utbildning. ändra 1 § i statsrådets beslut av 2. 8.
16306: Såsom jämförelse må nämnas, att mindre 1951 angående verkställigheten av
16307: bemedlad elev vid folkhögskola kan 'erhålla lagen om understöd för yrkesstudier
16308: understöd intill 70 % av studieutgifternas så, att skattegränsen för förmögenhet
16309: totalbelopp enligt lagen 7. 7. 1950 om stats- höjes från 500 mark till minst 3,250
16310: understöd åt folkhögskolor. I detta fall har mark och gränsen för inkomstskatten
16311: inga inkomst- eller förmögenhetsgränser från 6,000 mark till minst 10,000 mark.
16312: Helsingfors den 12 februari 1953.
16313:
16314: Verner Kosbäck. Ture Hollsten.
16315: 366
16316:
16317: vm,a. - Toiv. al. N:o 133. Suomennos.
16318:
16319:
16320:
16321:
16322: Korsbäck ym.: Ammattiopintojen avustuksen saannin pe-
16323: rusteiden muuttamisesta.
16324:
16325:
16326: E d u s k u n n a ll e.
16327:
16328: Ammattiopintoavustusta voidaan 10. 11. tulo- taikka omaisuusrajaa normiksi vähäva-
16329: 1944 annetun ammattiopintojen avustuslain, raisille. Sen seikan arvosteleminen, onko ha-
16330: sellaisena kuin se on muutettu 21. 10. 1949 kijoita pidettävä varattomina vai ei, kuuluu
16331: annetussa laissa, sekä tämän lain täytäntöön- kokonaan koulujen johtajille. Kahdesta sa-
16332: panosta 2. 8. 1951 annetun valtioneuvoston manlaisessa taloudellisessa asemassa olevasta
16333: päätöksen mukaan myöntää 30-60 % valtio- oppilaasta saa avustuksen tavallisesti se, joka
16334: neuvoston vahvistamista kohtuullisista kus- käy kansanopistoa, mutta ei se, joka käy
16335: tannuksista. ammattikoulua.
16336: Ammattikoulun oppilaan opintoavustuksen On selvää, että mainituilla opintoavus-
16337: saannin ehtona on, että hänelle taikka hänen tuksista annetuilla laeilla ei ole ollut tarkoi-
16338: vanhemmilleen valtionverotuksessa ei ole tuksena aikaansaada tällaista ammattikasva-
16339: pantu maksettavaksi 500 markkaa suurempaa tuksen kannalta valitettavaa olotilaa. Sen
16340: omaisuusveroa, mikä vastaa suunnilleen vuoksi olisi välttämätöntä, että yllämainittu
16341: 500,000 markan omaisuutta, ja että tuloveroa valtioneuvoston päätös muutetaan niin, että
16342: on määrätty korkeintaan 6,000 markkaa. se vastaa lain henkeä ja tarkoitusta. Sen
16343: Nykyisistä säännöksistä rahan arvon ale- suuruisella omaisuudella ja tulolla, josta tässä
16344: nemisen ja lisääntyneen verotuksen vuoksi tapauksessa on kysymys, ei nykyisen rahan
16345: johtuu, että pienviljelijäin, pienteollisuuden arvon vuoksi ole mitään merkitystä vanhem-
16346: harjoittajien ja käsityöläisten lapsille useim- pien mahdollisuuksille rahoittaa Jasten am-
16347: missa tapauksissa ei nykyään anneta opinto- mattikasvatusta.
16348: avustusta. Esitetyin ym. perustein ehdotamme kun-
16349: Opintoavustus on tämän johdosta kokonaan nioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo-
16350: menettänyt merkityksensä ammattikasvatuk- muksen,
16351: sen edistämisessä niiden väestöryhmien kes-
16352: kuudessa, jotka eniten sellaista kasvatusta että hallitus kiireimmiten muuttaisi
16353: tarvitsisivat. 2. 8. 1951 ammattiopintojen avustus-
16354: Vertauksen vuoksi mainittakoon, että kan- lain täytäntöönpanosta annetun valtio-
16355: sanopistojen vähävaraiset oppilaat voivat neuvoston päätöksen 1 § :n siten, että
16356: saada avustusta 7. 7. 1950 kansanopistojen omaisuusveron raja korotetaan 500
16357: valtionavusta annetun lain mukaan aina markasta vähintään 3,250 markkaan
16358: 70 %: iin opintomaksujen kokonaismäärästä. ja tuloveron raja 6,000 markasta vä-
16359: Tässä tapauksessa ei ole määrätty mitään hintään 10,000 markkaan.
16360: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
16361:
16362: Verner Kosbäck. Ture Hollsten.
16363: 367
16364:
16365: VID,4. - Toiv. al. N:o 134.
16366:
16367:
16368:
16369:
16370: Kaitila ym.: Rahaston muodostamisesta kirjallisen, taiteelli-
16371: sen ja tieteellisen työn tukemiseksi.
16372:
16373: E d u s k u n n a 11 e.
16374:
16375: Valtion talousarvioissa, sellaisina miksi ne Kaikkiin näihin toimintamuotoihin on
16376: erityisesti viimeksi kuluneina vuosina ovat käsityksemme mukaan myös valtion talous-
16377: muodostuneet, voidaan luonteenomaisena arvioissa varattava suhteellisesti enemmän
16378: piirteenä todeta se, että valtion menojen varoja sen jälkeen, kun talousarviot on saatu
16379: valtavat lisäykset on suhteellisesti yhä suu- normaalille tasolleen. Mutta sen lisäksi on
16380: remmassa määrin ohjattu käytettäviksi yh- pyrittävä johdonmukaisesti kehittämään
16381: teiskunnan materialististen elämänedellytys- myös sellaisia toimintamuotoja kulttuurityön
16382: ten kehittämiseen ja tukemiseen. Sen sijaan tukemiseksi, jotka eivät rasita valtion bud-
16383: luovan kulttuurityön ja hengenviljelyn muo- jettia. Erityisesti on viimeksi mainittuihin
16384: dot, sellaisina kuin ne esiintyvät tieteen ja syytä tarttua heti nykyoloissa niin pian kuin
16385: taiteen aloilla, ovat kokonaisuutena ottaen mahdollista.
16386: saaneet varsin mitätöntä huomiota osakseen. Eräänä tällaisena keinona on domaine
16387: Hyvällä syyllä voidaankin sanoa, että budjet- public payant-periaatteen sovelluttaminen
16388: timme ovat juuri tässä mielessä jatkuvasti tekijänoikeuslakiin. Voimassa olevan teki-
16389: olleet mitä suurimmassa määrin "epätasa- jänoikeuslain mukaan, kuten tunnettua, nii-
16390: painoisia" ja kuvastaneet selvästi sitä voitto- hin kirjallisiin, taiteellisiin ja tieteellisiin
16391: puolisesti materialistista hengensuuntaa, joka tuotteisiin nähden, joiden tekijäin kuole-
16392: kaikkialla yhteiskunnassamme on noussut masta on kulunut 50 vuotta, tekijänoikeus
16393: etualalle. Tosiasia kuitenkin on, että vain jo lakkaa ja ovat ne sen jälkeen korvauksetta
16394: pienellä murto-osalla niistä valtavista kym- kaikkien käytettävissä, ts. niistä ei enää tar-
16395: meniin miljardeihin kohoavista summista, vitse maksaa tekijänpalkkiota. On kuitenkin
16396: jotka budjettiesityksissä on varattu yhteis- täysin perusteltavissa, että näistäkin jatku-
16397: kunnan aineellisten toimintaedellytysten tu- vasti kannettaisiin ainakin vähäisemmät teki-
16398: kemiseen, voitaisiin luovan kulttuurityön ja jänpalkkiot, jotka koottaisiin erityiseen pe-
16399: hengenviljelyn alalla saada aikaan aivan rustettavaan rahastoon. Rahaston hoito olisi
16400: ratkaisevia tuloksia. Tässä mielessä olisi tällöin uskottava kirjailija-, taiteilija- ja
16401: nähdäksemme huomiota kiinnitettävä mm. tiedemiespiirejä edustavien henkilöiden kä-
16402: seuraaviin toimintamuotoihin: palkintojen ja siin ja jaettaisiin rahastoon vuosittain kerät-
16403: stipendien varaamiseen kirjailijoille ja eri tävät varat juuri näitä kulttuurityön suun-
16404: taiteenalojen edustajille, ulkolaisen kirjalli- tia edistäviin tarkoituksiin. Rahaston kar-
16405: suuden hankkimiseen, tieteellisten julkaisu- tuttamiseksi voitaisiin luonnollisesti kehit-
16406: jen painattamiseen, suomalaisen tieteellisen tää myös muita vapaamuotoisia keinoja. Pe-
16407: samoin kuin kaunokirjallisuuden käännättä- rittävä tekijänpalkkio, jota voitaisiin kutsua
16408: miseen suurille maailmankielille, näyttelyjen vaikkapa ''kulttuurimaksuksi", ei ilmeisesti-
16409: järjestämiseen, taiteilijoiden koulutuksen ja kään saisi olla kovin suuri, ainakaan niissä
16410: jatkokoulutuksen tukemiseen, sävelteosten tapauksissa, joissa se liiaksi kohottaisi huo-
16411: painattamiseen, ulkolaisten esitelmöitsijöiden mattavista kirjallisista tuotteista otettavien
16412: ja vierailijoiden kutsumiseen jne. Aivan eri- suurten kansanpainosten hintaa. Otettaessa
16413: tyisen tärkeänä tässä suhteessa olisi pidet- kuitenkin huomioon, että jo kotimaisista kir-
16414: tävä myös taiteilijoiden, sanomalehtimiesten ailijoista sellaisten kuin Topeliuksen, Aleksis
16415: ja tieteenharjoittajien opintomatkoja lähinnä Kiven, Runebergin, Minna Canthin ym. sekä
16416: Euroopan maihin. lukuisten ulkolaisten kirjailijain, samoin kuin
16417: 368 VIII,4. - Luova. henkinen työ,
16418:
16419:
16420: koti- ja ulkomaisten säveltäjien ja tiedemies- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
16421: ten ym. tuotanto on jo ulkopuolella tekijän- vomuksen,
16422: oikeuslain, voidaan olettaa po. rahastoon
16423: vuosittain kertyvän jo yksistään tätä tietä että hallitus valmistaessaan uutta
16424: varsin huomattavia summia. tekijänoikeuslakia sisällyttäisi siihen
16425: Kun hallituksessa tiettävästi par'aikaa val- tahi sitten muussa muodossa toteut-
16426: mistellaan eduskunnalle annettavaa esitystä taisi periaatteen, jonka mukaan niistä
16427: uudeksi tekijänoikeuslaiksi, olisikin siinä yh- kirjallisista, taiteellisista ja tieteelli-
16428: teydessä sopiva tilaisuus ottaa mainittu asia sistä tuotteistro, jotka eivät enää ole
16429: tutkittavaksi. Mikäli tällöin osoittautuisi mainitun lain alaisia, suoritettaisiin
16430: jostakin syystä vaikeaksi sisällyttää peri- pienehkö tekijänpalkkio tai muuten
16431: aatetta kiinteästi mainittuun lakiin, olisi toi- koottaisiin vastaavanlainen kulttuuri-
16432: sena mahdollisuutena harkittava muunlaisia maksu rahastoon, jonka varat vuosit-
16433: muotoja tämän kulttuurimaksun kokoami- tain jaetaan maassamme harjoitetun
16434: seksi esitettyyn tarkoitukseen. kirjallisen, taiteellisen ja tieteellisen
16435: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- työn tukemiseksi.
16436: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
16437:
16438: Esa Kaitila. Irma Karvikko.
16439: Juho Tenhiälä.
16440: 369
16441:
16442: VIII,5. - Toiv. al. N:o 135.
16443:
16444:
16445:
16446:
16447: E. Kilpi ym.: Esityksen antamisesta kirjastolainsäädännön
16448: uudistamisesta.
16449:
16450:
16451: E d u s k u n n a ll e.
16452:
16453: Maamme kansankirjastojen kehitys on jo Etenikin maaseudun kansansivistystyön
16454: pitkät ajat ollut pysähdyksissä, onpa se harjoittamisen ja maaseudun nuorison viih-
16455: monissa kunnissa suorastaan taantunutJkin. tymisenkin kannalta uuden kirjastolain sää-
16456: Näin on etenkin käynyt monien maalaisikun- täminen olisi aivan välttämätön. Kansansi-
16457: tien !kohdalla. Omia kirjastohuoneistoja ei ole vistystyötä harrastavissa piireissä sitä onkin
16458: kuin suhteellisen harvoissa paikoissa, uudet pidetty kulttuuripolitiiklkamme tämän ajan
16459: kirjahankinnat ovat vähäisiä ja muutkin tärkeimpiin tehtäviin kuuluvana. Viimeksi
16460: edellytykset menestykselliselle kirjastotoi- pidetyssä yleisessä kirjastokokouksessa Mik-
16461: minnalle ovat usein minimaaliset tai suoras- kelissä lausuttiin niinikään yksimielisesti,
16462: taan kyseenalaiset. Nämä epäikohdat tuntien että käsittelyvaiheessa olevista ikansansivis-
16463: valtioneuvosto asettikin sotien jälkeen tyksellisistä lakiehdotuksista ikirj astolainsää-
16464: vuonna 1946 komitean valmistamaan uutta dännön uusiminen olisi ensimmäisenä toteu-
16465: kirjastolakiesitystä. Tehtyään perusteellista tettava.
16466: työtä komitea jättikin asiaa koskevan mie- Näin ollen ehdotamme edellä olevaan viita-
16467: tintönsä laki- ja asetusehdotuksineen valtio- ten eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16468: neuvostolle 1949. Sen jälkeen siitä tiettä- sen,
16469: västi on hankittu eri tahoilta lausuntoja, että hallitus kiireellisesti antaisi
16470: jotka kaikki lienevät olleet mietinnön ehdo- Eduskunnalle esityksen kirjastolain-
16471: tuksia lämpimästi puoltavia. säädäntömme uudistamisesta.
16472: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
16473:
16474: Eino Kilpi. Matti Meriläinen.
16475: Mikko .Tårvinen. J. Mustonen.
16476: Yrjö Murto. Hertta Kuusinen.
16477:
16478:
16479:
16480:
16481: 41
16482: 370
16483:
16484: Vlli,6. - Toiv. al. N:o 136.
16485:
16486:
16487:
16488:
16489: Leikola ym.: Toimenpiteistä ajanmukaisen teknillisen kirjal-
16490: lisuuspalvelun aikaansaamiseksi.
16491:
16492:
16493: E d u s k u n n a 11 e.
16494:
16495: Valtioneuvosto asetti v. 1945 teknillisen Edellä olevaan sekä komiteamietinnön esi-
16496: keskuskirjastokomitean, joka sai työnsä val- tykseen teknillisen kirjallisuuspalvelun pe-
16497: miiksi v. 1947. Komitea esitti perustetta- rustamisesta viitaten ehdotamme kunnioit-
16498: vaksi teknillisen keskuskirjaston sekä teknil- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16499: lisen kirjallisuuspalvelun. Asia on kuitenkin sen,
16500: rauennut. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
16501: Maassamme on kuitenkin välttämätöntä toimenpiteisiin ajanmukaisen teknilli-
16502: järjestää mainittu kirjallisuuspalvelu. Sel- sen kirjallisuuspalvelun aikaansaami-
16503: laista on yritetty järjestää yksityisten seksi maahamme.
16504: seurojen toimesta, mutta mitään yhtenäisesti
16505: suunniteltua palvelua ei ole.
16506: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
16507:
16508: Aare Leikola. Helge Miettunen.
16509: Juho Tenhiälä. Armas Leinonen.
16510: Harras Kyttä. Irma Karvikko.
16511: 371
16512:
16513: VIII,7. - Toiv. al. N:o 137.
16514:
16515:
16516:
16517:
16518: Seppälä ym.: Valtion oppilaitosten tuntiopettajain toimien
16519: vakinaistamisesta.
16520:
16521:
16522: E d u s k u n n a ll e.
16523:
16524: Valtion eri oppilaitoksissa on huomattava Kun jo useita vuosia sitten kävi ilmeiseksi,
16525: osa opetuksesta tuntiopettajien hoidossa. että tuntiopettajien lukumäärä yhä kasvaa
16526: Tuntiopettajien joukossa on suuri määrä sel- ja että puutteellisten ja sekavien säännösten
16527: laisia opettajia, joiden opetustuntimäärä on tilalle oli saatava yhtenäiset määräykset, val-
16528: jatkuvasti vuodesta toiseen niin suuri, että tioneuvosto asetti v. 1951 komitean selvittä-
16529: toimi on heidän päätoimensa. Nämä päätoi- mään tuntiopettajien asemaa ja laatimaan
16530: miset tuntiopettajat ovat työnsä ja vastuunsa ehdotuksen heidän asemansa järjestämisestä.
16531: puolesta itse asiassa ylimääräisiä virkamiehiä Komitea sai työnsä valmiiksi jo toukokuussa
16532: ja läheisesti lehtoreihin ja muihin vakinai- v. 1952, mutta asian hoitamiseksi ei ole ryh-
16533: siin opettajiin verrattavia. Kun oppilas- dytty mihinkään toimenpiteisiin.
16534: määrä viimeksi kuluneina vuosina on varsin- Tuntiopettajien ja valtion välinen oikeus-
16535: kin oppikouluissa, mutta myös muissa valtion suhde on riidattomasti julkisoikeudellinen.
16536: oppilaitoksissa, huomattavasti kasvanut eikä Heidän työnsä on vaativaa ja vastuunalaista,
16537: uusia virkoja ole perustettu, on tuntiopetta- mutta heillä ei silti ole edes valtion tilapäis-
16538: jien ja varsinkin päätoimisten tuntiopetta- ten toimihenkilöiden oikeuksia. Näin ollen
16539: jien merkitys tullut yhä suuremmaksi. esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
16540: Mitä tuntiopettajien asemaan tulee, on kui- täväksi toivomuksen,
16541: tenkin huomattava, että asetus valtion yli-
16542: määräisistä toimenhaitijoista ja tilapäisistä että hallitus kiireellisesti antaisi ase-
16543: toimihenkilöistä ei koske tuntiopettajia. Niin tuksen valtion oppilaitosten tuntiopet-
16544: pää- kuin sivutoimistenkin tuntiopettajien tajista ja ryhtyisi toimenpiteisiin py-
16545: asema on kokonaan järjestämättä. Joitakin syväisten tuntiopettajain toimien va-
16546: säännöksiä heistä on, mutta nekin ovat risti- kinaistamiseksi vuoden 1954 alusta
16547: riitaisia ja hajanaisia, mikä johtunee ainakin lukien.
16548: osittain siitä, että heitä on viiden eri minis-
16549: teriön alaisissa oppilaitoksissa.
16550: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
16551:
16552: Felix Seppälä. Martti Huttunen.
16553: Jussi Lappi-Seppälä. Oskari Lehtonen.
16554: Jaakko Hakala. Reino Ala-Kulju.
16555: Niilo Honkala. Irma Karvikko.
16556: Juho Tenhiälä.
16557: 372
16558:
16559: vm,s. - Toiv. al. N:o 138.
16560:
16561:
16562:
16563:
16564: Tiekso-Isaksson ym.: Korkeakoulujen eri tiedekuntien tut-
16565: kintovaatimuksissa esiintyvän vieraskielisen kirjallisuuden
16566: käännättämisestä suomenkielelle.
16567:
16568:
16569: E d u s kun n alle.
16570:
16571: Helsingin Yliopiston eri tiedekuntien tut- Tällaiseen käytäntöön olisi syytä pyrkiä
16572: kintovaatimuksissa on huoma1Jtavan paljon myös meidän korkeakouluissamme, elleivät
16573: vieraskielistä, lähinnä englannin-, ranskan- opetukselliset syyt vaadi viilttämättömästi
16574: ja sruksankielistä kirjallisuutta. Toisaalta vieraskielistä kirjallisuutta, !kuten on laita
16575: tutkintovaatimuksissa on sangen paljon sel- esim. kielten opiskelijoilla.
16576: laisia kirjoja, joiden paJnokset ovat olleet jo Eri tiedekuntien tutkintovaatimuksissa
16577: useita vuosia loppuunmyytyjä. esiintyvästä suomenkielisestäkin !kirjallisuu-
16578: Runsaaseen vieraskieliseen kirjallisuuteen desta on puutetta läh:im:nä siten, että useiden
16579: perehtyminen lyhyenä tenttiaikana tuottaa kirjojen painokset, kuten edellä jo mainit-
16580: huomattavia vaikeuksia ainrukm approbatur- tiin, ovat olleet jo pitemmän aikaa loppuun
16581: ja vieläpä cum laude-arvosanaakin lukeville. myytyjä. Näin esim. lainopillisen tiedekun-
16582: Mainittakoon, että esim. valtiotieteen kandi- nan loppukuulustelujen approbatur-arvosa-
16583: daatin tutkinnossa on approbatur-arvosanan nan kirjallisuusluettelossa on useiden ainei-
16584: suorittavien lue1Jtava useita englannin-, den tutkintovaatimu:ksissa kirjoja, joita tällä
16585: ranskan- tai saksankielisiä teoksia ainakin hetkellä saa ainoastaan kirjastoista tai van-
16586: seuraavissa aineissa: sosiologia, poliittinen hemmilta opiskelijoilta. Vaikka vaadittavan
16587: historia, kansantaloustiede, tilastotiede ja kirjan sattuisikin lopulta saamaan, joutuvat
16588: !kansainvälinen oikeus. Korkeampien arvosa- opiskelijat kuitenkin kärsimään usein huo-
16589: nojen tutkintovaatimuksissa on sekä valtio- mattavaa ajanhukkaa odottaessaan esim. kir-
16590: tieteellisessä että myös kaikissa muissakin jastosta tarvitsemansa kirjan vapautumista.
16591: tiedekunnissa vieläkin enemmän vieraskie- Tutkintovaatimuksissa esiintyvän vieras-
16592: listä kirjallisuutta. Toisaalta luonnollisesti kielisen kirjallisuuden I'U[ISaslU'kuisuuteen
16593: viera8kielisenkin 'kirjallisuuden esiintymi- samoin kuin suomenkielisenkin kirjallisuuden
16594: sellä tutkintovaatimUJksissa on myönteisiäkin puuttumiseen on syynä se, etteivät kustan-
16595: puolia kielitaitoa ja siten yleissivistystä tajat katso oppikirjojen kääntämisen ja
16596: lisäävänä tekijänä, mutta toisaalta se var- uusien painosten ottamisen loppuunmyy-
16597: masti myös hidastaa opiskelua. Varmaan ei dyistä oppikirjoista 1kannattavan. Näin ollen
16598: · ole harvinaista sekään, että vieraskieliset kir- olisikin tämä epäkohta korjattava valtion
16599: jat jätetään kokonaan lukematta. Eräissä toimesta ja valtion varoilla käännettävä
16600: maissa noudatetaankin vieraskieliseen kirjal- ainakin approbatur- ja cum laude-arvosano-
16601: lisuuteen nähden sellaista käytäntöä, että jen tutkintovaatimuksiin sisältyvä vieraskie-
16602: alempien arvosanojen, kuten approbatur- ja linen kirjallisuus suomenkielelle sekä otet-
16603: cum laude-arvosanojen kirjallisuus on koko- tava loppuunmyydyistä oppiikirjoista riittä-
16604: naan äidinkielistä. Vasta opiskelijan erikois- vän suuret uudet painokset Tämä ,toimen-
16605: tuessa johonkin aineeseen ja suorittaessa pide helpottaisi huomattavasti opiskelijoiden
16606: laudatur-arvosanaa, häneltä vaaditaan pereh- työtä ja lyhentäisi opiskeluaikaa.
16607: tymistä myös vieraskieliseen kirjallisuuteen.
16608: Vni,s. - Tiekso-Isaksson ym. 373
16609:
16610: Edellä esitetym; perusteella esitämme edus- laude-arvosanojen tutkintovaatimuk-
16611: kunnan päätettäväiksi toivomuksen, sissa esiintyvän vieraskielisen kirjal-
16612: lisuuden kääntämiseksi suomenkielelle
16613: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti ja uusien painosten ottamiseksi lop-
16614: toimenpiteisiin korkeakoulujen eri puunmyydyistä oppikirjoista.
16615: tiedekuntien approbatur- ja cum
16616: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
16617:
16618: A-L. Tiekso-Isa.ksson. Mauri Ryömä.
16619: Anna Nevalainen. Irma Torvi.
16620: 374
16621:
16622: VIU,9. - Toiv. al. N: o 139.
16623:
16624: Kaitila ym.: Toimenpiteistä rakennusteknillisen tutkimuksen
16625: ja alan korkeimman opetuksen lisäämiseksi ja tehostami-
16626: seksi.
16627:
16628:
16629: E d u s k u n n a ll e.
16630:
16631: Vuonna 1951 kohosivat maassamme suori- sin mahdollisuuksin ne kuitenkin voivat
16632: tettujen talonrakennustöiden kokonaiskustan- hoitaa vain murto-osan todellisen tarpeen
16633: nukset n. 100 mrd markkaan. Tähän tulevat vaatimista tehtävistä. Tämä puolestaan mer-
16634: lisäksi ne n. 18,5 mrd markkaa, jotka käytet- kitsee sitä, että talonrakennustoimintamme
16635: tiin rakennusten investointiluontoisiin kor- joutuu edelleenkin työskentelemään tarpeet-
16636: jauksiin. Kansantaloutemme käytti toisin toman korkein kustannuksin saamatta tässä
16637: sanoen mainittuna vuotena markkamääräi- suhteessa riittävää apua rakennustutkimuk-
16638: sesti suunnilleen 15% vuotuisen kokonais- selta ja -opetukselta.
16639: tuotantonsa - bruttokansantuotteen - ar- Jos kuitenkin rakennustutkimuksesta ja
16640: vosta uusien talojen rakentamiseen ja jo ole- alan korkeimmasta opetuksesta halutaan
16641: massaolevien rakennusten investointiluontoi- nopeasti ja riittävästi saada kaikki se suuri
16642: siin korjauksiin. Talonrakennuksiin suori- kansantaloudellinen hyöty, jonka se talon-
16643: tetut investoinnit puolestaan olivat hiukan rakennustoiminnallemme pystyisi antamaan,
16644: enemmän kuin puolet kaikista kansantalou- olisi saatava aikaan keskitetty ja nykyistä
16645: dessamille v. 1951 suoritetuista investoin- paljon laajempi toiminta näillä aloilla. Tämä
16646: neista. Useina sodanjälkeisinä vuosina on käynee käytännössä parhaiten päinsä perus-
16647: talonrakennusten osuus ollut meillä sekä tamalla erityinen rakennusalan tutkimuslai-
16648: absoluuttisesti että suhteellisesti suunnilleen tos, johon voitaisiin sijoittaa kaikki raken-
16649: yhtä korkealla tasolla. nusalan tutkimusta varten tarpeelliset eli-
16650: Kun kysymyksessä on näin valtava sektori met. Laitoksen paikaksi soveltuisi ehkä par-
16651: kansantaloutemme toiminnasta, on sitäkin haiten ,Otaniemi. Sitä perustettaessa ei kui-
16652: tähdellisempää kiinnittää vakavaa huomiota tenkaan saataisi tehdä sitä usein toistuvaa
16653: siihen, että talonrakennustoiminta suorite- virhettä, että tällöin laiminlyötäisiin tai unoh-
16654: taan meillä vielä yleisesti ottaen suhteetto- dettaisiin uuden tutkija- ja opettajatyövoi-
16655: man korkein kustannuksin ja siis ka:lliisti. man kasvattaminen samoin kuin tarpeelliset
16656: Näin ollen jo näennäisesti vähäisinkin kus- koneistot ja tutkimusvälineet.
16657: tannusten alentamistoimenpitein voidaan Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
16658: saada aikaan erittäin suuria säästöjä kan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16659: santaloudessa. Näitä säästöjä on ennen muuta muksen,
16660: saavutettavissa rakennustoiminnan rationali-
16661: soimisen ja rakennustekniikan kehittämisen että hallitus, ottaen huomioon m-
16662: avulla. Tämän toiminnan yhtenä tärkeim- kennuskustannusten alentamisen suu-
16663: pänä osana puolestaan on rakennustutkimuk- ren kansantaloudellisen ja sosiaalisen
16664: sen ja käsi kädessä sen kanssa alan korkeim- merkityksen, ryhtyisi kiireellisiin toi-
16665: man opetuksen kehittäminen. menpiteisiin rakennusteknillisen tut-
16666: Melkoiselta osalta rakennustutkimuksesta kimuksen ja alan korkeimman opetuk-
16667: ja kokonaankin sen korkeimman opetuksen sen lisäämiseksi ja tehostamiseksi maas-
16668: kehittämisestä vastaavat maassamme valtion samme lähinnä valtion teknillisen
16669: teknillinen tutkimuslaitos ja teknillinen tutkimuslaitoksen ja teknillisen korkea-
16670: korkeakoulu. Nykyisissä tiloissaan ja nykyi- koulun mahdollisuuksia hyväksi käyt-
16671: täen.
16672: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
16673:
16674: Esa Kaitila. Irma Karvikko. Juho Tenhiälä.
16675: 375
16676:
16677: VIII,1o. - Toiv. al. N:o 140.
16678:
16679:
16680:
16681:
16682: K. Eskola ym.: Kansakoulupohjalla toimivien seminaarien
16683: perustamisesta.
16684:
16685:
16686: E d u s k u n n a 11 e.
16687:
16688: Pätevistä !kansakoulunopettajista on meillä valmistuksessa tä:mä puoli erikoisesti otettava
16689: edelileen puute. Uusien seminaarien perusta- huomioon. Kun meillä on vielä runsaasti
16690: minen on senvuoksi läihitulevaisuudessa vält- paikkakuntia, joissa opintielle kykenevillä ei
16691: tämätöntä, sillä se väliailkainen opettajien ole tilaisuutta jatkaa opintojansa oppikoulu-
16692: valmistus, mikä nyt on järjestetty ja on linjalla, niin senkin vuoksi olisi näille maa-
16693: järjestelyn aJ1aisena, ei voi tyydyttää pysy- seudun lahjakkaimmille turvattava mm. mah-
16694: väisesti opettajatarvetta. Väliaikainen opet- dollisuus vaJlmistua kansakoulunopettajiksi
16695: tajain valmistus on järjestetty ylioppiLaspoh- omaan ympäristöönsä.
16696: jalla tapahtuva:ksi, mikä ilieneeikin väliaikai- E.dellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
16697: sena toimenpiteenä perusteltavissa, mutta dotamme eduskunnan hyväksyttävä!ksi toivo-
16698: kun 'ajatellaan pysyväisiä seminaareja, niin muksen,
16699: niitä olisi perustettava myös kansa:koulupoh-
16700: jalle. Kolkemus on osoittanut, että ikansakou- että hallitus kiinnittäisi huomiota
16701: lupohjaJ,la olevista seminaareista valmistuvat uusien pysyväisten kansakoulunopetta--
16702: opettajat soveltuvat varsinkin maaseuduLle, jaseminaarien perustamisessa siihen,
16703: mistä he ovat YJleensä lähtöi.sinkin, erittäin että myös kansakoulupohjalla olevia
16704: hyvin, ja kun nimenomaan maaseudulla on seminaareja saataisiin maahamme riit-
16705: puute pätevistä opettajista, olisi opettajain tävästi.
16706: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
16707:
16708: Kusti Eskola. Eeli Erkkilä.
16709: Aaro Kauppi. Eino Rytinki.
16710: Toivo H. Kinnunen. Kerttu Saalasti.
16711: Viljami Kalliokoski. M. 0. Lahtela.
16712: 376
16713:
16714: VIII,u. - Toiv. al. N:o 141.
16715:
16716:
16717:
16718:
16719: Stenberg ym.: Valtion uuden lastentarhanopettajaseminaarin
16720: perustamisesta.
16721:
16722:
16723: E d u s ik u n n a H e.
16724:
16725: Vuoden 1947 'Valtiopäivill.ä, maaiJ.iskuussa mystä. T'Oimi!k:unta on kiinnittänyt !huomiota
16726: 1948, eduskunta päätti erään a!loitteen joh- 1) iastentalilianopettajapuutteeseen, 2) nylkyi-
16727: dosta hYJVäksyä toivomu!ksen, ,että !hallitus seen opettajien valmistukseen meill.ä verrat-
16728: ryhtyisi ikiireeNisiin toilmenpiteisiin pätevien tuna Skandina~Vian maihin sekä 3) suunnitel-
16729: ·lastentarhanopettajien lisäämiseksi perusta- maan iastentarhanopettajien valmistuksen li-
16730: malla uuden va1tion yllä-pitämän lastentarha- säämiseen.
16731: seminaarin". Eduskunnan iausumasta toivo- Mietinnössään, jonlka toimikunta antoi tou-
16732: muksesta on !kulunut viisi vuotta, mutta lhalli- kokuussa samana vuonna, toimiikunta totesi
16733: tulksen ta:h.O'lta ei !l;i'et'tä'Västi ole ryihdytty mi- ensimmäisen kohdan suhteen, että lasten-
16734: hin!kään toimelllpiteisiin asian toteuttamiseksi. tarhanopettajia tarvitaan vuosittain jatku-
16735: Tosin sosiaalilministeriön talholta ehdotettiin vasti 106 sekä kertalkaikkisena lisänä 88. Ver-
16736: jo seuraavan vuoden tu'lo- ja menoarvioon tailussa Skandinavian mailhin todettiin, että
16737: määrärahaa tätä tarkoitusta varten, mutta Ruotsissa on 7 lastentarhanopettajaseminaa-
16738: hallitus ei sitä esitykseensä ottanut. ria, valmistus 200 opettajaa vuodessa, Nor-
16739: Sekä kaupunkien että maalaiSikuntien las- jassa 3 - tarkastaja Aune Ståhlbergin tieto-
16740: tensuoj·eluviranomaisten ja muiden lasten- jen mukaan 4 -valmistus 60 opettajaa vuo-
16741: suojelutyöntekijäin 'keskuud~sa on asia kui- dessa, sekä Tanskassa 7, valmistus 250 opetta-
16742: •tel1'kin tullut käytännössä jatkuvasti esil'le, jaa. Näin ollen Suomi on siis paljon jäljessä
16743: sillä uusien lastental'lhojen perustaminen siel- näistä maista. Opetta:javahnistuksen suhteen
16744: •läkään, missä silile muutoin o'lisi edellytykset vastaisuudessa toimikunta tuli seuraavaan tu-
16745: ja lkip·eä tarve, ei dle mahdollista, kun ei edes lokseen:
16746: laitdk:sen johtoon ole saatavissa iastentar'ha-
16747: Vuosittain
16748: lroulutuksen saanutta heniki·löä.
16749: Lastentarhanopettajakoulutus ei o'le seu- Ebeneserkoti, Helsinki
16750: rannut aikaansa. Me~l1ä toimii edeUeenkin suomenkielinen ja ruotsinkieli-
16751: yiksi ainoa lastentarhaseminaari, Ebeneser- nen valmistus . . .......... . 30 opett.
16752: koti, 'joHa on tosin nykyisin lisäosasto Jyoväs- ,JyväSkylän Kasvatusopillinen lror-
16753: kylän Kasvatusopillisen lko:rkealkoulun yhtey- ·keakoulu ................... . 10
16754: dessä. Tämä seminaar.i on 60 vu'Otta vanha. 4 perustettavaa valtion seminaaria: "
16755: On seLvää, ettei yksi seminaari, jolk:a 60 ;vuotta Tampere 25 oppilasta ....... . 12
16756: sitten kykeni tyydyttämään lastentarhojen Turku 40 , ....... . "
16757: 20
16758: opettwjatarpeen, voi nykyäloissa tuottaa tar- Helsinlki 40 , ....... . "
16759: 20
16760: peeksi opettajia vielä sit'te:nlkään, vai!kka siHe Vaasa, Kuopio tai Lruhti 20 opp. "
16761: 10
16762: on perustettu lisäosasto, joka valmistaa noin "
16763: ----------------
16764: 10 opettajaa vu'Od~sa. ,Päälkaupurrki Y'kBi- Ylhteensä 102 opett.
16765: nään ikorjaa jo suurin piirtein s'eminaarin
16766: koko sadon", 'lausuu lastensuojelutyön asian- Awioirtu lkertakaikkinen vajaus, 80-90 opet-
16767: tuntija, ta:rlkastaja Aune Stå:Mberg asiasta. tajaa, olisi pyrittävä ·poistamaan tilapäiBluon-
16768: Lastensuojelutyön keSkusliitto on myös toisella kurssilroulutu!ksella.
16769: !kiinnittänyt !huomiota asian tär!k:eyteen ja Käytännöllinen lastentarhanopettajatarve
16770: asettanut h~lmikuussa 1951 toimikunnan tut- on vienyt mm. Tampereella lastensuojelu[au-
16771: kimaan iastentarhanopet!l;ajain lroulutuskysy- tarkunnan toiminnan siilhen, että se on ryih-
16772: VIII,u.- Stenberg ym. 377
16773:
16774: tynyt jo suunnittelemaan lastentarhanopet. hanitukselle, ei oHut malhdo'Hisuuksia semi-
16775: tajaseminaarin perustamista sinne. Mahdolli- naarin perustamiselle, niin nyt on. Se on
16776: suudet seminaarin perustamiselle ja toimin- Tampereen !kaupungin taiholta osoitettu. Ken-
16777: nalle ovatlkin O'lemassa, !koska kaupunki on lu- ties muissa !kaupungeissa löytyy vielä parem-
16778: vannut siiJ.le toimipaikan ja useat [astenseimet pia ma!hdoUisuuksia. Kasvat'tajien kasvatta-
16779: ja -tar'hat luovat mahdollisuuden käytännölli~ minen kansamme nuorimma:lle polve~le on
16780: seHe iharjoittelutyöUe. Opettajavoimista ei tehtävä, 'jota valtiovaUalta odotetaan. Yhden-
16781: myöSkään li'ene siellä puutetta. Tästä johtuu, kin lastentarhanopettajaseminaarin perusta-
16782: että viimeaikoina on lastensuojelutyötä har- misen lylkikääminen vuodesta toiseen on val-
16783: rastavien piireissä yksimielisesti hyväJksytty tiotaloudessa liian mitätön siirto, ja muuta
16784: ajatus, että ensimmäinen iJ.astentarhanorpet- tarvetta siihen ei ole.
16785: tajaseminaari oliSi perustettava TamP'ereelle. Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
16786: Tälle lk:annaile on asettunut myös edell.ä mai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäJvälksi toivo-
16787: nittu Lastensuoj-elun kesllrnsliiton asettama muksen,
16788: toimikunta.
16789: Asian ratJkaisun kannalta ei ole mieles- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
16790: tämme tärkeää, missä tulisi ensimmäinen val- toimenpiteisiin pätevien lastentarhan-
16791: tion 1astentarlhanopettajaseminaari oiemaan. opettajien lisäämiseksi perustamalla
16792: Tärkeintä on, että lopultakin edes yksi sellai- uuden valtion ylläpitämän lastentar-
16793: nen maa!hamm~ saadaan. Jos vuonna 1948, hanopettajaseminaarin.
16794: joUoin eduskunta lausui asiasta toivomuksen
16795: Helsingissä 13 päirväm.ä helmikuuta 1953.
16796:
16797:
16798: Elli Stenberg. Toivo Kujala.
16799: Irma Torvi. Hannes Tauriainen.
16800: Judit Nederström-Lunden. Eino Rannikkoluoto.
16801: Paavo Aitio. Toivo Niiranen.
16802: Eino Tainio.
16803:
16804:
16805:
16806:
16807: 48
16808: 378
16809:
16810: VIII,12. - Toiv. a.l. N:o 142.
16811:
16812:
16813:
16814: Ala-Kulju ym..: Seminaarin ja siihen yhdistetyn talousopet-
16815: tajain valmistuslaitoksen perustamisesta Etelä-Pohjan-
16816: maalle.
16817:
16818:
16819: Eduskunnalle.
16820:
16821: Kansakoulunopettajain valmistuslaitosten mattavan paljon oppilaita maan kansakoulu-
16822: kehittämiseen on viime vuosina kiinnitetty pohjaisissa seminaareissa.
16823: suurta huomiota. Maahamme on perustettu Järkevään ja oikeudenmukaiseen koulu-
16824: kaksi uutta seminaaria, toinen pohjoisinta politiikkaan pitäisi kuulua, että myös se maa-
16825: Suomea varten Kemijärvelle, toinen Pohjois- kunta, Etelä-Pohjanmaa, jonka nuoriso eri-
16826: Karjalan tarpeita varten Joensuuhun, ja Itä- koisesti on osoittanut innostusta opettaja-
16827: Suomen seminaari on sijoitettu Savonlinnaan. uraan, saisi oman opettajain valmistuslaitok-
16828: Erittäin suuren opettajavajauksen nopeaa sensa, vallankin kun yleisesti on tunnus-
16829: poistamista silmällä pitäen on lisäksi perus- tettu eteläpohjalaisen opettaja-aineksen ole-
16830: tettu väliaikaiset opettajakorkeakoulut Hel- van hyvää, tehtävässään pysyvää ja onnistu-
16831: sinkiin, Turkuun ja äskettäin annetulla pää- nutta.
16832: töksellä Ouluun. Lisäksi on muitakin toimen- Koska kansakoulujen opettajavajaus on
16833: piteitä suoritettu opettajain valmistuslaitos- edelleen suuri, olisi yksi seminaari vielä vält-
16834: ten kehittämiseksi. Täten ovat maan eri seu- tämätön ja tekisi tarpeettomaksi entisten se-
16835: dut saaneet varsin tasapuolisesti opettajain minaarien liiallisen laajentamisen, mikä opet-
16836: valmistuslaitoksensa lukuunottamatta Etelä- tajakasvatuksenkaali kannalta ei liene suota-
16837: Pohjanmaata ja eteläistä osaa Keski-Pohjan- vaa. Kun myöskin kansakoulujen jatkokoulu
16838: maata, jotka ovat täysin vailla kaikkia opet- pyritään muodostamaan entistä enemmän
16839: tajain valmistuslaitoksia. ammatilliseksi, voitaisiin Etelä-Pohjanmaalle
16840: Etelä-Pohjanmaa kuitenkin on lähettänyt perustettavaan seminaariin liittää opettajain
16841: hyvin runsaasti oppilaita maan muissa osissa valmistus tätä näkökohtaa silmällä pitäen,
16842: sijaitseviin seminaareihin. Kun suomenkieli- erikoisesti talousopettajain valmistuslinja.
16843: sissa seminaareissa lukuvuonna 1951-52 Etelä-Pohjanmaalta voitaisiin, sen liikenne-
16844: opiskeli kaikkiaan 1,617 oppilasta, oli niistä keskuksesta Seinäjoelta, saada aluksi tilapäi-
16845: Etelä-Pohjanmaalta kotoisin olevia 183. Eri- sesti käyttöön seminaaria varten tarvittavat
16846: koisesti on miesoppilaita lähtenyt runsaasti tilat Törnävän kartanosta.
16847: Etelä-Pohjanmaalta opettajauralle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16848: Kun edellä mainitussa maakunnassa on 28 nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
16849: oppikoulua, joista 22 on varsinaisella maa- muksen,
16850: seudulla, olisi näistä kouluista erikoisen run-
16851: saasti saatavissa oppilaita opettajain valmis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16852: tuslaitoksiin ja sitäkin enemmän, jos koulun- seminaarin ja siihen yhdistetyn talous-
16853: käynti voisi tapahtua omassa maakunnassa opettajain valmis.tuslaitoksen perusta-
16854: ja niin ollen kustannukset jäisivät kohtuul- miseksi Etelä-Pohjanmaalle.
16855: lisiksi. Etelä-Pohjanmaalta on myöskin huo-
16856: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
16857:
16858: Reino Ala-Kulju. Erkki Koivisto. Jaakko Hakala..
16859: J oha.nnes Wirtanen. Arvi Ahmavaara.. Helena Virkki.
16860: M. 0. Lahtela. Urho Kähönen. Kustaa Tiitu.
16861: Eero Saari. Eino Rytinki. Nestori Kaasalainen.
16862: 379
16863:
16864: VII1,13. - Toiv. al. N:o 143.
16865:
16866:
16867:
16868:
16869: Kulovaara ym.: Jyväskylän Kasvatusopillisen Korkeakoulun
16870: ja seminaarien harjoituskoulujen opettajien palkkauksen
16871: järjestämisestä.
16872:
16873:
16874: E d u s k u n n a 11 e.
16875:
16876: Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun probatur-arvosana, käytännöllinen kokemus
16877: ja seminaarien harjoituskouluissa on jatku- ja opettajanäytteet. Heidän työnsä on saman-
16878: vasti avoinna opettajien virkoja, joita ei kaltaista julkista toimintaa kuin normaali-
16879: ole voitu täyttää, koska päteviä hakijoita lyseoiden opettajien, mikä tekee sen tavalli-
16880: ei ole ilmaantunut. Se, että näihin koului- sen kansakoulunopettajan työtä paljon ras-
16881: hin ei enää saada uusia opettajia, johtuu kaammaksi.
16882: siitä, että niiden palkkaus on huomattavasti Nykyiseen tilanteeseen voidaan saada pa-
16883: alapuolella opettajien yleisen palkkatason. rannus siten, että harjoituskoulunopettajain
16884: Niinpä kaupungit, joissa on harjoituskou- palkkausta parannetaan tavalla, jota sekä
16885: luja, maksavat kansakoulunopettajilleen pa- heidän järjestönsä että kouluhallitus ovat
16886: rempaa palkkaa kuin harjoituskoulunopet- ehdottaneet. Sen mukaan kaikki harjoitus-
16887: tajille maksetaan, mistä on seurauksena, että koulunopettajat olisi siirrettävä palkkaus-
16888: harjoituskouluista siirtyy jatkuvasti opetta- luokkaan, joka on yhtä alempi kuin nuorem-
16889: jia kaupunkien kansakouluihin. Aikaisem- pien lehtorien palkkausluokka; heille olisi
16890: pina vuosina sen sijaan harjoituskouluissa myönnettävä 10 palvelusvuoden jälkeen palk-
16891: oli suhteellisesti paremmat palkat, mistä joh- kausluokan korotus, kuten lehtoreillekin
16892: tui, että kaupunkien opettajat pyrkivät har- myönnetään; heidän opetusvelvollisuutensa
16893: joituskouluihin, ja kun kilpailu oli ankara, olisi alennettava 26 viikkotunniksi ja yli-
16894: niin harjoituskoulut saivat parasta opettaja- opettajille olisi ylituntien avulla annettava
16895: ainesta, mikä onkin koululaitoksemme edun korvaus yliopettajan tehtäväin hoitamisesta.
16896: mukaista, sillä harjoituskoulunopettajain ta- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
16897: sosta riippuu huomattavassa määrässä, mil- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
16898: laiseksi muodostuu maan kansakoulunopetta-
16899: jain ammattitaito. Sitä, että harjoituskou- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
16900: lunopettajat saavat huonompaa palkkaa kuin toimenpiteisiin Jyväskylän Kasvatus-
16901: kaupunkien kansakoulunopettajat, on pidet- opillisen Korkeakoulun ja seminaarien
16902: tävä kohtuuttomana sen vuoksi, että harjoi- harjoituskoulujen opettajain palk-
16903: tuskoulunopettajilta vaaditaan suurempaa kauksen järjestämiseksi tavalla, joka
16904: pätevyyttä. Heillä pitää olla kansakoulun- turvaa päteväin opettajain saamisen
16905: opettajatutkinnon lisäksi kolmessa pedagogi- näihin opetuslaitoksiin.
16906: sessa aineessa suoritettu yliopistollinen ap-
16907: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
16908:
16909: Urho Kulovaara.. Ja.akko Hakala. Vappu Heinonen.
16910: Armas Leinonen. Niilo Honkala. Erkki Koivisto.
16911: Aino Malkamäki. Paavo Aitio. A. Simonen.
16912: 380
16913:
16914: Vlfi,H. - Toiv. al. N:o 144.
16915:
16916:
16917:
16918:
16919: Kalliokoski ym..: Toimenpiteistä miesseminaarin perustami-
16920: seksi Keski-Pohjanmaalle.
16921:
16922:
16923: E d u s k u n n a ll e.
16924:
16925: Niinkuin tunnettua, on kansakouluissamme Aikaisemmin perustetut suomenkieliset
16926: ankara puute pätevistä opettajista, erityisesti seminaarit ovat Raumalla, Hämeenlinnassa,
16927: miesopettajista. Tämä puute kohdistuu ki- Heinolassa, Savonlinnassa, Joensuussa, Ka-
16928: peimpänä Pohjois-Suomeen, vaikka ei enää jaanissa, Kemijärvellä, Torniossa ja Raa-
16929: aivan sen pohjoisimpaan osaan. Kansakou- hessa. Kuten huomataan, ei Keski- eikä
16930: lunopettajien valmistamiseksi on perustettu Etelä-Pohjanmaalla ole yhtään suomenkielistä
16931: lisää seminaareja ja väliaikaisia opettaja- seminaaria, vaikka tällä alueella, erityisesti
16932: korkeakouluja. Viimeksi mainitut, jotka to- Keski-Pohjanmaalla, niin hyvin Oulun kuin
16933: sin voivat lyhyessä ajassa valmistaa suuren Vaasan lääninkin puoleisissa kunnissa, on
16934: määrän opettajia, saavat kyllä riittävästi mitä suurin puute nimenomaan miesopetta-
16935: naisylioppilaita opiskelijoikseen, mutta sitä- jista. Kun Keski-Pohjanmaalla ainakin tois-
16936: vastoin miesoppilaiden saanti kansakoulun- taiseksi on oppikouluja suhteellisen vähän,
16937: opettajan alalle on ollut huomattavasti hei- olisi kansakoulupohjaiseen miesseminaariin
16938: kompaa siitäkin huolimatta, että poikkeuk- tulemassa omasta maakunnasta runsaasti lah-
16939: sellisessa valmistuksessa heille on tarjottu mo- jakasta miesainesta, jolla muuten ei ole tilai-
16940: nia helpotuksia. Sen tähden opettajakorkea- suutta kansakoulua korkeampaan opilliseen
16941: koulut eivät kykene poistamaan miesopetta- sivistykseen. Näistä syistä näyttäisi uuden
16942: jien puutetta, ei ainakaan kohtuullisen ajan kansakoulupohjaisen miesseminaarin sijoitta-
16943: kuluessa. Sitävastoin kansankoulupohjaisiin minen Keski-Pohjanmaalle, esim. Kokkolaan,
16944: miesseminaareihin on ollut lahjakkaita haki- hyvin tarkoituksenmukaiselta.
16945: joita runsaasti tarjolla. Miesopettajien val- Edellä lausutun perusteella esitämme kun-
16946: mistusta voitaisiinkin helposti lisätä perusta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16947: malla uusi kansakoulupohjainen miessemi- muksen,
16948: naari.
16949: Uuden miesseminaarin perustamiseen on että hallitus kiireellisesti selvityt-
16950: vielä lisäksi erityinen syy, koska eduskunnan täisi kysymyksen miesseminaarin pe-
16951: äskettäin hyväksymän lain mukaan Kajaanin rustamisesta Keski-Pohjanmaalle ja
16952: seminaarin toinen miesosasto on muutettava antaisi siitä ensi Wassa esityksen
16953: naisosastoksi. Eduskunnalle.
16954: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
16955:
16956: Viljami Kalliokoski. Kusti Eskola.
16957: Yrjö Hautala. Eeli Erkkilä.
16958: Kerttu Saalasti. Niilo Ryhtä.
16959: 381
16960:
16961: VIII,15, - Toiv. al. N:o 145.
16962:
16963:
16964:
16965:
16966: Ala-Kulju ym.: Määrärahasta normaalilyseoiden opettajako-
16967: kelaiden stipendejä varten.
16968:
16969:
16970: Eduskunnalle.
16971:
16972: Maamme oppikoululaitoksen pahimpiin 1,200,000 markkaa. Kun ottaa huomioon op-
16973: epäkohtiin tällä hetkellä kuuluu vuosi vuo- pikoulujen lukumäärän jatkuvan lisääntymi-
16974: delta yhä lisääntynyt pätevien opettajien sen - opettajia on nyt runsaasti yli 4,000
16975: puute. Syyt tähän ovat moninaiset, mutta - ja sen, että maaseudun koulut lähinnä
16976: viime aikoina on selvästi havaittavana ollut joutuvat kärsimään pätevien opettajien puut-
16977: sekin, että yliopistosta valmistuneet filosofian teesta, olisi yleisen edun kannalta aivan vält-
16978: kandidaadit, jotka enimmältä osalta ovat tämätöntä vieläkin korottaa tähän tarkoituk-
16979: opiskelleet velaksi, joutuvat sen jälkeen val- seen varattua määrärahaa. Siten osaltaan
16980: mistuakseen oppikoulun opettajiksi suoritta- poistettaisiin sitä estettä, minkä taloudelliset
16981: maan vuoden palkattoman harjoittelun nor- syyt oppikoulunopettajan uralle aikoville
16982: maalilyseoissa. Moni on tätä välttääkseen ha- muodostavat, ja siten saataisiin lahjakkaita
16983: keutunut ansiotyöhön ja niin jättänyt suun- nuoria nykyistä enemmän antautumaan tälle
16984: nittelemansa opettajauran ehkä ainiaaksi. alalle. Riittävien stipendien saannin toivo
16985: Yhteiskunta ei sanottavasti ole voinut tukea turvaisi monelle vähävaraiselle lukuvuoden
16986: opettajiksi aikovia. Vuoden 1873 laissa oli opettajaharjoittelun mahdollisuuden.
16987: määrätty, että vuosittain oli heitä varten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16988: jaettava 7,200 silloista markkaa ns. auskul- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
16989: toimisstipendeinä. Oppikoululaitoksen laa- muksen,
16990: jentumisen takia summa nostettiin vuonna
16991: 1911 16,000 markaksi. Tähän verrattuna ja että hallitus ottaisi vuoden 1954
16992: nykyiset olosuhteet huomioon ottaen jaetta- tulo- ja menoarvioesitykseen 2,000,000
16993: vana pitäisi olla n. 3 milj. markkaa. Kulu- markan määrärahan normaaWyseoiden
16994: van vuoden talousarviossa summa on opettajakokelaiden stipendejä varten.
16995: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
16996:
16997: Reino Ala-Kulju. Martti Huttunen.
16998: Niilo Honkala. J. Wirtanen.
16999: Aune Innala.
17000: 382
17001:
17002: Vfil,16, - Toiv. al. N:o 146.
17003:
17004:
17005:
17006:
17007: Nevalainen ym.: Määrärahasta stipendeiksi normaalilyseoihin
17008: auskultoimaan pyrkiville.
17009:
17010:
17011: E d u s k u n n a ll e.
17012:
17013: Epäpätevien opettajien lukumäärä oppi- sinkin maaseudun kouluissa työskenteleville
17014: kouluissamme on viime vuosina huolestutta- opettajille tuottaa auskultoimisen ajaksi toi-
17015: vaBti lisääntynyt. Oppikoulujen opettaja- mensa jättäminen monasti miltei ylipääse-
17016: pulaa käsittelevän komitean tutkimusten mättömiä taloudellisia vaikeuksia. Nykyisin
17017: mUJkaan oli syyslukukaudella 1949 opettajien myönnetyt auskultoimis-stipendit ovat aivan
17018: lukumäärä 5,055, joista epäpäteviä 1948 eli liian pieniä, 2,000-4,000 mk, mel'lkitäkseen
17019: 38.6 %. Siis runsaasti kolmannes. paljonkaan auskultoinnin opettajille aiheut-
17020: Epäpätevien opettajien joukossa on, paitsi tamissa kustannuksissa. Sitäpaitsi ei auskul-
17021: sellaisia, joilla ei ole mitään erikoisvalmen- toija etukäteen tiedä, onko hänellä mahdol-
17022: nusta opettajatehtäväänsä, myös jouklko sel- lisuutta saada pientäkään apurahaa. Siksi
17023: laisia opettajia, joilla on virkansa hoitami- olisikin tarkoituksenmukaista tehdä stipen-
17024: seen tarvittava erikoispätevyys, mutta joilta dit suuruudeltaan edes jossaikiJ1 määrin aus-
17025: puuttuu auskultointi ja opetusnäytteet. kultoimiskustannuksia vastaaviksi sekä julis-
17026: Mainitun oppikoulujen opettajapulaa käsi- taa ne etukäteen haettaviksi. Ausikultoija
17027: telleen komitean antamien tietojen mukaan voisi silloin järjestää taloudelliset asiansa
17028: oli syyslukukaudella 1949 tällaisia opettajia apurahan huomioiden. Stipendihakemuksia
17029: 762. Auskultanttien lU!kumäärä on sen jä:l- käsiteltäessä, joJllka tehtävän yliopettaja-
17030: keen kyllä jonkin verran lisääntynyt, mutta :kunta mainitun komitean mukaan voisi suo-
17031: uusien oppikoulujen ja rinnakkaisludkkien rittaa, olisi otettava huomioon ha:kijan varal-
17032: perustamisen kautta on myös opettajatarve lisuus, perhesuhteet ja asuinpa~ka.
17033: huomattavasti lisääntynyt. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
17034: Nyt epäpätevien joukkoon laskettavat, eduskunnalle hyväksyttäväksi toivomuksen,
17035: opettajatoimeensa erikoisvalmennuksen saa-
17036: neet opettajat, joilta puuttuu auskultointi että hallitus ottaisi vuoden 1954
17037: ja opettajanäytteet, voisivat verrattain lyhy- tulo- ja menoarvioesitykseen 10,000,000
17038: essä ajassa, kahdessa luikukaudessa, eräät markan määrärahan hakemuksen
17039: vain kolmessa kuukaudessa, saada täyden perusteella jaettaviksi stipendeiksi
17040: pätevyyden, joka para:ntaisi heidän palkka- normaalilyseoihin auskultoimaan pyr-
17041: etujaan, tekisi mruhdolliseksi vaJkinaisen viran kiville ottamalla huomioon heidän
17042: saamisen ja olisi muuteJllkin omiaan sito- varallisuusasteensa, perhesuhteensa ja
17043: maan heidät pysyvästi koululaitoksen palve- asuinpaikkansa.
17044: lukseen. Vähävaraisille, perheellisille ja var-
17045: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
17046:
17047: Anna Nevalainen. Eino Tainio.
17048: Paavo Aitio. J. Mustonen.
17049: V. Puumalainen. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
17050: Judit Nederström-Lunden.
17051: 383
17052:
17053: Vlll, 11. - Toiv. a.l. N: o 147.
17054:
17055:
17056:
17057:
17058: Ala-Xulju ym.: Määrärahasta tyttölyseoiden yhden uusien
17059: vieraiden kielten nuoremman lehtorin viran muuttami-
17060: seksi vanhemman lehtorin viraksi.
17061:
17062:
17063: E d u s kun n a B e.
17064:
17065: Valtion tyttökoulujen ja tyttölyseoiden vie- kään ei voida väittää, että kielten opettajille
17066: raiden uusien kielten opettajat ovat vuosi- asetetut kelpoisuusvaatimukset olisivat pie-
17067: kymmeniä olleet huonommassa asemassa kuin nemmät kuin muiden lukuaineiden opet-
17068: mainittujen koulujen useimpien muiden luku- tajien, jotka ovat vanhemman lehtorin vir-
17069: aineiden opettajat ja myös huonommassa ase- kojen haltijoita. Pikemminkin on asianlaita
17070: massa kuin vastaavien aineiden opettajat niin, että kieltenopettajien yliopistollinen
17071: muissa oppikouluissa. Vasta vuonna 1944 valmistus vaatii pakollisten ulkomaisten opin-
17072: tyttökoulujen vieraiden kielten opettajat tomatkojen vuoksi enemmän kustannuksia
17073: saivat saman aseman kuin näiden koulujen ja aikaa kuin monen muun lukuaineen opet-
17074: muut lukuaineiden opettajat. Sen sijaan tajan valmistus. Näin ollen täytynee pitää
17075: tyttölyseoiden vieraiden uusien kielten ja epäoikeudenmukaisena, että tyttölyseoiden po.
17076: osittain toisen kotimaisen kielen opettajat kielten opettajat, joiden edustamat aineet
17077: ovat yhä edelleen huonommassa asemassa viime aikoina ovat tulleet entistä tärkeäm-
17078: kuin samojen aineiden opettajat muissa yli- miksi, yhä edelleen ovat huonommassa ase-
17079: opistoon johtavissa oppikouluissa. Tyttö- massa kuin muiden lukuaineiden opettajat.
17080: lyseoissa näiden aineiden virat ovat vieläkin Tämä nurja asiaintila johtuu siitä, että 9-
17081: jääneet nuoremman lehtorin viroiksi, vaikka luokkaisiin tyttölyseoihin on aikanaan perus-
17082: samojen aineiden virat niissä kouluissa - tettu vain 6 vanhemman lehtorin virkaa
17083: klassillisissa lyseoissa, linjajakoisissa lyseoissa (kaksoistyttölyseoihin 8), kun sitävastoin 8-
17084: ja Helsingin tyttölukiossa - joissa ne al- luokkaisissa klassillisissa lyseoissa sekä 8- että
17085: kuaan olivat nuoremman lehtorin virkoja, vieläpä 6-luokkaisissa linjajakoisissa lyseoissa
17086: on jo muutettu vanhemman lehtorin viroiksi ja yhteislyseoissa niitä on 7 (kaksoislyseoissa
17087: (asetukset 16/9 1913, 4/2 1919 ja 29/11937). 9). Tästä tyttölyseoiden vanhemman lehto-
17088: Tällainen asiaintila on jo kauan herättänyt rin virkojen vähälukuisuudesta johtuu, että
17089: tyytymättömyyttä mainittujen kielten opet- näiden koulujen toisen kotimaisen kielen ja
17090: tajissa. Epäoikeudenmukaisena täytyykin uusien vieraiden kielten kolmesta virasta
17091: pitää, että mm. klassillisissa lyseoissa jo vuo- vain yksi on ollut vanhemman lehtorin virka,
17092: desta 1913 1ähtien po. kielten opettajat ovat kun sen sijaan muissa täysiluokkaisissa kou-
17093: vanhemman lehtorin viran haltijoita, vaikka luissa niitä on kaksi. Tästä epäoikeudenmu-
17094: näiden ei tarvitse, kuten tyttölyseoiden vas- kaisesta asiaintilasta johtuu mm. se, että ko.
17095: taavien aineiden opettajien, jotka ovat nuo- virat ovat useissa kouluissa jääneet täyttä-
17096: rempia lehtoreita, valmistaa oppilaitaan suo- mättä ja epäpätevien viransijaisten hoitoon
17097: rittamaan ylioppilastutkinnon pakollista vie- vuosikausiksi. Kouluhallitus onkin tehnyt
17098: raan kielen koetta. Asiallisena ei myöskään useita esityksiä epäkohdan korjaamiseksi.
17099: voida pitää, että tyttölyseossa joku vanhem- Jotta tyttölyseoiden toisen kotimaisen kie-
17100: man lehtorin viran haltija, kuten nykyisen len ja uusien vieraiden kielten virat voitaisiin
17101: järjestelmän vallitessa tapahtuu, suorittaa järjestää niin, että näiden haltijat tulisivat
17102: suurimman osan opetusvelvollisuudestaan heidän työtään, vastuutaan ja pätevyyttään
17103: keskikoulun asteella kielten opettajan sa- vastaavaan asemaan, olisi välttämätöntä
17104: massa koulussa nuorempana lehtorina opet- muuttaa tyttölyseoiden yksi nuoremman leh-
17105: taessa pääasiallisesti lukion asteella. Myös- torin virka vanhemman lehtorin viraksi. Täl-
17106: 384 VIII, 1 7. - Tyttölyseot,
17107:
17108:
17109: löin näissä kouluissa sekä toisen kotimaisen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17110: kielen opettaja että yksi uusien vieraiden vomuksen,
17111: kielten opettaja tulisivat olemaan vanhemman
17112: lehtorin viran haltijoita. että hallitus ottaisi vuoden 1954
17113: Koska täysiluokkaisia tyttölyseoita on tulo- ja menoarvioesitykseen 1,385,280
17114: kaikkiaan vain 16, ovat kokonaiskustannuk- markan määrärahan tyttölyseoiden yh-
17115: set edellä mainittujen virkojen järjestelystä den uusien vieraiden kielten ( vast.
17116: verrattain vähäiset, 1,385,280 mk indeksi- toisen kotimaisen kielen) nuoremman
17117: lisineen vuodessa. lehtorin viran muuttamiseksi vanhem-
17118: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- man lehtorin viraksi.
17119: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
17120:
17121: Reino Ala-Kulju. Aune Innala.
17122: Urho Saariaho. Johannes Wirtanen.
17123: Felix Seppälä. Juho Heitto.
17124: Jaakko Hakala. Hugo Nuorsaari.
17125: 885
17126:
17127: vm,lB. - Toiv. al. N':o 148.
17128: Tiekso-Isaksson ym.: Muonion yhteiskoulun ottamisesta val-
17129: tion haltuun.
17130: Eduskunnalle.
17131: Länsi-Lapin pohjoisin oppikoulu, Muonion on todettu tarkastuksissa liian pieniksi ja liian
17132: yhteiskoulu, toimii tällä hetkellä erittäin mataliksi. Mitään erikoisluokkia ei koululla
17133: suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Maini- ole. Voimistelu- ja poikien käsityötunnit
17134: tun koulun perustamiseen myönsi valtioneu- pidetään kansakoululla ja kotitaloustunnit
17135: vosto luvan elokuun 12 päivänä 1948, mitä asianomaisen opettajan asunnossa, jonne
17136: päätöstä tervehdittiin erittäin suurella tyydy- kouluparakeista on kahden kilometrin matka.
17137: tyksellä Torniojokilaakson pohjoisimmissa On selvää, että tällaisissa olosuhteissa on
17138: kunnissa. Yhteiskoulu, jonka omistaa Muo- mahdoton ajanoloon toimia. Kylmät ja ah-
17139: nion kunta, pääsi aloittamaan toimintansa jo taat parakkihuoneet ja yksityisasunnot muo-
17140: syyslukukaudella 1948. Koulun perustamisella dostuvat vaaraksi oppilaiden terveydellekin.
17141: ja sen jatkuvana toiminnalla on ensiarvoisen Oman koulutalon rakentaminen on oppilas-
17142: tärkeä merkitys, koska siten näiden seutujen määrän jatkuvasti kasvaessa tullut ajankoh-
17143: asukkaille avautuivat paremmat mahdollisuu- taiseksi ja välttämättömäksi.
17144: det kuin aikaisemmin antaa lapsilleen edes Koulun rakentaminen ei ole kuitenkaan
17145: keskikoulusivistys. Muonion yhteiskoulun mahdollista Muonion kunnan rahoittamana.
17146: perustamiseen asti siihen ei ollut ollut juuri Myöskään useat kunnat yhdessä eivät voi
17147: lainkaan mahdollisuuksia pitkien matkojen ryhtyä varoja kysyvään yhteiskoulun raken-
17148: vuoksi. Etelässä lähin oppikoulu on Pellossa, tamiseen, niin välttämättömänä kuin oman
17149: jonne on matkaa 150 kilometriä. Muut lähim- koulutalon saamista kaikissa kunnissa pide-
17150: mät oppikoulut ovat Kittilässä, jonne on täänkin. Kaikilla Länsi-Lapin kunnilla on
17151: matkaa 83 kilometriä Muonion kirkolta, ja nim. vielä jälleenrakennettavana kansakou-
17152: Rovaniemellä, jonne matkaa on 240 kilomet- luja, terveystaloja ym. kunnallisia raken-
17153: riä. nuksia. Koulun ylläpitäminen on tuottanut
17154: Muonion yhteiskoulun tarpeellisuutta osoit- jo tähän mennessä ennen kaikkea Muonion
17155: taa sen oppilasmäärä. Koulussa on tällä het- kunnalle huomattavia rahallisia uhrauksia.
17156: kellä 95 oppilasta, mitä lukumäärää on pidet- Ainoana ratkaisuna Muonion yhteiskoulun
17157: tävä huomattavana ottaen huomioon harvan toiminnan jatkamiseksi ja oman koulutalon
17158: asutuksen ja pitkät matkat. Pääosan oppi- saamiseksi on koulun muuttaminen valtion
17159: laista muodostavat Muonion ja Enontekiön ylläpitämäksi oppikouluksi. Tämä on välttä-
17160: kunnista kotoisin olevat, mutta tämän lisäksi mätöntä huomioon ottaen näiden pohjoisten
17161: oppilaita on muistakin kunnista, mm. Koia- kuntien nuorison vähäiset mahdollisuudet
17162: rista ja Kittilästä. kansakoulun tarjoamaa oppimäärää korkeam-
17163: Koulu on ponnistellut tähän saakka sit- man sivistyksen hankkimiseen . Olisi suora-
17164: keästi eteenpäin vaikeista olosuhteista huoli- nainen häpeä, jos tähän asti kuntien väestön
17165: matta, mutta nyt eräät seikat uhkaavat kou- yhteisin uhrauksin ihailtavan sitkeästi eteen-
17166: lun säännöllisen toiminnan jatkuvaisuutta. päin ponnistellut Muonion yhteiskoulu jou-
17167: Huomattavin näistä on koulun huoneisto- tuisi lopettamaan toimintansa taloudellisten
17168: kysymys. Tähän asti koulu on joutunut toi- vaikeuksien vuoksi. Valtion velvollisuus on
17169: mimaan kahdessa parakkihuoneessa ja yh- turvata Länsi-Lapin pohjoisten kuntien lap-
17170: dessä yksityisasunnossa, jotka kaikki ovat sille mahdollisuus oppikoulusivistyksen saa-
17171: erillään toisistaan. Kuvaavana esimerkkinä miseen oman koulun suojissa.
17172: vaikeista huoneisto-olosuhteista on syytä mai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
17173: nita, että mm. viime syksynä eräästä yksi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17174: tyistalosta vuokrattuun pieneen huoneeseen
17175: joudutaan kulkemaan talon keittiön kautta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
17176: Kaikki koulun käytössä olevat luokkahuoneet toimenpiteisiin Muonion yhteiskoulun
17177: ottamiseksi valtion haltuun.
17178: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
17179: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio. Toivo Friman. 49
17180: 386
17181:
17182: Vm,19,- Toiv. al. N:o 149.
17183:
17184:
17185:
17186:
17187: Lahtela ym.: Toimenpiteistä Muonion yhteiskoulun ottami·
17188: seksi valtion haltuun.
17189:
17190:
17191: E d u s lk u n n a ll e.
17192:
17193: PäätökseHään elokuun 12 päivänä 1948 raisen väJestön asuman kunnan ja muidenkin
17194: antoi valtioneuvosto luvan yhteiskoulun pe- siellä o'levien kuntain nousevan sukupolven
17195: rustamiseksi Muonioon, joka otettiin Muonion tieto- ja taitomäärän sekä sivistystason nosta-
17196: ja Enontekiön kunnissa tyydytyksellä vas- miseksi ja kun valtio on ottanut varakkaam-
17197: taan, koska näiden maamme länsirajalla ole- pien seutujen viisiluok;kaisia ja kahdeksan-
17198: vien pohjoisimpien kuntien asukkaiden oli luokkaisia oppikouluja haltuunsa ja niitä on
17199: muutoin mahdoton saada lapsilleen edes kes- valtion toimesta perustettu vara:lclman väes-
17200: lkikouluopetusta, kun ~lähimmät oppikoulut tön asUI!llille seuduille, oHsi. po. koulu otet-
17201: ()livat kaukana ja niihin oppilaiksi py:vkijöitä tava vaJltion kouluksi mahdollisimman pian,
17202: oli paljon enemmän kuin voitiin ottaa. että vä:hävaraisempien seutuj.en lapset pääsi-
17203: Koulusta oli tarkoitus perustaa kunnalli- sivät ~edes opetuksen suhteen lä:hirrnainkaan
17204: nen kansakouluun perustuva keskikoulu, siihen, mihin varakkaampien seutujen lapset
17205: mutta sitä ei vielä toistaiseksi ole sellaiseksi ovat jo vuosikymmeniä sitten päässeet.
17206: saatu eikä sille näin O'llen ole voitu rakentaa Tässä yhteydessä on huomattava, että Muo-
17207: omaa kouluta:loa, ja koulu, jossa nyt toimii nio ja Enont·ekiö ovat maamme pohjoisimman
17208: neljä luokkaa ja niissä 95 oppilasta, on edel- osan Jänsirajan kuntia ja että kun läntinen
17209: leen kahdessa paraik_ikirakennuksessa, jotka naapurimaa Ruotsi huolehtii maansa mainit-
17210: ovat n. 150 metrin etäisyy;del·lä toisistaan, tuja kuntia vastaavan pohjoisimman osan
17211: mikä vaikeuttaa koulun toimintaa suuresti ja väestönsä opetusoloista hyvin, olisi meidänkin
17212: tuottaa myöskin Muonion kunnal·le yli mil- velvoHisuutemme hoitaa vastaavilla pohjoi-
17213: joonan markan yHäpitomenot vuodessa. Kun silla a:lueillamme opetuso'iot tyydyttävästi ra-
17214: Muonion kunnan asukasluku on 2,975 ja sittamatta niiden alueiden vähävaraista väes-
17215: Enontekiön kunnan 2,194 ja näiden kuntain töä omien kouluj.ensa ylläpitämisellä kohtuut-
17216: asukkaat ovat tunnetusti vähävaraisia pien- tomasti.
17217: viljelijöitä ja porotalouden iharjoittajia sekä Edellä •esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
17218: ansiotöistä eläviä työläisiä, tuottaa koulun dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17219: ylläpito kohtuuttoman suuria rasituksia ve- muksen,
17220: ronmaksajille osuutena, mikä sen ylläpitä-
17221: miseksi on ikunnaHisveroina kannettava. Kun että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
17222: po. koulu on erikoisen tarpeeHinen mainit- menpiteisiin Muonion yhteiskoulun
17223: tujen kahden maamme pohjoisimman vähäva- ottamiseksi valtion haltuun.
17224: Helsi.ngissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
17225:
17226: M. 0. Lahtela. Kusti Eskola.
17227: Yrjö Hautala. Erkki Koivisto.
17228: Eino Rytinki.
17229: 387
17230:
17231: VIII,2o. - Toiv. al. N:o 150.
17232:
17233:
17234:
17235:
17236: Niskala ym.: Muonion yhteiskoulun ottamisesta valtion hal-
17237: tuun.
17238:
17239:
17240: E d u s k u n n a 11 e.
17241:
17242: Valtioneuvoston päätöksellä 12. 8. 1948 kotoisin olevilla ole valmistumisen edellytyk-
17243: annettiin Muonion kunnalle lupa yhteiskou- siä. Tämän oivaltaen väestö onkin jo kou-
17244: lun perustamiseen. Tätä päätöstä tervehdit- lun alkuvuosista lähtien lähettänyt sinne pa-
17245: tiin suurella tyydytyksellä Muonion ja rasta oppilasainesta.
17246: Enontekiön kunnissa. Täten oli saavutettu On kuitenkin seikkoja, jotka uhkaavat kou-
17247: mahdollisuus edes keskikoulusivistyksen an- lun olemassaoloa ja työn jatkuvaisuutta.
17248: tamiseen lapsille, johon aikaisemmin matka- Suurin niistä on kouiun rakennuskysymys.
17249: vaikeuksien vuoksi ei ollut mahdollisuutta. Koulun on tällä hetkellä ollut tyytyminen
17250: Lähin oppikoulu etelässä käsin on Pellossa kahteen parakkihuoneeseen ja yhteen yksi-
17251: 151 km:n matkan takana ja itäsuunnassa tyisasuntoon. Jo se, että koulua on pidet-
17252: Kittilässä, johon matkaa tulee 83 km Muo- tävä näin monessa paikassa, on ajanoloon
17253: nion kirkolta. Edellä mainittuihin koului- mahdoton sietää, ja mitä vaaroja se mer-
17254: hin ei kuitenkaan Muonion ja Enontekiön kitseekään terveydellisessä mielessä. Koulu-
17255: lapsilla ole pääsymahdollisuutta, koska sano- hallituksen tarkastajat ovat siihen kiin-
17256: tut koulut silloin olivat jo liiankin täynnä nittäneet jo useana vuotena vakavaa
17257: ilman näiden pohjoisten kuntien lapsia. huomiota. Mutta vähävaraisten Länsi-
17258: Näiden kahden luoteisrajan pohjoisimman I1apin kuntien on luonnollisestikin mah-
17259: kunnan pinta-ala on 9,916 km2 asukasluvun dotonta rahoittaa näin suurta kysymystä
17260: ollessa 5,169 henkeä. Kansakouluja on tällä edes osittain saatavan valtion avun turvin.
17261: hetkellä toiminnassa 15 ja niissä oppilaita Muonion kunnalle ovat yhteiskoulusta johtu-
17262: 733 ja opettajia 28. Nykyisin on Muonion vat menot veroäyriä kohden suuremmat kuin
17263: yhteiskoulussa 95 oppilasta, joista kaukaisin monen Etelä-Suomen kunnan koko opetus-
17264: 45 km maantiestä erämaataipaleen takaa. toimen menot. Siitä huolimatta on kunnan
17265: Huomioiden Lapin erikoiset olosuhteet pit- taholta ostettu jo yli hehtaarin suuruinen
17266: kine matkoineen ja monine hankaluuksineen alue seurakunnan maasta koulun tontiksi
17267: on oppilasmäärää pidettävä hyvin tyydyttä- Muonion kirkonkylästä keskeiseltä paikalta
17268: vänä. Koulu on siis olemassaolollaan todista- ja on tämän kaupan kirkkohallitus vahvista-
17269: nut, että sillä oppilaiden saantiin nähden on nut. Tämän enempää eivät nämä kaukaisen
17270: hyvät elämisen mahdollisuudet. Yleensä ovat Lapin kunnat voi asian hyväksi tehdä. Näin
17271: puutteellisissakin oloissa elävät lasten van- ollen jää ainoaksi ratkaisuksi se, että Muo-
17272: hemmat käyttäneet mahdollisuutta kouluttaa nion yhteiskoulu muutetaan valtion ylläpi-
17273: ainakin lahjakkaimpia lapsia yli sen, mitä tämäksi oppikouluksi. Tehdessämme edellä-
17274: kansakoulu voi tarjota. Nykyisin on keski- mainitun esityksen emme näiden seutujen
17275: koulu muuttumassa pohjakouluksi useam- esillä ollessa pitkiin aikoihin ja tuskin mil-
17276: malla alalla. Kansakoulunopettajaseminaarit loinkaan voi viitata sellaisiin väestömääriin,
17277: muodostuvat lähitulevaisuudessa kokonaan millaisia monet eteläisemmät alueet voivat
17278: keskikouluun perustuviksi. Elleivät pohjoi- tarjota. Sensijaan voidaan pätevästi esittää
17279: simpien seutujen lapset voi saada keskikoulu- maamme laajojen pohjoisten seutujen sivis-
17280: opetusta, ei näiden seutujen kansakouluihin tystarve, jota enää ei voida sivuuttaa. Sitä-
17281: ole lainkaan saatavissa täältä kotoisin olevia paitsi olisi jo aika valtiovallan taholta kiin-
17282: opettajia eikä muihinkaan tehtäviin täältä nittää huomiota I1änsi-Lapin saamelaisten
17283: 388 VIU,2Q.- Muonion yhteiskoulu.
17284:
17285:
17286: sivistystarpeeseen. Enontekiön alueella on dellista ja sivistyksellistä kohottamista. Kau-
17287: viimeisen väestönlaskennan mukaan lähes kaisen Länsi-Lapin vähävarainen väestö on
17288: 300 saamelaista; heidänkin koulukysymyk- osoittanut myös kiitettävää oma-aloitteisuutta
17289: sensä tulee hoidetuksi Muonion yhteiskoulun viemällä usean vuoden raskain uhrauksin
17290: avulla. Jos katsotaan oppikoulujen sijoitusta kouluaan eteenpäin. Nyt olisi aika valtio-
17291: paikkakunnittain, voidaan nähdä pohjoisen vallan tulla avuksi ottamalla tämä länsira-
17292: etuvartiolinjan kulkevan Sodankylästä Kitti- jan pohjoisin oppikoulu valtion ylläpitämäksi
17293: län kautta Muonioon. On tosiaan kohtalo- oppikouluksi.
17294: kasta, jos tämä pohjoisen rajaseudun yhteis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
17295: koulu sortuisi taloudellisiin vaikeuksiin. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17296: Meillä on selvästi nähtävissä, millä ponnella
17297: ja taloudellisia uhrauksia säästämättä länti- että Muonion yhteiskoulu otettaisiin
17298: nen naapurimme valvoo asukkaittensa talou- valtion ylläpitämäksi oppikouluksi.
17299: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
17300:
17301: Markus Niskala. Viho Väyrynen.
17302: Lauri Solla. Eino Palovesi.
17303: Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
17304: Eeli Erkkilä..
17305: 389
17306:
17307: VIII, 21. - Toiv. al. N: o 151.
17308:
17309:
17310:
17311:
17312: Leivonen ym.: V iitasaaren yhteiskoulun ottamisesta valtion
17313: haltuun.
17314:
17315:
17316: Ed u sku n n a 11 e.
17317:
17318: Viitasaaren yksityinen yliopistoon johtava aikanaan monia taloudellisia vaikeuksia. Kun
17319: yhteiskoulu on perustettu v. 1904. Koulu on nyt olisi kysymys koulutalon ;laajentamisesta,
17320: näin ollen vanhin maaseudullamme toimivista lk:äy tämä työ ylivoimaiseksi niille paikka-
17321: vielä yksityisten hallinnassa olevista oppi- kuntalaisille, jotka tähänkin saakka ovat vas-
17322: kouluista. Yliopistoon johtavana on koulu tuun koulunsa puolesta kantaneet. Mutta
17323: toiminut viisi lukuvuotta. Koulu on ainoa Viitasaari ja sen ympäristö tarvitsee oppi-
17324: oppikoulu koko laajan pohjoisen Keski-Suo- koulun, niinkui:n se on sitä tarvinnut jo 50
17325: men pohjoisosassa ja ~niinpä onkin oppilaita, vuoden ajan. Paikkakunta on kovin etäällä
17326: paitsi Viitasaarelta, kaikista naapurikun- kauppaloista ja kaupungeista, ja kun Viita-
17327: nista. Koululle valmistui oma puusta raken- saaren yhä laajeneva ki:t"konkylä asukasluvul-
17328: nettu koulurakennus jo v. 1908. Tämä kou- taan yksinään jo vastaa pikiku kaupunkia,
17329: lurakennus oli silloisia olosuhteita vastaava, ei voida ajatella, että koulu taloudellisista
17330: keskikoulun tarkoituksiin kyllin tilava ja syistä ei saisi mahdollisuutta kehittyä ja toi-
17331: käytännöllinenkin. V. 1946 oltiin pakotet- mia tarkoiturrtaan vastaavissa olosuhteissa.
17332: tuja kuitenkin laajentamaan koulu 8-luokkai- Maamme koululaitosta on pyritty viime ai-
17333: seksi, sillä muuten ei tämän harvaan asutun koina voimakkaasti kehittämään. Tässä tar-
17334: seudun keskiJkoulunsa päättäneillä oppilailla koituksessa on monia oppikouluja otettu val-
17335: olisi ollut mahdollisuutta jatkaa opintojaan tion haltuun. Ulotettakoon oppikoulujen val-
17336: opiskelun tullessa suhteettoman kalliiksi ja tion haltuun ottaminen entistä enemmän
17337: hankal8Jksi etäällä sijaitsevissa !kaupungeissa myös maaseudulle.
17338: ja kauppaloissa. Tällöin kävi 'kuitenkin tämä Edellä olevaan viitaten, ja kun koulu, ku-
17339: viittä luokkaa varten rakennettu koulutalo ,ten sanottu, on maamme vanhimpia maaseu-
17340: perin ahtaaksi ja epäkäytännölliseksi. Kun dun oppikouluja ja opetusohjelmaansa näh-
17341: koulussa on tälläkin kertaa rinnakkaisluokkia den täyttää valtion oppikouluille asettamat
17342: ja oppilasmäärä on vuosi vuodelta kasvanut, vaatimukset, esitämme !kunnioittaen eduskun-
17343: kärsii opetustoimi koulun ahtaudesta ja van- nan päätettäväksi toivomuksen,
17344: hanaikaisuudesta erittäin huomattavasti. Yli
17345: 40 vuotta vanha koulurakennus olisi näin ollen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
17346: mitä pikimmin laajennettava nykyistä oppi- toimenpiteisiin Viitasaaren yhteiskou-
17347: lasmäärää ja nykyai'kaisia opetusmuotoja lun ottamiseksi valtion haltuun.
17348: vastaavaksi. Koululla on ollut olemassaolo-
17349: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
17350:
17351: Vilho Leivonen. Eino Palovesi.
17352: Markus Niskala. T. N. Vilhula.
17353: 390
17354:
17355: VIII,22. - Toiv. al. N:o 152.
17356:
17357:
17358:
17359:
17360: Ahmavaara ym.: Oulun keskikoulun laajentamisesta yliopis-
17361: toon johtavaksi lyseoksi.
17362:
17363:
17364: E d u s k u n n a ll e.
17365:
17366: Vuoden 1952 valtiopäivillä allekirjoitta- ole tässä mielessä tapahtunut minkäänlaista
17367: neen Ahmavaaran ym. tekemässä toivomus- kehitystä. Samaan aikaan muualla maassa on
17368: aloitteessa n: o 93 esitettiin eduskunnan hy- tuon vuosiluvun jälJkeen valtaosa oppikou-
17369: väksyttäväJksi toivomus, että hallitus ryhtyisi luistamme ja huomattava osa valtion oppi-
17370: toimenpiteisiin Oulun keskikoulun laajenta- kouluista perustettu ja lukioiksi laajennettu.
17371: miseksi asteittain 8-luokkaiseksi yliopistoon Onhan Oulu vuodesta 1916 lähtien väestö-
17372: johtavaksi linjajakoiseksi lyseoksi, mutta määrältään tullut yli kaksinkertaiseksi, väki-
17373: aloite tuli silloin hyljätyksi. Antamassaan luvun oHessa silloin alle 20,000 ja nyt yli
17374: mietinnössä n:o 23 sivistysvruliokunta lausui, 45,000. On selvää, että kouluihin pyrkijöiden
17375: että Oulun oppi'kouluolot huomioon ottaen luku entisestäänkin kasvaa kaupungin ripeän
17376: aloitteen tarkoittamaa toimenpidettä oli pi- suurentumisen vuoksi - vuodesta 1950 läh-
17377: dettävä tarik:oituksenmU'kaisena, mutta päätyi tien kaupungin väkiluku on lisäärrtynyt n.
17378: hy1käävään tulokseen senvuoksi, että koulun 5,000 henkeä. Oulun keskikoulun laajenta-
17379: ahtaus edellyttäisi koulurakennuksen laajen- minen 8-luokkaiseksi olisi vain palautumista
17380: tamista ja että valiokunta oli jo aikaisem- siihen ik:oulutilanteeseen, joka vallitsi 1916.
17381: massa mietinnössään esittänyt määrärahaa Silloin olivat jo kaik!k:i nykyiset yliopistoon
17382: Oulun yhteislyseon ra:kennuslaajennusta var- johtavat koulut olemassa ja lisäksi vielä
17383: ten. "Oulun II Suomalainen Lyseo", joka silloin
17384: Ryhtymättä enää toistamaan mainitussa typistettiin keskrkouhrksi. Tosiasiallisesti
17385: aloitteessa jo esitettyjä laajahkoja peruste- Oulussa on siis nyt yliopistoon johtavia kou-
17386: luita malliitsemme vain, että nykyisin Oulun luja vähemmän kuin 1916, tilanne, joka etsi-
17387: ikesk~koulun nimellä ku1keva opinahjo juon- nee vertaistaan. Kun rakentamisen määrän-
17388: tåa juurensa vuodelta 1612 eli Oulun peda- nee sittenkin koulujen todellinen tarve, ei se
17389: gogion perustamisesta. Se on maamme van- seikka, että Oulussa samaan aikaan aloite-
17390: himpia oppikouluja jaon siten jo yli kolmen taan toisenkin koulun laajentamisrakennuk-
17391: vuosisadan ajan ollut antamassa oman set, voine olla esteenä todellisen tarpeen huo-
17392: panoksensa kansamme henkisen .kulttuurin mioon ottamiselle. Tosiasia on, että Oulun
17393: kehittämisessä. Eräänä osoituksena siitä mai- kouluolot välttämättä vaativat molempien
17394: nittakoon, ett~' koulun edeltäjän, Oulun tri- koulujen raJkennusten laajentamista. Kun
17395: viaalikolilun, .· inatrikikeleissa esiintyvät sel- nykyisissäkin olosuhteissa koulumme kuiten-
17396: laisetkin nimet kuin Frans Mikael Franzen, kin voisi ·sopivilla järjestelyillä, esim. osit-
17397: Juham.a Wilhelm Snellman, Matias Aleksan- taisella vuoroluvulla, huonetilojimsa puolesta
17398: teri Castren ja Sakari Topelius, jotka pää- hoitaa alkuvuosina asteittain lukioluok!k:ai-
17399: sivät koulusta su0:raan yliopistoon jatka- seksi laajentuvan koulun, ei rakennUJksen
17400: maan opintojaan, 'jili . että lyhempiaikaisena ahtaus olisi voittamaton este· ~koulumme laa-
17401: oppilaana on oHut· myös Johan Ludvig jentamiselle jo· nyt. Kun lisärakennus joka
17402: Runeberg. tapauksessa jo keskikoulun kannalta on vält-
17403: Tuntuu tosiaan twkaperoiselta se, ettei sii- tämätön, ei koulumuotokysymystä tässä vai-
17404: täkään lähtien, ikun tämän opinahjon typis- heessa tarvitsisi välttämättä kytkeä raken-
17405: täminen keskikoulU'ksi vuonna 1916 tapahtui, nushan'lillreeseen. Oulun yhteislyseon raken-
17406: Oulun lukioluokkaisten koulujen asemassa nuslaajennus tarvitaan jo tämän koulun
17407: VIll,22. - Ahmavaara ym, 391
17408:
17409: omaan käyttöön, eikä sillä vielä paranneta oli 1952 keväällä 216. ja syksyllä 22 . eli
17410: muutoin Oulun kouluoloja paljonkaan. yhteensä 238.
17411: Uuden lukio-osaston perustaminelll sensijaan Edellä sanotun perusteella ehdotamme
17412: merkitsisi jo huomattavasti. Sitäpaitsiharr kunnioittaen eduSkunnan hyväksyttäväksi
17413: asia on niin, että joka tapauksessa hallituk- toivomuksen,
17414: sen harkittavaksi jää, milloin se !katsoo mah-
17415: dolliseksi toivomuksen ·toteuttamisen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17416: Lisäyksenä entiseen tilastoon mainitsemme, · Oulun keskikoulun laajentamiseksi
17417: että vuonna 1952 koulun oppilasmäärä oli asteittain 8-luokkaiseksi yliopistoon
17418: syksyllä 468 sekä että I 'luokalle pyrkin.eitä johtavaksi linjajakoiseksi lyseoksi.
17419: Helsingissä 13 päiviilnä helmikuuta 1953.
17420:
17421: Arvi Ahm.avaara. Erkki Koivisto.
17422: Arvi Turkka. Aaro Kauppi.
17423: Armas Leinonen.
17424: 392
17425:
17426: VIU,2.s.- Toiv. al. N:o 153.
17427:
17428:
17429:
17430:
17431: Tauriainen ym.: Kunnallisen kokeilukeskikoulun perustami-
17432: sesta Taivalkosken kuntaan.
17433:
17434:
17435: Eduskunnalle.
17436:
17437: Nykyisin jo tunnustetaan se periaate, että taan vastaaviksi, ja siten syrjäseutujen lah-
17438: kaikille ihmisille on luotava samanlaiset mah- jakkaille lapsille on tullut mahdollisuus
17439: dollisuudet koulu- ja ammattiopiskeluun va- päästä koulutielle. Näitä keskikouluja kui-
17440: rallisuudesta, syntyperästä ja vanhempien tenkin tarvittaisiin enemmän. Parina viime
17441: yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta ja vuotena ei ole perustettu yhtään uutta täl-
17442: riippumatta myös siitä, missä osassa maata laista koulua. Kun kansamme yhteinen etu
17443: hän asuu. Käytäntöön tätä periaatetta ei vaatii, että myös harvaanasuttujen seutujen
17444: kuitenkaan vielä ole sovellettu. Vähävarai- ihmiset saavat mahdollisuuden kykyjensä
17445: silla ja varsinkin maamme harvaanasutuilla mukaan yrittää kouluissa kehittää itseään,
17446: seuduilla asuvilla ihmisillä ei ole samanlaisia olisi näitä kunnallisia keskikouluja perus-
17447: mahdollisuuksia koulujen käyntiin kuin va- tettava lisää. Tämän vuoksi esitämme kun-
17448: rakkailla ja taajaanasutuilla seuduilla, sillä nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
17449: kun kouluihin on pitkät matkat, tulevat kus- muksen,
17450: tannukset suuremmiksi. Vuoden 1946 jäl-
17451: keen on kokeilutarkoituksessa perustettu ns. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
17452: kunnallisia keskikouluja harvaanasutuille toimenpiteisiin kunnallisen koke~"lu
17453: seuduille kansakoulujen kustannuslain puit- keskikoulun perustamiseksi Taivalkos-
17454: teissa. Nämä ovat osoittautuneet tarkoitus- ken kuntaan.
17455: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1953.
17456:
17457: Hannes Tauriainen. Antti Kinnunen.
17458: 393
17459:
17460: VIU,24. - Toiv. al. N:o 154.
17461:
17462:
17463:
17464:
17465: Tauriainen ym.: Kunnallisen kokeilukeskikoulun perustami-
17466: sesta Hyrynsalmen kuntaan.
17467:
17468:
17469: E d u s k u n n a 11 e.
17470:
17471: Viitaten toiv. al. n:o 153 perusteluihin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
17472: ehdotamme kunnioittaen eduskunnan päätet- toimenpiteisiin kunnallisen kokeilu-
17473: täväksi toivomuksen, keskikoulun perustamiseksi H yrynsal-
17474: men kuntaan.
17475: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1953.
17476:
17477: Hannes Tauriainen. Matti Meriläinen.
17478: J. Mustonen.
17479:
17480:
17481:
17482:
17483: 60
17484: 894
17485:
17486: VIII,25. - Toiv. al. N:o 155.
17487:
17488:
17489:
17490:
17491: Juntunen ym~: Kiuruveden yhteiskoulun siipirakennuksen
17492: rakennustyön . rahoittamisesta.
17493:
17494:
17495: E d u s ku n n a 11 e.
17496:
17497: Kiuruveden: !kunnan kirlronkylässä toimii · Koulun ralmnnussuunnitelmasta voitiin
17498: 8-ludkkainen yksityinen oppikoulu 3 vuotta toteuttaa vain osa. Nyt olisi tarvittava siipi-
17499: sitten valmistuneessa uudessa ajanmukai- raJkennus rakennettava mahdollisimman pian,
17500: sessa koulutalossa. Oppilasmäärä on 376, sillä nykyiset kouluhuoneet ovat riittämät-
17501: joista valtaosa on pienipalkkaisten virka- tömät; juhlasali on luokka:na jne. Lisäiksi
17502: miesten, pa]kkatyöläisten ja vähävaraisen paikkakunnalla on erittäin vakava työttö-
17503: pienviljelijäväestön lapsia. Kouluun pyrki- myystilanne. Edellä esitettyyn viitaten ehdo-
17504: jöitä on ollut joka vuosi paljon enemmän tamme eduskunnan · hyväksyttäväksi toivo-
17505: kuin on voitu koulutilojen vuoksi kouluun muksen,
17506: hyväksyä. että hallitus kiireesti ryhtyisi toi-
17507: Koulu toimii kannatusyhdistyksen varassa menpiteisiin Kiuruveden yhteiskoulun
17508: kunnan j>a valtion vähäisen avun turvin. siipirakennuksen rakennustyön rahoit-
17509: Koulun taloutta rasittaa epäedullinen indek- tamiseksi.
17510: siehtoinen rakennuslaina. Koulun oppilaista
17511: on noin 25 % vapaaoppilaita.
17512: Helsngissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
17513:
17514: Elli Juntunen. Esa Hietanen.
17515: Hugo Manninen. Juho Rytkönen.
17516: Lennart Heljas.
17517: 395
17518: VII1,26, - Toiv. al. N:o 156.
17519:
17520:
17521:
17522:
17523: Lahtela ym.: Toimenpiteistä tarpeellisten luokka- yrn. huo-
17524: neiden rakentamiseksi Kernijärven yhteislyseolle.
17525:
17526:
17527: E d u s k u n n a 11 e.
17528:
17529: Kannatusyhdistyksen toimesta alkoi toimin- Kun koulutalo on rakennettu viisiluok-
17530: tansa vuonna 1925 Kemijärven taajaväki- kaista koulua varten, eikä siinä ole osattu
17531: sessä yhdyskunnassa 5-luokkainen yhteis- ottaa huomioon sitä, että koulun oppilasmäärä
17532: koulu, jolle kannatusyhdistys hankki tontin nousee niin suureksi, että sen viidelle Iuo-
17533: ja rakennutti oman koulutalon vuonna 1928. kalle on perustettava rinnakkaisluokat ja
17534: Mainittu koulu luovutettiin valtiolle tonttei- että koulu laajenee 8-luokkaiseksi kouluksi,
17535: neen ja rakennuksineen sekä koulukalustoi- on koulurakennuksen luokkahuoneiden määrä
17536: neen ja opetusvälineineen ja muine irtaimis- ja muu koulun tarvitsema huonetila käynyt
17537: toineen vuonna 1949 ja on se siitä lähtien riittämättömäksi viidelle alimmalle luokalle-
17538: toiminut valtion omistamana keskikouluna. kin, ja kun se ensi syksynä muuttuu 8-luok-
17539: Siihen perustettiin syksyllä 1951 kuudes kaiseksi yhteislyseoksi, olisi välttämätöntä
17540: luokka ja syksyllä 1952 seitsemäs luokka. kiireellisesti rakentaa lisää luokkahuoneita ja
17541: Syyskuun 1 päivänä 1953 tulee siihen kah- muuta huonetilaa, että koulu voisi toimia
17542: deksas luokka ja koulu muuttuu samalla 8- kunnollisesti sen suuren oppilasmäärän ope-
17543: luokkaiseksi yliopistoon johtavaksi yhteis- tustyön suorittamisessa, mikä koulussa nyt
17544: lyseoksi. on ja tulee vastaisuudessakin olemaan.
17545: Kun koulu on sen laajan maakunnan ainoa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17546: oppikoulu, jonka muodostaa Kemijärven nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17547: kunta sen ympärillä olevine kuntineen, on muksen,
17548: kouluun pyrkijöitä ollut niin paljon, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
17549: siinä on ollut yli 300 oppilasta ja on edelleen- toirnenpiteisiin tarpeellisten luokka- ja
17550: kin. Tästä suuresta oppilasmäärästä johtuen rnuiden huoneiden rakentarniseksi val-
17551: on pitänyt perustaa viidelle alimmalle Iuo- tion omistarnalle J(emijärven yhteis-
17552: kalle rinnakkaisluokat. lyseolle.
17553: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1953.
17554:
17555: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
17556: Eino E. Heikura. Reino Ala-Kulju.
17557: Niilo Ryhtä.
17558: 396
17559:
17560: VUI,2•7. - Toiv. al. N:o 157.
17561:
17562:
17563:
17564:
17565: Heljas ym.: Määrärahasta Kuopion keskikoulun rakennus-
17566: töiden aloittamista varten.
17567:
17568:
17569: E d u s kunnalle.
17570:
17571: Eduskunta on 1952 tulo- ja menoarvioon lussa on nykyisin 218 oppilasta, joista suuri
17572: 20 Pl. II luvu:n 34 momentin kohdalle otta- osa maaseudulta Kuopion ympäristOkun-
17573: nut 25,000,000 markan siirtomäärärahan nista. Rinnakkaisluokkia on kaksi, mutta
17574: käytettäväksi piirustusten valmistamiseen tarvittaisiin niitä enemmän, sillä kouluun on
17575: eräiden oppikoulujen uudisrakennuksiin. runsaasti pyrkijöitä. Vailla omaa rakennus-
17576: Näihin rakennettaviksi suunniteltuihin kou- taan ei oppilaitos voi keSkittää eikä tehostaa
17577: luihin kuuluu :mcrn. Kuopion keskikoulu, jolle koulutyötään.
17578: määrärahasta myörmettiin 5,000,000 mark- KoSka Kuopion keskikoulu kuuluu kiireel-
17579: kaa. Saadun tehtävän mukaisesti on myös lisyysjärjestyksessä ensisijaisesti rakennetta-
17580: rakennushallituksessa valmistettu piirustuk- viin kouluihin, ehdotamme kunnioittaen
17581: set rakennusta varten, joten töiden aloitta- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17582: miseen olisi nyt mahdollisuuksia. Kuopion
17583: keskikoulu, joka on luovutetulta alueelta että hallitus ottaisi vuoden 1954
17584: Kuopioon 1944 siirtynyt koulu, toimii erit- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
17585: täin puutteel-lisissa olosuhteissa. Koululla ei määrärahan Kuopion keskikoultun
17586: ole omaa rakennusta, vaan se toimii kol- rakennustöiden aloittamista varten.
17587: messa paikassa kaupungin eri puolilla. Kou-
17588: Helsingissä 10 päivänä helmiikuuta 1953.
17589:
17590: Lennart Heljas. Veikko Vennamo.
17591: Martti Huttunen. Elli Nurminen.
17592: Helge Miettunen. Esa Hietanen.
17593: Hilja Väänänen.
17594: 397
17595:
17596: VIII,2s. - Toiv. al. N:o 158.
17597:
17598:
17599:
17600:
17601: J. Wirtanen: Määrärahasta keskusammattikoulun perustami-
17602: seksi suomenkieliselle Etelä-Pohjanmaalle.
17603:
17604:
17605: Eduskunnalle.
17606:
17607: Suomalainen Etelä-Pohjanmaa on au- on enemmän opettajia kuin maakunnan kai-
17608: tioimpia alueita, kun tarkastellaan maamme kissa ammattikouluissa oppilaspaikkoja. Kes-
17609: ammattikoulujen sijaintia. Kuitenkin tämän kusammattikoulun saaminen suomalaiselle
17610: alueen kehitys viimeisen puolen vuosisadan Etelä-Pohjanmaalle on ajankohtainen ja vält-
17611: aikana osoittaa toisaalta valtavaa edistystä, tämätön. Tähän keskusammattikouluun on
17612: mutta toisaalta yhä vaikeutuvia taloudellisia suunniteltu myöskin maataloustyötä koskeva
17613: olosuhteita. linja, koska maataloudessa tapahtuu yhä ke-
17614: Suomalainen Etelä-Pohjanmaa käsittää 30 hittyvää koneellistumista. Ko. keskusammatti-
17615: kuntaa, alueeltaan n. 14,000 km2 ja asuk- koulu tulisi perustettavaksi Seinäjoen kaup-
17616: kaita n. 265,000 henkeä. Täysin pienviljelys- palaan.
17617: valtaisena maakuntana sen viljelmien keski- Mainita sopii, että Etelä-Pohjanmaan ruot-
17618: koko on n. 9 ha viljeltyä ja n. 20 ha metsä- sinkielisen keskusammattikoulun perustamista
17619: maata tilaa kohden. Alueen väestö lisääntyy varten on jo myönnetty valtion varoja 70 mil-
17620: nopeasti, ja aikaisemmin varsin laaja siirto- joonaa markkaa.
17621: laisuus tuki taloudellisen tasapainon säily- Kaiken yllä olevan perusteella ehdotan
17622: mistä. Nykyisin on maakunnassa varsin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
17623: virkeää pien- ja kotiteollisuutta. Mutta am- toivomuksen,
17624: mattitaitoisista aloitteentekijöistä ja työn-
17625: tekijöistä on puutetta. Mainita sopii, että että hallitus ottaisi vuoden 1954
17626: ko. alueella on 70 vientiä harjoittavaa sahaa. tulo- ja menoarvioesitykseen 25 mil-
17627: Opiskelun paine suuntautuu miltei koko- joonan markan määrärahan keskus-
17628: naan oppikouluihin, joita on 26, niistä 12 ammattikoulun perustamiseksi suomen-
17629: yliopistoon johtavaa. Näissä oppikouluissa kieliselle Etelä-Pohjanmaalle.
17630: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
17631:
17632:
17633: Johannes Wirtanen.
17634: 398
17635:
17636: VII1,29. - Toiv. al. N:o 159.
17637:
17638:
17639:
17640:
17641: Ala-Kulju ym. ~ Määrärahasta Etelä-Pohjanmaan suomenkie-
17642: lisen keskusammattikoulun rakentamiseksi Seinäjoelle.
17643:
17644:
17645: E d u s k u n n a 11 e.
17646:
17647: Etelä-Pohjanmaan suomenkielisen keskus- taan ollut tyypillistä useissa Etelä-Pohjan-
17648: ammattikoulun perustaminen sisältyy am- maan pitäjissä, mutta riittävä ammattitaidon
17649: mattikasvatuksen kehittämisen kymmenvuo- puute on viime aikoina haitannut tämän
17650: tissuunnitelmaan, jonka mukaan maahamme elinkeinotoiminnan /kehitystä.
17651: olisi perustettava 18 ikeskusammattikoulua. Luontaisten voima- ja raaka-ainelähteiden
17652: Neljä kes.k:UBammattikoulua on jo toimin- puuttuminen ehkäisee raskaamman teollisuu-
17653: nassa sijaintipaikkoinaan Hämeenlinna, den kehittymistä Etelä-Pohjanmaalla ja sen
17654: Jyväskylä, Joensuu ja Oulu. Lapin keskus- vuoksi onkin tällä seudulla kiinnitettävä eri-
17655: ammattikoulu on myöskin saanut suunnitte- koista huomiota ammattitaidon ja siihen
17656: lumäärärahan ja Etelä-Pohjanmaan ruot- perUBtuvan yrittämisen ensisijaiseen kehittä-
17657: sinkielisen keskusammattikoulun rakentami- miseen. Ammattikoulujen puute on osaltaan
17658: seen on tälle vuodelle myönnetty 70 milj. aiheuttanut erittäin runsaan oppiikoulujen
17659: mk: n määräraha. Hyväiksytyn tärkeysjärjes- perustamisen ja suuren oppilastulvan näihin
17660: tyksen mukaan on Etelä-Pohjanmaan suo- kouluihin. Mai:nittaikoon, että Etelä-Pohjan-
17661: menkielinen keskusammattikoulu alunperin maan suomenkielisissä oppikouluissa oli
17662: ollut kuudennella sijalla, joten tämän väki- lukuvuonna 1951-52 6,428 oppilasta ja 361
17663: rikikaan maakunnan ammattikoulutarve nyt opettaja. Oppikoulun ohella tulisi nuorisolla
17664: olisi huomioitava. kuitenkin olla muitakin mahdollisuuksia val-
17665: Asiantuntijavirastoissa on yleisesti myön- mistua koulun kautta elämäntehtävään.
17666: netty, että erikoisesti Etelä-Pohjanmaa tar- Maatalousvaltaisen maakunnan kouluna
17667: vitsee ammattikoululaitosta, koska sen varsi- tulisi Etelä-Pohjanmaan suomenkielinen kes-
17668: nainen maaseutu on kokonaan vailla työpa- lkllilammattikoulu palvelemaan alueellisesti
17669: jakoulutusta antavia ammattikouluja. Sel- asukkaiden tarpeita. Sen mukaisesti on sii-
17670: vänä todistu'ksena siitä, kuinka tärkeänä hen suunniteltu rakennUBosasto, jossa valmis-
17671: kauppa- ja teollisuusministeriö on pitänyt tuisi ammattimiehiksi muurareita, betonimie-
17672: Etelä-Pohjanmaan keskusammattikoulujen hiä, ralkennuspuuseppiä ja kirvesmiehiä; säh-
17673: rakentamista, on mainittava, että jo neljänä köosasto erikoisaloineen; putkityöosasto;
17674: perättäisenä vuonna ministeriö on ehdotta- auto- ja maatalouskoneiden korjausosasto,
17675: nut, että hallitus ottaisi tulo- ja menoarvio- jossa opetettaisiin autojen, maatalouskonei-
17676: esitykseensä määrärahat niin Etelä-Pohjan- den, -moottorien ja traktorien korjausta;
17677: maan suomenkielisen kuin ruotsinkielisenkin miesten kotiteollisuusosasto, jonka alaan kuu-
17678: keskusammattikoulrm perustamista varten. luisi myös pienmetalliteollisuus, metalli-
17679: Pienviljelysvaltaisena alueena tämä 30 maa- osasto jne. Tytöille vastaavasti ompeluosasto,
17680: laisikuntaa ja 1 kauppalan käsittävä alue, kutomaosasto, ruokatalousosasto jne.
17681: jonka asukasluku on yli 250,000, ei voi Etelä-Pohjanmaan keskusammattikoulun
17682: sijoittaa väestöään yksistään maatalouselin- paikaksi ovat alueen kunnat virallisessa kun-
17683: keinoihin. tain edustajain kokouksessa keväällä 1952
17684: Tämä on aiheuttanut runsaan maasta hyväksyneet Seinäjoen kauppalan, ottamalla
17685: muuton ja siirtymisen kaupunkeihin ja toi- huomioon sen keskeisen ja tasapuolisen ase-
17686: saalta työttömyyttä ja elintason laskua. man koko alueeseen nähden, erinomaiset
17687: Pienteollinen yritteliäisyys, rakennus- ja rautatie- ja maantieyhteydet alueen. kaikkiin
17688: käsityöammattien harjoittaminen on vanhas- osiin, riittävät harjoittelumahdollisuudet,
17689: VIII,29. - Ala-Kulju ym. 399
17690:
17691: hyvät tuotteiden myyntimahdollisuudet ja Edellä olevan perusteella ehdotamme
17692: tarpeellisten· tuntiopettajain saannin. Sei- kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi
17693: näjoen kauppala on koululle 18!hjoittanut toivomuksen,
17694: 2-3 ha laajuisen tontin mitä keskeisimmältä
17695: paikalta keskusurheilukentän vierestä. että hallitus ottaisi vuoden 1954
17696: Edistääikseen koulun nopeata perustamis- tulo- ja menoarvioesitykseen 25,000,000
17697: mahdollisuutta on Seinäjoen kauppala v: n markan määrärahan Etelä-Pohjan-
17698: 1953 menoarviossaan kauppalan etumaksuna maan suomenkielisen keskusammatti-
17699: varannut 2 milj. mk:n määrärahan piirus- koulun rakentamiseksi Seinäjoelle.
17700: tusten hankkimiseksi ko. keSkusammattikou-
17701: lua varten.
17702: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
17703:
17704: Reino Ala-Kulju. Kalervo Saura.
17705: Toivo Antila. Antti J. Rantamaa.
17706: Väinö Rankila. Eero Saari.
17707: Aare Leikola. Atte Pakkanen.
17708: N. Kosola. Toivo H. Kinnunen.
17709: Martti Huttunen. Vilho Leivonen.
17710: R. Hallberg. S. S. Aittoniemi.
17711: E. M. Tarkkanen.
17712: 400
17713:
17714: VUI,ao. - Toiv. al. N:o 160.
17715:
17716:
17717:
17718:
17719: Kuittinen ym..: Määrärahasta valtion keskusammattikoulun
17720: perustamiseksi Imatran kauppalaan.
17721:
17722:
17723: Eduskunnalle.
17724:
17725: Vuoksenlaakso on maamme suurimpia teol- Tähän kouluun tulisivat ainakin metalli-,
17726: lisuusalueita ja se laajenee jatkuvasti. Väki- puutyö-, rakennus-, ompelu- ja talousosastot
17727: luku Imatran kauppalassa on 28,000 henkeä. käsittävät osastot sekä yleensä kaikki liike-
17728: Paikkakunnalla on suuri joukko nuorisoa, ja teollisuuselämää palvelevat osastot eli
17729: joka toimettomana kuljeksii ulkona, koska yleensä kaikki keskusammattikouluun kuulu-
17730: alle 16-18-vuotiaita poikia ja tyttöjä ei vat osastot.
17731: voida ilman erikoissopimusta sijoittaa edes Yllä mainittu paikkakunta on koulupai-
17732: varatöihin, koska tapaturmatoimisto ei vastaa kaksi erinomaisen sopiva, koska se on kaik-
17733: heille tapahtuvista vaurioista. Tästä syystä kien näiden mainittujen teollisuusalueitten
17734: olisi keskusammattikoulu välttämätön. Tämä keskellä. Näin ollen ei tule pitkiä koulumat-
17735: koulupiiriksi ajateltu alue käsittää kaikki koja mistään suunnasta. Toinen huomion
17736: Imatran ja Vuoksenlaakson teollisuusalueet arvoinen tekijä on myös se, että tällä alueella
17737: ja sen ympärillä olevat Ruokolahden ja on riittävän paljon ammattiinsa perehtyneitä
17738: Joutsenon kunnat, Lauritsalan kauppalan, insinöörejä ja teknikoita, joitten apua voi-
17739: Lappeenrannan kaupungin sekä Simpeleen, daan tarvittaessa vaivatta käyttää koulun
17740: Parikkalan, Rautjärven, Saaren ja Uukunie- tilapäisopettajina.
17741: men sekä Taipaleen, Savitaipaleen, Lemin, Kun tunnemme sen suuren puutteen, mikä
17742: Nuijamaan, Lappeen ja Suomenniemen kun- vallitsee maassamme pätevistä ammattimie-
17743: nat, joiden yhteinen väkiluku on noin 72,000 histä, olemme katsoneet tarpeelliseksi esittää
17744: henkeä. kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
17745: On ilman muuta selvää, että tällainen väki- vomuksen,
17746: rikas paikkakunta ja vieläpä rajan läheisyy-
17747: dessä oleva seutu tarvitsee pätevän ammatti- että hallitus ottaisi vuoden 1954
17748: koulun. Imatran kauppalanhallitus ja Imat- tulo- ja menoarvioesitykseen 50 m~"ljoo
17749: ralla asuva työväki, virkamiehet ja liike- naa markkaa valtion keskusammatti-
17750: elämän edustajat ovat kaikki yksimielisiä, koulun perustamiseksi Imatran kaup-
17751: siitä, että keskusammattikoulu olisi perustet- palaan.
17752: tava Imatralle, koska vain siten turvataan
17753: nuorison tulevaisuus rajaseudulla.
17754: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
17755:
17756: Juho Kuittinen. Heikki Hykkäälä.
17757: Valto Käkelä. K. F. Haapasalo.
17758: Veikko Kokkola. Juho Heitto.
17759: 0. Muikku.
17760: 401
17761:
17762: Vm,s1. - Toiv. al. N:o 161.
17763:
17764:
17765:
17766:
17767: Riihimäki ym.: Toimenpiteistä ammattioppilaitoksen perusta-
17768: miseksi Lavian kuntaan.
17769:
17770:
17771: Eduskunnalle.
17772:
17773: Monissa eri yhteyksissä on tunnustettu am- kunnanvaltuusto marraskuun 21 pawana
17774: mattikasvatuksen olevan maassamme niin 1952 tekemällään päätöksellä sitoutui luovut-
17775: alkeellisella tasolla, ettei se vastaa nykyisen tamaan ammattikouluksi Mustajoen vanhain-
17776: yhteiskunnallisen ja teknillisen kehityksen talon noin yhden hehtaarin suuruisine tont-
17777: vaatimuksia. Suurin syy tähän on se, että teineen ehdolla, että koulu sijoitetaan Lavian
17778: ammattikouluja on liian vähän. Koko maassa kunnan alueelle. Tämä rakennus on entinen
17779: on vain neljä keskusammattikoulua, joihin kansakoulu, suuruudeltaan 29Xl1,5o metriä
17780: maaseutulaisillakin on tosin teoreettinen mah- ja hyvässä kunnossa, mutta uuden koulupiiri-
17781: dollisuus päästä opiskelemaan. Koska ne jaon ta;kia sitä ei voida enää kansakoulutar-
17782: sijaitsevat kaupungeissa, tulevat opiskelu- koitukseen käyttää.
17783: kustannukset niin kalliiksi, että ammattipäte- Edelleen on otettava huomioon se seikka,
17784: vyyden hankkiminen tuottaa voittamattomia että koulu Lavian kunnassa sijaintinsa
17785: vaikeuksia maaseudun työläis- ja pienvil- vuoksi on keskeinen ja sopivin pohjois- ja
17786: jelijänuorisolle. Että maaseudun vähävarai- keski-Satakuntaa varten. Sinne sijoitettuna
17787: sillekin avautuisi käytännön mahdollisuudet koulu tulisi laajalla alueella asuvan nuorison
17788: ammattipätevyyden hankkimiseen, pitäisi val- ammattikasvatusta tyydyttäväksi.
17789: tiovallan kiinnittää suurempaa huomiota Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
17790: koulujen perustamiseen maaseudulle. Tähän eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17791: on valtiolla sitäkin suurempi velvollisuus,
17792: kun maaseudun työläis- ja pienviljelijä- että kaUitus ryhtyisi kiireellisesti
17793: nuoriso on alkanut vaatia luontaisten taipu- toimenpiteisiin sellaisen ammattioppi-
17794: mustensa ja harrastustensa mukaista am- laitoksen perustamiseksi Lavian kun-
17795: mattikasvatusta. Tästä yhtenä esimerkkinä taan, että nuoriso voisi saada niin
17796: voitaneen mainita Lavian kunnan työläis- ja maataloutta kuin muitakin ammatteja
17797: pienviljelijänuorison aloitteellisuus saada am- varten ammattiopetusta tuotannollista
17798: mattikoulu omalle paikkakunnalleen. Tämä toimintaa varten yksilöllisten harras-
17799: aloitteellisuus on johtanut siihen, että Lavian tustensa ja taipumustensa mukaisesti.
17800: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
17801:
17802:
17803: Arvo Riihimäki. Nestori Kaasalainen.
17804: Toivo Kujala. Arvo Sävelä.
17805: Mauri Ryömä. Antto Prunnila.
17806: Antti J. Rantamaa. Eino E. Heikura.
17807: Pertti Rapio. Irma Torvi.
17808:
17809:
17810:
17811:
17812: 51
17813: 402
17814:
17815: Vfil,s,2. - Toiv. al. N:o 162.
17816:
17817:
17818:
17819:
17820: Puumalainen ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja meno-
17821: arvioon Keski-Suomen keskusammattikoulun rakentamista
17822: varten.
17823:
17824:
17825: E d u s kun n a U e.
17826:
17827: Keski-Suomen keskusammattikoulun toisen olisi koulun valmistuminen toivottavaa, mitä
17828: rakennusvaiheen suorittaminen on suunni- pikemmin sen parempi, sillä riittämättömien
17829: teltu toteutettavaksi vuoden 1953 aikana. !koulutilojen vuoksi hyvä:ksyttävien oppilai-
17830: Ra:kennussiipeen, jota suunnitelma koskee, den kouluun otto on rajoitettua.
17831: kuuluu luokkahuoneita ja ra'kennm-, sisus- Kun keskusammattikoulun rakennmtöiden
17832: tus-, sähkö- ja radio-osastojen työpajat sekä suorittaminen suunnitelmien mukaisessa laa-
17833: asunnot talonmiehelle ja vahtimestarille. juudessa voisi tarjota työmahdollisuudet
17834: Rrukennusvaiheen kokonaiskustannusarvio 200-250 työttömyystöissä olevalle rakennus-
17835: kohoaa 2,003 miljoonaan markkaan. Valtion työläiselle ja ammattiopetuksen saantimah-
17836: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon myönsi dollisuudet huomruttavalle määrälle nuorisoa,
17837: eduskunta tarkoitukseen vain 50 miljoonaa niin jo näistä syistä olisi tarkoitukseen saa-
17838: markkaa. tava riittävästi varoja.
17839: Niukkojen määrärahojen vuoksi ovat Edellä olevan permteella ehdotamme edus-
17840: ammattikoulun rakennustyöt !käytännöllisesti kunnan hyväksyttäviiJksi toivomuksen,
17841: katsoen olleet pysähdyksissä viime syksystä
17842: lähtien. Tällainen töiden keskeyttäminen että hallitus antaisi Eduskunnalle
17843: tulee monella tavoin lisäämään lopullisia esityksen 100,000,000 markan maara-
17844: ra:kennmkustannuksia. Koulurakennustöiden rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
17845: pysähdyksissä olo herättää yleistä ihmette- 1953 tulo- ja menoarvioon Keski-
17846: lyä senkin vuoksi, että paikkakunnalla on Suomen keskusammattikoulun raken-
17847: satoja rakennustyöläisiä työttöminä. Ammat- tamiseen.
17848: tikouluun pyrkivän nuorisonkin kannalta
17849: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
17850:
17851: V. Puumalainen. Matti Koivunen.
17852: 403
17853:
17854: VID,33. - Toiv. al. N:o 168.
17855:
17856:
17857:
17858:
17859: Tikkaoja ym.: Määrärahasta rakennuspiirustusten aikaan-
17860: saamiseksi Seinäjoelle perustettavaa Etelä-Pohjanmaan
17861: suomenkielistä keskusammattikoulua varten.
17862:
17863:
17864: E d u s ik u n n a U e.
17865:
17866: Viime vuosien kuluessa on keskusammatti- alkaen, kuin ammattikasvatusneuvoston 10-
17867: koulun välttämättömyys Etelä-Pohjnamaalla vuotissuunnitelmassa v. 1947 esitettiin aja-
17868: tullut esille monesta näkökulmasta. Kun eri- tus tällaisen laitoksen perustamisesta Seinä-
17869: tyisesti Etelä-Pohjanmaalla maanomistusolot joelle. Sen perustamisesta on tehty myös
17870: ovat sellaiset, etteivät lapsirikkaiden maan- useita edusik.unta-aloitteita. Valtion viran-
17871: viljeliäperheiden jäsenet kaildri nykyoloissa omaisten taholta on useassa eri yhteydessä
17872: voi saada toimeentuloaan paikkakunnallaan, tähdennetty sirtä, että koulun paikkaJkysy-
17873: vaan nuoriso siil'ltyy kaupunkeihin ja siirto- mys olisi kuntien ensin itse ratkaistava.
17874: laisiksi, olisi keskusammattikoulu välttämä- Tässä mielessä pidettiinkin Seinäjoen kaup-
17875: tön jo YJksinomaan täJ.täkin pohjalta. Lisäksi palassa toukokuussa 1952 Etelä-Pohjanmaan
17876: on kuitenkin odotettavissa, että ammattitai- keskusammattikoulun suunniteltuun aluee-
17877: don kehittyminen myös lisäisi yritteliäisyytä seen ·kuuluvien 1kuntien edustajien virallinen
17878: ja siten välillisesti tarjoaisi yhä enemmän kokous, jossa päätettiin koulun sijaintipai-
17879: työtilaisuuksia ammattimiehille. Erityisesti kaksi Seinäjoen kauppala, joka sitoutui
17880: tälle alueelle on syntynyt suhteellisen suuri antamaan tarvittavan maa-alueen ilmaiseksi
17881: määrä oppikouluja, mutta opintielle pyrki- koulua varten. Näin ollen koulun paikkaky-
17882: jöitä on ik.u~tenkin jatkuvasti enemmän ik.uin symys on kuntien taholta jo ratkaistu.
17883: koulutustiloja. EHei tilanteen helpottami- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
17884: seksi kiireellisesti ryhdytä perustamaan mui- eduskunnan hyväksyttäväJksi toivomuksen,
17885: takin kouluja, paisuu oppiikoulun osuus
17886: täällä paikallisesti kohtuuttoman suureksi että hallitus ottaisi vuoden 1954
17887: merkiten samalla jatkuvasti elinkelpoisim- tulo- ja menoarvioesitykseen 2,000,000
17888: man väestönosan siil'ltymistä pois maaseutu- markan määrärahan Seinäjoelle perus-
17889: oloista. tettavan Etelä-Pohjanmaan suomen-
17890: Keskusammattikoulun perustaminen Etelä- kielisen keskusammattikoulun raken-
17891: Pohjanmaalle onkin ohlut vireillä siitä. nuspiirustuksien aikaansaamiseksi.
17892: Helsingissä 5 päivänä helmiik.uuta 1953.
17893:
17894:
17895: Väinö Tikkaoja. Impi Lukkarinen.
17896: Toivo Antila. Arvo Ahonen.
17897: Arvo Sävelä. S. S. Aittoniemi.
17898: V'åinö Rankila. Eero Saari.
17899: 404
17900:
17901: Vlll,a4. - Toiv. al. N:o 164.
17902:
17903:
17904:
17905:
17906: E. Nurminen ym..: Ompeluopettajain valmistuksen järjestä-
17907: misestä Etelii-H ämeen keskusammattikouluun.
17908:
17909:
17910: Eduskunnalle.
17911:
17912: Koulumuotoinen ompelualojen ammatti- laitoksen perustamista, mutta varsin vähin
17913: opetus on voimakkaasti kasvanut viimeisten kustannuksin voidaan tyydyttävä opettajan-
17914: 20 vuoden aikana. Näiden alojen (ompelu-, valmistus järjestää Etelä-Hämeen keskus-
17915: vaatturi- ja modistialat) oppilaita on kauppa- ammattikoulun yhteyteen Hämeenlinnaan.
17916: ja teollisuusministeriön alaisissa 35 oppilai- Parhaillaan rakenteilla olevasta kouluraken-
17917: toksessa nykyisin n. 2,800. Ompelualan ope- nuksesta voidaan helposti varata tarvittavat
17918: tustuntien luku on vuodessa yli 200,000. huonetilat. Koulun muut työhuoneet, opetus-
17919: Lisäksi tulee laajentuva kurssitoiminta. Val- välineet yms. olisivat ilman lisäkustannuksia
17920: tio suorittaa näiden opetusolojen kohdalla käytettävissä. Samalla keskusammattikoulun
17921: välittömästi tai valtionapujen muodossa avus- ompeluluokat voisivat toimia harjoituskou-
17922: tuksena n. 75 miljoonaa yksinomaan opetta- luna.
17923: janpalkkoina. Lisäksi tulevat yleismenot ja Asiantuntijain laskelmien mukaan opetta-
17924: rakennuskustannukset. janvalmistuksen voi hoitaa yksi päätoiminen
17925: Opettajina joudutaan nyt käyttämään joko opettaja, jolla on apunaan jonkin verran
17926: ammattitaitoisia ompelijoita tai käsityönopet- tuntiopettajia. Edellyttäen, että pääopetta-
17927: tajia. Edellisiltä puuttuu opetustaito ja jäl- jan palkkaus lasketaan suunnilleen 24 pl:n
17928: kimmäisiltä ammatin hallinta. Nykyisin ei mukaan ja varaamaHa tuntiopetusta varten
17929: siis ole takeita siitä, että tämä opetustyö noin 240,000 mk tarvitaan varsinaisiin opet-
17930: laadullisesti täysin vastaa sen suurta talou- tajanpalkkoihin noin 750,000 mk. Lisäksi on
17931: dellista ja sosiaalista merkitystä ja siihen opetusharjoittelun ja näytetuntien ohjaus- ja
17932: uhrattuja kustannuksia. Lisäksi käsityön- arvostelupalkkioihin ynnä muihin palkka-
17933: opettajien valmistuskin nykyisin on riittä- menoihin varattava noin 450,000 mk sekä
17934: mätön tyydyttämään edes oppi- ja kansa- kalusto-, opetusväline- ja raaka-ainemenoihin
17935: koulun tarpeita. Näin ollen on välttämä- noin 300,000 mk. Yhteensä opettajanvalmis-
17936: töntä, että alan opettajanvalmistusta tehoste- tuksen vuotuiskustannukset tulevat tämän
17937: taan järjestämällä ammattikoulujen ompelun- mukaan olemaan noin 1,500,000 mk.
17938: opettajain valmistus kiinteälle pohjalle, sillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17939: muuten on kyseenalaista, voidaanko ompelun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17940: opetuksen tasoa pitää tyydyttävänä alan laa- muksen,
17941: jentamisesta ja kehittämisestä puhumatta- että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin
17942: kaan. toimenpiteisiin ompelunopettajain val-
17943: Taloudellisten vaikeuksien vuoksi ei vielä mistuksen järjestämiseksi Etelä-Hä-
17944: voitane ajatella erillisen Opettajanvalmistus- meen keskusammattikouluun.
17945: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
17946:
17947:
17948: Elli Nurminen. Martta Salmela-Järvinen. Irma Hamara.
17949: Laura Brander-Wallin. Martti Huttunen. Harras Kyttä..
17950: Aune Innala. Eino Raunio. Kalle Jokinen.
17951: Aino Malkamä.ki. T. Leivo-Larsson. Elli Juntunen.
17952: 405
17953:
17954: VIII,sö. - Toiv. al. N:o 165.
17955:
17956:
17957:
17958:
17959: Ryöm.ä ym..: Valtion takaamien lainojen myöntämisestä kor-
17960: keakouluissa opiskeleville ja kansakoulunopettajiksi val-
17961: mistuville.
17962:
17963:
17964: E d u s k u n n a ll e.
17965:
17966: Hyväksyessään kesäkuun 8 p: nä 1948 hal- valtion takaamien halpakorkoisten lainojen
17967: lituksen esityksen ,laiksi korkeakouluopintoja myöntämiseksi sekä korkeakouluissa opiskele-
17968: varten annettavista stipendeistä ja avustuk- ville että kansakoulunopettajiksi valmistu-
17969: sista" eduskunta totesi, että mainittu laki ei ville.
17970: vielä yksinään riitä turvaamaan vähävarais- Tämän toivomuksen hyväksymisestä tulee
17971: ten opiskelijain opiskelumahdollisuuksia, sillä piakkoin kuluneeksi jo 5 vuotta, mutta halli-
17972: ,täydelleenkin toteutettuna laki tulee koske- tusvallan ei ole toistaiseksi voitu havaita
17973: maan vain noin 15 % ko11keakouluissa opis- ryhtyneen sitä noudattamaan. Tänä aikana
17974: kelevista". Tämän vuoksi eduskunta oli sitä eivät vähävaraisten opiskelijain opiskelun
17975: mieltä, että lain edellyttämää stipendijärjes- tiellä olevat taloudelliset vaikeudet suinkaan
17976: telmää olisi täydennettävä säätämällä laki, ole lieventyneet, vaan pikemminkin lisään-
17977: jonka mukaan kysymyksessä olevilla opis- tyneet, mitä todistaa esim. työläiskodista
17978: kelijoilla olisi mahdollisuus saada myös val- lähteneiden opiskelijain suhteellisen luku-
17979: tion takaamia halpakorkoisia lainoja. Laina- määrän jatkuva supistuminen ainakin Hel-
17980: järjestelmää olisi eduskunnan käsityksen singin yliopistossa. Eduskunnalla olisi näin
17981: mukaan voitu niveltää stipendijärjestelmään ollen täysi syy kiirehtiä asian hoitamista
17982: esimerkiksi siten, että opiskelijan ei tarvitsisi hyväksymänsä toivomuksen mukaisesti.
17983: maksaa korkoja eikä osaa lainasta siinä ta- Näillä perusteilla ehdotamme eduskunnan
17984: pauksessa, että hän suorittaa tutkintonsa hyväksyttäväksi toivomuksen,
17985: erinomaisin arvosanoin. Kiinnitettyään huo-
17986: miota siihen, että laki ei koske ollenkaan niitä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
17987: opiskelijoita, jotka opiskelevat seminaareissa, toimenpiteisiin valtion takaamien hal-
17988: kauppaopistoissa ja muissa niihin verratta- pakorkoistcn lainojen myöntämiseksi
17989: vissa oppilaitoksissa, eduskunta lausui toivo- sekä korkeakouluissa opiskeleville että
17990: muksen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kansakmtlunopettajiksi valmistuviUe.
17991: Helsingissä 13 päivänä pelmikuuta 1953.
17992:
17993:
17994: Mauri Ryöm.ä. Esa Hietanen.
17995: 406
17996:
17997: Vlfi,s6. - Toiv. al. N:o 166.
17998:
17999:
18000:
18001:
18002: Lappi-Seppälä ym.. : Oppikoulun- ja kansakoulunopettajain
18003: ulkomaisista opintomatkoista.
18004:
18005:
18006: E d u s k u n n a ll e.
18007:
18008: Maamme opettajakunta, sekä oppikoulu- kin on voimassa helmikuun 11 p:nä 1919
18009: jen että kansakoulujemme opettajat, vastaa asiasta annettu asetus, jolla määriteltiin apu-
18010: kasvavan nuorisomme kehityksestä. Opetta- rahojen jakoperusteet. Sotien jälkeen ei kui-
18011: jiston tiedoista, kokemuksesta ja kehityksestä tenkaan tähän tarkoitukseen ole määrärahoja
18012: riippuu omien lapsiemme kehitys ja sen osoitettu. Monien muiden alojen edustajat
18013: kautta koko maamme tulevaisuus. On sen- ovat saaneet huomattavasti korotettuinakin
18014: vuoksi mitä tärkeintä, että nämä henkilöt, matkastipendinsä takaisin - mutta opetta-
18015: koulujemme kasvattajat, saavat itse riittävän jat ovat edelleen ilman tätä varsin suuri-
18016: koulutuksen tehtäviinsä. Heidän tulisi voida arvoista kasvatus- ja kehitystekijää.
18017: jatkuvasti pysyä kehityksessä ajan tasalla. Eristyneisyys ei ole pienelle maalle eduksi.
18018: Nykyisen palkkatason vallitessa esiintyy Juuri kasvattajan tulisi saada nähdä muiden
18019: monia epäkohtia, jotka tekevät vaikeaksi maiden elämää ja saada niistä vaikutteita.
18020: saada kouluihimme sen tasoista opettaja- Oikein järjestetyt opintomatkat muihin mai-
18021: ainesta, joka täyttäisi toiveemme. Toisinaan hin ovat käsityksemme mukaan mitä merki-
18022: tuntuu tosiaan siltä, kuin kasvava nuori- tyksellisimpiä juuri koulujemme opettajille,
18023: somme olisi heitetty täysin oman onnensa koska heidän saamansa vaikutteet mitä hel-
18024: varaan. poimmin voidaan siirtää kasvavan nuorison
18025: Koulujen opettajistolle merkitsee paljon, omaisuudeksi.
18026: jos edes joku sen piiristä voisi lisätä tieto- Koska nykyisin ei ole juuri lainkaan val-
18027: jaan ja kokemuksiaan ulkomaille suunna- tiovallan toimesta huolehdittu opettajien
18028: tulla opintomatkalla. On luonnollista, että mahdollisuuksista tehdä opintomatkoja mui-
18029: nykyiset taloudelliset vaikeudet huomioon- hin maihin, ehdotamme eduskunnan hyväk-
18030: ottaen vain harvalle voidaan tällainen mah- syttäväksi toivomuksen,
18031: dollisuus suoda, mutta kuitenkin olisi var-
18032: masti perin merkityksellistä, että alaansa ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
18033: työhönsä innostuneimmat saisivat tilaisuuden jotta vuosittain osa oppikoulun- ja
18034: avartaa näköalojaan tällaisilla matkoilla. kansakoulunopettajiamme saattaisi .teh-
18035: Ennen viimeksi käytyjä sotiamme olikin dä opintomatkan ulkomaille siten laa-
18036: oppikoulunopettajien matka-apurahoja var- jentaakseen tietojaan ja kokemuksiaan.
18037: ten momentti valtion menoarviossa, ja vielä-
18038: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
18039:
18040: Jussi Lappi-Seppälä. Kyllikki Pohjala.
18041: Urho Kulovaara. Helena Virkki.
18042: Felix Seppälä. Irma Hamara.
18043: Erkki Koivisto.
18044: 407
18045:
18046: Vfil,3,7. - Toiv. al. N:o 167.
18047:
18048:
18049:
18050:
18051: Leinonen ym.. : Nuorisokasvatusopissa ja kansakouluhallin-
18052: nossa suoritettavan tutkinnon sisällyttämisestä kansakou-
18053: lunopettajien valmistuslaitosten kurssivaatimuksiin.
18054:
18055:
18056: E d u s k u n n a ll e.
18057:
18058: Kansakoulutoimen järjestysmuodon perus- Olisi mitä luonnollisinta, että opettaja
18059: teista toukokuun 18 päivänä 1923 annetun saisi kaiken sen koulutuksen ja ohjauksen,
18060: lain 9 a § : n mukaan, sellaisena <kuin se on minkä hän tarvitsee opettajatehtävässään, jo
18061: toukokuun 26 päivänä 1944 annetussa lisäyk- niinä vuosina, jolloin hän on opettajanval-
18062: sessä ko. lakiin, on kansakoulunopettajan, mistuslaitoksessa. Tällöin vältyttäisiin illiiltä
18063: joka ennen mainitun lain voimaantuloa ei ole haitoilta ja vaikeUiksilta, joita edellämainittu
18064: saanut valtakirjaa virkaansa, ennen valta- jälkikoulutus ja Esätutk:innot asianomaisille
18065: kirjan antamista kouluhallituksen määräyk- opettajille aiheuttavat. On myös otettava
18066: sestä otettava osaa nuorisotyöjohtajakurssei- huomioon, että seminaareissa ja muissakin
18067: hin sekä suoritettava erityinen tutkinto nuo- opettajanvalmistuslaitdksissa ovat paremmat
18068: risokasvatusopissa ja kan:sakouluhallinnossa. edellytykset nuorisojohtajakoulutuksen anta-
18069: Mainittu lisäys kansakoulutoimen järjes- miseen, kuin tilapäisillä kesäkursseilla, koska
18070: tysmuodon perusteista annettuun lakiin on opettajanvalmistuslaitoksissa on mm. oppi-
18071: ristiriidassa kansakoulunopettajain oikeudel- lasluokat käytännöllistä harjoittelua varten.
18072: lista asemaa koskevien yleisten periaatteiden Myös vapaaehtoinen oppilaskuntatoiminta,
18073: kanssa, koska pätevyystodistus opettajaval- jota monissa eri muodoissa innokkaasti har-
18074: mistuslaitoksesta jo sinänsä oikeuttaa sen rastetaan opettajanvalmistuslaitoksissa, on
18075: saajan hakemaan ja hoitamaan kansakoulun- erinomainen harjoituskenttä nuorisojohtaja-
18076: opettajan virkaa. Kuitenkin on mainitulla koulutuksessa.
18077: lisäyksellä tehty valtakirjan saanti mainit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18078: tuihin virkoihin riippuvaksi osallistumisesta illioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
18079: nuorisojohtajakursseille ja nuorisokasvatus- vomuksen,
18080: opin ja kansakouluhallinnon tutkinnon suo- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
18081: rittamisesta. Opettajien taholta on näihin toimenpiteisiin kansakoulunopettajilta
18082: kursseihin ja tutkintoihin kohdistettu asial- vaadittavan nuorisojohtajakoulutuk-
18083: Iisin syin arvostelua. Niiden .suorittaminen sen ja kansakouluhallintoa koskevan
18084: juuri päättyneiden opintojen jälkeen tuottaa tutkinnon yhdistämiseksi opettajan-
18085: useimmille opettajille, joita painaa aikaisem- valmistuslaitoksien kurssivaatimuksiin.
18086: man koulutu:ksen aiheuttama velkataakka,
18087: taloudellisia ym. vaikeuksia.
18088: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
18089:
18090: Armas Leinonen. Jaakko Hakala.
18091: Aa're Leikola. Arvi Ahmavaara.
18092: Aukusti Pasanen. Erkki Koivisto.
18093: Juho Tenhiälä. Lennart Beljas.
18094: Harras Kyttä. Niilo Ryhtä.
18095: Aaro Kauppi. Kusti Eskola..
18096: Urho Kulovaara..
18097: 408
18098:
18099: Vlli,as. - Toiv. al. N:o 168.
18100:
18101:
18102:
18103:
18104: Niskala ym.: Valtion osallistumisesta vanhojen kansakoulu-
18105: rakennusten peruskorjauksiin.
18106:
18107:
18108: E d u s k u n n a 11 e.
18109:
18110: Ensimmäisten kansakoulujen rakentami- nettely säästää myös valtion osuutta kou-
18111: sesta maahamme on kulunut jo yli 60 vuotta. lujen rakennuskustannuksista. Sen vuoksi
18112: Nämä koulut, jotka yleensä ainakin maaseu- olisikin oikein ja kohtuullista, että van-
18113: dulla rakennettiin puusta, alkavat olla jo hojen koulurakennusten korjaukseen, sil-
18114: ikänsäkin puolesta uusimisen tarpeessa. Mo- loin kun kysymyksessä on peruskorjaus,
18115: nissa tapauksissa onkin jouduttu senaikuiset valtio osallistuisi samalla prosenttimää-
18116: rakennukset uudistamaan ja niitä laajenta- rällä kuin uusien koulujen rakentamiseen.
18117: maan ennen niiden loppuun kulumista. Toi- Useissa kunnissa voitaisiin pitää koulu-
18118: sissa kunnissa on kumminkin jatkuvilla kun- rakennukset käytössä huomattavasti pitem-
18119: nossapitotoimenpiteillä voitu pitää raken- män ajan, jos valtio osallistuisi niiden kor-
18120: nukset käyttökuntoisina ja säästyä uudel- jaukseen edellämainitulla tavalla. Sen kautta
18121: leenrakentamisesta johtuvista suurista kus- säästettäisiin huomattavasti valtion ja kun-
18122: tannuksista. Ajan mittaan täytyy kuitenkin tien varoja.
18123: tehdä suurempi ns. perusremontti, johon ei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
18124: vät kunnossapitoavustukset riitä, ja silloin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18125: joutuvat ne kunnat, joiden taloudellisista
18126: syistä on pakko vanhojakin korjata, epä- että hallitus antaisi Eduskunnalle
18127: edullisempaan asemaan kuin ne, jotka raken- esityksen kansakoulujen kustannuslain
18128: tavat kokonaan uuden rakennuksen. Tällai- muuttamisesta niin, että valtio osallis-
18129: sessa asemassa ovat maan vähävaraisimmat tuisi vanhojen kansakoulurakennusten
18130: kunnat, joiden on koetettava kunnostaa epä- peruskorjauksiin samalla prosentti-
18131: käytännöllisiksikin todettuja rakennuksia määrällä kuin uusien rakentamiseen.
18132: puhtaasti säästäväisyyssyistä. Sellainen me-
18133: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
18134:
18135: Markus Niskala. Eeli Erkkilä.
18136: Yrjö Hautala. Wiljam Sarjala.
18137: Eino Rytinki. Aaro Kauppi.
18138: Niilo Ryhtä. Lauri Kaarna.
18139: Kusti Eskola.
18140: 409
18141:
18142: vm,s,9. - Hemst. mot. N:o 169.
18143:
18144:
18145:
18146:
18147: A. Wirtanen m. fl.: Angående ändring av stadgandena rö-
18148: rande val av folkskollärare.
18149:
18150:
18151: T i 11 R i k s d a g e n.
18152:
18153: Enär hestämmelserna angående val av vagt formulerad paragraf i händerna på en
18154: folkskollärare, sådana dessa utformats i 9 § pedagogiskt inkompetent folkskoldirektion
18155: av lagen om grunderna för folkskolväsendets lätt kan missbrukas. Det finns även många
18156: organisation, i denna paragrafs ändrade av exempel på huru välmeriterade lärare förbi-
18157: den 21 april 1943, är mycket obestämda och gåtts vid lärarval, medan mycket underlägsna
18158: tvetydiga och gett anledning till olika tolk- medsökande valts. Det är även känt, att reli-
18159: ningar, varigenom uppenbara orättvisor och gion, politik, släktskap och andra helt ovid-
18160: rena godtycket ofta kommit att fälla utslaget kommande saker mången gång avgjort ett
18161: vid lärarval, i det att direktionerna låtit sig lärarval. Och detta i hög grad beroende på
18162: ledas av religiösa, politiska, nationella, släkt- att direktionerna inte har några detaljerade
18163: skaps- och andra helt ovidkommande skäl, så instruktioner från högre skolmyndigheter att
18164: bör det ligga i lagstiftarnas intresse att med gå efter.
18165: hänsyn till folkskollärarnas rättssäkerhet och Sålunda har det förekommit att fram-
18166: åsiktsfrihet ändra detta lagrum så att god- stående lärare, som genom självstudier skaffat
18167: tycke och mannamån vid val av folkskollärare sig höga universitetsvitsord, bl. a. laudatur i
18168: i framtiden må förhindras. pedagogik, blivit förbigångna av betydligt
18169: Det synes vara en allmän åsikt att folkskol- underlägsna lärare.
18170: direktionerna fått allt för stora befogenheter,
18171: när de beviljats rätt att förrätta val av lärare. Dyrbara fortbildningskurser och omfat-
18172: Ett folkskollärarval kan dock vara betydelse- tande studieresor, som åtminstone bevisar att
18173: fullare mången gång än t. ex. ett prästval. en ·lärare äger bildningsintresse och vilja att
18174: Då nu en folkskoldirektion fått så vid- förkovra sig för sitt yrke, taxeras sällan efter
18175: sträckta fullmakter, så tycker man att lag- förtjänst av en direktion.
18176: stiftarna jämväl bort uppställa vissa kompe- Mångårigt deltagande i det fria folkbild-
18177: tenskrav på direktionsmedlemmarna. Nu ningsarbetet, vilket ju i hög grad för en äldre
18178: synes det egentligen vara ett enda krav man generation är att gratis fortsätta folksko-
18179: uppställer för en direktionsmedlems kompe- lans mission och som visar en lärares kärlek
18180: tens, och det är, att han varit kapabel att till och god vilja att offra tid och krafter för
18181: avla många barn. folkbildningen, beaktas föga av skoldirektio-
18182: När lagstiftarna sedan en gång gett direk- nerna, då intet vitsord däröver finns i semi-
18183: tionerna rätt att välja folkskollärare, så horde nariebetyget.
18184: de även gett skolstyrelsen i uppdrag att Praktik och tjänsteår räknas inom alla
18185: utarbeta detaljerade förhållningsregler och yrken som en stor merit. Men en folkskollä-
18186: preciserat värderingsgrunderna i detalj för rares vunna skicklighet under praktik i
18187: lärarnas vitsord och meriter. många år noteras inte alltid av våra folkskol-
18188: Allt, som nu är bestämt om val av folk- direktioner, åtminstone inte på landsbygden.
18189: skollärare, ingår i ovannämnda paragraf, Nej, viiken som helst ung kandidat slår i
18190: där det endast heter: , - och bör till tjänsten regel ut en äldre lärare vid besättandet av
18191: bland dem, som fylla stadgade kompetens- en lärartjänst. De äldre årgångarna lärare
18192: villkor, utses den, viiken hör anses vara lämp- är handikappade också på den grund att
18193: ligast och skickligast". Det är klart, att en åtminstone de svenska seminarierna de två
18194: 52
18195: 410 VIII,39. - Ka.nsakoulunopetta.jat.
18196:
18197:
18198: sista decennierna börjat använda en högre Då skolstyrelsen sedan i ett utlåtande
18199: vitsordsskala. förklarar sig inte vilja kringskära folkskol-
18200: Mantalsbönder, som tillhör folkskoldirek- direktionernas fria prövningsrätt och anser
18201: tion och vilka som jordbrukare visat stor sig böra fastställa deras beslut, därest de
18202: saklighet t. ex. vid inköp av en avelshin,gst, inte kan påvisas vara olagliga, så äger en
18203: en bytjur eller fargalt, då de med vetenskap- lärare utan besvärsrätt, om han orättmätigt
18204: lig noggrannhet noterar varje poäng i ned- förbigås vid vai, små eller inga möjligheter
18205: ärvnin.gsförmågan, kan, när det gäller att att hos skolstyrelsen få korrigerat ett orättvist
18206: välja lärare åt sina egna barn, låta sig diri- lärarval. När lagen sedan, vad lärarval
18207: geras av fullkomligt ovidkommande saker. beträffar, är så obestämt formulerad, att
18208: Detta därför att direktionerna inte har några direktionernas ,fria prövningsrätt" kan dri-
18209: som helst förhållningsregler och inte utsättes vas in absurdum, utan att någon kan påvisa
18210: för någon kontroll från skolmynd~gheternas några olagligheter, hur orättvist ett val än
18211: sida. Och då reHgiösa och politiska frågor mä ha varit, så är det uppenbart att en folk-
18212: fått avgöra lärarval ibland, ehuru religions- skollärare hefinner sig i ett prekärt läge vis
18213: och åsiktsfriheten är tryggad i grundlag även a vis lärarval vad rättssäkerheten: beträffar.
18214: för en folkskollärare, så bör det klart stad- Här bör alltså lagstiftningen kompletteras
18215: gas att ingen som helst hänsyn får tagas till av så noggranna och preciserade detalj-
18216: dylika frågor. hestämmelser att direktioner, inspektorer och
18217: de högre skolmyndigheterna har någonting
18218: Ett sorgligt föhållande är att folkskollä- konkret att hålla sig till, att rättvisa mä
18219: rarna inte äger besvärsrätt ifråga om lärar- vederfaras folkskollärarna vid tjänsteanställ-
18220: val, ehuru denna rätt tillkommer en hel del ning. Och tillerkännes de därjämte besvärs-
18221: andra tjänstemän. Folkskollärarnas rätts- rätt tili högsta instans över lärarval, så är
18222: säkerhet är här på ett särdeles oberättigat sätt deras rättssäkerhet tryggad i detta avseende.
18223: förbisedd, varför en billig fordran är att Med hänvisning till ovanstående föreslå
18224: besvärsrätt över val jämväl beviljas folkskol- undertecknade, att riksdagen ville besluta
18225: lärarna. hemställa,
18226: Mången menar att skolstyrelsen kan korri-
18227: gera ett orättmätigt lärarval, och det gör att regeringen måtte förbereda och
18228: den även i de fall, då klara olagligheter kan till Riksdagen avlåta proposition om
18229: påvisas. Men mången gäng försöker direktio- sådan ändring av stadgandena rörade
18230: nerna motivera dylika val med så övertygande lärarval, att folkskollärarnas grund-
18231: svepskäl att inte herrarna i skolstyrelsen har lagsenliga rättigheter tryggas och ob-
18232: några möjligheter att finna några formella jektiva grunder så långt som möJ7igt
18233: olagligheter. iakttas vid lärartjänsters besättande.
18234: Helsingfors den 10 februari 1953.
18235:
18236:
18237: Atos Wirtanen. G. Rosenberg.
18238: 411
18239:
18240: Vlll,39. - Toiv. al. N:o 169.
18241: Suomennos.
18242:
18243:
18244:
18245:
18246: A. Wirtanen ym. : Kansakoulunopettajan valitsemista kos-
18247: kevien säännösten muuttamisesta.
18248:
18249:
18250: E d u s k u n n a 11 e.
18251:
18252: Koska kansakoulunopettajan valitsemista opettajien arvosanojen ja ansioiden yksityis-
18253: koskevat määräykset, sellaisina kuin ne ovat kohtaiset arvosteluperusteet.
18254: kansakoulutoimen järjestysmuodon perus- Kaikki, mitä nykyään on määrätty kansa-
18255: teista annetun lain 21 päivänä huhtikuuta koulunopettajan valitsemisesta, sisältyy edellä
18256: 1943 muutetussa 9 §: ssä, ovat hyvin epämää- mainittuun pykälään, missä ainoastaan sano-
18257: räiset ja kaksiselitteiset ja antaneet aihetta taan: , - ja virkaan on valittava säädetyt
18258: erilaisiin tulkintoihin, minkä johdosta opetta- kelpoisuusehdot täyttävistä se, joka on katsot-
18259: jan valitsemista koskevaan päätökseen usein tava soveliaimmaksi ja taitavimmaksi." On
18260: on päässyt vaikuttamaan ilmeinen epäoi- selvää, että heikosti muotoiltu pykälä voi
18261: denmukaisuus ja puhdas mielivalta siten, pedagogisesti epäpätevän kansakoulun johto-
18262: että johtokuntiin usein ovat vaikuttaneet us- kunnan soveltamana helposti johtaa väärin-
18263: konnolliset, poliittiset, kansalliset, sukulaisuu- käytöksiin. On useita esimerkkejä, kuinka
18264: teen perustuvat ja muut kokonaan asiaan ansioitunut opettaja on sivuutettu opettajan-
18265: kuulumattomat perustelut, olisi lainsäädän- vaalissa, samalla kun hyvinkin heikko hakija
18266: töä, huomioon ottaen kansakoulunopettajien on valittu. On myöskin tunnettua, että us-
18267: oikeusturvallisuus ja mielipiteenvapaus, muu- konnolliset, poliittiset, sukulaisuuteen perus-
18268: tettava tässä kohden niin, että mielivalta tuvat ja muut kokonaan asiaan kuulumatto-
18269: ja puolueellisuus kansakoulunopettajien va- mat seikat ovat monta kertaa ratkaisseet
18270: litsemisessa vastaisuudessa estyy. opettajanvaalin. Ja tämä riippuu suuressa
18271: Näyttää olevan yleinen mielipide, että kan- määrin siitä, että johtokunnilla ei ole mi-
18272: sakoulun johtokunnille on annettu liian suu- tään korkeampien kouluviranomaisten anta-
18273: ria valtuuksia, kun niille on myönnetty oikeus mia yksityiskohtaisia ohjeita, joita ne noudat-
18274: toimittaa opettajan valitseminen. Kansakou- taisivat.
18275: lunopettajan vaali voi kuitenkin monta kertaa Siten on tapahtunut, että eteviä opettajia,
18276: olla merkityksellisempi kuin esim. papin jotka itseopiskelulla ovat hankkineet korkeita
18277: vaali. yliopistollisia arvosanoja, mm. laudaturin
18278: kasvatusopissa, on vaalissa sivuutettu huomat-
18279: Koska kansakoulun johtokunta on saanut tavasti heikompien opettajien rinnalla.
18280: näin laajat valtuudet, tuntuu siltä, että lain- Johtokunta harvoin ottaa huomioon ansion
18281: säätäjän olisi myöskin pitänyt asettaa mää- mukaisesti kalliita opintokursseja ja laajoja
18282: rättyjä pätevyysvaatimuksia johtokunnan jä- opintomatkoja, jotka ainakin todistavat, että
18283: senille. Nykyään näytään asetettavan vain opettajalla on sivistyshalua ja tahtoa tulla
18284: yksi vaatimus johtokunnan jäsenen pätevyy- pystyväksi ammattiinsa.
18285: delle, nimittäin että hän on kyennyt siittä- Monivuotista osanottoa vapaaseen kansan-
18286: mään paljon lapsia. sivistystyöhön, joka suuressa määrin merkit-
18287: Kun lainsäätäjä kerran on antanut johto- see ilmaista kansakoulun tehtävän jatkamista
18288: kunnille oikeuden valita kansakoulunopetta- vanhempaa polvea silmällä pitäen ja joka
18289: jan, niin olisi sen myöskin pitänyt antaa kou- osoittaa opettajan rakkautta kansansivistyk-
18290: luhallituksen tehtäväksi laatia yksityiskohtai- seen ja hyvää tahtoa ajan ja voimien uhraa-
18291: set toimintaohjeet ja määritellä täsmällisesti miseen sen hyväksi, kansakoulun johtokunnat
18292: 412 VIII,39. - Ka.Dsakoulunopetta.jat.
18293:
18294:
18295: ottavat tuskin huomioon, kun siitä ei ole mi- monasti koettavat johtokunnat perustella
18296: tään arvosanaa seminaarin todistuksessa. vaaleja niin vakuuttavin tekosyin, että koulu-
18297: Käytäntö ja virkavuodet luetaan kaikissa hallituksen herroilla ei ole mitään mahdolli-
18298: ammateissa suureksi ansioksi. Mutta kansa- suutta huomata muodollisia laittomuuksia.
18299: koulunopettajan monivuotisessa käytännössä Kun kouluhallitus sitten lausunnossaan se-
18300: saavuttamaa taitavuutta kansakoulun johto- littää, ettei se tahdo rajoittaa kansakoulun
18301: kunnat eivät aina ota huomioon, ei ainakaan johtokuntien vapaata harkintaoikeutta, ja
18302: maaseudulla. Ei, kuka hyvänsä nuori kandi- katsoo olevansa velvollinen vahvistamaan
18303: daatti sivuuttaa säännöllisesti vanhemman niiden päätökset, milloin ei niitä voida osoit-
18304: opettajan opettajantointa täytettäessä. Van- taa laittomiksi, niin opettajalla ilman vali-
18305: hempien ikäluokkien opettajat ovat epäedulli- tusoikeutta, jos hänet laittomasti vaalissa
18306: semmassa asemassa myöskin sen perusteella, syrjäytetään, on joko pienet taikka ei mitään
18307: että ainakin ruotsalaiset seminaarit kahtena mahdollisuuksia saada kouluhallituksessa kor-
18308: viimeisenä vuosikymmenenä ovat alkaneet jausta epäoikeudenmukaiseen opettajanvaa-
18309: käyttää korkeampaa arvosana-asteikkoa. liin. Kun laki, mitä opettajanvaaliin tulee,
18310: Mantaalitalonpojat, jotka kuuluvat kansa- on niin epämääräisesti muotoiltu, että johto-
18311: koulun johtokuntaan ja jotka maanviljeli- kuntien ,vapaa harkintaoikeus" voidaan
18312: jöinä voivat olla erittäin asiallisia esim. os- viedä järjettömyyksiin kenenkään voimatta
18313: taessaan siitosoriin, yhteisen sonnin taikka osoittaa mitään laittomuuksia, olkoonpa
18314: karjun, jolloin he tieteellisellä tarkkuudella vaali ollut kuinka laiton tahansa, on ilmeistä,
18315: ottavat huomioon periytymiskyvyn jokaisen että kansakoulunopettaja on tukalassa tilan-
18316: tekijän, voivat, kun heidän on valittava opet- teessa opettajanvaaliin nähden, mitä tulee
18317: taja omille lapsilleen, nojautua aivan asiatto- oikeusturvallisuuteen.
18318: rniin seikkoihin. Ja tämä sen vuoksi, että Lainsäädäntöä täytyy siis täydentää niin
18319: johtokunnilla ei ole mitään toimintaohjeita tarkoilla ja täsmällisillä yksityiskohtaisilla
18320: eivätkä ne ole millään tavalla kouluviran- määräyksillä, että johtokunnilla, tarkastajilla
18321: omaisten valvonnan alaisia. Koska uskonnol- ja korkeimmilla kouluviranomaisilla on jota-
18322: liset ja poliittiset näkökohdat ovat joskus kin konkreettista, johonka he voivat nojautua,
18323: saaneet ratkaista opettajanvaalissa, vaikka niin että kansakoulunopettajHle tehdään oi-
18324: uskonnon- ja mielipiteenvapaus on perustus- keutta virkaa täytettäessä. Jos heille sen
18325: laissa turvattu myöskin kansakoulunopetta- ohessa myönnetään valitusoikeus opettajan-
18326: jalle, on selvästi säädettävä, että sellaisiin vaalista korkeimpaan asteeseen, niin heidän
18327: kysymyksiin ei saada kiinnittää mitään huo- oikeusturvallisuutensa tässä suhteessa on
18328: miota. taattu.
18329: Valitettavaa on, että kansakoulunopetta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18330: jilla ei ole mitään valitusoikeutta opettajan- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
18331: vaalista, vaikka tällainen oikeus on koko jou- muksen,
18332: kolla muita virkamiehiä. Kansakoulunopetta- että kallit1ts valrnistuttaisi ja antaisi
18333: jien oikeusturvallisuus on sivuutettu tässä Eduskunnalle esityksen sellaisesta muu-
18334: erikoisen epäoikeudenmukaisella tavalla, toksesta opettajan valitsemista koske-
18335: minkä vuoksi on kohtuullinen vaatimus, että viin säännöksiin, että kansakoulunopet-
18336: valitusoikeus vaalista myönnetään myöskin tajien perustuslain mukaiset oikeudet
18337: kansakoulunopettajille. turvataan ja objektiivisia perusteita,
18338: Moni ajattelee, että kouluhallitus voi kor- siinä määrin kuin se on mahdollista,
18339: jata epäoikeudenmukaisen opettajanvaalin, noudatetaan opettajanvirkoja täytet-
18340: ja se tekeekin sen niissä tapauksissa, missä tettäessä.
18341: selviä laittomuuksia voidaan osoittaa. Mutta
18342: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
18343:
18344:
18345: Atos Wirtanen. G. Rosenberg-.
18346: 413
18347:
18348: VUI,4,o. - Toiv. al. N:o 170.
18349:
18350:
18351:
18352:
18353: Rytinki ym..: Toimenpiteistä kansakoulujen muuttamisesta
18354: kuusiluokkaisiksi.
18355:
18356:
18357: E d u s ik: u n n a l!l. e.
18358:
18359: Tyydytyksellä ja mielihyvällä on todettava sia. Olisi mm. vähennettävä niitä valtiolle ja
18360: se, että varsinaisessa kansanopetuksessa, kan- kunnille aiheutuvia menoja, jotka eivät ole
18361: sakouluopetuksessa, on oppivelvollisuuslain välttämättömiä. Tilannetta ei korjata si.llä,
18362: säätiimisen yhteydessä kiinnitetty huomiota että j:rutkuvasti pidennetään varsinaisen kan-
18363: jo siihen, että kaikille lapsille olisi varattava sakoulun kouluaikaa ja sillä tavalla lisätään
18364: mahdollisuus kansakoulun käymiseen. Oppi- valtion ja kuntien menoja. KoU!luikustannuk-
18365: v~lvollisuuslain hyväksymisen jälkeen on la- set ovat jo nyt vailtiolle ja kunnille niin suu-
18366: kia muutettu monta kertaa ja tällä tavalJa ret, ettei niitä voida paljoakaan 'lisätä, ja
18367: taJJ.dottu saada parannuiksia aikaan. Monista vaikkapa yritettäisiin !lisätä, niin rtotuus on,
18368: muutoksista voidaan olla yksimielisiä ja hy- että jo nykyisin ovat kuntien velvoitteet niin
18369: väksyä ne. Tyydytyksellä on myöskin mer- suuret, etteivät ne kykene käytännössä to-
18370: kittävä se, että kun kansakoululainsäädäntöä teuttamaan kaikkia 1lain asettamia velvoit-
18371: on korjattu, niin samanaikaisesti on ){,ehitetty teita. Tulee käymään kuten täihänkin asti,
18372: ja laajennettu oppi- ja ammattikoululain- että suurelta ooal.Jta maalaiskunnissa asuvista
18373: säädäntöä si1lmähläpitäen myöskin maaseudun lapsista jää saamatta se opetus, mihin heillä
18374: lapsien mahdollisuutta päästä saamaan oppi- olisi kykyä ja taitoa. Meillä on saatava su-
18375: ja ammattikoulutusta. Onhan eräisiin maa- pistuksia menoihin sillä tava!lla, etteivät ne
18376: laiskuntiin perustettu kunnallisia keskikou- vwhingoita opinsaannin ja taidon kehittämi-
18377: luja, tosin vasta k:okeiluta11koituksessa. Näistä sen mahdollisuutta. KäsitY'ksemme on, että
18378: muutamista ja harvoista kouluista on saatu supistuksia voitaisiin tehdä muuttamalla var-
18379: hyviä tuloksia, mikä todistaa, että maaseu- sinainen ik.ansakouluopetus kuusiludkkaiseksi,
18380: dultakin kansan 'lapsista löytyy 'hyviä ja pä- ja tällä tavahla säästettäisiin valtion ja kun-
18381: teviä koululaisia, kun vain luodaan mahdol- tien varoja. Näin säästetyt varat olisi käy-
18382: Hsuus kouluun pääsemiseHe. Kaikesta tälla:ir- tettävä kunnallisten keskikoulujen ja ammat-
18383: sesta 'hyvästä huolimatta on vielä paljon sel- tikoulujen perustamiseen, jolloin turvattai-
18384: laisia seutuja, missä ei kaikiLla ~lapsilla ole siin maalaisikuntienkin 'lapsille mahdollisuus,
18385: mahdollisuutta päästä kansakouluun, pu!b.u- o1kootpa köyhiä tai rikkaita, päästä saamaan
18386: mattakaan sell.aisten 'lasten oppi- ja ammatti- sitä oppia ja ammattitaitoa, mihin heillä on
18387: kouluun pääsemisestä, joilla olisi kykyä, taitoa kykyä ja taitoa.
18388: ja halua saada oppikoulu- ja ammattiopetusta. Kuusilook/kaisen kansakoulun puolesta pu-
18389: Kun näin on, niin ~tulee ajatukseen se, että huu myöskin se, että meillä on käytäntö men-
18390: kansakoulu-, oppi- ja ammattikoululakeihin nyt siihen, ettei ole mitään ammruttikoulua,
18391: olisi saatava sellaisia muutoksia, että käytän- johon pääsisi pelkäillä kansakoulutodistuk-
18392: nössä todella voitaisiin 1toteUJttaa se hyvä aja- sella. Täytyy ohla vähintään. keskikoulun tai
18393: tus, että kaikilla 'lapsilla, asukootpa he millä alkeisammattikoulun todistus. Käytäntö on
18394: ailueella tahansa maassa ja olkootpa köyhiä vienyt kanswkoulutodistukselrta sen arvon,
18395: tai rikkaita, olisi mahdollisuus päästä saa- mikä sillä pitäisi olla muihin kouluihin pää-
18396: ma;an oppia ja ammattitaitoa siihen tehtä- semise){,si. Ja näin tulee edeLleen käymään,
18397: vään, mihin kyky ja tailto edellyttää. Tähän 'laajennettakoonpa vaminainen kansakoulu
18398: päämäärään pääseminen edellyttää jo kansa- vaikkapa kahdeksan- tai yhdeksänluokkaiseksi.
18399: koululainsäädännössä huomattavia muutok- Voidaan sanoa, että kun kansakou'l.u jää suu-
18400: 414 VIII,4o. - Kansakoulut.
18401:
18402:
18403: rimmailita osalta maaseudun lapsien ainoaksi sille, joilla on iky:kyä ja !taitoa, annettaisiin
18404: koU!lu:ksi, niin. sen vuoksi täy;tyy sen olla oppikoulu- ja ammattiopetusta siihen ammat-
18405: 7-, 8-, jopa 9-luOikkainen. Käsityksemme on, tiin·, mi!hin iheillä on edellylty>ksiä olEliiJlassa.
18406: että näin moniluokkaisten kansakoulujen pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18407: rustamisella on se tar'koiltus, että valtion ja nioittaen eduSkunnan päätettäväksi toiv~
18408: kuntien varrut on sidottava ja käytettävä täJ- muksen,
18409: laisten koulujen ra'kentaaniseen ja kunnossa-
18410: pitämiseen rniin tarkoin, ettei ole mitään ta- että halUtus ryhtyisi kiireellisiin
18411: iloudellista mruhdollisuutta käytännössä to- toimenpiteisiin kansakO'IJ..lwa koskevien
18412: teuttaa sitä hyvää 1ajatuslta, että kaikille ~ap- lakien muuttamiseksi niin, että kansa-
18413: koulut muutettaisiin kuusiluokkaisiksi.
18414: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
18415:
18416: Eino Rytinki, Aaro Kauppi.
18417: Eero Saari. Niilo Ryhtä..
18418: 415
18419:
18420: VIII,4L - Toiv. al. N:o 171.
18421:
18422:
18423:
18424:
18425: Järnefelt ym.: Kauppaopetuksen uudistamisesta.
18426:
18427:
18428: Eduskunnalle.
18429:
18430: Eräät viime aikoina suoritetut tiedustelut minen rajoittuu vain liikeapulaiskouluihin ja
18431: ja tutkimukset ovat osoittaneet, että nykyisin liikealan erikoiskouluihin, joiden toiminta-
18432: vähittäismyymälöissä työskentelevistä työn- mahdollisuudet ovat hyvin rajoitetut, ja näin
18433: tekijöistä vain vajaa 20% on sellaisia, joilla vain vajaalla 20 % :lla myyntialalle antautu-
18434: on teoreettinen ammattikoulutus. I1isäksi on vista on tilaisuus saada alansa ammattikoulu-
18435: näistäkin osa sellaisia, joiden koulutus on tus.
18436: ollut lähinnä konttorityökoulutusta tai tila- Myyntityö on kuitenkin nykyoloissa kan-
18437: päisillä kursseilla annettua opetusta. Maas- santaloudellisestikin erittäin suurimerkityk-
18438: samme toimii nykyisin 19 kauppaopistoa, 28 sellinen eikä ole yhteiskunnan etujen mu-
18439: kauppakoulua, 11 liikeapulaiskoulua sekä 5 kaista, että sitä hoitaville ei ole riittävästi va-
18440: valtionapua nauttivaa ja kiinteästi toimivaa rattu tilaisuutta saada alansa ammattikoulu-
18441: liikealan erikoiskoulua. Näissä oli syysluku- tusta. Nykyisen epäkohdan korjaaminen tässä
18442: kaudella 1952 oppilaita 4950, joista kauppa- suhteessa ei ehdottomasti edellytä uusien
18443: opistoissa 1900 (370 ylioppilasta), 2400 kaup- kaupallisten ammattikoulujen perustamista,
18444: pakouluissa, 450 liikeapulaiskouluissa ja 200 vaan uusimalla nykyisten kauppaoppilaitos-
18445: erikoiskouluissa. Kun liikealalle nykyisin ten opetusohjelmia sekä perustamalla niihin
18446: tarvitaan vuosittain n. 8000 uutta työnteki- erikoisia myyntiluokkia voitaisiin tilanne
18447: jää, joudutaan liikealalle jatkuvasti vuosit- huomattavalta osalta korjata ilman suuria
18448: tain ottamaan n. 3000 työntekijää, joilla ei kustannuksia.
18449: ole mitään ammattikoulutusta tälle alalle. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
18450: Nämä ilman ammattikoulutusta alalle vuosit- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
18451: tain otettavat 3000 työntekijää ovat melkein
18452: kaikki myymälätyöntekijöitä. Tämä johtuu että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
18453: siitä, että kauppaopetuksemme on nykyisin toimenpiteisiin kauppaopetuksen uudis-
18454: pääasiassa konttoriopetusta. Kauppaopisto- tamiseksi siten, että opetusohjelmiin
18455: jen opetusohjelmiin ei sisälly juuri ollenkaan sisällytetään enemmän käytännöllistä
18456: käytännöllistä myyntiopetusta ja kauppa- myyntityötä koskevaa opetusta, perus-
18457: koulujenkin opetus on muutamia harvoja tetaan erikoisia myyntiluokkia sekä
18458: erikoisluokkia lukuunottamatta vain konttori- tehostetaan ja laajennetaan varsinais-
18459: opetusta. Näin ollen myyntiopetuksen anta- ten myyntikoulujen toimintaa.
18460: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
18461:
18462:
18463: Konsti Järnefelt. Helge Miettunen.
18464: Aukusti Pasanen. Irma Karvikko.
18465: Armas Leinonen. Harras Kyttä.
18466: 416
18467:
18468: VID,42. - Toiv. al. N:o 173.
18469:
18470:
18471:
18472:
18473: Tenhiälä ym.: Toimenpiteistä. lastentarhanopettajien koulu-
18474: tuksen laajentamiseksi.
18475:
18476:
18477: Edusk:unnaUe.
18478:
18479: Lastentarhanopettajien ikoulutuksen laa- Ottaen huomioon valtion vaikean rahati-
18480: jentaminen on eräs keskeisimpiä ja kiireelli- lanteen voisi opettajakoulutus alkaa esim.
18481: sjmpiä tehtäviä lasten huoltokysymysten pii- Helsingissä siten, että teoreettinen opetus
18482: rissä. Ammattiväen lisäksi laajat kansalais- annettaisiin Yhteislrnnnallisessa korkeakou-
18483: piirit ovat siitä kiinnostuneita. Lisäksi yhä lussa, talousopetus Helsingin kotitalousopet-
18484: kasvava opettajapula liittyy koko maan kou- tajaopistossa, käsityöopetus Helsingin käsi-
18485: lulaitoksessa ilmenevään opettajavajaukseen työopettajaopistossa ja käytännöllinen har-
18486: ja todistaa osaltaan sitä, että maassamme on joittelu järjestettäisiin Helsingin !kaupungin
18487: viime aikoina laiminlyöty ikasvattajien kou- lastental'hoissa. Toinen vaihtoehto olisi esim.
18488: luttaminen ja palkkauksen järjestely, vaikka järjestää koulutus siten, että opettajaksi
18489: samalla on pyritty uusia kouluja perusta- aikovat suorittaisivat esiharjoittelun maan
18490: tamaan ja rakentamaan. Seurauksena tästä 193: ssa valtionapua nauttivassa lastentar-
18491: on ollut tärkeiden kasvatustehtävien joutu- hassa, saisivat teoreettisen opetuksen pää-
18492: minen yhä enemmän epäpätevän opettaja- ikaupungissa ja hajaantuisivat jälleen maan
18493: voiman tehtäväksi. lastentarhoihin suorittamaan jatkoharjoitte-
18494: lun. Uusissa järjestelyiS&ä tulee ottaa huo-
18495: Valtiovallan ja eduskunnan piirissä on mioon ensiarvoisen tärkeänä seikkana se,
18496: asiaan .kiinnitetty huomiota. V. 1948 edus- ettei koulutuksen tasosta ja vaatimuksista
18497: kunta hyväksyi toivomuksen lastentarhan- tingitä.
18498: opettajakoulutuksen ratkaisemiseksi. Sosiaa- Edellä olevaan ja mainittujen aloitteitten
18499: liministeriö esitti v. 1949 budjettiin määrä- perusteluihin viitaten ehdotamme kunnioit-
18500: rahan, samoin viimeksi v. 1952, mutta sitä taen eduskunnan päätettäväksi toirvomuksen,
18501: ei saatu. V. 1951 tehtiin kaksi aloitetta, rah.
18502: al. n:o 165 (Hiilelä) ja rah. al. n:o 166 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
18503: (Karvikko) ja uudelleen v. 1952 rah. al. toimenpiteisiin lastentarhanopettajien
18504: n:o 176. koulutuksen laajentamiseksi.
18505: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
18506:
18507:
18508: Juho Tenhiälä. Armas Leinonen. Aune Innala.
18509: Aukusti Pasanen. Irma Karvikko. Urho Kähönen.
18510: Harras Kyttä. Konsti Järnefelt. Martti Huttunen.
18511: Unto Suominen. Esa Kaitila.
18512: 417
18513:
18514: VUI,4a. - Toiv. al. N:o 174.
18515:
18516:
18517:
18518:
18519: Kalliokoski ym.: Toimenpiteistä ns. ylilah.fa,kkaiden nuorten
18520: kouluopetuksen järjestämiseksi.
18521:
18522:
18523: E d u s k u n n a 11 e.
18524:
18525: Maamme kouluoloissa on eräs hyvin suuri ovat ainoastaan yhteen tai muutamaan suun-
18526: epäkohta, joka kaipaa pikaista korjausta. taan hyvin voimakkaasti kehittyneet, mutta
18527: Tunnettuaharr on, että kouluohjelmia suunni- nykyisen oppikoulun puitteissa heidän on
18528: teltaessa on täytynyt ottaa huomioon, min- mahdotonta jatkaa koulunkäyntiään, koska
18529: kälaisia suorituksia voidaan keskimäärin heidän lahjakkuutensa saattaa taas toisella
18530: odottaa normaalilta oppila:sainekselta. Näitä suunnalla olla jossain määrin alle normaalin
18531: kouluja täydentämään on perustettu apu- suoritustason tai heidän taipumuksensa ovat
18532: kouluja, joihin sijoitetaan normaalin suori- johonkin suuntaan kehittyneet peräti niin
18533: tuskyvyn alapuolella olevia yksilöitä. Sen voimakkaasti, etteivät he tunne mielenkiintoa
18534: sijaan on unohdettu se tosiasia, että luonnon- muihin kouluaineisiin.
18535: lakien mukaan syntyy ns. ylilahjakkaita Koska tämänlaatuiset yksilöt ovat oikein
18536: suunnilleen samassa määrin kuin apukoulu- kasvatettuina kansan arvokasta omaisuutta,
18537: tarpeessa olevia. Ns. ylilahjakkaiden 1asten niin olisi toivottavaa, että myöskin heille va-
18538: sijoittaminen tavallisiin kouluihin on yhtä rattaisiin heidän kykyjään ja taipumuksiaan
18539: edesvastuutonta kuin normaalin yksilön sijoit- vastaavaa kouluopetusta. Edellä olevan pe-
18540: taminen apukouluun. Ylilahjakkaat eivät rusteella kunnioittaen esitämme eduskunnan
18541: koskaan normaalikoulussa joudu yrittämään hyväksyttäväksi toivomuksen,
18542: parastaan, koska heiltä vaaditaan aivan liian
18543: vähän heidän suorituskykyynsä verrattuna. että haUitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18544: Tällä tavalla kasvatetaan lahjakkaista nuo- ns. ylilahjakkaiden nuorten kouluope-
18545: rista luonnevikaisia yksilöitä, jotka useinkin tuksen järjestämiseksi siten, että nämä
18546: normaalikouluissa häiritsevät koko muun varallisuuteen katsomatta saavat lah-
18547: luokan työskentelyä. .iojaan ja taipumuksiaan vastaavaa
18548: Ns. yleislahjakkaiden lisäksi on myös sel- koul1wpetusta.
18549: laisia yksilöitä, joiden lahjat ja taipumukset
18550: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
18551:
18552: Viljami Kalliokoski. Irma Karvikko.
18553: Arvi Ahmavaara. Hertta Kuusinen.
18554: Arvi Turkka. Anna Nevalainen.
18555:
18556:
18557:
18558:
18559: 53
18560: 418
18561:
18562: Vlll,44. - Toiv. al. N:o 175.
18563:
18564:
18565:
18566:
18567: Tenhiälä ym.: Hoito- ja kasvatusmaksun määräämisestä las-
18568: tentarhoille.
18569:
18570:
18571: E d u s k u n n a ll e.
18572:
18573: Kunnallinen lastentarhalaitos kehittyi Ebeneserin ylläpitäminen 5,652,100 mark-
18574: maassamme 1930-luvulla lähinnä vähävarais- kaa. Helsingin kaupungin tileissä on v. 1951
18575: ten kotien tueksi. Sodan aiheuttamien talou- tilinpäätöksessä varsinaiset lastentarhojen
18576: dellisten ja yhteiskunnaJ.listen muutosten menot 206,067,094 markkaa ja 'tulot
18577: johdosta ovat yhä Jaajemmat piirit pyrkineet 84,604,243 markkaa, josta valtionapua
18578: saamaan lapsensa lastentarhoihin korkeata- 49,583,786 markkaa ja ruokamaksut
18579: soisen pedagogisen ammattikasvatuksen saa- 30,142,831 markkaa, siis menot 121,462,851
18580: neiden opettajien kasvatettavaksi. Nykyään markkaa. Lapset maksoivat Helsingissä v.
18581: käy n. 13,000 lasta lastentarhoissa, mutta 1952 tapahtuneen korotU!ksen jälkeen ruoas-
18582: tämänikäisiä lapsia on koko maassa lähes taan lastentarhoissa 35 markkaa, kokopäivä-
18583: 400,000. osastolla 75 markkaa, seimissä 140 markkaa
18584: Lastentarhanopettajat ovat saaneet koulu- ja koululasten päiväkodeissa 40 markkaa.
18585: tu:ksensa maassamme 60 vuoden ajan yksi- Kustannukset olivat ilman perustamis-, kor-
18586: tyisessä, nykyään valtion ylläpitämässä jaus- ja hallintokustannuksia lastentarhassa
18587: Ebeneser-seminaarissa, jolla on nyt alaosasto lasta ja läsnäolopäivää kohden 170 mark-
18588: Jyväskylässä. Seminaari pystyy valmista- kaa, kokopäiväosastolla 340 markkaa, sei-
18589: maan n. 30-40 opettajaa vuodessa. Opetta- messä 362 markkaa ja koululasten päiväko-
18590: jia on nykyään kenttätyössä yli 500, joista dissa 233 mark!kaa.
18591: on epäpäteviä toistakymmentä prosenttia. Edellä olevasta selviää, kuinka kalliiksi
18592: Nykyinen valmistus korvaa vain luonnollisen lastentarhalaitos yhteiskunnalle tulee sekä
18593: kadon, joten uusia virkoja ei voida täyttää. kuinka suuren sosiaalisen edun saavat ne
18594: Pääkaupunki saa parhaimman aineksen ja perheet, joiden lapset ovat päässeet lasten-
18595: tarvitsee vuosittain melkeinpä valmistuneiden tarhaan tai muuhun laitokseen. Kohtuudella
18596: määrän, v. 1949 28, 1950 31, 1951 32, 1952 voidaan odottaa, että osa tästä yhteiskun-
18597: 24. Maaseutu jää vaille päteviä opettajia. nalle koituvasta rasituksesta voidaan siirtää
18598: Ebeneseriin on vuosittain pyrkijöitä 120- niille perheille, jotka nauttivat eduista. On
18599: 180, v. 1952 heitä oli 227, joista vain 32 voi- harvoja tapauksia, joissa todella on syytä
18600: daan ottaa. joko alentaa maksua tai vapauttaa siitä
18601: Lastentarhoja ei ole läheskään riittävästi. kokonaan. Määräämällä lastentarhalaitoksiin
18602: Vaikka esim. päliikaupungissa on paljon las- kohtuullinen ma:ksu hoidosta ja kasvatuk-
18603: tentarhoja (53) ja niitä yhä perustetaan sesta voidaan tulevaisuudessa päästä mm.
18604: lisää, joudutaan vuosittain :hylkäämään n. siihen, että uusien laitoksien perustaminen
18605: 40 % pyrkijöistä, esim. v. 1946 5,917 pyrki- ja opettajakoulutuksen laajentaminen voitai-
18606: jästä 2,643, 1951 6,497 - 2,734 ja 1952 siin ainakin osittain rahoittaa näin saaduilla
18607: 6, 771 - 2,685. Lisäiksi on otettava huomioon, varoilla. Lisäksi eri perheitten sosiaalinen
18608: että Iahes:kään kaiikki, joille olisi tärkeätä, asema tasoittuisi ja mahdollisesti myös vero-
18609: jopa välttämätöntä, saada lapsensa lastentar- rasitus helpottuisi. Tämä järjestely loisi
18610: haan, eivät ·edes ilmoita näitä, koska tietävät lisäksi pohjaa sille, että maassamme ainakin
18611: sen toivottomaksi. kaupungeissa ja kauppaloissa voitaisiin
18612: Valtion tilinpäätös v. 1951 osoittaa, että suoda tilaisuus useimmille lapsille esikoulun,
18613: valtion avustus kansanlastentarhain kannat- lastentarhan käymiseen.
18614: tamiseksi oli 128,874,739 markkaa sekä Mainittakoon vielä, että lastentarha on
18615: VIII,44, - Tenhiälä ym. 419
18616:
18617: Amerikassa esikoulu, jonka kaikki lapset että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
18618: käyvät. Ruotsissa on lastentarhoissa maksu, toimenpiteisiin kohtuullisen hoito- ja
18619: joka määräytyy vanhempien veroäyrin mu- kasvatusmaksun määräämiseksi lasten-
18620: kaan. tarhalaitoksiin silmälläpitäen lasten-
18621: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- tarhalaitoksen laajentamista ja paran-
18622: nioittaen eduskunnan hyvä:ksyttävä:ksi toi- tamista ajan vaatimuksia vastaavaksi.
18623: vomuksen,
18624: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
18625:
18626: Juho Tenhiälä. Irma Karvikko.
18627: Aukusti Pasanen. Aune Innala.
18628: Harras Kyttä. Atte Pakkanen.
18629: Helge Miettunen. Urho Kähönen.
18630: Armas Leinonen. Unto Suominen.
18631: Aare Leikola. Esa Kaitila.
18632: 420
18633:
18634: Vfil,45. - Toiv. al. N:o 176.
18635:
18636:
18637:
18638:
18639: Tiekso-Isaksson ym.: Taloudell1'sen tuen järjestämisestä nuo-
18640: risotalojen rakentajille.
18641:
18642:
18643: E d u s k u n n a 11 e.
18644:
18645: Viime aikoina on sekä nuorison itsensä myönteisiä. Sitäpaitsi nuorisojärjestötkin
18646: että nuorisotyöntekijäin taholta kiinnitetty ovat joutuneet maksamaan eri ,tavoin kou-
18647: voimakkaasti huomiota nuorison kokoontu- luista niin korkeita vuokria, että niiden laa-
18648: mispaikkojen huutavaan puutteeseen. Meillä- jempi käyttäminen on ollut taloudellisista-
18649: hän ei ole missään maassamme rakennettu km syistä vaikeata. Kaikki nämä seikat
18650: enempää kuntien kuin vaitionkaan tuen tur- osoittavat, etteivät koulut pysty korvaamaan
18651: vin nuorisotaloja eikä nuorison kerhohuo- ajanmukaisia nuorisotaloja.
18652: neistoja. Tässä suhteessa maamme on huo- Viime aikoina onkin eräillä paikkakun-
18653: mattavasti jäljessä esim. Neuvostoliitosta ja nilla nuorison esittämien vaatimusten perus-
18654: naapurimaastallilllle Ruotsistakin. Ainoat teella pantu vireille nuorisotalohanke. Esim.
18655: maassamme olevat nuorison toimintapaikat Helsingin kaupungin nuorisotyölautakun-
18656: ovat järjestöjen rakentamia. nan asettaman nuorisotalokomitean mietin-
18657: Seurauksena viihtyisien ja ajanmukaisten nössä todetaan, että yksinomaan Helsingin
18658: toimintapaikkojen puuttumisesta on, että kaupungissa tarvittaisiin 18 nuorisotaloa.
18659: nuoriso joutuu etsimään vapaa-ajan käyttö- Suunnitelmia nuorisotalojen rakentamiseksi
18660: mahdollisuuksia usein huonoista harrastuk- on niinikään tehty mm. Vaasassa, Oulussa,
18661: sista ja täysin epäterveestä ilmapiiristä, Tampereella ja Kemissä. Kaikkialla talo-
18662: esim. ravintoloista. Myös nuorisorikollisuus hankkeet ovat kuitenkin jääneet varojen
18663: ja nuorison väkijuomien käyttö johtuu var- puuttuessa vain suunnitelmien ja komitea-
18664: maan sangen huomattavalta osalta terveen mietintöjen asteelle. Onkin selvää, etteivät
18665: ja kehittävän vapaa-ajan käytön mahdolli- kunnat kykene yksinään toteuttamaan näin
18666: suuksien puuttumisesta. Tätä todistaa tilas- laajakantoista ja varoja kysyvää suunnitel-
18667: toihin perustuva toteamus, että juuri siellä, maa, vaan siihen tarvitaan valtiovallan
18668: mistä puuttuu tyydyttäviä kokoontumismah- tukea ja apua. Valtiovallan on suoranainen
18669: dollisuuksia, nuorisorikollisuus on kaikkein velvollisuuskin osallistua nuorisotalojen
18670: suurin. Nuorisotalojen puuttuminen tunne- rakentamiskustannu:ksiin, koska nuoriso jou-
18671: taan kipeästi tällä hetkellä erikoisesti sen- tuu kantamaan lukuisia valtiollisia velvolli-
18672: kin vuoksi, että nuorison asunto-olot ovat suuksia ja rasituksia. Ja valtiovallan nuori-
18673: yleensä huonot. Nuoret eivät viihdy ilotto- sotalojen perustamiseen uhraamat varat
18674: rnissa ja epäviihtyisissä asunnoissa, vaan merkitsevät lopulta suurta henkisen ja
18675: hakeutuvat yhteisten toimintapaikkojen aineellisen paaoman säästöä nuorisomme.
18676: puuttuessa ravintoloihin ja muihin nuorisoa tulevaisuutta silmällä pitäen.
18677: turmeleviin paikkoihin. Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
18678: Viime vuosien aikana on nuorison toimin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18679: tapaikkojen puutetta koetettu korvata anta-
18680: malla eduskunnan päätöksen mukaisesti että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
18681: kansakouluja nuorisojärjestöjen käyttöön. toimenpiteisiin taloudellisen tuen jär-
18682: Koulujen käyttö on jäänyt vähäiseksi, jestämiseksi nuorisotalojen rakenta-
18683: eivätkä niistä saadut kokemukset ole olleet jille.
18684: Helsingissä 12 päivänä helmrkuuta 1953.
18685:
18686: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Niiranen.
18687: Eino Tainio. Paavo Aitio.
18688: Matti Koivunen. Antto Prunnila.
18689: 421
18690:
18691: VIII,46. - Toiv. al. N:o 177.
18692:
18693:
18694:
18695:
18696: Kuusinen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta Suomalaisen
18697: Oopperan valtion haltuun ottamisen mahdollisuuksista.
18698:
18699:
18700: E d u s k u n n a 11 e.
18701:
18702: Maamme taide-elämän järjestämättömyys Edvard Fazerin ponnistuksista, joita Oskar
18703: ja kitukasvuisuus on ilmeinen tosiasia. Taitei- Merikanto ja eräät muut taiteilijat innok-
18704: lijain koulutus ja toimeentulo on sattuman- kaasti kannattivat. Aino Ackte ja Edvard
18705: varaista. Useimmat taidelaitokset ovat huu- Fazer tekivät v. 1909 anomuksen vakituisen
18706: tavissa taloudellisissa vaikeuksissa. Maa- valtionavun saamisesta oopperalle, mutta
18707: hamme on sitäpaitsi viime aikoina suuntau- ,Keisarillinen Suomen senaatti" epäsi sen.
18708: tunut suoranainen ala-arvoisen ja kaupallisen Taiteilijain täytyi omilla varoillaan ryhtyä
18709: ulkomaisen ,taiteen", vierailijain ja tuottei- perustamispuuhiin, jotka v. 1911 johtivatkin
18710: den invaasio, joka eräillä aloilla uhkaa muo- ns. Kotimaisen Oopperan syntymiseen. Myö-
18711: dostua tuhoisaksi oman maamme taide-elä- hemmin tämä laitos alkoi saada valtionapua
18712: mälle. Teatterit ja ooppera, joita valtiovalta ja siirtyi osakeyhtiölle ottaen nimekseen S11o-
18713: on katsonut välttämättömäksi tukea, on jätetty malainen Ooppera. Sittemmin johtokunnan
18714: sellaisen satunnaisen tulon kuin arpajaistuo- taiteilijajäsenet tulivat syrjäytetyiksi ja lai-
18715: ton varaan. Kuitenkin on varmaa, että suo- tos on monessa suhteessa muuttunut liikelai-
18716: malainen kulttuuri on herättämällä kiinnos- tosta muistuttavaksi.
18717: tusta ja arvonantoa maatamme kohtaan luo- Tätä nykyä ooppera toimii kuitenkin koko-
18718: nut edellytyksiä myös taloudellisten suhteiden naan valtion ja kunnan avustuksen pohjalla.
18719: kehittymiselle ja tuloksille. Valtion avustuksen arvioidaan tänä vuonna,
18720: V aitiovallan ky lmäkiskoinen suhtautuminen raha-arpajaisten voittovarat huomioon ottaen,
18721: kulttuurielämään on yhtenä syynä siihen, nousevan yli 40 milj. markan. Helsingin
18722: että lahjakkaimmat taiteilijamme eivät pääse kaupungin avustus on todellisuudessa monin
18723: riittävästi esille eivätkä menesty omassa kerroin suurempi kuin varsinainen avustus-
18724: maassamme, vaan hakeutuvat ulkomaille tai summa 1,030,000 mk osoittaa, mikä johtuu
18725: menehtyvät leipähuoliin. Samasta syystä tai- siitä, että kaupunginorkesteri toimii samalla
18726: delaitostemme, ei vain taloudellinen, vaan myös oopperaorkesterina. Siitä huolimatta
18727: myös taiteellinen johto on usein joutunut suo- Suomalainen Ooppera on edelleen yksityisen
18728: malaisen taiteen kehityksestä piittaamatto- osakeyhtiön nimissä yhtiökokouksineen ja ni-
18729: mien liikemiespiirien huollettavaksi. Tällai- mellisine osakkaineen. Opetusministeriöllä ja
18730: sissa olosuhteissa taidelaitokset joutuvat hel- Helsingin kaupunginhallituksella on tosin oi-
18731: posti henkilökohtaisten etupyyteiden ja juo- keus nimetä yhteensä 7 oopperan hallinto-
18732: nittelujen temmellyskentiksi. neuvoston 12 jäsenestä, mutta taiteilijakunta
18733: Monien taidelaitosten organisaatio ja olo- saa ainoastaan yhden jäsenen, joten taiteelli-
18734: suhteet ovat vanhentuneilla,kehitystä jarrut- nen asiantuntemus laitoksen johdossa on jää-
18735: tavilla perusteilla. Silmiinpistävimpänä esi- nyt vähäiseksi. Näin erikoisesti sen vuoksi,
18736: merkkinä tällaisista olosuhteista on Suomalai- että todellinen johto on johtokunnan ja joh-
18737: sen Oopperan tila ja organisaatio. tajien käsissä. Viime vuonna asetettu taiteel-
18738: Ellei oteta huomioon Kaarlo Bergbornin linen neuvottelukunta ei ole saanut juuri
18739: yritystä viime vuosisadalla ja sen uudista- lainkaan mahdollisuuksia puuttua oopperan
18740: mista Jalmari Finnen toimesta suurlakkovuo- toimintaan ja ohjelmistoon.
18741: den herättävistä vaikutteista, Suomalainen Tällainen monimutkainen ja samalla kui-
18742: Ooppera on saanut alkunsa Aino Ackten ja tenkin yksityisten, taiteellisesti epäpätevien
18743: 422 VIII,46. - Suomalainen Ooppera.
18744:
18745:
18746: henkilöiden päätäntävaltaan perustuva or- Samantapainen vanhentunut järjestys-
18747: ganisaatio on sekä taloudellisessa että taiteel- muoto rasittaa epäilemättä muitakin taide-
18748: lisessa suhteessa epätarkoituksenmukainen. laitoksia, mm. juuri korkeimman musikaalisen
18749: Se johtaa helposti kaupalliseen, taide-elämää jälkikasvun alalla. Ensimmäisenä toimenpi-
18750: rappeuttavaan käytäntöön, jopa keinotteluun- teenä tällaisen sekasortoisen ja kulttuuri-
18751: kin, jollaisista ilmiöistä Suomalaisen Ooppe- elämällemme tuhoisan tilanteen parantami-
18752: ran toimintaa on julkisuudessakin syytetty. seksi hallitusvallan olisi kuitenkin kiireelli-
18753: Se on tehnyt mahdolliseksi, että yksityiset, sesti ryhdyttävä tutkimaan oopperataiteen
18754: taloudellisilla johtopaikoilla olevat henkilöt alalla esiintyviä epäkohtia ja Suomalaisen
18755: hankkivat itselleen tuloja, jotka kuuluisivat Oopperan valtion haltuun ottamista. Tämä
18756: laitokselle ja sen taiteilijakunnalle. Se on on sitäkin välttämättömämpää, kun juuri
18757: myös johtanut suosikkijärjestelmään ja pä- Suomalaisen . Oopperan toiminta on viime
18758: tevien voimien sivuuttamiseen joko koti- vuosina herättänyt julkisuudessakin suurta
18759: maisten tai ulkomaisten vähemmän pätevien huomiota ja ankaraa arvostelua.
18760: hyväksi. Taiteilijain palkkauksessa ei ole Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
18761: yhtenäisyyttä ja heidät voidaan ilman päteviä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18762: syitä erottaa. Oopperakuoron olosuhteissa ja
18763: baletin käytössä esiintyvät mielivaltaisuudet että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18764: ovat herättäneet tyytymättömyyttä oopperan menpiteisiin monipuolisen ja asian-
18765: ulkopuolellakin. Näytäntöjä järjestetään ja tuntevan tutkimuksen aikaansaamiseksi
18766: ohjelmistoa valitaan pääasiassa vain ns. Suomalaisen Oopperan toiminnassa
18767: ensi-iltayleisön makua silmällä pitäen, kun esiintyvistä epäkohdista ja sen valtion
18768: sensijaan laajoihin kansalaispiireihin vetoa- haltuun ottamisen mahdollisuuksista.
18769: minen ja oopperayleisön kasvattaminen on
18770: lyöty kokonaan laimin.
18771: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
18772:
18773: Hertta Kuusinen. Lauri Myllymäki.
18774: Eino Kilpi. Irma Torvi.
18775: Toivo Kujala. Elli Stenberg.
18776: Nestori Nurminen. Atos Wirtanen.
18777: 423
18778:
18779: VIII,47. - Toiv. al. N:o 178.
18780:
18781:
18782:
18783:
18784: E. Kilpi ym..: Kuvaamataiteilijain oikeuttamisesta saamaan
18785: määrätty osuus jokaisesta julkisesti tapahtuvassa taide-
18786: teoksen myynnissä maksettavasta kauppahinnasta.
18787:
18788:
18789: E d u s k u n n a 11 e.
18790:
18791: Kuvaamataiteilijain oikeudettomaan ase- Belgiassa ja Italiassa sekä parisen vuotta sit-
18792: maan valmistamiensa teosten suhteen ei Suo- ten Norjassa. Saatavissa olevien tietojen mu-
18793: messa toistaiseksi ole kiinnitetty suurta huo- kaan on kaikissa näissä maissa oltu siihen
18794: miota. Verrattain yleisesti tosin tunnettaneen, tyytyväisiä. Tavallisimmin asia on järjes-
18795: että taideteoksen valmistaneen maalarin tai tetty niin, että jokaisesta taidekaupoissa,
18796: kuvanveistäjän oikeus taloudellisestikin lop- tauluhuutokaupoissa tai muuten julkisesti
18797: puu hänen myydessään teoksensa joko yksi- myydystä taideteoksesta teoksen tekijälle suo-
18798: tyisille, taidekokoelmiin tai taidekauppiaille. ritetaan määräprosentti myyntihinnasta tai
18799: Vaikka kulloinkin kysymyksessä olevan taide- luovutetaan se erikoiselle rahastolle tai sää-
18800: teoksen arvo ehkä jo verrattain nopeastikin tiölle käytettäväksi taiteilijain hyväksi.
18801: voisi kohota monikymmenkertaiseksikin, ei Samat epäkohdat, jotka ovat ainakin mai-
18802: siitä koituva taloudellinen hyöty millään ta- nituissa maissa aiheuttaneet lainsäätäjän
18803: valla tule sen tekijän hyväksi. Epäkohta on puuttumaan niihin, ovat tunnetusti vallitse-
18804: sitäkin suurempi, kun taiteilijan usein on ol- vina myöskin meillä. Kun niiden korjaamista
18805: lut pakko taloudellisessa ahdingossa luovuttaa myöskin Suomessa on pidettävä tärkeänä ja
18806: arvokas taideteos suorastaan pilkkahinnasta välttämättömänäkin, ehdotamme eduskunnan
18807: ostajalle. hyväksyttäväksi toivomuksen,
18808: Useissa maissa onkin tähän epäkohtaan
18809: kiinnitetty jo aikoja sitten huomiota ja sää- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
18810: detty lakeja, jotka oikeuttavat taideteoksen toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön
18811: alkuperäisen luojan saamaan määrätyn osan aikaansaamiseksi, että kuvaamataitei-
18812: teoksen myöhemmissä myynnmssa kohon- lijoille turvattaisiin oikeus saada mää-
18813: neesta arvosta. Ensimmäinen tällainen laki rätty osuutensa jokaisesta julkisesti
18814: säädettiin yli 30 vuotta sitten Ranskassa, ja tapaht·uvassa taideteoksen myynnissä
18815: myöhemmin on vastaava lainsäädäntö saatu maksettavasta kauppahinnasta.
18816: aikaan ainakin Tshekkoslovakiassa, Puolassa,
18817: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
18818:
18819: Eino Kilpi. Mikko Järvinen.
18820: Hertta Kuusinen.
18821: 424
18822:
18823: Vm,4s. - Hemst. mot. N:o 179.
18824:
18825:
18826:
18827:
18828: Teir m. fl.: Angående understödjande av det folkliga sång-
18829: och musiklivet i landet.
18830:
18831:
18832: T i U R i k s d a g en.
18833:
18834: Sedan :länga tider tilihaka ha sång och nägon närma.re kontakt med varandra och
18835: musik odlats av Finlands folk. Fo1ket har urtan atJt någon planmässighet förekommer.
18836: behövt musiken oeh hehöver den fortfarande. Alla dylika ideella sammanslutningar ha
18837: Musikkulturen pä landsbygden och i städerna et1t gemensamt och det är, att deras ekono-
18838: har gamla anor oCih har samlat bygdens fo1k miska grundval är synnerligen brä0klig. Nu-
18839: tili gemensamma säng- och musik:f'ester. mera är det svårt att få dirigenter och lä-
18840: Al1tjämt sammankomma sängkörer och or- rare, utan att ge dem ~lön, vilket är förståe-
18841: kestrar tiH stora gemensamma sängfester och ligt. Mycket annat i denna ädla verk"*ll!lhet
18842: konserter, vid vilka det folkliga säng- ooh fordrar ekonomiskt underlag.
18843: musiklivet rHcli~ flödar. Emedan denna yttringsform av vår kultur
18844: Denna bygdekultur är av stor betydelse, är en värdeful·l 6llgång, som måste till vara-
18845: ty den samlar ung;domen kring sköna och tagas och omhuldas, men avsaknaden av eko-
18846: höga ideal oeh ger den oeh a:Ha andra dess nomiska möjligheter hä!1ler pä att bringa den
18847: utövare vederlkviekelse och omväxling. Verk- att upphöra, borde dessa ideella sammanslut-
18848: samheten har fått karaktären av en folkrö- ningars verksamhet och ekonomiska möjlig-
18849: relse, som utbrett sig både ,pä Jandet oeh i heter förbättras.
18850: städerna. Den är dessutom ägnad att väcka På grund av det ovan sagda föreslå vi, a,tt
18851: fo1kets och specie1lt ungdomens håg för skön- rik~1<lagen måtte besluta hemstiHla,
18852: hetsvärdena.
18853: Numera har sång- och musikverksamheten att regeringen skyndsamt måtte låta
18854: hos oss pä en del häll utsträckts ocksä tiU de undersöka det folkliga sång- och mu-
18855: övriga nordiska Jänderna, och genom dyiik siklivets betingelser och ekonomi i lan-
18856: växelver•kan har v:erksamheten ytterligare in- det och möjligheterna till ett bättre
18857: tensifierats. samordnande av dylika strävanden
18858: På sångens och musikens område verka samt vilka förutsättningar staten har
18859: mänga olika förbund, körer, orkestrar och att verksamt understödja denna ur-
18860: andra sarnmanslutningar, utan att de ofta ha gamla bygdekultur.
18861: Helsingfors den 12 februari 1953.
18862:
18863: Grels Teir. Levi Jern.
18864: Arthur Larson. C. A. Öhman.
18865: T. E. Nordström. Ebba östenson.
18866: Kurt Nordfors. M. Järvinen.
18867: Reino Ala-Kulju. Leo Häppölä.
18868: Urho Kulovaara. Eino Raunio.
18869: Irma Karvikko. Juho Tenhiälä.
18870: Lennart Heljas. Arvi Ahmavaara.
18871: Niilo Ryhtä. Ture Hollsten.
18872: 425
18873:
18874: VIn,4s. - Toiv. al. N:o 179. Suomennos.
18875:
18876:
18877:
18878:
18879: Teir ym.: Kansanomaisen laulu- ja soitantoha1·rastuksen tu-
18880: kemisesta.
18881:
18882:
18883: E d u s ik u n n a ll e.
18884:
18885: Jo kaukaisista ajoista on Suomen kansa muut yhteenliittymät, lähemmän kosketuksen
18886: harrastanut 1laulua ja soittoa. Kansa on tar- usein niiden kesken samoin kuin suunnitel-
18887: vinnut musiikkia ja tarvitsee sitä jatkuvasti. mallisuudenkin kuitenkin puuttuessa.
18888: :Maaseudun ja kaupunkien musiikinharrastuk- Kaikille sanotunlaisille aatteellisille yh-
18889: sena on vanlhat perinteet ja se on koonnut teenliittymille on yhteistä se, että niiden ta-
18890: seudun asuk!kaat yhteisiin laulu- ja soitto- loudellinen pohja on erittäin heikko. Ny-
18891: juhliin. Yhä edelleen kokoontuvat laulukuo- kyään on vaikeata saada ilmaisia johtajia ja
18892: rot ja orkesterit suuriin yhteisiin 1aulujuh- opettajia, mikä onkin ymmärrettävää. Tässä
18893: liin ja konsertteihin, joissa kansanomainen jal()Ssa toiminnassa on paljon muutakin, mikä
18894: laulu- ja soitantoelämä rikkaana pulppuaa. kysyy taloudellista pohjaa.
18895: Tämä kansansivistyksen haara merkitsee Koska tämä kulttuurimme ilmenemismuoto
18896: paljon, sillä se kokoaa nuorisoa kau- on yksi sen arvokas puoli, jota on valvottava
18897: niiden j.a korkeiden ihanteiden piiriin ja an- ja vaalittava, mutta jonka taloudellisten mah-
18898: taa shlle ja kailkille muillekin sen harjoitta- dollisuuksien puuttuminen uhkaa lopettaa,
18899: jille virkistystä ja vaihtelua. Toiminta on dlisi näiden aatteeilisten yhteenliittymien
18900: saanut !kansanliikkeen luonteen, joka on le-
18901: 1
18902: toimintaa ja taloudellisia mahdollisuuksia pa-
18903: vinnyt sekä maaseudulle että !kaupunkeihin. rannettava.
18904: Se on sitä paitsi omiaan herättämään kansan Edellä sanotun perusteella ehdotamme
18905: ja erikoisesti nuorison kiinnostusta kauneus- eduskunnan pääJtettäväksi toivomuksen,
18906: arvoihin.
18907: Nykyisin on laulu- ja soitantotoiminta että hallitus kiireellisesti tutkitut-
18908: mei11ä eräällä taholla ulottunut myöskin mui- taisi maan kansanomaisen laulu- ja
18909: hin p()hjoismaihin, ja sellainen vuorovaikutus soitantoelämän edellytykset ja talou-
18910: on tehnyt toiminnan yhä voimaperäisem- den sekä sellaisten pyrintöjen parem-
18911: mäksi. man yhteistyön mahdollisuudet samoin
18912: Laulun ja so:iJtannon alalla toimivat monet kuin sen, mitä mahdollisuuksia val-
18913: erilaiset yhdistykset, kuorot, orkesterit ja tiolla on tehokkaasti tukea tätä iki-
18914: vanhaa kansansivistystä.
18915: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
18916:
18917: Grels Teir. Levi Jern.
18918: Arthur Larson. 0. A. Öhman.
18919: T. E. Nordström. Ebba östenson.
18920: Kurt Nordfors. M. Järvinen.
18921: Reino Ala-Kulju. Leo Häppölä.
18922: Urho Kulovaara. Eino Raunio.
18923: Irma Karvikko. Juho Tenhiälä.
18924: Lennart Heljas. Arvi Ahmavaara.
18925: Niilo Ryhtä. Ture Hollsten.
18926:
18927:
18928:
18929: 54
18930: 426
18931:
18932: VII1,49, - Toiv. al. N:o 180.
18933:
18934:
18935:
18936:
18937: Leinonen ym.: Elokuvien ja kirjallisten julkaisujen siveelli-
18938: sen tason valvonnasta.
18939:
18940:
18941: E d u s k u n n a 11 e.
18942:
18943: Suomen kansan ruumiillisesta terveydestä taan ovat siveellisesti ala-arvoisia ja jo mai-
18944: pyritään pitämään hyvää huolta. Lääketie- nosasteenaan räikeydellään houkuttelevia ja
18945: teellistä tutkimusta edistetään uusilla laeilla kiihoittavia.
18946: ja huomattavilla apurahoilla. Tarttuvien Samaa on sanottava eräiden lehtien porno-
18947: tautien leviämisen ehkäisemiseksi tehdään grafisesta kuva-ainelksesta. Käytännössä nii-
18948: tarmokasta ja tuloksellista työtä. Aivan eri- den vaikutus on vieläkin turmiollisempi,
18949: koisesti kiinnitetään huomiota pienten lasten koska ne ovat jatkuvasti tarkasteltavissa.
18950: ja koulunuorison terveydenhoitoon. Tulok- Lähimain samalle tasolle nousee myös epä-
18951: sia tästä on jo nä;htävissä. Esimerkilksi pien- siveellisten kirjoitusten ja kirjojen vaikutus
18952: ten lasten kuolleisuusprosentti on huomatta- henkilöihin, joilla on vilkas mielikuvitus.
18953: vasti laskenut. Kaikki edellämainittu on On väitetty niinkin, ettei ole varmaa,
18954: tyydytyksellä todettava. on'ko sillä, mitä katselemme, mitään vaiku-
18955: Samaa ei suinkaan voi sanoa henkisen tusta toimintaamme. Harkitsemattomampaa
18956: terveyden huoltamisesta. Useissa tapauk- väitettä tuskin voitaisiin tehdä. Johdonmu-
18957: sissa on se joko 'kokonaan laiminlyöty tai kaisesti sitä kehittäen tulisimme siihen lop-
18958: sitä kohtaan osoitetaan suurta välinpitämät- putulokseen, ettei 'kokemUJksella eikä opiske-
18959: tömyyttä, jolloin lapset ja nuoret saavat lulla ole mitään vaikutusta meihin.
18960: kasvaa oman onnensa nojassa. ,Nuorisossa Käytännössä on osoittautunut todeksi, että
18961: on Suomen tulevaisuus", sanotaan. Juuri niissä maissa, missä julkisuus sukupuoli-
18962: siksi nuorisoa on suojeltava huonoilta vai- asioissa on lisääntynyt, on myös siveettö-
18963: kutteilta. Sen arvostelukyky ei ole niin ke- myys vastaavasti yleistynyt. Eräässä tällai-
18964: hittynyt, että se aina itse osaisi erottaa hy- sessa ,avonaisessa" maassa on virallisten
18965: vän pahasta. Nuoruudelle ovat ominaisia tietojen mukaan prostituutio nuorten tyttö-
18966: rohkeat kokeilut, ja niistä elämäntavoista, jen keskuudessa 15 vuoden aikana lisäänty-
18967: joihin nuorena tottuu, on vaikea vanhem- nyt 375% ja levinnyt kaikkiin yihteiskunta-
18968: pana päästä irti. Monet nuoret voisivat luokkiin, mikä kävi selville ko. maassa käy-
18969: välttyä näiltä vaaroilta, ellei pahoja vaikut- dyn suuren prostituutio-oikeudenkäynnin yh-
18970: teita heille alinomaa tyrkytettäisi, kuten nyt teydessä.
18971: tehdään. Jotta edellämainitunlaatuisista järkyttä-
18972: Noin 85 % kaikista havainnoistamme vistä kokemuksista vältyttäisiin meidän
18973: teemme näköaistin avulla. Näistä havain- maassamme, tulee meidän panna sulku si-
18974: noista pysyvät parhaiten mielessä ikuvat, veettömyyden tartunnan leviämistä vastaan
18975: olivatpa ne sitten luonnosta saatuja tai kei- lastemme ja nuo:vtemme suojelemiseksi.
18976: notekoisia. Koulujen nykyinen opetusme- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18977: todi rakentuu suureksi osaksi tälle tosj- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
18978: asialle. Siihen perustuu mm. opetusfilmin muksen,
18979: käyttö.
18980: 15-vuotiaat tytöt ja pojat pääsevät yleensä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
18981: katsomaan mitä elokuvia tahansa, jotka hei- toimenpiteisiin elokuvien siveellisen
18982: kon sensuurin johdosta hyvin suurelta osal- tason valvonnan tiukentamiseksi sekä
18983: VIII,49. -Leinonen ym. 427
18984:
18985: valvonnan ulottamiseksi koskemaan aikakauslehtiä ja muita kirjallisia jul-
18986: myös epäsiveellisiksi osoittautuneita kaisuja.
18987: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
18988:
18989: Armas Leinonen. Irma Hamara.
18990: Aare Leikola. Elli Juntunen.
18991: Juho Tenhiälä.. Ester Hä.ikiö.
18992: Aaro Kauppi. Kusti Eskola.
18993: Jaakko Hakala. Markus Niskala.
18994: Arvi Ahmavaara. Aukusti Pasanen.
18995: Erkki Koivisto. Johannes Wirtanen.
18996: Lennart Heljas. Reino Ala-Kulju.
18997: Harras Kyttä..
18998: 428
18999:
19000: VIII,11o. - Toiv. al. N:o 181.
19001:
19002:
19003:
19004:
19005: Haapaniemi ym. : Ulkomaanmatkamaksun käytäntöön otta-
19006: misesta matkailun edistämiseksi.
19007:
19008:
19009: E d u s k u n n a ll e.
19010:
19011: Matkailuliikenne on varsin merkittävä ta- vaan summaan. Sen määrän me maksoimme
19012: loudellinen tekijä, jonka kehittämiseen pi- siitä hyödystä, opista ja huvista, jota näillä
19013: täisi kiinnittää entistä suurempaa huomiota. matkoilla ·saatiin. Mutta kun matkailu on
19014: Maamme kauneutta olisi pyrittävä ,myy- kansantaloudellisesti katsoen kaupankäyntiä,
19015: mään" ulkomaalaisille matkailijoille, jotka pitäisi meidän pystyä vähintäänkin tasoitta-
19016: sitä katsellessaan eri muodoin maksaisivat maan menomme ulkomaalaisten matkailijain
19017: siitä huomattavia summia. Ulkomaalaisia antamilla tuloilla. Kun se ei kuitenkaan käy
19018: matkailijoita ei kuitenkaan saada maahamme, laatuun ilman matkailuolojemme kehittämistä
19019: jollei matkailuolojamme kehitetä ja mainos- ja asiaan kuuluvaa mainostusta, olisi mieles-
19020: teta maamme nähtävyyksiä. Tässä suhteessa tämme pyrittävä rahoittamaan tämä toiminta
19021: emme ole tehneet läheskään niin paljon kuin sillä tavoin, ettei se rasittaisi niitä kansalai-
19022: olisi pitänyt. Syitä tähän on muitakin, mutta sia, joilla ei ole varaa nauttia ulkomaanmat-
19023: suurin syy näyttää olevan siinä, että maamme kojen antamasta hyödystä ja huYista. Se mie-
19024: tunnetuksi tekemiseen tarvitaan rahaa, jota lestämme kävisi päinsä siten, että Suomen
19025: tähän tarkoitukseen on ollut varsin vähän kansalaisille määrättäisiin ulkomaanmatka-
19026: käytettävissä. Ymmärrettävää onkin, että maksu, jonka tuottamat tulot käytettäisiin
19027: näin on tapahtunut, sillä meillä on ollut run- matkailun ,edistämiseen maassamme. Maksun
19028: saasti muita tärkeitä tarpeita verovaroilla ei tarvitsisi olla niin suuri, että se rasittaisi
19029: tyydytettävänä. ulkomaille matkustavia kansalaisiamme. Jo
19030: Yksityisillä maamme kansalaisilla on kui- 500-1,000 markan maksu ulkomaanmatkaa
19031: tenkin ollut varaa uhrata varsin runsaasti ja henkilöä kohti antaisi huomattavan sum-
19032: varoja ulkomaille matkustamiseen. Esim. man matkailun edistämiseen käytettäväksi.
19033: v: n 1950 tilaston mukaan Suomen kansalaisia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
19034: lähti ulkomaille 122,986 henkilöä ja samana eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19035: vuonna heitä saapui takaisin Suomeen 110,936
19036: henkilöä. Näistä luvuista voidaan todeta, että hallitus tutkisi 'mahdollisuuksia
19037: että yli 100,000 suomalaista teki sinä vuonna edistää matkailuamme ulkomaanmatka-
19038: ulkomaanmatkan. Paljonko he käyttivät ra- maksua käyttäen ja ryhtyisi tutkimuk-
19039: haa näihin matkoihin, on asia erikseen, mutta sen tuloksen edellyttämiin toimenpitei-
19040: joka tapauksessa se nousee varsin huomatta- siin.
19041: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
19042:
19043: Erland Haapaniemi. Eero Saari. Kalle Joukanen.
19044: Lauri Kaarna. Urho Kähönen. Eino E. Heikura.
19045: Aare Leikola. Mauno Jussila.
19046: Niilo Ryhtä. Aaro Kauppi.
19047: 429
19048:
19049: VIII,&H. - Toiv. al. N:o 182.
19050:
19051:
19052:
19053:
19054: Huttunen ym..: Kreikkalaiskatolisen kirkollisen museon pe-
19055: rustamisesta Kuopioon.
19056:
19057:
19058: E d u s k u n n a ll e.
19059:
19060: Suomen kreikkalaiskatolinen kirkkokunta seen, olisi valtiovallan huolehdittava museo-
19061: joutui alueluovutusten johdosta suuriin vai- asiain järjestämisestä, varsinkin kun siihen
19062: keuksiin. Muiden kirkkorakennusten ohella liittyvät kreikkalaiskatolisen kansanosamme
19063: menetettiin Valamon luostari, jonka yhtey- tuhatvuotisen kulttuurin arvot. Museon si-
19064: dessä toimi kirkollinen museo. Tähän mu- jaintipaikaksi soveltuisi parhaiten Kuopion
19065: seoon oli talletettu ei ainoastaan luostarin kaupunki, joka nykyisin on ortodoksisen kirk-
19066: omistamia museoarvoa omaavia esineitä, vaan kokunnan keskuksena.
19067: myös muualta kirkkokunnan alueelta saatuja. Tehtyjen laskelmien mukaan museon perus-
19068: Nykyisin ei kirkkokunnalla ole käytettävis- tamiskustannuksiin tarvittaisiin 6-7 milj.
19069: sään minkäänlaista museohuoneistoa, vaan markkaa ja hoitokustannuksiin noin 150,000
19070: kultturellisessa mielessä arvokkaat ja ainut- markkaa vuodessa.
19071: laatuiset kirkolliset museoesineet, joita on Edellä lausutun nojalla ehdotamme edus-
19072: varsin runsaasti, ovat sijoitettuina tilapäisiin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19073: ja epätarkoituksenmukaisiin säilytyspaikkoi-
19074: hin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19075: Kun kirkkokunnalla itsellään ei ole varoja kreikkalaiskatolisen kirkollisen museon
19076: museohuoneiston hankkimiseen ja ylläpitämi- perustamiseksi Kuopioon.
19077: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
19078:
19079: Martti Huttunen. Reino Ala-Kulju.
19080: Tahvo Rönkkö. Helge Miettunen.
19081: Urho Kähönen. R. Hallberg.
19082: Helena Virkki. Lennart Heljas.
19083: 430
19084:
19085: VIII,oz.- Bemst. mot. N:o 183.
19086:
19087:
19088:
19089:
19090: Kullberg: Angående minskning av antalet på vardag infal-
19091: lande helgdagar.
19092:
19093:
19094: T i ll R i k s d a g e n.
19095:
19096: Flera av våra kyrkliga helger, som infalla ifrågavarande helgdagarna ha gammal hävd
19097: på vardagar, komma mången gång mycket och ingå i folkmedvetandet. Främst ekono-
19098: olägligt, speciellt för vår jordbruksbefolkning, miska synpunkter tala likväl för en inskränk-
19099: viiken ofta då har sin brådaste arbetstid ning av de kyrkliga högtiderna tili söndagar.
19100: under året. Detta är isynnerhet fallet med Det är också bättre, att en helgdag bort-
19101: annandag pingst och Kristi himmelsfärds- faller än att den icke hålles i helgd. Härpå
19102: dag, vilka undantagslöst infalla under vår- vinner ej det religiösa intresset. Ä ven i Sve-
19103: sådden. Då tillgången på arbetskraft inom rige är man inställd på att minska helg-
19104: jordbruket har blivit allt knappare, leder dagarnas antal.
19105: detta till, att helgdagarna ej respekteras utan
19106: göras till arbetsdagar. Härpå har det reli- Med stöd av det ovanstående !år under-
19107: giösa livet i vårt land ingenting att vinna. tecknad vördsamt föreslå, att riksdagen ville
19108: Därför vore det önskvärt, att dessa på besluta hemställa,
19109: vardagar infallande helgdagar skulle slopas
19110: eller förskjutas tili närmaste söndag. Man att regeringen måtte låta ut1·eda
19111: kunde jämväl taga under övervägande, huru- möjligheterna att minska antalet på
19112: vida man inte kunde förfara på samma sätt vardag infallande helgdagar samt vid-
19113: med Marie Bebådelsedag och annandag påsk. taga av utredningen påkallade åtgär-
19114: Alldeles lätt är det inte att rubba den gäl- der.
19115: lande ordningen i detta hänseende, då de
19116: Helsingfors den 7 februari 1953.
19117:
19118:
19119: Henrik Kullberg.
19120: 431
19121:
19122: Vlll,52. - Toiv. al. N:o 183.
19123: Suomennos.
19124:
19125:
19126:
19127:
19128: Kullberg: Arkipäivien kohdalle sattnvien pyhäpäivien luku-
19129: määrän vähentämisestä.
19130:
19131:
19132: E d u s k u n n a 11 e.
19133:
19134: Monet kirkollisista pyhistämme, jotka sat- tystä tässä suhteessa, koska kysymyksessä
19135: tuvat arkipäiviksi, on sijoitettu monasti hyvin olevat pyhäpäivät perustuvat vanhaan käy-
19136: sopimattomasti, erikoisesti maanviljelijäväes- täntöön ja ovat juurtuneet kansan tietoisuu-
19137: töä silmällä pitäen, jolla usein silloin on vuo- teen. Lähinnä taloudelliset näkökohdat puol-
19138: den kiireisin työaikansa. Näin on laita eri- tavat kuitenkin kirkollisten juhlien rajoitta-
19139: koisesti toisen helluntaipäivän ja helatorstain, mista sunnuntaipäiviksi. On myöskin pa-
19140: jotka poikkeuksetta sattuvat kevätkylvön rempi, että jokin pyhäpäivä jää pois, kuin
19141: ajaksi. Kun työvoiman saanti maatalouteen että sitä ei pidetä pyhänä. Siitä ei uskon-
19142: on tullut yhä niukemmaksi, johtaa tämä sii- nollinen elämä voita mitään. Myöskin Ruot-
19143: hen, että pyhäpäiviä ei kunnioiteta, vaan sissa ollaan taipuvaisia vähentämään pyhä-
19144: niistä tulee työpäiviä. Tästä ei maamme us- päivien lukua.
19145: konnollinen elämä voita mitään. Edellä olevan nojalla ehdotan kunnioittaen
19146: Sen vuoksi olisi toivottavaa, että nämä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19147: arkipäiviksi sattuvat pyhäpäivät poistettaisiin
19148: taikka siirrettäisiin seuraavaksi sunnuntaiksi. että hallitus selvityttäisi, onko mah-
19149: Voitaisiin myöskin harkita, eikö Marian ilmes- dollisuuksia vähentää arkipäivien koh-
19150: tymispäivän ja toisen pääsiäispäivän suhteen dalle .~attuvien pyhäpäivien lukumää-
19151: voitaisi menetellä samalla tavalla. Aivan rää, sekä ryhtyisi selvityksen vaatimiin
19152: helppoa ei ole rikkoa voimassa olevaa järjes- toimenpiteisiin.
19153: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1953.
19154:
19155:
19156: Henrik Kullberg.
19157: 432
19158:
19159: Vlll,5s. - Toiv. al. N:o 184.
19160:
19161:
19162:
19163:
19164: Leikola ym.: Toimenpiteistä kirjoituskoneiden näppäimistö-
19165: jen yhtenäistämiseksi.
19166:
19167:
19168: E d u s k u n n a ll e.
19169:
19170: Maassamme on käytännössä kaksi pää- Konekirjoituksen opetuksessa, jota annetaan
19171: tyyppiä kirjoituskoneiden nä ppäimistönä: nykyään molemmilla näppäimistöjärjestel-
19172: ns. amerikkalainen eli kansainvälinen ja ns. millä, aiheutuu haittaa esim. siten, että op-
19173: suomalainen sekä lisäksi useita muita, jotka pilas joutuu kesken kurssin vaihtamaan jär-
19174: poikkeavat vähäisemmässä määrässä edelli- jestelmää, koska tulevassa toimipaikassa on-
19175: sistä. Kansainvälinen näppäimistö on käy- kin erilainen näppäimistö. Monet joutuvat
19176: tännössä ylivoimaisesti pääkaupungissa, kun kurssin käytyään suorittamaan välittömästi
19177: taas maaseutu käyttää suomalaista. Molem- uuden ,kurssin toisella näppäimistöllä otet-
19178: pia tyyppejä tuodaan maahan suunnilleen tuaan toimipaikan.
19179: yhtä paljon. Ainoa tehokas keino tämän epäkohdan
19180: Kahden ja useammankin näppäimistön yh- poistamiseksi on yhden ainoan näppäimistö-
19181: täaikainen käytössäolo aiheuttaa haittoja, järjestelmän saaminen Suomessa vallitse-
19182: joita ei voida sivuuttaa, mitkäli halutaan vaksi. Tähän onkin pyritty mm. Suomen
19183: yleistä konekirjoitustasoa kohottaa ja aset- standardisoimislautakunnan ja Konttorikone-
19184: taa kysymys kansantaloudellisen kannatta- liikkeiden yhdistyksen toimesta. Näiden eh-
19185: vaisuuden taustaa vastaan. dotukset ja pyrkimykset eivät kuitenkaan ole
19186: Nopea konekirjoitustaito perustuu sormi- johtaneet tuloksiin. Yhtenäiseen järjestel-
19187: näppäryyteen ja koneen pitkäaikaiseen käyt- mään voitaisiin kuitenkin päästä esim. siten,
19188: töön sekä konemaisiin liikkeisiin. Jos kone- että kaikkiin valtion virastoihin uusia ko-
19189: kirjoittaja joutuu vaihtamaan näppäimistöä, neita ostettaessa hankittaisiin samalla järjes-
19190: kestää noin vuoden, ennenkuin hän saavut- telmällä varustettuja koneita. Vanhojen ko-
19191: taa entisen nopeustasonsa ja lyöntivirheettö- neiden jouduttua pois käytöstä päästäisiin
19192: myyden. Jos taas koneen näppäimistö vaih- vähitellen yhtenäiseen järjestelmään.
19193: detaan, maksaa teknillinen työ nykyään n. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
19194: 4,000 mk ja lisäksi koneen tkunto ja herk- nioittaen eduskunnan hyväiksyttäväksi toivo-
19195: kyys huononevat. muksen,
19196: Konekirjoittajan kannalta on otettava
19197: huomioon, että hän voi menettää edullisen että halltitus ryhtyisi kiireellisiin
19198: toimen siitä syystä, että virastossa ei ole sel- toimenpiteisiin kirjoituskoneiden näp-
19199: laista konetyyppiä, johon hän on tottunut. päimistöjen yhtenäistämiseksi.
19200: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
19201:
19202: Aare Leikola. Armas Leinonen.
19203: Harras Kyttä. Konsti Järnefelt.
19204: 433
19205:
19206: VIII,54. - Toiv. al. N:o 185.
19207:
19208:
19209:
19210:
19211: Rantamaa ym.: Kansakoululaitoksesta kunnille aiheutuvan
19212: rasituksen tasoittamisesta.
19213:
19214:
19215: E d u s k u n n a 11 e.
19216:
19217: Oppivelvollisuuslaki velvoittaa kaikki kun- roäyriä kohti löytyvät kuitenkin maalaiskun-
19218: nat huolehtimaan siitä, että kansakouluikäi- tien joukosta jopa aina 6 markkaan saakka.
19219: sille lapsille on tarjona suunnilleen samanlai- Tällaista asiaintilaa on pidettävä suurena
19220: nen kansakoulu. Voimassaoleva lainsäändäntö epäkohtana, sillä yleisestä kansalaiskasvatuk-
19221: ei kuitenkaan riittävässä määrin ole ottanut sesta johtuva rasitus on näin epätasaisesti
19222: huomioon eri kuntien kykyä suoriutua tästä jakautunut eri kansalaisten kannettavaksi.
19223: velvollisuudesta. Tosin maan köyhimpiä ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
19224: harvaanasuttuja kuntia tuetaan ylimääräisin nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
19225: valtionavuin, mutta se ei ulotu muuta ikuin muksen,
19226: aivan äärimmäisiin tapauksiin. Tosiasia on,
19227: että kansakoulurasitus painaa eri kuntia hy- että hallitus selvityttäisi syyt kansa-
19228: vin eri tavalla. Esimerkiksi maan pääkaupun- koululaitoksesta johtuvan rasituksen
19229: gissa se on alle 1 markan veroäyriä kohti, epätasaiseen ja epäoikeudenmukaiseen
19230: Kristiinankaupungissa se on samaan aikaan jakautumiseen eri kuntien kesken ja
19231: ollut yli 3 markkaa ja Uudessakaarlepyyssä ryhtyisi toimenpiteisiin siinä vallitse-
19232: 50 penniä. Kaikkein korkeimmat määrät ve- vien epäkohtien poistamiseksi.
19233: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
19234:
19235: Antti J. Rantamaa. Aino Luostarinen. Lauri Kaarna.
19236: Eero Saari. Eino E. Heikura. Toivo H. Kinnunen.
19237: J. E. Lampinen. Hilja Väänänen. Yrjö Hautala.
19238: E. M. Tarkkanen. S. S. Aittoniemi. Eeli Erkkilä.
19239: Eino Palovesi. Atte Pakkanen.
19240:
19241:
19242:
19243:
19244: 55
19245: 1
19246: 1
19247: 1
19248: 1
19249: 1
19250: 1
19251: 1
19252: 1
19253: 1
19254: 1
19255: 1
19256: 1
19257: 1
19258: 1
19259: 1
19260: 1
19261: 1
19262: 1
19263: 1
19264: 1
19265: 1
19266: 1
19267: 1
19268: 1
19269: 1
19270: 1
19271: 1
19272: 1
19273: 1
19274: 1
19275: VALTIOPÄIVÄT
19276: 1953
19277:
19278: LIITTEET
19279: IX
19280:
19281: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
19282: TOIVOMUSALOITTEET
19283:
19284:
19285:
19286:
19287: HELSINKI 1953
19288: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
19289: Asutustoimintaa, maanhankintalain muuttamista, vuokraviljelmien
19290: itsenäistämistä, maa-, karja- ja metsätaloutta, poronhoitoa,
19291: kalastusta, kotitaloutta ja -teollisuutta, kuivatus- ja per-
19292: kaustöitä ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
19293: 439
19294:
19295: IX,1. - Lak. al. N:o 66.
19296:
19297:
19298:
19299: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi asutuslautakunnista annetun
19300: lain muuttamisesta.
19301:
19302:
19303: E d u s k u n n a II e.
19304:
19305: Kymmenet tuhannet maanhankintalain henkilönä. Näin on voitu tyydyttävästi hoi-
19306: mukaiset tilat ovat siirtyneet tai siirtyvät taa esiin tulleet tehtävät. Asutuslautakun-
19307: parhaillaan kuntien asutuslautakuntien val- nista annettu laki sallii kuitenkin vanhentu-
19308: vonnan ja hoidon alaisiksi. Muutoinkin ovat neena vain yhden sellaisen toimihenkilön ot-
19309: kuntien asutuslautakuntien tehtävät entises- tamisen kunnallisen asutuslautakunnan
19310: tään huomattavasti laajentuneet. Näin on avuksi, jonka kuukausipalkan maksamiseen
19311: ollut asianlaita nimenomaan rakenustoimin- valtio voi osallistua.
19312: nan osalta, varsinkin ,kun maaseutumme ra- Kun edellä selostetut tehtävät kuitenkin
19313: kentamistaso on sotien jälkeen aivan rat- tärkeiltä osin ovat myös valtiovallalle kuulu-
19314: kaisevassa määrin parantunut. Ei voida via asutustehtäviä, on oikein ja kohtuullista,
19315: myöskään ajatella, rakentamisen ollessa ny- että valtiovalta voi osallistua kaikkien vält-
19316: kyisin huomattavia kustannuksia vaativaa, tämättömien toimihenkilöiden palkkausmeno-
19317: että yhteiskunnan tähän tarkoitukseen myön- jen suorittamiseen. Näin tehdään myös kun-
19318: tämiä halpakorkoisia lainoja saataisiin käyt- nille oikeutta ja kohtuutta. Lakia olisi siis
19319: tää epätaloudelliseen ja epätarkoituksenmu- tässä suhteessa muutettava ja selvennettävä.
19320: kaiseen rakentamiseen. Edellä lausumamme perusteella ehdo-
19321: Lähinnä edellä mainituista syistä ovat mo- tamme kunnioittaen,
19322: net kunnat joko yksin tai yhteistoiminnassa
19323: keskenään pyrkineet ottamaan asutuslauta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19324: kuntansa palvelukseen asutusneuvojan ja van lakiehdotuksen:
19325: asutusrakennusmestarin kunnallisena toimi-
19326:
19327: Laki
19328: asutuslautakunnista annetun lain muuttamisesta.
19329: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asutuslautakunnista 16 päivänä maalis-
19330: kuuta 1934 annetun lain (115/34) 7 § ja 8 § :n 3 momentti, viimeksi mainittu sellai-
19331: sena kuin se on 13 päivänä lokakuuta 1944 annetussa laissa (699/44), seuraavasti:
19332: 7 §.
19333: Asutuslautakunnan avuksi voi kunnallis- Maatalousministeriö voi kunnallisvaltuus-
19334: valtuusto, jos katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa toa kuultuaan päättää, että asutuslautakun-
19335: yhden tai useamman asutusneuvojan. Asu- nan puheenjohtajalle ja asutusneuvojalle
19336: tuslautakunnan puheenjohtaja tai jäsen voi suoritetaan valtion varoista erityinen kuu-
19337: myös toimia asutusneuvojana. kausipalkkio.
19338: 8 §.
19339:
19340:
19341: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
19342:
19343: Veikko Vennamo. Eino Palovesi. Urho Kähönen.
19344: 440
19345:
19346: IX,2. - Lak. al. N:o 67.
19347:
19348:
19349:
19350:
19351: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi asutuslain muuttamisesta.
19352:
19353:
19354: E d u s k u n n a 1l e.
19355:
19356: Maanhankintalain nojalla on muodostettu masti saatava korjaus. Tätä varten ehdotam-
19357: kymmeniä tuhansia asutuslain kokoa ja tar- mekin, että voimassa olevan vuoden 1936
19358: koitusperiä vastaavia maataloustiloja. Talou- asutuslain 4 §: ää muutettaisiin kiireellisesti
19359: dellisen tilanteen kiristyessä ja monista sitä aikaa varten, jolloifllka uuden asutuslain
19360: muistakin henkilökohtaisista syistä on tällai- laatiminen vielä viipyy, niin että erityisistä
19361: sia tiloja jo myyty ja jouduttu myymään. syistä voitaisiin kunnan asutuskassasta
19362: Näin tulee lähitulevaisuudesswkin ilmeisesti myöntää maanostolainaa myös rakennetun
19363: kasvavassa maarassa tapahtumaan. Sama tilan tai määräalan ostamiseen, vaikckapa
19364: koskee myöskin maamme laajan maaseudun myyjänä olisikin maatilataloudesta pääasial-
19365: lukuisia perheviljelmiä. Toisaalta on maas- lisen toimeentulon saanut henkilö.
19366: samme pääomista suuri puute. Lainansaan- Maamme perheviljelmien koneistaminen
19367: timahdollisuudet rahalaitdksista ovat myös on parhaillaan voima:kikaasti käynnissä. Kun
19368: hyvin rajoitetut, minkä ohessa korkokanta tällainen kehitys kuitenkin vaatii paljon va-
19369: maatalouselinkeinoa ajateltaessa on luonnot- roja, on samoin mitä tärkeintä edistää ja
19370: toman korkea. Rakennettu maataloustila vaa- suosia maatalouskoneiden ns. yhteistoimin-
19371: tii sitäpaitsi sitä suuruusluokkaa olevia va- talainojen myöntämistä kunnan asutuskas-
19372: ramääriä, ettei vähävarainen henkilö tai per- sasta. Kun voimassa olevat säännökset ovat
19373: he voi sellaista tilaa ilman lainavaroja hank- tässä suhteessa liian rajoitetut ja asiaan olisi
19374: kia. Tällaisten tilojen tarpeessa olevia per- saatava kiireellisesti korjaus, ehdotamme,
19375: heitä on !kuitenkin maamme maaseudulla lu- että näitä yhteistoimintalainoja olisi voitava
19376: kuisasti ja uusia perheitä syntyy jatkuvasti. myöntää, paitsi yksityisille henkilöille, myös
19377: Edellä sanotun nojalla voidaan siis todeta, pääasiassa asutus- ja muiden pientilallisten
19378: että toisaalta on maassamme kelvollisten maatila- tahi kalataloudellista yhteistoimin-
19379: maataloustilojen ja jopa yhteiskunnan va- taa varten perustetuille yhtymille, minkä li-
19380: roilla muodostettujen asutustilojen melJkoista säksi näitä lainoja olisi myönnnettävä yh-
19381: myyntitarjontaa sekä toisaalta tällaisten ti- teistoimintaan tarpeellisten rakennusten ja
19382: lojen tarvitsijoita, mutta varoje:n puute os- laitteiden hankkimiseen niiden liittyessä
19383: tajien puolella estää heitä saamasta tarkoi- kiinteästi näiden koneiden käyttöön. Samal-
19384: tettuja tiloja omistukseensa. Kun kuitenkin la olisi tällainen yhteistoimintalainoitus ero-
19385: maanhankintamaataloustiloja ja muita maa- tettava erilliseksi lainoitusmuodoksi irtai-
19386: Seti :lun perheviljelmiä myydään, on edellä mistolainoituksesta, joita viimeksimainittuja
19387: saij otusta seurauksena, että ne siirtyvät pää- lainoja olisi voitava välttämättämissä ta-
19388: omasijoittajien ja keinottelijoiden !käsiin. pauksissa myöntää kaikille asutustilakokoa
19389: Joka tapauksessa ne siirtyvät sellaisten hen- oleville maaseutumme pe11heviljelmille.
19390: kilöitten käsiin, jotka eivät tarvitse näitä ti- Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
19391: loja elinkeinoansa ja elämäänsä varten, ja tamme 'kunnioittaen,
19392: näin yhteiskunnan suuretkin uhraukset va-
19393: luvat vähitellen hiekkaan. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19394: Asian nykyiseen tilaan olisi siis ehdotto- raavan lakiehdotuksen:
19395: IX,z. - Vennamo ym. 441
19396:
19397:
19398: Laki
19399: asutuslain muuttamisesta.
19400: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1936 annetun
19401: asutuslain 4 §, sellaisena kuin se on 1 päivänä marraskuuta 1946 annetussa laissa
19402: (755/46), näin kuuluva:ksi:
19403: 4 §. 5) yhteistoimintalainoja yksityisille hen-
19404: Asutusvaroista voidaan antaa: kilöille taikka pääasiassa asutus- tai muiden
19405: 1) maanostolainoja maan hankkimiseksi pientilallisten maatila- tahi kalataloudellista
19406: tai erityisistä syistä rakennetun tilan tai yhteistoimintaa varten perustetulle osuus-
19407: määräalan ostamiseen; kunnalle tai muulle yhtymälle mainittujen
19408: henkilöiden taloudellisessa yhteistoiminnassa
19409: 2) viljelyslainoja viljelysten raivaamisek- tarpeellisten koneiden, rakennusten ja lait-
19410: si tämän lain mukaan muodostetuille ja teiden hankkimista ja rakentamista varten;
19411: muille niihin verrattaville tai lisämaata saa- 6) lainoja maatalousirtaimiston, siemen-
19412: neille tiloille; ,ten, maatalousfkalkin ja lannoitteiden sekä 5)
19413: 3) lainoja rakennusten rakentamiseksi 2) kohdassa tarkoitettujen yhtymien osuuksien
19414: kohdassa mainituille tiloille sekä varoja 1 hankkimista varten;
19415: §: ssä tarkoitettujen henkilöiden asunto-olo- 7) laidunlainoja laidunolojen parantami-
19416: jen parantamiseksi ja heidän taloudelleen seksi; sekä
19417: tarpeellisten rakennustöiden suorittamiseksi; 8) sisarosuuslainoja yhden tai useamman
19418: 4) omakotilainoja oman rakennuksen ra- määräosan lunastamiseksi Yähintään 6 § : ssä
19419: kentamiseksi varsinaisella maaseudulla ole- tarkoitettua suuruutta olevasta tilasta, jo-
19420: valle vuokramaalle; hon useammilla on osuus.
19421:
19422: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
19423:
19424: Veikko Vennamo. Eino Palovesi.
19425: 442
19426:
19427: IX,3. - Lak. al. N:o 68.
19428:
19429:
19430:
19431:
19432: V. Eskola ym.: Ehdotus laiksi maanhankintalain muuttami-
19433: sesta.
19434:
19435:
19436: Eduskunnalile.
19437:
19438: HaUitus on 6. 2. 1953 antanut eduskun- saan. Kun maanlunastuslautakuntia on [ak-
19439: nalle esity;ksen n: o 8 la]ksi maanhankintailain kautettu niin, että niitä on to]minnassa enää
19440: 15 ja 73 § :n muuttamisesta niin, että lisä- vajaa % alkuperäisestä määrästä ovat jäl-
19441: maan antaminen kävisi nykyistä joustavam- jelle jääneiden •lautakuntien toimialueet
19442: maksi ja myös erillisenä to]mituksena mah- yleensä niin laajoja, että suuri .osa lautakun-
19443: dolliwksi. Lainmuutos on epä.ilemättä välttä- tien tehollisesta työajasta kuluu matkoihin.
19444: mättömän tarpeen vaatima, siUä aikanaan Lisämaan antaminen on kuitenkin useimmi-
19445: jätetystä n. 58,000 Esämaanhakijasta vasta ten siksi yiksinkertainen toimitus, .ettei sitä
19446: n. 26,000 liian ·pienen tilan omistajaa on va11ten ole aihetta vaivata niin monijäsenistä
19447: lisämaata saanut. Näistäkin n. 8,500 joutuisi elintä kuin maanlunastuslautakunta kokonai-
19448: luopumaan saamastaan alueesta, jo:llei haHi- suudessaan on, vaan voi sen, jopa suurem-
19449: tuksen ;esitystä eräiden purkuhakerrnusten ra- malla asiantuntemuksella, suorittaa esim. kol-
19450: joittamisesta hyväksyttäisi. Lisä:maan anta- mijäseninen elin, jossa puheenjohtajana olisi
19451: minen ennestään liian pienille tiloille, joista joku maanlunastuslautakunnan varsinainen
19452: suuri osa on valtion toimenpitein muodos- jäsen ja jäseninä kussakin kunnassa asutus-
19453: tettu, on varsinkin karjanlaitumen perusta- lautakunnan valitsemat kaksi maataloutta
19454: mista varten vä1ttämättömän tarpeellinen ja tuntevaa henkLlöä.
19455: sen vuoksi kiireellinen eikä sitä olisi tarpeet- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamm~,
19456: tomasti enää viivytettävä. Voimassa olevan
19457: lain mukaan käsittelee myös Hsämaahwkemuk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19458: set maanlunastuslautakunta kokonaisuudes- van lakiehdotuksen:
19459:
19460:
19461: Laki
19462: maanhankintalain muuttamisesta.
19463: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun maan-
19464: hankintalain (396/45) 36 §: ään näin kuuluva uusi 4 momentti:
19465: 36 §. on joku maan·lunastuslautakunnan varsinai-
19466: nen jäsen ja jäseninä kaksi kunnan asutus-
19467: Käsiteltäessä yksinomaan lisäa.luetta .tai 1autakunnan keskuudestaan valitsemaa hen-
19468: etuutta koskevia hakemuksia voi alueen tai kilöä, joista toisen tul-ee nauttia maanhaki-
19469: etuuden paklmiunastaa kussakin kunnassa jain ja toisen maanluovuttajain luottamusta.
19470: kolmijäseninen jaosto, jonka puheenjohtajana
19471:
19472:
19473: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
19474:
19475:
19476: Valfrid Eskola. Kustaa Alanko.
19477: 443
19478:
19479: IX,4. - Lak. al. N:o 69.
19480:
19481:
19482:
19483:
19484: Kähönen ym.: Ehdotus laiksi maanhankintalain muuttami-
19485: sesta.
19486:
19487:
19488: E d u s k u n n a 11 e.
19489:
19490: Maanhankintalain toimeenpano välttämät- tellaan asiaa, on täysin epäoikeudenmukaista
19491: tömänä sodanjälkeisenä maareformina muo- ja kohtuutonta, että MHL: n toimeenpanon
19492: dostaa kokonaisuuden. Enemmän tai vähem- loppuvaiheessa valtio ja yhtiöt, jotka siirto-
19493: män sattumanvaraista on ollut, kuka sanotun väen Etelä-Suomeen tapahtuneen verrattain
19494: lain mukaan luovutusvelvollinen maanomis- runsaan sijoittamisen vuoksi ovat joutuneet
19495: taja on joutunut luovuttamaan maata ensim- tai ovat parhaililaan joutumassa luovuttamaan
19496: mäisenä lain toimeenpanov;uotena tai kuka on maita pohjoisemmasta, muuttuneen lain tul-
19497: joutunut tähän asemaan vasta myöhemmin. kinnan tai kasvaneen vastustuksen vuoksi tai
19498: Ktm näin on, edellyttää oikeudenmukaisuus, muusta syystä pääsisivät väJhemmällä maan-
19499: ettei sattumanvaraisuus tai se seikka, kuinka luovutusvelvollisuudella kuin yksityiset maan-
19500: lukuisia kuntia kunkin maanlunastuslauta- omistajat, jotka lähinnä Etelä-Suomessa ovat
19501: kunnan toimipiiri on käsittänyt, saisi vaikut- joutuneet hyvinkin raskaasti antamaan mai-
19502: taa siihen, joutuuko maanomistaja luovutus- taan jo lain toimeenpanon ensi vaiheessa.
19503: velvollisuuden alaiseksi vai ei. Toisin sanoen, Edellä sanottu on myös kansantalouden
19504: yleinen luottamus ja tasapuolisuus edellyttä- kannalta tärkeätä, sillä on oikein ja kohtuul-
19505: vät, että :MI-II.J toteutetaan loppuun sa&kka lista, että kymmenet tuhannet maamme pien-
19506: käytäntöön va.kiintuneiden ja MHL: n peri- tilat saavat niille elintärkeätä lisämaata val-
19507: aatteiden mukaisesti. Ei voida tällöin pitää tion ja yhtiöitten maista ja ettei niiden jo
19508: oikeana sitä, että viimeiseksi maata luovutta- saamia tiloja ja lisämaita oteta niiltä enää
19509: nut olisi ainakaan paremmassa asemassa kuin pois.
19510: lain toimeenpanon ensi vuotena maataan luo- Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
19511: vuttamaan joutunut, varsinkin kun hän on tamme,
19512: saanut nauttia luovutusvelvollisesta maas-
19513: taan useina vuosina tuoton. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19514: Jos edellä mainitulta näkökannalta tarkas- van lakiehdotuksen:
19515:
19516:
19517: Laki
19518: maanhankintalain muuttamisesta.
19519: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä sää-
19520: detyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun maanhankintalain (396/
19521: 45) 68 §: n 2 momentti näin kuuluvaksi:
19522: 68 §. katselmustoimituksen alkukoko~sessa. Mil-
19523: loin samaa kiinteistöä tai aluetta käsitellään
19524: Edellä 15 § :ssä mainittua lisäaluetta, useammassa 73 §: n 1 momentissa mainitussa
19525: etuutta ja kylän yhteiseen veteen osuutta tilojen tahi tonttien muodostamista tarkoitta-
19526: sekä 31 §: n 1 momentissa mainitulle henki- vassa tai yksinoinaan lisäalueiden hankkimista
19527: lölle muodostettavaa tilaa tai asuntotonttia varten tapahtuvassa katselmustoimituksessa,
19528: on haettava 73 §: n 1 momentissa mainitun voidaan hakemus jättää joko ensimmäisen
19529: 444 IX,4.- Maanhankintalaki.
19530:
19531:
19532: taikka jonkin myöhemmän katselmustoimi- daan ottaa käsiteltäväksi vain, mikäli lauta-
19533: tuksen alkukokouksessa. Myöhemmin rrnaan- kunta katsoo sen toimitusta viivyttämäitä
19534: lunastus1autakunnalle jätetty hakemus voi- mahdolliseksi.
19535:
19536: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
19537:
19538: Urho Kähönen. Antti Kinnunen.
19539: 445
19540:
19541: IX,5. - Lak. al. N:o 70.
19542:
19543:
19544:
19545:
19546: Heikkilä ym.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 110 § :n
19547: muuttamisesta.
19548:
19549:
19550: E d u s ik u n n ,a ll e.
19551:
19552: Maanhankintalain 110 §: n muikaan on alueita käytettäessä useissa tapauksissa periä
19553: maatalousministeriö,, ellei maanhankintalain valtiolle hinta, joka on huomattavasti kor-
19554: rru]llman muodostetusta tilasta ole yhden vuo- k~eampi ilruin maan luovuttajille samoista
19555: den kuluessa siitä, !kun maanhankintalain alueista maksettu maanhankintalain mukai-
19556: 73 '§: n 1 momentissa tal'lkoitettu katselmus- nen korvaus. Luovuttaj,alle suoritettava hinta
19557: toimitOUB (ns. perustamistoimitus) on saa;nut näet määräytyy vuoden 1944 lopulla vallin-
19558: lain voiman, tehty hallintasopimusta tai mm- neen hintataso:n mukaisesti ja on siis vain
19559: kas on luopunut haUintasopimuksesta taikika murto-osa asutuslain edellyttämästä käyvästä
19560: jos sanottu sopimus 1aikikaa muusta syystä, hinnasta ja valtioneuvoston vahrvistamissra
19561: oikeutettu päättämään, miten ja mistä hin- perustei.qga myös mainitusta ,iwhtuullisesta
19562: nasta valtiolle kuulucv:a alue on käytettävä käyvästä hinnasta". Viime kesäkuun ~op
19563: asutus- taik:ka erityisistä syistä muihin tar- puun mennessä valtio jo oli saanut maan-
19564: koituksiin. hanikinta1ain 110 § :n nojalla tapahtuneista
19565: Loikaikuun 19 päivänä 1950 vailtioneurvosto noin 600 maanhanikinta-ralueen myynnistä
19566: vahvisti ne perusteet, joita v<ion haltuun voittoa 50.3 milj. mar'kikaa.
19567: jääneitä alueita maanhankintalain 110 § :n Tavkoituiksenmukaiselta kyllä näyttää, että
19568: mukaan luovutettaessa noudatetaan. Maini- maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä
19569: tun[a:i:nen alue rvoidaa:n ensi sij;assa luovuttaa valtion hrultuun jääneistä alueista,. siikäli kuin
19570: henkilölle, joka on maanhankintalain mukaan niitä iluovutet,a.an muihin kuin maanhankin-
19571: maansaantiin oikeutettu, tai muuten maan- talain mukaisiin tarkoituksiin, peritään hinta
19572: hankintaLain edellyttämään taJ:'Ikoituikseen; joka ainakin suunnilleen vastaa !käypää hin~
19573: sitä voidaan myös ikJäyttää maanhankintatilo- taa. Mutta oikeudenmuikaist·a maan luovut-
19574: jen elinkelpoisuuden parant,amiseen ja 'lai- tajia kohta~n ei o1e se, että valtio kerrotuin
19575: dunalueista 5 päivänä toulkokuuta 1945 an- tavoin hanrklkii heidän ikustannurksdlaan itsel-
19576: netun Jain säännösten edellyttämiin tarikoi- leen hyötyä hinnaneron muodossa. Lainsää-
19577: turksiin. Näissä ta:pauksiss;a alue Luovutetaan täjän tarkoituksena ei nimittäin ole voinut
19578: maanhaJl!kintaiain mukaisella hinnaHa ja olla, ~että ma,anomistajat velvoitettaisiin
19579: maanhankintalain mUJkaisin ehdoin. Toiseksi maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä
19580: alue voidaan luovuttaa myös vuoden 1936 luovuttamaan maata vuoden 1944 hinnoilla
19581: asutuslain 1 § :s1sä ta!'lkoitetuille henikilöiHe muidenk1n henkilöiden hyväksi kuin niiden
19582: tai käyttää vanhojen tilojen lisäalueeikJsi mi- joiden asuttamis~ksi maanhankintalaki sää~
19583: käli [isämaan ostamiselle maanhankin~lain dettiin. Tämän 'VUoksi orukin rvwttämätöntä
19584: 15 seikä 27-29 § : ssä säädetyt edellytykset sellaisen muutoks€n aiikaansaraminen nyrkyi-
19585: näyttäisivät suurin piirtein olevan olemassa. seen 'käytäntöön., että se hinnanero, joika
19586: Viimeksi mainituissa tapaillksissa luovutus ma:anhanikintalain 110 §: ää sovellettaesrsa
19587: tapahtuu asutuslain mukaisella hinnaUa ja muodostuu, suoritetaan maan luovuttajille
19588: muutoin asutuslain mukaisin ehdoin. Kol- tai heidän oiikeudenorrnistajilleen, mikäli tässä
19589: manneksi on mahdollista, m~käli erityisiä säännöksessä tarkoitettuja alueita ei palau-
19590: syitä on olemassa, luovuttaa alue kohtuuHi- teta heille, joka säännöksen mukaan myös
19591: sest.a käyvästä hinnasta myös muuhun kuin on mahdollista.
19592: asutustal'lkoitUJkseen. EdeHä lausutun nojailla ehdotamme,
19593: Kuten edellä esitetystä selviää, rvoidaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19594: maanhankintalain 110 § : ssä tarkoitettuja van lakiehdotuksen:
19595: 446 IX,5. - Ma.a.nhankintala.ki.
19596:
19597:
19598:
19599:
19600: Laki
19601: maanhankintalain 110 §: n muuttamisesta.
19602: EduSkunnan päätöksen muikaisesti lisätään 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun maan-
19603: iJ:ranlkinta:lain (396/45) 110 '§ :ään näin kuuLuva 2 momentti:
19604: 110 ~. vuttaja:lle ma~ettu ~unMtills- tai luovutus-
19605: hinta, on täten muodostunut hinnanero suo-
19606: Mi!käli 1 momentissa tal'lkoitetusta alueesta ritettava sanotulle luovuttajalle tai hänen
19607: sitä muille kuin maan luovuttajalle tai hänen oil~eudenomistajalleen, siitä kuitenkin vähen-
19608: o~keudenomistaj,alleen myytäessä peritään nettym..ä alueella tehtyjen parannustöiden
19609: valtiolle hinta, joka on suurempi kuin luo- aiheuttama hinnanlisä.
19610:
19611: Helsingissä 12 päivä:nä he~kuuta 1953.
19612:
19613: Matti Heikkilä. Oskari Lehtonen.
19614: N. Kosola. Felix Seppälä.
19615: R. Ala-Kulju. R. Hallberg.
19616: Erkki Koivisto.
19617: 447
19618:
19619: IX,6. - Lak. al. N:o 71.
19620:
19621:
19622:
19623:
19624: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lisämaan antamisesta valtion
19625: ja yhtiöiden maista maaseudun perheviljelmille.
19626:
19627:
19628: E d u s k u n n a ll e.
19629:
19630: Valtion maita on maassamme lähinnä kehdu omiin ahtaisiin maanomistusolosuhtei-
19631: Keski- ja Pohjois-Suomessa noin kolmas osa siinsa, vaan että se saa tukea eli lisämaata
19632: koko valtakuntamma maa-alasta. Valtio on sieltä, missä sitä on. Mitä luonnollisinta ja
19633: siis maamme suurin maanomistaja ja omis- kohtuullisinta tällöin on, että tällaiseksi
19634: taa noin 10 milj. hehtaaria maata. Puu- tueksi käytetään edellä mainittuja valtavia
19635: tavarayhtiöitten maanomistus on taas lisään- valtion ja yhtiöiden maanomistuksia. Tällä
19636: tynyt vuosisadan alusta lähes kaksinkertai- tavoin voidaan laajoilla alueilla maassamme
19637: seksi käsittäen tällä hetkellä lähes 2 milj. ratkaista terve maanomistus ja maan tarkoi-
19638: hehtaaria, lähinnä metsämaata. tuksenmukainen käyttö vuosikymmeniksi
19639: Toisaalta on yksityisten perheitten eli nii- eteenpäin. Tuhannet ja taas tuhannet perhe-
19640: den, jotka omistavat maata siitä elääkseen, viljelmät voivat muodostua elinkelpoisiksi ja
19641: tilojen keskikoko jatkuvasti pienentynyt. antaa omistajilleen turvatun ja kohtuullisen
19642: Niinpä alle 5 peltohehtaarin maataloustiloja toimeentulon. Nimenomaan metsämaan ei
19643: on maassamme n. 230,000 kpl. eli n. 60 % myöskään tarvitse sijaita liian pienen maa-
19644: kaikista maataloustiloista. Lisäksi on erit- taloustilan välittömässä läheisyydessä ja voi-
19645: täin paljon sellaisia maataloustiloja, joilla daan metsälisämaata sitäpaitsi antaa yhteis-
19646: on metsän puutetta, mistä syystä ne eivät metsänkin muodossa.
19647: voi raivata omistamiaan viljelyskelpoisia Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
19648: alueita. tamme maanhankintalain täydennykseksi
19649: Kansantalouden kokonaisetu samoin kuin kunnioittaen,
19650: pienviljelijöiden oma elinetu vaatii ehdotto- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19651: masti, että maaseudun kasvava väestö ei tu- van lakiehdotuksen:
19652:
19653:
19654:
19655:
19656: Laki
19657: lisämaan antamisesta valtion ja yhtiöiden maista maaseudun perheviljelmille.
19658: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19659: 1 §. 3 §.
19660: Tämän lain mukaan m;metaan kiireellisesti Lisämaa voidaan antaa myös yhteismet-
19661: lisämaata maaseudun maataloustiloille val- sänä.
19662: tion ja yhtiöiden maista.
19663: 4 §.
19664: 2 §. Tämän lain toimeenpanoa varten asetetaan
19665: Annettaessa edellä 1 §: ssä tarkoitettua tarpeellinen määrä asutustoimikuntia. Näistä
19666: lisämaata tulee päämääränä olla saattaa tila samoin kuin lisämaiden hakuajasta kussakin
19667: paikalliset olosuhteet huomioon ottaen elin- kunnassa ja menettelystä lisäaluetta annet-
19668: kelpoiseksi. taessa säädetään asetuksella.
19669: 448 IX, 6. - Lisämaan antaminen.
19670:
19671:
19672: Muussa suhteessa on soveltuvin osin nou- 5 §.
19673: datettava 6 päivänä marraskuuta 1936 anne- Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
19674: tun tai sen tilalle voimaanastuvan jatkuvan meenpanosta annetaan asetuksella.
19675: asutuslain säännöksiä.
19676:
19677:
19678: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
19679:
19680:
19681: Veikko Vennamo. Eino Rytinki. Nestori Kaasalainen.
19682: Eino Palovesi. Vieno Simonen. Lennart Heljas.
19683: Urho Kähönen. Arvi Ikonen. S. S. Aittoniemi.
19684: Johannes Virolainen. Toivo H. Kinnunen. Wiljam Sarjala.
19685: Kerttu Saalasti. Eino E. Heikura. Kalle Joukanen.
19686: Niilo Ryhtä. Väinö Rankila. Hilja Väänänen.
19687: Kusti Eskola. Lauri Solla. Aino Luostarinen.
19688: Yrjö Hautala. Mauno Jussila. Juho Niukkanen.
19689: 449
19690:
19691: IX,1. - Lak. al. N:o 72.
19692:
19693:
19694:
19695:
19696: Nykänen ym.: Ehdotus laiksi varojen vamamisesta uudis-
19697: raivauksista jaettavia palkkioita varten annetun lain
19698: muuttamisesta.
19699:
19700:
19701: Eduskunnalle.
19702:
19703: Hallitus antoi viime vuoden syyskuussa takin. Tälle vuodelle on uudisraivauspalk-
19704: eduskunnalle esityksen laiksi varojen varaa- kioihin varatu 1,008 miljoonaa markkaa,
19705: misesta uudisraivauksista jaettavia palkkioita josta kivenraivauspalkkioihin eduskunnan
19706: varten annetun lain muuttamisesta. Lain päätöksen mukaan saadaan käyttää vain 150
19707: muutoksessa, jonka eduskunta hyväksyi, rai- miljoonaa markkaa. Olisi välttämätöntä, että
19708: vauspalkkioihin varatusta määrärahasta saa- yhdenvertaisuus toteutettaisiin kivenraivauk-
19709: daan käyttää eduskunnan vuosittain osoittama seen osoitettavien varojenkin osalta. Kiven-
19710: määrä myös kivenraivauspalkkioiden jakami- raivauspalkkioihin tulisi varata vuosittain
19711: seen. Täten valtion kivenraivaustoiminnan tarpeellinen siirtomääräraha, samoin kuin
19712: edistämistä tarkoittavat tukitoimenpiteet tuli- laki edellyttää uudisraivauksenkin kohdalla.
19713: vat vakinaisemmalle kannalle. Kivenraivaus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19714: vanhoilta pelloilta on merkityksellinen toi-
19715: menpide tuoton lisäämiseksi ja kannatta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19716: vuuden parantamiseksi ja sitä on pidettävä van lakiehdotuksen:
19717: yhtä tärkeänä kuin varsinaista uudisraivaus-
19718:
19719:
19720: Laki
19721: varojen varaamisesta uudisraivauksista jaettavia palkkioita varten annetun lain
19722: muuttamisesta.
19723: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan varojen varaamisesta uudisraivauksista
19724: jaettavia palkkioita varten 21 päivänä huhtikuuta 1950 annetun lain (198/50) 1 §:n 4
19725: momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä tammikuuta 1953 annetussa laissa, näin kuu-
19726: luvaksi:
19727: 1 §. ala on enintään 15 hehtaaria tahi, mikäli
19728: viljelmä sijaitsee Pohjois-Suomessa tai itäi-
19729: Kivenraivauspalkkioita voidaan tästä mää- sen rajaseudun kunnissa, enintään 20 heh-
19730: rärahasta myöntää viljelijöille, joiden pelto- taaria.
19731:
19732:
19733: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
19734:
19735:
19736: Juho Nykänen. Nestori Nurminen.
19737: Juho Rytkönen. H. Manninen.
19738: Matti Meriläinen. Toivo Friman.
19739:
19740: 57
19741: 450
19742:
19743: IX,s. - Lak. al. N:o 73.
19744:
19745:
19746:
19747:
19748: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi varojen varaamisesta pellon
19749: kunnostamisesta jaettavia palkkioita varten.
19750:
19751:
19752:
19753: Eduskunnalle.
19754:
19755: Maamme viljelmien peltoailiasUt on varsin Vilje:lijöille tuottavat tällaisten ih.uomatta-
19756: huomattava määrä he:ilkoss:a tuottoikunnossa vien perusparannusten työ- ja tarvirkekustan-
19757: olevaa peltoa. Tämä johtuu myös siitä, että nuikset ikuiterukin monasti ylivoimaisia vai-
19758: sotavuosina ja välittömästi niitä seuranneina keuksia. Tarvitaan siis valtion myötävaiku-
19759: jälleenrakennusvuosina on meillä ollut vilje- tusta, joka ,esitetyssä muodO&Sa onkin selvästi
19760: lysten per;usparannusten suorittamiseen vä- järikevämpää ja taloudellisempaa ikuin työt-
19761: häiset mahdollisuudet. Olosuhteiden muutut- tömyysavustukset ja Lukuisat työttömyys-
19762: tua vähitellen edellä mainitussa suhteessa työt. Erityisen vaikeassa asemassa ovat mai-
19763: paremmi:ksi olisi viljelijöiden elintason !ko- nitussa suhteessa alkavat t:ulalliset. Tämän
19764: hentamiseksi ja heidän toimeentulonsa tur- johdosta j,a kun heHmssa ikrmnossa olevien
19765: vaamiseksi kiireellisesti ryhdyttävä kunnos- viljelysten voimaperäistämisestä aiheutuva
19766: tamaan hei<lclrokun:toisia peltoja perusparan- 'kansantaloudellinen ja yiksityistaloudelEnen
19767: nustoimenpiteillä ja täten viljelystä voima- hyöty on moninkertainen verrattuna siitä
19768: peräistämäiiln. Näin voitaisiin myös työtilai- aiheutuvaan taloudelliseen rasitukseen,. olisi
19769: suuksia järjestää ja työttömyyttä torjua v·altion nimenomaan työttömyyskausina palk-
19770: maaseudulla ha,lvimmalla ja ikäytännöllisim- kioiden muodossa tuettava tilojen viljelysten
19771: min,. rkun viljeilijä voisi työskennellä ja jär- kunnostamista samaan tapa:an ja yleensä sa-
19772: jestää työtä omalla tilallaan tai saada työtä maa suuruusluokkaa oleville tiloille kuin
19773: kotinsa läheisyydestä, sekä kohotettaisiin sitä- uudisraivausta, ja tätä varten olisi vuodesta
19774: paitsi maamme elintarviik:etuotantoaikin. 1953 allk:aen viitenä vuotena otettava valtion
19775: Myös on huomattava, että useissa tapauiksissa tulo- ja menoarvioihin vuosittain tarpeellinen
19776: uudisraivausma:hdollisuudet 'Viljelmihlä ovat siirtomääräraha.
19777: jo huomattavasti vähentyneet tai ilwkonaan Edellä ta11koitettua ikunnostamispaltkikiota
19778: loppuneet, mistä johtuen tuoton ·lisäämiselksi olisi ·annettava enintään 30 hehtaaria peltoa
19779: ja kannattavuuden parantamise1ksi olisi hei- käsittävien viljelmien h.altijoiUe peltoalan
19780: kossa tuottokunnossa olevien peltojen ikrm- alarajaa asettamatta. Pika-asutuslain tai
19781: nostaminen J)yt ensisijainen toimenpide. maJanhanikintailain noj·alla maata saaneiden
19782: Eduskunnan hyväksyttyä varojen varaa- tai mainittujen lakien nojalla vapaae~htoi
19783: misesta uudis:vaivauiksista jaettavia palk- sella ikaupalla hanikikineiden ikohdaHa ei,
19784: kioita varten annettuun [aikiin muutoksen, heidän eri<koisolosuhteensa huomioon ottaen,
19785: jonka mu:kaan viljelijöille voidaan myöntää olisi asetettava viljeilimän peltoalaan nähden
19786: sanotun lain. mukaan myös ikiven:vaivauspalik- myöskään ylärajaa.
19787: ikioita, on kivenraivauksen osalta jo paran- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
19788: nettu viljelijöiden taloudellisia mahdolli-
19789: suuksia kunnostaa h:ei:klkotuottoisia peltoja. että Eduskun:ta hyväksyisi seur(UJ,-
19790: Tämän lisäksi tulisi ensikädessä ikysymyik- van lakiehdotuksen:
19791: seen peltojen ojituksen selkä viemäreiden
19792: kunnostaminen ja uusiminen, maanparannus-
19793: aineiden käyttö ja 'Perusikalikitus.
19794: IX,s. - Vennamo ym. 451
19795:
19796:
19797: Laki
19798: varojen varaamisesta pellon kunnostamisesta jaettavia palkkioita varten.
19799: Eduskunnan päätöksen muikaisesti säädetään:
19800: 1 §. perusikalikituiksesta siten, että palikikiota myön-
19801: Viitenä vuotena, <llllika:en vuodesta 1953, netään, ottamalla huomioon viljelmän pelto-
19802: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuosit- ,ala, sijainti ja ikunnostamiskusta;nnukset,
19803: tain tarpeellinen siirtomääräraha pellon ikun- vähintään 20 ja enintään 60 sada;lta hyvälk-
19804: nostamispalikikioiden antamista varten. sytyn kustannusarvion määrästä.
19805: Tästä määrärahasta voidaan myöntää pa~k Myönnettäessä kunnostami.spalkikioita oji-
19806: kiota tuksen uusimisesta on otettava huomioon
19807: a) viljelijöille, joiden peltoala on enintään myös valtbn varoista mahdollisesti myön-
19808: 30 ha peltoalan alarajaa asettamatta, netty salaojituspalkikio.
19809: b) peltoalarajoitu:ksitta henikilöill~, jotka
19810: ovat siirtoväen piika-asutuslain tai maanhan- 3 §.
19811: kintalain nojalla saaneet maata tai jotka Tämän lain nojalla va;ltion varoista jaet-
19812: mainittujen lakien nojalla maansaantiin oi- tavat palkkiot ovat V'apaat valtiolle, kun-
19813: lkeutettuina ovat sitä vwpaaehtoisesti hanlkiki- nalle ja seuraikunllialle tulon ja omaisuuden
19814: neet. perusteella menevistä veroista.
19815: Oikeutta näihin pa~klkioihin älköön ulos-
19816: 2 §. mitattaiko.
19817: Edellä 1 § : ssä tarkoitett;ua lkunnostamis- 4 §.
19818: pa:likkiota suoriteta~n pellon ojituksen sekä Tai'kemmat määräyikset tämän lain täytän-
19819: viemärien kunnostamisesta ja uusimisesta, töönpanosta j.a soveltamisesta annetaan ase-
19820: maanparannusaineiden käytöstä selkä pellon tukse11a.
19821:
19822: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
19823:
19824: Veikko Vennamo. Toivo Antila. Urho Kähönen.
19825: 452
19826:
19827: IX,9. - Lak. al. N:o 74.
19828:
19829:
19830:
19831:
19832: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi varojen varaamisesta asutus-
19833: alueiden kuivatuskanavien kunnossapidosta, jaettavia palk-
19834: kioita varten.
19835:
19836:
19837: E d u s k u !11 n a ll e.
19838:
19839: Itsenäisyytemme aikana on valtion asu- joudutaan todellisuudessa suorittamaan ko-
19840: tustoimenpitein nimenomaan Pohjois- ja konaan uusi kuivatus.
19841: Keski-Suomessa sekä myöskin siirtoväen pi- Edellä sanotusta käynee kuitenkin riittä-
19842: ka-asutuslain ja maanhankintalain toimeen- västi ilmi, että maassamme on tällä hetkellä
19843: panon yhteydessä suoritettu laajoja kuiva- lukuisia erittäin laajoja lkuivatusalueita,
19844: tustöitä, jotka koskevat satoja tuhansia heh- joissa viemäriverkoston rappeutuminen on
19845: taareja maata. Näiden kuivatustöiden mer- vasta alussa tai joissa rappeutuminen jo sel-
19846: kitys ei rajoitu yksinomaan asutustiloihin, västi heikentää kuivatuksen merkitystä.
19847: vaan ovat ne monilla seuduilla kohdistuneet Näissä tapauksissa ei viemäriverkostoa kui-
19848: suurelta osalta myöskin vanhoihin eli ns. tenkaan enää voida maan omistajien ja asuk-
19849: kantatiloihin. lmiden kustannuksella heidän taloudellinen
19850: Tunnettu tosiasia kuitenkin on, että nämä asemansakin huomioon ottaen saada kun-
19851: laajat ja huomattavia pääomia vaatineet nostetuksi. Tästä syystä on yhteiskunnan
19852: kuivatustyöt ovat kuivatuskanavien rappeu- puututtava asiaan. Sitäpaitsi yleinen ja kan-
19853: tumisen vuoksi jääneet huomattavalta osalta santaloudellinen etu myös vaatii, että näiden
19854: tehottomiksi tai menneet suorastaan pilalle. rappeutuvien kuivatusalueiden jatkuva lisä-
19855: Syynä tähän ovat olleet suurimmalta osalta rappeutuminen estetään ja kiinnitetyt pää-
19856: sodwt ja muut asuklkaista riippumattomat omat saadaan tuottamaan hyötyä. Tämä voi
19857: syyt sekä myöskin asukkaiden taloudelliset kuitenkin tapaJhtua vain sillä tavoin, että nä-
19858: vaikeudet. Toisaalta on asian tällaiseen kehi- mä rappeutuvat :kuivatusalueet, jotka eivät
19859: tykseen vai:kuttanut myöskin se, että voimas- edellytä :kokonaan uutta kuivatushanketta,
19860: sa olevien säännösten mukaan, tällaisilla kui- saatetaan kuntoon saman tapaista palkkio-
19861: vatusalueilla ei maanomistajilla ole ollut menettelyä noudattaen kuin tällä hetkellä
19862: velvollisuutta ,kuivatuskanavien jatkuvaan on asian laita täysin tavanomaisiin kuivatuk-
19863: kunnossapitoon. siin nähden. Tällöin myös saavutetaan se
19864: Viime vuosina on asiaan ollut paroko puut- etu, että kun valtio osallistuu näiden rappeu-
19865: tua ja onikin käytettävissä olevien varojen tuneiden kuivatusten uusimiseen vain sillä
19866: puitteissa voitu tällaisia pilalle menneitä edellytyksellä, että niiden jatkuva kunnos-
19867: kuivatuksia saada korjatuksi uusina kuiva- sapito turvataan, niin saavutetaan :kansanta-
19868: tushankkeina maataloushallituksen toimesta loudellisesti tärkeä ja tavoiteltava hyöty, so.
19869: tällä hetkellä voimassa olevien säännöksien yhteiskunnan sijoitetut pääomat tulevat pal-
19870: mukaisesti. Tämä menettely ei kuitenkaan velemaan kansantaloutta jatkuvasti.
19871: voi tulla kysymykseen muuta kuin rajoite- Kaiken edellä lausumamme perusteella esi-
19872: tuissa tapau'ksissa eli sellaisissa, joissa mää- tämme kunnioittaen,
19873: rätyistä teknillisistä seikoista johtuen taval-
19874: lisilla kunnostamistoimenpiteillä ei voida saa- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19875: da tilanteeseen tarpeellista korjausta, vaan van lakiehdotuksen:
19876: IX,9. - Vennamo ym. 453
19877:
19878:
19879:
19880: Laki
19881: varojen varaamisesta asutusalueiden kuivatuskanavien kunnossapidosta jaettavia
19882: palkkioita varten.
19883: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19884: 1 §. Oikeutta näihin pallkkioihin älköön ulos-
19885: Vuosittain, alkaen vuodesta 1953, otetaan mitattako.
19886: valtion tulo- ja menoarvioon tarpeellinen
19887: siirtomääräraha asutusalueiden kuivatuska-
19888: navien kunnossapidosta jaettavia palkkioita 3 §.
19889: varten. Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
19890: 2 §. töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
19891: Tämän lain nojalla valtion varoista jaet- tuksella.
19892: tavat palkkiot ovat vapaat verosta.
19893:
19894:
19895: Helsingissä 3 päivämå helmikuuta 1953.
19896:
19897:
19898: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela. Urho Kähönen.
19899: 454
19900:
19901: IX,1o. - Lak. al. N:o 75.
19902:
19903:
19904:
19905:
19906: Väisänen ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä anne--
19907: tun lain muuttamisesta.
19908:
19909:
19910: Eduskunnalle.
19911:
19912: Laki metsänhoitoyhdistyksistä herätti jo Vielä on otettava huomioon, että puheena-
19913: käsittelyvaiheessaan suurta epäilyä niin edus- olevat pienmetsälöt sijaitsevat epäedullisilla
19914: kuntapiireissä kuin metsänomistajienkin kes- paikoilla kuljetusreitteihin nähden ja maat
19915: kuudessa. Erityisesti pienmetsänomistajat pi- laatunsa puolesta ovat useassa tapauksessa
19916: tivät laista aiheutuvia metsänhoitomaksuja varsin heikkoja.
19917: ylimääräiseksi veroksi katsottavana lisärasi- Edellä olevista seikoista johtuen onkin
19918: tuksena, varsinkin kun maksut yksikköä metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain tuntu-
19919: kohti voidaan lain mukaan määrätä metsän- vimpana heikkoutena se, että pienmetsän-
19920: hoitoyhdistysten toimesta samansuuruisiksi omistajat saattavat joutua metsänhoitoyhdis-
19921: kaiken kokoisilla metsäalueille. tysten harkinnan perusteella suorittamaan
19922: Vaikka maamme on tunnetusti metsävaltai- metsänhoitoyhdistysmaksut yksikköä kohti
19923: nen, niin siitä huolimatta useimmilla pien- samansuuruisina kuin kooltaan suurempien
19924: tiloilla kasvullinen metsämaa on verraten ja edullisesti sijaitsevien metsien omistajat.
19925: pieni, joten siitä riittää myyntiin vain var- Tämä epäkohta on korjattavissa siten, että
19926: sin rajoitettu määrä puutavaraa ja lukui- metsänhoitoyhdistysmaksut jo laissa kiin-
19927: sissa tapauksissa ei lainkaan. Pientilojen suh- teästi porrastetaan tuoton suuruuden mu-
19928: teellisen suuresta pääomantarpeesta johtuen kaan.
19929: pienmetsien omistajat joutuvat usein myy- Edellä olevan perusteella ja kiinnittäen
19930: mään metsäänsä huonojenkin puutavarakon- huomiota siihen, että lain hyvä tarkoitus ei
19931: junktuurien aikana, kun sen sijaan varak- tämän muutoksen johdosta tule kärsimään,
19932: kaammat metsänomistajat kykenevät odotta- vaan tehostumaan, ehdotamme kunnioittaen,
19933: maan suotuisia suhdanteita. Monissa tapauk-
19934: sissa on pienmetsänomistajien mahdotonta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19935: saada edes kotitarvepuu omasta metsästään. van lakiehdotuksen:
19936:
19937:
19938:
19939: Laki
19940: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
19941: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä mar-
19942: raskuuta 1950 annetun lain (558/50) 8 § näin kuuluvaksi:
19943: 8 §.
19944: Tässä laissa tarkoitettua metsätalouden ollessa 20-----40 tuottokuutiometriä, kolme
19945: edistäruistoimintaa varten on kunnan alueella sadalta tuoton ollessa 40-60 tuottokuutio-
19946: sijaitsevien metsämaiden osalta suoritettava metriä, neljä sadalta tuoton ollessa 60-80
19947: metsänhoitomaksuna kunnallisverotusta var- tuottokuutiometriä, vns1 sadalta tuoton
19948: ten arvioidusta metsämaan puhtaasta tuo- ollessa 80-100 tuottokuutiometriä ja kuusi
19949: tosta, outamatta huomiDon veroltuksessa teih- sadalta tuoton ollessa yli 100 tuottokuutio-
19950: täviä vähennyksiä, kaksi sadalta tuoton metriä. Metsänhoitomaksua ei kuitenkaan
19951: IX,1o. - Väisänen ym. 455
19952:
19953: määrätä maksettavaksi metsämaalta, jonka Metsämaan osalta, josta kunnallisveroa ei
19954: vuosittainen puun tuotto säännöllisessä kas- suoriteta, on metsän tuotto metsänhoitomak-
19955: vukunnossa ei nouse kahteenkymmeneen tuot- sun määräämistä varten arvioitava verotuk-
19956: tokuutiometriin. sessa noudatettavien perusteiden mukaisesti.
19957:
19958:
19959: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
19960:
19961:
19962: Jalmari Väisänen. Pentti Niemi. Arvo Sävelä.
19963: K. F. Haapasalo. Artturi Koskinen. Veikko Helle.
19964: 0. Muikku.
19965: 456
19966:
19967: IX,11. - Lak. al. N:o 76.
19968:
19969:
19970:
19971:
19972: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä an-
19973: netun lain muuttamisesta.
19974:
19975:
19976: E d u s k u n n a ll e.
19977:
19978: Metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain mu- Pienmetsänomistajat yleensä ovat tyyty-
19979: kaan joutuvat kaikki ne metsänomistajat, mättömiä tähän uuteen pakolliseen veroon.
19980: joiden metsän vuosittainen lisäkasvu on vä- Tämä on täysin ymmärrettävissä, koska ny-
19981: hintään 20 kuutiometriä, maksamaan pakol- kyinen maatalouden verotus saattaa jo muu-
19982: lisen metsänhoitomaksun. Maksun suuruus toinkin pientilat monin verroin raskaamman
19983: on 2-6% metsähehtaarin puhtaasta tuo- verotaakan alaisiksi kuin suurtilat. Mieles-
19984: tosta. Niissä kunnissa, joissa metsänhoito- tämme ei myöskään ole oikein, että köyhä
19985: yhdistykset ovat määränneet metsänhoito- pienmetsänomistaja pakotetaan osaltaan kus-
19986: maksun suuruudeksi lain sailiman korkeim- tantamaan suurmetsänomistajan tarvitsema
19987: man rajan, eli 6% tulosta, tulee maksusta metsänhoitohenkilökunta, kuten voimassa
19988: muodostumaan uusi vero, joka ennen kaik- olevan lain mukaan on asianlaita. On ni-
19989: kea rasittaa sellaisia pienmetsänomistajia, mittäin huomattava, että pientilat eivät
19990: joilla ei ole metsästään myyntituloja. useinkaan tarvitse metsiensä hoitoon metsän-
19991: Kunnissa, joissa vuoden 1952 tuloista ve- hoitoyhdistyksien tarjoamaa ammattityövoi-
19992: rotettaessa I lk: n metsähehtaarin puhtaaksi maa, vaan pystyvät itse suorittamaan met-
19993: tuotoksi on arvioitu 4,600 markkaa, menee siensä kunnostamisen. Tämän vuoksi pi-
19994: mainittua metsänhoitomaksua 10 ha: n metsä- dämme välttämättömänä, että metsänhoito-
19995: alasta 2,760 markkaa, 20 ha:n metsäalasta maksu on vapaaehtoinen ainakin sellaisille
19996: 5,520 markkaa ja 30 ha: n metsäalasta 8,280 pientiloille, joiden metsämaan lisäkasvu ei
19997: markkaa jne. Esimerkki osoittaa, että met- ylitä 120 m3 vuodessa. Näin ollen vapautui-
19998: sänhoitomaksu on kohonnut lähes kaksinker- sivat pakollisesta maksusta ne pientilalliset,
19999: taiseksi, ollen kohoaminen Pohjois-Suomessa joilla on I lk: n metsää alle 30 ha. Maamme
20000: siitä ylikin vuoteen 1951 verraten, ja on ny- keski- ja pohjoisosissa, sekä heikompituot-
20001: kyisellään verrattain raskas lisävero niille toisten metsien osalta muuallakin, olisi va-
20002: pienmetsänomistajille, joiden metsän lisä- pautuva pinta-ala suurempikin. Muutos ei
20003: estäisi mainittua rajaa pienempiäkään met-
20004: kasvu kuluu polttopuihin ja rakennustarvik-
20005: sänomistajia vapaaehtoisesti maksamasta
20006: keisiin. Pääosaharr maamme pientilojen met-
20007: metsänhoitomaksua, jos he sitä haluaisivat.
20008: sistä on sellaisia, ettei niistä paljoakaan
20009: Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
20010: myytäväksi liikene, koska korkeat verot ja
20011: pankkien perimät korot ovat pitäneet huolen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20012: siitä, ettei metsiin arvopuita ole jäänyt. van lakiehdotuksen:
20013:
20014:
20015: Laki
20016: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
20017: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä mar-
20018: raskuuta 1950 annetun lain (558/50) 8 § näin kuuluvaksi:
20019: 8 §. edistämistoimintaa varten on kunnan alueella
20020: Tässä laissa tarkoitettua metsätalouden sijaitsevien metsämaiden osalta suoritettava
20021: IX,11. - Haapanen ym. 457
20022:
20023: metsänhoitomaksuna kahdesta kuuteen sa- maksettavaksi metsämaalta, jonka vuosittai-
20024: dalta kunnallisverotusta varten arvioidusta nen puun tuotto säännöllisessä kasvukun-
20025: metsämaan puhtaasta tuotosta, ottamatta nossa ei nouse sataankahteenkymmeneen
20026: huomioon verotuksessa tehtäviä vähennyksiä. tuottokuutiometriin.
20027: Metsänhoitomaksua ei kuitenkaan määrätä
20028:
20029:
20030: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
20031:
20032:
20033: Kaino Haapanen. Matti Koivunen. Usko Seppi.
20034: Niilo Nieminen. Eino Tainio. Arvo Riihimäki.
20035: Matti Meriläinen. H. Tauriainen. Lauri Myllymäki.
20036:
20037:
20038:
20039:
20040: 58
20041: 458
20042:
20043: IX,12. - Lak. al. N:o 77.
20044:
20045:
20046:
20047:
20048: Väyrynen: Ehdotus laiksi poronhoitolain muuttamisesta.
20049:
20050:
20051: E ·d u s kun n a He.
20052:
20053: Maanviljelyksen yhä lisääntyessä ovat sen paljon, ettei sitä tietä moni hae korvausta
20054: ja poronhoidon väliset vastakohtaisuudet tul- vahingostaan, vaan mieluumminkin kärsii
20055: leet erittäin teräviksi vallankin Lapin läänin sen itse. Näin joutuvat etenkin vähäwaraiset
20056: etelä- ja keskiosissa. Niinpä viime aikoina pienvi>ljelijät ja asutusti·lalliset ilman omaa
20057: saadut kokemukset ova.t oooittaneet, että esi- syytään kärsimään tuntuvia taloudellisia tap-
20058: mellkiksi Rovaniemen korkeudella porojen vil- pioita porojen tuottamista vahingoista.
20059: jelijöille tuottamat vahingot ovat ilmeisesti Kun yleensä on niin, että pienemmän edun
20060: suuremmat kuin poronhoidosta saatu hyöty. täytyy väistyä suuremman tieltä, olisi poron-
20061: Kun maanviljelijät •poronhoi.toalueella ja sii- hoitoa·luetta supistettava ja siten suojattava
20062: hen .rajoittuvien kuntien alueiHa saavat poro- viljelijät porojen tuottamilta vahingoilta
20063: jen viljely:ksille ja niityille tuottamista va- alueilla, joilla poronhoidon antama hyöty on
20064: hingoista korvausta poronhoitolain mukaan, vahinkoja vähäjsempi. Kun voimassaolevan
20065: jäävät he lkorvausvaateissaan aina huonom- poronhoitolain 1 §: n mukaan poronhoito-
20066: paan asemaan kuin jos kotieläimet tekisivät a:lueen ulkopuolella jo ovat Alatornion ja
20067: vastaavan vahingon, jolloin vahinko on ikor- Karungin kunnat, olisi poronhoitoalueen
20068: v:vttava tilusrauhoituslain mukaan. ul:kopuol.ellle saatettava myöskin Simon, Ra-
20069: Poronhoitolain mukaan saatava korvaus on nnan, Tervolan, Rovaniemen maalaiskunnan,
20070: suurimmassa osassa tapauksia pienea:npi kuin YHtornion ja Pellon kuntien a·lueet. Johdon-
20071: todellinen vahinko, ja korvauksen saannin mukaisuussyistä olisi tähän luetteloon Esät-
20072: tekee usein kokonaan mahdottomaksi se, että tävä myöskin Rovaniemen kauppala.
20073: paliskunnat kovin vastahakoisesti alistuvat Edellä o·levaan viitaten ehdotamme kun-
20074: vahinkojen arviointiin ja jos a.rvioituttavat- nioittaen,
20075: ikin vahingon, tahallisesti viivyttelevät vahin-
20076: gonkorvauiksien suorituksissa. Korvausten ha- ·että Eduskunta hyväksyisi seuraar
20077: 1reminen oikeusteitse taas maksaa usein niin van lakiehdotuksen:
20078:
20079:
20080:
20081:
20082: Laki
20083: poronhoitolain muuttamisesta.
20084: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutet-aan 4 päivänä elokuuta 1948 annetun po-
20085: ronhoitolain (444/48) 1 § näin kuuluvwksi:
20086: 1 §.. detty, harjoittaa Lapin 'läänin koko alueella,
20087: Poronhoitoa saadaan tämän lain säännäksiä •lukuun ottama-tta Alatornion, Karungin, Ke-
20088: noudattaen ja huomioon ottaen, mitä suoja- min, Simon, Rannan, Tervolan, Rovaniemen
20089: metsistä 11 päivänä elokuuta 1922 annetun maalaiskunnan, Ylitornion ja Pellon ikuntia
20090: lain (196/22) 2 § : n 2 momentissa on sää- sekä Kemin ja Tornion kaupunkeja ja Rorva-
20091: IX,12. -Väyrynen. 459
20092:
20093: niemen kauppalaa, sekä Oulun 'läänissä Hy- Utajärven ja YJikiimingin kuntia, jotka ovat
20094: ryns:almen, Kuivaniemen, Kuusamon, Pudas- pohjoispuolella Kiiminginjokea ja Puolangan
20095: järven, Suomussalmen, Taivalkosken ja Yli- -Hy:rynsalmen maantietä. Tätä aluetta sa-
20096: Iin kunnissa sekä niissä osissa Puolangan, notaan jäJljempänä por.onhoitoaTueeksi.
20097:
20098:
20099: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
20100:
20101:
20102: Vilho Väyrynen.
20103: 460
20104:
20105: IX,13. - Lak. a.l. N:o 78.
20106:
20107:
20108:
20109:
20110: Lampinen ym.: Ehdotus laiksi viljankuivureiden sekä viljan-
20111: kuivauslaitosten hankkimisen ja rakentamisen rahoittami-
20112: sesta.
20113:
20114:
20115: E d u s k u n n a ill e.
20116:
20117: Sen jäJlkeen, !kun viljan korjuussa ja puin- markkaa. Koslm 'kuilj";en!k:in osa !kuivureista
20118: nissa on siirrytty !koneiden käyttöön, on vhl- voidaan sijoittaa jo o:lemassa oleviin raik:en-
20119: jan !kuiva,tus ollut maassamme puutte~Hista. nnrksiin, voidall!n arvioida, että yhden tonnin
20120: Leikkuupuimureiden iisääntynyt lkäytJtö oo tunnissa suuruinen kuivatustehon lisäys tulee
20121: tässä suihteessa viime vuosm·a entisestään huo- maJksama:an ik'eSikimäärin 2 miljoonaa markkaa
20122: nontanut ti[annetta. liei1druupuimureilla ja tämän hetiken kuivatusvajausta vastaa-
20123: puitu vilja on yleensä n:Uin kosteruta, ett·ei se vien kuivatuslaitteiden hamklkiminen ja ra-
20124: kestä vruramoimista, vaan on heti pu:Unnin kentaminen siis yhteensä yli miljardin mar-
20125: jällmen kuivattava. Mainittakoon, että yhtä kan.
20126: 11e~kkuUJpu:Umuria kohti [aBketll!an tarvittavan Suurben viljan!kuiva,tus<laitosten pito sovel-
20127: ik:uivur.i, jonka kuivaltu:steiho on väfrlintään tuu käytännössä parhaiten viljan kauppaa,
20128: 1,000 ikiloa viljaa tunnissa. Kun maassamme jaJloSJtusta ja ikuivatusta harjoittaville [iiilre-
20129: tä:llä he1Jkellä arvioidaan olevan käy•tössä n. yrityksille tai v.iljellijöiden tal'llroitusta varten
20130: 1,000 leiik:kuupuimuri'a, tarvHsevat yksin- perustamhl1-e y'htymi['le. NHden perustamista
20131: oma;an ne n. 1,000 tonnin 1kuivwtuS1behon tun- vai!keuttaa 'ku·iltenkin tarvittavan pääoman
20132: nissa viljanlkorjuun aikana. Leilk!kuupuimu- puute. Vi'ljavarastoj•en rakentamisen raJhoit-
20133: reiden käytön lisääntyessä tulee myös kui- tamisoota säädetyn 'lain, joka on voimassa ku-
20134: va:tustal'V'e vastaavasti lisäåintymään. rluva;n vuoden 'loppuun, toteuttamisesta saatu
20135: Suuritehoisia aruivur:eita on maassamrrne kJOikemus oooittaa, •että valtion raJhoitusta on
20136: vain va!ltilon villjavarastolla, myllyitllä ja ·tarvittu ~eensä [·ain edellyttämä määrä 60
20137: ·erälllä ikeräillyliiklkeiDä. Näid'en yhteinen llmi- prosenttia, ennen !kuin ·rruloollltamiseen on
20138: vatUStteho on n. 320 tonnia tunnissa. Vuoden voitu ryhtyä. Kun lisäksi on vli)1ttämätöntä,
20139: 1950 maa:talouslaskennan mukaan voidaan että tässä taT!koitettujen kuivatuslaitosten ra-
20140: maatiloilla olevien lkon,evoimaist·en kuivurei- kenttamisesta saadaan lkiinnostu:neiksi muut-
20141: den ja lka:appiikuivureiden ikuivatusteho ar- kin kuin ne Yl-eensä vakavaraisimmat myHyt
20142: vioida n. 200 tonniksi tunnissa. Kun enintään ja viljakauppaa lharjo~ttavart liilklk:eet, jotika
20143: pul()llet viimeiksi mainitusta kuivatustehoSita ovat jo sitoneet pääomiaan edeUä mainitun
20144: Vloidaan käyttäJä leikkuupuimurei[•la lkorjatun lain nojaHa saatuj·en lainojen turvin tapah-
20145: viljan lkuivaJttwmiseen, voidaan iaskea, että tuvaan viljavarastojen ja nliiden ylhteydessä
20146: maassame on tällä h~ellä vain noin puolet kuivatusl'aitooten mkerrtamiseen, on iilmeiSttä,
20147: lei!kkuupuimuruiden va:aMmasta viiljan kuiva- että valtion varoista myönn1ettävilen ihaipa-
20148: tustelhosta. TäMainen asiantma ti'etenlkin es- ik:orkoisten 'lainoj,en määrän on tarpeen vaa-
20149: tää leilk!kuupuimureiden käytJtöä täydelllä t-e- tiessa saatava nousta 60 prosenttiin lkolko ra-
20150: holla ja sit•en !hidastaa vhljan ik:orjuuta. Sa- lhoituksen määrästä. Tämän P'eriaatteen on
20151: teisen ~Syksyn sattues~Sa siitä voi lisäksi aiheu- eduskuntta!kin viime huhtikuussa lausumas-
20152: tua suuressa määrin vi~jan pilaantumista. saan toivomuksessa hyvä:!ksynyt.
20153: Vi'lja:n ikuiva,tuslaitos kuivureineen, viljan V~l'jan!k:uivatust'~hoa olisi aivan [ähivuosina
20154: sifrto-, puhdistus- ja punnitsemislairtteineen saatava lisäJtyksi vä:hintään 500 tonnllla tun-
20155: sekä tarp'eell'lisine !lrone- ja varastoti[oineen nissa. TäJhän voidaa,n toivoa pä:ästävän kol-
20156: maksaa nykyään yhden tonnin tunnissa llmi- men vuoden kuluessa käyttämäJHä lamoitu!K-
20157: vatustehoyksikköä kohden 2-3 miljoonaa seen va:lHon varoja 500 mi'lj. markftma. Täs·tä
20158: IX,13,- Lampinen ym. 461
20159:
20160: olisi vuodelle 1953 varattava 100 milj. mail'ik- selvi,ttäminen olisi va:ltion viljavarruston teh-
20161: kaa ja vuooiJJ1e 1954 ja 1955 ilrummJaJllelkin 200 tävä. Jotta oma-a:1oit;teinen ra.lrennusto:iminta
20162: mil:j. marikkaa. Näiltä 'lainoja oHsi myönnet- ei rusian käsi<tte'lyvaiiheessa ikeskeytyisi, Ollisi
20163: tävä ensi sijassa sellaisi:l~e alwei:lle, joissa vil- laino~tus u1lotettava hulht:i:kunn a!lusta 1952 rul-
20164: jankuivrutusteho on tarpees~Jen nä;hden pieni. ikaen 1a:loitettuihin hankintoihin.
20165: Ottaen huomioon, 'etJtä 1ahwitu!lmen kdhteeoo Edellä lausutun p>erustee!lla ~hdotamme,
20166: ovat koneet ja laitteet, joKien kuoletusaiJka on
20167: suhteellisen lythyt, 'es~tetä:äm. myönnettävät laå.- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20168: rrat iJruoletetJtaviksi 10 vuodessa. Laino:itetta- van lakiehdotuksen:
20169: v:ien hallikikeiden tarlmituiksenrrnukaisuuden
20170:
20171:
20172:
20173: Laki
20174: viljankuivureiden sekä viljankuivatuslaitosten hankkimisen ja rakentamisen
20175: rahoittamisesta.
20176: Eduskunnan päältöksen mukaisesti säädetään:
20177: 1 §. 3 §.
20178: Viljankuivaus- ja keräilymahdollisuuksien Tämän lain nojalla myönnettävien lainojen
20179: parantamiseksi voidaan v:itljan kauppaa, kui- kuoJetusaika Oill 10 vuott:a. Laina saadaan
20180: vatusta ja ja[ostusta harjvilbtaville liirlreyri- maksaa takaisin 'lyhyemmänkin ajan ku-
20181: tyksiHe sekä viljelijöiden muodogtamille yihty- luessa.
20182: mrlle myöntää 'eduskwnnan v]ljavarastorwhas- La.inoj€n korlko on !kolme sada.~ta vuodessa.
20183: toiOn tarkoitusta varten myöntämistä varoista
20184: vuooina 1953, 1954 ja 1955 1ruinoja viljankui-
20185: vureiden seikä v:i:ljanllruivwtusla.itosten hankki- 4 '§.
20186: mista ja rwkientammta varten. Tässä 'laissa tf:ark10i'te1tut iainat myöntää
20187: ma:wtw1ouSiffi~nist'eriö va:ltion vi~javaraston esi-
20188: 2 §. tyksestä.
20189: EdeiHä 1 § :ssä tarkoitettuj-en [ainojen suu-
20190: ruus saa 01lla eniTIJtään 60 sada:l,ta koMmrlli- 5 §.
20191: sista hankin.tar ja raikennuskuSitannuksista. T,arkemma't määräytks,et tämän ~lain täytän-
20192: r..~aima.n. taikaisinrrnaik~'>:allllisen vakuudeksi on töonpall)joeta ja sovoeltamisesta annetaan ase-
20193: lainansaajan annJettava va!lti&ronttorin hy- tuksella.
20194: väksymä va:kuus.
20195:
20196: Helsi!llgiss'ä 11 päivänä \helmiiJruuta 1953.
20197:
20198: J. E. Lampinen. Tahvo Rönkkö. Mauno Jussila.
20199: Yrjö Hautala. E. M. Tarkkanen. Eeli Erkkilä.
20200: Eero Saari. Lauri Solla. Toivo H. Kinnunen.
20201: Kusti Eskola. Eino E. Heikura.
20202: Aino Luostarinen. Urho Kähönen.
20203: 462
20204:
20205: IX,14. - Lak. al. N:o 79.
20206:
20207:
20208:
20209:
20210: Aitio ym.: Ehdotus laiksi varojen varaamisesta ammatti-
20211: kalastajille kalastusvälineiden hankintoja varten.
20212:
20213:
20214: E d u s k u n n a ll e.
20215:
20216: Ammattikalastajat joutuvat maamme ran- nutta, ettei niiden varassa voida tehokasta
20217: nikkoseuduilla ja ulkosaaristoissa elämään kalastusta harjoittaa. Usein myös luonnon-
20218: varsin vaikeissa ja puutteellisissa olosuh- voimat tuhoavat kalastajien pyyntivälineitä.
20219: teissa. Yhteiskunnan taholta heille myön- Varojen saanti pyydysten ja kalastusvälinei-
20220: netty apu on jäänyt hyvin vähäiseksi. Kun den uusimiseen ja uusien hankintaan tuottaa
20221: ammattikalastajat yleensä ovat vähävaraisia, kalastajille usein voittamattomia taloudelli-
20222: tuottaa heille suuria taloudellisia vaikeuksia sia Yaikeuksia. Näin ollen olisi kohtuullista,
20223: kalliiden pyydysten, veneiden, venemootto- että yhteiskunnan taholta autettaisiin kalas-
20224: rien ym. kalastusvälineiden hankinta. Mai- tajaväestöä heidän suurissa vaikeuksissaan
20225: nittakoon, että yhden silakkarysän nykyinen myöntämällä heille halpakorkoisia lainoja eli
20226: hankintahinta kohoaa n. 150,000-175,000 ns. kalastusluottoa kalastusvälineiden hankin-
20227: markkaan, 20 kpl. silakkaverkkoja (7 X 60 toja varten.
20228: m:n liina) maksaa noin 200,000 markkaa Edellä lausutun perusteella ehdotamme
20229: ja 6-8 hv: n venemoottorin ostohinta on kunnioittaen,
20230: noin 180,000 markkaa. Edellä esitetyistä
20231: syistä johtuen useilla kalastajilla on pyynti- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20232: välineistä niin vähissä ja lisäksi vanhentu- van lakiehdotuksen:
20233:
20234:
20235: Laki
20236: varojen varaamisesta ammattikalastajille kalastusvälineiden hankintoja varten.
20237: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20238: 1 §. 2 §.
20239: Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo- Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta-
20240: sittain tarpeellinen siirtomääräraha halpa- misesta annetaan asetuksella.
20241: korkoisten lainojen myöntämiseksi ammatti-
20242: kalastajille kalastusvälineiden, pyydyksien
20243: ja moottorien hankkimista varten.
20244: Tästä määrärahasta voidaan myöntää lai- Tämä laki tulee voimaan päivänä
20245: naa ammattikalastajille perhettä kohden kuuta 195 .
20246: enintään 200,000 markkaa.
20247:
20248:
20249: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
20250:
20251: Paavo Aitio. Atos Wirtanen. Toivo Kujala.
20252: Gösta Rosenberg. Anna Nevalainen. Aimo Aaltonen.
20253: Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi. Antti Kinnunen.
20254: Antto Prunnila.
20255: 463
20256:
20257: IX,15.- Lagmot. N:o 80.
20258:
20259:
20260:
20261:
20262: Korsbäck m. fl.: Förslag till lag om auktorisering av handeln
20263: med strömming.
20264:
20265:
20266: T i 11 R i k s d 1a g en.
20267:
20268: De:t är icke förenlig.t med vårt lands eko- räcklig utsträckning icke handhaves av fack-
20269: nmniska ooh sooiru1a. intressen, att landets kunniga p·ersoner eller företag. I stor ut-
20270: fiskerinäring upphör oom en självständig sträc.kning uppträder fiskarena själva som
20271: näringsgren, vilket, att döma oav utvecklingoo. fiskförmedla,J:'e. Enskilda fiskare gör långa
20272: under de senaste dec·ennierna, kommer att och dyrbara resor tiH konsu:mtionscentra
20273: sk!e, om .effektiva åtgärder icke snarligen ·eller andra avsättningsplamser. Vidare upp-
20274: vidtages för ä:strudkommrunde av en hållbar träder såda.na förmedlare ·av fisk, som llmn
20275: ekonomisk grund för idkandet av denna betecknas såsom gårdfariha.ndlare och som
20276: näring. ic,ke har fiskhandel såsom yrk!e. Bland egent-
20277: De åtgärder, som thittills vidtagits i syfte iliga fis:kf.örmedlare råder äV'en förhållanden,
20278: att stärka denna grund, har icke medförrt som måste beteckn81S såsom osunda ur eko'"
20279: nämnvärda förbättringar i fis:karbefo1knm- nomisk synpunkt. Fler.a fiskuppköpare krun
20280: gens synnerligen beträngda .ekonomiska läge. samtidigt uppträda på saanma plaiser, göra
20281: Tvärtom har fiskets Iönsamhet försämrruts exrukt samma resor för uppsamling och av-
20282: år från år med tyåtfölj.ande flykt från fiske- yttring .av fis.k o. s. v.
20283: rinärim.gen 'tili •81nd:va näringsgrenar och en All denna förvirring i fiskha.ndeln medfö.r
20284: avsevärd ,emigrrution. Dessa företeelser utgör oskäligt höga kostnader för förmedlingen av
20285: kl:ara belägg för, •att de vidtagna åtgärderna fisk från producenten rtiH konsumenten; kost-
20286: ic,ke rträffat fiskerinäringens grundproblem, nader som under riklig tillgång på fisk helt
20287: so:m står att söka i den oordning och splitt- faller på producenten och rmder svag till-
20288: ring som råder i hrundeln med fisk. Att så är gång på tkonsumenten.
20289: fallet visar även motsvarande förhåUanden I Sv·erige, där [äget särskilt för Sltröm-
20290: i andra länder, främst Sverige och Norge, och mingsfiska.rena för ·ett •tjugotal år tilihaka
20291: resultaten .av de åtgärder för rationalisering V81r lika svårt som hos oss för närvarande,
20292: av fiskhandeln, som vidtagits i dessa länder. ti,llsattes år 1933 en utredningsnä:mnd med
20293: Bristerna i fiskhandel:n framträder främst uppgift a1lt framkomma med förslag till åt-
20294: i uppsamlingen och distributionen av vår- gärder för förbättrande av detta läge. I sin
20295: strömming. På grund av den l'elativt stora utredning kom nämnden till, att grundorsa-
20296: produktionen av fisk under vårmånaderna ken rtili de rådande förhållandena var, att
20297: uppstår tidvis stockningar i fiskdistributio- avsättningen av strömming icke var ordnad
20298: nen, särskilt i fråga om strömming. På på ett tillfred.sställande sätt. Nämnden före-
20299: grund av strömmingens lättförstörbarhet fin- slog en såda.n Qllllorganisati<on av fiskhandeln,
20300: nes ingen möjiighet att genom }ag.ring :rreg- att av fislkare bildade eko.nomi:ska samman-
20301: ·lera tillgången och efterfrågan. AH försälj- slutningar slrn:lle få e:nsamrätt, att inom vissa
20302: ning måste ske omedelbart ef.ter fångsten. faststruHda områden, uppsamla och omhän-
20303: Fiskarena mås'be antingen själva försälja sina derha det första utbudet ,av strömming, so:m
20304: fångster •eller på vinst oc:h förlust överlämna fång81S och illa.ndföres inom de bstställda
20305: fångsterna till återförsäljal'e, för vilka även områdena.
20306: uppstår stora svårigheter med avsättningen På basen av dett.a förslag genom.fördes
20307: tiH följd av fluktuationerna i tihlförseln. sedermera en lagstiftning, ·enligt vi1ken sam-
20308: En runnan ahlmän företeelse i den nuva- manslutning, som till 65 % består av fiskare,
20309: rande fiskhandeln är, artt denna handel i rtill- ka.n beviljas ensamrätt till fö:rrsta utbudet av
20310: 464 IX,15. - SUa.kkakauppa.
20311:
20312:
20313: färsk strömming. Under de 17 år som d:et varande oordnaJde förhål1anden i hög grad
20314: med stöd av denna lagstiftning skapade sys- medför förmed1illlgslmstnader, som kan elimi-
20315: teanet för uppsamEng och salufömnde't av n,eras genOilll en m,t:Lonellare uppsamling oc:h
20316: strömming varilt rådande, har fiskarenas eko- ett ordnat saluförande av strömming. Syste-
20317: nomisika ställning på .Sv,eriges ost:kust avs:e- me:t innebär även en rationalisering ·av
20318: värt förbättrats. De har ikunna uppnå en transporterna, varför de befamde transpo~t
20319: '1evnadsstandard, :som kan. jämföras med mo:t- svårigheterna saJmar grnnd. Sy~stemet inne-
20320: svarande gruppers i landet. Även den pri- bä.r icke hel1er monopal, .emedan fiskarenas
20321: vata parti- och minurthandeln har ihaft nytta förnäljningsorganisationer en:ligt nedan an-
20322: av syst:emet, främst därigenom, att det skapat förda 1agförslag är 1skyldiga att ~erbjuda den
20323: ordning i fiskhandeln och bidragit till att av fiskarena emottagna ,strömmingen till al1a
20324: i hög grad 'avläg1:ma flurutuationerna i till- slag av förmed1aDe. Systemet innebär i prak-
20325: gång och efterfrågan på fisk. rt.~en endast det, ~aJtt fiskaJJena uppsamlar och
20326: Dessa positiva erfarenheter från Sverige omhänderhar gemensamt det föl'sta utbudet i
20327: ådagrulägga nödvändigheten av ~att även hos stället för en och en, såsom nu är fallet.
20328: oss å:stadkomma en li'knande lagstif,tning_ .Stadgandena i 'lagförs1aget utgör även 'en
20329: De strävanden, som i detta avseende fun- borgen för att ing,a intrång kommer att göras
20330: nirts i vårt land och som utgått från fiskar- på den priv,a:ta paDti- och minuthandeln.
20331: befolkningen själv, har hitthlls icke rönt nö- I fråga om de organisat~oner, som behöves
20332: dig förståelse. Såsom argument emo~t aukto- för systemets genomförrunde och upprätthål-
20333: risering av strömmingsih:andeln hos oss har lande, fin:nes r,edan en god grund a:tt bygga
20334: bl. a. ~anförts, att det svenska systemet icke på i de fiskhande1slag S'Om existerar, särski1t
20335: är ända.mårsenligt i våra förhålland~m, artt vid Bottniska och Finska vikelllS kUJSter.
20336: systemet medför stora kostnader, att trans- Genom det stöd, som rn,edananförda lagför-
20337: portsvårigheter uppstår genom sammrunfö- slag avs,er att ge fiskarenas sammanslutnings-
20338: randet av stora fiskmängder, ~att systemet in- strävanden, skaH även inom and11a områden
20339: nebär monopol, a;tt vi saknar de orgrunisaJtio- i :landet kunna uppbyggas livsdugliga orga-
20340: ner, som ·erfordras för systemets upprätthål- nisationer u:tan ,1Jil1tför stora ekooomiska upp-
20341: 1ande o. s. v. offringar från statens sida.
20342: Sakknnniga, som ingående känna förhål- Slutligen är det skäJl att ytterligare under-
20343: lrundena i vårt land och vhlka grundligt un- stryka, att fiskarbefo1kningen enhälligt står
20344: dersökt sys:temets utforming och resultat i brukom dettJa lag19ti<ftningsinitirutiv, och den
20345: Sverige och Norge, anse, att awktoriseringen väntar, att ri,lffidag och regering skall finna
20346: av strömmingshandeln 'läJttare kan genomfö- det möjligt amt genom en sådan lagstiftning
20347: ras och uppräJtthåUa,s hos oss än i före- skiapa en hå1lbar grund för fiskerinäringen
20348: nämnda länder, nämnast på grund av att i vårt 1and.
20349: vårt djuphavsfiske av ,sill icke har samma Med stöd :av ~anförda motivering för,eslå vi
20350: proportioner som djuphavsfisket i Norge undertecknade vördsamt
20351: och Sverige. Beträffande de befarade kostna-
20352: derna har tidigare understrukits, altt nu- att Riksdagen måtte antaga följande
20353: lagförsl.ag:
20354:
20355:
20356:
20357:
20358: Lag
20359: om auktorisering av handeln med strömming.
20360: I enlighet med RiJks.dagens beslurt stadgas:
20361: 1 §. 2 §.
20362: För aJtt främja rationaliseringen av f:isk- Hava fisikare, för vilka fiske utgör hu-
20363: handeln skiall, i den mån statsrådet så för- VJUdsaiklig eller väsentlig im.komstkäUa, bhldat
20364: ordnar, handeln med färsk strömrrning ordnas sammanslUJtning av fiskare för gemensamt
20365: i ,enlighet med vad i denna 1ag stadgas. avyttrande av strömming, må sarrnmansllllt-
20366: IX,t5. -Korsbäck ym, 465
20367:
20368: ningen, därest den finnes äga förutsättning 3 §.
20369: för dylik verksam:het ooh omfatta tillräcikligt Handelsregl<erad strömming, som inköpts
20370: antal fiskare, ilmnna m'hål1a sta:tsrådets till- för ,export, för saltning •eller kryddning eller
20371: stånd att med ensamrätt från fiskare för r~kning, för beredning av ikraftfoder ehler
20372: förnäljning mot,taga ,rull strömming, som fån- gödselärrn'l1e eller för att direkt användas tili
20373: ga.s inom sammam.sluJtn~ngens verksamherts- djurföda., må ej inom riket återförsäljas i
20374: område. Strömming, som heröres ~av sådant färskt tillstånd.
20375: ti!llstån·d, henärrmes i det följande handels- 4 §.
20376: reglerad strömmimg. Vid handcl med fisk skall prlliet, där ej
20377: Den, som fångar handelsreg1erad ström- 1a!ntbru:ksminister1et annalt medgiver, angivas
20378: ming, må mot vederlag överlåta denna, för- per viktenhet.
20379: utom tili sammanslutningen, ~allenast i den 5 §.
20380: ordrning och under de vi:llkor •lanJtbruksminis- I den utsträckning lantbmksministerie.t fö-
20381: teriet hestämmer. reskriver slmH envar som yDkesmässigt för-
20382: Sammanslutrung är pliktig att enligt säljer handelsreglerad strömming eller an-
20383: samma grunder, som gälla i fråga om med- vänder dylik fisk för yrkerunässig tillverk-
20384: 1ems fångst, för fönsäljning mottaga handels- ning ~eller ber·ednirng av Vlaro.r till avsalu,
20385: reglerad strömming, som inom sammanslut- i enlighet rrned de närmare anvisningar lant-
20386: ningelliS område fångas av anll]alll fiskare. bruksministerret medde1ar, föra sådana an-
20387: Är tillförseln av strömming så riklig, att teckningar 1angående rörelsen, som ·erfordras
20388: det kalll antagas, att en vä:sentlig del därav för k0lllltro11 av reg1eringen.
20389: ej kan avsätrtJas i fäl'skt ti:llstånd, må sam-
20390: man•slutningen giva fiskare, som mera regel- 6 §.
20391: hlmdet pläga '1evel'era 1till sammans1utningen Den, som bry;ter mot denn:a ·lag ·e!ller med
20392: och för v1lka fiske rutgör huvudsruMig eller stöd av ,la:gen utfäroade bestämmelser straf-
20393: väsentlig inkomstkälla, föl'eträde tili le-v.erans. fas med bö1ler eller, om omständigheterna äro
20394: I övrig.t ska:H sådan sammanslutning vid synnerligen försvårande, med högst sex måna-
20395: bedrivande av sin verksamhet Sltälla sig till ders fängelse.
20396: ef<terrättelse de ytterligare villkor, som vid 7 §.
20397: tihlståndets bevilja:nde må Vlarda uppställda, Närmave bestämmelser om tillwm pningen
20398: ävensmn de särskilda fö.J.Ieskrifrter, som 'lant- av denna Lag gives genom förordning.
20399: bruksmilnisrteriet kan komma att meddela.
20400: Tillstånd varom i första momentet förmä-
20401: les, må på förslag av lantbruksministeriet Denn'a Lag träder i kl'aft den 1 janu:ari
20402: återka:llas, då vägande skäl därtill föreligga. 1954 och gäller till den 31 december 1958.
20403: Helsingfors den 6 februari 1953.
20404:
20405: Verner Korsbäck. G. Henriksson.
20406: Wiljam Sarjala. Bruno J. Sundman.
20407: Albin Wickman. Rafael Paasio.
20408: Ture Hollsten. John Österholm.
20409: Grels Teir. Henrik Kullberg.
20410: Arthur Larson. Atte Pakkanen.
20411: Urho Kähönen. G. Rosenberg.
20412: Levi Jern. Atos Wirtanen.
20413:
20414:
20415:
20416:
20417: 59
20418: 466
20419:
20420: IX,t5. - Lak. al. N:o 80. Suomennos.
20421:
20422:
20423:
20424:
20425: Korsbäck ym.: Ehdotus laiksi silakkakaupan järjestelystä . .
20426:
20427:
20428: E duskun nalrle.
20429:
20430: Ei oLe maamme •1la:loudellisten e~kä sosiaa- väs.'!ä bajuudessa ammattitaitoisten henki:löi-
20431: listen etuj.en mruka:ista, että maan ka.Lastus- den tai yritysten hoidossa. K:a:LaSitaj.at itse
20432: elinlreino lakkaa itsenäisenä elinlkeinoill>haa- toimivat suuressa määrin ka1anvälittäjinä.
20433: rana, kuten viime 'VUosikymmenien keh~tyk Yksityise:t krulastajat telmvät pitkiä ja kal-
20434: sestä pä.ät,el1en tapahtuu, ehlei pikaisesti ryh- liita matkoja kulutuskeskuksiin ja muille me-
20435: dytä teihokkaisiin toimenpi>teisiin llrestävän ta- nekkipaikoiUe. Edelleen on scl1aisia ka1anvä-
20436: loudellisen perustan aikaansaamiseksi rtämän l~ttäjiä, joita voidaan p~tää kru1kubupp1ama
20437: elinkeinon harjoittamiselle. ja jotka eivät harjoita kalakauppaa ammat-
20438: Ne toinlenpiteet, joihin tähän mennessä on tin'a. Vaminaisten kalanvälittäjien kieskuu-
20439: ryhdJ~tty tämän perustan vahvistamiseksi, ei- dessakin esiintyy ilmiöitä, joita taloudelli-
20440: vät ole tuo11eet mainirttavia parannuksia ka- selta kannalta on pidettävä epätervcinä.
20441: lastajaväestön erittäm vaikeaan taloudellisoon Useat kalanhanikkijart voivat samanaikaisesti
20442: a:s·emaan. Päinvastoin kalastuksen kannatta- sa,apua s•amoihle paiikoil1e, tlehdä 'ta.rkwlleen sa-
20443: 1
20444:
20445:
20446: vuus on vuosi vuodeLta huonJonrtmnut, seu- moja matkoja kalan hankikimiseksi ja myy-
20447: rauksena pa!lro tlmlastuselmkeinosta muihin miseksi jne.
20448: elinJminonh:aaroihin ja huornaibtava muU!tto- Kaikki :tämä sekavuus kailaJkaupassa. aiheut-
20449: liilke. Nämä ilmiöt ovat selvä tt•odistus. siNä, taa kohtuuttoman suuria kustann:uJmia kaiLan
20450: että tähänastisitUa toirrnenpi:teillä ei ole osuttu välit.tämisessä :tuo;bta.jalta ku:luttaj·ahle, ikus-
20451: ka:lastuselmkeinon peruspl'ob1eematan, j.ota ta:nnuksia, jottka kalan tarjonnan ohlessa run-
20452: on hruettava !kalan kaupassa vatllirtsevasta epä- sasta joutuvat tuottajan ja tarjonnan ollessa
20453: järj.estyksestä ja hajaill>aisuudeBita. Sen sei- heikkoa kuluttajan maksettavaksi.
20454: kan·, että näin on asianlaita, osoittavat myös Ruo.tsissa, jossa tilanne val'sinikin silaikoo-
20455: vastwava;t olosuhteet muissa maissa, lähinnä tlm,}astajien s11hteen oli pari vuosikymmentä
20456: Ruotsissa ja Norjassa, ja niistä :toimenpi- ISitt:en y;htä V'a:ikea kuin meillä nykyisin, ase-
20457: teio;tä, joihi:n näissä maissa on ryhdytty ilma:a- tettiin vuonna 1933 toimikunta ~aatimaan eh-
20458: kaupan ratioill!alisoimiseiksi, saatu .tulos. dotusta to~ernpirteiksi tilanteen ikorjaami-
20459: Kalakaupan puutteellisuudet ilmenevät lä- seksi. 8elvit~ksessään toimikunta. päätyi sii-
20460: hinnä kevätsilakan kokoamisessa ja j ake- hen, että pääsyynä vallitseviin oloihin oli se,
20461: }ussa. Kwilln suhteel:lisen suuren :tmotannon ettei silakan menekkiä oltu järjestetty tyydyt-
20462: johdosta 'kevätkuulkausina syntyy ajoittain tävällä tav.a.Ha. Toimiknnrta ehdo:tti kalakau-
20463: ruuhkautumisia lkaiLanjakelussa, varsinkin pan seHaista uudesti järjestelyä, että kalas-
20464: mitä silaklman tulee. Kun sita:kka on hel- 'tajien muodosrtarrnat taloudelliset yhteenliitty-
20465: posti p~1aantuvaa, ei ole mitään mahdolli- mät saisivat määrättyjen alueiden piirissä yk-
20466: suutta varastoimaHa säännöstellä tarjontaa sinoikeuden va:stwanottaa ja hoitaa määrä-
20467: ja kysyntää. K:oiko myynnin on rtapahdut;tava tyillä ~1ueihla pyydetyn ja maihillltuodun si-
20468: välittömästi pyynnin jälkeen. Ka,1astajien on lakan ensimmäisen :tarjonnan.
20469: j~ko itse myytävä saaliinsa ~tai voitolla tai Tämän ehdotwksen perusteella toteutettii:n
20470: tappiolla luovutettava saali~t jäU.eemnyyj:ille, sittemmin lainsäädänt.ö, jonka mukaan yh-
20471: jo]Ha myös on suuria menekkivaikeuksia tar- teenliittymälle, jonka jäsenistä 65 % on ka-
20472: jonnan vaihtelujoo takia. lastajia, voidaan myöntää yksino:iJreus tuo-
20473: Toinen yleinen Hmiö nylkyisessä kaillkia.u- reen si·lakarn 1ens~mäiseen tarjontaan. Niinä
20474: passa on se, ~et;tä tämä ka,uppa ei ole riittä- 17 vuotena, joma tämän lainsäädännön no-
20475: IX,15. -Korsbäck ym. 467
20476:
20477: jalla luotua järjestelmää silakan keräärrni- sissa. Pelä:ttyjen kustannusten suhteen on
20478: sessä ja kauppaan saruttam:isessa on nouda- aikaisemmin korostettu, että nykyiset järjes-
20479: tettu, on kaLastajien ,taloudellinen asema tä;mättömät olot aiheuttavat suuressa määrin
20480: Ruotsin itärannikolla pa.ram.1turnut huoma,t:ta- lkustannuiksi·a, jotka voidaan poistaa ffilaikan
20481: vasti. He ovat voineet saavurttaa elintason, jä11kiperäiseHä kieräämisehlä ja <kauppaan toi-
20482: joka on verrattavissa muiden vastaavien ryh- mittamisella. Järjestelmä merkitsee myös
20483: mien elintasoon maassa. Myös yksityiselle kuljetusten jäl1kiperä;istämistä, min!kä vuoksl
20484: tukku- ja vähittäiskaupalle on ollut hyötyä kuljertusvailk!euksien pelkoon rei o1e aihetta.
20485: järjest.eJmästä, lähinm.ä sen vuoksi, että se Myöskään järjestelmä ei merkitse monopolia,
20486: on luonut järjestystä ka1lalk!auppruan ja myö- koska kalastaj1en myyntijärjestöt seurrua-
20487: rtäVJaikuttanut siihen, •että lkrulan tarjonnan ja vassa esitetyn rlakiehdotuksen mukruan o:va;t
20488: kysynnän vaihtelut on suur.essa määrin saarbu velvolliset ilarjorumruan kalastajiita vastaan-
20489: poistetuiksi. otetun silalmn lkaiki1le vä11ttäjille. Järj·es-
20490: Nämä Ruotsista sruadurt myönteiset koke- telmä me:vkitsee käytänm.össä ainoastaan sitä,
20491: mukset osoittavat, että myös mei1lä on väLt- että kalrustaja.t kokoavat ja hoi:tava:t yhteisesti
20492: tämätöntä saada aikaan vastaava lainsää- ensimmäisen tarjonn1au •eikä •erikseen, kuten
20493: däntö. nyt on ,Laita. Laik~ehdortuksen säännökset :ta-
20494: Ne pyl1kimykoot, joita tässä anielffiSä on: ~aavat myös sen, ettei yksityistä tukku- ja
20495: maassamme e'liintyny,t ja jO<tka ovrut lähtöi- väJhittäiJSkauppaa millää;n tavoin rloukata. Mitä
20496: sin ka1rustajaväiesrtön itserr:lsä truholta, eivät tä- tulee järj·estelmän rtot,euttamiseen ja ylläpitä-
20497: hän mennessä ole saanee.t osa:kseen rii.ttävää miseen tarvittaviin järj.estöihin, niin niiden
20498: ymmärtämystä. Silakkakaupan järjestelyä muodootamis,een on hyvä perusta olemassa
20499: vastaan meillä on mm. esitetty, että ruot- jo nyt niissä fk;a,lastusosuuslmnnissa, joita on
20500: salainen järjestelmä ·ei ole .tal1lroituiksenmu- varsinkin Pohjan•1ahden ja Suomenlahden
20501: kainen meidän 01loissrumme, että järjestelmä mnnikoilla. 'Sen rtuen avulla, jota seuraavassa
20502: •aiheuttaa suuria •kustannU!ksia, että suurten esitetyn lakiehdotuksen tarko.ituks:ellia on an-
20503: ka:lrumääri·en tuominen yhteen ·aiheuttaa kul- taa krulaiStajien yhteenliittymispyrkim~ksille,
20504: jetusvaikeuk&a, •elltä meiltä puuttuvat järjes- voida,an myös muilla aluci1la maassa muodos-
20505: ·telmän ylläpitämiseen tarvittavat järjestöt taa ·elinkelpoisia järjestöjä ilman Jiian suu-
20506: jne. ri-a taloudellisia uhrauksia valtion taholta.
20507: Asiantuntijat, jotka tarkoin tunrtevat olo- Lopuksi on vielä syytä korostaa, että ka-
20508: suhteet maassamme ja ova1t perusteellisesti ~astajavärestö on yksimielisesti tämän laki-
20509: .tutkirueert järjest•elmän muodootamista ja tu- railoittoon takana odottaren, .että eduskunta ja
20510: loksia Ruotsissa ja Norjaf!Ba, ovat sitä mieltä, haiHitus krutsovat mahdolliseksi ,tä;llaisen lain-
20511: että silakkakaupan järjestely on hel- säädännön avulla rluoda kestävän pohjan lka-
20512: pommin toteutettavissa ja ylläpidettävissä 1astuselinkeino11e mruassamme.
20513: meillä kuin edellä mainituissa maissa lähinnä Edellä esitetyin perusteluin ehdotamme
20514: sen vuoksi, että meillä sillin syvänmeren- kunnioittaen,
20515: pyynnillä ei ole samoja mittasuhteita ilmiu
20516: syvänmerenlm1astuksella Norjaf!Ba ja Ruot- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20517: van lakiehdotuksen:
20518:
20519:
20520:
20521:
20522: Laki
20523: silakkakaupan järjestelystä.
20524: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20525: 1 §. 2 §.
20526: Ka1rukaupan rationalisoinnin edistämiseksi Jos kalastajat, jotka sa•avat ka1aa~tuksesta
20527: on tuoreen s:hlaikJan ikauppa valtioneuvoston pääasiallisen tai oleellisen toimeentulon, ovat
20528: määTäärrnissä puitteissa järjestettävä tässä muodostaneet yhteen:liittymän silakan yh-
20529: laissa säädetyHä taval1a. ~teistä myyntiä varten, voi yhteenliittymä, mi-
20530: 468 IX,l5, - Silakkakauppa.
20531:
20532:
20533: käli sillä havaitaan olevan ·edellytykset sel- 3 §.
20534: laiseen toimmta:an ja siihen kuuJuu riittävä Kaupa;Hisesti säänm.östeltyä silakkaa, joka
20535: määrä ka1asta.jia, saada valtioneuvostoTta lu- on ostettu vientiä, suolausba tai maustamista
20536: van yksilllJoik,eudella vastaanottaa kalastajilta t~ai savustami:sta, väkirehun tai ·1annoitusai-
20537: myyntiä varten kailmn si1akan, joka pyyde- neen valmistamista varten tai suo.rruan käytet-
20538: tään yhteenliittymän rtniminta-aluoolla. Silak- täväJksi eläinten ravinnoksi, ei saa jälleen-
20539: kaa., jota täLlainen iupa tarkoittaa, sanotaan myydä tuo.roona valt1akunnan rulueeUa..
20540: seuraavassa kaupallisesti säännöstellyksi s~la
20541: kwksi. 4 §.
20542: Joka pyytää kaupailioosti säännösteltyä si- Kalakaupassa on hinta määrättävä pai-
20543: llaJkikaa, saakoon korvausta vast1aan luovuttaa :llJon mukaan, mi!käli ma:ata:lousminis,teriö ei
20544: sen, paitsi J'ihteenlliittymä.Ue, •ainoastaan maa- toisin määrää. '
20545: talousministeriön määräämä.ssä j ärj estyksoosä 5 §.
20546: ja sen määräämillä ehdoilla. 1\batalousmin:isteriön määräämässä laajuu-
20547: Yhteenliittymä on velvollin•en ottamaan dessa on jokaisen, joka ammattimaioosti .har-
20548: vastaan myyntiä varten niiden perusteiden joittaa ikaupa1lis,esti säännösteUyn sila!kan
20549: muka1an, jottka kosrnevait yhteenliittymän jä- kauppaa itrui käymtää sitä myytäväksi tarkoi-
20550: senen sa;rulista,, kaupallisesti säärnnösrtellyn si- tettujen tavaroiden .a.mma,ttimaiseen valmi:s-
20551: lakan, jonka muu kalastaja on pyytänyt yh- tu:kse·en, maatalousministeriön aJlJtamien tar-
20552: teenliittymän alluee1la. kempien ohjeiden mukaisesti pidet•tävä sään-
20553: Jos silakan saaJilti on niin rl1l1Sasta, että nöstelyn valvonn.an edeLlyttämää kirjanpitoa
20554: voidaan otwksua., 'ettei oleelliselle osal1e siitä liikkeestäärn.
20555: saada menekkiä tuoreena, antakoon yhteen- 6 §.
20556: Eilt<tymä ka1afltaji:Ue, jotka säännöHisimmin Sitä, joka r1kkoo tätä hkia ta;i sen nojalLa
20557: toimivat yhteenliittymän hankikijoina ja ,annettuja määräY'ksiä, rangaistakoen sa:ko1la
20558: jotlka kailastu:lrnes:ta saavat pääasiaMis•en tai tai, jos asianhaarat ovat erittäin raskautta-
20559: oleellisen :toimeentulon, etuoikeuden hankin- vat, enintään kuudella !kuukaudella van-
20560: :ta.an. keutta.
20561: Muussa suhteessa on yhteenli:ittymän toi- 7 §.
20562: min•n&~a.an noudatettava niitä Hsä.ehtoja, Tarkemmat määräylliset tämän lain sovel-
20563: jotka annetaan lupB:Ja myönnettäessä, sekä tamisesba ·annetaan asetuksella.
20564: niitä erityisiä määräyksiä, joit:a maatrulous-
20565: ministeriö voi antaa.
20566: Ede1lä 1 momentissa mainittu lupa voidaan Tämä laki astuu voima;an 1 päivänä t;am-
20567: maatalousminisberiön •ehdotuksesta peruuttaa, milmuta 1954 ja on voimassa 31 päivään jou-
20568: milloin painavia syitä siihen on olemassa. lukuuta 1958.
20569:
20570: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
20571:
20572: Verner Korsbäck. G. Henriksson.
20573: Wiljam Sarjala. Bruno J. Sundman.
20574: Albin Wickman. Rafael Paasio.
20575: Ture Hollsten. John Österholm.
20576: Grels Teir. Henrik Kullberg.
20577: Arthur Larson. Atte Pakkanen.
20578: Urho Kähönen. G. Rosenberg.
20579: Levi Jern. Atos Wirtanen.
20580: 469
20581:
20582: IX,16. - Lagmot. N:o 81.
20583:
20584:
20585:
20586:
20587: von Born: Förslag till lag om begränsning av befogenheten
20588: att återbryta vissa med stöd av jordanskaffningslagen
20589: fattade, laga kraft vunna beslut.
20590:
20591:
20592: Till Riksdagen.
20593:
20594: Det är utan tvivel ett samhällsintresse, att stadgandet. Däremot har i förslaget nu in-
20595: jordägoförhållandena efter jordanskaffnin- förts en del bestämningar avseende att fast-
20596: gens genomförande snarligen stabiliseras och slå och begränsa de förutsättningar, under
20597: inte vidare utsättas för rubbningar i den ena vilka en återbrytning överhuvudtaget får ske.
20598: eller andra riktningen. Genom den återbryt- Dessa förutsättningar äro inte sakligt be-
20599: ning av vissa med stöd av jordanskaffnings- tingande utan fastmer blott ägnade att för-
20600: lagen fattade, laga kraft vunna utslag, som svåra och komplicera tillämpningen av lagen.
20601: i icke ringa utsträckning påyrkats och även Med fullt förtroende bör man kunna över-
20602: i en del fall bifallits, har givetvis missnöje lämna åt domstolen att fritt enligt vanliga
20603: och oro uppstått bland jordtagarna. Då rättsprinciper besluta om eventuell återbryt-
20604: åtskilliga av de avgöranden, som jordanskaff- ning utan att vara bunden av i lagen sär-
20605: ningsmyndigheterna träffat, visat sig fel- skilt angivna prövningsgrunder. Den kan
20606: aktiga och blivit underkastade förnyad be- självfallet mycket väl ta i betra!ktande även
20607: handling, har i fråga om jordbesittningen dessa samma omständigheter, utan att en dy-
20608: ett osäkerhetstillstånd uppstått, som varit lik noggrann begränsning av dess hävdvunna
20609: för samhället menligt. För att råda bot fria prövning ifrågakommer, något som för
20610: härpå har man. förklarligt nog försökt att i övrigt mycket illa sammangår med det rätts-
20611: lagstiftningsväg begränsa möjligheterna till institut, som återbrytning av laga kraft
20612: återbrytning i hithörande fall. Lagförslaget vunnit avgörande innebär.
20613: därom, som i riksdagen senast utökades med På grund av det anförda tillåter jag mig
20614: ett retroaktivt stadgandt, blev emellertid av vördsamt föreslå,
20615: riksdagen lagt vilande. Till innevarande års
20616: riksdag har överlämnats en ny proposition i att Riksdagen måtte antaga följande
20617: saken med uteslutning av det retroaktiva lagförslag:
20618:
20619:
20620:
20621:
20622: Lag
20623: om begränsning av befogenheten att återbryta vissa med stöd av jordanskaffnings-
20624: lagen fattade, laga kraft vunna beslut.
20625: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
20626:
20627: 1 §. ningsrätts utslag eller beslut av i 69 § sagda
20628: Ansökan om återbrytande av beslut, som lag nämnd åbonämnd eller av lantbruks-
20629: fattas av jordinlösningsnämnd vid i 73 § ministeriet, må icke upptagas tili handlägg-
20630: 1 mom. jordanskaffningslagen (396/45) ning, om densamma icke inlämnats tili den
20631: nämnd syn, av i 82 § sagda lag avsedd pröv- högsta domstol, som är behörig att utöva
20632: 470 IX,16, - Maansaantipäätösten purkaminen.
20633:
20634:
20635: domsrätt i målet, inom sex månader efter det 2 §.
20636: ifrågavarande beslut eller utslag vunnit laga Denna lag träder i kraft den
20637: kraft. 195 . Om i 1 § 1 mom. beräknad termin
20638: Har ansökan till följd av laga hinder ej utgått eller utgår före lagens ikraftträdande,
20639: kunnat inlämnas inom bestämd tid, skall den får ansökan om återbrytning inlämnas senast
20640: dock upptagas till prövning, såvida den in- inom tre månader därefter.
20641: lämnats inom två månader från det hindret
20642: upphört.
20643:
20644: Helsingfors den 12 februari 1953.
20645:
20646:
20647: Ernst von Born.
20648: 471
20649:
20650: IX,16. - Lak. al. N:o 81. Suomennos.
20651:
20652:
20653:
20654:
20655: von Born: Ehdotus laiksi eräiden maanhankintalain nojalla
20656: annettujen lainvoiman saaneiden päätösten purkamisen
20657: rajoittamisesta.
20658:
20659:
20660: E d u s k u n n a ll e.
20661:
20662: Yhteiskunnan edun mukaista on ilmeisesti, vastoin on esitykseen nyt otettu joukko mää-
20663: että maanomistussuhteet maanhankintalain räyksiä, joiden tarkoituksena on vahvistaa ja
20664: toteuttamisen jälkeen pikaisesti vakiinnute- rajoittaa ne edellytykset, joissa purkaminen
20665: taan ja ettei niitä enemmälti horjuteta suun- yleensä saa tapahtua. Nämä edellytykset ei-
20666: taan eikä toiseen. Eräiden maanhankintalain vät ole asiallisesti perusteltuja, vaan ne ovat
20667: nojalla annettujen, lainvoiman saaneiden pikemminkin omiaan saattamaan lain sovelta-
20668: päätösten purkamiset, joita on vaadittu var- misen vaikeammaksi ja monimutkaisemmaksi.
20669: sin laajaltikin ja joihin myös eräissä tapauk- Täytyy voida täydellä luottamuksella antaa
20670: sissa on suostuttu, ovat tietenkin aiheutta- tuomioistuimen vapaasti, tavallisten oikeus-
20671: neet tyytymättömyyttä ja levottomuutta periaatteiden mukaan, päättää mahdollisesta
20672: maansaajien keskuudessa. Kun monet maan- purkamisesta olematta sidottu laissa erityi-
20673: hnnkintaviranomaisten tekemistä ratkaisuista sesti lausuttuihin harkintaperusteisiin. Se
20674: ovat osoittautuneet virheellisiksi ja joutuneet voi tietysti aivan hyvin ottaa myös huomioon
20675: uudelleen käsiteltäviksi, on maanomistuksessa nämä samat seikat ilman sen perinnäisen
20676: syntynyt epävarmuuden tila, joka on haital- vapaan harkinnan sellaista tarkkaa rajoitta-
20677: linen yhteiskunnalle. Sen korjaamiseksi on, mista, mikä muuten hyvin huonosti sopii sii-
20678: ymmärrettävää kyllä, koetettu lainsäädäntö- hen oikeusjärjestelmään, joka sisältyy lain-
20679: tietä rajoittaa tähän kuuluvien tapausten voiman saaneen päätöksen purkamiseen.
20680: purkamisen mahdollisuuksia. Sitä koskevan Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
20681: lakiesityksen, johon eduskunnassa lisättiin nioittaen,
20682: taannehtiva säännös, eduskunta kuitenkin
20683: jätti lepäämään. Kuluvan vuoden Valtiopäi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20684: vilie on asiasta annettu uusi esitys, josta van lakiehdotuksen:
20685: taannehtivuussäännös on poistettu. Sitä
20686:
20687:
20688:
20689:
20690: Laki
20691: eräiden maanhankintalain nojalla annettujen lainvoiman saaneiden päätösten purka-
20692: misen rajoittamisesta.
20693: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20694: 1 §. 69 §: ssä mainitun asukkaanottolautakunnan
20695: Maanhankintalain (396/45) 73 §:n 1 mo- päätöksen ja maatalousministeriön päätök-
20696: mentissa mainitussa katselmuksessa annetun sen purkamista koskevaa hakemusta älköön
20697: maanlunastuslautakunnan päätöksen, 82 §: ssä otettako tutkittavaksi, ellei sitä ole annettu
20698: tarkoitetun tarkastusoikeuden päätöksen sekä asianomaiseen ylimpään tuomioistuimeen
20699: 472 IX,I6. - Maansaantipäätösten purkaminen.
20700:
20701:
20702: kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun kysy- 2 §.
20703: myksessä oleva päätös on saanut lainvoiman. Tämä laki tulee voimaan päivänä
20704: Mikäli hakemusta laillisen esteen vuoksi ei kuuta 195 . Mikäli 1 §: n 1 momentin mu-
20705: ole voitu tehdä määräajassa, otettakoon ha- kaan laskettava määräaika on päättynyt tai
20706: kemus kuitenkin tutkittavaksi, jos se on tehty päättyy ennen lain voimaantuloa, saadaan
20707: kahden kuukauden kuluessa esteen lakkaami- purkuhakemus tehdä viimeistään kolmen kuu-
20708: sesta. kauden kuluessa siitä.
20709:
20710: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
20711:
20712:
20713: Ernst von Born.
20714: 473
20715:
20716: IX,11. - Lak. al. N:o 82.
20717:
20718:
20719:
20720: Niukkanen ym.: Ehdotus laiksi maanhankintalain nojalla
20721: annettujen lainvoiman saaneiden päätösten purkamisen ra-
20722: joittamisesta.
20723:
20724:
20725: E d u s k u :n n a 11 e.
20726:
20727: Sittenkun eduskunta 15. 2. 1952, käsitel- n: o 89), jossa ehdotimme, että maanhankin-
20728: tyään ed. Niukkasen ym. lakialoitetta maan- talain nojalla annettujen päätösten purka-
20729: hankintalain nojalla annetun lainvoimaisen mista koskevaa hakemusta älköön otettako
20730: päätöksen purkamista tarkoittavan hake- tutkittavaksi, ellei sitä ole annettu asian-
20731: muksen tekoajasta, kehoitti hallitusta otta- omaiseen ylimpään tuomioistuimeen viimeis-
20732: maan harkittavaksi kysymyksen tuomion tään 3 kuukauden kuluessa siitä, kun ky-
20733: purkua koskevien, vanhentuneiden säännös- seessä oleva päätös on saanut lainvoiman.
20734: ten uudistamisesta ja kun oli tullut tietoon Eduskunta, sittenkun lakivaliokunta ja
20735: Karl Johan Askolin-Ingelbergin ja hänen maatalousvaliokunta olivat asiaa perusteelli-
20736: omistamansa Ab. Greggböhle Egendomin n. sesti selvittäneet ja yhtyneet em. määräai-
20737: 140 uudisasukasperhettä koskeva purku- ja kaan nähden lakialoitteeseen, hyväksyi
20738: häätöhanke Orimattilan pitäjässä, jättikin 16. 12. 52 sanotun lakiesityksen 143 äänellä
20739: hallitus viime valtiopäiville lakiesityksen 39 vastaan, mutta 33 edustajaa sai estetyksi
20740: eräiden maanhankintalain nojalla annettujen lain julistamisen kiireelliseksi ja siten lykä-
20741: lainvoiman saaneiden päätösten purkamisen tyksi sen voimaantulon.
20742: rajoittamisesta. Kun asian käsittely osoitti, että eduskun-
20743: Hallitus lausui esityksensä perusteluissa nan yli 2/3 enemmistö ei hyväksy sitä, että
20744: mm., että purkujen rajoittaminen on maan- tuomio:npurkua koskevista säännöksistä on
20745: hankintalain toimeenpanon kannalta siksi vastoin lainsäätäjän tarkoitusta kehitetty
20746: kiireellinen ja erikoislaatuinen, ettei ole va- maanhankintalain toimeenpanoa vaarantava
20747: raa jäädä odottamaan tuomion purkua kos- ylimääräinen valitusaste, kiirehtivät lukuisat
20748: kevien säännösten kokonaisuudistusta, jolla, asutusmaan luovutusvelvolliset jättämään
20749: sittenkun se olisi aikaansaatu, tuskin enää korkeimmalle oikeudelle purkuanomuksia li-
20750: olisi suurtakaan merkitystä maanhankinta- sää voidakseen hyötyä siitä asian ratkaisun
20751: lain toimeenpanon kannalta. lykkäyksestä, jonka eduskunnan 33 edusta-
20752: Purkuanomuksia rajoittavat säännökset jaa oli saanut aikaan. Kuluvan vuoden al-
20753: ehdotti hallitus ulotettavaksi koskemaan kuviikkoinakin on tällaisia purkuanomuksia
20754: myös il1iitä purkamisasioita, jotka oli pantu jätetty korkeimpaan oikeuteen erittäin run-
20755: vireille ennen lain voimaantuloa, koska ra- saasti.
20756: joitussäännöksillä ei muutoin olisi ollut sa- Koska hallituksen 23. 2. 52 eduskunnalle
20757: nottavaa merkitystä. annettavaksi päättämä uusi esitys purkamis-
20758: toiminnan rajoittamisesta ei ole tyydyttävä
20759: Hallitus esitti, että ko. maanhankintalain mm. siinä suhteessa, että purkuanomuksien
20760: nojalla annettujen lainvoiman saaneiden tekoajat on ehdotettu aivan liian pitkiksi,
20761: päätösten purkamista voitaisiin hakea 3 vuo- että 1 § :n sanamuoto ei ole selvä ja että laki
20762: den aikana siitä, kun kysymyksessä oleva ei mahdollisesti ulottuisi ollenkaan ennen sen
20763: päätös sai lainvoiman. Kun näin pitkä aika voimaantuloa vireille pantulliin purku- ja
20764: tällaisen asian harldtsemiseen ei ole tarpeen häätöjuttuihin, ehdotamme tämän vuoksi
20765: ja kun lailla ei siinä muodossa olisi ollut kunnioittaen,
20766: riittävää vaikutusta eräisiin suurimpiin pur-
20767: ku- ja häätöjuttuihin, jätimme 9. 9. 1952 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20768: asiasta lakialoitteen eduskunnalle (Lak.al. van lakiehdotuksen:
20769: 60
20770: 474 IX,17. - Maansaantipäätösten purkaminen.
20771:
20772:
20773:
20774:
20775: Laki
20776: maanhankintalain nojalla annettujen lainvoiman saaneiden päätösten purkamisen
20777: rajoittamisesta.
20778: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä mää-
20779: rätyllä tavalla, säädetään:
20780: 1 §. 2 §.
20781: Maanhankintalain (396/45) 73 § :n 1 mo- Päätöksen purkamista koskevaa hakemusta
20782: mentissa mainitussa katselmuksessa annettu älköi>n otettako tutkittavaksi, ellei sitä ole
20783: maanlunastuslauta;kunnan päätös, 82 § : ssä annettu asianomaiseen ylimpään tuomioistui-
20784: ta~koitettu tarkastusoikeuden päätös sekä meen kahden kuukauden kuluessa siitä, kun
20785: 69 § :n 1 momentissa mainittu asukkaanot- kysymyksessä oleva päätös on saanut lainvoi-
20786: tolautakunnan päätös ja saman pykälän 2 man.
20787: momentissa tarkoitettu maatalousministeriön Mi:käli hakemusta laillisen esteen vuoksi
20788: päätös saadaan purkaa vain siinä tapauk- ei ole voitu tehdä määräajassa, otettakoon
20789: sessa, että purkamista tarkoittavan hake- hakemus kuitenkin tutkittavaksi, jos se on
20790: muksen perusteeksi on esitetty sellaisia seik- tehty yhden kuukauden kuluessa esteen lak-
20791: koja, jotka olisivat, jos ne olisi esitetty rat- kaamisesta.
20792: kaisua tehtäessä, ilmeisesti vaikuttaneet pää-
20793: töksen lopputulokseen, sekä että päätös on 3 §.
20794: selvästi lainvastainen ja että seuraukset pää- Tämä laki tulee voimaan päivänä
20795: töksestä, jos se jäisi pysyväksi, olisivat kuuta 195 , ja rauetkoon tällöin purka-
20796: maanluovuttajalle taloudellisesti niin mer- misasioissa joulukuun 16 päivän 1952 jäl-
20797: kittävät, että julkinen etu vaatii sen purka- keen annettu, tämän lain vastainen päätös.
20798: mista.
20799:
20800: Helsmgissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
20801:
20802: Juho Niukkanen. Niilo Ryhtä. Wiljam Sarjala.
20803: Eino E. Heikura. Markus Niskala. Lennart Heljas.
20804: Nestori Kaasalainen. S. S. Aittoniemi. Vieno Simonen.
20805: Kusti Eskola. Kalle Joukanen. Lauri Kaarna.
20806: Toivo Antila. Tahvo Rönkkö. Arvi Ikonen.
20807: Lauri Solla. Leo Häppölä. Arvo Sävelä.
20808: Toivo H. Kinnunen. Heikki Soininen. Meeri Kalavainen.
20809: Yrjö Hautala. Hilja Väänänen. Eri. Haapaniemi.
20810: M. 0. Lahtela. Aino Luostarinen. Kustaa Tiitu.
20811: Eero Saari. Vilho Leivonen. Väinö Kaasalainen.
20812: Urho Kähönen. Väinö Rankila. Atte Pakkanen.
20813: Viljami Kalliokoski. Mauno Jussila. Johannes Virolainen.
20814: Kerttu Saalasti. Eino Rytinki. E. M. Tarkkanen.
20815: Antti J. Rantamaa. Elli Nurminen.
20816: Vappu Heinonen. Jalmari Väisänen.
20817: 475
20818:
20819: IX,1s. - Lak. al. N:o 83.
20820:
20821:
20822:
20823: Lindqvist ym. : Ehdotus laiksi eräiden maanhankintalain no-
20824: jalla annettujen lainvoiman saaneiden päätösten purkami-
20825: sen rajoittamisesta.
20826:
20827:
20828: Eduskunnalle.
20829:
20830: Maanhankintalakia v. 1945 säädettäessä hankkeella on erittäin suuri yleisluontoinen
20831: edellytettiin, että lain 38 § : n mukaisesti merkityksensä, sillä se koskee sataa sellaista
20832: mahdollisimman päteväksi muodostettu tar- uutisasukasperhettä, joiden rakennukset ovat
20833: kastusoikeus olisi lopullinen oikeusaste maan- jo valmiiksi rakennettuja, ja jos purkuun
20834: luovutusvelvollisiin nähden. suostutaan, joutuvat maansaajat kenties hää-
20835: Vastoin lainsäätäjän tarkoitusta ovat eräät dettäviksi ja heidän rakennuksensa käyttö-
20836: suuret yhtiöt ja metsähallitus ryhtyneet kelvottomiksi. Samanlaisia esimerkkejä on
20837: käyttämään ns. tuomiopurkutietä ja näin löydettävissä eri puolilta maata. Mm. Kymin
20838: on korkeimmasta oikeudesta muodostunut Oy. haki purkua keinotekoisella syyllä, johon
20839: ylimääräinen valitusaste, jota ei maanhan- korkein oikeus osittain suostui. Lisäksi on
20840: kintalakia säädettäessä tarkoitettu. Niinpä tammikuussa v. 1953 mainitun yhtiön taholta
20841: lääketieteenlisensiaatin leski Helfrid Öhman, anottu uusia purkuja.
20842: Korpilahdelta, haki korkeimmalta oikeudelta Purkuanomusten virta jatkuu yhä. Niinpä
20843: purkua 19 maanhankintalain mukaan maan vuoden 1952 lopussa oli korkeimmassa oikeu-
20844: saantiin oikeutetun siirtolaisen ja rintama- dessa ratkaisematta 191 purkuanomusta. Jou-
20845: miehen hallintosopimusten purkamiseksi, joi- lukuussa jätettiin 11 purkuanomusta ja tam-
20846: den nQja:l'la asukkaan'Otlbolautalkunta o1i heiUe mikuun 23 päivään 1953 mennessä on jälleen
20847: jo vuonna 1946 määrännyt luovutettavaksi jätetty 12 anomusta. Kun yksi purkuanomus
20848: maata purkua anoneen Korpilahdella olevista saattaa koskea useita kymmeniä maansaajia,
20849: maista. Välipäätöksellään helmikuun 9 päi- sisältävät nämä jo sisäänjätetyt purkuano-
20850: vänä 1948 ja joulukuun 18 päivänä 1950 mukset yli 10,000 maansaajaa.
20851: annetulla lopullisella päätöksellään korkein Tarkasteltaessa niitä perusteita, joiden no-
20852: oikeus kumosi 19 maansaantiin oikeutetun jalla purkuihin on suostuttu, ei voida vält-
20853: siirtolaisen ja rintamamiehen maansaanti- tyä siltä ajatukselta, että päätökset ovat vas-
20854: oikeuden tiloihin, jotka asukkaanottolauta- toin maanhankintalain tarkoitusta. Purku-
20855: kunta lainvoimaisella päätöksellään oli heille anomuksiin suostuminen on aiheuttanut jo
20856: luovuttanut. sen, että maanhankintalain toteuttaminen on
20857: Karl Johan Askolin-Ingelberg 0/Y on 14. kokonaan pysähtynyt. Maanhankintalakia so-
20858: 2. 1951 ja edellisen omistama apuyhtiö Ab velluttavat elimet eivät katso voivansa ryh-
20859: Greggböhle Egendom on 30. 3. 1951 jättä- tyä laillisiin maanluovutustoimenpiteisiin,
20860: nyt korkeimpaan oikeuteen purkuhakemuk- koska korkeimman oikeuden purkupäätökset
20861: set, jotka koskevat 140 perhettä Orimattilan tekevät mitättömäksi maanhankintalaissa sää-
20862: pitäjässä ja 119 ha suuruista asuntotila- dettyjen elimien työn.
20863: aluetta. Tiloja on luovutettu siirtoväelle, Eduskunnan käsitellessä v. 1952 valtiopäi-
20864: sotaleskille, paikalliseen väestöön kuuluville villä hallituksen esitystä n: o 44 ja samassa
20865: invaliideille, rintamamiehille ym. maansaan- yhteydessä edustaja Niukkasen ym. lakialoi-
20866: tiin oikeutetuille. Purkuanomus koskee lisäksi tetta n:o 89 ,eräiden maanhankintalain no-
20867: tontteja, lisämaita tai osuutta yhteismetsään, jalla annettujen lainvoiman saaneiden pää-
20868: kaikkiaan 1,239 ha. Kaikkien näiden luovu- tösten purkamisen rajoittamisesta", oli asia
20869: tusten jälkeen purkuhakemuksen tekijöille lausunnon antamista varten lakivaliokunnan
20870: jää vielä omaan käyttöönsä 360 ha peltoa ja käsiteltävänä. Valiokunnassa asiantuntijoi-
20871: yli 9,000 ha metsämaata. Askolinin purku- den antamien ilmoitusten mukaan korkein
20872: 476 IX,ts. - Maansaantipäätösten purkaminen.
20873:
20874:
20875: oikeus tulee purkamaan kaikki maanhan- Asian ollessa eduskunnassa kolmannessa
20876: kintalain nojalla suoritetut itsenäiset lisä- käsittelyssä äänesti oikeistoryhmä lakiesityk-
20877: maatoimitukset. Korkein oikeus perustelee set yli vaalien. Tämä rohkaisi maanluovutta-
20878: tätä menettelyään sillä, että maanhankinta- jia, pääasiassa suuria yhtiöitä ja suurmaan-
20879: lain 68 §: n 2 momentissa mm. sanotaan, omistajia, purkuanomuksien jatkuvaan lisää-
20880: että ,myöhemmin maanlunastuslautakunnalle miseen. Toiselta puolen eduskunnan pienen
20881: jätetty hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi vähemmistön aikaansaama päätös on aiheut-
20882: vain, mikäli lautakunta katsoo sen toimitusta tanut suurta levottomuutta kaikkien maan-
20883: viivyttämättä mahdolliseksi". Korkein oikeus saajien keskuudessa, jotka näkevät tässä pää-
20884: tulkitsee momentin sisällön niin, että se kiel- töksessä ja korkeimman oikeuden menette-
20885: tää itsenäiset lisämaan toimitukset. Tämä tul- lyssä maittensa menettämisen ja häätöuhan
20886: kinta johtaa siihen, että suurin osa lisämaa- vaaran edessään.
20887: toimituksista purkautuisi. Eivätkä vain lisä- Ettei kymmeniä tuhansia maansaajia uh-
20888: maatoimitukset, vaan myöskin maanhankinta- kaava maitten ja kotien menetys toteutuisi
20889: lain 31 § :n 1 momentissa mainittujen henki- ja että maanhankintalain tarkoitus ja henki
20890: löiden kohdalta tilaa tai asuntotonttia koske- toteutettaisiin, on välttämätöntä säätää laki,
20891: vat toimitukset saattaisivat joutua saman joka estää muutamien suuromistajayhtiöitten
20892: kohtalon alaisiksi. Tästä on enää lyhyt askel ym. anomat purkutoimitukset.
20893: kaikkien itsenäisten maanhankintatoimitusten Edellä olevan perusteella esitämme,
20894: purkamiseen. Tällainen manhankintalain tul-
20895: kinta mitätöi sen takaaman maansaantioikeu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20896: den. van lakiehdotuksen:
20897:
20898:
20899: Laki
20900: eräiden maanhankintalain nojalla annettujen lainvoiman saaneiden päätösten purka-
20901: misen rajoittamisesta.
20902: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
20903: määrätyllä tavalla, säädetään:
20904: 1 §. töksen purkamista koskevaa hakemusta äl-
20905: köön otettako tutkittavaksi.
20906: Maanhankintalain (396/45) 73 §:n 1 mo-
20907: mentissa mainitussa katselmuksessa annetun 2 §.
20908: maanlunastuslautakunnan päätöksen, 82 Tämä laki tulee voimaan pa1vana
20909: §: ssä tarkoitetun tarkastusoikeuden päätök- 'kuuta 195 ja sitä on sovellettava myös
20910: sen taikka 69 § : ssä mainitun asukkaanotto- niissä purkamisasioissa, jotka on pantu vi-
20911: lautakunnan tai maatalousministeriön pää- reille ennen lain voimaantuloa.
20912:
20913: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
20914:
20915: Hemming Lindqvist. Niilo Nieminen. Lauri Myllym.äki.
20916: Antti Kinnunen. Usko Seppi. Antto Prunnila.
20917: Matti Koivunen. Pertti Rapio. Kaino Haapanen.
20918: Toivo Niiranen. Esa Hietanen. Yrjö Murto.
20919: Ester Häikiö. J. Mustonen. Judit Nedeström-Lunden.
20920: Matti Meriläinen. Toivo Kujala. Hugo Manninen.
20921: Eino Tainio.
20922: 477
20923:
20924: IX,19, - Toiv. al. N:o 186.
20925:
20926:
20927:
20928: Ikonen ym.: Toimenpiteistä Itä- ja Pohjois-Suomen maatalou-
20929: dellisen aseman parantamiseksi.
20930:
20931:
20932: E d u s k u n n a II e.
20933:
20934: Maataloustuotteiden hinnat määrätään ny- kiltä lmljetuslinjoilta, jotka ovat vähätuot-
20935: kyisin valtioneuvoston päätöksellä vuodeksi toisia, ja kuljetuskustannukset maitolitraa
20936: kerrallaan. Näin vahvistetut tuotteiden hin- kohden nousevat suhteettoman korkeiksi,
20937: nat ovat tarkoitetut koko maan hinnoiksi ja mikä luonnollisesti on alentamassa tuottaja-
20938: ne ovat laskelmien mukaan vain n. 75% tuo- hintaa. Samoin pystyäkseen tehokkaaseen
20939: tantokustannuksista. keräilyyn ja jalostukseen on meijereitä laa-
20940: Toisaalta on todettava, että Itä- ja Pohjois- jennettava, mutta tästäkin johtuvat kustan-
20941: Suomen maataloustuotanto on huomattavasti nukset ovat samoin alentamassa tuottaja-
20942: vähätuottoisempaa kuin keskimääräiset kan- hintoja. Niinpä näiden alueiden meijerit ei-
20943: nattavaisuuslaskelmat koko maasta osoittavat, vät ole pystyneet tilittämään tuottajilleen
20944: ja kustannustaso on siellä nykyisin voimassa niitä hintoja, jotka on voitu suorittaa var-
20945: olevain maataloustuotteiden hinnoissa tullut sinaisilla tuotantoa:luei[la, j'onei valtion toi-
20946: huomattavasti aiemmin korvatuksi. Kun maa- menpitein tueta niitä.
20947: taloustuotteissa ei vielä ole voitu mennä hinta- Toisaalta pääomapula rajoittaa maatalou-
20948: porrastukseen, niin olisi valtiovallan taholta den rationalisoimista. Saadusta maatilatalou-
20949: ryhdyttävä näiden alueiden kustannustason den tuloksesta ei kerry varoja perusparan-
20950: alentamiseksi erikoistoimenpiteisiin. nuksiin ja konehankintoihin. Näin kustan-
20951: Itä- ja Pohjois-Suomen maatalous on ilmas- nustaso on muodostunut korkeaksi ja sitä
20952: tollisista tekijöistä johtuen, jota useampivuo- eivät viljelijät itse pysty alentamaan, ellei
20953: tiset hallat ovat täydentäneet, karjavaltaistu- valtion taholta ryhdytä suunnitelmalHsiin eri-
20954: nut. Maataloustulo muodostuu pääasiallisesti koistoimenpiteisiin halvemman luoton saami-
20955: karjataloustuotannosta ja vähätuottoisista seksi näiden alueiden maataloudelle.
20956: viljakasveista. Näissäkin tuotantomuodoissa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
20957: on kustannustaso, viljelysten pienuudesta ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20958: pääomapulasta johtuen, huomattavasti kor- muksen,
20959: keampi maan keskitasoa.
20960: Näitten ,erikoisalueiden" luonnonmukai- että hallittts kiireellisesti toimitut-
20961: nen maataloustuotanto, karjavaltaisuus, ei taisi tutkimuksen Itä- ja Pohjois-Suo-
20962: takaa sellaisenaan nykyisellä hintaperiaat- men va·ikeasta maataloudellisesta ase-
20963: teella tasapuolista tulosta varsinaisiin vilje- masta ja antaisi Eduskunnalle esityk-
20964: lysalueisiin verrattuna. Jo meijeritoiminta, sen niistä toimenpiteistä, joilla näiden
20965: jonka tehokkuudesta ja voimakkuudesta riip- alueiden maatalous saatettaisiin tasa-
20966: puu kokonaan saatava tuottajahinta, toimii puoliseen asemaan koko maan maata-
20967: näillä alueilla erittäin vaikeassa asemassa. louden kanssa.
20968: Kuljetettavat maitomäärät on koottava pit-
20969: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
20970:
20971: Arvi Ikonen. Kusti Eskola. Eeli Erkkilä.
20972: Aaro Kauppi. Markus Niskala. Wiljam Sarjala.
20973: Urho Kähönen. H. Soininen. Tahvo Rönkkö.
20974: Eino Rytinki. Niilo Ryhtä.
20975: Yrjö Hautala. Erl. Haapaniemi.
20976: 478
20977:
20978: IX,2o. - Toiv. al. N:o 187.
20979:
20980:
20981:
20982:
20983: Hamara ym.: Palvelusajan laskemistavan muuttamisesta maa-
20984: taloushallituksen alaisten kotitalouskoulujen opettajien
20985: palkkaus- ja eläke-etuja määrättäessä.
20986:
20987:
20988: E d u s k u n n a 11 e.
20989:
20990: Maataloushallituksen alaisten kotitalous- kauksesta ( 178/51) ja asetuksessa virkamies-
20991: koulujen kurssi on asetuksen ( 444/29) no- eläkkeistä (179/51) säädetään nimittäin, että
20992: jalla toiminnassa vuosittain toUJko-syys- kotitalouskoulussa lukuvuoden opettajana
20993: kuussa opettajien toimiessa lain (529/44) palvellun ajan lasketaan vastaavan vain
20994: nojalla muun osan vuotta muissa maatalous- puolta vuotta, kun sen kaikissa muissa maa-
20995: hallituksen alaisissa oppilaitoksissa tai jär- taloushallituksen alaisissa oppilaitoksissa las-
20996: jestöissä tahi eräissä tapauksissa, milloin ketaan vastaavan koko vuotta.
20997: on mahdollisuuksia, pitäessä erikoiskursseja Mainittujen palkka- ja elä;kelakien mukaan
20998: omalla koululla, eli ka:iikkiaan 10 aktiivista kotitalouskouluissa toimivat opettajat saavat
20999: työkuukautta vuodessa. Ko. kouluja toimii näin ollen valtion omistamissa kouluissa en-
21000: tällä hetkellä 18 ja niissä on 36 vakinaista simmäisen ikälisän kuuden ja viimeisen :ikä-
21001: ja n. 10 ylimääräistä opettajaa. Kun osa lisän 30 palvelusvuoden jälkeen. Täyteen
21002: kotitalouskouluista toimii kesäkuukausien ai- eläkkeeseen he ovat oikeutetut 60 palvelus-
21003: kana maataloushallituksen alaisten oppilai- vuoden jälkeen, siis aikaisintaan 83-vuo-
21004: tosten vapaina olevissa huoneistoissa, eikä tiaina, mikä eroamisiän ollessa 67 vuotta
21005: kaikilla kouluilla näin ollen ole mahdolli- olisi mahdotonta. Kysymyksessä olevien la-
21006: suutta toimeenpanna talvikursseja, on edellä kien ja säännösten ollessa voimassa nämä
21007: mainitun lain säännöstä sovellettu siten, että opettajat voivat saada korkeintaan 44 pal-
21008: opettajat ovat talvipuolen vuotta toimineet, velusvuotta eli 22 eläkevuotta. Tämä mer-
21009: kuten edellä mainittiin, muissa tarkoitukseen kitsee 22/30 täyden eläkkeen määrästä, mikä
21010: hyväksytyissä kotitalousopetusta tai kotita- jo heidän palkkaluokkansakin perusteella
21011: loutta edistävissä tehtävissä. Kuten edellä (vuoden 1953 alusta 11 palkkaluoroka) muo-
21012: sanotusta ilmenee, kotitalouskoulujen opetta- dostuu kovin pieneksi.
21013: jat työskentelevät vuosittain saman ajan Kun yksityisluontoisten kotitalouskoulujen
21014: kuin maataloushallituksen alaisten sekä koti- opettajilta vähennetään neljä vuotta ennen
21015: talous- että muiden oppilaitosten opettajat. ikälisiin ja eläkkeeseen oikeuttavia vuosia,
21016: Edellä mainittujen kotitalousoppilaitok- käy heidän asemansa vieläkin epäedullisem-
21017: sista annettujen asetusten (ks. asetus koti- maksi. Se lisää heidän täysiin ikälisiin ja
21018: talouskouluista 444/29 ja asetus emäntä- eläkkeeseen oikeuttavien vuosiensa määrän
21019: kouluista 443/29 sekä niiden ohjesäännöt) 38:aan ja 68:aan. Kun vielä otetaan huo-
21020: mukaan kotitalouskoulujen opettajien virat mioon, että kaikkien kotitalouskoulujen opet-
21021: ja toimet rinnastetaan sekä pätevyyteen että tajat on sijoitettu 3-6 palkkaluokkaa alem-
21022: työn laatuun ja määrään nähden täydelli- maksi kuin muiden kokovuotisten kotitalous-
21023: sesti emäntäkoulujen opettajien vastaaviin oppilaitosten opettajat, on tilanne ensinmai-
21024: virkoihin. Tästä huolimatta kotitalouskou- nittujen opettajien kohdalla lainsäännösten
21025: lujen opettajat muodostavat ikälisiin ja eläk- epäoikeudenmukaisuuden vuoksi käynyt kes-
21026: keeseen nähden koulun vanhentuneesta ni- tämättömäksi.
21027: mikkeestä ja uusituista laeista ja asetuk- Kysymyksessä on ilmeinen lakeja ja
21028: sista johtuen muista kokovuotisten koulujen asetuksia laadittaessa tapahtunut huomaa-
21029: opettajista poi'kkeavan ryhmän. Asetuk- mattomuus, joka olisi korjattavissa siten,
21030: sessa valtion viran ja toimen haltijain palk- että asetuksen valtion viran ja toimen hal-
21031: IX,2o.- Hamara ym. 479
21032:
21033: tijain palkkauksesta (178/51) ja asetuksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21034: virkamieseläkkeistä ( 179/51) viimeisestä mo- maataloushallituksen alaisten kotita-
21035: mentista, joka a1kaa sanoilla ,palvelusvuo- louskoulujen opettajien lukuvuoden
21036: den jakautuessa" poistettaisiin sanat ,Koti- palveluksen huomioonottamiseksi koko
21037: talousoppilaitoksen viiden kesäkurssilla tai". vuotena laskettaessa heidän palkkaus-
21038: Yllä olevaan viitaten esitetään eduskun- ja eläke-etujaan.
21039: nan hyvä:ksyttävaksi toivomus,
21040: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
21041:
21042: Irma Hamara. Johannes Wirtanen. Kalervo Saura.
21043: Helena Virkki. Martti Huttunen. Kyllikki Pohjala.
21044: N. Kosola. Aune Innala. Margit Borg-Sundman.
21045: Reino Ala-Kulju. Felix Seppälä.
21046: 480
21047:
21048: IX,21.- Toiv. al. N:o 188.
21049:
21050:
21051:
21052:
21053: Lepistö: Pitkäaikaisen halpakorkoisen maatalousluotan järjes-
21054: tämisestä.
21055:
21056:
21057: E d u s k u n n a ll e.
21058:
21059: Maamme maatalous joutuu toimimaan erit- tion myös ponnisteltava ulkomaisen maata-
21060: täin pienien pääomien varassa. Toisaalta lousluotan saamiseksi. Kun maatalous elin-
21061: maatalouselinkeino joutuu jatkuvasti luovut- keinona ei ole verrattavissa moneen muuhun
21062: tamaan muiden elinkeinojen hyväksi pääomia. tuotantoalaan, sillä esim. pääoman kierto on
21063: Käytännöllisesti katsoen maatalouden piirissä maatalouden piiri<Jsä hidasta, sen tuottavuus
21064: jokainen sukupolvi joutuu ostamaan tilansa, on myöskin heikkoa, olisi maataloudelle
21065: sillä sisarosuuksina on tavallisesti lunastet- järjestettävien luottojen lainaehdot saatava
21066: tava perinnönjaossa tila. Tällöin joudutaan valtion toimenpitein sellaisiksi, että maa-
21067: kiinnittämään tilaan peruspääomaksi usein talous kykenisi ne tarkoituksenmukaisesti
21068: juuri ne varat, jotka tilan tuottavuutta aja- hyödykseen käyttämään.
21069: tellen olisi pitänyt sijoittaa perusparannuk- Mitä maatalousluotan käyttötarkoituksiin
21070: siin, kuten koneistamiseen, rakennusten kor- tulee, niin tällä hetkellä ensi sijalle suurim-
21071: jaamiseen, salaojitukseen tai muuten tuoton pana ryhmänä olisi asetettava yhteiskäyttöis-
21072: kohottamista taikka kustannusten alenta- ten maatalouskoneiden hankinnan rahoitta-
21073: mista tarkoittaviin sijoituksiin. Pitkäaikaista minen. Luottotarpeita maataloudella on pal-
21074: maatalouslainaa ei maamme lainamarkkinoilla jon muitakin. Ehkä 2-3 vuoden kuluttua on
21075: maatalousluotaksi ole saatavissa, eikä pääoma- todennäköisesti salaojitustyössä maassamme
21076: markkinoilla näytä olevan toivoa ilman val- saavutettu sellainen laajuus, että tätä tär-
21077: tiovallan toimenpiteitä tällaisen luoton syn- keää kysymystä tuskin silloin enää voidaan
21078: tymiseen. hoitaa yksinomaan nykyisten säännösten puit-
21079: Tämän maataloudelle ja erikoisesti pienvil- teissa valtiovallan toimenpitein, vaan siihen-
21080: jelijKväestölle tärkeän kysymyksen järjestä- kin olisi saatava muitakin lainavaroja. Jos
21081: miseksi olisi nopeasti tehtävä kaikki, mitä olisi saatavissa riittävästi halpakorkoista
21082: suinkin tehtävissä olisi. Maatalousluotan jär- maa:ta:hmsluottJoa, niin siHoin ei pääsisi tä-
21083: jestämiseksi olisi pyrittävä luottomarkkinoita mänkään kysymyksen yhteydessä syntymään
21084: ohjaamaan niin, että määrätty osuus niin ko- mitään pulmakysymystä.
21085: timaisilta kuin ulkomaisiltakin luottomark- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
21086: kinoilta saatavista lainoista, jotka maan elin- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
21087: keinoelämän hyväksi sijoitetaan, ohjattaisiin muksen,
21088: myös maatalouden luotoksi. Valtiovalta voisi
21089: erikoisesti näin ohjata kansaneläkelaitoksen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21090: ja postisäästöpankin luotonantoa, sillä näiden toimenpiteisiin pitkäaikaisen halpakor-
21091: laitosten luotonannosta maatalous on jäänyt koisen maatalousluotan järjestämiseksi.
21092: verraten heikolle osalle. Erikoisesti olisi val-
21093: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
21094:
21095: Matti Lepistö.
21096: 481
21097:
21098: IX,22. - Toiv. al. N:o 189.
21099:
21100:
21101:
21102:
21103: Juntunen ym.: Siemenviljan varaamisesta katoalueen vilje-
21104: lijäväestölle.
21105:
21106:
21107: E d u s k u n n a ll e.
21108:
21109: Viime satokauden katoalueilla tulee ensi huomattavan suuri hevostyöttömyys. Sikäli
21110: keväänä esiintymään puutetta olosuhteisiin kuin ansiotöitä on saatu, ovat palkat niin
21111: soveltuvasta siemenviljasta. Siksi olisi hy- metsä- kuin varatöissäkin olleet niin alhai-
21112: vissä ajoin ryhdyttävä toimenpiteisiin sie- set, ettei niistä riitä varoja siemenviljan
21113: menviljan varaamiseksi. Lähinnä tämä olisi ostoon. Kaikki pallclratulot ovat menneet elä-
21114: valtiovallan toimesta suoritettava, koska ka- misen ylläpitämiseen, vieläpä on väestö huo-
21115: toalueen maataviljelevällä väestöllä ei sen mattavasti velkaantunutkin. Etteivät pellot
21116: hankintaan ole riittäviä mahdollisuuksia. varojen puutteen vuoksi jäisi ensi keväänä
21117: Hankintavaikeuksia lisää varojen puute. kylvämättä, olisi siemenviljan saanti vilje-
21118: Se 300 milj. markan määräraha, jonka lijäväestölle turvattava valtiovallan toimen-
21119: eduskunta hallituksen esityksestä myönsi ka- pitein.
21120: tovahinkojen korvaamiseksi, peittää vain pie- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21121: neltä osaltaan hallan aiheuttamat menetyk- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
21122: set. Nousivatharr vahingot katokomitean al-
21123: haisten arvioidenkin mukaan lruhes 2.5 mil- että hallitus ryhtyisi kiireesti toi-
21124: jardiin markkaan. LisäJksi katoalueen vil- menpiteisiin siemenviljan varaamiseksi
21125: jelijäväestön taloudellista asemaa on suu- ja sen saannin turvaamiseksi viime
21126: resti vaikeuttanut kulumassa olevan talven kesän katoalueen maataviljelevälle
21127: aikana esiintynyt työttömyys, varsinkin väestölle.
21128: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
21129:
21130: Elli Juntunen. Ester Häikiö.
21131: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Elli Stenberg.
21132: Toivo Friman. Irma Torvi.
21133: Matti Meriläinen. Hugo Manninen.
21134: Paavo Aitio.
21135:
21136:
21137:
21138:
21139: 61
21140: 482
21141:
21142: IX,23. - Toiv. al. N:o 190.
21143:
21144:
21145:
21146:
21147: Häikiö ym.: Maanhankintalain 104 §: n mukaisten perusta-
21148: mispalkkioiden maksamisesta eräille uudistilan perustajille.
21149:
21150:
21151: E d u s k u n n a ll e.
21152:
21153: Maassamme on huomattava määrä sellai- mainituilla kylmän tilan ra;kentajilla on par-
21154: sia uusien ns. kylmien tilojen raJkerutajia ja haimmassa tapauksessa mahdollisuus saada
21155: raivaajia, jotka eivät saa maarrhankintalain maaseudun asunto-olojen parantamiseen va-
21156: 104 §: n mukaista uudistilan perustamispalk- ratusta määrärahasta pieni rakennusavustus
21157: kiota. Sellaisia ovat kaikki maanhankinta- ja mahdollinen laina, jotka eivät vastaa lä-
21158: lain ulkopuolella olevat perintömaataan vil- himainkaan maanhankintalain mukaista
21159: jelevät ja erikoisesti omatoimisesti maata uudistilan perustamispalkkiota.
21160: hankkineet uudistilojen perustajat. Osittain Ottaen huomioon ne vaikeudet, JOISSa
21161: samassa asemassa ovat myös ne vuoden 1936 uudistilan rakentajat joutuvat korpea asu-
21162: asutuslain ja valtion metsämaan asuttamisesta tukselle raivaamaan, olisi kohtuullista, että
21163: annetun lain mukaiset asutustilalliset, jotka heille myönnettäisiin samanlainen uudistilan
21164: vasta nyt ovat päässeet asutustiloja rakenta- perustamispalkkio, mikä vastaavasti anne-
21165: maan ja raivaamaan. Kaikki tällaiset maan- taan maanhankintalain nojalla uudistilan
21166: hankintalain ulkopuolella olevat uudistilan saaville. Asutustoiminnan edistämisen kan-
21167: raivaajat ja rakentajat ovat täysin maanhan- nalta tällainen uudistus olisi ehdottoman
21168: kintalain 104 §: n mukaan uudistilan perus- välttämätön ja se olisi todella parhailllta
21169: taruispalkkiota saaviin verrattavia. Joutu- maalta paon estäruistoimintaa.
21170: vatharr hekin asutukselle raivaamaan kyl- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
21171: maa korpea ja samanlaisissa olosuhteissa kunnan päätettäväksi toivomuksen,
21172: kuin uudistilan perustaruispalkkiota saavat-
21173: kin. että hallitus kiireellisesti antaisi
21174: Tilojensa rakentamiseksi ja raivaamiseksi Eduskunnalle esityksen maanhankin-
21175: he eivät kuitenkaan saa muuta kuin vähäi- talain 104 § :n mukaisten uudistilan
21176: sen uudisraivauksista jaettavan palkkion, perustamispalkkioiden maksamisesta
21177: jonka taas saavat kaikki sellaisetkin uutta maanhankintalain ulkopuolella oleville
21178: peltoa raivaavat, joilla jo ennestään on ra- uudistilan perustajille.
21179: kennettu tila. Uudisraivauspalkkion lisäksi
21180: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
21181:
21182: Ester Häikiö. Elli Juntunen.
21183: Antti Kinnunen. Toivo Niiranen.
21184: Eino Tainio. Toivo Friman.
21185: Matti Koivunen. Paavo Aitio.
21186: 483
21187:
21188: IX,24. - Toiv. al. N:o 191.
21189:
21190:
21191:
21192: Erkkilä ym.: Pohjois-Suomen karjatalouden tukemisesta.
21193:
21194:
21195: E d u s k u n n a 11 e.
21196:
21197: Pohjois-Suomen maatalousväestön talou- set, Pohjois-Suomen muodostaessa tässä suh-
21198: dellinen asema on tällä hetkellä huolestutta- teessa oman erikoisalueensa, jossa maatalou-
21199: vassa määrin entisestään huonontunut ja toi- den tärkein tuotantomuoto on karjatalous,
21200: meentulomahdollisuudet pienentyneet. ja maataloudella on luonnonsuhteista johtuen
21201: Taloudellisen aseman vaikeutuminen johtuu kannettavanaan huomattavasti korkeammat
21202: pääasiassa siitä, että laajoja alueita on koh- tuotantokustannukset kuin muualla maas-
21203: dannut kato, ja metsätöiden vähentymisen samme ja siitä saadut tulot ovat pääasiallinen
21204: vuoksi ovat sivuansiomahdollisuudet vähäiset. rahan tulolähde, niin sen tähden ovat esityk-
21205: Tämä kaikki vaikeuttaa suuresti maatalous- set Pohjois-Suomen maitotaloustuotannon tu-
21206: väestön toimeentuloa. kemiseksi luonnollisesti ensi tilalla, eivätkä
21207: Pääasiallisin rahatulo saadaan karjatalou- valtiovallan nykyiset toimenpiteet riitä, jos
21208: desta ja maitotulot ovat niistä kaikista aiotaan Pohjois-Suomen pienviljelijäväelle
21209: tärkeimmällä sijalla. Nykyinen maidon antaa edes välttämättömimmät toimeentulo-
21210: hinta Pohjois-Suomen saamista erikoistoimen- edellytykset.
21211: piteistä huolimatta ei vastaa läheskään tuo- Katoalueen maatalous on nyt erittäin vai-
21212: tantokustannuksia, vaan on tuotantotappio keassa asemassa eikä se voi nykyisillä hin-
21213: huomattavasti suurempi maitokiloa kohden noilla korjata hallan aiheuttamia taloudellisia
21214: kuin Etelä-Suomessa. Ns. professoritoimikun- vaurioita, puhumattakaan siitä, että maata-
21215: nan tutkimusten mukaan maidon tuotanto- lous kannattaisi edes sen vertaa kuin muualla
21216: kustannukset ovat Oulun ja Lapin läänien maassamme.
21217: alueella 37 mk kilolta ja esim. Satakunnassa Mielestämme voidaan maidon hintaporras-
21218: 31 mk kilolta. Vastaavat tuottajahinnat ovat tuksen avulla tätä Pohjois-Suomelle luonnol-
21219: tällä kertaa Pohjois-Suomessa keskimäärin lista ja elintärkeää tuotannonalaa kehittää
21220: n. 22 mk ja Satakunnassa 20 mk kilolta, joten ja luoda kohtuulliset tuotantoedellytykset
21221: Pohjois-Suomessa on maidon tuotantotappio karjatalousvaltaiselle maataloudelle.
21222: jokaista tuotettua maitokiloa kohden 4 mk Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
21223: suurempi kuin Etelä-Suomessa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21224: Edellä mainittuun Pohjois-Suomen maidon muksen,
21225: hintaan sisältyvät kaikki maidon tuotannon
21226: tukemiseen maksetut palkkiot. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21227: Jos v·ertaamme Ruotsin maidontuottajahin- toimenpiteisiin maidon hintaporras-
21228: toja, niin ne ovat Pohjois-Ruotsissa n. 25 % tuksen järjestämiseksi Pohjois-Suomen
21229: korkeammat kuin Etelä-Ruotsissa ja meillä hyväksi niin, että karjatalouden kan-
21230: vastaavasti, kuten edellä esitetystä selviää, nattavaisuus saataisiin edes samalle
21231: Pohjois-Suomessa vain n. 10 % korkeammat. tasolle maamme eteläisimpien alueiden
21232: Kun edellytykset maatalouden harjoittami- kanssa.
21233: seen eri puolilla maatamme ovat hyvin erilai-
21234: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
21235:
21236: Eeli Erkkilä. Markus Niskala.
21237: Kerttu Saalasti. Yrjö Hautala.
21238: Eino Rytinki. Aaro Kauppi.
21239: Niilo Ryhtä.
21240: 484
21241:
21242: IX,2 5. - Hemst. mot. N: o 192.
21243:
21244:
21245:
21246: A. Wirtanen m. fl.: Angående förbättrande av fiskerihus-
21247: hållningen.
21248:
21249:
21250: T i ll R i k s d a g e n.
21251:
21252: Fisk:erinäringens problem har under senare fo1kets näringsvanor. Saltströmmingen är
21253: år aktualiserats i olika sammanhang. Man inte på samma sätt som förr en viktig
21254: kan rentav tala om en kris. Skärgårdens ingrediens i folknäringen. Laxfisket hotas
21255: avfo1kning är en realitet att räkna med. mångenstädes av den industriella utveck-
21256: Fiskarbefollmingens utkomst har försvårats. lingen. Konservindustri.n har snabbt utveck-
21257: Stwtsmakterna har mindre intresserat sig för lats, en utveckling, som endast delvis satt
21258: denna befo1kning än för andra grupper, som spår i vårt land.
21259: kanske t. o. m. haft det bättre ställt för sig. Också i fråga om fiskeritekniken och
21260: Fiskdistributionen, fiskhandeln och fisk- fiskodlingen har en omfattande förnyelse ägt
21261: förädlingen lämnar myeket övrigt att önska, rum ute i världen. Ett intensivt och upp-
21262: vilket är känt och erkänt. De låt vara kort- slagsrikt forskningsarbete pågår. Det må
21263: variga erfarenheterna av vår nya fiskerilag räcka med att hänvisa till den revolution
21264: är inte enbart positiva. Vår fiskerihushåll- inom fiskerihanteringen, som ägt rum i Sov-
21265: ning befinner sig i ett svårartat över- jetunionen både i fråga om havs-, flod-,
21266: gångsläge, vars lyckliga genomkämpande insjö- och Östersjöfisket. I våra skandi-
21267: kräver samhällets uppmärksamhet och stöd naviska grannländer har en sjudande ny-
21268: i långt högre grad än vad som hittills varit daning ägt rum. Vi må här erinra om Norges
21269: fallet. fiskerikooperation med dess moderna fiske-,
21270: Senaste år undersöktes på anhållan av förädlings- och försäljningsmetoder. I Sve-
21271: regeringen förhållandena inom fiskeri- rige, där förhållandena delvis är likartade
21272: branschen i vårt land av en internationell med situationen i vårt land, har statm ef-
21273: sakkunnig, FAO:s fi.skeriexpert, hr A. C. fektivt ingripit, särskilt när det gällt ord-
21274: Taft. Hans utförliga, på närstudier baserade nandet av fiskavsättningen. Fiskens roll i
21275: rapport utmynnade i ett flertal förslag och näringshushållningen har blivit alltmer upp-
21276: :vekommendationer, som är förtjänta av upp- mä:vksammad.
21277: märksamhet av envar, som intresserar sig för Att Finland blivit efter i denna utveck-
21278: fiskarbefo1kningens och fiskets framtid i ling har länge varit bekant. För att råda bot
21279: vårt land. Rapporten visar också, att den på denna efterblivenhet hjälper det dock
21280: internationella expertisen har grava an- icke med ensta:ka detaljförbättringar. Vi har
21281: märkningar mot det tillstånd, som f. n. är behov av en samlad och genomgripande re-
21282: rådande, och de utvecklingstendenser, som formverksamhet.
21283: gör sig gällande. Under hänvisning till ovanstående föreslår
21284: Finland är ett 1·and med långa kuster och vi, att riksdagen ville besluta hemställa,
21285: stor skärgård och dessutom det sjörikaste
21286: landet i världen. Fisket har av gammalt att regeringen måtte låta verkställa
21287: spelat en stor roll för vår folkförsörjning. en allsidig utredning av situationen
21288: Särskilt har strömmingen, laxen och vass- inom vår fiskerihushållning samt i
21289: buken haft stor betydelse. På senare tider skyndsam ordning skrida till de av
21290: har dock betydande ändringar inträtt utredningen föranledda åtgärderna.
21291: Helsingfors den 12 februari 1953.
21292:
21293: Atos Wirtanen. G. Rosenberg.
21294: 485
21295:
21296: IX,25. - Toiv. al. N:o 192. Suomennos.
21297:
21298:
21299:
21300:
21301: A. Wirtanen ym..: Kalatalouden parantamisesta.
21302:
21303:
21304: E d u s k u n n a 11 e.
21305:
21306: Kalastuselinkeinon ongelmat ovat viime tärkeä tekijä kansan elatuksessa. Teollisuu-
21307: vuosina eri yhteyiksissä tulleet ajankohtai- den kehitys uhkaa monin paikoin lohenpyyn-
21308: siksi. Voidaan puhua jopa kriisistä. Väestön tiä. Säilyketeollisuus on kehittynyt nopeasti,
21309: siirtyminen saaristosta on huomioon otettava mutta tämä kehitys on vain osittain havait-
21310: tosiasia. Kalastajien toimeentulo on vaikeu- tavissa maassamme.
21311: tunut. Valtiovaltaa kiinnostaa tämä väestön- Myös puhuttaessa kalastustekniikasta ja
21312: osa vähemmän kuin muut ryhmät, joilla kalanjalostuksesta on maailmassa tapahtunut
21313: ehkä vielä on ollut paremmat toimeentulo- laajakantoinen uudistus. Parhaillaan jatkuu
21314: mahdollisuudet. Paljon on toivomisen varaa tehokas ja monipuolinen tutkimustyö. Riit-
21315: kalanjakelussa, kalakaupassa ja kalanjalos- täköön viittaus siihen kalastusalalla tapah-
21316: tuksessa, ja tämä on tunnettua ja tunnustet- tuneeseen vallankumoukseen, joka on tehty
21317: tua. Vaikka ilmlremukset uudesta kalastus- Neuvostoliitossa ja joka koskee sekä meri-,
21318: laistamme oyatkin lyhytaikaisia, niin ne joki-, järvi- että Itämeren kalastusta. Sikan-
21319: eivät ole yksinomaan myönteisiä. Kalatalou- dinavisissa naapurimaissamme on tapahtunut
21320: temme on vaikeassa ylimenokaudessa, jonka mullistavaa uudistusta. Palautettakoon tässä
21321: onnellinen ratkaisu vaatii yhteiskunnan huo- mieliin Norjan kalastusosuustoiminta nyky-
21322: miota ja tukea paljon suuremmassa määrin aikaisine kalastus-, jalostus- ja myyntimene-
21323: kuin tähän asti on tapahtunut. telmineen. Ruotsissa, jossa olosuhteet ovat
21324: Viime vuonna tutki hallituksen pyynnöstä osittain meikäläisiä muistuttavia, on valtio
21325: maamme kalastuselinkeinoalaa kansainväli- tehokkaasti puuttunut asioihin varsinkin
21326: nen asiantuntija, F AO: n kalastusasiantun- kysymyksen ollessa kalan myynnistä. On
21327: tija, hra A. C. Taft. Hänen tarkassa, lähi- kiinnitetty yhä enemmän huomiota kalastuk-
21328: tutkimuksiin perustuvassa lausunnossaan oli sen osuuteen elinkeinoelämässä.
21329: useita ehdotuksia ja suosituksia, joihin kan- On jo kauan ollut tunnettua, että Suomi
21330: nattaa kiinnittää huomiota jokaisen, jota on jäänyt tästä kehityksestä jälkeen. Pa-
21331: kiinnostaa maamme kalastajaväestön ja rannuksen aikaansaamiseksi tähän jälkeen-
21332: kalastuksen tulevaisuus. Hänen selontekonsa jääneisyyteen eivät kuitenkaan riitä yksityi-
21333: osoittaa myös, että kansainvälisellä asiantun- set, osittaiset parannukset. Meillä tarvitaan
21334: tijana on painavia huomautuksia tehtävänä yhtenäistä ja laajakantoista uudistustoimin-
21335: nykyisestä tilanteesta ja kehityspyrkimyk- taa.
21336: sistä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
21337: Suomen rannikko on pitkä ja sen saaristo eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21338: suuri ja lisäksi Suomi on maailman järvirik-
21339: kain maa. Kansanhuollossa on kalastukseUa että hallitus toimituttaisi perusteel-
21340: jo vanhastaan ollut tärkeä osa. Varsinkin lisen tutkimuksen kalataloudessamme
21341: silakalla, lohella ja kilohaililla on ollut suuri vallitsevasta tilanteesta sekä kiireesti
21342: merkitys. Viime aikoina on kuitenkin kansan ryhtyisi tutkimuksen aiheuttamiin toi-
21343: elintavoissa tapahtunut merkittäviä muutok- menpiteisiin.
21344: sia. Suolasilakka ei enää ole entiseen tapaan
21345: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
21346:
21347: Atos Wirtanen. G. Rosenberg.
21348: 486
21349:
21350: IX,26. - Toiv. al. N:o 193.
21351:
21352:
21353:
21354:
21355: Leikola ym.: Vuokraviljelmien itsenäistämisestä vapaaehtoi-
21356: suuden pohjalla.
21357:
21358:
21359: E d u s k u n n ·a l'l e.
21360:
21361: Viljelysmaan kysyntä tulee aina esiinty- lunastusta. Kuitenkin saaJttaa maatilatalou-
21362: mään vaihtelevassa laajuudessa maanviljelijä- den harjoittaja joutua vaikeuksiin pitikäih-
21363: väestön keskuudessa varsinkin viljelijäperhei- kök._<;ikin ajanjaJksoksi, esim. sairauden, van-
21364: den kasvaessa ja viljelmiä jatkuvasti ositet- huuden, lkuolemantapauiksen, lasten 3Jlaikäi-
21365: taessa. syyden tms. vuoksi, jona ajanjaksona viljel-
21366: Pienehkön ,tilan jakaminen ja uuden ra- män vuokraLle antaminen olisi varsin tarkoi-
21367: kennuskeskuksen perustaminen sekä uudisvil- tuksenmukainen ratkaisu.
21368: jelys kysyvät monesti enemmän varoja kuin Vuokrasopimus, mikä on asiantuntemuk-
21369: kantatilasta voidaan ilToittaa. S.aman·laiset sella 'laadittu ja pitkäaikaisena molempien
21370: pääomavaikeudet ovat vastassa tilaa uuteen osapuolten ttyytyväisyydeksi hoidettu, johtaa-
21371: paikkaan perustettaessa. Milloin paikkaikun- kin monesti vapaaehtoiseen kauppaan, mil-
21372: nalla on tilaisuus vuokraviljelmän hankkimi- 'loin vuokranantajalla esim. ei ole perinisiä
21373: seen, siirtyminen tällaiselle ,tuottaa jouikon tll!i nämä eivät ihalua ryhtyä maanviljelijöiksi.
21374: helpotuksia ja vuokramies voi keskittyä vil- Niin kauan kuin pakkolunastuksen uhka on
21375: jelykseen sekä oman karjan ym. irtaimen li- ensisijaisena esteenä pitempiaikaisten vuokra-
21376: säämiseen, rakennus- ym. pääomakustannus- sopimusten tekemiselle, ei kump~kaan osa-
21377: ten häntä 'liiemmäMi rasittamatta. puoli voi kiinnittää tarpe.ellista huomiota pe-
21378: Lukuisissa tapauksissa esirrn. siirtoväkeen rusparannuksiin, rakennuksiin jne. ja viljel-
21379: kuuluvaJt viljelijät ovat .täJlaise1ta vuokra- män kunto on vaarassa 3Jlentua.
21380: alueelta käsin olleet tilaisuudessa va;litoomaan Edellä sanolttuun viitaten ehdotamme kun-
21381: muutamien vuosien kuluessa mieleisensä va- nioittaen ·eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21382: paaehtoisessa kaupassa tarjolla oLleen tilan muksen',
21383: tarvitsemll!tta tyytyä maansa.antioikeuden me-
21384: nettämisen uhalla minkäilaiseen tilaan ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21385: hansa. Oman valinnan oikeutlta ei vastaisuU- menpiteisiin, jotta maanvuokrauslain-
21386: dessakaan olisi aliarvioitava. säädännön nudistamisen yhteydessä
21387: Edellä viitatunlaista tilaisuutta ei enää kiinnitettäisiin erityistä huomio,ta
21388: uskalleta monessa.kaan tapauksessa tarjota vuokmviljelmien itsenäistämisen saat-
21389: sen vuoksi, että maan vuokraVIe antaminen tamiseksi vapaaehtoisuuden pohjalle.
21390: merkitsee nopeassa tahdissa seuraavaa pakko-
21391: Helsingissä 12 päivänä helmikuulta 1953.
21392:
21393: Aare Leiltola. Armas Leinonen.
21394: 487
21395:
21396: IX,z7. - Toiv. al. N:o 194.
21397:
21398:
21399:
21400:
21401: Friman ym.: Vuokraviljelmien itsenäistämisestä.
21402:
21403:
21404: E d u s k u n n a 11 e.
21405:
21406: Eräänä vakavana puutteena maanomistus- on hylännyt ainakin yhden vuokraviljelmien
21407: oloissamme esiintyy runsas erilaisten vuokra- itsenäistämistä tarkoittavan esityksen nimen-
21408: viljelmien lukumäärä. Vuonna 1946 suorite- omaan sillä perusteella, että asiasta oli tuleva
21409: tun tutkimuksen mukaan oli maassamme eri- hallituksen esitys, niin ei sellaista ole tähän
21410: laisia vuokraviljelmiä v. 1943 seuraavat mää- mennessä annettu.
21411: rät: tavallisia vuokraviljelmiä 21,160, vuokra- Eduskunnan maatalousvaliokunta on v.
21412: viljelmiä ilman vuokrasuhdetta 1,064 ja soti- 1952 erään vuokraviljelmien itsenäistämistä
21413: lastorppia sekä yhteismaavuokraajia 1,566 eli tarkoittavan eduskunta-aloitteen johdosta an-
21414: yhteensä 23,890. Sotien jälkeisenä aikanakin tamassaan mietinnössä n: o 44 lausunut pitä-
21415: on tämän vakavan yhteiskunnallisen epäkoh- vänsä vuokra-alueiden lunastamista koske-
21416: dan korjaamiseksi tehty useita eduskunta- van uuden lainsäädännön aikaansaamista kii-
21417: aloitteita, mutta ne ovat kaikki tulleet hylä- reellisenä tehtävänä. Kun sen kiireellisyyttä
21418: tyiksi. Joulukuun 20 päivänä 1945 asetti sil- ei ainakaan julkisuudessa enää millään ta-
21419: loinen Pekkalan hallitus komitean, jonka teh- holla kiellettäne, olisi sellainen mitä pikimmin
21420: tävänä oli tutkia ja tarkistaa vuoden 1936 aikaansaatava.
21421: asutuslakia ja muutakin normaaliajan asutus- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
21422: toimintaa. Hitaasti tapahtuneen työnsä tu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21423: loksena komitea vihdoin jätti mietintönsä muksen,
21424: tammikuussa 1952. Tämä mietintö sisälsi
21425: mm. ehdotuksen laiksi eräiden vuokra-aluei- että hallitus antaisi kiireellisesti
21426: den lunastamisesta. Vaikka mainitusta ko- Eduskunnalle esityksen kaikenlaisten
21427: miteamietinnön jättämisestä on kulunut toista vuokraviljelmien itsenäistämisestä.
21428: vuotta ja vaikka tänäkin aikana eduskunta
21429: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
21430:
21431: Toivo Friman. Eino Tainio.
21432: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. V. Puumalainen.
21433: J. Mustonen. Kaarle Renfors.
21434: T. Niiranen. Anna Nevalainen.
21435: Ester Häikiö. Paavo Aitio.
21436: 488
21437:
21438: IX,2s. - Toiv. al. N:o 195.
21439:
21440:
21441:
21442:
21443: Kosola ym.: Toimenpiteistä maanluovuttajia kohdanneiden
21444: menetysten korvaamiseksi.
21445:
21446:
21447: E d u s k u n n a ll e.
21448:
21449: Maanhankintalakia säädettäessä oli tar- viksi. Lisäksi on huomattava, että maan luo-
21450: koituksena saattaa siirtoväelle maksettavien vuttamiseen liittyvä erikoisverotus on jakau-
21451: korvausten ja asutukseen luovutettavasta tunut varsin epätasaisesti samansuuruisten
21452: maasta suoritettavien korvausten perusteet tilojen omistajainkin kesken, riippuen siitä,
21453: vastaamaan toisiaan. Kun kuitenkin maan- millä paikkakunnalla tilat ovat sattuneet si-
21454: luovuttajat rahan arvon voimakkaasta ale- jaitsemaan.
21455: nemisesta huolimatta ovat saaneet jatkuvasti Eduskunnan taholta on jo aikaisemminkin
21456: vain vuoden 1944 lopulla vallinnutta hinta- tehty aloitteita maanluovuttajia kohdannei-
21457: tasoa vastaavan korvauksen ja kun heille an- den menetysten korvaamiseksi. Tammikuun
21458: nettavia valtion velkasitoumuksia ei ole tur- 25 päivänä 1949 eduskunta lausui toivomuk-
21459: vattu inflaatiota vastaan, on suhde puheena sen, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
21460: olevien korvausten välillä suuresti muuttunut. piteisiin selvityksen hankkimiseksi siitä,
21461: Asutusmaan luovutushinta, joka tarkoitettiin missä laajuudessa mainitut menetykset voitai-
21462: kohtuulliseksi käyväksi hinnaksi, on esim. siin korvata, sekä selvityksen saatuaan an-
21463: pellon osalta painunut noin kuudesosaan taisi asiasta esityksen eduskunnalle. Kun
21464: sen käyvästä arvosta sekä kymmenesosaan asutusmaan luovutuksesta aiheutuneet tap-
21465: uuden pellon raivauskustannuksista, ja puus- piot ovat sen jälkeen yhä lisääntyneet ja toi-
21466: ton lunastushinta on ollut tuskin viidettä- saalta asutustoiminnan kustannukset muutoin
21467: toistaosaa käyvästä arvosta. ovat supistumassa, vaatisi kysymys luovutta-
21468: Maanhankintalain toteuttamisesta koitunut jia kohdanneen suhteettoman rasituksen lie-
21469: taloudellinen rasitus on täten jäänyt lähinnä ventämisestä nopeaa ratkaisua.
21470: vain yhden väestöryhmän kannettavaksi, Edellä lausutun nojalla ehdotamme edus-
21471: vaikka asutustoiminnan kustannukset, kuten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21472: muutkin sodan aiheuttamat menot, kuuluisi-
21473: vat ensi kädessä valtion ja välillisesti - hy- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21474: väksyttyjen verotusperiaatteiden mukaan toimenpiteisiin maanluovuttajia koh-
21475: jaettuina - kaikkien kansalaisten suoritetta- danneiden menetysten korvaamiseksi.
21476: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
21477:
21478:
21479: N. Kosola. Kalervo Saura.
21480: Johannes Wirtanen. R. Hallberg.
21481: Reino Ala-Kulju. Irma Hamara.
21482: 489
21483:
21484: IX,29. - Toiv. al. N:o 196.
21485:
21486:
21487:
21488:
21489: Kähönen ym.: Toimenpiteistä halpakorkoisten katovahinko-
21490: lainojen myöntämiseksi maatalouden harjoittajille.
21491:
21492:
21493:
21494: E d u s k u n n a 11 e.
21495:
21496: Kahtena perättäisenä vuotena - viimeksi etsimään ratkaisua maatalouden luottomark-
21497: kuluneen kesän ja sitä edellisen aikana - kinoilla näin syntyneeseen ja varmaankin
21498: sattuneet erittäin epäedulliset sääsuhteet usein toistuvaan kestämättömään tilantee-
21499: ovat aiheuttaneet erittäin raskaita tappioita seen.
21500: maataloudelle maamme tärkeimmillä viljelys- Ruotsissa, jossa huonot sääsuhteet ovat
21501: alueilla. Näitä edellisinäkään kesinä eivät saattaneet maatalouden harjoittajat vastaa-
21502: maatalouden harjoittajat ole läheskään kaik- vanlaiseen asemaan, on kysymys suunniteltu
21503: kialla näillä alueilla päässeet yhä lisäänty- ratkaistavaksi siten, että hallitus on siellä
21504: neestä väkilannoitteiden käytöstä, parantu- jättänyt valtiopäiville esityksen tukilainojen
21505: neesta muokkauksesta sekä monista suuria myöntämiseksi niille maanviljelijöille, jotka
21506: kustannuksia kysyneistä maatalouden ratio- viime syksynä sattuneiden satovahinkojen
21507: nalisoimistoimenpiteistä huolimatta riittävän johdosta ovat joutuneet vaikeuksiin. Tämän
21508: korkeisiin tuotantotuloksiin, jotka olisivat esityksen mukaan voidaan tukilaina myöntää
21509: voineet taata maataloudelle itselleen riittä- rahamäärälle, joka vastaa 2/3 korjaamatta
21510: vät rahatulot ja kannattavaisuuden sekä ku- jääneen tai vahingoittuneen sadon täydestä
21511: luttajaväestöllemme elintarvikkeet kohtuulli- arvosta. Lainasta, jonka enimmaiSmaara
21512: sen halvoilla kustannuksilla. Pohjoisim- siellä on esitetty n. 450,000 mk:ksi Suomen
21513: missa osissa maatamme ovat viljelijät eri- rahassa arvioituna, ei kahdelta ensimmäi-
21514: koisesti hallavahinkojen takia joutuneet seltä vuodelta perittäisi korkoa, ja tämän
21515: viime vuosina vieläkin useammin kuin ete- jälkeen olisi laina maksettava takaisin 5 vuo-
21516: lässä toteamaan maatalouteen kiinnitettyjen den kuluessa. Tukilaina-anomusten käsittely
21517: uhrausten menneen hU!kkaan ja kä:teisten va- on siellä suunniteltu jätettäväksi läänien
21518: rojen olevan riittämättömiä uuden siemenen, maatalouslautakuntien huoleksi. Näiden tu-
21519: lannoitteiden ja koneiden hankkimiseksi seu- lisi läheisessä yhteistoiminnassa maatalous-
21520: raavaa tuotantokautta varten. Tällainen ti- seurojen kanssa tutkia laina-anomukset ja
21521: lanne sekä etelässä että pohjoisemmassa on päättää myönnettävän lainan suuruudesta.
21522: nyt tulevana kesänä edessä ja mahdollisuuk- Meillä voitaisiin maatalouden sadonvaralai-
21523: sia riittävien käyttövarojen hankkimiseksi noitus tai satovahinkotuki järjestää samojen
21524: uutta tuotantoa varten heikentää mitä suu- periaatteiden mukaan, esim. lääninhallitus-
21525: rimmassa määrässä se, että maaseudun luot- ten, maatalousseurojen ja maaseudun raha-
21526: tolaitokset eivät kykene antamaan katova- laitosten keskinäisen yhteistoiminnan va-
21527: hinkoluottoa hyvistäkään vakuuksista huoli- rassa.
21528: matta. Kun maatalouden verotus nimen- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21529: omaan omaisuusveron kohoamisen takia on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21530: lisäksi kohonnut ja kun hallitus on lisäksi muksen,
21531: myöntänyt hinnankorotuksen kotimaisille
21532: maatalouskoneille, on käteisen rahan tarve että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21533: maataloudessa muutenkin lisääntynyt, ja oli- toimenpiteisiin, jotta maatalouden har-
21534: sikin valtiovallan kiireellisesti ryhdyttävä joittajille voitaisiin epäedullisten sää-
21535: 62
21536: 490 IX,29. - Katovahinkolainat.
21537:
21538:
21539: suhteiden aiheuttamien katovahinko- katovahinkolainoja uutta tuotanto-
21540: jen jälkeen myöntää halpakorkoisia kautta varten.
21541: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
21542:
21543: Urho Kähönen. Albin Wickman.
21544: Veikko Vennamo. Verner Korsbäck.
21545: M. 0. Lahtela. N. Kosola.
21546: Aaro Kauppi. R. Hallberg.
21547: Nestori Kaasalainen. Kerttu Saalasti.
21548: Leo Häppölä. Niilo Ryhtä.
21549: Arvi Ikonen. Helena Virkki.
21550: Mauno Jussila. Tahvo Rönkkö.
21551: Antti J. Rantamaa. E. M. Tarkkanen.
21552: J. E. Lampinen. Vilho Leivonen.
21553: Lauri Kaarna. Eero Saari.
21554: Wiljam Sarjala. Vieno Simonen.
21555: Eeli Erkkilä. Yrjö Hautala.
21556: Hilja Väänänen. Atte Pakkanen.
21557: Eino E. Heikura. Helge Miettunen.
21558: Viljami Kalliokoski. Matti Meriläinen.
21559: Toivo H. Kinnunen. Antti Kinnunen.
21560: Kalervo Saura. Pertti Rapio.
21561: Henrik Kullberg. Irma Hamara.
21562: 491
21563:
21564: IX,ao. - Toiv. al. N:o 197.
21565:
21566:
21567:
21568:
21569: Juntunen ym.: Maanhankintalain mukaisen rahoitustoimin-
21570: nan uudelleen järjestämisestä.
21571:
21572:
21573: E d u s k u n n a II e.
21574:
21575: Maanhankintalain mukaisten uudistilan se ehdottomasti turvaisi töiden suunnitelman-
21576: perustamispalkkioiden, kuten raivaus- ja ra- mukaisen jatkamisen. Käytännössä tämä
21577: kennuslainojen, maksutavassa esiintyy huo- voisi tapahtua esim. siten, että heti töiden
21578: mattavia puutteellisuuksia, jotka vaikeutta- alettua suoritettaisiin riittävä rahamäärä sekä
21579: vat ja hidastavat raivaus- ja rakennustoi- sen jälkeen aina työn edistymisen mukaan.
21580: mintaa. Maanhankintalain toimeenpanoase- Asutusviranomaisten taholta suoritettu te-
21581: tuksen 209 §: ssä, sellaisena kuin se on muu- hokas valvonta takaa sen, että myönnetyt
21582: tettuna 11 päivänä heinäkuuta 1947 anne- varat käytetään suunnitelman mukaisesti
21583: tussa laissa, on tosin säännös, että maatalous- asianomaiseen tarkoitukseen. On myös selvää,
21584: ministeriö voi harkintansa mukaan suoritut- että maanhankintalain mukaan asutettavan
21585: taa uudistilan raivauspalkkiot sitä mukaa etujen mukaista on saada rakennus- ja rai-
21586: kuin työt edistyvät, mutta tämä ei kuiten- vaustyöt suoritetuiksi niin nopeasti kuin
21587: kaan ole tuonut parannusta perustamispalk- mahdollista.
21588: kioidenkaan maksutapaan. Palkkiot ja lainat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21589: saadaan vasta pitkän anomus- ja odotusajan eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
21590: jälkeen. Kestää usein vuosikausia, ennenkuin
21591: päätös annetaan. On tapauksia, että pää- että hallitus järjestäisi maanhan-
21592: töksen saaminen anomukseen on viipynyt kintalain mukaisen rahoitustoiminnan
21593: useampiakin vuosia. Sama pitää paikkansa niin, että uudistilan perustamis- ja
21594: raivauspalkkioihinkin nähden. raivauspalkkioiden sekä rakennus- ja
21595: Kun maanhankintalain mukaisen asutus- raivauslainojen ensimmäinen erä suori-
21596: toiminnan rahoitus on näin pitkäveteistä ja tettaisiin riittävän suurena heti töiden
21597: kankeaa, se usein keskeyttääkin töiden suo- alettua sekä sen jälkeen seuraavat
21598: rittamisen kokonaan rahoituksen odotus- suoritukset aina työn edistymisen mu-
21599: ajaksi. Edellä esitettyjen syiden vuoksi olisi- kaan töiden keskeytymättömän jatku-
21600: kin rahoitus saatava järjestetyksi niin, että misen turvaamiseksi.
21601: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
21602:
21603: Elli Juntunen. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
21604: Ester Häikiö. Elli Stenberg.
21605: Eino Tainio. Irma Torvi.
21606: Juho Rytkönen. Matti Meliläinen.
21607: Toivo Friman. Hugo Manninen.
21608: Paavo Aitio.
21609: 492
21610:
21611: IX,a1. - Toiv. al. N:o 198.
21612:
21613:
21614:
21615:
21616: Tainio ym..: Maanhankintalain 104 § :n mukaisten uudistilan
21617: perustamispalkkioiden korottamisesta.
21618:
21619:
21620: E d u s k u n n a ll e.
21621:
21622: Maanhankintalain 104 §: n mukaan suori- arvioiden tarkistuksetkaan eivät asiantilaa
21623: tetaan sellaiselle asutettavalle, joka ottaa vas- muuta, koska ne eivät saa aiheuttaa perus-
21624: taan raivaamattoman ja rakentamattoman tamispalkkioiden määrään muutoksia, kuten
21625: viljelys- tai asuntoviljelystilan, uudis- eli ns. maatalousministeriön asutusasiainosaston kir-
21626: kylmäntilan perustamispalkkiota. Perusta- jelmässä 13. 12. 1951 eräälle asiasta valitta-
21627: mispalkkion suuruus on laissa jätetty ase- neelle uudistilan saajalle on esitetty. Kir-
21628: tuksella lähemmin määrättäväksi ottamalla jeessä esitetään: ,Koska kuitenkin perusta-
21629: huomioon, missä osassa maata tila on ja mispalkkiohakemuksessa olevien kustannus-
21630: kuinka vaikeissa olosuhteissa tilan perusta- arvioiden perusteella lasketut palkkiot ylittä-
21631: minen joudutaan suorittamaan. Lain toi- vät voimassa olevien säännösten mukaiset
21632: meenpanosta annetun asetuksen 205 § :ssä enimmäismäärät, eivät kustannusarvioiden
21633: nämä perustamispalkkioiden suuruudet on- tarkistukset, jotka asutustoimikunta annettu-
21634: kin lähemmin määrätty. Niinpä IV:ssä vyö- jen ohjeiden mukaan suorittaa, vaikuta pe-
21635: hykkeessä, johon kuuluvat mm. Lapin lääni rustamispalkkioiden määrään."
21636: ja osa Oulun lääniä, palkkioiden suuruu- Tosin MHL: n toimeenpanoasetuksen 206
21637: deksi on määrätty 40 sadalta viljelmän pe- § :ssä on seuraava määräys: ,Jos hintatasossa
21638: rustamiskustannuksista. Palkkion suuruu- on tämän asetuksen voimaantulon jälkeen
21639: delle on kuitenkin asetettu enimmäismäärä, tapahtunut huomattava muutos, voi maa-
21640: jota suuremmaksi se ei saa nousta. talousministeriö kuitenkin asukkaan esityk-
21641: Perustamispalkkion enimmäismäärä vastasi sestä korottaa perustamispalkki:ota tai siitä
21642: vuonna 1945, jolloin lakia alettiin toteuttaa, asukkaalle tai omistajalle vielä suorittamatta
21643: suunnilleen silloisia kustannuksia ja asetuk- olevaa osaa enintään hintatason muutosta
21644: sen määräämiä perustamispalkkio-osuuksia. vastaavalla määrällä sekä tällöin myös ylit-
21645: Myöhemmin tapahtunut hintojen nousu ja tää 204 §: ssä mainittua enimmäismäärää."
21646: siitä johtuva kustannusten kohoaminen on Kuten edellä lainatun pykälän säännök-
21647: aiheuttanut sen, ettei tämä perustamispalk- sestä selviää, edellyttää sen mukaisen koro-
21648: kioiden enimmäismäärä enää lähimainkaan tuksen saaminen perustamispalkkioon asuk-
21649: vastaa alkuperäistä perustamispalkkio-osuut- kaan yksilöllistä korotusanomusta. Tällöin
21650: ta. Esim. mainitussa IV :ssä vyöhykkeessä jäisi hintatasossa tapahtuneen huomattavan
21651: se jää huomattavasti alle toimeenpanoase- muutoksen todistaminen asianomaisen yksi-
21652: tuksessa määrätyn 40 sadalta. Jotta se vas- lön tehtäväksi, mikä vaatisi monien todistei-
21653: taisi vuoden 1945 reaalirahoitusta, olisi enim- den ja asiakirjojen hankkimista, johon lähes-
21654: mäismäärä kohotettava vähintään kaksinker- kään kaikilla kylmäntilan saaneilla ei ole
21655: taiseksi. mahdollisuuksia. Lisäksi on todettava, että
21656: Enimmäismäärän korottaminen ei kuiten- eräissä tapauksissa, jolloin yksityiset kylmän-
21657: kaan yksin poistaisi muodostunutta epä- tilan saajat ovat käyttäneet toimeenpano-
21658: kohtaa. Tosiasiahan on, että vuoden 1945 asetuksen edellä mainitun 206 § : n korotus-
21659: kustannustason mukaiset kustannusarviot ja anomusoikeutta, on maatalousministeriö suh-
21660: niiden perusteella määritellyt perustamis- tautunut niihin kielteisesti.
21661: palkkiot ovat menettäneet huomattavan osan Vaikka siis MHL: n toimeenpanoasetuk-
21662: alkuperäisestä merkityksestään. Kustannus- sessa selvästi lausutaan se periaate, että jos
21663: IX,a1. - Tainio ym. 493
21664:
21665: kustannuksissa tapahtuu huomattava muutos Edellä esitetyn perusteella esitämmekin
21666: asetuksen voimaantulon jälkeen, voidaan pe- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
21667: rustamispalkkiota tai siitä vielä suorittamatta
21668: olevaa osaa korottaa hintatason muutosta että hallittts kiireesti korottaisi
21669: vastaavalla määrällä, on se käytännössä jää- maanhankintalain 104 § :n mukaiset
21670: nyt toteuttamatta. uudistilan perustamispalkkiot ja niistä
21671: Epäkohta on niin ilmeinen, että se vaatisi vielä suorittamatta olevat osat tukku-
21672: pikaista korjausta. Korjauksen suorittaminen hintaindeksin nousua vastaavalla mää-
21673: on kuitenkin valtiova,llan, lähinnä hallituk- rällä, kuitenkin vähintään kaksinker-
21674: sen tehtävä. taisiksi.
21675: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
21676:
21677:
21678: Eino Tainio. Matti Koivunen. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
21679: Hannes Tauriainen. Paavo Aitio. Niilo Nieminen.
21680: Antti Kinnunen. Ester Häikiö. Toivo Friman.
21681: J. Mustonen. Irma Torvi. Arvo Riihimäki.
21682: Juho Rytkönen. Elli Juntunen. Antto Prunnila.
21683: 494
21684:
21685: IX,a2. - Toiv. al. N:o 199.
21686:
21687:
21688:
21689:
21690: Ryhtä ym.: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankintalain
21691: muuttamisesta.
21692:
21693:
21694: Eduskunnalle.
21695:
21696: Maansaajien keskuudessa äskettäin suori- päivänä toukokuuta 1931 annettuun la;kiin
21697: tettu tiedustelu osoitti, että maan saantiin lisämaan antamisesta Kuusamon kunnassa
21698: oikeutettuja henkilöitä on vielä sijoittamatta oleville pienille tiloille sekä samassa kun-
21699: huomattavassa määrässä ja samoin on myös- nassa olevien viljelys- ja asuntoalueiden muo-
21700: kin lisämaakysymysten järjestely liian pie- dostamisesta itsenäisiksi tiloiksi.
21701: nille tiloille suurelta osaltaan hoitamatta. Edellä mainittu maatalousministeriön aset-
21702: Toisaalta kyllä on maanhallikintalain mukaan tama toimikunta sai työnsä va;lmiiksi joulu-
21703: luovutusvelvollisesta maatalous- ja maatalous- kuun 3 päivänä 1952, jolloin se jätti laati-
21704: kelpoisesta maasta eräillä paikkakunnilla mansa esitykset maatalousministeriölle. Toi-
21705: puutetta, mikä vaikeuttaa asutusmaan han- mikunnan puheenjohtajana on toiminut
21706: kintaa viljelys- ja asuntoviljelystiloille. Li- maanmittausinsinööri Aimo Suominen sekä
21707: säksi on todettu, ettei nykyisin voimassa ole- jäseninä asessori Tauno Aminoff, metsänhoi-
21708: vien asutuslakien mukaan voida riittävän taja Viljo Lilja, varatuomari Veijo Vuori-
21709: nopeasti ja teho'kkaasti hoitaa mm. eräitten mies ja varatuomari Voitto Kallio. Koska
21710: Koillis-Suomen ja Kainuun kuntain alueilta sanotun toimikunnan esittämissä lainmuutos-
21711: jätettyjä lisämaahakemuksia eikä rintamaso- esityksissä on pyritty poistamaan niitä epä-
21712: tilaitten asuttamista koskevia kysymyksiä. kohtia, joita nykyisin voimassa olevassa asu-
21713: Näistä vaikeuksista huolimatta olisi kuiten- tuslaissa on ja jotka jarruttavat asutustoi-
21714: kin määrätietoisesti pyrittävä siihen, että menpiteitä sanotulla Pohjois-Suomen alueella,
21715: lisämaahakemukset ja yhteiskunnalliseltakin niin sen vuoksi olisi hyvin toivottavaa, että
21716: kannalta tärkeät asutustoimintaan kohdistu- hallitus antaisi saamansa toimikuntamietin-
21717: vat maansaantiasiat voitaisiin pikaisesti hoi- nön pohjalla kiireellisesti esityksensä edus-
21718: taa tarkoituksenmukaisesti. Kun varsinainen kunnalle.
21719: uusi maankäyttölaki ja siitä annettava esi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21720: tys näyttää viivästyvän, niin senvuoksi olisi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21721: nyt saatava kiireellisesti Pohjois-Suomen vomuksen,
21722: asutusla:keja koskeva muutosesitys. Maata-
21723: lousministeriö asettikin jo 23 päivänä tam- että hallitus antaisi kiireellisesti
21724: mikuuta 1952 toimikunnan laatimaan esityk- Eduskunnalle esityksen laiksi Kuusa-
21725: sen sellaisista muutoksista ja täydennyksistä mon ja Sallan kuntien maanhankinta-
21726: 20 päivänä heinäkuuta 1945 annettuun Kuu- lain ja lisämaan antamisesta Kemi-
21727: samon ja Sallan kuntien maanhankintalakiin, järven ja Sallan kunnissa sekä Kuusa-
21728: 14 päivänä huhtikuuta 1944 annettuun lakiin mon kunnan Liikasen kylässä oleville
21729: lisämaan antamisesta Kemijärven ja Sallan liian pienille tiloille annetun lain
21730: kunnissa sekä Kuusamon kunnan Liikasen muuttamisesta.
21731: kylässä oleville liian pienille tiloille ja 22
21732: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
21733:
21734: Niilo Ryhtä. Eino Rytinki.
21735: Eeli Erkkilä. Markus Niskala.
21736: Yrjö Hautala.
21737: 495
21738:
21739: IX,33. - Toiv. al. N:o 200.
21740:
21741:
21742:
21743:
21744: Kähönen ym.: Toimenpiteistä siirtoväkeen kuuluvien maan-
21745: saajien ennen 31 päivää joulukuuta 1950 ostamien hallin-
21746: tasopimustilojen hintain alentamiseksi.
21747:
21748:
21749: E d u s k u n n a ll e.
21750:
21751: Maanhankintalain 105 §: n mukaan on, muutoksen kautta korjaus v. 1950. Mainittu
21752: kun pakkolunastettu alue myydään siirto- lainmuutos (631/50) tuli voimaan 31. ~.2.
21753: väkeen kuuluvalle henkilölle, maatalous- 1950. Ennen edellä mainittua päivämäärää
21754: ministeriön myyntihintaa määrätessään otet- oli kuitenkin ehditty tehdä lopullisia kaup-
21755: tava huomioon ne perusteet, joiden mukaan poja hallintasopimustiloista, joita tämä lain-
21756: asianomaiselle henkilölle suoritetaan kor- muutos ei koskenut. Tällaiset maansaajat
21757: vausta hänen luovutetulla tai vuokratulla ovat tilojensa hinnoittelussa joutuneet muita
21758: alueella menettämästään kiinteästä omaisuu- huonompaan asemaan, mikä on aiheuttanut
21759: desta. Tämän piti käytännössä merkitä sitä, tiedusteluja ja tyytymättömyyttä asianomais-
21760: että jos siirtoväkeen kuuluva maansaaja oli ten taholta.
21761: saanut menettämänsä kotitilan 1. luokan pel- Saatujen tietojen mukaan ovat siirtoväkeen
21762: Iosta korvausta esim. 12,000 mk ha: lta, olisi kuuluvat maansaajat tehneet ennen 31. 12.
21763: hänen pitänyt saada maanhankintatilansa 1950 kauppoja viljelys- ja asuntoviljelys-
21764: pelto täällä vastaavalla hinnalla jne. Kun tiloista 875 tapauksessa. Kun suurin osa
21765: kuitenkin maanhankintalain toimeenpanossa näistä kaupoista koskee pika-asutustiloja,
21766: maanlunastuslautakunnat alueita hinnoitel- joita edellätarkoitettu epäkohta ei koske, on
21767: lessaan ottivat hinnoitteluperusteiksi pelkäs- sellaisten varsinaisten maanhankintatilojen
21768: tään asianomaisen paikkakunnan veroperus- myyntiluku, jotka on. tehty ennen edellä-
21769: teet 31. 12. 1944, ei lainsäätäjän tarkoitta- mainittua lainmuutosta, vähäinen. Rahalli-
21770: maan tulokseen käytännössä päästy. Vero- sesti ei hintojen alentaminen näiden osalta
21771: perusteiden ollessa täällä yleensä korkeam- senvuoksi valtiolle sanottavia merkitsisi.
21772: mat kuin luovutetulla alueella, tulivat pellon Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
21773: hinnat uusilla tiloilla keskimäärin 2,000- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
21774: 4,000 mk hehtaaria kohden korkeammiksi
21775: kuin vastaavanlaisesta peliosta oli saatu kor- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
21776: vausta. Viljelyskelpoisesta maasta saatiin jotta siirtoväkeen kuuluvien maansaa-
21777: korvaus sen mukaan, mikä sen arvo oli met- jien ennen 31. 12. 1950 ostamien hal-
21778: säntuotossa, mutta maanhankintatiloilla on lintasopimustilojen hinnat alennettai-
21779: se hinnoiteltu erikseen ja lisäksi huomatta- siin samojen perusteiden mukaisesti
21780: vasti korkeampaan hintaan. kuin voimassa olevan lain nojalla on
21781: Näihin epäoikeudenmukaisuuksiin saatiin tapahtunut sanotun ajankohdan jäl-
21782: eduskunnassa MHI;: n 105 §: n 2 momentin keen tehdyissä kaupoissa.
21783: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
21784:
21785: Urho Kähönen. Nestori Kaasalainen.
21786: 496
21787:
21788: IX,34. - Toiv. al. N:o 201.
21789:
21790:
21791:
21792:
21793: Käkelä ym.: Toimenpiteistä siirtoväkeen lukeutuvan maan-
21794: saantioikeutensa menettäneen henkilön pääsemiseksi ker-
21795: rostalorakennustoiminnasta osalliseksi.
21796:
21797:
21798: Eduskunnalle.
21799:
21800: Heinäkuun 12 päivänä 1949 maanhankin- pua maansaantioikeudestaan ja käyttää kor-
21801: talain muuttamisesta annetulla lailla (506/ vaukset. Heillä ei ollut mahdollisuutta päästä
21802: 49) suotiin maansaantiin oikeutetuille mah- osakkaiksi kerrostaloihin, mikä olisi parem-
21803: dollisuus saada rahoituslain mukaisia lainoja min vastannut toiveita. Nämä maansaantiin
21804: myöskin kerrostalomuotoiseen asuntoraken- oikeutetut olivat siis omatta syyttään jää-
21805: nustoimintaan ehdolla, että maansaantiin neet lain ja sen suomien mahdollisuuksien
21806: oikeutetut luopuvat sanotusta oikeudestaan. ulkopuolelle.
21807: Kun lakia ryhdyttiin toteuttamaan, huo- Näin ollen olisi odottanut, että tämä
21808: mattiin pian, että suuri osa siirtoväkeen seikka olisi otettu lakia laadittaessa huo-
21809: kuuluvista asuntotilaan tai tonttiin oikeute- mioon ja siirtolaiset asetettu samaan asemaan
21810: tuista oli ehtinyt luopua maansaantioikeudes- kuin rintamamiehet, sotainvaliidit ja sota-
21811: taan ja ottaa korvaukset pois valtiokontto- lesket, joilta ei vaadita mitään pidätyksiä
21812: rista. Tämä j\oihttui siitä, että maanihanlkin- ja joilla ei ollut samanlaista aihetta luopua
21813: talain täytäntöönpanon alkuvaiheessa voitiin maansaantioikeudestaan kuin siirtoväkeen lu-
21814: omakotirakentajille myöntää lainoja varsin keutuvilla oli.
21815: rajoitetusti samoin kuin rakennusainelupia- Epäkohta kaipaa kiireellistä korjaamista,
21816: kin. sillä on aivan kohtuutonta vaatia, että siir-
21817: Näytti siltä, että oman kodin saaminen tolaisten olisi pitänyt osata varautua otta-
21818: maanhankintalain tietä tulisi viipymaan maan vastaan laki, josta ei ollut mitään tie-
21819: useita epämääräisiä vuosia. Maansaantioikeu- toa maansaantioikeudesta luovuttaessa.
21820: desta luopumista edisti myöskin se, että Ehdotamme näin ollen eduskunnan hy-
21821: tontinsaantiin oikeutetun oli vaikea saada väksyttäväksi toivomuksen,
21822: tontti sieltä, missä se parhaiten olisi vas-
21823: tannut tulevaa työmahdollisuutta. Olihan että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
21824: monen kohdalla vakituisen työpaikan saami- siin, että siirtoväkeen lukeutuvat
21825: nen aikaa vaativaa, kun lopullista asettu- maansaantioikeutensa menettäneet hen-
21826: mista jollekin paikkakunnalle ei vielä ollut kilöt saisivat ker'rostalorakennustoi-
21827: tapahtunut. minnassa samat oikeudet kuin muut-
21828: Kun kerrostalolaki sitten valmistui vuonna kin maansaantiin oikeutetut henkilöt.
21829: 1949, oli suuri osa siirtolaisista ehtinyt luo-
21830: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
21831:
21832: Valto Käkelä. Väinö Kaasalainen.
21833: Nestori Kaasalainen. Juho Kuittinen.
21834: R. Hallberg. Helena Virkki.
21835: Juho Heitto. Urho Kähönen.
21836: 497
21837:
21838: IX,3,5. - Toiv. al. N:o 202.
21839: Lahtela ym.: Lisämaan antamisesta eräille asuntoviljelys- ja
21840: viljelystiloille Pohjois-Suomessa.
21841:
21842: E d u s kun n a 11 e.
21843: Vuoden 1936 ja sen edellisen ajan asutus- rintamamiehiin, sotaleskiin ja sotaorpoihin,
21844: lain mukaan on perustettu mm. Pohjois- joilla voimassa olevien maanhankintalakien
21845: Suomessa oleville valtion maille sellaisia mukaan on oikeus saada maata ja lisämaata,
21846: asuntoviljelys- ja viljelystiloja, joihin annet- vaan se on ulotettava koskemaan kaikkia
21847: tiin niin vähän viljelyskelpoista ja metsä- niitä elinkelvottomia tiloja ja tilanosia, jotka
21848: maata, että ne on katsottava elinkelvotto- ovat maaseutuväkeen kuuluvien kansalaisten
21849: miksi, eivätkä ne vastaa läheskään sitä maa- omistuksessa ja hallinnassa sekä asuttavina
21850: määrää, mikä siellä voidaan maanhankinta- ja viljeltävinä.
21851: lain perusteella antaa siirtoväelle ja rin- Tässä yhteydessä on erikoista huomiota
21852: tamamiehille tiloja muodostettaessa. Kun kiinnitettävä siihen, että mitä enemmän on
21853: näillä asutuslakien mukaan perustetuilla elinkelvottomia tiloja ja tilatonta väestöä
21854: elinkelvottomilla tiloilla ja tilanosilla asuu mm. Pohjois-Suomessa, sitä huonompi siellä
21855: mm. samanlaisia maanpuolustustehtävissä ol- on yksityisten kansalaisten toimeentulo ja
21856: leita rintamamiehiä ja heidän leskiään ja kuntien taloudellinen asema ja sitä enem-
21857: lapsiaan kuin nekin ovat, joille maanhan- män sinne on järjestettävä mm. työttömyys-
21858: kintalain mukaisessa järjestyksessä on pe- töitä ja uhrattava niihin varoja.
21859: rustettu ja edelleen perustetaan uusia elin- Po. lisämaan antamisen yhteydessä olisi
21860: kelpoisia tiloja, ja kun ei voi olla oikein, myöskin otettava huomioon ne asutustilojen
21861: että näiden ennemmin muodostettujen elin- ja muidenkin tilojen metsien tuhoamiset,
21862: kelvottomien tilojen asukkaat, olivatpa he joita sota-aikoina joko omien maanpuolustus-
21863: maansaantiin oikeutettuja rintamamiehiä tai joukkojen tai muitten sotajoukkojen toimesta
21864: muita, jätetään huonompaan asemaan kuin hakkauksilla ja metsäpaloilla tai muilla toi-
21865: ne, joille maanhankintalakien mukaisia uusia menpiteillä aiheutettiin monin paikoin niin-
21866: tiloja perustetaan, olisi mainitunlainen epä- kin suuressa määrässä, ettei tiloille jäänyt
21867: kohta korjattava antamalla heille lisämaata edes tarvittavaa polttopuuta puhumattakaan
21868: niin paljon, että nekin tilat tulevat saman- rakennuspuista, jotka ovat tilan elinkelpoi-
21869: kokoisiksi kuin maanhankintalain mukaan suuden välttämättömimpiä ja kaikkein vä-
21870: perustetut uudet tilat, että näiden elinkel- himpiä perusedellytyksiä.
21871: vottomien tilojen asukkaatkin pääsisivät sa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
21872: manlaisiin tomeentulomahdollisuuksiin kuin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21873: ne, joille maanhankintalain edellyttämät
21874: uudet tilat annetaan. Lisämaiden antami- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21875: seen erikoisestikin Pohjois-Suomessa on sellaisiin toimenpiteisiin, että vuoden
21876: hyvät edellytykset olemassa ei vain rintama- 1936 ja sitä aikaisemmin voimassa ol-
21877: miehille ja heidän leskilleen ja lapsilleen, leen asutuslain mukaan Pohjois-Suo-
21878: vaan myöskin muille asutustilallisille, koska messa perustetuille asuntoviljelys- ja
21879: siellä olevilla valtion metsämailla on riit- viljelystiloille voidaan valtion maasta
21880: tävästi sekä viljelyskelpoista että metsä- antaa niin paljon lisämaata, että ne
21881: maata. muodostuvat maanhankintalain edel-
21882: Kun on kysymys elinkelvottomien tilojen lyttämän viljelystilan kokoa vastaa-
21883: elinkelpoiseksi muodostamisesta, ei lisämaan viksi tiloiksi ja että valtion maiden
21884: antaminen ja tilojen elinkelpoiseksi muodos- asuttamistyötä joudutetaan perusta-
21885: taminen saa rajoittua yksinomaan sellaisiin malla uusia elinkelpoisia viljelystiloja.
21886: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1953.
21887: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. Lauri Kaarna.
21888: Niilo Ryhtä. Nestori Kaasalainen. Eino E. Heikura.
21889: Toivo H. Kinnunen. Erkki Koivisto.
21890: S. S. Aittoniemi. Väinö Rankila. 63
21891: 498
21892:
21893: IX,a6. - Toiv. al. N:o 203.
21894:
21895:
21896:
21897:
21898: Pasanen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta metsäasiain hal-
21899: linnon järjestelystä.
21900:
21901:
21902: E d u s k u n n a ll e.
21903:
21904: Metsätalouden piiriin kuuluvia asioita käsi- muodostettiin erityinen metsäasiain keskus-
21905: tellään hallinnollisessa mielessä varsin mo- johto eri ministeriöiden väliseksi yhdys-
21906: nessa ministeriössä. Siten esim. metsätyö- siteeksi. Tästä järjestelystä saatiinkin noina
21907: voimaa ja puutavaran kuljetusta koskevat aikoina varsin myönteisiä tuloksia. Mainittu
21908: kysymykset kuuluvat kulkulaitosten ja yleis- elin lakkautettiin kuitenkin verraten pian
21909: ten töiden ministeriölle, metsätyöpaikat, nii- sodan jälkeen.
21910: den ja metsätyömaiden tarkkailu sosiaali- Kuitenkin on säännöllisissäkin oloissa
21911: ministeriölle, puutavaran jalostusta ja kaup- ilmeistä, että metsäalan toimenpiteissä, niiden
21912: paa koskevat asiat kauppa- ja teollisuusmi- suunnittelussa ja toteuttamisessa edellä vii-
21913: nisteriölle ja lopulta metsien hoitoon sanan tattu asioiden irrallisuus ja hallinnon haja-
21914: laajimmassa merkityksessä liittyvät kysy- naisuus ei voi olla vaikuttamatta haitallisesti
21915: mykset kuuluvat maatalousministeriölle. Tiet- asioiden hoitoon ja monesti toimenpiteet me-
21916: tyjä metsäalaan kuuluvia asioita käsitellään nevät joko päällekkäin tai ovat keskenään
21917: vielä eräissä muissakin ministeriöissä. Metsä- ristiriitaisia.
21918: ministeriötä tai edes erityistä osastoa tahi Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
21919: toimistoa metsäasiain kannalta tärkeimmässä kunnan päätettäväksi toivomuksen,
21920: ministeriössä ei hallintojärjestelmämme tunne,
21921: vaikka metsä- tai metsänhoitoministeriöitä että hallitus toimituttaisi tutkimuk-
21922: on olemassa paljon vähämetsäisemmissä:kin sen tarkoituksenmukaisen keskityksen
21923: sivistysmaissa. ja tarpeellisten uudistusten aikaan-
21924: Metsäasiain käsittelyn hajanaisuus kävi saamiseksi metsäasiain käsittelyssä hal-
21925: ilmi mitä selvimmin poikkeuksellisissa oloissa, lintojärjestelmässämme.
21926: jolloin toimenpiteiden yhdensuuntaistamiseksi
21927: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
21928:
21929:
21930: Aukusti Pasanen. Armas Leinonen.
21931: Aare Leikola. Juho Tenhiälä.
21932: 499
21933:
21934: IX,3,7. - Toiv. al. N:o 204.
21935:
21936:
21937:
21938:
21939: Heikura ym.: Esityksen antamisesta rnetsänparannuslaiksi.
21940:
21941:
21942: E d u s k u n n a ll e.
21943:
21944: Kun maassamme 1920 luvulla oli suori- edistämiseksi olisi tehtävä paljon enemmän,
21945: tettu ensimmäinen valtakunnan metsien ar- kuin sodanjälkeisinä vuosina olemme tehneet.
21946: viointi, kävi samalla seville metsiemme tuo- Jo se seikka, että ulkomaankaupassamille on
21947: ton kohottamisen välttämättömyys. Tällöin metsätaloustuotteiden ja niiden jalosteiden
21948: otettiin metsätaloudelliseksi päämääräksi mm. vientiarvo n. 80-90 %, osoittanee meille,
21949: tuottamattomassa tilassa olevien metsäaluei- miten suuri kansantaloudellinen merkitys
21950: den tuottavaan kuntoon saattaminen. V. 1928 metsillämme on niin valtiolle kuin koko kan-
21951: ottikin hallitus ja myös eduskunta asian santaloudelle. Metsämmehän ovat teollisuu-
21952: omakseen sikäli, että ne kaukonäköisyydes- temme ensiarvoisen suuria raaka-aineiden
21953: sään saivat aikaan tunnetun ensimmäisen lähteitä, jotka antavat teollisuutemme kehit-
21954: metsänparannuslain. Tällöin valtiovallan käy- tämiselle vieläkin suuria mahdollisuuksia
21955: tön piirissä tunnustettiin se tosiasia, että samoin kuin työansiomahdollisuuksia sadoille
21956: nimenomaan metsissämme on oleva erittäin tuhansille henkilöille vuosittain.
21957: suuri kansallinen rikkautemme, joka oli saa- Siksi olisi metsänparannustöissä ns. metsä-
21958: tatettava mm. valtiovallan läheisen huolen- ojitus- ja kuivatuslinjalla ihmistyövoiman
21959: pidon kohteeksi, ja että milloin on kysymys avuksi saatava koneita, koska työmenetelmien
21960: yksityisenkin omistuksessa olevan metsän rationalisoimiseen on tälläkin alalla pyrittävä
21961: parannustöistä, niin näitä töitä niiden kan- siinä mielessä, että työt tulisivat suoritettua
21962: santaloudellisen merkityksen vuoksi tuetaan taloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla.
21963: vaitionkin puolesta. On syytä tässä yhteydessä mainita, että
21964: On muuten tunnettua, että metsänparan- ennen sotia metsänparannustyöt saavuttivat-
21965: nustoiminta on monestakin syystä ns. "pitkä- kin melkoisen laajuuden, mitä osoittaa mm.
21966: jännitteistä", koska esim. ammattimiesten se, että 1930-luvulla Keskusmetsäseura Ta-
21967: koulutus vie vuosia. Samoin metsänparan- pion johtamissa metsänparannustöissä oli
21968: nushankkeen läpivieminen on usein vuosien touko--joulukuun välisenä aikana vuosittain
21969: kysymys, samoinkuin useitten tilojen kuiva- n. 4,000-6,000 miestä. Tällöin voitiin vuo-
21970: tussuunnitelmien laatiminen, asiakirjain val- sittain kuivattaa eli ojittaa metsämaita 35,000
21971: mistelut ym. Niinikään suunnitelman to- ha, ja metsitystä suoritettiin yht. n. 25,000
21972: teuttamisvaihe esim. yhteisojitushankkeissa ha: n alalla. Vuotuiset kustannukset nyky-
21973: vie n. 2 a 3 vuotta. - Pitkälle eteenpäin markoiksi laskettuna kohosivat metsäojituk-
21974: tähtäävää suunnittelua vaatii metsäojitus sen osalta n. 700 milj. markkaan ja metsi-
21975: seuduilla, kuten esim. Pohjois-Satakunnassa tystöitten osalta n. 125 milj. markkaan eli
21976: ym. alueilla, missä laajat metsäalueet ovat ta- yhteensä käytettiin keskimäärin n. 825 milj.
21977: saisia ja missä ns. soistumisprosessi on melko markkaa vuodessa.
21978: pitkälle kehittynyt. Tällaisilla alueilla ei Kun vertaa nyt sodanjälkeisten vuosien
21979: ilman laajempaa runkokuivatussuunitelmien metsänparannustyön käytännöllisiä suorituk-
21980: laatimista ja tutkimusta saavuteta hyviä sia, niin laiminlyöntimme ovat melkoiset met-
21981: tuloksia. Kun maassamme on useita miljoo- siemme tuottokyvyn kohentamistehtävissä.
21982: nia hehtaareita vesiperäisiä metsämaita, jotka Ovathan vuotuiset määrärahat supistuneet
21983: nimenomaan metsäojitus- ja kuivatustoimen- suhteellisesti lähes kolmannekseen siitä mää-
21984: piteillä voitaisiin muuttaa tuottaviksi metsä- rästä, mitä sotaa edeltäneenä aikana saatiin,
21985: alueiksi, niin on metsänparannustyömme ja työsaavutukset ovat laskeneet. Mm. viime
21986: tässä osassa edessämme jättiläistehtävä, jonka vuonna kuivatettiin n. 10,000 ha vesiperäisiä
21987: 500 IX,37. - Metsänparannusla.ki.
21988:
21989:
21990: metsämaita kaivetun ojamäärän ollessa n. lestaan vaikeuttaa metsänparannustöitten
21991: 1,500,000 jm ja metsitystöitä suoritettiin n. käytännöllistä suorittamista ja suunnittelua,
21992: 17,000 hehtaarilla. Tästä johtuu myös, ettei- niin tämä sekä kuivatushankkeiden tehosta-
21993: vät metsäojitustyömaat ole voineet vaikuttaa minen vaatii lisättyä työvoimaa ja lisäänty-
21994: siinä määrin työttömyyttä vähentävästi, mi- viä kustannuksia.
21995: hin suuremmilla määrärahoilla olisi päästy. Lienee kiistaton tosiasia, että kansamme
21996: Metsäojitustöitten tehostaminen vaikuttaisi elintason parantamistoimenpiteet ovat suu-
21997: siis maaseudun työttömyyden vähentämiseen resti riippuvaisia metsätaloutemme ja sen
21998: merkittävästi, joten metsätyövoiman käyttö tuotteiden jatkuvasta vientimäärästä, sekä
21999: metsäojitustöihin touko-joulukuun välisenä siitä, että metsämme jatkuvasti voivat tuot-
22000: aikana maaseudulla nykyistä tehokkaammin taa puuta, puunjalostusteollisuutemme arvo-
22001: lieventäisi työllisyyden järjestelypulmia suu- kasta raaka-ainetta. Kun sotien välittömänä
22002: resti. Lisäksi ovat iko. työk'dhteet kansanta'l.ou- seurauksena monesta syystä metsäalat ovat
22003: delliselta kannalta ensiarvoiset. pienentyll'eet, niin on jä~jel[ä olevat metsä-
22004: Kun kansantaloudelliseksi päämääräk- alueemme saatava tuottoisammiksi niin laa-
22005: semme metsärikkaassa maassamme olisi otet- tuun kuin määräänkin nähden. Siksi on
22006: tava kohottaa ja parantaa metsiemme tuot- metsänparannuslailla luotava käytännöllinen
22007: toa, niin meidän olisi nyt kiirehdittävä met- ohjelma, jolla voimme entistä määrätietoi-
22008: sänparannuslain aikaansaamista, koska enti- semmin edistää metsänkuivatushankkeita ja
22009: nen lakimme määräaikaisena on lakannut metsitystoimenpiteitä ja parantaa met-
22010: olemasta voimassa v: n 1952 lopussa. Uuden siemme tuottokykyä.
22011: metsänparannuslain voimassaoloaika olisi saa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22012: tava vähintään 5 vuodeksi. Samassa yhtey- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22013: dessä olisi huolehdittava siitä, että metsän- muksen,
22014: parannuslain tarkoitusperien toteuttamiseksi
22015: luodaan myös taloudelliset edellytykset val- että hallitus kiireellisesti valmistaisi
22016: tiovallan toimesta, ja laissa olisi minimimää- ja antaisi Eduskunnalle esityksen sel-
22017: rältään vhvistetut määrärahat saatava nouse- laiseksi metsänparannuslaiksi, jonka
22018: maan ennen sotia vallinneelle tasolle, mikä mukaan saadaan tehostumaan vesi-
22019: tietää n. 600-900 milj. markan määrärahoja peräisten metsämaitten kuivatus- ym.
22020: vuosittain. Kun meillä Keskusmetsäseura Ta- metsänparannustyöt ja että nykyistä
22021: pion ns. metsänparannuspiirienkin lukumää- suuremmalla valtion taloudellisella
22022: rää olisi lisättävä, koska nykyiset metsän- tuella turvataan tämä toiminta.
22023: parannuspiirit ovat liian laajoja, mikä puo-
22024: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
22025:
22026: Eino E. Heikura. Erland Haapaniemi.
22027: J. E. Lampinen. Arvi Ikonen.
22028: Veikko Vennamo. Arvo Sävelä.
22029: Väinö Rankila. Tahvo Rönkkö.
22030: Eino Palovesi. Toivo Antila.
22031: 501
22032:
22033: IX,as. - Toiv. al. N:o 205.
22034:
22035:
22036:
22037:
22038: Riihimäki ym.: Metsien parantamistoimenpiteistä.
22039:
22040:
22041: E .d u s k u n n ·a H e.
22042:
22043: Maassamme arvioidaan olevan metsänkas- asiaa katoollen 'luo hyvät edeLlytykset met-
22044: vulle ikelvo1lista suoaluetta 4.5-5 milj. heh- sänhoito- ja parannustöiden laajemmru3Sa
22045: taaria, josta suurin osa on yksityisma:illa. määrässä suorittamiselle. Pienrrnetsänomista-
22046: Kun tähän lisäämme pila!lle hakatUJt ja muut jiLta ei voida omin voimin tällaista toimin-
22047: vajaatuottoioot alueet, käsitämme ihyvin, taa suuremmassa määrin vaatiakoon. Heidän
22048: kuinka arvaamattoman paljon käytännölli- metsäalueensa ovat yleisemmin niin pieniä ja
22049: si:hlä metsien hoitotoimenpiteillä voitaisiin aluerajojen silpomia, että se vaikeuttaa teho-
22050: kansallisomaisuuttamme lisätä. Asiaan on to- kasta kuivatustoimintaa. Ja miltä omiin ta-
22051: sin kiinniltetty huomiota lainsäädännössäkin. ~oudellisiin uhrauksiin tulee, niin siinäJkin
22052: Vuoden 1929 alussa ·tuli voimaan metsänpa- pienviljelijöi:l1ä on sangen rajoitetut mahdoiJ.-
22053: rll!nnus1aki. Vrultion varoja on myös my{in- lisuudet.
22054: netty vuosittain huomattavia määriä metsän- E.ttei metsänparannuksesta jatkuvasti .pu-
22055: parannustarkoituksiin. Mutta tulokset ocvat huttaisi vain metsän omistajille osoitettuina
22056: jääneet niin vähäisiksi, että vuosina 1929- toivomuksina, olisi myös, varsinkin työttö-
22057: 1951 on y'ksittyismail1a ojitettu vain 270,000 myystilanteen yhä vaikeutuessa, suurmetsän-
22058: ha. Uudistusaloja on valmistettu 60,000 ha omistajiin sove1lettava pakotteita. Lainsää-
22059: ja :kylvetty 41,000 ha. därrtöä uudistettaessa olisi :tämä näkökohta
22060: Vaikka valtion varoja onlkin käytetty met- huomioitava.
22061: sälllparannustoimintaan, suu:rmetsien omista- Edellä olevaan viitaten .ehdotamme oous-
22062: jien omat pääomasijoitukset tähän toimin- ikunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22063: iaan ovat kaiken todennäköisyyden mukaan
22064: jääneet vähäisiksi. Tämän tosiseikan on voi- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22065: nut helposti havaitlli. Harvoja poiikkeu!ksia toimenpiteisiin metsänparannuslainsää-
22066: lukuunottamatta ei esim. toissavuotisen kor- dännön uudistamiseksi sellaiseksi, että
22067: keasuhd&lllteen aikana saa,tuja metsänmyynti- suurmetsänomistaja.t velvoitetaan käyt-
22068: tuloja ole käytetty metsien parantamiseen, tämään osa metsänmyyntituloistaan
22069: vaikka niitä on .riittänyt mm. loistoautojen metsiensä parantamiseen sekä että val-
22070: ostoon. Tässä slllhteessa ei ole parannusta tion varoilla autettaisiin pienmetsän-
22071: tapahtunut vieläkään, vaikka työttömyyden omistajia metsiensä parantamistoimen-
22072: jatkuva lisääntyminen jo tältäJkin kannalta piteissä.
22073: Helsingissä 12 päivänä helmikuUlta 1953.
22074:
22075: Arvo Riihimäki. Hannes Tauriainen.
22076: Matti Koivunen. Antto Prunnila.
22077: Toivo Niiranen. Pertti Rapio.
22078: 502
22079:
22080: IX,s,9. - Toiv. al. N:o 206.
22081:
22082:
22083:
22084:
22085: Tikkaoja ym.: Toimenpiteistä metsänparannusavustusten
22086: käyttämiseksi yksinomaan pienmetsänomistajien metsien
22087: vajaatuottoisuuden korjaamiseen.
22088:
22089:
22090: E d u s k u n n a ll e.
22091:
22092: Vuodesta 1928 alkaen on maassa käytetty Viime vuosien asutustoiminta on lisännyt
22093: valtion varoja yksityisten metsien paranta- pienmetsälöiden omistajien määrää. Heidän
22094: mista edistäviin tarkoituksiin. Valtion va- saamansa metsät ovat usein vajaatuottoisessa
22095: roin on ylläpidetty taimistoja, joista on toimi- kunnossa. Näin ollen metsänparannustoimin-
22096: tettu ilmaiset taimet metsänparannustöihin. nan pitäisi suuntautua tämän mukaan.
22097: Samoin on laadittu valtion tuen turvin met- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22098: sänparannussuunnitelmia, myönnetty lainoja kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
22099: ja avustuksia niiden toteuttamiseen. Monista muksen,
22100: syistä on johtunut, että tätä suuriarvoista
22101: toimintaa on voitu suunnata suhteellisen vä- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
22102: hän pienmetsälöihin. Teknillisesti on varsin- menpiteisiin, että metsänparannusavus-
22103: kin suunnitteluvaiheessa ilmeisesti joutuisam- tuksia käytettäisiin vain pienmetsän-
22104: paa tehdä työtä suurempien metsälöiden koh- omistajien metsien vajaatnottoisuuden
22105: dalla. Suunnitelmien käytännössä toteuttami- korjaamiseksi ja että pienmetsänomis-
22106: sessa on pienmetsänomistaja oman työvoi- tajat tarkoitukseen myönnettyjen lai-
22107: mansa turvin kuitenkin tasaveroinen toisten navarojenkin saannissa asetettaisiin
22108: kanssa. ensisijaiseen asemaan.
22109: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
22110:
22111: Väinö Tikkaoja. Arvo Sävelä.
22112: Artturi Koskinen.
22113: 503
22114:
22115: IX,4o. - Toiv. al. N:o 207.
22116:
22117:
22118:
22119:
22120: Kähönen ym.: Määrärahasta maamme olosuhteisiin soveltu-
22121: vien pienehköjen tiiliputkitehtaiden rakenn-uss-uunnitelman
22122: laatimista varten.
22123:
22124:
22125: E d u s ik u n n a H e.
22126:
22127: SalaojitUSiharrastus osoittaa maassamme olosuhteisim soveltuvien pienempien tehtait-
22128: jatkuvaa kasvua. Tätä vaJlaisee seuraava, ten rakennussuunnitelmia yksityiskohtaisine
22129: muutaman viime vuoden til!rusto: ohjeineen ja piirustuksinoon polttouuneista
22130: Suunniteltu Toteutettu jne. on ollut varsin vaikea saada.
22131: Katsoen asian tärkeyteen salaojituksen
22132: v. 1949 . . . . . . . . 12,400 ha 4,700 'ha edistämisen ja sen kautta koko maaJta!louden
22133: 1950 . . . . . . . . 12,600 " 6,300 " kannalta olisi rylhdyttävä kiireellisiin toimen-
22134: 1951 . . . . . . . . 15,000 " 6,800 " piteisiin tällaisten standardityyppisten ohjei-
22135: 1952 . . . . . . . . 16,600 " 8,800 " den hankkimiseksi.
22136: Vuosittaisten salaojitusten mää.räJt ovat Käytännössä asia voitaneen parhaiten hoi-
22137: näh1äkin vuosina seuranneet jotakuinkh1 tar- taa järjestämällä tällaisten pienempien tiili-
22138: kasti tiiliputkien tuotantoa, joka on siis mää- putkitehtaiden suunnittelemiseksi kilpailu,
22139: rännyt sailaojituksen tahdin. jonka ratkaisijaksi kutsuttaisiin asiantunti-
22140: Nykyis,estään olisi vuotuisten salaojitusten jalautalrunta.
22141: kuitenkin vielä suuresti noustava. KohtuuUi- Edellä esitetyn perusteeNa ehdotrumme kun-
22142: sena pyrkimyksenä voitaneen pitää 40,000 nioittavasti edu.skunn1an päätettäväksi toivo-
22143: ha:n saJ}aojitusta vuodessa .. muksen,
22144: Maassamme on sa!la:ojitusten lisääJntyessä
22145: tiiliputkiteollisuuskin saanut yhä k~""Vava:a että hallitus ottaisi vuoden 1954
22146: mie1enkiinJtoa osakseen. Kun tiiliputkia val- tulo- ja menoarvioesitykseen 2 miljoo-
22147: misti v. 1948 vain n. 10 tehdasta, oli näiden naa markkaa maamme olos-uhte·isiin so-
22148: lukumäärä v. 1952 jo 45. veltuvien pienehköjen Uilip-utkitehtait-
22149: Suuri osa varsinkm pienemmistä uusista ten rakenn-uss-uunnitelman hankkimista
22150: tehtaista on varsin epätarkoituksenmukaisesti varten.
22151: ra~kennettu johtuen siitä, että meiikäläisiin
22152:
22153: H(jlsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
22154:
22155: Urho Kähönen. Toivo H. Kinnunen. Leo Häppölä.
22156: Yrjö Hautala. Antti Kinnunen. Mauno Jussila.
22157: J. E. Lampinen. Kalervo Saura. Matti Meriläinen.
22158: 504
22159:
22160: IX,4t. - Toiv. al. N:o 208.
22161:
22162:
22163:
22164:
22165: Jussila ym.: Toimenpiteistä puutarhaviljelyn suotuisaa kehi-
22166: tystä haittaavien epäkohtien poistamiseksi.
22167:
22168:
22169: E d u s k u n n a 11 e.
22170:
22171: Maamme puutarhatuotanto on jo nykyisin joita nyt on esiintynyt. Kotimaiset tuottajat
22172: varsin huomattava ja olojen kehittyessä tulee ovat useasti joutuneet kokemaan pahoja pet-
22173: puutarhaviljelyn merkitys jatkuvasti kas- tymyksiä, kun ulkomaisia tuotteita on tuo-
22174: vamaan. Kun puutarhaviljelyn mahdollisuuk- tettu juuri silloin, kun kotimaisten tuotteiden
22175: sia meillä tarkastetaan, on todettava, ettei markkinointi on paraillaan käynnissä.
22176: luontaisia tuotantoedellytyksiämme ole vielä Jonkinlaista pyrkimystä asioiden korjaami-
22177: läheskään kaikkia hyväksi käytetty. Niin he- seen on kyllä ollut. Mm. viime vuonna saa-
22178: delmien kuin vihanneskasvienkin tuotantoa tiin puutarhaviljelijäin aloitteesta muodoste-
22179: voitaisiin vielä tuntuvasti lisätä ja täten tuksi neuvottelutoimikunta. Siinä olivat edus-
22180: vähentää ulkolaista tuontia monien sellaisten tettuina valtion hintaviranomaiset, tukku-
22181: kasvien osalta, joita menestyksellä voidaan liikkeet sekä puutarhaviljelijät. Neuvottelu-
22182: kotimaassa tuottaa. toimikunnassa saatiin aikaan eräitä sopimuk-
22183: Kotimaista puutarhatuotantoa olisi pyrit- sia, joilla on ollut myönteistä vaikutusta.
22184: tävä kaikin keinoin lisäämään. Paitsi yleiset Kuitenkin on todettava, että kun neuvottelu-
22185: kansantaloudelliset näkökohdat kehoittavat toimikunnan hallinnassa ei ollut puutarha-
22186: tähän monet muut seikat. Vähäksi ei ole ar- tuotteiden ulkomainen tuonti kokonaisuudes-
22187: vioitava tämän viljelyn tarjoamia työtilai- saan, niin eräät tuontierät sopimusten ulko-
22188: suuksia. puolella (mm. huomattava erä tomaattia ja
22189: Maamme maatalous on pienviljelysvaltainen aikaista perunaa) sekoittivat markkinat pa-
22190: ja tärkeimpiä tavoitteita näissä oloissa on hasti, ja niiden haitallinen vaikutus tuntuu
22191: tuottavan työn ~löytäminen itse tiloilta. Puu- varmaan vielä pitkiä aikoja. Niin~kään on
22192: tarha- ja senluontoinen viljely täyttää tässä todettava, että eräitä vihanne.."!läilykkeitä
22193: suhteessa korkeat mitat. Puutarhatuotanto meille on tuotu niin runsaasti (pitkien aiko-
22194: soveltuukin erikoisesti pientiloille laajoilla jen tarve), että eräs kotimainen jalostuslai-
22195: alueilla maassamme. tos joutuu ilmeisesti lopettamaan sopimus-
22196: Puutarhaviljely on meillä yleisessä mie- viljelysten teon mm. säilykeherneen osalta
22197: lessä vielä nuorta. Voimakasta kehittymistä kokonaan. Mm. tämä viljely oli jo löytänyt
22198: on kuitenkin viime vuosina tapahtunut. tiensä monen pienviljelijän pellolle.
22199: Myös puutarhatuotteiden jalostusteollisuus On selvää, että tämänkaltaisissa olosuhteissa
22200: on meillä jo käynnissä. Niinpä mm. erilainen ei ole voitu tehdä puutarhaviljelyn suotuisan
22201: vihannes- ym. säilyketeollisuus on aivan viime kehityksen kannalta välttämättömiä pitkän
22202: vuosina ollut voimakkaan kehityksen alaisena. tähtäimen suunnitelmia ja uudistuksia. Tark-
22203: Kuitenkin on todettava, että niin puutarha- kojen laskelmien teko epävarmoissa oloissa ei
22204: viljelyä kuin myös tuotteiden jalostus- ja o1e ollut mahdollista. Jos tuotteiden markki-
22205: säilyketeollisuuden kehitystä on voimakkaasti noimispuolella saataisiin enemmän varmuutta,
22206: hidastanut tuotteiden markkinoimispuolella olisi mahdollisuus suuremmassa määrin kuin
22207: esiintyvä epävarmuus. Ulkomaista tuontia tähän asti kiinnittää huomiota mm. tuotteiden
22208: järjestettäessä ei riittävästi ole otettu huo- laadun parantamiseen.
22209: mioon kotimaisen tuotannon mahdollisuuksia. Valtiovallan taholta olisikin meillä kiinni-
22210: Tuontipuolen suhteen olisi kaivattu enemmän tettävä tähän tärkeään tuotannon alaan
22211: keskitettyä asiain hoitoa, sillä siten olisi il- enemmän huomiota kuin tähän asti. Toimen-
22212: meisesti vältytty niistä monista epäkohdista, piteiden tavoitteena tulisi olla varmentaa
22213: IX,41. - Jussila ym. 505
22214:
22215: puutarhaviljelyn kehittymistä niin, että tyy- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
22216: dyttävä kannattavaisuus jatkuvasti olisi mah- toivomuksen,
22217: dollista. Erikoisesti kaivattaisiin keskitettyä
22218: asain hoitoa ulkomaista tuontia järjestet- että hallitus kiireeUisesti ryhtyisi
22219: täessä. On varmaa, että puutarhatuotannon toimenpiteisiin niiden epäkohtien pois-
22220: merkitys tulee suuresti kasvamaan, kun tälle tamiseksi, jotka haittaavat puutarha-
22221: viljelylle valmistetaan terveet kehitysmahdol- viljelyn suotuisaa kehitystä maas-
22222: lisuudet. samme.
22223: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22224: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
22225:
22226: Mauno Jussila. Lauri Kaarna.
22227: Atte Pakkanen. Nestori Kaasalainen.
22228: Wiljam Sarjala. Kalervo Saura.
22229: Erland Haapaniemi. Toivo Antila.
22230: Hilja Väänänen. Ture HoiJr,ten.
22231: Eeli Erkkilä. Urho Kähonen.
22232: Leo Häppölä..
22233:
22234:
22235:
22236:
22237: 64
22238: 506
22239:
22240: IX,42. - Toiv. al. N:o 209.
22241:
22242:
22243:
22244:
22245: Rapio ym.: Toimenpiteistä rusakkojänisten hedelmänviljeli-
22246: jöille aiheuttamien vahinkojen estämiseksi ja korvaami-
22247: seksi.
22248:
22249:
22250: E d u s kun n a He.
22251:
22252: Maamme hedelmän:viljelijöhlle on jo useana sessa enemmän kuin on suojattavien taimien
22253: rtaJlvena aiheuttanut huoma!ttavia menetyksiä arvo. Sitäpaitsi ne eivät ole miellyttäviä
22254: ns. rusakkojänisten aiheuttamat tu:hot hedel- katsella.
22255: mätarhoissa. Näin on varsinkin Etelä- ja Kun tämän tuhoeläimeksi todetun jäniksen
22256: Lounais-Suomessa, missä tämän jänisrodun riistaeläinarvo on :merkiJtyksetön, olisi sen
22257: lisääntyminen on ollut erittäin suuri. Tuho- tuhoaminen salHttava ainakin Etelä-Suo-
22258: jen selvittämiseksi :maat4:1JloUSik:oelaitoksen tu- messa. Mutta ellei sitä syystä tai toisesta
22259: hoeläinosasto toimitti viime syyskesän aikana voitaisi katsoa :tal1koituksenmukaiseksi, silloin
22260: kaksi tiJedu.stelua. Ensimmäinen niistä ikoh- on näiden eläin·ten aiheuttamista tuhoista
22261: ·distui hwrrasteHjaviljelijöihin ja toinen am- valtion maksettava hedelmänviljelijöille kor-
22262: matti- ja suurvHjelijöihin. Näiden selvitys- vaus, Jmten hirvi.enkin aiheuttamista vahin-
22263: ten perusteella mainitun osaston antamassa goista, rta]kka osallistuttava torjuntatoianen-
22264: asiaa :koskevassa lausunnossa todettiin rusak- pite1stä aiheutuviin ve11kkoaitakustannuksiin,
22265: ikojänisten parina viime talvena aiheuttan,een koska tihllaisia rasi:tuiksia ei voida katsoa oi-
22266: lähes 100 miljoonan markan vahingot hedel- keudenmukaiseksi jättää viljelijöiden kaJllllet-
22267: mätarhoissa. Mutta tuhot ovat todennäköi- tava;ksi.
22268: sesti suuremmatkin, sillä kaikki viljelijät, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22269: joille tiedustelu osoitettiin, eivät siihen va& nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22270: tanneet. Kun ilisäJksi otetawn huomioon muksen,
22271: omruksi hyödy<kseen sekä huv1kseen hedelmän-
22272: viljelyä harrastaville aiheutuneet tu!hot, saat- että hallitus kiireellisesti toimitut-
22273: tavat menetykset nousta hyvinkin suuriin taisi tutkimuksen siitä, olisiko metsäs-
22274: summiin. tyslakia ja siihen liittyviä määräyksiä
22275: Ainoana ja varmana hedelmätarhojen suo- muutettava niin, että rusakkojäniksen
22276: jakeinona asiantuntijat pitävät niiden eristä- tuhoaminen sallittaisiin, tai voitai-
22277: mistä verkkoaidwlla. Muut rtorjuntakeinot siinko ryhtyä joihinkin muihin toimen-
22278: 'katsotaan epävarmoiksi, jopa vahingollisiiksi- piteisiin jänisten hedelmänviljelijöille
22279: kin. Mutta v,ei'kkoaidat ovat kalliita ja sa;at- aiheuttamien vahinkojen estämiseksi
22280: tavat tulla maksamaan monesswkin tapauk- tahi korvaamiseksi.
22281: Helsing1ssä 9 päivänä helmikuuta 1953.
22282:
22283: Pertti Rapio. Arvo Riihimäki. Juho Rytkönen.
22284: Antto Prunnila. Juho Nykänen. Elli Juntunen.
22285: Lauri Myllymäki. Eino RannikkoJuoto. Ester Häikiö.
22286: Toivo Niiranen. Gösta Rosenberg. Anna Nevalainen.
22287: 507
22288:
22289: IX,4s. - Toiv. al. N:o 210.
22290:
22291:
22292:
22293:
22294: Ryhtä ym..: Määrärahasta Koillis-Suomen metsänhoitolauta-
22295: kunnan perustamista varten.
22296:
22297:
22298: Eduskunnalle.
22299:
22300: Koillis-Suomen metsäta.J.oudellisia olosUJh- sänomistajista vrulittujen edustajien käsiin
22301: teita on tähän saaikka haitannut puutavaran metsänthoitolautaiikunnassa. Koillis-Suomen
22302: kuljetusolojen kehlttymättömyys ja se, että metsätrulouden tulevaisuutta tästä näikölrnl-
22303: isojako on ollut ke,sik;eneräinoo. Lä;heisessä tu- masta harkirten on päädyttävä siihen, että
22304: levaisuudessa on. i!ruiterukin odotettavissa muu- nykyisten metsänhoitolautakuntien kautta tä-
22305: toksia, sillä Kuusamon ja Posion isojaosta män alueen metsänomistajakunnan omaa har-
22306: on v. 1950 vahvistettu erityinen :laki, joka rastusta ja vastuuntuntoa ei riittävästi voida
22307: suuresti jouduttaa isojaon suorittamista. Sa- kytkeä ,asian hyvä:ksi. Kuusamon ja Posion
22308: moin on tämän a;lueen tärkeimmän puuta- alue jakaantuu Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin
22309: varankuljetustien, Iijoen, ikunnostanilseen metsänhoitolautakuntien kesken, ja i!rumman-
22310: niinikään uhrattu huom~Vtta:via summia. Au- kin pääpaikkoihin Ouluun ja Rovani<emelle
22311: tokuljetusten ;nopea kehilttyminen helpottaa on erittäin pitkä matka. Näiden metsänthoito-
22312: osaltaan kuljetuspulmien ratkaisua. Näissä lautakuntil6n toiminta-!Vlueet ovat muutenikin
22313: oloissa on tilanne menossa siihen, että thak- jo nyt aivan <liian suuret.
22314: kuutoiminta, joka isojaon alaisissa metsissä Ainoa mahdollinen ratkaisu Koi:llis-Suomen
22315: on ollut lamassa vuosikymmeniä, saa<ttaa läh- yksityismetsätwlouden vastaiselle kehitykselle
22316: teä käyntiin jo varsin pian. Sillä Kuusamon on se, että tälle alueelle perusteta;an :erityi-
22317: ja Posion isojrukotyöt ovat vv. 1951-52 edis- nen oma metsänhoitolaut~unta, nimeltään
22318: tyneet ripeästi ja useat jakokunna,t ov~Vtkin esim. Koillis-8uomen metsänhoitolautakunrta,
22319: jo anoneet ~lääninhallitukselta hrukkuu~upia. jonka toimipiiriin Kuuswmon ja Posion li-
22320: Muiden syiden ohel!la johtanee lähiajan hak-. säiksi voisi <liittää ainakin Taivalkosken pitä-
22321: kuisiin jo myÖSkin suoranainen taloudellinen jän. Tällöin muodostuisivrut pohjoisia met-
22322: paikiko, koska sodassa kärsineen alueen väes- sänhoitolautakuntia koskevat tilastoluvut seu-
22323: tön toimeentulon edellytykset muuten ovat raaviksi, kun isojaon ja tiooossa olevan asu-
22324: rajoitetut. tustoiminnan tuldkset otetaan huomioon: ·
22325: Koillis-Suomen alue on metsätaloudellisessa Metsä
22326: mielessä hyvin kehittymätöntä, eikä väestöllä, Uusi Koillis-Suomen met- Tilaluku pinta-ala ha
22327: jonka käsiin isonjaon alaiset metsät omistus- sänhoitolautakunta . . . 4,300 627,000
22328: oikeudella siirtyvät, ole oikeata käsitystä Lapin metsänlhoitolaut:a-
22329: siitä, mitenkä metsäomaisuutta on käsiteLtävä kun:ta . . . . . . . . . . . . . . . 9,800 1,074,000
22330: ja hoidettava. Hakkuutoiminnan lähtiessä Pohjois-Pohjanmaan met-
22331: käyntiin saattaa jälki niissä oloissa muodos- sänhoitolauta:kunta . . . 11,600 1,027,000
22332: tua metsien tulevaisuuden kannalta suoras- Kainuuill metsänhoitolau-
22333: taan tUJhoisaksi. Voim~VSSa olevan yksityismet- takunta . . . . . . . . . . . . . 8,072 845,000
22334: sä:lain nojalla on tietenkin mahdollisuus oh- Keski-Pohjanmaan met-
22335: jata hakkuutoimintaa toivotu:Hle urille. Mutta sänhoitolautaikunta . . . 10,469 494,000
22336: tämän lain vaikutus riippuu kuitenkin siitä,
22337: millä tavalla la:kia 'lähdetään so'"eltamaan. Uuden metsänhoitolautakunnan perustami-
22338: ThsityismetsälaJldmme johtavana periaatteena nen voidaan suorittaa h!VllinnO'Nisena toimen-
22339: on metsänollllirt.ajakunnan oman vastuun alle- piteenä, kun tarvittavat varrut vain on käy-
22340: viivaaminen, mikä tapahtuu siten, että pit- tettävissä. Kun Koillis-Suomi nykyisin on.
22341: källe menevä ratkaisuv~Vlta on uskottu met- käytännö1lisesti katsoen ka~kea ,Jainvalvon-
22342: 508 IX,43. - Koillis-Suomen metsll.nhoitolauta.kunta.
22343:
22344:
22345: taa j-a oouvontwtoimmtaa vailla oleva met- lauta!lmnnan perustamista varten. Tähän
22346: srutalousaiue, on tarvittava rahasuanma koko- ammattivll!liokunnan 'lausuntoon nojaten va!l-
22347: naisuudessruan saatava lisä)"ksenä entisiin tiovarainvaliokUU'llan jaosto päätt:i!kin va:lio-
22348: määrärahoihin. On vä,1ttämätfu1tä, ~että uusi llrunn1!11le ,ehdottaa )"ksimielisenä iko. määrä-
22349: metsänhoito1autakunrta :toimihenkhlöineen on: rahan ottamista talousarvioon. Kun vrultmva-
22350: toimeen ryht)"IDässä niihin :a:i!koihin, j~Hoin rainvaliokunnan toisessa lukemisessa silloinen
22351: ha®kuutoiminrta alkaa, jotta se alusta pitäen maatalousministeri an>toi kuitenkin selLaisen
22352: voi o11a metsälakia va~lvomassa ja metsäta- :lausunnon, että mainittu määräraha tultai-
22353: loudellista neuvontaa :antamassa. Kun ~lisäksi siin ottilimaan v: n 1954 rtailousarvioesitykseen,
22354: lwki metsänhoi'toyh.disty<ksistä on jo voimassa niin v:wliokunta jätti silloin tämän ministe-
22355: ja tämän 1ain mukaan saadaan lhlliOmattavia rin anta.m111n !Lupauksen .perusteella määrära-
22356: pääomia ikoilroon, on rtarpoollista, että näin hoo :hyvä!ksymätJtä aloitteen p~hjalla. Kun
22357: iloortynciden varoj~en käyttöä ohjatruan me1Jsä- isoja!kotyöt ovat nyt ripeästi edistyneet ja
22358: trulouden hyväksi heti alusta :lähtien metsän, metsänlhwkkuut ovlllt la;ajassa mittakoov:assa
22359: hoitolautakunnan vä!lityksellä. Näinollen oli- alkamassa, niin senvuoksi o:lisi nyt Koillis-
22360: silkin uuden metsänhoitolautaikunnan perusta- Suomen mertsänhoäolauta!lmnnan perusrtami-
22361: minen suoritettava kiireellisesti. nen s111atava ratkaistuksi kiireellisesti ja sii-
22362: Viime syksynä oli tämä Ko~Suomen hen tarvittavat määrärahat olisi sa~~~tava v: n
22363: metsänhoitolautakunnan perustamista !kos- 1954 tulo- ja menoarvioesitykseen.
22364: keva asia esillä käsiteltävänä raha-asia-aloit- Kaikkeen edellä olevallill viitaroen ehdo-
22365: teen pohjlli11a va1tiovarainvaliolrunn:assa j.a tamme kunnioittllien 'eduskunnan hyvä!ksyttä-
22366: tällöin vaJltiovarainva!li~kunta pyysi asiasta väJksi toivomuksen,
22367: myöslriu maatalousvaliokunnan lausunnon.
22368: MaatalollSVialiokunlta ehdotti antamllJSSaan lau- että 1w.llitus ottaisi vuoden 1954
22369: sunnossa ~ka!lmun 14 päivän<ä 1952 n:o 9 tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
22370: yOOsiJmielisesti, eWi vuoden 1953 ~tulo- ja me- lisen rniiärärahatn Koillis-Suomen met-
22371: noarvioon olisi otettava 9.s miljoonan mar- sänhoitolautakunnan perustamista var-
22372: kan määrärruha Koillis-Suomen me1:sä.Illhoito- ten.
22373: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
22374:
22375: Niilo Ryhtä. Eino Rytinki.
22376: Eeli Erkkilä. Markus Niskala.
22377: Yrjö Hautala.
22378: 509
22379:
22380: IX,44. - Toiv. al. N:o 211.
22381:
22382:
22383:
22384:
22385: Koskinen ym.: Pienviljelijöille annettavan maatalousammatti-
22386: koulutuksen uudistamisesta.
22387:
22388:
22389: E d u s k u n n a 11 e.
22390:
22391: Vuoden 1950 yleinen maataloustiedustelu Tällöin voitaisiin nykyistä lyhempiaikaisilla
22392: on jälleen osoittanut, että vain suhteellisen kursseilla oppia asia ja ala kerrallaan. Pää-
22393: pieni osa pienviljelmien isännistä ja emän- paino kurssiohjelmissa pitäisi olla pienvil-
22394: nistä on saanut varsinaisen tietopuolisen jelmillä tärkeiden teknillisten seikkojen selon-
22395: maatalousammattikoulutuksen. Tärkeimpänä teossa.
22396: syynä tähän on, paitsi se, että koulujen ope- Edellä esitetyn perusteella ja huomioon-
22397: tusohjelmat ovat jääneet ajastaan jälkeen, ottaen asian suuren merkityksen ehdotamme
22398: myös koulunkäynnin taloudellisten edellytys- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22399: ten puuttuminen. Kokonaisen vuoden poissa-
22400: olo pientilalta vain koulutusta ja harjoittelua että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22401: varten on pienviljelmillä mahdotonta. maamme maatalousammattikoulutuksen
22402: Epäkohtien korjaamiseksi maatalousammat- uudistamiseksi siten, että se antaisi
22403: tikoulutuksen alalla olisi huomio kiinnitettävä pienviljelijöille ja heidän emännilleen
22404: pienviljelijöille ja heidän yhteisyrityksilleen mahdollisuuden kaiken sen teknillisen
22405: ominaisten tuotantoedellytysten selvittelyyn. tietouden opiskeluun, joka heille on
22406: Opetusohjelmat olisi laadittava niin, että työssään menestyksellisen toiminnan
22407: määrätyt opetusohjelmat voitaisiin jakaa perusedellytyksiä.
22408: useamman vuoden aikana suoritettavaksi.
22409: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
22410:
22411: Artturi Koskinen. Veikko Helle.
22412: Väinö Tikkaoja. Bruno J. Sundman.
22413: K. F. Haapasalo. Veikko Kokkola.
22414: 510
22415:
22416: IX,4o. - Toiv. al. N:o 212.
22417:
22418:
22419:
22420:
22421: Leinonen ym.: Maataloudellisten koulujen käsityönopettajan
22422: toimien vakinaistamisesta.
22423:
22424:
22425: E d u s k u n n a 1l e.
22426:
22427: Maaseutuväestön maataloudellisessa ammat- mista sekä tässä toiminnassa saatavien lisä-
22428: tikasvatuksessa pienviljelijä- ja maamieskou- ansioiden hankkimista silmällä pitäen .
22429: lut merkitsevät nykyisen koulutuksen erästä Vaikka käsityönopetuksella on näin tärkeä
22430: perusteellisinta muotoa. Vallitsevissa olosuh- tehtävä, on se edellämainituissa kouluissa
22431: teissa on erittäin tärkeää, että koulutuksessa kuitenkin yhä vielä väliaikaisella kannalla.
22432: kiinnitetään vakavaa huomiota sellaiseen ope- Vain yhdessä koulussa yhdeksästätoista käsi-
22433: tukseen, josta on välitöntä hyötyä maaseutu- työnopettajan toimi on vakinainen.
22434: väen toimeentulolle, so. tekee mahdolliseksi Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
22435: niin lisäansioiden saannin kuin myös oman nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
22436: taloudenpidon kustannusten alentamisen. muksen,
22437: Mahdollisimman pätevä opetus mm. käsi-
22438: töissä, nimenomaan puutöissä, on tässä mie- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22439: lessä välttämättömän tarpeellinen jo käden maataloudellisten koulujen käsityön-
22440: taidon kehittäjänä, mutta erikoisesti maaseu- opettajatoimien saattamiseksi mitä pi-
22441: dun rakentamista, rakennusten sisustamista kimmin vakinaiselle kannalle.
22442: ja työvälineiden omaan talouteen Valmista-
22443: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
22444:
22445: Armas Leinonen. Irma Karvikko.
22446: Konsti Järnefelt. Aare Leikola.
22447: Helge Miettunen. Juho Tenhiälä.
22448: Aukusti Pasanen.
22449: 511
22450:
22451: IX,46. - Toiv. al. N:o 213.
22452:
22453:
22454:
22455:
22456: T. Kinnunen ym.: Eläkkeiden järjestämisestä eräille yksityis-
22457: luontoisten maatalous- ja kotitalouskoulujen käsitöiden
22458: opettajille.
22459:
22460:
22461: Eduskunnalle.
22462:
22463: Viime valtiopäivillä hyväksyttiin laki maa- järjestettävä käsitöiden opettajat eläkkeisiin
22464: talousoppilaitoksista annetun lain muuttami- osallisiksi.
22465: sesta. Sen mukaan määritellään yksityisluon- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22466: toisen maatalousoppilaitoksen vakinaisen ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22467: määräyskirjan saaneen ylimääräisen opetta- muksen,
22468: jan palkka-, ikälisä- ja eläke-edut. Tämän
22469: lain ulkopuolelle jäivät kuitenkin tilapäisen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22470: opettajan nimellä toimivat käsityönopettajat. sellaisiin toimenpiteisiin, että yksityis-
22471: Kun näissä on kuitenkin jo monia vuosikym- luontoisten maatalous- ja kotitalous-
22472: meniä toimineita opettajia, jotka kaiken oi- koulujen tilapäisen opettajan nimellä
22473: keuden ja kohtuuden mukaan ovat eläkkeisiin toimivat pitkäaikaiset käsityönopetta-
22474: oikeutettuja, olisi lakia selvennettävä myös jat tulisivat eläkkeisiin oikeutetuiksi.
22475: näitä koskevaksi taikka muilla toimenpiteillä
22476: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
22477:
22478: Toivo H. Kinnunen. Lauri Kaarna.
22479: Eero Saari. Arvi Ikonen.
22480: Eino Rytinki. Väinö Rankila.
22481: 512
22482:
22483: IX,47. - Toiv. al. N: o 214.
22484:
22485:
22486:
22487:
22488: Saari ym..: Määrärahasta Alavudelle perustettavan maam·ws-
22489: koulun toiminnan aloittamista varten.
22490:
22491:
22492: E d u s k u n n a 11 e.
22493:
22494: Maataloudellinen ammattikoulutus ei ole Viime vuonna Alavuden maamieSkoulun
22495: maassamme saanut osaJkseen läheskään sitä perustamista rtarkoittavaa toivomusaloitetta
22496: huomiota, mikä sille kuuluisi huomioon ot- käsitellessään maatalousvaliokunta mietin-
22497: taen maatalousammatin tärkeyden, sitä har- nossaan n: o 29 lausuu mm. seuraavaa:
22498: joittavien suuren lukumäärän ja ennen ,Siinä osassa Etelä-Pohjanmaata, joka tulisi
22499: kaikkea maataloudellisen amunattipätevyyden kuulumaan perustettavaksi ehdotetun kou-
22500: kehittämisen välttämättömyyden. Maatalou- lun vaikutuspiiriin, ei :nykyisin ole toimin-
22501: dellisen perusammarttikoulun puute on osoit- nassa yhtään maatalousoppilaitosta, vaikka
22502: tautunut suureksi Etelä-P(jhjanmaan kaak- sanotulla alueella on noin 7,000 yli kahden
22503: koisosassa, koska tällä huomruttavalla maa- hehtaarin suuruista ,tilaa, tilaluvun ollessa
22504: talousalueella ei ole ainoatakaan maatalous- muualla maassa jo toiminnassa olevia maa-
22505: oppilaitosta. Asiantilaan kiinnitti aikoinaan talouskouluja kohden keskimäärin noin
22506: huomiota valtioneuvoston asettama, maata- 5,000". Valiokunnan mielestä on maatalous-
22507: lousneuvos V. R. Lehtosen puheenjohdolla koulun perustamista Etelä-Pohjanmaalle pi-
22508: toiminut maatalousopistotoimi!kuntakin mie- dettävä tarpeen varutimana täyttämään sitä
22509: tinnössään vuodelta 1945 ehdottaen, että ko. aukkoa, mikä maataloudellisen ammattiope-
22510: seudulle olisi saatava maamieskoulu. Maa- tuksen saantimahdollisuuksissa tämän maa-
22511: kunnan väestön taholta on myös toimittu kunnan :kohdalla nykyisin on. Sijaintinsa
22512: asian eteenpäin viemiseksi. Perustettuun puolesta on Alavuden kuntaa pidettävä so-
22513: kannatusyhdistylk:seem. ovat liittyneet jäse- pivana kysymyksessä olevaan tarkoitU!kseen.
22514: niksi mm. seuraavat kunnat: Alavus, Kuor- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
22515: tane, Nurmo, Peräseinäjoki, Ähtäri ja Töysä kunnan hyvä:ksyttäväJksi toivomuksen,
22516: sekä mainittujen kuntien alueella olevat
22517: maataloudelliset järjestöt ja yhdistykset. että hallitus ottaisi vuoden 1954
22518: Kannatusyhdistys on ostanut ko. tal'koitusta tulo- ja menoarvioesitykseen 2,600,000
22519: varten maatilan ja saisi vuokrata tarpeelli- markan määrärahan Alavudelle perus-
22520: set rakennukset, jossa koulun toiminta pää- tettavan maamieskoulun toiminnan
22521: sisi alkamaan. aloittamista varten.
22522: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
22523:
22524: Eero Saari. Lauri Kaarna.
22525: Eeli Erkkilä. Lauri Solla.
22526: 513
22527:
22528: IX,4s. - Toiv. al. N:o 215.
22529:
22530:
22531:
22532:
22533: Kauppi ym..: Toimenpiteistä maamiesopiston perustamiseksi
22534: Koivikon koulutilalle.
22535:
22536:
22537: Eduskunnalle.
22538:
22539: Tunnettua nn, että ikun Ku11kijoen maa- olisi sijoitettava Muhoksen kunnassa olevalle
22540: miesopisto menetettiin alueluovutuksen joh- Jfoiv:ikon koulutilalle sicllä nyt olevien maa-
22541: dosta, eivät jälelle jääneet Mustiall.:an maa- taloudellisten koulujen yhteyteen. Tähän
22542: miesopisto ja Hyvinkään pienv]ljelijäneuvo- mielipiteeseen on myöskin Oulun läänin Ta-
22543: jaopisto ole ky·enneet tyydyttämään maata- 'lousseura yhtynyt kirjelmässään maataJ.ous-
22544: loustekniikkoj-en tarvetta. Erittäin selvästi ministeriöHe 8 päiväJ1tä rtouikokuuta 1951.
22545: tämä puutteellisuus tunnetaan Pohjois-Suo- Viime valtiopäivillä tehdyn raha-asia-aloit-
22546: messa, jonka maalaisnuorisolla asioiden näin teen n: o 8 johdosta va:1tiovarainvaliokunnalle
22547: ollessa on hyvin rajoitetut mahdollisuudet ant.amassruan 'lausunnossa n:o 5 maatalousva-
22548: päästä osalliseksi korkeammasta maatalous- liokunta asettui periaatteellisesti puoltamaan
22549: opetuksesta. kolmannen maamiesopiston sijoittamista Poh-
22550: Epäkohdan korjaamiseksi on tehty ,esityk- jois-Suomeen, mutta ei vielä ottanut 'lopu!l-
22551: siä maarrniesopiston perustamiseksi Pohjois- lista k,antaa itse perustaruispaikkaan nähden.
22552: Suomeen. Niinpä Oulun läänin Talousseuran, Kun Muhos sijaitsee Pohjois-Suomen ja
22553: p,erä-PohjO!lan Maanviljelysseuran, Lapin itäisen rajaseudun !laajan alueen keskustassa,
22554: Mruatalousseuran ja Kajaanin Maanviljelys- on tluonno1lista, että sinne sijoitettu opisto
22555: seuran toiminnanjohtajat esittivät maa;talous- voi sijaintinsa puolesta pa11haiten palvella
22556: min:isteriölle osoittamrussaan kirjelmässä 28 kysymyksessä olevaa tarvetta. Sitäpaitsi on
22557: päivältä maa:liskuut1a 1950, että maamies- otettava huomioon, että Koivikon koulutila
22558: opisto kiireellisesti perustettaisiin Mulhok- käsittää riittävän peltopinta~alan (130 ha)
22559: sella sijaitsevalle Koivikon 'koulutilaHe. Ky- sekä tyydyttävät rakennukset, joten taloudel-
22560: symys koko laajuudessaan on myöskin ollut Esestikin on valtiolle edullisinta sijoittaa
22561: Pohjois-1Suomen ja itäisen rajaseutualueen opisto Koivikon tilalle.
22562: maatalouskomitean tutkittavana. Mruatalous- Edellä ,lallimtnn perusteella ehdotamme
22563: ministeriö1le antamassaan lausunnossa 7 päi- eduskunnan ihyväksy:t.täväksi toivomUJk<sen,
22564: vä:ltä maaliSkuuta 1951 komitea yksimieli-
22565: senä mielipiteenä esittää, että Pohjois-Suo- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22566: mea ja itäistä rajaseutua varten olisi perus- toimenpiteisiin maamiesopiston perus-
22567: tettava m:aataloustekn~kkoja va1mistava pien- tamiseksi Mukoksella sijaitsevalle Koi-
22568: viljelijäneuvojaopisto ja että tämä opisto vikon koulutilalle.
22569: Helsingissä 5 päivänä helm:i!kuurta 1953.
22570:
22571: Aaro Kauppi. Eeli Erkkilä.
22572: Urho Kähönen. Armas Leinonen.
22573: Nestori Kaasalainen. Arvi Turkka.
22574: Arvi Ahmavaara. Antti Kinnunen.
22575: Niilo Ryhtä. Eino Rytinki.
22576: Markus Niskala.
22577:
22578:
22579:
22580: 65
22581: 514
22582:
22583: IX,49. - Toiv. al. N:o 216.
22584:
22585:
22586:
22587:
22588: Pasanen ym. : Metsätyöväen ammattikasvatusohjelman laati-
22589: misesta.
22590:
22591:
22592: E d u s kun n a He.
22593:
22594: Metsätyöt merkitsevät meidän olosuhteis- väkeämme, jonka ammattikasvatus tähän
22595: samme erästä perustekijää, jonka vaikutuk- saakka on ollut yleensä vain yksityisten ko-
22596: sesta maan koko talouselämä on mitä ratkai- keilujen varassa.
22597: sevimmassa määrin riippuvainen. Toimintaa, Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
22598: mikä tähtää ammattitaidon ja saavutusten ko- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
22599: hottamiseen metsätyössä sekä metsätyöväen muksen,
22600: toimeentulon ja olojen kehittämiseen, on tä-
22601: män vuoksi jatkuvasti tehostettava. Koneistu- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
22602: minen ja kaikkinaiset työteknilliset sekä muut siin metsätyöväen ammattikasvatusoh-
22603: parannukset ja keksinnöt, joita varsinkin jelman pikaiseksi laatimiseksi huo-
22604: meitä varakkaammissa maissa on tehty hak- mioon ottaen nykyisen ja jatkuvasti
22605: kuu-, käsittely- ja kuljetusmenetelmissä, on edistyvän teknillisen kehityksen.
22606: saatava palvelemaan myös meidän metsätyö-
22607: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
22608:
22609: Aukusti Pasanen. Harras Kyttä.
22610: Juho Tenhiälä. Irma Karvikko.
22611: Aare Leikola. Helge Miettunen.
22612: Esa Kaitila. Armas Leinonen.
22613: 515
22614:
22615: IX,5o. - Toiv. al. N:o 217.
22616:
22617:
22618:
22619:
22620: T. Kinnunen ym.: Itä-Suomen metsäkoulun perustamisesta
22621: Heinävedelle.
22622:
22623:
22624: Ed u s kun n a B e.
22625:
22626: Sen jälkeen kun uusi laki metsänhoitoyh- ma.ita, Kermajärven ihoitoaluetta, parhaim-
22627: distyksistä tuli voimaan, on metsätelmikkojen pana uuden metsäkoulun pa:ikk:an>a. Tääl1ä
22628: tarve meiHä entisestään huomwttavasti kas- onkin oppilaine riittävästi ha.rjoitu:salueita,
22629: vanut metsänhoitoyhdistysten !kiinni<ttäessä sii1lä v·alti()ll maiden pinta-aLa on lähes
22630: neuvojia en1tistä enemmän palvelukseensa. 9,500 ha. Lisäiksi monien yhtiöitten ja yksi-
22631: Lähivuosina :tul'ee neuvojien tarve meillä vie- tyistenkin maat ovat soveltuvia havainlto-
22632: läkin suurenemaan uuden valmisteilla oLevan .alueiksi. Erikoista on täihllä vielä se, että
22633: met.Bänho1to1ain voimaan tultua. Näin ollen metsät sisältävät runsaasti sekä havu- että
22634: on metsätelmikJkojen koulutiliammeen ki·inni- ·lehtipuuva1taisia a!lueilta ja tarjoavaJt näin
22635: tettävä kiireellisesti Hsääntyvää hu:ooniota. ollen hyviä havaintD- ja koulutUSiffiahdolli-
22636: N~kyisin toiminnassa olevat metsäkoulut suuksia sekä metsämaiden laadun 'että met-
22637: on sijoit~tu mei11ä pääasiallisesti Länsi-Suo- siensä lajiriikkauden puolesta. Lisäksi alueen
22638: meen. .Sinne on myöskin suunniteltu uusi ha1ki kulkeVIat uittDväylät ja laivareitit tar-
22639: perusteiilila oleva Tammelan metsäkou1u. joavat koulutusmahdollisuudet myöskin puu-
22640: Tämä seikka on herättänyt aiheelLista huo- tavaran vesikarljetuiksiin pemhtymistä val!ten.
22641: miota Itä-Suomessa, koska sielläpäin ei oie, Itä-Suomessa lasketaan myöskin asian pe-
22642: Pieksämäellä sijaitsevaa Nikkarilan kou:lua riaatteelliselle •puolelle nyt vankka paino
22643: lukuUJliOttarrnatta, yhtään metsäteknikoita varl- snna mielessä, annetaanko näiden maa-
22644: mistavaa !koulua sen jälkeen, kun varsinaisen kuntien nuorille miehille samoja koulutus-
22645: Hä-Suomen ainoa metsäkoulu, nimit;täin Loi- mahdollisuuksia metsäalalle omalla alueellaan
22646: molan koulu, oli menetetty rauhanteoss:a. kuin lännesswkin, vai jätetäälllkö nämä 1aajat
22647: Kun metswa:lueet Itä-Suomessa ovat huomat- a:lueet edelleenkin lapsipuolen asemamt. Asia
22648: tavan suuret ja metsätalous näytteLee siellä ei siedä enää viivyttelyä.
22649: suhteellisesti suurempaa osaa taiousclämässä Kaikkeen edellä esitettyyn ja aikaisempiin
22650: kuin muual•1a, on 'täysin oikeutettua toivoa, eduskunta-aloitteisiin sekä mainittuun met-
22651: että ·tälle alueelle saadaan mitä pikimmin· sänopetuskomitean mietintöön viitaten ehdo~
22652: oma metsäkoulu, jDssa marukunruan omat po- ,tamme kunniDitta.en eduskunnan hyväksyttä-
22653: jat voivat valmistua oman maak:untans•a met- vä;ksi toivmnulmen,
22654: sätalouden prulvelu:kooen.
22655: Eduskunnassa onkin aikoinaan hyväksytty että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22656: tämä ajatus ja metsänopetuskomitea suosit- menpiteisiin Itä-Suomen metsäkoulun
22657: rbeli jo v. 1936 Heinäv,eden KarviDn v·a1tion- perustamiseksi Heinävedelle.
22658: He1singissä 3 päivänä heLmikuuta 1953.
22659:
22660: Toivo H. Kinnunen. Esa Hietanen. Lennart Heljas.
22661: Aino Luostarinen. Veikko Vennamo. Lauri Kaarna.
22662: Irma Hamara. K. F. Haapasalo. Mauno Jussila.
22663: Vieno Simonen. Hilja Väänänen. Nestori Kaasalainen.
22664: Wiljam Sarjala. Eeli Erkkilä. Tahvo Rönkkö.
22665: Antti J. Rantamaa. Eino E. Heikura. Eri. Haapaniemi.
22666: Eino Rytinki. Edvard Pesonen. Väinö Kaasalainen.
22667: Martti Huttunen. Lauri Solla. Niilo Ryhtä.
22668: 516
22669:
22670: IX,51, - Toiv. al. N:o 218.
22671:
22672:
22673:
22674:
22675: Hallberg ym.: Metsäkoulun perustamisesta Pohjois-Karjalaan.
22676:
22677:
22678: E d u s k u n n a 11 e.
22679:
22680: Metsänhoitoyhdistyksistä on eduskunta hy- On myöskin huomattava, että Itä-Suomessa
22681: väksynyt lain v. 1950, joka velvoittaa yksi- jo yksin valtion omistamia puhtaasti metsä-
22682: tyiset metsänomistajat vuosittain verotuksen maita on yli 400,000 hehtaaria, puhumatta-
22683: yhteydessä suorittamaan metsäpinta-alan pe- kaan muiden omistamista, jotka kaikki jatku-
22684: rusteella metsien parannukseen tarkoitettuja vasti tarvitsevat ammattimiesten hoivaa ja
22685: pakollisia huomattavia veroeriä. Vastaavasti huoltoa kehittyäkseen mahdollisimman tuot-
22686: mm. tämän lain edellyttämiä koulutettuja toisiksi. Erikoista huomiota olisi kiinnitet-
22687: metsäteknikoita on kuitenkin jatkuvasti aivan tävä yksityisten omistamien metsämaiden jat-
22688: riittämättömästi, varsinkin maamme itäloh. kuvaan hoitoon ja metsänhoidollisesti välttä-
22689: kolla, jos kartasta katsoen jaamme maan mättömiin perusparannustöihin. Ilman riit-
22690: pohjois-etelä-suunnassa osapuilleen kahteen tävää ja pätevää ammattimiehistöä tämä ei
22691: miltei yhtä suureen osaan. Tämän rajavii- ole mahdollista. On suorastaan kysymys suu-
22692: van itäpuolelle jää vain yksi metsäkoulu, rista kansantaloudellisista tappioista.
22693: Nikkarila, Pieksämäen läheisyydessä, ja tä- Mitä itse metsäkoulun paikkaan tulee, olisi
22694: mänkin sijainti tuon oletetun rajaviivan ai- hyvin sopivia paikkoja Itä-Suomessa, toisin
22695: van länsilaidassa. Kaikki muut metsäkou- sanoen Pohjois-Karjalassa, useita. Kuitenkin
22696: lut sijaitsevat etelä- ja länsiosassa maata, sop1vrmpana koulun paikkana pitäisimme
22697: yhtä pohjoisessa sijaitsevaa lukuunottamatta, Uimaharjun rautatieaseman ( J oensuu-Liek-
22698: vaikka maamme metsärikkaimmat l'ieudut, niin sa rataosalla, missä Pielisjoki alkaa, 50 kilo-
22699: valtion kuin yksityistenkin omistamat, ovat metriä pohjoiseen Joensuun kaupungista)
22700: maan itäosissa. miltei välittömässä yhteydessä sijaitsevia val-
22701: ,On todettu, että Itä-Suomesta metsäammat- tion maa-alueita, Enon pitäjässä, tarkemmin
22702: tikouluihin pääsee oppilaita vain murto-osa määriteltynä noin 1 % kilometriä asemalta
22703: siitä, mitä muualta maasta. Niinpä nykyisin valtamaantien varressa, Uimaharjusta Pami-
22704: on vain yksi metsäteknikko kutakin 20,000 lon tulevalle suurelle voimalaitokselle päin.
22705: hehtaaria kohti maan itäpuoliskolla, vaikka Paikkaa ovat puoltaneet mm. Pohjois-Karja-
22706: jo yksin Pohjois-Karjalasta hakataan vuo- lan metsäammattimiehet.
22707: sittain huomattava osa, ainakin 1/10 kai- Ehdotetun sijoituspaikan puolesta puhuvat
22708: kesta kauppaan tulevasta puutavarasta koko mm. seuraavat tosiseikat:
22709: maassa. Metsäammattimiehistä on suurin Ehdotetun koulupaikan välittömässä yhtey-
22710: puute juuri Itä-Suomessa, varsinkin sen jäl- dessä on valtion metsiä noin 2,000 hehtaaria,
22711: keen, kun Loimolan metsäkoulu rauhanteossa joka suuntaan hyvät maantie- ja rautatie-
22712: menetettiin. yhteydet, hyvät taimistoistutusmahdollisuu-
22713: Tosiasia on myös, että näillä alueilla on det, hyviä niin vanhempia kuin nuorempia
22714: luontaiset edellytykset juuri järkiperäiseen eri puulajin metsiä, metsäpohja vaihtelevaa
22715: metsien hoitoon eikä maanviljelykseen. On- jne.
22716: han Itä-Suomi kauttaaltaan ja pääasiassa Kaksi nykyaikaista sahalaitosta, Ukkolan
22717: pienviljelysseutua, mikä lukuisissa tapauk- ja Uimaharjun sahat, tarjoavat erinomaiset
22718: sissa suorastaan ehkäisee esim. maan- harjoittelu paikat.
22719: viljelijöiden poikia jatkamasta pääasiassa Uittoväylät purouitoista alkaen ovat aivan
22720: maanviljelijäin ammattia. Monet näistä nuo- lähellä ja pohjoismaiden suurin eri puutava-
22721: rista miehistä omaavat luontaiset taipumukset ralajien niputus- ja erottelupaikka, Ristisaari,
22722: metsäalalle. noin 40 kilometrin etäisyydellä, jonne erin-
22723: IX,51,- Hallberg ym. 517
22724:
22725: omaiset kulkuyhteydet niin rautatietä, maan- Erittäin hyvät ovat mahdollisuudet tutus-
22726: tietä kuin vesitietäkin käyttäen. tuttaa oppilaat eri metsätyömaihin, metsätöi-
22727: Kaltimon puuhiomotehdas on 14 kilometrin hin, käytettäviin koneisiin, miesten ja hevos-
22728: päässä ja sinne samoin hyvät kullmyhteydet. ten suurmajoitukseen, sosiaaliseen huoltoon,
22729: Tuleva, jo rakenteilla oleva Pamilon voi- puutavaran varastoimiseen, lastaukseen ja
22730: malaitos on muutaman kilometrin päässä kaukokuljetukseen moottoriajoneuvoilla, jo-
22731: (uittotyöt ja uitto voimalaitoksen kohdalla). ten havainnolliseen opetuspuoleen on kohteita
22732: Maantiet kulkevat halki valtion hoitolohko- aina riittämiin.
22733: jen ja nämä yhtyvät pohjoisrajanaan suu- Myöskin olisi erikoisesti kiinnitettävä huo-
22734: reen Lieksan hoitolohkoon. miota siihen, että Uimaharjuun perustettava
22735: Koitajoen hoitolohkon Pamilon luonnon- metsäkoulu tyydyttäisi myös laajojen Kai-
22736: puisto, noin 300 ha, on aivan ehdotetun kou- nuun metsäalueiden mahdollisen metsäkoulu-
22737: lupaikan yhteydessä. tarpeen.
22738: Kaikki hoitoalueiden metsät, samoinkuin Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus-
22739: muutkin metsät, ovat kauttaaltaan laadultaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22740: ja maastoltaan sekä pohjaltaan vaihtelevia
22741: ja hyviä. Mm. koivuja kuljetetaan näiltä että hallitus ensi tilassa ryhtyisi toi-
22742: seuduilta huomattavasti aina Lohjalie saakka menpiteisiin metsäkoulun perustami-
22743: vanerin raaka-aineeksi hyvän laatunsa vuoksi. seksi Pohjois-Karjalaan.
22744: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
22745:
22746: R. Hallberg. Helena Virkki.
22747: Heikki Soininen. Kalervo Saura.
22748: Arvi Ikonen. Irma Hamara.
22749: Jalmari Väisänen. Oskari Lehtonen.
22750: 0. Muikku. Aune Innala.
22751: Konsti Järnefelt. N. Kosola.
22752: Toivo Niiranen. J. Karvonen.
22753: Juho Heitto. Vieno Simonen.
22754: 518
22755:
22756: IX,52. - Toiv. al. N:o 219.
22757:
22758:
22759:
22760:
22761: Saura ym.: Isäntäopiston perustamisesta Loimaan maamies-
22762: koulun yhteyteen.
22763:
22764:
22765: E d u s k u n n a 11 e.
22766:
22767: Tunnettua on, että keskilkoulun käyminen pea kehitys saa monet oivaltamaan, että se
22768: on maaseudullakin muodostrmut melko ylei- tieto- ja taitomäärä, joka saavutetaan alem-
22769: seksi. Tämän johdosta on myöskin ammatti- missa maatalouskouluissa, kaipaa täydentä-
22770: koulutuksen kehittäminen tullut ajankohtai- mistä. Tätä osoittaa se, että nykyisiin maa-
22771: seksi. Monilla aloilla keskikoulun käyneillä miesopistoihin, joissa aiemmista maatalous-
22772: on mahdollisuus valmistua ammattiinsa no- kouluista voidaan opiskelua jatkaa, on viime
22773: peammin ilruin !kansakoulun käyneillä. Maa- vuosina ollut hakijoita n. 80 % enemmän
22774: talouspuolella tätä maJhdollisuutta ei vielä kuin niihin on voitu oppilaiksi ottaa. Maa-
22775: ole. Näin siitä huolimrutta, että varsinainen miesopistojen lisääminen ei ainakaan tässä
22776: isäntäkoulutus kaipaisi nopeata tehostamista. vaiheessa ole tarkoituksenmukaista, koska
22777: Onhan maatalous varsin monipuolisia tietoja niistä valmistuneet hakeutuvat n. 90-prosent-
22778: ja taitoja vaativa, kamsantaloudellemme mer- tisesti palkkatoimiin ja sijoittumismahdolli-
22779: kittävä ja kansan ravitsemuksen kannalta suuksia ei ole nykyisinikään valmistuvalle
22780: korvaamattomassa asemassa oleva ammatti. määrälle. Niistä hakijoista, jotka eivät pääse
22781: Siksi yhteiskunnan taholta olisi eduksi, että maamiesopistoihin, on huomattava osa sel-
22782: maanviljelijät mahdollisimman tarkoituksen- laisia, jotka haluaisivat lähinnä täydellisem-
22783: mukaisesti valmistautuisivat tehtäväänsä. pää isäntäkoulutusta. Siksi sellaisen käy;tän-
22784: Lisäksi on huomattava se, että jos ikeski- nöllistietopuolisen kaksivuotisen maatalous-
22785: •koulun käyneille ei tehdä mahdolliseksi käyt- koulun perustaminenr, joka toimisi nimen-
22786: tää hyväkseen saamaansa koulutusta myöskin omaan isä:ntäkouluna ja johon pääsisivät
22787: maatalousammattiin valmistuessaan, niin se alemman maatalouskoulun tai !keskikoulun
22788: menee monilta tavallaan hukkaan. Näin käy käyneet, olisi erittäin kiireellisesti ,toteutet-
22789: silloin, jos !keskikoulun käyneet joutuvat sel- tava myöskin alemman maatalouskoulun käy-
22790: laisiin maatalouskouluihin, jotka ovat tar- neiden jatkokoulu:ksi.
22791: koitetut kansakoulun käyneille, sekä silloin, Jo vuoden 1926 maatalousoppilaitoskomi-
22792: kun se jää ainoa!ksi kouluksi ja asianomai- tea kiinnitti huomiota maamieskouluopetusta
22793: set ryhtyvät maanviljelijöiksi. Keskiikoulun perinpohjaisemman opetuksen tarpeellisuu-
22794: pohjalta alkavan maatalouskoulun puuttumi- teen, ja myöskin vuoden 1936 maatalousope-
22795: nen voi monet vieraannuttaa maataloudesta, tusohjelmakomitea piti tarpeellisena laajen-
22796: joten he joutuvat hakeutumaan sellaisille netun maamieskouluopetuksen aikaansaa-
22797: aloille, joilla muutenkin on sijoittumis- ja mista ja vuonna 1950 asetettu maatalousopis-
22798: asumusvaiikeuksia. Monet jatkanevat opinto- totoimikunta puoltaa juuri edellä esitettyä
22799: jaan niin kauan, että tulee yliopistotietä koulumuotoa.
22800: mahdollisuus valmistua ammattiin. Tämä Loimaan maamieskoulu, joka on alunpi-
22801: taas lienee sekä yhteiskunnan että asian- täen rakennettu kaksivuotiseksi ammattikou-
22802: omaisten itsensä kannalta katsoen liian kal- luksi, sopisi sekä rakennusten, tilan että si-
22803: lista maanviljelijäksi valmistumista. jaintinsa puolesta tämäntapaisen koulumuo-
22804: Varsinaisen isäntäkoulutuksen tehostami- don kokeilu- ja kehittämispaikaksi varsin
22805: sen tarvetta on selvästi havaittavissa myös- hyvin. Se sijaitsee v;oimakkaalla maatalous-
22806: kin alemman maatalouskoulun käyneiden seudulla, jossa isäntien on, metsään sanot-
22807: kohdalla. Maatalouden alalla tapahtuva no- tavasti turvautumatta, saatava maataloudesta
22808: IX,52, - Saura ym, 519
22809:
22810: tarpeelliset tulonsa. Siksi juuri sen alueen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22811: maaTiiviljelijät toimivat kaksivuotisen isäntä- keskikoulun ja alemman maatalous-
22812: opiston perustamisen hyväksi. koulun jatkokouluksi muodostettavan
22813: Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten isäntäopiston perustamiseksi Loimaan
22814: allekirjoittaneet ehdottavat eduskunnan hy- maamieskoulun yhteyteen ja sen toi-
22815: väksyttäväksi toivomuksen, minnan edellyttämän määrärahan va-
22816: raamiseksi vuoden 1954 talousarvioon.
22817: Helsingissä 12 päivänä heim~kuuta 1953.
22818:
22819: Kalervo Saura. Oskari Lehtonen.
22820: N. Kosola. Hugo Nuorsaari.
22821: Wiljam Sarjala. Reino Ala-Kulju.
22822: J. E. Lampinen. Arvi Ikonen.
22823: Urho Kulovaara. Mauno Jussila.
22824: Aino Malkamäki Niilo Honkala.
22825: Felix Seppälä. Irma Hamara.
22826: Kyllikki Pohjala.
22827: 520
22828:
22829: IX,53. - Toiv. al. N:o 220.
22830:
22831:
22832:
22833:
22834: Sarjala ym.: Määrärahasta erikoiskurssien järjestämiseksi
22835: maatalous-, karjatalous- ja puutarhateknikoille.
22836:
22837:
22838: E d u s !kun n a 11 e.
22839:
22840: Valtioneuvosto asetti v. 1945 !toimikunnan ainakin malhdo1lisuu1Jta vä:häisellä Iisäkoulu-
22841: laatimaan ehdotusta maata:Lousneuvojien ja tuksel!la seil.laåsen hankkia. Kun myös opetta-
22842: omaa tarvetta varten maataloude:tliffissa opis- javoimien ja opetusvälinciden hankinnan ja
22843: toissa opiskelevien koulUJtuksen uudelleen kustannusten k:annalta suuret opistot ovat
22844: järjestämiseksi. Toimi!kunt:a, jonlka puheen- edullisempia kuin pienet, näy;ttää ratkaisu
22845: johtajana oli maatailousneuvos V. R. Lehto- olevan ·löydettävissä siten, että toisilleen lä-
22846: nen, jätti mietintönsä maatalousministeriölle heisille aLoille vaLmen:tuviHe ·annetaan opis-
22847: 20. 12. 1951. tossa ensin ainakin pääosiJ1ta yhteinen pohja-
22848: Toimiikunta oli hyvin perusteellisesti EIY- eli peruskoulutus, johon voisi ehkä sisältyä
22849: ventyny.t neuvonta~astetta vastaavien mnmat- l.injajaJkoisuutta ja vaihtoehtoisia aineita ja
22850: tihenkilöiden tä:hänastisoon !koulutukseen ja sen jälkeen jy11kästi erikoistunut verrarten
22851: opetusohj~Lman ilrehittym:iseen, näiden am- :Lyhyt erikoiskoulutus. Peruslrurssin suoritta-
22852: mattihenkilöiden nykyiseen ja vastaiseen :tar- nut voisi näistä erikoisjatkokursseista, joita
22853: peeseen sekä ehdottanut käytäamö1l.isiä ·toi- järjestettäisiin tarpeen mukaan, vaHta jo!ko
22854: menpiteitä !koulutuksen järjestämiseksi nyky- yhden tai useampia."
22855: ajan vaatimuksia vastaavaksi. Vaikka mie- Tässä on toimikunta ilmeisesti OISunut ai-
22856: tinnön esitYksen mukaisesti on eräisiin puut- van oikeaan ja esittänyt täysin huomion ar-
22857: teisiin jo kajottu mm. järjestämällä maata- voisen ratkaisun. Nykyäsen kehityksen huo-
22858: lous'kerhoneuvojakolrlutus, on pääosa mietin- mioonott.aen on erikoiskoulutuksen sruaminen
22859: nön konkreettisista ehdotuksista vielä to- maataJloudellista ,tekni!klkokun!taa vastaaville
22860: teUJttamatta. henkilöiLle aivan vä:1ttämä.töntä. Tällainen
22861: Toimikunta mainitsee mietinnössään mm. koulutus tapwhtuu taloudellisimmin erilaa-
22862: seuraavaa: ,Kun truloudelliset syy:t estävät tuisten ilrn:msien muodossa. Näiden. piltuus
22863: mielivailrta.isesti pidentämäs.tä oppiaikaa, eikä v:aihtelisi kurssi•en •la;adusta ja :tarkoituksesta
22864: väilttämättömien perustietojen antamista riippuen 2-5 k!k. Ainakin seuraavanilaatui-
22865: voida nykyisestään oleellisesti supistaa, ei sia kursseja !kaivruttaisiin :
22866: kahden vuoden !klll'BSiin saada mahtumaan 1) neuvojakurssi, 2) kaupallinen ja osuus-
22867: kaikkea tarvittavaa. Sen .takia onkin jo oUut kassakurssi, 3) kone- ja sähköikurssi, 4) vil-
22868: pakko perustaa erikoistarpeita palvelevia eri- jelystelrnhllinen kurssi, 5) Takennusalan
22869: koisopistoja. MUitta käytännöllisistä syistä ei kurssi, 6) tilanhoitajien koulutusta tarkoit-
22870: tämäkään kelpaa yleisratkaisuksi. Monina tava kurssi, 7) !kotipuutarlhakurssi, 8) ikas-
22871: toimiaioUla on opistokoulutuksen saaneiden :vinsuojelukurssi ja 9) eHi;in.lää;kintäkurssi.
22872: tarve niin pieni, ettei erikoisopistoa ilroilll!a'ta Joustavampaa jwtko-opetusmuotoa kuin
22873: perustaa. Yksipuolinen !kowlutus rajoirttaa er:ilkoisku:rssit ei juuri voida aj·ate1la. Niitä
22874: myös sen saaneiden sijoitusmahdollisuuksia, on mahdollisuus jårjestää ajankohtaisten tar-
22875: teknikoiden kysynnän ja tarjonnan tasapai- peiden mukaan. Ne ,tuskin tulevat vaatimaan
22876: nossa pitäminen koulutuksessa vaikeata uusia rakennus- tai lisätiloja ja !kun ope-
22877: jne. OppiJ1aiden on myös vaåke8Jta heti opin- tuskin voitaneen tuntiopetuslinjaa käyttäen
22878: tojen •aJlU&Sa valita sopiva erikoisala, ja pai- järj€8tää., se ei luo uutta vakinaista virkako-
22879: kansaanltia silmäl1äpitäen monet h:aJ1uavat .pä- neistoa. Arvostelu, joka on kohdistunut ikaa.-
22880: tevyyttä useammalla kum yhdellä ailal1la tai voillinsa jäy!kistyneeseen opetuslinjaan, tu-
22881: IX,53, - Sarjala ym. 521
22882:
22883: Joo vähenemään, kun kurssimuotojen jous- että hallitus laatisi suiunnitelman eri-
22884: tavuus tekee mruhddlliooksi ,läiheisesti selH'ata koiskurssien järjestämiseksi maata-
22885: nopean kehiltyksen asettamia vaatimuksia. lous-, karjatalous- ja puutarhatekni-
22886: Edehlä oleva;an viitaten ehdota:rnme kun- koille ja varaisi valtion tulo- ja meno-
22887: nioittaen eduskunn:an hyväksyttäväksi toivo- arvioon määrärahan mainittua tarkoi-
22888: muksen, tusta varten.
22889: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
22890:
22891: Wiljam Sarjala. Mauno Jussila.
22892: Kalervo Saura. Niilo Ryhtä.
22893: Tahvo Rönkkö. Arvi Ikonen.
22894: Lauri Kaarna.
22895:
22896:
22897:
22898:
22899: 66
22900: 522
22901:
22902: IX,54. - Toiv. al. N:o 221.
22903:
22904:
22905:
22906:
22907: Jussila ym.: Salaojitusammattikoulutuksen järjestämisestä
22908: maanviljelijMlle.
22909:
22910:
22911: Ed uskunnaBe.
22912:
22913: Pe1tojemme S8lloojirttaminoo. on tärkeimpiä suoranalSJJa r8lh3illisia kusta:nnulksia. Tähäm.
22914: tehtäviä pyrittäessä maataloutta rationalisoi- asti on kaivu ym. salaojitukseen liittyvät
22915: maan. Tunnelttua on, että yhäJti :kehittyviä työt suoritettu pääasiassa vieraalla työvoi-
22916: maatalouskoneita ei voida teho~a:asti käyt- malla myös .piootiloiilla. 'Työn suorittajana
22917: tää hyväksi avo-ojirtetuJI1a maru1la, 'ei va.rsin- on esiintynyt erikoinen anrmatJtiilrunita. Vilje-
22918: kaan meidän oloi.ssaJiilllle, missä peltokuviot lijäväestöllä itsellään ei ole ollut kuin har-
22919: ovat pieniä, pel<tosaraJt ikrupeita ja maasto voissa tapau!ksissa tilaisuus saada ooes sitä
22920: epäta&islta. vähäistä ammattikoulutusta, 'joka tässä rtyössä.
22921: Peltoj•emme sru1oojittaminen oo. meillä kui- tarvitaan.
22922: tenkin 1edistynyJt lhitruasti. Näin on ollut eri- Varsin pienellä ammattikoulutuksella,
22923: koisesti pientilojen os8llla. Harrastus näyt- esim. aivan lyhytaikaiseHa kurssilla, voisiv~
22924: tää kuilltenkin ollev:an nousemassa myös pien- viljelijät itse hankkia tarvittavan ammatti-
22925: tiloilla. Salaojituspalkkiot ja -lainat ovat tie- taidon, jolloin he voilsivat itse suorittaa fk.aik!ki
22926: tenkin tässä voimakkaasti v:aiirnttamaJSSa. sa:lia;oj:irtJUJkseen ,IiiJttyväJt työt. Tä11aisia lyhyt-
22927: v~aikka s8llaojitettu peltoola vuosittain näyt- aikailsia lkumseja ovatkin maaJtaloudelliset
22928: tää nousun me11kkejä - v. 1951 srulaojitettiin yt1eisrueuvontajärjestöt vähäh,"essä määrin jär-
22929: 6,851 ha, v. 1952 9,100 ha ·ja 1953 arvion jestäneet. Kui'tienikin näiden j'ärjestöj•en ta-
22930: mrukruan •ehkä n. 13,000 ha - niin nousee loudelliset mahdOillisuudet eivät riitä ammi!Jt-
22931: salaojiltus mei1lä :aivan liian hidasta vauhtia. rtiikoulutuksen järj•est.ämiseen laajassa mie-
22932: Salaojitettuna on vaBta yht. 146,000 ha pel- lessä. V ru1tiovaillrun rtlalholta olisikin kiinnitet-
22933: loistamme, vastaten 6.3 % Iroko pelto8l1as- tävä 'asiaan vakavaa huomiota j·a järjestet-
22934: rt3iillme. Tästä määrästä oo. ti:iJliputkisal.a- tävä asiat niin, etrtä erikoisesti tätä ta!lkoi-
22935: ojissa n. 82,000 lha, puu- ja 'laUJtatorvisala- tusta va:rt.en vruri!Jttaisiin itlarvittav·a1, määrä-
22936: ojissa n. 19,000 ha ja muita salaojia n. rahat. Tässä tultaisiin tojmeen suhteellisen
22937: 45,000 ha. Tiiliputkisrulaojien osuus on viime pienillä määrärahoilla ja niillä suoritettu
22938: vuosin1a voimail~kaasti noussut. ammattikoulutus olisi erittäin tehokasta.
22939: PyriJttäJessä voimakkaasti lisäämään sala- Kursseille voitaisiin ikutsua nimenomaan
22940: ojitusta on kiinnitettävä pää:hruomio viljelijä- ne viljelijäJt, jo:iJhla on tilaisuus itse suorittaa
22941: joukkoon, jonka omistuksessa on valtaosa ti- ko. srulaojitus:työt. Kurssit olisi rtieltem.kin jär-
22942: loist:IIJmme ja myös pelloistamme. M.aamme jestettävä 1täysin ammattitaitoisen ohjauksen
22943: on, kuten tunnettua, pienviljelysvaltainen, ja alaisena ja voisi ,asiaa käytännössä järjestet-
22944: juuri pienviljelijäin salaojitusha:r~r.astuksen täessä tulila kysymykseen esim. Salaojitusyh-
22945: herättämiseen olisi huomiota kiinnit,ettävä. distyksen ja maataloud~Llisten yleisneuvonta-
22946: Näillä tiloilla rationalisoimistarve on eri- järjestöjen yhteistyö.
22947: koisen suuri ja nämä ti1at voivat itse rtyön Kun meillä tiiliputkitilanne läJhiiVuosina an-
22948: ·suorittamiseen sijoittaa ·edullisesti omaa ·työ- taa !tilaisuuden i!lmeilsesti 1laajentaa salaojitta-
22949: tään. mista ja kun tuottavan työn järjestäminen
22950: Sa1aojituksessa työkust.annuksen .osuus on i<t:se tiloilLa o:n pienviljelysvaltailsen maat8llou-
22951: % kaikista kustannuksista. Pääomien puUJte temme pei~USkysymyksiä, ikehoilttavat jo nämä
22952: piientiiloi1la on huomattavalta osalta ollut es- näJkökohdat, salaojituiksen moniin ertuåsuuk:-
22953: teenä salaojittamisessa. Oman rtyön avuHa siin puurt:rt.rum-.utta, käyttämään tehokkaita kei-
22954: voidaan siils ratkaisevalla •tavailla väJhe:rutiiiä noja sa1a:o.jituksen todelLa voimaikkaampaan
22955: IX,54. -Jussila ym. 523
22956:
22957: lisäämiseen. Sillä vauhdHla, mikä meiHä on että hallitus hiireellisesti ryhtyisi
22958: o11ut vallrula, ei suhde avo-ojituksen ja sala- sellaisiin toimenpiteisiin, että sopivaksi
22959: ojiltu:ksen välillä paljoakaan muutu, sillä vuo- katsotulla tavalla voitaisiin ryhtyä jär-
22960: s:ilttain meillä raiv:ata;am. runswasti enemmän jestämään tehokasta salaojitusarnmat-
22961: uu1Jta peltoa avo..:ojitusta käyttäen. kuin sa- tikoulutusta niiden viljelijäin keskuu-
22962: manaikaisesti salwojirtetoon. dessa, jotka itse voivat suorittaa sala-
22963: Edellä mainilttuun viitaten ehdotamme ojittamisessa esiintyvät työt.
22964: kunnioittaen eduskunnan pääWtitäväksi toi-
22965: vomufksen,
22966: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
22967:
22968: Mauno Jussila. Toivo Antila.
22969: Eero Saari. Nestori Kaasalainen.
22970: Eino Rytinki. Urho Kähönen.
22971: Arvi Ikonen.
22972: 524
22973:
22974: IX,55. - Toiv. al. N:o 222.
22975:
22976:
22977:
22978: Rytinki ym.: Yhdistetyn kotitalous- ja emäntäkoulun perus-
22979: tamisesta Pudasjärven kuntaan.
22980:
22981:
22982: E d u s k u n n a ll e.
22983:
22984: Yleensä on tunnettua ja tunnustettua, että täin sopivat maakuntaan perustettavalle yh-
22985: maaseudun pienviljelijätalouksissa tarvitaan distetylle kotitalous- ja emäntäkoululle.
22986: sekä isännäitä että emännältä ammattitaitoa Kun maakunta on tyypillinen pienviljelys-
22987: maatalouden, karjatalouden, kotitalouden ja valtainen alue, väestö vähävaraista ja kunnat
22988: yleensä kaikkien talousasioiden hoitamisessa, vaikeissa taloudellisissa oloissa olevia har-
22989: mutta meiltä puuttuu vielä monista maakun- vaanasuttuja kuntia, niin sen vuoksi ei kun-
22990: nista sellaisia kouluja, joissa tulevat isännät nilla eikä yksityisillä kansalaisillakaan ole
22991: ja emännät voisivat saada ammattiopetusta. mahdollisuutta perustaa kaivattua ammatti-
22992: Sellainen huomattavan suuri maakunta, oppilaitosta. Koulu on perustettava valtion
22993: missä ei ole kotitalous- tai emäntäkoulua, toimesta ja valtion varoilla ja saatava edis-
22994: jossa maakunnan tyttäret voisivat saada tar- tämään tämän köyhän maakunnan taloudelli-
22995: peellista ammattiopetusta, on Koillis-Pohjan- sen elämän kehittymismahdollisuuksia.
22996: maan maakunta, johonka voidaan maantie- Kyseessä olevan koulun pitäisi antaa sitä
22997: teellisestikin laskea kuuluviksi Kuusamon, opetusta, mitä maaseudun tyttäret tulevat
22998: Taivalkosken, Pudasjärven, Yli-Iin, Kiimin- elämässään joko emäntinä tai muissa talous-
22999: gin ja Ylikiimingin pitäjät, joiden yhteinen ammateissa tarvitsemaan. Koulu olisi suunni-
23000: väkiluku on noin 44,300 henkeä. Maakunta teltava sille pohjalle, että siinä voitaisiin an-
23001: tarvitsisi välttämättä yhdistetyn kotitalous- taa tarvittavaa opetusta kaikessa koti- ja
23002: ja emäntäkoulun. ruokataloudessa eli sitä opetusta, mitä nykyi-
23003: Oulun läänin talousseura ja Pohjois-Suo- sin kotitalous- ja emäntäkouluissa annetaan.
23004: men talouselämän elvyttämiseksi suunnitel- Sen yhteyteen olisi suunniteltava myös ko-
23005: mia laativa komitea on aikoinaan ehdottanut, dinhoitajakoulun järjestäminen. Tässä voisi
23006: että Koillis-Pohjanmaalle olisi perustettava kouluttaa kodinhoitajia eri puolille maata,
23007: emäntäkoulu ja että se olisi sijoitettava Pu- mutta ennen kaikkea oman maakunnan tar-
23008: dasjärven kunnan alueelle. Koulun saaminen peisiin. Kouluja lisäämällä voitaisiin tyydyt-
23009: maakuntaan on muodostunut ajankohtaiseksi. tää kodinhoitajien huutava pula. Meidän kä-
23010: Sen perustamiselle ja avaamiselle on hyvät sityksemme on, että kotitalous- ja emäntä-
23011: mahdollisuudet olemassa, sillä Pudasjärven koulujen yhteydessä voitaisiin antaa riittä-
23012: kunnan keskuksessa Kurenalla ovat nykyiset vää opetusta nykyisin, vieläpä tulevaisuudes-
23013: kansakoulun ja kunnallisen keskikoulun kou- sakin tarvittaville kodinhoitajille.
23014: lurakennukset koululaisten lisääntymisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23015: vuoksi käyneet pieniksi. Kunta on kouluvi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23016: ranomaisten kanssa neuvoteltuaan tullut sii- muksen,
23017: hen tulokseen, että on edullisempaa raken-
23018: taa uudestaan mainittuja kouluja varten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23019: omat rakennukset kuin ryhtyä vanhoja toimenpiteisiin yhdistetyn kotitalous-
23020: muuttamaan uuden muotoon tai laajenta- ja emäntäkoulun perustamiseksi Koil-
23021: maan niitä. Nykyiset kansakoulun ja kunnal- lis-Pohjanmaalle Pttdasjärven kun-
23022: lisen keskikoulun rakennukset olisivat erit- taan.
23023: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
23024:
23025: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
23026: Niilo Ryhtä. Kusti Eskola.
23027: Aaro Kauppi.
23028: 525
23029:
23030: IX,o6. - Toiv. al. N:o 223.
23031:
23032:
23033:
23034:
23035: Vilhula ym..: Emäntäkoulun rakentamisesta Keski-Suomeen.
23036:
23037:
23038: E d u s k u n n a ll e.
23039:
23040: Vuonna 1932 perustettiin Keski-Suomen nissa on maaseudun naisten kotitalousalan
23041: emäntäkoulu Jyväskyläill! pitäjän Palokan ammattioppilaitoksia tilojen lukumäärään
23042: kylässä sijaitsevan Mankolan sotilasvirka- vcerrattuna huomattavasti enemmän kuin
23043: talon maalle. Tämä koulu näyttikin tyydyt- K~i-Suomessa, puhuu tämäkin mitä selvim-
23044: tävän toistaiseksi Keski•Suomen maaseudun min emäntäkoulun välttämättömyydestä
23045: naisten kotitaloudellisen ammattikoulutuiksen Keski-Suomeen. Niinpä voidaan mainita,
23046: tarpeen, lkun se voi ottaa vastaan vuosittain että Kuopion maanviljelysseuran alueella on
23047: noin 60 oppilasta. Olosuhteitten maassamme yksi ammattikoulu aina 5,065 viljelmää koh-
23048: muututtua jouduttiin tämä emäntäkoulu kui- den, Mikkelin maanviljelysseuran alueella
23049: tenkin valtiovallalta tulleella määräyksellä 7,900 viljelmää kohti, Keski-Pohjanmaan
23050: muuttamaan kotitalouden alalla vallitsevan alueella 8,233 tilaa kohti ja Kajaanin maan-
23051: opettajapulan poistamiseksi vuonna 1948 viljelysseuran alueella 2,163 tilaa kohden,
23052: Keski-Suomen kotitalousopettajaopistoksi, vain eräitä esimerkkejä mainitaksemme.
23053: minkä johdosta tämän opiston yhteyteen Tasapuolisuus ja oi!keudelhlllukaisuus ky-
23054: voitiin sijoittaa enää vain typistetty emäm.:tä- seisen alan ammattiopetuksen saamiseen näh-
23055: koulukurssi, jolle ei ole mahdollisuutta ot- den maaseudun naisille puhuu siis selvää
23056: taa kuin lmrkeintaan 24 oppilasta vuosit. kieltä emäntäkoulun vä1ttämättömyydestä
23057: tain, mikä sekin tuottaa huonetilojen puut- Keski-Suomeen, varsinkin kun muiden maa-
23058: teen vuoksi myöskin opettajaopiston toimin- kuntien ammattioppilaitoksista on lisäksi
23059: nalle mitä suurinta haittaa. Näin ollen voi- mainittava, että ne toimivat täysin oppi-
23060: daan todeta, että Keski-Suomi on maakun- lasmäärin ja muutenkin täydellä teholla.
23061: nan naisten ammattiopetuksen saamismah- Emäntäkoulu voitaisiin melko sopivasti si-
23062: dollisuuksien suhteen erittäin suuressa mää- joittaa edellä mainitun opettajaopiston yh-
23063: rässä lapsipuolen asemassa. teyteen rakentamalla sinne tarpeelliset ra-
23064: Emäntäkoulun tarpeellisuutta nimenomarun kennukset.
23065: Keski-Suomeen todistaa mitä selvimmin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23066: myöskin se, etä kun mm. Keski-Suomen kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
23067: maanviljelysseuran alueella on v. 1950 tilas- vomuksen,
23068: ton mukaan yli 2 hehtaaria peltoa käsittäviä
23069: viljelystiloja 13,178 kappaletta, on näitä ti- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23070: loja varten siis koko maakunnassa toimi- toimenpiteisiin emäntäkoulttn rakenta-
23071: massa vain edellä mainittu 24 oppilaan miseksi Keski-Suomeen.
23072: emäntäkoulukurssi. Kun muissa maakun-
23073: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
23074:
23075: T. N. Vilhula. Eino Palovesi.
23076: Urho Kähönen. V. Puumalainen.
23077: Nestori Kaasalainen. Impi Lukkarinen.
23078: Reino Ala-Kulju. Arvo Ahonen.
23079: 526
23080:
23081: IX,Il7. - Hemst. mot. N:o 224.
23082:
23083:
23084:
23085:
23086: Korsbäck m. fl.: Angående anslag för uppförande av en
23087: skolbyggnad för Korsholms husmodersskola.
23088:
23089:
23090: T i ll R i k s d a g e n.
23091:
23092: Hänvisande till motiveringen i hemst. mot. gående statsförslaget för år 1954
23093: n: o 228 vid 1950 rd. anhålla vi vördsamt, måtte upptaga 25 milj. mark för upp-
23094: att riksdagen ville besluta hemställa, förande av en skolbyggnad för Kors-
23095: holms husmodersskola.
23096: att regeringen i propositionen an-
23097: Helsingfors den 12 februari 1953.
23098:
23099: Verner Korsbäck. Ture Hollsten.
23100: 527
23101:
23102: IX,57. - Toiv. al. N:o 224.
23103: Suomennos.
23104:
23105:
23106:
23107: Korsbäck ym.: Määrärahasta Korsholman emäntäkoulun kou-
23108: lurakennuksen rakentamista var·ten.
23109:
23110:
23111: E d u s k u n n a ll e.
23112:
23113: Viitaten vuoden 1950 valtiopäivillä jäte- että hallitus ottaisi vuoden 1954
23114: tyn toivomusaloitteen n:o 228 perusteluihin tulo- ja menoarvioesitykseen 25 mil-
23115: pyydämme kunnnioittaen eduskuntaa hyväk- joonan markan määrärahan koulura-
23116: symään toivomuksen, kennuksen rakentamiseksi Korsholman
23117: emäntäkouluUe.
23118: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
23119:
23120: Verner Korsbäck. Ture Hollsten.
23121: 528
23122:
23123: IX,5s. - Toiv. al. N:o 225.
23124:
23125:
23126:
23127:
23128: Lahtela ym.: Määrärahasta Kemijärven emäntäkoulun opet-
23129: tajain asuntorakennuksen sekä luokka- ja oppilasasunto-
23130: rakennuksen rakentamiseen.
23131:
23132:
23133: Ed uskunnaHe.
23134:
23135: Kemijärven emäntäkoulun koululhuoneiden Kun Kemijärven kunta on tuohlaisen yli
23136: ralkentamistöiden alkamista ja :lisäpellon 10 miljoonan markan uhmuksen rtehny:t val-
23137: hankkimista val'!ten, koska kouLu toimii perin tion !koulun hyväksi si~inä toivossa, että val-
23138: puutteellisissa ja tarkoitustaan vastaamatto- tio huolehtii kouil:uraikennusten pikaisesta va:l-
23139: missa huoneissa monessa ta:lossa ja sillä on miiiksi rabnmamisesta ja koulun toiminta-
23140: liian väJhän peltoa, ortti eduskumxt:a vuoden mahdollisuuksien parantamisesta, ja kun
23141: 1952 tulo- ja menoarvioon 5 m~ljoonan mar- eduskunta on orttanUJt vuoden 1952 tulo- ja
23142: kan määrärahan, että :tämän !l:oo:jan maalkun- menoarvioon määrärahan rakennustöiden ~al
23143: nan ainoa ammattikoulu, johon on paljon kamiseksi, olisi mkennustyöt heti ~ail~tava ja
23144: pyr.kijöiltä, voisi ottaa enemmän oppilaita ja oterttav.a ensi vuoden tuh>- ja menoarvioon
23145: toimia täydeHä teholla. määräraha opettajain asuntorakennuksen ja
23146: Kun koulu toimii nykyisin neljässä talossa kouluhuoneiden railrenitamima varten, niin
23147: eikä s1ttenkään voi ottaa kuin puolet siitä että koululle saadaan ainakin vuoden 1955
23148: oppilasmäärästä, minkä koulussa nyt olievat alusta tarkoitustaan vastaava koulutalo ja
23149: eri 'aineiden opettajat voisivrut opettaa, jos koulu sen :todeH:ista tarvetta vastaavaan ope-
23150: koulussa olisi huonetilaa, on Eemijärven tuskuntoon.
23151: kunta, jdka :aikaisemmin on sanottua koulua Ede~lä esitettyyn viitaiten ehdotamme edus-
23152: varten lahjoittanUJt omistamansa maatHan yli kunnan hyväJksyttävä:ksi toivomuksen,
23153: 8 ha suuruisen kotipalstan ja siinä olevat ra-
23154: ~enn~, ostanurt Y'li 8 ha su111ruisen m8Ja- että hallitus ottaisi vuoden 1954
23155: palstan lisäpellon saamiseksi 3 miljoonan tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
23156: markan !hinnasta ja päättänyt senkin lahjoirt- lisen määrärahan Kemijärven emäntä-
23157: taa sanottua koulua v:al'lten ja vielä ,}isäksi koulun opettajain asuntorakennuksen
23158: omistamansa tilan maista noin 50 ha laajui- sekä luokka- ja oppilasasuntorakennuk-
23159: sen metsäpalstan ja niittyjä:kin, jotta se mää- sen rakentamiseen sekä ryhtyisi toi-
23160: räraha, minkä eduskunta on ottan,UJt vuoden menpiteisiin rakennustöiden aloittami-
23161: 1952 rtulo- ja menoarvioon, voiltaisiin käyt- seksi kiireellisesti.
23162: tää koulun rtarvitsemain huoneiden rakenta-
23163: miseksi ja ikoUr1u saataisiin mahdo1:lisimman
23164: pian .tarvetta vastaavaan toimintaan.
23165: Helsingissä 6 päivänä he!I:milrnuta 1953.
23166:
23167: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. Niilo Ryhtä.
23168: 529
23169:
23170: IX,o9. - Toiv. al. N:o 226.
23171:
23172:
23173:
23174:
23175: Niskala ym.: Toimenpiteistä emäntäkoulun perustamiseksi
23176: Alatornion kuntaan.
23177:
23178:
23179: E d u s k u n n a ll e.
23180:
23181: Viittaamme toivomusaloitteen n: o 129 varten tarvittavaa maatilaa, kuten vastaavia
23182: (1951 Vp.) perusteluihin sekä maatalousva- oppilaitoksia perustettaessa on muualla
23183: liokunnan mietinnössä n: o 27 mainitun aloit- maassa säännöllisesti tapahtunut, ei valio-
23184: teen johdosta annettuun lausuntoon, jossa kunta asian nykyisessä vaiheessa katso ole-
23185: mm. sanotaan: ,Lapin läänin läntinen osa van aihetta toivomuksen lausumiseen halli-
23186: - Tornionjokilaakso on, kuten aloitteen pe- tukselle." Tämä valiokunnan mainitsema este
23187: rusteluissa on esiintuotu, ilman kotitalous- on nyt poistunut, sillä maa-alue on varattu
23188: oppilaitosta. Pitkien etäisyyksien ja puutteel- emäntäkoulua varten paikallisten asianharras-
23189: listen liikeyhteyksien vuoksi ei sanotulta tajain toimesta ja edellytykset emäntäkou-
23190: alueelta myöskään ole juuri mahdollisuuksia lun perustamiselle ovat siis olemassa.
23191: käydä läänin muissa osissa sijaitsevissa vas- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23192: taavissa oppilaitoksissa. Tämän takia on eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
23193: aloitteessa ehdotetun koulun perustamista
23194: valiokunnan mielestä pidettävä tarpeen vaa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23195: timana. Koska asiasta ei kuitenkaan ole tehty emäntäkoulun perustamiseksi Alator-
23196: paikallista aloitetta varaamaHa tarkoitusta nion kuntaan.
23197: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
23198:
23199: Markus Niskala. Yrjö Hautala.
23200: Eino Rytinki. Kusti Eskola.
23201: Aaro Kauppi. Kustaa Tiitu.
23202:
23203:
23204:
23205:
23206: 67
23207: 530
23208:
23209: lX,6o. - Toiv. al. N:o 227.
23210:
23211:
23212:
23213:
23214: Meriläinen ym.: Määrärahasta emäntäkoulutalon rakentami-
23215: seksi Sotkamon kunnan Vuorelan tilalle.
23216:
23217:
23218: E d u s k u n n a 11 e.
23219:
23220: Sotkamon kunnan alueella sijaitsevalle opetusaikaa. Koulun opetustoiminnankin
23221: emäntäkoululle on varattu Vuorela-niminen kannalta olisi aivan välttämätöntä kouluhuo-
23222: maatila, jossa sijaitsee !koulun käytänniilli- neiston rakentaminen sitä varten varatulle
23223: sessä opetuksessa tarvittava maatilatalous. tilalie, mitä puolustavat vielä taloudelliset
23224: Tilalla ei kuitenkaan Qle kouluhuoneita, näkökohdatkin.
23225: minkä johdosta ne on täytynyt vuohata Edellä sanotun perusteella esitämme edus-
23226: etäällä olevasta Hyvölän tilasta. Vuokrahuo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23227: neisto on koulun tarpeisiin soveltumaton,
23228: minkä lisäksi sen etäinen sijainti kouluti- että hallitus ottaisi v1wden 1954
23229: lasta tuottaa opetustoiminnalle huomatta- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
23230: vaa haittaa. Oppilaat ja opettajat joutuvat lisen määrärahan emäntäkoulutalon
23231: useita kertoja päivässä kulkemaan mainitun rakentamiseksi Sotkamon kunnan v~w
23232: maatilan ja kouluhuoneiston väliä, joliloin relan tilalle.
23233: matkan kulkemiseen kuluu huomattavasti
23234: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
23235:
23236: Martti Meriläinen. Kaisa Hiilelä.
23237: Antti Kinnunen. Arvo Riihimäki.
23238: Elli Juntunen. A-L. Tiekso-Isaksson.
23239: Toivo Niiranen. Ester Häikiö.
23240: Juho Nykänen. Usko Seppi.
23241: H. Tauriainen. J. Mustonen.
23242: Anna Nevalainen. Vieno Simonen.
23243: J. E. Lampinen.
23244: 531
23245:
23246: IX,6t. - Toiv. al. N:o 228.
23247:
23248:
23249:
23250:
23251: Lepistö ym. : 1lläärärahasta avustukseksi ja lainaksi Ison-
23252: kyrön naiskotiteollisuuskoulun rakentamiseksi.
23253:
23254:
23255: E d u s k u n n a 11 e.
23256:
23257: Isonkyrön na.i:skot~teoHisuuskoulu, joka siir- suuskoulu täyttää kaikki maini1:JUt edeHytyik-
23258: tokoulnna aikoinaan sijo~tettiin paikkakun- set. Siksi valtion tahoH:.a olisi tuettava kou-
23259: nalle, on ·joUJtunut toimima&n erittäilll vai- lua, joka muutoin muodostuu kunnalle yli-
23260: keissa huoneisto-oloissa. KouJun toillninrtaa voimaisen raskaaksi, varaamaila en.si: vuoden
23261: on paikkrulrnnn:aUa pidet:ty kuitenkin niin tu1o- ja menoarvioon tarpeeJ)inren rakenn'US-
23262: tärkeänä, että Isonkyrön kun:ta on ottanut avustus- ja lainamääräraha mainitun korulun
23263: koulun omistukseensa ja ryhtynyt rrukenta- raken:nusavustuks~ksi.
23264: maa:n si11e tarpeellista kouluta11oa. Koulura- Edellä olevan perus1:.eeHa kunnioittaen eh-
23265: kennuksen rakentamiseen on kunta. joutunut do:tamme edllilk:unnan päätettäväksi toivo-
23266: varaamaan 30 miljoonaa markkaa. Olisi tar- muksen,
23267: peellista ja oi.lmudenmulmffita, että valtion
23268: taholta .tuettaisiin etupäässä juuri sellaisia että hallitus ottaisi vuoden 1954
23269: maataloudelHsia ammattikouluja, jotka sa:a- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
23270: vat paiika.Hisen ka:nnartuk!sen ja joiden hy- sen avustus- ja lainamäärärahan Ison-
23271: väksi myös uhrataan varoja koulun sijain- kyrön naiskotiteollisuuskoulun raken-
23272: tipai.kik!akunnalla. Isonkyrön nais:kothoolli- tamiseksi.
23273: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
23274:
23275: Matti Lepistö. E. M. Tarkkanen. Kustaa Tiitu.
23276: 532
23277:
23278: IX,62. - Toiv. al. N:o 229.
23279:
23280:
23281:
23282:
23283: Pakkanen ym.: Määrärahasta kiinteän naiskotiteollisuuskou-
23284: lun perustamiseksi K uhmalahdelle.
23285:
23286:
23287: E d u s k u n n a B e.
23288:
23289: Maatalous ja metsätalous, niin tärkeitä ja Kuhmala:hden kirkonkylän ns. vanhan kan-
23290: keskeisiä elinkeinoja kuin ne ovatkin, eivät sakoulun kyseiseen tarkoitukseen, samaten
23291: yksin kykene ratkaisemaan maaseudun työl- kuin se olisi valmis vuokraamaan kyseiset
23292: lisyyskysymystä, kuten parhaillaan melkoi- huoneustotilat pitemmä:ksikin aikaa kohtuul-
23293: sessa laajuudessa ·esiintyvä maaseudun työt- lista korvausta vastaan. Väestö Kuhmalah-
23294: tömyys selvästi osoittaa. Tarvitaan myös della ja sen lähipitäjissä toivoisi hartaasti
23295: muita elinkeinoja. Varsin merkittävänä tu- tällaisen koulun saantia. Seutukunta on ni-
23296: lee tällöin kysymykseen koti- ja pienteolli- mittäin vähävaraista, pi·enviljelijävaltaista
23297: suus. Koti- ja pienteollisuuden laajentumi- maatalousaluetta, jossa metsätöiden ohella
23298: selle on kuitenkin vielä monia esteitä, sillä puuttuvat muut sivuansiomahdollisuudet.
23299: muU!n ohella tarvitaan ammattitaidon kehit- Pientilojen lapsilla, ennen muuta tytöillä,
23300: tämistä. Tämä taas vaatii alan ammatti- onkin siten edessään tavallisesti pakkolähtö
23301: kouluja, mm. kotiteollisuuskouluja. asutuskeskuksiin, lähinnä Tampereelle. ,Jos
23302: Laajoissa osissa Pohjois-Hämettä tyydyt- nyt Kuhmalahti saisi mainitun koulun, voisi
23303: tää ns. kiertävä naiskotiteollisuuskoulu sitä se lisätä seutukunnan naisväen ammattitai-
23304: tärkeätä ammattikasvatuksen tarvetta, jota toa ja -tietoa ja voisi siten toivottavasti
23305: tällainen koulu voi antaa naisille. Tämä avata myös uusia mahdollisuuksia sivuan-
23306: koulu, niin hyödyllinen kuin se onkin, sama- sioille. Verrattain pienellä yhteiskunnan uh-
23307: ten kuin ne monet käsityökurssit, joita eri rauksella voitaisiin siten päästä kansamtalou-
23308: puolilla maakuntaa järjestetään, eivät kui- dellisestikin huomattaviin tuloksiin.
23309: tenkaan riitä tyydyttämään tarvetta, joka Edellä lausutun peruste~lla ehdotamme
23310: näyttää vain yhä voimakkaammin kasva- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
23311: van. Hämeen-Satakunnan Kotiteollisuus- vomuksen,
23312: yhdistys onkin senvuoksi tehnyt aloitteen,
23313: jotta seutukunnalle saataisiin edellisten li- että hallitus ottaisi vuoden 1954
23314: säksi kiinteä naiskotitoollisuuskoulu. Mah- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
23315: dollisen uuden koulun paikaksi on tällöin sen määrärahan kiinteän naiskotiteol-
23316: ajateltu Kuhma:la:htea. lisuuskoulun perustamiseksi K uhma-
23317: Kuhmalahden 'kunta puolestaan olisi val- lahdelle sekä sen ylläpitämiseksi.
23318: mis luovuttamaan korvauksetta 5 vuodeksi
23319: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
23320:
23321: Atte Pakkanen. Leo Häppölä. Eino E. Heikura.
23322: 533
23323:
23324: IX,6s. - Toiv. al. N:o 230.
23325:
23326:
23327: Honkala ym.: Loimaan naiskotiteollisuuskoulun mkennus-
23328: hankkeen avustamisesta.
23329:
23330: E d u s k u n n a ll e.
23331:
23332: Loimaan naiskotiteollisuuskoulu on alansa maalarinverstas ulkosuojineen, jotka vielä-
23333: ammattikouluista vanhimpia Suomessa. Se kin ovat käytännössä. Pyrkijäiden runsaus
23334: perustettiin yksityisestä aloitteesta alkuaan pakotti hankkimaan lisätiloja ja sellaisiksi
23335: Laitilaan v. 1890. Sieltä se v. 1912 siirtyi saatiin läheisyydessä oleva tontti ja sillä
23336: Loimaalle, jota pidettiin sopivampana sijoi- oleva vanha pikkuasumus, minkä kylkeen ra-
23337: tuspaikkana. kennettiin lisärakennus. Tähän sijoitettiin
23338: Toimintansa ensimmmsma vuosikymme- kutomo ja yläkertaan oppilasasunto 13 oppi-
23339: ninä koulussa oli vain kutomaosasto. Sen jäl- laalle. Kun koulurakennuksista osa on lau-
23340: keen kuin koulu v. 1938 oli saanut lisätiloja, doista kyhätty ja hirsirakennukset osittain
23341: se on toiminut 2-osastoisena käsittäen ompe- jo lähes 100-vuotiaita ja pahoin ränsisty-
23342: luosaston ja kutomaosaston, joista kumpikin neitä, eivät ne vastaa edes alkeellisimpiakaan
23343: toimii oman opettajansa johdolla. koulutalon vaatimuksia. Oppilaiden tervey-
23344: Oppilaita on ollut keskimäärin 40 eli suu- delliset olosuhteet ovat täysin epätyydyttä;.
23345: rin määrä, minkä koulu voi vastaanottaa, vät, pätevän opettajavoiman pysyttäminen
23346: mutta pyrkijäiden luku on jatkuvasti ollut on osoittautunut vaikeaksi ja työn tulokset
23347: kaksinkertainen. Oppilasaines on valtaosal- kärsivät.
23348: taan maaseudulta. Pohjakouluna on tavalli- Hanke uuden koulutalon saamiseksi onkin
23349: simmin oppilailla kansakoulukurssi, mutta jo pitkähkön ajan ollut vireillä. Viime
23350: jonkin verran on oppilaiden joukossa ollut vuonna saatiin valtion varoista 1 milj. mark-
23351: myös keskikoulun käyneitä sekä ylioppilaita. kaa valmistavia töitä varten. Tällä summalla
23352: Koulun varsinaisena tehtävänä on käsityö- on hankittu piirustukset ja tehty vaikealaa-
23353: taidon opettaminen ennen muuta vähävarai- tuiset perustyöt ja hankittu rakennusaineita.
23354: sen väestön piirissä. Alueellisesti koulu jou- Kustannusarvio on noin 30 milj. markkaa;
23355: tuu tyydyttämään koko laajan Lounais-Suo- Huomioonottaen, ettei Loimaan Seudun Ko-
23356: men naiskotiteollisuusopetuksen tarpeen lä- titeollisuusyhdistyksellä ole tarvittavia talou-
23357: himmän vastaavanlaisen ammattiopetuslaitok- dellisia mahdollisuuksia, olisi koulurakennus-
23358: sen ollessa Lempäälässä ja Turussa olevan hankkeen toteuttamiseksi välttämätöntä
23359: tyydyttäessä lähinnä ruotsinkielisen väestön saada valtion avustusta ja halpakorkoista
23360: tarpeita. lainaa. Kiireelliset toimenpiteet rakennus-
23361: Koulun pyrkimyksenä on antaa pätevää töiden jatkamiseksi olisivat myös omiaan hel-
23362: ammattiopetusta ja kasvattaa sekä itsenäisiä pottamaan paikkakunnalla vallitsevaa työt-
23363: ammatinharjoittajia että kykeneviä ammatti- tömyystilannetta, koska työt voitaisiin aloit-
23364: taitoisia työntekijöitä toisen palvelukseen. taa välittömästi sen jälkeen, kun rahoitusky-
23365: Loimaan naiskotiteollisuuskoulu onkin tullut symys on järjestyksessä.
23366: tunnetuksi ammattiin hyvin valmistavana Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
23367: laitoksena. Lisäansiota tarvitsevien kotien lu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23368: kumäärän jatkuvasti kasvaessa on koululla
23369: yhä suurempi merkitys perheenäitien lisä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23370: ansiomahdollisuuksien kehittäjänä. toimenpiteisiin Loimaan naiskotiteolli-
23371: Koulu toimi ensimmäiset vuosikymmenet suuskoulun koulutalon rakennushank-
23372: vuokrahuoneessa. Vuonna 1918 koululle han- keen tukemiseksi valtion varoin.
23373: kittiin sijoituspaikaksi puoliksi ränsistynyt
23374: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
23375:
23376: Niilo Honkala. Mauno Jussila.
23377: Urho Kulovaara. Kalervo Saura.
23378: Irma Karvikko. Felix Seppälä.
23379: Paavo Aitio. Hugo Nuorsaari.
23380: 534
23381:
23382: IX,64. - Toiv. al. N:o 231.
23383:
23384:
23385:
23386:
23387: Heikura ym.: Määrärahasta kiinteän naiskotiteollisuuskoulun
23388: perustamiseksi Pohjois-Satakuntaan.
23389:
23390:
23391: E d u s k u n n a 1 '1 e.
23392:
23393: Viime :a;i:koin:a on yhä suuremmassa määrin, seille. Koko maaseudun kotien kanna.lta ja
23394: mm. valtiova:Han piirissä, alettu kiinnittää myös naisten itsensä ammatt~kasvatuksen ja
23395: huomiota maaseudun nuorison ammattikasva- ammattipätevyyden kannalta, olisi syytä va:l-
23396: tus- ja opetookysymyksiin yleensä, joskin <t~ovallan nykyistä ·tehokka:ammin rruutta,a, tä-
23397: tällä ruaHa v~elä on pwljon rtoiv;omisen varaa. män alan am:mat;ti:kou:lrut.uksen yleistymistä.
23398: Kuitenkin on ilolla ,terv·ehdiiltävä :kaikJki!a Käsittääikoomme oLisi maahamme syytä pe-
23399: niitä toimenpiteitä, joita va!ltiovrutakin suor rustaa lisää kiinteitä naiskO'tå:teoLlisullilrkou-
23400: ritta:a ammatt:UkoulUJt.us- ja ammart::tikasvatus- luja ~ähhli\l.osina ja lä!hinnä ·a1uei11e, missä
23401: edellytysten tehostamiseen ja pararutamiB~een kiertäviin naiskotiteollisuuskouluihin kohdis-
23402: maassamme. tunut harrastus on osoittanut olevan pohjaa
23403: Kurten jo edellä viittasirmme, on täMä al~aJ:la iiDiinteän naiJSkäisiteollisuuskoulrm menestymi-
23404: maassamme v1elä .paljonJkin toivomisen ja ke~ seHe tu1eva1suudessa. Eäsittääiksemme P~h
23405: hittiimisen vam:a. Tällä kertaa kiinnitämme jois-Satalmmnassa ensikädessä kaivataan tä-
23406: eduskunnan ja ihaJllituksen huomiata ns. nais- mänlaatuisia ramma:ttikouluja, koska tämä
23407: kotilteollisuuskou:lrutu:ksen alaLla vallitseviin alue Satakuntaa on pienvilj-elmäva1taista ja
23408: oloihin. Meillähän <lielllee koko maa:SISa yh- si!eHä hanas:tus naistremme käsityötaidon ja
23409: teensä n. 30 kiinteätä naiskotilteollisuuskou- muunkin ·aunmattitaidon kohottauni·seen on
23410: ilua, joissa vuosittain opiskel,ee ainoastaan erittäin 'Suuri. Se on tullut si~Hä esille niin
23411: n. 600 oppilasta. Lisäksi on n. 30 nertävää pienviljelijäJ"hdistyst:en kuin maamiesseuro-
23412: naiskotiteollisuuskoulua, joissa opiskellee vuo- j·enkin maata1ou,snaisten ja :ruai:stoimirkunti!en
23413: sittain 400-500 oppiLasta. toiminnan eri Hmenemismuodoima. Kun tämä
23414: Ot.taunalla huomio·on, että maassamme on seutu autoliikelllt.een :ansiosta on hyvissä lii-
23415: viljelmien lukumäärä lähes 350,000 edellä kenneyhteyksissä niin Sat.aku:nnan kuin Hä-
23416: mainitut luvut antavat aavistuksen siitä, mi- meenkin :li:UkelliOOkeskuk:siin, jopa Etelä-Poh-
23417: ten heikkoa on maaseutukotien naisten am- janmaankin rintamaihin, niin näyttäisi Ka·r-
23418: mattiopetus niinikin tärkeällä alalla kuin on vian smTtu olevan nii.tä, jonne uusi naiskoti-
23419: nykyisten ja tulevien maaseutuko:tien naisten teollisuuskoU!lu voitaisiin perustaa sirtäJkin
23420: ja kot~emme vaa:lijll!in käsiteoillisuustaidon ja suuremmailla syyllä, kun tääillä koulun sijoo-
23421: amma:ttikätevyyden kehittä:mistyö ja kasva- tuspai:kaksi voitaisiin esittää sopivart:. ja ehkä
23422: tus. Tämä on sitä:kin valitettavampaa, kun hyvinkin riittäväit huone.t~lat. Täitä poo1taa
23423: maasewtrmuorison opis:keluharmstus on voi~ myöskin se seilkka, :että täten Pohjois-8ruta-
23424: maJkkaasti ikasvaunassa, mitä todmtaJa oppi~ kunnan eri puolille sijoittuisi erilaisia am-
23425: koulu,tUiksen tehostuminen jopa siinä määrin, matti- ym. kouluja, jort:en rtasapruolisuudenkin
23426: että oppikouluiS<Jamme vuotuisirn opiskelee kannalta Karviraa vo~daan puoilustaa yhtenä
23427: Jähes 100,000 oppilasta. TäLlä ailalla on maa- sopivana koulun :sijoituspaikkakrmtana. Tästå
23428: seudun panos erinäisiHä alueilla voima:k- maataloushallitus hallikkii aikanaan riittävät
23429: ika:asti ilresv:amassa. M~ emme tässä asiassa selvity;koot. Myös muitakin sijoituspailrlroja
23430: voi syyttää kotiemme ja maaseudun naisia, voidaan ajatella, mutta tärkeintä kuitenkin
23431: jotka päinvastoin ovat omatoimisesti kehittä- olisi, että tämänlaatu:inen naiskärtevyyden
23432: neet ammatrt:,iltaitoaan osaillistumalla lyhempi- kasvattamista edistävä koulu saataisiin
23433: tai pitempiaikaisille käsityö~ ja lmdontakurs- Pohjois-Satakuntaan, jolloin Pohjois-Sata-
23434: IX,64. - Heikura ym. 535
23435:
23436: kunillan ja: osittain E.telä-P01bja1I1IDaaD!kiin muodosllU!a hyväksi avuiksi et&ttä.iessä elämän-
23437: ·rulueen kasvateiillla olisi mahdohl:isuudet ikiin- uma 1käytännön ammamtityö- ja toimiruloi:lla.
23438: teässä naiskotitooll:isuuskoolilh'3Sa nlliil!ldcia niitä Edellä ffiiJtetyin perustein ehdotamme kmn-
23439: tietoja ja :taitoja, joilla ikäyJtännössä myös nioittaen edll!Skunnan päätetltävä!ksi toivo-
23440: maaseutuelämään voidaan luoda entistä mUJlmen,
23441: enemmän niitä hyöty;telcijöitä, joilLa ahlreraJt
23442: ja taitavat kotiemme vaalijat, so. naiset, voi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23443: v;at loihtia lisäämyvää viihtyisyyttä ja hy- menpiteisiin kiinteän naiskotiteolli-
23444: vinvointia siihen tulevaisuuden ma.aseutuiku- suuskoulun perustamiseksi Pohjois-Sa-
23445: vaam, jota me itoiv0ill1me entistä paremmaksi. takuntaan sekä ottaisi vuoden 1954
23446: Samrullla ikiim.rteä ;naiskotirteo1lisuusikoulu voi tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
23447: niille, jotka haluavat esim. käsityönopettajina lisen määrärahan koulun perustami-
23448: haikea amsiotilaisuutta ammruttiwransa piirissä, seksi.
23449: Helsin~ä 11 päivänä helmikuuta 1953.
23450:
23451:
23452:
23453: Eino E. Heikura. Atte Pakkanen.
23454: Toivo Antila. Arvo Sävelä.
23455: Eeli Erkkilä. Eino Rytinki.
23456: 536
23457:
23458: IX,a5. - Toiv. al. N:o 232.
23459:
23460:
23461:
23462:
23463: Kyttä ym.: Toimenpiteistä suomenkielisen kalastajakoulun
23464: perustamiseksi Varsinais-Suomen sam·istoalueelle.
23465:
23466:
23467: E d u s k u n n a J1 e.
23468:
23469: Maassamme toimii nykyisin vain kaJksi ka- tita1don kohottamisesta. Harkittaessa uuden
23470: ~astajakouJua, suomenkielinen Virolahdella ja kalastajatkoulun perustamista näyttää luon-
23471: ruotsinkielinen Pernajassa. Koulujen vähäi- nollisclta, että tämä koulu sijoitetaan Varsi-
23472: nen ,lukumäärä on epäilemättä seuraus siitä, nais-Suomen saaristoon, jossa se tulee sijait-
23473: että !kaJ.ast:a;javäestö hajallaan p:iJtkin rannik- semaan Suomenilahden ja Pohja:nlahden yh-
23474: koa a:suvana j,a :Imhteen kiel~ryhmään jalkau- tymäruluoolla j·a jossa rumu ikrulastlliksesta pää-
23475: tuvana ei ole pystynyt samalLa menestyksellä asiallisen tai osittaisen toimeentulonsa saava
23476: ajamaa.n ;asioitaan kuin muut useimmiten huomattavan suuri väestönryhmä. Erityi-
23477: myös lukumäärältään suuremllUIJt väestön- ja sesti olisi sijoirtuspai!klk:aa harkilttaessa tutkit-
23478: ammattiryhmät. Osittain tämä aiheutuu myös ta'V'a ne mahdollisuudet, joirta on olemassa
23479: siitä, että varsinkin vanhemman krulastaja- Nruuvo:n kunnassa sijaitsevalla Seilin saarella
23480: väestön keskuudessa on yleinen se~1ainen lkä- olevien, Suomen valtion omistamien entisen
23481: siJtys, ettei krulastuksen tana voitaisi opertr spirtaaJlisa.iraa1lan rakennusten tarkoitukseen
23482: taa ilrou:lussa, koska tuo rtaito on lh'ankirttavi.ssa käyttämiseen, lroslm pa~kka ka~kkien ammatt-
23483: vain lk:äy;tännössä ammattia harjoittamalla. timiesrten käsityksen mukaan on er1ttäin so-
23484: Nykyisin toimivissa kahdessa kalastajakou- piva ja uusien rakennusten ratkenrtamisesta
23485: lussa sa:adwt kokemukset ovat kuitenkin osoit- aiheutuvat kust:annUJkset tlHlöin jäisivät erit-
23486: taneet tämän käsityksen täysin virhooll~eksi. täin väJhäisi!ksi.
23487: Jokaiselle, jOika on perehtynyt rannik!ko- EdeHä esiteltyn perusteella ehdotamme
23488: kail.astaji:emme olosuhteisiin, on selvää, että eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
23489: heidän elintasonsa on työn raskaUiteen ja
23490: vaaranalaisuuteen nähden aivan liian alhai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23491: nen. Tarvirtaan monenilai:sia toimenpiteitä ttä- toimenpiteisiin suomenkielisen kalasta-
23492: män asiain tilan korjaamiseksi. Täillöin sa:a- jakoulun perustamiseksi Varsinais-
23493: doo.n vä:himmin lkustJannuksin enimmän ai- Suomen saaristoalueelle.
23494: iJman, jos aloitetaan kalastajaväestön ammat-
23495: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
23496:
23497: Harras Kyttä. Mauno Jussila.
23498: Irma Karvikko. Kalervo Saura.
23499: 537
23500:
23501: IX,66. - Hemst. mot. N:o 233.
23502:
23503:
23504:
23505:
23506: östenson m. fl.: Angående statens övertagande av Nylands
23507: svenska ungdomsförbunds husmodersskola.
23508:
23509:
23510: T i ll R i k s d a g e n.
23511:
23512: Nylands svenska ungdomsförbund h.ar se- emot fözik1larat sig villigt ati överlåta hus-
23513: dan år 1920 upprä'ttJhåJlilit en ambulerande modersslro1an'S inventarier till staten för ett
23514: husmodersslkola, viiken inti'n år 1952 verkat avsevärt lägre belopp än deras <värde, om sta-
23515: på oliika platser inom det svens'ka Nyland. ten redan från höstterminens början år 1953
23516: Genom riksdagens beslut förklarades denna övertoge slroian. Statens utgifter för upp-
23517: husmod'ersskola som fmst från den 1 januari rätthållande av slrolan rtorde idre nämruvärt
23518: 1951 och placerades från höstterminens bör- överstiga de statsbidrag skolan i detta nu
23519: jan år 1952 på Sjölkulla gård i Kyrlkslätt åtnjuter, då man bea'ktar, att staten !'edan
23520: socken, viiffiren iägeooet innehas av startien oeh äger loka1iteterna för skolan.
23521: varest oclkså staten tilllhöriga Svensika teore- 0m 'Sikdlan, vHket VOTe det na;turliga, över-
23522: tiSka 'kreatursskötarskolan är placerad. Åt- tages av staten, har man sälk:Jerhet för att be-
23523: gärden föran'leddes av att fasta husmoders- hovet av husmodersundervisning i m~liersta
23524: skolor inom Nyland funnos i tillräcklig mängd Nyland blir .tillgodosett, villk:et däremot ic'ke
23525: förutom i mellersta Nyland, där en sådan är fallet, om skolan upphör med sin verk-
23526: var av behovet rpäJkaUad. En ambulerande sa.m!het.
23527: ·husmodersskola var efter denna åtgärd obe- Hänvisande till ovanstående få vi <vörd-
23528: hövlig i det svenska Nyland. samrt; föreslå, att riksdagen viiiJ.e besluta b:em-
23529: Nylands svens'ka ungdomsförbund har för- ställa,
23530: k'larat sig icke vidare kunna upprätthålla regeringen måtte vidtaga nödiga
23531: nämnda husmodersskola, dels på grund aw åtgärder därhän, att staten övertager
23532: elkonomiSka svårigheter, dels på grund av att Nylands svenska ungdomsförbunds
23533: förbundets arbetsuppgifter egentligen ligga husmodersskola, räknat från den 1
23534: på ett annat plan. Nämnda förbund ihar där- augusti 1953.
23535: Helsingfors den 10 februari 1953.
23536:
23537: Ebba östenson. C. A. Öhman.
23538: Kurt Nordfors.
23539:
23540:
23541:
23542:
23543: 68
23544: 538
23545:
23546: IX,66. - Toiv. al. N:o 233. Suomennos.
23547:
23548:
23549:
23550:
23551: östenson ym.: Uudenmaan ruotsalaisen nuorisoliiton emäntä-
23552: koulun ottamisesta valtion haltuun.
23553:
23554:
23555: E d u s k u n n a 11 e.
23556:
23557: Uudenmaan ruotsa'lainen nuorisoliitto on muuna alalla. Liitto on sen SIJaan ilmoitta-
23558: vuodesta 1920 ylläpitänyt kiertävää emäntä- nut olevansa halukas luovuttamaan emäntä-
23559: koulua, joka vuoteen 1952 asti on toiminut eri koulun omaisuuden vaitiolle huomattavasti
23560: pa~k!kwkunnHla Uudenmaan ruotsa'laisseu- arvoaan alempaan hintaan, jos va:lti'O ottaa
23561: duilla. Eduskunnan päätökseUä tämä emäntä- koulun haltuunsa syyslulku:kaudesta 1953.
23562: koulu määrättiin kiinteäksi 1 päivästä tammi- Valtion menot koulun yUäJpitfumisestä eivät
23563: kuuta 1951 ja se sij'oitettiin syyslukukau- sanottavasti ylittäne sitä määrää, mitä !koulu
23564: desta 1952 läJhtien Kirkkonummen pitäjässä nykyisin saa valtion&vustusta, !kun ottaa huo-
23565: olevaan Sjökullan kartanoon, joka tila on va!l- mio'on, että vaJltio jo omistaa kouluhU:oneiston.
23566: tion omistama ja jonne myös valtion alainen Jos va:ltio ottaisi hallintaansa koulun, mikä
23567: ruotsalainen teoreettinen karjanhoitokoulu olisi luonnollista, saataisiin varmuus siitä,
23568: on sij'Oitettu. Toimenpide johtui siitä, että että keskisellä Uudellamaalla tulee tyydy-
23569: kiinteitä emäntäkouluja oli Uudellamaalla tety'ksi emäntäopetuksen tarve. Näin ei olisi
23570: riittfuvä määrä lukuunottamatta kesiki-Uutta- laita, jos koulu lopettaisi toimintansa.
23571: maa:ta, jonne sellaisen saaminen 6li tll!rpeel- EdeUä olevaan viitat·en esitämme kunnioit-
23572: lista. Kiertävä emäntäkoulu oli tämän jälkeen taen eduskunnan hyvä!ksyrttäväksi toivomuk:-
23573: tarpeeton Uudenmaan ruotsa'laisseuduil'la. sen,
23574: Uudenmaan ruotsalainen nuorisoliitto on että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin
23575: ilmoittanut, ettei s·e enää kykene y!JiäJpitämään toimenpiteisiin Uudenmaan ruotsalai-
23576: mainittua emäntälkoulua, mikä osittain joh- sen nuorisoliiton emäntäkoulun ottami-
23577: tuu taloudeUisi:Sta vaikeuksista, osittain siitä, seksi valtion haltuun elokuun 1 päi-
23578: että liiton työtehtävät ovat varsinaisesti västä .1953 lukien.
23579: Helsingissä 10 •päivänä hetmillrnuta 1953.
23580:
23581: Ebba östenson. 0. A. Öhman.
23582: Kurt Nordfors.
23583: 539
23584:
23585: IX,67. - Toiv. al. N:o 234.
23586:
23587:
23588:
23589:
23590: Heikura ym.: Määrärahasta Siikaisten pienviljelijäkoulun
23591: uudisrakennuksia varten.
23592:
23593:
23594: E d u s kun n a H e.
23595:
23596: Olemme jo usean aloitteen muodossa kiin- valiokunnan aloitteen johdosta laatimaan
23597: nittäneet eduskunnan ja hallituksen huo- mietiJntöön n:o 26, missä valiokunta erit-
23598: miota Pohjois-Satakunnassa toimivan Sii- täin myönteisesti on perusteluissaan osoit-
23599: kaisten pienviljelijäkoulun kehittämistoimen- tanut, miten Siikaisten pienviljelijäkoulun
23600: piteisii!ll. Koulu on v:sta 1947 Satakunnan ,uutisrakennushankikeiden toteuttamista on
23601: Maanviljelysseuran alaisena oppilaitoksena pidettävä välttämättömänä, jotta kysymyk-
23602: toiminut maatalous- ja pienvHjelysopetuksen sessä olevalle pienviljelijäkoululle luotaisiin
23603: alalla puutteellisissa olosuhteissa siitä syystä, mahdollisuudet asianmukaisella tavalla täyt-
23604: ettei valtio ole lainkaan osoittanut määrä- tää opetustehtävämsä, ja ralkennustyö olisi
23605: rahoja koulun rakennushankkeiden toimeen- kiireellisesti saatettava päätökseen", mikä
23606: prunoon ja opetusvälineistön hankintaan. On lausunto maatalousvalidkunnan lausumana
23607: siis luonnollista, ettei puutteellisissa olosuh- osoittanee tekemiemme eduskunta-aloitteiden
23608: teissa ole voitu käytännössä soveltaa sitä ope- ja esittämämme asian perustellun oikeutuk-
23609: tusohjelmaa, mikä pienviljelyskouluille kuu- sen.
23610: luisi. Kun tämän maa..lmnnan osan laajat Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten
23611: pienviljelmätaloudet, jotka muodostavat pää- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23612: asiallisen osan alueen viljelystiloista, toivoi- vomuksen,
23613: sivat, että koulun opetus voitaisiin kehittää
23614: mahdollisimman monipuoliseksi ja tehok- että hallitus ottaisi vuoden 1954
23615: kaaksi, niin olisi jo aika valtiovallan osoit- t,ulo- ja menoarvioesitykseensä 25 mil-
23616: taa määrärahat koulun rakennushankkeiden _joonan markan siirtomäärärahan Sii-
23617: toteuttamiseksi ja opetusvälineistön täyden- kaisten pienviljelijäkottlun rakennus-
23618: tämistä varten. Perustelematta tässä enää uudistusten toimeenpanaan maatalous-
23619: lähemmin asiaa viittaamme toiv. al. n:on 153 hallituksen suunnittelemassa laajuu-
23620: (1952 Vip.) perusteluihin selkä maatalbus- dessa.
23621: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
23622:
23623: Eino E. Heikura. Arvo Sävelä.
23624: Nestori Kaasalainen. Eino Rytinki.
23625: 540
23626:
23627: IX,6s. - Toiv. al. N:o 235.
23628:
23629:
23630:
23631: Sarjala ym.: Toimenpiteistä koneenpitäjäjärjestelmän aikaan-
23632: saamiseksi.
23633:
23634: E d u s k u n n a l'l e.
23635:
23636: Ka1ki:lle on tunnettua, että maataloustuo- taisuuksia ei paase helposti tulemaan, sillä
23637: tantomme kustannustaso on sangen korkea. koneenpitäjän on koetettava palvella konei-
23638: Viime aikoina on tosin ollut ilahduttavaa den ltarv:iJtsijoita malhdolllisimm.oo tasa'puoli--
23639: pyrkimystä niin valtion kuin yksityisten ta- sesti, koska hänen toimeentulonsa on juuri
23640: <h'olta maataloutemme rati'onalisoimiseen. Tär- koneiden runsaasta kysynnästä ja käytöstä
23641: keimpänä toimenpiteenä on tietenkin koneel- riippuvainen. Myös luotto-olojen järjestämi-
23642: listaminen. Maaperäsuhteet ja ennenkaikkea nen lienee käytännössä mahdollista parem-
23643: tilojen pienuus ja hajanaisuus estävät kui- min yksityisen kuin pienen yhtymän kanssa.
23644: tenkin koneellistamisen yleistymistä sellai- On luonnollista, että valtiolta saatavan luo-
23645: sessa laajuudessa kuin olisi tarpeellista. Ko- ton ehtoihin sisältyy työtaksojen tarkistus.
23646: neiden kallis hi:nita sekä niiden lyhytaikainen Tämä ehto estää kohtuuttomien palkkioiden
23647: käyttömahdollisuus estävät sangen lukuisissa perimisen asiakkailta.
23648: tapauksissa niiden hankinnan. Yhteistoi- On selvää, että koneenpitäjäjärjestelmän
23649: minta on ollut tässäkin apuna ja tehnyt ohella meillä tarvitaan muitakin yhteiskäyt-
23650: mahdolliseksi koneellistamisen sielläkin, missä tömuotoja. Näiden taloudellisen menestymi-
23651: yksityisin toimenpitein ei olisi sellaiseen ol- sen ensimmäisiä edellytyksiä on se, että vas-
23652: lut edellytyksiä. Maatalouskoneiden yhteis- tuunalaiset koneenhoitajat valmennetaan teh-
23653: käyttötoiminnassa on meillä, kuten naapuri- täviinsä, asianmukaista ohjausta on saata-
23654: maissammekin, ollut käytännössä useita eri vissa ja sopiv~ksi todettujen koneiden ja
23655: muotoja. Saadakseen selville meille sopivim- varaosien saanti saadaan varmaksi. Kun
23656: mat yhteiskäyttömuodot asetti valtioneu- koneenpitäjiksi ryhtyvät melkein yksin-
23657: vosto elokuun 17 p:nä 1950 erikoisen toi- omaan varatfumat, joSikin ammat'titaitöiset
23658: mikunnan laatimaan suunnitelman koneiden ja alaansa innostuneet henkilöt, on sopivan,
23659: yhteiskäytön laajentamiseksi ja tehostami- suhteellisen edullisen luoton saaminen ehdo-
23660: seksi. Toimikunta, jonka puheenjohtaja oli ton välttämättömyys. On kansantaloudelli-
23661: tohtori A. Reinikainen, jätti mietintönsä sesti tuhlausta tuottaa maahan runsaasti ko-
23662: 30. 3. 1951 valtioneuvostolle. Toimikunta neita ja teettää niillä kuitenkin vähän työtä.
23663: syventyi suurella perusteellisuudella meillä Näin valitettavasti on käynyt ja edelleen käy,
23664: käytännössä oleviin ythteiskäyttömuotoihin. ellei sopiviksi havaittuja yhteiskäyttömuotoja
23665: Samoin se on hankkinut naapurimaistamme, entistä runsaammin ryhdytä käyttämään.
23666: ennen kaikkea Ruotsista, tietoja siellä saa- Edellä olevaoo viitaten ehdotamme kun-
23667: duista k6kemuksista tältä alalta. Suoritettu noittaen edusikunnan hyväksyttäväksi toivo-
23668: tutkimus ja sen jälkeen niin omasta kuin muksen,
23669: naapurimaistamme saatu kokemus on osoit-
23670: tanut, että nk. koneenpitäjäjärjestelmä on että hallitus laatisi suunnitelman
23671: yhteiskäyttömuodoista useimmissa tapauk- koneenpitäjäjärjestelmän aikaansaami-
23672: sissa suositeltavin. Tämä onkin hyvin ym- seksi maahamme ja varaisi sen jäl-
23673: märrettävissä, varsinkin jos koneenpitäjäksi keen riittävän määrärahan valtion
23674: ryhtyy alaansa innostunut ammattitaitoinen tulo- ja menoarvioon huokeakorkois-
23675: henkilö. Kokemus on osoittanut, että kun ten lainojen myöntämiseksi mainit-
23676: koneet ovat yhden omistUJksessa, niin ne tu- tuun tarkoitukseen.
23677: levat yleensä kunnollisesti hoidetuiksi. Rii-
23678: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
23679:
23680: Wiljam Sarjala. Leo Häppölä.
23681: Tahvo Rönkkö. Toivo H. Kinnunen.
23682: J. E. Lampinen. Markus Niskala.
23683: Mauno Jussila. Eeli Erkkilä.
23684: 541
23685:
23686: lX,69, - Toiv. al. N:o 236.
23687:
23688:
23689:
23690:
23691: Saari ym.. : Vaasan, Kuopion ja Mikkelin läänien maatalous·
23692: tuotteiden jalostuslaitosten toimintaedellytysten paranta.
23693: misesta.
23694:
23695:
23696: Ed uskunnalie.
23697:
23698: Nykyisin maata;loustuötlteiden hinnat mää· jarruttavat pahasti täitä kehitystä. Olisi vält-
23699: rätään valtioneuvooton päätökscllä vuodeksi tämät;t<ä sa:altava halpwko.rikoisila lainoja n[ihle
23700: k!erraihlaan. Näin vahvistettuj·en tuotteiden meijereille sekä muillelk:in maaitailoustuOittei-
23701: hinnat ovat tarkoitetut koko maan hinnoiJksi, den ja:lostuslaitoksiUe, jotka joutuvat raken-
23702: jotka ovrut }as:lmlmien mukaan huomattavasti tamaan ta;i uusimaan ikoneiltawn. Vru1tioval-
23703: alle rtuortantO!kustannusten. Vairoeammissa olo- 1an 1t:aholta. olisi syytä kiinnittää huomiOita
23704: SUJhteissa ;toimivilLa tuotantoaluei11a, ikuten 1edel1ä ,esirtettyihin seikkoihin ja sam:wlla olisi
23705: Pohjoi& ja Itä-Suomessa, on tuotantokustan- tutkittava, mihin suuntaan maatruloutlta näillä
23706: nuksia tasoitettu valtion erikoistuilla. Näin alue:iJlJJa olisi koetettava ohj,ata ja kehitltää,
23707: tuettaV'an alueen ulkopuoLelle on kuitenkin että se seikä yksityistaJlorudellisesti että ~an
23708: maassamme jäänyt rulueita, joissa tuotanto- sa:ntaloudellisesti :antaåsi parhaan mruhdollisen
23709: olosuhteet ov·at huomattavasti epäedulilisem- tuloksen. Olisi myös selv~telttävä maa:truou-
23710: ma.t ku:in maamme parhai11a :tuotanJtorulueil1a. temme todelliset tuotan·tolkustannukset ja viil-
23711: TäHaiset alueet ovat pääasiassa Vaasan, Mik- jelijäperheille määrättyjen verojen suhde
23712: kelin ja Kuopion 'lääneissä. Viime vuosina maatalouden tuottoon.
23713: on myös hru11a rtehnyt näiHä seuduiHa suurta EdeHä ,esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
23714: tuJhoa, joten viljelijäväestön :asema on suu- ikunn:an hyväksyttäväksi rtowomuiksen,
23715: resti vaikeutunut ja veronmruksukY~kY on h:ei-
23716: kentyny:t. Viime vuosien ik!dkemukset ko. että hallitus kiireellisesti tutkitut.
23717: alueella osoittavat, :etltä maataloudessa on py- taisi, mihin suuntaan Vaasan, Mikkelin
23718: rittävä entistä enemmän karjatalousv:a1tai- ja Kuopion lääneissä maataloutta on
23719: suuteen, koska viljan tuotanto on osoittautu- ohjattava, että tuotantovarmuus ja
23720: nut epävarmaiks1 hal1ojen takia. Kun karja- kannattavaisuus parantuisi, ja millä
23721: rtaloustuOitannon :voim:istumin:en ikui tenkin keinoilla voitaisiin alentaa nUden maa-
23722: edellyttää maidon jalostamis- ja markkinoi- taloustuotteiden jalostuslaitosten kor·
23723: mismahdohlisuuksien vastaav:a1a kehittymistä, komenoja, joissa korkomenot keski-
23724: olisi huolehdittava siitä, että meijerilaitos määrää enemmän alentavat tnottaja·
23725: pystyy täyttämään sille .asetettavat va;atirrnuk- hintaa.
23726: set. Pääomien puute ja korkea korkokanta
23727: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
23728:
23729: Eero Saari. Toivo H. Kinnunen.
23730: Arvi Ikonen. Toivo Antila.
23731: 542
23732:
23733: IX,7o. - Toiv. al. N:o 237.
23734:
23735:
23736:
23737:
23738: Heikura ym.: Määrärahasta kiinteän kasvinviljelyskoekentän
23739: perustamiseksi Karvian pitäjään.
23740:
23741:
23742: Eduskunnalle.
23743:
23744: Maataloustuotantomme kehittämistyössä on rustamiseksi Pohjois-Satakuntaan, ja edel-
23745: ns. kasvinviljelyskoetoiminta ja tutkimustyö leen v. 1950 rah. al. n:ossa 22 pyydettiin
23746: antanut ensiarvoista apuaan. Kuitenkin tämä määrärahaa kiinteän kasvinviljelyskoekentän
23747: koe- ja tutkimustyöala on laaja, ja kun perustamiseksi Pohjois-Satakuntaan, minkä
23748: maamme eri viljelysseutujen olosuhteet ovat sijoituspaikaksi esitettiin yllämainittua Alk-
23749: hyvin erilaiset, niin tämä työ olisi laajennet- kian aluetta, missä perustamiskustannukset
23750: tava ensi kädessä niille alueille, missä sen suo- olisivat olleet varsin kohtuulliset. Viimeksi-
23751: ranainen ja välillinen vaikutus voisi myös mainitun ajatuksen takana oli silloin mm.
23752: nopeasti kohottaa ympäristöseutujen maa- Satakunnan Maanviljelysseura.
23753: talouden tuotannollista tasoa. Kuitenkaan Kun nyt Pohjois-Satakunnankin maatalou-
23754: käsittääksemme ei kylläkään nykyhetkellä den ja pienviljelyksen kehittämistoimenpi-
23755: liene syytä ajatella uusien kasvinviljelyskoe- teille olisi luotava parempia edellytyksiä,
23756: asemien perustamista ja luomista, mutta ny- niin käsittääksemme kiinteän kasvinviljelys-
23757: kyisten kasvinviljelyskoeasemien alaisien koekentän perustamisella voitaisiin tähän
23758: kiinteitten kasvinviljelyskoekenttien perusta- suuntaan vaikuttaa huomattavasti. Syrjäisen
23759: minen lienee taloudellisestikin mahdollista. Pohjois-Satakunnan pienviljelysvaltainen
23760: Tällöin mielestämme olisi mm. Pohjois-Sata- maatalous kaipaisi alueelleen tällaisen koe-
23761: kunnan varsinaiselle suovHjelysalue·elle saa- kentän, missä järkiperäisen suoviljelyksen,
23762: tava esim. Kokemäellä sijaitsevan Sata- lannoituksen, kasvinviljelyn ym. ongelmia
23763: kunnan kasvinviljelyskoeaseman valvonnan parhaiten selvitetään. Satakunnan Maan-
23764: alainen kiinteä kasvinviljelyskoekenttä, jonka viljelysseura ja Satakunnan kasvinviljelys-
23765: sijoittamista Satakunnan Maanviljelysseura koeasema voinevat keksiä parhaat käytännöl-
23766: on aikanaan suunnitellut tunnetulle Alkkian liset menettelytavat.
23767: asutusalueelle Karvian kuntaan, missä sen Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
23768: sijoitusta on suunniteltu siellä olevan Kar- taen esittää eduskunnan päätettäväksi toivo-
23769: vian varavankilan alueelle. Tämä sijoitus- muksen,
23770: paikka Karvian, Parkanon ja Kihniön kun-
23771: tien rajamailla on erittäin sopiva laajoine että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23772: suo- ja viljelysalueineen. kiinteän kasvinviljelyskoekentän pe-
23773: Haluamme lyhyesti korostaa, ettei tämä rustamiseksi Pohjois-Satakuntaan Kar-
23774: hanke ja ajatus ole suinkaan uusi, sillä jo v. viaan ja varaisi vuoden 1954 tulo- ja
23775: 1926 valtiopäiville rah .. al. n: ossa 107 tehtiin menoarvioesitykseensä tarkoitukseen
23776: määrärahapyyntö suoviljelyskoeaseman pe- tarvittavat määrärahat.
23777: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
23778:
23779:
23780: Eino E. Heikura: Arvo Sävelä.
23781: Nestori Kaasalainen. Eino Rytinki.
23782: 543
23783:
23784: IX,11.- Toiv. al. N:o 238.
23785: Niiranen ym.: Koko maan käsittävän maatalouskoneyhtymä-
23786: ja -asemaverkoston aikaansaamisesta.
23787:
23788: Eduskunnalie.
23789: Viime vuosien ylcim.oo teknillinoo kehit~s luon1leesta johtuen epäyhtenäi!stä. Tarkoituk-
23790: on voima,kikaasti S!Uunltautunut maataloUJteen. senmu'kaisimpiin ja ta.loudellisesti ka:nnatta-
23791: Sen seurauksena on tapwhtunut eri työvai- vimpiin tuloksiin varmaankin päästäisiin
23792: heiden laaja konooHistuminen, mikä puoles- koko maan käsittävän yhtenäisen koneasema-
23793: taan on ·johtanut tuotantomenetelmien tehos- verkoston 'Luomisen kautta. Tässä suhteessa
23794: tumiseern ja näil1ä aloilla tapahtuvaan kan- olisivrut Pehlonraivaus Oy:n toimintansa yh-
23795: nattavuusasteen pa;ranrtmmisoon. teydessä sa.amart kolremuksert ja mwhdollisesti
23796: Johtuen koneiden hintojen suhtooNi~S~eSta organisaatiokin hyödyll:isinä huomioitava.
23797: korikeudesta tilojen keskimääräiseen käytttö- Siitä huoli!m3Jtta, erttä koDJeasema.toiminta
23798: ja kann'll!ttavruusasteeseen verrll!ten ovat niitä on viime vuosina eri muodoissruan voimak-
23799: riittävästi voineet hankkia vain suurmaatilat. :kaasti ·edistyn~ ja vaiJkka sen edelleen ke-
23800: Täten ne ovaJt päässeet tehdkkaimrrnin nautti- hittäl]linen on varsinkin pienmaatalouksille
23801: maan myöskin koneistaiDisen tuomista eduista. ·e1inkysymys, ei valtion taholta ole asiaan
23802: Pi!enmaataloudet eivät ole vomeet hanikkia kiinnitetty sen vaatimaa huomiota. On aivan
23803: ainakaan riittävästi itarvitsemiaan koneita nurinkurista, että vaikka maassa toimii sa-
23804: tarkka ne ovat joutuneet :tekemään sen velka- toja viJljelijöiden muodOSJtarrnia konl(')yhtymiä
23805: varoilla •tJuil1en sidotuiksi kohonnei!siin korko- ja -illSemia sekä yli 100 pellonraivaus Oy:n
23806: rasitu!ksiin. Tästä on aiheutunut pienmaa- koneasemrua, vaJJtio ei v:n 1951 jälkeen ole
23807: 1Jalouksien !kann:a;ttavruuden suhteellinen hei- mi'llään tavoin tåltä toimintaa tukenUJt.
23808: kentyminen ikonehankinJt.oihin ky:roeneviin lta- Kysymyksessä ei ole ainoastaan maata-
23809: lou:ksiin v:erraten. Kaikki seikat viittaavat louteen, vaan koko kansantalouteen vaikuttava
23810: siihen, että tämä .pientrulouksi,l1e epäedullinen asia. Sen vuoksi olisi välttämätöntä, että
23811: :kehitys tul>ee jatkumwan yhä jyrkempänä. vuosittain turvattaisiin riittävä,t määrärahat
23812: Tilamue on pakottanut pienmaataloudet yh- maaJtwLouskoneY!htymien ja -asemien toi!min-
23813: teisiin konehankinltoihin ja niiden yhiteis- nan edistämiseen. Samoin olisi .tarpeellista
23814: käytJtöön. Toiminnan tapa:htuessa vailla yh- k~hittää suunnitelma valtakunnallisen m~
23815: tenäistä suunnitelmaa ja ikes!kitystä muodos- talouskoneyhrtymä- ja -asemaverkoston ai-
23816: tuu se hajan1aiseksi muodoiLtaan. Useimmi- kaansa:ami~ksi.
23817: ten tällaiset yh:teisy,rityk:set ovat verrattain Edellä esitetyn perusteena. ehdotamme
23818: pieniä rajoittuern jonkun määrätyn koneen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
23819: yh!teilSihallllkintoi!hin j·a ikäy:ttöön.
23820: Taloudellisesti ikann:attavian:mi!ksi ja tuotan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23821: non iHsäämiseen ,tehokkwimmin vaikuttaviksi maatalouskoneyhtymä- ja -asematoi-
23822: ovat osoittaUJtuneet kon,easemaJt ja -yhtyanä,t. minnan edistämiseksi ja valmistuttaisi
23823: Niitä on perUSitettu viljelijöiden muodoota- suunnitelman asteittain tapahtuvan
23824: mien osaikeyihtiöiden, osuuskuntien sekä osit- koko maan käsittävän maatalouskone-
23825: tain kuntien ja vaitionkin omistukseen pe- yhtymä- ja -asemaverkoston aikaan-
23826: rustuen. Niidenkin toiminta on hallinnon saamiseksi.
23827: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
23828:
23829: Toivo Niiranen. Yrjö Murto. Juho Nykänen.
23830: Pertti Rapio. Kaino Haapanen. Aimo Aaltonen.
23831: Matti Meriläinen. Mikko Järvinen. Antto Prunnila.
23832: Esa Hietanen. Usko Seppi. Kaarle Renfors.
23833: Matti Koivunen. Toivo Kujala. Hugo Manninen.
23834: Lauri Myllymäki. Toivo Friman. Juho Rytkönen.
23835: Nestori Nurminen.
23836: 544
23837:
23838: IX,12. - Toiv. al. N:o 239.
23839:
23840:
23841:
23842:
23843: Sävelä ym.: Kotivoin markkinoinnin järjestämisestä.
23844:
23845:
23846: E d u s k u n n a ll e.
23847:
23848: Vuodelta 1951 valmistuneiden tilastojen meijerit ovat kuitenkin vastaooottaneet tuot-
23849: mukaan on meijereihin maitoa tuovien kar- tajilta, paitsi maitoa ja kermaa, myös koti-
23850: janomistajien lehmämäärä ollut 600,000- voita. Meijerit ovat !käsitelleet uudestaan
23851: 700,000. Näin ollen ainakin 350,000 lehmää vastaanottamansa voin, ja näin ne ovat
23852: on sellaisissa karjoissa, joista saatava maito onnistuneet saamaan sille markkinat. Kun
23853: joutuu kokonaan kotivoin valmistukseen, tai tällaista toimintaa ei kuitenikaa>n ole riittä-
23854: suoraan kulutusmaidoksi. Vaikka valtio on vässä määrin harjoitettu, olisi valtiovallan
23855: maksanut eräin paikoin maitokilolta aina otettava asia koko laajuudessaan tältä poh-
23856: kymmeneen markikaan saakka nousevia palk- jalta hoidettavaksi. Riittävä määrä tarkoi-
23857: kioita maidon meijeriin kuljetuksesta ja laa- tukseen sopivia meijereitä on saatava hoita-
23858: joissa osissa maata sen liä:ksi erikoispalk- maan tätä kysymystä, jotta kotivoin markki-
23859: kioita hintalisän muodossa, ei kaikikien kar- nointimahdollisuudet saataisiin tasaisesti tur-
23860: janomistajien ole sittenkään mahdollista vatuksi.
23861: saada tuotetuksi maitoa meijereihin. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23862: Hyvin valmistettu kotivoi on aikaisempina nioittaen eduskunnan hyväJksyttäväksi toi-
23863: vuosikymmeninä ollut jopa vientitavaraa, ja vomuksen,
23864: se on kysyttyä edelleenkin laajoissa osissa
23865: maata. Kotivoin valmistajien aseman helpot- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23866: tamista kaivataalll etenkin keväisin maidon toimenpiteisiin kotivoin markkinoin-
23867: runsaa;n tuotannon aikana. Tarjonta ylittää nin järjestämiseksi sellaiseksi, että
23868: silloin kysynnän, ja käytännössä on saatu siten voidaan turvata kotivaille koh-
23869: kokea kotivoin hintojen romahdusmainen tuullinen ja vakava hintataso kautta
23870: lasku ja sen menekin pysähtyminen. Eräät vuoden.
23871: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
23872:
23873:
23874: Arvo Sävelä. Valfrid Eskola.
23875: Väinö Tikkaoja. Artturi Koskinen.
23876: 545
23877:
23878: IX,73.- Toiv. al. N:o 240.
23879: Hautala ym.: Toimenpiteistä ajanmukaisten voi- ja muna-
23880: varastojen aikaansaamiseksi.
23881:
23882: E d u s k u n n a ll e.
23883: Voin tuotannossa esiintyvät ns. kausivaih- koisesti suuremman voivaraston oikea sijoi-
23884: telut häiritsevät usein kiusallisestikin voi- tuspaikka. Siinä tulisi olla tilaa lähes mil-
23885: markkinoitamme ja samat kokemukset on joonalle voikilolle. Ensiksikin Pohjois-Suo-
23886: saatu kananmunistakin. Näihin kysymyk- men pienviljelys- ja rehnvaltainen maatalous
23887: siin ei ole kiinnitetty vielä läheskään tarpeel- on ja pysyy karjatalouteen perustuvana. Ja
23888: lista huomiota. Esimerkiksi sellainen kysy- toiseksi, sen teollistuva ja muutoin heräävä
23889: mys kuin voin ja munien pitempiaikainen talouselämä lisääntyvine kuluttajineen tarvit·
23890: kunnollinen varastoiminen kotimaassa ei ole see varmistuksen voin saantiinsa kohtuulli-
23891: saanut vielä tyydyttävää ratkaisua. silla kustannuksilla.
23892: Kunnollisten ja riittävien voin ja munien Pohjois-Suomen voivaraston sijoituspaikka
23893: varastotilojen puute on kiusallinen alan tuot- saattaisi olla Oulu-Kokkola-linjan vaiheilla
23894: tajillekin ja näiden hallitsemille osuuskun- asiallisen tutkimuksen ja selvityksen määrä-
23895: nille. On todettava, että lähinnä varojen tessä kuitenkin lopullisen sijoituspaikan sekä
23896: puute rajoittaa tiukasti tärkeitäkin rakenta- varastotilojen suuruuden.
23897: mis- ja uudistamismahdollisuuksia yleensä Etelä-Suomeen rakennettava varasto on
23898: maatalouden piirissä. myös harkiten sijoitettava.
23899: Ei voitane pitää jatkuvasti suotavana, että Vaihteleva voi- ja munakauppamme on
23900: suomalaista voita on varastaitava kotimaan ollut niin tappiollista, että on järjellistä pyr-
23901: tarpeita varten Ruotsiin, sillä mm. edestakai- kiä sellaisesta vapautumaan. Viedessämme
23902: set kuljetukset ja varastointi siellä ovat teh- esim. voita ulkomaille olemme saaneet keski-
23903: neet kustannuksina noin 14-15 markkaa määrin vain 220 mk kilolta, mutta maksaneet
23904: kiloa kohti. Tämä rasittaa ensi sijassa val- maahan tuodusta n. 280 mk kg. Vientimme
23905: tiota. Lisäksi kuluttajien kannalta on tär- oli vuonna 1952 yli 4 miljoonaa kiloa ja
23906: keätä turvata voin ja munien saanti. Siis tuonti n. 1% milj. kiloa. Suunnilleen samaa
23907: säännöllinen jakelu kulutukseen on välttä- on sanottava munakaupasta.
23908: mättömyys. Voi- ja munavarastojen rakentamiselle on
23909: Erikoisesti voilla on, leivän ohella, suoma- ajankohta sopiva. Nyt tarvitaan kiireelli-
23910: laisessa ruokavaliossa niin keskeinen asema, sesti kyseessä olevaa varastotilaa ja hyödyl-
23911: että sen laatu ja riittoisuus kotimaan tar- listä rakennustoimintaa. Näin saadaan myös-
23912: peiksi on luotettavasti turvattava kaikissa kin työtilaisuuksia, joiden tarve on tunne-
23913: olosuhteissa. Senvuoksi vaitionkin olisi kiin- tusti ajankohtainen.
23914: nitettävä tähän asiaan lisääntyvää huomiota. Edellä sanotun perusteella ehdotamme
23915: Se voisi tapahtua siten, että valtio rakentaisi eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23916: varastoon ostojaan varten omia ajanmukaisia
23917: varastotiloja voita ja munia varten tai va- että hallitus kiireellisesti hankki-
23918: raisi halpakorkoisia lainoja riittävästi mai- mansa selvityksen perusteella ryhtyisi
23919: nittuun tarkoitukseen käytettäväksi. toimenpiteisiin ajanmukaisten voi- ja
23920: Kun asiaan ryhdytään, ei saa unohtaa munavarastojen aikaansaamiseksi ja
23921: Pohjois-Suomea. Se on monesta syystä eri- suuren voivaraston sijoittamiseksi
23922: Pohjois-Suomeen.
23923: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
23924: Yrjö Hautala. Kustaa Tiitu. Arvi Ikonen.
23925: J. E. Lampinen. Kerttu Saalasti. Eino Palovesi.
23926: Markus Niskala. Vieno Simonen. Mauno Jussila.
23927: Eino Rytinki. Viljami Kalliokoski. Aino Luostarinen.
23928: Eeli Erkkilä. Veikko Vennamo. Hilja Väänänen.
23929: Atte Pakkanen. Väinö Rankila. Aaro Kauppi.
23930: Nestori Kaasalainen. Urho Kähönen. Heikki Soininen.
23931: 69
23932: 546
23933:
23934: IX, 7 4. - Hemst. mot. N: o 241.
23935:
23936:
23937:
23938:
23939: Hollsten: Angående åstadkommande av tidsenliga smörlager-
23940: hus.
23941:
23942:
23943: T i ll R i k s d a g e n.
23944:
23945: Säsongvariationerna i vårt lands mjölk- uppiagrat i moderna kyllagerhus vid en
23946: produktion har på senare tid och isynnerhet temperatur av -18 tili - 20 grader C,
23947: under senaste år förorsakat mycket bekym- kan bibehålla sin kvaiitet under ett haivt
23948: mer samt allvarliga ekonomiska och handeis- års tid. För närvarande torde Centrallaget
23949: politiska probiem. Sommartid är mjöikpro- Valio förfoga över Iagerutrymmc för 30,000
23950: duktionen avsevärt högre iin under vintern, drittiar, motsvarande cirka 1.5 miijoner kg
23951: och detta gör, att vi om sommaren, då smör- smör, men detta försiår tyvärr icke Iångt.
23952: konsumtionen dessutom torde vara mindre Kapaciteten borde nödvändigt och utan
23953: än under vintern, nödgas ta hand om ett dröjsmåi utökas till 100,000 a 110,000 dritt-
23954: betydande smöröverskott, som vi skulle be- Iar eller drygt 5 miijoner kg, för att jämn-
23955: höva för att täcka vinterns produktionsun- vikt skall kunna fås till stånd. Senaste år
23956: derskott, men som vi icke har möjiigheter uppiagrades cirka 40,000 drittiar smör i
23957: att uppiagra. Denna situation har tvingat Sverige, men det var icke tillräckiigt, och
23958: oss att försöka piacera vårt illusoriska smör- dessutom ställer sig säkert fraktkostnaderna
23959: överskott på en förut mättad utiändsk mark- fram och åter rätt så kostsamma, även om
23960: nad till priser, som åtminstone ibiand torde detta förfarande säkert biir mycket för-
23961: Iegat på Iägre nivå än hälften av våra egna måniigare än den biandade exporten och
23962: produktionskostnader. Att staten härvid har importen.
23963: fått träda i emellan med betydande export- Om man såiunda utgår från förutsättnin-
23964: subsidier är sjäivfallet. Under vintern däre- gen, att smörlagerhus inom närmaste fram-
23965: mot nödgas vi kompensera det på sommaren tid måste byggas i vårt Iand, vore det säkert
23966: utförda smöret medeist en betydande import, kiokt att, för undvikande av onödiga frakt-
23967: för viiken värdefull vaiuta måste uppoffras. kostnader, piacera sådana Iagerhus på för-
23968: Förhållandet mellan vår export och import siagvis tre ställen. Lagerhusen kunde upp-
23969: av smör torde i fråga om senaste år icke föras som heistatiiga inrättningar eller också
23970: kunna betraktas som normait. På hösten av ett aktieboiag mcd staten som huvud-
23971: 1951 importerades nämligen på grund av intressent och de stora smörcentrallagen som
23972: feikaikyier rätt stora mängder smör, som medintressenter.
23973: sedan icke kunde avsättas och som därför Finansieringsfrågan borde icke för statens
23974: gav upphov till en jämföreisevis stor smör- vidkommande bereda nämnvärda bekymmer.
23975: export under år 1952. Annars torde det ha Med det budgetanslag, som är avsett att
23976: visat sig, att vår totaia smörproduktion i användas för att piacera vårt illusoriska
23977: detta nu i stort sett motsvarar behovet på smöröverskott på den utiändska marknaden,
23978: hemmamarknaden. kunde rena underverk i detta avseende
23979: Inför denna situation kan vi icke komma åstadkommas. Då en sådan anordning dessu-
23980: i från kravet att i brådskande ordning skapa tom skulle vara ägnad att skapa större
23981: möjiigheter för en tidseniig uppiagring av trygghet för vår mjöikproduktion, av viiken
23982: sommarens smöröverskott, tills det behövs isynnerhet våra småbrukare i så hög grad
23983: för att täcka produktionsunderskottet under är beroende, kunde man säkert även tänka
23984: vinterhaivåret. Erfarenheten från bl. a. för- sig att för detta ändamåi disponera ett
23985: hållandena i Sverige har visat, att smör, skäiigt beiopp av ansiaget under 11 Ht.
23986: IX, 14. - Hollsten. 547
23987:
23988: XXV: 21 för lantbruksproduktionens främ- samt föreslå, att riksdagen ville besluta
23989: jande. Några nya anslag skulle näppeligen hemställa,
23990: behöva komma i fråga. Dessutom skulle
23991: härigenom betydande sysselsättningsmöjlig- att regeringen i brådskande ordning
23992: heter skapas. måtte vidtaga åtgärder för åstadkom-
23993: Hänvisande tili ovanstående får jag vörd- mande av tidsenliga smörlagerhus.
23994: Helsingfors den 5 februari 1953.
23995:
23996: Ture Hollsten.
23997: 548
23998:
23999: IX,74.- Toiv. al. N:o 241. Suomennos.
24000:
24001:
24002:
24003:
24004: Hollsten: Ajanmukaisten voivarastorakennusten aikaa.nsaami-
24005: sesta.
24006:
24007:
24008: E d u s k u n n a ll e.
24009:
24010: Kausivaihtelut maamme maidontuotannossa ~laatunsa puolen vuoden ajan. Nykyisin lie-
24011: ovat viime aikoina ja varsinkin viime vuosina nee keskusosuusliike V ailion käytettävissä va-
24012: aiheuttaneet paljon huolta selkä vaJkavia ta- rastotilaa 30,000 dritteliä va.rten, mikä vastaa
24013: loudellisia ja kauppapoliittisia <mgelmia. Ke- noin 1.5 miljoonaa kiloa voita, mutta tämä
24014: säaikaan maidontuotanto on huomattavasti ei valitettavasti riitä pitkälle. Varastoimisti-
24015: korkeampi kuin talvella, ja tästä johtuu, että laa olisi väilttämättä ja viivytyksettä lisättävä
24016: meillä ~kesäisin, jolloin voinkulutus Hsäksi Jie- niin, että voitaisiin varastoida 100,000 a
24017: nee vähäiserrnpi kuin taivisin, on paikiko todeta 1'10,000 dritteliä eli vajaat 5 milj. kiloa, jotta
24018: huomattava voiylijäämä, jota tarvitsisimme voitaisiin aikaansaada tasapaino. Viime
24019: peittämään talven tuotan1Joalijäämän, mutta vuonna varastoitiin Ruotsiin n. 40,000 drit-
24020: jota meillä ~ei ole mwhdollisuuksia varastoida. teliä voita, mutta .tämä ei oliJ.ut riittävää, ja
24021: Tällainen tilanne on paikottanut meidät yrit- sitä paitsi muodostuvat edestwkaiset rahti-
24022: tämään sijoittaa näennäisen voiylijäämämme kustannukset erittäin suuriksi, vaikkakin täl-
24023: ennestään tä.ysHle ulikomaisille markkinoHle lainen menettely varmasti on paljon edulli-
24024: hintoihin, jotka ·ainakin toisinaan lienevä.t sempaa kuin sekavienti j.a ~tuonti.
24025: olleet alemmat ikuin puolet omista tuota:nto- Jos siis ·lähdetään edeHytyksestä, että maa-
24026: IJmstannwksistwmme. On itrestään selvää, että hamme täytyisi lähiaikoina rakentaa voiva-
24027: valtio on tiiJ'löin saanut tulla välittäjäksi rastoja, olisi varmasti viisasta tarpeettomien
24028: myöntämäJllä huomattavia vientipalkkioita. r.ahtikustannusten välttämiseksi sijoittaa sel-
24029: Talvisin meidän sen sijaan on ikompensoitava laiset varastot suunnilleen iko lme1le paikka-
24030: 1
24031:
24032:
24033: kesällä maasta viety voi tuottamalla sitä kunnalle. Varastot voitaisiin ralkentaa koko-
24034: maahan huomattavat määrät, mihin ,tarkoi- naan valtion omistwmina laitoksina tai myös
24035: tukseen täytyy ulhrata arvokasta valuuttaa. siten, että muodostettaisiin osakeyhtiö, jossa
24036: Voinvientimme ja -tuontimme välistä suh- valtio on pääosakikaana ja suuret voikeskus-
24037: detta kysymyksen o11essa viime vuosista ei liikkeet jäseninä.
24038: voida pitää normaalina. Syksyllä 1951 tuo- Rahoittamiskysymy[ffien ei pitäisi aiheuttaa
24039: tiin nimittäin maahan viiiliearviointien vuoksi v.ailtiolle mainittavia huolia. Sillä tulo- ja
24040: ·erittäin suuret määrät voita, jota ei sittem- menoarvioon otetullia määrärahaJlla, joka on
24041: min voitu markkinoida, ja tästä syy9tä ta- tarkoitettu käytettäväksi sijoittamaan väli-
24042: pa;htui vuoden 1952 aikana melko suurta aikainen voiylijäämä ulkomaisille markki-
24043: voinvientiä. Muuten lienee ollut todettavissa, noille, voitaisiin tässä yhteydessä aikaan-
24044: että kdkonaisvointuotantomme nykyisin suu- saada suoranaisia i!hmeitä. Kun sellainen
24045: rin ·piirtein vastaa kotimarkkinatarvetta. järjestely lisäksi olisi omia:a:n ,Juomaan suu-
24046: Tilanteen oHessa tällainen emme voi Juo- remman varmuuden maidontuotannollemme,
24047: pua vaatimuksesta, että on kiireellisesti Juo- josta varsinkin pienvilje!lijämme ovat niin
24048: tava ma;hdohlisuuksia !kesän voiylijäämän va- suuressa määrin riippuvaisia, voitaisiin var-
24049: rastointiin siihen asti, ikunnes se tarvitaan masti myös ·ajatella sellaista mahdo1lisuutta,
24050: peittämään talvikauden tuotannon vajaus; .että tä;hän tarkoitukseen otettaisiin kohtuulli-
24051: Kokemus mm. Ruotsin oiJ.oista on osoitta- nen määräraha 11 PL XXV: 21 momentin
24052: nut, että nykyaikaisiin jäähdyttämöihin - 18 kohdalle (maataloustuotannon edistäminen).
24053: - 20 c~asteessa vaNlStoitu voi vo'i säilyttää Mitään muita määrärahoja tuskin tarvittai-
24054: IX,74.- Hollsten. 549
24055:
24056: siin. Lisä1rsi voitaisiin täten luoda huomat- että hallitus kiireellisesti r·yhtyisi
24057: tavia työmahdollisuuksia. toimenpiteisiin ajanmukaisten voiva-
24058: Edellä olevaan viitaten saan ikunnioittaen rastorakennusten aikaansaamiseksi.
24059: esittää eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24060: muksen,
24061: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
24062:
24063: Ture Hollsten.
24064: 550
24065:
24066: IX, 15. - Hemst. mot. N: o 242.
24067:
24068:
24069: Korsbäck m. fl.: Angående årgärder för inrättande av lager-
24070: hus för lagring av smör och ägg.
24071:
24072:
24073: T i ll R i k s d a g e n.
24074:
24075: Ett utmärkande drag i vår lantbrukspoli- För att motverka menligheterna av säsong-
24076: tik har hittills varit, att åtgärderna för variationerna i smörproduktionen och för
24077: främjandet av jordbruksnäringen främst har åstadkommandet av nödvändiga reservlager
24078: gått ut på att utöka produktionen. I sådant borde nödvändiga smörlagerhus byggas.
24079: syfte offras årligen avsevärda belopp stats- Kostnaderna för byggandet av dylika inrätt-
24080: medel för jordförbättringsarbeten, nyodlin- ningar är emellertid så höga, att mejerierna
24081: gar, växt- och djurförädling, lantbrukstek- och deras centralorganisationer icke har möj-
24082: nisk upplysning mm. Allt detta har varit lighet att ensam svara för kostnaderna. Då
24083: och är fortfarande nödvändigt bl. a. ur för- lagring av livsmedel dessutom måste anses
24084: sörjningssynpunkt. vara en fräga, som berör hela samhället, är
24085: Jordbruksproduktionens förädling och lag- det skäligt, att staten tillskjuter ätminstone
24086: ring har däremot icke rönt en sådan upp- en del av det erforderliga kapitalet.
24087: märksamhet inom den förda lantbrukspoli- Förhällandet är enahanda beträffande
24088: tiken, som vore både önskvärd och nödvändig äggproduktionen och lagringen av ägg. Till
24089: av nationalekonomiska skäl och för en viss följd av brist på lagerhus har stora fluktua-
24090: trygghet i livsmedelsförsörjningen under tioner förekommit i äggprisen, vilket i sin
24091: onormala tider. I fråga om lagring är det i tur inverkat störande på produktionen och
24092: huvudsak beträffande brödsädesspannmålen, förorsakat slitningar i prissättningsfrågor.
24093: som man på allvar gått in för att ästadkomma Av samma orsak har statsmakten även
24094: nödvändiga lagerhus. För uppbevaring av varit tvungen att stundom importera och
24095: kött finnes också en viss tillgång på ända- stundom exportera ägg, oberoende om detta
24096: målsenliga frysinrättningar. Men för lagring varit förenligt med landets ekonomi eller ej.
24097: av sä viktiga produkter som smör och ägg Sälunda importerades senaste är 90 ton ägg,
24098: saknas så gott som helt lagerhus, som skulle medan exporten var 200 ton. På grund av
24099: motsvara nutida fordringar. dessa och andra liknande orsaker borde åt-
24100: För att prima smör skall kunna lagras ett gärder även vidtagas för ästadskommandet
24101: halft år utan kvalitetsförsämringar borde av nödvändiga inrättningar för lagring av
24102: temperaturen kunna nedbringas till -20 ägg.
24103: -25° C. De lagerutrymmen, som finnes, är Med stöd av dessa m. :fl. motiv anhåller vi
24104: därtill så ringa, att de inte ens räcker till för undertecknade vördsamt, att riksdagen ville
24105: lagring av den överproduktion av smör, som besluta hemställa,
24106: uppstår under sommarhalväret och som borde
24107: ersätta underproduktionen under vinterhalv- att regeringen skyndsamt måtte ut-
24108: året. Följden härav har de senaste åren reda behovet av inrättningar för lag-
24109: varit turvis export och turvis import av smör, ring av smör och ägg och vidtaga av
24110: vilket alltid icke varit till fördel för vär utredningen påkallade åtgärder för
24111: nationalekonomi. åstadkommandet av dylika lagerhus.
24112: Helsingfors den 7 februari 1953.
24113:
24114: Verner Korsbäck. Albin Wickman.
24115: Wiljam Sarjala. Arthur Larson.
24116: Grels Teir. Urho Kähönen.
24117: Levi Jern.
24118: 551
24119:
24120: IX, 7 5. - Toiv. al. N: o 242. Suomennos.
24121:
24122: Korsbäck ym.: Toimenpiteistä varastorakennusten rakentami-
24123: sesta voin ja munien varastointia varten.
24124:
24125: E d u s k u n n a ll e.
24126:
24127: Maatalouspolitiikallemme on tähän asti tannon kausivaihtelun haitoille ja välttämät-
24128: ollut luonteenomaista, että maatalouselinkei- tömien varavarastojen aikaansaamiseksi olisi
24129: non edistämiseksi tarkoitetut toimenpiteet rakennettava tarpeellisia voivarastorakennuk-
24130: ovat lähinnä olleet sellaisia, joiden tarkoituk- sia. Tällaisten laitosten rakennuskustannuk-
24131: sena on lisätä tuotantoa. Tällaiseen tarkoi- set ovat kuitenkin niin korkeat, ettei meije-
24132: tukseen uhrataan vuosittain huomattavia reillä ja niiden keskusjärjestöillä ole mah-
24133: määriä valtion varoja maanparannustöihin, dollisuutta yksinään vastata kustannuksista.
24134: uudisviljelmiin, kasvien ja eläinten jalostuk- Kun lisäksi elintarvikkeiden varastointia täy-
24135: seen, maatalousteknilliseen valistukseen ym. tyy pitää kysymyksenä, joka koskee koko
24136: Kaikki tämä on ollut ja on edelleen välttä- yhteiskuntaa, on syytä, että valtio tulee
24137: mätöntä mm. huoltonäkökannalta katsottuna. avuksi myöntämällä ainakin osan tarvitta-
24138: Maataloustuotannon jalostukseen ja varas- vasta pääomasta.
24139: tointiin ei sen sijaan ole kiinnitetty noudate- Olot ovat samanlaiset kysymyksen ollessa
24140: tussa maatalouspolitiikassa sellaista huomiota, munien tuotannosta ja munien varastoinnista.
24141: joka kansantaluodellisista syistä olisi sekä Varastotilojen puutteen vuoksi on munien
24142: toivottavaa että välttämätöntä ja olisi omiaan hinnoissa esiintynyt suuria vaihteluja, mikä
24143: luomaan määrätynlaista varmuutta elintar- puolestaan on vaikuttanut häiritsevästi tuo-
24144: vikehuoltoon epänormaalisina aikoina. Kysy- tantoon ja aiheuttanut kahnauksia hinnoit-
24145: myksen ollessa varastoinnista on välttä- telukysymyksissä.
24146: mättömien varastotilojen aikaansaamiseen Samasta syystä on valtiovallan myös ollut
24147: vakavasti kiinnitetty huomiota pääasiassa pakko ajoittain tuottaa maahan ja ajoittain
24148: leipäviljan osalta. Lihan säilyttämiseksi on viedä maasta munia riippumatta siitä, onko
24149: myös olemassa jokin määrä tarkoitukseen tällainen ollut maan taloudelle suotuisaa
24150: sopivia jäähdytyslaitoksia. Mutta niin tär- vaiko ei. Niinpä maahan tuotiin viime
24151: keiden tuotteiden kuin voin ja munien osalta vuonna munia 90 tonnia viennin ollessa 200
24152: ollaan kokonaan ilman varastorakennuksia, tonnia. Näistä ja muista vastaavista syistä
24153: jotka vastaisivat nykyaikaisia vaatimuksia. pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin välttämättö-
24154: Jotta ensiluokkaista voita voitaisiin varas- mien laitosten aikaansaamiseksi myös munien
24155: toida puoleksi vuodeksi laadun heikentymättä, varastointia varten.
24156: olisi lämpötila voitava laskea -20-25 Cel- Näiden ym. syiden nojalla esitämme me
24157: siusasteeseen. Nykyiset varastotilat ovat niin allekirjoittaneet kunnioittavasti eduskunnan
24158: vähäiset, etteivät ne riitä edes sen voiylijää- hyväksyttäväksi toivomuksen,
24159: män varastointiin, joka syntyy kesäkautena
24160: ja jonka olisi korvattava talvikauden alituo- että hallitus kiireellisesti selvityt-
24161: tanto. Seurauksena tästä on viime vuosina täisi voin ja munien varastoimiseksi
24162: ollut voin vuorottainen vienti ja vuorottai- tarvittavien rakennusten tarpeen ja
24163: nen tuonti, mikä kaikki ei ole eduksi kansan- ryhtyisi selvityksen aiheuttamiin toi-
24164: taloudellemme. menpiteisiin näiden rakennusten ai-
24165: Jotta aikaansaataisiin vastapaino vointuo- kaansaamiseksi.
24166: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1953.
24167:
24168: Verner Korsbäck. Albin Wickman.
24169: Wiljam Sarjala. Arthur Larson.
24170: Grels Teir. Urho Kähönen.
24171: Levi Jern.
24172: 552
24173:
24174: IX,76.- Toiv. al. N:o 243.
24175:
24176:
24177:
24178:
24179: Ala-Kulju ym.: Toimenpiteistä voin, vil.fan, lihan .fa kanan-
24180: munien sekä väkirehu.fen varastoimismahdollisuuksien li-
24181: säämiseksi.
24182:
24183:
24184: E d u s k u n n a ll e.
24185:
24186: Maataloustuotannon vaihteluiden tasoitta- viljan osalta. Huonojen sääsuihteiden vaiku-
24187: miseksi olisi varastoimismahdollisuuksioo tuksesta saattavat sadot muodostua jopa
24188: kehittämiseen kiinnitettävä n~kyistä suurem- 30% !llormaalia pienemmiksi, mistä muu-
24189: paa huomiota. Erityisesti maidon tuotanto toinkin alhaisen leipäviljaomavaraisuuden
24190: on tunnetuista syistä voimakkaan kausivaih- vallitessa voi olla vaikeita seuraamuksia.
24191: telun alainen, minkä lisäksi rehusadon suu- Uusien viljavarastojen ralkentamistarpee-
24192: ruus osaltaan vaikuttaa sen määrään. Kun seen liittyy väkirehujen varastointi, jotta
24193: lisäksi maatalouden viimeailk:aim.en tuotanto- tuontirehujen avulla voitaisiin lkulloinkin
24194: suuntaus ou suosinut maitotaloustuotantoa tarvittavassa maarassa tasata kotimaisen
24195: ja johtanut tällä alalla ylituotantoon, on rehuntuotannon vaihteluita.
24196: tämäkin seikka lisännyt voin varastoimistar- Voinjäähdyttämöitä ja muita varastotiloja
24197: vetta. Ajoittain on ollut pakko turvautua lisättäessä olisi lähdettävä siitä, että niidoo
24198: kannattamattomaan maitotaloustuotteiden sijoituksessa otettaisiin maakunnalliset näkö-
24199: vientiin, johon esim. viime vuonna myönnet- kohdat huomioon.
24200: tiin budjettivaroja vientipalkkioiden muo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
24201: dossa n. 1.5 miljardia mal'kkaa, ja toisaalta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24202: on voita jouduttu tuomaan maahan. Saman-
24203: laista kansantaloudellisesti ja kauppapoliit-
24204: tisesti epäedullista tuontia tai vientiä on että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
24205: esiintynyt myös lihan' ja ikananmunioo koh- toimenpiteisiin voin, vil.fan, lihan .fa
24206: dalla, !koSka yli- tai alituotantoa kotimaisen kananmunien sekä väkirehu.fen va-
24207: varastoinnin avulla ei ole voitu riittävästi rastoimismahdollisuuksien lisäämiseksi
24208: tasoittaa. maataloustuotannon vaihteluiden ta-
24209: VarastoimiSkysymys näyttää tuoreiden soittamista silmällä pitäen.
24210: kokemusten valossa sangen tärkeältä myös
24211: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
24212:
24213:
24214: Reino Ala-Kulju. Juho Heitto.
24215: N. Kosola. Johannes Wirtanen.
24216: Kalervo Saura. Hugo Nuorsaari.
24217: R. Hallberg. Irma Hamara.
24218: 553
24219:
24220: IX,77.- Toiv. al. N:o 244.
24221:
24222:
24223:
24224:
24225: Saura ym.: Määräralwsta väkilannoitteiden sekoitus- ja va-
24226: rastoimislaitoksen perustamiseksi Varsinais-Suomea varten.
24227:
24228:
24229: E d u s k u n n a II e.
24230:
24231: Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattiteh- alueella suurempi kuiln minkään muun
24232: taat toimittavat kotimaisten väkilannoittei- maanviljelysseuran piirissä eli 83,543 tonnia,
24233: den sekä vä:kilannoiteseosten jakelun maata- kun se esim. Uudellamaalla jäi 60,144 ton-
24234: louden käyttöön nykyisin vain neljästä jake- niin ja Satakunnan maanviljelysseuran
24235: lupisteestä, nimittäin tehtaitten Kotkassa, alueella 46,955 tonniin. Näin ollen näyttää
24236: Raipossa, Harjavallassa ja Ykspihlajassa tarkoituksenmukaiselta, että Varsinais-Suo-
24237: sijaitsevista varastoista. Lannoitteiden sekoi- mea ja Ahvenanmaata varten perustetaan
24238: tuslaitoksia on ainoastaan Harjavallassa ja oma lannoitesekoittamo varastorakennuksi-
24239: Raipossa. Suuntaus väkilannoitteiden käy- neen, jonka sijaintipaikkana tulisi kysymyk-
24240: tössä on viime aikoilna meillä niinkuin muu- seen joko Turun tai Naantalin syväsatama.
24241: allakin siirtynyt entistä enemmän lannoite- Täältä käsin voitaisiin edullisesti suorittaa
24242: seosten eli ns. Y-lannoitteiden käyttöön. Kun myös muiden kuin Y-lannoitteiden jakelu.
24243: niitä varten tarvittavat valmiit raaka-aineet Molemmissa paikoissa olisi tarkoitukseen so-
24244: joudutaan kotimaisia fosfaattilannoitteita veltuva alue käytettävissä.
24245: lukuun ottamatta siirtämään satamista Kun Rikkihappo- ja Superfosfaattiteh-
24246: sekoittamoihin, aiheutuu tästä tarpeettomia tailla ei ole sekoittamon rakentamiseen tar-
24247: edestakaisia kuljetuksia sekä tavaran ras- vittavaa pääomaa, olisi hankikeen toteutta-
24248: kauden huomioon ottaen suuria rahtikustan- miseksi saatava valtiolta pitkäaikainen ja
24249: nuksia. Kansantaloudellisista syistä olisikin halpakorkoinen laina.
24250: välttämätöntä, että lannoitteiden sekoituslai- Edellä lausutun nojalla ehdotamme edus-
24251: tokset suurten kulutusalueiden tarvetta sil- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24252: mällä pitäen sijoitettaisiin tuontisatamiin.
24253: Varsinais-Suomen maanviljelysseuran ja että hallitus ottaisi vuoden 1954
24254: Turun talousseuran alueella käytettiin v. tulo- ja menoarvioesitykseensä tar-
24255: 1952 koko maassa kulutduista väkilannoit- peelliseksi katsotun määrärahan väki-
24256: teista noin 15 % ja ulkoa tuoduista fosfaat- lannoitteiden sekoitus- ja varastoimis-
24257: tilannoitteista noin 30 %. Lannoitteiden laitoksen perustamiseksi Varsinais-
24258: kokonaiskulutus oli mainitulla viljelys- Suomea ja Ahvenanmaata varten.
24259: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
24260:
24261:
24262: Kalervo Saura. Urho Kähönen.
24263: N. Kosola. Ture Hollsten.
24264: Niilo Honkala. Reino Ala-Kulju.
24265: Harras Kyttä. R. Hallberg.
24266: Mauno Jussila. Irma Karvikko.
24267:
24268:
24269:
24270:
24271: 70
24272: 554
24273:
24274: IX,1s. - Toiv. al. N:o 245.
24275:
24276:
24277:
24278:
24279: Antila ym.: Määrärahasta kanataloustuotteiden varaston ja
24280: jäähdyttämön rakentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
24281:
24282:
24283: E d u s k u n n a II e.
24284:
24285: Talouselämämme nopea kiristyminen on munien ulkoatuontia rajoiteta ja ellei riittä-
24286: tuottanut monia erittäin vaikeasti voitettavia viä varastotiloja rakenneta, jotka ovat ajan-
24287: ongelmia ja on niistä yhtenä pidettävä sitä mukaisilla jäähdyttämöillä varustettuja. Viit-
24288: vaikeaa tilaa, joka sisältyy Pohjanmaan taamme mm. maatalousministeri Miettusen
24289: pienviljelijävaltaisen maaseutuväestön nykyi- haastattelulausuntoon 3. 2. 1953, missä hän
24290: seen asemaan. Tilat ovat jakautuneet suu- piti ko. asiaa erittäin tärkeänä.
24291: relta osalta elinkelvottomiksi. Yli puolet ti- Kun tällainen varasto ja jäähdyttämö on
24292: loista on sellaisia, joilla ei ole metsää myy- nyt todellisen tarpeen vaatima koko Pohjois-
24293: täväksi ja suurelta osalta se puuttuu omaa- Suomea ja Pohjanmaan tarvetta varten, eh-
24294: kin tarvetta varten. Siksi heidän taloudelli- dotamme edellä esitettyyn viitaten, eduskun-
24295: nen toimeentulonsa on miltei kokonaan riip- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24296: puvainen karjan ja kanatalouden tuotteista.
24297: Tästä syystä on niihin nyt kiinnitettävä en-
24298: tistä suurempaa huomiota. Yhtenä näistä että hallitus ottaisi vuoden 1954
24299: tärkeistä toimenpiteistä olisi se, että kanan- t1tlo- ja menoarvioesitykseensä 50 mil-
24300: munien hinnat voitaisiin karjataloustuottei- joonan markan määrärahan kana-
24301: den ohella pitää vakavina ja tuotantokustan- taloustuotteiden varaston ja jäähdyt-
24302: nuksia vastaavina. Mutta tähän ei tunnu tämön rakentamiseksi Etelä-Pohjan-
24303: olevan riittäviä mahdollisuuksia, ellei kanan- maalle.
24304: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
24305:
24306:
24307: Toivo Antila. M. Järvinen. N. Kosola.
24308: Leo Häppölä. Arvi Ikonen. Johannes Wirtanen.
24309: Nestori Kaasalainen. E. M. Tarkkanen. Eeli Erkkilä.
24310: Urho Kähönen. J. E. Lampinen. Yrjö Hautala.
24311: Eino E. Heikura. Veikko Vennamo. Kerttu Saalasti.
24312: Eero Saari. S. S. Aittoniemi. Lauri Kaarna.
24313: Albin Wickman. Väinö Rankila. Aaro Kauppi.
24314: Vilho Leivonen. Lauri Solla. Tahvo Rönkkö.
24315: Antti J. Rantamaa. Väinö Tikkaoja. Hilja Väänänen.
24316: Toivo H. Kinnunen. Reino Ala-Kulju. Atte Pakkanen.
24317: Kustaa Tiitu.
24318: 555
24319:
24320: IX,79. - Toiv. al. N:o 246.
24321:
24322: Rytinki ym.: Sipulivaraston rakentamisesta Ouluun.
24323:
24324:
24325: E d u s k u n n a 11 e.
24326:
24327: Sotien edellisinä vuosina oli Koillis-Poh- suuria välitysliikkeitä, mikä on oikein, ja
24328: janmaalla ja muuallakin Pohjois-Suomen muutenkin tuetaan kaikkia elinkeinohaaroja,
24329: pitäjissä sipulinviljelyksestä maakunnan pien- niin olisi lroMuuHista, että näiden monissa
24330: viljelijäväestölle huomattavia tuloja. Sotien vaikeuksissa elävien syrjäisten seutujen pien-
24331: aikana sipulinviljelys väheni eikä se ole sen- viljelijäin sipulintuotantoa edistettäisiin ja
24332: kään jälkeen päässyt elpymään siihen mää- viljelymahdollisuutta elvytettäisiin rakenta-
24333: rään, missä se oli sotien edellä. Siihen ovat malla valtion toimesta sipulivarastoja. En-
24334: vaikuttaneet monet syyt, mutta kaikkein simmäinen sipulivarasto olisi rakennettava
24335: suurin syy on ollut siinä, että sipulin mark- sellaiselle paikalle, joka voisi palvella ja tyy-
24336: kinointi on ollut vaikeata eikä sitä ole voitu dyttää niiden alueiden tarpeen, missä sipulin-
24337: varastoida määrätyksi ajaksi varastoihin. viljelys on huomattavan suurta. Tämä huo-
24338: S~pulin vi!ljetjöille on sadon ku1vaaminen mioon ottamalla on sipulivaraston sijoittamis-
24339: ja varas·toimiiTen 'illUIOdostunut entistä vai- paikka tällä kertaa Oulu. Mikäli se ei voisi
24340: 'kea:mmaksi, siTlä ns. isot pirtit ovalt ta- tyydyttää kaikkea tarvetta, voitaisiin myö-
24341: loist-a häwinneet kokonaan. Asutustoiminnan hemmin rakentaa toinen varasto joko Rova-
24342: kautta rakennetut rakennukset, samoin van- niemelle tai muualle Lapin läänin alueelle
24343: hojen rakennusten korjaamisen ja jälleen- sopivaksi katsottuun paikkaan.
24344: rakennustoiminnan kautta rakennetut pirtit Ottamalla huomioon, että näille sipulin
24345: ovat niin pieniä, ettei niissä ole mahdolli- tuotantoalueille joudutaan myöntämään vuo-
24346: suutta säilyttää sipulia. Mikäli tilaa on, se sittain huomattavan suuria määriä valtion
24347: tarvitaan kokonaan siemensipulin varastoimi- varoja työllisyyden turvaamiseksi, niin sipu-
24348: seen, eivätkä heikkovaraiset yrittäjät kykene linviljelyksen elvyttämiseksi ja kauppaan
24349: rakentamaan tiloja kauppasipulin varastoimi- saannin turvaaniiseksi käytetyt valtion varat
24350: seen. Sen vuoksi olisi myyntiä varten tar- tulisivat osaltaan helpottamaan työllisyysti-
24351: koitettu sipulisato saatava myydyksi syksyllä. lannetta. Sen vuoksi olisi sipulin varastoimis-
24352: Kauppaan saantia vaikeuttaa se, että syksyllä suojien rakentamiseen ryhdyttävä mahdolli-
24353: on kulutukseen saatavana runsaasti sipulia simman pian.
24354: eri puolilta maata eikä ole varastoja joihin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24355: sipulin viljelijät voisivat myydä sipulinsa nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
24356: säilytettäväksi myöhäisempää kulutusta var- muksen,
24357: ten.
24358: Kun valtion toimesta viljelysseuduille ra- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
24359: kennetaan viljavarastoja, avustetaan ja tue- toimenpiteisiin sipulivaraston rakenta-
24360: taan lihan jäähdyttämöiden rakentamisessa miseksi Ouluun.
24361: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
24362:
24363: Eino Rytinki. Yrjö Hautala. Toivo Antila.
24364: Kusti Eskola. E. M. Tarkkanen. M. 0. Lahtela.
24365: Lauri Kaarna. Eero Saari. Arvi Ikonen.
24366: Leo Häppölä. Mauno Jussila. T. N. Vilhula.
24367: Väinö Rankila. Niilo Ryhtä. Eino Palovesi.
24368: Markus Niskala. Toivo H. Kinnunen. Nestori Kaasalainen.
24369: Kustaa Tiitu. Eino E. Heikura. Armas Leinonen.
24370: Kalle Joukanen. Urho Kähönen. Heikki Soininen.
24371: Wiljam Sarjala. Aaro Kauppi.
24372: 556
24373:
24374: IX,so. - Toiv. al. N:o 247.
24375:
24376:
24377:
24378:
24379: Heikura ym.: Määrärahasta avustuslainaksi Satakunnan
24380: Osuusteurastamo r.l:lle uuden osuusteurastamon ja lihan-
24381: jalostamon rakentamista varten.
24382:
24383:
24384: E d u s k u n n a ll e.
24385:
24386: Maataloutemme tuotantosuunnan karjata- den edistämiseen osallistuu myös valtio myön-
24387: lousvaltaisuudesta johtuu, että karjatalous- tämällä avustuslainoja niille laitoksille, jotka
24388: tuotteiden jalostamista ja markkinoimista on ollut pakko rakentaa nykyisen poikkeuk-
24389: varten on maassamme mm. osuustoiminnalli- sellisen korkean kustannustason vallitessa.
24390: sen yhteistoiminnan avulla luotu laitoksia, Tällainen on esimerkiksi Satakunnan Osuus-
24391: jotka niin tuottajien kuin kuluttajienkin kan- teurastamo r.l. Porissa.
24392: nalta ovat antaneet erittäin arvokkaita pal- Tämä laitos tosin perustettiin jo v. 1919
24393: veluksia koko maan talous- ja elinkeinoelä- ja tuli sen toimialueeksi 33 'eri kuntaa, mu'tlta
24394: mälle, jotka ensi kädessä oman maan kulu- olosuhteiden pakosta oli sen pakko toimia n.
24395: tuksen tarpeita tyydyttäen, jopa erinäisinä 30 vuotta Porin ,Osuusmeijeriltä ostetuissa
24396: aikoina ja aloilla ulkomaankaupankin alalla, välliaikaisissa ja puutteellisissa huoneisboissa,
24397: ovat hyödyttäneet maan talouselämän missä ei ollut edellytyksiä kehittää osuusteu-
24398: myönteistä kehitystä. Tämän yhteistoiminnan rastamon ja lihanjalostamon toimintaa riit-
24399: avulla on voitu rakentaa ja kehittää parhaita tävän korkeatasoiseksi eikä siis voitu tyy-
24400: mahdollisia karjataloustuotteiden jalostuslai- dyttävästi palvella laajaa asiakaspiiriä. Näin
24401: toksia, kuten osuusmeijerit, osuusteurastamot oli pakko v. 1950 ryhtyä toimenpiteisiin
24402: ym. laiOOkset keskuslii'lclreineen. Viime aikoina uuden ajanmukaisen osuusteurastamon ja
24403: on erikoisesti kiinnitetty huomiota teuras- lihatuotteiden jalostuslaitoksen rakentami-
24404: karjan kasvattajien ja lihatuotteiden ja -jalos- seksi ja v. 1952 lopulla valmistui Satakunnan
24405: teiden kuluttajien etuun uusimalla ja raken- Osuusteurastamolle Poriin sen nykyiset ja
24406: tamalla ajanmukaisia uusia osuusteurasta- erittäin ajanmukaiset laitokset koneistoineen
24407: moja ja lihatuotteiden jalostuslaitoksia. Pyr- ja avarine jäähdyttämötiloineen, jollaisena se
24408: kimyksenä on täten entistä paremmin ja on Pohjoismaiden ajanmukaisimpiin kuuluvia
24409: edullisemmin palvella karjankasvattajia sekä laitoksia.
24410: saada yleiseen kulutukseen entistä korkeampi- Tämä Satakunnan uusi osuusteurastamo
24411: laatuisia lihajalosteita. ja lihanjalostuslaitosrakennus käsittää tiili-
24412: On kuitenkin tunnettua, että tämänlaatui- rakenteisena n. 33,000 m3. Tämä on sitä suu-
24413: set uudet osuusteurastamot ja lihanjalostus- ruusluokkaa, että rakennuksessa voidaan säi-
24414: laitokset nykyaikaisine laitteineen aiheuttavat lyttää 200,000 kg lihaa. Teollisuusrakennuk-
24415: perustamisvaiheessaan kustannuksia, joitten sen kustannusarvio oli v. 1950 n. 220 milj. mk,
24416: tasoittamiseen mm. valtiovallan olisi syytä mutta inflaation ym. johdosta kustannustaso
24417: sopivin toimenpitein osallistua. Kun maamme nousi sikäli, että talo tuli lopullisesti maksa-
24418: kaikista viljelmistä on n. 89-90 % 15.o ha maan yli 315 milj. mk. Laitoksen tehoksi
24419: peltoalan käsittäviä ja sitä pienempiä, niin on laskettu n. 3.5 milj. kg. lihaa vuodessa sekä
24420: on ilman muuta selvää, että nämä myös kar- lihatuotteiden jalostamon vuotuinen valmis-
24421: janomistajia palvelevat laitokset nojaavat tusmäärä n. l.a milj. kg:ksi lihajalosteita.
24422: suurelta ja pääasialliselta osaltaan pienkar- Liikkeellä on jo ostoasiamiehet 21 kunnassa
24423: janomistajien mahdollisuuksiin. Tästä joh- ja vähittäismyymälöitä 22. Osuuskunnan jä-
24424: tuen tuntuisi kohtuulliselta, että tämän senmäärä on 6,504, joilla on osuuksia 24,455.
24425: alan tuotantolaitosten kehittämistoimenpitei- Jäsenistö on pääasiassa pienkarjanomistajia,
24426: IX,so.- Heikura ym. 557
24427:
24428: 2-5 lehmän tiloja. r.aitoksen lihanhankinta Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
24429: v. 1952, jolloin osuusteurastamo toimi väliai- taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toi-
24430: kaisissa puutteellisissa huoneistoissa, oli vomu].{;sen,
24431: 1,507,914 kg.
24432: Kun nyt monet yleiset edut puhuvat sen että hallitus ottaisi vuoden 1954
24433: hyväksi, että laitos ensi tilassa pääsisi täy- tulo- ja menoarvioesitykseensä 200
24434: dellä tuotantoteholla palvelemaan maan ta- miljoonan markan määrärahan annet-
24435: louselämää ja että se voisi lisätä mm. työhen- tavaksi Satakunnan Osuusteurastamo
24436: kilakunrtaansa, niin olisi vwltiovaHan kolhtuul- r.l:lle halpakorkoisena avustuslainana
24437: lisen halpakorkoisella avustuslainoituksella uuden osuusteurastamo- ja lihanjalos-
24438: tuettava laitoksen toimintaa alkuvuosina, var- tamorakennuksen rahoittamiseen.
24439: sinkin kun valtio on vastaavilla toimenpiteillä
24440: tukenut monia muitakin tuotantolaitoksia.
24441: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
24442:
24443: Eino E. Heikura. Kalle Joukanen.
24444: Nestori Kaasalainen. Eino Rytinki.
24445: 558
24446:
24447: IX,s1. - Toiv. al. N:o 248.
24448:
24449:
24450:
24451:
24452: Kähönen ym.: Määrärahasta lainoiksi kalastajien hallintaan
24453: tulevien kalankuivaamoiden ja jäähdytyslaitosten perusta-
24454: mista varten.
24455:
24456:
24457: E d u s k u n n a ll e.
24458:
24459: Etsittäessä keinoja vaikeaan asemaan joutu- perustamiseen on arvioitu tarvittavan valtion
24460: neen merikalastuselinkeinon vakauttamiseksi tukea lainoituksen kautta vähintään 20 mil-
24461: on ammattipiireissä eräänä tärkeimpänä kei- joonaa markkaa.
24462: nona esitetty kalakauppaa helpottavien tek- Jäähdyttämöt ovat tarpeellisia tuoreen sila-
24463: nillisten laitteiden luominen kalastuksen pai- kan kauppaan saattamiseksi syyskalastuksen
24464: nopistesuuntiin, joissa varsinaisina pyynti- aikana, sillä saaliin heikon kestävyyden takia
24465: aikoina kalaa, varsinkin silakkaa tulee niin rajoittuu saaliin kuljetus lämpimänä vuoden-
24466: paljon, että sen markkinoiminen tuoreena on aikana vain läheisiin kulutuskeskuksiin, ellei
24467: mahdotonta. Tällaisina teknillisinä laitteina silakkaa ennen kuljetusta jäähdytetä. Tämä
24468: on mainittava koneelliset kuivaamot, jäähdy- taas tapahtuisi pyyntipaikkojen lähellä jääh-
24469: tyslaitokset sekä syväjäädytyslaitokset. dyttämössä, jossa kalla jää!hdytettäisiin lähelle
24470: Maassamme käytäntöön vakiintunut mutta jäätymispistettä ja seuraavan yön aikana
24471: samalla vanhentunut kevätsilakan ulkokui- kuljetettaisiin kulutusalueille. Nämä jääh-
24472: vaus on osoittautunut tarkoitustaan vastaa- dyttämötkin olisi omistussuhteiltaan ja ra-
24473: mattomaksi ja onkin sen käyttö viime aikoina hoitukseltaan järjestettävä samalle pohjalle
24474: supistunut varsin rajoitetuille alueille. Jos kuin kuivaamot.
24475: mielitään ehkäistä suurien kevätsilakkamää- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
24476: rien hukkaantuminen rannikkojemme tärkeim- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24477: millä pyyntialueilla, olisi kiireellisesti pääs-
24478: tävä koneellisten tai puolikoneellisten kuivaa- että hallitus ottaisi vuoden
24479: moiden rakentamiseen ainakin kolmelle tär- 1954 tulo- ja menoarvioesitykseensä
24480: keimmälle pyyntialueelle, nimittäin Loviisan 50,000,000 markan siirtomäärärahan
24481: -Porvoon seudulle, Tammisaaren tienoille käytettäväksi lainoina kalastajien hal-
24482: sekä Turun saaristoon. Näiden kuvaamoiden lintaan tulevien kalankuivaamoiden ja
24483: tulisi olla kalastajien itsensä hallussa ja mie- jäähdytyslaitosten perustamiseen.
24484: luimmin osuustoiminnallisia yrityksiä, joiden
24485: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
24486:
24487:
24488: Urho Kähönen. Lauri Kaarna.
24489: 559
24490:
24491: IX,s2. - Toiv. al. N:o 249.
24492:
24493:
24494:
24495:
24496: Saura ym.: Määrärahasta valtion siementarkastuslaitoksen
24497: alaisen osaston perustamiseksi Turkuun.
24498:
24499:
24500: E d u s k u n n a II e.
24501:
24502: Valtion siementarkastuslaitoksen laajenta- esityksien perusteella asialliseksi näiden lai-
24503: mista on jo odotettu usean vuoden ajan, toksien virallistamista.
24504: mutta siihen ei ole saatu myönteistä ratkai- Nykyinen pyrkimys on päästä siementar-
24505: sua Helsingissä olevan vaikean huonetilanteen peessa omavaraisuuteen. Valtion taholta on
24506: takia. Tästä johtuen joutuu joka vuosi suu- jo ra:kennettu siemenkeskusvarasto, joten
24507: ret määrät tal'kastukseen lähetettyjä siemen- asiat tältä kohdalta ovat kunnossa. Maan
24508: eriä vartamaan pitkän ajan vuoroaan. Rat- siemenhuollossa on Varsinais-Suomella ja
24509: kaiseva merkitys siementarkastusten nopeu- maan lounaisosalla avainasema, ja siksi olisi
24510: della on esim. siinä siemenhuollossa, joka todella ajankohtaista perustaa Turkuun
24511: tapahtuu liikkeiden harjoittaman sopimus- maan virallinen siementarkastuslaitos, mikä
24512: toiminnan muodossa. Samoin myös yksityis- olisi valtion siementarkastuslaitoksen alainen.
24513: ten maanviljelijäin siemenerien tarkastuk- Mainittuun tarkoitukseen on Turussa riittä-
24514: sessa. Kun tutkimustuloksia joudutaan odot- västi vapaata huonetilaa kahdessakin eri pai-
24515: tamaan kuukausimäärin, sitoutuu varasto- kassa sopivasti saatavissa.
24516: tilaa tarpeettoman paljon odottavaan tava- Vertailun vuoksi on mainittava, että naa-
24517: raan, joka muussa tapauksessa voitaisiin siir- purimaassamme Ruotsissa, jossa aikaisem-
24518: tää jakeluvarastoihin. Hitaasta tarkastustoi- min siementarkastusta rasitti sama epäkohta
24519: minnasta johtuu, että suurissa ja hyvin kuin meilläkin, on jokin aika sitten viranis-
24520: varustetuissa:kin siemenpuhdistamoissa saa- tutettu maakunnalliset siementarkastamot ja
24521: vutetaan melko vaatimaton teho. Samat tällä tavoin pidetty huolta ensi sijassa tar-
24522: näkökohdat pitävät paikkansa teollisuuskas- kastuslaitosten käyttäjien edusta.
24523: vien ja niistä ennen muuta pellavan ja mal- Tänä vuonna on valtion siementarkastus-
24524: lasohran kohdalla, joiden hinnoitus niin laitoksen taholta siirretty Jokioisiin väliai-
24525: ikään perustuu täydelliseen puhtaus- ja kos- kaista toimintaa varten kauran siemenen
24526: teusanalyysiin. Teollisuuskasvien viljelyä tarkastuslaitos, missä vain kauran itävyys-
24527: viimeaikaisessa laajuudessa ei olisi voitu ym. tarkastukset tehdään.
24528: ajatellakaan ilman maakunnallisten siemen- Edellä olevan perusteella ehdotamme
24529: tarkastamaiden apua. eduskunnan hyväksyttävä!ksi toivomuksen,
24530: Meillä toimii ahtaissa ja puutteellisissa
24531: oloissa kaksi maakunnallista siementarkas- että hallitus ottaisi vuoden 1954
24532: tuslaitosta, nimittäin Turun kemiallinen ja tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
24533: siementarkastuslaitos sekä Vaasan vastaava seksi katsomansa määrärahan Tur-
24534: laitos. Näille laitOksille ei ole voitu antaa kuun perustettavan valtion siementar-
24535: oikeutta virallisten siementarkastuksien kastuslaitoksen alaisen osaston perus-
24536: ottoon eikä ole katsottu ennen tapahtuneiden tamista varten.
24537: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
24538:
24539:
24540: Kalervo Saura. Mauno Jussila. Kyllikki Pohjala.
24541: N. Kosola. Felix Seppälä. Niilo Honkala.
24542: Oskari Lehtonen. Hugo Nuorsaari.
24543: 560
24544:
24545: IX,s3. - Toiv. al. N:o 250.
24546: Hamara ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
24547: maataloushallituksen kotitalousosaston käytettäväksi valta-
24548: kunnallisia työmestaruuskilpailuja varten kotitaloudessa.
24549:
24550: Eduskunnalle.
24551: Maamme kaikki kotitalousneuvontaa har- pailuista muodostuu yleishyödyllinen koko
24552: joittavat suurjärjestöt, Maatalousnaisten Kes- maa- ja kotitalouttamme edistävä toiminta.
24553: kus, Marttaliitto, Finlands svenska Martha- V. 1952 alkaneiden, paraikaa vilkkaassa
24554: förbund, Sosialidemokraattinen Naisliitto, käynnissä olevien ja yleistä huomiota herät-
24555: Pienviljelijäin Keskusliitto, Pienviljelijäin täneiden karsintakilpailujen toimeenpane-
24556: Liitto, Suomen Pienviljelijäin Liitto, Maa- mista varten yhdeksän suurta järjestöä on
24557: talouskerholiitto ja Kotiteollisuusjärjestöjen muodostanut maanviljelysseurojen alueita
24558: Keskusliitto, joiden yhteinen jäsenmäärä on noudattaen maakunnallisia toimikuntia, joi-
24559: n. 315,000, ovat toimeenpanneet valtakunnal- hin jokainen alueella toimiva järjestö on oi-
24560: liset työmestaruuskilpailut kotitaloudessa. V. keutettu valitsemaan edustajan. Nämä toi-
24561: 1932 toimeenpantiin Viipurin näyttelyn yh- mikunnat hoitavat kilpailujen toimeenpane-
24562: teydessä kotitalouden valtakunnalliset työ- misen ja maakunnallisen työmestarien va-
24563: mestaruuskilpailut, joiden silloin herättämä linnan kukin piirissään. Järjestöjen kes-
24564: yleinen mielenkiinto on rohkaissut kotitalous- keisenä elimenä on toiminut maataloushalli-
24565: neuvontaa harjoittavia järjestöjä suunnittele- tuksen kotitalousosasto, jonka valvontaan
24566: maan yhteisvoimin uudelleen samanlaiset anotun määrärahan käyttö esitetään annet-
24567: kilpailut, joista paikallisia kilpailuja toi~ tavaksi.
24568: meenpannaan paraikaa kaikkialla maassa. Kun maakunnalliset karsinta- ja valtakun-
24569: Maakunnalliset ja koko maan käsittävät lop- nalliset loppukilpailut tulevat aiheuttamaan
24570: pukilpailut suoritetaan v:n 1953 aikana. huomattavia yli laskelmien meneviä ylimää-
24571: Kilpailuihin on otettu tehtäviä tärkeim- ralSla kustannuksia, joihin asianomaisilla
24572: mistä kotitalouden työryhmistä. Niiden järjestöillä ei ole varoja, ja kun maatalous-
24573: avulla pyritään rationalisoituihin työmene- hallituksen määrärahaesitys tämän vuoden
24574: telmiin, tarveaineiden säästöön ja korkea- tulo- ja menoarvioon ei valtioneuvostossa
24575: tasoisiin tuloksiin. Työkilpailut, joita jär- tullut hyväksytyksi, on tämä lupaavalta näyt-
24576: jestöt ovat jatkuvasti omassa keskuudessaan tävä toiminta keskeytettävä, ellei tarkoituk-
24577: jo vuosikymmeniä toimeenpanneet, ovat seen saada valtion tukea.
24578: oooii1:1tau'tuneet tehokkaaksi toimintamuQd<oksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
24579: Arkisen työn ottaminen nyt valtakunnal- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24580: lisen kilpailun aiheeksi on omiaan käytän- vomuksen,
24581: nössä kiinnittämään ei vain kilpailijoiden ja
24582: arvostelulautakuntien, vaan koko maan koti- että hallitus antaisi Eduskunnalle
24583: talousväen ja niitä lähellä olevien kansalais- esityksen 1,775,000 markan suuruisen
24584: piirien huomion entistä enemmän kotitalou- määrärahan ottamisesta lisäyksenä
24585: den rationalisointiin ja taloudellistuttamiseen. vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
24586: Tämän yhteisen kilpailun puitteissa on maataloushallituksen kotitalousosaston
24587: myös eri neuvontajärjestöt saatettu hedel- käytettäväksi valtakunnallisia työmes-
24588: mälliseen yhteistyöhön keskenään. Näin kil- taruuskilpailuja varten kotitaloudessa.
24589: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
24590: Irma Hamara. Harras Kyttä. Eero Saari.
24591: Helena Virkki. Irma Karvikko. Tyyne Leivo-Larsson.
24592: Jaakko Hakala. Kerttu Saalasti. Vappu Heinonen.
24593: N. Kosola. Yrjö Hautala. Impi Lukkarinen.
24594: R. Hallberg. Nestori Kaasalainen. Kalervo Saura.
24595: Aune Innala. Aino Luostarinen. Kyllikki Pohjala.
24596: Urho Saariaho. Lauri Solla. Hilja Väänänen.
24597: Elli Nurminen. Urho Kähönen. Ebba östenson.
24598: 561
24599:
24600: IX,s4. - Toiv. al. N:o 251.
24601:
24602:
24603:
24604:
24605: Hallberg ym.: H evoskilpailujen voittovarojen jakoperusteiden
24606: muuttamisesta.
24607:
24608:
24609: Eduskunnalle.
24610:
24611: Vedonlyönnistä hevoskilpailuissa 19. 11 Kun ravikilpailujen taloudellinen tulos on
24612: 1927 annetun asetuksen ja sanotun asetuk- nykyisin muutoinkin huono, on käynyt
24613: sen 24. 2. 1930 muuttamisesta annetun ase- kyseenalaiseksi, kannattaako totalisaattoria
24614: tuksen mukaan saavat järjestävät seurat voimassa olevien voitonjakoperusteiden joh-
24615: totalisaattorilla kertyneistä varoista 10- dosta enää ravikilpailuihin ottaa. Tällaisesta
24616: 20 %, riippuen totalisaattorivaihdon suuruu- kehityksestä taas on seurauksena, että hevos-
24617: desta. Kun voiton jakoa koskevaa prosentti- jalostusliitoille myönnetty valtionapu piene-
24618: asteikkoa ei jälkeen päin ole muutettu ja nee. Avustus hevosjalostusliitoille on jo enti-
24619: kun pelivaihto rahan arvon alentumisesta sestäänkin niin vähäinen, ettei ole syytä
24620: johtuen nousee nykyään miltei aina yli vaarantaa sitä lisää, noin 2% miljoonaa
24621: 140,000 markan, saavat järjestävät seurat markkaa, jonka totalisaattori on viime vuo-
24622: ainoastaan 10 % kertyneistä varoista valtion sina valtion kautta tuonut hevosjalostuslii-
24623: osuuden ollessa 20 %. toille.
24624: On vielä huomattava, että järjestävän Edellä lausutun nojalla ehdotamme edus-
24625: seuran osalle tulevat kaikki totalisaattorista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24626: aiheutuvat kulut, jotka viime aikoina ovat
24627: indeksin muikana k<Jihonneet n. 20-ikertaisiksi että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
24628: entiseen verrattuina. Kulujen huomattavan toimenpiteisiin vedonlyönneistä hevos-
24629: suuri nousu on aiheuttanut seuroille viime kilpailuissa annetun asetuksen muut-
24630: vuosina totalisaattorin järjestämisestä tap· tamiseksi siten, että totalisaattorin
24631: pioita, joista Suomen Ravirengas on vuosit- voittovarojen jako tulisi rahan arvon
24632: tain joutunut korvaamaan 200,000-300,000 alenemista vastaavaksi.
24633: markkaa.
24634: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
24635:
24636:
24637: R. Hallberg. Arvi Ikonen.
24638: Felix Seppälä. N. Kosola.
24639: Erkki Koivisto. Kalervo Saura.
24640: Kyllikki Pohjala. Urho Saariaho.
24641: Toivo Antila. Irma Hamara.
24642:
24643:
24644:
24645:
24646: 71
24647: 562
24648:
24649: IX,so. - Toiv. al. N:o 252.
24650:
24651:
24652:
24653:
24654: Antila ym.: Toimenpiteistä totalisaattoritoiminnan edistämi-
24655: seksi.
24656:
24657:
24658: Eduskunnalle.
24659:
24660: Vedonlyönnistä hevoskilpailuissa 19 päi- totalisaattori on tuottanut tappiota vuonna
24661: vänä marraskuuta 1927 annettu asetus siihen 1950 154,000 markkaa, vuonna 1951 400,000
24662: 24 päivänä helmikuuta 1930 annetulla asetuk- markkaa ja vuonna 1952 311,000 markkaa.
24663: sella tehtyine muutoksineen on nykyoloihin I"isäksi on totalisaattori tuottanut tappiota
24664: sovellettuna kokonaan tarkoitustaan vastaa- järjestäville seuroille mm. vuonna 1952 Seinä-
24665: maton, sikäli kuin se koskee vedonlyönnistä joella 7,975 markkaa, Lahdessa 6,996 mark-
24666: kertyvien tulojen jakoperusteita. Kyseisten kaa, Kausalassa 2, 718 markkaa, Riihimäellä
24667: perusteiden mukaan on ravikilpailuja toi- 2,013 markkaa, Kuopiossa 5,349 markkaa,
24668: meenpanevien seurojen osuus totalisaattorin Kokkolassa 4,200 markkaa ja Oulussa 3, 788
24669: tuotosta ainoastaan 10 prosenttia, jos koko- markkaa.
24670: naisvaihto nousee yli 140,000 markan. Val- Mikäli asetuksessa ei muuteta totalisaattori-
24671: tion osuus on tällöin 20 prosenttia. Rahan tulojen jakoperustetta nykymarkkaa vastaa-
24672: arvon aleneminen on johtanut siihen, että vaksi, on pelättävissä, että totalisaattoriravi-
24673: pelivaihdon määrä useimmissa tapauksissa kilpailuja ei lähivuosina tulla järjestämään.
24674: ylittää mainitun, nykyoloissa varsin vaati- Tästä on seurauksena valtion tulojen loppu-
24675: mattoman maksimirajan. Sanotusta 10 pro- minen ja sen kautta hevosjalostusliitoille an-
24676: sentin suuruisesta osuudesta on kilpailuja nettavan valtioavun väheneminen, joka viime
24677: järjestävien yhtymien maksettava kaikki vuosina on ollut n. 2,500,000 markkaa vuotta
24678: kustannukset, kuten totalisaattorinjohtajan kohti.
24679: matkakulut ja palkat, totalisaattorissa käyte- Edellä lausutun nojalla ehdotamme edus-
24680: tyt panosliput ja kaavakkeet, panoslippujen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24681: myyjäin palkat, totalisaattorikoneen ja tar-
24682: vikkeiden rahdit, kuljetukset jne. Ottamalla että hallitus totalisaattoritoiminnan
24683: huomioon, että mainitut kulut 24 vuoden edistämiseksi ryhtyisi kiireellisesti sel-
24684: aikana ovat nousseet vähintään 20-kertaisiksi, laisiin toimenpiteisiin, että vedonlyön-
24685: ymmärtää hyvin, ettei yhtymille nykyisin voi nistä hevoskilpailuissa annettuja mää-
24686: olla suurtakaan hyötyä vedonlyönnin toimeen- räyksiä muutetaan siten, että h"lpai-
24687: panemisesta, vaan että se päinvastoin mo- luja järjestäville yhtymille annetaan
24688: nissa tapauksissa muodostuu niille suoras- vähintään 20 prosenttia pelivaihdosta
24689: taan tappiolliseksi. Suomen Ravirenkaalle kertyvistä tuloista.
24690: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
24691:
24692:
24693: Toivo Antila. Tahvo Rönkkö.
24694: Reino Ala-Kulju. Eero Saari.
24695: T. N. Vilhula. M. 0. Lahtela.
24696: 563
24697:
24698: IX,s6. - Toiv. al. N:o 253.
24699:
24700:
24701:
24702:
24703: Sävelä ym..: Luonnonvoimien tuhoamien kalastus- ja pyynti-
24704: välineiden korvaamisesta ammattikalastajille.
24705:
24706:
24707: E duslkun:naUe.
24708:
24709: Ka1astusaliueiden supist.U69Sa vaJJtakunnan leudesta johtuen, vllilb'""inkin ikun va.ltiovailita
24710: rajan siirtymisen johdosta ovmt aanmattiJMJ.as- ei ole asettanut ikalru:rtajia samaam. asemaan
24711: tajien pyynJtiaJ:uoot huomattavasti pienenty- muihin ammatin:harjoilttajiin nähden, kuten
24712: neet siirtolaiska1astajien siirtyesgä toisille on laita maam.viljelJ71ksess:ä, mis9ä v·altio myön-
24713: paikkwkunnille. Tästä johtuen ovaJt ennes- tää haJla- ja !katoavustlliksina hoomruttavia
24714: tiilän suu~a V'aikeUiksissa eläneet kamtajat valtion varoista maksettavia avustuksia ja
24715: joutuneet entistäänkin huOID.Ompaan taloudel- korvauksia. Sama koskee wm.martltihylkeen-
24716: liseen 'asemaan pyyntikuntien 1lisäänltyessä ja pyytäjiä, jotka merkityiksell.isesti ovat osad.-
24717: alueiden piem.entyessä. SiJ:a:kanka1astus, joka rt:,aan hylkeitten ~ampumisella edesauttanoot
24718: on näyteLlyt maassamme tähän .asti suuriruta silakan pysymistä rannåkoiJJLamme, si1lä tun-
24719: osaa pyydettyjoo ikllilojen joukossa, on vähen- nettua:han on, että hylJkieet ovat silakkapar-
24720: tynyt silakan paetessa rannikoltamme - vien pahimpia hävilttäjiä.
24721: mahdo1lisesti hyljekannan lisääDJtyessä - tai Edellä ~esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
24722: jostain muusta vielä tuntemarotomasta syystä. kiunnan hyväksy:ttävä!ksi toivomuksen,
24723: TW:."tä johtuen ovat kaLastajat jollltuneet en-
24724: tistäänk:in vaikeaanpaan asemaan. Lisäksi että hallitus asettaisi toimikunnan
24725: luonnonvoimien ailheU!ttamat pyyntivälinei- ensi tilassa selvittämään luonnonvoi-
24726: den menetykset useas:;a tapauksessa voivat mien tuhoamien kalastus- ja pyynti-
24727: merkitä mon•en aiiJmaJttiika1astajan kohdallta välineiden korvaamista ammattikalas-
24728: hänen .ammattinsa kertakiaiikkista •loppumis:t:a tajille ja hylkeenpyytäjille valtion
24729: lmla:stustarvilireiden ja pyyntivälineiden kaJ- varoista.
24730: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
24731:
24732:
24733: Arvo Sävelä. Laura Brander-Wallin.
24734: Vappu Heinonen. Pentti Niemi.
24735: Bruno J. Sundman.
24736: 564
24737:
24738: IX,s7. - Hemst. mot. N: o 254.
24739:
24740:
24741:
24742:
24743: Rosenberg m. fl,: Angående Ullägg Ull statsförslaget för år
24744: 1953 tiU uderstöd ock lån åt yrkesfiskare för anskaffning
24745: av fiskredskap.
24746:
24747:
24748: TiU Riiksdagen.
24749:
24750: Förslitningen av fiskredskap är fiJtor, och Det är därför nödvändigt, att staten bistår
24751: förnyandet av bragdbeständet är därför ett yrkesfiskarna med understöd oCJh lån för
24752: dagsaktueUt problem för de fl~a yrk~ anskaffning av fiskredskap, såsom skedde
24753: fiskare. De nuvarande höga prisen på garn under en lång följd av år före kriget.
24754: och fiskebragder utgör ett svårt, ofta oöver- Hänv~ande till vad ovan sagts föreslår
24755: komligt hinder för fiskarna. att underhå.lla underteeknade, att Riksdage:n ville besluta
24756: och förnya. sitt oundgängliga förråd av hemstäl!la,
24757: fiskredskap.
24758: Tillbehören för en medelstor strömmings- att regeringen måtte till Riksdagen
24759: ryssja ikostar i dag samman'lagt mellan avlåta proposition om upptagande av
24760: 150,000-200,000 ma:vk, och prisen på alla ett anSlag på 10 miljoner mark såsom
24761: slag av förnödenheter, som behövs för fiske, t'tllägg till statsförslaget för inneva-
24762: stiger aUtjämt. Fiskarbefolkningens inkomster rande år till lån ock understöd åt
24763: stiger däremot inte, varför de ständigt sti- yrkesfiskare för anskaffning av fisk-
24764: gande prisen hotar att helt omöjliggöra redskap.
24765: fisket.
24766: Helsingfors den 10 februari 1953.
24767:
24768: Gösta Rosenberg. Atos Wirtanen.
24769: 565
24770:
24771: IX,s7.- Toiv. al. N:o 254. Suomennos.
24772:
24773:
24774:
24775:
24776: :Rosenberg ym.: Lisäyksestä vuoden 1.953 tulo- ja menoar-
24777: vioon avustuksiksi ja lainoiksi ammattikalastajille kalas-
24778: tusvälineitten hankkimista varten.
24779:
24780:
24781: Eduskunnalle.
24782:
24783: Kalastusvälineiden kuluminen on suuri, ja aVUBtaa ammattikalastajia myöntämällä heille
24784: tästä syystä on pyydyskannan uusiminen avustuksia ja lainoja kalastusvälineiden ·han-
24785: useimmille ammattiblasta:jille päivänpolttava ik:intaän, kuten tapalhtui monina perättäisinä
24786: ongelma. Langan ja pyydysten nykyiset kor- vuosina ennen sotaa.
24787: keat hinnat muodostavat va:ikean ja usein Viittaamalla edellä olevaan esittävät ailie-
24788: ylipääsemättömän esteen 1ka:lastajille !kysy- ikirjoittaneet eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24789: myksen ollessa kalastusvälineiden välttämät- votnuksen,
24790: tömän varaston hoitamisesta ja uusimisesta.
24791: Keskisuuren silakkarysän tarpeet maksavat että hallitus antaisi Eduskunnalle
24792: nykyisin yhteensä 150,000-200,000 :ma:rkkaa, esityksen 10 miljoonan markan määrä-
24793: ja kaiken~aisten !kalastukseen tarvittavien tar- rahan ottamisesta kuluvan '!.Juoden
24794: vikkeiden hinnat kohoavat yhä. 'Sen sijaan tulo- ja menoarvioon lainojen ja
24795: kalastajaväestön tulot eivät kohoa, josta avustusten myöntämiseksi ammattika-
24796: syystä yhäti nousevat hinnat uhkaavat tehdä lastajille kalastusvälineiden hankki-
24797: kalastuksen kokonaan mahdottomaksi. mista varten.
24798: Tämän vuomsi on välttämätöntä, että vahio
24799: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
24800:
24801: Gösta Rosenberg. Atos Wirtanen.
24802: 566
24803:
24804: IX,ss. - Bemst. mot. N:o 255.
24805:
24806:
24807:
24808:
24809: Rosenberg m. fl.: Angående tillägg till statsförslaget för år
24810: 1953 till understöd åt yrkesfiskare, vilkas båtar eller stor-
24811: bragder genom natut·- eller annan katastrof gått förlorade.
24812:
24813:
24814: T i 11 R i k s d a g e n.
24815:
24816: Det hårdaste slag, som kan drabba en ligen beviljar statsanslag åt jordbruket för
24817: yrkesfiskare, är då hans arbetsredskap - frost- och andra skador, vore det naturligt
24818: båtar och bragder - genom natur- eller an- och rättvist, att också fisket tilldelades lik-
24819: nan katastrof går förlorade. Och årligen nande anslag. Ett sådant stöd från stats-
24820: inträffar dylika beklagliga händelser, i syn- maktens sida skulle vara ägnat att till en
24821: nerhet när höststormarna sätter in. Det har viss grad skapa trygghet för fiskeutövarna
24822: känt, att en yrkesfiskares hela uppsättning i deras risk- och farofyllda arbete.
24823: av dyrbara fiskredskap under en enda storm- Med stöd av det som ovan anförts föreslås,
24824: natt gått förlorade, såsom skedde t. ex. i
24825: Kökar och Bromarf i november senaste år. att Riksdagen ville beslluta hem-
24826: Oftast är en yrkesfiskares arbetsredskap ställa, att Regeringen måtte tt1l Riks-
24827: oförsäkrade, vilket gör, att den ekonomiska dagen avlåta proposition om uppta-
24828: förlust en sålunda av olyckan drabbad yrkes- gande av att anslag på 5 mt1joner
24829: fiskare oförskyllt lider är mycket svår, mark såsom tillägg till statsförslaget
24830: ibland omöjlig att ersätta. för innevarande år att utdelas som
24831: Fastän yrkesfiskarna utgör en relativt understöd åt yrkesfiskare, vilkas båtar
24832: liten yrkesgrupp, bör de dock, likaväl som eller storbragder oförskyllt, genom
24833: andra yrkesgrupper, ihågkommas av stats- natur- eller annan katastrof, gått för-
24834: makten. Med tanke på att statsmakten år- lorade.
24835: Helsingfors den 10 februari 1953.
24836:
24837: G. Rosenberg. Atos Wirtanen.
24838: 567
24839:
24840: IX,ss. - Toiv. al. N:o 255. Suomennos.
24841:
24842:
24843:
24844:
24845: Rosenberg ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoar-
24846: vioon avustuksiksi luonnonvoimien tai muun sellaisen syyn
24847: takia veneensä tai pyydyksensä menettäneille ammattika-
24848: lastajille.
24849:
24850:
24851: Eduskunnalle.
24852:
24853: Pahin ammattikalastajaa kohtaava isku on maHa huomioon, että valtiovalta myöntää
24854: se, että hän menettää työvälineensä - ve- vuosittain määrärahoja maataloudelle sen
24855: neensä ja pyydyksensä - luonnonvoimien kärsimistä halla- ja muista vahingoista, olisi
24856: tai muun onnettomuuden takia. Ja vuosit- luonnollista ja oikeudenmukaista, että myös
24857: tain sattuu tällaisia valitettavia tapauksia kalastukselle myönnettäisiin vastaavanlaisia
24858: varsinkin syysmyrskyjen aikana. On sattu- määrärahoja. Tällainen valtiovallan taholta
24859: nut, että ammattikalastaja on yhtenä ai- tullut tuki olisi omiaan luomaan määrätyssä
24860: noana myrsky-yönä menettänyt kaikki arvok- määrässä turvallisuutta kalastuksen harjoit-
24861: kaat kalastusvälineensä, kuten tapahtui esim. tajille heidän uhanalaisessa ja vaaroja
24862: Köökarissa ja Bromarvissa viime vuoden täynnä olevassa työssään.
24863: marraskuussa. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24864: Useimmiten ovat ammattikalastajan työvä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24865: lineet vakuuttamattomia, josta johtuen on
24866: hyvin vaikeata, toisinaan mahdotonta kor- että hallitus antaisi Eduskunnalle
24867: vata sitä taloudellista menetystä, joka am- esityksen 5 miljoonan markan määrä-
24868: mattikalastajalle on ilman omaa syytään koi- rahan ottamisesta kuluvan vuoden
24869: tunut. tulo- ja menoarvioon jaettavaksi avus-
24870: Vaikka ammattikalastajat muodostavat tuksina ammattikalastajille, joiden ve-
24871: suhteellisen pienen ammattiryhmän, on val- neet tai pyydykset ovat ilman heidän
24872: tiovallan kuitenkin muistettava heitä yhtä omaa syytään tuhoutuneet luonnonvoi-
24873: hyvin kuin muitakin ammattiryhmiä. Otta- mien tai muun onnettomuuden .takia.
24874: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
24875:
24876: G. Rosenberg. Atos Wirtanen.
24877: 568
24878:
24879: IX,su. - Hemst. mot. N:o 256.
24880:
24881:
24882:
24883:
24884: Rosenberg m. fl.: Angående sänkning av pt·isen på flytande
24885: bränsle, som användes i fiskebåtsmotorer.
24886:
24887:
24888: T i ll R i k s d a g e n.
24889:
24890: Den ekonomiska utvecklingen i vårt land inte i längden få fortgå. Staten bör skynd-
24891: har under de senaste åren gått i en allt samt rä0ka yrkesfiskarna en hjälpande hand
24892: ogynnsammare riktning för de arbetande. och vidtaga åtgärder, som gör fisket lön-
24893: Iolre minst har y:tikesfiskarnas ekonomiS'ka samt.
24894: läge till ytterlighet försvårats. Den avfolk- Ett medel att minska yrkesfiskarnas ut-
24895: ning av skärgården, som pågår sedan ett gifter vore att avsevärt sänka prisen på fly-
24896: antal år tillbaka, kommer helt säkert att tande bränsle, som fiskarna använder för
24897: fortgå i a:Ilt mera ökad omfattning, såvida sina båtmotorer. Statlig hjälp i denna form
24898: intet göres för att skapa större utkomstmöj- har ju i många år givits tra;ktorägarna för
24899: ligheter för yrkesf~arna. lantbruksändamål. Det vore därför rättvist,
24900: Fångsternas storlek tenderar år för år att denna förmån även beviljades yrkesfis-
24901: att minska, prisen på fiskebragder har ikarna, vilka alla i sitt arbete är tvungna att
24902: kontinuerligt stigit - nu senast genom åt- använda flytande motorbränsle.
24903: gärden att höja tullen på fiSknät med 10 %. Med hänvisning tili att riksdagen ville
24904: Den nuvarande lagen om fiske inskränker besluta hemställa ovanstående föreslå un-
24905: fiskarnas fiskerätt, samtidigt som den på- dertecknade,
24906: lägger dem nya utgifter i form av fiske-
24907: kortsavgifter, och de allmänna levnadskost- att regeringen måtte skrida tt'll
24908: naderna stiger som ikänt oavbrutet. Medan skyndsamma åtgärder för att kännbart
24909: utgifterna sålunda raskt har ökats, har fis- sänka prisen på flytande bränsle, som
24910: karnas inkomster däremt~t i många fall allmänt användes i fiskebåtsmotorer.
24911: t. o. m. minskats. En sådan utveckling kan
24912: Helsingfors den 10 februari 1953.
24913:
24914: Gösta Rosenberg. J'udit Nederström-Lunden.
24915: Atos Wirtanen. Mikko Järvinen.
24916: Hertta Kuusinen. Aimo Aaltonen.
24917: Paavo Aitio. N. Nurminen.
24918: 569
24919:
24920: IX,s9. - Toiv. al. N:o 256. Suomennos.
24921:
24922:
24923:
24924:
24925: Rosenberg ym..: Kalastusvenemoottoreissa käytettävän neste-
24926: mäisen polttoaineen hintojen alentamisesta.
24927:
24928:
24929: E d u s kun n a 11 e.
24930:
24931: Maamme taloudellinen !kehitys on viime nettava ammattikalastajille auttava kätensä
24932: vuosina kehittynyt työtätekevien kannalta ja ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotka tekevät
24933: yhä epäsuo.tuisampaan suuntaan. Ei vähiten !kalastuksen kannattavaksi.
24934: ammattikalastajien taloudellinen asema ole Eräs keino ammattikalastajien menojen
24935: vaikeutunut äärimmäisyyksiin asti. Jo vuo- vähentämiseksi olisi huomattavasti alentaa
24936: sia jatkunut väestön siirtyminen saaristosta sen nestemäisen polttoaineen hintaa, jota
24937: jatkuu aivan varmasti yhä enenevässä mää- kalastajat käyttävät ven.emoottoreissaan. Val-
24938: rin, ellei tehdä mitään parempien toimeen- tion apuhan on tässä muodossa monina vuo-
24939: tulomahdollisuuksien luomiseksi ammi!Jttika- sina myönnetty maataloustarkoituksiin käy-
24940: lastajille. tettävien traktorien omistajille. Olisi sen
24941: Saaliide.n määrä näyttää vuosi vuodelta vuoksi oikeudenmukaista, että tämä etu suo-
24942: vähenevän, ja pyydysten hinnat ovat jatku- taisiin myös ammattikalastajille, joiden
24943: vasti kohonneet - nyt viimeksi kalaverkon kaikkien on pa;kko työssään käyttää juokse-
24944: tullin korottamisen johdosta 10 %. Nykyi- vaa moottoripolttoainetta.
24945: nen kalastuslaki rajoittaa kalastajien kalas- Edellä olevaan viitaten esittävät allekir-
24946: tusoikeutta, samalla kun se asettaa heille joittaneet eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24947: uusia menoja kalastuskorttimaksujen muo- vomuksen,
24948: dossa, ja yleiset elinkustannukset kohoavat
24949: tunnetusti keskeytymättä. Kun menot ovat että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
24950: täten nopeasti lisääntyneet, ovat kalastajien toimenpiteisiin kalastusvenemootto-
24951: tulot sen sijaan monessa tapauksessa jopa reissa yleisesti käytettyjen nestemäis-
24952: vähentyneet. Tällaisena ei kehitys voi ajan ten polttoaineiden hinnan tuntuvaksi
24953: mittaan jatkua. Valtion on pikaisesti ojen- alentamiseksi.
24954: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
24955:
24956: Gösta Rosenberg. Judit Nederström-Lunden.
24957: Atos Wirtanen. Mikko Järvinen.
24958: Hertta Kuusinen. Aimo Aaltonen.
24959: Paavo Aitio. N. Nurminen.
24960:
24961:
24962:
24963:
24964: 72
24965: 570
24966:
24967: IX,9o. - Hemst. mot. N:o 257.
24968:
24969:
24970:
24971:
24972: Hollsten: Angående tillägg till statsförslaget fö·r år 1953
24973: för erläggande av ersättning till Svenska trädgårdsskolan
24974: i Abo för älgskador.
24975:
24976:
24977: T i ll R i k s d a g e n.
24978:
24979: År 1951 blev Svenska trädgårdsslrolans i sökandens sak att se till, att tillräc'kligt anslag
24980: Åbo plantskQla i Pargas utsatt för stor skade- finnes och att, i:fa:l1 ordinari<e anslaget icke
24981: görelse av älg. Plantsko1an lhade då 18,000 förslår, hos riiksdagen ä:ska ökat anslag ge-
24982: p'lantor, som vid värdering av officie:H värde- nom tilläggsbudgeten. Annars blir statens
24983: ringsman uppskattades tiil 250 mk per st. ersättningsp'likt för älgskador en myt utan
24984: och till ett sammanlagt värde av 4.5 miljoner reell betydelse. För Svenska trädgårdsskolan
24985: mk. Skadegörelsen uppSkattades ti1l 30 prQ- i Åbo har den utebHvna ersättningen allvar-
24986: cent av totalvärdet el'ler 1,350,000 mk. Eme- ligt rubbat skolaus ekonomis'ka jämnvili:t oc!h
24987: dan ett ans1ag om endast 600,000 mk fanns skapat svårigheter, som ic'ke har lkunnat be-
24988: i budgeten upptaget för ä:lgs'kador oc'h detta mästras
24989: anslag redan var förbrukat, an!holl nämnda Såsom tidigare nämnts, ihar skadegörelsen
24990: skola hos regeringen, att denna ur sina dispo- värderats av officieH värderingsman. Dess-
24991: siti<onsmede>l måtte bevilja ersättning för utom har geueraldirelktör E'l1ilä och inspe'ktör
24992: ifrågavarande skadegörelse. Regeringen fann Fontell från lantbruksstyre1sen genom besölk
24993: emellertid, att den begärda ersättningen icke på p'latsen gjort sig förtrogna med Skade-
24994: kunde bevi'ljas ur dispositionsmedlen, emedan görelsens omfattning och är säkert beredda
24995: ersä:ttning för ä:lgSkador har ett särski1t ut- att såsom sa;kikunniga avgiva vittnesmål här-
24996: giftsmoment i statsbudgeten. Senare försö'k om.
24997: att få denna fråga anslagsmä:ssigt ordnad och Hänvisande tili ovanstående får jag vörd-
24998: beloppet i vederbör'lig Qrdning beviljat har samt föreslå, att rik:sdagen vi11e !hemstäflla,
24999: icike lyckats; OC'h det ser tyvärr ut, som om
25000: den i budgeten upptagna obetydliga anslags- att regeringen i proposition an-
25001: posten skulle kunna b1i en negativ faktor med gående tillägg till och ändringar i stats-
25002: nästan förkrossande verlkan i fråga om älg- förslaget för år 1953 under 11 Ht.
25003: s'kador av större omfång. XXV: 5 måtte upptaga ett anslag om
25004: Det synes emel1ertid ofrån!komUgt att, ifall 1,350,000 mk att erläggas till Svenska
25005: det är meningen att äflgskadorna skall ersättas trädgårdsskolan i Abo som ersättning
25006: en'ligt s'käliga grunder, detta även bör ske. för älgskador under år 1951.
25007: Det är regeringens och icke ersättnings-
25008: He1singfors den 10 :februari 1953.
25009:
25010: Ture Hollsten.
25011: 571
25012:
25013: IX,9o. - Toiv. al. N:o 257. Suomennos.
25014:
25015:
25016:
25017:
25018: Hollsten: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon kor-
25019: vauksen suorittamiseksi hirvien aiheuttamista vahingoista
25020: Turun Ruotsalaiselle puutarhakoululle.
25021:
25022:
25023: E d u s lk u n n a H e.
25024:
25025: Vuonna 1951 tuottivat hirvet paljon va- laillisten perusteiden noja;l'la, tämän myös on
25026: hinlroa Paraisissa olevalle Turun Ruotsalai- tapwhduttava. On halmuksen eikä korvauk-
25027: sen puutarhakoulun taimistolle. Taimis- senanojien asiana huolehtia siitä, että määrä-
25028: tossa oli silloin 18,000 tainta, joiden arvoksi ra!ha on riittävä ja, jos olemassa O'leva määrä-
25029: virallinen arvioimismies ai"Vioi 250 mk !k:ll!p- ralha ei riitä, pyytää lisämenoarviossa edus-
25030: paleelta eli yhteisarvoltaan 4.5 miljoonaa kunnalta lisämäärärahaa. Muuten muodostuu
25031: markkaa. Vahingot arvioitiin 30 prosentiksi valtion hirvivahinkojen korvausvelvollisuus
25032: lrokonai'sarvosta ~Ii 1,350,000 ma!1k:a!ksi. Koska taruksi ilman todellista merkitystä. Tu-
25033: tulo- ja menoarvioon o'li otettu vain 600,000 run Ruotsa'laisen puutarhaJkou'lun kohdalla
25034: mk hirvien aiheuttamia vahinkoja varten ja on maiksamatta jäänyt 1korvaus va1mvasti hor-
25035: tämä määrä 'Oli jo ikäiyte'tty, anoi mainittu juttanut koulun taloutta ja aiheuttanut vai-
25036: koulu ha1'litukselta, että tämä myöntäisi käyt- keuksia, joita ei ole kyetty voittamaan.
25037: tövaroistaan korvauksen iko. vahingosta. Hal- Kuten aikaisemmin on mainittu, on vahin-
25038: litus totesi kuitenlkin, et'tei mainittua kor- got arvioinut viraninen arvioimismies. Sitä-
25039: vausta voitu myöntää lkäyttöm.äärärahoista, paitsi ovat maatlillouShallituiksen pääj'dhtaja
25040: koska valtion tulo- ja menoarviossa on erityi- Emlä ja tarr'kastaja Fonrt~ll käyneet paikaHa
25041: nen menoerä !hirvien aiheuttamia vahinkoja tutustumassa va:hinlkojen laa:juuteen, ja he
25042: varten. Myohe:mmät yrity>kset saada tämä ky- ovat varmasti valmiit asiantuntijoina anta-
25043: symys järjestetyksi määräTaJhan muodossa ja maan asiasta todistuksen.
25044: korvaus maksetuksi asianomaisessa järjestyk- Edellä olevaan viitaten esitän kunnioittaen
25045: sessä eivät O'le onnistuneet; ja näyttää vali- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25046: tettavasti siltä lkuin tu~o- ja menoarvioon
25047: otettu mitätön määräraha voi muodostua että hallitus ottaisi vuoden 1953 lisä-
25048: negatiiviseksi tekijäksi, jolla on miltei suo- menoarvioon 11 Pl:n XXV: 5 momen-
25049: rastawn ehkäisevä vaiikutus, kun 'kysynnys on tin kohdalle 1,350,000 markan määrä-
25050: suurien hirvivahinkojen korvaamisesta. rahan korvaukseksi Turun Ruotsalai-
25051: Tuntuu lkuitenlkin itsestään selvältä, että selle puutarhakoululle hirvien vuonna
25052: jos tarlroitulksena on !korvata ihirvivalhingot 1951 aiheuttamista vahingoista.
25053: Helsingissä 10 päi'Vänä lhelmilkuuta 1953.
25054:
25055: Ture Hollsten.
25056: 572
25057:
25058: IX,91. - Toiv. al. N:o 258.
25059:
25060:
25061:
25062:
25063: Kosola. ym..: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
25064: salaojituslainoja ja -palkkioita varten.
25065:
25066:
25067: Eduskunnalle.
25068:
25069: Salaojituslainain ja -palkkioitten myöntä- Täten järjestettynä tämä jo pitkät ajat
25070: minen perustuu 10. 6. · 1949 annettuun sala- hyvin harmillinen ja epävarmuudenaan sala-
25071: ojituslakiin, sen täytäntöönpanosta ja sovel- ojittajia kiusannut asia olisi saanut varsin
25072: tamisesta 3. 3. 1950 annettuun asetukseen ja käytännöllisen ratkaisun, ellei valtiovarain-
25073: 29. 8. 1950 annettuun maatalousministeriön ministeriön taholta nyt olisi nousemassa
25074: päätökseen. vaikeuksia sen noudattamiselle.
25075: Avustusehtojen mukaan on palkkiota saa- Salaojitus on meillä perusedellytys maata-
25076: nMt alueet salaojitettava 3 vuoden ja lainaa louden kannattavuuden parantamiselle ja
25077: saaneet 5 vuoden kuluessa myöntämispäi- elintarvikeomavaraisuuden saavuttamiselle,
25078: västä laskien. Kun tulo- ja menoarvioissa on joista hyöty koituisi lopulta koko yhteiskun-
25079: kysymyksessä oleville momenteille otettu nan hyväksi. Tämän vuoksi tulisi valtion
25080: vuosittain varoja vain muutama kymmenen tukea tätä toimintaa nykyistä tehokkaammin
25081: miljoonaa markkaa ja kun ne on jouduttu ja . todella myös myöntää kaikille anojille
25082: sitomaan 3 a 5 vuodeksi, on avustusta alun- palkkiota ja lainaa sellaiset määrät, mitkä
25083: pitäen voitu myöntää vain pienelle osalle salaojituslaissa ja -asetuksessa on säädetty.
25084: anojista. Tämän vuoksi on maataloushalli- Kun sitäpaitsi on odotettavissa kesäaikais-
25085: tuksessa vielä käsittelemättä sellaisiakin ano- takin työttömyyttä, voisivat salaojitustyöt
25086: muksia, jotka on tehty jo vuonna 1950. nyt vaikuttaa erikoisen edullisesti myös
25087: V. 1952 on kysymyksessä olevien momenttien työllisyyteen.
25088: perusteluihin kuitenkin otettu lisäys, jossa
25089: mainitaan, että näiden momenttien varat voi- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
25090: daan vuosittain käyttää loppuun. Tämä ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
25091: tekee mahdolliseksi myöntää salaojituslain ja muksen,
25092: -asetuksen mukaisin ehdoin palkkiota ja lai-
25093: naa viivyttelemättä kaikille anojille, niinkuin että hallitus ottaisi kuluvan vuoden
25094: laki edellyttää;kin. Mikäli ko. momenttien lisämenoarvioon salaojituslaina- ja
25095: varat osoittautuisivat riittämättömiksi, tulisi -palkkiomomenteille tarpeen vaatimat
25096: hallituksen tehdä eduskunnalle esitys varo- lisävarat.
25097: jen lisäämisestä.
25098: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
25099:
25100:
25101: N. Kosola. Urho Saariaho. Matti Heikkilä.
25102: Reino Ala-Kulju. Erkki Koivisto. Johannes Wirtanen.
25103: J. E. Lampinen. Kalervo Saura. Irma Bamara.
25104: Toivo B. Kinnunen. R. Ballberg. Heikki Soininen.
25105: 573
25106: IX,92. - Toiv. al. N:o 259.
25107:
25108:
25109:
25110:
25111: Lampinen ym.: Määrärahasta apurahaksi Salaojitusyhdistyk-
25112: selle.
25113:
25114:
25115: Eduskunnalle.
25116:
25117: Salaojitusyhdistyksen suorittama suunnit- työaika sekä valtion yhdistykselle antama
25118: telutyö, sen valvonnan alaisena toteutetut apuraha ja sen osuus koko tuloista selviävät
25119: salaojitukset, toimihenkilöiden yhteenlaskettu seuraavasta:
25120:
25121: Suunniteltu Toteutettu Toimihen- Apurahan
25122: Vuosi kilöiden työ- Valtion
25123: ha ha apuraha mk osuus koko
25124: aika kk tuloista %
25125: 1919 7 11 12 10,000:- 72
25126: 1920 148 85 29
25127: 1921 1367 271 54 40,000:- 47
25128: 1922 1811 418 74 40,000:- 16
25129: 1923 3115 487 96 100,000:- 30
25130: 1924 2975 761 98 200,000:- 47
25131: 1925 2781 991 102 295,000:- 57
25132: 1926 3460 1195 112 294,000:- 51
25133: 1927 4071 1316 136 294,000:- 43
25134: 1928 5001 1414 155 294,000:- 42
25135: 1929 5278 1669 180 394,000:- 41
25136: 1930 4985 1926 174 350,000:- 42
25137: 1931 4050 1475 170 350,000:- 46
25138: 1932 3623 1703 175 320,000:- 43
25139: 1933 5747 6318 343 284,000:- 16
25140: 1934 6912 3264 291 250,000:- 21
25141: 1935 6025 2765 276 300,000:- 30
25142: 1936 6536 3456 291 300,000:- 27
25143: 1937 7184 3857 294 300,000:- 24
25144: 1938 8627 5008 322 350,000:- 22
25145: 1939 14017 6681 398 400,000:- 21
25146: 1940 10179 3072 320 350,000:- 22
25147: 1941 13001 2020 292 300,000:- 20
25148: 1942 3414 1285 171 420,000:- 35
25149: 1943 5724 1337 150 344,000:- 24
25150: 1944 5497 990 140 375,000:- 24
25151: 1945 5519 2893 228 743,200:- 25
25152: 1946 10016 2934 268 854,100:- 15
25153: 1947 11261 3260 339 1,329,100:- 15
25154: 1948 10214 3794 332 1,742,800:- 18
25155: 1949 12397 4728 377 1,958,700:- 12
25156: 1950 12728 6308 428 3,024,000:- 15
25157: 1951 15062 6851 504 3,803,000:- 12
25158: 1952 16670 8900 528 3,848,000:- 12
25159: 1953 (588) 3,848,000:-
25160: 574 IX,912. - Apuraha Salaojitusyhdistykselle.
25161:
25162:
25163: Salaojituskursseja on pidetty 328 ja on nen, vaikka työmäärä on noussut yli 3-kertai-
25164: niillä ollut osanottajia yhteensä 8392. seksi ja toimihenkilöitten luku n. 2, 3- (2, 6-)
25165: Yhdistys on myös suorittanut koe- ja tutki- kertaiseksi.
25166: mustoimintaa. Salaojitusyhdistys on suunnitellut, paalut-
25167: Salaojitusyhdistys ei ole velkonut maan- tanut ja suorittanut töiden tarkastukset mil-
25168: viljelijöiltä korvausta matkakuluista eikä tei kaikilla maamme salaojitustyömailla ja
25169: matkoihin käytetystä ajasta, vaan ovat eri ehtinyt ne hyvin suorittaa.
25170: puolilla maata asuvat salaojittajat olleet tässä Täten järjestettyinä nämä tehtävät tulevat
25171: suhteessa yhtä edullisessa asemassa. hoidetuiksi sekä salaojittajille itselleen että
25172: Kuten toimihenkilöitten määrästä ja val- koko yhteiskunnalle edullisimmalla tavalla.
25173: tion apurahan alhaisesta prosenttiosuudesta Tärkeätä vain on, että valtion apuraha
25174: yhdistyksen kokonaistuloista selviää, on val- lisätään likipitäen siinä suhteessa kuin työt
25175: tion antama tuki Salaojitusyhdistykselle suh- lisääntyvät.
25176: teettoman pieni. Tähän apurahan pienuu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25177: teen kiinnitettiin huomiota Maatalousseuro- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
25178: jen Keskusliiton edustajakokouksessakin ke- muksen,
25179: väällä 1952, ja päätettiin siellä esittää Sala-
25180: ojitusyhdistyksen apurahaa korotettavaksi. että hallitus ottaisi vuoden 1954
25181: Sitäpaitsi on valtion apuraha pysynyt sa- tulo- ja menoarvioesitykseen Salaoji-
25182: mana vuodesta 1945 alkaen, kun huomioon tusyhdistykselle apurahana 8,000,000
25183: otetaan rahan arvossa tapahtunut alentumi- markkaa.
25184: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
25185:
25186: J. E. Lampinen. Lauri Solla. Matti Meriläinen.
25187: E. M. Tarkkanen. Niilo Ryhtä. Toivo H. Kinnunen.
25188: T. N. Vilhula. Tahvo Rönkkö. Kalervo Saura.
25189: Lennart Heljas. Väinö Rankila. Urho Kähönen.
25190: Arvi Ahmavaara. Atte Pakkanen. Yrjö Hautala.
25191: Irma Hamara. Eino Palovesi. Artturi Koskinen.
25192: Antti J. Rantamaa. Aino Luostarinen. N. Kosola.
25193: J. Väisänen. Verner Korsbäck.
25194: Arvo Sä.velä. Hilja Väänänen.
25195: 575
25196:
25197: IX,93. - Toiv. al. N:o 260.
25198: N. Kaasalainen ym.: Salaojittamisen edistämisestä maanhan-
25199: kintalain mukaan muodostetuilla tiloilla.
25200: E d u s k u n n a II e.
25201: Suunnitteluneuvoston viimeksi julkisuuteen Asutettujen kohdalta ovat tähän mennessä
25202: annetussa alustavassa talouspoliittisessa luon- olleet kiireellisimpiä toimenpiteitä rakenta-
25203: noksessa, jossa hahmoteltiin niin sanottua minen ja raivaaminen. Kumpikin työ on
25204: pitkän tähtäimen ohjelmaa, kiinnitettiin vielä kesken, mutta osittain olisi jo mahdol-
25205: myöskin huomiota maatalouden tuleviin tar- lisuuksia ryhtyä suorittamaan perustavaa
25206: peisiin ja kehitykseen. Tavoitteeksi asetettiin laatua tarkoittavia parannuksia, ja näistä
25207: elintarvikeomavaraisuus sekä maatalouden yhtenä kaikkein tärkeimpänä onkin salaojit-
25208: kannattavuuden parantaminen, ja siinä mie- taminen. Sitäkin suuremmalla syyllä, koska
25209: lessä korostettiin erikoisesti maataloustuotan- MHL: n mukaan muodostetuista tiloista
25210: non intensiivisyyden li:säämistä. Siksi olisi useat ovat varsin epämukavia ja vaikeasti
25211: pyrittävä mm. vuotuinen salaojitustavoite viljeltäviä alueita, jotka ratkaisevasti paran-
25212: kohottamaan aina 50,000 hehtaariin saakka. tuisivat salaojituksen toteuttamisen kautta,
25213: Saavutettujen tulosten perusteella näyttää tulisi lisätä myöskin kipeästi kaivattua uutta
25214: kumminkin siltä, että ellei ryhdytä joihinkin tehollista viljelyspinta-alaa.
25215: erikoistoimenpiteisiin, niin tuo edellämainittu Ainut vakavampi varjopuoli, joka monen
25216: maataloustuotannon kannalta tärkeä tavoite osalta estää näiden suunnitelmien toteutta-
25217: jää vain kauniiksi ohjelmaksi aikakirjoihin misen, on se, että kustannukset esim. Etelä-
25218: ja saavuttamatta. Tähän viittaa esimerkiksi Suomessa hehtaaria kohti nousevat n. 80,000
25219: kesällä 1952 salaojituksessa saavutettu koko- markkaan. Se on varsin huomattava summa,
25220: naistulos, koska se koko maassa kohosi ai- kun jo tiloja entuudestaan rasittavat mm.
25221: noastaan 8,800 hehtaariin. vaikeasti hoidettavat rakennusvelat ja tulot
25222: Yleensäkin meidän pienviljelysvaltaisessa pikkutiloilla jäävät vaatimattomiksi, joten
25223: maassamme juuri pienillä tiloilla niiden elin- yksinkertaisesti salaojitus kompastuu talou-
25224: kelpoisuuden parantamiseksi täytyisi sala- dellisiin vaikeuksiin. V aitiovalta on kylläkin
25225: ojitusharrastuksen suuresti voimistua, mutta avustuksilla ja osittaisen lainoituksen tietä
25226: erikoisen tärkeätä se olisi niillä tiloilla, jotka tulkenUit salaojittamista, mutta näiden erikois-
25227: on muodostettu maanhankintalain perusteella. asemassa olevien ja alkuvaikeuksien kanssa
25228: Kun puhutaan MHL: n mukaan muodoste- kamppailevien viljelijöiden puolesta olisi toi-
25229: tuista tiloista ja alueista, on kysymys asiasta, vottavaa, että valtion apu voitaisiin antaa
25230: jota ei voida jättää maataloustuotannonkaan suurempana.
25231: kannalta huomioimatta, sillä maaliskuun 31 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25232: päivään 1952 mennessä oli muodostettu yh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25233: teensä 42,181 viljelys- ja asuntoviljelystilaa, muksen,
25234: joiden tilojen yhteinen viljelyspinta-ala, huo-
25235: mioituna myöskin maatalouskelpoinen maa, että hallitus tutkisi mahdollisuuksia,
25236: kohosi 451,861 hehtaariin. Tämän tällä het- missä määrin voitaisiin nykyistä val-
25237: kellä osittain vielä raivaamattoman ja osit- tion toimesta annettavaa tukea lisätä
25238: tain heikossa kasvukunnossa olevan alueen salaojittamisen edistämiseksi maan-
25239: saattaminen täyteen kasvukuntoon merkitsee hankintalain mukaan muodostetuilla
25240: noille tiloillle asuJtetuiH.e vakiintuneempaa tiloilla, ja amtaisi sitä tarkoittavan esi-
25241: toimeentuloa ja koko meidän maataloustuo- tyksen Eduskunnalle.
25242: tannonemme voimakasta lisäystä.
25243: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
25244: Nestori Kaasalainen. ._rvi
25245: Ikonen. M. 0. Lahtela..
25246: Urho Kähönen. Tahvo Rönkkö. Mauno Jussila.
25247: Eino E. Heikura. Toivo Antila. Eino Rytinki.
25248: Eino Palovesi. Helena Virkki.
25249: 676
25250:
25251: IX,94. - Toiv. al. N:o 261.
25252:
25253:
25254:
25255: Lampinen ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
25256: lainojen myöntämiseksi salaojituskoneyhtymien konehan-
25257: kintoja varten.
25258:
25259:
25260: Eduskunnalle.
25261:
25262: Maatalouden koneellistuessa tulevat pelto- tehokkaammin siirtyä niiden hintaa alenta-
25263: jemme yleisestä avo-ojituksesta johtuvat vaan sarjatuotantoon. Kun tiiliputkien
25264: haitat yhä korostetumpina esille. Ensimmäi- saanti nyt on ratkaisevasti helpottunut
25265: siä ehtoja maataloutemme rationalisoimiseksi uusien putkia valmistavien tehtaiden aloitet-
25266: ja tuotantokustannusten alentamiseksi onkin tua toimintansa ja tuotantokapasiteetin
25267: niiden nykyistä tehokkaampi salaojittami- useissa entisissä tehtaissa laajennettua, tar-
25268: nen. Jos 1,800,000 hehtaaria käsittävä joutuisi voimakkaalle salaojitustoiminnalle
25269: salaojituskelpoinen peltoalamme salaojitet- nyt senkin vuoksi hyviä edellytyksiä, mikä
25270: taisiin, niin nykyisellä vauhdilla tämän loisi myös uusia työtilaisuuksia sekä putkia
25271: alueen ojittaminen kestäisi ainakin 150 valmistavissa tehtaissa että toisaalta myös
25272: vuotta. Ainoa keino asian jouduttaa:niseksi on maatalouden piirissä.
25273: työn mahdollisimman pitkälle viety koneel- Salaojittajien olisi saatava myös varmuus
25274: listaminen. siitä, että kaikki työhön halukkaat voisivat
25275: Kun työssä meillä lähinnä kysymykseen itse salaojitustoimintaansa varten omalla
25276: tulevat salaojankaivukoneet ovat kuitenkin tilallaan saada sellaisen lainan, jota salaoji-
25277: varsin kalliita, on koneharrkintoja ryhdyt- tuslain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta
25278: tävä suorittamaan viljelijäin yhteistoimin, 3. 3. 1950 annettu asetus edellyttää. Jo nyt
25279: mistä meillä maan eri puolilla onkin jo voidaan varmuudella todeta, ettei vuodeksi
25280: useita esimerkkejä. Luoton saanti konehan- 1953 varattu 50 milj. mk tule tähän tarkoi-
25281: kintoja varten on kuitenkin vaikeata, eikä tukseen riittämään, vaan siihen olisi varat-
25282: maanviljelijöillä - varsinkaan pienviljeli- tava ainakin 100 milj. mk.
25283: jöillä - ole muitakaan mahdollisuuksia sala- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
25284: ojankaivukonehankintojaan rahoittaa. esittävät kunnioittaen eduskunnan päätettä-
25285: Asiassa kaivattaisiinkin kipeästi valtioval- väksi toivomuksen,
25286: lan myötävaikutusta. Jos valtion menoar-
25287: vioon otettaisiin lähivuosien aikana 60 milj. että hallitus antaisi Eduskunnalle
25288: markan suuruinen määräraiha tarkoitusta esityksen 60 miljoonan markan suu-
25289: varten, voitaisiin sen turvin hankkia aina- ruisen mä.ärärahan ottamisesta lisäyk-
25290: kin 20 salaojankaivukonetta vuosittain. Toi- senä vuoden 1953 tulo- ja menoar-
25291: menpide edistäisi myös kotimaisten salaoji- vioon halpakorkoisten lainojen myön-
25292: tuskoneiden valmistusta, joka nyt on päässyt tämiseksi salaojituskoneyhtymien kone-
25293: hyvään alkuun, ja siinä voitaisiin entistä hankintoja varten.
25294: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
25295:
25296: J. E. Lampinen. Eino Palovesi. Kalervo Saura.
25297: Niilo Ryhtä. Aino Luostarinen. Urho Kähönen.
25298: Tahvo Rönkkö. Antti J. Rantamaa. Yrjö Hautala.
25299: Väinö Rankila. Matti Meriläinen. Artturi Koskinen.
25300: Atte Pakkanen. Antti Kinnunen. N. Kosola.
25301: Eino E. Heikura. Toivo H. Kinnunen. J. Väisänen.
25302: Verner Korsbäck. Hilja Väänä.nen.
25303: 577
25304:
25305: IX,95. - Hemst. mot. N:o 262.
25306:
25307:
25308:
25309:
25310: Rollsten m. fl.: Angående förhöjt anslag för täckdikning.
25311:
25312:
25313: Tili Riksdagen.
25314:
25315: I statsförslaget för år 1953 finns under mycket långsam tempo har möjligheter ~tt
25316: 11 Ht. X: 8 upptaget ett anslag om 80 mil- genomföra densamma. V anligen stiger de till
25317: joner mk att utgivas som statsbidrag för ett högre belopp än åkerns totalvärde före
25318: täckdikning och under 19 Ht. II: 10 ett dräneringen. Ifall långfristiga understödslån
25319: anslag om 50 miljoner mk att utgivas som i tillräcklig omfattning kunde ställas till för-
25320: understödslån för samma ändamål. Ena- fogande för detta första rangens ändamål,
25321: handa anslag har redan under flera år varit skulle säkert stora ting på detta område
25322: upptagna i våra statsförslag, och försök att kunna åstadkommas, men av de 13.7 miljar-
25323: få beloppen ökade med hänsyn till ända- der, som för år 1953 reserverats till under-
25324: målets utomordentliga betydelse har icke lett stödslån, kommer på dräneringens lott en-
25325: till resultat. Men samtidigt har nya under- dast 50 miljoner eller 0.36 procent. Även
25326: stödsformer för l,antbru'ket förts fram i efter en tio gångers förstoring skulle detta
25327: rampljuset och belastar budgeten med mil- belopp med hänsyn till ändamålets betydelse
25328: jardbelopp. Därom är ingenting att an- te sig mycket blygsamt. Villkoren för erhål-
25329: märka, men det måste betecknas som i högsta lande av sådant understödslån borde justeras
25330: grad osakligt och planlöst, att den obestrid- samt proposition härom avgivas till riksda-
25331: ligt viktigaste av alla stödformer för lant- gen.
25332: bruket och grundförutsättningen för all ra- Understödsformen för täckdikning behövde
25333: tionalisering inom denna näring, täckdik- knappast på samma sätt som låneformen
25334: ningen, har placerats i en så uppenbar svälla ut utan främst komma till använd-
25335: undantagsställning och i en skuggposition, ning för jordbrukare i svag ekonomisk ställ-
25336: som står i bjärtaste kontrast till dess bety- ning. Som jämförelse må emellertid antydas,
25337: delse. att i budgeten för år 1953 ett 13 gånger
25338: Staten offrar sålunda årligen för olika, större belopp har upptagits till understöd
25339: lantbruket främjande ändamål flera miljar- för röjning av nyodlingar och betesmark än
25340: der, som säkert för med sig mycken välsig- för täckdikning, och dock måste det väl er-
25341: nelse och bidrar till att lyfta denna närings kännas, att just täckdikningen är den abso-
25342: hårt beträngda utövare ur deras djupa in- lut effektivaste nyodlingsformen. Det måste
25343: komstgrop, men av denna stort upplagda därför anses sakligt påkallat att efterlysa
25344: stödverksamhet kommer vi i framtiden icke en utjämning av dessa båda anslagsposter,
25345: att se nämnvärda spår. De medel däremot, när statsförslaget för år 1954 lägges upp.
25346: som ställes till förfogande för direkta jord- Det är icke heller meningen att här försöka
25347: förbättringar, skapar förutsättningar för en yrka på en ökning av den sammanlagda
25348: mera rationell och lönsam lantbruksdrift och stödverksamheten för lantbruket. Därtill ger
25349: är ägnade att höja konkurrenskraften och det allmänna ekonomiska läget knappast an-
25350: levnadsstandarden inom lantbruket på längre ledning. Däremot synes det riktigt och nöd-
25351: sikt. Det är därför till torrläggningsarbeten vändigt att yrka på en förnuftig och saken-
25352: och dränering, som statsmakten borde giva lig utjämning av dessa anslag genom skälig
25353: sitt mest effektiva stöd. reducering av jätteanslag för en tillfälig-
25354: Dräneringskostnaderna blir för närvarande hetsbetonad och delvis politiskt accentuerad
25355: så höga, att det stora flertalet jordbrukare, stödverksamhet till förmån för högvärdiga
25356: såväl mindre som större sådana, endast i grundförbättringar, medelst vilka man känn-
25357: 73
25358: 578 IX,95. - Salaojitus.
25359:
25360:
25361: bart och varaktigt kunde höja vårt lantbruks Hänvisande tili ovanstående får vi vörd-
25362: svaga räntabilitet och konkurrenskraft. samt föreslå, att riksdagen ville besluta
25363: Det synes även nödvändigt, att riksdagen hemställa,
25364: på ett jämförelsevis tidigt stadium får tili- att regeringen vid uppgörandet av
25365: fälle att delgiva regeringen sin uppfattning propositionen angående statsförslaget
25366: i denna angelägenhet. När statsförslaget för år 1954 genom utjämning av an-
25367: överlämnas tili riksdagen, är det tyvärr slagen för stödverksamketen till för-
25368: mycket svårt att få nödig justering tili mån för lantbruket måtte mångfaldigt
25369: stånd. öka förslagsanslagen för .täckdikning.
25370: Helsingfors den 8 rebruari 1953.
25371:
25372: Ture Hollsten. Levi Jern. Eeli Erkkilä..
25373: Arthur Larson. R. Hallberg. Lauri Solla.
25374: Albin Wickman. Kalervo Saura. Atte Pakkanen.
25375: Verner Korsbäck. Eino E. Heikura. Aaro Kauppi.
25376: Veikko Vennamo. Jussi Lappi-Seppälä..
25377: Irma Hamara. Eero Saari.
25378: 579
25379:
25380: IX,9o. - Toiv. al. N:o 262. Suomennos.
25381:
25382:
25383:
25384:
25385: Hollsten ym.: Lisämäärärahasta salaojitusta varten.
25386:
25387:
25388: Eduskunnalle.
25389:
25390: Vuoden 1953 valtion tulo- ja menoarviossa maanviljelijöitä, niin pienemmillä kuin suu-
25391: on 11 Pl. X: 8 momentin kohdalle otettu 80 remmillakin, on mahdollisuuksia vain hyvin
25392: milj. markan määräraha annettavaksi val- hitaassa tahdissa toteuttaa salaojitusta. Ta-
25393: tion avustuksina salaojitukseen ja 19 Pl. vallisesti kustannukset ovat suuremmat kuin
25394: II: 10 momentin kohdalle 50 milj. markan pellon kokonaisarvo ennen salaojitusta. Jos
25395: määräraha jaettavaksi avustuslainoina sa- voitaisiin tämän ensiarvoisen tärkeän tar-
25396: maan tarkoitukseen. Samanlaisia määrähoja koituksen käytettäväksi asettaa riittävässä
25397: on useana vuonna ollut tulo- ja menoar- määrin pitkäaikaisia avustuslainoja, voitai-
25398: viossa, ja yritykset määrärahojen lisäämi- siin tällä alalla varmasti aikaansaada suuria
25399: seksi, ottaen huomioon tarkoituksen erinomai- asioita, mutta niistä 13.7 miljardista, jotka
25400: sen merkityksen, eivät ole johtaneet tulok- vuodeksi 1953 on varattu avustuslainoiksi,
25401: seen. Mutta samanaikaisesti on tuotu parras- tulee salaojituksen osalle ainoastaan 50 mil-
25402: valoon uusia maatalouden avustusmuotoja, joonaa eli 0.36 %. Kymmenkertaisen suuren-
25403: ja ne lisäävät menoja miljardeilla. Tähän tamisenkin jälkeen tämä määrä osoittautuisi
25404: ei ole mitään huomautettavana, mutta täy- hyvin vaatimattomaksi ottamalla huomioon
25405: tyy pitää mitä suurimmassa määrin epäasial- tarkQitusperän merkityksen. Olisi muutet-
25406: lisena ja suunnittelemattomana, että kiistä- tava ehtoja sellaisen avustuslainan saami-
25407: mättä tärkein kaikista maatalouden eri muo- seksi sekä annettava tätä koskeva esitys edus-
25408: doista ja perusedellytys kaikelle tämän elin- kunnalle.
25409: keinoalan rationalisoinnille, salaojitus, on si- Salaojituksen avustusmuodon tarvitsisi tus-
25410: joitettu näin ilmeiseen poikkeusasemaan ja kin samalla tavoin kuin lainamuodon paisua,
25411: varjoon, mikä on mitä suurimmassa määrin vaan sitä olisi lähinnä myönnettävä heikossa
25412: ristiriidassa sen merkityksen kanssa. taloudellisessa asemassa olevien maanviljeli-
25413: Valtio uhraa siten vuosittain erilaisiin jöiden käytettäväksi. Vertauksen vuoksi
25414: maataloutta edistäviin tarkoituksiin useita mainittakoon kuitenkin, että vuoden 1953
25415: miljardeja, jotka varmasti tuovat mukanaan tulo- ja menoarvioon on otettu 13 kertaa
25416: paljon siunausta ja ovat omiaan kohotta- suurempi määräraha uudisviljelysten ja lai-
25417: maan tämän elinkeinon kovassa ahdingossa dunmaiden raivauksen avustamiseksi kuin
25418: olevia harjoittajia heidän syvästä toimeen- salaojitukseen, ja kuitenkin täytynee tunnus-
25419: tulokuopastaan, mutta tästä suuresti mainos- taa, että juuri salaojitus on uudisviljelymuo-
25420: tetusta tukitoiminnasta emme tulevaisuudessa doista ehdottomasti tehokkain. Tämän vuoksi
25421: näe sanottavia jälkiä. Sen sijaan ne varat, täytyy pitää asiallisena, että yritetään ta-
25422: jotka asetetaan suoranaisten maanparannus- soittaa nämä molemmat määrärahamomentit
25423: ten käytettäväksi, luovat edellytyksiä ratio- laadittaessa vuoden 1954 tulo- ja meno-
25424: nalisoidummalle ja paremmin tuottavalle arviota. Ei liioin ole tarkoituksena tässä yrit-
25425: maatalouden harjoittamiselle sekä ovat tää vaatia maatalouden kokonaisavustustoi-
25426: omiaan kohottamaan maatalouden kilpailu- minnan lisäämistä. Siihen yleinen taloudelli-
25427: kykyä ja elintasoa pitemmällä tähtäimellä. nen tila tuskin antaa aihetta. Sen sijaan
25428: Tämän vuoksi valtiovallan olisi annettava te- näyttää oikealta ja tarpeelliselta vaatia näi-
25429: hokkain tukensa kuivatustöihin ja salaoji- den määrärahojen järkevää ja asiallista ta-
25430: tukseen. soitusta vähentämällä kohtuullisesti tilapäis-
25431: Salaojituskustannukset muodostuvat ny- luontoisia jättiläismäärärahoja ja osittain po-
25432: kyisin niin korkeiksi, että suurimmalla osalla liittisluontoista tukitoimintaa sellaisten kor-
25433: 580 IX,9.5. - Salaojitus.
25434:
25435:
25436: kea-arvoisten perusparannusten eduksi, joi- jausta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme
25437: den avulla voidaan tuntuvasti ja pysyvästi kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
25438: kohottaa maatalouden heikkoa tuottavuutta toivomuksen,
25439: ja kilpailukykyä.
25440: Näyttää myös tarpeelliselta, että edus- että hallitus laatiessaan tulo- ja
25441: kunta saa suhteellisen aikaisessa vaiheessa ti- menoarvioesitystä vuodelle 1954 tasoit-
25442: laisuuden lausua hallitukselle käsityksensä tamalla maatalouden tukitoiminnan
25443: tästä kysymyksestä. Kun tulo- ja menoarvio hyväksi tulevia määrärahoja lisäisi
25444: jätetään eduskunnalle, on valitettavasti hy- moninkertaisesti salaojitusmäärärahaa.
25445: vin vaikeata saada aikaan tarpeellista kor-
25446: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1953.
25447:
25448: Ture Hollsten. Levi J ern. Eeli Erkkilä.
25449: Arthur Larson. R. Hallberg. Lauri Solla.
25450: Albin Wickman. Kalervo Saura. Atte Pakkanen.
25451: Verner Korsbäck. Eino E. Heikura. Aaro Kauppi.
25452: Veikko Vennamo. Jussi Lappi-Seppälä.
25453: Irma Hamara. Eero Saari.
25454: 581
25455:
25456: IX,96, - Toiv. al. N:o 263.
25457:
25458:
25459:
25460:
25461: Rankila ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
25462: avustuksiksi ja lainoiksi yksityisten omistamien metsämai-
25463: den kuivattamista varten.
25464:
25465:
25466: Eduskunnalle.
25467:
25468: Yksityisten metsämaiden kuivatukset eivät parantamiseksi. Useilla työttömyydestä kär-
25469: ole päässeet vielä läheskään siinä laajuu- sivillä paikkakunnilla on jatkuvasti puu-
25470: dessa !käyntiin kuin olisi suotavaa. Esimer- tetta sopivista, kansantaloudellisesti edulli-
25471: kiksi Keskusmetsäseura Tapiolla on tällä het- sista työkohteista. Yksityisten metsämaiden
25472: kellä käsittelemättä iko'konaista 12,000 kuiva- kuivatustoiminnan tehostaminen olisi eräs
25473: tussuunnite1ma-anomusta, jotika käsittävät keino, jonka avulla maaseudun uhkaavaa
25474: noin 200,000 ha ja joiden toteuttaminen työttömyystilannetta voitaisiin hei pottaa.
25475: nykyisten määrärahojen puitteissa !kestää Edellä olevan perusteella esitämmekin
25476: noin 20 vuotta. Kuiten:kin on maassamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25477: runsaasti hyväpohjaisia metsämaita, joita
25478: vaivaa liika vesiperäisyys ja suoranainen että hallit'IJ;S antaisi Eduskunnalle
25479: soistuminen. Verrattain kohtuullisilla kuiva- esityksen 150 miljoonan markan mää-
25480: tuskustannuksilla valloitettaisiin useissa rärahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
25481: tapauksissa runsaasti uutta alaa metsänkas- 1953 tulo- ja menoarvioon käytettä-
25482: vulle. väksi lisäavustuksiksi ja -lainoiksi
25483: Erittäin suuri merkitys tulisi yksityisten yksityisten omistamien metsämaiden
25484: metsämaiden ikuivatustoiminnan tehostami- kuivattamista varten lähinnä työttö-
25485: sella olemaan myöskin työllisyystilanteen myydestä kärsivillä seuduilla.
25486: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
25487:
25488:
25489: Väinö Rankila. Lauri Solla.
25490: Tahvo Rönkkö. Toivo H. Kinnunen.
25491: Niilo Ryhtä. Eero Saari.
25492: 582
25493:
25494: IX,97. - Toiv. a.l. N:o 264.
25495:
25496:
25497:
25498:
25499: J. Wirtanen ym.: Vaasan insinööripiirin alueella keskeneräi-
25500: sinä ja suunnitteilla olevien peruskuivatustöiden loppuun-
25501: saattamisesta.
25502:
25503:
25504: Eduskunnalle.
25505:
25506: Etelä-Pohjanmaan tasaisilla lakeuksilla Kurikassa, Madesjoen, Päkinluoman ja Ison-
25507: ovat viljellyt ja viljelyskelpoiset maat monin nevanojan perkaukset Laihialla, Hästvismos-
25508: paikoin veden vaivaamia ja peruskuivatuk- san, Martvismossan ja Karperöjärven kuiva-
25509: sen tarpeessa. Kuivatustöiden välitön talou- tukset Mustasaaressa, Kuunarinluoman ja
25510: dellinen hyöty on juuri sikäläisissä oloissa N assarin valtaojan perkaukset Alahärmässä,
25511: erittäin suuri. Tämä ilmenee jo siitäkin, että Jokikorven ym. kuivatus Nurmossa, Ojajär-
25512: niiden kuivatushankkeiden vaikutusalueet, ven kuivatus Ilmajoella ja Jalasjärvellä,
25513: jotka Vaasan maanviljelysinsinööripiirissä Kärnänsaaren valtaojan perkaus Lappajär-
25514: on tutkittu, suunniteltu ja toteutettu, ovat vellä, Porasenjoen perkaus Vimpelissä sekä
25515: pääasiallisesti olleet viljeltyjä ja siten valta- Jääskänjoen perkaus Ylistarossa. Monet
25516: väylien ja -ojien perkauksesta välittömästi näistä kuivatustutkimuksista tai -suunnitel-
25517: hyötyviä. mista ovat odottaneet vuoroaan jo kaukai-
25518: Mainitun maanviljelysinsinööripiirin alu- silta ajoilta ennen viimeisiä sotia.
25519: eella on tätä nykyä keskeneräisinä noin 150 Vaasan maanviljelysinsinööripiiri on maan-
25520: kuivatushanketta, minkä lisäksi on suuri parannusmäärärahojen jaossa viime vuosina
25521: jouklroo uusia suunn1telmia. Valmislllei'lla taito- jäänyt syrjäytettyyn asemaan. Siellä ei ole
25522: teutfrttavina olevista suunnitelmista mainitJta- ollut eikä varsinkaan nykyään enää ole maan-
25523: koon seuraavat: Jalas- ja Hirvijoen perkaus hankintalain mukaisia kuivatus- ym. töitä
25524: Jalasjärvellä ja Kurikassa, Jurvanjärven niin paljon kuin monissa muissa piireissä,
25525: kuivatus Jurvassa, Kainastonjoen perkaus joissa maanhankintavarojen saanti parantaa
25526: Kauhajoella, Teuvalla ja Kurikassa, Seinä- tilannetta. Kuivatushankkeiden toteuttamista
25527: joen perkaus, Kyrönjoen perkaus, joka koskee on lisäksi hidastuttanut se seikka, että piirin
25528: Seinänsuun ja Illimajöen AlaJjiOen tulrva-a1ueita, vakinaistakin insinööri- ja rakennusmestari-
25529: Nurmonjoen perkaus, Kauhavanjoen perkaus, työvoimaa on monina työkausina siirretty
25530: Isojoen perkaus, Hinjärven kuivatus Yli- muualle.
25531: markussa ja Korsnäsissä, Solfå: n perkaus Edellä lausutun nojalla ehdotamme edus-
25532: Sulvalla, Storsjön ja Lillsjön kuivatus Lap- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
25533: väärtissä, Hirvijoen perkaus Lapualla ja
25534: Kauhavalla, Alajoen tulva-alueen kuivatus että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
25535: Lapualla, Tervajoen ja Naarajoen perkaus toimenpiteisiin Vaasan insinööripiirin
25536: Isossakyrössä, Phmerojärven kuivatus Kau- alueella keskeneräisinä ja suunnitteilla
25537: hajoella, Lohiluoman, Paloluoman, Nevaluh- olevien peruskuivatustöiden loppuun-
25538: danluoman ja Lustilanluoman perkaukset saattamiseksi.
25539: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
25540:
25541:
25542: Johannes Wirtanen. Reino Ala-Kulju.
25543: N. Kosola. Verner Korsbäck.
25544: Toivo Antila. E. M. Tarkkanen.
25545: 583
25546:
25547: IX,9s. - Toiv. al. N:o 265.
25548:
25549:
25550:
25551:
25552: Järvinen ym.: Kuivatustöiden lisäämisestä Vaasan maanvilje-
25553: lysinsinööripiirissä.
25554:
25555:
25556: E d u s k u n n a 11 e.
25557:
25558: Yksi maamme maatalouselinkeinon perus- varsinkin Vaasan maanviljelysinsinööripiirin
25559: heikkouksista on käsityksemme mukaan siinä, alueella hyvin paljon.
25560: että suurin osa tiloista on liian pieniä. On- Kuivatussuunnitelmistakaan ei ole puu-
25561: han tunnettua, etta n. 70 % kaikista tiloista tetta. Viime vuonna niitä oli maanviljelys-
25562: on niin pieniä, ettei edes keskikokoinen perhe insinööripiirin työohjelmassa tietojemme mu-
25563: saa niistä riittävää toimeentuloa, joten lisä- kaan noin 550. Keskeneräisten töiden toteut-
25564: tulojen saamiseksi on pakko etsiä palkka- tamiseen tarvitaan varoja yhteensä noin 200
25565: työtä. Kun palkkatyötä ei ole kuitenkaan miljoonaa markkaa. Uusia anomuksia val-
25566: aina ja kunnollisella palkalla saatavissa, miine suunnitelmineen on maataloushallituk-
25567: aiheuttaa se pienviljelijäperheille huomatta- sessa noin 400 miljoonan markan määrästä.
25568: via toimeentulovaikeuksia. Tämä epäkohta Näistä on huomattava määrä odottanut hy-
25569: voidaan kuitenkin perusteellisemmin poistaa väksytyksi tuloa yli 10 vuotta. Sellaisia
25570: vain siten, että maanomistussuhteissa toi- veden vaivaamia viljelyskelpoisia maita,
25571: meenpannaan perusteellinen uudelleenjärjes- joista varojen ja työvoiman puutteesta joh-
25572: tely. tuen ei vielä ole kuivatussuunnitelmia, on
25573: Mutta huomattava osaparannus saataisiin tuhansia hehtaareja.
25574: aikaan, jos ne laajat viljelyskelpoiset maat, Ottaen huomioon, että Vaasan maanvilje-
25575: jotka ovat veden vaivaamia, kuivattaisiin ja lysinsinööripiirin alueella on aina varsin vä-
25576: annettaisiin lisämaana niille viljelijöille, hän sellaisia työkohteita, joista yksinomaan
25577: joilla on viljelyskelpoista maata liian vähän. palkkatyöstä elävä maaseutuväestö saisi toi-
25578: Vaikka onkin myönnettävä, että maanhan- meentulonsa ja pienviljelijäväestö lisätuloja,
25579: kintalain toimeenpanon yhteydessä ja muu- olisi kuivatustöiden tuntuva lisääminen työl-
25580: tenkin on sodan jälkeisinä vuosina suoritettu lisyyden kannaltakin välttämätöntä.
25581: huomattava määrä viljelyskelpoisten maa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
25582: alueiden kuivatuksia ja näin saatu monelle kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25583: liian pienelle tilalle lisämaata, niin tästä
25584: huolimatta on todettava, että maassamme on että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25585: vielä satoja tuhansia hehtaareja veden vai- sellaisiin toimenpiteisiin, että Vaasan
25586: vaamaa viljelyskelpoista maata. Useissa ta- maanviljelysinsinööripiiri saisi veden
25587: pauksissa nämä alueet ovat sellaisia, että ne vaivaamien viljelyskelpoisten maiden
25588: melko helposti voidaan kuivata ja saada siten kuivatustöitä varten huomattavasti
25589: viljelykseen. Tällaisia suhteellisen pienillä enemmän valtion varoja kuin tähän
25590: kustannuksilla viljelykseen saatavia maita on asti.
25591: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
25592:
25593:
25594: ·Mikko Järvinen. Matti Koivunen.
25595: Nestori Nurminen. Lauri Myllymäki.
25596: Atos Wirtanen.
25597: 584
25598:
25599: IX,99. - Toiv. al. N:o 266.
25600:
25601:
25602:
25603:
25604: Lahtela ym.: Toimenpiteistä Tenojoen rantojen vyörymisen
25605: estämiseksi Utsjoen kunnan alueella.
25606:
25607:
25608: E d u s k u n n a ll e.
25609:
25610: Utsjoen kunnan alueella ovat maanviljelys- tava, että vyöryminen voitaisiin estää ja uts-
25611: mahdollisuudet hyvin rajoitetuilla alueilla ja jokelaiset saisivat jatkuvasti viljellä vähäisiä
25612: niistäkin, mitä siellä on, osa jatkuvasti tu- viljelyksiään etteivätkä heidän talonsa sor-
25613: houtuu. Suomen ja Norjan rajana olevan tuisi jokeen.
25614: Tenojoen rannoilla, jossa kivisten tunturien On selvää, etteivät sikäläiset vähävaraiset
25615: sekä vaaroj·en ja j~n välisellä j~itörmällä pienten talojen omistajat voi luonnonvoimien
25616: on tasaisia viljelykseen soveltuvia kivettömiä tuhon estämistä omin varoinsa suorittaa,
25617: maita ja jossa talot ja kylät sijaitsevat vaan siihen on käytettävä valtion varoja, jos
25618: pitkin jokivartta ja jossa niiden viljelysmaat tuhon jatkuminen halutaan estää.
25619: ovat, on Karikasniemen ja Utsjoen kirkon- Kun Utsjoen kunnassa samoin kuin muissa-
25620: kylän välillä muutamia sellaisia paikkoja, kin Lapin läänin kunnissa on työttömyyttä,
25621: joissa tulvavesi ja virta jatkuvasti syövyttää olisi tämä työ erikoisen hyödyllistä ja sopivaa
25622: joen törmää ja tuhoaa jokivarren vähäisiä talvityötä ja se voitaisiin panna käyntiin
25623: viljelyksiä. Jos se saa esteettömästi jatkua, milloin vain sen tuntemuksen perusteella,
25624: voivat eräät talotkin jokitörmän mukana mikä paikallisilla asukkailla ja viranomai-
25625: sortua jokeen, ellei näitä virran syövyttämiä silla on.
25626: paikkoja ryhdytä ajoissa varustamaan suo-- Jos kuitenkin olisi ensin laadittava työ-
25627: juksilla. Naapurimaamme Norja, joka on suunnitelma, olisi se tehtävä niin pian kuin
25628: joen toisella rannalla ja jolla on ollut aikoi- mahdollista ja myöskin suoritettava suojaa-
25629: naan samantapainen joentörmien sortumisen mistyö ennenkuin se on myöhäistä.
25630: vaara, on sen estänyt ajamalla niihin kiviä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25631: ja siten saanut jokitörmänsä vyörytmisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo--
25632: loppumaan. Suomen puolella jokea olisi muksen,
25633: myöskin tehtävä samoin, etteivät ne asukkaat,
25634: jotka siellä ovat, menettäisi vähäisiä viljelys- että hallitus ryhtyisi kiiree"Uisiin toi-
25635: maitaan ja toimeentulomahdollisuuksiaan. menpiteisiin Utsjoen kunnan alueella
25636: Kun mainittu joenrannan vyöryminen voi- Tenojoen rantojen jokeen sortumisen
25637: daan estää ajamalla niihin suojaksi kiviä ja estämiseksi, mikä siellä tuhoaa vilie-
25638: kun kiviä on saatavissa läheisyydestä noin lyksiä ja viljelyskelpoisia rn.aita ja on
25639: 100-300 metrin ajomatkalta, olisi niitä ajet- vaarana talm'Zlekin.
25640: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
25641:
25642:
25643: M. 0. Lahtela. Yrjö Hautala.
25644: Erkld Koivisto. Eino Rytinki.
25645: Eino Palovesi. Kusti Eskola.
25646: 585
25647:
25648: IX,1oo. - Toiv. al. N:o 267.
25649:
25650:
25651:
25652:
25653: Riihimäki ym.: Toimenpiteistä Inhottujärven vesialueen ve-
25654: denpinnan laskemiseksi.
25655:
25656:
25657: Eduskunnalle.
25658:
25659: Noormarkun pitäjässä olevan Tuhottujär- Suunnitelmien tekoa ja hankkeen toteutta-
25660: ven vesialueen ja siitä laskevien jokialueiden mista vaikeuttaa suuresti se seikka, että
25661: kuivatushanke on eräiden asiaa harrastavien Tuhottujärvestä laskee kaksi jokihaarautu-
25662: yksityisten aloitteesta ollut vireillä jo useita maa: toinen Noormarkkuun ja toinen Po-
25663: vuosia. Tutkimustyötkin hanketta varten on markkuun. Lainvoimaisten päätösten mu-
25664: jo suoritettu. Monet vaikeudet tämän tär- kaan pitäisi Noormarkun jokivesistön saada
25665: keän hankkeen toteuttamiselle on vielä ole- 3/5 ja Pomarkun haaran 2/5 vedestä. Jos
25666: massa, joten valtiovallan on tarpeen puuttua lJängelmäkoski perataan, aiheuttaa se luulta-
25667: asiaan. vasti häiriöitä tähän veden säännöstelymääri-
25668: Hanketta kiirehtii erikoisesti tulvavahinko- telmään.
25669: jen torjuminen sekä se, että Tuhottujärven Koska kuitenkin maatalouden kannalta
25670: yhteydessä olevan Riuttajärven rantamille yleensä, mutta tulvavahinkojen torjumiseksi
25671: on perustettu siirtolaistiloja. Ne ovat enti- erikoisesti, näiden mainittujen vesistöjen per-
25672: sellä A. Ahlström Oy: n maalla. Sinne on kaustyöt olisi saatava kiireellisesti käyntiin,
25673: raivattu yli 40 ha uutta peltoa, joka maan ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25674: laadun puolesta on tyydyttävää, mutta josta vomuksen,
25675: osaa vaivaa kevättulva. Sitä ei estä vielä
25676: Pomarkun joen yläjuoksun perkaus, koska että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25677: joki päättyy Längelmäkosken alle. Kun tämä toimenpiteisiin N oormarkun pitäjässä
25678: koski perattaisiin, saataisiin Riuttajärven olevan Inhottujärven vesialueen veden-
25679: vedenpinta laskemaan ja Tuhottujärven tul- pinnan laskemiseksi.
25680: vatkin siten vähenisivät.
25681: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
25682:
25683:
25684: Arvo Riihimäki. Eino E. Heikura.
25685: Toivo Kujala. Irma Torvi.
25686: Pertti Rapio. Mauri Ryömä.
25687: Antto Prunnila. Wiljam Sarja.la..
25688:
25689:
25690:
25691:
25692: 74
25693: 586
25694:
25695: IX,1o1.- Hemst. mot. N:o 268.
25696:
25697:
25698:
25699:
25700: Kullberg: · Angående förverkligande av den torrläggnings-
25701: plan, som sänkningen av vattenståndet i Kymmene älv
25702: förutsätter.
25703:
25704:
25705: T i ll R i k s d a g e n.
25706:
25707: I början av 1930-talet, under den s. k. full ersättning för den skada sänllmingen av
25708: ikristiden, utfördes stora sänkningsarbeten av vattenständet förorsakat dem, borde en höj-
25709: vattenständet i Kymmene älv mellan Inge- ning av vattenståndet ej vara tillåten. Sär-
25710: rois fabriker i Anjala och Strömfors och skilt är förhållandet iögonenfallande under
25711: Kläsarö forsar i Strömfors och Pyttis kom- sön- och helgdagar, då fabrikerna hållas
25712: muner. Forsrensningarna berörde även den stängda och vattenståndet ikraftigt stiger.
25713: Östra grenen av Kymmene älv, som rinner För den befolkning, som bor i närheten av
25714: ut vid Kotka. Dessa arbeten voro indelade i dessa vattendrag och mäste trafikera de-
25715: skilda avsnitt och vattenståndet sänktes i samma vinter och sommar, äro dessa väx-
25716: somliga avsnitt mera, i andra mindre. Alla lingar i vattenståndet mycket menliga.
25717: de industriella inrättningar, företag och En allmän önskan speciellt hos jordbruks-
25718: enskilda, som äsamkades förluster till följd befolkningen i älvdalen är att vattenstårulet
25719: av vattenståndets sänkning, fingo sina för- skall hållas vid den nivå, som älvrensnings-
25720: luster fullt ersatta av staten. planen förutsätter. Den ena parten bör icke
25721: Emellertid har det nu visat sig, att vat- här försäka göra sig vinning på den andra
25722: tenståndet hållits högre än vad torrlägg- partens bekostnad. En rättelse i detta av-
25723: ningsplanen avsåg. Nyttan av forsrensnin- seende är därför på:kallad.
25724: garna har därför icke blivit den avsedda. Med hänvisning till ovanstående får un-
25725: Speciellt är detta förhållandet i Tammijärvi- dertecknad vördsamt föreslå, att riksdagen
25726: vattnen, där vattenståndet i medeltal hållits ville besluta hemställa
25727: cirka 20 cm högre än planen förutsatte.
25728: Medelvattenståndet i Tammijärvi sjö skulle att regeringen skyndsamt måtte
25729: sänkas med en meter, men det har Sltaru:tat vidtaga åtgärder därhän, att den torr-
25730: vid 80 cm. Huvudsakligast är det indu- läggningsplan, som sänkningen av
25731: strierna i älvdaien, som vilja hålla vatten- vattenståndet i Kymmene älv förut-
25732: ståndet högre än vad som är förutsa.tt i torr- sätter, till alla delar må förverkligas.
25733: läggningsplanen. Då industrierna erhållit
25734: Helsingfors den 7 februari 1953.
25735:
25736: Henrik Kullberg.
25737: 587
25738:
25739: IX,1o1. - Toiv. al. N:o 268.
25740: Suomennos.
25741:
25742:
25743:
25744: Kullberg: Kymijoen vedenpinnan alentamisen edellyttämän
25745: kuivatussuunnitelman toteuttamisesta.
25746:
25747:
25748: E d u s kun n a 11 e.
25749:
25750: 1930-luvun alkupuolella, ns. pula-aikana, Koska teollisuuslaitokset ovat sawneet täyden
25751: suoritettiin suuria Kymijoen vedenpinnan korvauksen vedenpinnan laskemisesta niille
25752: alentamistöitä Anjalassa olevien Inkeroisten aiheutuneista vahingoista, ei vedenpinnan
25753: tehtaiden ja Ruotsinpyhtään välillä sekä korottamista olisi sallittava. Tilanne on eri-
25754: Klåsarön koskien kohdalla Ruotsinpyhtään koisen silmiinpistävä sunnuntaisin ja pyhä-
25755: ja Pyhtään kunnissa. Koskenperkaukset päivinä, jolloin tehtaat ovat suljettuina ja
25756: koskivat myös Kymijoen itähaaraa, joka las- vedenpinta nousee suuresti. Sille väestölle,
25757: kee mereen Kotkan kohdalla. Nämä työt oli joka asuu näiden vesistöjen läheisyydessä ja
25758: jaettu eri lohkoihin, ja vedenpintaa alennet- jonka täytyy liikennöidä niissä talvisin ja
25759: tiin toisissa lohkoissa enemmän, toisissa kesäisin, ovat nämä vedenpinnan vaihtelut
25760: vähemmän. Valtio korvasi täysin kaikki hyvin haitallisia.
25761: vedenpinnan laskemisesta syntyneet vahin- Yleisenä toivomuksena varsinkin jokilaak-
25762: got, joita aiheutui toollisuuslaitoksille, yri- son maanviljelijöiden keskuudessa on, että
25763: tyksille ja yksityisille. vedenkorkeus olisi säilytettävä sillä tasolla,
25764: Kuitenkin on nyttemmin osoittautunut, jota joenpe~kaussuunnitelma edellyttää. Toi-
25765: että vedenpinta on pidetty ylempänä kuin sen osapuolen ei ole tässä yritettävä hyötyä
25766: kuivaussuunnitelmien tarkoituksena oli. Näin toisen osapuolen kustannuksella. Tämän
25767: ollen ei koskien perkauksista ole ollut vuoksi on tässä suhteessa korjaus pai:kallaan.
25768: tarkoitettua hyötyä. Tämä koskee erikoisesti Edellä olevaan viitaten esittää allekirjoit-
25769: Tammijärven vesioloja, sillä siellä on veden- tanut ~kunnioittaen eduskunnan hyväiksyttä-
25770: pinta pidetty noin 20 sm korkeammalla kuin väksi toivomuksen,
25771: suunnitelma edellytti. Tammijärven keski-
25772: määräistä vedenkorkeutta olisi alennettava että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
25773: metri, mutta alentaminen on pysähtynyt 80 menpiteisiin Kymijoen vedenpinnan
25774: sm:iin. Etupäässä jokilaakson teollisuuslai- alentamisen edellyttämän kuivatus-
25775: tokset haluavat pitää vedenpinnan ylempänä suunnitelman toteuttamiseksi kaikilta
25776: kuin kuivatussuunitelmassa on edellytetty. osin.
25777: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1953.
25778:
25779: Henrik Kullberg.
25780: 588
25781:
25782: IX,1o2. - Toiv. al. N:o 269.
25783:
25784:
25785:
25786:
25787: Lindqvist ym.: Pellinkosken perkaamisesta.
25788:
25789:
25790: E d u s k u n n a ll e.
25791:
25792: Tutkimukset, joita maatalousministeriön kunnassakin pakottaa etsimään sopivia työ-
25793: toimesta on suoritettu Padasjoen pitäjässä kohteita. Peliinkosken perkaus olisi erittäin
25794: olevan Peliinkosken perkaukseksi, osoittavat, sopiva työttömyystyömaa. Työttömyystyönä
25795: että tämän pienen kosken perkauksella saa- kosken perkaus ei vaatisi kuin 5,000,000 mar-
25796: taisiin yli 200 ha maata viljelykseen ja laitu- kan määrärahan.
25797: meksi. Koskea tarvitsisi alentaa vain 80 Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
25798: senttimetriä, jolloin näin huomattava tulos kunnan päätettäväksi toivomuksen,
25799: saataisiin. Paikkakunnan väestö on pienvil-
25800: jelijöitä ja vähämaisia, joten toimenpiteellä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25801: aikaansaataisiin huomattava parannus asuk- Padasjoen kunnassa olevan Pellinkos-
25802: kaiden kipeään lisämaan- ja laiduntarpee- ken perkaamiseksi.
25803: seen. Yhä lisääntyvä työttömyys Padasjoen
25804: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
25805:
25806:
25807: Hemm.ing Lindqvist. Eino Rannikkoluoto.
25808: Kaino Haapanen. Lauri Myllymäki.
25809: 589
25810:
25811: IX,1o3, - Toiv. al. N:o 270.
25812:
25813:
25814:
25815:
25816: Rannikkoluoto ym. : Lappeen kunnassa sijaitsevan H anhijär-
25817: ven ja siihen liittyvien järvien vedenpinnan alentami-
25818: sesta.
25819:
25820:
25821: Eduskunnalle.
25822:
25823: Valtion toimesta. tehtyjen suunnitelmien lonpojille. Sitäpaitsi näin avattu työmaa an-
25824: mukaan tulevat Lappeen kunnassa sijaitse- taisi ainakin jossain määrin työtä kunnassa
25825: van Hanhijärven, Ylä- ja Alakyyneljärven, olevalle suurelle työttömien joukolle. Töit-
25826: Kaislasenjärven, Ritajärven, Suurpyhäkala- ten suorittamisen esteeksi tulee kuitenkin
25827: järven, Keskisenpyhäkalajärven ja Hyvik- muodostumaan se, että vesiosuuksia omista-
25828: käisenjärven laskemistyöt lähiaikoina aloitet- vat pientalonpojat eivät voi maksaa heille
25829: tavilksi. Kymen maanviljelysinsinööripiirin töistä aiheutuvia menoja, etenkin kun maam-
25830: antamien tietojen mukaan on kenttätutkimus- me on kulkemassa syvenevään talouspulaan.
25831: työ tehty, hyvyysarvio suoritettu ja vesi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25832: oikeustoimen mukainen alkukokous, jossa kunnan päätettäväksi toivomuksen,
25833: päätetään suunnitelman laajuudesta, on mää-
25834: rätty pidettäväksi kiireeilisessä järjestyksessä että haUitus ryhtyisi kiireellisiin
25835: ensi kevään aikana. Näiden järvien veden- toimenpiteisiin Lappeen kunnassa si-
25836: pinnan laskemisen tuloksena vapautuu hyvää jaitsevan Hanhijärven ja siihen liit-
25837: viljelysmaata. noin 600 ha, joka olisi tuiki tyvien järvien vedenpinnan alentami-
25838: tarpeellinen paikkakunnan vähämaisille ta-; seksi valtion kustannuksella.
25839: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
25840:
25841:
25842: Eino Rannikkoluoto. Juho Rytkönen.
25843: Toivo Kujala. N. Nurminen.
25844: Juho Nykänen. Usko Seppi.
25845: 590
25846:
25847: IX,104. - Toiv. al. N:o 271.
25848:
25849:
25850:
25851:
25852: N. Kaasalainen ym.: P-u.urijärven kuivattamisesta.
25853:
25854:
25855: Eduskunnalle.
25856:
25857: Jos kykenemme varsinkin Etelä-Suomesta avautuu kuivatushankkeen toteuttamiselle
25858: löytämään sellaisia alueita, jotka edullisesti entistä paremmat mahdollisuudet.
25859: voidaan raivata viljelyksen palvelukseen, on Työttömyystilanteen alettua esiintyä Kau-
25860: tällaisilla tiedoilla yhä edelleenkin suuri vatsan kunnan alueella huolestuttavana on
25861: merkityksensä. Tässä mielessä kiinnitämme kunnan puolesta esitetty toivomus, että Puuri-
25862: huomiota Kauvatsan ja Kokemäen pitäjien järven kuivatustyömaa saataisiin mahdolli-
25863: alueella sijaitsevaan Puurijärveen. Järvi on simman nopeasti käyntiin. Tätä kautta saa-
25864: aivan Kauvatsan rautatieaseman välittömässä taisiin monelle työn puutteessa olevalle hyö-
25865: läheisyydessä ja sen halki virtaa Kauvatsan- dyllistä työtä, joka poistaisi todennäköisesti
25866: jo'ki ~askien Kokemäenjokeen. Erikoista uusien tilojen muodostamisen kautta työttö-
25867: ,tässä järvessä on se, että mataiuutensa myyden useiden kohdalta lopullisesti.
25868: vuoksi se kuivuu kesäisin melkein kokonaan. Viime vuosien teknillisen edistymisen ja
25869: Näin onkin sieltä aina viime vuosiin saakka kuivatustöissä saadun kokemuksen avulla
25870: kesällä korjattu runsaasti heinäkasvillisuutta, tulisi varmaankin helposti ratkaistuksi Puuri-
25871: mutta nykyisin on tuokin työ käynyt jo järven kuivatukseen lii:tJtyvät ongelmat. Näin
25872: kannattamattomaksi. saataisiin pitkään vireillä olllut !hanke viimein-
25873: Puurijärven kuivatuksella vallattaisiin vil- kin toteutetuksi ja raivatuksi keskelle Sata-
25874: jelykselle uutta aivan ensiluokkaista maata kuntaa uusi viljelyslakeus lisäämään hyvin-
25875: n. 550 hehtaaria ja kuivattamista lienee suun- vointia ja osaltaan turvaamaan kotoista lei-
25876: niteltu jo hyvinkin pitkään. Viimeksi asia pää koko kansalle.
25877: oli vakavammin esillä vuonna 1944, jolloin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25878: ajateltiin järveä kuivatuksen suorittamisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25879: jälkeen voitavan käyttää asutustarkoituksiin, muksen,
25880: mutta hanke kuitenkin raukesi. Silloisten
25881: suunnitelmien toteuttamisen suurin este oli että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25882: varmaankin Kokemäenjoen vesistön korkeus. toimenpiteisiin Kauvatsan ja Koke-
25883: Nyt kumminkin tilanne siinä suhteessa aivan mäen kuntien alueella sijaitsevan
25884: lähiaikoina paranee, koska alajuoksun puo- Puurijärven kuivattamiselcsi.
25885: lella tulevat Kyttälän kosket peratuiksi. Näin
25886: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
25887:
25888:
25889: Nestori Kaasalainen. M. 0. Lahtela.
25890: Eino E. Heikura. Urho Kähönen.
25891: Arvo Sävelä. Pertti Rapio.
25892: Toivo Antila. Mauno Jussila.
25893: Pentti Niemi. Kalle Joukanen.
25894: 591
25895:
25896: IX,101>. - Toiv. al. N:o 272.
25897:
25898:
25899:
25900:
25901: Heikura ym.: Toimenpiteistä Honkajoen kunnassa olevan
25902: Isonkeitaan neva-alueen kuivattamiseksi.
25903:
25904:
25905: E d u s k u n n a ll e.
25906:
25907: Maamme väestönlisäys pakottaa jatkuvasti nevamaa-alue on ilmeisesti osittain viljelys-
25908: meidät huolehtimaan mm. maaseudun väes- arvoltaan tyydyttävää, ehkä osittain sitäkin
25909: tön toimeentuloedellytysten turvaamisesta parempaa maatalousmaata, jonka tuleva
25910: myös maatalouselinkeinoelämän piirissä, missä viljelysarvo melkoisesti paranisi, jos toimeen-
25911: ns. elinkelpoisten viljelmien luominen ja ke- pantaisiin sen tärkeimmät peruskuivatustyöt
25912: hittäminen kuuluu sekä nykyisen että tule- viipymättä. Ajateltaessa tämän mainitun
25913: van asutustyön tehtäviin. Kun valtiollisen alueen vastaista käyttöä valtion maana
25914: itsenäisyyden jälkeen suoritetut asuttamis- nimenomaan tulevaa asutustyötä silmällä
25915: toimenpiteet, niin vuokraviljelmien itsenäis- pitäen olisi otettava huomioon tämän esittä-
25916: tyttäminen kuin viimeisen maanhankintalain- mämme Isonkeitaan neva-alueen käyttöedelly-
25917: kin toimeenpano, ovat kohdistuneet huomat- tysten selvittely ja käyttösuunnittelu.
25918: tavalta osaltaan yksityiseen maanomistuk- Tämä alue on jo sinänsä liikenne-edelly-
25919: seemme, niin tämä rajoittaa vastaisessa asu- tyksiinsä nähden sellaisella paikalla, joka
25920: tustyössä yksityisten maanomistajien maiden varsin edullisesti voidaan ajatella muodos-
25921: käyttöä asutukseen, koska ko. yksityistilat tettavaksi asutusalueeksi, johon voidaan pe-
25922: ovat aikaisempien luovutusten johdosta suu- rustaa elinkelpoisia viljelystiloja, sekä myös
25923: relta osalta pienentyneet ja koska nämä vil- Honkajoen kirkonkylän ym. pientiloja aja-
25924: jelmät on viljelmänhaltijain omien perheen- tellen siitä voidaan antaa lisämaita liian pie-
25925: jäsenten asuttamisen takia pyrittävä säilyt- nille tiloille ja parantaa täten niitten elin-
25926: tämään elinkelpoisina viljelminä. Tästä joh- kelpoisuutta. Myös voitaisiin myöhemmin
25927: tuen on vastaisessa asutustyössä katseet suun- a!lueen esira~vaustöitten suoritta;jaJksi ajaltella
25928: nattava ensisijassa valtion omistamiin maa- väliaikaisen vankisiirtolan perustamista, jonka
25929: alueisiin ja niitten vastaiseen asuttamiseen. raivaamia alueita asteittain voitaisiin luo-
25930: Tässä mielessä olisi valtiovallan käytävä suo- vuttaa asutukselle. Kun muutenkin nämä
25931: rittamaan lähempiä tutkimuksia niistä valtion omistamat ojittamattomat suo- ja
25932: alueista, joita taloudellisesti edullisimmin neva-alueet ovat hallakansien vaarojen lisää-
25933: voitaisiin käyttää asutukseen, sekä laatimaan jinä, jopa aiheuttajanakin, niin jo tältäkin
25934: ajoissa kuivatus-, tienteko- ja asutussuunni- kannalta alueen kuivatus-, ojitus- ym. suun-
25935: telmat, joten käytännöllinen asuttaminen nitelmien laatiminen sekä peruskuivatusten
25936: joustavasti ja nopeasti voitaisiin suunnitel- kiireellinen toimeenpano kuuluisi ilman
25937: mallisesti suorittaa. muuta valtiovallan velvollisuuksiin. Niin-
25938: Tällaisena asutusalueena voisimme mainita ikään tämän laajan alueen pienviljelijäväes-
25939: mm. Pohjois-Satakunnassa Honkajoen pitä- tön ansiomahdollisuuksien ja työttömyys-
25940: Jan alueella olevan ns. Isonkeitaan neva- tilanteenkin kannalta kuivatustöitten toi-
25941: alueen, joka muutaman kilometrin päässä meenpano olisi ajankohtaisesti tärkeä toimen-
25942: Honkajoen kirkolta Karvialle johtavan val- pide. Talvityönäkin olisi peruskanavien
25943: tamaantien kahden puolen levittäytyy suu- kaivu mahdollista, ja tämä helpottaisi näit-
25944: rena, n. 1,000-2,000 ha käsittävänä neva- ten alueitten kuntien työttömyyden aiheut-
25945: alueena valtion metsämaana ja ulottuu osit- tamia rasituksia, joista kunnille nykyisin on
25946: tain Kankaanpään kunnan Santaskylän aiheutunut usein kohtuuttoman suuria me-
25947: alueella neva-alueen eteläosassa. Tämä suuri noja.
25948: 592 IX,to5. - Isonkeitaa.n neva-alueen kuivatus.
25949:
25950:
25951: Edellä olevaan viitaten saamme kun- Honkajoen kunnassa valtion metsä-
25952: nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi maalla sijaitsevan ns. Isonkeitaan
25953: toivomuksen, neva-alueen käyttöedellytysten tutki-
25954: miseksi sekä kuivatussuunnitelmien
25955: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin laatimiseen ja toimeenpanaan vastaista
25956: toimenpiteisiin Pohjois-Satakunnassa asutustoimintaa varten.
25957: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
25958:
25959: Eino E. Heikura. Arvo Sävelä.
25960: liestori Jraasalainen. Eino Rytinki.
25961: 593
25962:
25963: IX,lo6. - Toiv. al. N:o 273.
25964:
25965:
25966:
25967:
25968: Vilhula ym.: Pengerjoen koskien perkaamisesta Multian ja
25969: Petäjäveden kunnissa.
25970:
25971:
25972: E d u s k u n n a ll e.
25973:
25974: Vuonna 1946 ryhdyttiin asianomaisen alue, joka joen perkauksen kautta saavutet-
25975: piiri-insinöörin toimesta laatimaan perkaus- taisiin, tulisi olemaan noin 400 hehtaaria
25976: suunnitelmaa Vaasan läänissä Multian ja viljelys- ja viljelyskelpoista maata ja lisäksi
25977: Petäjäveden kunnissa kulkevan Pengerjoen huomattavat alueet metsämaita. Näin ollen
25978: perkaamiseksi. Tarkoituksena oli tällöin, olisi erittäin tärkeätä, että joen perkaus
25979: että tämän joen lähettyville syntyvien uusien toteutettaisiin laaditun suunnitelman mukai-
25980: huomattavien asutusalueiden viljelys- ja sesti mitä kiireellisimmin.
25981: metsämailta olisi saatu liika vesi poistetuksi. Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
25982: Tämän suunnitelman toteuttaminen ei ole eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25983: kuitenkaan vielä tapahtunut, mistä johtuen
25984: jokialueelle muodostettujen noin 40 asutus- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25985: tilan viljelys- ja metsämaat ovat melkoisessa toimenpiteisiin Petäjäveden ja Multian
25986: määrässä jatkuvasti veden vaivaamia. Kun kunnissa kulkevan Pengerjoen koskien
25987: joki on kaikkiaan noin 42 km pituinen, kärsi- perkaamiseksi vuonna 1946 laaditun
25988: vät muutkin kuin asutustilat huomattavasti suunnitelman pohjalla.
25989: jokiveden aiheuttamista vaivoista. Hyöty-
25990: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
25991:
25992:
25993: T. N. Vilhula. Eino Palovesi.
25994: Urho Kähönen. V. Puumalainen.
25995: Nestori Kaasalainen. Impi Lukkarinen.
25996:
25997:
25998:
25999:
26000: 7o
26001: 594
26002:
26003: IX,1o7. - Toiv. al. N:o 274.
26004:
26005:
26006:
26007:
26008: Kauppi ym..: Toimenpiteistä Sanginjoen perkaamiseksi.
26009:
26010:
26011: E d u s k u n n a ll e.
26012:
26013: Sanginjoki, joka saa alkunsa Utajärven lista kehitystä, olisi Sanginjoki kiireellisesti
26014: pitäjässä olevasta Sanginjärvestä, on noin perattava. Tutkimuksia joen perkaamiseksi
26015: 60 km pituinen Oulujoen sivujoki. Sen var- onkin jo suoritettu Oulun maanviljelysinsi-
26016: sille on muodostunut paikoitellen verrattain nööripiirin ja maataloushallituksen jokitoi-
26017: tiheä asutus, mutta liika märkyys on kaikin miston toimesta ja lopullinen suunnitelma on
26018: tavoin hidastuttanut tämän varsin lähellä valmistumassa. Hyötyalue on laskettu lähes
26019: liikekeskuksia sijaitsevan jokivarren kehi- 3,000 hehtaariksi. Lisäksi perkaus luonnolli-
26020: tystä. Paitsi maanviljelystä, on vesi haitan- sesti parantaisi uittomahdollisuu'ksia.
26021: nut laajojen metsämaiden kasvua. Niinpä Edellä olevan perusteella ehdotamme
26022: Sanginjoen varressa nähdään nykyisin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26023: vähäisten viljelysten lisä;ksi vain soita ja
26024: soistumassa olevia metsiä, vaikka maa laa- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
26025: dultaan on mitä parhainta viljelysmaata. toimenpiteisiin Oulujokeen laskevan
26026: Jotta maa-alueet saataisiin hyödyttämään Sanginjoen perkaustöiden alullepane-
26027: väestöä ja edistämään jokivarren kaikinpuo- miseksi.
26028: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
26029:
26030:
26031: Aaro Kauppi. Eeli Erkkilä.
26032: Urho Kähönen. Armas Leinonen.
26033: Nestori Kaasalainen. Arvi Turkka.
26034: Arvi Ahmavaara. Eino Rytinki.
26035: Niilo Ryhtä. Markus Niskala.
26036: 595
26037:
26038: IX,1os. - Toiv. al. N:o 275.
26039:
26040:
26041:
26042:
26043: Rytkönen ym.: Konnunsuon kuivattamisesta..
26044:
26045:
26046: E d u s k u n n a ll e.
26047:
26048: Vuosittain toistuvat hallat ja näiden Konnunsuon taittaa ns. Maantieselkä Kui-
26049: aiheuttamat vahingot pienviljelijäväestölle vikkomäen kohdalla, josta vedet pääsevät
26050: johtuvat suurelta osalta kuivaamattomien laskemaan luoteissuunnassa Lammunjärveen
26051: suoalueiden sekä vesiperäisten korpimaiden ja kaakkoissuunnassa Räajokeen. Läheiset
26052: olemassaolosta. Tällainen alue on mm. Kon- laskuvesistöt tarjoavat kuivattamishank-
26053: nunsuo, jonka kuivattamisella voitaisiin keelle luontaiset mahdollisuudet.
26054: jokavuotista hallanvaaraa ja sen aiheutta- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
26055: mia tuhoja vähentää Pyhännän, Kiuruveden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26056: ja osaksi Vieremän kunnissa. Sanotun laa-
26057: jan suoalueen kuivattamisella saatettaisiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26058: metsän jatkuva kasvu ,turvata. Kuivatustyö Konnunsuon kuivattamiseksi kokonai-
26059: tarjoaisi lisää työn- ja paLkansaantimruhdol- suudessaan.
26060: lisuuksia työntekijöille, sillä ko. ikunnissahan
26061: on työttömyys jokavuotinen vitsaus.
26062: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
26063:
26064:
26065: Juho Rytkönen. Esa Hietanen.
26066: Elli Juntunen. Yrjö Murto.
26067: Hugo Manninen.
26068: 596
26069:
26070: IX,1o9. - Toiv. al. N:o 276.
26071:
26072:
26073:
26074:
26075: Ahonen: Koronjoen perkaustyöstä Virtain pitäjässä.
26076:
26077:
26078: E d u s k u n n a 11 e.
26079:
26080: Viime aikoina on melkoisessa määrin kiin- poista maata yli 40 hehtaaria n. 25 viljeli-
26081: nitetty huomiota niihin alueisiin, joista voi- jälle. Maanomistajat ovat valtaisalta osaltaan
26082: daan jokien perkauksella alavia niittymaita melkoisen varattornia pienviljelijöitä, joten
26083: kuivattarualla saada kunnollisia viljelys- mahdollisimman suuri määrä kustannuksista
26084: alueita. Tällaisilla toimenpiteillä onkin olisi valtion suoritettava tai lainoitettava.
26085: onnistuttu saamaan erittäin hyviä alueita Mainitun joen perkaussuunnitelma on tie-
26086: uusiksi viljelysmaiksi ja erittäin tuottaviksi. tääkseni valmistettu v. 1936 ja nykyisen
26087: Näitä alavia maita, joita vesi vaivaa jatku- kustannustason mukaan sen toteuttaminen
26088: vasti, on vielä verraten runsaasti ja niistä maksaisi n. 8 miljoonaa markkaa.
26089: olisi verraten pienillä kustannuksilla saata- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan edus-
26090: vissa melkoiset määrät pe1toalueita. Tämän- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26091: luotoinen alue on myöskin Virtain Koron-
26092: kylän seutuvilla ns. Koronjoki, joka alkaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26093: V askuunjärvestä ja päätyy Näsijärven vesis- Virtain pitäjän Koron kylässä olevan
26094: töön Koronselän rannassa. Jokiuoman pituus Koronjoen perkaustyön suorittami-
26095: on n. 10 km ja tämän joen alueelta voitai- seksi.
26096: siin kuivatustoimenpiteillä saada viljelyskel-
26097: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
26098:
26099: Arvo Ahonen.
26100: 597
26101:
26102: IX,11o.- Toiv. al. N:o 277.
26103:
26104:
26105:
26106:
26107: Rankila ym.: Määrärahasta Lappajärven Ja Evijärven ve-
26108: denpinnan säännöstelyä varten.
26109:
26110: E d u s k u n n a ll e.
26111:
26112: Vuonna 1949 on tie- vesirakennushalli- kohtuuttomia kustannuksia. Järviseudun
26113: tuksessa valmistunut suunnitelma Ähtävän- jatkuvaa työttömyyttä silmälläpitäen on
26114: joen ja Välijoen perkausta sekä siihen liit- kuitenkin erittäin tärkeätä, että Ähtävän-
26115: tyvää Lappajärven ja Evijärven vedenpin- joen ja Välijoen perkaustyömaa pidettäisiin
26116: nan säännöstelyä va11ten. Suunnitelman to- jatkuvasti käynnissä. Kun perkaustöihin on
26117: teuttamisesta tulee olemaan huomattava jo tähän mennessä myönnetty varoja noin
26118: hyöty mainitun vesistöalueen voimatalou- 80 miljoonaa markkaa, olisi kansantaloudelli-
26119: delle, maataloudelle ja uittotaloudelle. Suun- sesti järkevää, että suunnitelma toteutettai-
26120: nitelman toteuttamista varten on jo myön- siin loppuun saakka ja sen tuottama hyöty
26121: netty työllisyysmäärärahoja eri vuosina saataisiin palvelemaan maamme kansan-
26122: noin 100 miljoonaa markkaa, joiden turvin taloutta.
26123: perkaustöitä on tehty talvella 1950 ja tal- Edellä olevan perusteeella ehdotamme edus-
26124: vella 1953. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26125: Suunni~lman toteuttaminen talvityönä
26126: työllisyysvarojen turvin loppuun saakka ei että hallitus ottaisi vuoden 1954
26127: ole kuitenkaan mahdollista, koska se talvella tulo- ja menoarvioesitykseensä riittä-
26128: tulisi liian kalliiksi. Kun kysymyksessä ole- vän suuren määrärahan Lappajärven
26129: van järviseudun vesistöalueen kunnat ovat ja Evijärven vedenpinnan säännöste-
26130: vähävaraisia ja mainittua työmaata käyte- lyä sekä siihen liittyvän .Ä.htävänjoen
26131: tään niiden yhteisenä siirtldtyömaana, tuot- ja Välijoen perkaussuunnitelman to-
26132: taa työmaan yliläipito työllisyystyönä kunnille teuttamista varten.
26133: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
26134:
26135: Väinö Rankila. Johannes Wirtanen. E. M. Tarkkanen.
26136: Artturi Koskinen. N. Kosola. Toivo Antila.
26137: Albin Wickman. Reino Ala-Kulju. S. S. Aittoniemi.
26138: Arvo Ahonen. Levi Jern. Impi Lukkarinen.
26139: Kustaa Tiitu. Eino Palovesi. V. Puumalainen.
26140: Eero Saari. T. N. Vilhula. Matti Koivunen.
26141: 598
26142:
26143: IX,111. - Toiv. al. N:o 278.
26144:
26145:
26146:
26147:
26148: N. Nurminen ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja meno-
26149: arvioon Lappajärven ja Evijärven seuduilla tapahtuvan
26150: veden säännöstelyn ja perkaustöiden jatkamiseksi.
26151:
26152:
26153: E duskun n aBe.
26154:
26155: Lappajärven ja Evijäxvoo ympärillä ole- Evij.ärvoo kunnassa esim. on tammiikuun
26156: wl,n järviseudun kunarat ovat tyypi.ll1istä piren- tilasto!Il mukiaan kunnan 4,200 rurukkaasta
26157: viljelysseut~. Til1rut ovat yleensä niin pie- 438 työttömyyslrol'ltistoon hyväiksylttyä työ-
26158: niä, etteivält Ille <amta riittävää toimeentUJloa töntä. Näistä on 160 työhön sijoittarrnatta.
26159: asukkailleen, vaan OV'3Jt t:hlahl.iset ja heidän K un~an verorästit olivat vuoden vaihteessa
26160: aikuiset ~apsensa j,a1Jkuvasti ansiO/työn tar- n. 10 mi:lj. mavkk.aa, rrniikä oslliltaan osoirotaa,
26161: peessa. l.iisäksi on suuri jouikk:o työläisiä, kuinka vaikeaan ~llim kunnan tailous on
26162: jo1:Jka elävät )'lksinomaoo. pa.liiDkllltUJlojen V'a- joUJturuuJt.
26163: rassa. Täi1lä Lappa;järven-Evijärven veden sääaL-
26164: Järviseudun työläiset ja pienv~ljelijä,t ovat nöstelysuunnitelman toteuttamisella oHsi
26165: monissa ikokouks1ssaan ja liihetystöjen kautta suuri hyöty mlllanvilj·elijöi1le, joiden veden~
26166: esittäneet työtilaisuuksien järjestämistä, Vlaivaamat maat rtuJ.isivat täysin vi:lje1yskel-
26167: joista töistä samoola koituisi pysyväistä hyö- poisiksi. Too1lisuus1aittoikset, joilta on Ähtä-
26168: tyä heidän elineihtoj·ensa k:ohoilltamiseiksi. väm.joessa, saisivat samo:i!n paremman pohj·an
26169: Y'ksi täl[ainen tärkeä 'työsuunniltehna on toir.miruta;ansa, kun joet Ollisi perattu ja vesi-
26170: Lappajärven-Evijärven veden säännöstely voimat säännöstelty.
26171: ja VäJlijoon ja Ähtävänjoen .perkaus. Tie- ja VälijO'keoo on Hanihi:lrosken ja HirsHänkos-
26172: vesiraroennushalJ1iJtuiksessa on laadittu suunni- •ken kohdalLe suunniteltu sähkövoimalaitosta
26173: telma Lruppajärvestä Evijärveen laskevan Vä- pa;rv;el€1lllaan järviseudun kllill!tien sähkövoi-
26174: lijoen perkoomisesta ja säännöstelypadon ra- man tarvetta, nri11e suunn]tehnaillle olisi
26175: kentamisesta Lappajärveen sekä Ähtävämjooo eduksi Lappajärvoo-Evijärwn veden sään-
26176: perha.misesta ja säännöstelypadon rakoota- nöstely.
26177: misesta Evijärveen. Tämän suunnitelman :toteuttaminen. loisi
26178: SKDL:n edustajain :taholta on jo aikaisem- edelly;tyksert teohlisuuden syntymiseHe järvi-
26179: minkin tehty lliloitte1ta täsrtä asiasba ja ova;t seudun mawkuntaoo:, rmiikä vuorostlaan toisi
26180: ne osittain johrtlanoot myönteiseen tulokseen. oosiO!työmahdohlisuuksia työläisille.
26181: TyöttömyySV'aroja on vuoden 1950 taJ.velJJa Tie- ja vesirrukennushaililituksen .}askelmiien
26182: käytetty Välijoen perkaukseen yli 30 milj. mukaan kUSitan'll!UJkset Lappajärven-Evijär-
26183: mavk:Jk:aa ja tämän vuoden tammi'kullif!a on wn veden säännöstelemis~ksi ja Välijoen ja
26184: myönnetty Ähtävän·joen perkallkseen työttö- Ähtävänjoen perkaamiseksi OVIat nykyise:n
26185: myysvaroja 50 rrn:i:lj. ma11klma. kustannustason muJka1a;n n. 470 milj. mark-
26186: Töiden suorittamin® näin ei lkumminka;an ka~a. Jotta työt jrutkuisiv·at keskeytyks1ttä,
26187: ole kairokein eduLlisinta, ikun ne suoriteta;an <Ylisi :tälle vuodelle varattava määrärahaa 100
26188: ikäänkuin t:i!l!apä:i:stö:i:nä, vaan :tyät pitäisi suo- miljoona;a markkaa.
26189: riJttaa yhtäjaksoisesti ja suunnitelmallises:ti, EdeLlä ~ausuttuun viitaten ehdotamme
26190: mi:kä olisi, ottaen huomioon senkin, et,tä työt- eduSiku.nnan hyväksyttäväksi toivOiiiLuksen,
26191: tömyys ei suinik8iarl näissä iku.nniasa ole tila-
26192: päislUO!Ilrtoisba, ;roaiikifm su!hteissa edullisem- että hallitus antaisi Eduskunnalle
26193: paa. esityksen 100,000,000 markan määrä-
26194: IX,111,- N. Nurminen ym. 599
26195:
26196: rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden töiden sekä Välijoen ja Ähtävänjoen
26197: 1953 tulo- ja menoarvioon Lappajär- perkaUKtöiden jatkamiseksi tämän
26198: ven ja Evijärven veden säännöstely- vuoden aikana.
26199: Helsingissä 12 päivänä helmiilruu1la 1953.
26200:
26201: Nestori Nurminen. Lauri Myllymäki.
26202: Matti Koivunen. Väinö Rankila.
26203: V. Puumalainen. Impi Lukkarinen.
26204: M. Järvinen.
26205: 600
26206:
26207: IX, 112. - Toiv. a.l. N: o 279.
26208:
26209:
26210:
26211:
26212: Hautala. ym.: Kalajoen perkaus.töiden aloittamisesta.
26213:
26214:
26215: E d u s k u n .n a 11 e.
26216:
26217: Viittaamalla Keski- ja- Pohjois-Pohjan- työtilaisuuksia. Tästäkin syystä perkaustöi-
26218: maan peruskuivatuskomitean (maaherra den aloittaminen on erittäin tärkeätä.
26219: Määtän ikomitea) mietintöön vuodelta 1950 On muistettava, että viime vuosien suuri-
26220: ja useiden eduskunta-aloitteiden perustelui- suuntaiset ja tärkeät tkuivatustyöt säännölli-
26221: hin sekä muihin asiatietoihin voidaan todeta, sillä ja erikoisesti työllisyysvaroilla toteu-
26222: että Kalajokivarren laajat viljelys- ja vilje- tettuina ovat lisänneet Kalajoen valtaväylän
26223: lyskelpoiset maat muodostavat Pohjois-Suo- perkaamisen kiireellisyyttä ja tarvetta. Se
26224: men eraan tärkeimmistä viljelysalueista, ei siedä enää mitään viivyttelyä lisääntyviä
26225: jossa kuitenkin pohja- ja tulvavedet ovat vahinkoja tuottamatta.
26226: suurena haittana menestykselliselle maata- Näistä syistä ehdotamme eduskunnan hy-
26227: louden harjoittamiselle. Tästä johtuvat suu- väksyttäväksi toivomuksen,
26228: reksi osaksi myöskin hallat.
26229: Suunnitelmat Kalajoen perkaamiseksi ovat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26230: jo niin pitkällä, että työt voidaan aloittaa. menpiteisiin Kalajoen perkaustöiden
26231: Tällä alueella tarvitaan myöskin jatkuvasti aloittamiseksi.
26232: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
26233:
26234: Yrjö Hautala. M. 0. Lahtela.
26235: Kusti Eskola. Eeli Erkkilä.
26236: Markus Niskala.
26237: 604
26238:
26239: IX,u6. - Toiv. al. N:o 283.
26240:
26241:
26242:
26243:
26244: Erkkilä. ym..: Toimenpiteistä Limingojan ja sen sivuhaarojen
26245: perkaamiseksi.
26246:
26247:
26248: E d u s k u n n a ll e.
26249:
26250: Kuivatuskysymykset ovat Pohjois-Pohjan- laajuiset valtion metsäalueet, joita jo osit-
26251: maan tasankoalueella maatalouden kehittä- tain on kuivatettukin, ja uusia suunnitelmia
26252: misen kannalta tärkeimpiä kysymyiksiä. Kui- tietämämme mukaan on olemassa, mutta
26253: vatuksen avulla voitaisiin saada viljelykselle niiden onnistuminen edellyttää, että Liming-
26254: tai metsänkasvulle satoja tuhansia hehtaa- oja saataisiin ensin aukaistuksi. Tämän
26255: reja uutta kasvualaa joko kokonaan tuotta- alueen väestö on kokonaisuudessaan pien-
26256: mattomista tai huoma!ttaJVasti veden vaivaa- viljelijävä:keä, jonka toimeentulo viime kesän
26257: roista alueista. Kuivatuksen avulla myöskin hallan ja tulvien vuoksi on tällä kertaa
26258: halla voitaisiin karkoittaa lkauvemmaksi ih- erittäin vaikea ja ansiomahdollisuuksien saa-
26259: misten asumasijoilta. Se on viime vuosina minen heille tästä syystä välttämätön.
26260: ollutkin melkein joka vuotisena vieraana, Lisäksi on edellä esitetyn kuivatussuunni-
26261: erikoisesti Pohjanmaan peruskuivatusta täh- telman toteuttaminen mitä parhain ja sopi-
26262: dellisesti kaipaavilla syrjäseuduilla. vin työkohde.
26263: Eräs tällainen huomattavan suuri kuiva- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
26264: tusta kaipaava alue on Pyhäjoen pitäjässä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26265: oleva Limingojan ja sen sivuhaarojen pii-
26266: riin kuuluva hyötyalue, josta on olemassa että hallitus ryhtyisi kiireelUsesti
26267: jo valmiit suunnitelmat ja joka pinta-alal- toimenpiteisiin Pyhäjoen kunnassa
26268: taan on yli 1,000 heehtaaria. Sen vaikutus- olevan Limingojan ja sen sivuhaaro-
26269: piirissä asuu ainakin n. 1,500 henkeä ja ta- jen perkauksen saattamiseksi mahdol-
26270: louksia on n. 300. Sen lisäJksi liittyy tämän lisimman pian käyntiin.
26271: suunnitelman piiriin tuhansien hehtaarien
26272: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
26273:
26274: Eeli Erkkilä.. Aaro Kauppi.
26275: Eino Rytinki. Atte Pakkanen.
26276: Eero Saari. Arvi Ikonen.
26277: Toivo Antila. Niilo Ryhtä.
26278: Tahvo Rönkkö. Yrjö Hautala.
26279: Kusti Eskola.
26280: 603
26281:
26282: IX,u5. - Toiv. al. N:o 282.
26283:
26284:
26285:
26286:
26287: Niiranen ym. : Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
26288: Rautavaaran kunnassa sijaitsevien Älänteenjärven, Suo-
26289: järven ja Tiilikanjärven vedenpinnan alentamiseksi.
26290:
26291:
26292: E d u s k u n n a 11 e.
26293:
26294: Vuoden 1952 valtiopäivillä ehdotettiin lysmahdollisuu:ksien laajentamiseksi ja väes-
26295: eduskunnan päätettäväksi toivomus, ,että tön elinmahdollisuuksien parantamisen ai-
26296: hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin ilraan saamiseksi. Sen toteuttamista kiireh-
26297: Rautavaaran kunnassa sijaitsevien Älänteen- tii myöskin nykyinen pai'l~kakunnalla vallit-
26298: järven, Suojäl'V'en ja Tiil.ikarrjärven veden- seva ja todennä:köisesti vaikeutuva työttö-
26299: pinnan alentamiseksi". Käsitellessään aloit- myystilanne.
26300: teen maatalousvaliokunta yhtyi siinä esitet- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
26301: tyyn käsitykseen toimenpiteen toteuttamisen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
26302: tarpeellisuudesta, koska sen kautta saatai-
26303: siin viljelykselle n. 1,200 ha hyvälaatuista että hallitus antaisi Eduskunnalle
26304: viljelyskelpoista maata. Todettuaan ao. esityksen 25,000,000 markan määrä-
26305: maanviljelysinsinööripiirin suorittavan han- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
26306: ketta :koskevia tutkimuksia ja huolimatta 1953 tulo- ja menoarvioan Rautavaa-
26307: niiden hitaudesta käytössä olevalla työvoi- ran kunnassa sijaitsevien Älänteenjär-
26308: malla valiokunta kuitenlkin ehdotti aloitteen ven, Suojärven ja Tiilikanjärven ve-
26309: hylättäväksi. Eduskunta yhtyi tähän ehdo- denpinnan alentamista tarkoittavien
26310: tukseen. tutkimustöiden loppuun suorittami-
26311: Hanklk:een toteuttaminen olisi ilruitenkin seksi ja kuivatustöiden aloittamiseksi.
26312: välttämätön karuksi tunnetun seudun vilje-
26313: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
26314:
26315: Toivo Niiranen. Juho Nykänen.
26316: Juho Rytkönen. Esa Hietanen.
26317: 605
26318:
26319: IX,u7. - Toiv. al. N:o 284.
26320:
26321:
26322:
26323:
26324: Kosola ym. : Lapuanjoen vesistöalueen maanparannustutki-
26325: muksen suorittamisesta.
26326:
26327:
26328: E d u s kun n: a ll e.
26329:
26330: Pohjanmaan jo:kien tulviminen aiheuttaa sin kustannuksin suojata koko vesistöalue
26331: vuosittain huomattavia vahinkoja maakun- jokitulvilta. Tässä tarkoituksessa olisi suo-
26332: nan viljelyksille. Haitallisimpia näistä tul- ritettava Lapuanjoen vesistön maanparan-
26333: vista ovat Lapuanjoen tulvat, joita esiintyy, nustutkimus ja tehtävä tarpeellinen suunni-
26334: paitsi joka kevät, usein myös syksyisin ja telma joen varsilla olevien viljelysmaiden
26335: kesällä, aikaansaaden vahinkoa yksistään tulvasuojelua varten joen latvoilta j.okisuu-
26336: Lapuan kunnassa noin 6,000 hehtaarin hun saakka. Tutkimuksen avulla olisi sel-
26337: alueella sekä Kauhavan, Ylihärmän, Alahär- vitettävä, mitä keinoja - joen perkausta,
26338: män, Kuortaneen ja Alavuden kunnissa yh- vesistön säännöstelyä, pengertämistä jne. -
26339: teensä samansuuruisella alueella. Jokavuoti- hyväksi käyttäen tulvasuojelussa päästäisiin
26340: sista kevättulvista johtuu, että kylvötyöt tarkoituksenmukaisimpaan ja taloudellisesti
26341: tulva-alueella säännöllisesti viivästyvät, mistä edullisi:mpaan tulokseen. Vesistön säännös-
26342: taas on seurauksena, että hallat pääsevät telystä saisivat hyötyä myös alueella toimi-
26343: miltei joka syksy vaurioittamaan viljaa ja vat voimalaitokset ja joen perkaus puoles-
26344: aiheuttamaan siten satojen miljoonien mark- taan edistäisi uittoa. Viitatunlaiset toimen-
26345: kojen vahinkoja. Kesä- ja syystulvat luon- piteet tulisivat näin ollen hyödyttämään
26346: nollisesti tuovat mukanaan vielä suurempaa koko maakunnan elinkeinoelämää.
26347: tuhoa. Edellä lausutun nojalla ehdotamme edus-
26348: Jokitulvavahinkojen poistamiseksi on La- kunnan hyväksyttävä;ksi toivomuksen,
26349: puanjoen vesistöä varten tehty osittaissuun-
26350: nitelmia ja on niitä jossain määrin toteu- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
26351: tettukin, mutta niiden merkitys on jäänyt toimenpiteisiin Lapuanjoen vesistö-
26352: vähäiseksi. Kun otetaan huomioon, että ve- alueen maanparannustutkimuksen suo-
26353: sistössä on myös muutamia järviä veden ta- rittamiseksi.
26354: saajina, olisi mahdollista ehkä melko vähäi-
26355: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
26356:
26357: N. Kosola. Erkki Koivisto.
26358: Kalervo Saura. Kustaa Tiitu.
26359: 606
26360:
26361: IX,11s. - Toiv. al. N:o 285.
26362:
26363:
26364:
26365:
26366: Rannikkoluoto ym.: Uukuniemen kunnassa sijaitsevien Suu-
26367: renjärven ja Riihijärven vedenpinnan alentamisesta.
26368:
26369:
26370: Ed uskunn:aBe.
26371:
26372: Valtion toimesta on suunnitteluvaiheessa keskuksista. Sen vuoksi vesijättöalueen vil-
26373: Uukuniemen kunnassa Kummun kylässä si- jelyskuntoon saattaminen olisi näille talon-
26374: jaitsevien Suurenjärven ja Riihijärven kui- pojille aivan välttämätöntä. Laskutöitten
26375: vatushanke. Näiden järvien lasku suoritet- varsinaisten työkustannusten lasketaan nou-
26376: tiin jo vv. 1931-1932, mutta hyötyalue jäi van 30-50 milj. mark!kaan, jota summaa
26377: vesiperäiseksi ja tulville alttiiksi, joten ky- eivät maaosuuksien omistajat pysty maksa-
26378: symys on nyt vesijättöalueen kuivaamisesta. maan, jota osoittaa sekin, kuten edellä on
26379: Vesiperäisyytensä takia ei hyötyaluetta, ikool- mainittu, että he eivät ole vieläkään voineet
26380: taan noin 250 ha erittäin hyvälaatuista vil- suorittaa edellisistä laskutöistä aiheutuvia
26381: jelysmaata, voida lainkaan viljellä. Näin ol- kaikkia maksuosuuksiaan.
26382: len järvien laskemistöihin suoritetut uhrauk- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26383: set, joita eivät vesijättöalueen: omistajat ole kunnan päätettäväksi toivomuksen,
26384: vieläkään kaikkia kyenneet suorittamaan,
26385: ovat menneet hyötyä tuottamatta. Vesijättö- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
26386: alueen omistavat Kummun :kylän pientalon- toimenpiteisiin Uukuniemen Kummun
26387: pojat, joiden tilat ovat pieniä ja karuja. Li- kylässä sijaitsevien Suurenjärven ja
26388: säksi näillä elirrkelpoisesti heikoilla tiloilla Riihijärven vedenpinnan pikaiseksi
26389: toimeentuleminen on vaikeata senvuoksi, että alentamiseksi valtion kustannuksella.
26390: paikkakunta on kauikana liike- ja liikenne-
26391: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
26392:
26393: Eino Rannikkoluoto. Toivo Niiranen.
26394: Toivo Kujala. Matti Meriläinen.
26395: Juho Rytkönen. Juho Nykänen.
26396: 607
26397:
26398: IX,u9. - Toiv. al. N:o 286.
26399:
26400:
26401:
26402:
26403: Niskala ym.: Toimenpiteistä Tornionjoen Kirkkonärä-nimisen
26404: sivuhaaran ruoppaamiseksi lohen nousulle sopivaksi.
26405:
26406:
26407: E d u s k u n n a ll e.
26408:
26409: Nykyään on jo moni lohijoki kahlehdittu vaan kalastukseen, ei:kä sanotun väylän sy-
26410: teollisuuden palvelukseen ja kalastuksen on ventäminen niin ollen liene toteutettavissa
26411: väistyttävä. Jatkuvasti kehittyvä ja voimaa yksipuolisin toimenpitein", minkä perusteella
26412: vaativa teollisuus vangitsee käyttöönsä val- valiokunta esittää aloitteen hylättävä'ksi.
26413: tavimmat Perämereen laskevat jokemme, joi- Kun Tornionjoki on rajajoki, jossa kalas-
26414: den alueilla kalastus on ollut väestön toi- tus tapahtuu monissa pyyntipaikoissa yhtei-
26415: meentulolle huomattava lisä. Näistä tunne- sesti ruotsalaisten kanssa, on selvää, että ka-
26416: tuista lohijoista virtaa vielä vapaana, kenties lan vapaan nousun edistäminen vaikuttaa
26417: kauankin, läntinen rajajokemme Tornion- edullisesti molemmille puolille sanottua jo-
26418: joki. kea. Mutta koska sanottu Kirkkonärä kuu-
26419: Kun valtavimmat lohijdkemme Kemi- ja luu Suomen puolelle, on aloite tahtävä Suo-
26420: Oulujoki ovat voimalaitoksineen esteenä ka- men hallituksen taholta.
26421: lan nousulle, on erittäin tärkeätä, että Tor- Tämä ruoppaus ei millään tavalla vaikut-
26422: nionjoen kalastusmahdollisuuksia kalakan- taisi haitallisesti lohen nousulle Tornionjoen
26423: nan jatkuvaisuutta silmällä pitäen koetet- suupuolen valtaväylään, sillä Kirkkonärän
26424: taisiin edistää kaikin keinoin. Tässä mie- ja Tornionjoen joiikisuut ovat kolmisen kilo-
26425: lessä on herännyt kysymys erään Tornion- metrin matkalla toisistaan erillään ja Kirk-
26426: joen sivuhaaran, ns. Kirkkanärän ruoppauk- konärän jokisuu on lisäksi valtaväylän ja
26427: sesta, jonka suupuoli johtaa lähelle Kaa- rajajoen suuta etelämpänä.
26428: kamo- ja Kemijdkien yhtymäkohtaa. Tällä Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
26429: toimenpiteellä saataisiin kalan nousulle mel- nan päätettäväksi toivomuksen,
26430: kein yhtä edullinen toinen väylä Tornion-
26431: jokisuulle. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26432: Vuoden 1948 valtiopäiville tehdyn samaa sellaisiin neuvotteluihin Ruotsin halli-
26433: asiaa koskevan aloitteen johdosta lausuu tuksen kanssa, että Tornionjoen sivu-
26434: maatalousvaliokunta mietinnössään n: o 19 haara, ns. Kirkkonärä, voitaisiin ruo-
26435: mm. seuraavaa: ,Tarlkoitetun Kirkkonärä- pata lohen nousulle sopivaksi vesis-
26436: nimisen sivuhaaran ruoppaaminen tulee vai- töksi.
26437: kuttamaan myös Ruotsin puolella tapahtu-
26438: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
26439:
26440:
26441: Markus Niskala. Yrjö Hautala.
26442: Eino Rytinki. Kusti Eskola.
26443: Aaro Kauppi. Kustaa Tiitu.
26444: 608
26445:
26446: IX,12o. - Toiv. a.l. N:o 443.
26447:
26448:
26449:
26450:
26451: Koivunen ym.: Moonhankintalain 102 § :n mukaisten raken-
26452: nus- ja raivauslainojen korottamisesta.
26453:
26454:
26455: E d u s kun n alle.
26456:
26457: Maanhankintalain 102 § :n mukaan voi- tai vielä maksamattornissa osissa ole suori-
26458: daan asutettavalle antaa tarpeellisten raken- tettu, ei yleisesti paremmin kuin yksityista-
26459: nusten rahoittamiseen rakennuslainaa ja pauksissakaan. Koska maanhankintalain
26460: maatalouskelpoisen maan raivaamiseen rai- mukaan tiloille sijoitetut ovat pork!keuksetta
26461: vausla:inaa. Lainaa on myönnetty vain 40- varattomia, ovat useat heistä joutuneet sel-
26462: 50% kustannusarviosta ja usein vähemmän- laisiin taloudellisiin vaikeuksiin, alkuperäis-
26463: kin. Kun lainojen suuruudet perustuvat ten lainojen menettäessä huomattavan osan
26464: vielä vuosien 1945 ja 1946 hintatason merkityksestään, etteivät he kykene saamiaan
26465: mukaan laadittuih1n kustannusarvioihin, tiloja edelleen rakentamaan ja raivaamaan.
26466: ovat ne menettäneet jatkuvan hintojen nou- Täten uhkaa lain mukainen asutustoiminta
26467: sun ja siitä johtuneen kustannustason kohoa- kokonaan pysähtyä ja jo suoritetut vielä
26468: misen johdosta huomattavan osan alkuperäi- keskeneräiset työt rappeutua. Uhkaavan
26469: sestä merkityksestään. ollillettomuuden estämiseksi olisi pikaisesti
26470: Lain ja sen perusteella annetun toimeen- ryhdyttävä valtiovallan taholta toimenpitei-
26471: panoasetuksen alkuperäinen periaate oli, että siin. Srksi olisi lainat korotettava sellaisiksi,
26472: lainojen niin kuin perustamispalkkioidenikin että ne vastaisivat kohonneita kustannuksia.
26473: olisi oltava kunkin hetken !kustannustasoa Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
26474: vastaavat. Tämä käy täysin kiistattomasti kunnan päätettäväksi toivomuksen,
26475: ilmi mm. toimeenpaiDoasetuksen 206 § : ssä
26476: olevasta säännöksestä. Siinä annetaan maa- että hallitus kiireesti korottaisi
26477: talousministeriölle valtuus, jos hintataso maanhankintalain 102 § :n mukaisia
26478: asetuksen voimaantulon jälkeen on olennai- rakennus- ja raivauslainoja ja niistä
26479: sesti muuttunut, korottaa perustamispalik- vielä suorittamatta olevia osia tukku-
26480: kioita hintatason nousua vastaavalla mää- hintaindeksin nousua vastaavalla mää-
26481: rällä. rällä.
26482: Tällaista korotusta ei kuitenkaan lainoissa
26483: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
26484:
26485: Matti Koivunen. Juho Nykänen.
26486: Eino Tainio. Usko Seppi.
26487: Antti Kinnunen. V. Puumalainen.
26488: Niilo Nieminen. Arvo Riihimäki.
26489: Toivo Niiranen.
26490: VALTIOPÄIVÄT
26491: 1953
26492:
26493: LIITTEET
26494: X
26495:
26496: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
26497: TOIVOMUSALOITTEET
26498:
26499:
26500:
26501:
26502: HELSINKI 1953
26503: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAL~O
26504: Kansaneläkelakia, asuntotuotantoa, työoloja, vakuutusta, vanhuus-
26505: avustusta, invaliideja ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
26506: 613
26507:
26508: X,t. - Lak. al. N:o 84.
26509:
26510:
26511:
26512:
26513: Kaitila ym. : Ehdotus kansaneläkelaiksi,
26514:
26515:
26516: E d u s rk u n n a ll e.
26517:
26518: Knn nytkyinen ikansaneläkelarki vuoona maksaa tyydyttäviä elä:klkeitä, vailm!a tehtäi-
26519: 1937 säädettiin, esitettiin eduskunnassa jo siinikin sellainen rohikea olettamus, ettei ra-
26520: tällöin epäilyjä siitä, että rooastoimismene- han ·arvo alenisi ~eilkä ikansan elintaso siihen
26521: telmään perustuva cläiketurvoo. järjestely mennessä 111yikyisestään kohoaisi. Ra.hastoi-
26522: osoittautuisi ikäytiiru.nössä tal'!koitustaan vas- misjärjestelmä on myöskin epäsosiaalinen, ja
26523: taamattomaiks:i. Varojen !kerääminen iffiansan- tavkoitustaan vastaamaton siinä mielessä,
26524: eläikelaitoikoon ra:hastoj.en lkartuttamiseiksi on- että se antaa huomattavasti suuremman cläik-
26525: lkin aJusta alkaen herättänyt oikeutettua ar- ikeen sille, j~lla elinaikana on ollut ikol'lkeat
26526: vostelua kaikissa kansalaispiireissä kansan- tulot ja jonika vanhuus tämän johdosta ehkä
26527: e1äike1aikia ja ikansaneläikelaitosta !kohtaan. ilmoo eläikettä:kin olisi turtVattu, kun taas
26528: Kuluneet vuodet ovat myös varsin kou- pientuloisen eläke jää huomattavasti vähäi"
26529: riintuntuvalla tavalla osoitt1aneet, että ilmn- s·emmälksi ja täysin riittämättömäJksi.
26530: saneläJkelaikimme nytkyisessä muodossaan ei Tietysti on myönnettävä, että nykyisellä
26531: ole vastannut niitä toiveita, joita tähän la- rahastoimisjärjestelmällä on, josikaan ei so-
26532: ikiin sosiaaJlisessa mielessä ·a1lrua:an !kiinnitet- siaalisia, niin eräitä ikansantaJloude1lisia etuja.
26533: tiin. Inflaatio o:n hävittänyt lasketun eläke- Sen turvin on kerätty suuria rpääomi~. jotika
26534: turvan ja vastaisuuteenikin nähden on varsin laitoksen !kautta on ohjattu palvelemaalll eri-
26535: epätodennäköistä, että nykyisen järjestelmän laisia tuotannollisia tarlkoituksia. K·alllsan-
26536: pohjalla voitaisiin taata ika:nsalaisille 40-50 elä:kelaitoksen varojen sijoitustoiminta on
26537: vuoden kuluttua sellainen' eläike, joka vastaa !kuitenkin antanut aihetta ;a:n(klaraan arvoste-·
26538: klansan silloista toimeentulotasoa. luun. Varoja sijoitettaessa on ensi sijMSa
26539: Osoituksena n~yis'estä tilanteesta todetta- haluttu tukea valtion määräysvaltaan ja jul-
26540: koon, että ikansaneläikelaitos vuosittain perii kisen talouden sektoriin llrnuluvaa toimintaa
26541: vaiku.utusmaiksuja n. 7 mrd mk, jonka lisäJksi kiinnittämättä riittävästi huomiota siihen,
26542: se saa nykyään korkotuloja n. 2.5 mrd mk mikä varojen sijoitusmuoto olisi !kansantalou-
26543: vuodessa. Sen saarnat tulot !kohoavat l!läin delliselta Ja sosiaaliselta kannalta iffiulloinikin
26544: ollen lähes 10 mrd martklkaan vuodessa, mutta tähdelHsintä. Täten on ikansanelwkelaitoik-
26545: jakaa se näis-rä varoista eläiklkeinä ainoastaan sesta muodostunut ensi sijassa keino laajen-
26546: n. 700 milj. mlk ja siis rahastoi n. 9 mrd. taa jutkisen talouden osuutta talouselä:mäs-
26547: Vanhuusavustuikset, n. 3 mrd, sekä lkansan- sämme. Tämä päämäärä näyttää muodostu-
26548: eläk<keiden iisäeläikkeet, niinikään n. 3 mrd, neen tärkeä.mmäiksi ikuin vanhusten ja työ-
26549: maksetaan puolestaan suortaan rvaltiOill budje- rkyvyttömien sosiaalisen aseman par·antami-
26550: tista, joskin niiden jaon asianomaisille suo- nen, :miJkä mielestämme ei ole oikein.
26551: rittaa ikans:aneläikelaitos. Koko ikansootaloutta ajatellen on tietysti
26552: Kansanelwkelakiimme perustuvaa rahastoi- täl'!keää, että pääomanmuodostusta pyritään
26553: misjä.rjestelmää ei voida asiaa ta:sapuolisesti edistämään. Kehitys tässä suhteessa on kui-
26554: tarkasteltaessa puolustella sosiaalisilla syillä. tenkin johdettava siihen, että Villpaat luotto-
26555: Peruseläikikeiden pienuus, joika nykyisin on markkinat elpyvät ja laajentuvat. Valtio-
26556: tavallisesti n. 4,000 mk vuodessa,. ei ta[ma johtoisen paktkopääomanmuodostUiksen tietä
26557: ~enellekään turv.aa vanhuudoo tai työkyvyt- ei missään tapauksessa ratkaista meidän pää-
26558: tömyyden varalta. Suoritetut laskelmat osoit- omaJkysymystämme. Joka tapa.ulksessa 01!1 pi-
26559: tavat, ettei vielä edes vuonna 2000 voitaisi dettävä epäta:rtkoituksenmulkaisena menette-
26560: 614 X, 1. - Kansa.neläkelaki.
26561:
26562:
26563: lynä sitä, että pääomanmuodostus kytiketään yhdistää myös v. 1883 ja sitä ennen synty-
26564: kysymykseen vanhusten j.a työkyvyttömien n·eiden vanhusten vllJlllhuusaV'Ustus saman jär-
26565: sosiallllisen ·eläketurvan järj·Mtämiseksi. Ku- jestelmän puitteisiin ja siis suorittaa he:i:l<le
26566: ten edellä olevasta käy selvil1e, ei tällä me- lain mukaan tuleva mainittu avustus ikansan-
26567: nettelyllä pruästä sosirualisessa mielessä lähes- eläkikeinä ja ik:ansanelä:kelaitoksen saamina
26568: ikään tyydyttävään tulokseen. ko:rlkoina kerääntyvästä summasta. Tällöi:n
26569: Näihin näkökohtiin viitaten on mieles- säästyisi valtion suoranaisista menoista se
26570: tämme kansanelwkela!kia pyrittävä muutta· 3 mrd mlk määrä,. j()lk·a :budjetissa on varattu
26571: maan siten, että vanhulksiHe ja työkyvyttö- varrhuusavustu!ksiin. Näin menetellen voitai-
26572: mille voitaisiin ta.at.a nykyistä riittävämmät siin kaikille siihen oikeutetuille myöntää
26573: eläkkeet, samalla ikun sosiaalisessa mielessä peruselälkkeet, joiden suuruus rva:i'htelisi paik-
26574: tarpeettomasta ja epäonnistuneesta rahastoi- kalmnnan kalleusluokasta riippuen 20,000-
26575: misjärjest•elmästä luovuttaisiin. 35,000 mlk vuodessa ja olisiv.at ne siis: nykyi-
26576: Tarilmituksenmuikaisimmalta menettelyltä sestään 5-10 lkertaiset. Kun elälkkeiden
26577: tällöin tuntuu, että eläikikeiden suuruus sido- suuruus olisi riippuvainen maassa maksettu-
26578: ta!lln 'kertyviin ·elälkemaiksuihin, mikä ei kui- jen palikikasummien kehitylksestä, seuraisi se
26579: tenkaan tapahtuisi rahMtoimisjårjestelmän joustavasti kansantulon kehitystä tai mah-
26580: pohjalla, vaan siten, että vuosittain ikertyvät dollisia rahanarvon muutoksia.
26581: maksut jaettaisiin s3Jllan vuoden !kuluessa Peruseläkikeen lisäksi ol:i!si syytä edelleem.-
26582: eläJk!keinä •van:huJksi1le ja työkyvyttömi:lle. kin suorittaa valtion varoista :heikossa talou-
26583: Tältä pohjalta lähtien voidarun raikentaa ikan- dellisessa asemassa oleville lisäeläke, jonka
26584: sanelä!lmjärjestelmä, joka nykyistä tehok- suuruus olisi riippuvainen paikikaik:umnan
26585: kaammalla tavalla trukaa vanlb.uiksille ja työ- ka:Ueusluok1an mukaan määritellystä perus-
26586: ikyvyttömiHe eläiketurvan. elä,klkeestä. Kohtuullisena voitaisiin pitää,
26587: Tämän järj·estelmän mu!kaan ikannettaisiin että lisäelä!ke olisi viisikymmentä sadalta
26588: siis edelleen nykyisen suuruiset ikansanffiäike- maksetun peruseläJkJkeen määräJstä. LisäeläJk-
26589: maiksut, jot:ka menisivät erityis,een Y·leiseen Jmiden suorittamiseen tarvittaisiin täHöin
26590: eläikeikassaan. Tä:hän ·eläJkekassaan tuloutet- valtion varoja v.uosittain noin 2.5 mrd mark-
26591: taisiin myös erikseen annetulla lailla ikiansan- kaa nykyisen 3 mrd sijasta. Edellyttäen että
26592: eläkelaitoksen antamista luotoista kertyvät peruselä:kJkeet olisivat edellä mainitun suu-
26593: lkorikotulot, jotlka nY'kyään ov-at noin 2.5 mrd ruisia ja että lisä·eläike maksettaisiin niille,
26594: mk vuodessa. Kansan,eläJkelaitoksen ant3Jllien joiden vuositulot ovat knrkeintaan 150,000
26595: 'lainojen lkuoletukset olisi sensijaan syytä markkaa, kohoaisivat lisä.eläikik:eetkin erittäin
26596: tulouttaa suoraan valtion <budjettiin. Niitä huomattavasti illY'kyisestä tasostaan.
26597: on silloin pidettävä suoraan budjetista myön- On luonnollista, että tällais·en kansaneläke-
26598: nettävien lisäeläk<keiden ainaJkin osittaisina järjestelmän hallintokulut tulisivat nykyistä
26599: katte~na ja tulevat siis neJkin tätä tietä eläJk- monin verroin pienemmiksi. Sosiooliminis-
26600: lkeeseen oikeutettujen hyväJksi. Kansaneläike- teriön aJlaisen eläikekassan henkilökunta olisi
26601: laitdksen omistamat osaklkeet,,. obligaatiot ja vain murto-osa nykyisestä ikansaneläikelait<Yk-
26602: velkakirjat siirretään valtiokonttorille hoi- sen henkilökunnasta. Piiriasiamiesverkosto
26603: dettaviksi. Saamillaan tuloilla eläkekassa voitaisiin myös lafkikaillttaa ja piiriasiamiehen
26604: voisi maJksaa vuodessa eläk!keitä noin 9.5 mrd tehtävät siirtää kurukin kunnan sosiaalilauta-
26605: mai'kan arvosta. E:Hi:k!keiden markkamää- lkunnalle. Lisäksi valtiontalous sais~,. paitsi
26606: räistä suuruutta ·ei Jaissa eh'kä olisi syytä edellä mainitut 3-3.5 mrd menosäästöt,
26607: erikseen määrätä, vaan olisi tämä riippuvai- vielä lisäksi tulonlisäylksinä !k,ansaneläkelai-
26608: nen eläikelkassan tuloista. Edellä olevien tu- toksen lainojen ikuoletuikset.
26609: lojen puitteissa voitaisiin ik:a:i!kille ikansanelä:k- Edellä esitetyn perusteena ehdotamme,
26610: ikeeseen oike.utetuille myöntää nykyisin keski-
26611: määrin 50,000 mk peruselälke vuodessa. Ttm- että Eduskunta hyväksyisi serurM-
26612: tuisi kuitenkin tarlroitu'ksenmukaiselta, eri- van lakiehdotruksen:
26613: tyisesti tulevaa !kehitystä silmällä.pitäen,
26614: X,1.- Kaitila. ym. 615
26615:
26616:
26617: Kansan e 1ä k e 1a k i.
26618: Eduskunnan päätöksen mllikais·esti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 § :ssä mää-
26619: rätyllä tavalla, såädetä.än:
26620: 1 lUiku. mioon 1 momentissa mainittua vuosituloa
26621: määrättäessä.
26622: Yleiset säännökset. 5 '§.
26623: 1 §. V wkuutusmaiksua ei määrätä sen kalenteri-
26624: Tämän lain tarkoituJksena on turvata jokai- vuoden päättymistä seuraavalta ajalta, jona
26625: nen Suomessa asuva työkykyinen henkilö vakuutettu on täyttänyt kuusikymmentä-
26626: v;runhuuden ja työkyvyttömyyden varalta. kolme v.uotta, e~kä siltä vuodelt~,. jonka
26627: Sitä varten on jokainen Suomessa asuva työ- ailikana hän orn kuollut tai eläkekassa on to-
26628: kykyinen henkilö vaikuutettu tämän lain dennut !hänet työkyvyttömäJksi
26629: mukaan sen kalenterivruoden alusta,, joka lä- lVIäärätty,ä vaikuutusmaiksua ei peritä sen
26630: hinnä seura'a hänen täytettyään kahdeksarn- jälkeen, kun vakuutettu on täyttänyt kuusi-
26631: toista vuotta. kymmentäviisi vuotta tai kuollut, eikä myös-
26632: Mitä 1 momentissa on sanottu, ei iJmiten- kään sen jälkeen, kun eläJkelaitos on todennut
26633: !kiaan 'koske henkilöä, j'<~k1a vasta viisiikym- härnet työikyvyttömäk:si.
26634: mentäviisi vuotta täytettyään on muuttanut Kun tyokyvyttömyyseläJkikeen saaja tai
26635: Suomeen aJSumaan. työkyvyttömänä vakuutuksesta pois jätetty
26636: Vieraan vallan lähetystöön tai konsuliviras- otetaan vwkuutuikseen hänen tyokykynsä pa-
26637: toon kuuluvat !henkilöt palveLusväk:ineen Jautumisen taikia, alkaa vatkuut,usm:ak:suvel-
26638: eivät myöskään ole tämän lain mukaan va- ·voHisuus seuraavan kalenterivuoden alusta.
26639: 'kuutettuja, jos he ovat uLkomaan lmnsalaisia.
26640: 6 §.
26641: 2 §. V aikuutettu on vapa:a v,akuutusmaiks.ujen
26642: Tässä laissa tal'lkoitettua vakuutusta hoitaa suorittamisesta siltä kalenterivuodelta,. jontka
26643: kansaneläik:ek:assa, jota jäljempänä sanotaan hän on ollut täyden köyfhäinhoidon varassa.
26644: eläikekass~ksi.
26645: 7 §.
26646: V akuutetun tulee maksaa hänen kanssaan
26647: 2 luku. :samass,a ta,loudessa elävän puolisonsa vak.uu-
26648: tusmalksu, jollei viimeksimainitulla ole ollut
26649: Vakwu,tusm.aksut. sinä vuonna, johon vakuutusmaksu kohdis-
26650: 3 §. tuu, kunnallisverotuksessa erikseen verotet-
26651: Vaikuutusmaiksuna suoritetaan kaiksi mark- tavia tuloja.
26652: kaa sadalta mal'lkalta ja sen osa:lta v;akuute-
26653: tun vuositulosta. Eduskunnan tu'lee ilmiten- 8 '§.
26654: kin vahvistaa valrnutusmaiksulle sekä enim- Vakuutetun on suoritettava vakuutusmak-
26655: mäis- että vähimmäismäärä. sun enna:kikoa siten, ikuin siitä ennakkoperin-
26656: tä!Laissa säädetään.
26657: 4 '§. Työna,ntajan on vak:uutetun työntekijånsä
26658: Vaikuutetun vuositulolla ta:dkoitetaan va- va'kuutuSIIllaiks.un .ennaikkona suoritettava
26659: kuutusmwksua määrättäessä sitä tuloa, jonka työnantajan vakuu tusmwksuosuutta yiksi
26660: perusteella hänen kunnallisveronsa on mää- markka sadalta tai sen osalta työntekijälle
26661: rätty siinä kunnassa, missä valk.uutetulla on ma:ksetusta palkasta riippumatta va:kuutus~
26662: asunto ja ikotipaildm. maJl{Sun enimmäismäärästä.
26663: .Jos vak:uutetun verotetta·vatksi tuloksi on Julikiso~keudellisen virkasuhteen osapuo-
26664: ikmmallisverotuk:sessa luettu myös sen työn lista on voimaJSsa, mitä tässä laissa on työn-
26665: arvo, jonka hänen kotona olevat lapsensa ja ,antajasta ja työntekijästä säädetty. Evan-
26666: muut perheenjäsenensä ovat tehneet häinen kelisluterilaisten seurakuntien papiston, ikant-
26667: taloutensa hyväk-si, ei tätä arvoa oteta h.uo- tori-ul'lkurien ja kirkonpalvelijain osalta nou-
26668: 616 X, 1. - Ka.nsaneläkelaki.
26669:
26670:
26671: datettakoon •kuitenkin, mitä. erikseen on säär kuin erm:aiklkoperintälaissa on palkanpidä-
26672: detty. tyksen laiminlyömisen oikaisemisesta sää-
26673: detty.
26674: 9 §. Työntelkijällä, job. 1 momentissa tarkoite-
26675: Työnantajan vakuutusmaksuosuutta ei suo- tusta syystä on joutunut suorittam11J8111 va-
26676: riteta sen jälkieen, lkun vailmutettu on ilmolilut lkuutusmruksustaan enemmän ikuin häneln
26677: tahi eläkekassa on todennut hänet tyÖikyvyt- osuutensa lain muikaam olisi ollut, on oikeus
26678: tömäJksi. 1Sitä ällköön myöskään suoritettako saada takaisin liikaa suorittamansa määrä
26679: sen ikalenterivuoden päättymistä seuraavalta työnantaj ail.ta.
26680: a:jalta, jona V·a!kuutettu on täyttänyt kuusi-
26681: kymmentäkolme vuotta,,. e:ikä sellaiselta vuo- 13 §.
26682: delta, jonka aikana eläkekassan aiemmin työ- Sen ·kunnan taiksoituslautaikunnan, joo.a
26683: ikyvyttömäksi toteama henikilö on tyÖikylkyi- vakuutettu on a.suntonsa ja ikotipaikikansa
26684: se.nä: otettu vaikuutukseen. mukaan veroV"elvolHm.en, tulee vuosittain ikun-
26685: Jos työnantaja111 vaikuutusmaiksuosuutta on nallisverojen tail.moituksen yhteydessä mää-
26686: suoritettu vuodelta, jonika aikana vakuutettu rätä vwkuutetun edellisen ikalenterivuoden
26687: on k.uollut tai hänet on eläkek<assan päätök- vaftrnutusmaksru. Näin määrätystä v·akuutus-
26688: sellä todettu työikyvyttömäksi, jää työnanta- maksusta on i>Uolet suoritettava työnantajan
26689: jan 'Viaikuutusmalksuosuus ~älk~assan hy- rv;akuutusmaiksuosuudesta sekä toinen puoli
26690: välksi, ja !kunnan on tilitettävä se eläJkelkas- ikunnaJ:lisv.eroa ja vaJlrnutusmaksrua V·arten
26691: sahle sillä tavoin, ikuin vaikuutusma!ksujen pidätetystä tai ennakolta suoritetusta mää-
26692: tilittämisestä on säädetty. rästä. Jos vaikuutetun on 7 § :n mukaan
26693: maksettava puolisonsa vaikuutusmaksu, ikäy-
26694: 10 §. tettäJköön kunnallisveroa ja va:Imutusmruksua
26695: Työnantwjan vakuutusmaksuosuuden mak- varten i>idätetty tai 'ennaikolta suoritettu
26696: samisen tulee tap.a:htua ainraikin kerran lkuu- määrä sen jälkeen puo:lison 'V'aikuutusmaiksun
26697: ikaudessa siten, että työnantaja !kiinnittää suoritukseiksi.
26698: työntekijän verokirjaam. tai palikanpidätys- Jos vakuutusmaksu on jä;änyt määrää-
26699: todistuiksoon työnanta:jan vwkuutusmaksu- mättä tai se on määrätty liiaJit pieneiksi,. on
26700: osuutta vastaavan määrän veoomeriklkej ä. taiksoituslautaikunnan mäiärättävä v:aiku.utetun
26701: 'Työnantaja, jolla ennakikorperintä~ain mu- suoritettaJva!ksi se vakuutusmaJksu tai v•aikuu-
26702: kaan on oiikeus toimittaa pall'kan;pidätys rvero- tusmaiksun osa, joka on jäänyt hänclle mää-
26703: me~ejä käyttämättä, suorittaa vaikuutus- räämättä, ei ikuitenkaan pitemmältä ajalta
26704: maksuosuut~msa; siten, 'että ihän t€lkee siitä ikuin kolmelta lä:hinnä ede1liseltä VillOd.elta.
26705: merlkinnän työntekijän v•erdkirjaan tai pidär
26706: tystodistukseen ja tilittää sen pidättämiensä 14 1§.
26707: veroennakoiden yhteydessa sillä tavoin, lkuin TaJksoituslautaikunnan tulee vuosittain laa-
26708: siitä erikseen määrätään. tia luettelo, jossa main.itaan ainakin rvwkuu-
26709: tusmaJksun lasikemisen perusteena &lut vuosi-
26710: 11 §. tulo, vrukiuutetulle määrätty vakuutusmalksu,
26711: Palkan suuruutta la:siketta.essa työnantajan elhlUI!ldrona suoritettu sekä viclä ik.aJlJllossa
26712: Wlikuutusmaksuosuuden määräämistä varten suoritettav;a vaikuutusmalksru tai sen osa.
26713: arvioidaan paiklkaan ilrnufurvat luontoisedut,
26714: niinkuin ennaiklkoperintäilaissa on säädetty. 15 1~.
26715: Niin :iikään on palikkaa laSkettaessa nouda- 1
26716: Mitä ikun.nallisverotusta varten laaditun
26717: tettava, mitä ennaik!koperintälaissa on säär taiksoitusluettelon julkipanosta ja muist.utus-
26718: detty, jos palildmrun on sisäJltynyt ikorvaus ten tekemisestä sitä vastaan on säädetty,
26719: vaikuutetun työssä ikäyttämästä hevosesta, sovellettail.rooll1 vastaavasti 14 § : ssä mainitun
26720: moottoriajoneuvosta tai muusta työvälineestä. luettelon julkipanoon ja muistutusten teke-
26721: miseen sitä vastaan.
26722: 12 §. Tutikijalautaikunnan 1 momentissa mainit-
26723: Milloin työnantajan vakuutusmalksuosruus tujen muistutusten johdosta antamista pää-
26724: osaksi tai lkoikonwan on jäänyt suorittamatta, töksistä ei ole oikeutt8l vailittaa. Tutkija-
26725: on virheen oikaisemiseksi meneteltävä,, niin- lautaikunnan tulee, muuttaessaan ikrmnallis-
26726: X,I.- Kaitila ym. 617
26727:
26728: taksoituksesta whdyn valituksen johdosta va- Edellä 3 ja 4 momentissa tarlkoitetut mää-
26729: littajaa kohdanuutta taksoitusta, tehdä vas- rät on maksettava vuosineljänil1eiksittäin.
26730: tawv:a muutos hänelle määrättyyn vaikuutus-
26731: maik:suun. 20 §.
26732: Mitä knnnan oikeudesta lyhentää laitto-
26733: 16 §. masti maksuunpantu !kunnallisvero on erik-
26734: Tutkijalautwkunnan ratik:aistua 15 § : ssä seen säädetty, sovellettaikoon vastruavasti lait-
26735: mainitut muistutukset on !kunnan sen eliimen, tomasti maiksuunpannun vakuutusmaksun ly-
26736: jon1m telhtävänä on !lrunnallisverojen ma!k- hentämiseen.
26737: suunpanQ, toimitettava vaik.uutusrnaik:sujen Eläkekassa voi poistaa sellaiselle henkilölle
26738: maik:suunpano ja laadittava siitä luettelo, määrätyn vakuutusmalksun, joka ei ole tämän
26739: josta tulee !käydä selville !kunkin vaikuutetun lain muikaan valkuutettu tai joka on vapaa
26740: suoritettava vakuutusmaiksu. vaikuutusmaiksun suorittamisesta. Niin ikään
26741: eläkekassa voi, jos va1kuutetuHe on määrätty
26742: 17 §. useampia samaan vuoteen kohdistuvia vakuu-
26743: Mitä muistutusten tekemisestä kunnallis- tusmaksuja, määrätä., rmirkä näistä valkuutus-
26744: verotusta varten laadittua maik:suunpanoluet- maiks.uista on perittävä hänen vakuutusma!ksu-
26745: teiloa vastaan sekä sen oikaisemisesta on sää- naan. Jos vaik:uutusmaik:su on poistettu telh-
26746: detty, o1koon vcastaavasti voimassa muistu- dyn valituksen johdosta; sillä perusteella, että
26747: tusten tekemisestä 16 §: ssä mainittua luette- se on laittomasti maiksuunpantu, il10Udatetta-
26748: loa vastaan selkä sen oikaisemisesta. koon kuitenkin tätä päätöstä.
26749:
26750: 21 §.
26751: 18 §. J ()lka laiminlyö vakuutusmaksun tai sen
26752: Vaik:uutusmaik:su•jen kanto on toimitettava osan maksamisen määräaikaan, suorittalkoon
26753: ik:unnalilisverojen kannon yhteydessä. mwksamatta jätetylle määräille ma!ksunlisäystä
26754: Jos kiunnassa !ka!Illletaan ikunnallisveroja saman verran, ikuin ikunna1lisveron maJksami-
26755: useammassa erässä, on vakuutusmaksut kan- sen laiminlyömisen johdosta on vastaavasti
26756: nettava viimeistään toisen eräin yhteydessä. säJädetty suoritettavaJksi.
26757: VaJtioneuvostoHa on !lmitenik:in valta haike-
26758: muiksesta myöntää kunnalle lupa toimittaa 22 1§.
26759: vakuutusrnaiksujen ik:anto ikunnallisverojen Eläkekassalla on oikeus vakuutusmaiksujen
26760: jonkin myöhemmän ik:oonon yhteydessä tilitystä vwlvoessaa.n tarikastaa !kunnan !kirjan-
26761: taikka muuna sopivaikai haJ:'Ikittuna ajan- pitoa vaiku.utusrmaiksujen maik:suunpanoa, peri-
26762: kohtana. mistä ja tilittämistä koskevalta osalta.
26763:
26764: 19 §.
26765: Kannetut vaik:uutusmaik:sut on vuosittain,
26766: asetuksessa annettavien tarlkempien määräys- 3 luku.
26767: ten mukaisesti, lähetettävä tilityik:sineen eläke-
26768: kassalle. Eläkkee-t.
26769: V aikuutusmaiksut, joiden s.uoritus on lai- 23 •§.
26770: minlyöt~, on kunnan toimesta perittävä. Tämäinlain mU!ikaan rmyönnettävät eläikikoot
26771: LääninhaHituksen tulee, ma!ksaessaan en- ovat: 1) työkyvyttömyyseläike, 2) vanhuus-
26772: nakkoperintälain mukruan kunnalle etuikäteen eläke, seikä 3) tyokyvyttömyys- ja vanhuus-
26773: toimitettavaa suoritusta, lkunakm kalenteri- 'eilälkikeeseen liittyvä lisäeläike.
26774: vuonna suorittaa yhdeksänikylllllllentä sadalta
26775: edellisenä v,uonna toimitetun lopullisen tili- 24 §.
26776: tyiksen mukaisesta työnantajien valkuutus- V alkuutettu tulee oikeutetuksi työkyvyttö-
26777: maiksuosuU!ksien yhteismäärästä. myyseläkikeeseen, ikun hänen työkykynsä mm-
26778: Kunnan tulee ikuna!kin kalenterivuonna miillisten tai sielullisten voimien heikentymi-
26779: maksaa eläkekassalle etuikäteen yhdeksänikym- sen tailcia on entisestään alentunut siinä mää-
26780: mentä sadalta edellisenä wonna määrättyjen rin, että hänet on katsottava pysyvästi kyke-
26781: vakuutusmaksujen ennaikon koiko määrästä. nemättömäiksi huolehtimaan itsestään sellai-
26782: 78
26783: 618 X, 1. - Kansaneläkelaki.
26784:
26785:
26786: sella työllä, joika vastaa hänen voimiaan ja marikJkaa tai, jos hänellä on yhteinen talous
26787: kykyjään. puolisonsa :kanssac, siitä määrästä, jolla puolet
26788: Vakuutettu tulee oikeutetuiksi vanhuus- puolisoiden yhteisestä omaisuudesta ylittää
26789: eläJkikeeseen täytettyään kuusikymmentäviisi 1,200,000 markkaa. Vuositulotksi ei ilmiten-
26790: vuotta. kaan lueta tämän lain mukaan maksettavaa
26791: lisäelälkettä, lapsilisäJlain mukaan. maiksettavaa
26792: 25 §. lapsilisää, perhelisälain mukallill maik:settavaa
26793: .Jos ty<Ykyvyttömyyseläk:keen saaja tu~ee perhelisää, sitä elatusta, jota iköyhäinhoito-
26794: kuuttakymmentäviittä vuotta nuorempana ·lain mukaisesti on annettava omaisille, eikä
26795: uudelleen työkyikyiseksi, menettää hän työ- sukulaisuus- tai lanikoussuhteen vuoksi vapaa-
26796: kyvyttömyyselätkkeensä. ehtoisesti annettua ·elatusta ta:hi avustusta,
26797: milkäli tämä ei sanottavasti ylitä köyhäin-
26798: 26 '§. hoitolain mukaan omaiselle annettavam e1a-
26799: Työkyvyttömyys- ja vanhuuselä:rokeen suu- tuksen määrää. Eläikettä tai e.Iimikorkoa, joka
26800: ruus on riippuvainen kassalle vuosittain ker- maksetaan vapaaehtoisen tailkik:a työ- tai vi:rlka-
26801: tyvistä tuloista selkä asianomaisen ikunnan suhteeseen liittyvän vanfu.uus-, työkyvyttö-
26802: kalleusluokasta. myys- ja 1eskenelätkevakuutu!ksen perusteella,
26803: Elä1kkeen suuruus määrätään siten, että oman tai puolison työ- tai puolison työ- tai
26804: eläikekas:san !keskimääräiset vuositu1o1;, sitten virkasuhteen johdo.sta ma!ksettavaa elälk:että ja
26805: kun niistä on väihennetty eläike!lmssan ihoito- köyhäinhoitolain mukaan työnantaja;!ta, hänen
26806: kustannuikset, tulevat !käytetyi'ksi eläkkeiden perilliseltään tai~ka liikkeen tai yrityksen
26807: suorittamiseen. Eri kalleusluokkien väJliset omistajailta saatavaa elatusta äliköön ,luettalko
26808: eläk:k!een suuruuteen vaikuttavat suht·eet mää- v,uositulaksi, sikäli ikuin se ei ylitä sitä mää-
26809: rätään asetu!kseHa. rää puolitoista:kertaisena, johon täyttä lisä-
26810: eläkettä saavan yksinäisen elä~kikeensaajan
26811: 27 §. vuositulot en:simmäisessä kuntaryhmässä saa-
26812: V 111kuutettu on oikeutettu saamaan lisä- vat nousta.
26813: elälkikeen, mikäJli hänen vuositulonsa ovat ikm-
26814: !keintaan sataviisikymmentätuhatta (150,000) 28 §.
26815: markkaa. Lisäelä1kkeen suuruus Oill viisikym- Jos eläkkeen saajaHa on kuuttatoista vuotta
26816: mentä sadalta va:kuutetulle maksettavasta nuorempia [apsia,, korotettrukoon eläkettä
26817: vanhuus- tai tyokyvyttömyyselä:kkeestä. 1kutakin lasta kohden enintään kymmenellä
26818: ,Jos eläik.lceensaajalla on yhteinen talous sadalta. Jos molemmat aviopuolisot saavat
26819: puolisonsa 'lmnssa, katsotaan hänen vuosi- samaan aikaan eläkettä, myönnetään korotus
26820: tu:lokseen puolet puolisoiden yhteisistä vuosi- ainoastaan toisen p,uolison 'elä:k!keeseen. Täl-
26821: tuloista, ja eläke maksetaan täysimääräisenä, löin korotetaan suurempaa eläkettä sa1avan
26822: kun eläkkeensaajan täten määrätty vuositulo puolison eläkettä.
26823: on enintään kahdeksankymmentä sadalta 1
26824: momentissa tarkoitetusta vuositulosta.
26825: Jos elä:kikeensaajalla on !kuuttatoista vuotta 29 §.
26826: nuorempia lapsia, !korotetaan 1 ja 2 mOilllen- Kuntien jaon 26 §:ssä mainittuihin ryh-
26827: tissa mainittuja tulomääriä kutakin täl- miin toimittaa valtioneuvosto rvä<hintään joka
26828: laista lasta kohti määrällä, joka. vastaa kahta- viides vuosi.
26829: kymmentä sadalta lisäeläJkkeeseen oikeutta- Eläik:keenswaja saa eläkettä sen ryhmän mu-
26830: vasta vuositulosta. Jos m(jlemmat puolisot kaan, johon kunta, jossa ihän asuu elälmttä
26831: saavat lisäeläkettä, tehdä.än !korotus vain toi- myönnettä<essä., !kuuluu. Jos elä:kkeensaaja
26832: sen, suurempaa lisäeläkettä saavan puolison muuttaa ikaHiimpaan ryhmään ilruuluvaan
26833: kohdalta. kuntaan, saa hän tämän rythmän mu:kaisen
26834: Vuositulolla tarkoitetaan tässä pykälässä eläkkeen vasta sen jälkeen, kun hän on asu-
26835: sitä tuloa, jota elälkikeensaajan ja hänen puo- nut viimeksi mainitussa kunnassa vähintään
26836: lisonsa voidaan !kohtuullisen arvion mukaan kolme vuotta. Milloin muutto tapahtuu hal-
26837: edellyttää jatkuvasti saavan vuosittain lisät- vempaa.n ryhmään kuu'luvaan ilmntaan, vä-
26838: tynä kymmenenneNä osalla siitä määrästä, hennettälköön eläkkeensaaj an eläke tämän
26839: jolla hänen omaisuutensa ylittää 1,500,000 kuntaryhmän mukais·elksi vasta sen jälkeen,
26840: X,1. -Kaitila ym. 619
26841:
26842: kun eläkkeensaaja on asunut viimeksimaini- tissa tahi toimessa ynnä sen harjoittlllmis·een
26843: tussa ikunn:assa yhden vuoden. ehkä tarvittavia työvälineitä ja muita apu-
26844: neuvoja. Samoin voidaan vakuutetuHe antaa
26845: 30 §. sairaanhoitoa, milloin sitä hänen työkyvyttö-
26846: Jos eläikikeensaajan taloudelliset olot ovat myytensä estämiseksi ·Pidetään tankoituiksen-
26847: olennaisesti muuttuneet sen jälikeen, k,un muikaisena.
26848: eläke myönnettiin, voidaan lisäielä!ke myöntää Siltä ajalta, jona eläkkeensaajalle sairaan-
26849: tai poistaa taiikika sitä oikaista. hoidon tai opetuksen ohella annetaan V:ll!paa
26850: ·~latus, ei eläJkettä suoriteta.
26851: 31 §. Siltä, joka ilman 'hyv:äiksyttävää syytä kiel-
26852: Lisäeläke suoriteta:run valtion v:aroista. Vru- täytyy käyttämästä hyväks.een edellämainit-
26853: tion tulee suorittllla eläJkeikassaHe vuosineljän- tuja ·etuja, voidaan evätä eläJk.e ynnä lisä-
26854: n~ittäin, kunkin neljänneksen ensimmäisen eläJke.
26855: ilruukauden !kuluessa, edellisen vuosineljän.-
26856: neksen aikana maksetut lisäelä!kik:Jeet. 36 ·§.
26857: Jos ·eiliiJlrkeensaajalla on puoliso tai kuutta-
26858: 32 '§. toista vuotta :nuorempia lapsia ta~kika sitä
26859: Henkilölle, jok:Jw tahwllisesti on työkyvyttö- vanhempia työkyvyttömiä lapsia, joiden ela-
26860: myytensä aiheuttanut, ei su.oriteta elålkettä tus on riippuv.ainen hänen eläJkikeestään, voi-
26861: eikä lisäelä;kettä. daan eläke 34 ja 35 § :ssä mainituissa tapauk-
26862: Eläke sekä lisäelä1ke voidaan evätä siltä, sissa määrätä kokonaan taihi osaksi maiksetta-
26863: jonlka työkyvyttömyys on aiheutunut hänen vaik:si sanotuille henikilö:i!lle.
26864: ollessaan rikollisessa teossa tai jonika tyijky-
26865: vyttömyyden syynä on ollut hänen törkeä
26866: ihuolimattomuutensa. 37 §.
26867: EläiklkeensaajaJle, joika oleskelee ulikomailla
26868: 33 '§. yhtäjaJksoisesti vuotta \kauemmin, älköön elä-
26869: Lisä~}äke voidaan ·evätä joko määräajaksi kettä suoritettako sen jälkeiseltä ajalta, niin
26870: tai pysyvästi siltä: kauan kuin oleskelu ulkomama kestää,. jollei
26871: 1) joka siirtämäHä toisen hyväksi omai- ~än ole Suomen kansalainen ja hänen oleske-
26872: suuttaan tai sitä hävittämällä tahi muulla lunsa ole lääkärin määräämä tai siihen ole
26873: tavalla on tahaHisesti iheikontanut taloudel- muuta hyvä1ksyttävää syytä.
26874: lista asemaansa; taikka Kun 1 momentissa mainittu eläkkeensaaja
26875: 2) joka lisäeläJkettä haikiessa,an on tahalli- jälleen saapuu Suomeen, aletaan hänelle suo-
26876: sesti antanut vääriä tietoja omista tai p.uoli- ritta•a eläkettä vasta sen vuosineljänneksen
26877: sonsa tuloista tai omaisuudesta. jä~keen, jona hän on tehnyt eläJkeikassalle
26878: ilmoituksen maahan saapumisestaan.
26879: 34 §.
26880: Vapausrangaistusta kärsiväJ.le tai!k!ka paik-
26881: ikolaiwkseen, yleiseen työhön, paikkotyölaitdk- 38 §.
26882: seen, työlaitOikseen, yleiseen alkoholistihuolto- EläJkkeen suorittaminen al•kaa sen vuosi-
26883: [aan tai muuhun sellaiseen laitokseen määrä- neljänneksen alusta, joka lä!hinnä seuraa sen
26884: tylle ei eläkettä makseta siltä ajalta, jonlka jälkeen kun eläke myönnettiin. Eläke voi-
26885: vapausrangaistus tai laitoksessaolo kestää, jos daan kuitenlkin määrätä suoritettava1ksi aikai-
26886: sanottu aiika on mlmea:kymmentä vuorokautta semmaltaJkin aj:alta, jos ha,kemuiksen ikäsittely
26887: pitempi. Jos ~läkettä on maiksettu sanotulta on viivästynyt hakijan olematta siihen syy-
26888: aj,a1ta, voidaan se vähentää S•eu~aavista eläike- pää.
26889: eristä. Eläkkeen suorittaminen pä<ättyy sen vuosi-
26890: neljänneksen lopussa, jonika kulue$a eläJk-
26891: 35 §. ilmensaaja on kuol;lut, 1UJ1ruunottamatta kui-
26892: TyökyvyttömyyseiäJklkeen saajalle voidaan tenlkaan 25, 35, 37 ja 42 §~:ssä mainittuja ta-
26893: hänen työ- ja ansiokykynsä palauttamiseksi pau:ksia, joissa elä!kikeen suorittaminen päät-
26894: 'antaa sairaanhoitoa tai ammattiopetusta tyy sen vuosineljänneksen lopussa, jona eläik-
26895: uudessa., hänelle sopivalk:si ihavaitussa amma- ikeen menettämistä 'koskeva päätös on tehty.
26896: 620 X, 1, - Ka.nsaneläkelaki.
26897:
26898:
26899: 4 luku. 43 §.
26900: EHiike maiksetaan vuosineljänneksittäin,
26901: Eläkkeen lwkeminen, m.iiärääminen ja maksa.- !kunkin neljänneiksen alussa.
26902: mine.n. Jollei maksetta'VaJksi erääntynyttä eläke-
26903: 39 §. määrää ole nostettu !kolmen Villoden !kuluessa
26904: Eläkettä on haettava eläikeikassalta sen kun- eräänty:mispäivästä, mainittua päivää ilmiten-
26905: nan sosiaalilautaikunnan vä:lityOC8ellä, jossa tkaan lu1kuunottamatta, olkoon oikeus siihen
26906: hrukija asuu. menetetty.
26907: Hakemuksen tulee sisä:ltää tarpeelliset seli-
26908: tykset hakijan oi:lreudesta ~liikkeeseen sekä 44 §.
26909: kunnian ja omantUlliilon kautta annettu rva- Jos eläkikeensaajrun asuinkunnan sosiaali-
26910: ikuutus 'hakemuksessa esitettyjen työkyvyttö- 'lautakunta katsoo, että eläike rahassa suori-
26911: myyttä, tuloja ja omaisuutta koslkevien tie- tettuna eläik!keensaJajan mielentilan tai elä-
26912: tojen totuudenmukaisuudesta. mäntrupojen vu01ksi kävisi ilmeisesti tarikoitus-
26913: taan vastaamattomaksi, tuil.ee sen tehdä eläke-
26914: 40 §. kassalle esitys, että eläike Silloritettaisiin lauta-
26915: Sosiaalilautakunnan tulee viipymättä toi- kunnalle, annettavalksi sen 'Välityksellä eläik-
26916: mittaa 39 §: ssä mainittu hakemus lausun- keensa:ajalle joko k01konaan tai osittain luon-
26917: tonsa !kera eläike'ka:ssan ratkaistavalksi. toisetuis~ena.
26918: Saa,tuaan hakemuJkset lausuntoineen sekä
26919: hankittuaan mwhdollisesti tarpeelliset lisä-
26920: selvitykset tulee eläkekassan viipymättä rat- 5 ,Juku.
26921: kaista asia. Eläkekassam hallinto.
26922: Eläkekassan päätös eläikeasiassa on toimi-
26923: tettava asi81nomaisen tiedoksi. 45 '§.
26924: Elä:kekassan hoitaa ikassan johtokunta,
26925: 411§. jonkia sitä varten erittäinkin tulee:
26926: Jos vailmutettu tai eläJkikeensaaja ei tyydy 1) ottaa ja erottrua ikassan toimihenkilöt,
26927: eläkekassan päätökseen, jolla työkyvyttömyys- 2) päättää e;lälkkeestä,
26928: 'eläkettä koskeva hrukemus on evätty taikka 3) laatia ehdotus kassan ~talousarvioksi sekä
26929: jo myönnetty ty()kyvyttömyyseläke lalkikau- vuosi- ja tilikertomukset,
26930: tettu, on päätös, hänen hrukemuiksesta:an, alis- 4) ikantaa ja vastata ika:SS3Ja koskevissa
26931: tettava sosiaaliministeriön ratkaistavaksi. asioissa,
26932: Ha1kemus on annettava sen !kunnan sosiaali- 5) käsitellä ne a:siat, jotka sosiaaliministe-
26933: lautrukunnalle, jossa hakija asuu, viimeistään riö runtaa sen harkittavaksi.
26934: kuudenkymmenen päivän !kuluessa siitä päi- Eläikettä ikosikeva asia alistettalkoon sosiaali-
26935: västä, jona hakija todistettavasti on saanut ministeriön ratkaistavaiksi, jos joht01kunnan
26936: tiedon eläkepäätöksestä, mainittilla päivää jäsen sitä vaatii.
26937: kuiten:lman lukuunottamatta.
26938: 46 §.
26939: 42 §. Eläikekassan jotht01kuntaan ik.uuluu 5 jä-
26940: Työkyvyttömyyseläkkeen haikij,a on velvol- sentä, joilla ikullalkin on henkilökohtaiset
26941: linen a1istumaan elä;keikassan määrä,ämän lää- varajäsenet. EläJkekassan johtaja ikuuluu itse-
26942: kärin tarkastettavaksi. Jollei h·rukija täJhän oikeutettuna johtokuntarun. Muut jäsenet
26943: suostu, katsotaan hakemus rauenneeiksi. henikilökohtaisine varaJmiehineen selkä johto-
26944: Jos eläkekassa katsoo taq>eelliseiksi eläk- kunnan puheenjohtajan määrää vailtioneu-
26945: keensaajan työkyvyttömyyden uudelleen ar- vosto 3 vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä on
26946: vioimisen, tulee eläiiDkeensaajan myös, uhalla, yhden oltava lainoppin.ut.
26947: että hän muutoin menettää oikeutensa eläk- Johtokunta on päätösvaltainen vähintään
26948: keen saamiseen, alistua kassan määräämän 3 jäsenen läsnä ollessa. Äänten mennessä
26949: lääikärin tarbstettavruksi. tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.
26950: Tarikastuksesta ja muusta t:lwpeellisesta
26951: selvityksestä aiheutuneet kiustannu:kset suorit- 47 §.
26952: taa ·elä!keikassa. Eliikeikassa on sosiaaliministeriön alainen.
26953: X,1.- Kaitila ym. 621
26954:
26955: 48 §. 7 luku.
26956: EläJkekassan hallinnosta johtuvat menot
26957: suoritetaan valtion varoista. Erinäiset säännökset.
26958: 52§.
26959: J dkaisen heni!ålön, joka pitää itseään työ-
26960: kyvyttömyyden taikia pysyvästi ikylk:enemättö-
26961: mänä huol,ehtimaan itsestään sellaisella työllä,
26962: 6 luiku. joka vastaa hänen voimiaan ja kykyjään,
26963: tulee sen kalenteriv.uoden marrasikuun ku-
26964: Rangaistusmääräykset. luessa, jona hän täyttää ikahdeiksantoista
26965: 49 §. vuotta,. :antaa asianomaisen :kunlll.an sosiaali-
26966: Työlliail1taja;a tai hänen edustajaansa, joika lautwkunnalle selvitys työkyvyttömyydestään.
26967: on jättänyt noudattamatta hänehle tässä Sellainen selvitys on annettava muulloinkin,
26968: laissa säädetyn velvollisuuden, rangaistaikoon, jos eläkekassa tämän lain toimeenpanemista
26969: jollei siitä muualla ·laissa ole säädetty anika- varten :hal'lkitsee sen tarpeelliselksi. Jos asian-
26970: rampaa rangaistus.ta, salkolla tai, jos asian- omainen henkilö ei itse !kyikene antamaan sel-
26971: rhaarat ovat erittäin raslkauttavat, enintään vitystä eikä hänellä ole holhoojaa, on sen se
26972: ~uuden ikuukauden vanikeudella. t~htäV!å, joika pääasiallisesti on huolehtinut
26973: Samaan rangaistukseen tuomittaikoon. myös hänen ·elatuiksestaan.
26974: henkilö, joika tahallisesti on antanut tämän Erlälkekassan on 1 momentissa mainitusta
26975: lain mukaan annettavan tiedon väärin tai asiasta tarvittaessa halllik:ittava SIOSiaalilauta-
26976: Vlaadittaessa ikieltäytynyt sellaista tietoa an- kunnan laus.un:to. Elälkekassa voi velvoittaa
26977: tamast&. asianomaisen henkilön määräämänsä lääikärin
26978: Joika vääriä tietoja antamalla tai muutoin tar!kastettavaksi, jos se työkyvyn selvittämi-
26979: vilpillisesti pidättää tai yrittää pidättää seksi on .tarpeen. Tarikastuiksesta aiheutuneet
26980: eläJkekassalta, mitä hänen täanän lain mukaan kustannukset suoritetaan elällreikassan varoista.
26981: tulee enn~kona suorittaa, 11angaistaikoon Jos tässä pykälässä mailllittujen tietojen
26982: niinkuin rikoslaissa sanotaan, ja olkoon vel- tai selvitysten antaminen laiminlyödään, on
26983: vollinen eläJkekassa1le suorittamaan kaksin- eläkelrassalla valta mtikaista asia hanikittuaalll
26984: kertaisesti sen määrän, jonka hän on yrittä- siinä muun riittäväiksi katsottavan selvityk-
26985: nyt salata. sen.
26986:
26987: 53 r§.
26988: 50 §. SosiaaliJ.autaikunnan tulee valvoa, että vain
26989: Henkilö, joka tyÖikyvyttömyyttä teesiken- työkykyiset henikilöt tuleva1; . vaikuutukseelll,
26990: nellen tai muuten on viil.pillisesti hanikikinut sekä seurata kuntansa alueella asuvien eläik-
26991: tämän lain muikaisen eläJkikeen, rangaistakoon ikeensaajien oloja. Jos, lautakunta havaitsee,
26992: enililtään sadalla päiväsaJkolla, jollei anka- ettei eläikkeensaaja enää ole elählreeseen oi-
26993: l'ampaa rangaistusta ole muuaJla laissa sää- keutettu tahi ettei lisäelälke enää vastaa elälik-
26994: detty. ikeensaajan taloudellista asemaa, on sen viipy-
26995: mättä tehtävä eläJkeikassalle esitys asian oilkiai-
26996: semi.sestru.
26997: 51 §!. .Samoin tulee sosiaalilautakulllllan tehdä
26998: Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän on elälkekassalle esitys 35 § : n mukaan annetta-
26999: tässä laissa määrättyjä tehtäviä täyttäessään vasta hoidosta ja ammattiopetUJksesta, milloin
27000: saanut tietää jonkun henkilön taloudellisista se pitää hoitoa tai opetusta tarikoituksenmu-
27001: oloista, terveydentilasta taili:ika ammatti- tai ikaisena.
27002: liiikesalaisuuksista, rangaistaikoon saikolla,
27003: jollei teosta muualla laissa ole ankarampaa 54§.
27004: rangaistusta säädetty. TyönantajaJlla tarkoitetaan tässä laissa sitä,
27005: Tässä pykälässä mainitusta rikoiksesta äl- jonika luikuun työ suoritetaan.
27006: iköön virallinen syyttäjä tehikö syytettä, ehlei Jos joku on antanut määrätyn. työn teettä-
27007: asianomistaja ole ilmoittanut riikosta syyttee- misen toiselle, jota siinä on pidettävä itse-
27008: seen panrUi.vaiksi. näisenä yrittäjänä, tämän johdon j~ valvon-
27009: 622 X, 1. - Kansaneläkelaki.
27010:
27011:
27012: nalll alaisena suoritettavaksi, katsotaan vii- Asianomaisen sosiaalilautaik.unnan esityk-
27013: m~ksimainittu työnantajaiksi. sestä saattaa elrukekassa kuitenkin määrätä,
27014: Jos työnantajia on useita, vastaavat he että eläike tai osa siitä on maiksettava laurta-
27015: yhteisvastuullisesti tässä [aissa säädetyistä kunna:1le eläikikeensaajan tai hä.nen 36 § : ssä
27016: velvollisuuksista. mainittujen perheenjäsentensä huoltoon ikäy-
27017: tettäväJk:si.
27018: 55 •§.
27019: Vaku,utetun tai elä:kJkeensaajan lapsena 59 §.
27020: pidetään: tässä laissa myös hänen aviotonta J oht~lmnnalla on valta myörutää vieraan
27021: lastaan ja ottolastaan, niin myös toisen puo- maan kansalaisille vastavuoroisuuden perus-
27022: lison aviolasta ja ottolasta. teeLla poikikeuiksia tämä.n lain säännöbistä.
27023:
27024: 56 §. 60 •§.
27025: Tässä laissa säädetyt maksut, joiden suori- Käsiteltävänä olevan asian selvittämiseksi
27026: tus on [aiminlyöty, peritään ilman tuomiota on ·eläJk:ekassailla oilkeus, asianomaisen pyyn-
27027: ja päätöstä siinä järjestybessä., ikuin ulos- nöstä tai omasta aloitteestaan, määräitä todis-
27028: tekojen, yleisten maksujen, toimituskirjain tajia tai asiantuntijoita vala1lisesti ilmulta-
27029: lunastuiksen tai muun s~Haisen ulosotosta on vaiksi yleisessä alioiikeudessa.
27030: erikseen säädetty.
27031: •Jollei 1 momentissa mainittuja maksuja 61 1§.
27032: peritä sen ajan kuluessa, jotka on säädetty EläJk:ekassalla on oikeus saada virlka-apua
27033: verojen ja julikisten maksujen van:henemi- julkisilta viranomaisilta.
27034: sesta, olkoon perimisoikeus niihin menetetty.
27035: Valkuutusmaiksua, jota tässä mome.'ltissa mai- 62 §.
27036: nitun määräajan kuluessa ei ole suoritettu, E•läikeikassan annettwvat toimituSikirjat on
27037: älköön otettaiko sen. jälkeen vastaan. arunettava maiksuitta.
27038: Elä;kekassa on vapautettu maiksamasta veto-
27039: 57 §. ja nostorahoja sekä toimituskirjojen lunas-
27040: Jos työnantaja on suorittanut vaikuutus- tusta.
27041: mruksuosuutta liikaa tai sellaiselta ajalta,
27042: jolta hänen 9 § : n mukaan ei tarvitse vaikuu- 63 §.
27043: tusm&ksuosuutta suorittaa•, on hänellä oikeus Tal'kemmat määräykset tämän lain toimeen-
27044: saada haikemuksesta lääni:nlhahlituikselrta liilkaa panosta annetaan asetukselJla.
27045: si\loritettu tai veromerkin arvoa vastaava
27046: määrä takaisin. Jos veroik:irja tai palkan- 64 1§.
27047: pidätystodistus on annettu verolautaftrnnnalle, Tämä laiki tilllee voimaan pa1vana
27048: menetellään liikaa suoritetun määrän taikaisin /kuuta 195 . , ja sillä kumotaan 31 päivänä
27049: maksamisessa sillä tavoin, ikuin siitä asetuk- toukokuuta 1937 annettu ikansaneläJk:elaJki.
27050: sessa erikseen säädetään. Ensiksi sanotusta päivästä lukien siirretään
27051: ikansanelä:kelaitokselle kuuluvat saamiset, ob-
27052: 58·§. ligaatiot ja; osaikikoot valtiokonttorin hoitoon
27053: Tähän lakiin perustuvaa elä1kettä älköön Suomen vwltion omaisuutena sekä muu kan-
27054: ulosmitatta1m. saneläikelaitoiksen omaisuus eläikekassalle.
27055: Sopim~,. joka tarlroitta:a tähän [aikiin pe- Mitä laissa muutoo on säädetty ikansailleläJk:e-
27056: rustuvan eläiklkeen siirtämistä toiselle, olkoon laitoik:sesta, olkoon voimassa ikansaneläkekas-
27057: mitätön. sasta.
27058:
27059: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
27060:
27061: Esa Kaitila. Juho Tenhiälä. Aare Leikola.
27062: Irma Karvikko. Armas Leinonen. Harras Kyttä.
27063: Helge Miettunen. Aukusti Pasanen. Konsti Järnefelt.
27064: 623
27065:
27066: X,z. - Lagmot. N:o 85.
27067:
27068:
27069:
27070: Nordfors m. fl.: Förslag till lag angående ändring av lagen
27071: om folkpensionering.
27072:
27073:
27074: Till Riksdagen.
27075:
27076: Enligt 41 § i gällande lag om folkpensio- skäliga existensvillkor, beskattas i Sverige
27077: nering inverkar enskild pension eller under- dylika pensioner enligt gängse skatteskala.
27078: håll enligt fattigvårdslagen icke på storleken En brist i nu gällande iag om folkpensio-
27079: av folkpension och tilläggspension, om de nering är vidare, att sytning icke räknas till
27080: förstnämnda icke en och en halv gång över- det slag av underhåll, som icke betraktas
27081: stiga det belopp, till vilket årsinkomsterna som årsinkomst, ifall det understiger ovan-
27082: för ensamstående pensionstagare med full nämnda skala för beviljande av full tilläggs-
27083: tilläggspension i första kommungruppen pension. Riksdagen observerade detta miss-
27084: högst få stiga. Detta innebär, att t. ex. på förhållande, då den 1951 antog lagen om
27085: landsbygden, i tredje kommungruppen, bo- ålderdomsunderstöd, där sytning likställdes
27086: satt ensamstående person icke kan erhålla med underhåll och enskild pension.
27087: folkpension med full tilläggspension, om den För att underlätta det svåra läge, i vilket
27088: enskilda pension eller underhåll han tidigare åldringar och arbetsoföra råkat på grund
27089: lyfter uppgår till 55,000 mark om året eller av inflationen, vore det nödvändigt att för
27090: 4,580 mark i månaden. Med tanke på de beviljande av full tilläggspension till folk-
27091: otillräckliga polkpensioner, som tillsvidare pension höja gränsen för enskild pensions-
27092: utdelas, är en så snäv dragning av inkomst- tagares inkomst genom pension, underhåll
27093: gränsen som villkor för beviljande av full eller sytning frän nuvarande en och en halv
27094: tilläggpension ägnad att försvåra åldringars till tre gånger full tillägspension för ensam-
27095: och arbetsoförmögnas möjligheter att säker- stående i första kommungn1ppen. Detta
27096: ställa sin utkomst utan att falla samhället skulle tillåta vederbörande att lyfta ca 10,000
27097: till last. mark i enskilt underhåll utan att inverka
27098: Det vore förenligt med sund socialpolitik, på tilläggspensionens beviljande och skapa
27099: även med tanke på möjligheterna att lätta en betydligt säkrare grundval för veder-
27100: samhällets utgifter för åldringsvård, att öka börandes möjligheter att ordna sin ålderdom.
27101: möjligheterna för ålderstigna pensionerade Oberoende av den revision av lagen om
27102: och arbetsoförmögna att kunna draga försorg folkpensionering, som påtänkts, borde den
27103: om sig själv med tillhjälp av enskild pen- föreslagna lagändringen skyndsamt förverkli-
27104: sion som beviljats dem jämte av folkpen- gas med · hänsyn till det svåra läge i vilket
27105: sionsanstalten beviljad pension. Sverige har ålderstigna och arbetsoförmögna befinner sig.
27106: vid tillämpningen av sitt folkpensionssystem Med stöd av det, som ovan anförts, före-
27107: följt principen att enskilda pensionsinkoms- slås,
27108: ter icke få påverka beviljandet av folkpen-
27109: sion. För den händelse enskilda pensioner att Riksdagen måtte antaga följande
27110: stiger högre än vad som kan anses motsvara lagförslag:
27111:
27112:
27113: Lag
27114: om ändring av lagen om folkpensionering.
27115: I enlighet med Riksdagens beslut skall 41 § 6 mom. lagen den 31 maj 1937 om folk-
27116: pensionering, sådant detta lagrum lyder i lagen den 15 februari 1952 (89 /52), erhålla
27117: följande ändrade lydelse:
27118: 624 X,2. - Ka.nsaneläkelaki.
27119:
27120:
27121: 41 §. arbets- eller tjänsteförhållande ansluten ål-
27122: derdoms-, invaliditets- och änkepensionsför-
27123: Med årsinkomst avses i denna paragraf säkring, pension, som erlägges på grund av
27124: den inkomst pensionstagaren och hans roaka eget eller makes arbets- eller tjänsteförhål-
27125: enligt skälig uppfattning kunna förutsättas lande, och underhåll, som jämlikt lagen om
27126: årligen varaktigt erhålla. Såsom årsinkomst fattigvården erhålles av arbetsgivare eller
27127: räknas likväl icke enligt denna lag utgående hans arvinge eller ägare av rörelse eller före-
27128: tilläggspension, enligt lagen om ålderdoms- tag, samt underhåll då någon överlåtit egen-
27129: understöd utgående ålderdomsunderstöd, en- dom åt annan utan ersättning eller mot opro-
27130: ligt lagen om barnbidrag utgående barn- portionerligt låg ersättning och underhållets
27131: bidrag, enligt lagen om familjebidrag ut- mottagare sålunda erhåller sitt uppehälle
27132: gående familjebidrag, underhåll, som enligt eller del därav av den, som mottagit egen-
27133: lagen om fattigvård bör erläggas till anhörig, domen, skola icke räknas som årsinkomst,
27134: ej heller på grund av släktskaps- eller svå- såvida det icke överskrider tre gånger det
27135: gerskapsförhållanden frivilligt erlagt under- belopp, till vilket årsinkomsterna för ensam-
27136: håll eller understöd, såvida detta icke vä- stående pensionstagare, som erhåller full till-
27137: sentligt överskrider beloppet av det under- läggspension, i den första kommungruppen
27138: stöd, som enligt lagen om fattigvården bör högst få stiga.
27139: erläggas till anhörig. Pension eller livränta,
27140: som erlägges på grund av frivillig eller till Denna lag träder i kraft den 195 .
27141:
27142: Helsingfors den 12 februari 1953.
27143:
27144: Kurt Nordfors. Carl öhm.an.
27145: Levi Jern. Ebba östenson.
27146: Grels Teir. John Österholm.
27147: T. E. Nordström. Verner Korsbäck.
27148: Arthur Larson. Albin Wickman.
27149: 625
27150:
27151: X,2. - Lak. al. N:o 85.
27152: Suomennos.
27153:
27154:
27155: Nordfors ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
27156:
27157:
27158: E d u s k u n n a 11 e.
27159:
27160: Kansaneläkelain 41 §: n mukaan eivät yk- kon mukaan.
27161: sityinen eläke tai köyhäinhoitolain mukainen Nykyisessä kansaneläkelaissa on lisäksi
27162: avustus vaikuta kansaneläkkeen eikä lisä- sellainen puute, ettei vuosituloihin lueta ns.
27163: eläkkeen suuruuteen, elleivät nämä puoli- syytinkieläkkeen muotoista avustusta, jos se
27164: toistakertaisesti ylitä sitä määrää, johon yk- alittaa mainitun, täyden lisäeläkkeen salli-
27165: sityisen, ensimmäiseen kuntaryhmään kuulu- van asteikon. Eduskunta havaitsi tämän epä-
27166: van, täyttä lisäeläkettä nauttivan eläkkeen- kohdan hyväksyessään 1951 vanhuusavustus-
27167: saajan vuositulot korkeintaan saavat kohota. lain, jossa syytinki rinnastettiin avustukseen
27168: Tämä merkitsee, että esim. maaseudulla kol- ja yksityiseen eläkkeeseen.
27169: mannessa kuntaryhmässä asuva yksinäinen Jotta helpotettaisiin vaikeata tilaa, johon
27170: henkilö ei voi saada kansaneläkettä täysin vanhukset ja työkyvyttömät ovat joutuneet
27171: lisäeläkkein, jos hänen aikaisemmin saamansa inflaation johdosta, olisi välttämätöntä täy-
27172: yksityiseläke tai avustus kohoaa 55,000 den lisäeläkkeen myöntämiseksi kansaneläk-
27173: markkaan vuodessa eli 4,580 markkaan kuu- keeseen, että täyden lisäeläkkeen rajaa, joka
27174: kaudessa. Ottamalla huomioon toistaiseksi määrää yksityisen eläkkeensaajan eläkkeestä,
27175: jaettavat riittämättömät kansaneläkkeet on avustuksesta tai syytingistä saamaa tuloa,
27176: näin suppean tulorajan vetäminen ehdoksi korotettaisiin ensimmäisessä kuntaryhmässä
27177: täyden lisäeläkkeen myöntämiselle omiaan yksityisen henkilön osalta nykyisestä yksi ja
27178: heikentämään vanhusten ja työkyvyttömien puoli-kertaisesta kolminkertaiseksi. Tällai-
27179: mahdollisuuksia turvata toimeentulonsa jou- nen sallisi asianomaisen nostaa n. 10,000 mk
27180: tumatta yhteiskunnan taakaksi. yksityistä avustusta, ilman että se vaikuttaisi
27181: Olisi terveen sosiaalipolitiikan mukaista, lisäeläkkeen myöntämiseen, ja samalla se loisi
27182: samalla ottamalla huomioon mahdollisuudet asianomaiselle huomattavasti varmemman pe-
27183: keventää yhteiskunnan vanhuushuoltome- rustan mahdollisuuksille järjestää vanhuu-
27184: noja, lisätä vanhojen eläkkeensaajien ja työ- tensa.
27185: kyvyttömien mahdollisuuksia voida huolehtia Kansaneläkelain suunnitellusta muuttami-
27186: itsestään heille myönnetyn yksityiseläkkeen sesta riippumatta olisi ehdotettu lainmuutos
27187: sekä kansaneläkelaitoksen myöntämän eläk- nopeasti toteutettava ottamalla huomioon se
27188: keen avulla. Ruotsi on soveltaessaan kansan- vaikea tila, jossa vanhukset ja työkyvyttömät
27189: eläkejärjestelmäänsä noudattanut sitä peri- ovat.
27190: aatetta, etteivät yksityiseläkkeet saa vaikut- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
27191: taa kansaneläkkeen myöntämiseen. Jos yksi-
27192: tyiseläkkeet ovat suuremmat kuin kohtuulli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27193: sia elinehtoja vastaavia, verotetaan Ruotsissa van lakiehdotuksen:
27194: tällaisia henkilöitä voimassa olevan veroastei-
27195:
27196:
27197: Laki
27198: kansaneläkelain muuttamisesta.
27199: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä toukokuuta 1937 annetun
27200: kansaneläikelain 41 ~ :n 6 m.lomen'tlti, seHaisena kuin se l()n 15 ipäiiVänä !helmilkuuta 1952 anne-
27201: tussa laissa ( 89/52), näin kuuluvaksi:
27202: 79
27203: 626 X,2.- Kansaneläkelaki.
27204:
27205:
27206: 41 §. työkyvyttömyys- ja leskeneläkevakuutuksen
27207: perusteella, oman tai puolison työ- tai virka-
27208: Vuositulolla tarkoitetaan tässä pykälässä suhteen johdosta maksettavaa eläkettä ja
27209: sitä tuloa, jota eläkkeensaajan ja hänen köyhäinhoitolain mukaan työnantajalta, hä-
27210: puolisonsa voidaan kohtuullisen arvion mu- nen perilliseltään taikka liikkeen tai yrityk-
27211: kaan edellyttää jatkuvasti saavan vuosit- sen omista:jaita saatavaa elatusta ja avus-
27212: tain. Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta tämän tusta, jolloin joku on luovuttanut toiselle
27213: lain mukaan maksettavaa lisäeläkettä, van- omaisuutta korvauksetta tai suhteettoman al-
27214: huusavustuslain mukaan maksettavaa van- haista korvausta vastaan ja avustuksen vas-
27215: huusavustusta, lapsilisälain mukaan makset- taanottaja siten saa elatuksensa tai osan siitä
27216: illivaa 'lapsilisää, perhelisälain mukaan ma'k- omaisuuden va:staanl()'ttajaJlta, äillköön luettalko
27217: settavaa perhelisää, sitä elatusta, jota köy- vuosituloksi, sikäli kuin se ei ylitä sitä mää-
27218: häinhoitolain mukaisesti on annettava omai- rää kolminkertaisena, johon täyttä lisäelä-
27219: selle, eikä sukulaisuus- tai lankoussuhteen kettä saavan yksinäisen eläkkeensaajan vuosi-
27220: vuoksi vapaaehtoisesti annettua elatusta tahi tulot ensimmäisessä kuntaryhmässä enintään
27221: avustusta, mikäli tämä ei sanottavasti ylitä saavat nousta.
27222: köyhäinhoitolain mukaan omaiselle annetta-
27223: van elatuksen määrää. Eläkettä tai elinkor-
27224: koa, joka maksetaan vapaaehtoisen taikka Tämä laki tulee voimaan päivänä
27225: työ- ja virkasuhteeseen liittyvän vanhuus-, kuuta 195 .
27226:
27227: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
27228:
27229: Kurt Nordfors. 0. A. Öhman.
27230: Levi Jern. Ebba östenson.
27231: Grels Teir. John Österholm.
27232: T. E. Nordström. Verner Korsbäck.
27233: Arthur Larson. Albin Wickman.
27234: 627
27235:
27236: X,s. - Lak. al. N:o 86.
27237:
27238:
27239: Leivo-Larsson ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain mukaisen
27240: lisäeläkkeen väliaikaisesta korottamisesta annetun lain
27241: muuttamisesta.
27242:
27243: Edusik:unnaille.
27244:
27245: Karusainvälinen työjärjestö on v. 1952 yleis- keutettu ,tuflo, jota ei oteta huomioon lisä-
27246: kokouksessaan hyrvälksynyt sopimuksen ro- eläkkeen suuruutta määrättäessä, oo jäänyt
27247: siaaliturvasta, joka mm. sisältää 'ajatuksen, kovin aJlhaiseksi, ollen se ikuntaluoikasta riip-
27248: että vanhuus- ja työkyvyttömyystapauksissa puen lapsettomalle naimisissa olevalle eläk-
27249: tulisi sosiaaJ.iturvan olla rtietyin edellytyksin keen saajalle n. 60,000-80,000 markkaa vuo-
27250: vähintään 40% tavallisen työnitekijän keski- dessa. Tämä tulo yhdessä kansaneläkkeen ja
27251: määräisestä paJtkrurta siinä maassa, missä Hsäellillrlreen !kanssa jää kuiten!kin niin pie-
27252: asianomainen on eläJldreeseen oikeutettu. neksi, että kahden henkilön on sen varassa
27253: Meillä tähän tavoitteeseen on vielä pitkälti mahdoton tulla toimeen, vaan !heidän on tur-
27254: matkaa, s1llä yleinen kansaneläkelaki on vielä vauduttava tois,t;en apuun ~tai ehkä salattava
27255: järjestelmänä mei1lä suhteellisen uusi ja mel- tulojansa, mikä ei liene ollut kuitenkaan
27256: k,ein koko sen toiminta-aika on osunut vo1k- lainsäätäjän tarkoitus.
27257: keuksellisiin vuosiin. V akuutetuilta peritty Kun tilanne vanhusten ikohda1la on jo pi-
27258: maksu, samoinkuin työnantajiltakin peritty temmän ajan oHut sellainen, että se on he-
27259: maksu, on jäänyt alhaiseksi, ja siitä johtuen rättänyt rtäysin oikeutettua tyytymättömyyttä,
27260: eläke niille, jotka 10-15 vuotta vakuutus- on selvää, että asiaintilaan on saatava paran-
27261: maksuja maksettuaan ovat joutuneet eläk- nus mahdollisimman pian.
27262: keen saajiksi, on muodostunut vain symboli- V aitioneuvoston asettama sosiaalivalkuutus-
27263: seksi. ilromitea on tosin näitten kysymysten parissa
27264: Edelläsanotusta johtuen onkin vaJltion ja työskennellyt jo vuosia ja lienee pääsemässä
27265: kuntien ollut tultava apuun nk. Hsäeläkkeit- työssään lähiaikoina päätökseen, mutta komi-
27266: iten maJksamisen muodossa. Mutta nämäkin. tean mietinnöstä ikäytännöUisiin toimenpitei-
27267: ovat jääneet valtion monien kasvaneitten me- siin o-n niin pitkä matka, että tätä tässä alus~
27268: nojen ja inflaation rvaikutulksesta aivan il:iian tuksessa kosketeltua asiaa ei voitane jättää
27269: pieniksi. ISUlä esim. vuoden 1952 aikana voi- sen varaan, vaan asia on nähdäksemme iässä
27270: massa olleen täyden 'lisåeläJclreen suuruus !kal- vaihee&sa korjattava kansaneläkelakiin lisä-
27271: leimmassa kuntaryhmässä (jli 42,240 mark- eläkkeitä !koskevaan ik:ohtaan tehtävin lkor-
27272: kaa, keskimmäisessä 35,200 markkaa ja hal- jauksin.
27273: vimmassa 28,160 markkaa vuodessa lapsetto- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme !kun-
27274: malle eläkkeensaajalle. On selvää, että tämä nioitta:en,
27275: eläketurva ei vastaa niitä toiveita, joita kan-
27276: saneläkejärjestelmään aikanaan kiinnittettiin. että Eduskunta hyväksyisi seuraa.-
27277: Tyytymättömyyttä cläkikeensaajien ikoh- van lakiehdotuksen:
27278: da;lla on myös herättänyt se, että nk. etuoi-
27279:
27280:
27281: Laki
27282: kansaneläkelain mukaisen lisäeläkkeen väliaikaisesta korottamisesta annetun lain
27283: muuttamisesta.
27284: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansaneläkelain mukaisen [isäeläkkeen
27285: väliaikaisesta korottamis,esta 30 päivänä joulukuuta 1943 annetun lain (1096/43) 3 §,
27286: sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1950 annetussa 'laissa kansaneläkelain mu-
27287: kaisen Jisäeläldreen väliaikaisesta korottamisesta annetun lain muuttamisesta ( 606/50),
27288: näin kuuluvaksi:
27289: 628 X,3. - Kansanelä.kelaki.
27290:
27291:
27292: 3 §. Lisäeläkettä äJJköön !kuitenkaan maksetta.ko,
27293: Kansaneläikelain mukainen lisä~lä!ke ma;'kse- jos sen vuotuinen määrä a;lennettuna 2 § : ssä
27294: taan siten määrättynä, että kansaneläkelain säädettyä perustetta käyttäen, ku:lJ.oinkin val-
27295: 41 §: ssä mainitut. täyteen lisäeläkkeeseen oi- litsevien elinlkustannust.en ja elokuun 1 päi-
27296: keuttavat. vuositulot korotetaan kahdellakym- vänä 1938 ja Sll!man pährän vuonna 1939
27297: menelläviidellä sadalta ja kansaneläkelain väJlisenä aikana vlrllinneiden elinkustannus-
27298: 40 § : ssä mainitut lisäeläkkeen enimmäismää- ten suhteessa j~ä saJt.aa markkaa pienemmiilksi.
27299: rät kahdeksallakymmenelläviidellä sadalta,
27300:
27301: Helsingissä 5 päivänä helmiikuuta 1953.
27302:
27303: T. Leivo-Larsson. Meeri Kalavainen. Eero Antikainen.
27304: Juho Karvonen. Elli Nurminen. Viljo Virtanen.
27305: Kaisa Hiilelä. Pentti Niemi. Rafael Paasio.
27306: Vappu Heinonen. Arvo Ahonen. Veikko Kokkola.
27307: Laura Brander-Wallin. Väinö Tikkaoja.
27308: Impi Lukkarinen. Arvi Turkka.
27309: 629
27310:
27311: X,4. - Lak. al. N:o 87.
27312:
27313:
27314:
27315: Torvi ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain mukaisen lisäeläk-
27316: keen väliaikaisesta korottamisesta annetun lain muutta-
27317: misesta.
27318:
27319:
27320: E d u s k u 111 n a ll e.
27321:
27322: Nykyinen kansaneläkejärjestelmä siihen maksueläkettä saaviakaan kansalaisia. Vähi-
27323: liittyvine lisäeläkejärjestelmineen ei anna tellen onkin siirrytty nykyiseen valtion ja
27324: ikänsä tai muiden syiden tähden työkykynsä kuntain !kustannuksella tapahtuvaan lisäelä-
27325: menettäneille kansalaisille likimainkaan riit- kejärjestelmään sekä ryhdytty valmistele-
27326: tävää turvallisuutta. Vuonna 1952 voimaan maan koko järjestelmä:n muuttamista. Kun
27327: tullut vanhuusavustuslaki, jonka mukaan kuitenkin näyttää siltä, että kokonaisuudis-
27328: annetut avustukset määräytyvät samojen pe- tu:ksen valmistelu on vuosi vuodelta siirty-
27329: rusteiden mukaan kuin lisäelä:kkeet, on suh- nyt, on syytä eduskunnan muuttaa vielä nii-
27330: teellisesti vieläkin vähemmän turvaa antava tä väliaikaislakeja, joiden perusteella nykyi-
27331: syystä, että mm. sen saajien välttämättömät nen lisäeläke kuin myös vanhuusavustus
27332: menot korkeamman iän, sairaalloisuuden määräytyy.
27333: ja useassa tapauksessa avuttomuuden tähden Nykyisi:n voimassa olevan lain mukaan
27334: ovat suuremmat. Kuitenkin sekä lisäeläkettä määrätään lisäeläke siten, että alkuperäinen
27335: että vanhuusavustusta määrättäessä nykyi- kansaneläkelaissa mainittu korkein vuotui-
27336: sen lainsäädännön mu!kaan mainitaan perus- nen eläkemäärä, mikä kalleimmassa kunta-
27337: teena olevan tulolaskelman pohjalla todetun ryhmässä on 2,400 markkaa, keskimmäisessä
27338: eläkkeen saajan huollontarpeen. · 2,000 markkaa ja halvimmassa kuntaryhmäs-
27339: Eduskunta on täysin tietoilnen siitä, että sä 1,600 markkaa, korotetaan sen jälkeen,
27340: korkeimmatkaan myönnetyt lisäelälkkeet tai kun rahanarvon muuttummen määrättyjen
27341: vanhuusavustukset eivät riitä toimeentuloon. säädöksien mukaan on otettu huomioon, 60
27342: Kukaan ei voi suoranaista kurjuutta ja näl- sadalta. Paitsi sitä, että edellä mainitulla
27343: kää näkemättä tulla toimeen Helsingissä ja tavalla lasketut täydet lisäeläkkeet ja van-
27344: Lapissa 118 markan·, muissa kaupungeissa huusavustukset ovat elmkustannuksiin näh-
27345: 98 markan ja maaseudulla 79 markan päivä- den mitättömät, on todettava, että kaava-
27346: tuloilla. mainen prosenttikorotus on johtanut maa-
27347: Lisäksi 0111 todettu, että monet kunnat ja laisikunnat ja maaseutukaupungit niillä val-
27348: yksityiset työnantajat vastoin lainsäätäjän litsevaan elinkustannustasoon nähden alku-
27349: tarkoitusta ovat pienentäneet omaa vastuu- peräistä järjestelmää epäoikeudenmukaisem-
27350: taan huollontarpeeseen joutuneeseen kunta- paan asemaan. Edellä olevan perusteella oli-
27351: laiseen tai vanhaan työntekijäänsä nähden si lisäelä;kkeitä ja vanhuusavustuksia korotet-
27352: sen jälkeen, kun tämä on ruvennut saamaan tava ensimmäisessä kalleusryhmässä 180 ja
27353: kansanelä:kelain tai vanhuusavustuslain mu- toisessa ja kolmannessa 200 sadalta, jolloin
27354: kaista eläkettä. Työttömyystilanne 0111 myös- ne muodostuisivat 73,920, 66,000 ja 56,320
27355: kin nykyään sellainen, ettei iäkkäällä työnte- mal'kan suuruisiksi. Sen lisäksi olisi sitä tu-
27356: kijällä, vaikka heillä olisi ruumiin- ja hen- lorajaa, joka oikeuttaa täyteen lisäelä:kkee-
27357: genvoimiakin jäljellä, ole mahdollisuutta ei- seen, myös korotettava siten, että nykyinen
27358: kä syytä kilpailla nuoremman työvoiman korotusmäärä 25 sadalta muutetaan 50 sa-
27359: kanssa työmarkkinoilla. dalta.
27360: Kansaneläkesysteemi rahastoimisperiaattei- Lisäeläkkeet ja vanhuusavustukset eivät
27361: illeen, mikä merkitsee vuosittain suuren ra- edellä selostettujenkaan korotusten jälkeeill
27362: hamäärän keräämistä ja välhäisen jakamista, soisi tyydyttävää elintasoa, mutta nopeasti
27363: ei tyydytä enempää maksavia kuin vähäistä suoritettuna väliarkaistoimen piteenä, mikä
27364: 630 X,4. - Kansaneläk:elaki.
27365:
27366:
27367: olisi mahdollista, koska järjestelmä ja koneis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27368: to ei muutu, ne kuitenkin helpottaisivat nioittaen,
27369: vanhusten, tyokyvyttömien ja heistä nykyi-
27370: sessä tilanteessa huolehtimaan joutuneiden että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27371: omaisten asemaa, samalla kun llrnntien rasi- van lakiehdotuksen:
27372: tus kev:enisi ja tasaantuisi.
27373:
27374:
27375:
27376: Laki
27377: kansaneläkelain mukaisen lisäeläkkeen väliaikaisesta korottamisesta annetun lain
27378: muuttamisesta.
27379: Eduskunnan päätöksen: mukaisesti muutetaan kansaneläikelam mukaisen lisäeläkkeen
27380: väliaikaisesta korottamisesta 30 päivänä joulukuuta 1943 annetun lain (1096/43) 3 §,
27381: sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1950 an:netussa laissa lisäYJksestä kansan-
27382: eläkelain mukaisen lisäeläkkeen väliaikaisesta korottamisesta a:nnettuun lakiin (606/50),
27383: näin kuuluva;ksi:
27384: 3 §. mannessa kuntaryhmässä !kaksisataa sadalta.
27385: Kansaneläkelain mukainen lisäeläke mak- Lisäeläkettä älköön lkuiten!kaan m.aksettako,
27386: setaan siten määrättynä, että lk:ansaneläke- jos se:n vuotuinen määrä, alennettuna 2 § : ssä
27387: lain 41 § : ssä mainitut täyteen lisäeliikkee- säädettyä perustetta käyttäen, !kulloinkin
27388: seen oikeuttavat vuositulot korotetaan viidel- vallitsevien elinkustannusten ja elokuun 1
27389: lä/kymmenellä sadalta ja ka:nsa;oolä:kelain päivän 1938 ja saman päivän vuonna 1939
27390: 40 § : ssä mainitut lisäeläkkeen enimmäismää- välisenä aikana vallinneiden eli:n!kustannus-
27391: rät ensimmäisessä kuntaryhmässä satakah- ten suhteessa jää sataa markkaa pienem-
27392: delk:sankymmentä sadalta sekä toisessa ja kol- mäksi.
27393:
27394: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
27395:
27396: Irma Torvi. Antto Prunnila. Lauri Myllymäki.
27397: Elli Stenberg. Aimo Aaltonen. Toivo Friman.
27398: Ester Häikiö. Juho Nykänen. Eino Tainio.
27399: A-L. Tiekso-Isaksson. lYiikko Järvinen. Mauri Ryömä.
27400: Elli Juntunen. Arvo Riihimäki. Hertta Kuusinen.
27401: J. Mustonen. Pertti Rapio. E. Hietanen.
27402: Anna Nevalainen. Hugo Manninen. Paavo Aitio.
27403: Judit Nederström-Lunden. Yrjö Murto. Toivo Kujala.
27404: Kaino Haapanen. H. Tauriainen.
27405: 631
27406:
27407: X,5. - Lak. al. N:o 88.
27408:
27409:
27410:
27411:
27412: Turkka ym.: Ehdotus laiksi työkyvyttömän toimeentuloavus-
27413: tuksesta.
27414:
27415:
27416: E d u s k u n n a 11 e.
27417:
27418: Maassamme on noin 35,000 työkyvytöntä tömänä, että tämä toimeentuloturva lailla
27419: kansaneläke- ja vanhuusavustusturvan ulko- heille kiireellisesti järjestettäisiin.
27420: puolelle jäänyttä henkilöä, jotka elävät Kun tiedossamme on, että sosiaalivakuu-
27421: useimmiten vuoteeseen sidottuina vailla tuskomiteassa on suunniteltu puheena olevan
27422: muuta elatus- tai toimeentuloturvaa kuin toimeentuloturvan toteuttamista kansaneläke-
27423: köyhäinhoitolaki voi heille köyhäinhoitona lain muuttamisen yhteydessä, näyttäisi tar-
27424: taata. Suurin osa näistä työkyvyttömistä koituksenmukaiselta erillisessä, väliaikaiseksi
27425: elää erittäin säälittävissä oloissa ja varsin näin muodostuvassa laissa järjestää työky-
27426: usein omaistensa ylivoimaisena taakkana. vyttömien toimeentuloturva samansuuruiseksi
27427: Kun voimassa olevan kansaneläkelain mu- ja muutoinkin samojen viranomaisten ja pe-
27428: kaan mainitun lain eläketurvan ulkopuolelle rusteiden mukaan hoidettavaksi kuin mitä
27429: jäävät, mainitun lain voimaan tullessa työ- kansaneläkkeen lisäeläkkeistä on voimassa.
27430: kyvyttömiksi todettujen lisäksi, jatkuvasti Kun edellä mainituista 35,000 työkyvyttö-
27431: ne henkilöt, jotka vakuutusikään tullessaan mästä noin 85 % voidaan arvioida olevan
27432: eli siis 18 vuotta täytettyään ovat pysyvästi avustuksen tarpeessa ja kun keskimääräinen
27433: työkyvyttömiä, lisääntyy jo tämän perus- avustus olisi noin 26,000 markkaa vuodessa,
27434: teella mainittujen työkyvyttömien määrä nousisivat kysymyksessä olevan avustustoi-
27435: vuosittain noin tuhannella. minnan menot yhteensä noin 800 miljoonaan
27436: Sen jälkeen kuin kansaneläketurvan ulko- markkaan vuodessa. Kun kunnat osallistu-
27437: puolelle jääneet vanhukset ovat nyttemmin vat lisäeläkkeisiin keskimäärin noin 23
27438: vanhuusavustuslain nojalla saaneet kansan- %:lla, jakaantuisivat puheena olevat menot
27439: eläkkeen saajain lisäeläkkeitä vastaavan toi- sanotun perusteen mukaan niin, että valtio
27440: meentuloavustuksen, on kohtuutonta, että joutuisi suorittamaan 615 miljoonaa ja kun-
27441: kaikkein heikoimmassa ja säälittävimmässä nat 185 miljoonaa markkaa vuodessa.
27442: asemassa olevilla työkyyyttömillä, joilla ei Edellä selostettuun viitaten esitämme,
27443: ole mitään mahdollisuutta omien ansiotulojen
27444: hankkimiseen, ei ole vastaavaa toimeentulo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27445: turvaa. Tämän vuoksi pidämme välttämät- van lakiehdotuksen:
27446:
27447:
27448: Laki
27449: työkyvyttämän toimeentuloavustuksesta.
27450: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27451: 1 §. Työkyvyttömällä tarkoitetaan tässä laissa
27452: Suomessa asuvalle, avun tarpeessa olevalle henkilöä, joka kansaneläkelain mukMn kat-
27453: työkyvyttömälle, joka on Suomen kansalai- sotaan pysyvästi työkyvyttömäksi.
27454: nen, annetaan hänen toimeentuloaan varten 2 §.
27455: avustusta sen mukaan kuin jäljempänä sää- Toimeentuloavustusta suoritetaan vain sel-
27456: detään. laiselle työkyvyttömälle, joka muun syyn pe-
27457: 632 X,5, - Työkyvyttämän toimeentuloavustus.
27458:
27459:
27460: rusteella kuin varallisuustilansa vuoksi ei ole 3 §.
27461: oikeutettu saamaan kansaneläkelain mu- Toimeentuloavustuksen määrästä, sen ha-
27462: kaista lisäeläkettä tai vanhuusavustuslaissa kemisesta ja saannin edellytyksistä samoin
27463: tarkoitettua vanhuusavustusta ja joka sinä kuin sen maksamisesta ja siitä aiheutunei-
27464: vuonna, jolloin avustusta haetaan, täyttää den kustannusten jakaantumisesta valtion
27465: tai on aikaisemmin täyttänyt yhdeksäntoista ja kuntien kesken sekä muutoinkin on voi-
27466: vuotta. massa, mikäli tässä laissa ei ole toisin sää-
27467: Toimeentuloavustusta ei suoriteta kuiten- detty, mitä kansaneläkelaissa lisäeläkkeistä
27468: kaan, milloin sen hakija saa yhtä suuren on säädetty.
27469: avustuksen invaliidirahaa muun kuin 1 mo- 4 §.
27470: mentissa mainitun eläkkeen tai elinkoron Tarkemmat määräykset toimeentuloavus-
27471: muodossa. tuksesta annetaan tarvittaessa asetuksella.
27472:
27473:
27474: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
27475:
27476:
27477: Arvi Turkka. Valfrid Eskola. G. Henriksson.
27478: Eino Raunio. Juho Karvonen. Bruno J. Sundman.
27479: Valto Käkelä. Laura Brander-Wallin. Vappu Heinonen.
27480: Otto Toivonen. K. F. Haapasalo. Veikko Kokkola.
27481: Vilho Väyrynen. Veikko Helle. Arvo Sävelä.
27482: Kalle Jokinen. Impi Lukkarinen. Väinö Tikkaoja.
27483: Meeri Kalavainen. Pentti Niemi. Rafael Paasio.
27484: Eero Antikainen. Urho Kulovaara. Elli Nurminen.
27485: Yrjö Kilpeläinen. Otto Muikku. Edvard Pesonen.
27486: Heikki Hykkäälä. T. Leivo-Larsson. Arvo Ahonen.
27487: Erkki W. Mohell. Kustaa Alanko.
27488: 633
27489:
27490: X,6.- Lak. al. N:o 89.
27491:
27492: Kaitila ym.: Ehdotus laiksi asuntolainoista, -takuista ja.
27493: -avustuksista annetun lain muuttamisesta..
27494:
27495: E d u s ik: u n. n ·a B -e.
27496: V a!ltion ha~palrorkloist•en ~- Arava-lainojen 4) OmakdtHailruam. talkaisinmaksuailkaa.
27497: turvån •trupa:htuneesta asunlboj1en rakentami- Asuntolain 2 § :n 2 momen'tin mumo ja.
27498: sesta sruatuj'en kOikemusten rperuBteella on sisältö on ollut varsin yb:imtoo!l:is'en ralkennus-
27499: edulllisirrrumaksi ~ainoiltettavwksi asuntomuo- a!lam. ammattimiesten lkäsiltylksen mullmam eräs
27500: dOksi va:ltiottalouden !kannalta osoittautunut suurilmlpi:a syitä siih·en, ettei suunrnitte1ijoiss·a
27501: oma!kotita!lojen rakentamin'en. Aravan vuo- ole saa:tu viriämäälll omakohtaista harrastuslta
27502: siiJit:ain jullkaisemien ilainoitusmääriä koske- rwkennuskustannusten ailenJtaanista !kohtaan.
27503: vien virail!Listen rtillMtotietojen mulkaåsesti oo MelkoiseVla varmuud~lla voidaankin o1eJtta:a,
27504: vw~tion varoista myönuetyn IJ.a:inan määrä (jl- ettei nykyisen tihmteen jatimess:a - lti1an-
27505: lut kutakin rakennettua omalkotiialloa ilrohti teen, jonika ailkana niin asunitJolaina !kuin
27506: n. 30-40 % pienempi, kuin mitä yleisiä va- sunnittelijan ansio ovat määrruprosentti ra-
27507: roja on jouduttu keskimäärin myöntämään kennuskustamnumsista - täililaista kustannus-
27508: jokaista kerrostaloasuntoa varten. Ja kuiten- ten a:lentamispyrkimystä pääse syrutyu:nää;n.
27509: kin omakotiasuntojen keskimääräinen lattia- Tämän vu/Qiksi on väilttänrärtörnltä, että lain
27510: pinta-ala on ollut n. 63 m2, vastaavan pinta- tähän koh,1Jaan lisätään määräys, jonlka. mu-
27511: alan ollessa kerrostaloissa vain n. 51 m2. kaan rra:Jrennuslkustannustem: ailootaanis•pyriki-
27512: iKJoska tämälll va1tiotwloude!Hisen näkölköh- mys jo laissa palkitaan. Se käy rpäinsä s1ten.
27513: dan lisälksi olillakotiasumismuOito on asuntorpo- että vain ra:lrennussuunnitrellmalt, jO'bka ovat
27514: liittis·esti ja sosiaalisesti meH1älillin mitä suosir h:a:lpoja, mutlta sil:ti sooi,aalisesti hyviä rat-
27515: teltavin, on rtäysi syy tuk-ea omakotirakenta- kaisuja, saavat aJSurutolainaa iJ.a:in sai>l:irrnan
27516: misen tehostamiseen ja helpottamiseen tähtää- !korlkeim:m:am. määrän. KustannulksH-truan kwl-
27517: viä toimell'rpiteitä. Nykyisessä Arava:lainsää- ·~iimpien, mu1ita ikuilbenlkin ralkennu~lpoisten
27518: dännössä on kuitenkin säännöksiä, jotka erit- suumnite1mien [aim.oitusprosenltti jää niin allas,
27519: täin ihaiJtaiHisesti ja ehkäisevästi vailkuti:a- -että ihalpa ratkaisu :tulee ma:rlk:kwmääräisesrti
27520: vwt omakotiralk-ennustoiminnan ikeihittym.isoon. 'etuomeutettuun asemaam.
27521: Ensimmäisenä tehtävänä oHsilkin näin ollen .Sama!ll 2 '§: n 2 momenrtin l()puss:a oieva
27522: näiden rkorjaamin1en. Niinilkään olisi pidettävä määräys,joka 'kieltää 1la8ikemtas'ta omakoititon-
27523: huolta siitä, ~etteivät nämä epäoilk:Jeudenmukai- :1Jin arvoa lainoit'ettl!lviin ralkenniUSikustannuk-
27524: suudet pääse enää !huonontamaan uultta asun- siin kuuluvaksi, ltuiisi ilmeisen epäoikeudern-
27525: norutUIO'tantJolainoista säädettävää ~alkia, milkäH mulka:isena poistaa selkä nylkyisestä etitä
27526: hailiHrtus antaa siltä tarlroittavan esityksen uudesta 'laista lkoilmn:aan. Ei o!Le oilemass:a mi-
27527: edUSikmmail'le. Arava-[ainsäädännön paranrta- tään järkeväJä :peruStaa, ·jonka mutkaan orma-
27528: minen näissä suhteissa luo myös mahdollisuu- lkotiraikentajat aseteitaan tässä suhteessa !huo-
27529: det t:a:loudelHsesti 'ja sosi:a:a!lisesti tärlkeän nompaan 1a:semaan vaJ.Itirowlla:n ~ainroitusperi
27530: aluera!kenrtwmisen ikJehittymis~lile maass·a:mme. aatteiden edessä !kuru vastaavasti !kerrosta~o
27531: :Kysymyksessä o[evalt llrohdat ovat asunto- j'en asukkaat ja ralreruta:jat. T~ämä nytkyiseen
27532: lainoista, -takuista ja -avustuksista annetun Arava.Jlalkiin ltJunut vanlha määräys ltuilisi
27533: lain 2 ·§ : n 2 momentti, 4 ·§: n 4 momentti ja nykyoiloihin soveltuma1itolmana opoista:a.
27534: 5 § : n 1 momentti, ja :klosrklevat !llle seuraavia Voima:ssa()llevan [ain 4 §: n 4 momentissa
27535: aJSWta: säädetään, että ,asunti01ainaa omakotiltaloo
27536: 1) Lain saJllimam. lkorlkeilrmnan 1aina:n myön- ralkerutamista var.ten voidoarun myörutää vain
27537: tänntisen perusteita. !kunn-an välitylkseHä ja vastuu'Ha". Tämä mää-
27538: 2) Kieltoa, jolka estää 1:aslk!emaslta omakoti- räys on p'erusteltu rtapaulksissa, joissa on. ky-
27539: tontin -arvoa iJ.aino1-bettaviin ralkenrnuslkus'tMl- symys yksityisestä omalkotirakenta:j.asta. Mutta
27540: nuiksiin !kuuluvaksi. omakotirwkentamisen linj•aHa ol!laam. meiH.äJkin
27541: 3) AsunWilain-a:n myöntämilsrtä lkunrt:ålen vä- siimymässä aJlueirttain railrentamisen rtiel1e,
27542: iliity~lllä ik:aikissa omallrotira:kentaanista kos· miikä merkitsee tervetJtä ja ttJoivottua llrehi-
27543: ilrevissa ltapau!ksiflsa. tystä. Rakentajina. esiintyy silloin esim. tun-
27544: 80
27545: 634 X,6, - Asuntolainat.
27546:
27547:
27548: nettu yksityinen taloudellinen tai aarotoo~lis pauksessa maamme kehittyvissä kaupungeissa
27549: ·ten järjlestöjen yhtymä, 'joka raivaa koko voida sanoa !I!Suim.ra!kennulksia puretrm siksi,
27550: a:lueen, ralkenltaa siil'lie tiet, ma:b.do:J.liset vie- että niiden ra!kennusaine ~lisi pilaaTIJtunut,
27551: märi- ja ve<Jijdhdot, rpystyttää :tru1ot j•a myy vaan siksi, että purettavilksi· joutuneet ta:lot
27552: ne sitten va:lmiina omalkO'tiasulldmi!lle. Ollll'a- ovat tumeet vaJll'lranaikaisilksi ja epätailoud~l
27553: kotia!lueen rwkenta!jwna ja asrmwlain!l!n lh:aJki- lishi ri1pp1lill1altta siitä, ooko ne ralkennettu
27554: jana voi esiintyä myös omailrotiralkentajien puusta tai kivestä.
27555: perustama osakeyhtiö. Olisi johdonmuikaista, Tois~i ei ole oiik!ein eikä ikdh!tu'Ullista, että
27556: että tällaiset omalkotia;lueiden r!l!kentajat rin- va;1tiovrulta asettaa ikansa:laiset 'erilaiseen ase-
27557: nastettailsiin kerrostalojen ra!kenltltjiin ja että maan ta!loud~lli:sten etujen edessä - mitä
27558: lama myönnetitäisiin niil!He suor!l!an eikä kum.- rpirtJkä ~ai iylhylt lha~palrorllroisen 1ainan talkai-
27559: nan kautta. sinmaksuaika merkitsee - vain sen perus-
27560: .Asrmtolain!l!lain 5 § :n 1 momentissa sää- teella, että ljjomen hanklkii itsellean asunnon
27561: detään lainan kuoletusaika 45 vuodeksi ra- kiv€!S!tä ·ja toinen puusta ra!kennetussa ta-
27562: kennUiksil]_iJ,e, jotJka tehdään !kivestä mi muusta lossa. Tärrnän vuoksi t'Ulisi !roailk:lkien asunto-
27563: sitä vamaav·asta mkennusain:eesta, mutta vain lainojen i!rno:letusaik:a määrätä yiMä piltlkäksi
27564: 27 vuooeksi, jos ,rakennetaan vä:hemanän ja seHaise!ksi, että ~tuudeHa voidaan kaJt-
27565: ikiestävästä aineesta". Tämä lai.nmhdan mää- soa lainan tulevan suoritetUJksi yihden suku-
27566: räys on saanut osakseen paljon perusteltua polven työ'kunttoisten vuosien aillmna. TäHai-
27567: arvostelua, eikä sitä voidakaan pitää oikeuden- sena takaisinmaksuajan pituutena voidaan
27568: m'ltk!aisena. Ensiksikin käsite ,kestävä tai vä- pi,tää 34 vuotta.
27569: hemmän kestävä rakennusaine" on va:rsin EdeNä esitetyn rperu\Siteel:la elhdotamme,
27570: tullkinnamvarainen varsinlkin srhloin, ikun ky-
27571: symys on monista ik:yntrnienistä vuosista. Tosi- ·että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27572: asia on nimittäin se, ettei yhdessäkään ta- van lakiehdotuksen:
27573:
27574: Laki
27575: asuntolainoista, -takuista ja -avustuksista annetun lain muuttamisesta.
27576: Eduskunnan. päätöksen mrukaisesti muuteta:an asunJtolainodsta, -talkuistta j·a -avuStuk-
27577: sista 29 päivänä m:aalliskuuta 1949 an.neltun ·lain ( 224/49) 2 §: n 2 momentti, 4 § : n 4
27578: momentti ja 5 § :n 1 lllj()mentti seuraavaSiti:
27579:
27580: _ _ _ _ _ _ _ _ _ _....1 _ _ _ _ _
27581:
27582: Asuntolainan, jokia myönnetään omalkoti- Asuntolainaa omaikot1'ta:lon raJkenta:mistä
27583: taåon tai asunto-<OSak:eyhtiötaiJ.!On ra!kenta:mista varten voidaan myöntää vwin !kunnan väJlity'k-
27584: va:vten, suuruus on ~nintään neljäkymmentä sellä, milloin kysymyksessä on Y'ksityinen
27585: sadalta IJ:J.yväksy:tyistä hanikin:takustannulk- omaJkotirakentaja. Tästä välitystehtävästään
27586: sista. Vain rakennussurmnittelma, jo'k!a on imlmta ei ole oilkeutettu saamaam palklkiota.
27587: halpa, mutta silti sosiaalisesti hyvä, ja jossa Y'ksityisan, taloud~Hisen tai aatteellisten jär-
27588: selvästi å<lmenee pyrlk1mys raikiennus'lrustan- jestöjen yhtymän sekä omakotirakentajien
27589: numen a;lenta.misoon, voi saada iJ.ain edelly•ttä- perust!l!man osakeyhtiön ofiessa koko omakoti-
27590: mäm. llror!roeimm'an IJ.ainan. Muiden suunni- alueen raJkenttajana rinnastetaan ne kerros-
27591: telmien lainoitusprosentin tulee olla niin pal- talojen rakentajiin ja saavat ne lainan suo-
27592: jon pienempi, että halvan suunnitelman raan Arava>lta.
27593: ilrolhltuu:hlinen, lkustannuksien rulenltamisoon kii-
27594: hioittava mal'ikkamääräinen etumatJka säilyy. 5 '§.
27595: As1mtola:i!na sa:a sen edellä pareanmaJlla etu- Tämän IJ.ain noja;Ha myönnelttyjen [ainojen
27596: o:i!lkeudella ikiinniltettyjen IJ.ainojen ikanssa kuoletusaiikaa ei saa määrätä !roolm~
27597: nousta enintään yihde.ksä:änlkymmeneen (90) mentäneljää (34) vuotta pitemmälksi.
27598: sadailta hyvli!ksytyjstä !kustannuksista.
27599: -----------'.-----
27600:
27601: Helsingissä 11 päivänä he1milkuuta 1953.
27602:
27603: Esa Kaitila. Irma Karvikko. Juho Tenhiälä.
27604: 635
27605:
27606: X,1.- Lak. al. N:o 90.
27607:
27608:
27609:
27610: Brander-Wallin ym.: Ehdotus laiksi vanhusten asuntora-
27611: kennusten korjauslainoista.
27612:
27613:
27614: E d u s kun. n a 11 e.
27615:
27616: Nykyisen vaikean ,asuntopulan vallitessa tapahtua halpa:ko11koisia lkuoletuslainoja val-
27617: olisi kiinnitettävä 1huomio lkaildriin asuntoky- tion varoista myöntämählä. Lainoja voitai-
27618: syksen ratkaisua ja myös niiden tasoa koske- siin myöntää asuinrakennuksen ja siihen liit-
27619: viin toimenpiteisiin. tyvän u lkora:kennuksen ja laitteiden korjaa-
27620: 1
27621:
27622:
27623: Seuratessamme tilannetta erikoisesti van- miseen ja parantamiseen.
27624: husten kohdalta havaitsemme, että myös hei- Valtion varoiilJ:a lainoitettavat korjaustyöt
27625: dän asumistasossaan on paJjon korjaamisen olisi ,rajoitettava se1laisiin asuntoihin, jotka
27626: varaa. Varsinkin vanhusten oloista suori- ovat välttämättömiä omistajan ja hänen puo-
27627: tettu tutkimus on sen osoittanut. lisonsa asumistarpeen tyydyttämiseksi ja
27628: Maaseudun ja myös asutuskeskusten van- ovat omiaan edistämään heidän terveydenhoi-
27629: husten joukossa on paJjon sellaisia, jotka toaan tai helpottavat ta;loustoimia. Korjaus-
27630: elämänsä varrclla ovat a;hkeraJlla työllä ja lainohlle vahvistettaisiin enimmäismäärä, jol'-
27631: säiistäväisyyd<eHä onnistuneet hankkimaan it- loin ne saisivat nousta esim. 200,000 mark-
27632: selleen pienen mmrin. Nyt ovat nämä mökit kaan ja korlko olisi mahdollisimman halpa eli
27633: rappeutumassa ja tarvitsisivat korjausta, noin 1%.
27634: mutta ci ole !Varoja. Korjauskustannukset Että lainat tulisivat käytetyiksi hakemuk-
27635: ovat kohonneet niin paljon, ettei vanhusten sessa mainittua ta11koitusta va:vten, olisi ne
27636: vähillä varoilla ja pienten eläkkeiden avulla järjestettävä ikuntien välityksellä, kuten
27637: vähäisintiiJkään !korjausta voida tehdä. Van- muutkin asuntolainat.
27638: husten viihtyisyyden ja terveyden sekä myös- Sama:lla voitaisiin siis, ikun huolehditaan
27639: !lrin kansantalouden kannalta o:lisivat kor- vanhusten: terveydenhuollosta ja asumista-
27640: jaukset välttämättömiä, etteivät rakennukset sosta, säästää kansantaloudellisestikin.
27641: kokonaan menisi pilalle. Edellä olevan perusteella ehdotammekin
27642: v;anhusten huoltokomitea on myös asiaa kunnioittaen,
27643: ,tutkinut ja pitää asian hoitamista erittäin
27644: tärikeänä ja ikiiree1lisenä. että Eduskunta hyvä!ksyisi seuraa-
27645: Jotta välttämättömät !korjaukset voitaisiin van lakiehdotuksen:
27646: tehdä, tamritaan apua, ja Hilhinnä se voisi
27647:
27648:
27649: Laki
27650: vanhusten asuntorakennusten korjauslainoista.
27651: Eduskunnan :päätöksen mukaisesti säädetään:
27652: 1 §. 2 §.
27653: Vä!hävarais:ten 'V'anhusten .asunto-olojen pa- Korjauslainaa myönnetään vain 65 vuotta
27654: rantamiseksi voidaan menoarviossa tallkoituk- rtäy;ttänee1le lainanhakija:1le hänen omista-
27655: seen varatun määrärahan :puitteissa valtion mansa sekä hänen ja hänen aviopuolisonsa
27656: varoista hakemuiksesta myöntää iha:lpa:kOJ.'Ikoi- asuntona käytettävän asuinralrennuksen sekä
27657: sia lkuoletettavia ~ainoja vanhojen asuntora- siihen liittYIVien välttämättömien ulkoraken-
27658: kennusten korjaamista, parantamista ja [aa:- nusten ja 1laitteiden korjaamiseen, paranta-
27659: jentamista varten. miseen ja laajentamiseen.
27660: 636 X, 7. - Korjauslainat.
27661:
27662:
27663: Lainaa ei kuitenkaan myönnetä rakennuk- Samoin voidaan lainansaaja määrävuosina,
27664: sen tavanOIIITaisiin vuosilkorjau:ksiin. kuitenkin enintään kymmenenä vuotena, va-
27665: pauttaa !koron suorittamisesta.
27666: 3 §. Jos lainansaajan taloudellinen asema
27667: Korjauslainaa !Voidaan myöntää 2 §·:ssä edellä 2 momentissa ede1lytetyn ~yk!käysajan
27668: tarkoitettujen !kohtuullisten !kustannusten !kuluttua on s~llainen, että ha;rkitaan hänen
27669: 1Jeittämis~ksi, enintään 200,000 mal'lklkaa.
27670: lainaehtojen täyWi.misen johdosta menettä-
27671: IVän maihdolllisuuden itsensä elättämiseen, !Voi-
27672: daan jäljellä olevan lainan takaisin maksa-
27673: 4 §. misesta myöntää halremuksesta osittainen tai
27674: Lainan takaisin maksamisen vaikuudeksi on täydellinen vapautus.
27675: vahvistettava !kiinnitys :lainanhaikijan omista-
27676: maan tonttiin tai sen vuokraoikeuteen ja siHä 7 §.
27677: oleviin rakennuksiin. Korjauslaina myönnetään siille ikunnailile,
27678: jonika a:lue~Jla ~aikennus sijaitsee, ikunnan vä-
27679: 5 §. ~ityksellä ja vastuullla edelleen tämän lain
27680: 'Tämän ~ain noj.a1la myönnettävän lainan mukaisena 1ainana annett.avaiksi 1 ja 2 §:ssä
27681: lkuoletusaikaa 1ä;lköön määrälttäJkö kahtakym- mainittuilhin töihin.
27682: mentä vuotta pitemmäiksi.
27683: 8 §.
27684: 6 §. Valtioneuvosto maaraa, mil11e va;ltion vi-
27685: Korjauslainojen !koron määrää valtioneu- ranomaiseLle iainojen myöntäminen seikä
27686: vosto. 6 §:ssä tarkoitetusta maJksulJ71kkä~ksestä ja
27687: Lainansaajalle voidaan vailtioneuvosrton vapautulksesta päättäminen kuu~uu.
27688: päättämin edehlytyksin ja ehdoin haJkemuik-
27689: sesta myöntää l:Jkkäystä koron, ikuoletusmaik- 9 §.
27690: sujen tai molempien suorittamisessa enintään Tarlremmat määräyiks:et tämän ·lain sovelta-
27691: kymmenen vuotta. misesta antaa valtioneuvosto.
27692:
27693: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
27694:
27695: Laura Brander-Wallin. Martta Salmela-Järvinen.
27696: Elli Nurminen. K.Alanko.
27697: Kaisa Hiilelä. Bruno J. Sundman.
27698: T. Leivo-Larsson. Väinö Tikkaoja.
27699: Eino Raunio. Veikko Helle.
27700: 637
27701:
27702: X,s. - Lak. al. N:o 91.
27703:
27704:
27705:
27706:
27707: A. Simonen ym..: Ehdotus laiksi asuntorakennustoiminnan
27708: kehittämiseksi myönnettävistä tutkimus- ja julkaisumäärä-
27709: rahoista.
27710:
27711:
27712: E d u s k u n n a ll e.
27713:
27714: Asuinrakennustoiminta on niin väestökes- ten selvittelyyn sekä näiden selvitysten jul-
27715: kuksissa kuin maaseudullakin saavuttanut kaisemiseen ollut käytettävissä 15 miljoonan
27716: viime vuosina varsin laajat mittasuhteet ja markan suuruinen vuotuinen määräraha.
27717: olisi sitä asuntopulan poistamiseksi ja asunto- Näiden määrärahojen turvin on eräitä tär-
27718: olojen parantamiseksi edelleenkin tehostet- keitä tutkimuskohteita voitu ruveta selvittä-
27719: tava. Kun asunnontuotantoon joudutaan mään.
27720: vuosittain käyttämään julkisia ja yksityisiä Kun sanotun lain voimassaoloaika tänä
27721: varoja useita kymmeniä miljardeja mark- vuonna päättyy eikä sen nojalla myönnetty-
27722: koja, on erittäin tärkeätä, että asuntojen jen määrärahojen avulla saada edes jo alulle
27723: rakentaminen tapahtuu mahdollisimman tar- pantuja tutkimuksia loppuun, olisi tutkimus-
27724: koituksenmukaisesti ja kustannuksia sääs- toiminnan jatkuvuus turvattava uudella lain-
27725: täen. Tähän olisi pyrittävä mm. voimak- säädännöllä, jonka allekirjoittaneiden käsi-
27726: kaasti rationalisoimalla ja teollistamalla ny- tyksen mukaan pitäisi olla pysyvänluontoi-
27727: kyistä käsityömäistä tuotantoa. Näin mene- nen. Saatu kokemus on myös osoittanut, et-
27728: tellen voidaan saada pääomien säästön ohella teivät po. tarkoitukseen käytettävissä olleet
27729: myös asumiskustannusten huomattavaa alen- määrärahat työkentän laajuuden ja tärkey-
27730: tumista aikaan, mikä asumistason yleisen ko- den huomioon ottaen ole olleet läheskään
27731: hottamisen kannalta on mitä toivottavinta. riittäviä, minkä vuoksi vain osa kaikkein kii-
27732: Asuinrakennustuotannon kehittyminen reellisimmistäkin selvittelyistä on voitu saada
27733: edellä viitattuun suuntaan edellyttää perus- käyntiin. Senvuoksi olisi määräraha uudessa
27734: teellista tutkimustoimintaa. Asuntorakennus- laissa käsityksemme mukaan korotettava vä-
27735: toiminnan kehittämiseksi myönnettävistä tut- hintään 35 miljoonaksi markaksi vuodessa.
27736: kimus- ja julkaisumäärärahoista 27 päivänä Edellä olevan perusteella esitämme kun-
27737: huhtikuuta 1951 annetun lain (267/51) pe- nioittaen,
27738: rusteella onkin vuosina 1951-1953 maaseu-
27739: dun ja asutuskeskusten sosiaalisten, taloudel- että Eduskunta hyväksyisi seuraar
27740: listen ja teknillisten asuntotuotantokysymys- van lakiehdotuksen:
27741:
27742:
27743:
27744: Laki
27745: asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi myönnettävistä tutkimus- ja julkaisu-
27746: määrärahoista.
27747: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27748: 1 §. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja maara-
27749: Asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi rahoja käytetään asutuskeskusten ja maaseu-
27750: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuosit- dun sosiaalisten, taloudellisten ja teknillisten
27751: tain välhintään llrolmenkymmenen<viiden mH- asuntotuotantokysymysten selvittelyyn, eri-
27752: joonan iillarikan suuruinen siirtomääTruralha. tyisesti silmällä pitäen rakennus- ja hoito-
27753: 638 X,s. - Asuntorakennustoiminta.
27754:
27755: kustannusten alentamista, sekä näiden selvi- 3 §.
27756: tysten julkaisemiseen. Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
27757: töönpanosta ja soveltamisesta antaa valtio-
27758: 2 §. neuvosto.
27759: Tutkimus- ja julkaisutoimintaa ohjaa ja 4 §.
27760: valvoo sekä määrärahat jakaa valtioneuvos- Tämä laki tulee vOimaan 1 päivänä tam-
27761: ton määräämä elin. mikuuta 1954.
27762:
27763: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
27764:
27765: A. Simonen. Rafael Paasio.
27766: Juho Kuittinen. Kustaa Alanko.
27767: Otto Toivonen. Vlfrid Eskola.
27768: Eino Raunio.
27769: Eero Antikainen.
27770: 639
27771:
27772: X,9. - Lak. al. N:o 92.
27773:
27774:
27775:
27776:
27777: Järnefelt ym..: Ehdotus laiksi kauppaliikkeiden ja toimisto-
27778: jen työoloista annetun lain muuttamisesta.
27779:
27780:
27781: E d u s k u :n n a 11 e.
27782:
27783: Jo vuosikymmeniä on vallinnut yleisenä alaisena. Tämä on myöskin käytännössä huo-
27784: käytäntönä se, että työaika toimistoissa on mioitu ja työpäiviä toimistoissa lyhennetty.
27785: 6-7 tuntia päivässä ja siis alle kauppaliik- Tähän on osittain avannut mailidollisuuksia
27786: keiden ja toimistojen työoloista 2. 8. 1946 myös konttoritöiden viimeaikainen rationali-
27787: annetun lain 4 ·§ : ssä mainittua 8 tunnin sointi ja koneellistaminen.
27788: mlllksimia. Tähän on jouduttu siitä syystä, Nykyinen laki kauppaliikkeiden ja toimis-
27789: että on todettu toimistotyö henkisesti niin tojen työoloista antaa kuitenkin mahdolli-
27790: rasittavaksi sisätyöksi, ettei sitä normaali suuden pitää työntekijää toimistotyössäkin
27791: työntekijä jaksa tehdä 8 ·tuntia päivässä työ- 8 tuntia päivässä. Tämä on kuitenkin edel-
27792: tehon laskematta huomattavasti. Työtempo lä olevan huomioiden kohtuutonta ja hyvin
27793: on jatkuvasti kiihtynyt ja melkein kaikkien lähellä epäsosiaalista työvoiman väärinkäyt-
27794: asiain kiireellisyys sekä kasvanut vastuu te- tämistä, joka pitäisi lainsäädännöllä estää.
27795: kevät työn ylen hermostuttava!ksi ja kulutta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
27796: vaksi. Työ toimistoissa ei ole enää vanhan
27797: hyvän ajan tyyliin hiljaista ja rauhallista, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27798: vaan työntekijä joutuu olemaan koko ajan van lakiehdotuksen:
27799: tavattoman paineen ja hermojännityksen
27800:
27801:
27802: Laki
27803: kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista annetun lain muuttamisesta.
27804: EdUSkunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kauppaliikkeiden ja toimistojen työ-
27805: oloista 2 päivänä elokuuta 1946 annetun lain (605/46) 4 § näin kuuluv3Jksi:
27806: 4 §. päivänä on kahdeksaa tuntia ja toimisto-
27807: Työntekijän säännöllinen työaika on enin- työssä seitsemää tuntia lyhyempi, voidaan
27808: tään 8 tuntia vuorokaudessa ja 47 tuntia vii- sitä muina saman viikon päivinä pitentää
27809: kossa, toimistotyössä kuitenkin enintään 7 yhdeksään tuntiin ja toimistotyössä kahdek-
27810: tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. saan tuntiin sallittua viikkotuntien lukumää-
27811: Jos työaika yhtenä tai useampana viikon rää kuitenkaan lisäämättä.
27812:
27813: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
27814:
27815: Konsti Järnefelt. Armas Leinonen.
27816: Helge Miettunen. Juho Tenhiälä.
27817: Irma Karvikko. Esa Kaitila.
27818: 640
27819:
27820: X,1o. - Lak. al. N:o 93.
27821:
27822:
27823:
27824: Hietanen ym.: Ehdotus laiksi eräistä toimenpiteistä työttö-
27825: myyden torjumiseksi.
27826:
27827:
27828: Eduskunnalle.
27829:
27830: Maassamme harjoitetun vakauttamispoli- työmaihin määräämisessä. Näistä ohjeista
27831: tiikan ja ,pitkän tähtäimen"-politiikan seu- käy selville, että valtiovallan tarkoituksena
27832: rauksena on talouselämämme joutunut täy- ei suinkaan ole täystyöllisyyden turvaami-
27833: delleen kaaoksen tilaan. Selvimmin tätä nen, vaan työttömiksi joutuneiden henkilöi-
27834: tilannetta heijastaa maassamme vallitseva an- den jotenkuten tapahtuva huoltaminen.
27835: kara työttömyys. Tammikuun lopussa kohosi Tämän työttömyysohjeissa esiintyvän ten-
27836: työttömien lukumäärä virallisestikin n. denssin ovat kautta maan kunnat ja työttö-
27837: :55,000: een ollen todellisuudessa kuitenkin mät itse joutuneet toteamaan. Tästä johtuen
27838: huomattavasti suurempi. Tämä kapitalismiin työttömien ja kuntien lähetystöjen virta
27839: liittyvä mädännäisyysilmiö on viime aikoina suuntautuu hallituksen ja eduskunnan pu-
27840: koko kapitalistisessa maailmassa saavuttanut heille vaatien olojen radikaalista korjaa-
27841: valtavat mittasuhteet johtuen kapitalistisessa mista. Hallituksella on valtalain nojalla täy-
27842: maailmassa vallitsevasta pulasta. Tämän det valtuudet työttömyyden torjumiseksi
27843: talouspulan kouriin on meidänkin maamme kansamme enemmistön etujen mukaisella
27844: joutunut. Työttömyydestä aiheutuneet rasi- tavalla. Tätä valtaa hallitus ei ole kuiten-
27845: tukset ovat luonnollisesti kohdanneet ensi- kaan käyttänyt ja on ilmeistä, ettei se sitä
27846: sijassa työläisiä ja pienviljelijöitä. Se on tule käyttämäänkään. Näin ollen on käy-
27847: aiheuttanut valtiolle työttömyysmenoina jo nyt välttämättömäksi sellaisen lainsäädännön
27848: kymmenen miljardia markkaa ylittävät me- aikaansaaminen, missä määritellään valtio-
27849: not ja ilmeistä on, että syksyyn mennessä vallan, työnantajien ja kuntien velvollisuu-
27850: tämä summa kohoaa 15 miljardiin. Lisäksi det työttömyyden torjuntaan liittyvissä toi-
27851: on huomattava, että nykyisen työttömyystor- menpiteissä sekä ne perusperiaatteet, joita
27852: junnan perusperiaate, joka asettaa kunnille on noudatettava työttömyyden torjunnassa.
27853: ensisijaisen vastuun työttömien huoltamisessa Tämän vuoksi olemme pitäneet välttämättö-
27854: ja työttömyystöiden järjestämisessä, on mänä tehdä sellaisen lakiesityksen, johon
27855: aiheuttanut kunnille suuria rasituksia. sisältyy määräykset työntekijöiden työstä
27856: Niinpä eräiden kuntien kohdalla työttömyys- erottamisesta vain ammattijärjestöjen suostu-
27857: menot kohottavat veroäyrin hintaa 3-5 muksella, ja samoin osatyöttömyyden työläi-
27858: markkaa. Kun tiedämme, että kuntien ve- sille aiheuttamien vaikeiden seurauksien tor-
27859: roista työläiset, talonpojat ja keskikerroksiin juminen siten, että työaikaa ei saa lyhentää
27860: lukeutuvat palkannauttijat maksavat n. palkkaa alentamalla muutoin kuin ammatti-
27861: 70 %, merkitsee työttömyysrasitusten kun- osaston suostumuksella. Samoin lakiesityk-
27862: nille sälyttäminen suurta rasitusta koko vä- sessä esiintyy periaate työnantajan maksu-
27863: häväkiselle kansanosalle. Sitäpaitsi ne toi- velvollisuudesta, jos työntekijä kaikesta huo-
27864: menpiteet, joihin valtiovallan taholta on ryh- limatta työvoiman vähentämiseksi erotetaan.
27865: dytty työttömyyden torjumiseksi tai liventä- Edelleen lakiesitykseen sisältyy periaate
27866: IDiseksi ja joista toimenpiteistä ja niiden täy- ammattiosastojen suuremmasta oikeudesta
27867: täntöönpanosta on ohjeet annettu valtioneu- valvoa työttömyystöissä olevien työntekijöi-
27868: voston päätöksellä työttömyysohjeiksi, osoit- den oikeuksia sekä työttömän henkilön kor-
27869: tavat, että valtion työvoimaviranomaisilla on tistoon ottamisen laajentaminen käsittämään
27870: mahdollisuus monenlaiseen mielivaltaan sel- jokainen työtön, joka työtä haluaa. Mieles-
27871: laisissa seikoissa kuin työttömyyskortistoon tämme on oikeus työhön sellainen perus-
27872: ottamisessa, työhön sijoittamisessa ja siirto- oikeus kansalaisella, ettei sen rajoittaminen
27873: X,to.- Hietanen ym. 641
27874:
27875: joillakin varallisuuteen perustuvilla sei- nykyisinkin valtalain nojalla hallituksella
27876: koilla, kuten nykyisin on asianlaita työttö- käytettävissään. Sitä ei kuitenkaan ole tois-
27877: myysohjeissa, saa tulla kysymykseen. Työttö- taiseksi sovellettu. Mielestämme valtion hal-
27878: mien toimeentulon turvaamiseksi on välttä- tuun ottaminen on johdonmukainen seuraus
27879: mätöntä, että hänelle maksetaan työttömyys- yksityisten kapitalistien kykenemättömyy-
27880: avustusta riittävässä määrin. Kustannuksiin destä estää työttömyys. Koska on ilmeistä,
27881: nähden olemme sillä kannalla, että työttö- että työttömyys tulee pysyväksi ilmiöksi pi-
27882: myydestä aiheutuneet menot on valtion ja temmäksi ajaksi, on erityisen veron määrää-
27883: työnantajien suoritettava. Edelleen pidämme minen siitä aiheutuvien menojen peittämi-
27884: välttämättömänä, että sellaiset tuotantolaitok- seksi välttämätöntä.
27885: set, jotka tahallisesti aiheuttavat työttö- Kaiken edellä lausutun nojalla ehdotamme,
27886: myyttä tai ovat kykenemättömiä toimimaan
27887: työttömyyttä estäväliä tavalla, voidaan ottaa että Eduskunta hyväksyisi seuraar
27888: valtion haltuun. Tämä mahdollisuus on jo van lakiehdotuksen:
27889:
27890:
27891: Laki
27892: eräistä toimenpiteistä työttömyyden torjumiseksi.
27893: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27894: 1 §. 4 §.
27895: Jokaiselle työhön kykenevälle kansalaiselle Työnantajana ei ole myöskään oikeutta ly-
27896: on turvattava mahdollisuus saada hänen am- hentää työaikaa palkkaa vastaavasti pienen-
27897: mattitaitoaan ja ruumiillista kuntoaan vas- tämällä ilman asianomaisen ammattiosaston
27898: taavaa työtä, joka antaa hänelle ja hänen suostumusta.
27899: huollettavilleen kohtuullisen toimeentulon. Mikäli työajan lyhentäminen suoritetaan
27900: Edellä mainitussa tarkoituksessa ryhdytään ammattiosaston suostumuksetta, on työnteki-
27901: jäljempänä tässä laissa mainittuihin toimen- jälle maksettava alentamaton palkka siihen
27902: piteisiin. saakka, kunnes työaika on palautettu ennal-
27903: leen, ei kuitenkaan kauemmin kuin kaksi
27904: 2 §. kuukautta.
27905: Työnantaja, jolla on palveluksessaan vä-
27906: hintään 50 työntekijää, ei ole oikeutettu erot- 5 §.
27907: tamaan työntekijöitä ilmoittamatta siitä työ- Työntekijä, joka on työstä erotettu 3 § :n
27908: paikan työläisiä edustaville ammattiosastoille. 2 momentin tarkoittamassa tapauksessa, on
27909: Ilmoitus on tehtävä niin paljon ennen työn- merkittävä työttömyyskortistoon, mikäli
27910: tekijälle määrättyä eropäivää, että ammatti- asianomainen itse sitä halua.
27911: osaston voidaan katsoa kohtuudella ennättä- Samoin on työttömyyskortistoon merkit-
27912: neen käsitellä sen. tävä jokainen työtön henkilö, joka kortistoon
27913: merkitsemistä varten ilmoittautuu työasiain-
27914: 3 §. lautakunnalle, jonka tehtäviin kortiston pi-
27915: Jos ammattiyhdistys toteaa työstä erotta- täminen tämän lain mukaan kuuluu.
27916: misen syynä olevan työvoiman vähentämisen,
27917: voidaan erottaminen panna toimeen vain am- 6 §.
27918: mattijärjestön suostumuksella. Työttömyyden lieventämiseksi tulee valtion
27919: Työnantaja, joka erottaa työntekijän am- järjestää riittävästi sopivia työtilaisuuksia
27920: mattiosaston suostumuksetta, on velvollinen työttömille sekä ryhtyä muutenkin toimen-
27921: maksamaan työntekijälle viikoittain 75 % tä- piteisiin työttömien ja heidän perheidensä
27922: män viimeksi saamasta palkasta siihen asti, toimeentulon turvaamiseksi.
27923: kunnes työntekijä otetaan takaisin työhön
27924: tai hän saa muualta 1 § : ssä edellytettyä 7 §.
27925: työtä, ei kuitenkaan kauemmin kuin kaksi Työttömyystoimenpiteet, joista kustannuk-
27926: kuukautta. set suorittaa valtio, ovat seuraavat:
27927: 81
27928: 642 X,1o.- Työttömyyden torjum1nen.
27929:
27930:
27931: 1. valtion työt, jotka ensi sijassa on pan- tuja palkkoja. Muissakin suhteissa on työ-
27932: tava käyntiin työttömyyden lieventämiseksi; ehtosopimuksia soveltuvin kohdin noudatet-
27933: 2. teollisuuslaitosten työt, joita työnanta- tava.
27934: jat valtion määräyksestä järjestävät työttö- Jos työnantaja omasta aloitteestaan tai 7
27935: mille työläisilleen tuotannon ylläpitämiseksi § : n 2 kohdassa mainitusta määräyksestä
27936: tai muussa tarkoituksessa. Kustannukset teettää työntekijöillään muuta kuin heidän
27937: näistä töistä suorittaa työnantaja; varsinaista ammattiaan vastaavaa työtä, ei
27938: 3. valtion avustamat kuntien työttömyys- työntekijän palkkaa saa sen johdosta alentaa.
27939: työt, joihin kunnan anomuksesta voidaan Työttömyystöistä ei työläistä saa erottaa
27940: myöntää valtion avustusta työpaikka- ja kul- ilman asianomaisen ammatillisen järjestön
27941: jetuskustannuksia vastaava määrä; suostumusta.
27942: 4. kunnan työt, jotka on pantava käyntiin
27943: työttömyyden lieventämiseksi ja joiden kus- 10 §.
27944: tannuksista kunta saa täyden korvauksen val- Jos teollisuutta harjoittava työnantaja ta-
27945: tiolta ja työnantajilta sen edun mukaan, hallaan tai kykenemättömyydestään toimii
27946: mikä työn suorittamisesta työnantajalle ar- työttömyyttä lisäävästi jättäen noudatta-
27947: vioidaan tulevan; matta tämän lain tai sen nojalla annettuja
27948: 5. nuorisolle järjestetyt työmaat ja am- määräyksiä, tulee valtion ottaa teollisuuslai-
27949: mattikurssit, joita valtio ja kunnat panevat tos haltuunsa. Esityksen teollisuuslaitoksen
27950: käyntiin. valtion haltuun ottamisesta on asianomainen
27951: ammattiliitto velvollinen tekemään, jos pai-
27952: 8 §. kallinen ammattiosasto sitä vaatii. Valtioneu-
27953: Työasiainlautakunnan tehtävänä on kiireel- voston on asia tällöin tutkittava ja annettava
27954: lisesti sijoittaa kortistossa olevat työttömät siitä päätöksensä.
27955: työttömyystöihin, mikäli mahdollista koti-
27956: paikkakunnallaan, huomioon ottaen asian- 11 §.
27957: omaisen ammattitaidon, sukupuolen, iän sekä Tämän lain tarkoittamien valtion työttö-
27958: ruumiillisen kunnon. myysmenojen rahoittamiseksi on 2 §: ssä tar-
27959: Mikäli työttömälle ei voida viivytyksettä koitettu työnantaja velvollinen suorittamaan
27960: osoittaa sopivaa työtä, on hänelle maksettava työttömyysveroa tuloistaan ja varallisuudes-
27961: työttömyysavustusta 75% hänen ammatis- taan valtioneuvoston vuosittain määräämän
27962: saan voimassa olevista ansioista. prosentin mukaan.
27963: Työttömyysavustukset maksetaan valtion Samoin on muunkin tulo- ja omaisuusvero-
27964: varoista ja on työasiainlautakunnan tehtä- lain tarkoittaman verovelvollisen, jolla on vä-
27965: vänä huolehtia avustusten suorittamisesta. hintään 10 miljoonan markan varallisuus,
27966: suoritettava työttömyysveroa tuloistaan ja
27967: 9 §. omaisuudestaan, kuten edellä on säädetty.
27968: Työttömyystöissä on noudatettava voimas-
27969: saolevaa palkkatasoa, vähintään kuitenkin 12 §.
27970: työnantajain ja työntekijäin ammatillisten Lähemmät määräykset lain täytäntöönpa-
27971: järjestöjen kesken työehtosopimuksissa sovit- nosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
27972:
27973: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
27974:
27975: Esa Hietanen. J. Mustonen. Elli Stenberg.
27976: Yrjö Murto. Eino Tainio. Judit Nederström-Lunden.
27977: Antti Kinnunen. Ester Häikiö. Niilo Nieminen.
27978: Hugo Manninen. Usko Seppi. V. Puumalainen.
27979: Paavo Aitio. Elli Juntunen. Eino Rannikkoluoto.
27980: Antto Prunnila. Irma Torvi. Toivo Kujala.
27981: Matti Meriläinen. Hannes Tauriainen.
27982: 643
27983:
27984: X,u. - Toiv. al. N:o 287.
27985:
27986:
27987:
27988:
27989: Haapanen ym.: Kansaneläkelain mukaan perittävien vakuu-
27990: tusmaksujen alentamisesta.
27991:
27992:
27993: E duskunnaH.e.
27994:
27995: Voimassaolevan ~ansaneläkel3Jin mukaan :pysyneet enn.allaan eivätkä muodostu lähes-
27996: peritään v:aikuutetun vuosiltuloota vak-uutus- kään yhtä l'askaiiksi !kuin pienituloisille. Esi-
27997: maJksua, jonka korkein määrä on 5,000 mark- merkiksi suurmaanomistaja tai liikemies,
27998: kaa. Pienituloisten osa:lta on maksun. suu- jonka vuosittaiset tulot nousevat 2 mhlj.
27999: ruus 2 % rtUJlosta, mutta tulojen suuretessa mal'kikaan, mruksaa vakuUJtusma;ksua vain
28000: maksu prosentuaalisesti pienenee. Palkan- % o/o tu1oistaa;n, tkun maksun suuruus alle
28001: s3Jaji,en osa1lta maksaa :työnaill.ltaja puolet va- 250,000 markan tulot omaavalta pienti1a:lli-
28002: ikuutusmaiksuista ja toinen puoli jää vaikuu- selta on 2 % ·tuloista eli 8 ~ertaa enemmän.
28003: Mun itsensä IIl!a.lk-settavaksi. Omaa työtä te- Koska vähävaraisten pienviljelijäin ja mui-
28004: kevät väestöryhmät sen sijaan jourtuvat itse den omaa työtään tekevien vä€Störymien va-
28005: suorittamaan koko vakuutusmaksuosuuden, rat eivä:t jouda olemaan kansaneläkelaitoksen
28006: ku1Jen maataJouden harjoittaj·rut, itsenäisessä ralla;stoissa, eivät stHoinikaan, vaikka ne sieltä
28007: ammatissa työskentelevät jne. sijoitettaisiin suurpääoman teollisuUJSlaitoJk-
28008: V~kuutusmalksusrta on muodostunut varsin- siinkin, on käsityksemme mukaan kansan.elä-
28009: kin pienviljelijöille ja iltsenäioon ammatin kclaki-a rt;äJrtä osin muutettava. Mielestämme
28010: !harjoittajiUe uusi rasittava v,eronJuontoinen on vä:1ttämätöntä, että v!IJkuutusmaksut omra:a
28011: mabu, jolka suhteeLlisesti kaikkein raskaim- työtään tekevien ooruta a1enneta;an nykyi-
28012: min kohdistuu pienitu:loiooen Vlalkuutettuun. sestä 2 prosentista y1hteen prosenttiin eli sa-
28013: Esimerkkinä on syytä mainita, että sellainen maan kuin muhl}aikin väestöryhmillä on. Toi-
28014: pienviljelijä, johla on 10 ha p.eltoa ja 15 ha menpide merkitsisi pienvilj-elijöiden ja heihin
28015: metsää ja jonka työ arvioida&n 175,000 mar- verrattavien via:kuutusmaksujen :altenemista
28016: kaik·si ja pinta-a;lan tootto 75,000 ma.l"lroksi, noin puoleen nykyisestään. Sen sijallln sel-
28017: joutuu oma1ta ooa1ta.:an ma:ksam&an 5,000 laisten va'kuutettujen maiksuihin, joiden tu-
28018: markha vailmurtusmaiksua. Lisäksi, jos hä- lot ylittävät 500,000 markkaa, ei se aiheut-
28019: ll!ellä o:n ta;loudessaan vaimo ja lroiksi täysi- taisi mitään muutosta.
28020: ikäistä perheenjäsentä, menee häneltä vaJkuu- EdeLlä sanortun perusteella ehdota;mme
28021: tusma;ksUJa näiden osalta 6,500-7,500 mark- ·eduskunrnan •l:ausuttavak.si toivomuksen,
28022: ilma eli yhteensä 11,500-12,500 markkaa vuo-
28023: sittain. Samantapainen on tilanne itsenäisen että hallitus kiireellisesti antaisi
28024: amma;tinharjoi1Jtajan osalta. Eduskunnalle esityksen kansaneläke-
28025: Sen johdosta, että varsinkin pienviljelijäin lain muuttamisesta niin, että pienvil-
28026: työn •arvoa ja siitä johtuvia valtion ja kun- jelijäin, itsenäisten arnmatinharjoitta-
28027: nan veroja on vuosi vuodelta korotettu, ovat jain ja yleensä omaa työtään tekevien
28028: myöskin heidän kansaneläkemaksunsa vastaa- vakuutusmaksut alennettaisiin nykyi-
28029: va;sti. kohonneet. Suuritu:loisilla ov:at mlliksut sestä kahdesta prosen.tista yhteen pro-
28030: senttiin.
28031: Helsingissä 13 päivänä he.Lmikuruta 1953.
28032:
28033: Kaino Haapanen. Juho Rytkönen.
28034: Eino Rannikkoluoto. Lauri Myllymäki.
28035: 644
28036:
28037: X, 12. - Hemst. mot. N: o 288.
28038:
28039:
28040:
28041:
28042: östenson m. fl.: Angående sådan ändring av lagen om folk-
28043: pensionering, att försäkringspremierna i väsentlig grad an-
28044: vändas till utbetalande av grundpensionerna.
28045:
28046:
28047: T i 11 R i ik s d a g e n.
28048:
28049: Det har under de senaste åren alit tyd- tilläggspensionerna, vi'lika bekostas med
28050: ligare fra:rngått, att det s. k. individuella pre- skattemedel av stat och ikommun. Denna
28051: miereservsystemet, på vilket vårt folkpensio- dubbla underhållsprestation blir alltför
28052: neringsväsen är uppbyggt, idke kan, så som betungande med bealktande av de ekonomiska
28053: förhå:llandena utvecklat sig efter lagens stif- uppof:fringar vår generation dessutom gjort
28054: tande, anses ändamålsen:ligt. på grund av krigen och inflationen.
28055: Medan för närvarande årligen i försäk- Det framstår därför som en uppenbar
28056: ringspremier inflyter c. 7 miljarder mark, nödvändi:ghet, att pensionssystemet ändras
28057: varti'll kOIIlrmer räntor c. 2 m'Hjarder mark, så att de inlöpande försäJkringspremierna i
28058: utdelas i grundpensioner c. 400 miljoner väsen1Jlig grad utnyttjas direkte för folk-
28059: mark e'ller c. 4,000 mal'k per pensionstagare. pensioneringen oc!h grundpensionerna därmed
28060: Den fuHa grundpension'en eller 23,000 mark höjas itj!H ett känn:bart högre belopp än för
28061: i året kan tänkas utdelad först år 2000 eller näl'varande. För en ändring av systemet
28062: då :fonderna stigit till 175 miijarder mark. ta:lal' iiNen, att de nuvaram:le omkostnaderna
28063: Folkipensionsanstalten framstår därför i al1- m'ed bokföring individuem för varjtJ för-
28064: mänlhetens ögon e:n:bal't som en gigantis'k säikrad ställa sig otillbörligt !höga.
28065: p'enninginrättning, baserad på medborgarnas HänviSande ti11 tJvanstående få vi vördsamt
28066: tvångsinsättningar. Dess sociala betydelse, föreslå, att riksdagen viHe besluta ihemstäHa,
28067: sam dock boroe rvara ib.uvudsaken, är ingen
28068: och ikomimer att förbli ringa även då pensio- att regeringen ofördröjligen måtte
28069: nerna utgå till sitt fulla belopp. till prövning upptaga frågan om
28070: Förutom betalningen av sina egna försäk- åstadkommande av sådan ändring av
28071: ringspremier, vilka fonderas, måste den lagen om folkpensionering, att de
28072: nuvarande arbetande generationen stå även årligen inflytande försäkringspre-
28073: för den föregående generationens försörjning mierna i väsentlig grad användas till
28074: i form av å:lderdolllilunderstöden odh de till utbetalande av grundpensionerna.
28075: följd av grundpensi:onernas litenhet utgående
28076: Helsingfors den 10 februari 1953.
28077:
28078: Ebba östenson. Grels Teir. T. E. Nordström.
28079: Albin Wickman. Nils Meinander. John Österholm.
28080: Kurt Nordfors. 0. A. Öhman.
28081: Arthur Larson. Verner Korsbäck.
28082: 645
28083:
28084: X,12. - Toiv. al. N:o 288. Suomennos.
28085:
28086:
28087:
28088:
28089: östenson ym.: Kansaneläkelain muuttamisesta siten, että va-
28090: kuutusmaksut oleelliselta osaltaan käytetään peruseläkkei-
28091: den maksamiseen.
28092:
28093:
28094: E d u s ik u n n a B e.
28095:
28096: Viime vuosina on käynyt yhä ilmeisem- vien 1isäeläk'keiden muodossa, jotJka vaiti~
28097: mäksi, että n:k. yks:ilöllistä vakuutusmaksu- ja kunnat mwksavat verovaroista. Tämä ka!k-
28098: varajärjestelmää, johon kansanelä!kelaitok- sinlkertainen avustustaakka muodostuu il.iian
28099: semme perustuu, ei voida pitää tarkoituksen- rasittwvaksi ottamalla huomiloon ne taloude1li-
28100: mukaisena 'olojen kEiliityttyä lain säätäJmisen set u!hraukset, joita sukupolvemme 1isä!ksi on
28101: jwlkeen sel'laisiksi kuin ne ~vat kehittyneet. tehnyt sodan ja inflaation jOhdosta.
28102: Kun n~isin vuosittain kertyy vakuutus- Tämän vuoksi on ilmeisen välttämätöntä
28103: maksuja n. 7 miljardia markkaa, minkä muuttaa eläkejärjestelmää siten, että kerty-
28104: Hsäksi korkoja tulee n. 2 miljardia mark!kaa, viä vakuutusmaksuja käytetään olennaisessa
28105: jaetaan peruseläl&:eitä n. 400 mi'lj. markkaa määrin suoraan kansaneläkkeiden maksami-
28106: eli n. 4,000 markkaa elä'kikeensaajaa kohden. seen ja peruselälkkeitä siten korotetaan ny-
28107: Täydellinen peruseläJke eli 23,000 mk vuo- kyistä tuntuvasti suuremmiksi. Järjestelmän
28108: dessa voidaan suunniteHa jaettavaiksi vasta muuttwmista puoltaa sekin, että nykyiset
28109: vuonna 2000 eli silloin, kun raJhastot ovat kustannukset kirjanpidosta, joosa jokainen
28110: kOhonneet 175 miljardiin marlldraan. Kansan- valkuutettu on eri!kseen me:rlkittynä, ovat
28111: Ejlä!kelaitos näyttää sen vuoksi yleisön sil- lurvattoman :korkeat.
28112: missä yksinomaan jättiläis!rn:äiseltä ralhalai- EdeHä olevan nojalla saamme kunnioittaen
28113: fuks·elta, Joka rperustuu kansa'laist'en pakko- esittää eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28114: säästöihin. Sen sosiaalinen merkitys, jonka muksen,
28115: kuitenkin pitäisi olla pääasia, on olematon
28116: ja tulee jäämään vä!häise!ksi silloinlkin, kun että hallitus viipymättä ottaisi har-
28117: eläkkeet saavuttwvat täyden määränsä. kittavakseen kysymyksen kansaneläke-
28118: Paitsi omia vwkuutusmaksujaan, jotka siir- lain muuttamisesta siten, että vuosit-
28119: retään rwhastoon, täytyy nykyisen työtäteke- tain kertyvät vakuutusmaksut oleelli-
28120: vän sukupolven vastata myös edellisen suku- sessa määrin käytettäisiin peruseläk-
28121: polven huoUöBta vanhuusavustusten muodossa keiden maksamiseen.
28122: ja peruselä!kkeiden pienuuden jOhdosta tule-
28123: Helsingissä 10 päivänä 'helmikuuta 1953.
28124:
28125: Ebba östenson. Grels Teir. T. E. Nordström.
28126: Albin Wickman. Nils Meinander. John Österholm.
28127: Kurt Nordfors. C. A. Öhman.
28128: Arthur Larson. Verner Korsbäck.
28129: 646
28130:
28131: X,ta. - Toiv. al. N:o 289.
28132:
28133:
28134: Innala ym.: Kansaneläkelain vakuutusmaksujen palautusta
28135: koskevien säännösten muuttamisesta.
28136:
28137: E d u s k u n n a ll e.
28138:
28139: Kansaneläkelain 39 § : n 1 momentin mu- set, joita ei olisi unohdettava perheellisten-
28140: kaan, sellaisena kuin se on muutettuna touko- kään vakuutettujen kohdalla.
28141: kuun 14 päivänä 1948 annetulla lailla, suori- Oikeudenmukaista ja kohtuuden vaatimaa
28142: tetaan, jos vakuutettu tai eläkkeeseen oikeu- olisi niin ollen muuttaa kansaneläkelain va-
28143: tettu kuolee, hakemuksesta palautuksena seit- kuutusmaksujen palauttamista koskeva 39 § :n
28144: semänkymmentä sadalta vakuutetun saman säännös edellä mainituin tavoin. On nimit-
28145: lain 37 a §: n mukaan laskettujen suoritet- täin muistettava, että ne lähimmät sukulaiset,
28146: tujen keskimaksujen summasta, kuitenkin jotka jo köyhäinhoitolain mukaan ovat elatus-
28147: vähintään viisisataa ja enintään kolmekym- velvolliset perheettömään vakuutettuun näh-
28148: mentätuhatta markkaa, hänen leskelleen ja den, ovat voineet samalla tavoin kuin perheel-
28149: kahdeksarutoista 'VUmta nuoremmille tai siltä listenkin vakuutettujen lähiomaiset joutua
28150: vanhemmille työkyvyttömille rintaperillisil- suorittamaan hänen sairaudestaan ja kuole-
28151: leen heidän kesken jaettavaksi, kuten lailli- mastaan aiheutuneita kuluja. Useissa ta-
28152: sesta pesänosituksesta on säädetty. pauksissa varsinkin sairaudesta johtuneet ku-
28153: Saman pykälän 2 momentin mukaan mak- lut ovat perheettömien vakuutettujen koh-
28154: sujen palautus suoritetaan samojen perustei- dalla muodostuneet suuremrniksikin kuin per-
28155: den mukaan myös, jos eläkkeensaaja kuolee, heellisten siksi, että viimeksi mainittujen ei
28156: ennenkuin vuosi on kulunut siitä, kun eläke omaistensa kanssa yhteisessä taloudessa ta-
28157: hänelle myönnettiin. Tällöin ei kuitenkaan vallisesti asuvina ole tarvinnut turvautua
28158: palauteta enempää kuin puolet 1 momentin vieraan apuun.
28159: mukaan suoritettavista määristä. Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
28160: Maksujen palautuksen saamisen edellytyk- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28161: senä ei ole lesken tai rintaperillisten heikko vomuksen,
28162: taloudellinen asema, vaan edellä mainitun
28163: lainkohdan mukaan palautus suoritetaan täy- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28164: sin riippumatta saajien sosiaalisesta tarpeesta. toimenpiteisiin kansaneläkelain 39 § :n
28165: Sanotusta selviää, että perheettömät tässä muuttamiseksi siten, että kun vakuu-
28166: lainkohdassa on asetettu erilaiseen asemaan tettu tai eläkkeeseen oikeutettu kuolee,
28167: kuin perheelliset, koska heidän kuoltuaan ei kansaneläkelain mukainen maksujen
28168: suoriteta mitään maksujen palautusta. Tämä palautus suoritetaan hänen leskelleen
28169: on sitä kohtuuttomampaa, kun perheettömät ja kahdeksaatoista vuotta nuoremmille
28170: voimassa olevan verolainsäädännönkin mu- tai työkyvyttömille sitä vanhemmille
28171: kaan jo ovat velvollisia suorittamaan huomat- rintaperillisilleen tai ottolapsilleen tai,
28172: tavasti suuremman tulo- ja omaisuusveron ellei vakuutettu tai eläkkeeseen oikeu-
28173: kuin perheelliset. Ei sen vuoksi ole mitään tettu ole ollut avioliitossa eikä ole jät-
28174: syytä jättää perheettömien palkasta pidätet- tänyt jälkeensä kahdeksaatoista vuotta
28175: tyjä kansaneläkemaksuja suorittamatta hei- nuorempia tai työkyvyttömiä sitä van-
28176: dän lähiomaisilleen. Tällaisia omaisia ovat hempia rintaperillisiä tai ottolapsia,
28177: ennen kaikkea perheettömien vakuutettujen hänen vanhemmilleen, isovanhemmil-
28178: vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset ja si- leen, sisaruksilleen tai sisarustensa
28179: sarusten lapset sekä vakuutettujen ottolap- lapsille.
28180: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
28181:
28182: Aune Innala. Irma Hamara.
28183: 647
28184:
28185: X,H. - Toiv. al. N:o 290.
28186:
28187:
28188:
28189: Paasio ym.: Esityksen antamisesta pakollisesta sairausvakuu-
28190: tuksesta.
28191:
28192:
28193: B d u s k u n n a ll e.
28194:
28195: Monessa suhteessa korkealle tasolle kehi- sairausvakuutuksen avulla supistaa vuotuista
28196: tetyssä sosiaalisessa lainsäädännössämme on sairauspäivien määrää vaikkapa yhdellä työ-
28197: yhä aukkoja, jotka olisi poistettava, jotta päivällä kutakin työntekijää kohti, niin pa-
28198: voisimme pysytellä tällä alalla sosiaalisesti kollisen sairausvakuutuksen vaa;timat kus-
28199: edistyneimmissä maissa tapahtuvan kehityk- tannukset tulevat korvatuiksi.
28200: sen mukana. Eräs vajavaisuus lainsäädän- Näiden taloudellisten näkökohtien ohella
28201: nössämme on pakollisen sairausvakuutuksen on luonnollisesti otettava huomioon myös ne
28202: puuttuminen. Useissa maissa on jo kauan vauriot, jotka sairaustapauksista johtuvat
28203: ollut voimassa laki pa;kollisesta sairausva- työntekijöille ehkä pysyvästä työkyvyn me-
28204: kuutuksesta ja niistä saadut kokemukset netyksestä, heidän omaisilleen, läheiselle ym-
28205: ovat olleet hyviä. Meilläkään tämä asia ei päristölleen ym.
28206: ole uusi, sillä useat komiteat ovat sitä vuosi- Vuonna 1945 asetettu sosiaalivakuutusko-
28207: kymmenien kuluessa selvittäneet, ja onpa mitea sai v. 1949 valmiiksi mientintönsä pa-
28208: hallitus antanut siitä ainakin kerran esityk- kollisesta sairausvakuutuksesta. Tästä tämän
28209: sen eduskunnallekin, mutta toisarvoisten eri- alan viimeisimmästä komiteamietinnöstä on
28210: mielisyyksien johdosta lakia ei ole aikaan- hankittu useita valaisevia lausuntoja ja sen
28211: saatu. pohjalta on myös tietämämme mukaan val-
28212: Pakollisen sairausvakuutuksen tarvetta ja mistettu lakiluonnos sekä pakollisesta sai-
28213: perusteita viimeksi selvitettäessä on saatu rausvakuutuksesta että siitä aiheutuvista
28214: useita arvokkaita tietoja, jotka tukevat sitä muutoksista mm. työsopimuslakiin. Kun on
28215: käsitystä, että laki pakollisesta sairausvakuu- pidettävä riittävästi selvitettynä ja kiistat-
28216: tuksesta on meilläkin hyvin tarpeellinen. tomana, että pakollinen sairausvakuutuslaki
28217: Niinpä on mm. todettu, että meillä menete- on maassamme tarpeen, ja kun hallituksella
28218: tään sairauksien vuoksi keskimäärin 8 työ- on katsottava olevan riittävä tutkimusai-
28219: päivää kutakin työntekijää kohti vuodessa. neisto tämän lakiesityksen laatimiseksi, esi-
28220: On huomattava, että arvio ei koske koko tämme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
28221: kansaa, vaan noin yhtä miljoonaa työnteki- väksi toivomuksen,
28222: jää. Jos kunkin työntekijän päiväansio ar-
28223: vioidaan 800 markaksi, kertyy sairauksien että hallitus kiireellisesti valmistaisi
28224: vuoksi menetetyistä työpalkoista 6,400 mil- lakiesityksen pakollisesta sairausva-
28225: joonan markan suuruinen summa vuodessa. kuutuksesta sekä sen vaatimista muu-
28226: Kansantalouden kärsimä vuotuinen menetys toksista muihin lakeihin ja antaa
28227: on paljon suurempi, ehkä kaksinkertainen. näistä esitykset Eduskunnalle.
28228: On esitetty myös laskelma, että jos voimme
28229: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
28230:
28231: Rafael Paasio. Veikko Helle. Laura Brander-Wallin.
28232: Pentti Niemi. Arvi Turkka. Valfrid Eskola.
28233: Vilho Väyrynen. 0. Muikku. Urho Kulovaara.
28234: Vappu Heinonen. Kalle Jokinen. K. Alanko.
28235: Impi Lukkarinen. Juho Kuittinen. Otto Toivonen.
28236: K. F. Haapasalo. Eino Raunio. Heikki Hykkäälä.
28237: 648
28238:
28239: X,15. - Hemst. mot. N:o 291. X,15. - Toiv. al. N:o 291.
28240:
28241:
28242:
28243:
28244: Nordfors m. fl.: Angående ändring av lagen Nordfors ym.: Perhe-eläkevakuutuslain muut-
28245: om familjepensionsförsäkring. tamisesta.
28246:
28247:
28248: T i 11 R i k s d a g en. E d u s k u n n a ll e.
28249:
28250: Den av riksdagen är 1951 antagna lagen Eduskunnan vuonna 1951 hyväksymää
28251: om familjepensionsförsäkring för innehavare lakia valtiOIIl viran- ja toimenhaltijain per-
28252: av statens tjänst eller befattning har tilläm- he-eläkevakuutuksesta on sovellettu tammi-
28253: pats frä den 1 januari 1952. De erfarenheter ilruun 1 päivästä 1952 alkaen. Saavutetut
28254: som VUllJilits om dess ändamålsenlighet har kokemukset lain tarkoituksenmukaisuudesta
28255: visat, att den i prakt:iken vidlådes vissa ovat osoittaneet, että käytännössä siinä on
28256: bristfälligheter, som inte kunde förutses då puutteellisuuksia, joita ei voitu lakia säädet-
28257: den stiftades. I den förordning, som utfär- täessä ennakolta arvioida. Asetuksessa lain
28258: dats om lagens tillämpning finnes icke nå- soveltamisesta ei siten ole mitään mainintaa
28259: gonting nämnt om huru de avgifter, som siitä, miten vakuutetuille palautet•tavat mak-
28260: slrola återbetalas, böra uträlm·as. Med tanke sut on laskettava. Ottaen huomioon rahan-
28261: på det alljämt rådande osäkrapenningsvärdet arvon ja1Jkuvan epävakaisuuden olisi oikeu-
28262: vore det rättvist mot de försäJkrade, om denmukaista va:kuutettuja kohtaan, jos mak-
28263: inflationssikydd införrdes för dessa. suille määrättäisiin inflaatiota:kuu.
28264: Vidare kunna enligt lagen adoptivbarn Lain nojaLla 18 vuotta täyttäneet ottolap-
28265: som fyllt 18 år inte erhälla begravnings- set eivät voi saada hautausapua. Koska saat-
28266: hjälp. Dä det kan förekomma faH att dylika taa olla tapauksia, joissa sellaiset ottolapset,
28267: adoptivbarn, som ätnjuta för övrigt allmänt jotka muuten nauttivat yleistä oikeusturvaa,
28268: rättsskydd, befi.tnna sig i svåra ekonomiska ovat vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa,
28269: omständigheter, borde sädan ändring före- olisi tehtävä sellainen korjaus, että heille
28270: tagas att dem :kunde beviljas begravnings- voidaan myöntää hautausapua.
28271: hjälp. Laki koskee ainoastaan henkilöitä, jotka
28272: Lagen är gällande endast för personed, ovat suoranaisesti valtion toimen- ja viran-
28273: vilka äro direkta innehavare av sta;tens haltijoita. Kuitenkin on yhteiskunnassa hen-
28274: tjänst eller befattning Emellertid finnes kilöitä, jotka ovat väliasemassa, koska heidän
28275: personer, vilka intaga en mellanställning, dä palkkansa suoritetaan sekä valtion että yksi-
28276: deras avlöning utgår såväl av statliga som tyisvaroista. Yksityiset !lmu~ut, joissa ikäy 315
28277: privata medel. Detta gäller speciellt lärare maan kaikista koululaisista, täyttävät kor-
28278: vid privatskolor, vilkas lön till betydande vaamattoman osan yhteiskunnan koulutus-
28279: del bestrids med statsmedel. Privatskolorna, tehtävistä ja vähentävät osaltaan valtion
28280: vilka besökas till 3 /5 av totalantalet skolele- menoja opetustoimen kohdalta. Näiden yksi-
28281: ver, fyller en ovärderlig del av samhällets tyiskoulujen opettajat ovat aikoinaan perus-
28282: skolningsuppgifter och bidrar till att minska taneet omia eläkerahastoja, joiden arvo kui-
28283: statens utgifter för undervisningsväsendet. tenkin ilman omaa syytä on heikentynyt
28284: Lärarna vid dessa skolor har upprättat egna inflaation johdosta ja jotka eivät anna osal-
28285: pensionskassor, vilka emellertid oförskyllt listen perheenjäsenille mitään taloudellista
28286: försvagats genom inflationen, och vilka icke tukea. Ottaen huomioon yksityiskoulujen
28287: förmår skänka delägarnas familjemedlemmar mel'kitY'ksen yleisen opetustoiminnan piirissä
28288: något ekonomiskt stöd. Med tanke på pri- olisi toivottavaa, että niiden opettajille,
28289: vatskolornas betydelse för det allmänna kuten muille toimenhaltijoille, joiden palk-
28290: undervisningsväsendet vore det önskvärt att kaus oleelliselta osalta on lähtöisin valtion
28291: X,t5. - Nordfors ym. 649
28292:
28293: deras lärare, liksom andra befattningsha- varoista, lain muutoksella varattaisiin tilai-
28294: vare, vilkas lön till väsentlig del utgär ur suus osallistua uuteen perhe-eläkevaJmutuk-
28295: statsmedel, skulle beredas WHälle att genom seen.
28296: lagä.ndring ansluta sig till den nya familje- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
28297: pensionsförsä:kringen. kunnan päätettruväksi toiVQIIlluksen,
28298: Med hänvisning till vad ovan framhällits
28299: föreslä vi, att riksdagen ville besluta hem- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28300: ställa, korjausten tekemiseksi perhe-eläkeva-
28301: att regeringen måtte vidtaga åtgär- kuutuslakiin palautettavien maksujen
28302: der för korrigering av lagen om famil- inflaatiotakuun, ottolasten hautaus-
28303: jepensionsförsäkring då det gäller avun ja perhe-eläkkeeseen oikeutettu-
28304: återbäringarnas bindande vid index, jen piirin laajentamisen osalta.
28305: adoptivbarns rätt till begravnings-
28306: hjälp samt utvidgning av delägarskap
28307: i familjepensionsfonden.
28308: Helsingfors den 6 februari 1953. Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
28309:
28310: Kurt Nordfors. Felix Seppälä.
28311: Urho Kulovaara. Reino Ala-Kulju.
28312: Ebba östenson. Helge Miettunen.
28313: John Österholm. Eino Kilpi.
28314:
28315:
28316:
28317:
28318: 82
28319: 650
28320:
28321: X,16. - Toiv. al. N:o 292.
28322:
28323:
28324:
28325:
28326: Järnefelt ym.: Yksityisoikeudellisessa työsuhteessa olevien
28327: työntekijäin eläkekysymyksen järjestämisestä.
28328:
28329:
28330: E d u s k u n n a 11 e.
28331:
28332: Vanhuudenturvakysymys on viime vuosien oikeutta vailla. Nämä sadattuhannet työn-
28333: aikana alkanut muodostua laajoille yhteis- tekijät joutuvat elämään loppuikänsä puut-
28334: kuntaryhmille yhä polttavammaksi ja kipeäm- teessa ja kurjuudessa tai sitten turvautumaan
28335: mäksi. Tämä mm. siitä syystä, että varsinkin köyhäinhoidon apuun.
28336: laajoilla henkisen työn tekijäin ryhmillä On selvää, että tuollainen tulevaisuuden
28337: palkkakehitys on ollut niin heikkoa ja palkat kuva edessään vanhenevan työntekijän aja-
28338: jääneet siksi alhaiselle tasolle, että niitten tukset askartelevat vanhuudenturvakysymyk-
28339: pohjalla säästäminen ja vanhuudenturvan sen ympärillä. Turvattomuuden tunne ai-
28340: kerääminen on käynyt hyvin vaikeaksi, jopa heuttaa ajanmittaan myös terveydellisiä hait-
28341: useimmille kerrassaan mahdottomaksi. V al- toja sekä alentaa työtehoa ja työkykyä. Paitsi
28342: tion, kuntien ja seurakuntien ym. julkisten sitä, että vuosikymmeniä uurastaneitten työn-
28343: yhteisöjen palveluksessa olevilla on omat tekijävanhusten heitteille jättäminen on yh-
28344: eläkesääntönsä, joten he saavat vanhoina teiskunnallinen vääryys ja epäkohta, on se
28345: päivinään eläkkeen, jonka turvin - mahdolli- myös siis kansantaloudellista tuhlausta, koska
28346: set pienet säästöt ja kansaneläkkeen siihen siten menetetään ennenaikaisesti työvoimaa
28347: lisäten - he tulevat jotenkuten toimeen. ja heikennetään työn tuottavuutta.
28348: Myöskin eräät valveutuneimmat teollisuu- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
28349: denharjoittajat, pankit ym. ovat vahvistaneet lnmnioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
28350: henkilökunnilleen eläkesäännöt tai ovat jon- muksen,
28351: kin eläkekassan tai eläkevakuutuksen avulla
28352: turvanneet vanhoille työntekijöilleen toimeen- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28353: tulon vanhuuden päivinä eläkkeen muodossa. menpiteisiin yksityisessä työsuhteessa
28354: Viimeksimainitusta huolimatta on kuiten- olevien eläkekysymyksen selvittämi-
28355: kin suurin osa yksityisoikeudellisessa työ- seksi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
28356: suhteessa olevista- niin henkisen kuin ruu- sen tällaisten henkilöiden eläkekysy-
28357: miillisenkin työn tekijöistä- kokonaan eläke- myksen järjestämisestä.
28358: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
28359:
28360: Konsti Järnefelt. Helge Miettunen.
28361: Aukusti Pasanen. Irma Karvikko.
28362: Armas Leinonen. Harras Kyttä.
28363: Esa Kaitila.
28364: 651
28365:
28366: X,11. - Toiv. al. N:o 293.
28367:
28368:
28369:
28370:
28371: Bytinki ym.: Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden yhden-
28372: mukaistamisesta.
28373:
28374:
28375: E duskun.naUe.
28376:
28377: Voilill!assa olevat sosiaailiiset ~t voi~ maksetaan yhteiskunnan varoista sosiaalista
28378: dMD. jakaa kruhtoon eri ryhmään. Kansan- eläkettä, on oi:kein ja hyvä;ksyttävä, mutta
28379: elliikelain muilman maksettavat lisälelå!kkoot ja se, että toisten lakien mukaan eläkkeen määrä
28380: '"anhuusavustuslain mukaan maksettavlllt eläk- ja S8Jrunti on riippuvainen siitä, onko eläk-
28381: keet kuuJ.uvat ryhmään, missä eläJclreen määrä keen saajalla muita tuloja ja kuinka paljon,
28382: ja sen sruamisen edellytys on riippuvainen ja että toisten lakien perusteella eläkkeen
28383: siitä, onlko ja kuinka pruljon cläl&een saajall!a saanti ja määrä on riippumaton tulojen
28384: muita rtUJloja. Vanhuusavustuslain mukainen suuruudesta, ei voi olla täysin oikein. Sen
28385: keskimääräinen eläke on vuodessa noin 27,300 vuoiksi olisi eläkkeen saantiin ja myöskin
28386: madrkaa. Kansaneläkelain mUJkrurun lisäelä- määrään nähden swatava yhdoomukaisuutta
28387: kettä saavain va~nhuuseläkkeiden. keskimää- enemmän aikaan kuin nykyisin on olemassa.
28388: räinen eläike oli viime vuonna noon 25,759 Siitä, ovatko kunnat velvol:lisia maiksamaan
28389: markkaa vuodessa. V rutio ja lrnnna:t vastaa- osan niistä elälremenoista, joita suoriteman
28390: vat niistä menoista, mitä aiheutuu mainirttu- sosiaalisina eläkkeinä kuntala:isille, voidaan
28391: jen eläkkeiden maikJSamisesta. o1la eri mieLtä. Tämä järjestelmä:hän voitai-
28392: Valtion viran ja toimen haitijoille ja siin hyväiksyäkin, jos iJmik'ki sosilaaliset eläke-
28393: valtion työntekijöille eläkelakien mukaan maksut suoritettaisiin samalla tavalla, ja ikun
28394: maksettavat eläkkeet kuuluvat ryhmään, Mri.aa krutsotaan si:1tä ikalmllllta, että ilrnnrulJt
28395: m1ssa eläkkeen maarä ja saaminen ei OVlrut velvollisia huolehtimaan rusUikkaittensa
28396: ole riippuvainen siitä, onko eläiklkeen 8aajalla toimeenrtUJlosta. On: otettava huomiOO!Il, että
28397: muita tuloja vai eikö. Eläke maiksert::llJan Ilmi~ niiBsä ikl.millM;sa, etupäfu>sä maaseudul,1a, miam
28398: kille, oWkootpa muut tulot kuinlm suuret ta- asuu suurin osa sellaista väestöä, jok:a saa
28399: hansa,. Elählreen suuruus vuodessa riippuu kansaneläJrelain mukaan Hsäeläikettä, veron-
28400: siirtä, kuinka suuri oo. eläkkeen saajan perus- mruksajat joutuva.t maksaanallln osan o:miJen
28401: pwl.lrka ja iikälisät yhteen l81Sikett1ma vuodessa. 'kuntalaisten eläikemaksuja, mntja samru:I.a
28402: Tfu>sä ryhmässä nn vuodessa suurin ;täysi joutuvalt :maJksama.an vailtiolJe veroina niitä
28403: eläke noin 519,000 mlllrkkaa ja pienin noin maksuja, joista maksetl!lia!Il eläkkeet vaM.ion
28404: 141,000 ma~aa. Valtio Vlastaa yksin niistä varoista. KunnaJt italasen vapautuvoat maksa-
28405: menoista, miltä •ailheutuu mainittujen eläJrlrei- masta eläkettä niille, jotka sa:avat elä:kikoon
28406: den maksamisesta. valtiolta. Maalaiskunnissa, JOissa ei asu
28407: Nämä !k:ruksi erilaista sosiaalista eläkejär- mollltaJka.an vaJltiolta eläkkeen sruavaa, oo.
28408: jestelmää poi:kkeavat huomattaVIasti toisistaan. llrunna:llisia verotuslrohteita perin vä:hän, sillä
28409: Via:ikka eläldreiden suuruus ei olisikaan ilmi- siellä ei ole lteollisuus1ait,oiksia, pa.nklkeja reikä
28410: kille sama niin käsityksemme mukaan V'akuutusythtiöiltä, joirta voitaisiin verottrua.
28411: piltäisi oHa perusteet, joidenika mUJk:aan so- Sen vuoksi olisi eläkkeiden maiksujärjestel-
28412: sia,ali~ta eläkettä mabetaan. ikaiki.Jile ikansa- mä&sä saatava yhdenmuikaisuutJta aiika:an.
28413: ~aisi:lle samoin perustein. S.iJlä jok:a tapauk- Jos ~ansa:ncläkelain mukaan maksettavista
28414: sessa kysymyksessä on yhteiset varrut, maikset- Usäeläkk:eistä ja vanrhuusavustuslain. mukaan
28415: trukoonpa ne klmtien tai Via.Jtion ~kukkarosta. maksettavista eläik1lreistä ik11Thtien maksama
28416: Se .perila~Rte, että kaikille, jotka menettävät osurus siirrettäisiin valtiolle ja elälclmiden
28417: työkyikynsä v;anhuuden :tJai sairauden vuoksi, määrää ik:oJ:J.Ort:ettaisiin., niin se kyllä tietäisi
28418: 652 X,11. - Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet.
28419:
28420:
28421: vwlitioHe il.isämenoja, IIllUtta samaillla se helpot- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28422: taisi kun1Jien veron.maksajain verotusta ja sellaisten sosiaa.listen eläkelakien yh-
28423: tällä :taV'ailJa olisi osrultaan huojenltamassa ilrun- denmukaistamiseksi, joiden nojalla
28424: na:llista verorasitusta, j01ka viime vuosina OIIl maksetaan valtion ja kuntien ·varoista
28425: muodostunut monissa paiJlroissa ilrestämättö- vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä,
28426: mäksi. ,Moooja witaisiin vähentää myÖSkin ja antaisi asiasta esityksen Eduskun-
28427: eläkemääriä järjestelemällä. nalle.
28428: Edehlä olevan perusteelLa ehdotamme kun-
28429: nioittaen eduSlmruruan päätettäväksi toivo-
28430: muksen,
28431: Helsingissä 12 päivänrä he1:miikuuta 1953.
28432:
28433: Eino Rytinki. Eero Saari. Aaro Kauppi.
28434: Eeli Erkkilä. Markus Niskala. Niilo Ryhtä.
28435: Eino E. Heikura. Yrjö Hautala. Kusti Eskola.
28436: 653
28437:
28438: X,1s. - Toiv. al. N:o 294.
28439:
28440:
28441:
28442:
28443: Leivo-Larsson ym.: Vanhuusavustuslain muuttamisesta kan-
28444: saneläkelain mukaisen lisäeläkkeen väliaikaisesta korotta-
28445: misesta annetun lain muutosta vastaavaksi.
28446:
28447:
28448: E d u s k u n n a ll e.
28449:
28450: Vuoden 1953 valtiopäiville ovat allekirjoit- vanhuusavustusten kohdalla. Sen vuoksi ehdo·
28451: taneet jättäneet lakialoitteen kansaneläkelain tammekin kunnioittavasti eduskunnan hy-
28452: mukaisen lisäeläkkeen väliakaisesta korotta- väksyttäväksi toivomuksen,
28453: misesta annetun lain muuttamisesta, mikä
28454: aloite tarkoittaa lisäeläkkeitten korottamista että hallitus antaisi, heti sen jälkeen
28455: nykyisestään n. 20 % samoin kuin täyteen kun Eduskunta on hyväksynyt kan-
28456: lisäeläkkeeseen oikeuttavien vuositulojen ylä- saneläkelain mukaisten lisäeläkkeit-
28457: rajan korottamista n. 15 %. ten korottamista tarkoittavan lainmuu-
28458: Kun vuonna 1952 voimaan tullut vanhuu8- tosehdotuksen, Eduskunnalle esityk-
28459: avustuslaki seuraa niin hyvin lisäeläkkeiden sen vanhuusavustuslain muuttamisesta
28460: markikamääräistä suuruutta kuin myös täy- niin, että se vastaa kansaneläkelain
28461: teen lisäeläkkeeseen oikeuttavien vuositulo- mukaisen lisäeläkkeen väliaikaisesta
28462: jen ylärajaa, on luonnollista, että samanlaa- korottamisesta annetun lain muutosta.
28463: tuinen korjaus olisi saatava aikaan myös
28464: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
28465:
28466:
28467: T. Leivo-Larsson. Meeri Kalavainen. Laura Brander-Wallin.
28468: Juho Karvonen. Pentti Niemi. Impi Lukkarinen.
28469: Kaisa Hiilelä. Arvo Ahonen. Rafael Paasio.
28470: Elli Nurminen. Eero Antikainen. Väinö Tikkaoja.
28471: Vappu Heinonen. Viljo Virtanen. Veikko Kokkola.
28472: Arvi Turkka.
28473: 654
28474:
28475: X,19. - Toiv. al. N:o 295.
28476:
28477: Raunio ym.: Esityksen antamisesta vanhuusavustuslain 3 §:n
28478: 4 momentin selventämisestä niin, ettei sanotun lain nojalla
28479: myönnetty avustus voi vaikuttaa työnantajan suoritetta-
28480: van eläkkeen suuruuteen.
28481:
28482: E d u s k u n n a 11 e.
28483:
28484: Vanhuusavustuslain tultua sovelletuksi käy- taavasti vähentäneet maksamiaan eläkkeitä.
28485: täntöön on Työnantajain Keskusliiton tah{)lta Esimerkkinä mainittakoon, että sellaisessakin
28486: tulkittu sanotun lain 3 §: n 4 momenttia si- tapauksessa, kun vanhuusavustuslain mukaan
28487: ten, että työnantajilla on oikeus vähentää vanhuksille on myönnetty 18,700 markan
28488: vastaavasti omaa osuuttaan eläkkeissä, joita eläke vuodessa, on työnantaja vähentänyt
28489: he maksavat köyhäinhoitolain 5 § :n perus- omaa osuuttaan 14,400 markkaa ja ainoastaan
28490: teella. Tällaisen menettelyn käytäntöön so- 4,300 markkaa on jäänyt eläkeläiselle van-
28491: veltaminen ei ollut kuitenkaan lainsäätäjän huusavustuslain tuottamana hyötynä. Joutuu
28492: tarkoitus, sillä mainitun pykälän momentti näin ollen toteamaan, että vanhuusavustus-
28493: otettiin eduskuntakäsittelyssä lakiin juuri lain vanhuksille tarkoitettu apu on koitunut
28494: sen vuoksi, etteivät työnantajat pääsisi tul- suurimmalta osalta työnantajain hyödyksi, ja
28495: kitsemaan lakia siten kuin he nyt tekevät. tämä ei suinkaan ollut hallituksen enempää
28496: Heidän menettelynsä on siis ainakin lain kuin eduskunnankaan tarkoitus.
28497: hengen vastainen. Näin ollen ei ole paikal- Asiaan olisi käsityksemme mukaan saatava
28498: laan vedota siihen, ettei lain kohta ole kyllin korjaus aikaan mitä pikimmin ja estettävä
28499: selvä ja että sitä on oikeus jokaisella tulkita nämä vanhuksia syvästi loukkaavat lain
28500: omalla tavallaan ja itselleen parhaaksi. Suo- hengen vastaiset tulkinnat, joita yhä edelleen
28501: men Työnantajain Keskusliitonkaan taholta sovelletaan käytäntöön.
28502: ei kielletä, etteikö lainsäätäjän tarkoitus ol- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
28503: lut selvä, mutta kun lakitekstissä ei selvästi kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
28504: sanota, että työnantajain köyhäinhoitolain toivomuksen,
28505: 5 § : n perusteella maksamien eläkkeiden
28506: suuruuteen vanhuusavustuslaki ei saa vaikut- että hallitus kiireellisesti antaisi
28507: taa, on tästä löytynyt juuri se aukko, jota Eduskunnalle esityksen sellaisiksi muu-
28508: nyt sovelletaan käytäntöön. toksiksi voimassa olevaan lainsäädän-
28509: Työnantajain Keskusliiton tulkinnan mu- töön, ettei vanhuusavustuslain perus-
28510: kaan menetellyissä tapauksissa ovat monet teella myönnetty avustus saa vaikut-
28511: työnantajaltaan eläkettä saaneet menettäneet taa työnantajan maksaman eläkkeen
28512: melkeinpä kokonaan vanhuusavustuslain suo- suuruuteen.
28513: man etuisuuden, koska työnantajat ovat vas-
28514: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
28515:
28516: Eino Raunio. Varma K. Turunen. Martta Salmela-Järvinen.
28517: Laura Brander-Wallin. Juho Karvonen. Rafael Paasio.
28518: T. Leivo-Larsson. Unto Suominen. Bruno J. Sundman.
28519: Kalle Jokinen. Vappu Heinonen. Vilho Väyrynen.
28520: Aino Malkamäki. K. F. Haapasalo. Jalmari Väisänen.
28521: Onni Peltonen. Heikki Hykkäälä. Arvo Ahonen.
28522: Edvard Pesonen. Väinö Tikkaoja. Impi Lukkarinen.
28523: Pentti Niemi. Arvi Turkka. Veikko Jrokkola.
28524: Eero Antikainen. Kaisa Hiilelä. Elli Nurminen.
28525: G. Henriksson. Otto Toivonen. Kustaa Alanko.
28526: 0. Muikku. Urho Kulovaara. Veikko Helle.
28527: Valfrid Eskola. Arvo Sävelä.
28528: 655
28529:
28530: X,2o. - Toiv. al. N:o 296.
28531:
28532:
28533:
28534:
28535: Pohjala ym.: Kansaneläkelain ja vanhuusavustuslain ulko-
28536: puolelle jääneiden työkyvyttömien eläkekysymyksen jär-
28537: jestämisestä.
28538:
28539:
28540: Eduskunnalle.
28541:
28542: Viime vuonna voimaan tulleella vanhuus- soa pysähtyneeksi, ja invaliidirahaa voidaan
28543: avustuslailla on järjestetty lakisääteinen suorittaa vain sellaiselle vaikeavammaiselle
28544: huoltoapu niille varattomille ja vähävarai- henkilölle, joka itsensä elättämiseksi tekee
28545: sille vanhuksille, jotka ennen vuotta 1884 ansiotyötä.
28546: syntyneinä olivat jääneet kansaneläkelain Niiden työkyvyttömien, huollon tarpeessa
28547: ulkopuolelle. Sen sijaan on edelleen hoita- olevien henkilöiden ryhmä, jotka kerrotuin
28548: matta niiden henkilöiden eläkekysymys, tavoin ovat jääneet osattomiksi sekä kansan-
28549: jotka ennen kansaneläkelain voimaan astu- eläkkeestä että vanhuusavustuksesta, ei ole
28550: mista olivat tulleet työkyyyttömiksi ja jotka kovin suuri. Heidän eläkekysymyksensä jär-
28551: eivät ikänsä perusteella ole myöskään joutu- jestäminen ei näin ollen aiheuttaisi valtion-
28552: neet vanhuusavustuslain piiriin. Samoin on taloudelle tuntuvaa rasitusta. Kun kysy-
28553: asian laita niiden henkilöiden suhteen, myksessä on ilmeisen epäoikeudenmukaisuu-
28554: jotka kansaneläkelain aikana ennen 18 ikä- den korjaaminen, olisi sosiaalisessa lainsää-
28555: vuottaan ovat tulleet pysyvästi työkyvyttö- dännössä nyt esiintyvä aukko viipymättä
28556: miksi. Tämän lain mukaanhan on vakuutettu täytettävä.
28557: vain työkykyinen henkilö, ja on vakuutus Edellä !asutun nojalla ehdotamme edus-
28558: voimassa sen kalenterivuoden alusta, joka kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28559: lähinnä seuraa hänen täytettyään 18 vuotta.
28560: Kansaneläkelain ja vanhuusavustuslain että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
28561: ulkopuolelle jääneet työkyvyttömät henJkilöt toimenpiteisiin kansaneläkelain ja
28562: eivät yleensä myöskään voi saada turvaa vanhuusavustuslain ulkopuolelle jää-
28563: invaliidihuoltolaista. Invaliidina tämän lain neiden työkyvyttömien eläkekysymyk-
28564: mielessä ei näet pidetä jatkuvaa sairautta sen järjestämiseksi.
28565: potevaa henkilöä, jollei sairautta voida kat-
28566: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
28567:
28568:
28569: Kyllikki Pohjala. Irma Hamara.
28570: Helena Virkki. Urho Saariaho.
28571: Erkki Koivisto. Jussi Lappi-Seppälä.
28572: Johannes Wirtanen. Aune Innala.
28573: 656
28574:
28575: X,21. - Toiv. al. N:o 297.
28576:
28577:
28578:
28579:
28580: Leivo-Larsson ym..: Rahaston muodostamisesta vanhainkotien
28581: ja vanhusten asuntoloitten rakentamiseksi ja ylläpitämi-
28582: seksi eräistä kansaneläkelaitoksen vakuutusmaksuista.
28583:
28584:
28585: E d u s k u n n 11 e.
28586:
28587: Eduskunnan taholla ja sen ulkopuolellakin asuntoloiden tarve ja tällöin olisi mieles-
28588: on kiinnitetty huomiota siihen, että kansan- tämme syytä harkita sellaista lain muutosta
28589: eläkelaitos vuosittain saa tuloja, jotka eivät kansaneläkelakiin, että se tekisi mahdolliseksi
28590: ole vakuutusmaksuja vakuutetun hyväksi, näitten ylimääräisesti kertyvien varojen si-
28591: so. kun työnantaja maksaa määräprosentin joittamisen edellämainittuun tarkoitukseen.
28592: työntekijänsä puolesta silloinkin, kun asian- Siinä mielessä ehdotammekin eduskunnan
28593: omainen työntekijä ikänsä puolesta on näistä hyväksyttäväksi tovomuksen,
28594: vakuutusmaksuista vapautettu. Niinikään jää
28595: eläkelaitoksen hyväksi se osa vakuutusmak- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28596: suista, joita ei palauteta vakuutetun kuol- sellaisen esityksen antamiseksi muu-
28597: lessa vakuutetun kuolinpesälle. tokseksi kansaneläkelakiin, jolla teh-
28598: Eläkelaitos on ilmoittanut käyttävänsä täisiin mahdolliseksi erityisen rahaston
28599: nämä varat nk. liian pienten pohjaosien hy- muodostaminen niistä varoista, jotka
28600: väksi. Tämä toimenpide lienee ollutkin täy- kertyvät työnantajain yli-ikäisten työn-
28601: sin perusteltua näihin saakka, mutta kuta tekijäinsä puolesta kansaneläkelaitok-
28602: pitemmäksi muodostuu vakuutettujen vakuu- selle maksamista vakuutusmaksuista
28603: tuksessaolon aika, vähenee myöskin tällaisen sekä niistä vakuutusmaksuista, joita ei
28604: täydennyksen tarve, ja sen vuoksi voitaisiin palauteta vakuutettujen kuolinpesille,
28605: jo nyt ottaa harkittavaksi, eikö näitä tällä ja että tästä rahastosta voitaisiin
28606: tavalla kertyviä varoja voitaisi käyttää muul- myöntää avustuksia ja halpakorkoisia
28607: lakin tavoin vakuutettujen hyväksi yleensä. lainoja järjestöille ja kunnille van-
28608: Eräänä ilmeisesti pysyvänä tarpeena tullee hainkotien ja vanhusten asuntoloitten
28609: olemaan erityisten vanhusten asuntojen ja rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi.
28610: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
28611:
28612: T. Leivo-Larsson. Arvo Ahonen. Meeri Kalavainen.
28613: Juho Karvonen. Arvi Turkka. Vappu Heinonen.
28614: Kaisa Hiilelä. Laura Brander-Wallin. Impi Lukkarinen.
28615: Pentti Niemi. Elli Nurminen. Rafael Paasio.
28616: Väinö Tikkaoja. Veikko Kokkola.
28617: 657
28618:
28619: X,22. - Toiv. al. N:o 298.
28620:
28621:
28622: Lappi-Seppälä ym.: Esityksen antamisesta laiksi työtä vie-
28623: roksuvien henkilöiden käsittelystä.
28624:
28625:
28626: E d u s k u n n a ll e.
28627:
28628: Kaikissa maissa on ja on aina ollut työtä- henkilöiden käsittelystä eräissä tapauksissa
28629: vieroksuvia henkilöitä, joihin nähden myös- lakkasi olemasta voimassa 1. 1. 1949. Kaikki
28630: kin yhteiskunta on ryhtynyt lainsäädännöl- huolto- ja poliisiviranomaiset olivat yksi-
28631: lisiin toimenpiteisiin estääkseen toisaalta näi- mielisiä siitä, että pinnarilakia olisi ollut
28632: den demoralisoivaa vaikutusta muihin kansa- ehdottomasti jatkettava. Vaikka pinnarilaki
28633: laisiin, nimenomaan varttuvaan nuorisoon, melko radikaalisesti puuttuikin yksilön va-
28634: toisaalta turvautuakseen niitä yhteiskunnan pauteen, oli sen merkitys yleisessä järjestyk-
28635: kannettavaksi koituvia kustannuksia vastaan, senpidossa ja epäsosiaalisten ainesten käsit-
28636: joita nämä epäsosiaaliset ainekset aina tuo- telyssä erittäin suuri. Lain voimassaolon
28637: vat mukanaa. lakkaamisen jälkeen ovat huolto- ja muut
28638: Vuonna 1946 säädettiin laki työtä vierok- viranomaiset voimattomia niihin henkilöihin
28639: suvien henkilöiden määräämisestä työhön tai nähden, jotka karttavat rehellistä ja hyödyl-
28640: erikoistyölaitokseen. Tämä osoittautui silloin listä työtä ja jotka sen kautta ja siihen ta-
28641: välttämättömäksi, ja kokemus osoitti, että vallisesti liittyvien muiden sosiaalisten omi-
28642: näin tosiaan oli asianlaita. Mainittu laki oli naisuuksiensa johdosta monilla tavoin ovat
28643: voimassa vuoden 1949 alkuun saakka. yhteiskunnan rasituksena. Olisikin tärkeätä,
28644: Viimeaikainen kehitys on selvästi esiintuo- että sosiaalihuoltolainsäädäntöä saataisiin ke-
28645: nut käsityksen, että tämän lain käyttöä jäl- hitetyksi siten, että tällaiset henkilöt voitai-
28646: leen tarvittaisiin. Samanaikaisesti kun alkaa siin saada sopivien huoltotoimenpiteiden koh-
28647: esiintyä todellista työttömyyttäkin, esiintyy teiksi. Tarkoituksenmukaisinta olisi tällöin
28648: samoja epäkohtia, jotka johtivat vuonna 1946 suunnitella sellainen asteittain tehostuvien
28649: mainitun lain säätämiseen. Onpa esiintynyt toimenpiteiden sarja, että se sisältäisi eri
28650: työttömyystyömaillakin työselkkauksia ja keinojen asteikon preventiivisistä tukemistoi-
28651: lakkoja, mikä selvästi osoittaa, mihin tällä menpiteistä huoltolaitoskäsittelyyn saakka,
28652: alalla ollaan menossa. joiden kaikkien tarkoituksena olisi, mahdolli-
28653: Osoituksena siitä, että ns. "pinnarilaki" suuksien mukaan, kasvattaa ja kouluttaa
28654: todella on tarpeellinen, esitettäköön seuraa- asianomaisista työtä tekeviä hyödyllisiä yksi-
28655: vassa pieni ote Helsingin seurakuntien huol- löitä."
28656: tokeskuksen, Pelastusarmeijan, Koulumat- Kun jokaisen tiedossa on, että ns. "pin-
28657: kailutoimiston ja Helsingfors Gästhem och narilaki" edelleenkin on tarpeen vaatima, ja
28658: Natthärbergen r. f.-järjestön Helsingin kau- että sen uudelleen säätäminen poistaisi monia
28659: punginhailitukselle lähettämästä, "pinnari- sosiaalisia epäkohtia, ehdotamme eduskun-
28660: lain" jälleen voimaansaattamista koskevasta nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28661: ehdotuksesta, josta Helsingin kaupunginhal-
28662: litus lähetti kirjelmän Kaupunkiliitolle ja että hallitus kiireellisesti antaisi
28663: ilmoitti tästä Helsingin seurakuntien huolto- Eduskunnalle lakiesityksen ns. pin-
28664: keskukselle 11. 4. 51: narilaiksi eli laiksi työtä vieroksuvien
28665: "Pinnarilaki eli laki työtä vieroksuvien henkilöiden käsittelystä.
28666: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
28667:
28668: Jussi Lappi-Seppälä. Päiviö Hetemäki.
28669: Ernst von Born. Jaakko Hakala.
28670: Harras Kyttä. Juho Niukkanen.
28671: 83
28672: 658
28673:
28674: X,23. - Toiv. al. N:o 299.
28675:
28676:
28677:
28678:
28679: Vennamo ym..: Arava-lainsäädännössä ja -toiminnassa olevien
28680: puutteellisuuksien selvittämisestä.
28681:
28682:
28683: E d u s k u n n a ll e.
28684:
28685: Arava-lainsäädännön puutteellisuudet ja varsin useasti myönnetään yhden perheen
28686: tässä yhteydessä esiintynyt keinottelu on ylei- asuntoa kohti jopa yli 2 milj. markkaa 1% :n
28687: sesti tunnettu. Jo sanottua lakia eduskun- rahaa sitä suuremmista yksityistapauksista
28688: nassa laadittaessa esiintuotiin, että ei ole puhumattakaan. Kun vastaavissa tapauk-
28689: oikein antaa verovaroja 1% :n halpakorkoi- sissa esim. maaseudulla saavat omakotitalon
28690: sina lainoina varakkaille henkilöille, mutta rakentajat vain muutaman sadantuhannen
28691: tätä koskeva korjaus Arava-lakiin ei silloin markan lainoja, on tällainen asiantila herät-
28692: tullut eduskunnassa hyväksytyksi. tänyt huomattavaa katkeruutta. Kun sanot-
28693: Nyt on jo olemassa riittävää kokemusta tuun vielä lisätään Arava-toiminnassa esiin-
28694: kuluneilta vuosilta Arava-toiminnasta. Vää- tynyt laaja keinottelu, väärinkäytöksistä pu-
28695: jäämätön käytännön kokemus on osoittanut, humattakaan, sekä se seikka, että eräiltä
28696: että Arava-toiminta ei ole tukenut asunnon tahoilta jopa väitetään Aravan olevan 6-7
28697: puutteessa olevia vähävaraisia, vaan on päin- miljardin vuotuisine määrärahoineen suoras-
28698: vastoin jopa vastoin Arava-lainsäädäntöäkin taan asutuskeskusten asuntopulan poistamisen
28699: muodostunut suurelta osalta yhteiskuntamme jarru ja syy, niin ehdotamme kunnioittaen
28700: kaikkein varakkaimpien perheitten asunnon eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28701: hankinnan tukemiseksi verovaroilla, kuten
28702: Kaljakallio- ym. lukuisat tapaukset osoitta- että hallittts kiireellisesti selvityt-
28703: vat. Edelleen on voitu todeta, että Arava- täisi Arava-lainsäädännössä esiintyvät
28704: osakkeita ovat saaneet henkilöt, joilla on jo puutteellisuudet ja Arava-toiminnassa
28705: ollut asianmukainen oma asunto. esiintyneet väärinkäytökset sekä ryh-
28706: Suurta huomiota, jopa tyrmistystä, on he- tyisi niiden johdosta asian vaatimiin
28707: rättänyt se seikka, että Arava-toiminnassa toimenpiteisiin.
28708: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
28709:
28710: Veikko Vennamo. Nestori Kaasalainen. T. N. Vilhula.
28711: Urho Kähönen. Väinö Kaasalainen. Eino Palovesi.
28712: Arvi Ikonen. J. E. Lampinen.
28713: Eino E. Heikura. Erland Haapaniemi.
28714: 659
28715:
28716: X,24. - Toiv. al. N:o 300.
28717:
28718:
28719:
28720:
28721: K. Eskola ym.: Toimenpiteistä Arava-lain ja maaseudun
28722: asunto-olojen parantamista koskevan valtioneuvoston pää-
28723: töksen mukaisten avustuslainojen lainae-htojen yhdenmu-
28724: kaistamiseksi.
28725:
28726:
28727: Eduskunnalle.
28728:
28729: Eräs sodanjäJllkeisen :ajan tärlreimpiä teh- ail.ueella w.iko maaseudulla. AsemaJkaavoite-
28730: täviä meillä on ol:lUJt ja on edelleen rum111to- tu1la ail.ueel!la on maihdo1lisuus saada Arava-
28731: tuotannossamme oile.~an vajaUilrnen täyttämi- ~ainaa hu01ll1ruttavas:ti 1edullioonunilla ehdoilla
28732: nen. Sekä maaseudulla että kaupungeissa on kuin va.rsma.iscl1a maaseudulla, missä se ra-
28733: vielä huomattava määrä perheitä ja yksityllisiä lremt:13Jminen, mihin vailtiolllJ rtUJlrea on saaJta-
28734: kansailaisia, joil!la ei ole omaa asrmlhoa tai se vissa, ~tapahtuu !l:ä;hinnä MAP:n puitteissa,
28735: on puUJttoo:Llinlen. Tämän epäikohdlaJl po:ista- jolLloin mm. ilaman ikoriko on suurempi kuin
28736: mic;;eksi on viime vuosina uhrattu valition Arava-~a:inoista. Tämä on syrmyttänyt perus-
28737: varoja ilmomaJttav~assa määrin Hhllinnä Arava- tel.Jtu:a tyytymättömyyttä. Kun on 1uulrtaVI81a,
28738: lain ja maaseudun asunto-olojen parantamista että Arava-lain voimassaoloa jatketaan ja sen
28739: koskevan va,ltioomuvoston päätöksen (676/44) puitteissa edelloon vail.tion varoja käyrt;e,tään
28740: :kautta. Tästä huolimaJtila ei vielä ole voitu asun1:01tuotanltooo, niin olisi samanaikaisesti
28741: poistaa ~edes välttämä1Jtömintäkään tarvetta, ta~kistetltava, että llle Jainat, mitä maaseu-
28742: va.an asuntorrukennustuotantoa on ja.tlrettava dun asuntortuotannon edistämiseen myönne-
28743: erilkoisesti maaseudulla, missä ny;t on suUl'in tään, olisivat ~doiltaa:n mm. korkoon näh-
28744: puute. den Arava-lainoihin verrruttav1ssa..
28745: P.erustUJS1aikierrnme hengen mukaisesti on EdeLlä o~evan pel'1.1StooJ:Ia ehdotamme kuu-
28746: Suomen 1>"ansa:1aisiJla oLeva saman1laiset oikeu- llliofulltaen eduskunnam· hyviiJksyttäväiksi :toivo-
28747: det kielestä, synrtyperiistä, varallisuudesta ja muksen,
28748: asuinpaikasta riippumatta. Tässä perustus-
28749: J:akiemme ikeskeisimmä&<>ä Jrohdassa on kuiten- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
28750: ikin rtapahtunut valitettavia poikkeUJfusia. Sel- menpiteisiin, että Arava-lain ja maa-
28751: lainen on mm. ovkeus va;ltion antamiin lai- seudun asunto-olojen parantamista
28752: noifuin as'lmtorakennustuotJanrtoa varten. Jos koskevan valtioneuvoston päätöksen
28753: jo'ku Suomen kansalainen on lta'htonut ra- (676/44) mukaiset avustuslainat asun-
28754: kentaa irtselleen tai perhoolleen ru:nmnon, niin totuotannon edistämiseksi olisivat kor-
28755: vaLtion a111tama ,tUiki tässä suhteessa on oB!l1t komäärältään ja muiltakin ehdoiltaan
28756: erila.inen riippuen siitä, sijairtseeiko suun- toisiinsa verrattavissa.
28757: n~rteltu uusi ikoti ns. asemakaavoitetulla
28758: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
28759:
28760: Kusti Eskola. Eeli Erkkilä.
28761: Aaro Kauppi. Eino Rytinki.
28762: Toivo H. Kinnunen. Kerttu Saalasti.
28763: Viljami Kalliokoski. M. 0. Lahtela.
28764: 660
28765:
28766: X,25. - Toiv. al. N:o 301.
28767:
28768:
28769:
28770:
28771: Järnefelt ym.: Valtion kiinteän työmarkkinatutkimuskeskuk-
28772: sen perustamisesta.
28773:
28774:
28775: E d u s k u n n a 11 e.
28776:
28777: Työvoiman vahnistuksessa ja kouluttami- vaatii 4-5 vuoden aktiivisen opiskelun, joka
28778: sessa ei maassamme ole nykyisin minkään- tulee sekä asianomaisille itselleen että yhteis-
28779: laista ohjaus- ja tutkimuselintä, vaan ty~ kunnalle tavattoman kalliiksi, on epätarkoi-
28780: voiman valmistus ja koulutus tapahtuu täy- tuksenmukainen ja eri aloille suhteettomasti
28781: sin sattumanvaraisesti ja summittaisesti. jakautuva koulutus - erikoisesti akateemi-
28782: Tästä on seurauksena, että jollekin alalle sella linjalla - myös erittäin suuri kansan-
28783: koulutetaan erikoistyöntekijöitä enemmän taloudellinen kysymys. Koko yhteiskunnan
28784: kuin sillä alalla vuosikausiin tai ehkä vuosi- etu vaatii näin ollen asian tutkimista ja
28785: kymmeniin tarvitaan ja voidaan sijoittaa, nopeisiin toimenpiteisiin ryhtymistä nykyisen
28786: kun taas toisilla aloiHa on koulutetusta työ- asiantilan korjaamiseksi.
28787: voimasta puutetta. Erikoisen räikeitä epä- Nykyisin tässä suhteessa vallitsevat epä-
28788: kohtia tässä suhteessa on ilmennyt akateemi- kohdat eivät ole mitään tilapäisiä, vaan py-
28789: sen nuorison suuntautumisessa eri aloille. syviä ilmiöitä, joihin kansakuntamme pie-
28790: Joittenkin aivan satunnaisten konjunktuuri- nuus ja olojemme rajiOilttuneisuus luo vielä
28791: ilmiöiden ja ,muotivirtausten" perusteella lisävaikeuksia. Tämän vuoksi olisikin valtion
28792: valitaan sellainen opintosuunta, jolla jo en- toimesta perustettava kiinteä ja pysyvä työ-
28793: tuudestaan on ruuhkaa ja jolta valmistuviUa markkinatutkimuskeskus, jonka tehtävänä
28794: ei ole juuri minkäänlaisia mahdollisuuksia olisi tieteellisellä pohjalla tutkia eri alojen
28795: sijoittua työmarkkinoilla siten, että yhteis- työvoimatarvetta ja miten paljon niille kuna-
28796: kunta voisi käyttää hyväkseen heidän eri- kin ajanjaksona voidaan todennäköisesti
28797: koiskoulutustaan ja ammattitietojaan. Niinpä sijoittaa eri koulutusasteista työvoimaa. Tä-
28798: esim. samanaikaisesti kuin oppikoulunopet- män tutkimustyön lisäksi laitoksen tulisi suo-
28799: taj1sta on huutava puute ja monet virat on rittaa tehokasta tutkimustulosten tiedotta-
28800: ollut pakko jättää täysin epäpäteviin käsiin, mista ja nuorison ohjausta opiskelusuuntien
28801: on metsänhoitaja- ja agronomikoulutuksen valinnassa pitäen päämääränään tasasuhtaista
28802: saaneita niin paljon liikaa, ettei heitä voida ja yhteiskunnan etujen mukaista ammatti-
28803: sijoittaa tällaista koulutusta edellyttäviin työvoiman valmistumista eri aloilla.
28804: tehtäviin, vaan he joutuvat olemaan aivan Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
28805: toisenluontoisissa ja toisarvoisissa tehtävissä, kunnan päätettäväksi toivomuksen,
28806: joissa heidän ammattikoulutuksestaan ei ole
28807: mitään hyötyä. Paitsi akateemisilla aloilla että hallitus valmistuttaisi ja antaisi
28808: on sama ilmiö havaittavissa muillakin aloilla. Eduskunnalle esityksen valtion kiin-
28809: Kun ottaa huomioon, että useimmilla aka- teän työmarkkinatutkimuskeskuksen
28810: teemisilla aloilla loppututkinto nykyisin perustamisesta.
28811: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
28812:
28813: Konsti Järnefelt. Helge Miettunen.
28814: Aukusti Pasanen. Irma Karvikko.
28815: Armas Leinonen. Harras Kyttä.
28816: Aare Leikola.
28817: 661
28818:
28819: X,26. - Toiv. al. N:o 302.
28820:
28821: Ryhtä ym.: Toimenpiteistä ehkäisevän huoltotoiminnan tehos-
28822: tamiseksi.
28823:
28824: E d u s k u n n a ll e.
28825: Ehkäisevään huoltotyöhön on siitä huoli- huoltotyötä varten. Tämä 1.a milj. markan
28826: matta, että voimassa oleva sosiaalihuollon suuruinen määräraha on kuitenkin aivan
28827: lainsäädäntö edellyttää sen ensisijaisuutta riittämätön ja sen varsin hyödylliseksi osoit-
28828: varsinaiseen huoltoon verrattuna, maas- tautunut käyttö on jouduttu näin ollen
28829: samme kiinnitetty liian vähän huomiota. rajoittamaan miltei yksinomaan invaliidi-
28830: Tosin useat kunnat ovat viime vuosina huollosta osattorniiksi jääneiden henkilöiden
28831: varanneet, joskin useimmiten riittämättö- saattamiseksi niin paljorn kuin mahdollista
28832: män, määrärahan ehkäisevää huoltoa varten, työkuntoisiksi ja kykeneviksi huolehtimaan
28833: mutta on vielä monia krmtia, joissa varoja omasta ja perheensä toimeentulosta. V aitio-
28834: sanottuun tarkoitukseen ei ole lainkaan käy- vallan taholta tarvittaisiin kuitenkin, paitsi
28835: tettävissä. Uudempi sosiaalinen avustuslain- suurempaa taloudellista tukea, myös ja
28836: säädäntö antaa kuitenkin monia mahdolli- ennen kaikkea pätevää ja ohjaavaa yleissel-
28837: suuksia ehkäisevien huoltotoimenpiteiden vittelyä ja tutkimusta eri ehkäisevien huol-
28838: toteuttamiseksi, kun vairn toimenpiteet etu- tomuotojen käyttömahdollisuuksista, niiden
28839: käteen suunnitellaan ja sen mukaisesti kustannuksista ja niiden käytössä mahdolli-
28840: varaudutaan eri mahdollisuuksien hyväksi sesti jo saavutetuista kokemuksista samoin
28841: käyttöön. kuin huoltoviranomaisten perehdyttämistä
28842: Valtiovallan taholta on ehkäisevän huolto- niiden käyttöön.
28843: työn merkitystä eri yhteyksissä viime· vuo- On itsestään jo selvää, että ehkäisevällä
28844: sina korostettu ja sen ilmauksena ovat monet huoliolla oikein sovellettuna on mitä suuri-
28845: tärkeät sosiaaliavustuslaitkin syntyu1eet. arvoisin merkitys ei ainoastaan sosiaalihuol-
28846: Ihmiselämän tarpeet ovat kuitenkin niin lollemme, jonka piirissä varsinaiset huolto-
28847: moninaiset ja yksilölliset, että lwkimääräi- tapaukset täten vähentyvät, vaan myös työ-
28848: sesti ei niiden tyydyttämistä voida toteuttaa voimapoliittisesti sekä koko kansan tervey-
28849: eikä ole aina edes tarkoituksenmukaistaikaan den kannalta että myös talouspoliittisesti
28850: niin menetellä. Sosiaalihuoltovirwnomaisilla nousevan työkunmm ja -taidon lisääntymisen
28851: täytyy olla mahdollisuus käsitellä yksilölli- muodossa.
28852: sesti kukin tapaus ja järjestää ehkäisevät Edellä selostettuun viitaten esitämme edus-
28853: huoltotoimenpiteet kunkin yksityistapauikS'en kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28854: laadun mukaan mahdollisimman tehokkaiksi
28855: ja huollettavan omatoimisuutta edistäviksi. että hallitus kiireellisesti selvityt-
28856: Tämä taas edellyttää, että tarkoitukseen on tiiisi, millä tavoin yksilöllistä, ehkäi-
28857: käytettävissä varoja ja että muut mahdolli- sevää huoltotoimintaa voitaisiin val-
28858: suudet eri ehkäiseväin huoltomuotojen käyt- tion ja kuntain toimenpitein edistää
28859: tämiseen ovat olemassa. Aina ei se edes kun- ja tehostaa käsittiirnään kaikki sen
28860: tain huoltoviranomaisten toimenpiteillä ole tarpeessa olevat vajaatyökykyiset ja
28861: toteutettavissa, vaan siihen vaaditaan myös muut vähävaraiset henkilöt, sekä
28862: Yaltiovallan myötävaikutusta joko taloudelli- antaisi sitten Eduskunnalle esitykset,
28863: sen tuen tai valtakunnallisen hoito-, koulu- jotka mainittujen selvitysten perus-
28864: tus-, tutlkimus- ym. järjestelyjen muodossa. teella katsotaan tarpeellisiksi ja tar-
28865: Valtion menoarvioon on vuosittain sisälly- koituksenrnukaisiksi.
28866: tetty määräraha puheena olevaa ehkäisevää
28867: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1953.
28868:
28869: Niilo Ryhtä. Väinö Rankila.
28870: Tahvo Rönkkö. Eino Rytinki.
28871: 662
28872:
28873: X,21. - Toiv. al. N:o 303.
28874:
28875:
28876:
28877:
28878: Tauriainen ym.: Perhelisän määrän korottamisesta.
28879:
28880:
28881: E d u s k u n n a ll e.
28882:
28883: Vuonna 1947 Pekkalan hallituksen esityk- lut tai työkyvytön. Samoin mainitun halli-
28884: sestä eduskunta paransi aikoinaan hyväksyt- tuksen antamalla asetuksella joulukuun 18
28885: tyä perhelisälakia niin, että avustusta makse- päivänä 1947 määrättiin perhelisän suuruus
28886: taan pientuloisille suurperheisille neljännestä vuoden 1948 alusta alkaen jokaisesta perhe-
28887: lapsesta, sekä toisesta lapsesta sellaisille per- lisään oikeutetusta lapsesta seuraavaksi:
28888: heille, joiden pääasiallinen huoltaja on kuol-
28889:
28890: I kalleusryhmään kuuluvissa kunnissa 4,000 markkaa
28891: II 3,600
28892: III " " " 3,300 "
28893: IV " " " 3,000 "
28894: " " " "
28895: Sen jälkeen, kun tuo asetus annettiin, on sille ja pienituloisille, jotka ovat kipeimmin
28896: rahanarvo huomattavasti alentunut eivätkä avustuksen tarpeessa, mielestämme myös tätä
28897: myöhemmät hallitukset ole perhelisän mää- avustusta olisi korotettava sen mukaan kuin
28898: rää kohottaneet. Tämän vuoksi perhelisä rahanarvo on huonontunut.
28899: vähävaraisten suurperheiden toimeentulon Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
28900: huojentajana on menettänyt osan alkuperäi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28901: sestä merkityksestään ja heikentänyt suur-
28902: perheisten toimeentuloa. Lapsilisää, vaikka että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
28903: se ei olekaan yksinomaan vähävaraisille an- toimenpiteisiin perhelisälain mukaisen
28904: nettava avustus, kuten perhelisä, on korotettu perhelisän korottamiseksi vuoden 1948
28905: jatkuvasti sen mukaan kuin rahanarvokin on jälkeen tapahtunutta hintojen nousua
28906: huonontunut. Kun perhelisä on sellainen vastaavaksi.
28907: avustus, jota annetaan vain niille vähävarai-
28908: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
28909:
28910: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
28911: Ester Häikiö. Elli Juntunen.
28912: Matti Meriläinen. Usko Seppi.
28913: Niilo Nieminen.
28914: 663
28915:
28916: X,2s. - Toiv. al. N:o 304.
28917:
28918:
28919:
28920:
28921: Rönkkö ym..: Esityksen antamisesta valtion myöntämien ra-
28922: kennuslainojen koron yhdenmukaistamiseksi.
28923:
28924:
28925: Ed us!k:unnalle.
28926:
28927: V aJtion myöntämän rrukennuslamoituikoon siitä, :mirtä •asut~a anoj'aa kohden
28928: perusteissa maaseudun ja asutuskeskusten myönnetään. Lainan korko maaseutu:l!ajsclle
28929: välillä vaJ:lirt:see nykyisin suurta epäjohdon.- 0r11 3 %, Aravalainoista wsllaavasti noin 1 %.
28930: mukaåsuutta. Maaseudulle, missä rurunrtojen Edellä mainittu eriasteisuus on epäoikeu-
28931: laatu on paljon !h.eikOilllpi, as1mtojen puute denmukaista. Sen poistamiseksi ehdotaill11l1Je
28932: ja ratrumlOill'ahtams ISUUM!llpi kuin 'keskuksissa, kunnioittaen ·eduskunnan hyväJkgy:ttäväJ!k:si toi-
28933: on sarutu määrärahoja paljon vähemmän kuin vomulmen,
28934: asuJtuskeskuksiin. Maaseudulla myönnetään
28935: näitä maaseudun asunto-oloj,en parantamis- että hallitus antaisi Eduskunnalle
28936: ja asutuSkassalainoja vain vä;hävaraisille per- esityksen asutuskeskuksiin ja maaseu-
28937: heille, !kun sen sijaan kaupungeissa Arava- dulle valtion toimesta myönnettävien
28938: ~1ainojen saajina ov,at olleet ensisijaisesti va- rakennuslainojen koron yhdemnukais-
28939: raft&aimmat piirit. Lainamäärä vähävarai- tamiseksi.
28940: selle maaseUJtua.nojw11e 0r11 usein noin 1110
28941: He1lsingissä 12 päivänä he1mi!k:uurta 1953.
28942:
28943: Tahvo Rönkkö. Eino E. Heikura.
28944: 664
28945:
28946: X,29. - Toiv. al. N:o 305.
28947:
28948: Suominen ym.: Toimenpiteistä työllisyysrahaston perusta-
28949: miseksi.
28950:
28951: E d u s k u n n a l J e.
28952: Nykyisin tunnustetaan työttömyyden tor- oli aikoinaan Hitlerin valtaanpääsy Saksassa,
28953: juminen yhteiskunnalliseksi tehtäväksi. Tästä jossa juuri työttömyyden aiheuttama tyyty-
28954: huolimatta jatkuvasti toistuvien taloudellisten mättömyys laajoissa kansankerroksissa muo-
28955: laskukansien aikana työttömyyskysymystä ei dosti mitä parhaimman kohteen natsilaiselle
28956: ole kyetty hoitamaan läheskään tyydyttävällä propagandalle.
28957: tavalla, vaan sen hoitamiseen nähden on vielä Kaikkien kansanvallan säilyttämisestä vas-
28958: paljonkin toivomisen varaa. tuuta tuntevien kansalaispiirien on kuitenkin
28959: Erikoisen tärkeä merkitys työllisyyspolitii- riittävän ajoissa käsitettävä edellä mainittu.
28960: kan hoitamisella on nykyoloissa kansanvallan Samoin on käsitettävä, että nykyiset toimen-
28961: säilyttämiseksi kaikissa kansanvaltaisissa piteet työttömyyden hoitamiseksi ovat riittä-
28962: maissa, sillä työttömyyden aiheuttamaa kan- mättömiä, sillä valtio ja kunnat eivät kykene
28963: salaisten turvattomuuden tunnetta ja pelkoa jatkuvasti huolehtimaan vapaaseen kilpai-
28964: käytetään helposti väärin kansanvallalle vi- luun perustuvan tuotantojärjestelmän aiheut-
28965: hamielisten ja sitä kumoamaan pyrkivien tamasta työttömyydestä, vaan myöskin tuo-
28966: päämäärien saavuttamiseksi. Kokemus on tantoa harjoittavat piirit on saatava sosiaa-
28967: kaikkialla maailmassa osoittanut ja niin liseen vastuuseen työttömyyden hoitamisesta
28968: myöskin meidän maassamme, että kansan- aiheutuvista rasituksista. Tämä käy parhai-
28969: valta on vaarassa, ellei se kykene tarjoamaan ten päinsä siten, että lakisääteisesti peruste-
28970: kansalaisille riittävää sosiaalista turvalli- taan erityinen työttömyyden suhdannerahas-
28971: suutta ja jatkuvasti lisääntyvää hyvinvointia. to, johon kaikilta työnantajilta peritään hei-
28972: Tämän vuoksi työllisyyskysymyksen hoita- dän maksamiensa palkkamenojen suhteessa
28973: misella on aivan ratkaiseva merkitys kansan- jokin määrätty, kohtuulliseksi ja tarkoituk-
28974: vallan säilyttämiselle. senmukaise~si katsottava määrä varoja, joita
28975: Vaikka, kuten edellä on sanottu, työllisyys- tarvittaessa käytetään työtilaisuuksien jär-
28976: kysymy~sen hoitaminen tunnustetaankin jo jestämiseksi työttömiksi joutuville kansalai-
28977: virallisesti yhteiskunnalliseksi tehtäväksi ja sille. Tämä on erikoisen tärkeätä sen vuoksi,
28978: velvollisuudeksi, käytännöllisen elämän karu että työttömyysmenot rasittavat tavallisesti
28979: todellisuus on kuitenkin osoittanut, että esim. julkisia yhdyskuntia sellaisina taloudellisina
28980: meidänkään maassamme ei ole kuitenkaan laskukausina, jolloin niiden verotettavat ja
28981: vielä tähän mennessä kyetty luomaan riittä- muut tulot ovat vähäisempiä.
28982: vän tehokasta organisaatiota työttömyystilan- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
28983: teiden hoitamiseksi siten, että se synnyttäisi kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
28984: laajoissa palkkatyöväen joukoissa menestyk- toivomuksen,
28985: sellisen kansanvallan säilyttämiselle välttä-
28986: mättömän turvallisuuden tunteen. Tästä on että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28987: ollut luonnollisena seurauksena, että työttö- toimenpiteisiin erityisen työllisyys-
28988: myyden aiheuttamaa epävarmuuden tunnetta rahaston perustamiseksi työnantajilta
28989: ja tyytymättömyyttä on käytetty jatkuvasti perittävillä varoilla sekä antai~i mah-
28990: hyväksi kansanvallanvastaisten ja sitä tuhoa- dollisimman nopeasti Eduskunnalle
28991: maan pyrkivien päämäärien saavuttamiseksi. asian hoitamista tarkoittavat lakiesi-
28992: Räikein esimerkki tällaisesta menettelystä tykset.
28993: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
28994: Unto Suominen. K. F. Haapasalo. Elli Nurminen.
28995: G. Henriksson. Arvo Sävelä. Vappu Heinonen.
28996: Bruno J. Sundman. V. Virtanen. Juho Kuittinen.
28997: Veikko Helle. K. Alanko. Väinö Tikkaoja.
28998: Eino Raunio. E. Antikainen. Veikko Kokkola.
28999: 665
29000:
29001: X,3,o. - Toiv. al. N:o 306.
29002:
29003:
29004:
29005:
29006: Lukkarinen ym.: Kodinperustamislainan käyttämisestä asun-
29007: non hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin.
29008:
29009:
29010: E d u s k u n n a 11 e.
29011:
29012: Kodinperustamislainalain tullessa voimaan nuorten kodinperustamista nykyisten muu-
29013: vuoden 1946 alusta vahvisti valtioneuvosto ten vaikeiden rahoitusmahdollisuuksien ai-
29014: lainan enimmäismääräJksi 30,000 mal'kkaa. kana. Lainan korottaminen nykyisestään
29015: Nykyisin lainan enimmäismäärä on 50,000 antaisi lisäksi suuremman merkityksen val-
29016: marldraa, mikä ei kuitenkaan hintojen nou- tion suomalle ko. tueUe. Vaikka lainan määrä
29017: sun vuoksi vastaa kuin osaa siitä tuesta, ei korotettunakaan riittäisi kuin osaan rahoi-
29018: jonka laina lain voimassaolon ensi vuosina tusta, se kuitenkin sangen monissa tapauk-
29019: tarjosi. Siten viime vuosina avioliiton solmi- sissa auttaisi nuoria pääsemään ,kiinni"
29020: neet nuoret ovat joutuneet huonompaan omaan kotiin esimerlkiksi siellä, missä kun-
29021: asemaan aloittaessaan kodin perustamista, nat tukevat asuntorakennustoimintaa ns.
29022: kuten työväenasiainvaliokuntakin mietinnös- puolikunnallisia taloja rakennuttamalla tai
29023: sään n:o 21/52 on todennut. muulla tavoin. Kodinperustamislainan saa-
29024: Lainan saa lain mukaan vain siinä tapauk- minen asunnon hankintakustannuksien peit-
29025: sessa, että lainan hakijoilla on todistettavasti tämiseen ei kuitenkaan saisi merkitä Arava-
29026: asunto ja on laina käytettävä irtaimiston lainan tai maaseudun asuntolainan saamisen
29027: hankintaan. Nykyisen asuntopulan vuoksi estymistä.
29028: monet nuoret parit menettävät ilman omaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
29029: syytään oikeutensa lainaan sen vuoksi, että kunnan hyväksyttäväksi toivomUJksen,
29030: eivät määräajassa ole onnistuneet hankki-
29031: maan asuntoa. Lukuisten nuorien parien on että hallitus antaisi Eduskunnalle
29032: ollut ryhdyttävä hankkimaan asuntoa uusista esityksen kodinperustamislainalain
29033: rakenteilla olevista taloista osakkeen muo- säännösten muuttamiseksi siten, että
29034: dossa tai ryhdyttävä rakentamaan ns. oma- lainaan oikeutetut nuoret voisivat
29035: kotitaloa. Jos kodinperustamislainaa voisi lainaa käyttää, paitsi irtaimiston
29036: käyttää myös asunnon hamkintaan, joko hankintaan, myös asunnon hankin-
29037: osrukemaksuun tai tontin tai omakotiraken- nasta aiheuttwiin kustannuksiin.
29038: nuksen kustannuksiin, se osaltaan helpottaisi
29039: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
29040:
29041: Impi Lukkarinen. Viljo Virtanen. Bruno J. Sundman.
29042: Vappu Heinonen. Väinö Tikkaoja. Veikko Helle.
29043: Meeri Kalavainen. G. Henriksson. Kustaa Alanko.
29044: Arvo Sävelä. Artturi Koskinen.
29045:
29046:
29047:
29048:
29049: 84
29050: 666
29051:
29052: X,st. - Toiv. al. N:o 307.
29053:
29054:
29055:
29056:
29057: Nykänen ym.: Esityksen antamisesta laiksi kaivosteollisuuden
29058: työajan lyhentämisestä.
29059:
29060:
29061: E d u s k u n n a ll e.
29062:
29063: Pyrkimys työajan lyhentämiseen on ollut vaa lisärasitusta. Saatujen tietojen mukaan
29064: järjestyneiden työläisten ja heidän amma- on malmintuotanto maassamme vuosi vuo-
29065: tillisten järjestöjensä eräs tärkeimmistä ta- delta kohonnut ja vuoden 1952 aikana nous-
29066: voitteista. Suuri parannus saatiin, kun edus- sut ennätyslukuihin ja hinnat olleet jatku-
29067: kunta 16. 11. 1917 hyväksyi 8 tunnin työ- vasti korkeat. Täten on muodostunut talou-
29068: aikalain. Teknillinen kehitys on mennyt sen dellinen edellytys työajan lyhentämiselle
29069: jälkeen valtavasti eteenpäin. Teknillisen kaivoksissa. Työajan lyhentämisellä kaivok-
29070: kehityksen edistyessä työtehon kasvaminen sissa, joissa työ on terveydelle erittäin vaa-
29071: sekä tuotannon ja kapitalistipiirien voittojen rallista, on suuri sosiaalinen merkitys. Vuori-
29072: lisääntyminen ovat luoneet olosuhteet, joiden teollisuudessa ovat ammattitaudit yleisiä ja
29073: vallitessa työaikaa maassamme olisi mahdol- osa niistä on sellaisia, jotka ennemmin taikka
29074: lisuus edelleen lyhentää. Ammattiyhdistys- myöhemmin tulevat jokaiseen työläiseen.
29075: liitot ja SAK ovat tehneet periaatepäätöksiä Taudeista vaarallisimpia ja yleisimpiä ovat
29076: 40-tuntisen työviikon aikaansaamisesta ja silikoosi (pölykeuhko) ja reumaattiset taudit.
29077: pitävät ensiasteisen tärkeänä toteuttaa se Outokumpu-yhtiön kaivoksilla esim. silikoosi
29078: ensiksi kaivoksissa ja sen jälkeen asteittain yleensä murtaa työläisten terveyden 5-10
29079: muillakin tuotannon aloilla. Siirtyminen ly- vuoden työskentelyn jälkeen. Silikoosivaa-
29080: hcnnettyyn työaikaan on toimeenpantava ran ja reumaattisten tautien tärkeänä ehkäi-
29081: työntekijäin ansioita pienentämättä. Työajan sijänä näkisimme lyhennetyn työajan.
29082: lyhentämistä on toteutettu jo useissa maissa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
29083: USA: ssa on työviikko 40-tuntinen. Neuvosto- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29084: liitossa on käytännössä 36-tuntinen työviikko
29085: raskaissa ja terveydelle vaarallisissa töissä. että hallitus kiireellisesti antaisi
29086: Työajan lyhentämisen vastustajat ovat Eduskunnalle esityksen laiksi kaivos-
29087: esittäneet, että teollisuutemme tuottaa niin teollisuuden työajan lyhentämisestä 40
29088: vähän voittoa, ettei se jaksa kantaa aiheutu- tuntiin viikossa.
29089: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
29090:
29091: Juho Nykänen. Juho Rytkönen.
29092: Toivo Niiranen. Matti Meriläinen.
29093: Eino Tainio. Toivo Kujala.
29094: J. Mustonen. Hugo Manninen.
29095: 667
29096:
29097: X,a2. - Toiv. al. N:o 308.
29098:
29099:
29100:
29101:
29102: Brander-Wallin ym.: Toimenpiteistä työnsaantimahdollisuuk-
29103: sien järjestämiseksi osatyökykyisille.
29104:
29105:
29106: E d u s k u n n a 1·1 e.
29107:
29108: Teollistunut ~elärrnämnuuoto 1iittyillleenä raha- jossa ei täysin työkykyis]]Jekään tahdo riit-
29109: mloutoon on heiik!entänyt ihyvin pruljon van- tää työtä, joutuvat nämä osatyoeykyiset erit-
29110: husten ja muiden osatyökykyisOOn toimeen- täin vaikearun asemaan.
29111: JtUJlomahdo!Ilisuu!ksia. He eivät kyikene käsi- SuUllillite~mia 'asian hoitamiseksi ei oJ.e
29112: työ- j1a muun 'amanaJttitaitonsa >avulla kilprui- olemassa. Eräät 'lrorn:ite.aJt ovat sitä käsitelleet
29113: 1emaan yhä kehittyvän rtJooJ.:lis11uden ja eri- ja toivoneet viipymä.ttä ·asian ,t,utkimista,
29114: koistuvan tuotantotoimiillnan lkaillBSa. Niin he mutta toimenpimeitä sen järj,estämiseksi ·ei oJe
29115: joutuvat paikosta siirtymään. sosiaalihuollon nälkynyt.
29116: varrua.n, vaikka heillä oJisi halua vielä amsaita Edellä olev:aan viitaten ehdotammekin
29117: toimeentuloaan varten varoja. kunnioittaen eduskunnan hyväiksyrttäväJksi toi-
29118: Sopivan työn tarve on näin ollen olemru:~Sa. vomuklsen,
29119: TyönväJlitystoimisrt:ot •eivät voi asiaa hoirtJrua,
29120: eikä niillä liioin ole mahd611isuutksia tämän- että hallitus kiireellisesti toimi·
29121: luontoiseen tehtävään. tuJtaisi tutkimuksen osatyökykyisten
29122: Yhteiskunta ei voine eikä sillä ole varaa- työnsaantimahdollisuuksien järjestämi-
29123: kaan jättää käyJttämättä sitä .työvoima1a, joka sestä ja antaisi Eduskunnalle tarpeel-
29124: sillä täJltä osalta on käyrt:,ettävissä. liset esitykset asian hoitamiseksi.
29125: N y'kyisen työttömyystilanteen vallitessa,
29126: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
29127:
29128: Laura Brander-Wallin. Eino Raunio. Veikko Helle.
29129: Aino Malkamäki. Onni Hiltunen. Elli Nurminen.
29130: Kaisa Hiilelä. Kalle Jokinen. Matti Lepistö.
29131: T. Leivo-Larsson. Kustaa Alanko.
29132: Martta Salmela-Järvinen. Bruno J. Sundman.
29133: 668
29134:
29135: X,33. - Toiv. al. N:o 309.
29136:
29137:
29138:
29139:
29140: Mustonen ym.: Metsä- ja lauttaustyöväen yhteisasunnoista
29141: annetun lain muuttamisesta.
29142:
29143:
29144: E d u s k u n n a ll e.
29145:
29146: Metsä- ja lauttaustyöväen yhteisasunnoista tetaan lämpimänä vuodenaikana, muodostaa
29147: annetun lain mukaan on työnantaja, joka asunnottomuus näissä töissä pulman, joka
29148: kaukana asutuilta seuduilta suorituttaa metsä- olisi ratkaistava ja joka voidaan ratkaista
29149: ja lauttaustöitä, velvollinen järjestämään vain siten, että työnantaja veivoitetaan ra-
29150: työntekijöilleen sellaiset yhteisasunnot kuin kentamaan asunnot. Tämän velvoituksen
29151: sanotussa laissa säädetään. Metsätöillä tar- työnantajalle asettaminen voinee tapahtua
29152: koitetaan tämän lain mukaan kuitenkin vain parhaiten metsä- ja ·lauttaustyöväen yhteis-
29153: puutavaran hakkuuta, vedätystä ja kuorimis- asunnoista annetun lain säännöksillä, joita
29154: töitä, kannon nostoa ja vedätystä, metsässä samalla olisi syytä muuttaa siten, että laki
29155: tapahtuvaa hiiltoa ja tervan polttoa sekä koskisi kaikkia kaukana asutuilta seuduilta
29156: ae1laisia tietöitä, joita suoritetaan pääasialli- työskentelevien tai muuten niiden tarpeessa
29157: sesti puutavaran kuljetusta varten. Metsissä olevien yhteisasuntoja.
29158: muissa töissä työskenteleviä työntekijöitä Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme edus-
29159: laki ei koske. Kuitenkin työskentelee vuosit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29160: tain suuri joukko työntekijöitä mm. vesi-
29161: peräisten metsämaiden kuivatusojien kaivu- että hallitus antaisi kiireellisesti
29162: töissä, ja sijaitsevat nämä työmaat hyvin Eduskunnalle esityksen metsä- ja laut-
29163: usein kaukana asutuilta seuduilta tai seu- taustyöväen yhteisasunnoista annetun
29164: duilla, joissa asutus on niin vähäistä, että lain muuttamisesta siten, että se koskisi
29165: suurehkojen työntekijämäärien sijoittumiseen kaikkien kaukana asutuilta seuduilta
29166: ei ole mahdollisuuksia. Varsinaisten metsä- työskentelevien tai m,uuten niiden tar-
29167: työläisten yhteisasuntojakaan ei läheskään peessa olevien työntekijäin yhteis-
29168: aina ole kuivatustyöläisten vapaasti käytet- asuntoja.
29169: tävänä. Vaikka kuivatustyöt yleensä suori-
29170: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
29171:
29172: J. Mustonen. Eino Tainio. Eino Rannikkoluoto.
29173: E. Hietanen. Matti Koivunen. Niilo Nieminen.
29174: Toivo Kujala. Toivo Niiranen. Usko Seppi.
29175: 669
29176:
29177: X,34. - Toiv. al. N:o 310.
29178:
29179:
29180:
29181:
29182: Alanko ym..: Esityksen antamisesta laiksi vapunpäivän mää-
29183: räämisestä palkalliseksi vapaapäiväksi.
29184:
29185:
29186: Ed uslk: unmalle.
29187:
29188: Krm vuonna 1944 an!J.Iettiin 1JaJki vapun- Jo pelkästään oitkeudenmuik:aisuuasyisrtä va-
29189: päivän sä:äJtärrnisestä työnOOkijäin vapwapäi- punpäivän tulisi o11a ikaikiHe työntekijöille
29190: välksi, pidemtiin ttyönlbeikijäim. ta!ho1la selvänä, pa:lka:1litruen mpaapäivä. Tästä syystä ja !kun
29191: että tältä päivältä sooda;run täysi normaali- tunti- ja urrukkapa:lka:lJa työskoorte1evät työn-
29192: paJJk:IDa. KuuikauspalilMailla.iset sen sa:avat, IIIlilikä tekijät muutem!kin ovat vaihla monia sellaisia
29193: etu !heiHe ikuuJuulk:iin. Sensija:an tu.nJti- ja etuisuuksia, joirta :Iru'llilmusipa:lik1all:a työslmn-
29194: urailclmtyössä olevien henkilöiden kQhdallla televärt kia:nsru1a:ispiirirt nauttivat, 'V'oiva.t tlLilJti-
29195: vapunpäivän vapaapäiväksi säätäminen mer- ja uralkikapa;lkalJ:a ty{iSkloortelevät kansaLais-
29196: kitsee ,toffiasiallis:esiti vain tämälll päivän an- piirit 'kohtuudel:lta odottaa, ~että helrin saava:t
29197: siotulon mooetystä. vapunpäivän vapaapäivänä normaalipa:1kan.
29198: Vast!a ilmusi vuotta myöhemmin hallitus Yllä 'esitetyn perUSJteella esitämmekin lk:un-
29199: antoi <esirtyik:soo vapUillpäivän pa:hlm1lisesta va- nioitt:av3JSti eduskunn'an hyvä:lrsyi:ltäväiksi rtoi-
29200: paapäivästä. Ha:Llitus esitti rtäJllöm, että V'a- VOIIllulk:sen,
29201: punpäivä olisi pa:LkaJJlinelll vapaapäivä, miikäJi
29202: se olisi työnrt:Jelk:ijöiden rt.yöpäivä. Eduskunta että hallitus kiireellisesti antaisi
29203: lrnitenlk:in hytLkästi ·esirtyksen. Vuooma 1952 Eduskunnalle esityksen laiksi vapun-
29204: esitettiin ~eduskunnalle t]takiesit.ys sama~a päivän määräämisestä palkalliseksi va-
29205: asi·ast.a. Täillöin päädyt.tim jo yllä ~esitettyyn paapäiväksi.
29206: ha:lli:tulksen esitylmoo <Jmrut:Jaan. NiuikaiHa
29207: äänten ooemmistö11ä edusJrun,ta ilruitentkin
29208: hyLkäsi tännän Ja:kiesittyksoo.
29209: Helsingissä 5 päiviiDä helmiikuuta 1953.
29210:
29211: Kustaa Alanko. Pentti Niemi. A. Simonen.
29212: Erkki W. Mohell. Kalle Jokinen. E. Antikainen.
29213: Arvo Ahonen. Unto Suominen. Impi Lukkarinen.
29214: Arvi Turkka. G. Henriksson. Artturi Koskinen.
29215: Valto Käkelä. Veikko Helle. Yrjö Kilpeläinen.
29216: Eino Raunio. Väinö Tikkaoja. Vappu Heinonen.
29217: K. F. Haapasalo. Viljo Virtanen. Laura Brander-Wallin.
29218: Veikko Kokkola. Otto Muikku. Kaisa Hiilelä.
29219: Arvo Sävelä. Varma K. Turunen. T. Leivo-Larsson.
29220: Bruno J. Sundman. Vilho Väyrynen. Aino Malkamäki.
29221: Edvard Pesonen. Valfrid Eskola.
29222: 670
29223:
29224: X,a5. - Toiv. al. N:o 311.
29225:
29226:
29227:
29228:
29229: Kähönen ym.: Toimenpiteistä sotainvaliidien työhön sijoittu-
29230: misen turvaamiseksi.
29231:
29232:
29233: E d u s k u n n a ll e.
29234:
29235: Työllisyystilanteen maassamme nopeasti vaihtoverolain 4 § : ää muuttamalla tai myön-
29236: vaikeutuessa on eri työpaikoilla niiden asema, tämällä tulo- ja omaisuusverotuksessa mää-
29237: jotka syystä tai toisesta ovat joutuneet me- rätty veronalennusoikeus niille yrityksille,
29238: nettämään osan työkyvystään, muodostu- jotka pitävät sotainvaliideja työssään.
29239: massa entistä vaikeammaksi. Normaalisissa Käsittääksemme ei tämäkään toimenpide
29240: olosuhteissa, jolloin käytettävissä oleva työ- vielä yksin voi turvata sotainvaliidien työ-
29241: voima voidaan vaikeuksitta sijoittaa, ei tuota hönsijoittamiskysymystä, vaan olisi tämän li-
29242: suurempia vaikeuksia myöskään sotainvalii- säksi saatava laki, joka nimenomaan veivoit-
29243: dien työhön sijoittaminen, mutta toisin on taisi suuremmat yritykset ja laitokset pitä-
29244: tilanne, kuten merkit jo nyt viittaavat, sil- mään palveluksessaan sotainvaliideja. Täl-
29245: loin, kun työvöimaa on tarjolla liikaa ja kun laisia toimenpiteitä lienee eräissä piireissä
29246: työkykynsä osittain menettäneiden tilalle harkittukin aikaisemmin, mutta niissä ei ole
29247: voidaan helposti löytää täysin terveitä ja kuitenkaan päästy edes suunnitteluasteelle.
29248: työkykyisiä. Tällöin usein vain inhimilliset Kykyiset olosuhteet huomioonottaen ja työ-
29249: ja tunnesyyt saattavat pidättää työnantajaa markkinatilanteen uhkaavasti kiristyessä
29250: sanomasta irti esimerkiksi sotainvaliideja odottavat toisen työssä olevat sotainvaliidit
29251: työstä, johon heitä on sijoitettu aikoina, levottomin mielin huomista päivää uskoen ja
29252: jolloin työvoimasta on ollut puutetta. Jot- luottaen kuitenkin, että valtiovalta löytää
29253: tei suuremmassa määrässä jouduttaisi tilan- sopivat keinot heidän työhön sijoittamis-
29254: teeseen, jolloin sotainvaliidien työstä irti- ongelmansa ratkaisemiseksi.
29255: sanominen alkaisi ja sotavammaisten muuten- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
29256: kin vaikea elämä täten työmarkkinain kiris- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
29257: tyessä ratkaisevasti vaikeutuisi, olisi nopeasti vomuksen,
29258: varattava joitakin taloudellisia helpotuksia
29259: niille työnantajille, jotka ovat pitäneet ja että hallitus kiireellisesti selvityt-
29260: pitävät edelleenkin sotainvaliideja työssään. täisi sotainvaliidien työhönsijoittamis-
29261: Parhaiten voitaisiin tämä käsittääksemme kysymyksen kokonaisuudessaan ja ryh-
29262: järjestää myöntämällä määrättyjä verohelpo- tyisi sen jälkeen toimenpiteisiin sota-
29263: tuksia sellaisille yrityksille ja liikkeille, jotka invaliidien työhönsijoittumisen turvaa-
29264: pitävät palveluksessaan sotainvaliideja. Nämä miseksi.
29265: verohelpotukset voitaisiin toteuttaa joko liike-
29266: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
29267:
29268: Urho Kähönen. Reino Ala-Kulju.
29269: Tahvo Rönkkö. M. 0. Lahtela.
29270: Nestori Kaasalainen. Eino Rytinki.
29271: Toivo Antila. Juho Tenhiälä.
29272: 671
29273:
29274: X,a6. - Toiv. al. N:o 312.
29275:
29276:
29277:
29278:
29279: Lahtela ym.: Toimenpiteistä sotainvaliidien sekä sotaleskien
29280: ja sotaarpojen huoltoeläkkeiden korottamiseksi.
29281:
29282:
29283: E d u s k u n n a ll e.
29284:
29285: Sotainvaliidien, sotaleskien ja sotaorpojen lakia siten, että po. huoltoeläkkeet korotet-
29286: huoltoeläkkeet ovat niin pienet, etteivät ne taisiin niin paljon, että ne vastaavat koh-
29287: vastaa välttämättömiä ja kohtuullisia toi- tuullisia toimeentulomahdollisuuksia.
29288: meentulomahdollisuuksia. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
29289: Kun on kysymys sotainvaliideista, jotka dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29290: ovat maanpuolustustehtävissä menettäneet muksen,
29291: työkykynsä, tai sotaleskistä ja sotaorvoista,
29292: jotka ovat menettäneet huoltajansa ja joutu- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
29293: neet sen vuoksi elämään paljon vaikeammissa menpiteisiin, että sotainvaliidien sekä
29294: taloudellisissa oloissa kuin mikä heidän olonsa sotaleskien ja sotaarpojen huoltoeläk-
29295: muutoin olisi, olisi heidän toimeentulomah- keet korotettaisiin kohtuullisia toi-
29296: dollisuuksiaan parannettava muuttamalla meentulomahdollisuuksia vastaaviksi.
29297: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
29298:
29299: M. 0. Lahtela. Yrjö Hautala.
29300: Erkki Koivisto. Eino Rytinki.
29301: 672
29302:
29303: X,a1. - Toiv. al. N:o 313.
29304:
29305:
29306:
29307:
29308: Kähönen ym.. : Lisäkorvauksen myöntämisestä eräille sotainva-
29309: liideale.
29310:
29311:
29312: E d u s kun n a; ,l J e.
29313:
29314: Vuoden 1944 ikesäJkuussa aJ.mtti työnsä iko- ria;atteessa tämä oli myöskin epäoikeuden~
29315: mi1Jeal, joka oli asetebtu v:aJ.m.istclema:an uutta mukaista, lmslka V1ru!ltio tä1loo asertlti täysin
29316: sotiilrasvammail:a!kia jra jonika. eräänä tehtäväill.ä samanlaiset tapaukset eri :aBemaan riippuen
29317: oli käytännössä olevien inva~iidilkorwliustell siitä, onlk:o asiooomaim.en ik1apitrulisoinu:t eiliin-
29318: riittävyyden turtJkimruoo ja näiden korvaus- korkonsa ennen tammikuun 1 päivää 1948 vai
29319: ten maJ.idoJlisoo korottamisen hamlritsem.i;ruen. sen jälkeen. Tämän johdOSita ja ilrnn em. elin-
29320: Kesken tbämäm. !komitean työtä eli vuosina korkojen kapitalisoiminen alle 30 % sotainva-
29321: 1945--1946 k~ho1tti vaLtion rtapaJturmatoi- l~ideihlre johtui v:i!ranOOTIJaåsten kehoituiksesta,
29322: misto soffi.aalirrninisteriön määräyksen perus- jo:ta kehoitusta moo.i sotaim.valiidi tietämälttö-
29323: ;tooll:a niitä sotainvreliideja, joiden työkyvyt- myydessään noudatti, olisi oikein ja kohtuul-
29324: tömyysaste oli ralJe 30 %, nostJamruan elinkor- lista, ,erttä vrultion va;ro:istla myönnlerttä:isiin. !Li-
29325: konsa ikie:rilakaikikisena, vaikka jo silloin täytyi säkorvausta niiHe sotainvaliideir11e, jot!ka em.
29326: oHa selvää, etltä !korvauksia edellämainitun..- syistä ovaJt joutuneet ta;1oudellisesti !kärsi-
29327: kin ltyökyvyttömyysasteen sortailnvru1iideille mään valtion viranl()!ll1Jaisten .toimenpiteiden
29328: tultaisiin uuden ootilasvmnma!L~ain voima;an- takia. V a1tioUe tämä .toimenpide tietyrsti ai-
29329: tUJltua kororbtamarun. TäJiainen korvausten heuttaisi joniknn verran menoja, mutta siJ:lä
29330: ~orottaminoo ttapalhtuiikin sitten v:n 1948 olisi suuri merkitys asianoma;isille sotainvalli-
29331: alusta. Praitsi sitä, että korvaUJksia hUJOmat- deiHe itseHeen. Täi11ainen toimenpide olisi
29332: tavasti korotettiin, muultettiin sot:iJJasvamma- suml'essa määrässä omiaan luj:irtta;mruan sota-
29333: !La:k~a myÖSkin siten, että myös a;1le 30 % so- invaliidien 'luottamusta viro.nomaisrten oilkeu-
29334: tainvaliidit pääsivät osa11isilksi krulliirnajrunli- doomu'lmisuUJteoo. Tä;hlä tavalLa sR.Illltaisiin
29335: sistä, joitJa railm.isecrn'lilln oH suorirbettu vain pois päiväjärjestyksestä eräs eniten soda;sta
29336: niille, joidoo ltyökyvy:ttömyysastle oli yr1i kärsimään joutrmre1J.:1e anoottu Wikooli.
29337: 30%. Edellä esitetyn perusOOella ehdotaanme !lrnn-
29338: Ne sortainva:li!idit, jotka tietämättä lromi- :n:ioittruen eduslrnn;nrun hyväik:syt:itäväksi 'ilOii·vo-
29339: tean olemassaolosta ja !korvausten ikiorottamis- mU'ksen,
29340: suunnitelmmta, nostivat valtion tapaturma-
29341: toimiston ke'hoitU!ksesrta reHnkorkonsa ke:rr1:Ja- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
29342: kai!kkisen;a ~ennen UU!den sot:Hasvamlilllllailn voi- toimenpiteisiin lisäJwrvausky symy ksen
29343: maam;tu:loa, .kärsivät näin ollrlen huoma;t;t;avan selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi nii-
29344: ta;loudellisen tappion, siLlä he menettivät sekä den sotainvaliidien kohdalta, jotka
29345: korvausten korottamisen että kalliinajanli- ovat nostaneet elinkorkonsa kertakaik-
29346: sän muodoo<Ja tulevrun hyödyn. Tämä !koski kisena heinäkuun 1 päivänä 1945 tai
29347: erityisesti rui:irtä, jotka nOt>"'tivaJt lk:e:rrtaka:illcld- sen jälkeen, kuitenkin ennen 1 päivää
29348: sen'a ikorvaUJksensa ennen heinäkuUJta 1945, tammikuuta 1948.
29349: jolloin varsinainen i!nfla;rutiovyöry a1koi. Pe-
29350: Helffingissä 4 päivänä helmikuUlta 1953.
29351:
29352: Urho Kähönen. Juho Tenhiälä.
29353: Veikko Vennamo. Martti J. Huttunen.
29354: Toivo Antila. Tahvo Rönkkö.
29355: Aaro Kauppi. Helena Virkki.
29356: 673
29357:
29358: X,as. - Toiv. al. N:o 314.
29359:
29360:
29361:
29362:
29363: Kähönen ym.: Määrärahasta vaikeavammaisten ja ansioky-
29364: vyttömien sotainvaliidien täydennyskoron korottamista
29365: varten.
29366:
29367:
29368: E d u s k u n n a ll e.
29369:
29370: VDimassa Dlevan sotilasvammalain ja sii- täydennyskorollaan. Vaikka elinkorkoa olisi
29371: hen liittyvien määräysten perusteella maJkset- korotettava kautta linjan, olisi valtiovallan
29372: tavat korvaukset sotainvaliideille ovat yhtä- kuitenkin kireimmänkin valtiotalouden ai-
29373: mittaisesti jatkuneen rahanarvon alentumi- kana pyrittävä turvaamaan ainakin vaikea-
29374: sen twkia osoittautuneet riittämättömiksi. vammaisten ja ansiokyvyttömien välttämät-
29375: Vaikka korvauksia on jatkuvasti pyritty tömin toimeentulo, minkä ta!kia täydennys-
29376: korottamawn, on inflaatio edistynyt kuiten- korkoa olisi korotettava vähintään 15,000
29377: kin näihin korotuksiin nähden paljon jyr- markkaa vuodessa.
29378: kemmässä tahdissa, niin että korotukset, sil- Tähän velvoittaa valtiovaltaa kansakunnan
29379: loin kun ne ovat astuneet voimaan, ovat kunniavelka sotainvaliideja kohtaan, eikä
29380: osoittautuneet käytännössä jääneem. paljon vain se, vaan myöskin se kylmä tosiasia,
29381: jälkeen elinkustannusten noususta. Tämä on että elinkustannusten nousun takia sotavam-
29382: tehnyt tilanteen vaikeaksi erikoisesti niiden maisten mahdollisuudet selvitä kamppailussa
29383: täysin työkyvyttömien sotaimvaliidien koh- jokapäiväisestä leivästä ovat huonommat kuin
29384: dalta, joiden on kokonaan tai pääasiassa tul- muiden.
29385: tava toimeen ja elettävä invaliidikorvaus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
29386: tensa varassa. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29387: Nykyisen lain mukaan täydennyskoron
29388: korkein määrä on kalleimmassa paikkakunta- että hallitus kiireellisesti selvityt-
29389: luokassa 93,150 mk ja halvimmassa 64,860 täisi ne epäkohdat, joita on olemassa
29390: mk vuodessa. Ne sotainvaliidit, jotka eivät vaikeavammaisten ja ansiokyvyttömien
29391: ole avuttomuustilassa eivätkä tämän vuoksi sotainvaliidien täydennyskoron suorit-
29392: saa ns. avuttomuuslisää, mutta jotka lmiten- tamisessa, sekä ottaisi täydennyskoron
29393: kin ansiotulojen puuttuessa joutuvat elä- korottamista varten riittävän määrä-
29394: maan yksinomaan korvaustensa varassa, rahan vuoden 1954 tulo- ja menoar-
29395: eivät tule millään toimeen elinkoronaan ja vioesity kseen.
29396: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
29397:
29398: Urho Kähönen. Juho Tenhiälä.
29399: Veikko Vennamo. Martti J. Huttunen.
29400: Toivo Antila. Tahvo Rönkkö.
29401: Aaro Kauppi. Helena Virkki.
29402:
29403:
29404:
29405:
29406: 85
29407: 674
29408:
29409: X,s9. - Toiv. al. N:o 315.
29410:
29411:
29412: A. Simonen ym..: Invaliidien huolto- ja ammattioppilaitosten
29413: henkilökunnan eläketurvan järjestämisestä.
29414:
29415:
29416: E d u s kun n a 11 e.
29417:
29418: V ajaatyökykyisten huolto on maassamme siksi. Kun huoltolaitosten henkilökunnan
29419: sotien jälkeen huomattavasti tehostunut ja työ on pitkäaikaista kokemusta vaati-
29420: laajentunut, johon eritoten on vaikuttanut vaa sekä nimenomaan invaliidien ammatti-
29421: vuonna 1946 voimaan tullut invaliidihuolto- kouluissa erityistä henkilökohtaista sopivai-
29422: laki. Tätä työtä on myös ratkaisevasti tuke- suutta edellyttävää, on mahdollisimman pä-
29423: nut invaliidien omien sekä heidän huoltoaan tevän henkilöstön kiinnittäminen tuottanut
29424: varten perustettujen järjestöjen panos. Näit- vaikeuksia juuri eläkeoikeuden puuttumisesta
29425: ten toiminta 'On auttanut valtiota niissä telh- aiheutuvan turvattomuuden tunteen takia.
29426: tävissä, jotka sille invaliidihuoltolain mukaan Näin huoltolaitosten henkilökunta joutuukin
29427: kuuluisivat. nykyisin olemaan selvästi epäoikeudenmu-
29428: Tällä pohjalla ovat syntyneet mm. Invalii- kaisessa asemassa muiden vastaavanlaisten
29429: disäätiön ortopedinen sairaala, ammattikoulu opetuslaitosten henkilökuntaan verrattuna.
29430: ja maatalousoppilaitos, Raajarikkojen Koulu- Niinpä esim. yksityisten oppikoulujen opet-
29431: säätiön kansakoulu, Sokeain Ystävät-yhdis- tajilla on samat eläke-edut kuin valtion op-
29432: tyksen ammattikoulu, Sotainvaliidien Veljes- pikouluissa. Maataloushallitus maksaa avus-
29433: liiton Kaunialan ja Valmulan hoitolaitokset, tamiensa oppilaitosten opettajien eläkkeistä
29434: Suitian huoltolaitos, Liperin ammattioppi- 75 % muun valtion avustuksen ollessa 65 %.
29435: laitos sekä Aivovammaisten hoito- ja tutki- Edelleen kansanopistojen henkilökunnan
29436: muslaitos, Suomen Siviili- ja Asevelvollisuus- eläkkeisiin valtio osallistuu saman prosentti-
29437: inva:liidhm Liiton W estendin, K'01mirannan ja määrän mukaan kuin valtionavustustakin
29438: Sulkavan ammattioppilaitokset sekä Järven- suoritetaan, ja samoin on asianlaita kauppa-
29439: pään ammattihuoltolaitos ja myös Tuber- ja teollisuusministeriön alaisissa yksityisissä
29440: kuloosiliiton Hoikan opisto. ammattikouluissa, joiden valtionavustus on
29441: Kun valtio yleensä kokonaan suorittaa var- 65%.
29442: sinkin ammattikoulutuksen osalta mainittujen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29443: laitosten kustannukset, ovat nämä siten täysin kunnan päätettäväksi toivomuksen,
29444: rinnastettavissa valtion omistamiin vastaaviin
29445: laitoksiin, minkä lisäksi ne suorittavat tehtä- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
29446: viä, joita varten vlliltion oikeastaan olisi pi- menpiteisiin, että invaliidien huolto-
29447: tänyt laitokset perustaa. ja ammattioppilaitosten sekä muiden
29448: Sanotuissa huoltolaitoksissa palvelevalta samantapaisten opetuslaitosten henkilö-
29449: henkilökunnalta puuttuvat kuitenkin eläke- kunnan eläketurva järjestettäisiin sa-
29450: edut, vaikka he muun palkkauksen suhteen moille perusteille kuin valtion viran
29451: ovatkin valtion viran- ja toimenhalti- ja toimen haltijain osalta on asian
29452: joihin täysin verrattavissa sosiaaliminis- laita ja että sanotuille laitoksille näin
29453: teriön suorittaessa kokonaisuudessaan hei- määriteltyjen eläkkeiden suorittamista
29454: dän palkkansa, mitkä myös on määri- varten taattaisiin valtion varoista riit-
29455: telty valtion palkkaluokituksen mukai- tävä avustus.
29456: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
29457:
29458: A. Simonen. Veikko Kokkola.
29459: Vaito Käkelä. Veikko Helle.
29460: Heikki Hykkäälä. Kalle Jokinen.
29461: 675
29462:
29463: X,4o. - Toiv. al. N:o 316.
29464:
29465:
29466:
29467:
29468: Prunnila ym.: Vähävaraisten huonokuuloisten oikeuttamisesta
29469: saamaan ilmaiset kuulolaitteet.
29470:
29471:
29472: E d u s k u n n a 11 e.
29473:
29474: Invaliidihuoltolain mukaan myöntää so- markkaa. Paristojen ja linssien hankintaan
29475: siaaliministeriö vähävaraisille heikkokuuloi- sosiaaliministeriö ei myönnä avustusta. Sel-
29476: sille henkilöille valtion varoista avustusta vää kaikissa tapauksissa on, että näin kalliin
29477: kuulokojeiden hankkimiseksi. Osittain näiden laitteen hankinta ja käyttömenot muodostu-
29478: avustusten turvin hankittuina, osittain yksi- vat vähävaraisille ylivoimaisen raskaiksi.
29479: tyisten omin avuin hankkimina lasketaan Sen vuoksi yhteiskunnan tulisi antaa heille
29480: tällä hetkellä olevan käytössä kuulokoje noin tarvittava apu ja olisi invaliidihuoltolakiin
29481: 15,000 henkilöllä. Joitakin aikoja sitten han- tehtävä sellaiset muutokset, että vähävaraisilla
29482: kitun selvityksen mukaan kohoaa kuulokojeen on mahdollisuus saada valtion varoil!la itsel-
29483: tarpeessa olevien henkilöiden luku kuitenkin leen kuulolaitteet ja niihin jatkuvasti käy-
29484: noin 40,000:een. Kun näin suuri joukko tössä tarvittavat paristot ja muut laitteet.
29485: kuulokojeen tarpeessa olevia henkilöitä on Edellä Iausuttuun viitaten ehdotamme
29486: sitä ilman, voidaan sen katsoa johtuvan suu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29487: relta osalta siitä, ettei asianomaisilla itsellään
29488: tai heidän huoltovelvollisilla omaisillaan ole että hallitus kiireellisesti antaisi
29489: varoja eivätkä he invaliidihuoltolain mukaan Eduskunnalle esityksen invaliidihuolto-
29490: voi saada avustusta kojeen hankintaan. lain muuttamiseksi siten, että heikko-
29491: Saatavana olevien heikkokuuloisten kuulo- kuuloisella vähävaraisella henkilöllä
29492: kojeen hinta on noin 16,000-17,000 markkaa. on oikeus saada valtion varoilla kuulo-
29493: Kojeen käytössä tarvittavat paristomenot ko- koje ja sen käytössä tarvittavat paris-
29494: hoavat vuosittain noin 7,000--8,000 mark- tot ja muut laitteet.
29495: kaan. Kuulolinssit maksavat 2,000-3,000
29496: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
29497:
29498: Antto Prunnila. Aimo Aaltonen. Pertti Rapio.
29499: Eino Rannikkoluoto. Kaarle Renfors. Mikko Järvinen.
29500: Nestori Nurminen. Juho Rytkönen. Usko Seppi.
29501: V. Puumalainen. Juho Nykänen. Toivo Kujala.
29502: Toivo Niiranen. Toivo Friman. Kaino Haapanen.
29503: Paavo Aitio. Elli Stenberg.
29504: Irma Torvi. Arvo Riihimäki.
29505: 676
29506:
29507: X,41, - Toiv. al. N:o 317.
29508:
29509: Jokinen ym.: Määrärahasta korvauksen suorittamiseksi viime
29510: maailmansodan aikana internoituna olle17le suomalaisille
29511: merimiehille tai heidän omaisilleen eräissä tapauksissa.
29512:
29513:
29514: E d u s k u n n a ll e.
29515:
29516: Viime maailmansodan aikana joutui eri laivassa. Jos he olisivat menettäneet omai-
29517: maissa suomalaisia merimiehiä internoiduksi suutensa laivan tuhoutumisen tai vahingoit-
29518: sen jälkeen, kun Suomi 1941 oli yhtynyt so- tumisen yhteydessä, olisivat he merimies-
29519: taan ja siten lakannut olemasta puolueeton. lain mukaan saaneet ilman muuta säädetyn
29520: Yksin Englannissa joutui suomalaisia inter- korvauksen. Kun merimiehet ovat joutuneet
29521: noiduksi noin 450. Pääasiassa Merimies- olemaan internoituina ilman omaa syytään,
29522: Unionin toimenpiteillä saatiin kuitenkin vuo- on oikein ja kohtuullista, että valtion toimesta
29523: den 1942 kuluessa useimmat Englannissa in- vihdoinkin järjestetään heille jonkinlainen
29524: ternoiduista suomalaisista merimiehistä va- korvaus sekä menettämästään omaisuudesta
29525: pautetuiksi sikäli kuin olivat valmiit astu- että kärsimistään vahingoista. Heidän sielul-
29526: maan työhön joko maissa tai kauppalaivas- :lisia kärsimyksiään ei voida mitenkään kor-
29527: tossa. Australiassa internoitiin yli 20 suoma- vata.
29528: laista merimiestä, mutta he joutuivat olemaan Eri maissa on internoituna olleille merimie-
29529: internoimisleireillä melkein sodan päättymi- hille maksettu korvausta eri perusteitten mu-
29530: seen saakka. Samoin joutui olemaan inter- kaan. Myös meillä Suomessa maksettiin
29531: noituna Etelä-Afrikassa yli 10 miestä, In- edustaja Ahmavaaran ym. edustajain 12. 9.
29532: tiassa yli 20, Trinidadissa 23, Kenyassa 17, 1949 tekemän eduskunta-aloitteen perusteella
29533: Pa:lestiinassa yli 10 ja eräissä muissa maissa korvauksia sen perusteella, että internoidut
29534: pienempiä määriä. Kun Suomi sitten syys- olivat olleet, kuten aloitteentekijät selittivät,
29535: kuussa 1944 katkaisi suhteensa Saksaan ja aiheettomasti pidätettyinä tai vangittuina.
29536: sotatila syttyi näitten maitten välillä, inter- Edellä mainituin perustein ehdotamme
29537: noitiin Saksassa ja sen mi~hittämissä maissa kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
29538: n. 450 suomalaista merimiestä. Kaikkiaan on toivomuksen,
29539: siis viime sodan aikana lähes 1,000 suoma-
29540: laista merimiestä ollut lyhyemmän tai pi- että hallitus ottaisi vuoden 1954
29541: temmän ajan internoituna. tulo- ja menoarvioesitykseen 30 mil-
29542: Varsinkin Saksassa internoituina olleet joonaa markkaa korvausten maksami-
29543: joutuivat kokemaan mitä suurimpia kärsi- seksi siten kuin valtioneuvosto lä-
29544: myksiä suhteellisen lyhyenä internoimisaikana hemmin päättää, viime maailmanso-
29545: ja paljon merimiehiä, jopa naisiakin, jäi sille dan aikana eri maissa internoituna ol-
29546: tielle. Kärsimyksiä ovat saaneet kokea nekin leille suomalaisille merimiehille ja jo
29547: internoidut merimiehet, joita on eri maissa kuolleitten internoituna olleitten meri-
29548: kohdeltu jotenkin inhimillisesti. Yleensä miesten sellaisille omaisille, jotka ovat
29549: kaikki internoidut ovat menettäneet kaiken joutuneet erikoisesti kärsimään huol-
29550: sen omaisuuden, joka heillä on oHut mukana tajansa menettämisen johdosta.
29551: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1953.
29552:
29553: Kalle Jokinen. Bruno J. Sundman.
29554: G. Henriksson. Pentti Niemi.
29555: Harras Kyttä. Juho Karvone:m..
29556: Erkki W. Mohell. Rafael Paasio.
29557: Arvi Turkka. Levi Jern.
29558: Nils Meinander.
29559: 677
29560:
29561: X,42. - Toiv. al. N:o 318.
29562:
29563:
29564:
29565:
29566: Aaltonen ym.: Vuoden 1918 kansalaissotaait punaisella puo-
29567: lella osallistuneiden ja heidän leskiensä korvauskysymyk-
29568: sen järjestämisestä eräissä tapauksissa.
29569:
29570:
29571: E d u s k u n n a ll e.
29572:
29573: Vuoden 1918 kansalaissodassa punaisella ja eläkejärjestelyt suoritettiin jo vuonna
29574: puolella taistelleita on vielä elossa noin 1919 ja 29 päivänä toukokuuta 1931 annet-
29575: 15,000, minkä lisäksi on punaisten puolella tiin täydennetty laki, jonka mukaBJn eläk-
29576: taistelussa kaatuneiden tai myöhemmin kuol- keet järjestettiin maan rajojen ulkopuolella,
29577: leiden leskiä noin 9,000. Suurin osa näistä Virossa, Aunuksessa ja Neuvosto-Karjalassa
29578: entisistä punakaartilaisista ja heidän leskis- sotineillekin. Olisi jo aika järjestää edellä-
29579: tään on jo vanhentuneita ja työkyvyttömiä mainittu punakaartilaisten ja heidän les-
29580: sekä erittäin puutteellisissa oloissa eläviä. kiensä korvauskysymys yhteiskunnan puo-
29581: Ne huoltoeläkkeet, mitä osa heistä saa joko lelta. Tämä olisi yhteiskunnan velvollisuus
29582: kansaneläkelain mukaan tai muiden voi- ja kunnia-asia näitä maamme itsenäisyyden
29583: massa olevien säännösten nojalla, eivät tur- ja kansanvallan puolesta taistelua käyneitä
29584: vaa heille edes puutteellista toimeentulomah- punakaartilaisia ja heidän leskiään kohtaan.
29585: dollisuutta. Useista eduskunta-aloitteista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
29586: huolimatta ei entisten punwkaartilaisten kor- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
29587: vauskysymystä kuitenkaan ole vielä saatu
29588: järjestymään, lukuunottamatta eräille puna- että hallitus kiireellisesti valmistut-
29589: kaartilaisten leskille maksettua vaatimatonta taisi ja antaisi Ednskunnalle esityk-
29590: huoltoeläkettä ja v. 1948 säädetyn invalii- sen sellaisten vnoden 1918 kansalais-
29591: dien huoltolain yhteydessä tapahtunutta sotaan pnnaisella puolella osallistu-
29592: punainvaliideja koskevaa asiain järjestelyä neiden ja heidän leskiensä korvaus-
29593: sekä v. 1947 tapahtunutta punakaartiin kuu- kysymyksen järjestämisestä, jotka ei•
29594: lumisen johdosta erotettujen valtion viran vät ole saaneet korvausta missään
29595: ja toimen haltijoiden korvausjärjestelyä. muodossa.
29596: Valkoisella puolella taistelleiden korvaus-
29597: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
29598:
29599: Aimo Aaltonen. Irma Torvi. Ville Pessi.
29600: Arvo Riihimäki. Yrjö Murto. H. Tauriainen.
29601: Eino Tainio. Antti Kinnunen. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
29602: Ester Häikiö. Atos Wirtanen.
29603: 678
29604:
29605: :X,43. - Hemst. mot. N:o 319.
29606:
29607:
29608:
29609:
29610: Wickman m. fl.: Angående åtgärder för höjande av zigena1'-
29611: nas sociala förhållanden.
29612:
29613:
29614: T i 11 R i ik s d a g e n.
29615:
29616: Frågan om zigenarnas ställning i vårt hålla sig välvillig till de behjärtansvärda
29617: sarohälle har lämge varit a;ktuell. I riksdagen strävandena att få ett gott hem för de oskyl-
29618: har frågan varit före till behandling ett par diga offren av ett missanpassat foliks liv i
29619: gånger. Det bör erinras om, att riksdagen ett ordnat sarohälle.
29620: för kort tid sedan godikände en hemställan I Norge är i stort sett zigenarproblemet
29621: om att 2,000,000 mark skulle beviljas för löst. I Sverige brottas man med problemet,
29622: arbetet bland zigenarna, vilket arbete syftar ehuru nomadfolkets antal där är endast ca
29623: till att ihöja det vandrande nomadfol:ket till 700 pt)rsoner. Em. motion i denna SaJk har
29624: ett ordnat och människovärdigt liv. Men inlämnats till årets riksdag i Sverige. Hos
29625: trots riksdagens välvilliga inställning till oss vet man ej ens exakt huru många zige-
29626: problemet har den vel'kställande statsmakten narna äro. Därför borde man få en allsidig
29627: icke beaktat denna viktiga angelägenhet. undersökning av zigenarproblemet till stånd,
29628: Det har ,alltid funnits personer och orga- så att man bl. a. finge reda på antalet
29629: nisationer, som ömmat för våra zige:nare. zigenare i landet och deras levm.adsförhål-
29630: Dessa ha på frivillighetens väg gjort mycket landen.
29631: för att få vårt zigenarproblem löst. Men de- Då undertecknad€ anse det vara en plikt
29632: ras resurser och krafter rä0ka icke till. Som för vårt sarohälle att hjälpa alla medbor-
29633: exempel på vad man i dessa kretsar gjort gare, oberoende av ras och social ställning,
29634: och planerat för zigenarnas väl kan nämnas, till ett mä:nniskovärdigt liv och till en so-
29635: att en organisation, Zigenarmissionen, inköpt cial och samhällsnyttig tillvaro, ha vi velat
29636: en större lägenhet på landsbygden, i vil:ken på detta sätt få riksdagens stöd för det
29637: det är meningen att få ett ihem för ca 30 viktiga arbetet för zigenarnas sociala, and-
29638: värnlösa zigenarbarn. Allmanheten är intres- liga och eikonomiska väl. Vi hoppas, att
29639: serad för denna sak, men trots den stora väl- denna generation finge uppleva zigenarfol-
29640: viljan från allmänhetens sida ikämpar kets sociala och andliga räddning.
29641: föreningen med ekonomiska svårigheter. På ovanstående grunder få vi vördsamt
29642: Barnhemmet, som inretts på ett praktiskt anhålla om att riksdagen ville besluta hem-
29643: sätt, motsvarar de krav statsma:kten ställer ställa,
29644: på barnhem, som ha rätt att erhålla stats-
29645: understöd för sin verksarohet. Därför ser det att regeringen skyndsamt måtte
29646: ut, som om denna behjärtansvärda inrätt-• vidtaga åtgärder i syfte att inpassa
29647: ning skulle ha framtiden för sig, ty man zigenarna i ett ordnat och människo-
29648: kan inte tro annat än att staten skall för- värdigt socialt liv.
29649: Helsingfors den 12 ftJbruari 1953.
29650:
29651: Albin Wickman. Viljami Kallio~oski. Reino Ala-Kulju.
29652: Aukusti Pasanen. Levi Jern. Lennart Heljas.
29653: Atos Wirtanen. Pentti Niemi. Grels Teir.
29654: Gösta Rosenberg. Job. Wirtanen. Juho Tenhiälä.
29655: Jaakko Hakala.
29656: 679
29657:
29658: X,4s. - Toiv. al. N:o 319.
29659: Suomennos.
29660:
29661:
29662:
29663: Wickman ym.: Toimenpiteistä mustalaisten sosiaalisten olo-
29664: jen parantamiseksi.
29665:
29666:
29667: Ed uskunn alle.
29668:
29669: Kysymys mustalaisten asemasta yhteis- sillä ei voida uskoa muuta kuin että vaLtio
29670: kunnassamme on kauan ollut ajankohtainen. suhtautuisi hyväntahtoisesti näihin sydä-
29671: Eduskunnassa kysymys on aikaisemmin ol- mestä lähteneisiin pyrkimyksiin saada hyvä
29672: lut pari kertaa !käsiteltävänä. On muistet- koti tämän kovaosaisen kansan viattomille
29673: tava eduskunnan vähän aikaa sitten hyväk- uhreille järjestetyssä yhteiskunnassa.
29674: syneen toivomuksen, että mustalaisten kes- Norjassa mustalaiskysymys on suurin piir-
29675: kuudessa suoritettavaa työskentelyä varten tein ratkaistu. Ruotmssa taistellaan ongel-
29676: myönnettäisiin 2,000,000 markkaa, minkä man kimpussa, vaikka paimentolaiskansan
29677: työn tarkoituksena on kohottaa kuljeksiva määrä siellä on vain n. 700 henkeä. Ruot-
29678: paimentolaiskansa järjestyneeseen ja ihmis- sissa on tämän vuoden valtiopäiville jätetty
29679: arvoiseen elämään. Mutta huolimatta edus- tätä asiaa koskeva aloite. Meillä ei edes
29680: kunnan hyväntahtoisesta asennoitumisesta täsmälleen tiedetä mustalaisten lukumää-
29681: tähän ongelmaan ei toimee~aneva valtio- rää, jonka vuoksi olisi aikaansaatava kai-
29682: valta ole ottanut huomioon tätä tärkeätä ky- kinpuolinen mustalaiskysymyksen tutkimus,
29683: symystä. niin että mm. saataisiin selville maassamme
29684: On aina ollut henkilöitä ja järjestöjä, olevien mustalaisten lukumäärä ja heidän
29685: jotka ovat suosineet mustalaisiamme. Nämä olosuhteensa.
29686: ovat vapaaehtoista tietä tehneet paljon saa- Koska allekirjoittajien mielestä yhteiskun-
29687: dakseen mustalaiskysymyksen ratkaistuksi. tamme velvollisuutena on auttaa kaikkia
29688: Mutta heidän varamsa ja voimansa eivät kansalaisia rodusta ja sosiaalisesta asemasta
29689: riitä. Esimerkkinä siitä, mitä näissä pii- riippumatta ihmisarvoiseen elämään sekä so-
29690: reissä on tehty ja suunniteltu mustalaisten siaaliseen ja yhteiskuntaa hyödyttävään olo-
29691: hyväksi, voidaan mainita, että eräs järjestö, tilaan, olemme halunneet tällä tavoin saada
29692: Mustalaislähetys, on ostanut suurehkon ti- eduskunnalta tukea tärkeään työhön musta-
29693: lan maaseudulta, jonne on tarkoituksena laisten sosiaalisen, henkisen ja taloudellisen
29694: saada koti n. 30 turvattomalle mustalais- hyvinvoinnin hyväksi. Toivomme, että tämä
29695: 1apselle. Yleisö on tästä asiasta kiinnostu- sukupolvi saisi kokea mustalaisväestön so-
29696: nut, mutta yleisön taholta saamastaan suu- siaalisen ja henkisen pelastuksen.
29697: resta myötämielisyydestä huolimatta yhdis- Edellä olevin perustein esitämme kun-
29698: tys taistelee taloudellisten vaikeUJksien pa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
29699: rissa. Lastenkoti on valmistettu käytännöl- vomuksen,
29700: lisellä tavalla ja se vastaa valtiovallan sel-
29701: laisille lastenkodeille asettamia vaatimuksia, että hallitus ryhtyisi kiireesti toi-
29702: joilla on oikeus saada toimintaansa varten menpiteisiin saattaakseen mustalaiset
29703: valtionapua. Siksi näyttää siltä, että tällä järjestyneeseen ja ihmisarvoiseen so-
29704: laupeuslaito:ksella olisi tulevaisuus edessään, siaaliseen elämään.
29705: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
29706:
29707: Albin Wickman. Viljami Kalliokoski. Reino Ala-Kulju.
29708: Aukusti Pasanen. Levi Jern. Lennart Heljas.
29709: Atos Wirtanen. Pentti Niemi. Grels Teir.
29710: Gösta Rosenberg. Johannes Wirtanen. Juho Tenhiälä.
29711: Jaakko Hakala.
29712: 1
29713:
29714:
29715: 1
29716:
29717:
29718:
29719:
29720: 1
29721:
29722:
29723: 1
29724: VALTIOPÄIVÄT
29725: 1953
29726:
29727: LIITTEET
29728: XI
29729:
29730: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
29731: TOIVOMUSALOITTEET
29732:
29733:
29734:
29735:
29736: HELSINKI 1953
29737: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
29738: 1
29739:
29740: 1
29741:
29742: 1
29743:
29744: 1
29745:
29746: 1
29747:
29748: 1
29749:
29750: 1
29751:
29752: 1
29753:
29754: 1
29755:
29756: 1
29757:
29758: 1
29759:
29760: 1
29761:
29762: 1
29763: Asevelvollisuuslain muuttamista, puolustusneuvoston asettamista, ase-
29764: velvollisuutta suorittavien työsuhteen jatkuvaisuutta, kotiuttamisrahaa,
29765: asepalveluksessa saadun vahingon korvaamista, majoitus- ja huolto-
29766: oloja sekä puolustuslaitoksen rakennusten kunnon parantamista tar-
29767: koittavia laki- ja toivomusaloitteita.
29768: j
29769: j
29770: j
29771: j
29772: j
29773: j
29774: j
29775: j
29776: j
29777: j
29778: j
29779: j
29780: j
29781: j
29782: j
29783: j
29784: j
29785: j
29786: j
29787: j
29788: j
29789: j
29790: j
29791: j
29792: 685
29793:
29794: XI,1. - Lak. al. N: o 94.
29795:
29796:
29797:
29798:
29799: N. Nurminen ym.: Ehdotus laiksi asevelvollisuuslain mtwt-
29800: tamisesta.
29801:
29802:
29803: E d u s k u n n a ll e.
29804:
29805: Eduskunnan käsitellessä vuoden 1950 val- tetään sotilaspiirien organisaation mukaan ja
29806: tiopäivillä asevelvollisuuslakia ja viimeksi heille annetaan sotilaallisluontoista koulu-
29807: vuoden 1952 valtiopäivillä ryhmämme ta- tusta, mitä toimintaa johtavat ,asekätkentä-
29808: holta tehtyä ehdotusta laiksi asevelvollisuus- kenraalit ".
29809: lain muuttamisesta, kävi vakuuttavasti sel- Eduskunnassa puolustusasiainvaliokunnan
29810: väksi rauhansopimuksen ja sen ohella ystä- puheenjohtaja Pasanen taas vaatii, että
29811: vyys-, yhteistyö- ja keskinäisen avunauto- ,puolustusvoimain olisi valmisteltava toimen-
29812: sopimuksen rauhaa ja maamme demokraat- piteet suojajoukkojen perustamiseksi tämän
29813: tista kehitystä ja riippumattomuutta tur- maaran puitteissa, suunniteltava näiden
29814: vaava luonne. joukkojen organisaatio, palvelukseen kutsu-
29815: Nämä sopimukset määrittelevät aseellisten minen ja varustautuminen" jne.
29816: voimiemme suuruuden, luonteen ja tehtävät. Kansamme rauhantahtoiset ihmiset ovat
29817: Ne määrittelevät myös kerta kaikkiaan eri puolilla maata kokouksissaan vaatineet
29818: maamme sotilaspoliittisen aseman. Hyväk- tällaisen kansamme etuja vaarantavan toi-
29819: syessään nämä sopimukset on eduskunta si- minnan lopettamista. He ovat ilmoittaneet,
29820: toutunut silloin toteuttamaan myös niiden etteivät tahdo olla mukana siinä, että maa-
29821: rauhaa turvaavaa tarkoitusta. tamme johdetaan jälleen sodan tielle vastoin
29822: Voimassa olevan asevelvollisuuslain sään- kansamme rauhantahtoa ja eduskuntakin si-
29823: nökset antavat kuitenkin puolustusministe- vuuttaen, kuten vuosina 1939 ja 1941. Näistä
29824: riölle ja pääesikunnalle mahdollisuuden tul- syistä on välttämätöntä, että asevelvollisuus-
29825: kita lakia siten, että maamme näiden toi- lakiin tehdään ne muutokset, jotka ovat tar-
29826: menpiteistä voidaan viedä pitkälle sodanval- peen rauhansopimuksen mitätöimisen estämi-
29827: mistelun tielle vastoin kansamme rauhan- seksi ja eduskunnan valvonnan turvaami-
29828: tahtoa ja synnyinmaamme etua loukaten. seksi. Niinpä lain 7 pykälä on selvästi risti-
29829: Niinpä kansassa onkin herättänyt syvää riidassa rauhansopimuksen 15 artiklan
29830: huolestumista puolustusministeriön päätös kanssa, m1ssa kielletään sotilasharjoittelu
29831: reserviharjoitusten toimeenpanosta tänä asevoimiin kuulumattomilta. Ei voida läh-
29832: vuonna. Tätä toimenpidettä puolustelee puo- teä siitä, että reserviin kuuluvat kuuluisivat
29833: lustusministeriö tiedonannossaan sillä, että myös asevoimiin, sillä sellainen kannanotto
29834: ,asevelvollisuuslain mukaan kertausharjoi- merkitsisi asevoimien kokonaismäärän kohot-
29835: tukset on aloitettava viimeistään v. 1953." tamista kymmenkertaiseksi rauhansopimuk-
29836: Tosiasiassa asevelvollisuuslaki säätää, että sen sallimaan määrään verrattuna. Näin ol-
29837: kertausharjoituksia ei ole aloitettava viimeis- len sotilasharjoittelun antaminen reserviläi-
29838: tään vuodesta 1953, vaan ,ennenkuin vuo- sille ja nostomiehille tai vapaaehtoisille ei
29839: desta 1953 alkaen". Laki ei siis määrää, että ole missään muodossa mahdollista. Tämän
29840: kertausharjoitukset on välttämättä aloitet- pykälän todellisena tarkoituksena onkin lä-
29841: tava tänä vuonna. Samanaikaisesti tiede- hinnä pidettävä salaisen liikekannallepanon
29842: tään, että maassamme pyritään sotapoliitik- suorittamisen mahdollisuuden takaamista,
29843: kojen taholta nostattamaan sotahenkeä ja kuten kokemukset v: sta 1939 lähtien ovat
29844: herättämään henkiin fasistisena lakkautettua osoittaneet. Kutsumalla asevelvolliset esim.
29845: suojeluskuntaa, kuten on tapahtunut esim. ylimääräiseen palvelukseen voidaan, kuten
29846: Vaasassa. Reserviupseerien toimintaa järjes- v: n 1941 tapahtumat osoittavat, valtakunta
29847: 686 XI,1, - Asevelvollisuusla.ki,
29848:
29849:
29850: johtaa sotaan eduskunnan tietämättä. Tällai- laallisen hyökkäyksen uhan ollessa todetun,
29851: sen mahdollisuuden poistaminen on ehdoton eduskunnan suostumuksella.
29852: välttämättömyys. Tämä pykälä antaa edel- Lain 11 pykälä antaa myös mahdollisuu-
29853: leen mahdollisuuden käyttää armeijaa lakko- den armeijan käyttämiseen sellaisiin tehtä-
29854: taistelujen murtamiseen kutsumalla lakossa viin, jotka ovat sille vieraita ja joita aikai-
29855: olevat työläiset ylimääräiseen palvelukseen, semmin hoitivat lähinnä suojeluskunnat. Sa-
29856: kuten esim. veturimiesten lakossa tapahtui. maa tarkoitusta palvelee lain 47 pykälä.
29857: Asevelvollisuuslain 7 pykälä onkin näin ollen Nämä molemmat lainkohdat tähtäytyvät
29858: kokonaan kumottava. lähinnä kansamme työtätekeviä vastaan va-
29859: Lain 10 pykälässä on määräys reserviin raten valtuudet armeijan käyttämiselle lak-
29860: kuuluvien asevelvollisten ja nostoväen kutsu- kojen murtamiseen. Tällaisten rikkuripykä-
29861: misesta palvelukseen yleisen tai osittaisen lii- lien olemassaoloa asevelvollisuuslaissa ei
29862: kekannallepanon sattuessa. Tämäkään mää- voida millään perustella ja ovat ne sitäkin
29863: räys ei ole yhdenmukainen rauhansopimuk- tarpeettomampia, kun otetaan huomioon eri-
29864: sen sotilaallisten artiklojen kanssa. Tämä tyisissä laeissa annetut määräykset sotavoi-
29865: lainkohtahan antaa mahdollisuuden rauhan mien käytöstä eräissä tapauksissa, kuten tuli-
29866: oloissa minkä sisäistä laatua olevan tekosyyn palon sattuessa ym. Näin ollen olisi pykä-
29867: takia tahansa panna liikekannallepano toi- lästä poistettava viimeinen lause, joka alkaa
29868: meen. Tämän rauhaa ja kansan demokraatti- sanoilla ,Niin ikään .... ", sekä kumottava
29869: sia oikeuksia vaarantavan mahdollisuuden lain 47 pykälä.
29870: poistamiseksi olisi lainkohta muutettava siten, Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
29871: että reserviin ja nostoväkeen kuuluvat tamme,
29872: voidaan kutsua palvelu!kseen vain, keSkinäi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29873: sen avunantosopimuksen edellyttämän soti- van lakiehdotuksen:
29874:
29875:
29876: Laki
29877: asevelvollisuuslain muuttamisesta.
29878: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun ase-
29879: velvollisuuslain (452/50) 7 ja 47 § sekä muutetaan 10 ja 11 § näin kuuluviksi:
29880: 10 §. Tätä lakia sovellettaessa on tarkoin nouda-
29881: Reserviin ja nostoväkeen kuuluvat asevel- tettava 10 päivänä, helmikuuta 1947 Parii-
29882: liset voidaan kutsua palvelukseen vain edus- sissa alekirjoitetun sekä saman vuoden huhti-
29883: kunnan suostumuksella siinä tapauksessa, kuun 18 päivänä annetulla lailla (690/47)
29884: että sotilaallisen hyökkäyksen uhka on to- ja seuranneen syyskuun 16 päivänä anne-
29885: dettu. tulla asetuksella (691/47) voimaan saatetun
29886: 11 §. rauhansopimuksen ystävyys-, yhteistyö- ja
29887: Puolustusvoimain tai niiden osan ollessa keskinäisen avunantosopimuksen määräyksiä.
29888: liikekannalla asevelvolliset jäävät niin pit-
29889: käksi aikaa armeijaan kuin tarve vaatii.
29890:
29891:
29892: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
29893:
29894: lfestori lf~en. Toivo Friman. J. Mustonen.
29895: Aimo Aaltonen. Juho lfykänen. Ester Häild.ö.
29896: Toivo Niiranen. Juho Rytkönen. V. Puumalainen.
29897: Antto Prunnila. Anna Nevalainen. Eino Tainio.
29898: Toivo Kujala. Yrjö Murto.
29899: 687
29900:
29901: XI,2. - Toiv. al. N:o 820.
29902:
29903:
29904:
29905:
29906: Pasanen ym.: Toimenpiteistä puolustusneuvoston asettami-
29907: seksi.
29908:
29909:
29910: E d u s k u n n a 11 e.
29911:
29912: Itsenäisyytemme alkuvuosina jo todettiin, aatteellisia ja koko valtakuntaa koskevia ky-
29913: että valtakunnan ylimmän johdon apuna symyksiä, joiden ratkaisuilla on laaja ja
29914: maanpuoJustusasioissa tarvitaan erityinen kauaskantoinen vaikutus ja jotka useinkin
29915: asiantuntijaelin, puolustusneuvosto, joka sit- olisi ratkaistava kokonaisuuden puitteissa
29916: ten perustettiikin 22. 4. 1924 annetulla ase- kaukonäköisesti vuosiksi, jopa ehkä vuosi-
29917: tuksella, jota on muutettu 11. 3. 1931 ja 1. 4. kymmeniksikin eteenpäin. Esityksiä puolus-
29918: 1938 annetuilla asetuksilla. Viime sotien ai- tusneuvoston asettamisen jälleen aikaansaa-
29919: kana ja niiden jälkeen ei puolustusneuvostoa miseksi, kuten mm. puolustusrevision v. 1949
29920: kuitenkaan ole asetettu. Entinen asetus muu- tekemä, onkin tehty, mutta ainakaan toistai-
29921: toksineen ei sellaisenaan enää vastaakaan seksi ne eivät ole johtaneet myönteiseen tu-
29922: nykyistä tilannetta ja nykyajan tarpeita, lokseen.
29923: mutta mitään epäilystä ei voine oMa siitä, Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
29924: että puolustusneuvosto ei ainoastaan tasaval- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
29925: J.an presidentin neuvottelukuntana, vaan myös toivomuksen,
29926: häntä ja hallitusta maanpuolustusasioissa
29927: avustavana työelimenä on yhä erittäin tar- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
29928: peellinen. Puolustuslaitoksen rauhanaikai- toimenpiteisiin puolustusneuvostoa kos-
29929: sessa toiminnassa samoinkuin sodan aikaisen kevien säännösten uusimiseksi ja sano-
29930: maanpuolustuksen ja talouselämän valmiste- tun neuvoston asettamiseksi.
29931: luissa esiintyy nimittäin aina sellaisia peri-
29932: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
29933:
29934: Aukusti Pasanen. Konsti Järnefelt.
29935: Juho Tenhiälä. R. Hallberg.
29936: Kustaa Tiitu.
29937: 688
29938:
29939: Xl,3. - Toiv. al. N:o 321.
29940:
29941:
29942:
29943:
29944: Nykänen ym.: Asevelvollisuutta suorittamaan kutsutun työ-
29945: suhteen .iatkuvaisuuden turvaamisesta.
29946:
29947:
29948: E d u s k u n n a 11 e.
29949:
29950: Asevelvollisuuslaki säätää joikaisen terveen Ryhmämme taholta on jo aikaisemmin
29951: kansalaisluottamusta nauttivan miespuolisen tehty esityksiä a;sevelvollisuuslain käsittelyn
29952: Suomen kansalaisen suorittamaa;n a;sepalve- yhteydessä edellä mainitun epäkohdan pois-
29953: luksen. Ennen asepalvelukseen menoa ovat tamiseksi. Viimeksi v. 1952 esitimme lalki-
29954: tuhannet heistä olleet jo vuosikausia esim. aloitteessa n:o 86 asevelvollisuuslain 48 § :n
29955: teollisuuden palveluksessa. Asepalveluksesta 1 momentin seuraavaksi: ,Palvelukseen kut-
29956: vapauduttuaan lkäy useasti, etenkin työttö- sutun .a;sevelvollisen työsuhdetta älköön työn-
29957: myyskautena, että heitä ei oteta twkaisin antaja a;sevelvollisen palveluksen takia kat-
29958: työhön entiseen työpaikkaansa, ja jos myö- kaisko".
29959: hemmin otetaan, niin tapahtuu se uutena Kun nylkyill'en lainsäädäntö ei turvaa nuor-
29960: työläisenä, jolloin he menettävät aikaisem- ten työläisten työsuhteen jalt!lmvaisuutta ase-
29961: paan palvelukseen perustuvat sosiaaliset velvollisuudesta johtuvan keskeytyksen jäl-
29962: etunsa. Ei ole oikein, että asevelvollisuuden, keen, niin elhdotll!mme eduskunnan hyväk-
29963: pakollisen valtiollisen velvollisuuden suorit- sy'ttruväksi toiJVomuksen,
29964: tamisen johdosta rangaistaan nuoria siten,
29965: että heille ei palveluksesta päästyä turvata että hallitus kiireellisesti antaisi
29966: työnsaannin mahdollisuutta. Laki säätää Eduskunnalle esityksen, jolla turvat-
29967: asevelvollisuuden, mutta laki ei turvaa pal- taisiin asevelvollisuutta suorittamasta
29968: veluksen päätyttyä työtä entisessä työpai- päässeille työsuhteen jatkuvaisuus en-
29969: kassa. tisessä työpaikassa.
29970: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
29971:
29972: Juho Nykänen. Lauri Myllymäki.
29973: Juho Rytkönen. Matti Meriläinen.
29974: Toivo Niiranen.
29975: 689
29976:
29977: Xl,4. - Toiv. al. N:o 322.
29978:
29979:
29980:
29981:
29982: Kujala. ym.: Kotiuttamisrahan suorittamisesta asevelvollisille.
29983:
29984:
29985: E d u s k u n n a II e.
29986:
29987: Kun nuoret miehet kotiutetaan asevelvol- palkanmaksupäivään asti. Lisäksi on asevel-
29988: lisuuttaan suorittamasta, on heillä tavallisesti vollisuusaikana keho vahvistunut. Vaatteet
29989: suuria vaikeuksia työpaikan saamisessa. Eri- eivät sovi kunnolla ylle. Elämä on ikäänkuin
29990: koisen suuria nämä vaikeudet ovat sellaisina aloitettava uudestaan.
29991: aikoina, jolloin ilmenee työttömyyttä. Jos Kun suuri osa kodeista, nimittäin työläis-,
29992: heillä olisi työpaikka ollutkin eimen sota- pienviljelijä- ja pienipaikkaiset virkamies-
29993: väkeen menoa, eivät työnantajat useassakaan kodit, eivät kykene ·antamaan riittävää talou-
29994: tapauksessa heidän sieltä palattuaan ole enää dellista tukea sotaväestä kotiutuville pojil-
29995: olleet halukkaita ottamaan heitä uudelleen leen, on välttämätöntä, että heille ryhdytään
29996: työhön. Näin joutuvat asevelvollisuutensa valtion toimesta suorittamaan riittävän suurta
29997: suorittaneet kotiuttamisen jälkeen varsin vai- kotiuttamisrahaa.
29998: keaan asemaan. Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
29999: Sellaisessakin tapauksessa, jolloin asian- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30000: omainen onnistuu löytämään työtä, on alussa
30001: suuria vaikeuksia. Sotaväestä tavallisesti pa- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
30002: lataan tyhjin taskuin ja elleivät vanhemmat menpiteisiin riittävän suuren kotiut-
30003: kykene taloudellisesti auttamaan, niin ei ole tamisrahan suorittamiseksi asevelvolli-
30004: tietoa, miten tulee toimeeen ensimmäiseen suutensa suorittaneille.
30005: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
30006:
30007: Toivo Kujala.. Esa Hietanen.
30008: Eino Rannikkoluoto. Irma Torvi.
30009: Antto Prunnila. M. Järvinen.
30010: Toivo Niiranen. V. Puumalainen.
30011: Matti Koivunen. Aimo Aaltonen.
30012: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
30013:
30014:
30015:
30016:
30017: 87
30018: 690
30019:
30020: Xl,5. - Bemst. mot. N:o 323.
30021:
30022:
30023:
30024:
30025: Teir m. fl.: .A.ngden<U åtgä.rder för beviljande av ny tid för
30026: inlämnande av ansökningar om ersättning åt de i lagen
30027: om skada, ådragen i m~1itärtjänst, avsedda invaliderna.
30028:
30029:
30030: T i 11 R i k s d a g e n.
30031:
30032: Jämlikt 35 oeh 40 ~§ i lagen den 28 maj domstolen, men också dessa instanser ha ej
30033: 1948 om skada, ådragen i militärtjänst kunnat göra annat än statens olycksfallsbyrä,
30034: (404/48), skulle bland annat invaliderna :frän emedan tiden för ansökans inlämnande ut-
30035: värt senaste krig anhålla om ersättning hos gätt. I detta nu 'ligger ett stort antal ären-
30036: statens olyeksfallsbrå inom ett är, räknat den oavgjorda i båda dessa besvärsinstanser
30037: :från sagda lags ikraftträdande. Tiden :för i avvaktan pä, att riksdagen skall bevilja
30038: ansökan om ersättning gi0k alltså ut den 28 invaliderna ny tid för inlämnande av sina
30039: maj 1949. Lagens 40 '§ stadgar förlust av rät- ansökningar.
30040: ten till dylik ersättning, därest ansökan icke Man kan ej värja sig för tanken, att inva-
30041: inlämnats inom denna tid. Ett undantag från liderna med fullt skäl och med full rätt vänta,
30042: denna regel gives i det fall, att sjukdom kon- att samhället skall visa sin förstäelse för de-
30043: staterats eller invaliditet inträtt efter ovan- ras sak och ge dem alla samma rätt.
30044: sagda lags ikraftträdande, varvid fatalietiden I anslutning till det ovan sagda föreslås,
30045: räknas från det sjukdomen konstaterades eller att riksdagen ville besluta hemställa,
30046: invaliditeten inträdde.
30047: Till följd av bristande kännedom om sagda att regeringen skyndsamt måtte vid-
30048: 'lags bestämmelser inlä:mnade dock ett stort taga sådana åtgärder, att de i lagen
30049: antal invalider sina ansökningar för sent. om skada, ådragen i militärtjänst, av-
30050: På grund av lagens bestämmelser om fatalie- sedda invaliderna måtte beviljas ny tid
30051: tiden har statens olycksfallsbyrå utan vidare för inlämnande av sina ansökningar
30052: avvisat dessa sentida ansökningar. Genom om ersättning, och sedan avlåta pro-
30053: besvär har en del försökt få sin sak prövad i position i ärendet Wl Riksdagen.
30054: försäkringsdomstolen och slutligen i högsta
30055:
30056: Helsingfors den 11 februari 1953.
30057:
30058: Grels Teir. T. E. Nordström. Arthur Larson.
30059: Albin Wickman. Nils Meinander. Levi Jern.
30060: Kurt Nordfors. Ture Hollsten. C. A. Öhman.
30061: 691
30062:
30063: XI,5. - Toiv. al. lf:o SU.
30064: Suomennos.
30065:
30066:
30067:
30068: Teir ym.: Uuden maaraaJan myöntämisestä asepalveluksessa
30069: saadun vahingon korvaamisesta annetussa laissa tarkoite-
30070: tuille invaliideille ko1'1Jauksen hakemista varten.
30071:
30072:
30073: E d u s kun n a 11 e.
30074:
30075: 28 päivänä toukokuuta 1948 asepalveluk- tokset eivät ole voineet toimia muulla tavoin
30076: sessa saadun vahingon korvaamisesta annetun kuin valtion tapaturmatoimisto, koska ano-
30077: lain (404/48) 35 ja 40 §:n mukaan olisi mm. muksen tekoaika oli mennyt umpeen. Nykyi-
30078: viime sotamme invaliidien ollut anottava kor- sin on suuri määrä ratkaisemattomia asioita
30079: vausta valtion tapaturmatoimistolta vuoden molemmissa mainituissa valitusoikeuksissa
30080: kuluessa sanotun lain voimaantulosta. Kor- odottamassa, että eduskunta myöntäisi inva-
30081: vansanoruusten tekoaika päättyi siis 28 päi- liideille uuden määräajan anomustensa tekoa
30082: vänä toukokuuta 1949. Lain 40 § mää- varten.
30083: rää tällaisen korvausoikeuden menetetyksi, Ei voida torjua ajatusta, että invaliidit
30084: ellei anomusta ole j'åtetty määräaikana. Poik- täydellä syyllä ja täysin oikeutetusti odotta-
30085: keus tähän säännökseen myönnetään siinä vat, että yhteiskunta osoittaisi ymmärtävänsä
30086: tapauksessa, että sairaus on todettu tai inva- heidän asiansa ja antaisi heille kaikille sa-
30087: liditeetti syntynyt mainitun lain voimaantu- man oikeuden.
30088: lon jälkeen, jolloin määräaika lasketaan sai- Edellä olevan nojalla esitämme eduskun-
30089: rauden toteamisesta tai invaliditeetin synty- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30090: misestä lukien.
30091: Sanotun lain määräysten puutteellisesta että hallitus kiireesti ryhtyisi sellai-
30092: . tuntemisesta johtuen jätti kuitenkin suuri siin toimenpiteisiin, että asepalveluk-
30093: määrä invaliideja anomuksensa liian myö- sessa saadun vahingon korvaamisesta
30094: hään. Lain säännöksissä olevan määräajan annetussa laissa tarkoitetuille invalii-
30095: vuoksi on valtion tapaturmatoimisto ilman deille myönnettäisiin uusi aika korvaus-
30096: muuta hylännyt myöhästyneet anomukset. anomustensa jättämiseen, ja antaisi
30097: Suurella vaivalla on osa yrittänyt ajaa sen jälkeen asiasta esityksen Eduskun-
30098: asiaansa vakuutusoikeudessa ja lopulta kor- nalle.
30099: keimmassa oikeudessa, mutta nämäkään lai-
30100:
30101: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
30102:
30103:
30104:
30105: Grels Teir. T. E. Nordström. Arthur Larson.
30106: Albin Wickman. Nils Meinander. Levi Jern.
30107: Kurt Nordfors. Ture Hollsten. 0. A. Öhman.
30108: 692
30109:
30110: Xl,6. - Toiv. al. N:o 324.
30111:
30112:
30113:
30114:
30115: Pasanen ym.: Majoitus- ja huolto-olojen parantamisesta H a-
30116: minan varuskunnassa.
30117:
30118:
30119: E d u s k u n n a 11 e.
30120:
30121: Haminan varuskunnan joukko-osastojen nykyiset keittiö ja ruokasali ovat nimittäin
30122: majoitus- ja huolto-oloissa on ainakin seuraa- niin ahtaat, vanhanaikaiset ja kehnot, että
30123: vat puutteellisuudet ja epäkohdat: niiden avulla ei koulun oppilaita ja muuta
30124: 1. JP 3: n yksi kiväärikomppania on sijoi- miehistöä voida muonittaa.
30125: tettu 36 km: n päässä Haminasta Ravijoella 4. Edelleen olisi Haminan varoskuntaan
30126: sijaitseviin heikkokuntoisiin ja kylmiin pa- välttämätöntä saada entisiä rakennuksia kun-
30127: rakkeihin muun osan pataljoonasta olessa nostamalla asehuoltolaa, autokorjaamoa, ja
30128: majoitettuna Haminaan. Tämä komppania panssarivaunuja varten korjaamo ja hallit,
30129: olisi mahdollisimman pian saatava kunnalli- joiden puuttumisesta koituu valtiolle huomat-
30130: siin majoitusoloihin ja muun pataljoonan tavasti vahinkoa ja puolustusvoimien toimin-
30131: yhteyteen. Sitä varten olisi Haminaan ra- nalle suurta haittaa.
30132: kennettava noin 150 miehen uusi kasarmi- 5. Myös kantahenkilökunnan majoitus-
30133: rakennus. oloissa on paha epäkohta varsinkin siinä, että
30134: 2. Mainitun pataljoonan ruokala on liian pataljoonan kantahenkilökunnasta yli puolet
30135: ahdas ja keittiö laitteineen uusimisen tar- asuu Ravijoella ja Mäntylahdessa, jolloin
30136: peessa. Tämän ruokalan uusimisekei onkin kuljetukset on suoritettava valtion toimesta,
30137: jo suoritettu alustavia töitä, mutta näiden mikä aiheuttaa huomattavasti kustannuksia
30138: töiden loppuun saattaminen olisi ensi tilassa ja paljon ylimääräistä työtä.
30139: suoritettava. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
30140: 3. Reserviupseerikoulun majoitustilat ovat nioittavaslti eduskunnan päätettärväJksi fuivo-
30141: nykyiseLle oppilasmääräliekin ja koulun toi- mulksen,
30142: mituskomppaniaHe riittämättömät. Kun op-
30143: pilasmäärää olisi tarpeen vielä lisätä ja kou- että haUitus ryhtyisi kiireellisesti
30144: lussa olisi vähitellen päästävä normaaleihin toimenpiteisiin Haminan varuskun-
30145: majoitusoloihin, olisi koulun tarpeita varten nassa olevien reserviupseerikoulun ja
30146: rakennettava toinen noin 150 miehen kasarmi- muiden joukko-osastojen majoitus- ja
30147: rakennus. Lisäksi olisi tälle kouJ.u1le saatava huolto-oloissa sekä kantahenkilökun-
30148: uusi keittiö ja ruokalarakennus, johon voitai- nan asunto-oloissa olevien epäkohtien
30149: siin sijoittaa samalla varuskunnan yhdistetty ja puutteellisuuksien korjaamiseksi.
30150: elokuva-, luento- ja voimistelusali. Koulun
30151: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
30152:
30153: Aukusti Pasanen. Konsti Järnefelt.
30154: Juho Tenhiälä. R. Hallberg.
30155: 693
30156:
30157: XI, 1. - Toiv. al. N: o 825.
30158:
30159:
30160:
30161:
30162: Pasanen ym.: Toimenpiteistä prikaatille tarpeellisten raken-
30163: nusten kunnostamiseksi ja lisärakennusten rakentamiseksi
30164: Mikkelin varuskuntaan.
30165:
30166:
30167: E d u s kun n a ll e.
30168:
30169: Puolustuslaitoksen uudestijärjestelyssä on sä!ksi olisi nyt ilman mitään mukavuuksia
30170: Mikkelin varuskunta määrätty 6. Prikaatin olevat asunnot varustettava vesijohdolla ja
30171: sijoituspaikaksi, joksi se paikan puolesta on WC:llä.
30172: hyvin sopiva. Varuskunnassa ei kuitenkaan Talous-, varasto-, talli- ja sairaalaraken-
30173: ole riittävästi tarpeellisia ja käyttökuntoisia nuksiin nähden ovat korjaukset ja lisäyk-
30174: rwkennUJksia tämän joukko-osaston tarpei- set myös välttämättömät. Keittiön ja ruoka-
30175: siin. salirakennus olisi uusittava tai ainakin laa-
30176: Vailla majoitustiloja ovat prikaatin esi- jennettava ja kunnostettava, tallirakennus si-
30177: kuntakomppania, patteriston esikunta ja sustettava, sairaalarakennus korjattava ko-
30178: kolme patteria sekä tilapäismajoituksessa, rottamalla sitä yhdellä kerroksella ja rruken-
30179: jota ei voida pitempiaikais~ksi ajatella, ovat nettava autokorjaamo.
30180: aliupseerikoulun kevyt linja, panssarintorjun- Saatujen tietojen mukaan on näihin ra-
30181: takomppania, ilmatorjuntakomppania ja soit- kennustöihin äskettäin työttömyysvaroista
30182: tokunta. Liian ahtaassa majoituksessa, joka myönnettykin jonkin verran varoja. Nuo va-
30183: ei läheskään täytä annettuja määräyksiä, rat eivät sanottuihin rakennus- ja korjaus-
30184: ovat aliupseerikoulun raskas linja, toinen töihin kuitenkaan likimainkaan riitä. Jotta
30185: konekiväärikomppania, pioneerikomppania ja prikaati kuitenkin voisi asia:mnukaisesti toi-
30186: viestikomppania. Lisäksi ovat vrukinaisluon- mia sekä sen miehistö, päällystö, hevoset
30187: toisista kasarmeista vanhuuden ja riittämät- ja kalusto saisivat välttämättömät majoitus-,
30188: tömien vuosikorjausvarojen takia vain vält- asunto- ja huoltotilat, olisi näiden rakennus-
30189: tävässä kunnossa viiden perusyksikön majoi- töiden toteuttaminen aivan ensi tilassa ai-
30190: tustilat. kaansaatava.
30191: KantahenkilökunnaJll, jonka lukumäärä ny- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
30192: kyisin on 218, vahvuus suurenee, kun pri- kunnioittaen eduskunnaJll päätettäväksi toi-
30193: kaati on perustettu, 284: ään. Osa kantahen- vomuksen,
30194: kilökunnasta asuu tilapäisasunnoissa (para-
30195: keissa ym.), jotka eivät vastaa alkeellisim- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
30196: piakaan asunnoille asetettavia vaatimuksia. toimenpiteisiin prikaatille tarpeellis-
30197: Kantahenkilökunnan asuntoihin nähden olisi ten rakennusten kunnostamiseksi ja
30198: ensikäden tarve ensin yiksi suuri asuinraken- lisärakennusten rakentamiseksi Mikke-
30199: nus ja toisessa vaiheessa toinen pienempi, lin varuskuntaan.
30200: vähintään 20 perheen asuntorakennus. Li-
30201: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
30202:
30203: Aukusti Pasanen. Harras Kyttä.
30204: Juho Tenhiälä. Helge Miettunen.
30205: Aare Leikola. Esa Kaitila.
30206: VALTIOPÄIVÄT
30207: 1953
30208:
30209: LIITTEET
30210: XII
30211:
30212: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
30213: TOIVOMUSALOITTEET
30214:
30215:
30216:
30217:
30218: HELSINKI 1953
30219: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
30220: Liikenne-, puhelin- ja lennätinolojen kehittämistä,
30221: rautateiden, maanteiden ja siltojen rakentamista ym.
30222: tarkoittavia toivomusaloitteita.
30223: 699
30224:
30225: Xll,1. - Toiv. al. N:o 326.
30226:
30227:
30228:
30229:
30230: Palovesi ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
30231: kunnan- ja kyläteiden kunnostamista ja valtion haltuun
30232: ottamista varten.
30233:
30234:
30235: E d u s k u n n a ll e.
30236:
30237: Uusi tielakiesitys on vihdoinkin saatu edus- Miten suuriksi nämä paikallistierasitukset
30238: kunnan käsittelyn alaiseksi. Totuus lienee saattavat muodostua esim. kunnille, missä
30239: kuitenkin se, että kuluu vielä vähintään nämä kysymyksen alaiset tiet on päätetty
30240: puolikymmentä vuotta siihen, kunnes lakia ottaa kunnan hoitoon, saamme esimerkkinä
30241: voidaan ruveta soveltamaan käytäntöön. mainita erään syrjäisen Keski-Suomen kun-
30242: Tämä väliaika muodostuu joka tapauksessa nan, Kyyjärven, j'OSSa nykyään kunnan vero-
30243: siksi pitkäaikaiseksi, että paikallistiool.oissa äyristä 3.5 markkaa on aiheutunut paikallis-
30244: vallitsevia suuria yhteiskunnallisia epäkohtia tierasituksista. Kuitenkin nämä Kyyjärven
30245: on lain hengen mukaisesti ryhdyttävä viivyt- kunnan alueen paikallistiet, yhteiseltä pituu-
30246: telemättä korjaamaan ja mahdollisuuksien deltaan n. 55 km, ovat yleisen kauttakulku-
30247: mukaan poistamaan. liikenteen alaisia raskaine puutavarakuljetuk-
30248: Erittäin kiireellisiä toimenpiteitä mieles- sineen ja säännöllisine linja-autoliikenteineen.
30249: tämme on mm. ikunnan- ja kyläteiden kunnos- Tällaiseen kohtuuttamuuteen ja epäoikeuden-
30250: sapitoa varten annettavien valtionavustuksien mukaisuuteen on saatavakin pikaisesti kor-
30251: korottaminen sekä kaikkien niiden kunnoo- jaus.
30252: ja kyläteiden valtion haltuun ottaminen, joilla Tehokkain ja ainoa kysymykseen tuleva
30253: on huomattavampi yleinen merkitys. auttava toimenpide on se, että kuluvan vuo-
30254: Ei ole liioiteltua väite, että juuri tällä den valtion tulo- ja menoarvioon otetaan
30255: alalla ja tässä suhteessa on vallinnut yhteis- huomattava lisämääräraha kunnan- ja kylä-
30256: kuntamme suurimmat epäkohdat. .Onhan to- teiden valtion haltuun ottamista ja näiden
30257: della luonnotonta, että kyläteinä joudutaan teiden kunnostamista varten.
30258: jatkuvasti hoitamaan se1laisiakin teitä, jotka Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
30259: palvelevat huomattavaa kauttakulkuliiken- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
30260: nettä, mUitta jloita ei valti~ eivätkä 'kaikki ikun- toivomuksen,
30261: natlkaan ole olleet !ha:luiklkaita ottamaan huoi-
30262: lettaviksi. Kyläteiden rakentamisesta ja kun- että hallitus antaisi Eduskunnalle
30263: nossapidosta johtuvat kustannukset ovat niin esityksen 500,000,000 markan määrä-
30264: ollen jääneet niiden yleensä varsin vähäva- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
30265: raisten tieosakkaiden kannettavaksi, jotka 1953 tulo- ja menoarvioon kunnan- ja
30266: asuvat näiden teiden varsilla ja niitä sään- kyläteiden kunnostamista ja niiden
30267: nö11isesti käyttävät. valtion haltuun ottamista varten.
30268: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
30269:
30270: Eino Palovesi. M. 0. Lahtela.
30271: Antti J. Rantamaa. Eeli Erkkilä.
30272: Arvi Ikonen. Eero Saari.
30273: Yrjö Hautala. Veikko Vennamo.
30274: 700
30275:
30276: XII,2. - Toiv. al. N:o 327.
30277:
30278:
30279: Tauriainen ym.: Syrjäisten seutujen tieolojen kehittämisestä.
30280:
30281: E d u s k u n n a ll e.
30282:
30283: Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen mutta Meillä on voimassa varsinainen tielaki,
30284: myös muiden syrjäisten seutujen maantie- jossa on tarkemmat määräyJkset teiden ra-
30285: verkosto on perin puutteeellinen. Rakenta- kentamistekniikasta ja siitä, missä järjes-
30286: matta on paljon sellaisiakin teitä, joita val- tyksessä tieasioita käsitellään. Sen sijaan
30287: tion asettamat komiteat ovat suositelleet kii- laissa ei ole mitään yleisiä suuntaviivoja
30288: reellisesti rakennettavaksi. Niinpä Kainuun tie- ja liikennepolitiikasta. Koko maan mit-
30289: ja Perä-Pohjolan talouselämän kohottamista takaavassa tapahtuvaa ja kansantalouden ko-
30290: tutkinut valtion komitea jätti valtioneuvos- ikonaisetujen ja ihmisten tarpeiden mukaista
30291: tolle jo v. 1938 mietintönsä, jossa se esittää tieverkoston ra:kentamista ei laki ole turvan-
30292: suunnitelman näiden seutujen tieverkoston nut. Sen vuoksi maamme syrjäiset ja har-
30293: ra:kentamisesta. Tätä suunnitelmaa, joka vaan asutut seudut ovat jääneet lapsipuolen
30294: edelleen on ajankohtainen, ei ole vielä jär- asemaan teiden rakentamisen suhteen, mirkä
30295: jestelmällisesti ryhdytty toteuttamaan. Sen seikka puolestaan on estänyt näiden aluei-
30296: lisäksi taloudellinen kehitys on tehnyt ajan- den talouden kehityksen ja siellä olervien
30297: kohtaiseksi monien sellaisten teiden rakenta- raaka-ainelähteiden hyödyksikäytön. Maas-
30298: misen, joista ei ole vielä edes suunnitelmaa. samme asuu vielä nyt ihmisiä sellaisten tiet-
30299: Niinpä valtiovallan toimenpiteillä, lähinnä tömien taipaleiden takana, että lähimmälle
30300: asutusviranomaisten toimesta, on vuosikym- maantielle voi olla matkaa useita kymmeniä
30301: menien aikana sijoitettu ihmisiä asumaan kilometrejä. Samaan aikaan kuitenkin käy-
30302: seuduillle, joihin ei ole minkäänlaisia tie- tetään miljardeja markkoja uusien lento-
30303: yhteyksiä. On selvää, ettei maatalous sen kenttien rakentamiseen.
30304: enempää kuin muukaan elinkeinoelämä pääse Jotta tieoloissamme olevat pahimmat epä-
30305: kehittymään, jos sen esteenä ovat huonot kohdat saataisiin korjatuiksi, olisi tarpeel-
30306: 1
30307:
30308:
30309: liikenneolot. Kun ns. rintamailla väitetään lista säätää erityinen laki harvaan asuttu-
30310: jo nyt olevan puutetta viljelemättömistä jen seutujen tieverkoston rakentamisesta
30311: viljelyskelpoisista maista, niin syrjäisillä sille tasolle, millä se jo muualla maassamme
30312: seuduilla on hyviä viljelyskelpoisia maita, on. Laissa pitäisi myös määrätä varat tähän
30313: etenkin soita, joita ei ole otettu viljelykselle. tarkoitukseen. Olisi tarpeen asettaa erityi-
30314: Asutustoiminnan laajentaminen siellä on nen toimi'kunta harvaan asuttujen seutujen
30315: mahdollista, mutta tämänkin vuoksi ovat oloja tuntevista henkilöistä suunnittelemaan
30316: maantiet välttämättömiä. ja tekemään ehdotuksia tieverkoston rakenta-
30317: Pohjois- ja Itä-Suomessa sijaitsevat suu- misesta.
30318: rimmat käyttämättömät puuraaka-aineva- Yllä olevaan viitaten esitämme 'kunnioit-
30319: ramme. Niinpä metsäalan ammattimiehet taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30320: ovat tutkimuksissaan todenneet, että siellä sen,
30321: on yli-ikäisiä metsiä ja sellaisia alueita, että hallitus antaisi kiireellisesti
30322: joista ei huonojen ,kulkuyhteyksien vuoksi Eduskunnalle esityksen laiksi syrjäis-
30323: voida ottaa ollenkaan puutavaraa. Jos ne ten seutujen tieolojen kehittämiseksi
30324: otettaisiin käyttöön, voitaisiin perustaa uusia niiden väestön toimeentulon ja elin-
30325: tuotantolaitoksia, mikä olisi tarpeen jo sen- keinojen kehityksen tarpeita vastaa-
30326: kin vuoksi, että työttömyys näillä alueilla valle tasolle.
30327: on tullut vakituiseksi ilmiöksi.
30328: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
30329:
30330: Hannes Tauriainen. Arvo Riihimäki.
30331: Niilo Nieminen. Yrjö Murto.
30332: Antti Kinnunen. Eino Tainio.
30333: Matti Meriläinen.
30334: 701
30335: XII,a. - Toiv. al. N:o 328.
30336:
30337:
30338:
30339:
30340: Leinonen ym.: Rajaseudun tieyhteyksien korjaamisesta.
30341:
30342:
30343:
30344:
30345: Vrutakmm31Il uusi raja :katkoi useiSsa. koh- menpiteisiin tilanteen parruntamiseksi ja Poh-
30346: dissa ·,tärlreitä .rautatie-, vesitie- ja maantie- jois-Kiarjalan komitean valtioneuvostolle jält-
30347: yhteyksiä. Eräitä täWJJa.isia yl>e:isen U.ikenteen rtämässä tie-ehdotuksessa on eräitä täLlaisia
30348: :kaJillll3ita !tärkeimpiä yhrteYJksiä on jo llror- Pohjois-KarjruLan .raj,aseudun teitä ehdOIOOttu
30349: jattu ja suunnitelmia tämän toi:mirnnan laa- vailition itoimes1Ja rakenoottavakffi, mutta mi-
30350: jentam.iseksi on tiettävästi myös olemassa. tään lkokonaissuunrutelmaa valtrurnnnan
30351: Mutta sensijaan irt:se uuden raj·aseudun lii- uuden rajan katkorniien tieyhteyksien korjaa-
30352: ikienueyhiteylksie:n korja1aanisoon •ei vielä ole miseksi ei o1e o1emrussa.
30353: udinnitetty rHttä:vää huoaniota. Uuteen ra- KoSlm tälJai:sen suunnitelman laatiminen
30354: jaan !katkesi useita plllillmJilisliilklenitee:n ikan- ja myös sen tobeuttaminen ilrnu1uvat va:ltion
30355: na1ta tärkeitä ,t,eitä, jotka a.ikaisemmin johti- tehtäviin, ehdotamme kunnioi:ttaen edel.Jä
30356: vat liikeniteen mjan 'ba.a.ikoo jääneille ma.an- olevaan viitaten eduskunnan hyväJksyt,täväiksi
30357: teihle, sekä myös useita rautatielLe johtaneita toivomuksen,,
30358: tieyhteyksiä. Näin ollen uuden raj3111 lähei-
30359: syydessä ruouva.t, joiden ,e]äanä muutoinkin, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
30360: rajoo läheisyyden .ta:kia, on vaikeutunut, ovat toimenpiteisiin valtakunnan uuden ra-
30361: joutuneet myös tieyhteykffien huonontumi- jan katkomien, rajaseudun liikenteelle
30362: sesba kärsimään. Eräält rajaseudun kum.nat tarpeellisten tieyhteyksien korjaami-
30363: ovat jo .tosin omi:Ha alueilllllan ryhtyneet toi- seksi.
30364: Helsingissä 5 pwi:vänä hehn.l!lmuta 1953.
30365:
30366: Armas Leinonen. Helena Virkki. Eeli Erkkilä.
30367: Aukusti Pasanen. Lennart Heljas. Arvi Ahmavaara.
30368: Juho Tenhiälä. Helge Miettunen. Eino Rytinki.
30369: Niilo Ryhtä. Aare Leikola. Aune Innala.
30370: Aaro Kauppi. Harras Kyttä. Jaakko Hakala.
30371: Erkki Koivisto. Konsti Järnefelt. Markus Niskala.
30372: '202
30373:
30374: Xfi,4. - Toiv. al. N:o 329.
30375:
30376:
30377:
30378:
30379: B.önkkö ym.: Esityksen antamisesta laiksi erinäisten valtion
30380: maanteiden hoidosta maanomistajille aihe·utuneiden vahin-
30381: kojen korvaamisesta.
30382:
30383:
30384: E dusikuniru~:Ue.
30385:
30386: Yhä keh.imty:vä mrurumme 11008ID.ticliikenme on perusteista, jolloin vaJit:ion hoidoosa olevan
30387: vienyt siihen, että v>altion hoidossa; olev,iJa maootien ltailviaumus tuotJtaia v>aihirukoa. :tien
30388: va.rsinikin vruruhempila maant.elJtä 001 täytynyt varrelilia l()reville V'iljclyksil1e.
30389: käydä .perusOOei1lisE'Bti u~, laajellllta- Edehlä esitetyn perusteehla ehdotamm'El ikun·
30390: :mmn, mut.lkila o.ikomruan j·a. sivuojia suuren.- nioitta:en oouslrnnll1aJl pää1:etJtäväksi <toivomuk-
30391: tama:an. Näin on tietä !lrorjatessa joudutJtu sen,
30392: melko suurressalkin määrässä .poilkkea:ma~a;n
30393: pois silJtä m.oo-aluoo1ta;, nrilkä tretä V1al'!ten oo että hallitus kiireellisesti antaisi
30394: pyykitetty. Nyikyis.ten ~n asetus- Eduskunnalle esityksen laiksi tie-
30395: ten vuoksi on tiilllöin olemru;aa 1pail:jon epä- maan valtiolle lunastamisesta ja val-
30396: selvyyttä rtiemaa;n ulilro.puolie1ta otettavan tion hoidossa olevwn tien kunnossa-
30397: aJl'UOOTI ,tieiiillruaiksi Olt1larrnisesta j:a seru korvaa- pidosta maanomistajille aiheutuneiden
30398: misesta 1uQV!UttajaJ11e. Samoin: on olemrum. vahinkojen korvaamises.ta.
30399: epäselvyyttä nliilitrt:en. V13:hi:nlkJo.jen ilrorvoomis-
30400: Heilsingissä 13 päivänä helmillmurba 1953.
30401:
30402: Tahvo Rönkkö. Nestori Kaasalainen.
30403: Toivo Antila. Lauri Kaarna.
30404: Arvi Ikonen. Urho Kähönen.
30405: 703
30406:
30407: XII,5. - Toiv. al. N:o 330.
30408:
30409:
30410:
30411:
30412: Ahonen ym.: Helsingin ja Rovaniemen välisen valtatien ni-
30413: men muuttamisesta.
30414:
30415:
30416: E dusik unn:aHe.
30417:
30418: Eri tahoiJ'La on viime adllrom huolestu- ikin: .pUJOilesbai muodostm.isi rflodclli.l!len 'V'MtaJkun-
30419: neena. ikiinrutetty huo.nn.ota IIOOanltieverkost:xm. nanlti~. Ko. tien rpituus on nykyisin noin
30420: suuriin puutteehlåsuuksiilln. ja ibebity ehdotUik- 970 km. Sen ·mJlrenlllrustla,pa, leveys ja ku.nito
30421: sia ja ailoiltteim ttrurvirtJtaviin toimenpiteisiin vaihte1evwt hllJOIIlli8Jttavasti. Joittenlkin su:h.-
30422: ryhrtymiseksi. Moomme tieverikosto on, kUJben tee11isoo hyvien pä1Jlcien ohella Oill paitjon huo-
30423: tUJDn<ettua, 1Jeiden tärkeyden mUikJai.ses:t..i luoki- noja ja joitakin aivan hciklroja illieosuuksila.
30424: telrtu VJru1talteålhin, A-ilooJntwtei:hin ja i!mntatei- KestopääJJysOOtty 0111 vain 27 ilrm eli noin
30425: hm. V altatiet ooustavwt su.rurimpien tuO/t&lJto- 3 % (ilisäJksi ikoopUIIlikieu ik:atuosuuksia). Suu-
30426: ja aBUtuskleSlrustJen sekä Sll!tJam.i.e:n välistä suo- resti Jii:kiettä haittaavia ,loareja 0111 ilm'k:si, nili-
30427: rinta ja nopeinta maa.rutieyhteyttä. Val1Jatei- mittäm ÄiindooskieUa Mämmilllsa;lmen 'lossi
30428: den joukossa on yksi, jonka sijaintiin ja mer- 273 metriä j,a Vii'tasalare11a HänniJ!änsaJmen
30429: ikitY'kse.en ei ole ~Y tarpeellista huo- 'lQSSi 172 metriä, jo1Jk;a olisi maili.dO!l!lisimmalll
30430: miota. VIRllrtatie n:o 4 ilälldettyään moon. suu- pilan !lrorvaJI:ita;Vla siLloiJ11a. Lukuisten tasoris-
30431: rimm.IRSba 8Sil:tus- jiR hwhlintOik:esikulisesta, pää- teysbelll iHsäikJSi: on tile1lä yhteisiä rWU!tatie- ja
30432: Jmupu:ngista, j:oihta;a il:äpi Kesiki-Suo.men asu- maantiesili1Joj.a, joissa lkislrotus yhtyy ajora-
30433: tusalueiden J yväskyliim. ja ViiJtaSiaaJrell !Jmurtta taan. Nämä sei!klat väJhantävWt 1iiikeTinJetur-
30434: Oulun läänin haJ:mrt:okeSkuksoon Ouluun ja 'V'allisuutta ja. aiheurtrt:JH.vat tien käyttäjille odo-
30435: llrullkee si!tten L'apin fläälnrin ,toollisuUSikaup~ tusta ja ajal!lhukba. Pahin pu'llltteeJ.Hsuus
30436: g.ilil. Kemin ik&UJtta J.ääa:rin ihail:lim.~, on kuitenkin ajoradan heiJk;ko lrunto. Se Ollli
30437: Rovanioem.eWLe, jatkuaJksoon edehlOOili perim- paiJrotehlen suorasiJaan ik:elvoton, ikuoppaårum,
30438: mäi"'IOOl Lappiin. Tämä tie ylhdistää mo:n.ial mutkainJen ja ikapea. !Se kwluttaa. 'ajoneuvoja
30439: paiilrom ik:alllkana rautrutcistä sijaitsevia asu- ja polttoainetta ja hidastaa liikennettä. Tien
30440: tuskesku\ksiJa, joiden yht:eyiksistä jo nylkyisjn; he~kiko alusrrulrenne 'aiheUJttaa nronin paillroin
30441: huolehtii ~aulkobusshliillloonil1e. Kun täanä val- keliriikkoai!lmma väJestölle va.T.SID harmiJ1isia
30442: twtie keskeisen ja sopivam. kuJku.nsa vu01ksi ja joskus pitkäaikaisiakin liikennerajoituk-
30443: on va:IJtJalkum,rum etäisimpien wueitten yh<lis- sia.
30444: täjänä itärlk:iein maa!DJte1ttemme jo~, niin Vrulli:laikunnla:ntie olisi nykyaj:an ti~an
30445: oLisi ili11ä ticl1ä suoritettava tarpeen V'lll8lti- muiklaisesti paramwttava j,a osiltaan llilli!ii<l:ltava
30446: mat oiik:aisut, iMiajennus- ja muut parannus. I luoikan iticlmi sitOOn., että 'ajo:radan leveys
30447: työt. Tä:IJ:e :tielLe, väJiJJ.ä Helsmki-Rova- määrite1läiilll li.iilrentoon Sllll1ruudesta riippuen.
30448: niemi, voirtaisim erittäin sopivasti .a111taa n.funi Ede1lä esirt:ettyyn viitaten ehdotamme edus-
30449: valtalnnmantile. TäJJ.öin va1takrmntllllli1:i:en :nri- ilrurman hyväksyttäväilmi toivomuksen,
30450: meä joutuisivat ikäylitä:mäiim. ao. viran.Ollllai-
30451: set, tieasioi1Ja hoitavwt virastolt, julJkin,en 8alna. että Jw.llitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30452: ja looiko Suomen kansa. V astais:uudes..<m <tie- Helsingin ja Rovaniemen välisen valta-
30453: määrärahoja vara;I:11Jaessa :tämän tien pa11an- tien n:o 4 nimen muuttamiseksi ,val-
30454: nustöihin voit&isiin kimniittää ·asiarunuikamen takunnantieksi".
30455: huomio, joten siitä ikäytälllnössä ja kunrtolllsa-
30456: Helsingrissä 13 päivänä :he1miikuuta 1953.
30457:
30458: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen.
30459: Eino Raunio. Kustaa Alanko.
30460: 704
30461:
30462: XU,6.- Toiv. al. N:o 331.
30463:
30464:
30465:
30466:
30467: Lahtela ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
30468: työttömyysvaroilla talven aikana rakennettujen maantei-
30469: den ja siltain liikennöitävään kuntoon saattamiseksi.
30470:
30471:
30472: E d u s k u n n a ll e.
30473:
30474: KaihlriaHa maassamme, eritoten Perä-Poh- liikennöidä, olisi niissä suoritettava kesän-
30475: jolassa ja Lapissa, on monina vuosina ra- aikaisia liikennekuntoon saatrtamistöitä ja
30476: kennettu ja rakennetaan kulumassa olevana sitä varten varattava määräraha ja huoleh-
30477: talvenakin työttömyysvaroilla talvityönä dittava siitä, että ne saatetaan heti roudan
30478: maanteitä ja siltoja ja tullaan :niitä raken- sulettua liikennöitävään kuntoon palvele-
30479: tamaan edelleenkin. Tunnetitua on, ettei sel- maan sitä tarvetta, mitä vartoo yleensä teitä
30480: laisia maaiJJteitä ja siltoja, jotka talvella ra!kennetaan, eilkä 1jätetä siiihen tilaan, ~tei
30481: roudan aikana rakennetaan, voida liiken- niitä voida liikennöidä, kuten tähän men-
30482: nöidä, ellei niissä kesän aikana roudan su- nessä on valitettavasti tapahtunut monen
30483: lettua suoriteta viimeistelytöitä. Tunnettua monilla teillä.
30484: on myöskin se, että monet tä-hän asti talvi- Kun talvitöillä rakennettuja teitä ei voida
30485: töinä rakennetut maantiet ja sillat olisi liikennöidä, ellei niissä suoriteta kesätöitä,
30486: saatu eräillä teillä hyvinkin vähillä kustan- ja ikun ikesätöi:tä varten ei ole varattu ra-
30487: nuksilla iiikennöitävään kuntoon ja tyydyt- hoja, olisi sitä varten otettava varat lisäyk-
30488: tämään tientarvetta, jos niissä olisi voitu senä kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon
30489: suorittaa viimeistelytyöt kesällä. K1m kesällä siihen lisäysesityikseen, joka ennen ensi ke-
30490: ei ole ollut työttömyyttä ja työttömyysvaroja sää eduskunlllalle annetaan.
30491: ei silloin ole voitu käyttää, ovat monet tiet Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30492: ja sillat jääneet eräissä tapauksissa moniksi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo·
30493: vuosiksikin siihen tilaan, ettei niitä o~e voitu muksen,
30494: liikennöidä eikä niistä ole ollut mitään hyö-
30495: tyä niille, jotka olisivat tietä tarvinneet, että hallitus antaisi Eduskunnalle
30496: vaikka niihin on uhrattu ·suuria rahamääriä esityksen 300,000,000 markan lisäyk-
30497: työttömyysvaroja ja vaikka tien liikenne- sestä kuluvan vuoden tulo- ja meno-
30498: kuntoon saamista ovat odottaneet sadat ja arvioon töiden jatkamiseksi kesäaikana
30499: tuhannet tiettömällä alueella asuvat kansa- niillä maanteillä ja silloilla, joita on
30500: laiset ja yleinen liikennetarvekin. talven aikana rakennettu työttömyys-
30501: Etteivät talvityönä tehdyt maantiet ja sil- varoilla, jotta ne saataisiin liikennöi-
30502: lat jäisi sellaiseen kuntoon, ettei niitä voida tävään kuntoon.
30503: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
30504:
30505: M. 0. Lahtela. Toivo H. Kinnunen.
30506: Lauri Kaarna. Erkki Koivisto.
30507: Eino E. Heikura. Niilo Ryhtä.
30508: Väinö Rankila.
30509: 705
30510:
30511: XII,1. - Toiv. al. N:o 332.
30512:
30513:
30514: Hautala ym.: Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiirin
30515: muodostamisesta.
30516:
30517:
30518: Ed usikunnaHe.
30519:
30520: Keski-Pohjanmaa, johla ikäsimtään eteläistä tehostetun hoidon ansiosta todettavissa, on
30521: osaa OuJUill [äiinåatä ja pohjoista osaa Voo- paikallaan, ett.ä Keslci.-PohjanmllJalll alueesta
30522: san läänistä PohjanJ001doo: 11amUikoH:a, muo- muod:ostetaaUJ oma tie- ja vesiraikennuspiiri.
30523: dostaa irtsenä:iae:n. lM!kenne- ja ,ta:J.ousalUiOOll, Piirin alue tulisi !.käs:LttäJmään Ou:l'llll1 iläänistä
30524: jonilm lta.Jouselämälle hy;viren ilrn1kuyhteyksien Kalajoiki:1rua!kson. ja mahdollisesti PY'häj01ki-
30525: merilritys on mitä tärllooin. Ja !huomioonot- ,1aaksonkin ikunt~a ja Vaasan läänist.ä pari-
30526: t.aen, et.tä yleisen suuntauksen mukaisesti kymmentä maruLaisklmtaa selkä Kokkolan, Pie-
30527: mm. l.'askas puutavarlhllikruljetus on viime ai- tal1Saal1en ja Uudenikaam1epyyn ikauptmgilt.
30528: koina siintyny:t vesllrnlj,etuksista suureksi Tä:llä ,aJuooJWa on mruanteitä ill. 2,000 ik:m
30529: osaksi 1autdkuljetuiksiin, niin kunnaWlisen tie- ja kunnan.. ja kyläJOOitä 1,100-1,200 km.
30530: ve:r:koston merkiJtys tässä suh~ on enti- Se näennäinen lisäikusta:rmus, 4-5 mtl:j.
30531: sestään SUJUresti kiasvaniUt. Samaa on todet- ma:rkkwa, joik:a uuden tje- ja vesir~ennuspli
30532: tava muåstakin <llavarain kuJjetulksista ja :rin perustamisesta aiheUJtuu, tulee varmasti
30533: myöakin henkhlöliillrenJte;estä. korvart;UJksi :teiden teb.Oikka,a;mm:alLa h:oidohla
30534: Liik!ennoolojen kehittämisen ~arve mainJi- ym. myönteiseLLä kehitY~kscllä.
30535: tmla aluoo11a on sitä pajrt:Bi ootisestään li- Edehlä on oooitettu, että kyseessä. olevan
30536: sääntyrcyt mm. tämän a1ueen ran:nilrloosata- ma;a;k:un:nan kannru1ta yiloonsä on hyvin tär-
30537: mien 1luke:n.teen lisääntyessä ja sart;amaoilojen bätä, e1Jtä teiden ilmntoon voidaan kiinlllitltää
30538: Jrehitty.essä niissä suoritettujen ~aaje:nnustöt :tehostettua huomiota. Mutta rtiedossa on, että
30539: den johdosta. Tässä suhteessa ilruitenkin myös mooestyikse1lisen mruatalouden hiarjoi~
30540: tuottaa jatkuvasti h:anlroa:luutta Eeski-Pohjan,. tamise.n perused!eJ:lyrt;yksiin lkuuluV'at hyvät
30541: maan aJluoon ik:uUilumine:n rtoisaaJ,ta V:aasan ja lilikenrue- ja lkJuivat.usoloouhtoot. Ja onkiill lo-
30542: toisaalta Oulu:n tie- ja vesiraJrennuspti:riiln pu!ksi 'todettava, että ne my®teiselt ikoke-
30543: Vlarsinm sen vuoksi, rettä näiden keskuspai- mu:kset, jotka on saart;u rtälle aluee1le .peruste-
30544: kat sijaitsevat kaukana :tästä ra:ja-alueeStaan. tusta ja siehlä mooestylkse1lä rtoimivasta m:aan-
30545: Lisä!ksi on .1Jiiev.el'koston raikent,amisessa ja viljelysinsinööripiiristä, rohkaåsevat toivo-
30546: 'lrntmossapidossa 10tet1lava huomioon myös ne maan samaa <ehdottarrnaatamme uudesta tie-
30547: v~eud!et, mi1Jkä .aiheutuvat Keski-Pohjan~
30548: ja vesiraikennuspiiristä.
30549: maan maaperän raJk:entoosta selkä kelirikon ai- Vrulmisteill·a olevan uuden: tieliaiJnsäädän-
30550: kaisina •111kenill1Eiliäiriöin,ä että myöskin !kun~ nön kannalta voitaneen edellä perusteltua
30551: noHisben rakennusaineiden mm. soran puurt- järj.estelyä piltää myöskin suositel1Javana.
30552: tJu:misen vuoksi esiintyvinä teiden !1aikentamis- Ede1lä olievaan 'Viiitaten ehdotamme iklm-
30553: ja !lrunnossapirtovaikeuksma. Jo näistä .1:Jelk~ nioittaen eduslrunnian pää1lettäväiksi •toivo-
30554: nrullisistä syistälkin olisi erutistä tehokkaJampi muksen:,
30555: tieasiain hoito välttämätöntä, ja kun vielä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30556: or!Jtaa huomioon muUJt Jiiken1teen ja trulouselä- menpiteisiin Keski-Pohjanmaan tie-
30557: män 1edut sekä ne sumuisat kokemukset, mitä ja vesirakennuspiirin muodostamiseksi
30558: uusien tie- ja vesirakennuspiirien perustami- eräiden Vaasan ja Oulun läänin kun-
30559: sesta Kfflki-Suomeen ja Milk!kelii:n on teidm tien alueista.
30560: HeJsilngissä 13 päirvänä helmi~uUJta 1953.
30561:
30562: Yrjö Hautala. Kusti Eskola. Eeli Erkkilä.
30563: Viljami Kalliokoski. M. 0. Lahtela. Markus Niskala.
30564: 89
30565: 706
30566:
30567: XII,s. - Toiv. al. N:o 333.
30568:
30569: Rantamaa ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja me,noarvioon
30570: puhelin- ja lennätinverkon laajentamiseen ja parantami-
30571: seen.
30572:
30573: E d u s k u n n a 11 e.
30574: Maamme puhelinolot ovat kahden viimei- kuttaa tietenkin ratkaisevasti tiedotuspal-
30575: sen vuosikymmenen aikana useita kertoja ol- veluun ja siten vahingoittaa talouselämää ja
30576: leet eduskunnan käsiteltävinä. Niinpä halli- myöskin valtiota. Jos puhelua joutuu odotta-
30577: tus antoi v. 1931 valtiopäiville esityksen maan suunnilleen yhtä kauan tai kenties
30578: maamme puheli.ntoimen järjestämisestä siten, kauemminkin kuin autolla tai lentokoneella
30579: että valtio omistamillaan yleisillä puhelinlai- voitaisiin matka suorittaa, ei puhelin sii1loin
30580: toksilla osallistuisi silloin perustettavaksi enää kykene tyydyttämään yhäti kasvavaa
30581: suunniteltuun osakeyhtiöön. Vastauksessaan nopeitten tiedotusvälineitten tarvetta. Kun
30582: eduskunta lausui yhtyvänsä esityksessä ilme- samanaikaisesti puhelinmaksuja on useita ker-
30583: nevään käsitykseen, että maamme puhelin- toja korotettu, on kaukopuhelun käyttäji.Uä
30584: o1ot kaipaisivat uudelleenjärjestelyä, mutta myös perusteltu oikeus vaatia, että he saavat
30585: eduskunta oli tullut siihen käsitykseen, ettei puhelimitse asiansa edes tyydyttävän nopeasti
30586: ollut syytä maan puhelintoimen luovuttami- hoidetuiksi. Maan harvaan asuttujen seutu-
30587: seen sellaisen yhtymän haltuun kuin esityk- jen ja ennen kaikkea maaseudun syrjäkylien
30588: sessä oli ehdotettu ja niin ollen hylkäsi hal- puhelinolot vaatisivat nopeaa parantamista,
30589: lituksen esityksen. - Todeten jatkuvasti, että sillä tavallisten, yleisinhimillisten tarpeitten
30590: maamme puhelinoloissa oli suuria puutteelli- /lisäksi, jolloin kaivattaisiin kiireellistä tie-
30591: suuksia, antoi hallitus v. 1932 valtiopäiviHe dotusyhteyttä, esimerkiksi sairaus-, synnytys-
30592: uuden esityksen, jossa ehdotettiin, että perus- ja onnettomuustapauksissa, on muistettava,
30593: tettaisiin kotimainen yhtiö, jonka tarkoituk- että esimerkiksi maaseudulle ja sen nuorisolle
30594: sena oli hoitaa maamme puhelinlaitos. Edus- toivottava pienteollisuus, joka työnsaantiti-
30595: kunta hylkäsi kuitenkin tämänkin esityksen, laisuuksineen vähentäisi esim. maaltapakoa
30596: mutta lausui toi<Vomuksen, että hallitus ryh- sen monine haitallisine seurauksineen, ei voi
30597: tyisi kiireellisiin toimenpiteisiin maan puhe- elpyä eikä yritteliäisyyttä voida saada aikaan
30598: linolojen uudelleenjärjestämiseksi ensisijassa sellaisilla paikkakunnilla, missä ei ole puhe-
30599: kaukoliikenteen ottamiseksi valtion välittö- linta. Kun näittenkin seutujen asukkaat
30600: mään hoitoon. Tämänkin jälkeen on edus- kyllä muistetaan veronmaksajina, on hyvin
30601: kunta toistuvasti ilmaissut käsityksensä val- ymmärrettävissä se tyytymättömyys, millä
30602: tion puhelinlaitoksen kehittämisen tärkey- puhelinolojen parantamista maan syrjäisillä
30603: destä ja sisällyttänyt päätöksiinsä lausuntoja, seuduilla odotetaan.
30604: joissa on korostettu nimenomaan vaatimusta Valtion puhffi,intoimen epätyydyttävään ti-
30605: parantaa myös syrjäseutujen puhelinoloja. laan onkin julkisuudessa viime vuosina jatku-
30606: Niinpä on eduskunta, mainitaksemme eraan vasti kiinnitetty huomiota. Myös valtion tilin-
30607: esimerkin, vuoden 1949 valtiopäivillä erään tarkastajat, joiden lausunnoille tässäkin
30608: toivomusaJloitteen johdosta lausunut toivo- asiassa on epäilemättä annettava ratkaiseva
30609: muksen, että hallitus kiinnittäisi aivan eri" arvo, ovat kertomuksessaan jo vuodelta 1949
30610: koista huomiota vaJltion puhelin- ja lennätin- lausuneet mm.: ,Puhelinliikenne ei nykyisin
30611: verkon kehittämiseen ja parantamiseen sekä läheskään vastaa sille kohtuudella asetettavia
30612: varaisi lähivuosina tarkoitusta varten ny- vaatimuksia. Hu0i1estuttavinta asiassa on,
30613: kyistä suurempia määrärahoja. - Edustajien ettei tilanne tässä suhteessa edes pysy ennal-
30614: tekemien, tätä koskevien aloitteiden ai- laan, vaan vuosi vuodelta entisestäänkin huo-
30615: heena on ollut todellinen tarve, joka monin nonee. Huomioonottaen varsinkin ne suuret
30616: paikoin varsinkin maaseudun syrjäkylissä on haitat ja suoranaiset vahingot, mitkä puhelin-
30617: suorastaan katastrofinomaisen huutava. Ti- oloissa vallitsevat epäkohdat aiheuttavat ta-
30618: lanne on nimittäin varsin huolestuttava. louselämällemme, on pidettävä erittäin suota-
30619: Esimerkiksi kaukopuheluja saadaan odottaa vana, että puhelinlaitteiden kunnostamiseen
30620: jopa tuntikaupalla, ja odottamiseen kyllästy- ja puhelinverkon laajentamiseen vastaisuu-
30621: neet til1aajat joutuvat usein peruuttamaan dessa voitaisiin myöntää riittävän suuret
30622: tästä syystä puhelunsa; tällainen tilanne vai- määrärahat".
30623: XII,s.- Rantamaa ym. 707
30624:
30625: Maamme puhelintoimessa on nimittäin ja aiheuttaa silJe ja välittömästi valtioliekin
30626: edelleenkin sellaisia puutteellisuuksia, jotka suoranaista vahinkoa. Valtion puhelintoimen
30627: välttämättä kaipaavat pikaista korjausta. kitsas rahoittaminen on sitäkin oudompaa,
30628: Valtion puhelinverkko ei pysty kohtuullisella kun tämä valtion liiketoiminta on aina alusta
30629: tavalla tyydyttämään liikennetarvetta edes alkaen ollut varsin tuottoisa.
30630: tärkeimmillä selkälinjoillakaan. Se ei myös- Lähimpinä välttämättöminä tavoitteina on
30631: kään ole voinut Jaajentaa toimintaansa ensinnäkin maaseudun puhelinolojen paran-
30632: maamme harvaan asuttulliin osiin eikä maa- taminen ja puhelinmaakaapelisuunnitelman
30633: seudun syrjäkyliin siinä määrässä kuin olisi toteuttaminen Helsingistä Keski-Suomeen.
30634: olLut välttämätöntä, jotta näiden seutujen Maakaapelin laskemisen kautta ei nimittäin
30635: ja niiden asukkaiden talouselämä olisi voinut saada ainoastaan uusia yhteyksiä niiJie vä-
30636: päästä elpymään. Valtion puhelintoimi ei leille, minne maakaapeli lasketaan, vaan sen
30637: liioin ole varojen puutteessa voinut ottaa kautta vapautuu suuret määrät kuparilankaa
30638: haltuunsa maaseudulla olevia, ta1oudellisissa ja muita tarvikkeita sekä kantoaaltoja, joilla
30639: ja teknillisissä vaikeuksissa toimivia pieniä voidaan saada puhelinyhteyksiä niihin osiin
30640: tai pienehköjä puhelinlaitoksia, jotka eivät maatamme, jotka eivät välittömästi tule maa-
30641: enää kykene toimintaansa jatkamaan ja jotka kaapelin yhteyteen.
30642: siitä syystä itse toivovat, että valtio ottaisi Kun huomattava osa näistä töistä välttä-
30643: heidän puhelinlaitteensa haltuunsa. Tästä mättä olisi aivan kiireellisesti suor~tettava ja
30644: kaikesta on ollut seurauksena, että kaukopu- kun näi1lä töillä on merkitystä myös työttö·
30645: helujen odotusajat eräillä tärkeillä väleiHä myyden torjunnassa, ehdotamme kunnioittaen
30646: ovat kohtuuttoman pitkät, että vaminkin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30647: maaseudun puhelinolot ovat jääneet arvelut-
30648: tavcasti jälkeen kehityksestä ja että puhelin- että hallitus antaisi Eduskunnalle
30649: toimi ei ole päässyt laajenemaan maamme esityksen 650 miljoonan markan suu-
30650: harvaan asuttuihin osiin sillä tavalla kuin ruisen määrärahan ottamisesta lisäyk-
30651: olisi ollut vä1ttämätöntä näiden paikkakun- senä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
30652: tien ja niiden asukkaiden taloudelliselle ja 19 Pl. 1 luvun 22 mom. kohdalle pu-
30653: muullekin kehitykselle. Tällainen tilanne vai- helin- ja lennätinverkon laajentamiseen
30654: klJlttaa tietenkin koko maamme talouselämään ja parantamiseen.
30655: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
30656:
30657: Antti J. Rantamaa. Aino Luostarinen. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
30658: Eino E. Heikura. Vieno Simonen. G. Henriksson.
30659: J. E. Lampinen. Leo Häppölä. Antto Prunnila.
30660: Vilho Leivonen. Kerttu Saalasti. Elli Juntunen.
30661: Yrjö Hautala. Lauri Kaarna. Eino Rannikkoluoto.
30662: Kalle Joukanen. Juho Niukkanen. V. Puumalainen.
30663: T. N. Vilhula. Viljami Kalliokoski. Artturi Koskinen.
30664: Toivo Antila. Nestori Kaasalainen. Eero Antikainen.
30665: Väinö Rankila. Arvi Ikonen. Mauno Jussila.
30666: Eino Rytinki. E. M. Tarkkanen. Lennart Heljas.
30667: Eino Palovesi. Aaro Kauppi. Aare Leikola.
30668: Pertti Rapio. Toivo H. Kinnunen. Aukusti Pasanen.
30669: Urho Kulovaara. Usko Seppi. K. F. Haapasalo.
30670: Hannes Tauriainen. Kaarle Renfors. Jalmari Väisänen.
30671: Lauri Myllymä.ki. Juho Rytkönen. Yrjö Kilpeläinen.
30672: Juho Nykänen. Laura Brander-Wallin. Hilja Väänänen.
30673: Toivo Niiranen. Irma Hamara. Elli Nurminen.
30674: Heikki Soininen. Lauri Solla. Bruno J. Sundman.
30675: Hugo Manninen. Arvo Riihimäki. Armas Leinonen.
30676: Veikko Vennamo. Niilo Nieminen. Ester H'åikiö.
30677: Eeli Erkkilä. Kaisa Hiilelä. Martti J. Huttunen.
30678: Niilo Ryhtä. Edvard Pesonen. Väinö Tikkaoja.
30679: Matti Meriläinen. Arvo Sävelä.
30680: Veikko Helle. Tahvo Rönkkö.
30681: 708
30682:
30683: XII,9. - Toiv. al. N:o 334.
30684:
30685:
30686:
30687:
30688: Leivonen ym.: Etäliittyjien puhelinyhteyksien parantami-
30689: sesta.
30690:
30691:
30692: Eduskunnalle.
30693:
30694: Puhelinolojen kehittämiseen on maassamme mienkin laittamiseen uhrataan valtion va-
30695: viime vuosien aikana 'kiinnitetty erikoista roja, kuten pitääkin, olisi syytä enemmän
30696: huomiota. Niinpä oll!kin pyritty puhelinoloja kiinnittää huomiota siih~n, miten maaseudun
30697: korjaamaan myös maamme harvaan asutuilla asujamistolle voitaisiin helpottaa puhelimen-
30698: seuduilla. Tässä työssä ovat olleet mukana saantimahdollisuuksia. Tällöin olisi tutkit-
30699: niin yksityiset yhtiöt kuin valtiokin. Onkin tava, voitaisiinko ns. vapaa-aluerajaa laa-
30700: myönnettävä, että monelle maamme harvaam.- jentaa esim. viideksi kilometriksi, tai jos
30701: asutulle seudulle ei olisi ollut mahdollisuutta tähän ei ole mahdollisuutta, voitaisiinko liit-
30702: saada puhelimia, ellei valtio olisi ollut asiassa tymismaksuja etäliittyjiltä pienentää sitä
30703: mukana. mukaa, kuinka monta kilometriä on liitty-
30704: Tästä huolimatta ovat puhelinolot maamme miskohteeseen.
30705: syrjäseuduilla vielä hyvin puutteelliset. On Meidän olisi yleensä pyrittävä pääsemään
30706: kokonaisia kyliä, jotka ovat puhelinyhteyksiä siitä, ettei aina rasitettaisi sitä, joka ei ole
30707: vailla. Yhtenä vaikeana esteenä harvaan saanut kotiaan kylän keskukseen. Niinpä
30708: asutuilla seuduilla on, että jos tilaaja on kunnallisissa sähköyhtymissä on liittymis-
30709: muutamankin kilometrin päässä keskuksesta, maksu aivan sama kaikilla, joilla su:i!nkin on
30710: tulevat puhelimen hankkimisesta johtuvat sähkön saantiin mahdollisuus, huolimatta
30711: liittymismaksut kovin kalliiksi. Nykyisinhän siitä, asuuko asianomainen muuntajan vie-
30712: on liittymismaksu 14,400 mk kahden kilo- ressä vai kauempana. Tällaiseen järjestel-
30713: metrin vapaa-alueella keskuksesta, mutta jos mään pitäisi pyrkiä myös puhelinliittymis-
30714: matka on pitempi, on yli meneviltä kilomet- maksujen suhteen.
30715: reiltä ma·kse'ttava 16,800 mkjik;m. Näinollen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
30716: ne, jotka ovat lähempänä keskuspaikkaa, nioittaen eduskUinnan päätettäväksi toivo-
30717: pääsevät kohtuullisemmalla maksulla puheli- muksen,
30718: mesta osalliseksi, mutta jos matka on esim.
30719: viisi kilometriä, tekee maksu jo 64,800 mk, ja että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
30720: jos matka on kahdeksan kilometriä, miikä ei sellaisiin toimenpiteisiin, että etäliit-
30721: ole mikään harvinainen etäisyys maaseu- tyjilläkin olisi entistä paremmin mah-
30722: dulla, on maksu 115,200 mk. Kun puheli- dollisuuksia puhelinyhteyden saami-
30723: seen.
30724: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
30725:
30726: Vilho Leivonen. T. N. Vilhula.
30727: Markus Niskala. Eino Palovesi.
30728: 709
30729:
30730: XII,to. - Toiv. al. N:o 335.
30731:
30732:
30733:
30734:
30735: Niskala ym.: Toimenpiteistä puhelupaikkojen perustamiseksi
30736: harvaan asutuille syrjäseuduille.
30737:
30738:
30739: E d u s k u n n a ll e.
30740:
30741: Nykyaikana puhelin on aivan välttämätön. riippuen, on selvää, että kustannukset ovat
30742: Puhelinverkoston laajeneminen kaupungeista sitä suuruusluokkaa, joka syrjäseuduilla aset-
30743: ja asutuskeskuksista maan syrjäseuduille päin taasen saamiseksi ylivoimaisia esteitä. Syrjä-
30744: on tyydytyksellä todettava. Kumminkin on seutujen puhelinolojen parantamista olisi
30745: vielä laajoja alueita, joissa kipeästi kaivat- hoidettava ns. sosiaalista linjaa noudattaen
30746: taisiin ja toivottaisiin päästävän puhelin- perustamalla puhelupaikkoja enemmän har-
30747: yhteyteen. Nämä kaukaiset syrjäseudut, jotka vaan asutuilla seuduille, joilla keskuksen
30748: muutenkin ovat monessa suhteessa lapsipuolen perustaminen edellä mainituista syistä on
30749: asemassa, eivät voi tehdä sellaisia taloudellisia ylivoimaisen vaikeaa.
30750: uhrauksia, mitä puhelin keskuksineen ai- Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
30751: heuttaa. Tähän on syynä harva asutus, jossa kunnan päätettäväksi toivomuksen,
30752: usein keskuksen lähiympäristöön ns. vapaa-
30753: alueelle on vain muutamia tilaajia. Kun että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
30754: puhelimen tilaus jo vapaa-a.lueellakin vaatii sellaisiin toimenpiteisiin, jotka helpot-
30755: varsin suurta pääoman sijoitusta ja sen ulko- taisivat puhelupaikkojen sMntia har-
30756: puolella huomattavasti enemmän etäisyydestä vaan asutuille syrjäsettduille.
30757: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
30758:
30759: Markus Niskala. Yrjö Hautala.
30760: Eino Rytinki. Kusti Eskola.
30761: Aaro Kauppi. Kustaa Tiitu.
30762: 710
30763:
30764: XII,u. - Hemst. mot. N:o 336.
30765:
30766:
30767:
30768: Nordström: Angående tillägg till statsförslaget för år 1953
30769: för överflyttande av telefonkabeln på sträckan Aland-
30770: Norrtälje till sträckan Vasa-Umeå.
30771:
30772:
30773: Till Riksdagen.
30774:
30775: Såväl de kulturella som de ekonomiska bindelser. År 1938 tillkom en andra kabel
30776: förbindelserna mellan Österbotten och Väs- med 24 förbindelser, och inför den befarade
30777: terbotten är av mycket gammalt datum. I al:l starka ökningen av samtalsfrekvensen under
30778: synnerhet efter senaste krig har dessa för- olympiaden anskaffade postverket ytterligare
30779: bindelser starkt utvecklats. Om denna ut- en ny co-axial-kabel mellan Sverige och Fin-
30780: veckling vittnar det faktum, att under som- land över Åland, viiken tillåter inkoppling
30781: marhalvåret numera icke mindre än tre ång- av 72 nya telefonförbindelser, av vilka redan
30782: fartyg upprätthåller regelbunden trafik m~l 36 utbyggts.
30783: lan dessa landskap å ömse sidor om Botten- Efter att kabeln av år 1938 och den nyli-
30784: havet. Därtill kommer den regelbundna flyg- gen utsatta kabeln tillkommit med deras
30785: trafiiken Vasa-Sundsvall. V as·a torde även sammanlagda möjliga kapacitet av 24 + 72 =
30786: ha mera regelbundna båtförbindelser med 96 förbindelser, har kabeln av år 1928 med
30787: skandinaviska hamnstäder än någon annan sina 9 förbindelser ingen praktisk betydelse
30788: stad i vårt land. Då detta är fallet, är det mer för förbindelserna Åbo-Stockholm,
30789: uppenbart, atJt den totala avsaknaden a:v di- synnerligast som den icke torde kunna hållas
30790: rekta ltelefunförbinde~ser över Kvarlken gör i bruk med mindre än att den tas upp och
30791: sig starkt kännbar och utgör ett uppenbart undergår en grundlig reparation. Däremot
30792: hinder för de ömsesidiga förhållandenas o~h lkian denna pupinkabel, om den tas upp, repa-
30793: samfärdselns vidare utveckling. reras och ombyggas till en bärfrekvenskabel
30794: Telefonförbindelserna mellan Österbotten - v:arigenom förbindelseantalet stiger med
30795: och Västerbotten går nu över Åbo, Åland några hundra procent - för lång tid framåt
30796: och Stockholm och är såväl tidsödande som tillfredsställa behovet av direkta och snabba
30797: dyra. Om en direkt telefonförbindelse från telefonförbindelser mellan de mellersta de-
30798: Vasa till Umeå över Kvarken upprättas, larna av vårt land samt motsvarande delar
30799: skulle den bli betydligt snabbare och priset av Sverige och Norge.
30800: för ett samtai bleve en knapp tredjedel av På grund av det ovananförda och med
30801: det nu gällande. Samtidigt skulle denna linje beaktande av att kostnaderna för upptagan-
30802: utgöra en extra reserv och garanti i händelse det och ombyggandet av här nämnda kabel
30803: av avbrott på telefonlinjerna över Åland. enligt erhållen sakkunniguppgift skulle ställa
30804: Denna telefonförbindelse skulle gagna icke sig synnerligen blygsamma, tillåter sig under-
30805: endast V asa och Syd-österbotten utan hela teclmad vördsamt föreslå, att riksdagen ville
30806: mellersta Finland, och då av geografiska or- besluta hemställa,
30807: saker en dy'lik linje skulle komma att dragas
30808: över Replot och Bjöl'köby, skulle dessa tvenne att regeringen måtte vidtaga åtgär-
30809: skärgårdssocknar, vilkas telefonförhållanden der i syfte att den mellan Finland och
30810: nu är synnerligen bristfälliga, samtidigt få Sverige år 1928 utlagda telefonkabeln
30811: sina telefonförbindelser med fastlandet ord- (sjökabeln) måtte upptagas på sträc-
30812: nade på ett tillfredsställande sätt. kan Aland-Norrtälje och ombyggas
30813: År 1928 utlades en första telefonkabel till bärfrekvenskabel samt utläggas
30814: mellan Sverige och Finland via Åland. mellan Vasa och Umeå.
30815: Denna kabel möjliggör 9 samtidiga för-
30816: Helsingfors den 10 februari 1953.
30817:
30818: T. E. Nordström.
30819: 711
30820:
30821: XII,11. - Toiv. al. N:o 336.
30822: Suomennos.
30823:
30824:
30825: Nordström: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
30826: Ahvenanmaan-Norrtäljen puhelinkaapelin siirtämiseksi
30827: Vaasan--Uumajan linjalle.
30828:
30829:
30830: E d u s k u n n a ll e.
30831:
30832: Pohjanmaan ja I.änsipohjan kulttuuri- ja nanmaan kautta. Tämä kaapeli salli yhdek-
30833: taloudelliset suhteet ovat ikivanhat. Varsin- sän samanaikaista yhteyttä. Vuonna 1938
30834: kin viime sodan jälkeen nämä suhteet ovat aikaansaatiin uusi 24 yhteyttä sisältävä kaa-
30835: voimakkaasti kehittyneet. Tästä kehityksestä peli, ja pelättäessä puhelujen suurta kasvua
30836: on todisteena tosiasia, että nykyisin kesäkau- olympiakisojen aikana postilaitos hankki li-
30837: tena näiden molemmin puolin Pohjanlahtea säksi uuden co-axial-kaapelin Ruotsin ja
30838: sijaitsevien maakuntien säännöllistä liiken- Suomen välille ja siihen voidaan saada 72
30839: nettä hoitaa peräti kolme höyrylaivaa. Li- uutta puhelinyhteyttä, joista 36 jo on kyt-
30840: säksi on säännöllinen lentoliikenne Vaasa- kettynä.
30841: Sundsvall. V aasalla lienee myös enemmän Kun vuoden 1938 kaapelilla ja äskettäin
30842: säännöllisiä laivayhteyksiä Skandinavian sa- saadulla uudella kaapelilla on yhteinen mah-
30843: tamakaupunkeihin kuin millään muulla dollinen puhelumäärä 24 + 72 = 96 yhteyttä,
30844: maamme kaupungeista. Kuin näin on laita, ei vuoden 1928 kaapelilla 9 yhteyksineen ole
30845: on ilmeistä, että suoranaisten puhelinyhteyk- enää mitään käytännöllistä merkitystä Turun
30846: sien täydellinen puuttuminen Merenkurkun -Tukholman yhteyksissä, varsinkin kun sitä
30847: yli tuntuu hyvin voimakkaasti ja muodostaa ei voitane pitää kunnossa nostamatta sitä ja
30848: ilmeisen esteen molemminpuolisten suhteiden suorittamatta perusteellista korjausta. Sen si-
30849: ja yhteyksien edelleen kehittämiselle. jaan voidaan tämä Pupin-kaapeli, jos se nos-
30850: Pohjanmaan ja Länsipohjan väliset puhe- tetaan, korjata ja muuttaa kantoaaltokaape-
30851: linyhteydet kulkevat nykyisin Turun, Ahve- liksi, jolloin yhteyksien luku kohoaa joitakin
30852: nanmaan ja Tukholman kautta ja ovat sekä satoja prosentteja, ja se voi pitkiksi ajoiksi
30853: aikaa vieviä että kalliita. Jos saataisiin ai- eteenpäin tyydyttää suoranaisten ja nopeiden
30854: kaan suora puhelinyhteys Merenkurkun yli puheluyhteyksien tarpeen maamme keskiosan
30855: Vaasasta Uumajaan, muodostuisi se huomat- sekä Ruotsin ja Norjan vastaavien osien
30856: tavasti nopeammaksi ja yhden puhelun hinta kesken.
30857: tulisi olemaan tuskin kolmannes nykyisestä. Edellä olevan nojalla ja ottamalla huo-
30858: Samalla tämä linja muodostaisi ylimääräisen mioon, että asiantuntijalta saadun tiedon
30859: varalinjan ja takeen tapauksissa, jolloin mukaan tässä mainitun kaapelin nosto- ja
30860: Ahvenanmaan kautta kulkevat linjat katkeai- muutostyökustannukset olisivat melko vaati-
30861: sivat. Tämä puhelinyhteys ei hyödyttäisi mattomia, esittää allekirjoittanut kunnioit-
30862: yksinomaan Vaasaa ja Etelä-Pohjanmaata, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30863: vaan koko Keski-Suomea, ja kun linja olisi sen,
30864: maantieteellisistä syistä vedettävä Raippa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30865: luodon ja Björköbyn kautta, saisivat nämä Suomen ja Ruotsin välille vuonna
30866: molemmat saaristokunnat, joiden puhelinolot 1928 lasketun puhelinkaapelin (meri-
30867: nykyisin ovat melko huonot, samalla puhelin- kaapelin) nostamiseksi Ahvenanmaan
30868: yhteytensä mannermaahan järjestetyiksi tyy- -Norrtäljen väliseltä osalta, sen muut-
30869: dyttävällä tavalla. tamiseksi kantoaaltokaapeliksi ja si-
30870: Vuonna 1928 laskettiin ensimmäinen Ruot- joittamiseksi Vaasan ja Uumajan
30871: sin ja Suomen välinen puhelinkaapeli Ahve- välille.
30872: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
30873:
30874: T. E. Nordström.
30875: 712
30876:
30877: XU,12. - Toiv. al. N:o 837.
30878:
30879:
30880:
30881:
30882: Lahtela ym.: Määrärahasta Lapin läänin syrjäisten seutujen
30883: puhelinlinjojen rakentamista varten.
30884:
30885:
30886: E d u s k u n n a ll e.
30887:
30888: Maamme puhelinverkoston kehittämisessä kenteisistä teistä ja sellaisista keskuspaikoista,
30889: on paljon toivomisen varaa kaikiLla syrjäisillä joissa on virastot, rahalaitokset, lääkärit ja
30890: seuduilla, erikoisestikin juuri pohjoisimmilla sairaalat sekä liikkeet ja muut asiainhoito-
30891: alueilla. Syrjäisillä seuduilla, varsinkin paikat.
30892: Lapin läänissä, on satoja vuosia vanhoja ky- Mainittakoon vielä, että naapurimaassamme
30893: liä ja suuria myöhemmin perustettuja asutus- Ruotsissa on laitettu puhelinlinjoja pohjois-
30894: alueita, joissa asuu satoja, jopa tuhansia ih- osaan eli Ruotsin Lappiin sellaisi1lekin alu-
30895: misiä, joilla ei ole puhelinta kymmeniä kilo- eille, joissa ei ole vakinaista asutusta, jotta
30896: metrejä lähempänä. ne, jotka siellä joutuvat liikkumaan, voisivat
30897: Mainittakoon, että mm. Rovaniemen maa- olla yhteydessä niihin, joille asioita on, ja
30898: laiskunnassa, joka on Rovaniemen kauppalan, antaa itsestään ja muista tietoja avuntarvit-
30899: siis läänin hallintokeskustan ympärillä, on. semistapauksissa, joita erämaassa liikkuessa
30900: puoliväliin toistakymmentä sellaista kylää ja ja työskennellessä usein sattuu ja joi·ssa saat-
30901: asutusaluetta, joissa ei ole puhelinta. Saman- taa sattua kuolemakin, ellei apua saa.
30902: lainen on tilanne myöskin Kemijärven kun- Jotta laajan Lapin aLueelle ja muille syr-
30903: nassa, joka asemansa puolesta on verraten jäisille seuduille voitaisiin laittaa puhelin-
30904: keskeinen paikka. Kun tällainen on tilanne linjoja ja puhelimen käyttöpaikkoja edes jos-
30905: läänin keskuspaikoissa, niin se osoittaa, että sain määrin ja saada tässäkin suhteessa jotain
30906: syrjäisemmässä asemassa olevissa kunnissa on parannuksia aikaan, olisi siihen tarkoitukseen
30907: se vieläkin paljon pahempi, vaikka puhelin otettava ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
30908: niille, jotka asuvat syrjäisillä seuduilla, on erillinen määräraha.
30909: pajon tarpeellisempi kuin niille, jotka asuvat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30910: asutuskeskuksissa ja niiden läheisyydessä hy- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30911: vien liikenneyhteyksien välittömässä yhtey- vomuksen,
30912: dessä. ·
30913: Puhelinverkostoa olisikin nyt jo aika ryh- että hallitus ottaisi vuoden 1954
30914: tyä laittamaan niille syrjäisille seuduiJle, tulo- ja menoarvioesitykseensä 50 mil-
30915: joissa sitä ei vielä ole, koska puhelin syrjäi- joonan markan määrärahan puhelin-
30916: si1lä seuduilla asuville on sitä välttämättö- linjojen rakentamista varten Lapin
30917: mämpi, mitä edempänä he asuvat vilkaslii- läänin syrjäisille seuduille.
30918: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
30919:
30920: M. 0. Lahtela. Toivo H. Kinnunen.
30921: Eino E. Heikura. Erkki Koivisto.
30922: Niilo Ryhtä.
30923: 713
30924:
30925: XU,1a. - Toiv. al. N:o 338.
30926:
30927:
30928:
30929:
30930: Leikola. ym.: Määrärahasta Decca-radiopaikantamislaitteiden
30931: hankkimiseen.
30932:
30933:
30934: E du sk: u nnaJ.Je.
30935:
30936: Kaikilci.en !Jmrt;tojen runkona väilttä.mäittö- sekä T~, jolloin yh.tenäioon navigee-
30937: mät maasta ~tapahtuvat geodoottis'elt mittauk- rausve:rlk!lro uLort:rt:.uu Pohjois-Esp~mjan rannti-
30938: set o:v>rut nåWn !k!aMiirta ja hltailta, että ne Suo- lrolta Keski-Ltämerehle ja Etelä-Norjaan.
30939: messakin mtlkaå!Sievasti. rajoittavat kiart.tojen Kevyiltä. ilmrtoiltuslrojeistoja on nykyääin
30940: v:rulmistusmahdollisuubia ~atoo:kin harvaan- Ran.Ska11a, SalksailllJa, TanslmJJla ja Ruotsilla.
30941: asutuilJJa seuduilla Keslci~ ja Pohjois-Suo- Joikaista edellälmainillttua ik:ojeistoa on käy-
30942: messa selkä Lapissa. tetty 2-6 vuoden aj:an rann.iik:llrojen: ja avo-
30943: Näin meillä; mutta muualla on osattu käyt- merialueiden ·1uotauikaoon ja rmittaamiseen:.
30944: tää hyväbi :OOlmiikan vfuneisiä sruavutuksia Tanska on suorittanut Grönlannissa avome-
30945: tru1lä!lcin ruaJJa. riluotausta seik:ä n. 300-400 km etäisyydeLlä
30946: Useissa Euroopan, maissa, :mm. EnglaliDissa, 11ann:ikosta ikaJ:astumna;tal,ikkoje:n paikamita-
30947: T anslmssa j·a Ruort:.sissa Sll'orioota;an sekä me- mista.
30948: renmi,too,usta että Hma.kuvakart.oituksia käyt- Ruotsi on vuosinla 1947-1951 lruoa.an-
30949: tämällä DECCA-radio.pafuaillta.mislJaitteita. nut Goro1a:nn.ID ja ma:ntteroen välisen vesi-
30950: Decca oli alunperin rtarkoHettu vain laivojeD! :a;Luoon sekä suorittanut viåmemainitusta vuo-
30951: ja l:entolkoneiden surtmnåstamiseen jra paiklan- :d€Sta Jähtien [uot.aUBta läintisellä Selkäme-
30952: tamiseen, mutta käytäntö on OSIOittan.JUt, että rellä. Tällöin ovat myös su011Il.8l1aiset ~eren
30953: uusimpien lkojciden twrk:kuus riilttää myös m1ttausailrulkset yhteisto:imiJnnassa ruoitsalkt~
30954: kia11ttarungon mirt:Jtaamiseen 1 : 50 000 ja pi,e- t;en ik:a.nssa suorirttanoot ha'lllkkimiWLarun vas-
30955: nempikaavaisia karttoja varten. truallJOrttim.illa me11enmittauik:sia sekä luotausrt:.a
30956: Decca-il.airte ralent.aa geodeettisten mittaus- Se1käunellen itäosassa. KesäJJä 1952 luo1Jasi
30957: ten ilrustannulksie:t ja suoritusajan murto-osaan merenmiltitausruus ,NaUiti:lus" yksin.ään 3 !kuu-
30958: entisestään. Toisalaillta telree vasta Decc~a-lailte kauden aiik:an:a 7,800 km :luotauslim.jrua eli n.
30959: ylipäänsä mahdolliseiksi suorilttrua merenmit- 3,000 ikm.2 aluetta, minkä :1uotaa;minen avo-
30960: tausta avomere1lä. Decca on :engliantillamen mel'ellä oLisi oUurt mahdotonta enitisiill.ä, opti-
30961: radiopai!k!an,1Jalmisväiline:istö, johon kuuluu seen pa:ikanrt:amisoon perusrt:.uvi:Ha menetel-
30962: JooJane läihetysasemaa sekä mitrtaavassa. lruliku- millä.
30963: mmvoosa (laiva, lentokone, ·ruuto ym.) oleva IlmaJkuvakartoitUJksessla on :deccakojedstoa
30964: vru;:ta:llillotm. Mittausta suoriltettaessa ~luetaan käytetty EngJOOJil.issa n. 6 vuoden ajan tlres-
30965: VlaStaanJOittimesta au1Jomaruttisesti ilmlik:uneuvon kuskal'ttalaitos Ora.nance Survey Office'n toi-
30966: sijainti (koordinaatit) edelläimrainåttujen lä- mesta.
30967: hetysasemie:n suhteen. Kevy;ttä Decca-kalusc Suomessa Deccan käyttö ik:eskirtltyisi lähinnä
30968: toa ikäy;tettäessä voidaan asemia siirtämättä kahteen ik:ohteeooen, n:irrn.irt;täin yha.essä mdio-
30969: kartoittaa noin 3,500 !km2 ke~11a:hlaan. Noin korkeusanirtlt1arin kanssa hlmav,alöikuvrukartoi-
30970: 700 kg painavalt ~ähetysasemat 'V'oridrua:n siirtää tUik:sen vaatiman :mmkoverlron mirbtaamiooen
30971: :esirrnerkiksi !kuo:rrrm-autoll!a, joot:a niiden toi- selkä rarn1iik:ik:oj,emme avomerhluotaukseen..
30972: mintava:lmilurteen sillattammen vie 3-4 mie- Ka:lltastomme suul'et ,valkieaJt ·läiskät" m-
30973: heltä noin 3 tnnti!a. V astoonotin pairuw. jo.irttavat ja Wivä.styttävät 11atkaisevasti KeSJ.ci..
30974: noin 40 ik:g, jorten se voidrua:n helposti ~ ja Pohjois-Suomen sekä Lapin 1uonnonrilk-
30975: ta:a 'a1li1Joon:, lentok:OI100S00Il·, oovaan. tms. ~auksien ja voimavarojen :invenrt;oinrt;ia j~a hy-
30976: Kiinteitä navigeerausasemia on nykyään väksilk:äyttöä. Decca 1Jeik:isi näiden läiskien
30977: Lo11100is-, Ka~aJkikois- ja LtroteiscEn.gl.arm!issa ·täyttämisen 1: 20 000 iJmaku'V'8Jmntoilla ja
30978: 90
30979: 714 XII,1s. - Decca-laitteet.
30980:
30981:
30982: piirootyiJ:lä 1: 100 000 k;art.oiJ:la mahdohliselksil ja s.ijoituspa.iJMmjen :adheUJttami.J1ta rajoiJtJuk-
30983: muut:amassa vuodessa. S:ruma ikaJ!Itta:ruJ:illro, silltJa ja voi1Jaisårln toimia irt:Benä:ioosti meille
30984: jonika mittarumilruen taval11is1n ikieinom kolmio-- täTikeiJmmilJ:ä ja ajan'lrohta:isi:mmiHa alooi.l:la.
30985: rorneja tiheään noin 5-20 km vällein r.aJken- Deooa~lait;e olisi noin 3 ikies~auden oå-
30986: iloon v·arutisi 'V'Uosilk8JUSi.Ja, voidruan illillmitt.äin ikana ilmakuvaikrurtoitUISta suoriittavien 1aitos-
30987: Decc8J-viHi.nleistöL1ä mirtm parissa päivämä :hl- rtJen käytössä, v:astaaii10/ttiJmen j•a radio!korlre~
30988: mrukumudmen yhteydessä. Tarpoo1liset maas- mittarin 1011lessa :aseilllielttUiilla kuvaUJSlJentoaro-
30989: rtomi.Jt:tau!kset .rajoittuisivat näet Deccaa j·a IJJeeseen j:a 'lähetysasemien siirtYiessä 'au'lloJ:la
30990: ~adidkol1k'EliUSiiiliJttaria ~äyitetiliessä noin 50- rou1loil:nkin ik!artoi.Jtettavi:llie roUJeH1e. Muun
30991: 100 lk!In väiliei.Ln mikennetroaviin :JroLmio.tornei- osam. vuodesta olisi Decca-'1airte melli:kar1JtaJ.ai-
30992: hiill. t~ksen käytössä, 1avov:ooen aiikana merell1Ilrirt:~
30993: Maiiniwrt ikarbat mttäisivät •tyydytt.ämään tauksia va1.1ten ja taJlviftraUJtena 'esim. jään:-
30994: Jripeimmän tarpeen Pohjois-Suomen raik:enlta- murtaj:iJelllhlUe surmmistam:ista ja ohj8lrumista
30995: mista, vesivo1ma- ja metsävaroj·en hyvälksi- v<a:rrtlen.
30996: käyttöä Yiffi. suunnitelltaessa. Samaten ilma- Ede1lä esiterttyym. viitaten ehdotrumme ikun~
30997: kuvakartta muodostaisi malmirikkailla Keski- illJiJOitta.en eduSkunillan hyvälksyittå\Cälksi toivo-
30998: j,a Pohjois-SUlOlillen alue.il:la vihlttämättömän muksen,
30999: pohjan ·rue:vOI-'prosp~aJUiksclle elri ·1enrok0ll'oosta
31000: käsin tapahtuva1~e mru1minetsinnä1:Le, mi!kä että hallitus ottaisi vuoden 1954
31001: tärkeä rt:oiminrta muuten jourtmu hyvin suu- tulo- ja menoarvioesitykseen 25 mil-
31002: ressa määrin lkärsimä,ä;n sopivi•elll karttojen joonan markan määrärahan Decca-ra-
31003: puutteessa.. diopaikantamislaitteiden hankkimiseksi
31004: Meri.Jmart.oi.Jtlllksessa taas vä1tyttiillsiin ru011:sa- maahamme.
31005: l8Jisten Deooa.-ilähert;ysasem:i:en roiminlta-aiikojen
31006: Helsin.gissä 12 päivänä helmi.Jikuuta 1953.
31007:
31008: Aare Leikola. Armas Leinonen.
31009: Aukusti Pasanen. Konsti Järnefelt.
31010: Harras Kyttä. Esa Kaitila.
31011: 715
31012:
31013: XII,14. - Hemst. mot. N:o 339.
31014:
31015:
31016:
31017:
31018: Teir m. fl.: Angående effektivisering av trafiksäkerheten i
31019: landet.
31020:
31021:
31022: T i ll R i k s d a g e n.
31023:
31024: På grund av den hastiga ökningen av fiken på grund av de talrika olyckorna.
31025: motortrafiken på våra vägar och gator har Den 24 mars 1949 tillsatte statsrådet en
31026: trafikolyckornas antal vuxit oroväckande. kommitte för att uppgöra förslag till ökande
31027: År 1948 gingo 400 människoliv till spillo av trafiksäkerheten i landet. Kommittens
31028: genom trafikolyckor, år 1950 var det 375 betänlk:ande blev färdigt den 21 j,uni 1951.
31029: och 1951 nedgick antalet till 330. Kommittebetänkandet innehåller många syn-
31030: Vid en jämförelse med de övriga nordiska punkter, som om de förverkligades säkert
31031: länderna, som ha en mycket större motor- skulle höja trafiksäkerheten.
31032: fordonspark än Finland, måste man tyvärr Åberopande det ovan sagda samt emedan
31033: konstatera, att Finland proportionellt sett trafikolyckorna fortfarande florera föreslås,
31034: har de flesta trafikolyckorna. Orsakerna att riksdagen ville besluta hemställa,
31035: till detta missförhållande borde med det sna-
31036: raste undanröjas. Produktiv arbetskraft och att regeringen skyndsamt måtte till
31037: stora ekonomiska värden gå förlorade genom Riksdagen avlåta proposition angående
31038: trafikolyckorna. En viss osäkerhetskänsla effektivisering av trafiksäkerheten i
31039: har också bemäktigat sig allmänheten i tra- landet.
31040: Helsingfors den 11 februari 1953.
31041:
31042: Grels Teir. C. A. Öhman.
31043: Albin Wickm.an. Kurt Nordfors.
31044: Arthur Larson. Verner Korsbäck.
31045: Levi Jern. Ture Hollsten.
31046: 716
31047:
31048: XU,14. - Toiv. al. N:o 339. Suomennos.
31049:
31050:
31051:
31052:
31053: Teir ym.: Liikenneturvallisuuden tehostamisesta maassa.
31054:
31055:
31056: E d u s k u n n a ll e.
31057:
31058: Maanteittemme ja katujemme moottori- eräänlainen epävarmuudentunne liikenteeseen
31059: ajoneuvoliikenteen nopean kasvun vuoksi on nähden lukuisten onnettomuuksien johdosta.
31060: liikenneonnettomuuksien määrä kasvanut le- Maaliskuun 24 päivänä 1949 valtioneuvosto
31061: vottomuutta herättävällä tavalla. Vuonna asetti komitean laatimaan ehdotusta liikenne-
31062: 1948 menetettiin liikenneonnettomuuksissa turvallisuuden lisäämiseksi maassa. Komi-
31063: 400 ihmishenkeä, vuonna 1950 määrä oli ;tean mietintö va!lmistui kesäikuun 21 tpäilvänä
31064: 375 ja vuonna 1951 määrä aleni 330: een. 1951. Komitean mietintö sisältää useita nä-
31065: Verrattuna muihin pohjoismaihin, joissa kökohtia, jotka toteutettuina varmasti kohot-
31066: moottoriajoneuvokanta on paljon suurempi taisivat liikenneturvallisuutta.
31067: kuin Suomessa, täytyy valitettavasti todeta, Edellä olevaan viitaten sekä sen johdosta,
31068: että Suomessa sattuu suhteellisesti eniten että liikenneonnettomuudet edelleen kukois-
31069: liikenneonnettomuuksia. Syyt tähän epäsuh- tavat, esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi
31070: teeseen olisi mahdollisimman pian selvitet- toivomuksen,
31071: tävä. Liikenneonnettomuuksissa tuhoutuu
31072: paljon tuottavaa työvoimaa ja suuria talou- että hallitus kiireellisesti antaisi
31073: dellisia arvoja. Yleisöön on myös pesiytynyt Eduskunnalle esityksen maan liikenne-
31074: turvallisuuden tehostamisesta.
31075: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
31076:
31077: Grels Teir. C. A. Öhman.
31078: Albin Wickman. Kurt Nordfors.
31079: Arthur Larson. Verner Korsbäck.
31080: Levi J'ern. Ture Hollsten.
31081: 717
31082:
31083: Xfi,15. - Toiv. al. N:o 340.
31084:
31085:
31086:
31087:
31088: Kyttä ym.: Toimenpiteistä ajoturvallisuuden lisäämiseksi rau-
31089: tateiden tasoylikäytävillä.
31090:
31091:
31092: Eduskunnalle.
31093:
31094: Maamme maanteiden ja rautateiden taso- Autojen lukumäärän maassamme yhä li-
31095: risteyksistä on ainoastaan piooi osa täysin sääntyessä ja autoliikenteen siten yhä vii-
31096: vartioituja, joilla maantieliikenne suljetaan kastuessa on syytä pelätä, että tällaiset yli-
31097: junien ohikulkuajwksi. Osa näistä tasoyli- käytäväonnettomuudet tulevat nykyisestään
31098: käytävistä on varustettu veräjillä, jotka kasvamaan, ellei niiden ehkäisemiseksi ryh-
31099: tiellä liikkujien on avattava ja suljettava. dytä entistä tehokkaampiin toimenpiteisiin.
31100: Pienellä osalla on kokeiltu valo- ja äänivaro- Tällöin olisi teknillisten varolaitteiden ke-
31101: laitteita, mutta suurin osa niistä on täysin hittämisen ohella ha:rkittava myös sellaisia
31102: vartioimattomia, joiden läheisyyden tiellä muutoksia ajomääräyksiä koskevaan lain-
31103: li:i:kkujille osoittavat ainoastaan tien varteen säädäntöön, että ne veivoittaisivat autonkul-
31104: pystytetyt varoitustaulut. jettajat nykyistä suurempaan varovaisuu-
31105: Kun näillä vartioimattomilla tasoylikäy- teen rautatieylikäytävien kohdalla.
31106: tävillä usein on lisäksi huono näkyvyys, ai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme ikun-
31107: heutuu niillä vuosittain lukuisia onnetto- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31108: muuksia, joissa tuhoutuu sekä ihmishenkiä muksen,
31109: että liikennekalustoa. Niinpä esim. viiden
31110: viime vuoden aikana on tällaisissa onnetto- että hallitus kiireellisesti selvityt-
31111: muuksissa vuosittain tkuolleiden ja loukkaan- täisi mahdollisuudet lisätä nykyises-
31112: tuneiden lukumäärä noussut lähes sataan ja tään ajoturvallisuutta rautateiden ta-
31113: tuhoutuneiden autojen 32-36: een, minkä li- soylikäytävillä, ja ryhtyisi selvityksen
31114: säksi tulevat rautatielle ja rautatiekalustolla edellyttämiin toimenpiteisiin.
31115: aiheutuneet vauriot.
31116: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
31117:
31118: Harras Kyttä. Helge Miettunen.
31119: Eino Rauste. Armas Leinonen.
31120: Juho Tenhiälä. Aare Leikola.
31121: Konsti Järnefelt.
31122: 718
31123:
31124: XII,16.- Toiv. al. N:o 341.
31125:
31126:
31127:
31128:
31129: Leikola ym.: Autojen rekisteröintiasiain siirtämisestä polii-
31130: siviranomaisille.
31131:
31132:
31133: E d u s k u n n a 11 e.
31134:
31135: Meillä suoritettava autojen rekisteröinti tämään luetteloa autoista, joiden kotipaikka
31136: pohjautuu lakiin moottoriajoneuvoliiken- on heidän virka-alueellaan. Täten on sama
31137: teestä, joka on annettu vuonna 1926, sekä sen auto tullut luetteloiduksi viidestä aina seitse-
31138: toimeenpanoasetukseen v: lta 1948. Jälkim- mään kertaan asti.
31139: mäisen mukaan kuuluu moottoriajoneuvolii- Lisäksi on huomattava se melkoisen suuri
31140: kenteen yleinen valvonta läänissä läänin- kansliahenkilökunta, joka on tarpeen rekiste-
31141: hallitukselle ja lähin valvonta poliisiviran- rien ja luetteloiden päivittäisessä hoidossa,
31142: omaisiLle, katsastusmiehille ja varakatsastus- ilmoitusten vastaanotossa sekä rekisteriottei-
31143: miehille. Tämä merkitsee käytännössä sitä, den lähetyksessä.
31144: että autonomistajan on vuosittain suoritettava Asia voitaisiin järjestää siten, että moot-
31145: vähintään yhteensä 3 a 4 käyntiä ao. viran- toriajoneuvojen rekisteröinnin suorittaisi ao.
31146: omaisten luona saadakseen autonsa asianmu- poliisiviranomainen, jolloin väliaikaiset to-
31147: kaisesti rekisteröidyksi. distukset, moninkertaiset kortistoihin mer-
31148: Minkälaisesta työmäärästä on kysymys, kinnät ja kuukausien pituiset odotusajat
31149: selvinnee seuraavasta: jäisivät pois, joten ajoneuvon haltija yhdellä
31150: Autonomistajan jättäessä rekisteröimisano~ käynnillä saisi rekisteripaperinsa kuntoon
31151: muksensa katsastustodistuksen ym. liitteiden seuraavaksi ajokaudeksi.
31152: kera suoraan lääninhallitukselle tai lähim- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31153: mälle poliisiviranomaiselle edelleen lääninhal- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31154: litukselle toimitettavaksi, saa hän painetulle muksen,
31155: lomakkeelle kirjoitetun väliaikaisen kuitin,
31156: joka käy rekisteriotteesta. Lääninhallituk- että hallitus muuttaisi 30 pawana
31157: sessa tapahtuu 'kirjaaminen kolmelle, eräissä huhtikuuta 1948 annetun autoasetuk-
31158: tapauksissa jopa viidelle eri kortistolle. Sen sen säännöksiä siten, että autojen rekis-
31159: lisäksi vaatii autoasetus poliisiviranomaisen teröintiasiat joutuisivat asianomaisten
31160: ja katsastusmiehen, kummankin erikseen, pi- poliisiviranomaisten suoritettaviksi.
31161: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
31162:
31163: Aare Leikola. Armas Leinonen.
31164: Helge Miettunen. Harras Kyttä.
31165: Juho Tenhiälä. Irma Karvikko.
31166: 719
31167:
31168: XII,17.- Toiv. al. N:o 342.
31169:
31170:
31171:
31172:
31173: Leikola: Ajokortin saamiseen vaadittavan pakollisen ajokou-
31174: lutuksen poistamisesta.
31175:
31176:
31177: E d u s k u n n a 11 e.
31178:
31179: Moottoriajoneuvon ajo-opetusta annetaan pakollisesta opetuksesta myöskin suuria kan-
31180: meillä autoasetuksen sekä sen täytäntöön- santaloudellisia tappioita, koska opetustoi-
31181: panosta annetun kulkulaitosten ja yleisten meen joudutaan sitomaan vakituista ammat-
31182: töiden ministeriön päätöksen mukaan auto- tityövoimaa, vaikka se voitaisiin korvata va-
31183: kouluissa. Opetusta annetaan sen mukai- paaehtoisella joutoajalla. Lisäksi sitoo pa-
31184: sesti kursseittain puolen tunnin erissä, hen- kollinen koulutus huomattavasti opetusti-
31185: kilöauton ajokorttia varten vähintään 12 loja, välineistöä ja kalustoa.
31186: tuntia ja kuorma-auton ajokorttia varten vä- Edellä esitetty muutos ei suinkaan mer-
31187: hintään 15 tuntia. Tämän lisäksi tulee kitsisi ajotaidon vaatimusten alenemista,
31188: vielä autoasennuksen ja iiikennesääntöjen, sillä ajotutkintohan voidaan ensinnäkin säi-
31189: rakenteen ja huollon opetus. lyttää entisellään tai jopa sitä tehostaakin.
31190: Poliisiviranomainen voi kuitenkin, milloin Sitäpaitsi on otettava huomioon, että juuri
31191: on erityisiä syitä, oilkeuttaa piirissään asu- pakollisesta kurssin suorittamisesta voi olla
31192: van sopivan henkilön, jolla on voimassa oleva ja usein onkin seurauksena se, että todistuk-
31193: ajokortti ja vähintään kahden vuoden ajo- sen saanut kuvittelee omaavansa riittävän
31194: kokemus, antamaan määrätylle henkilölle a;jlotaidbn 'ja liikenneva'hingon sattuessa vetäy-
31195: opetusta yksityisajokortin saamiseksi. tyy vastuusta em. todistuksen turvin, jota
31196: Käytäntö on kuitenkin ollut varsinkin vastoin vapaaehtoisen koulutuksen saaneelia
31197: kaupunkien kohdalla sellainen, että em. kir- omakohtainen vastuuntunne säilyy.
31198: jallisia opetuslupia on hyvin harvoin an- Edellä olevaan viitaten esitän kunnioit-
31199: nettu. Tästä on ollut seurauksena se, että taen eduskunnan: hyväksyttäväksi toivomuk-
31200: henkilöt, jotka voisivat saada tuttaviltaan sen,
31201: ilmaiseksi jopa pätevämpääkin opetusta kuin
31202: autokoulussa ja jotka ovat muutenkin perin- että hallitus muuttaisi 30 pawana
31203: pohjin perehtyneet moottoriajoneuvojen ra- huhtikuuta 1948 annetun autoasetuk-
31204: kenteeseen ja käytäntöön ( esim. insinöörit, sen määräyksiä siten, että moottori-
31205: teknikot jne.) pakotetaan korkeita maksuja ajoneuvojen kuljettamiseen oikeutta-
31206: vastaan käymään ao. kurssit. Paitsi henkilö- van ajokortin saamiseen vaadittava
31207: kohtaisia kustannuksia aiheutuu tällaisesta pakollinen ajokoulutus poistettaisiin.
31208: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
31209:
31210: Aare Leikola.
31211: 720
31212:
31213: Xfi,lS. - Toiv. al. N:o 343.
31214:
31215:
31216:
31217:
31218: Leikola ym..: Moottoriajoneuvoliikenteessä vaaditun ajokortin
31219: antamisesta asianomaiselle henkilölle hänen elinajakseen.
31220:
31221:
31222: E d u s k u n n a 11 e.
31223:
31224: Moottoriajoneuvon kuljettamiseen vaadit- ajokortin elinajaksi. Belgiassa ei ajokorttia
31225: tavasta luvasta on säädetty moottoriajoneuvo- vaadita lainkaan. Yhdysvaltojen eri osaval-
31226: liikennelaissa v : lta 1926 sekä a u toasetuksessa tioissa on käytäntö hieman toisistaan poik-
31227: v: lta 1948 mm., 'että ao. poliisiviranomainen keava ollen kuitenkin elinaikainen ajokortti
31228: antaa sekä yksityis- että ammattiajokortin tavallisin.
31229: viideksi vuodeksi. Mainitun ajan umpeen- Nykyään meillä voimassa olevien ajokort-
31230: kuluttua on ajokortti uudistettava. Tällöin tien lukumäärä lienee n. 200,000 kappaleen
31231: on hakemuksessa annettava selvitys hakijan vaiheilla. Niiden uusimisesta aiheutuu sekä
31232: ajotaidosta. haltijalle että poliisiviranomaiselle turhaa
31233: Tämä joka viides vuosi tapahtuva ajotai- vaivaa. Uudistus aiheuttaa nimittäin paitsi
31234: don toteaminen ei kuitenkaan anna takeita ajokorttiin tapahtuvia merkintöjä myöskin
31235: siitä, että ajotaito todella olisi olemassa koko vastaavat merkinnät poliisiviranomaisten pi-
31236: viisivuotiskauden, sillä voisihan tapahtua ja tämään asetuksen mukaiseen ajokorttirekiste-
31237: tapahtuukin, että ajokortin saanut henkilö riin. Tästä vältyttäisiin, jos ajokortti annet-
31238: voi syystä tai toisesta miltei koko mainitun taisiin koko elinajaksi.
31239: ajan olla ajamatta. Lisäksi voimme todeta, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31240: että moottoriajoneuvoja koskevat tieliikenne- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31241: vahingot meillä ovcat olleet moninkertaiset muksen,
31242: mm. sellaisiin maihin verrattuna, joissa ajo-
31243: kortti annetaan koko elinajaksi, mikä sekin että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
31244: osoittaa, että viisivuotiskausittain tapahtuva menpiteisiin, että moottoriajoneuvo-
31245: ajotaidon ,toteaminen" ei anna parempia ta- liikenteessä vaadittu ajokortti annet-
31246: keita ajotaidosta ja sen säilymisestä kuin taisiin asianomaiselle henkilölle koko
31247: kerrallaan elinajaksi annettu ajokortti. hänen elinajakseen.
31248: Niinpä esim. Ruotsissa lääninhallitus antaa
31249: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
31250:
31251: Aare Leikola. Helge Miettunen.
31252: Juho Tenhiälä. Armas Leinonen.
31253: Harras Kyttä. Irma Karvikko.
31254: 721
31255:
31256: XII,19. - Toiv. al. N:o 344.
31257:
31258:
31259:
31260:
31261: Leikola ym.: Maahan tuotavien auto- ja traktorimerkkien lu-
31262: kumäärän rajoittamisesta.
31263:
31264:
31265: E d u s k u n n a ll e.
31266:
31267: Tarkastellessamme auto- ja traktorikan- eräänlaista ostovoiman suuntaustoimintaa.
31268: tamme kasvua maahantuotujen ajoneuvonu- Kuten tunnettua, suorittaa Maatalouskonei-
31269: meroiden valossa huomaamme, miten tuonti den tutkimuslaitos Kaarelassa mm. markki-
31270: on kasvanut moninkertaiseksi esim. vuodesta noillamille esiintyvillä traktoreilla hyvin tar-
31271: 1935 lähtien. Autoja tuotiin mainittuna kat ja asianmukaiset kokeet antaen sitten
31272: vuonna 3,047 kpl. ja traktoreita 115 kpl. kelpoisuuslausunltonsa lko. trruktorimerkistä.
31273: Vuonna 1952 oli tuonti vastaavasti 26,448 Vastaavasti suorittaa Sähkötarkastuslaitos
31274: kpl. ja 8,850 kpl. N~kyinen autokantamme markkinoille tulevien uusien sähkölaitteiden
31275: käsittää n. 104,000 kpl. ja traktorikantamme ja -kojeiden yksityiskohtaisen tarkastuksen
31276: n. 25,000 kpl. Nämä määrät käsittävät n. sekä antaa senjälkeen joko myyntiin oikeut-
31277: 100 eri auto- ja trwktorimerkkiä. Tullak- tavan luvan tai kiellon. Autojen suhteen ei
31278: seen kunnolla hoidetuksi ja huolletuksi tar- ole olemassa minkäänlaista laatutarkastusta.
31279: vitsee jokainen laite ja kone myöskin vara- Esim. Ruotsissa suoritetaan epävirallinen,
31280: osia. Yksinomaan ulkomailta tuotujen vara- teknillisen alan lehdissä julkaistu yksityis-
31281: osien arvo nousee 10 %: iin vastaavasta auto- kohtaisesti suoritettu laatutarkastus. Poik-
31282: jen tuontiarvosta laskettuna. Lisäksi tulevat keuksellisilla enemmän tai vähemmän valtio-
31283: varastotilojen ja varaosastonhoidon aiheutta- johtoisilla talouskausina on mahdollista
31284: mat kustannukset samoinkuin varaosissa esim. lisenssioinnin puitteissa vähentää tuo-
31285: kiinni olevan pääoman koDko. tavien auto- ja traktorimerkkien laajaa
31286: Toisaalta on myöskin kiinnitettävä huo- merkkivalikoimaa.
31287: miota vuosittain maassamme syntyvään tap- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
31288: pioon, kun autoja ja traktoreita joutuu sei- kunnan hyväksyttäväiksi toivomuksen,
31289: somaan puuttuvan tai syystä tai toisesta va-
31290: javaisen varaosahuollon vuoksi. Yhderunu- että hallitus mahdollisimman pian
31291: kaistamalla ja supistamalla auto- ja traktori- ryhtyisi toimenpiteisiin maahan tuota-
31292: merkkien lukumäärää voitaisiin edellämaini- vien auto- ja traktorimerkkien luku-
31293: tuilta haitoilta välttyä. määrän rajoittamiseksi huoltonäkökoh-
31294: Traktorien myynnin osalta tapahtuukin jo tia silmälläpitäen.
31295: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1953.
31296:
31297: Aare Leikola. Helge Miettunen.
31298: A ukusti Pasanen. Armas Leinonen.
31299: Harras Kyttä. Irma Karvikko.
31300:
31301:
31302:
31303:
31304: 91
31305: 722
31306:
31307: Xll,zo. - Toiv. al. N:o 345.
31308:
31309:
31310:
31311:
31312: Koivisto ym.: Nestemäisten poltto- ja voiteluaineiden hinto-
31313: jen yhdenmukaistamisesta.
31314:
31315:
31316: E d u s kun n a ltl e.
31317:
31318: Nestemä"istlffil poLttoaiDeå.d:en, ilruten bensii- Tämä epä;koihrta o1:iffi poistte:ttavissa silten,
31319: nin ja raaikaöljyn sekä voiteluaineiden himlat että mainittujen po1tlto- ja voi:teluaineiden
31320: vailibe1evart ,eri paikikaJkunnilla rruhtikustan- hinnat määTiättäisiin :koiko maassa samanmru-
31321: nuksista johtuen hyvin suuresrtJi. Ero ikiiloa ruisiksi. Sitenhän on menertJelty monien mui-
31322: kohden sa:art1ta1a olla jopa UJSei:ba mark!koja. derrki:n ;allJtiikikelien hinnoissa, kurtJen väikiilian-
31323: Hinta riippuu JJatkiruisevasti mmaihantuonti- n;oitJteiden, tupalka,n ym. hi:nnoissa. Nres:te-
31324: paik!kaJkunn;an läheisyydestä. Nd:illl~ä esim. mäisten poLtt)()laineid:ffil !lrohdalla <tämä toimen-
31325: Seinäjoen seuduiLLa bem.siini on paJjon kal- pide Hene1e V'eJJratta:in helposti määrättäviss,ä,
31326: liimpaa iJruin ,esim. sen pohjois- ja itäpuoleilla maan tlms~imääräisten rahtimaksujen mu-
31327: oleviHa palikikalkunni:Ua Kokkolassa ja J yväs- ilman, ikoska niiden maahantUJo:btajina ja ja-
31328: kylässä. Kamlkiaåsi1la ~eudui11a, Jmten ,esirrn. kelijoina. toimii pääasi,a1l:1isesrti vai:n kolme
31329: KuusaJ:ll:OSSa, In:ariss1a ja Enontekiö1lä neste- SUUrt'a yhtiÖitä.
31330: mäisten polttoaineiden hinrta s>aa1ttJaa ol1a n. EdeLlä 'esitetyn pe:cnsteehla ehdotamme ikmn-
31331: 20 % korlooampi iJruin Ouilun j'a Kemin seu- nioirttruen 1edus:lrnn:n,an hyvä:iksy,ttävälksi toivo-
31332: duilla. J:a llruitenikin ensinmaiilltuåssa kun- IDJU!ksen,
31333: nissa pitkistä maaikuljetuksista johtuen l!l!Uto-
31334: jen tarve ja bensiiliin lrnlUJtus as~asba ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
31335: tavarakiloa 1lwhden on suhteellises~ti paljon toimenpiteisiin nestemäisten poltto- ja
31336: suurempi iJruin mrmaHa. Epäk:ohdan tel1ree voiteluaineiden hintojen määräämiseksi
31337: viclä räikeännnä!kisi se, että aUitokuljetus- ja koko maassa saman suuruisiksi.
31338: perusajortaksat on koko ma;assa mooräJtty sa-
31339: mansuuruisiiksi.
31340: Helsångissä 13 pä:ivrunä helmNruUita 1953.
31341:
31342: Erkki Koivisto. Arvi Ahmavaara.
31343: N. Kosola. Reino Ala-Kulju.
31344: Johannes Wirtanen. M. 0. Lahtela.
31345: Helena Virkki. Niilo Ryhtä.
31346: R. Hallberg.
31347: 723
31348:
31349: Xll,21. - Toiv. al. N:o 346.
31350:
31351:
31352:
31353:
31354: Naderström-Lunden ym.: Salon Tottolan radanoikaisutöiden
31355: loppuunsaattamisesta.
31356:
31357:
31358: Eduskunnalle.
31359:
31360: Eduskunta on aikoinaan myöntänyt varoja Toisaalta tulisi ottaa huomioon, että rata-
31361: Salon Kirjolanmäen ja Uskelan Sirkkulan- oikaisuun voitaisiin sijoittaa joukko työläisiä,
31362: mäen, nk. Salon Tottolan rataoikaisua varten. jotka nyt ovat työttömiä ja että tämänlaa:
31363: Tarkoitukseen tarvittavat maat on Junastettu, tuista työtä voitaisiin suorittaa myös talvella.
31364: kalliota on louhittu yli 1,000 m3 ja suoritettu Rautatiehallituksesta saamamme tiedon mu-
31365: runsaasti muuta arvokasta työtä. Sotien kaan tarvittaisiin työn loppuun suorittami-
31366: jälkeen ei tätä oikaisutyötä ole jatkettu. Kun seen 100 miljoonaa markkaa.
31367: kuitenkin kysymyksessä on rataoikaisu, mikä Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
31368: poistaa liikenteelle varsin vaivalloisen mutkan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31369: sekä lyhentää matkaa varsin tuntuvasti, ja
31370: kun tähän työhön jo on käytetty huomatta- että hallittts ryhtyisi kiireellisesti
31371: vasti varoja, olisi sitä jatkettava ja saatet- toimenpiteisiin Salon Tottolan rata-
31372: tava se loppuun. oikaisutöiden loppuunsaattamiseksi.
31373: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
31374:
31375: Judit Nederström-Lunden. Anna Nevalainen.
31376: Paavo Aitio. Aimo Aaltonen.
31377: 724
31378:
31379: XII,22.- Toiv. al. N:o 347.
31380:
31381:
31382:
31383:
31384: Riihimäki ym..: Rautatien rakentamisesta Helsingistä Peipoh-
31385: jan kautta Kauha.ioelle.
31386:
31387:
31388: Eduskunnalle.
31389:
31390: Viitaten vuoden 1950 valtiopäiville jätetyn että hallitus ryhtyisi viipymättä
31391: toivomusaloitteen n: o 309 perusteluihin ehdo- toimenpiteisiin rautatien rakentami-
31392: tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk- seksi linjalle Helsinki-Vihti-Loimaa
31393: sen, -Peipohj~Kankaanpää-Kauhajoki.
31394:
31395: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
31396:
31397: Arvo Riihimäki. Antto Prunnila.
31398: Pertti Rapio.
31399: 725
31400:
31401: XII,2s. - Toiv. al. N:o 348.
31402:
31403:
31404:
31405:
31406: Mohell ym.: Riihimäen ja Toijalan välisen rataosan rakenta-
31407: misesta kaksoisraiteiseksi.
31408:
31409:
31410: E d u s :k: u n n a He.
31411:
31412: Jo noin 90 vuot.ta sitten radan pohjootus- Kun: Etelä-Häme on metsäriika.sta ooUJtua,
31413: töitä j'a mUJirta ma:wtöitä te:htä:ess.ä ra;utrutioo jonka väemOOtä suuri OIS1a on saanut toimeen-
31414: pvhja ·I'a!k,ennettiin ikaiksimiteista ili:iirennerttä tulon metsätöi:stä, ei m.etsäJ!muppoj·en oilrtua
31415: varten Helsingistä aina Hämeenlinnaan asti. ehtyneinä roe oHUJt haik:ik:uultöitäikään, mistä
31416: Kuitenikin :k:ruksirai:te:Unen liiikenne siitä huoli-
31417: 1
31418: johtuen työ,ttömyys Etclä-Härrneessä tmloo jat-
31419: mrutlta, että Helsin.gin-ToijaJ:an väli on il- kumaan. Kun Hämoonilinnlasta eteenpäi:n ei
31420: meisesti 'enit•en >liiik:elhllöity ja kuorm~tettu m- oJe 1Jehty maapothjustustöitä k&ksiraiteista lii-
31421: taosa maa1S1Samme, ulottuu nylkyisin vain Rii- k!ennettä silmäJlläpiJtäJen ja ik:un. tässä työssä
31422: himäel:le sa:akika. Nyttemmi:n on jatkettu ei tarvita erikoisammattityövoimaa, olisi työt-
31423: työtä toisen mLt1een asentamiseksi RiihimäelJtä tömyyden ilieventämiooksi välttämätöntä a;loillt.-
31424: pohjoiseen 1työttömyy81lläärärahojenik:in ;tur- taa nä:mä maatyöt ja Vlarama siltä vamem :työt-
31425: vin. KuitenJkaan tähän varatu:Hla määräm- tömyysmäärärahoja.
31426: hoina ei päästä 'edes RyttY'Lään ,asti. Kun !kui- Ede1lä o1eva:an viiitaten esitämme eduskun-
31427: tenkin rataikisko:tusta on va;mttu tietääk- DJa:n hyväksyttäväksi toivomwksen,
31428: semme ·ain•a HämeenJinruaan asti•, johon
31429: saa.k:ka ma:apohjaJkin on valmis, olisi mitä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
31430: välttärrnättömintä, että tämän toisten raiteen menpiteisiin Riihimäen ja Toijalan vä-
31431: a:sennustyötä j·atketJta±siin. lisen rataosan rakentamiseksi kaksois-
31432: raiteiseksi.
31433: He13'i:ng1ssä 10 päivänä thelmiikuUJta 1953.
31434:
31435: Erkki W. Mohell. Eino Raunio.
31436: Eero Antikainen. Juho Tenhiälä.
31437: Otto Toivonen. Leo Häppölä.
31438: Aino Malkamäki. Felix Seppälä.
31439: Kaino Haapanen.
31440: 726
31441:
31442: Xll,24. - Toiv. al. N:o 349.
31443:
31444:
31445:
31446:
31447: Niukkanen ym.: Toimenpiteistä Loviisan-Lahden rautatien
31448: lunastamiseksi valtiolle.
31449:
31450:
31451: E d u s k u n n a ll e.
31452:
31453: Saimaan kanavan menetys muutti koko sen raskaan liikenteen probleemaa, niin täl-
31454: Saimaan vesistön välittömässä yhteydessä löin em. radan jatk'os liitttyy!kin elim~H.isesti
31455: olevan alueen taloudellisen tilanteen. Tämän lähimpään soveliaaseen satamaan suuntautu-
31456: laajan ja metsärikkaan alueen vesikuljetus- vaan eli Lahdesta Loviisan edustalla olevaan
31457: reitin tukkeuduttua on raskaan tavaran kul- Valkon satamaan menevään rataan.
31458: jetus Saimaalta merelle ja päinvastoin muo- Vv. 1949-51 työskennellyt teollistamis-
31459: dostunut mitä vaikeimmaksi kysymykseksi. komitea lausuu asiasta mm.: ,Haminan ja
31460: Koska Saimaan yhdistäminen uudella kana- Kotkan satamiin Saimaan alueelta kohdistu-
31461: valla Suomenlahteen ei voi ainakaan toistai- van liian suuren paineen helpottamiseksi on
31462: seksi tulla kysymykseen, on meren ja Savon laajennettava Valkon satamaa samalla muut-
31463: välinen raskas liikenne pyrittävä selvittä- taen Lahden-Loviisan kapearaiteinen rauta-
31464: mään rautateitse parhaalla mahdollisella ta- tie normaaliraiteiseksi, yksinomaan tavaralii-
31465: valla. kenteelle tarkoitetuksi radaksi. Tällöin edel-
31466: Saimaan kanavan sekä Viipurin, Uuraan ja lytetään myös, että Heinola tulee ennen pit-
31467: Koiviston satamien menetyksen johdosta kää liitetyksi yhdysradalla Savon rataan".
31468: suuntautuvat nyt maamme koko itäisen, Komitea huomauttaa myös, että sanottu raide-
31469: metsärikkaimman alueen rautatiekuljetukset leveyden muutos voidaan toteuttaa melko
31470: Haminan ja Kotkan satamiin Kouvolan rata- kohtuullisin kustannuksin, kun rata tulisi
31471: solmun kautta. Vaikkakin Kouvolan rata- palvelemaan vain tavaralirikennettä.
31472: pihaa on jatkuvasti ~aajennettu ja Haminan Lahden-Loviisan radan muuttaminen nor-
31473: ja Kotkan satamia parannettu, ei niitä ole maaliraiteiseksi ja siihen liittyen onkin Val-
31474: saatu eikä tullakaan saamaan sellaisiksi, k:on sataman tehon kohottaminen teollistamis-
31475: että ne pystyisivät riittävän joustavasti ja komitean lausunnon ilmestyttyä tullut hyvin
31476: tehokkaasti läpäisemään maan itäosien ja ajankohtaiseksi. Koska tämä 50 vuotta vanha
31477: meren välisen, jatkuvasti lisääntyvän ras- kapearaiteinen rata ei enää pysty täyttämään
31478: kaan liikenteen. Tämän vuoksi näyttää vält- nykyajan liikenteen rautatie1le asettamia vaa-
31479: tämättömältä ryhtyä avaamaan lisäväylää timuksia ja kun on selvästi nähtävissä, että
31480: sanotulle liikenteelle. . se on ennen pitkää muutettava edellä maini-
31481: Lahden-Heinolan rataa rakennettaessa tuista syistä normaaliraiteiseksi!, ei rautatie-
31482: rakennettiin Jyrängön kallis silta radan pää- yhtiö ole enää katsonut voivansa sijoittaa
31483: hän siinä tarkoituksessa, että rataa jatketaan vanhentuneen kapearaiteisen radan korjauk-
31484: aina Savonradalle saakka. Tälle oli silloin siin lisäpääomia, vaan on ryhtynyt radikaali-
31485: perusteluna se, että Kouvolan vaarallinen sesti supistamaan liikennettä radalla ja vä-
31486: ratasolmu pitää voida sivuuttaa. Myös rauta- hentämään siten radan aiheuttamia menoja.
31487: tierakennuskomitea on aikoinaan ehdottanut Radan liikennöitsijät ja radan varrelle, Etelä-
31488: radan jatkamista Savonradalle saakka lä- Suomen tiheästi asuttulliin vaumisiin pitäjiin
31489: hinnä em. syistä ja on Heinolan-Leikolan n. 80 km: n matkalle, samoin kuin Loviisaan
31490: rataosasta myös olemassa rakennussuunni- ja Lahteenkin vuosikymmenien kuluessa syn-
31491: telma; puolikoneellinen tutkimus on suoritettu tynyt rataan nojautunut teollisuus ja muu
31492: myös suunnalla Heinola-Pieksämäki. Kun yritteliäisyys on tällöin joutunut suuriin vai-
31493: pyritään ratkaisemaan Savon ja meren väli- keuksiin. Lisäksi tieto, että rataa on tarjottu
31494: XII,24. - Niukkanen ym. 727
31495:
31496: valtiolle, mutta on saatu vastauksena vain lu- man kautta, ja selvää on, että tällaisen
31497: paus tilapäisestä työttömyysavustuksesta, on kuljetusväylän aukaiseminen on aloitettava
31498: synnyttänyt radan vaikutuspiirissä suurta meren rannalta käsin.
31499: epävarmuutta. Moni on kuulemma luopunut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31500: suunnittelemansa teollisuuslaitoksen perosta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31501: misesta ja monta entistä laitosta on pysäy- muksen,
31502: tetty radan varreLla ja siten lisätty muuten-
31503: kin huomattavan suurta työttömyyttä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31504: Nämä paikalliset näkökohdat kehoittavatkin LoviisaJn-Lahden kapearaiteisen rau-
31505: ratkaisemaan pikaisesti Loviisan-Lahden ra- tatien lunastamiseksi valtioUe ja radan
31506: dan kohtalon. Ratkaisu pitäisikin olla tässä muuttamiseksi kiireellisesti normaali-
31507: sen vuoksi helppo, että alussa kosketeltu ras- raiteiseksi, tavaraliikenteelle tarkoite-
31508: kas läpikulkuliikenne on selvästi edullisinta tuksi radaksi.
31509: ohjata kulkemaan Valkon erinomaisen sata-
31510: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
31511:
31512: Juho Niukkanen. Hilja Väänänen.
31513: Antti J. Rantamaa. Lennart Heljas.
31514: Aino Luostarinen. Lauri Solla.
31515: Toivo H. Kinnunen. Urho Saariaho.
31516: Irma Hamara. Arvo Salminen.
31517: Eino Rannikkoluoto. Juho Heitto.
31518: J. E. Lampinen. Matti Meriläinen.
31519: Johannes Virolainen. Edvard Pesonen.
31520: Wiljam Sarjala. Felix Seppälä.
31521: Erl. Haapaniemi. Valfrid Eskola.
31522: H. Manninen. Martti J. Huttunen.
31523: Henrik Kullberg. Vieno Simonen.
31524: Oskari Lehtonen. Aukusti Pasanen.
31525: 0. A. Öhman. Verner Korsbäck.
31526: Ernst von Born.
31527: 728
31528:
31529: Xll,25. - Toiv. al. N:o 350.
31530:
31531:
31532:
31533:
31534: Kokkola ym.: Määrärahasta Inkeroisten--Kotkan rataosan
31535: kaksoisraiteistamiseksi.
31536:
31537:
31538: E d u s k u n n a 11 e.
31539:
31540: Suomenlahden itäisten satamien Viipurin vuoden aikana. Tämä ei kuitenkaan riitä,
31541: ja Uuraan menetysten jälkeen on ollut luon- vaan kaksoisraide on saatava jatkumaan en-
31542: nollista, että Itä-Suomen vienti on miltei simmäisessä vaiheessa Kotkaan ja toisessa
31543: kokonaisuudessaan ja huomattava osa tuon- Haminaan saakka, jotta maallemme niin tär-
31544: tiakin suuntautunut Kotkan ja Haminan keä Itä-Suomen vienti voitaisiin joustavam-
31545: satamiin. Kotkasta onkin muodostunut ruin ja mahdollisimman pienin kustannuksin
31546: maamme suurin vientisatama, ja onpa se hoitaa Itä-Suomen luonnollisten vientisata-
31547: kokonaisliikenteessäkin ollut viime vuosina mien Kotkan ja Haminan kautta.
31548: maamme suurin satama. Samanaikaisesti on Käsityksemme mukaan pitäisi nyt käyn-
31549: myöskin Haminan satama noussut yhdeksi nissä olevaa kaksoisraidetyötä Kouvola-
31550: maamme suurimmista vientisatamista. Mo- Inkeroinen jatkaa ilman pysähdyksiä tässä
31551: lemmat mainitut kaupungit ovat tehneet vaiheessa aina Kotkaan saakka. Ko. rata-
31552: kaikkensa pystyäkseen täyttämään niille hanke on ollut vireillä jo kolmattakymmentä
31553: asetetut tehtävät ja tässä mielessä uhranneet vuotta, eikä se enää siedä viivytyksiä.
31554: satoja miljoonia satamiensa ja niiden laittei- Edellä olevan lisäksi on otettava huomioon
31555: den parantamiseen. Kymijoen uittojen päättymisestä ja Kotkan
31556: Tämä ei kuitenkaan ole riittänyt, sillä sekä Haminan satamien sulkeutumisesta joh-
31557: ennen pitkää on havaittu ns. ,pullonkaulan" tuva erittäin raska& kausityöttömyys Kotkan
31558: olevan rautatieliikenteessä, jolla ei ole ollut ja Haminan kaupungeissa ja Karhulan
31559: mahdollisuuksia kunnollisesti hoitaa kasva- kauppalassa sekä osittain Kymin, Pyhtään
31560: van liikenteen painetta. Rautatieliiken- ja V ehkalahden kunnissa, joissa se kuluneen
31561: teemme pahimpia solmukohtia maamme työttömyyskaudenkin aikana on ollut ehkä
31562: vientiä ajatellen ovatkin olleet Kouvolan, raskain koko maassamme. Mainitun ratatyön
31563: Kotkan ja Haminan ratapihat, joista kahta jatkaminen riittävän tehokkaasti helpottaisi
31564: jälkimmäistä ei ole pystytty saamaan kun- . ratkaisevasti mainittujen kuntien työttö-
31565: toon, vaikka niitä on rakennettu kymmen- myyskysymysten hoitamista muutamana lähi-
31566: kunta vuotta. Lisäksi on ollut esteenä Kou- vuotena.
31567: volasta suuntautuva yksiraiteinen rata, jolla Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
31568: ei ole pystytty tyydyttävästi hoitamaan kas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31569: vanutta liikennettä. Tämä onkin luonnollista,
31570: sillä edellämainitut satamat vievät yli kol- että hallitus ottaisi vuoden 1954
31571: manneksen koko maamme viennistä. Tilan- tulo- ja menoarvioesitykseensä 100
31572: netta on parina viime vuotena koetettu hel- miljoonan markan suuruisen määrä-
31573: pottaa sillä, että ratajakso Kouvola-Inke- rahan käynnissä olevan kaksoisraiteis-
31574: roinen saataisiin kaksiraiteiseksi. Työt tällä tamistyön Kouvola-Inkeroinen jatka-
31575: rataosalla ovatkin parhaillaan käynnissä, ja miseksi edelleen Inkeroisista Kotkaan
31576: saataneen ne loppuun suoritetuksi kuluvan saakka.
31577: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
31578:
31579: Veikko Kokkola. Valto Käkelä. Toivo Kujala.
31580: Heikki Hykkäälä. Erland Haapaniemi. .tuho Heitto.
31581: Juho Kuittinen. Kustaa Alanko. Urho Saariaho.
31582: 729
31583:
31584: XII,26. - Toiv. al. N:o 351.
31585:
31586:
31587:
31588: Myllymäki ym..: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoar-
31589: vioon rautatien rakentamiseksi Jyväskylästä Säynätsalon
31590: kautta Jämsänkoskelle.
31591:
31592:
31593: E duskunnaJle.
31594:
31595: KeSki-Suomen ja varsi.nlk:in Jyväsiky:län ym- oHut ilmuan vireillä. Marraskuun 15 päivWnä
31596: päristön tllJloudeJJ.iruen kehitys on viimeisten 1951 ahlekirjoitetussa metsätaJiousikoon.iltellJU
31597: vuosi:kymmenioo ahlmna ol:ltrut vars:in nopeaa. mietinnössä lausutruan mm.: ,Edelleen on
31598: Uusia tuotainl'towailt!Oiksia o:n rak!enn:ettu usehl1e rautatieraikennusohj·elmassa JyväskyIän--
31599: pa:ikkalkunmLle. Teo11isuUJSSeutujen vruestö on Säynätsalon rautllJ!ti:e, jol1a metsäteoHisuuden
31600: 'lisääntynyt rinnan .tuoiJan:tolaitosten kehittyk- vaLmisteiden kuJjetUJksessa Säynätsrulossra si-
31601: sen kanssa. Rautateiden ilisäys ei ole oHut j:aittsevhlta tehtailta o:n ensiarvoisen tärlkeä
31602: niin suunta, kuin muuttuneet rtailxmde1l.isel't merkiJtys. Rautatiera:kennuslromitean mietin~
31603: olot clisivllJ!t vaatineet. Jyvfusikylästä Ete1ä- nössä on myös mainittu Oriveden-.Jämsoo
31604: ja Länsi-Suomeen jolhtavana aino001a ra.uta- rautatien rakentaminen arrna J yväsky1ään
31605: t~enä on valkeastJi rliirroonnöitävä J yväiSkylän- :saakka. 'Tämä rautatie paJv,e1isi mitä suu-
31606: Ha:apamäen rautllJ!tie, joka etclään suun,tau- rimmassa määrin sekä raakapuun että met-
31607: tuvan liikent,een oswlta merkitsee huomartta- säteoUisuuden tuotteiden krulj:etusta Keski-
31608: vrua iki~ertomrurtkaa. Suomesta lounaisiin satamiin". Tietenkin on
31609: Rrukientei:Ha oLeVJa Äändms:kien-Saarijärven ohlUJt pätevät perust,eet siihen, :että tämä on
31610: -Haapajärven mta tmee valmistutturua:n li- o1Jettu rautatiera1mnnuoohj~elmaan.
31611: säämään eteLäänpäin kuljebettavaa rtavara- ja Kyseessä o1eva:Ha alueella olisi työttÖimil:le
31612: henilrilÖiliiirennerttä. Toisa:a:Lta äslmttäin !liiken- järje..qtettävä töitä. Esim. Korpil<ahdel:lia ova.t
31613: teeseen ava;trou Oriv·eden-Jäansäclrosken rau,. ajoittain moil:emma.t sahmt oltl.eet pysähdyik-
31614: tatie on jo muodostanut 'ava.tun sylin Jyväs- slli1sä. Mruw1aiskunnan on v·ad:kea järj.estää
31615: kylään johdetuhle Btelä-Su10mee:n suunnatulie työttömyyskausina työttömil1e töitä. Rauta-
31616: liikenteelle. t]en raJlremn.ustöihin sijoitetrtuin:a .työn ja an-
31617: Säynätsalon ja Jyväsilcylän vä1inoo osuus sion puutteesta !kärsivät sais:iva.t suorittaa
31618: olisi Uiiliinnä rte'CJ'l[isuusrata ja on siitä koko ma:a:n !k!ann.alta ensiarvoisen hyödyLlistä
31619: olemassa jo huolellisesti iaaditut suunni- työtä.
31620: telmat kustannuslaslkelmineen. Niiden mu- Kun töiden aloittamisella ltruten on erit-
31621: kaan Säynätsalon tehdrus ottaisi huomatta- täin kova kii11e, ~esitämme :eduskunnan hyväk-
31622: vasti osaa radan ralkennustöiden !kustannuk- syttäväJksi toivomUimen,
31623: siin. LaB!relrrnat tosin perustuvat siihen, että että hallitus antaisi Eduskunnalle
31624: tavarallii'kenne smmtautuisi Jyväskylän ja esityksen 100 miljoonan markan mää-
31625: Haapamruen !Jmunt.a:, mUitta sullillillllitelrrnat sopi- rärahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
31626: sivat varmaan yhtä hyvin, vaåk!ka rrukiennel't- 1953 tulo- ja menoarvioon rautatien
31627: tava:n radan pituus muUJttuisi'lcin. rakentamista varten Jyväskylästä Säy-
31628: Rautatien raikentaminen JyväSkylästä ete- nätsalon, Muuramen ja Korpilahden
31629: lään JäJmsänkOSiken-Oriveden surmrtaan on kautta Jämsänkoskelle.
31630: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
31631:
31632: Lauri Myllymäki. J. Mustonen. Eino Rannikkoluoto.
31633: V. Puumalainen. Arvo Riihimäki. Antto Prunnila.
31634: Matti Koivunen. Usko Seppi. Pertti Rapio.
31635: Kaarle Renfors.
31636: 92
31637: 730
31638:
31639: XII,21. - Toiv. al. N:o 352.
31640:
31641:
31642:
31643:
31644: J. Wirtanen ym.: Määrärahasta Kyröskosken--Parkanon-
31645: Seinäjoen rautatielinjan koneellista maastotutkimusta var·
31646: ten.
31647:
31648:
31649: E d u s k u n n a 11 e.
31650:
31651: Yksikamarisen eduskunnan aikana on Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
31652: useaan otteeseen jätetty eduskunta-aloit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31653: teita rautatien rakentamisesta Tampereelta
31654: Kyröskosken tehdasyhdyskunnan, Ikaalisten että hallitus ottaisi vuoden 1954
31655: kauppalan sekä Parkanon ja Jalasjärven pi- tulo- ja menoarvioesitykseen 500,000
31656: täjän kautta Seinäjoelle. Tämän radan tar- markan määrärahan Tampereen kau-
31657: peellisuutta ei ole koskaan kiistetty. On sel- pungista Kyröskosken tehdasyhdys-
31658: vää, että näin väkirikkaat ja tuotantokykyi- kunnan, Ikaalisten kauppalan sekä
31659: set yhdyskunnat ja niiden veronmaksajakan- Parkanon ja Jalasjärven pitäjien
31660: salaiset ovat täydellä oikeudella anoneet tätä kautta Seinäjoelle rakennettavan rau-
31661: yhdysrataa. On myöskin selvä, että valta- tatielinjan koneellista maastotutki-
31662: kunnan yleisen kuljetustilanteen kannalta musta varten.
31663: asiaa katsottuna tämä edellä mainittu rata
31664: palvelisi ikoko maan hyvinvointia.
31665: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
31666:
31667:
31668: Johannes Wirtanen. Jaakko Hakala.
31669: 731
31670:
31671: XII,2s. - Toiv. al. N:o 353.
31672:
31673:
31674:
31675:
31676: J. Wirtanen ym.: Rautatien rakentamisesta Oulun-Seinä-
31677: joen pääradalta Vaasan kaupunkiin.
31678:
31679:
31680: E d u s k u n n a 11 e.
31681:
31682: ViiJtaten vuoden 1939 vwltil()lpäiviHä jätet- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
31683: tyyn ed. Ikolan toivomuslaitteeseen n: o 66 menpiteisiin, että rautatierakennus-
31684: sekä allekirjoittaneen Wirtasen tekemiin toi- ohjelmaan otettaisiin rautatien raken-
31685: vomusaloitteisiin n:ot 197, 331, 367 ja 199 taminen pääradalta Oulu-Seinäjoki
31686: ehdotamme kunnioittaen eduskunnan päätet- Vaasan kaupunkiin asiantuntijain lau-
31687: täväksi toivomuksen, sunnon mukaisesti joko Härmän
31688: taikka Voltin asemalta.
31689: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1953.
31690:
31691:
31692: Johannes Wirtanen. N. Kosola.
31693: 732
31694:
31695: XII,29. - Toiv. al. N:o 354.
31696:
31697:
31698: Käkelä ym.: Lappeenrannan--Luumäen radan rakentami-
31699: sesta.
31700:
31701: Eduskunnalle.
31702:
31703: Kuten tunnettua, on Saimaan-Suomen- vuotta. Huhtikuun 27 päivänä 1940 Kotkassa
31704: lahden kuljetuskysymys yhä vielä ratkaise- asetettu ratatoimikunta jätti heinäkuun 7
31705: matta. Se teollisuusalue, joka on muodostu- päivänä 1940 valtioneuvostolle kirjelmän,
31706: nut Vuoksenlaakson sekä Lappeenrannan- jossa se esitti, että valtioneuvosto ryhtyisi
31707: Lauritsalan seuduille ja joka jatkuvasti on kiireellisesti toimenpiteisiin ratasuunnan
31708: laajentunut, ei ole saanut korvausta siitä, Lappeenranta-Luumäki (Taavetti) -Kotka
31709: että sota ja sittemmin solmittu rauhansopi- koneelliseksi ja taloudelliseksi tutkimiseksi.
31710: mus riisti siltä mahdollisuuden käyttää Sai- Sama Saimaan-Suomenlahden ratatoimi-
31711: maan kanavaa, jonka liikenne oli huomatta- kunta teki valtioneuvostolle kesäkuussa 1941
31712: vaa suuruusluokkaa, vastaten ennen sotia esityksen koneellisen ja taloudellisen tutki-
31713: kymmenesosaa koko maan ulkomaanliiken- muksen toimittamisesta ratasuunnasta, joka
31714: teestä. Samalla se on menettänyt sekä rauta- käsittäisi kaksi osaa, toisen Lappeenrannasta
31715: tie- että maantieyhteydet Itä-Suomen sata- Luumäelle ja toisen Taavetin aseman paik-
31716: miin. Niinikään on koko Saimaan altaan keilta Kotkan radalle, joko Inkeroisiin tai
31717: äärellä oleva teollisuus ja kauppa menettä- Metsäkylän kautta Kymiin (Tavastila) ynnä
31718: nyt ensiarvoiset edut. Alue, joka aikaisem- edelleen Helsinkiä kohti. Sitäpaitsi sanotun
31719: min oli kuulunut Saimaan kanavan vaiku- ratatoimikunnan toimesta teetettiin silmä-
31720: tuspiiriin eli sen takamaahan, ulottuu poh- määräinen tutkimus ja kustannusarvio Taa-
31721: joisessa Kuopion taakse Onkivedelle ja täältä vetti-Metsäkylä-Tavastila. Sen jälkeenkin
31722: koilliseen päin Oulun läänin rajalle ja sitä on eduskunnalle esitetty ainakin kaksi toi-
31723: pitkin valtakunnan rajalle. Idässä kulkee vomusaloitetta samassa asiassa, nim. edustaja
31724: alueen raja pitkin valtakunnan rajaa. Koko Pietari Salmenojan ym. toivomusaloite
31725: tältä laajalta alueelta tulevat raaka-aineet vuonna 1943 ja edustaja Valto Käkelän ym.
31726: niille tehtaille, joiden tuotteet aikaisemmin toivomusaloite v. 1946, kummankaan kuiten-
31727: pääosiltaan kuljetettiin Saimaan kanavan kaan johtamatta tuloksiin. Niinikään on
31728: kautta, mutta jotka nyt kipeästi tarvitsevat Kaakkois-Suomen liikennetoimikunta, joka
31729: uuden suoran kulkutien lähimpiin satamiin, v. 1949 alussa muodostettiin Lappeenrannan
31730: Haminaan ja Kotkaan. ja Kotkan kauppakamareitten toimesta, teet-
31731: Ne useat aloitteet, joita Kaakkois-Suomen tänyt laajan tutkimuksen mm. po. rautatie-
31732: teollisuuden ja kaupan sekä kuntien viran- hankkeesta kannattavuuslaskelmineen sekä
31733: omaisten toimesta on tehty liikenneolojen niihin liittyvänä ehdotuksen suoran pikatien
31734: parantamiseksi, eivät ole johtaneet sanotta- rakentamisesta Vuoksenlaaksosta Haminaan
31735: viin tuloksiin, vaikka niiden toteuttaminen ja Kotkaan sekä tämän perusteella jättänyt
31736: olisi koko maan kansantalouden kannalta marraskuussa v. 1950 kulkulaitosten ja
31737: mitä tärkeintä. Lukuunottamatta vanhan yleisten töiden ministeriölle esityksen Kaak-
31738: mutkaisen Taavetin-Haminan maantien jo kois-Suomen liikenneyhteyksien kiireellisestä
31739: muutaman vuoden jatkunutta oikaisu- ja parantamisesta mm. näiden seutujen vai-
31740: levitystyötä ja nyttemmin alullepantua Kou- keaksi muodostuvan työttömyystilanteen hoi-
31741: volan-Inkeroisten rautatien kaksoisraiteen tamiseksi.
31742: rakentamista, ei valtiovallan taholta ole ryh- Mutta vielä vanhempia kuin Saimaan-
31743: dytty toimenpiteisiin asiantilan korjaami- Suomenlahden ratatoimikunnan aloitteet ovat
31744: seksi. ne ehdotukset, jotka valtiovallan omien eli-
31745: Kysymys suoran rautatieyhteyden aikaan- mien kautta ovat syntyneet rautatien ra-
31746: saamisesta Lappeenrannasta Haminaan ja kentamisesta Lappeenrannasta Luumäelle.
31747: Kotkaan on ollut vireillä jo toistakymmentä Muun muassa vuonna 1932 valtioneuvoston
31748: Xll,29,- Käkelä ym, 733
31749:
31750: asettama ns. kulkulaitoskomitea, jonka pu- toa ja helpporakenteista ja kun tietojemme
31751: heenjohtajana oli presidentti Kyösti Kallio, mukaan ratapenkereitten rakentamiseen olisi
31752: ehdotti helmikuussa 1936 antamassaan mie- Paraisten Kalkkitehtaalta Lappeenrannasta
31753: tinnössä, että kiireeliisin uusi rautatieraken- saatavissa jätekiveä ja täytemaata erittäin
31754: nustyö oli Luumäen-Lappeenrannan rata, edullisin ehdoin, rata kaikesta päättäen voi-
31755: jonka rakentamisen se esitti aloitettavaksi taisiin rakentaa poikkeuksellisen edullisesti.
31756: välittömästi Vuoksenniskan-Elisenvaaran Paitsi puhtaasti liikennekysymysten hel-
31757: rautatien rakentamistyön yhteydessä. Mikäli pottamisen kannalta olisi työn aloittaminen
31758: tiedossamme on, onkin suunnitellun Lappeen- erittäin tärkeä ja kiireellinen myöskin sen
31759: ranta-Hamina-Kotka uuden radan ensim- vuoksi, ettei valtiolla ole Lappeenrannan seu-
31760: mäinen osa Lappeenrannan satamavaihde- duilla sopivia ja riittävän suuria työkohteita,
31761: Luumäki jo tutkittu sekä koneellisesti että joita työttömyyden sattuessa voitaisiin panna
31762: taloudellisesti ja on tätä rataa pidetty niin käyntiin. Lappeenranta-Lauritsala, samoin-
31763: tärkeänä ja taloudellisena entiseen mutkai- kuin VuO'ksen'laaboikin, ovat viime vuosien
31764: seen, Lappeenrannasta Simolan kautta kulke- aikana joutuneet kärsimään poikkeuksellisen
31765: vaan rataan verraten, että se asetettiin en- raskaasta työttömyydestä ja valtiovallalla on
31766: simmäisten uusien ratarakennusehdotusten ollut suuria vaikeuksia sijoittaa työttömyys-
31767: joukkoon. Rakentamalla oikorata Lappeen- ohjeitten mukaista osuuttaan työttömiä töi-
31768: rannasta Luumäelle helpotettaisiinkin tun- hin. Niinpä tänä työttömyyskautena, vaikka
31769: tuvasti liikennettä Vuoksenlaakson-Lap- kunnat ovat huomattavasti ylittäneet omaa
31770: peenrannan seuduilta Haminaan ja Kotkaan. osuuttaan ja ovat useita satoja työpäiviä työ-
31771: Näin tulisi Simolan mutka poistetuksi ja rata hönsijoitusosuudessa valtiota edellä, sijoitta-
31772: tulisi olemaan 12 kilometriä lyhyempi kuin mattornia työttömiä on edelleen runsaasti.
31773: se on nyt. Radan kannattavaisuus on, ku- Sitäpaitsi kuntien työttömyyspolitiikan hoi-
31774: ten sanottu, jo aikaisemmin laskettu, ja tu- don kannalta olisi tärkeätä, että siirtotyö-
31775: lokset ovat olleet niin hyvät, että jotenkin maakohteet olisivat mahdollisimman lähellä
31776: kaikki rautatiekomiteat ovat mietinnössään asianomaisten työttömien kotikuntaa ja että
31777: puoltaneet kyseessä olevan radan rakenta- työmaat olisivat riittävän suuria, jotta väl-
31778: mista. Lisäksi on rata asetettu kannattavien tyttäisiin työttömien sijoittamisesta hajalleen
31779: rat'oj'en jouklossa ·ensi sijalle, minikä seikan sinne tänne toisistaan paljonkin ·poikkeaviin
31780: myös professori Arvo Lönnroth osoittaa tut- olosuhteisiin, jotka antavat aihetta tyytymät-
31781: kimuksessaan ,Saimaan-Suomenlahden lii- tömyyteen ja tuottavat kuntien viranomai-
31782: kenneyhteydet". sille vaikeuksia työhönsijoitusm'ääräyksiä an-
31783: Erikoisesti on syytä myöskin todeta, että nettaessa.
31784: teollistamiskomitea on mietinnössään v. 1951 Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
31785: asettunut puoltamaan Lappeenrannan-Luu- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
31786: mäen radan rakentamista ja samoin metsä- muksen,
31787: talouskomitea mietinnössään v. 1951 Lap-
31788: peenrannan-Haminan radan rakentamista. että hallitus, mikäli se ei katso ai-
31789: Lappeenrannan -Luumäen rataosan kus- kaisempia koneellisia ja taloudellisia
31790: tannukset arvioitiin vuonna 1936 23.6 milj. tutkimuksia riittäviksi, kiireellisesti
31791: markaksi ja vuonna 1938 n. 28 milj. mar- suorituttaisi koneellisen ja taloudelli-
31792: kaksi. Vuonna 1950 valmistuneessa tutki- sen tutkimuksen rataosalla Lappeen-
31793: muksessaan ,Saimaan-Suomenlahden liiken- rantar-Luumäki ja sen jälkeen viipy-
31794: neyhteydet" professori Arvo Lönnroth arvioi mättä ryhtyisi sellaisiin toimenpitei-
31795: varsinaiset radan rakennuskustannukset 251.7 siin, että puheenaolevan rautatien ra-
31796: milj. markaksi. Kun Lappeenrannan-Luu- kentaminen voitaisiin panna työt.tö-
31797: mäen välinen maasto on sopivaa hiekkamaas- myystyönä kiireellisesti käyntiin.
31798: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
31799:
31800: Valto Käkelä. Helena Virkki. Arno Tuurna.
31801: Juho Kuittinen. 0. Muikku. Heikki Hykkäälä.
31802: Urho Saariaho. Viljo Virtanen. Juho Heitto.
31803: Meeri Kalavainen. Veikko Kokkola. Toivo Kujala.
31804: Eino Rannikkoluoto. Varma K. Turunen.
31805: 734
31806:
31807: XII,so. - Toiv. al. N:o 355.
31808:
31809: Kaarna ym..: Konnunsuon kapearaiteisen rautatien saattami-
31810: sesta normaaliraidelevyiseksi.
31811:
31812: E d u s k u. Ili :n a He.
31813: V.a:LtiOilffilvosoo on pää,tölkseihlään 26. 10. rtonnm vuodessa. Tämä tavaroorä on aina
31814: 1933 n: o 271 myönJtä:nyt luvan KOiiiDunSIUon tkia;hteen kertJa;an iruo:rmaJtta;va rautatieva;unui-
31815: -Muu[ron mutalt~en rruk.enrtamiseen j,a liiken- hin, ennenkuin se voidaan kuljettaa päätepis-
31816: nöimiooen. Täillä päätökoolJ.ä V!altiooeuvosto ltooseen,. Tåt1ainen kuoil'lllaus ei oLisi malldol-
31817: oikeutti o:ill.musministeriön Juovurt:1tamruan yLei- 'lista, eil:lei l(l!Sim. vanllci1ru1la oilisi !käyrbettävis-
31818: seiLLe henkilö- ja ibavaraliiJkenteelle Joutsenon sään kyseessä olevaa vankityövoimaa, ja kun
31819: kunrruassa olev;atn Konnmmmon v:aravanhllan on lkysyrrnyksessä poilittoturvev;ai!Jmistamon
31820: ('nykyisen ik:eakusvanikilmJJ) rulueelrba Saimruan tuott,eet, ,aiheutuu lk!aikisii.nkie11taisesta lkuor-
31821: lmnav,an varrellia sijaitsevaLLe 'Tuomiojan su- mauksesta huOilll!attavia [~isälkus:tannuks1a.
31822: lu1le ralkien.netu:n noin 8 km: n pituisen muta- Radan Uihe:isyydessä 'oleva siviiliväestö ei
31823: tien. 1Samruhl:a oikeusminisrte,riö oillooutetti:in voi sitä 'käyrttää hyvä'kiseen rtavaran ilruljetuk-
31824: mlkenmwttJamia;aiU nom 9 ikrrn: 11 piltuinen ra'll- sissru, !koska yksityisille o:n mahd:orttOilllurus toi-
31825: taitlie sa:notnn Tuomiojan sulun luona olevasta mitt,aa uudellieemrustauiksi:a ja määräJaikaisia
31826: päätekohdasta L'appoonra:ntar---V uo!ksenn:iska purkauksia. Sivihliväestön radanlkäy;ttö ra-
31827: rautatien MuU!kik:o-n,:imiselle ;li:ilkenruepa:ikaihle joittuuiki:r~~ vähäiseen hen[ldlö1ii!loonrbe:eseen ja
31828: ja luovuttamaan tämäkin rataosa edellä maidon k:UJljeltukseen eräiltä hyvi:n ra:jojroe-
31829: sanotunla:ise11e iLiQ[renteeHe. 'blri1ta osin.
31830: Rautatien raideväliksi määrättiin 0.6oo Kun radan lkapearaiteisena pysyttäminoo
31831: metri?., vaäa jo täi1löin esiintyi voimakasta tuJOt;taa varsin su.uria yJimääräisiä kustan-
31832: ha,lua ra1renltrua nartla norma,alilevyiseiksi. n~ nuksi~a ja vaillmuksia vrultion mni:1le ~a.itoiksil[e
31833: meisesti jo vrulmiina oihlut 8 !km: n pitu:iruoo sekä suJikee siviu1iväJesttön miltei llroilwm:a:n
31834: kapea;raiteinen mta anrbffi 1aiheen j-a,tk,a:a sa- pois ilro. nautaltieln ikäy:töstä, oHsi trovoibtavrua,
31835: ma,lla raideleveydell:ä;, vaiikikalkin jo Sli.Noin: ,etrtä rata uudehleen lkiSkoitetta.isiin ja muu-
31836: suunniteLtiin radan j.alt'kamisba KonnunsuoLta te;tta:isiin nmmruailirai:delevy:iseiksi. TäJllöin
31837: edelleen, lälhinnä ikai .Antrea:n aseman suun- väiltytrtä,isiin yl!imääräiseltä ltyö[tä ja voirtrui-
31838: taan. sun a,:ikaansoodia lllJOrmruruliJililkenne ratao~a;hl:a
31839: Vai.:k!ka raurtatie täwlöin railoonnettiinlkin ika- Konnurusuo-Lappeen,mnta. Rata o:tisi tämän
31840: pearailteiselks:i, pid:etrbi:i:n midevruli:n vastaista muutoksen jälkeen otettava rautart:iehahlitulk-
31841: 1eventämistä silkäJli rtärikeänä, etrtä rau.taltien sen !käyttöön, ilmten muutkin vaJtionmUJta-
31842: rruoo-alue 'lunaslletti~in kyllin 1leveäJks~ ja lkaar- tiJet. Rautatien :näm muuturttUJa leve.äraitei-
31843: teet selkä rummut rakennettiin normaaHratrua seksi olisi myöhemmin ,}aaditrtavru oormndrbeilma
31844: si:1mwhlä pitäen. rautatien j~atlkam:iooksi KonnUlllSuolta Joutse-
31845: Tällä rata100a1La on Kon;n,UllSUon. k!eskusviaaJ,. non kwman L~eppä;län ja S.uoikumoon kyJiin
31846: ki:la pitä:ny:t såJtltemmin ikalksi kierrtaa päivrum sruakilm, ehlkä pirtenrmällelkin.
31847: tapahtuV!aa edesrtrukaista liilklenlllJettä yl<lä. So~ Mainittakoon vielä, että radan normaali-
31848: dan j.äJlkeen on ,liiJkennettä 'lisännyt valtion- raite:ise!ksi. saattaminen sulkisi vailkutuspii-
31849: rautateitten Konn1m~Sud11a oleva polttoturve- riinsä sen ~läheisyydessä oleviiffi1 L·appOOll!-
31850: va1mistamo, jon;ka omil:la 'ku:ljetusväJineill.ään JoutsenOil:L ja Nuijamaan kuntioo väestöstä
31851: on 1täytynyt lkuljettaa !tuotteensa Murulkon 'huomaJtJtava;n osoo.
31852: asemaMe, joosa ne ·lastataan edelLeen normaa- EdeLlä o~evaan vi,iJtaten esiltämme ed:uslkun-
31853: 1i:rautaitievaunuihin. lllan hyväilrsy:ttäväJksi ltoivomu!ksen,
31854: Kmmunsuon ikieSkusvam.kilan ja va;Ltionrau-
31855: tateitten poLttoturvevruLmistamolllJ tavarrulii- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31856: k!en:ne käsittää nykyisin noin 25,000-30,000 Konnunsuon kapearaiteisen rautatien
31857: saattamiseksi normaaliraidelevyiseksi.
31858: Helsingussä 13 päivänä helmilkuuta 1953.
31859: Lauri Kaarna. Urho Kähönen. Nestori Kaasalainen.
31860: Toivo H. Kinnunen. Valto Käkelä. Heikki Hykkäälä.
31861: Aare Leikola. Erland Haapaniemi.
31862: 735
31863:
31864: XII,a1. - Toiv. al. N:o 356.
31865:
31866:
31867:
31868:
31869: Koivunen ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
31870: Suolahden--Haapajärven radan rakentamiseen.
31871:
31872:
31873: E d u s k u n n a 11 e.
31874:
31875: Valtion vuoden 1953 tulo- ja menoarviossa tömyyden johdosta uusia siirtoja on odotet-
31876: eduskunta hyvfiksyi Suolahden-Haapajär- tavissa runsaasti. Koska ei ole mitään järkeä.
31877: ven radrun rakentamiseen vain 250 miljoo- siinä, että työttömyystöinä valmistuvat radan
31878: naa markkaa. Tulo- ja menoarvion käsitte- perustyöt jäävät makaamaan ja rappeutu-
31879: lyn yhteydessä osoitettiin, että ko. määrä- maan, tulisi radan valmistelutyöt saada
31880: rahasta joudutaan noin puo}et käyttämään käyntiin snna laajuudessa, että kaikki
31881: ratwkiskojen ja siltamateriaalin hankintaan, tehty työ saataisiin palvelemaan radwn lopul-
31882: joten jälelle jääväliä määrärahalla voidaan lista valmistumista.
31883: turvata nykyiselle kantahenkilökunnalle työs- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
31884: kentelymahdollisuudet vain alkuvuodeksi. Ra- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31885: dan valmistelutöitä suorittavaa kantahenki-
31886: lökuntaa pitäisi kuitenkin lisätä eikä suin- että hallitus antaisi Eduskunnalle
31887: kaan keskeyttää heidän työtään. Laajan esityksen 300 miljoonan markan määrä-
31888: työttömyyden seurauksena ovat näet radan rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
31889: perustyöt joutuneet siirtotyömaan muodossa 1953 tulo- ja menoarvioon Suolah-
31890: saamaan huomattavasti Iisätyövoimaa. Eri den-Haapajärven radan rakentami-
31891: puolilta maata on kuljetettu useita satoja seen.
31892: siirtotyöläisiä ratalinjalle ja kiristyvän työt-
31893: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
31894:
31895:
31896: Matti Koivunen. Impi Lukkarinen.
31897: V. Puumalainen. E. Hietanen.
31898: 736
31899:
31900: XI1,32. - Toiv. al. N:o 357.
31901:
31902:
31903:
31904:
31905: Leinonen ym.: Töiden aloittamisesta rautatielinjalla Oulu-
31906: Pudasjärvi.
31907:
31908:
31909: E d u s k u n n a 11 e.
31910:
31911: Oulun - Pudasjärven - Taivalkosken- alueille, joista se tähän asti huonojen kulku-
31912: Kuusamon rautatiehanke on ollut vireillä yhteyksien takia ei ole kannattanut. Se puo-
31913: monet kymmenet vuodet. Koillis-Pohjan- lestaan lisää työmahdollisuuksia juuri niille
31914: maan ja Pohjanlahden rannikon välisen alueille, jotka ovat työttömyydelle erittäin
31915: rautatieyhteyden tärkeys on monissa asian- alttiita.
31916: tuntijain yhteisissä neuvonpidoissa ja Kun yllämainitun ratasuunnan koneelli-
31917: useissa eduskunta-alaitteissa todettu. Pie- nen tutkimus on jo saatu onnellisesti lop-
31918: nemmät ja kiireellisimmiksi katsotut rata- puun suoritetuksi Oulusta Pudasjärvelle asti
31919: suunnitelmat ja myöhempien sotien rikko- ja kun myös kannattavaisuuslaskelmat ovat
31920: mien rautateiden kuntoon saattaminen ovat johtaneet myönteisiin tuloksiin, olisi -
31921: kuitenkin viivyttäneet Oulun-Koillis-Poh- nykyinen vaikea työttömyystilanne huo-
31922: janmaan radan rakentamista. mioon ottaen - rautatielinjan aukaisu saa-
31923: Kuluneiden vuosien aikana tapahtunut tava mitä pikimmin käyntiin koneellisesti
31924: taloudellinen edistyminen ja sen aiheuttama tutkitulla osuudella Oulu-Pudasjärvi. Se
31925: liikenteen vilkastuminen ovat kiirehtimässä antaisi huomattavia työmahdollisuuksia ko.
31926: tämän ratasuunnitelman toteuttamista. Tä- vaikutuspiiriin kuuluvien kuntien työttö-
31927: män suunnitellun radan vaikutuspiiriin kuu- mille.
31928: luvien kuntien sähköistäminen on parhail- Edellä olevan perusteella ehdotamme
31929: laan käynnissä uusien suurien voimalaitos- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
31930: ten ansiosta. Se on vuorostaan luomassa toivomuksen,
31931: mahdollisuudet ko. alueen puunjalostusteol-
31932: lisuuden sekä pienteollisuuden syntymiselle, että hallitus, nykyisen vaikean työt-
31933: joka on mitä tärkeintä, suorastaan elinehto, tömyystilanteen huomioon ottaen, mitä
31934: niukan maatalouden turvin elävälle, suurten pikimmin päättäisi Oulun-Pudasjär-
31935: perheiden muodostamalle väestölle, jos mieli ven rautatielinjan aukaisun ja työttö-
31936: estää edelleen jatkuva ja kansan elämää myyden torjumiseksi myönnettyjä va-
31937: syvästi järkyttävä liian aikainen perheiden roja käyttäen ryhtyisi kiireellisiin toi-
31938: hajaantuminen. Rautatien valmistuttua käy menpiteisiin töiden aloittamiseksi tällä
31939: myös mahdoll:iseksi pienpuutavaran ja hal- rautatielinjalla.
31940: lkojen ha'k'kuun ulottaminen se!Jiaisill:le'k:in
31941: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
31942:
31943:
31944: Armas Leinonen. Erkki Koivisto.
31945: Aare Leikola. Niilo Ryhtä.
31946: Juho Tenhiälä. Eino Rytinki.
31947: Aaro Kauppi. Kusti Eskola.
31948: Arvi Ahmavaara. Markus Niskala.
31949: 737
31950:
31951: Xfi,aa. - Toiv. al. N:o 358.
31952:
31953:
31954:
31955:
31956: Niiranen ym..: Joensuun-Koveron rautatien rakennustöiden
31957: loppuun saattamisesta.
31958:
31959:
31960: E d u s k u n n a ll e.
31961:
31962: J oensuun-Koveron rautatien rakennus- Paitsi edellä mainituista syistä., olisi myös
31963: työt keskeytettiin hallituksen toimesta syk- vaLlitsevan ja metsätöiden päätyttyä toden-
31964: syllä 1951 epämääräiseksi ajaksi. Toimen- näköisesti lisääntyvän työttömyyden poista-
31965: pide merkitsi kansantaloudellisia tappioita miseksi ko. rautatien rakennustyöt jälleen
31966: jo tehdyn työn jäädessä rappeutumaan. Nämä pikaisesti aloitettava.
31967: tappiot tulevat sitä suuremmiksi, mitä kauem- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
31968: min työt ovat keskeytyksissä. Samoin toimen- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
31969: pide merkitsi iskua syrjäisen seudun asuja-
31970: miston suunnitelmille ja toivei1le elinkeino-- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
31971: ja liikenneolojensa parantamisesta. Kansan- toimenpiteisiin J oensuun-Koveron
31972: taloudellistakin merkitystä omaavan Otra- rautatien rakennustöiden jälleen aloit-
31973: vaaran kaivostoiminnan aloittaminen on riip- tamiseksi ja niiden keskeytyksettä
31974: puvainen ko. rautatien valmistumisesta. Rau- loppuun saattamiseksi.
31975: tatien merkitys metsätaloudelle on ensiarvoi-
31976: nen.
31977: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
31978:
31979: Toivo Niiranen. Eino Tainio.
31980: Juho Nykänen. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
31981: Esa Hietanen.
31982:
31983:
31984:
31985:
31986: 93
31987: 738
31988:
31989: XII,a4. - Toiv. al. N:o 359.
31990:
31991:
31992:
31993:
31994: Hykkäälä ym..: Määrärahasta Kouvolan asemarakennuksen
31995: rakentamiseen.
31996:
31997:
31998: E d u s k u n n a ll e.
31999:
32000: Rautatietilastoja seuraamalla on havaitta- sattuessa odottava yleisö ei mahdu sinne. Ja
32001: vissa Kouvolan risteysaseman kasvava mer- lopuksi raiteiden väliset välilaiturit ovat niin
32002: kitys. Kouvolan kautta kulkevien sekä ta- kapeat, että matkatavaroita ja postia kul-
32003: vara- että matkustajajunien lukumäärä on jettavien kärryjen lähestyessä on matkus-
32004: yhä lisääntynyt, ja esimerkiksi lähtevien ja tajien väistyttävä radalle. On tosiaan ihme,
32005: saapuvien matkustajajunien lukumäärä nou- ettei Kouvolan asemalla ole tapahtunut
32006: see vuorokaudessa toiselle sadalle käsittäen enempiä onnettomuuksia, kun matkustaja-
32007: yli kymmenentuhatta henkilöä. Kun kaikki junat kolmelta, neljältä suunnalta saapuvat
32008: junat pysähtyvät tä1lä tärkeällä risteysase- samanaikaisesti asemalle täpötäynnä ihmisiä
32009: malla ja seisovat usein pitkähkön ajan, olevien laitureiden väliin matkustajien kii-
32010: joutuu myös läpilrulkumatkalla oleva yleisö reesti juostessa junan editse toiseen tai
32011: paikallisen väestön lisäksi junaa odottaessaan hyppiessä vaunujen välissä. Edellä luetellut
32012: tai vaihtaessaan oleilemaan Kouvolan ase- epäkohdat ovat niin suuret ja räikeät, ettei
32013: malla ja käyttämään sen asema- ja ravintola- niiden poistamista enää voida siirtää. Sitä
32014: rakennuksia. Ottaen huomioon, että Kouvo~ vaatii, paitsi Kouvolan aseman suurliikenne,
32015: lan asemarakennus on rakennettu vuonna matkustajien mukavuus ja ennen kaikkea
32016: 1889 senaikaisia tarpeita silmälläpitäen ja heidän turvallisuutensa sekä myöskin rauta-
32017: kun sotien aikana tuhoutui sen ravintola- teiden oma arvovalta ja kilpailukyky.
32018: rakennus, ymmärtää hyvin, millaiset puut- Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
32019: teelliset olot Kouvolan rautatieasemalla val- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
32020: litsevat. Junanlähetykseen tarvittavia hen- muksen,
32021: kilöitä ja toimistoja e:i: ole voitu sijoittaa sa- että hallitus ottaisi vuoden 1954 tulo-
32022: maan rakennukseen, matkatavaroita varten ja menoarvioesitykseen 100,000,000
32023: on täytynyt rakentaa tilapäissuojia, odotus- markan suuruisen määrärahan Kou-
32024: huon~ on 1p~en:i, nloin 20 m2, etteivät lippu- volan aseman uuden asemarakennuk-
32025: jonot useinkaan mahdu sisälle ja sadesään sen rakentamiseen.
32026: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
32027:
32028: Heikki Hykkäälä. Lauri Kaarna.
32029: Valto Käkelä. K. F. Haapasalo.
32030: Unto Suominen. Juho Kuittinen.
32031: Veikko Kokkola. Urho Saariaho.
32032: 739
32033:
32034: XII,35. - Toiv. al. N:o 360.
32035:
32036:
32037:
32038:
32039: Kujala ym.: Määrärahasta työpaja- ja huoltorakennuksen
32040: rakentamista varten Kouvolan ratajaksolle.
32041:
32042:
32043: E d u s k u n n a ll e.
32044:
32045: Kouvolan ratajakson työpajara;kennukset set. Niiden ahtauden vuoksi niihin ei ole
32046: ovat valmistuneet useita kymmeniä vuosia voitu sijoittaa riittävästi kon.eita.
32047: sitten. Sitäpaitsi ne ovat hajallaan ja sopi- Työläisiä ratajaksolla työskentelee noin
32048: mattomissa paikoissa. Krm lii:kenne sanotulla 200, mutta heitä varten on vain 5 X 7 metrin
32049: ratajaksolla on suunnattomasti vilkastunut, suuruinen ruokailuhuone. Peseytymismah-
32050: eivät nykyiset työpajat kykene tyydyttä- dollisuutta ei ole edes sen vertaa, että ruo-
32051: mään kasvaneen liikenteen vaatimuksia. kailemaan ryhtyessään voisi pestä kätensä.
32052: Esim. puuseppien työpaja, jossa valmiste- Ruokailuhuoneessa on lisäksi pakko yöpyä
32053: taan puusepäntuotteita, kuten ovia, ilclm- sellaisten työläisten, jotka asuvat etäällä
32054: nakehyksiä, konttorikalustoa ym. rautateiden työpaikastaan. Kun jo verstaat ovat ahtaat
32055: tarpeisiin miltei kautta Suomen, on niin ja epäterveelliset, ja tuskin täyttävät edes
32056: ahdas, että työn suoritus siitä kärsii ja työn- tapaturmalain vaatimuksia, niin on Kouvo-
32057: tekijät ovat alituisesti tapaturmavaaralle lan ratajakson työläisten sosiaalinen asema
32058: alttiina. Raaka-aineiden kuljetus tälle työ- heikko. Sekä valtion että työläisten etu vaa-
32059: pajalle _tulee kalliiksi, koska puutavarava- tii välttämättömästi uuden verstas- ja huol-
32060: rastaa ei voida sijoittaa sen lähistölle, vaan torakennuksen rakentamista Kouvolan rata-
32061: on se varastosta tarpeen mukaan kuljetet- ja:ksolle.
32062: tava työpajalle uudelleen autolla tai hevo- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
32063: sella. eduskunnan hyvä,ksyttäväksi toivomuksen,
32064: Korjauspaja taasen sijaitsee syvänteessä,
32065: jonne ja josta painavien kappaleiden, kuten että hallitus ottaisi vuoden 1954
32066: esim. vaihteiden, raahaus on vaivalloista ja valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
32067: kustannuksia lisäävää. Korjaus- ja peltityö- 50 miljoonan markan määrärahan
32068: pajat ovat sijoitetut rakennuksiin, jotka uuden työpaja- ja huoltorakennuksen
32069: aikoinaan on rakennettu halkovajoiksi tai rakentamista varten Kouvolan rata-
32070: muihin samantapaisiin tarkoituksiin. Ne ovat jaksolle.
32071: kylmät ja työntekijäin terveydelle vaaralli-
32072: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
32073:
32074:
32075: Toivo Kujala. Matti Koivunen. Valto Käkelä.
32076: Eino Rannikkoluoto. Mikko Järvinen. Irma Torvi.
32077: Eino Tainio. Hertta Kuusinen. Hugo Manninen.
32078: Esa Hietanen. Heikki Hykkäälä. Antto Prunnila.
32079: Toivo Niiranen. Veikko Kokkola. V. Puumalainen.
32080: 740
32081:
32082: Xll,36. - Toiv. al. N:o 361.
32083:
32084:
32085:
32086:
32087: Myllymäki ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoar-
32088: vioon Ruutanan rautatiepysäkin uudelleen rakentamiseksi.
32089:
32090:
32091: E d u s k u n n a 11 e.
32092:
32093: Lähinnä viimeisen kymmenen vuoden ai- man, johon sisältyy ensivaiheena 200 m pit-
32094: kana on Kangasalan kunnassa 17 km Tam- kän pistoraiteen, myöhemmin sivuraiteen,
32095: pereen asemalta sijaitseva Ruutanan pysäkin pysäkkirakennuksen, pysäkinhoitajan asun-
32096: seutu muodostunut suureksi asutuskeskuk- non, odotushuoneen lipunmyyntiä varten
32097: seksi, josta yli 200 henkilöä matkustaa päi- sekä muiden tarvittavien lisärakennusten ja
32098: vittäin Tampereelle ansiotyöhön. Asutus yhä laitteiden rakentaminen. Maata pitäisi lunas-
32099: jatkuvasti laajenee. taa lähes 0.5 ha. Kustannusarvio päättyy 10
32100: Pysäkillä ei ole lisäraidetta ja avonainen miljoonaan markkaan. Hallitus ei ole kuiten-
32101: lautakojukin on niin pieni, etteivät useasti kaan ottanut määrärahaa talousarvioon.
32102: epäsäännöllisesti kulkevia junia odottavat Tilanne ei voi nykyisellään jatkua ja edus-
32103: voi siinä saada suojaa sateelta, puhumatta- kunnan olisi tarkoitukseen myönnettävä tar-
32104: kaan tuulensuojasta. Pysäkillä ei ole lipun- vittava määräraha.
32105: myyntiä ja sekin muiden hankaluuksien Edellä olevan perusteella esitämme kun-
32106: ohella aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Rau- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32107: tatie on tällä kohdalla kovin mutkikas ja muksen,
32108: monien muidenkin puutteellisuuksien joh-
32109: dosta aiheutuu siinä usein tapaturmia. että hallitus antaisi Eduskunnalle
32110: Tilanteesta kärsivät paikkakuntalaiset ovat esityksen 10,000,000 markan määrä-
32111: jo v. 1947 tehneet rautatiehallitukselle aloit- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
32112: teita tilanteen korjaamiseksi. Kangasalan 1953 tulo- ja menoarvioon Ruutanan
32113: valtuusto on 18. 3. 1950 tehnyt hanketta rautatiepysäkin rakentamiseksi ny-
32114: puoltavan päätöksen. Rautatiehallitus on kyistä tarvetta vastaavaksi.
32115: asiaa tutkinut ja laatinut rakennussuunnitel-
32116: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
32117:
32118:
32119: Lauri Myllymäki. Usko Seppi.
32120: Kaarle Renfors. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
32121: Yrjö Murto.
32122: 741
32123:
32124: XU,s7. - Toiv. al. N:o 362.
32125:
32126:
32127:
32128:
32129: Haapasalo ym.: Mikkelin ratapihan laajentamisesta.
32130:
32131:
32132: Eduskunnalle.
32133:
32134: Mikkelin pienen ja epäkäytännöllisen rata- polttoaineen kulutuksen muodossa 150,000-
32135: pihan järjestelykysymys on ollut pitkän 180,000 mk, nousten summa kuukaudessa lä-
32136: aikaa käsittelyn alaisena. Mikkelin kaupun- hes 5 milj. mk:aan. Jo yksin tämänkin sei-
32137: gin taholta on kiirehditty rautatiehallitusta kan pitäisi velvoittaa etsimään parempaa
32138: tässä asiassa, koska nykyisen ratapihan ah- ratkaisua kysymykselle.
32139: taudesta on varsinkin viime vuosien lastaus- Mikkelin kaupungin taholta on esitetty
32140: kausina ollut kaupungille paljon haittaa. käytännöllistä ja suhteellisen vähän kustan-
32141: Onpa se aiheuttanut taloudellisia vahinkoja- nuksia vaativaa ratkaisua tässä asiassa. Siir-
32142: kin, kun kaupungin satamaraidetta ja laitu- tämällä tavararatapiha kilometriä eteläm-
32143: riakin on käytetty raskaiden tavarajunien mäksi Pitkäjärven ja Karikon seisakkeiden
32144: sijoituspaikkoina. väliselle tasangolle ei raskaita tavarajunia
32145: Tiettävästi painavimpana viivästyttämisen tarvitsisi lainkaan seisauttaa ,montun" poh-
32146: syynä tälle asialle on ollut ajatus koko rauta- jaan, vaan ne niin pohjoiseen kuin etelään-
32147: tieaseman siirtämisestä kaupungin länsipuo- kin matkatessaan voisivat täydellä vauhdilla
32148: lelle. Tuntuu kuitenkin siltä, että jos täl- sivuuttaa tämän, jolloin ylimääräinen kulu-
32149: laiseen laajaan ja suuria kustannuksia vaati- tus supistuisi pieneen osaan nykyisestään.
32150: vaan toimenpiteeseen koskaan ryhdytään, Veturien huolto voitaisiin tämän järjestelyn
32151: kuluu siihen vuosikymmeniä, eikä Mikkelin puitteissa hoitaa täysin tyydyttävästi, koska
32152: ratapihan laajentamista enää voida tämän veturitalli, polttoaineiden lastauslaituri ym.
32153: vuoksi lykätä epämääräisiksi ajoiksi eteen- tarvittavat laitteet sijaitsevat nykyisen rata-
32154: pam. Asian kiirehtimistä vaatii vaikean pihan eteläpäässä. Todettakoon vielä, ettei
32155: ahtauden sekä siitä johtuvien monenlaisten nykyistä ratapihaa voida laajentaa ilman,
32156: haittojen lisäksi valtiotalouden säästäväisyys että ryhdytään erittäin kalliiksi tulevaan
32157: sekä kaupungin ympäristön maantieverkos- Saimaan lahden täyttämiseen.
32158: ton kehittäminen, joka viimeksimainittu kyt- Tavararatapihan siirtämiskysymykseen
32159: keytyy ratapihan laajentamiskysymykseen. liittyy eraana vaikuttavana osana myös
32160: Mikkelin asema sijaitsee rataosan matalim- Heinolan-Mikkelin maantien oikaiseminen
32161: massa paikassa, vain 2-3 metriä Saimaan kaupungin alueella. Ennenkuin tähän jo
32162: vedenpintaa ylempänä. Kun juna lähetetään lähiaikoina suunniteltuun toimenpiteeseen
32163: tältä huoltoasemalta, on sillä sekä etelään voidaan rJThtyä, on tehtävä selväksi kysymys,
32164: että pohjoiseen matkatessaan edessään raskas miten ratapihaa laajennetaan, sillä suunni-
32165: ja runsaasti polttoainetta kuluttava ylämäki, tellun uuden ratapiha-alueen eteläpäässä
32166: joka asiantuntijoiden lausunnon mukaan maantieoikaisu leikkaa radan, ja olisi välttä-
32167: kuluttaa jokaisen tavarajunan kohdalla mätöntä tietää esim. se, monenko kiskoparin
32168: ylimääräisesti polttoainetta 1-2 m3, mikä yli menevä silta joudutaan rakentamaan.
32169: merkitsee keskimääräisesti, kun katkotun ja Lopuksi tulkoon vielä mainituksi se merki-
32170: varastoidun koivukuution hinnaksi lasketaan tys, mikä tällaisella ratapihatyömaalla on
32171: 2,000 mk, 3,000 mk:n tuhlausta jokaisen ta- paikkakunnan työllisyydessä. Rakennustöi-
32172: varajunan kohdalla. Kun Mikkelin aseman den vähentyessä on Mikkelin seudulla odotet-
32173: kautta kulkee vuorokaudessa 25-30 tavara- tavissa melko laajaa työttömyyttä, jonka tor-
32174: junaparia, kertyy rautatielle ylimääräistä jumisessa tällaisen työmaan avaaminen olisi
32175: menoa Mikkelin ,montussa" pysäköiruisestä hyvin merkittävä apu.
32176: 742 XII,37. - Mikkelin ratapiha.
32177:
32178:
32179: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme vaatimukset sekä samalla poistaisi sen
32180: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi ylimääräisen polttoaineen kulutuksen,
32181: toivomuksen, mikä aiheutuu tavarajunien pysäyttä-
32182: misestä nykyiselle, laakson pohjassa
32183: että hallitus laadituttaisi kiireelli- sijaitsevalle ratapihalle, ja ryhtyisi
32184: sesti suunnitelman Mikkelin ratapihan toimenpiteisiin tämän suunnitelman
32185: laajentamiseksi siten, että se tyydyt- toteuttamiseksi.
32186: täisi runsaasti kasvaneen liikenteen
32187: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
32188:
32189: K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen.
32190: Viljo Virtanen. Onni Hiltunen.
32191: Toivo H. Kinnunen. Aukusti Pasa:::1en.
32192: Irma Hamara. Wiljam Sarjala.
32193: Niilo Nieminen.
32194: 743
32195:
32196: XII,3s. - Toiv. al. N:o 363.
32197:
32198:
32199:
32200: N. Nurminen ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja meno-
32201: arvioon Kokkolan ratapihan laajentamista varten.
32202:
32203:
32204: E d u s k u n n a ll e.
32205:
32206: Kokkolan rautatieaseman ratapiha on lii- jon tavarankuljetuksia Ykspihlajan sata-
32207: kenteen alati laajentuessa tullut sellaiseksi maan, ei tämä ,nielu" pysty läpäisemään lii-
32208: ,pullonkaulaksi", että se ei läpäise lisään- kennettä, vaan junia joudutaan peruutta-
32209: tyvää tavaran kuljetusta. Erikoisesti rata- maan. Tällaisen tilan jatkuminen ei ole yh-
32210: pihan eteläpäässä tilanne on suorastaan vaa- teiskunnan edun mukaista taloudellisesti eikä
32211: rallinen. Rautatiehallituksessa on laadittu liikenneturvallisuuden kannalta, vaan olisi
32212: suunnitelmia koko ratapihan laajentamiseksi. asian ratkaisu suoritettava kiireellisesti ja
32213: On nähty, että asiassa on saatava aikaan eduskunnan myönnettävä tarkoitukseen tar-
32214: korjaus, mutta suunnitelmia pitemmälle ei peelliset määrärahat.
32215: ole päästy. Tiettävästi on ratapihan eteläpään osalta
32216: Kokkolan rautatieaseman eri työntekijä- laadittu jo rakennustyön piirustuksetkin.
32217: ryhmät ovat yhteisissä kokouksissaan keskus- Kun nämä kaksi lisävaihtoraidetta rakenne-
32218: telleet toimenpiteistä, joilla voisivat osaltaan taan, niin silloin ratapihan suorituskyky
32219: vaikuttaa asian korjaantumiseen, ja asetta- olennaisesti paranee. Näiden vaihtoraiteiden
32220: neet toimikunnan, joka on käynyt neuvotte- varteen on myöskin suunniteltu uudet vetu-
32221: lemassa rakennussuunnitelmista kulkulaitos- reiden polttoainevarastot, koska entiset ovat
32222: ministeriössä ja rautatiehallituksessa. Heille käyneet ahtaiksi. Niinikään on tässä yhtey-
32223: on annettu myönteisiä lupauksia asian rat- dessä otettava huomioon ratapihan sala-
32224: kaisusta. ojittaminen, sillä nykyisin vaivaa ratapihaa
32225: Ensimmäiselle sijalle kiireellisyysjärjes- runsas vesimäärä sateisina vuodenaikoina.
32226: tyksessä on laajennustyössä asetettava aina- Raiteita on vaikea pitää kunnossa, kun vesi
32227: kin kahden uuden n. 300 metriä pitkän vaih- liikuttaa niitä varsinkin vaihteiden kohdalla.
32228: toraiteen rakentaminen ratapihan eteläpäässä Tästä putkittamisesta on laadittu suunnitel-
32229: yhdensuuntaisesti etelän päälinjan kanssa, mia, mutta asia on ,maannut" paikoillaan
32230: sillä nykyisin joutuvat junat suorittamaan vuodesta toiseen. Olisi jo vihdoinkin pääs-
32231: vaihtoja etelästä pohjoiseen johtavan pää- tävä suunnitelmia pidemmälle ja toteutet-
32232: linjan poikki Ykspihlajan sataman suuntaan tava tämäkin työ.
32233: ja tällöin liikenne katkea~ päälinjalle. Päin- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
32234: vastoin taas vaihtotyö keskeytyy, kun junia kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32235: tulee päälinjalta etelästä tai pohjoisesta.
32236: Tilanne on tällaisena todella vaikea, koska että hallitus antaisi Eduskunnalle
32237: yhden raiteen pitäisi läpäistä linjajunat ja esityksen riittävän suuren määrärahan
32238: ratapihalla suoritettavat järjestelytyöt. Tä- ottamisesta lisäyksenä vuoden 1953
32239: män takia ovat vakavat onnettomuudet jat- tulo- ja menoarvioon Kokkolan rauta-
32240: kuvana uhkana. Se vaatii myös rautatiehen- tieaseman ratapihan eteläpään laajen-
32241: kilökunnalta ylivoimaisia ponnistuksia, jotta tamiseksi ainakin kahdella n. 300 met-
32242: järjestelyistä ratapihalla jotenkin selvitään. riä pitkällä vaihtoraiteella ja ratapi-
32243: Mutta varsinkin kesäaikana, jolloin on pal- han salaojittamiseksi.
32244: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
32245:
32246: Nestori Nurminen. Albin Wickman. Viljami Kalliokoski.
32247: Mikko Järvinen. Yrjö Murto. Grels Teir.
32248: 744
32249:
32250: XII,s9. - Toiv. al. N:o 364.
32251:
32252:
32253:
32254:
32255: N. Nurminen ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja meno-
32256: arvioon Kokkolan veturitallin laajennustöitä varten.
32257:
32258:
32259: E d u s lk u n n a U e.
32260:
32261: Kdklkolan rautatieasema on vuosi 'VUodelta Jo suoritetuista valmisMuista huolimatta ei
32262: tullut y'hä tärkeämmäksi rautatieliikenteessä veturitallin laajennustyötä jatkettu. Määrä-
32263: ikuljetulks·en a;lati kasvaessa. Rautatiekuljetuk- rahat jäivät käyttämättä ainakin em. tarkoi-
32264: sen lisääntyminen asettaa myöskin veturien tukseen ja rakennusaineista osa siirrettiin
32265: huollolle entistä suureiDipia telhtäviä. ·pois, ~an jopa pilaantuessakin rakennuspai-
32266: Koklkolan rautatieaseman veturitalli on kalle.
32267: käynyt niin pieneksi, että osa vetureista j·ou- Nyttemmin on rautatielha:llituksessa laa-
32268: tuu tilanahtauden takia seisomaan ulkosalla. dittu suunnitelma Koklkolan ratll!pihan ~aa
32269: Koslka veturitaUin pilttuut ovat rakennetut jentamiseksi, joka työ saataneen lähiaikoina
32270: aikoinaan silloin kä~össä o:Ueille pienemmille myöskin toteutetuksi. Siksi ei pitäisi olla mi-
32271: veturei'lle, niin nylkyiset suuremmat veturit tään esteitä Kolldrolan veturitatlin laajenta-
32272: eivät mahdu ollenkaan talliin. miselksi kolmella veturisijalla, tarpeelksi tila-
32273: V·etureiden u'lkosailla lhuoltaminen on epä- vina myöskin suurikokoisia vetureita varten.
32274: taloude'llista jo polttoaineiden lkalUiden hin- Tästä ovat valmiit rpiirustu:ksetkin jo ole-
32275: tojenlkin vuoksi. Myös vetureiden !kunto kär- massa. Sllimassa yhteydessä on tarpeellista ra-
32276: sii siitä, että niitä j~udutaan huoltamaan ul- kentaa oma osasto korjauspajan koneita ja
32277: kosalla. Erikoisesti talvisai!kana tämä epä- työvälineitä .varten ja sen yhteyteen veturi-
32278: kohta tulee räikeästi esiin, kun vetureita ei mestarin konttorihuone.
32279: v'oida ottaa työn väiliajbiHa lämpöiseen suo- Nykyiset peseytymis- ja pulkeutumis'huo-
32280: jaan sulamaan. neet ovat !käyneet tarkoitustaan vastaamatto-
32281: Tiilmän epäikohdan ko!'ljaamiseksi ja tilan- miksi ja ahtaiiksi, joten niidenlkin uudelleen
32282: ahtauden poistamiseksi veturitatleista ovat rakentaminen on suoritettava samassa ~htey
32283: Koklk'olan rautatieläiset tehneet lukuisia esi- dessä.
32284: tyksiä ylemmille rautatieviranomaisille. Nämä Ottaen 1huomioon, että rakennuskustannuk-
32285: toimenpiteet johtivatkin jo v. 1945 seHaiseen set ovat huomattavasti nousseet vuodesta
32286: ·tulokseen, että rautatiehallitus esitti Kolkiko- 1945, on veturitallin laajennustyön 'laskettu
32287: 1
32288:
32289:
32290: •lan veturitaHin laajentamista varten 4 miiJ.- nykyisin malksavan n. 10,000,000 markkaa.
32291: j~onan markan määräraihan, jolloin oli tarkoi- Edellä O'levan perusteella esitämme edus-
32292: tus rakentaa 3 uutta veturisijaa. Seuraruvana kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32293: vuonna tu<Jtiinkin jo rakennustarvikkeita pai-
32294: kalle ja alustavia rakennustöitäikin suoritet- että hallitus antaisi Eduskunnalle
32295: tiin. Ylhtruklkiä työt lkuiten!kin keskeytettiin. esityksen 10,000,000 markan määrä-
32296: Myöhemmin ilmoitettiin syyksi silloisen Koik- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
32297: iko'lan asemapäällikön laatima ratapihan laa- 1953 tulo- ja menoarvioon Kokkolan
32298: jennussuunnitelma, jolka sittemmin hyljättiin. veturitallin laajennustöitä varten.
32299: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
32300:
32301: N. Nurminen. Viljami Kalliokoski.
32302: Grels Teir. Albin Wickman.
32303: Mikko Järvinen.
32304: 745
32305:
32306: XU,4o. - Toiv. al. N:o 365.
32307:
32308:
32309:
32310:
32311: N. Nurminen ym.: Määrärahasta lepohuonerakennuksen ra-
32312: kentamiseksi Kokkolan rautatieasemalle.
32313:
32314:
32315: E d u s k u n n a 11 e.
32316:
32317: Rautatielinjalla Seinäjoki-Kokkola-Yli- se haitta, että lepohuoneiden siivoaminen ja
32318: vieska muodostaa Kokkola tärkeän pisteen, tuulettaminen on vaikeata, koska niissä on
32319: jossa vaihtuu tavarajunien miehistö. Tästä melkein aina nuk!kuvia. Myöskin siivoojatie
32320: syystä on tarpeellista, että miehistöllä on tuot'taa suuria vaikeuksia huoneiden huolta-
32321: siellä ns. lepohuoneet. Tosin niitä on Kokko- minen, kun ne ovat näin moneen paikkaan
32322: lassakin, mutta tilanne on tällä kertaa sellai- siroteltuina.
32323: nen, että liikenteen pienimmilläänkin ollessa Tämän epäkohdan poistamiseksi olisi ra-
32324: valliltsee ilepolhuoneissa sietämätön tilanalhtaus. kennettava lepohuonerakennus, jossa olisi
32325: Rakennus käsittää kolme huonetta ja keittiön, kahdeksan huonetta, niistä kuusi lepohuo-
32326: mutta huoneisto ei tyydytä läheskään lepo- netta, erillinen pesuhuone ja lepohuoneiden
32327: huoneen tarvetta, vaikka keittiöönkin on ma- hoitajalle hellahuone. Suunnitelma voidaan
32328: joitettu miehistöä. Tästä syystä on ollut toteuttaa rautatiehallituksen laatimien stan-
32329: pakko majoittaa miehistöä veturitallin ylä- dardipiirustusten mukaan, joissa on huomioi-
32330: kertaan ja asuntovaunuun. Nämä eivät kui- tuna edellä mainitut huoneet.
32331: tenlman ole sopivia vakituisiksi lepohuoneiksi. Lepohuonerakennuksen paikan ratkaisu on
32332: Veturitallin yläkertaan kuuluvat alhaalta otettu huomioon ratapihan rakennussuunni-
32333: kaikki äänet, joten levosta ei tule mitään, ja telmassa. Rakennuksen kustannusarvio on n.
32334: asuntovaunut eivät liioin ole tarkoitetutkaan 3 milj. markkaa.
32335: vakituisiksi majoituspaikoiksi. Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
32336: Vaikka lepohuoneita onkin näin sijoitettu kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32337: eri puolille rata pihaa, niin sittenkin on pakko
32338: majoittaa useampien junien miehistöt samaan että hallitus ottaisi vuoden 1954
32339: huoneeseen. Tällöin ei Ievosta voi paljon pu- tulo- ja menoarvioesitykseensä 3,000,000
32340: hua, koska miehistöt saapuessaan ja lähties- markan suuruisen määrärahan lepo-
32341: sään eri aikoina häiritsevät toisiaan, varsin- huonerakennuksen rakentamiseksi Kok-
32342: kin kun sekä peseytyminen että ruokailu ta- kolan rautatieasemalle.
32343: pahtuu samassa huoneessa. Tästä on myöskin
32344: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
32345:
32346:
32347: N. Nurminen. Viljami Kalliokoski.
32348: Grels Teir. Mikko Järvinen.
32349:
32350:
32351:
32352:
32353: 94
32354: 746
32355:
32356: XII,41. - Toiv. al. N:o 366.
32357:
32358:
32359:
32360:
32361: Puumalainen ym.: Määrärahasta Alavuden ratapihan laa-
32362: jennustöitä varten.
32363:
32364:
32365: Eduskunnalle.
32366:
32367: Alavuden asema on viidennen ratajakson Lisäksi on otettava huomioon, että Ala-
32368: yksi suurimpia lastauspaikkoja. Ratapihan vuden kunnassa ja sen lähiympäristössä tu-
32369: ahtaus on sietämätön etenkin syksyisin, jol- lee työtilaisuuksien vähyys olemaan jatku-
32370: loin maataloustuotteet lisäävät tavaralas- vana ilmiönä. Ratapihan laajennuksen ja
32371: tausta suuresti. Ratapihan laajentamiseksi siihen liittyvän maantien siirron töiden
32372: on suunnitelma valmiina, mutta ennenkuin aloittaminen tulisi huomattavasti helpotta-
32373: se voidaan toteuttaa, on valtamaantie n:o maan työttömyyden torjuntaa näillä seu-
32374: 66, joka nyt ylittää rautatien ratapihaksi duilla. Edellämainittujen töiden pikaiselle
32375: suunnitellulla alueella, siirrettävä toiseen käyntiinpanolle ei pitäisi olla mitään oleel-
32376: paikkaan. Maantien muuttamisestakin on lisia esteitä, koska niiden toteuttaminen on
32377: valmis suunnitelma odottamassa toteutta- hyväksytty rautateiden kunnostamisen viisi-
32378: mistaan. Suunnitelman mukaan maantie vuotisohjelmaankin.
32379: tulisi kulkemaan rautatien alitse ratapiha- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
32380: alueen eteläpuoleisessa päässä. Tällaisen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32381: muutoksen pikainen toteuttaminen tulisi
32382: suorittaa jo yksin siitäkin syystä, että ny- että hallitus ottaisi vuoden 1954
32383: kyinen rautatien ylityspaikka vilkkaan lii- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
32384: kenteen ja heikon näkyväisyyden vuoksi suuren määräraharn ratapihan laajen-
32385: aiheuttaa pysYJVän yhteenwjojen vaaran taso- nustöitä ja maantien siirtoa varten
32386: risteyksellä. Alavuden asemalla.
32387: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
32388:
32389:
32390: V. Puumalainen. Matti Koivunen.
32391: 747
32392:
32393: XII,42. - Toiv. al. N:o 367.
32394:
32395:
32396:
32397:
32398: Ala-Kulju ym.: Määrärahasta postitalon sekä posti- ja len-
32399: nätinhenkilökunnan asuntolan rakentamiseksi Seinäjoelle.
32400:
32401:
32402: E d u s k u n n a 11 e.
32403:
32404: Posti- ja lennätintoimipaikat toimivat enää alkuunkaan palvella kasvanutta liiken-
32405: useilla paikkakunnilla varsin alkeellisissa nettä. Henkilökunnasta, jota on noin 200,
32406: oloissa ja niiden henkilökunta kärsii suurta on vain 29: llä oma asunto ja lähes 50 jou-
32407: asuntojen puutetta. Kun posti- ja lennätin- tuu asumaan naapuripitäjissä hyvinkin pit-
32408: laitoksen liikenne on huomattavasti kasvanut kien matkojen päässä. Muittenkin asunto-
32409: viimeisen kymmenen vuoden aikana, tuottaa olot ovat useissa tapauksissa hyvin puutteel-
32410: toimitalojen ja asuntojen puute mitä suu- liset. Toimien täyttäminen käy asuntojen
32411: rinta haittaa toiminnalle koituen tämä epä- puutteessa vaikeaksi ja epätarkoituksenmu-
32412: kohta lopulta vaitionkin vahingoksi, sillä kaiseksi. Kun Seinäjoen posti- ja lennätin-
32413: esim. tavattomasti paisunutta rahaliikennettä ja lisäksi postiautoliikenne tulee jatkuvasti
32414: on nykyisin edellytyksin melkein mahdotonta kasvamaan, olisi välttämätöntä saada mitä pi-
32415: pätevästi hoitaa. Jo vuonna 1949 lausui kimmin Seinäjoelle ajanmukainen posti- ja
32416: eduskunta toivomuksen, että hallitus kiinnit- lennätintalo henkilökunnan asuntoineen.
32417: täisi huomiota näihin epäkohtiin ja ottaisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32418: menoarvioesitykseensä entistä suurempia nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
32419: määrärahoja posti- ja lennätintalojen raken- muksen,
32420: tamiseen. Tehtyjen suunnitelmain mukaan
32421: tulisi posti- ja lennätintaloihin myöskin hen- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32422: kilökunnan asuntoja. menpiteisiin postitalon ja posti- ja
32423: Posti- ja lennätinliikenne on Seinäjoen lennätinhenkilökunnan asuntolan ra-
32424: suuressa rautatie- ja maantieristeyspaikassa kentamiseksi Seinäjoelle ja ottaisi vuo-
32425: tavattomasti kasvanut viime vuosikymmenen den 1954 tulo- ja menoarvioesitykseen
32426: aikana. Pieni ja alkeellinen postitalo ei voi määrärahan tähän tarkoitukseen.
32427: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
32428:
32429: Reino Ala-Kulju. N. Kosola.
32430: Toivo Antila.
32431: 748
32432:
32433: XU,4s. - Hemst. mot. N:o 368.
32434:
32435:
32436:
32437:
32438: Henriksson m. fl.: Angående byggandet a11 Tarvovägen.
32439:
32440:
32441: Till Riksdagen.
32442:
32443: Den nuvarande huvudvägen Helsingfors västra Finland bättre och snabbare förbin-
32444: -Åbo är i all synnerhet på sträckan mellan delser med huvudstaden. Trafiksäkerheten
32445: Helsingfors och Nummis den absolut mest skulle också bli avsevärt större genom att de
32446: trafikerade och belastade vägen i hela riket. värsta trafikfällorna bleve eliminerade. Som
32447: De många trafikolyckorna på denna sträcka infartsväg till Helsingfors skulle Tarvovägen
32448: visar också, att vägen är överbelastad och dessutom vara mycket mera lyckad än den
32449: att den inte dragits på bästa möjliga sätt. nuvarande infarten.
32450: Särskilt farliga punkter på denna vägsträcka Med beaktande av att vi kanske står inför
32451: är Mäkkylä, Alberga och Bemböle. Västra en längre arbetslöshetsperiod och då det i
32452: Nylands, vars förbindelser led allvarligt praktiken visat sig vara svårt att finna
32453: avbräck på grund av Porkala-områdets lämpliga arbetsplatser för de arbetslösa i
32454: utarrendering, är i behov av snabbare och huvudstaden och dess närmaste grannskap
32455: bättre kommunikationer med huvudstaden. och då dessutom byggandet av Tarvovägen
32456: Det är dock inte endast västra Ny1and utan av skäl som ovan anförts måste betraktas
32457: även Egentliga Finland och Satakunta, som som en mycket angelägen uppgift, föreslår
32458: har behov av snabbare och bättre förbindelser vi, att riksdagen ville besluta hemställa,
32459: med huvudstaden. Huvudvägen till Björne-
32460: borg (n:o 2) är nämligen på sträckan Hel- att regeringen i brådskande ordning
32461: singfors-Nummis densamma som huvudvä- måtte slutföra undersökningarna an-
32462: gen Helsingfors-Åbo (n:o 1). Den s. k. gående Tarvovägen samt vidtaga åt-
32463: Tarvovägen, vars byggande länge diskute- gärder för påbörjandet av detta väg-
32464: rats, skulle i alla avseenden tillförsäkra bygge.
32465: Helsingfors den 11 februari 1953.
32466:
32467: G. Henriksson. Bruno J. Sundman.
32468:
32469:
32470:
32471:
32472: .
32473: 749
32474:
32475: Xll,4s. - Toiv. al. N:o 368. Suomennos.
32476:
32477:
32478:
32479:
32480: Henriksson ym.: Tarvontien rakentamisesta.
32481:
32482:
32483: Eduskunnalle.
32484:
32485: Nykyinen Helsingin-Turun valtatie on paremmin ja nopeammin läntisen Suomen
32486: varsinkin Helsingin ja Nummelan väliseltä yhteydet pääkaupunkiin. Myös liikennetur-
32487: osaltaan ehdottomasti koko maan eniten lii- vallisuus paranisi huomattavasti, jos pahim-
32488: kennöity ja rasitettu maantie. Monet tällä mat liikenneloukut poistettaisiin. Tulotienä
32489: tienosalla tapahtuneet liikenneonnettomuudet Helsinkiin Tarvontie olisi lisäksi paljon on-
32490: osoittavat myös, että tie on ylikuormitettu nistuneempi kuin nykyinen tulotie.
32491: sekä ettei sen suunta ole paras mahdollinen. Ottamalla huomioon, että meitä ehkä odot-
32492: Erittäin vaarallisia kohtia tällä tienosalla taa pitkä työttömyyskausi, ja koska käytäntö
32493: ovat Mäkkylä, Leppävaara ja Bemböle. on osoittanut olevan vaikeata keksiä sopivia
32494: Länsi-Uusimaa, jonka yhteydet kärsivät va- työpaikkoja pääkaupungin ja sen lähistön
32495: kavia vaurioita Porkkalan alueen vuokraami- työttömille ja koska lisäksi Tarvontien ra-
32496: sen johdosta, tarvitsee nopeampia ja parem- kentamista olisi edellä esitetyistä syistä pi-
32497: pia yhteyksiä pääkaupunkiin. Mutta ei vain dettävä erittäin sopivana tehtävänä, esitämme
32498: Länsi-Uusimaa, vaan myös Varsinais-Suomi eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32499: ja Satakunta kaipaavat parempia yhteyksiä
32500: pääkaupunkiin. Valtatie Poriin (n:o 2) on että hallitus kiireellisesti suoritut-
32501: nimittäin osuudella Helsinki-Nummela sama taisi loppuun Tarvontien tutkimisen
32502: kuin valtamaantie Helsinki-Turku (n:o 1). ja ryhtyisi toimenpiteisiin tämän tie-
32503: Ns. Tarvontie, jonka rakentamisesta on työn aloittamiseksi.
32504: kauan keskusteltu, turvaisi kaikissa suhteissa
32505: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
32506:
32507: G. Henriksson. Bruno J. Sundman.
32508: 750
32509:
32510: Xll,44. - Toiv. al. N:o 369.
32511:
32512:
32513:
32514:
32515: Kaarna ym.: Liikenneyhteyksien parantamisesta Haminan
32516: ja Lappeenrannan välillä.
32517:
32518:
32519: E d u s k u n n a ll e.
32520:
32521: Viitaten professori Yrjö Ilvessalon puheen- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
32522: johdolla toimineen vuoden 1949 metsätalous- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32523: komitean mietintöön n: o 1 ja professori
32524: Arvo Lönnrothin Lappeenrannan ja Kotkan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
32525: kauppakamareitten toimeksiannosta suoritta- toimenpiteisiin tutkimuksen toimitta-
32526: miin tutkimuksiin sekä rautatiehallituksessa miseksi liikenneyhteyksien parantami-
32527: laadittuihin suunnitelmiin, olisi mielestämme sesta Haminan ja Lappeenrannan vä-
32528: kiireellisesti toimitettava tutkimus rautatien Ullä.
32529: rakentamisesta Haminasta Lappeenrantaan
32530: tai sitä vastaavan pikatien rakentamisesta.
32531: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
32532:
32533:
32534: Lauri Kaarna. Nestori Kaasalainen.
32535: Toivo H. Kinnunen. Heikki Hykkäälä.
32536: Leo Häppölä. J. Kuittinen.
32537: Urho Kähönen. Aare Leikola.
32538: Valto Käkelä. Erland Haapaniemi.
32539: 751
32540:
32541: XII,45. - Toiv. al. N:o 370.
32542:
32543:
32544:
32545:
32546: Haapaniemi ym..: Määrärahasta V aalimaan-Muurikkalan-
32547: H ujakkalan-Husun maantien rakentamiseksi.
32548:
32549:
32550: Eduskunnalle.
32551:
32552: Uusi valtakunnan raja katkaisi liikenne- hinta- ja palkkatason mukaan laskettuna
32553: mahdollisuudet Ylämaalta Suomenlahden yhteensä 127,000,000 markkaa. Asianomai-
32554: rannikolle ja Helsinkiin johtavalle rauta- set kunnat ovat hyväksyneet tiesuunnan ja
32555: tielle. Kun liikenneyhteydet ovat välttämät- antaneet sitoumukset tiealueen lunastami-
32556: tömiä taloudellisen elämän ylläpitämiseksi ja sesta.
32557: erityisesti puutavaran kuljetuksen helpotta- Kun liikenneyhteyksien aikaansaaminen
32558: mis~ksi tältä suhteellisen runsaasti metsää uuden va:ltalkunnanrajan ka'tkaisemien tilalle
32559: tuottavalta alueelta, on tie- ja vesirakennus- on välttämättömän tarpeeliista ja kun
32560: hallituksen toimesta suoritettu tutkimus ky- tien rakentamisella em. suunnitelman mukai-
32561: seellisen tieyhteyden aikaansaamiseksi, ja sesti saadaan tällä alueella liikennettä estä-
32562: tutkimuksen pohjalla on laadittu suunni- vät ja haittaavat epäkohdat poistetuksi par-
32563: telma ja kustannusarvio maantien rakenta- haalla mahdollisella tavalla, ehdotamme
32564: miseksi Virolahden Vaalimaalta Virojoen ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32565: valtakunnanrajan väliseltä maantieltä Mie-
32566: hikkälän-Muurikkalan kautta Ylämaan pitä- että hallitus ottaisi vuoden 1954
32567: jän Husun kylään Tapavainolan tienris- tulo- ja menoarvioesitykseensä
32568: teyksestä Ylämaan kirkon kautta valtakun- 50,000,000 markkaa käytettäväksi V aa-
32569: nan rajalle johtavalle maantielle. Tien limaan - Muurikkalan - Hujakka-
32570: pituus on 18.6 km ja se on suunniteltu lan - Husun maantien rakentami-
32571: 6 m: n levyiseksi III luokan soratieksi, jonka seksi Ylämään, Miehikkälän ja Viro-
32572: kustannUikset siltoineen tekevät nykyisen lahden kunnissa.
32573: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
32574:
32575:
32576: Erland Haapaniemi. Lauri Kaarna.
32577: 752
32578:
32579: XU,46. - Toiv. al. N:o 371.
32580:
32581:
32582:
32583:
32584: Rantamaa ym.: Maantienoikaisun toimittamisesta linjalla
32585: Kymen läänin raja--Puumalansalmi.
32586:
32587:
32588: Eduskunnalle.
32589:
32590: ImatraDt-Puumalan välisellä maantiellä noin 27 km, tulee luonnollisena seurauksena
32591: suoritetaan parhaillaan työttömyystyönä tien- olemaan liikenteen huomattava vilkastuminen
32592: oikaisua noin 20 km: n pituisella matkalla. näillä linjoilla. Näin ollen olisi mitä tarkoi-
32593: Oikaisuosuus päättyy Kymen ja Milkkelin lää- tuksenmukaisinta suorittaa tienoikaisua myös
32594: nin väliseen rajaan Kymen läänin puolella, välillä Kymen läänilll raja-Puumalansalmi.
32595: ja on siitä matkaa Puumalan kirkonkylän Tätä työmaata voitaisiin käyttää työttömyy-
32596: äärellä olevaan Puumalansalmeen kaikkiaan den torjuntaan sekä Puumalassa että sen lähi-
32597: 17 km. Tämä taival on sekä hyvin mutki- ympäristössä.
32598: kasta että varsin kapeata, joten liikennöimi- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
32599: nen tällä vilklkaalla päätiellä on monin tavoin tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32600: hankalaa. muksen,
32601: Kun parhaillaan suoritetaan työttömyys-
32602: työnä uuden maantien rakenltamista Puuma- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32603: lan-Savonlinnan maantiestä Lietveden ran- menpiteisiin maantienoikaisun toimitta-
32604: taan, jolla tavoin syntyy liikenneyhteys Puu- miseksi linjalla Kymen läänin raja--
32605: malan kautta Imatralta Mikkeliin ja täten Puumalansalmi.
32606: matka Puumalan kirkolta Mikkeliin lyhenee
32607: Helsingissä 10 päivänä helmilkuuta 1953.
32608:
32609:
32610: Antti J. Rantamaa. Markus Niskala.
32611: Wiljam Sarjala. Toivo H. Kinnunen.
32612: Arvo Riihimäki.
32613: 753
32614:
32615: XII,47. - Toiv. al. N:o 372.
32616:
32617:
32618:
32619:
32620: Riihimäki ym.: Porin-Tampereen ja Lavian-Noormarkun
32621: maanteiden välisen Myöntään yhdystien ottamisesta val-
32622: tion haltuun.
32623:
32624:
32625: Ed uskunnaHe.
32626:
32627: Käytäntö on johtanut siihen, ettei kunnan- nottu tie o~eudenmulkaisuUISSyist.ii sarutava
32628: ja ikyläteiden hyötyperustetta voida enää v.ailrtlio.n. hoitoon.
32629: jakaa tasa.isestrl: ja oilkeudenmuikaisesti tietä Edellä oleva:Ili perusteelilia ehdotrumme oous-
32630: käyttävien ikesken. Täanä ikOOkee erikoisesti kU1lllla:Ili hyväJksyttäväJksi toivomuJksen,
32631: scllai.sila teitä, jotJka yhdistävät kaiksi yleistä
32632: vrultatietä toäsiinsa. Sellaåne:n tie orn Lavilan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
32633: Myöntään noin 15 km:n pituinen tie, joi]m toimenpiteisiin Porin-Tampe·reen ja
32634: ylhilistää Porin-Trunpre:roon ja Lavi3.Jil,.-- Lavian-Noormarkun teiden välisen
32635: Noormarkun yLeiset tiet toisiiru:la. Koska Lavian pitäjässä olevan Myöntään yh-
32636: tämä kyseinen 1kunna:nJtie on yhdistynyt kaut- dystien ottamiseksi valtion hoitoon.
32637: talkuJJkutieksi: Unja-autoJiilrenrt:eineen, olisi sa-
32638: Hclsingissä 13 päivänä he1miiku.uta 1953.
32639:
32640:
32641: Arvo Riihimäki. Antto Prunnila. Pertti Rapio.
32642:
32643:
32644:
32645:
32646: 95
32647: 754
32648:
32649: XII,4s. - Toiv. a.l. N:o 373.
32650:
32651:
32652:
32653:
32654: Pnumila. ym.: Tampt1'ttn-Rauman maantien Kynsikankaan
32655: -Kiikoisten tieosan rakentamisesta.
32656:
32657:
32658: Ed uskunna.lle.
32659:
32660: Outokumpu Oy: n teollisuuslaitoksien ra- jetukselle ja paremmat kulkuyhteydet tällä
32661: kentaminen Kokemäenjokilaaksoon, rikki- alueella asuvalle laajalle pienviljelijäväes-
32662: happo- ja superfosfaattitehtaiden sijoittami- tölle.
32663: nen Harjavaltaan sekä Rauman kaupungin Kustannusarvion ja suunnitelman, joka
32664: kehittyminen entistä tärkeämmäksi satama- tunnetaan Kynsikankaan-Kiikoisten tie-,
32665: ja teollisuuskaupungiksi ovat lisänneet maan- suunnitelmana, on tehnyt dipl.ins. Lauri
32666: tiekuljetusta siinä määrin, että sisämaasta Ala-Hakula Turun tie- ja vesirakennuspii-
32667: rann:iJJroHe suuntautUIVaa :liilkennettä helpot- ristä. Tie on suunniteltu 5.5 m:n levyiseksi
32668: tamaan olisi saatava uusia ja entistä pa- II a luokan tieksi kustannusarvion loppu-
32669: rempirakenteisia teitä. Yksi näitä uusia teitä summan ollessa 68.5 miljoonaa markkaa.
32670: tulisi olemaan Tampereen-Mouhijärven- Tie- ja vesirakennushallituksessa on myös
32671: Kiikoisten tieltä Kiikoisten, Kauvatsan, Ko- pidetty tien rakentamisen jatkamista välttä-
32672: kemäen ja Harjavallan kuntiin kuuluvien mättömänä. Viimeksi on edellä mainitun vi-
32673: metsäalueiden halki Harjavallan teollisuus- raston taholta tehty esitys, että tien rakenta-
32674: keskuksen kautta Raumalle johtava tie. Tästä mista ryhdyttäisiin jatkamaan työttömyys-
32675: tiestä on rakennettu vuosina 1949-50 ja varoilla. Kun rakennustöitä ei kuitenkaan ole
32676: 1951 noin 15 km: n pituinen Harjavallan- tien tarpeellisuudesta huolimatta aikaansaatu
32677: Kynsikankaan tieosa. Jo valmistuneen tieosan ja koska se työllisyydenkin kannalta olisi
32678: jatkaminen edellä mainittujen kuntien metsä- välttämätöntä, niin edellä esitetyin perustein
32679: alueita halkovana, n. 20 km: n pituisena ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32680: osana, ja sen liikennekuntoon saattaminen vomuksen,
32681: tulisi toteuttamaan Tampereen-Rauman lii-
32682: kennesuunnitelman yhden osan ja avaisi että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
32683: myös yhteydet Kokemäenjoen pohjoispuolella toimenpiteisiin Tampereen--Rauman
32684: sijaitseville suurille metsäalueille. Näin avau- maantien rakentamiseksi tieosalta
32685: tuisi mahdollisuudet näiden metsävarain kul- K ynsikangas-Kiikoinen.
32686: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
32687:
32688:
32689: Antto Prunnila.. Irma. Torvi.
32690: Arvo Riihimäki. Pertti Ra.pio.
32691: Lauri Myllymäki. Kaarle Renfors.
32692: Elli Stenberg. Usko Seppi.
32693: Paavo Aitio. Pentti Niemi.
32694: Nestori Kaasalainen.
32695: 755
32696:
32697: XU,49. - Toiv. a.l. N:o 374.
32698:
32699:
32700:
32701:
32702: Lindqvist ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
32703: Kapsuon tien rakentamiseksi.
32704:
32705:
32706: E d u s k u n n a 11 e.
32707:
32708: Asikkalan kunnan alueella erkaantuu Hel- vaikeata löytää työkohteita, olisi Kopsuon
32709: singin-Jyväskylän valtatiestä ns. Vesiveh- tien oikaiseminen ja liikennekuntoiseksi saat-
32710: maan kankaalta Kopsnon 23 km: n pituinen taminen nykyisenä aikana edullista. Tietyö
32711: tie, jota pitkin suuntautuu sekä autobussi- olisi varsin sopiva työttömyystyöksi.
32712: liikenne että muu liikenne Sysmään jne. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
32713: Tämän Kopsuon tien kuntoon laittaminen on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32714: vaitionkin puolesta todettu välttämättömäksi.
32715: Niinpä ennen sotia laadittiin jo valmiiksi
32716: suunnitelma tien oikaisemiseksi ja siitä lienee että hallitus antaisi Eduskunnalle
32717: olemassa valtioneuvoston päätöskin. Tiessä. esityksen 60,000,000 ntarkan määrära-
32718: on liikenteelle tavattoman vaikeita mutkia, han ottamisesta lisäyksenä vuoden
32719: jot'ka saattavat liikennettä harjoittavat ali- 1953 tulo- ja menoarvioon Asikkalan
32720: tuisesti liikenneonnettomuuksille alttiiksi. kunnan alueella olevan Kopsuon tien
32721: Kun Asikkalan kunnassa on alkanut ilmetä rakentamiseksi työttömyystyönä.
32722: työttömyyttä ja koska kunnan alueella on
32723: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
32724:
32725:
32726: Hemming Lindqvist. Eino Ra.nnikkoluoto.
32727: Kaino Haapanen. Lauri Myllymäki.
32728: 756
32729:
32730: XII,öo, - Toiv. al. N:o 375.
32731:
32732:
32733:
32734:
32735: Sävelä ym.: Vihteljärven ja Sävinkylän kunnanteiden otta-
32736: misesta valtion haltuun.
32737:
32738:
32739: E d u s k u n n a 11 e.
32740:
32741: Lisääntyneen puutavarankuljetuksen ja käyttämään linja-autolla liikennöitävänä
32742: muun liikenteen johdosta on Kankaanpään tienä. Tien saamiseksi liikennöitävään 'kun-
32743: kunnan Vihteljärven kunnantien sekä siihen toon on tällä tiellä parasta aikaa käynnissä
32744: liittyvän Suodenniemen kunnan alueella ole- tietyöt, joita suoritetaan varatöinä. Koska
32745: van Sävinkylän läpi 'kulkevan kunnantien, mainitun tien kunnostaminen ja jatkuva kun-
32746: joka päättyy Porin-Tampereen maantielle nossapito muodostuu huomattavan suureksi
32747: ja joiden pituus yhteensä on noin 26 kilo- rasitukseksi edellä mainituille kunnille, on
32748: metriä, kunto melko huono. Tiellä on 6 isom- mielestämme kohtuutonta, että sen kunnossa-
32749: paa jokisiltaa ja useampia pikkusiltoja, joista pito edelleenkin kuuluu vain mainituille kun-
32750: johtuen kunnossapitokustannukset ovat ko- nille, kun huomioon otetaan se merkitys,
32751: honneet kohtuuttoman suuriksi. Tien alku- mikä mainitulla tiellä on yleiselle yhdyslii-
32752: puoli on kummastakin päästä hyvin tiheään kenteelle.
32753: asuttua, mutta tien keskivaiheilla on ollut Edellä sanotun perusteella ehdotamme
32754: valtion metsämaita, joita nyttemmin on kunnioittaim eduskunnan päätettäväksi toivo-
32755: jaettu asutustarkoituksiin. Tämä osa tiestä muksen,
32756: on harvaan asuttua.
32757: Sitten kun Kankaanpään ja Suodenniemen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
32758: kunnat ottivat mainitun tien haltuunsa, on toimenpiteisiin KankaanpiUin kunnan
32759: näiden kuntien toimesta ryhdytty tietä levit- Vihteljärven kunnantien ja sille jat-
32760: tämään ja mutkia oikomaan sekä yleensä sen kona olevan Suodenniemen kunnan
32761: kuntoa parantamaan, mikä on ollut aivan Pyykosken ja Sävinkylän kunnantien
32762: välttämätöntä, koska mainitusta tiestä on ottamiseksi maantieksi ja valtion toi-
32763: muodostunut hyvin tärkeä 'kautta:kulkutie, mesta kunnossapidettäväksi.
32764: mitä jo osoittaa se, että sitä on ryhdytty
32765: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
32766:
32767:
32768: Arvo Sävelä. Nestori Kaasalainen.
32769: Pentti Niemi. Eino E. Heikura.
32770: Laura Brander-Wallin. Kalle Joukanen.
32771: Pertti Rapio.
32772: 757
32773:
32774: XII, 51. - Toiv. al. N: o 376.
32775:
32776:
32777:
32778:
32779: Riihimäki ym..: Toimenpiteistä Kivijärven-Harjan-Hau-
32780: nian kunnan- ja kylätien ottamiseksi valtion hoitoon.
32781:
32782:
32783: Eduskunnalle.
32784:
32785: Liikenneolojen parantuessa ovat kunnan- markun maantien kautta joko Noormarkun
32786: ja kylätiet käytännössä sidotut yleiseen tie- rautatieasemalle tai Porin teollisuuslaitok-
32787: verkostoon. Tästä huolimatta näiden teiden sille. Matkustaja- ja tavaraliikenne tiellä on
32788: rakennus- ja hoitokustannukset ovat edel- myöskin hyvin vilkas, mitä osoittaa jo sekin,
32789: leenkin kuntien ja paikallisen väestön rasi- että yksistään tien Pomarkun osalla kulkee
32790: tuksena. Tällainen tie on myös Kivijärven- päivittäin 30-40 kuorma-autoa ja 10-15
32791: Kairiian kylä- ja kunnantie. Tie alkaa Le- henkilöautoa linjavuoroautojen lisäksi. Lii-
32792: väsjoen kylästä Siikaisten kunnassa ja jat- kennöiminen tien muillakin osilla on huo-
32793: kuu Pomarkun Kivijärven, Pomarkun ja mattavasti lisääntynyt ja tulee jatkuvasti
32794: Längelmäen kylien kautta Noorrnarkun kun- lisääntymään, koska tie sivuaa Pomarkun
32795: nan puolella Kairiian kylään. Täältä tie rautatieasemaa Porin-Haapamäen radalla.
32796: jatkuu edelleen Lavian kunnan puolella Hau- Edellä esitetty jo osoittaa, että ko. tie on
32797: nian kylään päättyen Haapaniemen talon muodostunut yleisluontoiseksi kauttakulku-
32798: kohdalla Lavian-Noormarkun valtion maan- tieksi. Näin ollen ei ole oikein, että kuntia
32799: tiehen. Mainittu tie on nykyään kaikilta ja niiden työläis- ja pienviljelijäväestöä rasi-
32800: osiltaan liikennöitävässä kunnossa ja sen pi- tetaan sellaisilla tiekustannuksilla, jotka kuu-
32801: tuus on yhteensä n. 27 kilometriä. luisivat valtiolle.
32802: Kysymyksessä oleva tie, jonka varrella on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
32803: mm. 7 kansakoulua, on kauttakulkutie liit- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
32804: tyen molemmissa päissä valtion yleisiin val-
32805: tamaanteihin. Se on tärkeä puutavaran kul- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
32806: jetuksessa Merikarvian satamaan. Lisäksi toimenpiteisiin Siikaisten, Pomarkun,
32807: sitä pitkin kuljetetaan puutavaraa Pomar- Noormarkun ja Lavian kunnissa ole··
32808: kun puolelta sekä luoteesta että kaakosta van Kivijärven- H arjan- H aunian
32809: aina Lavialta saakka Pomarkun rautatiease- kunnan- ja kylätien ottamiseksi val-
32810: malle ja Pomarkussa sijaitseville teollisuus- tion hoidettavaksi.
32811: laitoksille ja kaakkoispäässä Lavian-Noor-
32812: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
32813:
32814:
32815: Arvo Riihimäki. Mauri Ryömä.
32816: 'i'oivo Kujala. Pertti Rapio.
32817: Irma Torvi. Antto Prunnila.
32818: 758
32819:
32820: XII,IS2. - Toiv. al. N:o 377.
32821:
32822:
32823:
32824:
32825: Ahonen ym.: Maantun oikaisemisesta Ke1truun ja Mäntän
32826: välillä.
32827:
32828:
32829: Eduskunnalle.
32830:
32831: Keski-Suomessa on eri tioosuuksilla vielä jouduttu vähentämään saJ.littua kuormitusta,
32832: verraten paljon sellaisia mäkiä, jotka hait- kun ei voida täysillä kuormilla ylittää edellä
32833: taavat melkoisesti maantieliikennettä ja var- mainittua Hoskarin mäkeä.
32834: sinkin puutavaraliikennettä sekä muita ras- Kustannukset mäen alentamiseksi ja uuden
32835: kaita kuljetuksia. Yksi vaikeimmista ja pa- sillan tekoon olisivat n. 7 miljoonaa markkaa,
32836: himmista mutkista on Keuruun-Mäntän tie- joten verraten pienillä kustannuksilla voitai-
32837: osuudella oleva Hoskarin mäki. Tiessä on siin poistaa tämä liikettä haittaava kohta
32838: tällä kohdalla mutka ja jyrkkä mäki sekä Keuruun ja Mäntän väliseltä maantieltä.
32839: lisäksi joen yli johtava silta. Tämä kohta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
32840: on muodostunut liikenteelle erittäin kiusalli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32841: seksi ja haitalliseksi tällä verraten paljon
32842: liikennöidyllä tiellä. Liikenne Keuruulta että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32843: etelään suuntautuu kokonaisuudessaan edellä siin maantien oikaisemiseksi Keuruun
32844: mainittua tietä ja siis tämän Hoskarin mäen ja Mäntän väWlä Hoskarin mäen koh-
32845: kautta. Mm. puutavarankuljetuksessa on dalla.
32846: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
32847:
32848:
32849: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen.
32850: 759
32851:
32852: XU,5a. - Toiv. al. N:o 378.
32853:
32854:
32855: Lindqvist ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
32856: Heinolan valtatien rakentamista varten.
32857:
32858:
32859: Eduskunnalle.
32860:
32861: Työttömyyden nopea ja suuri lisääntymi- nen valtatie, joka palvelee yleisvaltakunnal-
32862: nen koko maassa on aiheuttanut vaikean yh- lista tarvetta, ja kun Lahden kaupungin ta-
32863: teiskunnallisen pulman, joka erikoisesti aset- lous nyt jo kärsii vakavasti työttömyystyö-
32864: taa kaupunki-, kauppala- ja maalaiskunnille kustannuksista, ei ole oikeudenmukaista, että
32865: vaiilman !kysymyksen asulkikaittensa työn tur- Lahden kaupunki joutuisi suorittamaan mai-
32866: vaamiseen nähden. Esimerkiksi Kouvolan nitun tien kustannuksista 60,000,000 mark-
32867: työvoimapiirin kortistossa oli 3 päivänä hel- kaa, kuten suunnitelma valtion puolesta edel-
32868: mikuuta 8,034 nimeä eli enemmän kuin viime lyttää. Lahden kaupungille ei tämän tien
32869: vuonna samaan aikaan koko maassa, jolloin rakentaminen olisi tämän hetken välttämättö-
32870: koko maan työttömyyskortistossa oli vain myys. Tien rakentamisen välttämättömyyden
32871: 7,501 henkilöä. Työttömien lukumäärä ko- sanelee lisääntyvä työttömyys. Kun valtion
32872: hoaa alati tehtaiden ja liikkeiden sanoessa muista työkohteista ei vielä ole tietoa, olisi
32873: jatkuvasti irti työläisiään. Heinolan tien rakentaminen esitetyltä koh-
32874: Lahden kaupunki yhtenä Kouvolan työ- daltaan nyt erittäin sopiva työttömyystyö-
32875: voimapnrm vaikeimpana työttömyyskoh· maa, johon voitaisiin sijoittaa n. 200 miestä
32876: teena on pyrkinyt järjestämään mahdolli- kolmen kuukauden ajaksi. Kun Lahden kau-
32877: suuksiensa mukaan työtä. Sitävastoin val- pungissa olevaa yhä lisääntyvää työttö-
32878: tio ei ole kiirehtinyt osuutensa täyttämistä. mien määrää on vaikea sijoittaa muuallekaan
32879: Vasta viime päivinä työttömien lähetystöjen ja kun Nastolan kunnassa tällä kertaa on
32880: ja Lahden kaupungin elimien voimakkaasti n. 50 työtöntä sijoittamatta lukumäärän yhä
32881: asiaan puututtua on korjausta hiukan saatu lisääntyessä, olisi Heinolan tien rakentami-
32882: aikaan, kuitenkaan ei riittävästi. Lahden sella varsin suuri helpottava vaikutus Lah-
32883: kaupungissa oli 3 päivänä helmikuuta 1953 den kaupungin ja Nastolan kuntien työttö-
32884: työttömiä kortistossa 798 henkilöä ja ilman mille työn turvaamiseksi. Tien yleisvaltakun-
32885: töitä näistä 262. Työttömien lukumäärä nou- nallisen merkityksen vuoksi tulisi valtion
32886: see jatkuvasti. huolehtia sanotun tien rakentamisesta työt-
32887: Kaupunki on saanut valmiiksi suunnitel- tömyystyönä.
32888: man ns. Heinolan tien suunnasta, joka alkaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
32889: Lahden kaupungin alueelta jatkuen Nasto- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32890: lan :kunnan alu'eella A:lasenjär;velle saaJk!k:a.
32891: Tiestä tulisi Lahden kaupungin alueel!le 2,220 että hallitus antaisi Eduskunnalle
32892: metrin pituinen matka, jonka kustannus- esityksen 79,400,000 markan määrä-
32893: arvio on noin 35,000,000 markkaa. Lisäksi rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
32894: tulisi tälle osalle rakennettavaksi 25,000,000 1953 tulo- ja menoarvioon ns. Heino-
32895: mk maksava silta. Kaupungin rajalta Ala- lan valtatien rakentamiseksi Lahden
32896: senjärvelle saakka Nastolan kunnan alueella kaupungin ja Nastolan kunnan
32897: tien pituus on 1, 780 metriä, kustannusarvio alueella.
32898: n. 19,400,000 markkaa. Kun tiestä tulee ylei-
32899: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
32900:
32901:
32902: Hemming Lindqvist. Eino Rannikkoluoto.
32903: Kaino Haapanen. Lauri Myllymäki.
32904: 760
32905:
32906: XII,54. - Toiv. al. N:o 379.
32907:
32908:
32909:
32910:
32911: Kaarna ym.: :Maantien rakentamisesta Ylämaan kunnan Hu-
32912: sun kylästä Lappeen kunnan Simolaan.
32913:
32914:
32915: E d u s k u n n a 11 e.
32916:
32917: Jatkosodan jälkeisessä alueluovutuksessa tava osa kunnasta on tämänkin jälkeen var-
32918: ja sitä seuranneessa rauhanteossa syntyneet sin vaikeassa asemassa tieve11kostoon nähden.
32919: haitat ovat jatkuvasti esteenä valtakun- Yhteys Vainikkalan - Lappeenrannan -
32920: tamme nykyisen kaakkoisrajan välittömässä Kouvolan rautatiehen on puutteellinen,
32921: kosketuksessa olevain kuntain taloudelliselle samoin tieyhteys elintarvikkeiden kuljetusta,
32922: kehitykselle. Raja on riistänyt yhteydet erikoisesti maidonkuljetusta ajatellen, erit-
32923: entisiin liike- ja asutuskeskuksiin. Se on täin heikko.
32924: pakottanut hakemaan yhteyksiä uusiin suun- Kymen tie- ja vesirakennuspiirissä onkin
32925: tiin. Katkenneet tieyhteydet ovat eräänä alustavasti suunniteltu maantien rakenta-
32926: suurena esteenä useitten rajaseutukuntien mista Vaalimaan - Husun maantieltä Simo-
32927: väestön elinkeinoelämän kehittymiselle. laan, mutta työvoiman puutteessa on tämä
32928: Kymen läänissä sijaitsevan Ylämaan kun- ti~uunnitelma jäänyt suorittamatta.
32929: nan tieolot ovat varsin puutteelliset. Alue- 'Kun tämän tien rakentaminen olisi ensi-
32930: luovutuksessa menetettyjen tieyhteyksien arvoisen tärkeä ei vain Ylämaan kunnan,
32931: katkeamisen jälkeen on ka~ken liikenteen mutta myös osille Lappeen kunnan väestöä
32932: täytynyt suuntautua Lappeenrantaan johta- sekä puutavaran ja elintarvikkeiden kulje-
32933: via heikossa kunnossa olevia ja mutkittele- tusta ajatellen koko yhteiskunnalle, esi-
32934: via kyläteitä pitkin. Samoin on tämän met- tämme kurmioittaen eduskunnan hyväksyt-
32935: särikkaan kunnan puutavarankuljetuksen täväksi toivomuksen,
32936: täytynyt tapahtua erittäin puutteellisia teitä
32937: käyttäen. Yhteys rannikolle on ollut koko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32938: naan olematon. Parhaillaan työttömyystyönä tutkimuksen suorittamiseksi maantien
32939: aloitettava H usun-H ujakkalan-Muurikk~ rakentamista varten Ylämaan kunnan
32940: lan-Vaalimaan maantien rakentaminen yh- H usun kylästä Lappeen kunnan Simo-
32941: distää kunnan eteläosan rannikkotieverkos- laan.
32942: toon. Tällä asia ei vielä ole autettu. Vai-
32943: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
32944:
32945:
32946: Lauri Kaarna. Nestori Kaasalainen.
32947: Toivo H. Kinnunen. Heikki Hykkäälä.
32948: Urho Kähönen. Aare Leikola.
32949: Valto Käkelä. Erland Haapaniemi.
32950: 761
32951:
32952: Xfi,55. - Toiv. al. N:o 380.
32953:
32954:
32955:
32956:
32957: Niir.anen ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
32958: Outokummun-Kalattoman-Vuonnoksen maantien kun-
32959: toon saattamiseksi.
32960:
32961:
32962: E d u s lk: u n n a ll e.
32963:
32964: EduSkunnan 1946 myöntämäHä maarara- Kun asianomaisen, n. 5 kilometrin pituisen
32965: halla on aloitettu ns. oikomaantien rakentami- tieosuuden lopulliseen IJruntoon saattaminen
32966: nen Outokummun Kalattomalta Polvijärven lyhentäisi Outokummun-Po~vijärven välistä
32967: -Lappalan väliselle maantielle Vuonnokseen. maantieyhteyttä n. 15-16 kilometriä, on sen
32968: Määräraihan loputtua ja ~isämäärärahan puut- merikitys hu'Omatta.va.
32969: tuessa on tien lopullinen kuntoon saattami- Edellä esitettyyn viita,ten ehdotamme edus-
32970: nen jätetty 'Pailka:lli:sen tieinsinööripiirin käyt- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
32971: tövaroilla toteutettavaiksi. Kun arvioitu va-
32972: rojen tal'IVe Henee vielän. 10,000,000 markkaa, että hallitus antaisi Eduskunnalle
32973: ei mainittujen käyttövarojen tarikoitukseen esityksen 10,000,000 markan määrä-
32974: sijoittaminen riittävän lyhyessä ajassa liene rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
32975: mahdol>lista ilman, että siitä :koituisi !huomat- 1953 tulo- ja menoarvioon Outokum-
32976: ta;vaa haittaa muille tehtäville. mun-Kalattoman-Vuonnoksen maan-
32977: tien kuntoon saattamiseksi.
32978: Helsingissä 4 'Päivänä helmilk:uuta 1953.
32979:
32980:
32981: Toivo Niiranen. Juho Nykänen.
32982:
32983:
32984:
32985:
32986: 96
32987: 762
32988:
32989: XU,56. - Toiv. al. N:o 381.
32990:
32991:
32992:
32993:
32994: Ahonen ym.: Maa"'tien rake"'tamisesta tiesuu"'"'alla Kana-
32995: wori-Kelkkamäki.
32996:
32997:
32998: Eduskunnalle.
32999:
33000: Asutuksen voimakkaasti lisääntyessä on huomattavasti matkaa Lievestuoreen teolli-
33001: kysymys maantien aikaansamisesta Vaaja- suusalueelta Jyväskylään, on tämä talouselä-
33002: kosken aseman seudulta Kanavuoren ja Ruo- män sekä Lievestuoreen teollisuusalueelia
33003: kosaaren pysäkin kautta Leppäveden ylitse asuvien kannalta ensiarvoisen tärkeä asia.
33004: Leppälahden pysäkille ja siitä edelleen Met- Esityksen perusteluksi voidaan vielä mainita,
33005: solahden kautta Keikkamäkeen Jyväskylän- että tien rakentaminen ratapengertä myöten
33006: Laukaan-Pieksämäen maantielle on tullut Leppäveden ylitse on jo rautatietä rakennet-
33007: ajankohtaiseksi. Tien aikaansaamista varten taessa otettu huomioon leventämällä ratapen-
33008: ovat paikkakuntalaiset pitäneet kokouksia, gertä huomattavasti yli yksinomaan rauta-
33009: joissa on yksimielisesti todettu kyseellisen tien tarpeen. Samoin on otettava huomioon
33010: Kanavuoren-Leppälahden tien välttämättö- se, että nyt jo on rakennettu valtion maan-
33011: myys, kuten tiesuuntaa on alettu kutsua. tieksi tie Leppälahden pysäkiltä Toivakkaan,
33012: Paikkakuntalaiset ovat edellämainitun tien joka jäisi hyvin vähän merkitseväksi, ellei
33013: aikaansaamisesta kääntyneet jo kulkulaitos- edellä esitettyä maantietä rakennettaisi.
33014: ten ja yleisten töiden ministeriön ym. viras- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
33015: tojen puoleen. Tällä tiellä olisi suuri ylei- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
33016: nen merkitys kauttakulkutienä Jyväskylästä toivomuksen,
33017: itään päin, ja tästä johtuen tätä tiesuuntaa
33018: ovat ryhtyneet kannattamaan mm. Laukaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33019: kunnan tielautakunta, Jyväskylän maalais- maantien rakentamiseksi Jyväskylän
33020: kunnan valtuusto, Jyväskylän kauppakamari, maalaiskunnan ja Laukaan kunnan
33021: Keski-Suomen Maanviljelysseuran asutustoi- alueella suunnalla Kanavuori--Leppä-
33022: mikunta sekä monet muut Jyväskylän maa- lahti-Metsolahti-Kelkkamäki.
33023: kunnalliset liikelaitokset. Kun tie lyhentäisi
33024: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
33025:
33026:
33027: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen.
33028: 763
33029:
33030: XU,57. - Toiv. al. N:o 382.
33031:
33032:
33033:
33034:
33035: Koivunen ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
33036: V aajakoske'll--Kelkkamäen maantien rakentamiseksi.
33037:
33038:
33039: E d u s k u n n a ll e.
33040:
33041: Vaajakosken- Leppälahden-Keikkamäen uusi tie V aajakoskelta Kelk'kamä:keen. Mi-
33042: rautatien varteen on syntynyt lukuisia asu- käli näin tehtäisiin, riittäisivät entiset tiet
33043: tusryhmiä, joilla ei ole joko ollenkaan tai hy- paikallisiin tarpeisiin nykyisessä kunnossa ja
33044: vin huonot maatieyhteydet. Kun lisäksi rau- uusi tie poistaisi tiettömän alueen liikenne-
33045: tatiellä ei, Leppälahtea lukuun ottamatta, ole tarpeen.
33046: purkausvaihteita, ei rautatieyhteyskään poista Maakuntaliitto ja ympäristöalueen kunnat
33047: teiden puutteesta johtuvia haittoja. Vilk- ovat yksimielisesti tämän ratkaisun kannalla.
33048: kaaksi kehittynyt ja edelleen kasvava liikenne Huomioon ottaen Keski-Suomessa vallitsevan
33049: Jyväskylästä itäiseen suuntaan Lievestuoreen työttömyystilanteen, joka tulee ilmeisesti pa-
33050: ja Hankasalmen kautta vaatii pakostakin tei- hentumaan ja muodostumaan pitkäaikaiseksi,
33051: den kehittämistä. Nykyisin liikenne suuntau- olisi tietyö erittäin sopiva sitä lieventämään.
33052: tuu tähän suuntaan joko Jyväskylän-Kuo- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
33053: pion maantieltä Vihtasillalta Keikkamäkeen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33054: tai Toivalk:an kautta samaan kohtaan. Mo-
33055: lempien suuntien kautta kulkevat tiet ovat että hallitus antaisi Eduskunnalle
33056: heikon kuntonsa vuoksi nykyisenkin liiken- esityksen 50,000,000 markan määrära-
33057: teen tarpeisiin riittämättömiä ja niiden han ottamisesta lisäyksenä vuoden
33058: kautta liikenne pitenee kymmeniä kilomet- 1953 tulo- ja menoarvioon V aajakos-
33059: rejä. ken-K elkkamäen maantien rakenta-
33060: Tyydyttävästi on liikenteen kasvava tarve miseksi.
33061: järjestettävissä vain rakentamalla lyhyempi
33062: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
33063:
33064:
33065: Matti Koivunen. V. Puumalainen.
33066: 764
33067:
33068: Xfi,os. - Toiv. al. N:o 383.
33069:
33070:
33071:
33072:
33073: Haapasalo ym..; Maantien rakentamisesta Puumalan-Imat-
33074: ran maantieltä Viljakansaaren kautta Sulkavalle ja Lie-
33075: viskään.
33076:
33077:
33078: Eduskunnalle.
33079:
33080: Puumalan kunta kuuluu maanteihin näh- minen mantereelle kesäisin on voinut tapah-
33081: den Mikkelin läänin ja koko keski-Suomen tua vain soutu- ja moottoriveneitä käyttäen.
33082: heikoimpiin. Pääsyynä erittäin harvaan tie- Mainittakoon vielä, että tien vaikutuspiiriin
33083: verkostoon on se, että Saimaa ja sen reuna- kuuluu neljä kansakoulua ja asukkaiden
33084: vedet rikkovat pahoin kunnan alueen, jonka määrä tällä alueella on yli 2,000. Suuret
33085: vuoksi maanteiden rakentaminen useimmiten metsäalueet ja varsin runsaat viljelysalueet
33086: muodostuu vähävaraiselle väestölle taloudelli- lisäävät tien kansantaloudellista merkitystä.
33087: sesti voittamattomaksi esteeksi. Puumala ja sen lähikunnat ovat pienvilje-
33088: Eräs niistä teistä, joka jo kauan on ollut lysseutua, jossa varsinaisen metsätyöväen li-
33089: suunnitteilla ja jonka suuresta merkityksestä säksi valtaosa pienviljelijöistä saa metsä-
33090: kaikki paikalliset asiantuntijat ovat olleet töistä välttämättömän tulonlisän talvisaiikaan.
33091: yhtä mieltä, on ns. Viljakansaaren tie, jonka Myös tämän väestön toimeentulon turvaami-
33092: suunnan tutkimiseen mm. kunta on myöntä- seksi olisi tärkeää, että valtiovallan taholla
33093: nyt 800,000 mk. Tie haarautuisi 7 km: n olisi valmiiksi suunniteltuja työkohteita lama-
33094: päässä Puumalan kirkolta Puumalan-Imat- kausien varalta. Viljakansaaren tietyö olisi
33095: ran valtamaantiestä, menisi Leokoin kanavan erittäin sopiva varatyömaa, johon voitaisiin
33096: yli Sepänkylään ja edelleen Tietävälän kylän matkan lyhyyden vuoksi sijoittaa työttömiä
33097: kautta Sulkavan rajalle, jossa yhtyisi valmii- myös VuoksenJ.aaksosta.
33098: seen tieverkostoon. Sepänkylästä haarautuisi Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
33099: toinen tie Lieviskään, jossa yhtyisi kylätiehen. ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
33100: Varsinaisen tien pituus olisi n. 26 ikm ja Lie- syttäväksi toivomuksen,
33101: viskän tien 7 km eli yhteensä n. 33 km.
33102: Tiestä tulisi erittäin tärkeä läpikulkutie, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33103: jota käytettäisiin runsaasti mm. puutavara- menpiteisiin maantien rakentamiseksi
33104: ajoissa. Tämän lisäksi se olisi ensimmäinen Puumalan-Imatran maantieltä V~'lja
33105: maakulkuväylä koko tällä saarialueella, joka kansaaren kautta Sulkavalle ja Lievis-
33106: tähän saakka on ollut tietön ja josta liikku- kään.
33107: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
33108:
33109:
33110: K. F. Haapasalo. Wiljam Sarjala.
33111: Viljo Virtanen. Toivo H. Kinnunen.
33112: Edvard Pesonen. Irma Hamara.
33113: Juho Kuittinen.
33114: 765
33115:
33116: XII,59. - Toiv. al. N:o 384.
33117:
33118:
33119:
33120:
33121: Puumalainen: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
33122: maantien oikaisemiseksi Suolahden kauppalan alueella.
33123:
33124:
33125: E d u s k u n n a ll e.
33126:
33127: Suolahden kauppalan alueella on työttö- p.itusta kauppalan rahataloudellisesta vai-
33128: myys jatkuvasti lisääntynyt. Työttömyyskor- keudesta johtuen se ei omatoimisesti kykene
33129: tistoon hyväksyttyjen määrä nousee :nykyisin maantienoikaisua rahoittamaMl. Tästä syystä
33130: huomattavasti yli 300. Kauppalan alueelle ja ottaen huomioon, että ko. maantie on ylei-
33131: on työttömistä voitu sijoittaa vain noin nel- nen kauttakulkutie, olisi sen oikaiseminen
33132: jäsosa. Edellä esitetystä syystä ja krm työ- suoritettava valtion varoin. Maantien oikai-
33133: tilaisuuksien puuttumisen johdosta kauppa- sutyön käyntiin saaminen olisi työttömyy-
33134: lan alueelta muutoinkin työläiset hakeutuvat den poistamiseksikin välttämätön.
33135: muille paikka:kunnille, on kauppalan talou- Edellä esitetyn perusteella ehdotan edus-
33136: dellinen asema huomattavasti vaikeutunut. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33137: Siksi olisi kauppalan alueelle saatava suu-
33138: rempia työkohteita. että hallitus antaisi Eduskunnalle
33139: Tällaiseksi työkohteeksi soveltuisi erinomai- esityksen 50,000,000 markan määrära-
33140: sesti maantien oikaisu kauppalan alueella. han ottamisesta lisäyksenä vuoden
33141: Maantien oikaisusta on olemassa tarpeelliset 1953 valtion tulo- ja menoarvioon
33142: suunnitelmat kustannusarvioineen. Osittain maantien oikaisemiseksi Suolahden
33143: se on jo ollut työn alaisenakin. Edellä ·mai- kauppalan alueella.
33144: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
33145:
33146: V. Puumalainen.
33147: 766
33148:
33149: XII,Go. - Toiv. al. N:o 385.
33150:
33151:
33152:
33153:
33154: Palovesi ym.: Saarijärven Kolkanlahden-Pylkönmäen pai-
33155: kaUiltit:rl otlamisesta valtion haltuun.
33156:
33157:
33158: lil d u s k u n n a 11 e.
33159:
33160: Silmäys maantiekarttaan osoittaa. että mm. Paikallistiehoitokuntien ja kuntien aViUS-
33161: Keski-Suomen pohjoisosissa on valtion välit- tuksien varassa on rakennettu ja ylläpidetty
33162: tömässä hallinnassa olevia maanteitä suhteel- jo varsin pitkän ajan yleisessäkin liikentessä
33163: lisen harvassa. Sen sijaan on todettava, että ollutta paika:llistietä Saarijärven Kolkanlah-
33164: paikallistierasitus painaa varsin raskaana desta Pylkönmäen Kuoppalan kylän kautta
33165: huomattavaa osaa maaseudun yleensä vähä- Pylkönmäen kirkonkylään. Tämä tie, joka
33166: varaista pienviljelijäväestöä. kulkee väkirikkaiden LehtolM, Koskenkylän
33167: Lienee aiheellista todetakin, että eräs suu- ja Kuoppalan kylien kautta, on pituudeltaan
33168: rimpia yhteiskunnallisia epäkohtia on ollut 24 km ja muodostuu hiukan lyhyemmäksi
33169: ja on yhä edelleenkin maantierasituksen epä- kuin edellä mainittu Saari>järven kirkon-
33170: oikeudenmukaisessa jakautumisessa eri yh- kylästä Matosalmen lossin ja Mahlun kylän
33171: teiskuntaryhmien ja -piirien kesken. Valtio- kautta Pylkönmäelle johtava tie.
33172: vallan velvollisuuksiin kuuluukin kiinnittää Huomioon on otettava vielä se tosiasia, että
33173: entistä enemmän huomiota erikoisesti ns. Suolahden-Haapajärven rautatietä on alettu
33174: kautta- eli läpikulkumaanteiden valtion vä- vihdoinkin voimakkaammin, tosin työttömyys-
33175: littömään hoitoon ottamiseen. määrärahojen turvin rakentaa, mikä käytän-
33176: Saarijärven ja Pylkönmäen pitäjien väli- nössä merkitsee sitä, että tämä rata kokonai-
33177: nen maantieyhteys on varsin puutteellinen suudessaan tulee lähivuosina rakennetuksi
33178: ja kiireellisen korjauksen tarpeessa. Myön- loppuun, ellei mitään ylipääsemättömiä
33179: nettävä kyllä on, että Saarijärveltä Mahlun esteitä tule tielle. Tämän ratasuunnan rau-
33180: kylän kautta on suora maantieyhteys Pylkön- tatieasemista on myöskin suunnitelma jo val-
33181: mäelle ja edelleen Myllymäen rautatiease- miina, ja voimme todeta, että Saarijärven
33182: malle. Valitettavaa on lruitenkin, että tällä Kolkanlahteen rakennetaan asema, toden-
33183: tiesuunnalla on varsin lähellä Saarijärven näköisesti hyvin lähelle juuri Kolkanlahden
33184: kirkonkylää Matosalmen vaikeasti sivuutet- -Pylkönmäen tienristeystä.
33185: tava lossi. Esimerkkinä saanemme todeta, Tästä on luonnoJlisena seurauksena, että
33186: että lukuisissa tapauksissa syksyisin järven aseman ja rautatien valmistuttua muodostuu
33187: jäätyessä ja keväisin jäiden lähtiessä kes- Pylkönmäeltä voimakas liikenne Kuoppalan
33188: keytyy liikenne tä1lä tiellä autoilla ja kuor- ja Lehtolan kylien kautta Kolkanlahden po.
33189: matuilla hevosajoneuvoilla useampien viikko- rautatieasemalle. Näin ollen on täysin ai-
33190: jen ajaksi tuottaen siten sekä paikalliselle heellista ja välttämätöntä, että tämä tie kun-
33191: että yleiselle liikenteelle erittäin suuria vai- nostetaan ensi tilassa nykyistä, mutta varsin-
33192: keuksia. kin tulevaa liikennettä vastaavaan kuntoon.
33193: Niin toivottavaa ja tarpeellista kuin sillan Mainittakoon vielä, että Kolkanlahden-
33194: rakentaminen tämän runsaan 300 metriä Pylkönmäen tiehen liittyvät seuraavat kylä-
33195: käsittävän Matosalmen lossin tilalle olisikin, kuntatiet: Saarijärven kunnan alueella 14
33196: näyttää siinä suhteessa olevan siksi suu· km:n pituinen Harjun Matinpuron tie, 4
33197: ria vaikeuksia, ettemme voi tällä hetkellä km:n pituinen Muittarin tie, 8 km:n pitui-
33198: sitä odottaa. Tästä johtuen onkin välttä- nen Koskenkylän tie, 9 km:n pituinen Mah-
33199: mätöntä etsiä muita ratkaisuja edellämainit- lun tie ja Pylkönmäen kunnan alueella 5
33200: tujen pitäjien välisten maantieolojen korjaa- km:n pituinen Karajoen tie. Edellämainitut
33201: miseksi mahdoJlisimman pikaisesti. lukuisat kyläkuntatiet, jotka liittyvät tähän
33202: xn,oo. - Palovesi )'Dl. 767
33203:
33204: runkotiehen, puhuvat puolestaan Kolkanlah- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
33205: den-Pylkönmäen paikallistien yleiseksi! tieksi menpiteisiin, että Saarijärvellä oleva
33206: saattamisen puolesta. Kolkanlahden-Pylkönmäen paikallis-
33207: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme tie otettaisiin nykyisessä kunnossaarn
33208: kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toiv~ valtion välittömään hoitoon.
33209: muksen,
33210: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
33211:
33212: Eino Palovesi. Antti J. Rantamaa.
33213: T. N. Vilhula.
33214: 768
33215:
33216: XII,a1. - Toiv. al. N:o 386.
33217:
33218:
33219:
33220:
33221: Leivonen ym..: Aholanmäen-Naarajärven yhdystien ottami-
33222: sesta valtion haltuun.
33223:
33224:
33225: Eduskunnalle.
33226:
33227: Jo vuonna 1923 rakennettiin Viitasaaren, tasaarelta Kinnulaan ja edelleen Keski-Poh-
33228: Kivijärven ja Kinnulan kuntien toimesta janmaalle. Kun nykyään jo huomattavassa
33229: maantie Viitasaaren Keitelepohjan laivalai- määrässä kuljetetaan puutavaraa näiltäkin
33230: turilta Naarajärvelle Pihtiputaan-Kinnu- tienoilta merenrantaan, on tällä yhdystiellä
33231: lan maantiellä. Kun Löytänän-Huopanan jo sinänsä suuri merkitys. Edelleen, kun
33232: maantie, joka on osa tätä tietä, tuli läpikul- Suolahden-Haapajärven rautatie tulee val-
33233: kumaantieksi ja otettiin yleisenä maantienä miiksi, on tämä yhdystie Keitelepohjan ase-
33234: valtion haltuun, jäi tieosuus ns. Aholanmäen malle johtavana tienä aivan välttämätön.
33235: tienhaarasta Naarajärvelle edelleen kuntien Kun sanottu tieosuus Aholanmäki-Naara-
33236: ylläpidettäväksi. Viitasaaren kunta on hoi- järvi, joka yhdistää Löytänän-Huopanan ja
33237: tanut oman kuntansa alueella olevaa tietä Pihtiputaan-Kinnulan maantiet toisiinsa,
33238: aina Kivijärven pitäjän rajaan, mikä osuus on kokonaan yleistä liikennettä palveleva
33239: tästä tiestä on n. 9 km, niin että tätä osuutta yhdystie, on luonnollista, että velvollisuus
33240: on voitu liikennöidä. Mutta Kivijärven ja tämän tien kunnossapidosta kuuluu valtiolle.
33241: Kinnulan kuntien osuus, yht. n. 5.5 km, on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
33242: jäänyt paljoa huonommalle hoidolle ja ns. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33243: isännättömäksi tieksi. On ymmärrettävää, muksen,
33244: että kun tämä tieosuus sijaitsee Kivijärven
33245: ja Kinnulan kuntien takamaana, jossa on että hallitus kiireellisesti ennen
33246: vähemmän asutusta, eivät kunnat vähävarai- Suolahden-Haapajärven radan val-
33247: sina ole voineet kiinnittää tien kunnostami- mistumista ryhtyisi toimenpiteisiin
33248: seen tarpeellista huomiota. Viitasaaren, Kivijärven ja Kinnulan
33249: Tämä maantie on kuitenkin läpikulku- kunnissa sijaitsevan Aholanmäen-
33250: maantie ja muodostaa suoran yhteyden Vii- Naarajärven maantien ottamiseksi val-
33251: tion haltuun.
33252: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
33253:
33254: Vilho Leivonen. Eino Palovesi.
33255: Markus Niskala. T. N. Vilhula.
33256: 769
33257:
33258: XII,62. - Hemst. mot. N:o 387.
33259:
33260:
33261:
33262:
33263: Rosenberg m. fl.: Angående åtgärder för uträtning av vägen
33264: Skaftung-Kristinestad över Lappfjärds fjärd.
33265:
33266:
33267: Till Riksdagen.
33268:
33269: Befolkningen i avsides belägna byar är i övrigt skulle vägen gå huvudsakligast genom
33270: jämförelse med den befolkning, som bor i skogsmarker, varför markinlösen och väg-
33271: närheten av allmänna landsvägar, i de flesta byggnadskostnaderna inte heller skulle bli
33272: avseenden sämre lottad. Den har dessutom överhövan stora.
33273: att dras med stora kostnader för underhäll av Detta väguträtningsförslag, som alltså
33274: vägarna. Därtill kommer att dessa vägar skulle förkorta ifrågavarande vägsträcka med
33275: oftast är mycket krokiga och gör sträckorna omkring 15 km, framfördes redan på 30-
33276: onödigt länga. I allt större utsträckning talet. Meningen var att vägen skulle byggas
33277: borde därför statsunderstöd beviljas för att med arbetslöshetsmedel. Ä ven nu räder en
33278: uträta gamla och bygga nya ändamäls- och anmärkningsvärt stor arbetslöshet både i
33279: tidsenliga vägar, som förkortar avständen Kristinestad och i Sideby och Lappfjärds
33280: och därigenom inbesparar bäde tid och pen- kommuner, varför redan ur synpunkten av
33281: gar. arbetslöshetens lindrande lämpliga arbeten
33282: Redan länge har det förefunnits ett med det snaraste borde fäs i gäng i dessa
33283: växande behov av att förkorta vägen Skaf- trakter.
33284: tung-Kristinestad genom att bygga en ny Hänvisande till ovanstäende föreslår under-
33285: väg över Lappfjärds fjärden. Detta väg- tecknade, att riksdagen ville hemställa,
33286: projekt skulle visserligen ha till följd att en
33287: bro över Lappfjärds fjärd från den yttersta att regeringen skyndsamt måtte
33288: udden av Granö till fasta landet mäste byg- vidtaga åtgärder i syfte att påbörja
33289: gas, men då fjärdens botten här är mycket en uträtning av vägen Skaftung-
33290: fast ocJh ;va1Jtnet grunt, Slrulle ifrågavarande Kristinestad över Lappfjärds fjärd.
33291: brobygge inte ställa sig alltför kostsamt. I
33292: Helsingfors den 10 februari 1953.
33293:
33294:
33295: Gösta Rosenberg. Mikko Järvinen.
33296:
33297:
33298:
33299:
33300: 97
33301: 770
33302:
33303: XII,62. - Toiv. al. N:o 387.
33304: Suomennos.
33305:
33306:
33307:
33308:
33309: Rosenberg ym..: Toimenpiteistä Skaftungin-Kristiinan tien
33310: oikaisemiseksi Lapväärtin selän yli.
33311:
33312:
33313: E d u s k u n n a 11 e.
33314:
33315: Syrjäkylissä asuva väestö on verrattuna osin tie kulkisi pääasiallisesti metsäseutujen
33316: yleisten maanteiden lähistöllä olevaan asuja- halki, josta syystä maanlunastukset ja tien-
33317: mistoon useissa suhteissa huonompiosainen. rakennuskustannukset eivät muodostuisi tur-
33318: Sillä on lisäksi suuria menoja teitten yllä- han suuriksi.
33319: pidosta. Lisäksi nämä tiet ovat usein sangen Tämä tienoikaisuehdotus, joka siis lyhen-
33320: mutkaisia ja ne tekevät matkat tarpeettoman täisi mainittua tieosuutta noin 15 km, tehtiin
33321: pitkiksi. Tämän vuoksi olisi yhä suurem- jo -30-luvu!lla. TaTikoituksena oli rakentaa tie
33322: massa määrin myönnettävä valtion avustusta työttömyysvaroilla. Nykyisinkin vallitsee sekä
33323: vanhojen teiden oikaisemiseksi ja sellaisten Kristiinassa että Siipyyn ja l;apväärtin kun-
33324: uusien tarkoituksenmukaisten ja ajankohtais- nissa runsaasti työttömyyttä, josta syystä
33325: ten teiden rakentamiseksi, jotka lyhentävät pelkästään ottamalla huomioon työttömyyden
33326: välimatkoja ja sen johdosta säästävät sekä lieventäminen olisi sopivia •töitä mitä pikim-
33327: aikaa että rahaa. min saatava aikaan näillä seuduilla.
33328: Jo kauan on esiintynyt kasvavaa tarvetta Edellä olevaan viitaten ehdottavat allekir-
33329: lyhentää Skaftungin ja Kristiinan välistä joittaneet eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33330: tietä rwkerrtamalla uusi tie Lapväärtin selän vomuksen,
33331: yli. Tälle tielle olisi tosin rakennettava silta
33332: LapvääJrtin selän poii&:i Granön niemen kär- että hallitus kiireesti ryhtyisi toi-
33333: jestä mannermaalle, mutta koska pohja on menpiteisiin Skaftungin-Kristiinan
33334: täällä hyvin kova ja vesi matalaa, ei sillan tien oikaisemiseksi Lapväärtin selän
33335: rakentaminen kävisi liian kalliiksi. Muilta yli.
33336: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
33337:
33338:
33339: Gösta Rosenberg. Mikko Järvinen.
33340: 771
33341:
33342: XII, 63. - Hemst. mot. N: o 388.
33343:
33344:
33345:
33346:
33347: Rosenberg m. fl.: Angående statens övertagande av väg-
33348: sträckan H ärkmeri-Skaftung-Sastmola.
33349:
33350:
33351: Till Riksdagen.
33352:
33353: Eristen på goda samfärdselvägar gör sig meri, Skaftung, Sideby, Kasaböle, Risby
33354: särskilt kännbar i våra kust- och skärgårds- och Sastmola. Sträckan Sastmola-Björne-
33355: bygder. Detta har gjort att ortsbefolknin- borg har redan omhändertagits av staten.
33356: gen, som till stor del består av fattiga fiskare Trafiken på förstnämnda väg är omfat-
33357: och småbrukare, isolerats, samtidigt som den tande och har stor allmän betydelse. Bl. a.
33358: ekonomiska utvecklingen därstädes hämmats. upprätthålles här året om regelbunden buss-
33359: För att upphjälpa läget för befolkningen trafik. Enligt undertecknades åsikt före-
33360: i dessa trakter bör vägarna förbättras och ligger sålunda tillräckliga skäl för att vägen
33361: göras mera tidsenliga. Men detta är upp- ombildas till statsväg.
33362: gifter, som de i regel fattiga kommunerna Hänvisande till vad ovan sagts föreslår
33363: och deras befolkning inte själva har ekono- undertecknade, att riksdagen ville besluta
33364: miska möjligheter att genomföra. Enda ut- hemställa,
33365: vägen är att staten direkt övertar vården
33366: av de viktigaste kust- och skärgårdsvägarna. att regeringen skyndsamt måtte
33367: En sädan viktig väg är den s. k. strand- vidtaga åtgärder för att som all-
33368: vägen mellan Kristinestad och Björneborg. män landsväg i statens vård över-
33369: Den utgår från riksväg n: o 8, något söder taga vägsträckan Härkmeri-Skaftung
33370: om Lappfjärds kyrkby, och löper genom -Sideby-Kasaböle-Risby-Sastmola
33371: flere stora och folkrika byar, såsom Härk- i Lappfjärds, Sideby ock Sastmola
33372: kommuner.
33373: Helsingfors den 10 februari 1953.
33374:
33375:
33376: Gösta Rosenberg. Mikko Järvinen.
33377: 772
33378:
33379: Xll,63. - Toiv. al. N:o 388.
33380: Suomennos.
33381:
33382:
33383:
33384:
33385: Rosenberg ym.: Tieosan Härkmeri-Skaftung-Saastamala
33386: ottamisesta valtion haltuun.
33387:
33388:
33389: E d u s k u n n a 11 e.
33390:
33391: Hyvien tieyhteyksien puute on erittäin Skaftungin, Siipyyn, Kasabölen, Risbyn ja
33392: tuntuva rannikko- ja saaristoseuduillamme. Saastamalan kautta. Tieosuuden Saastamala
33393: Tästä on ollut seurauksena, että paikallinen -Pori valtio on jo ottanut haltuunsa.
33394: väestö, joka suureksi osaksi on köyhiä kalas- Mainitun tien liikenne on vilkasta ja sillä
33395: tajia ja pienviljelijöitä, on joutunut eristet- on suuri yleinen merkitys. Siellä on mm.
33396: tyyn asemaan, ja samalla on taloudellinen käynnissä kauttavuotinen linja-autoliikenne.
33397: kehitys kärsinyt. Allekirjoittajien mielestä on näin ollen riittä-
33398: Näiden seutujen asujamiston auttamiseksi västi syitä tien muuttamiseen valtion hal-
33399: olisi teitä parannettava ja tehtävä ajanmu- linnassa olevaksi.
33400: kaisemmiksi. Mutta nämä ovat tehtäviä, joi- Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet
33401: den toteuttamiseen köyhillä kunnilla ja nii- esittävät eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33402: den asukkailla ei itsellään ole taloudellisia muksen,
33403: mahdollisuuksia. Ainoa keino on, että valtio
33404: suoraan ottaa itselleen tärkeimpien rannikko- että hallitus ryhtyisi kiireesti toi-
33405: ja saaristoteiden hoidon. menpiteisiin ottaakseen valtion hal-
33406: Eräs tä!llainen tärlkeä 'tie on nk. rantatie tuun yleiseksi maantieksi tieosuu-
33407: Kristiinan ja Porin ;vä!lillä. Se 'er'kanee valta- den Härkmeri-Skaftung-Siipyy-
33408: tiestä n: o 8 hieman Lapväärtin kirkonkylän Kasaböle-Risby-Saastamala Lap-
33409: eteläpuolella ja kulkee useiden suurien ja väär,tin, Siipyyn ja Saastamalan kun-
33410: väkirikkaiden kylien, kuten Härkmeren, nissa.
33411: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
33412:
33413:
33414: Gösta Rosenberg. Mikko Järvinen.
33415: 773
33416:
33417: XIT,64. - Toiv. al. N:o 389.
33418:
33419:
33420:
33421:
33422: J. Wirtanen: Maantien rakentamisesta Jalasjärven Koskuelta
33423: Kauhajoen lkkeläjärven kylän kautta Kauhajoen kirkolle.
33424:
33425:
33426: E d u s k u n n a ll e.
33427:
33428: Vuonna 1940 Kauhajoella kokoontuneilla Kauhajoen pitäjän sivukylistä, joidenka
33429: valtiopäivillä oli kysymys maantien rakenta- kautta suunnitteella oleva tie kulkisi, ovat
33430: misesta Jalasjärven Koskuelta Kauhajoen etäisyydet rautatiehen pitkät. Paitsi että
33431: Ikkeläjärven kylän kautta Kauhajoen kir- tämä poikkitie lyhentäisi näiden asutusseutu-
33432: kolle. Asiasta, vaikka se ei ehtinytkään saada jen matkaa rautatien yhteyteen yli 10
33433: virallista vahvistusta, oltiin eduskuntapii- km: llä, se sitoisi näiden väkirikkaiden kylien
33434: reissä yksimielisiä ja asia on ollut tie- ja asukkaiden kulkumahdollisuudet valtion
33435: vesirakennusviranomaisten valmisteltavana. maanteihin. Tämän tiesuunnan piirissä on
33436: Asian ratkaisua ovat pidättäneet myöskin jo käynnissä suuria suonkuivatustöitä ja
33437: erilaiset mielipiteet tien lähtökohdasta Jalas- uusia kuivatustöitä on suunnitteilla. Sitä-
33438: järveltä. Viimeksimainitun seikan ratkaise- paitsi tämä tie palvelisi niitä suuria metsän-
33439: vat tietysti asianomaiset kunnat ja valtion hakkuita sekä puuteollisuuslaitoksia, jotka
33440: viranomaiset. Viimeisten tietojen mukaan ovat käynnissä näillä etäisillä seuduilla.
33441: asia lieneekin jo saanut ratkaisunsa. Jalas- Kaikkeen yllä mainittuun viitaten ehdotan
33442: järve1tä, E'1Jelä-P~hjanmaan ttoiselksi suurim- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33443: masta ja väkirikkaasta pitäjästä (asukkaita
33444: 16,000), on sekä Kurikan että Kauhajoen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33445: rautatieasemille n. 30 km: n matka ja pitäjän Jalasjärven Koskuelta Kauhajoen Ik-
33446: eteläosan väkirikkaista kylistä yli 50 km: n keläjärven kylän kautta Kauhajoen
33447: matka lähimmälle rautatieasemalle. Myöskin kirkolle suuntautuvan maantien ra-
33448: kennustöiden aloittamiseksi.
33449: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
33450:
33451: Johannes Wirtanen.
33452: 774
33453:
33454: XII, 6 5. - Toiv. al. N: o 390.
33455:
33456:
33457:
33458:
33459: Antila ym.: Maantien rakentamisesta Kauhajoen H angasky-
33460: lästä Polvenkylän ym. kylien kautta Ilmajoen Huissinky-
33461: lään ja edelleen Peräkylän-Orismalan maantielle.
33462:
33463:
33464: E d u s k u n n a ll e.
33465:
33466: Yhtenäisen kauttakulkuliikenteen aikaan- raivaukseen kelpaavaa maata, minkä lisäksi
33467: saamista Kauhajoen Hangaskylästä Kurikan, suuri osa ns. rintatalojen suomaista on tällä
33468: Polven, Pohjois-Juonen, Luomaan, Kampin alueella, ja siten kävisi uuden asutuksen le-
33469: ja Viitalan kylien sekä Ilmajoen Nopan ja viäminen mahdolliseksi sinne, jos liikenne-
33470: Huissin kylien kautta Vaasan-Tampereen olot paranisivat.
33471: valtatiehen on pidetty ajankohtaisena ja tär- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
33472: keänä jo pitkät ajat, sillä tämä tie tulisi eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33473: helpottamaan näiden syrjäisten seutujen lii-
33474: ikenneyhteyksiä moniin 'lä!hia[ueiden 'talous- että hallitus toimituttaisi tutkimuk-
33475: keskuksiin. sen tien rakentamiseksi linjalla H an-
33476: Vaikka nämä edellä mainitut kylät ovat gaskylä - Polvenkylä - Juonenkylä
33477: suuria ja erittäin väkirikkaita, on vähävarai- - Luomankylä-Kampinkylä- Vii-
33478: suus ollut esteenä, ettei näitä eri kylien tie- talankylä - Nopankylä - H uissin-
33479: jaksoja ole voitu yhdistää. Tämän tien vai- kylä ja siitä jatkuen Peräkylän-Oris-
33480: kutuspiirissä on, paitsi entistä runsasta asu- malan maantielle ja ryhtyisi asian
33481: tusta, Karjalan siirtoväkeä ja osittain vielä vaatimiin toimenpiteisiin t,ien raken-
33482: tamiseksi.
33483: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
33484:
33485: Toivo Antila. Mauno Jussila.
33486: Reino Ala-Kulju. Eeli Erkkilä.
33487: Johannes VVUtanen. Tahvo Rönkkö.
33488: Nestori Kaasalainen. Eino E. Heikura.
33489: Eero Saari. Arvi Ikonen.
33490: Eino Rytinki. Urho Kähönen.
33491: M. 0. Lahtela.
33492: 775
33493:
33494: XII,66, - Toiv. al. N:o 391.
33495:
33496:
33497:
33498:
33499: Saari ym..: Maantien rakentamisesta Kuortaneen pitäjän Mäy-
33500: ryn kylästä Kaarankajärven pohjoispäähän Lehtimäen
33501: maantielle.
33502:
33503:
33504: E d u s >k u n n a 11 e.
33505:
33506: Kun tie- ja vesirakennushallituksen toi- lisäksi Keski-Suomesta tulisi melko suora yh-
33507: mesta vuosina 1930 ja 1931 suoritettiin tutki- teys Etelä-Pohjanmaan maakunnan keslkulk-
33508: mus Seinäjoen ja Kuortaneen välisen maan- seen SeinädoeHe.
33509: tien ralkentamisesta, lähdettiin siitä periaat- SiUoin kun tämän tien rakentaminen toteu-
33510: teesta, että mainittu tie jatlkuisi Lehtimäen tuu, niin avautuu huomattavasti lisää asutus-
33511: ja Soiuin pitäjien lä:pi Keski-Suomeen. Edus- mahdollisuuksia, siHä tien vailkutuspiirissä
33512: kunta myönsi vuonna 1936 määrärahan tien on nyt jo merkoisen asutuksen lisäksi vielä
33513: rakentamistöiden al'oittamiseksi ja ehdittiin- runsaasti vilelyske1poisia III1aita. Puutavaran
33514: kin ennen sotia tietä jonkin verran rakentaa. lk:uljetusmahdol1isuwksia tie parantaisi ratlkai-
33515: Viime 'VUosina on tietä ralkennettu osittain sevasti. Professori Yrjö ILvessalon pulb.een-
33516: työttömyystöinä. Vuoden 1953 talousarviossa jdhdolla toimiva metsätalouskomitea on myös
33517: on varattu 15 mHjoonan mwnkan määräraha todennut tämän seudun tienta11peen ja e!hdot-
33518: ko. tien rakennustöitä varten ja tar'koitulkseen taa ensimmäisessä mietinnössään tien raken-
33519: on myönnetty myös työttömyysmäärär&hoja, tamista Lehtimäen maantie1tä Kuortaneelie.
33520: ;Jotka työt ovat parihainaan käynnissä. Kun Edelllä esitettyyn viitaten ~hdotamane edus-
33521: näyttää siltä, ·että tämä erittäin tärkeä tie kunnan hyväksyt,täväksi toivomuksen,
33522: Seinä:jdk:i-Mäyry valmistuu lä!hiaikoina, niin
33523: on suunniteltava ti'en jatkamista Mäyrystä että hallitus toimituttaisi tutkimuk-
33524: Kaaranika:järven polrjoispäitse Lehtimäen sen maantien rakentamisesta Kuorta-
33525: maanti~He. Kun tämä noin 12 km:n pituinen
33526: neen pitäjän Mäyryn kylästä Kaa-
33527: tie ra:kennettaisiin, niin Lehtimäen ja Soiuin rankajärven pohjoispäähän Lehtimäen
33528: maantielle.
33529: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
33530:
33531: Eero Saari. T. N. Vilhula.
33532: Toivo Antila. Veikko Vennamo.
33533: Eeli Erkkilä. Matti Koivunen.
33534: Reino Ala-Kulju. Impi Lukkarinen.
33535: Väinö Rankila. Arvo Ahonen.
33536: Eino Palovesi. Lauri Solla.
33537: 776
33538:
33539: Xfi,67. - Toiv. al. N:o 392.
33540:
33541:
33542:
33543:
33544: A.ntila ym. : Maantien rakentamisesta Kurikan pitäjän Kuri-
33545: kan kylästä Kauhajoen Kauhajärvelle.
33546:
33547:
33548: E dusik:unnaUe.
33549:
33550: E~telä-Pohjan.mruan tiev:erlrosto oo monm m:iseen. T~en alikiuos38Sia olev.an J Mlll8joen yli-
33551: paikoin erittäin: harva ja se on m<IDJeSSa muus- tys on ainoo v.aålkewmpi ilroh1la, mutta ei Hene
33552: sakin suihteessa jiiljessä yleisestä llrelh~tyiksestä. sekään esre voittamruton.
33553: Nopeasti lmsvava liikenne er:ilttäin rru>1kaine Ede1lä esilttä.miimrne pernstoo1la ehdota:mme
33554: ajooeuvod:neen on muodostunut su'llOOksi rasi- ednskun:nan hyviilksyittäväksi toivomuJksien,
33555: tuikselksi tei:11e, jo.iden huolto :vaatii e.nrt:is:tii.
33556: enemmän jatJknvia ,1Jo.imenpiteitä, mutta sem, että hallitus tutkituttaisi tielinja;n,
33557: ohessa uusien t~verlkostojen raikentamisita ei Kurikan pitäjän Kurikan kylästä Lu-
33558: saisi [ro!kona;run unohtaa. Onhan ihmeewl:istä, san, Säntin, H arjan ja Aron kylien
33559: ettei näin väikiddraal:La ja suureLla asutlus- kautta Kauhajoen kirkolle Kyröjoen
33560: aJ.ueella, kuin on Kuribn hlrik:onikyläin ja itäpuoleista aluetta jatkuen edelleen
33561: Kauhajoen ildrkonikylän välinen trulne ns. jOOllJ linjalla Rahikka-Luonwpantti-Rant-
33562: idänpuo1eis:ehla osrul:la, ole minkääclaista y'h- tila - Palo-oj(J,-Katikka-Kauhajärvi
33563: dystietä ja että ltä:mä sama puute effiirutyy k&ittäen sielläkin H yypänjoen itäpuo-
33564: läpi koko laajan Hyypän asutusalueen niin- leisen alueen, ja ryhtyisi asianmukai-
33565: ikään idäJnpnoilcisehla osal:1a. Tählä :ties!uun- siin toimenpiteisiin tien rakentami-
33566: nrulla olisi erittäin suuri lbwloude1lmen mer- seksi.
33567: ilcitys ja maapohja on helppo ttien raiketrutac
33568: Helsilngissä. 11 päivänä helmiknuta 1953.
33569:
33570:
33571: Toivo Antila. Mauno Jussila.
33572: Reino Ala-Kulju. Eeli Erkkilä.
33573: Johannes Wirtanen. Tahvo Rönkkö.
33574: Nestori Kaasalainen. Eino E. Heikura.
33575: Eero Saari. Arvi Ikonen.
33576: M. 0. Lahtela. Urho Kähönen.
33577: Eino Rytinki.
33578: 777
33579:
33580: XU,6s.- Hemst. mot. N:o 393.
33581:
33582:
33583:
33584:
33585: Wickman m. fl.: Angående statens övertagande av huvud-
33586: vägen i öja skärgårdskommun i dess helhet.
33587:
33588:
33589: T i 11 R i ik s d a g e n.
33590:
33591: Det torde vara högst få kommuner i vårt den nära intill liggande staden och Yxphla
33592: land, som icke för sin lokaJa trafik kunna hamn samt kom:munens fiskare och småbru-
33593: använda av staten underhållen landsväg. I kare, ja hela samhället, dagligen är beroende
33594: regel går det en loodsväg igenom kommuner- av den del av ortens väg, som icke övertagits
33595: nas centrum. Detta måste anses som en stor av staten, för att komma tili l,andsvägen och
33596: och naturlig förmån för en ort. via denna ti'll Gamlakarleby stad och andra
33597: En kommun, som i långa tider haft anled- orter, måste man anse det som en naturlig
33598: ning att gräma sig över att den saknat lands- och rättvis sak, att staten övertar även den
33599: väg genom den centrala delen av ikommu- återstående delen av Öja lrommuns loikalväg.
33600: nen, där den största bebyggelsem.. finns, är Man bör bea:kta, att även denna del av detta
33601: den Iilla skärgårdskommunen Öja. Denna skärgårdssamhälles väg leder till flere båt-
33602: kommun, som ligger vid kusten, söder om och fiskarbryggor och därför har en viss
33603: Gamlakarleby stad, är belägen på sidan om betydelse icke blott som förbindelseväg mel-
33604: landsvägen mellan städerna Jakobstad och lan av staten underhållna vägar, utan även
33605: Gamlakarleby. Landsvägen snuddar vid kom- som transportled för fisktransporter och
33606: munens utkant, där några gårdar finnas. andra skärgårdsprodukter.
33607: För den lokala trafiken och förbindelsen Då den Iilla kommunoos fåtaliga befolk-
33608: med landsvägen ha ortsborna varit tvungna ning dessutom har andra vägar än den
33609: att underhålla en hästskoformad lokalväg. nämnda huvudvägen att underhålla, blir
33610: Denna väg fyller i många avseenden ford- vägunderhålle,t betungande för orten. Där-
33611: ringarna på en väg, som underhålls av sta- för anse undertecknade, att staten borde
33612: ten. Därför har staten, efter upprepade an- övertaga den återstående delen av kommu-
33613: sökningar från Öja ikommuns sida, överta- nens huvudväg.
33614: git ungefär hälften av den Joikala vägen att På ovanstående grunder få underteeknade
33615: som landsväg med statens medel underhållas. vördsamt föreslå, att riksdagen ville hem-
33616: Men ännu nödgas den till ci11ka 600 personer ställa,
33617: uppgående befolkningen, hestående av små- att regeringen måtte vidtaga skynd-
33618: brukare, arbetare och fisk:are, underhålla den samma åtgärder för ett övertagande
33619: del av vägen, som från ortens centrum går av den del av huvudvägen i Öja skär-
33620: i riktningen Gamlakarleby stad. Detta måste gårdskommun, som ännu icke är i sta-
33621: anses såväl onaturligt som oekonomis:kt. Då tens vård, för att av staten underhål-
33622: en stor del av ortens befolkning arbetar i las som landsväg.
33623: Helsingfors den 12 februari 1953.
33624:
33625:
33626: Albin Wickman. Verner Korsbäck. Grels Teir.
33627:
33628:
33629:
33630:
33631: 98
33632: 778
33633:
33634: XII,Gs. - Toiv. al. N:o 393.
33635: Suomennos.
33636:
33637:
33638:
33639:
33640: Wickman ym.: öjan saaristokunnan päätien ottamisesta ko-
33641: konaan valtion haltuun.
33642:
33643:
33644: E d u s k u n n a ll e.
33645:
33646: Maassamme lienee perin harvoja kuntia, jan satamassa, ja kunnan kalastajat ja pien-
33647: jotka eivät paikallisessa liikenteessään voi viljelijät, koko yhteiskunta, on päivittäin
33648: käyttää valtion ylläpitämää maantietä. riippuvainen siitä osasta paikallista tietä,
33649: Maantie kulkee säännöllisesti kuntien kes- joka ei ole valtion hallussa, päästälkseen
33650: kustan kautta. Tätä täytyy pitää paikka- mantielle ja sitä kautta Kokkolan kaupun-
33651: kunnalle suurena ja luonnollisena etuna. kiin ja muille pai:kkakunni1le, täytyy pitää
33652: On yksi kunta, jolla jo kauan on ollut luonnollisena ja oikeudenmukaisena, että val-
33653: syytä pahoitella sitä, ettei sillä ole kunnan tio ottaa haltuunsa toisenkin puolen Öjan
33654: keskiosan kautta kulkevaa maantietä, ja tämä kunnan paikallistiestä. On otettava huo-
33655: on Öjan pieni saaristokunta. Tämä ranni- mioon, että tämäJkin osa tämän saaristoyhteis-
33656: kolla Kokkolan kaupungin eteläpuolella oleva kunnan tietä johtaa monille vene- ja kalas-
33657: kunta sijaitsee syrjässä Pietarsaaren ja Kok- tuslaitureille eikä sillä näin ollen ole merki-
33658: kolan kaupunkien välisestä maantiestä. Maan- tystä ainoastaan yhteystienä valtion ylläpi-
33659: tie sivuaa kunnan ul'klolaitoja, missä on joi'" tämiin teihin, vaan on se lisäksi kalan ja
33660: takin taloja. Paikallista liikennettä varten muiden saaristotuotteiden ku'ljetusväylänä.
33661: ja ylläpitääkseen yhteyttä maantiehen on Koska pikkukunnan harvalukuisen väestön
33662: kuntalaisten ollut pa:kko ylläpitää hevosen- on lisäksi huolehdittava muistakin teistä kuin
33663: kengän muotoista paikallisti:etä. Tämä tie mainitusta päätiestä, käy teiden ylläpito
33664: täyttää monessa suhteessa vaatimukset, jotka paikkakunnalle rasittavaksi. Siitä syystä me
33665: koskevat valtion teitä. Tämän vuoksi val- allekirjoittaneet olemme sitä mieltä, että val-
33666: tio on Öjan kunnan taholta tehdyistä toistu- tion tulisi ottaa haltuunsa jäljellä oleva osa
33667: vista anomuksista ottanut haltuunsa suunnil- kunnan päätiestä.
33668: leen puolet paikallistiestä, niin että sitä hoi- Edellä olevin perustein esitämme me alle-
33669: detaan valtion varoin. Mutta vielä on noin kirjoittaneet kunnioittaen eduskunnan hyväk-
33670: 600 henkilön, jotka ovat pienviljelijöitä, työ- syttäväksi toivomuksen,
33671: läisiä ja kalastajia, ylläpidettävä sitä osaa
33672: tiestä, joka seudun keskustasta käsin johtaa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33673: Kokikolan suuntaan. Tätä on pidettävä sekä toimenpiteisiin ottaakseen valtion yllä-
33674: luonnottomana että epätaloudellisena. Kun pitämäksi maantieksi sen osan Öjan
33675: suuri osa seudun väestöstä työSkentelee lä- saaristokunnan paikallistiestä, joka ei
33676: hellä sijaitsevassa kaupungissa ja Yikspihla- vielä ole valtion hoidossa.
33677: Helsingissä 12 päivälllä helmikuuta 1953.
33678:
33679:
33680: Albin Wickman. Verner Korsbäck. Grels Teir.
33681: 779
33682:
33683: XII,69. - Toiv. al. N:o 394.
33684:
33685:
33686:
33687:
33688: N. Nurminen ym..: Määrär·ahasta Vetelin Kalliojärven-Lap-
33689: pajärven Itäkylän välisen kylätien rakentamiseksi maan-
33690: tieksi.
33691:
33692:
33693: E d u s k u n n a 11 e.
33694:
33695: Paljon puhutaan ja kirjoitetaan siitä, tien pituus Vetelin-Perhon maantiestä Lap-
33696: kuinka syrjäisten seutujen asukkaat on jä- pajärven-Kauhavan maantiehen on n. 20
33697: tetty lapsipuolen asemaan verrattuna niihin, km. Maantieksi muutettuna se lyhentäisi Ve-
33698: jotka asuvat valtateiden varsilla. Näin on- telin Räyringistä matkaa Kauhavan rauta-
33699: kin todellisuus. Nämä syrjäkylien ihmiset tieasemalle n. 22 km ja vastaavasti Lappa-
33700: saavat monien muiden rasitustensa lisäksi järveltä matkaa Kokkolaan, maakunnan kes-
33701: omilla kustannuksillaan rakentaa itselleen kukseen, ja Ykspihlajan satamaan.
33702: tiet, jos mielivät päästä muun maailman yh- Lappajärven Itäkylässä on n. 300 asu-
33703: teyteen. Tämän epäkohdan poistamiseksi olisi musta, joille tiestä koituisi välitöntä etua sa-
33704: eduskunnan myönnettävä riittävästi varoja moin kuin Vetelin Kalliojärven asukkaille.
33705: siihen, että valtion kustannuksella rakenne- Tämän tien rakentaminen maantieksi toisi
33706: taan kunnalliset tiet syrjäisiinkin kyliin. heidät linja-autoliikenteen välittömään yhtey-
33707: Yksi näistä monista teistä, jotka täytyisi teen. Myöskin postin kulku tulisi heille tä-
33708: rakentaa valtion varoilla, sijaitsee Vetelin- män kautta säännölliseksi ja auttaisi siten
33709: Lappajärven välillä. heidän elämäänsä.
33710: Vetelin pitäjän Räyringistä 1 km Perhoon Tämän maantien rakentaminen antaisi
33711: päin haarautuu Korpelan talojen kohdalta väestölle myöskin monenlaista taloudellista
33712: Kalliojärven kylätie, jonka varrella on n. 50 etua. Heidän tuotteensa pääsisivät paremmin
33713: asumusta. Tätä kylätietä on valmiina n. 9 kauppaan ja heidän olisi parempi hoitaa vil-
33714: km Koskelaan asti. Toisaalta Lappajärveltä jelys- ja metsämaitaan. Yleisen liikenteen
33715: Itäkylästä on valmista kylätietä n. 7 km edut olisivat myös huomattavat matkan lyhe-
33716: Ijuomalaan asti. Rakentamatauta tietä Luo- nemisen kautta niin puutavaran kuin muu-
33717: malasta Koskelaan on n. 3.5 km, jossa on nyt hunkin kuljetukseen nähden.
33718: vain kärrytie. Edellä olevin perustein esitämme eduskun-
33719: Tie- ja vesirakennushallituksessa on käsi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33720: teltävänä Lappajärven kunnan rakennusmes-
33721: tarin laatima suunnitelma, jonka mukaan että hallitus ottaisi vuoden 1954
33722: Lappajärven ja Vetelin kunnan asukkaat tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
33723: anovat valtiolta varoja Luomalan -Koskelan suuren määrärahan V et elin Kalliojär-
33724: tiepätkän rakentamiseksi kylätieksi. Sen jäl- ven ja Lappajärven Itäkylän välisen
33725: keen kunnat ottaisivat ko. tieosan kunnan kylätien rakentamiseksi maantieksi.
33726: tieksi, kuten tien muutkin osat. Koko kylä-
33727: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
33728:
33729:
33730: Nestori Nurminen. Albin Wickman.
33731: Matti Koivunen. Mikko Järvinen.
33732: Viljami Kalliokoski V. Puumalainen.
33733: 780
33734:
33735: Xll,7o. - Toiv. al. N:o 395.
33736:
33737:
33738:
33739:
33740: Ryhtä ym..: Maantiesuunnan tutkimiseksi Ranualta Taival-
33741: kosken kirkonkylään.
33742:
33743:
33744: E d u s k u n n a ll e.
33745:
33746: Koillis-Pohjanmaan olojen kaikinpuolisen -Taivalkosken väliseen maantiehen Pirinnis-
33747: kehittämisen edellytyksenä on liikenneolojen kan tienoille, josta on jo aikaisemmin suun-
33748: parantaminen ja maantieverikoston täydentä- niteltu tiesuunta Iijoen poikki Taivalkosken
33749: minen tällä alueella, joihin toimenpiteisiin kirkonkylään. Samassa yhteydessä olisi
33750: olisi kiireellisesti kiinnitettävä vakavaa huo- rakennettava noin 10 km:n haara;tie Kela-
33751: miota. Se vanha runkotieverkosto, mitä tällä haan-Rytinginsalmen tienristeyksestä Nuu-
33752: alueella nykyisin on olemassa, on kovasti kavaaran itäpuolelle !kyseenalaiseen runko-
33753: puutteellinen ja harva sekä lisäksi niin tiehen, josta avautuu suora yhteys tältä
33754: mäkistä ja mutkaista, ettei raskaampaa kuor- suunnalta Taivalkoskelle. Samoin olisi teh-
33755: mitusta puutavarakuljetu!ksissakaan voida tävä myöskin noin 8 km:n mittainen haara-
33756: ajatella. Vanhojen maanteiden peruskor- tie Naamangan-Särkivaaran väliseltä tieltä
33757: jauksista ja uusien teiden rakentamisesta on Ruhkasen sillan luota kyseenalaiselle runko-
33758: tehty useita aloitteita, mutta näiden suunni- tielle.
33759: telmien toteuttamiseen ei ole saatu määrä- Uutta tietä tulisi rakennettava-ksi seuraa-
33760: rahoja Koillis-Pohjanmaan alueelle. Viime vat määrät kilometreissä: Ranuan tiestä
33761: vuoden joulukuussa jättivät Taivalkosken, Lehmisuon asutustiehen n. 13 km, siitä asu-
33762: Pudasjärven ja Rannan kuntain edustajat tustietä 4 km Saralkylän-Kouvan tiehen ja
33763: valtioneuvostolle :kirjelmän, jossa pyydettiin siitä Pirinniskaan n. 40 km ja edelleen kaksi
33764: valtiovallan toimenpiteitä uuden maantien mainittua haaratietä yhteensä 18 'lml sekä
33765: rakentamiseksi Rannalta Simojärven maan- lisäksi Pirinniskan-Taivalkosken kirkonky-
33766: tiestä Pudasjärven Sarakylän ja Pirinniskan län väli 12 km eli yhteensä rakennettavaa
33767: kautta Tai<ValkoSlren lkirllronkylään. V ailklka uutta tietä n. 83 km, jonka tien kustannus
33768: maasto tällä alueella on: mäkistä ja vaaraista, tulisi olemaan n. 100 milj. markan paik-
33769: niin siitä huolimatta on suunniteltu uusi tie- keilla.
33770: suunta sattunut sellaiseen uomaan, jossa Mutta kun lasketaan uuden maantien
33771: mäkisyys ei tulisi haittaamaan, vaan tie taloudellinen merkitys, :niin voidaan sanoa,
33772: tulisi olemaan varsin tasaista. Lisäksi tämä että tien vaikutuspiiriin kuuluvan metsärik-
33773: uusi tiesuunta tulisi olemaan paljon suo- kaan noin 3,000 neliökilometrin suuruisen
33774: rempi kuin mikään aikaisemmin tänne suun- alueen metsävarojen jo tällä hetkellä tapah-
33775: niteltu maantielinja. Mainittu maantiesuunta tuva arvonnousu olisi tien rakentamisen
33776: on jo aikaisemminkin ollut eduskunnassa jälkeen niin suuri, että se vastaisi lähes 10-
33777: käsiteltävänä ja v. 1935 teki eduskunta toi- kertaisena koko tien ra:kentarrniskustannuksia.
33778: vomusaloitteen nojalla päätöksen, että Vieläpä uuden tien rakentamisen kautta
33779: saillottu tiesuunta tutkittaisiin maantien avautuisi monelle sadalle uudelle asutusti-
33780: rakentamista varten, mutta ko. tiesuunta ei lalle perustamismahdollisuudet ja vaikuttaisi
33781: ole vieläkään tutkittu. uusi tie ratkaisevasti :noin 3,000 asukkaan
33782: Edellämainittu uusi maantiesuunta alkaisi taloudellisen elämän kehittymiseen heidän
33783: Rannalta Kuhan-Simojärven maantiestä päästessään tämän tien vaikutuspiiriin.
33784: Saarelan ja Mustanvaaran talojen väliltä ja Edellä olevaan viitaten on todettava, että
33785: kulkisi Sarakylän kautta Nuukavaaran ja mainittu uusi tiehanke on Taivalkosken ja
33786: Särkivaaran kyläryhmien kautta Pudasjärven Pudasjärven lmntain alueella erittäin täl'keä
33787: XII,7o.- Ryhtä ym. 781
33788:
33789: ja se tulisi huomattavalla tavalla täydentä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33790: mään ikoko Koillis-Pohjanmaan runkotiever- toimenpiteisiin maantiesuunnan tutki-
33791: kostoa. miseksi tien rakentamista varten
33792: Kaikkeen yllä olevaan viitaten ehdotamme Ranualta Simojärven maantiestä
33793: kunnioittaen eduskunnan päätettäväJksi toi- Pudasjärven Sarakylän ja Pirinnis-
33794: vomuksen, kan kautta Taivalkosken kirkonkylään.
33795: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
33796:
33797: Niilo Ryhtä. Markus Niskala.
33798: Eeli Erkkilä. Yrjö Hautala.
33799: 782
33800:
33801: XII,71. - Toiv. al. N:o 396.
33802:
33803:
33804:
33805:
33806: Leivonen ym.: Pihtiputaan kunnassa sijaitsevan Seläntauk-
33807: sen kylätien ottamisesta valtion haltuun.
33808:
33809:
33810: E d u s k u n n a 11 e.
33811:
33812: Pihtiputaan kunnassa on vielä useita kaut- mm. maanhankintalain nojalla suuresti
33813: takulkumaanteitä, joita joko kunta tai tie- lisääntyneen asutuksen vuoksi joutunut yli-
33814: osakkaat pitävät kunnossa. Tällainen maantie määräisten ja kiireellisten koulu- ym. raken-
33815: on sanotussa !kunnassa mm. Seläntauksen kylä- nusten vuoksi vaikeaan taloudelliseen ase-
33816: tie. Tämä tie alkaa Pihtiputaan-Kinnulan maan, on sillä tarpeeksi kuormaa kannetta-
33817: maantiestä ja kulkee Alvajärven länsipuo- vana, vaikka yleistä liikennettä palvelevat tiet
33818: litse yhtyen Pihtiputaan-Reisjärven maan- kunnassa, jossa maamme suurimmat asutus-
33819: tiehen. Tämän 17 km:n pituisen tien raken- alueet sijaitsevat, otettaisiinkin valtion huos-
33820: sivat tieosakkaat n. 20 vuotta sitten ja ovat taan. Ko. maantie on hyvin tärkeä kautta-
33821: senjälkeen saattaneet sen tyydyttävään kun- kulkutie Kinnulan suunnalta Alvajärven
33822: toon. Tien kunnossapito ei ole tuottanutkaan tulevalle rautatieasemalle, ja olisi paikallaan,
33823: viime vuosiin asti aivan voittamattomia vai- että sanottu tie saataisiin valtiolle jo ennen
33824: keuksia, kun liikenne on ollut vähäisempää radan käyttöön tuloa.
33825: ja kevyempää. Mutta kun viime aikoina on Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
33826: puutavaran kuljetus Pihtiputaalta suuntau- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33827: tunut etupäässä meren rantaan on liikenne
33828: vuosi ·vuodelta kasvanut. Tällaisen tilanteen että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
33829: pakottamana onkin kunnan ollut otettava siin Pihtiputaan kunnassa sijaitsevan
33830: tämä tie hoitaakseen. Mutta, kuten sanottu, Seläntauksen kylätien ottamiseksi val-
33831: tämä ei ole ainoa kunnan ja yksityisten hal- tion haltuun.
33832: lussa oleva tie, ja kun Pihtiputaan kunta on
33833: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
33834:
33835:
33836: Vilho Leivonen. Markus Niskala. Eino Palovesi.
33837: 783
33838:
33839: XII,72. - Toiv. al. N:o 397.
33840:
33841:
33842:
33843: Hietanen ym.: Toimenpiteistä maantien rakentamiseksi Suo-
33844: vanlahdelta Kiesimän kautta Iisvedenpäähän.
33845:
33846:
33847: Eduskunnalle.
33848:
33849: Pohjoi&Savon :tioorot ovat tunootusti puuJt- kau1rtaJlrulilmtåien:ä meDkitytkse:tltÖin:äiksi. Rauta-
33850: toolliset. Os:irtma:in joh:tuu tällainen asilainlti:la ·lrunmin kunnan ·a1uoolla on tämän rllalkia rtiet-
33851: maakunnan väestön heikosta ta,loudel1isesta tömän taipaloon taikana 21 viJljelmää, joissla
33852: asemasta, osilttruin myOOkiln siitä, että VJa1tio- yhteensä asuu yli 100 !hooikiJ.öä. SuunniteJ.lun
33853: vruta on ·tiooloja parantaessaa;n. ikiinnittänyt tielinjan varreLle :tulisi kahlclciaan n. 350 asu-
33854: pääasiru1l:isesti huomionsa ns. rintamaiden musta ja viljeJmää, joiden yhteinen peltoalla
33855: :tioolori:hin syrjäisten. seutujen jäädessä vai·lilie on n. 2,200 ha ja asukasluku n. 2,200 hen-
33856: ~iittävää huoa:niota. Nyt :työoJ.ojen huonon- kilöä. Heille lyhenisi matka rautatielle 29-·
33857: tUJeasa ~omahdusma:isesti ja suuoon osan Po'h- 21 km eli 40-25 %. Lisäksi nämä kulku-
33858: jois-Savorn työläisiä ja pien.vi:ljeJ.ijöiltä jää- yhteyksiä vailla olevat henkilöt saisivat edut,
33859: dessä vaiHe aDJSiomahdoHisuuksia, &isi val- jvtka kulkutien läiheisyys tuo tul.'lessaan.
33860: 'tio:vruHan ilciinlnite:tltävä mo~empia näikökohtia, Tämän tien saaminen liikennekelpoiseksi li-
33861: so. työllisyyiitä j·a tiooloj•en parantamista;, s:hl- säisi ja edistäisi alueen maataloudellista
33862: mäiliä pitäioo huomiDita juuri syrjäseutujen kehitystä.
33863: tieolojen parantamiseen. Myös .puutavaran ikuljetuksen kannalta
33864: Eräänä selLaisena tyok!ohlteena olisi nyt olisi !tien Mkenrtaminen väJLtt.ämätön. Lisäksi
33865: Oitelttav.a kiiroollisfflti huomioon yhtenäi:oon vi!elä voitaisiin mainita lkailiariikika:iden järvien
33866: kauttrukulikuliiilrenteen ailkaansaa.minen ·linjrul:la Kiesimän, Sonilmrin, Koil1Theveden, Vesijärven
33867: Suovanlahti - Ahvenän,en- M:'aja:srulmi-Kie- j·a KeiteLeen 'kru1as:tusmahdoJJ:isuudert, joiden
33868: simä - Kerkonkoski-V aajasalmi-Iisveden- anrbia"nilla ikulk:uy:hteyksi,en korjoaannuttua voi-
33869: pää. Tämä tie ltuilisi helpottaJmaan näiden taisiiln tuoda Iisveden ja Suonenjoen asultus-
33870: syrjäisten seutuj,en liikenneyhteytksiä muta- kea!lmksiin, jonne ny,t ·tuodaan kalaa aina
33871: ·tiehen seikä tämän lkalllttla että muutenkin Savonlinnan ympäristöstä asti.
33872: edistämään näiden sellltujen asujamisto.n lta- Edellä olevan perru;rtooill1a ~ehdoltarrnme edus-
33873: loude1lista k:ehilltystä. Tämä tielinja Suo~an- kunnan !hyväksyttäv.ä/ksi toivomuksen,
33874: 1ahti-Iisvedoopää on pituud.elman 70 !km
33875: ja ku:lJlme se osilttain neljän pitäjän aluoolla, että hallitus toimituttaisi pikaisesti
33876: nim. Suonenjoen, RautaLammin, Vesannon ja tutkimuksen tien rakentamiseksi lin-
33877: Viitasa:a:ron. Siitä on vielä mkernltamartta osa jalla Suovanlahti-Ahveninen-Maja-
33878: :Majasailini-Kiesimä, joikia matka on 12.5 km. salmi - Kiesimiir--Kerkonkoski-Va<Ir
33879: Kun rtämän alueen asujaJmisto, joka nyt jou- jasalmi-Iisvedenpää sekä, ottaen huo-
33880: tuu asurrnaan rtiettömien taipaJleiden taikana, mioon kysymyksessä olevan tien tar-
33881: om. vähävaraisia työläisiä ja pikikuv:iiljelijöiltä, peellisuuden ja paikkakunnalla vallit-
33882: ei tietä lähivuosina saada raililennetuksi, joten sevan työttömyyden, ryhtyisi toimen-
33883: tämä rtile sen pituuteen nähdoo jäisi tälmän piteisiin töiden aloittamiseksi pikaisesti
33884: vähäisen rakeilltamruttoman pältkän taJlcia ma'initulla tielinjalla.
33885: Relsi.n.gissä 6 päivänä helttnNrnUJta 1953.
33886:
33887: E. Hietanen. Antto Prunnila.
33888: M. Koivunen. Ester Häikiö.
33889: Elli Juntunen. H. Tauriainen.
33890: J. Mustonen. E. Rannikkoluoto.
33891: 784
33892:
33893: XII,73, - Toiv. al. N:o 398.
33894:
33895:
33896:
33897:
33898: Väisänen ym..: Maantien rakentamisesta Kiteen Valkeavaa-
33899: rasta Korkeakankaan kautta Uuden-Wärtsilän asemalle.
33900:
33901:
33902: E d u s k u n n a ll e.
33903:
33904: Kiteen ja Tohmajärven kuntien itäisellä täynnä muualta tulevaa puutavaraa, että va-
33905: alueella uusi valtakunnanraja katkaisi entiset rastoiminen sinne tuottaa ylivoimaisia vai-
33906: hyvät liikenneyhteydet rautatielle Matkaselän keuksia. Tämän takia olisi kuljetukset saa-
33907: ja Kaalamon asemille. Tämä merkitsi seudun tava suunnatuksi Uuden-,Värtsilän .asemalle.
33908: .asujamistolle suurta menetystä. Kun nämä Tämän suunnitellun tieyhteyden kautta voi-
33909: asukkaat sodan seurauksena joutuivat menet- taisiin edullisesti markkinoida se huomattava
33910: tämääru tieyhteytensä, olisi valtiovallan ta- puutavar.amäärä, mikä tien vailkutuspiirissä
33911: holta ryhdyttävä tätä epäkohtaa poistamaan on. Lisäkasvu 'lasketaan 50,000 kiintokuutio-
33912: rakentamalla maantie Kiteen Valkeavaarasta metriksi. Tästä määrästä tulee huomatta-
33913: Närsäkkälän maantieltä Korkeakankaan vasti pientä puutavaraa, jolla nyt ei ole sanot-
33914: kautta Uuden-Wärtsilän asemalle, mikä tie tavasti myyntiarvoa. Sekin saataisiin tien
33915: tulisi korvaamaan uuteen rajaan katkenneet vaikutuksesta markkmoitua.
33916: tiet. Paitsi sitä hyötyä, mikä tiellä tulisi ole-
33917: Seudun metsätalouden kannalta tiellä tulisi maan puutavaran markkinoimiseen nähden,
33918: olemaan erittäin suuri merikitys. Suunnitel- sen maataloudelle tuottama hyöty tulisi myös
33919: lun tien vaikutuspiirissä Kiteen kunnan olemaan suurimerkityksinen. Tie tulisi kul-
33920: alueella on metsäammattimiesten arvioiden kemaan viljeltyjen seutujen halki, jolle on
33921: mukaan noin 20,000 hehtaaria eli kolmannes asutettu huomattava määrä myös siirtolaisia,
33922: pitäjän metsäalueesta, joka tavallaan jäi käyt- joilta nyt puuttuvat kunnolliset tieyhteydet
33923: tömahdollisuuksien ulkopuolelle. Ainoaksi, rautatielle. Näin on asian laita varsinkin tien
33924: tosin hankalaksi vesikuljetusreitiksi jäi Pyhä- eteläpäässä olevissa kylissä. Rakentamalla
33925: järvi, koska rajan taalkse virtaavaa Kiteen- tämä tie autettaisiin rajanpinnassa olevia
33926: jokea ei voida käyttää. Varsin yleisesti vie- ~sukkaita paremmin voittamaan vaikeuksiaan.
33927: däänkin uittotavara autoilla Oriveteen. Tästä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33928: 40-50 kilometrin matkasta autorahtikustan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33929: nukset tulevat niin suuriksi, että puutavaran mulksen,
33930: kuljetus nykyoloissa on kannattamatonta.
33931: Maantiekuljetus Kiteellä käy Päätyeen-Tai- että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin
33932: paleen maantien !kautta Tohmajärven ase- toimen;piteisiin maantien rakentami-
33933: malle. Tien heikko kunto kuljetusmatkan seksi Kiteen Valkeavaarasta Närsäkkä-
33934: pituuden ohella aiheuttaa omat esteensä. ZÖ!n maantieltä Korkeakankaan kautta
33935: Tohmajärven asema-alue on myös jo nyt niin Uuden-Wärtsilän asemalle.
33936: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
33937:
33938:
33939: Jalmari Väisänen. R. Hallberg.
33940: 0. Muikku. Arvi Ikonen.
33941: 785
33942:
33943: XII,74. - Toiv. al. N:o 399.
33944:
33945:
33946:
33947:
33948: Rytkönen ym.: Lapinlahden-Akkalansaaren-Väisälänmäen
33949: maantien rakentamisesta.
33950:
33951:
33952: E d u s lk: u n n a 11 e.
33953:
33954: RaJha-asia-aloitteessa n: o 371 vuoden 1952 lisi palve1emaan Jrolmen kunnan välistä lii-
33955: va:lti'opäivillä korostetaan Lapinla'hden-Aik- kennettä.
33956: ka!lansaaren-Väisä!länmäen maantien raken- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
33957: tamisen tarpeellisuutta. Saaristojen välisten kunnan hyväksyttäväksi toi<Vomulksen,
33958: salmien ollessa !kovapohjaisia •ja matalia ei
33959: tien ra:kentaminen olisi !kohtuuttomia kustan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33960: nuksia vaativa. Lapinlahden kunnan kahtia- Lapinlahden - Akkalansaaren - V äi-
33961: jakamis'hankkeen tuUua toteutetulksi He tu- sälänmäen maantien rakentamiseksi.
33962: He'lsingissä 13 ~äiJVänä !he'lmi<kuuta 1953.
33963:
33964:
33965: Juho Rytkönen. Esa Hietanen.
33966: Elli Juntunen. Hugo Manninen.
33967:
33968:
33969:
33970:
33971: 99
33972: 786
33973:
33974: Xli,75. - Toiv. al. N:o 400.
33975:
33976:
33977:
33978:
33979: Erkkilä ym..: Maantien rakentamisesta Oulaisista Pyhäjoen
33980: eteläpuolitse Kärsämäen V enetpalon kylään.
33981:
33982:
33983: Ed uslkunn aUe.
33984:
33985: Viitaten toivomusa'l'Oitteessa n:o 220 (1952 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33986: vp.) esitettyihin perusteluihin ehdotamme toimenpiteisiin maantien rakentami-
33987: ~kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi seksi Pyhäjoen eteläpuolitse Oulaisista
33988: toivomuksen, Kärsämäen V enetpalon kylään.
33989: He'lsingissä 12 päivänä h~lmilkuuta 1953.
33990:
33991:
33992: Eeli Erkkilä. Markus Niskala.
33993: Kerttu Saalasti. Yrjö Hautala.
33994: Eino Rytinki. Aaro Kauppi.
33995: Niilo Ryhtä.
33996: 787
33997:
33998: Xll,76. - Toiv. al. N:o 401.
33999:
34000:
34001:
34002:
34003: lfåildö ym.: Maantien rakentamisesta Muhosperän maantieltä
34004: Muhoksen kunnan Hirsijärven kylään.
34005:
34006:
34007: Eduskunnalle.
34008:
34009: Tien rakentaminen Muhoksen kunnan Hir- selle saattaminen. Lisäksi tien aikaansaami-
34010: sijärven kylään on ollut suunnitteilla useam- nen avaisi Hirsijärven ympäristön laajojen
34011: man vuoden ajan. Muhoksen kunnanval- metsäalueiden puutavaran käyttöönottomah-
34012: tuusto, jossa tien rakennushanke on ollut dollisuuden. Kun Muhoksen kunnan alueella
34013: myös käsiteltävänä, on kuitenkin joutunut esiintyy myös runsaasti työttömyyttä, olisi
34014: luopumaan tien rakentamisesta kunnan tienä tien rakennustöiden aloittaminen tämänkin
34015: vaikean taloudellisen aseman johdosta. Ky- johdosta tarpeellinen.
34016: lässä, jonne on matkaa Muhosperän maan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
34017: tiestä yli 10 km, asuu useita kymmeniä per- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
34018: heitä. Näiden perheiden toimeentulomahdolli-
34019: suuksien parantamiseksi tien rakentaminen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
34020: olisi kuitenkin aivan välttämätöntä. Tien toimenpiteisiin tien rakentamiseksi
34021: rakentamisesta olisi myös se hyöty, että sen Muhosperän maantiestä Muhoksen
34022: kautta tehtäisiin mahdolliseksi tien varrella kunnan Hirsijärven kylään.
34023: olevien ja itutJkitltU!jen suoalueiden viljelyk-
34024: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
34025:
34026:
34027: Ester Häikiö. Antti Kinnunen.
34028: Aaro Kauppi.
34029: 788
34030:
34031: XII, 77. - Toiv. al. N: o 402.
34032:
34033:
34034:
34035:
34036: Mustonen ym..: Maantien rakentamisesta Lahnasjärveltä Laa-
34037: kajärven pohjoispuolitse Petäjäkoskelle.
34038:
34039:
34040: Eduskunnalle.
34041:
34042: Jo vuonna 1911 kartoitettiin ja punnittiin asutusalue voidaan asuttaa. Tie tulisi johta-
34043: maantien suunta Kajaanin maalaiskunnan maan laajojen, pääasiassa valtion omistamien
34044: Lahnasjärven kylästä Laakajärven pohjois- metsäalueiden läpi, joten sen merkitys· puu-
34045: puolitse Sotkamon-Iisalmen maantiehen Pe- tavaran kuljetustienä tulisi olemaan melkoi-
34046: täjäkosken Lintusärkän talon kohdalla. nen. Laakajärven tiettömien taipaleiden ta-
34047: Matka on noin 20 kilometriä. Rakennetta- kana eläville asukkaille se avaisi suoran kul-
34048: vaksi suunnitellun tien vaikutuspiiriin suun- kuyhteyden Kajaaniin.
34049: niteltiin myöhemmin ns. Suuren suon asu- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
34050: tusalue. Meille tuntemattomasta syystä tie- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34051: samoin kuin asutushankekin jäivät toteutta-
34052: matta. Tien rakentaminen olisi kuitenkin nyt että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34053: vähintään yhtä ajankohtainen kuin silloin, maantien rakentamiseksi Kajaanin
34054: kun sitä suunniteltiin. Kymmenet talot, maalaiskunnassa sijaitsevasta Lahnas-
34055: jotka nyt ovat tiettömien taipaleiden takana, järven kylästä Laakajärven pohjois-
34056: joutuisivat sen vaikutuspiiriin. Suunniteltu puolitse Sotkamon--Iisalmen maantie-
34057: hen Petäjäkoskella.
34058: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
34059:
34060: J. Mustonen. Matti Meriläinen.
34061: 789
34062:
34063: XII,7s. - Toiv. al. N:o 403.
34064:
34065:
34066:
34067:
34068: Mustonen ym.: Maantien rakentamisesta Halla-ahon as-utus-
34069: alu6elta Lahnasjärvelle Kajaanin maalaiskunnassa.
34070:
34071:
34072: Eduskunnalle.
34073:
34074: Kun Kajaanin maalaiskunnan Murtomäen ahon asutusalueen :tiestä Lalhnasjiilwelle on 21
34075: kylässä sijaitseva Halla-ahon asutusalue ai- kilometriä. Kun tien rakentaminen alueella
34076: koinaan muodostettiin ja sinne rakennettiin sijaitsevan asutuksen, laajojen viljelyskel-
34077: tie, suunniteltiin silloisten asutusviranomais- poisten maiden ja puutavaran kuljetuksen
34078: ten toimesta maantien rakentamista maini- vuoksi on edelleen ajankohtainen, ehdotamme
34079: tulta asutusalueelta edelleen Lahnasjärven eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34080: kylään ja asutustoiminnan laajentamista tien
34081: vaikutuspiiriin tulevilla valtionmailla. Syystä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34082: tai toisesta hanke silloin raukesi ja alueella maantien rakentamiseksi Kajaanin
34083: entisestään oleva Vuokatinmäen taloryhmä maalaiskunnassa sijaitsevan Halla-
34084: jäi tiettömän taipaleen taakse. Matkaa Halla- ahon asutusalueen ja Lahnasjärven
34085: kylän välille.
34086: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
34087:
34088: J. Mustonen. Matti Meriläinen.
34089: 790
34090:
34091: XII, 79, - Toiv. al. N: o 404.
34092:
34093:
34094:
34095:
34096: Meriläinen ym.: Maantien rakentamisesta Paakinmäen maan-
34097: tiestä Kajaanin-Sotkamon maantiehen.
34098:
34099:
34100: Eduskunnalle.
34101:
34102: Sotkamon kunnan Nuasjärven kylässä Ko- nen on väestön toimeentulon parantamiseksi
34103: napanjärven ympäristössä asuva väestö on välttämätön, olisi tie rakennettava valtion
34104: tieyhteyttä vailla. Väestön keskuudessa on- toimesta.
34105: kin ollut suunnitteilla kylätien rakentaminen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
34106: Paakinmäen maantiestä Ruokosten, Mikkolan, eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
34107: Saunaniemen ja Matolehdon talojen kautta
34108: Kajaanin-Sotkamon maantiehen Taivalkan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34109: kaan kohdalle. Vähävaraisina ja monien tien maantien rakentamiseksi Paakinmäen
34110: rakentamisessa esiintulleiden vaikeuksien joh- maantiestä Ruokosten, Mikkolan, Sau-
34111: dosta tien rakennushanketta ei kuitenkaan naniemen ja Matolehdon talojen kautta
34112: ole saatu toteutetuksi. Kun sen rakentami- Kajaanin-Sotkamon maantiehen.
34113: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
34114:
34115: Matti Meriläinen. Eino Tainio.
34116: Antti Kinnunen. Toivo Niiranen.
34117: J. Mustonen. Juho Nykänen.
34118: H. Tauriainen. Usko Seppi.
34119: 791
34120:
34121: XU,so. - Toiv. al. N:o 405.
34122:
34123:
34124:
34125:
34126: Meriläinen ym.: Maantien rakentamisesta Pohjakosken rauta-
34127: tiepysäkiltä Kuolasalmen yli Kuolaniemen kylätielle.
34128:
34129:
34130: E d u s k u n n a ll e.
34131:
34132: Sotkamon kunnan Varisvaaran kylä sijait- Kuolasalmen yli Kuolaniemen tiehen, josta
34133: see Sapsojärven eteläpuolella Sotkamon kir- kylätie jatkuu Nurmekseen johtavaan valta-
34134: konkylän jäädessä järven pohjoispuolelle. maantiehen. Sillan rakentaminen Kuolasal-
34135: Sapsojärvi yhdistyy Kiannanvesistöön, joka men yli voitaisiin suorittaa pengertämällä,
34136: ulottuu kylän länsipuolelle, mistä syystä lii- koska vesistö tällä kohdalla on matalaa. Kuo-
34137: kennöiminen kylästä kirkonkylään varsinkin lasalmen pengerrys- ja siltatyö sopisi myös-
34138: syksyisin ja keväisin on melkein mahdotonta. kin hyvin työttömyystyökohteeksi.
34139: Asutus Sapsojärven eteläpuolella on jatku- Tien rakentaminen edistäisi, paitsi väestön
34140: vasti lisääntynyt ja sen edelleen lisäämiseen kulkuyhteyksien parantamista, maidon kulje-
34141: ovat edellytykset olemassa, sillä viljelykseen tusta Sotkamon meijeriin ja asutuksen laa-
34142: soveltuvia maita on vesistön rantamilla run- jentumista, myöskin sanottujen vesistöjen
34143: saasti. Tieyhteyden puute kuitenkin hidas- metsien puutavaran hyödyksi käyttöä.
34144: tuttaa asutusmahdollisuuksien hyödyksi käyt- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
34145: töä samoin kuin sanotulle alueelle asumaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34146: asettuneiden maanviljelyksen kehittymistä.
34147: Varisvaaran kylän ja sen lälhistollä sijait- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
34148: sevan asutuksen kulkuyhteyksien parantami- toimenpiteisiin maantien rakennutta-
34149: seksi olisi rakennettava maantie Pohjakosken miseksi Pohjakosken rautatiepysäkiltä
34150: rautatiepysäkiltä Itäniemen, Murtoniemen, Kuolasalmen yli Kuolaniemen kylätie-
34151: Varisvaaran ja Varpuniemen talojen kautta ken.
34152: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
34153:
34154: Matti Meriläinen. Juho Nykänen.
34155: Antti Kinnunen. Usko Seppi.
34156: Toivo Niiranen. J. Mustonen.
34157: H. Tauriainen.
34158: 792
34159:
34160: XII,s1. - Toiv. al. N:o 406.
34161:
34162:
34163:
34164:
34165: Rytinki ym.: Maantien rakentamisesta Pudasjärven kunnan
34166: Poijulan-Rytinkisalmen maantieltä Pinta.molle.
34167:
34168:
34169: E d u s lk u n n a U e.
34170:
34171: Pudasjär-ven kunnassa sijaitsee Poijulan- tetty huomiotakin ja mm. tutkittu mahdolli-
34172: Rytinkisalmen välimm valti<>n maantie, joka suutta paalusi1'lan rakentamiseksi järven yli,
34173: :kulkee Iinattijärven ja Naamangan kylien mutta suunnitelmasta on tietäälksemme luo-
34174: kautta Pudasjärven-Kouvan väliselle maan- vuttu !kokonaan. Iinattijärven ylikulllruvai-
34175: tielle. Tie kuu'luu yhtenä osana Kajaanin- keus voitaisiin korjata rakentamalla maantie
34176: Rovaniemen va:ltamaanti~hen. Nyikyisin ·tieHä Iinattijärven pohjoispuolelta Kenttäiän talo-
34177: liikennöivät postihallituksen ja yksityisen lii- jen seudu'lta Pintamo'lle Oulun-Kuusamon
34178: kennöitsijän omistamat linja-autot ja puuta- väliseHe maantielle. Tämän tien pituus tu-
34179: varaa ajetaan jatJlrnvasti autoilla läpi vuoden. lisi olemaan noin 8 kilometriä, mutta kun ote-
34180: Autoliikenne on vi1ka:stunut vuosi vuodelta taan !huomioon, että maanlunastuslautaJkun-
34181: huomattavasti ja ;lisääntyisi ,vieläkin enem- nan toimesta on jo rakennettu Pintamon
34182: män, ellei tiellä oleva Iinattijärven lossi olisi puoleisesta päästä noin 3 kilometriä, niin ensi
34183: esteenä ja vai'keuttamassa liikennettä varsin- vaiheessa päästäisiin noin 5 kilometrin pitui-
34184: kin keväällä ja syksyllä kelirikon aikana. sen tien rakentamisella. SamaHa kun täten
34185: K'Oikemus on osoittanut, että syksyllä, kun ·poistettaisiin yleistä liikennettä haittaava jär-
34186: 1ossili~kenne lopetetaan ja liikenne olhjataan ven ylikulkuvaikeus, niin samalla pääsisivät
34187: kulkemaan järven yli jäitse, niin jäitten hei!k- tällä tiettömä~lä alueella olevat talot maantie-
34188: lkouden ja jäälle n'Ousevan veden tähden on liikenneyhteyteen, mitä asukkaat erikoisesti
34189: Hikenne lopetettava monta kertaa usean kuu- kaipaavat.
34190: kauden ajaksi 'kokonaan. Jokainen voi ikäsit- Edellä olevan perumeella ehdotamme kun-
34191: rtää, kuinka suuret vahingot ja vaikeudet tästä nioittaen eduskunnan päätettäNiiksi toivo-
34192: aiheutuvat tien .vaikutuspiirissä olevalle yli muksen,
34193: tulhannen henkeä ikäsittävälle väestölle. Lossi-
34194: väylän aukipitäminen leveässä järvessä on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34195: mailidotonta. Tietä on yritetty saada Voisen menpiteisiin maantien rakentamiseksi
34196: luokan talviaurausohje'lmaan !kuuluviin maan- Pudasjärven kunnassa Poijulan-Ry-
34197: teihin, mutta tämän saamisen esteenä on ollut tinkisalmen väliseltä maantieltä Kent-
34198: mainittu Iinatti'jä!'IVen vaikea yliArnlku. Tä- tälän talojen seudulta Pintamolle Ou-
34199: män epäkohdan korjaamiseen on ikyllä kiinni- lun-Kuusamon väliselle maantielle.
34200: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1953.
34201:
34202: Eino Rytinki. Markus Niskala.
34203: Eeli Erkkilä. Yrjö Hautala.
34204: Niilo Ryhtä. M. 0. Lahtela.
34205: Kusti Eskola. Armas Leinonen.
34206: 793
34207:
34208: XII,s2. - Toiv. al. N:o 407.
34209:
34210:
34211:
34212:
34213: Tauriainen: Maantien rakentamisesta Ristijärven-Kotilan-
34214: kylän maantieltä Hepovaaran kautta H oikanvaaran kylä-
34215: tiehen.
34216:
34217:
34218: Eduskunnalle.
34219:
34220: Viitaten vuoden 1950 valtiopäiville jätetyn toimenpiteisiin maantien rakentami-
34221: toivomusaloitteen n: o 350 perusteluihin esi- seksi Puolangan kunnassa Ristijärven
34222: tän eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- -Kotilankylän maantiestä H epovaa-
34223: sen, ran kautta H oikanvaaran kylä tiehen.
34224: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
34225: Helsingissä 12 päiv~nä helmikuuta 1953.
34226:
34227: Hannes Tauriainen.
34228:
34229:
34230:
34231:
34232: 100
34233: 794
34234:
34235: Xfi,sa. - Toiv. al. N:o 408.
34236:
34237:
34238:
34239:
34240: Tauriainen: Suomussalmen kunnassa olevien Keskisen ja
34241: Kuumun kyläteiden ottamisesta valtion haltuun.
34242:
34243:
34244: E d u s k u n n a 11 e.
34245:
34246: Suomussalmen kunnan Alavuokin kylässä Tiellä on myös lossi Alavuokin kohdalla.
34247: oleva Keskisen kylätie on pari vuotta sitten Liikenteen suurentuessa ovat tämän lossin
34248: yhdistetty Kuhmon Kuumusta rakennettuun kunnossapitokustannukset moninkertaistuneet.
34249: kylätiehen. Näin on tiestä tullut yleisluon- Tämän vuoksi, ja kun tie on luonteensa puo-
34250: toinen kauttakulkutie. Kun tie on suora ja lesta muuttunut yleiseksi tieksi, ehdotan
34251: sitä myöten on lyhin matka Suomussalmen kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
34252: Alavuokin kylästä Kuhmon kirkolle, on lii- vomuksen,
34253: kenne tiellä huomattavasti suurentunut. Kun
34254: puutavaran kuljetusta harjoitetaan entistä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
34255: enemmän tälläkin tiellä, on tien kunnossa- toimenpiteisiin Suomussalmen kun-
34256: pito muodostunut vähävaraisille kylätiekun- nassa olevan Keskisen kylätien ja sii-
34257: nan 'Osallrkaille Y'lilvoimaiseksi !tehtäväksi. hen liittyvän Kuumun kylätien otta-
34258: miseksi valtion haltuun.
34259: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
34260:
34261: Hannes Tauriainen.
34262: 795
34263:
34264: XII,s4. - Toiv. al. N:o 409.
34265:
34266:
34267:
34268:
34269: Tauriainen ym.: Yhdystien rakentamisesta Kärpänkylän-
34270: Koppeloperän ja Kuohupuron-Tauriaisen kyläteiden vä-
34271: lille.
34272:
34273:
34274: E d u s k u n n a 11 e.
34275:
34276: Kuusamon kunnassa olevan Kärpänkylän muutenkin olisi liikenteen kehittämisen kan-
34277: -Koppeloperän kylätien ja Kuohupuron- nalta välttämätön, niin tämän perusteella
34278: Tauriaisen kylätien välisellä alueella on tietä esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34279: rakentamatta n. 8 km. Jos tämä tienosa ra- muksen,
34280: kennettaisiin, yhdistäisi tie Kuusamon-
34281: Lämpsänkylän ja Kuusamon-Kärpänkylän että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
34282: maantiet ja siten avautuisi suora yhteys toimenpiteisiin Kuusamon kunnassa
34283: Kuusamon kirkonkylään. Kun tämän yhdys- olevien Kärpänkylän-Koppeloperän
34284: tien rakentaminen parantaisi alueella asu- ja Kuohupuron-Tauriaisen kylätei-
34285: vien ihmisten elämänmahdollisuuksia ja den välisen yhdystien rakentamiseksi.
34286: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
34287:
34288: Hannes Tauriainen. Ester Häikiö.
34289: Yrjö Murto.
34290: 796
34291:
34292: XII,s5. - Toiv. al. N:o 410.
34293:
34294:
34295:
34296:
34297: · Rytinki ym.: Maantien rakentamisesta Pudasjärven Kuren
34298: kylästä Taivalkosken Jurmun kylään.
34299:
34300:
34301: E d u s k u n n a ll e.
34302:
34303: Vaikka itsenäisyytemme aikana on kiinni- edellä mainitun tiettömän alueen asukkaita.
34304: tetty suurta huomiota maantieverkoston ke- Myöskin on otettava huomioon, että asutus
34305: hittämiseen maamme syrjäisille seuduille, tällä alueella on huomattavan suuri. Sitä
34306: niin siitä huolimatta on vielä paljon sellaisia todistaa se, että alueella jo nyt sijaitsee
34307: alueita, missä asutus on vanhaa ja missä kolme kaksiopettajaista kansakoulua. Väestö
34308: väestö on saanut asua miespolvesta miespol- lisääntyy nopeasti ja uusia taloja raken-
34309: veen ilman minkäänlaista maantieliikennettä. netaan jatkuvasti valtion ja yksityisten
34310: Taikka sitten heidän on itse pitänyt raken- maille. Mutta kokemus on osoittanut senkin,
34311: taa ja pitää kunnossa pitkiäkin teitä. Eräs että vasta sen jälkeen kun liikennekelpoinen
34312: tällainen alue on Pudasjärven pitäjän Iijoen maantieverkosto on rakennettu, on väestön
34313: varrella oleva Kurenkylä ja Taivalkosken taloudellinen ja sivistyksellinen elämä pääs-
34314: pitäjän Parviaisen kyläryhmä. Siellä on syt elpymään. Vasta sen jälkeen kun maa-
34315: pitäjien vanhinta asutusta, mutta tie- ja lii- seudun etäisempi asutus saadaan yhdiste-
34316: kenneyhteydet sinne ovat vielä nykyisinkin tyksi maantiellä yleiseen maantieverkostoon,
34317: verrattain heikot. saadaan nykyisin elintärkeäksi muodostunut
34318: Pudasjärven pitäjässä Iijoessa sijaitsevan linja-, posti- ja kuorma·autoliikenne sujumaan
34319: Ervastin lossin ja Taivalkosken Jurmunkylän ja vasta sen jälkeen pääsee tälläkin alueella
34320: välisellä alueella, jota tämä aloite tarkoittaa, hyvinvointi kehittymään tarjolla olevien
34321: ei ole nykyistä liikennetarvetta vastaavaa mahdollisuuksien mukaan.
34322: maantietä olemassa, sillä Pudasjärven kun- 'fien rakentamisella ei ole yksistään paikal-
34323: nan puolella oleva kunnantie ja Taivalkosken lista merkitystä, sillä samalla se avaa mah-
34324: puolella oleva kylätie eivät voi tyydyttää dollisuuden suoralle matkustajaliikenteelle
34325: edes paikallisen väestön liikennetarvetta. ja puutavaran kuljetukselle Ouluun aina
34326: Usein joudutaan liikenne keskeyttämään ko- Kuusamosta saakka.
34327: konaan teiden huonouden vuoksi puhumatta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34328: kaan siitä liikenne- ja kulkuvaikeudesta, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34329: mikä on Säkkisen ja Parviaisen talojen vä- muksen,
34330: lillä Jokivarressa tiettömällä alueella asu-
34331: valla väestöllä, Tälle alueelle ei johda että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
34332: muuta tietä kuin aikoinaan metsähallituksen toimenpiteisiin maantien rakentami-
34333: erittäin kevyesti rakennuttama pistotie Pin- seksi Pudasjärven K uren kylästä Säk-
34334: tamoita Oulun-Kuusamon maantiestä Ii- kisen talon seudulta Taivalkosken Jur-
34335: jokeen. Mutta tämä maantie ei voi palvella mun kylän Parviaiseen.
34336: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
34337:
34338:
34339: Eino Rytinki. Niilo Ryhtä.
34340: Markus Niskala. Aaro Kauppi.
34341: Yrjö Hautala. Kusti Eskola.
34342: Eeli Erkkilä. Arvi Ikonen.
34343: 797
34344:
34345: XII,s6. - Toiv. al. N:o 411.
34346:
34347:
34348:
34349:
34350: Tainio ym.: Maantien rakentamisesta Posion kunnan Leili-
34351: ahosta Pudasjärven kunnan Kouvan kylään.
34352:
34353:
34354: E d u s k u n n a ll e.
34355:
34356: Yhdystien rakentaminen Posion kunnan mista, sillä suunnitellun tien vaikutuspiirissä
34357: Anetjärven ja Kuusijärven maantiestä Leili- on hyviä viljelyskelpoisia maita. Kun tien
34358: ahosta Pudasjärven kunnan Kouvan kylään rakentaminen edistäisi myöskin tien vaiku-
34359: on jo pitemmän ajan ollut suunnittelun alai- tuspiirissä olevien hakkaamattomien valtion
34360: sena. Tien pituus olisi n. 14 kilometriä, ja metsien käyttöön saamista, sen rakentami-
34361: kun tien suunta on tasaista, etupäässä kan- sella saavutettaisiin laajempikin hyöty.
34362: gasmaastoa, eikä välillä ole suurempia vesis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
34363: töjä, voitaisiin se rakentaa kohtuullisin eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
34364: kustannuksin.
34365: Sanotun yhdystien rakentamisesta olisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34366: huomattava hyöty paikallisen väestön liiken- maantien rakentamiseksi Posion kun-
34367: neolojen kehitykselle. Lisäksi tien rakenta- nan Anetjärven tiestä Leiliahosta Pu-
34368: minen edistäisi asutustoiminnan laajentu- dasjärven kunnan Kouvan kylään.
34369: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
34370:
34371:
34372: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
34373: Toivo Friman.
34374: 798
34375:
34376: XII,s7. - Toiv. al. N:o 412.
34377:
34378: Lahtela ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
34379: Pelkosenniemen ja Sodankylän välisen maantien rakenta-
34380: misen loppuun saattamiseksi.
34381:
34382: Eduskunnalle.
34383: Maantien rakentaminen Pelkosenniemen rakennustyö jälleen keskeytynyt ellei työttö-
34384: kunnan keskuksesta Sodankylän kunnan kes- myyttä olisi tullut.
34385: kukseen, jossa se yhtyy pitkään Sodankylän Kun kuluvana talvena Sodankylän ja Pel-
34386: -Ivalon-Inarin-Karikasniemen maantie- koRenniemen kunnissa ja näiden naapureina
34387: hen ja myöskin Sodankylän-Kittilän-Muo- olevissa kunnissakin on ollut suuri työttö-
34388: nion nyt valmistuneeseen maantiehen, on pi- myys, on tien rakennustyöhön myönnetty
34389: detty jo vuosikymmeniä sitten kaikissa asiaa huomattavan paljon työttömyysvaroja ja tien
34390: tuntevissa ja sitä tutkivissa piireissä erikoi- rakentamaton osa on nyt koko pituudeltaan
34391: sen tarpeellisena ja täysin selvänä asiana. rakennettavana ja saataneen sen rakentamis-
34392: Sen rakentamiskysymystä on käsitellyt mm. työ kuluvan talven aikana niin valmiiksi,
34393: jo yli kaksikymmentä vuotta sitten Kyösti että se voidaan ensi kesänä avata liiken-
34394: Kallion puheenjohdolla toiminut koko valta- teelle, jos vain tien rakennustöitä varten va-
34395: kunnan tieverkoston kehittämistä tutkimaan rataan varsinaisia varoja ensi kesää varten
34396: ja suunnittelua tekemään valtioneuvoston sikäli, että siinä voidaan kesätyönä suorittaa
34397: asettama tiekomitea ja ehdottanut sen raken- ne viimeistelytyöt, joita talvityönä raken-
34398: nettavaksi kantamaantienä. Mainitun maan- nettu tie välttämättä vaatii, ennenkuin tietä
34399: tien rakentamista koskevaa kysymystä on voidaan liikennöidä.
34400: myöskin tutkinut Lapin taloudellisten olojen Kun tämä kahden kunnan välinen erikoi-
34401: parantamista ja kehittämistä tutkimaan ja sen tarpeellinen maantie, jonka rakentami-
34402: ehdotuksia tekemään asetettu valtion komitea nen alettiin jo 17 vuotta sitten, vihdoinkin
34403: ja ehdottanut sen rakennettavaksi sekä aset- on saatu siihen rakennusvaiheeseen, että se
34404: tanut po. tien rakentamisen tärkeysjärjes- saadaan liikennöitävään kuntoon, jos siihen
34405: tyksessä ensimmäiselle tilalle. käytetään kesän aikana varoja, ei sitä enää
34406: Puheena olevan tien rakentamisesta on pitäisi jättää keskeneräiseksi, koska sillä ava-
34407: myöskin eduskunta aikanaan lausunut halli- taan Sodankylän kunnan keskukseen ja koko
34408: tukselle useita toivomuksia, ja olisi po. maan- Pohjois-Lapin liikenteelle erikoisen tärkeä
34409: tie pitänyt rakentaa heti sen jälkeen, kun kulkureitti lähimmälle eli Kemijärven rauta-
34410: Rovaniemen-Kemijärven rautatie valmistui. tieasemalle ja lyhennetään Lapin pitkää
34411: Mainitun maantien, jonka pituus on n. 55 maantieliikennematkaa yli 30 km sekä lisä-
34412: km, rakentaminen pantiin alkuun Pelkosen- tään rautatietuloja ja vapautetaan samalla
34413: niemen puoleisesta päästä jo v. 1936 ja saa- valtio maksamasta mainitulta maantiemat-
34414: tiin siitä ennen talvisotaa rakennettua liiken- kalta meneviä rahtiavustusmaksuja huomat-
34415: nöitävään kuntoon n. 12 km, mutta jäi sen tavan paljon.
34416: rakentaminen kesken talvisodan alettua syk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
34417: syllä 1939. Kun hallitus ei huolehtinut tien nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34418: rakentamisesta sotien jälkeisinä vuosina, otti muksen,
34419: eduskunta sen rakentamiseksi vuosien 1950
34420: ja 1951 tulo- ja menoarvioon 10 milj. mark- että hallitus ottaisi lisäyksenä kulu-
34421: kaa ja vtwden 1952 tulo- ja menoarvioon van vuoden tulo- ja menoarvioon
34422: 15 milj. markkaa, joilla määrärahoilla ja 20,000,000 markkaa keskeneräisenä
34423: myöskin työttömyysmäärärahoilla rakennet- olevan Pelkosenniemen-Sodankylän
34424: tiin mainittua tietä. Kun vuoden 1953 tulo- maantien liikennöitävään kuntoon ra-
34425: ja menoarvioon ei otettu määrärahaa, olisi kentamiseksi.
34426: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
34427:
34428: M. 0. Lahtela. Eino E. Heikura. Erkki Koivisto.
34429: Lauri Kaarna. Toivo H. Kinnunen. Niilo Ryhtä.
34430: 799
34431:
34432: XII,ss. - Toiv. al. N:o 413.
34433:
34434:
34435:
34436:
34437: Tainio ym..: Maantien rakentamisesta Ivalon kylästä Vieakka-
34438: lan kautta Koppelon kylään.
34439:
34440:
34441: Eduskunnalle.
34442:
34443: Maantien rakentaminen Inarin kunnan rastaan kohtalokkaita seuraamuksia. On to-
34444: Ivalon kylästä saman kunnan Koppelon ky- dettu, että kelirikon aikana kylässä tapahtuu
34445: lään on ollut suunnittelujen alaisena jo yli 3-5 synnytystapausta muiden sairaustapaus-
34446: 30 vuotta. V. 1938 suoritetussa isossajaossa ten lisäksi.
34447: erotettiin sitä varten tarvittava tienpohja ja On selvää, että tien rakentaminen huomat-
34448: varattiin soranottopaikat. Samoin on tietä tavasti parantaisi sen vaikutuspiirissä asuvan
34449: varten laadittu suunnitelma kustannusarvioi- väestön taloudellista asemaa. Koppelon ky-
34450: neen. Tien rakentamisessa ei kuitenkaan lässä olisi kohtuulliset mahdollisuudet mm.
34451: vielä ole päästy suunnitelmaa pitemmälle, karjatalouden laajentamiselle, jos tuotteita
34452: vaikka lk:aikki asiaUIOmaiset viraJsootkin ovat voitaisiin toimittaa kulutuskeskukseen Iva-
34453: olleet sen tarpeellisuudesta täysin yksimieli- lon kylään. Tuoreen kalan toimittaminen
34454: siä. Ivaloon saataisiin tien rakentamisella myös-
34455: Koppelon kylä, johon Ivalon kylästä on kin mahdolliseksi. Kun Ivaloon joudutaan
34456: matkaa 10,300 metriä, on Inarin kunnan suu- nykyisin kuljettamaan maitoa lähes 300 kilo-
34457: rin. Asukasluku kylässä on lähes 700, minkä metrinkin päästä, niin mahdollisuuksien
34458: lisäksi suunnitellun tien varrella on Ivalon avaaminen karjatalouden kehittämiselle olisi
34459: kylään kuuluvia asukkaita useita satoja. Tien kansantaloudellisestikin edullista. Monia
34460: vaikutuspiirissä asuu kaikkiaan lähes 1000 muitakin mahdollisuuksia väestön toimeen-
34461: ihmistä. Koppelon kylässä on kolmiopettajai- tulon parantamiselle saataisiin tien rakenta-
34462: nen koulu, jonka asuntolassa on 30--40 oppi- misen kautta. Niinpä polttopuun toimittami-
34463: lasta. Tien vaikutuspiirissä asuvien tarvitse- nen tienvarsimetsistä Ivalon kylään tulisi
34464: mat kaikki kulutus- ym. tarvikkeet on kulje- mahdolliseksi.
34465: tettava kesäisin Ivalojokea pitkin veneillä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
34466: Tavarain kuljetus syksyisin ja keväisin keli- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
34467: rikon aikana on kokonaan mahdotonta. Kun
34468: lisäksi lääkäri, sairaala, synnytyslaitos, ap- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
34469: teekki ja kätilö ovat Ivalon kylässä, käsittää, toimenpiteisiin maantien rakentami-
34470: minkälaisia hankaluuksia tien puuttuminen seksi Ivalon kylästä Vieakkalan kau.tta
34471: tuottaa asukkaille. Sairaustapauksissa, var- Koppelon kylään.
34472: sinkin kelirikon aikana, siitä on ollut Suo-
34473: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
34474:
34475:
34476: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
34477: Toivo Friman.
34478: 800
34479:
34480: XII,s9. - Toiv. al. N:o 414.
34481:
34482:
34483: Lahtela ym.: Maantien rakentamisesta Sodankylän-Ivalon
34484: maantiestä Pikku-Poikelan talon kohdalta Kittilän kun-
34485: nan Pokan kylään.
34486:
34487: E d u s k u n n a ll e.
34488:
34489: Vuodesta toiseen on anottu ja odotettu tyvänä metsän lisäkasvuna verraten lyhyessä
34490: edes jonkinlaisen kuljettavan maantien ra- ajassa takaisin.
34491: kentamista, tiesuuntaa, joka erkanisi Sodan- Mainittakoon, että tie- ja vesirakennushal-
34492: kylän-Ivalon maantiestä Madetkosken ky- lituksen toimesta on sanotulla tiesuunnalla
34493: lään kuuluvan Pikku-Poikelan talon lähei- rakennettu neljään jokeen silta ja vain yh-
34494: syydestä- noin 70 km Sodankylästä Ivaloon teen on sellainen jäänyt rakentamatta. Ja
34495: päin - ja kulkisi luoteissuunnassa Sodan- sikäli kuin paikalliselle väestölle on kerrottu,
34496: kylän kunnan luoteiskulman yli sekä päät- on tie- ja vesirakennushallituksen Perä-Poh-
34497: tyisi Kittilän kuntaan kuuluvaan Pokan ky- jolan piirikuntakonttorin toimesta tehty esi-
34498: lään, johon on rakennettu maantie Kittilän- tyksiä, että tien rakentamiseksi suoritettaisiin
34499: Muonion maantiestä. mainitulla tiesuunnalla tutkiminen, mutta on
34500: Kyseessä olevan tien rakentaminen olisi se varojen puutteessa jäänyt toimittamatta.
34501: erikoisen tarpeellinen mainitulla tiesuunnalla Kun tie olisi erikoisen tarpeellinen ja vält-
34502: tiettömällä matkalla asuvan, lähes 200: aan tämätön tiettömässä erämaassa asuville kan-
34503: nousevan väestön tieyhteyteen paasemi- salaisille ja asuttamiselle sekä valtion metsä-
34504: seksi, koska tiettömässä erämaassa asuminen taloudelle ja kun nyt puhutaan hyvin paljon
34505: tuottaa heille suuria vaikeuksia monella eri siitäkin, että tiettömille metsäalueille on ra-
34506: tavalla, kuten jokainen ajatteleva ihmi- kennettava teitä ja että niitä kannattaa ra-
34507: nen hyvin käsittää. Mainittu tie olisi myös- kentaa yksinomaan metsien takia ja kun sel-
34508: kin erikoisen tarpeellinen nopeasti lisäänty- laisia myöskin rakennetaan, olisi po. tie ra-
34509: vän väestön asuttamisen vuoksikin, koska po. kennettava mahdollisimman pian, koska se
34510: tiesuunnalla on erikoisen hyvälaatuisia laa- auttaisi tiettömässä erämaassa asuvien kan-
34511: joja viljelyskelpoisia maita, joihin on hyviä salaisten toimeentulomahdollisuuksia ja edis-
34512: asutusmahdollisuuksia. Mainittakoon, että täisi nopeasti lisääntyvän väestön asuttamista
34513: po. tiesuunnalla tiettömässä erämaassa toimii sekä olisi valtion metsätaloudellekin aivan
34514: vuokrahuoneissa seitsemättä vuotta kansa- välttämätön ja tuloja tuottava toimenpide.
34515: koulu, jolle nyt rakennetaan omaa koulu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
34516: taloa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34517: Kun tie tulisi rakennettavaksi tuhansia muksen,
34518: hehtaareja käsittävien verraten hyvien val-
34519: tion metsämaitten lävitse, joista tähän men- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
34520: nessä ei ole voitu ulosottovaikeuksien vuoksi menpiteisiin maantiesuunnan tutkimi-
34521: hakata puutavaraa eikä siellä edes suorittaa seksi ja tien rakentamiseksi Sodanky-
34522: tarpeellisia metsänhoitotöitä, olisi tiestä suuri län-Ivalon maantiestä Madetkosken
34523: hyöty valtion metsätaloudellekin monessa kylään kuuluvasta Pikku-Poikelasta
34524: muodossa, ja sen rakennuskustannukset saa- Kittilän kuntaan kuuluvaan Pokan
34525: taisiin kantohintojen nousuna ja metsänhoito- kylään.
34526: töiden kustannusten alenemisena sekä lisään-
34527: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
34528:
34529: M. 0. Lahtela. Yrjö Hautala.
34530: Erkki Koivisto. Eino Rytinki.
34531: Eino Palovesi. Kusti Eskola.
34532: 801
34533:
34534: XII,9o. - Toiv. al. N:o 415.
34535:
34536:
34537:
34538:
34539: Tiekso-lsaksson ym.: Kolarin kunnassa olevan Venejärven
34540: kylätien ottamisesta valtion haltuun.
34541:
34542:
34543: Eduskunnalle.
34544:
34545: Tornionjokivarren tiestä johtaa Sieppijär- Siitä huolimatta, että asukkaat joutuvat
34546: ven pohjoispuolelta 18 kilometrin pituinen yksin huolehtimaan tien 'kunnossapidosta,
34547: maantie Venejärven kylään. Tämän tien jou- tietä käytetään talvisin puutavarankuljetuk-
34548: tuvat tien varren ja Venejärven kylän asuk- seen. Kun raskailla puutavaralasteilla kuor-
34549: kaat pitämään kunnossa, mikä tuottaa koh- matut autot murskaavat tien, on senkin
34550: tuuttomia rasituksia ja ylivoimaisia taloudel- vuoksi kohtuutonta, että asukkaat joutuvat
34551: lisia vaikeuksia vähävaraisille asukkaille. yksin kustantamaan tien kunnossapidon. Oi-
34552: Kesäisinkin tie on hyvin huonokuntoinen ja keudenmukaisuuden mukaan tien kunnossa-
34553: talvisin kokonaan autoliikenteelle kelpaama- pito kuuluu valtion tehtäviin.
34554: ton, koska sitä ei aurata. Näin ollen liikenne- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
34555: ym. yhteydet ovat oikeastaan kautta vuoden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34556: huonot. Talvisin kaikki liikenne Venejärven
34557: kylään tapahtuu yksinomaan hevosella. Näin
34558: ollen asukkaat joutuvat maksamaan esim. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
34559: elintarvikkeista rahtikustannusten kalleuden toimenpiteisiin Kolarin kunnassa ole-
34560: vuoksi korkeamman hinnan kuin muualla. van Venejärven kylätien ottamiseksi
34561: Myös postiyhteys on tien huonokuntoisuuden valtion haltuun.
34562: vuoksi heikko. Posti kuljetetaan Venejär-
34563: velle kolme kerta viikossa kantopostina.
34564: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
34565:
34566:
34567: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio.
34568: Toivo Friman.
34569:
34570:
34571:
34572:
34573: 101
34574: 802
34575:
34576: XU, 91. - Toiv. al. N: o 416.
34577:
34578:
34579:
34580:
34581: Lindqvist ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
34582: ylikulkusillan rakentamiseksi Hämeenlinnan ratapihan yli.
34583:
34584:
34585: Eduskunnalle.
34586:
34587: Hämeenlinnan kaupungissa, kuten muual- kentamista varten tänä vuonna saatava riit-
34588: lakin, lisääntyy työttömyys jatkuvasti. Niinpä tävä määrä varoja.
34589: siellä tammi-helmikuun vaihteessa oli kor- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus·
34590: tistossa 524 työtöntä. Arviolta työ'ttömiä on kunnan päätettäväksi toivomuksen,
34591: 750. Vaikka kaupunki pyrkisi töitä järjes-
34592: tämäänkin, tuottaa se vaikeuksia. Kaupun- että hallitus antaisi Eduskunnalle
34593: gin alueella olisi sopiva työttömyystyömaa, esityksen 105,000,000 markan määrä-
34594: jota jo on sellaiseksi ajateltukin, nimittäin rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
34595: Hämeenlinnan ratapihan yli johtava ylikäy- 1953 tulo- ja menoarvioon Hämeenlin-
34596: täväsilta. Silta on nyt jo varsin heikkora- nan ratapihan yli johtavan ylikulku-
34597: kenteinen ja vaatisi pikaista uusimista. sillan rakentamiseksi työttömyystyönä.
34598: Hämeenlinnan kaupungissa vallitsevan
34599: työttömyyden helpottamiseksi olisi sillan ra-
34600: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
34601:
34602:
34603: Hemming Lindqvist. Eino Rannikkoluoto.
34604: Kaino Haapanen. Lauri Myllymäki.
34605: 803
34606:
34607: XII,92. - Toiv. al. N:o 417.
34608:
34609:
34610:
34611:
34612: Lindqvist ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
34613: Lahden-Vesijärven rautatien ylikulkusillan rakentami-
34614: seksi.
34615:
34616:
34617: E d u s k u n n a ll e.
34618:
34619: Helsingin-Lahden välinen maantie uudel- useampien ajoneuvojen sillalle ajamisesta.
34620: leen rakennettavalta osaltaan valmistuu lähi- Kun liikenne nyt jo tällä tiellä on tavatto-
34621: aikana. Samoin valmistuu tulevan kesän man vilkas ja se edelleen vilkastuu uuden
34622: aikana ns. Hennalan ylikuLkusilta Lahden Helsingin tien valmistuttua ja kun Lahden
34623: ratapihan länsipään yli. Liikenne Lahden kaupungissa on vaikea työttömyystilanne,
34624: kautta Hämeenlinnaan ja länteen pam olisi sillan rakentaminen nyt kansanrtaloudel-
34625: lisääntyy huomattavasti. Jo useita vuosia on lisesti ja työllisyyskysymyksen ratkaisemi-
34626: tällä suunnalla liikennettä haitannut Lah- seksi varsin edullinen, sillä sillan rakenta-
34627: den-Vesijärven rautatien ylikulkusillan miseen voitaisiin sijoittaa huomattava määrä
34628: heikkous ja kapeus, jopa niin, että vilkkaim- työttömiä.
34629: pina liikenneaikoina muodostuu jonoja sillan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
34630: kumpaankin päähän, koska sillalle ei voi kunnan hyvälksyttäväksi toivomuksen,
34631: ajaa useampia ajoneuvoja yhtäaikaa. Silta
34632: on rakennettu monia vuosikymmeniä sitten että hallitus antaisi Eduskunnalle
34633: vastaten se silloin Lahden kaupungin vaati- esityksen 40,000,000 markan määrära-
34634: muksia pienenä ja vähäliikenteisenä kaupun- han ottamisesta lisäyksenä vuoden
34635: kina. Vuosien kuluessa ovat liikennevälineet 1953 tulo- ja menoarvioon Lahden-
34636: suurentuneet ja paine kasvanut. Siitä on Vesijärven rautatien ylikulkusillan
34637: ollut seurauksena sillan jatkuva heikkenemi- rakentamiseksi.
34638: nen jopa niin, että on rtäytynyt antaa !kielto
34639: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
34640:
34641:
34642: Hemming Lindqvist. Lauri Myllymäki.
34643: Kaino Haapanen. Eino Rannikkoluoto.
34644: 804
34645:
34646: XU,93. - Toiv. al. N:o 418.
34647:
34648:
34649: Myllymäki ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoar-
34650: vioon avustukseksi Nokian kauppalalle Nokiankosken yli
34651: johtavan maantiesillan uudelleen rakentamiseksi.
34652:
34653:
34654: Eduskunnalle.
34655:
34656: Taloudellisen elämän kehittyessä myös en- siinä olisi pengerrystyötä tehtävä 22,000 m3
34657: tiset kulkuväylät, tiet ja siUat ovat !käyneet ja leikkausta 2,000 m3. Ajoradan teko ja
34658: riittämättömiksi ja sen tähden niissä on teh- pengerkaiteet vaatisivat 3 milj. markkaa.
34659: tävä uudistuksia. Eräs liikenteen vilkastumi- Tämä tie on yleinen kauttakulkutie, ja
34660: sesta kärsivä paikka on Tampereen-Turun vaikkakin se sijaitsee Nokian kauppalassa,
34661: maantiellä oleva Nokiankosken yli johtava niin on huomattava, että kauppala on verra-
34662: ns. Pitäjänsilta. Liikennettä tällä maantiellä ten nuori ja sillä on monia suuria rakennus-
34663: osoittaa vuonna 1950 toimitettu laskenta. töitä suoritettavanaan, joten varat eivät
34664: Tämän mukaan yhden päivän aikana sillan veroäyrin korkeuden vuoksi riitä yksinään
34665: ylitti 397 kpl. heniJ.dlö- ja palkettiaurtoa, kä- näitä kuluja peittämään. Lisäksi on huomat-
34666: sittäen 595,500 tonnia, 374 kpl. kaksiakselista tava, että kauppalassa on tälläkin kertaa
34667: kuorma-autoa, käsittäen yhteensä 1,570.s suurta työttömyyttä ja varsinkin näitä pen-
34668: tonnia, 73 kpl. autobusseja, yhteensä 511 gerrys- ja leikkaustöitä on ajateltava myös-
34669: tonnia, 37 kpl. moottoripyöriä, yhteensä 9,25 kin työttömyyskysymyksen kannalta. On
34670: tonnia, 116 hevosajoneuvoa, yhteensä 116 myöskin todettava, että kauppalan väestö
34671: tonnia, 3,765 polkupyörää ja 1,860 jalankul- maksaa valtiolle veroja, ensinnä välitöntä
34672: kijaa. Yhteispainomäärä on siten laskettu veroa, sitten liikevaihtoveroa, tulleja, val-
34673: 2,862 tonniksi. misteveroa jne. Toiselta puolen on huomat-
34674: Mainittu silta on nykyisin erittäin huono- tava, että vakauttaruisasian yhteydessä hy-
34675: kuntoinen, kapea ja käyrä, eikä enää voi väksyttiin mm. vientisuhdannemaksujen kun-
34676: tyydyttää yhäti kasvavan liikenteen vaati- nallisverovapaus ja koska kauppalassa on
34677: muksia. Tilanteen korjaamiseksi onkin No- suuri paperitehdas, josta viedään paljon
34678: kian kauppalan hallinto ryhtynyt suunnit- tuotteita ulkomaille, merkitsi se viime vuo-
34679: telemaan sillan rakentamista valmistuttaen sina suhdannepidätysten osalta varsin suurta
34680: sitä varten piirustukset. Uuden sillan koko- vähennystä kunnan verotuloissa.
34681: naispituus tulisi olemaan 79 m, josta pisin Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
34682: jänneväli olisi 43 m, kokonaisleveys 23,60 taen eduSkunnan hy;vä'ksyt:tävälksi t'Oi!Vomuk-
34683: m, josta varsinainen ajorata 14 m, ja kum- sen,
34684: mallekin sivulle valmistettaisiin 3 m: n le-
34685: vyiset jalankulkijapaikat, siis yhteensä 6 m, että hallitus antaisi Eduskunnalle
34686: ja 180 cm leveät pyöräradat, joihin tulisi esityksen 50 miljoonan markan määrä-
34687: yhteensä leveyttä 3,60 m. Siltaa varten on rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
34688: laadittu kustannusarvio, joka on päättynyt 1953 tulo- ja menoarvioon avustuk-
34689: 80 milj. markkaan. Varsinainen siltatyö olisi sena Nokian kauppalalle N okiankos-
34690: 65 milj. markkaa sekä pengerrys- ja 'leik- ken yli johtavan maantiesillan uudel-
34691: kaustyö 12 milj. markkaa, jonka mukaan leen rakentamiseksi.
34692: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
34693:
34694: Lauri Myllymäki. Arvo Riihimäki.
34695: Kaarle Renfors. Pertti Rapio.
34696: Usko Seppi. Yrjö Murto.
34697: Elli Stenberg.
34698: 805
34699:
34700: Xll,94. - Toiv. al. N:o 419.
34701:
34702:
34703:
34704:
34705: Rapio ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
34706: Salmin maantiesillan rakentamiseksi Ikaalisten kunnassa.
34707:
34708:
34709: E d u s k u n n a ll e.
34710:
34711: Erikoisen vilkkaasti liikennöidyllä Tam- kertaa päivittäin, osoittaa se, kuinka suuren
34712: pereen-Vaasan valtatiellä Ikaalisten kunnan rasituksen alaisena silta on. Näin ollen sil-
34713: Kilvakkalan kylässä sijaitsee Salmin silta. lan uusiminen täytyisi suorittaa nopeasti,
34714: Se ylittää samannimisen, noin 40 metriä ennenkuin onnettomuuksia tapahtuu.
34715: leveän salmen. Sillan on todettu käyneen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
34716: niin heikoksi, että pelätään sen luhistuvan nioittavasti, eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34717: raskaammin kuormattujen ajoneuvojen pai- vomuksen,
34718: nosta.
34719: Silta on hyvin vanha, kapea puusilta, että hallitus antaisi Eduskunnalle
34720: jonka heikentyminen johtuu ens:isijaisesti esityksen 30,000,000 markan määrä-
34721: lahoamisesta. Silta olisikin rakennettava rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
34722: kestävämmästä aineesta joko entiseen tai 1953 tulo- ja menoarvioon Salmin
34723: uuteen paikkaan. maantiesillan rakentamiseksi Ikaalis-
34724: Kun sillan joutuu ylittämään suuri joukko ten kunnassa.
34725: kuorma- ja linja-autoja, postiauto esim. neljä
34726: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
34727:
34728: Pertti Rapio. Kaarle Renfors.
34729: Antto Prunnila. Usko Seppi.
34730: 806
34731:
34732: XII,95. - Toiv. al. N:o 420.
34733:
34734:
34735:
34736:
34737: Myllymäki ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoar-
34738: vioon Louhusalmen sillan rakentamiseen.
34739:
34740:
34741: E d u s k u n n a ll e.
34742:
34743: SäJynä.tsa1on kunta on muodostunut kol- opisto sekä kunnB!llinen, täysin koneellistettu
34744: melle saarelle ja on siellä 3,500 asukasta. pesula, jota käyttävät kaikki kuntalaiset.
34745: Kunnan alue on vajaat 600 hehtaaria. Teh- Säynätsalon kunta on jo ryhtynyt toimen-
34746: taat ja suurin osa hallintorakennuksista sijait- piteisiin sillan rakentamiseksi Louhusalmeen.
34747: sevat Säynätsalon •saarella, mutta yhä lisään- DipLinsinööri Bruno Kivisalo on laatinut
34748: tyvä asutus on muodostunut nykyisin pää- siltasuunnitelman, ja hänen sekä rakennus-
34749: asiassa Lehtisaaren ja Muuratsalon saarille, insmoonen kustannuslaskelmien perusteella
34750: joissa asuu yhteensä 1,800 henkilöä. Muu- tämän sillan kokonaiskustannusarvio nousee
34751: ratsalossa asuu myös Muuramen kuntalaisia. n. 150 miljoonaan markkaan. Sillan raken-
34752: Säynätsalon saari on sillalla yhdistetty nuskustannusten rahoittamiseksi kunta on
34753: mantereeseen, ja samoin on Lehtisaaren ja arvioinut voivansa järjestää 50-60 milj.
34754: Muuratsalon välillä silta. Lehtisaaren ja markkaa. Kunnan kantokyky ei kuitenkaan
34755: Säynätsalon ,<;aaren välillä on 280 m leveä yksin riitä sillan rakentamiseen ja siksi olisi-
34756: r.ouhusalmi, jossa liikennettä välittää pieni kin valtion tuettava tätä yritystä.
34757: ja hidasliikenteinen lossi. Kun seudulla on runsaasti työttömyyttä,
34758: Lokakuun 10 päivänä 1952 liikennöi lossi olisi senkin tähden asiaa kiirehdittävä. Kunta
34759: Säynätsalon - Lehtisaaren väliä 94 kertaa, on pannutkin jo eräitä perustavia töitä
34760: veneet Säynätsalosta Lehtisaareen 45 kertaa alulle, mutta niiden jatkaminen on riippu-
34761: ja koko henkilöiden ylimenomäärä vuorokau- vainen siitä taloudellisesta tuesta, mitä val-
34762: dessa oli 1,696 aikuista ja 363 lasta, veneillä tion toimesta voidaan järjestää.
34763: kulki 84 aikuista ja 65 lasta, yhteensä 2,208 Edellä esitettyyn viitaten ja sillan pikaisen
34764: henkeä, lisäksi 683 polkupyörää, 18 linja- rakentamisen välttämättömyyteen vedoten
34765: autoa, 39 kuorma-autoa ja 27 muuta moot- esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
34766: toriajoneuvoa. Kunnan ainoa vara-asunto- täväksi toivomuksen,
34767: alue on Seppälän alue Muuratsalon saarella,
34768: joten asukasmäärä siellä yhä lisääntyy ja että hallitus antaisi Eduskunnalle
34769: liikenne Louhusalmessa tulee jatkuvasti vil- esityksen 50 miljoonan markan määrä-
34770: kastumaan. Asutuksen lisääntyessä on myös rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
34771: kunnallisen toiminnan siirtyminen Lehtisaa- 1953 tulo- ja menoarvioon Säynätsalon
34772: reen ollut välttämätöntä. Sinne on sijoitettu kunnassa sijaitsevan Louhusalmen yli
34773: keskuspäiväjatkokoulu, kunnallinen työväen- johtavan sillan rakentamista varten.
34774: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1953.
34775:
34776: Lauri Myllymäki. Arvo Riihimäki.
34777: Elli Stenberg. Usko Seppi.
34778: V. Puumalainen. Eino Rannikkoluoto.
34779: Matti Koivunen. Antto Prunnila.
34780: J. Mustonen. Pertti Rapio.
34781: Kaarle Renfors.
34782: 807
34783:
34784: XII,96. - Toiv. al. N:o 421.
34785:
34786:
34787:
34788:
34789: N. Nurminen ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja meno-
34790: arvioon Kokkolan rautatieaseman ratapihan eteläpään ylit-
34791: tävän maantiesillan rakentamiseen.
34792:
34793:
34794: E d u s k u n n a ll e.
34795:
34796: Komkolan rautatieaseman eteläpäässä on Sillan uusimisessa on tärkeätä, että se Vtas-
34797: Datapihan yli johtava maantiesilta. Tämä taa liikenteen lisääntyviä vaatimuksia ja ra-
34798: silta on rakennettu aikoinaan tyydyttämään kennetaan kadun levyiseksi. Sen pituus on
34799: silloista liikennetarvetta, mutta liikenteen n. 75 metriä. Saamiemme tietojen mukaan
34800: alati kasvaessa on sil<ta käynyt liikenteelle ah- silta on suunniteltu rakennettavalksi betonista
34801: taaksi, niin että siinä on autojen vaikea si- ja kustannusarviolaskelma on n. 30 miljoonaa
34802: vuuttaa toisiaan. Kuntoonsa nähden on silta markkaa. Tämän lisäksi ratapenkereen leik-
34803: myös tullut niin heikoksi, että se on suoras- kaukseen ja maansiirtoon tarvitaan n. 6 mil-
34804: taan vaarallinen liikenteelle, jopa niin, että joonaa markkaa.
34805: jalankulkijakin saa pelätä putoavansa rata- Työn käyntiin saattaminen mahdollisimman
34806: pihalle tai junien päälle, kun ne jyristävät pian on senkin takia tärlkeätä, että siinä avau-
34807: alitse. Näistä syistä johtuen onkin jo liiken- tuu ansiomahdollisuuksia suurelle määrälle
34808: nettä valvovien elinten taholta määrätty, että työläisiä, mikä on erittäin tarpeellista työttö-
34809: ylilkäytäväsilta on uusittava. mien luvun ollessa suuri Kokkolassa ja sen
34810: Tärkeätä on tässä yhteydessä ottaa huo- lähiympäristössä. Tällaisten työkohteiden
34811: mioon ratapihan laajentaminen ja uuden sil- avaaminen on yhteiskunnalle hyödyllistä mo-
34812: lan rakentaminen sen mukaisesti sekä pidem- nin tavoin.
34813: mäksi että leveämmäksi. Edellä olevan perusteella esitämme edus-
34814: Rautatiehallituksessa onkin jo Laadittu kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34815: suunnitelma ratapihan laajentamiseksi sillan
34816: kohdalta ainakin kahdella uudella raiteella. että hallitus antaisi Eduskunnalle
34817: Tämä täytyy ottaa huomioon uutta siltaa ra- esityksen 36,000,000 markan suuruisen
34818: kennettaessa. Sillan rakennustyö liittyykin määrärahan ottamisesta lisäyksenä
34819: läheisesti ratapihan eteläpään laajennulkseen, vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
34820: koska ainakin suunnitelluille kahdelle uudelle Kokkolan rautatieaseman ratapihan
34821: raiteelle 'täytyy surorittaa maapen!keTeen eteläpään ylittävän maantiesillan ra-
34822: leikkaus. kentamiseksi.
34823: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
34824:
34825: Nestori Nurminen. Viljami Kalliokoski.
34826: Grels Teir. Albin Wickman.
34827: Mikko Järvinen.
34828: 808
34829:
34830: XII,97. - Toiv. al. N:o 422.
34831:
34832:
34833:
34834:
34835: "Ala-Kulju ym.: Määrärahasta maantiesillan rakentamiseksi
34836: Kyröjoen yli.
34837:
34838:
34839: E d u s k u n n a 11 e.
34840:
34841: Suupohjasta Seinäjoelle johtavalla maan- voida tehdä, koska silloin jouduttaisiin koko
34842: tiellä Ilmajoen kunnan Palon kylässä vilkas liikenne ohjaamaan Koskenkorvan sil-
34843: Kyrönjoen yli johtavan riippusillan on ai- lan kautta ns. Idänpuolen tielle, joka heikko-
34844: koinaan toimitetussa tarkastuksessa todettu pohjaisena ei sitä kestä eikä kapeutensa ja
34845: kestävän, silloin toimitetun vahvistuksen jäl- mutkikkuutensa tähden siihen sovi. Ainoana
34846: keen, korkeintaan 6 tonnin kuormituksen. keinona on näin ollen uuden sillan nopea
34847: Tarkastuksesta ja korjauksesta kuluneiden rakentaminen kyseessä olevan liikenteen vaa-
34848: vuosien aikana on sillan kunto ja kantavuus timuksia vastaamattoman sillan sijaan. Suun-
34849: suuresti vilkastuneen liikenteen rasituksesta nitelmat uuden sillan rakentamiseksi ovat
34850: yhä heikontunut. Viimeksi toimitettu liiken- valmiina ja tie- ja vesirakennushallitus on
34851: nelaskenta osoittaa Seinäjoen-Suupohjan esittänyt määrärahaa ko. sillan rakentami-
34852: tien yhdeksi kaikkein vilkasliikenteisimmistä seksi.
34853: Etelä-Pohjanmaan maanteistä. Liikenteessä Edellä olevan perusteella esitämme kun-
34854: oleva linja- ja kuorma-autokanta on kuor- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
34855: maustilavuudeltaan myöskin suurentunut. muksen,
34856: Tästä johtuen on silta jatkuvasti, varsinkin
34857: vilkkaimman soran- ja tukinajon aikoina jopa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34858: kaksinkertaisen liikakuormituksen alaisena. menpiteisiin liikenteen vaatimuksia
34859: Tämä seikka on herättänyt huolestumista tie- vastaavan maantiesillan -rakentami-
34860: viranomaisten piirissä, koska sillan jatkuvaa seksi Kyrönjoen yli Ilmajoen kunnan
34861: ylikuormitusta ei voida tehokkaasti estää. Palon kylässä ja ottaisi tätä varten
34862: Liikenteen kieltämistä sillan kautta, jota vuoden 1954 tulo- ja menoarvioesityk-
34863: lienee turvallisuustoimenpiteenä harkittu, ei seen riittävän määrärahan.
34864: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1953.
34865:
34866: Reino Ala-Kulju. Johannes Wirtanen.
34867: N. Kosola. Toivo Antila.
34868: 809
34869:
34870: XU,9s. - Toiv. al. N:o 423.
34871:
34872:
34873:
34874:
34875: Hykkäälä ym.: Sillan rakentamisesta Lammin lossin koh-
34876: dalle.
34877:
34878:
34879: Eduskunnalle.
34880:
34881: Jaalan ja Valkealan kuntien rajalla kat- kun tie Uimilan kautta Heinolaan valmistuu.
34882: kaisee Lintu!kymi Kouvolasta Savoon mene- Haitta tästä lautasta on erittäin suuri ja sen
34883: vän maantien. Liikennettä välittää maini- vuoksi olisi välttämätöntä sillan ralkentami-
34884: tulla paikalla hidaskulkuinen ja pieni Lam- nen tälle paikalle.
34885: min lossi, muodostaen erään pahimmista häi- Sillan rakentamiskustannukset eivät nou-
34886: riöistä Pohjois-Kymenlaakson liikenneoloissa. sisi kovinkaan suuriksi, koska joki tällä koh-
34887: Tie on varsin villffiaasti liikennöity, koska dalla ei ole leveä, vain noin 80 metriä, ja
34888: muun muassa puunjalostusteollisuudessamme pengertämällä voitaisiin sitä vieläkin kaven-
34889: tarvittava raaka-aine metsäriklk:aiden Jaalan taa, joten varsinainen siltaosa jäisi hyvin
34890: ja Mäntyharjun kuntien alueelta ·kuljetetaan lyhyeksi. Lisäksi on huomattava, että sillan
34891: tätä kautta. Kuusankosken kunnan pääasial- rakentamistyöstä tulisi erinomaisen sopiva
34892: lisin polttoaineen hankinta-alue on Jaala ja työllisyystyömaa, koska pengerrystyö esimer-
34893: kuljetukset suoritetaan kysymyksessä olevaa kiksi vaatii huomattavasti ihmistyövoimaa.
34894: tietä käyttäen. Samoin tapahtuu osa Kymin Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
34895: Osa!keyhtiön Verlan tehtaiden kuljetuksista nioittavasti eduskunillan hyväksyttäväksi toi-
34896: Lammin lossin kautta. Tälläkin hetkellä on vomuksen,
34897: lautan kuljetettava normaalisissa oloissa noin
34898: 150 ja vilkkaimmillaan lähes 300 moottori- että hallitus kiireesti ryhtyisi toi-
34899: ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen odote- menpiteisiin sillan rakentamiseksi Lam-
34900: taan vielä vilkastuvan erikoisesti sen vuoksi, min lossin kohdalle.
34901: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
34902: Heikki Hykkäälä. Lauri Kaarna.
34903: Valto Käkelä. K. F. Haapasalo.
34904: Unto Suominen. Juho Kuittinen.
34905: Veikko Kokkola. Urho Saariaho.
34906:
34907:
34908:
34909:
34910: 102
34911: 810
34912:
34913: Xll,99. - Toiv. al. N:o 424.
34914:
34915:
34916:
34917:
34918: Haapasalo ym.: Heinolan-Mikkelin valtatiellä olevien Hieta-
34919: sen ja Karikon ylikulkusiltojen rakentamisesta.
34920:
34921:
34922: E d u s k u n n al'l e.
34923:
34924: Heinolan-Mikkelin valtatien parannus- siin kokonaisuudessaan ottaa liikenteeseen,
34925: töitä Mikkelin-Hietasen väliiJ:lä tehdään par- jos nämä ylikäytäväongelmat olisi ratkaistu,
34926: haillaan työttömyystyönä, ja osittain tärrnä tie on välttärrnätöntä, että ratkaisu asiassa saa-
34927: on jo saatu rakennetuksi sellaiseen lkuntoon, daan nopeasti aikaan. Saamamme tiedon mu-
34928: että oilkaistut tieosat on otettu liiQrennöitä- kaan on alustavasti suunniteltu, että !lm. taso-
34929: vilksi. Työn a!lla olevalle osa11e :tule,e ikaJksi sel- yliikäytäväit korvattaisiin ylilkutlmsiHoilla.
34930: laista ylikäytävää, j'otka ovat osoittautuneet Edellä mainittuun viitaten ja jotta tienpa-
34931: erittäin vaaraHisiksi liilkenteell'e, nimittäin rannustöi!hin uhratut ja 1.-dlrattavat määrä-
34932: Hietasen ja Karikon yli:käytävät, joista vii- ralhat saataisiin hyötyä tuottamaan, ehdo-
34933: m~ksimainitu1la mm. jäi viime tamn1ikuussa tamme !kunnioittaen eduskunnan lhyvälksyttä-
34934: PorV'oon Akille'ksen jääpallojoukkuetta Var- vaksi toi'V'omuksen,
34935: ikauteen kuljettava linja-auto junan alle usei-
34936: den jou!krkueen jäsenten louklkaantuessa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34937: Useita muita ilhmiShen!kiäkin vaat~nei,ta onnet- menpiteisiin Heinolan-Mikkelin valta-
34938: tomuuksia on näissä ,kuo1eman1'0ulkui:ssa" sat- tien Hietasen ja Karikon ylikulkusil-
34939: tunut. tojen suunnitelmien hankkimiseksi
34940: Kun työttömyys on lisääntynyt yli odotus- sekä selvityksen saamiseksi siitä, kenen
34941: ten ja näyttää todennäiköiseltä, että tien pa- rakennettavaksi pengerrys- ja siltatyöt
34942: rannustyöt saadaan jo 'lähitulevaisuudessa tulevat.
34943: sellaiseen vaiheeseen, että oikaistu tie voitai-
34944: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
34945:
34946: K. F. Haapasalo. Irma Hamara.
34947: Heikki Hykkäälä. Wiljam Sarjala.
34948: Juho Kuittinen. Aukusti Pasanen.
34949: 811
34950:
34951: XII,1oo. - Toiv. al. N:o 425.
34952:
34953:
34954:
34955:
34956: Rantamaa ym.: Maantiesillan rakentamisesta Puumalansal-
34957: meen.
34958:
34959:
34960: E d u s k u n n a ll e.
34961:
34962: PuumaLan kunta on .trmnetusti luonoon~ kinen korjaus tähän epäikoht:ruan, olisi P.uu-
34963: ]munista, murtta l:i1!lrem::uoolosuihi1Jeittensa puo- ma1ansa1me:en: raloonn€11Jtava Jnaantie:si'ltn. Hil-
34964: lesta se on varsin hyvin verrattavissa erittäin lan raken.tamisen yhteydessä olisi to:teu!Uebtava
34965: vaiikeisirn sa:ar:ismopitäjiin. Lisäilmi neikin ilii- sa1lmen IJmvm:utrummen, joka puolle:sta~ ill.l1en-
34966: ik:enneyhteydet, mitkä Iwajassa pi•täjässä oVI8!t taisi varsinaisen sillan rakennuskustannuk-
34967: ole:massa, muodostuv•at usein eri,tJtäin hanka- sia. Molemminpuolinen rantojen mataluus
34968: liksi lähilnnä ve:s:istöj•en •1uik:uisuuden vuoilmi. taas helpottaa salmen kaventamistyötä tuntu-
34969: Ni:iJnpä sir11älkin pää:tielilä Imatra---'Savonlmn'a vasti.
34970: -l\Hk:loo1i, jol!la, •l:iiilrelline on wurin., orn vi:lk- TäHä työHä helpotettaisiin samaJila myös
34971: kaimmru11a pa;i!ka,JJla ja aivrun P.uumaJ.an suu- työttömyyden, rtorjUllltaa ookä Puumalama
34972: ren ja :nopeasti ikehiltJtyvä:n kirlmnkylän että 'Sen ·1ähiympä.Distössä. Mainittakoon, että
34973: ää11eJlä olev;a Puumala:nsa~mi set11ainen kohta parhaiJ!}rua:n työttömyystö.inä. suor1tetta'V'at
34974: li~kenteessä, jossa e:nsinnälkin on k;ä.yte:tltävä tienoitkaisut sekä 1inja:lila Irrrra:tra-Puumailia
34975: lossia noin 350 m leveän salmen ylittämiseen ·että Puumalm---KiJVisa:lrrni 'V'ain lisäävät H:iiloonr
34976: ja <toisekseen täimäikä:än yhteys ei kaikkina teen painetta juuri tässä koslloote1luiLla iloss.i-
34977: aiikoin.a ol•e ikäytebtävissä oHenik:a:an, m~1loin pai:~ahla, joten sen ikäyrtJtökaprusitJeetlti joutuu
34978: nirmittäi.n myrskyt j•a jääiesbeet ISiellkin, kaitkai- •enJtistä iklavemmaH'e lkoetuikool:Le, mistä sen on
34979: seva,t 'USein jopa pU:01eksilkin vuoroikaud~ksi. suorastaan mahdoton ooe:s vä!lrttävästi sel-
34980: Lisä~i on. muistettava, •että moottorilossån viytyä, eLlei lhankalaJklSii, epäViarmaksi, jopa
34981: aiheuttamrut kustrunnuikoot no'lliSievalt poilkke:uk- vaaral:1iselksikin osoit:tautu:neen ~ossin tHal,le
34982: s·e1lisen korkciksi,, kun 1lossin iko:n1e use:in ·lalk- kiimee11isest:i rakenneta maantiesi:lt:ma.
34983: kioilee ja vaatii arkaa vieviä korj~:u:rnsia, joinla Edellä orecva,an viitarben ehdotamme kun-
34984: arkoina on pa1kruttaVIa. milestyövoimaa IOSISi:n nioittaen eduSktn:unan hyvä.ksytrtä.väiksi toivo-
34985: kuljetukseen tälilä. tärlooäJlä ja viliklkaaHa lii- muksen,
34986: Jrennepaiikallta. Silloinkin, lkun ;lossi mootto-
34987: reineen toimii moitteettomasti, se on osoit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
34988: tautunut ·lukemattomia !kertoja jopa hengen- toimenpiteisiin maantiesillan rakenta-
34989: vaar,aMiselksi kan•tokykynsä heikkouden täh- miseksi Puumalan kunnassa sijaitse-
34990: den. vaan Puumalansalmeen.
34991: Jotta sa.a:vur!Jettaåsiin pysyvä ja ike:r:takai!k-
34992: Helsingissä. 10 päivänä helm~uut.a 1953.
34993:
34994: Antti J. Rantamaa. Markus Niskala.
34995: Wiljam Sarjala. Toivo H. Kinnunen.
34996: Arvo Riihimäki.
34997: 812
34998:
34999: Xfi,1o1. - Toiv. al. N:o 426.
35000:
35001:
35002:
35003:
35004: Kuittinen ym.: Määrärahasta Suhosen ylikäytäväsillan ra-
35005: kentamiseen.
35006:
35007:
35008: E d u s k u n n a ll e.
35009:
35010: Rautatieonnettomuudet maassamme ovat varsinkin työttömyystöinä teetettäväksi.
35011: viime aikoina jatkuvasti lisääntyneet. Useassa Vuonna 1952 ja 1953 on Imatran kauppalan
35012: tapauksessa on syynä niihin ollut varomaton alueella ollut talven aikana työttömiä keski-
35013: ajo, mutta vielä useammassa rautatieylikäytä- määrin 600-700 henkeä eikä näytä ensi tal-
35014: vien huono kunto. Virasojan aseman ja venakaan huojennusta tulevan siitä huoli-
35015: Vuoksenniskan sataman välisellä rautatiellä matta, että nuorempia miehiä jatkuvasti on
35016: on nk. Suhosen ylikäytävä eräs niitä paikkoja, osoitettu metsätöihin. Näin ollen olisi tämä
35017: missä tapaturmia on sattunut useita joka työ otettava ensisijaisesti esille ja pantava
35018: vuosi. Tämä johtuu siitä, että ylikäytävän rakennustyöt käyntiin.
35019: molemmin puolin on jyrkkä mäenrinne ja Edellä esitettyyn viitaten ja alleviivaten
35020: näkyväisyys rautatielle on riittämätön. Kui- työn tarpeellisuutta paikkakunnalla ehdo-
35021: tenkin ylikäytävä sijaitsee tämän rataosan tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
35022: vilkasliikkeisimmällä seudulla. Molemmin väksi toivomuksen,
35023: puolin ovat suuret asutuskeskukset ja tämä
35024: tie on valtaväylänä Lappeenrannan-Joen- että hallitus ottaisi vuoden 1954
35025: suun-Savonlinnan linjalla. tulo- ja menoarvioesitykseen 10 mil-
35026: Rakennettavaksi ehdottamamme sillan mo- joonan markan määrärahan Suhosen
35027: lemmin 'pu!olin sut>rite'ttava pieni llei!kikaustyö ylikäytäväst1lan rakentamista varten
35028: sopii erinomaisen hyvin talvella teetettäiVäksi, työttömyystyönä.
35029: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
35030:
35031:
35032: Juho Kuittinen. Lauri Kaarna.
35033: Valto Käkelä. K. F. Haapasalo.
35034: 0. Muikku.
35035: 813
35036:
35037: XII,1o2. - Toiv. al. N:o 427.
35038:
35039:
35040:
35041:
35042: Rytkönen ym.: Maantiesillan rakentamisesta Kiurujoen yli.
35043:
35044:
35045: E d u s k u n n a ll e.
35046:
35047: Kiurujoen yli johtava maantiesilta Runnin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
35048: kylän kohdalla on liian kapea ja muutenkin kunnan hyväiksyttäväksi toivomuksen,
35049: liikenteelle vaarallinen, ja näkyväisyys not-
35050: kossa on hyvin heikko. Liikenne on kuiten- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35051: kin huomattava ja vilkastuu jatkuvasti. Kiurujoen yli johtavan maanties~1lan
35052: Sanottu silta on välttämättä uudistettava. rakentamiseksi.
35053: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
35054:
35055:
35056: Juho Rytkönen. Esa Hietanen.
35057: Elli Juntunen. Hugo Manninen.
35058: 814
35059:
35060: XII,1o3, - Toiv. al. N:o 428.
35061:
35062:
35063:
35064:
35065: Väänänen ym.: Sillan rakentamisesta Muurutvirran yli.
35066:
35067:
35068: Eduskunnalle.
35069:
35070: Muuruveden kunnassa samoin kuin mo- haitta, joka varsin oleellisella tavalla jarrut-
35071: nessa muussakin Pohjois-Savon kunnassa taa Muuruveden ja sen naapuripitäjien ta-
35072: ovat sekä sisäiset että ulkoapäin suuntautu- loudellista kehitystä, voidaan poistaa raken-
35073: vat liikenneyhteydet useiden vesistöjen vuoksi tamalla Muurutvirran yli silta. Koska virran
35074: sangen vaikeat. Liikennöitäessä Kuopioon leveys on vain muutamia kymmeniä metrejä
35075: joudutaan vesistöjen takia kiertämään useita ja sen pohja kallioista, ei sillan rakentami-
35076: kymmeniä kilometrejä. Tähän saakka on lii- nen tuottane kovinkaan suuria kustannuksia.
35077: kenne Kuopioon suuntautunut pääasiallisesti Kun lisäksi rantapenkereet ovat korkeat, ei
35078: Siilinjärven kautta, mutta sen jälkeen kun huomattavampia pengerrystöitä tarvitsisi suo-
35079: Jännevirtaan valmistui silta ja kun Melalah- rittaa, vaan voitaisiin silta rakentaa luonnol-
35080: den tieoikaisu on saatu loppuunsuoritetuksi, listen pengerrysten avulla niin 'korkeaksi,
35081: tulee liikenne tapahtumaan tätä kautta, mikä että laivalitkenne voi esteettä sen alitse ta-
35082: on parhain ja suorin tieyhteys Kuopioon pahtua.
35083: sekä kaikkiin itä- ja eteläpuolella oleviin Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esi-
35084: kuntiin. Tälle kaukoliikenteelle samoin kuin tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35085: varsin suurelle patkallisliikenteelle on san- muksen,
35086: gen suurena haittana Muurutvirta, jonka yli
35087: liikennettä IVäilittää !kesäisin ns. ,ikrupula1oss~". että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35088: Syksyllä ja keväällä kelirikon aikana on silwn rakentamiseksi Muuruveden kun-
35089: maito- ym. tavaroiden kuljetus ja yksinpä nassa sijaitsevan Muurutvirran yli.
35090: henkilöliikennekin sangen hankalaa. Ko.
35091: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
35092:
35093:
35094: Hilja Väänänen. Martti J. Huttunen.
35095: Lennart Heljas. Tahvo Rönkkö.
35096: Lauri Solla. Eino E. Heikura.
35097: 815
35098:
35099: XII,1o4, - Toiv. al. N:o 429.
35100:
35101:
35102:
35103:
35104: Niiranen ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
35105: Kaltimon asemalta Niskan kylään menevän maantien sil-
35106: tojen leventämistöitä varten.
35107:
35108:
35109: E d u s k u n n a ll e.
35110:
35111: Enon kunnassa Kaltimon asemalta kirkolle Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
35112: ja Niskan kylään sekä sieltä edelleen mene- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
35113: väliä maantiellä Pielisjoen ja sen sivukana-
35114: van yli johtavat maantiesillat ovat liian ka- että hallitus antaisi Eduskunnalle
35115: peita paikalla Vallitsevalle liikenteelle. Ka- esityksen 50,000,000 markan määrära-
35116: navan yli johtavan sillan leveys tuskin ylit- han ottamisesta lisäyksenä vuoden 1953
35117: tää 3 metriä. Kun siltojen kautta suuntau- tulo- ja menoarvioon K altimon as-e-
35118: tuu laajojen Enon, Ilomantsin ja Tuupovaa- malta Enon kirkolle ja Niskan kylään
35119: ran kuntien alueen liikenne, josta huomat- menevällä maantiellä olevien Pielis-
35120: tava osa on puutavaran kuljetusta, Kaltimon joen ja sen sivukanavan yli johtavien
35121: asemalle, on siltojen kapeuden aiheuttama siltojen leventämistyön suorittamiseksi.
35122: haitta hyvin suuri.
35123: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1953.
35124:
35125:
35126: Toivo Niiranen. Juho Nykänen.
35127: 816
35128:
35129: XII,lo5. - Toiv. a.l. N:o 430.
35130:
35131:
35132:
35133:
35134: Erkkilä ym..: S'iUan rakentamisesta Pyhäjoen yli Haapaveden
35135: Mieluskosken kylän kohdalle.
35136:
35137:
35138: E d u s k u n n a 11 e.
35139:
35140: Hyvien kulkuyhteyksien aikaansaaminen Ei ainoastaan tällaisen pitkän matkan kul-
35141: on tärkeimpiä tehtäviä nykyajan yhteiskun- jetuksen vuoksi siltaa välttämättä tarvita,
35142: taelämässä, ja kunnat sekä valtio uhraavat vaan lisäksi se on suorastaan välttämätön ko.
35143: vuosi vuodelta yhä suurenevia summia kulku- kylän Pyhäjoen eteläpuolella asuvien monen
35144: yhteyksien parantamiseen. Eräs tämän alan sadan asukkaan kulkuyhteyksien paranta-
35145: tehtävä olisi Haapaveden pitäjän Mieluskos- jana, koska varsinainen valtamaantie, koulu,
35146: ken kylässä olevan Mieluskosken sillan ra- kaupat, posti ym. ovat pohjoispuolella jokea.
35147: kentaminen. Silta liittyy tärkeänä osana sii- Sen lisäksi maanviljelijäin omistamat maat
35148: hen tiejaksoon, joka alkaa Ylivieskan-Niva- ovat molemmin puolin jokea, ja kun kulku-
35149: lan maantiestä Vähäkankaan kylän kohdalta yhteydet syksyin ja keväisin tilapäisten
35150: ja päättyy Haapaveden-Oulaisten maantie- renkkusiltojen purkamisen vuoksi ovat koko-
35151: hen Mieluskosken kylän kohdalla. naan poikki, niin kaikki tämä tuottaa asuk-
35152: Valmistuttuaan tulee tie olemaan Ylivies- kaille suuria vaikeuksia.
35153: kan ja Haapaveden pitäjien tärkeimpien asu- Haapaveden kunnan puolesta on sillan pii-
35154: tuskeskuksien lyhimpänä yhdystienä. Ylivies- rustukset ja kustannusarvio teetetty odottaen
35155: kan puoleisesta päästä on tiestä Kantokylän nyt vain toteuttamistaan.
35156: kunnantie jo rakennettu, samoin Haapaveden Lisäksi on syytä huomauttaa, että Pyhä-
35157: puoleisesta päästä Ollilanperän kunnantie, ja joki mainitulla kohdalla on varsin kapea, n.
35158: suunnitelmat ovat valmiina tien keskiosan 60-70 metriä, joten sillan rakennuskustan-
35159: rakentamiseksi, mitä sitäkin on alustavasti nukset tulevat varsin halvoiksi.
35160: rakennettu 1930-luvulla, mm. ojat kaivettu Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
35161: ja pohja tasoitettu, mutta se on sen jälkeen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35162: jäänyt rappeutumaan. Kuitenkin sitä vielä-
35163: kin talvisaikaan käytetään huomattavasti että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35164: puutavaran kuljetukseen, mitä huomattavasti menpiteisiin sillan rakentamiseksi Py-
35165: vaikeuttaa se, että Pyhäjoki Mieluskosken ky- häjoen yli Haapaveden pitäjän Mie-
35166: län kohdalla sillattomana katkaisee tämän lnskosken kylän kohdalle.
35167: kuljetusreitin.
35168: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
35169:
35170:
35171: Eeli Erkkilä. Aaro Kauppi.
35172: Eino Rytinki. Atte Pakkanen.
35173: Eero Saari. Arvi Ikonen.
35174: Toivo Antila. Niilo Ryhtä.
35175: Tahvo Rönkkö. Yrjö Hautala.
35176: Kusti Eskola.
35177: 817
35178:
35179: XII,to6. - Toiv. al. N:o 431.
35180:
35181:
35182:
35183:
35184: Rytinki ym.: Sillan rakentamisesta Siuruanjokeen Tannilan
35185: lossipaikaUe.
35186: /
35187:
35188: E d u s k u n n a ll e.
35189:
35190: Viittaamalla ed. Rytingin ym. toivomus- työhön voitaisiin suurin osa työväestöstä
35191: aloitteeseen n: o 259 vuoden 1952 valtiopäi- sijoittaa asumaan koteihinsa sekä työpaikan
35192: villä saamme lisäksi esittää seuraavaa. Viime läheisyydessä oleviin taloihin. Tällä tavalla
35193: kesän halla ja vesisateet sekä puutavara- vältyttäisiin niistä lisäkustannuksista, mitä
35194: markkinain hiljentyminen on paikkakunnalle aiheutuu työväestön siirtotyömaalle siirtämi-
35195: aiheuttanut niin valtavan työttömyyden, että sestä.
35196: sellaisillakin pienviljelijöillä, joiden ei aikai- Kun Yli-Iin kunta on esittänyt sillan
35197: semmin tarvinnut mennä hakemaan ansio- rakennustyön tärkeäksi työkohteeksi ja kii-
35198: töitä kodin ulkopuolelta, vaan saivat omasta reellisesti ail'oitettavaksi, niin 'edellä <Ylevan
35199: taloudesta toimeentulonsa, on pakko ilmoit· perusteella ehdotamme kunnioittaen edus-
35200: tautua työttömyyskortistoon ja yrittää tällä kunnan päätettäväksi toivomuksen,
35201: tavalla saada tuloja verojen ja muitten ma:k-
35202: sujen suorittamista varten. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
35203: Mainitun sillan rakennustyö olisi sopiva toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
35204: työkohde Tannikylän asukkaille, sillä se Siuruanjokeen Yli-Iin Tannilan
35205: wntaisi työtä sekä hevosmiehille että muille kylässä olevalle Tannilan lossipaikaUe.
35206: työmiehille. Sijoittamalla paikallista väestöä
35207: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
35208:
35209:
35210: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
35211: Niilo Ryhtä. Kusti Eskola.
35212: Aaro Kauppi.
35213:
35214:
35215:
35216:
35217: 103
35218: 818
35219:
35220: Xll,lo7, - Toiv. al. N:o 432.
35221:
35222:
35223:
35224:
35225: Rytinki ym. : Sillan rakentamisesta K uivajokeen.
35226:
35227:
35228: E d u s k u n n a ll e.
35229:
35230: Kuivaniemen kunnan asukkaat rakensivat viemän sillan tilalle uusi pysyvä silta otta-
35231: talvella 1930-1931 maantiesillan Kuivajo- malla vakinaiseen tulo- ja menoarvioon tar-
35232: keen Luujoen kylätielle Soininkosken ala- vittava määräraha taikka sitten silta on ra-
35233: puolelle. Vaikka silta rakennettiin ammatti- kennettava valtion työttömyystyönä työttö-
35234: miesten hyväksymään paikkaan ja heidän myysmäärärahoilla. Antaisihan sillan raken-
35235: tekemänsä suunnitelman mukaan, niin jo nustyö sekä hevos- että muille työmiehille
35236: ensimmäisenä keväänä jääpato särki sillan ansioita.
35237: perusteellisesti aiheuttaen kyläläisille suuria Sillan tarpeellisuudesta mainittakoon mm.,
35238: vahinkoja ja liikenteelle läpipääsemättömiä että paikkakunnalta maitoa Kemiin kuljetta-
35239: esteitä. Sotien jälkeen kylätien osakkaat laa- valla autolla ei ole mahdollisuutta hakea
35240: dituttivat vuonna 1948 dipLinsinööri Roi- maitoa Luujoen varrella olevalta asutukselta.
35241: mulla uuden suunnitelman uuden sillan ra- Asukkaiden on kuljetettava maito useita
35242: kentamista varten. Tällöin hyväksyttiin sil- kilometrejä Kuivajoen eteläpuolella olevan
35243: lan paikaksi noin 350 metriä ylempänä oleva maantien varteen, mistä aiheutuu asukkaille
35244: paikka Soininkosken niskassa. Kun kylätien suuria lisäkustannuksia. Puutavaran kuljetus
35245: osakkaat ovat suurimmalta osalta asutustilal- autoilla on muodostunut vaikeaksi ja hanka-
35246: lisia ja kaikki vähävaraista pienviljelijä- laksi. Onpa kokemus osoittanut, että puu-
35247: väestöä, niin sillan rakentaminen käy heille tavaran hinta on useasti ollut täällä alhai-
35248: ylivoimaiseksi suurten rakennuskustannusten sempi kuin ajettuna niiltä alueilta, missä
35249: vuoksi, vaikkapa saisivatkin pienen valtion puutavara voidaan lastata suoraan autoihin
35250: avustuksen. minä vuodenaikana tahansa.
35251: Kylätien vaikutusalueelle on muodostettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35252: maanhankintalain mukaan seitsemän uudis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35253: tilaa, joille lain mukaan on rakennettava muksen,
35254: maantie, jota myöten asukkaat pääsisivät
35255: liikennöimään yleiselle maantielle, mutta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
35256: tässä tapauksessa siihen ei ole mahdolli- toimenpiteisiin maantiesillan rakenta-
35257: suutta, kun siltä kylätieltä puuttuu silta, miseksi Luujoen kylätielle Kuivajoen
35258: joka johtaa yleiselle maantielle. Valtion toi- yli jäitten särkemän sillan tilalle.
35259: mesta ja varoilla olisi rakennettava jäitten
35260: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
35261:
35262:
35263: Eino Rytinki. Niilo Ryhtä.
35264: Aaro Kauppi. Eeli Erkkilä.
35265: 819
35266:
35267: XI1,1·os. - Toiv. al. N:o 433.
35268:
35269:
35270:
35271:
35272: Ryhtä ym.: Oulankajoen pukkisillan rakentamisesta.
35273:
35274:
35275: E d u s k u n n a 11 e.
35276:
35277: Kuusamon kunnassa olevan Käylän-Liika- Jotta pitkät kelirikon ajat Käylän-Liika-
35278: sen yleisellä maantiellä, mainittujen kylien sen tiellä voitaisiin. poistaa, olisi Oulankajoen
35279: keskivälillä Oulankajoen kohdalla on !ossi- lossipaikalle ra:kennettava puurakenteinen
35280: yhteys välittämässä kesäailkana liikennettä. pukkisilta. Ma~nitulle iossipaikalle rakennet-
35281: Lossia voidaan kuitenkin käyttää vain muu- tiin jo kyllä v. 1939 puklk:isilta, mikä oli käy-
35282: tamana kesäkuukautena, mutta joka syksy ja <tössä vuoden 1944 syksyyn saakka, mutta sak-
35283: kevät on varsin pitkä kelirikon aika, jolloin salaiset sotavoimat tuhosivat sillan sotatoi-
35284: li~kenne ikatkeaa sanotulla maantiellä koko- mien loppuvaiheessa ja sen jälkeen ei ole vielä
35285: naan. Tämä johtuu siitä, että tavallisesti jo uutta siltaa ti1alle rakennettu. Oul,ankajoen
35286: lokakuussa joessa alkaa muodostua jäätä niin leveys lossipaikalla on 48 m ja vesikerroksen
35287: paljon, että lossi pitää nostaa vedestä, ja kun vahvuus joessa on 2-4m. Joki on kovapoh-
35288: joki on lossipaikalta virtava, pysyy jää ta- jainen, jotenka puikkisillan rakentaminen
35289: vallisesti jouluun saakka niin heikkona, ettei <tälle paikalle voidaan suorittaa hyvin kohtuul-
35290: liikennettä jään ylikään voida hoitaa. Maan- lisil1a kustannuksilla. Tehdyn arvion mukaan
35291: tien talviauraus katkeaa myös syystalvella tulisikin pukkisillan rakentamineru maksa-
35292: lossipailkalLa, koska heikon jään vuoksi aura- maan vain 2,800,000 mk. Ja tämä rakennus-
35293: autot eivät pääse jokea ylittämään ennenkuin kustannus kuoleutuisi itsestään muutamassa
35294: kevättalvella jään vahvistuttua. Keväällä taa- vuodessa siten, että voitaisiin sillan valmistut-
35295: sen virtaavassa joessa jää menee jo huhti- <tua lopettaa lossin /kuljetukseen, hoitoon ja
35296: kuussa niin heikoksi, että jään ylikulku on ylläpitoon vuosittain tarvittavat valtion mää-
35297: lopetettav,a, mutta kun jokea a1as tulee virran rärahat, mitkä viime vuosina ovat nousseet
35298: mukana runsaasti irtojäätä, ei lossiakaan huomattaviin summiin.
35299: voida panna vesille ennenkuin aikaisintaan Oulankajoen pukkisillan rakentaminen olisi
35300: toukoikuun lopulla. Näinollen pitkä kelirikko jo toteutettava kiireellisesti j,a tämä työ sopisi
35301: keväällä ja syksyllä pitääkin sanotulla lossi- erittäin hyvin talvityönäkin tehtäväksi, koska
35302: paikal1a liikennesulkua n. 4 kuukauden ajan silloin ei tarvitse rakennusvaiheen ajaksi
35303: vuosittain. Käylän-Liikasen maantiellä on tehdä apusiltaa, vaan voidaan siltapaalujen
35304: postiautolinja, mutta tämäkin autoliikenne junttaus ja kannatuspukkien asettaminen
35305: katkeaa aina pitkien ikelirikkojen ajaksi. suorittaa jään päältä, jo1loin säästetään myös
35306: Kulku- ja liikenneyhteyksien katkeaminen ai- raikennuskustannuksia.
35307: heuttaa Liikasenvaaran kylän asukkaille mo- Oulankajoen pukkisillan rakentamista kos-
35308: nasti ylivoimaisia vaikeuksia nostaen mm. kevia asioita on useaan otteeseen käsitelty
35309: elintarvikkeiden hintaa ylimääräisinä rahti- Kuusamon kunnanvaltuuston järjestämissä
35310: kustannuksina. Kun sanotussa Liikasenvaa- kokouksissa ja tämän sil1an rakentamisesta on
35311: ran kylässä on yhteensä 28 perhettä vakinaisia viime vuosina tehty myöskin eduskunnalle
35312: asukkaita sekä kaksiopettajainen kansakoulu raha-asia-aloitteita, mutta sillan rakentami-
35313: ja rajavartioston kenttävartio eli asukikaita seen ei vieläJkään ole päästy. Kun kysymystä
35314: yhteensä yli 300 henkilöä, joutuu tämä väestö- on eduskunnan va:liokunnissa käsitelty teh-
35315: määrä joka vuosi pitkän kelirikon aikana eris- tyjen aloitteiden pohjalla, niin silloin ovat
35316: tetyksi kulku- ja liikenneyhteyksien katke- tieviranomaiset 1ausuntonaan maininneet, että
35317: tessa. Matik:a Käyiästä Liikasenvaaran kylään pukkisillan ra:kentaminen olisi hyvin tarpeel-
35318: on 25 km. linen ja se voitaisiin suorittaa hyvin kohtuul-
35319: 820 XII,1os. - Oulankajoen pukkistita.
35320:
35321:
35322: lisilla määrärahoilla. Samoin on mainittu esitämme eduskunnan päätettäväksi toivo-
35323: siitä, että tällainen pieni silta ehkä voitaisiin muksen,
35324: rakentaa TVH: n saamilla maanteiden kunnos-
35325: sapitomäärärahoillakin. Kun siltaa ei kuiten- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
35326: kaan vielä tähän menessä ole saatu rakenne- toimenpiteisiin Kuusamon kunnassa
35327: tuksi ja lkun on kysymyksessä sota-aikana tu- sijaitsevan ja sotatoimien aikana tuho-
35328: hotun sillan jälleenrakentaminen, joka silta tun Oulankajoen pukkisillan rakenta-
35329: on erittäin tarpeellinen, suorastaan olosuhtei- miseksi.
35330: den pakottama, niin edellä olevaan viitaten
35331: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1953.
35332:
35333: Niilo Ryhtä. Eino Rytinki.
35334: Eeli Erkkilä. Markus Niskala.
35335: Yrjö Hautala.
35336: 821
35337:
35338: XII,1o9. - Toiv. al. N:o 434.
35339:
35340:
35341:
35342: Myllymäld ym.: Lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoar-
35343: vioon Kärkisten salmen lossireitin rakentamiseksi nykyistä
35344: tarvetta vastaavaksi.
35345:
35346:
35347: Ed uskunnaHe.
35348:
35349: Nykyiset IJrulkuyhteydet 120 km:n .pituisen tu'lisi sivuutettua Suomen ilrorikeimmat ja lii-
35350: Pä~jänteen yli orvllit erittäin puutteelliset. kenteelle vailkeimmat ja vaarail.lisimmat maan-
35351: Klol'lpilalhden pitäjässä sijaitservan Eä~kisten tiemäet. Hevosa:joneuvoja !käyttäville se mer-
35352: sa1men yli on noin 100 vuotta ollut järjestet- kitsisi myös vetoeläinten rääkkäyksen vähene-
35353: tyä IJ.irkennettä ja noin 30 vuotta on ollut toi- mistä. Kustannukset näistä töistä arvioidaan
35354: minnassa moottorikwyttöinen iossi. Kun jär- täHä hetikellä n. 100 mHjoonaiksi marlka'k:si.
35355: ven il:eveys on sillä kohdalla 1,200 metriä, on Työttömyysasiain !hoidon !kannalta o'lisi töi-
35356: liikennöinti hidasta ja vuodenajoista ja sää- den aliOittaminen sanotu'lla reitillä erittäin
35357: smteista riiP'puvainen. Lossin ikäyttöiJrustan- tär~eä Tie- ja vesirakennushallirtuksclla on
35358: nukset orvat n. 2 miljoonaa markikaa vuodessa ylksityiSkolhtaiset suunnitelmat töiden suorit-
35359: ja kulut suorittaa valtio. Sa'lmen yli kulkee tamisesta.
35360: ja1:Jkuvasti moottori- seikä hevosa:joneuvoja ja Korpilaihd~lla on paljon työttömiä, sillä
35361: hen!ki1lökuljetuskin on melkoinen. Linja-auto- mm. molemmat sahat ovat olleet pitikiä aiikoja
35362: liikennettä on päivittäin JY'Väskylän-Lu- pysälhdylksissä. Kunta ei rvoi !kaikiHe työttö-
35363: hangan sekä JyväSikylän-Hein'O~an-Lahden mille järj'estää hyödy'llistä työtä. Käl'lkisten
35364: autolirrjoilla. Ruuhkaantumisia tapahtuu sal- lossipai'kan kunnostaminen ltie- ja !Vesiraiken-
35365: men ikumma11aikin rpuolella varsin usein. nushaHituksen suunnitelman mukaisesti olisi
35366: Liikennekurjuuden tähden on toistakym- selkä liikenne- että työttömyysasiain tähden
35367: mentä vuotta sitten ~aadittu suunnitelmia ti- nopeasti järjestettävä. KorpHa'hden ja Muu-
35368: lan:t·een parantamiseksi. Siten Hilkenne oh.jat- ramen rvaltuustot ovat w!hneet •päätöiksiä töi-
35369: taisiin 300 metriä pitkän Tahkosaaren ja eräi- den a;loittamisen lkiirehtimiseksi. Ta~itaan
35370: den muiden pienempien saarien yli ja lossi~ vain varoja 'kustannusten suorittamiseksi.
35371: mat!lm lY'henisi 400 metriin. Väylän leveyden Työttömien työläisten ansioitten puute vaatii
35372: supistaminen !helpottaisi suuresti ylilkulikua ja p:ilk:aisia toimenpiteitä kyseessä olevien töiden
35373: siitä aiheutuisi myös se, ·että salmessa viiTan aloittamiseksi sekä kunnollisen palkan suorit-
35374: nopeus kasvaisi ja salmen sulana pysyminen tamista työntelkijöille.
35375: pitenisi malhdollisesti kolko vuotiseksi. EdeUä olevan perusteella elb.dotaJmme kun-
35376: Nykyisellä Korpilaihden-J,Joutsan maan- nioittaen eduskunnan lhyväksyttäiväiksi roirvo-
35377: tiellä on erittäin ikorkeita mäkiä, vuoria, joten muksen,
35378: sanottu maantie 'On !koko maan vaikeimlmin
35379: liiik:ennöitäviä teitä. Suunnitelmaan sisältyy, että hallitus antaisi Eduskunnalle
35380: että maantie siirretä:än ikorlkeasta ja pitkästä esityksen 50 m~1joonan markan määrä-
35381: Vaarun mäestä Päijänteen rantaan. Oikaisu rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
35382: alkaisi Syvälalhden poh~asta Kauniston ja 1953 tulo- ja menoarvioon Korpilahden
35383: Lep~äen tilojen läheisyydestä ja jatikuisi pitäjässä sijaitsevan Kärkisten salmen
35384: Koroslalhden rantaa pitkin Korospo!hjaan, lossireitin mkentamiseksi nykyistä tar-
35385: jossa tie y'htyisi vanhaan maantielhen. Täten vetta vastaavaksi.
35386: Helsingissä 4 päirvänä h·elmiikuuta 1953.
35387:
35388: Lauri Myllymäld. Toivo Friman.
35389: Usko Seppi. Kaarle Renfors.
35390: V. Puumalainen. Yrjö Murto.
35391: 822
35392:
35393: XII,no. - Toiv. al. N:o 435.
35394:
35395:
35396:
35397:
35398: Manninen ym. : Toimenpiteistä uittokanavan rakentamiseksl
35399: Taipaleen kanavan viereen.
35400:
35401:
35402: E d u s k u n n a 11 e.
35403:
35404: Pohjois-Savosta vietävän puutavaran kul- van Taipaleen kanavan vierelle epäkohdan
35405: jettamiseksi on käytettävissä Varkauden ja poistamiseksi. Tarpeelliset tutkimukset on
35406: Heinäveden uittoreitit, joista Varkauden Kuopion tie- ja vesirakennuspiirin toimesta
35407: reitti on noin 30 km lyhyempi. Varkauden toimitettu vuonna 1950. Esitettyä uittokana-
35408: reitillä on kaksi kanavaa, joista Konnuksen vaa voidaan käyttää myöskin Unnukan ve-
35409: kanavan teho on 500 nippua 8 tunnissa ja sistön tulva-aukkona, jotta vältyttäisiin tul-
35410: Taipaleen kanavan teho 200 nippua 8 tun- van aiheuttamilta rantavahingoilta, joita
35411: nissa. Taipaleen kanavan heikosta tehosta vuosittain aiheutuu rantaviljelyksille. Tällä
35412: johtuen joudutaan suuri osa puutavarasta työllä olisi myös suuri merkitys työllisyyden
35413: lauttaamaan pitempää ja hankalampaa Hei- ylläpitämisessä.
35414: näveden reittiä myöten, mikä asiantila ei voi Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
35415: olla vaikuttamatta kantohintoja alentavasti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35416: Pohjois-Savossa.
35417: Tähän asiaan on kiinnitetty huomiota. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35418: Mm. Varkauden kauppala on valtioneuvos- menpiteisiin uittokanavan rakentami-
35419: tolle ehdottanut erillisen uittokanavan ra- seksi Varkauden kauppalassa olevan
35420: kentamista Varkauden kauppalassa Sijaitse- laivakanavan viereen.
35421: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
35422:
35423:
35424: Hugo Manninen. Juho Rytkönen.
35425: Esa Hietanen. Elli Juntunen.
35426: 823
35427:
35428: XII, 111. - Hemst. mot. N: o 436.
35429:
35430:
35431:
35432:
35433: Nordström m. fl.: Angående åtgärder för N orra Gloppsten
35434: benämnda lys- och klockbojs i huvudfarleden in till Vasa
35435: ersättande med en fast kasunfyr.
35436:
35437:
35438: T i ll R i k s d a g e n.
35439:
35440: Den mest betydelsefulla av de trenne far- bart, att ledfyrarna i dimma och snötjocka
35441: leder, som från havet leda in tili Vasa, är icke kunna trygga trafiksäkerheten på ett
35442: den s. k. Norrskärsfarleden. Efter att de vid- tillfredställande sätt. Denna olägenhet är
35443: lyftiga och kostnadsdryga muddrings- och ägnad att stai'kt försvåra navigeringen in
35444: sprängningsarbeten, som staden utförde un- till Vasa höst och vår. Det har tili och med
35445: der åren 1943-1950, slutförts, fastställdes hänt att isbrytaren jämte assisterade fartyg
35446: farledens djup av sjöfartstyrelsen till 8.o m på grund av här påtalade missförhållande
35447: vid medelvattenstånd. Farleden är i dess fått ligga t.o.m. dygntal och invänta gynn-
35448: helhet belyst och försedd med vederbörliga sammare siktförhållanden. Det senaste be-
35449: säkerhetsanordningar, men på avsnittet mel- viset på dessa otilifredsställande förhållanden
35450: lan N orrskärs och Korsörs fyrar befinner utgör isbrytaren Sampos grundstötning på
35451: sig Gloppsten benämnda, rätt vidsträcka Gloppstensgrundet den 28 december 1952.
35452: undervattensgrund i farlig närhet av farle- Då Vasa stad nedlagt och även för närva-
35453: den. Grundet är markerat av en lys- och rande nedlägger stora belopp på förbättring
35454: klockboj. och utbyggnad av sina hamnar, måste det
35455: Detta arrangemang kan ur trafiksäker- anses skäligt, att staten förser havsfarleden
35456: hetssynpunkt anses vara något så när betryg- med sådana säkerhetsanordninggar, att tra-
35457: gande under de tider av seglationsperioden, fiksäkerheten i görligaste mån tryggas. För
35458: då havet svallar fritt, men på senhösten, då uppnående av detta mål bör lys- och klock-
35459: isbildningen börjar och alla flytande sjö- bojen vid Gloppstensgrundet ersättas med
35460: märken tas in, avlägsnas även ifrågavarande en fast fyr.
35461: lys- och klockboj, trost att sjöfarten fortgår På grund av ovananförda tillåta sig un-
35462: ofta ännu i flere månaders tid. Efter det dertecknade vördsamt föreslå, att riksdagen
35463: att bojen i fråga avlägsnats, måste fartygen ville besluta hemställa,
35464: i denna del av farleden ty sig enbart tili
35465: Gåsgrunds och Tjärnbådans ledfyrar. Då att regeringen måtte vidtaga åtgär-
35466: den bakre av dessa ledfyrar emellertid be- der för att Norra Gloppsten benämnda
35467: finner sig på 13 sjömils avstånd från farle- lys- och klockboj i huvudfarleden in
35468: dens yttre ändpunkt och på 7.5 sjömils av- till V asa skulle ersät.tas med en fast
35469: stånd från Gloppstens grund, är det uppen- kasunfyr.
35470: Helsingfors den 13 februari 1953.
35471:
35472:
35473: T. E. Nordsröm. Grels Teir.
35474: M. Järvinen. Johannes Wirtanen.
35475: 824
35476:
35477: XII,1n. - Toiv. al. N:o 436. Suomennos.
35478:
35479:
35480:
35481:
35482: Nordström ym.: Toimenpiteistä Norra Gloppsten mmlsen
35483: Vaasan pääväylällä olevan valo- ja kellopoijun korvaami-
35484: seksi kiinteällä kasuunimajakalla.
35485:
35486:
35487: E d u s k u n n a ll e.
35488:
35489: Tärkein mereltä Vaasaan johtavista kol- maan liikenneturvallisuutta tyydyttävällä ta-
35490: mesta reitistä on nk. Norrskärin reitti. Kun valla. Tämä epäkohta on omiaan suuresti
35491: valtion vuosina 1943-1950 suorittamat laa- vaikeuttamaan purjehtimista Vaasaan syk-
35492: jakantoiset ja kalliit ruoppaus- ja räjäytys- syisin ja keväisin. On sattunut sellaistakin,
35493: työt olivat valmiit, vahvisti merenkulkuhal- että jäänsärkijä saattoaluksineen on tässä
35494: litus reitin syvyydeksi 8 metriä veden keski- mainittujen epäkohtien vuoksi joutunut jopa
35495: korkeuden aikana. Reitti on kokonaan va- vuorokausikaupalla pysymään paikallaan ja
35496: laistu ja varustettu asianmukaisin turvalli- odottamaan suotuisampia näkyvyyssuhteita.
35497: suuslaittein, mutta Norrskärin ja Korsön Viimeinen osoitus tästä epäkohdasta saatiin
35498: majakoiden välisellä lohkolla on Gloppste- joulukuun 28 päivänä 1952, jolloin jäänmur-
35499: niksi nimitetty erittäin laaja vedenalainen taja Sampo ajoi karille Gloppstenin matali-
35500: matalikko vaarallisen lähellä kulkureittiä. kolla.
35501: Matalikko on merkittynä valo- ja kellopoi- Kun Vaasan kaupunki on sijoittanut ja
35502: julla. nykyisinkin sijoittaa suuria summia sata-
35503: Tällaista järjestelyä voidaan liikennetur- miensa parantamiseen ja laajentamiseen, on
35504: vallisuuden kannalta katsoen pitää melko pidettävä asiaan kuuluvana, että valtio va-
35505: tyydyttävänä sellaisina purjehduskauden ai- rustaa merireitin sellaisin turvallisuuslaittein,
35506: koina, jolloin meri aaltoilee vapaana, mutta että liikenneturvallisuus mahdollisimman
35507: syysmyöhäisellä, jolloin jäänmuodostus alkaa suuressa määrin olisi taattu. Tähän pääsemi-
35508: ja kaikki kelluvat merimerkit viedään pois, seksi olisi Gloppstenin matalikolla olevat
35509: poistetaan myös mainitut valo- ja kellopoiju, valo- ja kellopoiju korvattava kiinteällä ma-
35510: vaikka meriliikenne monesti jatkuu vielä jakalla.
35511: kuukausia. Kun mainitut poijut on pois- Edellä olevan nojalla sallittakoon allekir-
35512: tettu, täytyy laivojen reitin tässä osassa joittaneiden kunnioittaen ehdottaa eduskun-
35513: tyytyä yksistään Gåsgrundin ja Tjärbådanin nan hyväksyttäväksi toivomus,
35514: johtomajakkoihin. Kun taaempi näistä johto-
35515: majakaista on kuitenkin 13 meripenikulman että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35516: päässä reitin uloimmasta päätepisteestä ja Vaasaan johtavalla pääreitillä olevien
35517: 7.5 meripenikulman etäisyydellä Gloppstenin nk. N orra Gloppstenin valo- ja kello-
35518: matalikosta, on ilmeistä, etteivät johtomaja- poijun korvaamiseksi kasuunimaja-
35519: kat sumussa ja lumipyryssä kykene takaa- kalla.
35520: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1953.
35521:
35522:
35523: T. E. Nordsröm. Grels Teir.
35524: M. Järvinen. J'ohannes Wirtanen.
35525: 825
35526:
35527: XII,u2. - Hemst. mot. N:o 437.
35528:
35529:
35530:
35531:
35532: Teir m. fl.: Angående åstadkommande av ett flygfält i mel-
35533: lersta österbotten.
35534:
35535:
35536: T i II R i ik s d a g e n.
35537:
35538: Genom den snabba utveckling flyget ge- Emedwn städerna ligga så nära varandra,
35539: nomgått har kravet på flygförbindelser över- kunna de sakert använda samma flygfält.
35540: allt stigit i förgrnnden och flyget anses icke Från Gamla!karleby tili V asa flygfält är det
35541: mera vara lyx utan är en praktisk nödvän- cirka 150 kilometer och tili Uleåborg över
35542: dighet. 200 kilometer. Från JBJkobstad äro dessa av-
35543: För städerna Jakobstad och Gamla:karleby stånd respektive över 100 och över 250 kilo-
35544: har behovet av flygförbindelse länge varit meter.
35545: brännoode. Industri- och affärsmän behöva Hänvisande tili det ovan sagda föreslås
35546: flyg i sin dagliga gärning och även den vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
35547: stora allmänheten är betjänt endast av flyg ställa,
35548: i brådskande fa:ll. V ardera staden har en be-
35549: folkning på cirka 14,000 innevånare och de att regeringen skyndsamt måtte
35550: ligga endst cirka 4 mil från varandra. Ja- låta allsidigt undersöka möjligheterna
35551: kobstad är en betydande industristad och för att bygga ett flygfält i mellersta
35552: Gamlakarleby en livlig hande'lsstad, varige- österbotten, som samtidigt skulle be-
35553: nom dessa städers befo1kning är i behov av tjäna städerna Jakobstad och Gamla-
35554: flygförbindelser. Runt vardera staden finns karleby jämte den kringliggande lands-
35555: en folkrik landsbygd, vars befotkning också bygden.
35556: behöver de fördelar flygförbindelser slkänka.
35557: Helsingfors den 6 februari 1953.
35558:
35559:
35560: Grels Teir. Ture Hollsten.
35561: Arthur Larson. Nils Meinander.
35562: Albin Wickman. C. A. Öhman.
35563: Kurt Nordfors. Ebba östenson.
35564:
35565:
35566:
35567:
35568: 104
35569: 826
35570:
35571: Xll,112. - Toiv. al. N:o 437. Suomennos.
35572:
35573:
35574:
35575:
35576: Teir ym.: Lentokentän aikaansaamisesta Keski-Pohjanmaalle.
35577:
35578:
35579: E d u s kun n a ll e.
35580:
35581: Lentoliilkenteen nopean !kehittymisen joh- seutua, jonka väestö myös tarvitsee lentolii-
35582: dosta on vaatimus lentoyhteyksistä tullut kenteen suomia etuisuuksia.
35583: kaikkialla ajankohtaiseksi eikä lentämistä Koska kaupungit sijaitsevat llläin lähellä
35584: enää pidetä ylellisyytenä, vaan käytännölli- toisiaan, voisivat ne varmasti käyttää samaa
35585: senä välttämättömyytenä. lentokenttää. Kokkolasta on Vaasan lento-
35586: Pietarsaaren ja Kokkolan kaupunkien koh- kentälle noin 150 kilometriä ja Ouluun yli
35587: dalla on lentoyhteyksien tarve kauan ollut 200 kilometriä. Pietarsaaresta ovat vastaavat
35588: polttava. Teollisuus- ja liikemiehet tarvitse- matkat yli 100 ja yli 250 :kilometriä.
35589: vat lentokonetta päivittäisessä työssään, ja Edellä olevaan viitaten esitämme :kunnioit-
35590: kiireellisissä tapauksissa voi suurta yleisöä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35591: hyödyttää vain lentoliikenne. Kummassakin sen,
35592: kaupungissa on n. 14,000 asukasta ja IIle
35593: ovat vain noin 4 peniikulman päässä toisis- että hallitus pikaisesti kaikin puolin
35594: taan. Pietarsaari on merkittävä teollisuus- tutkituttaisi mahdollisuudet lentoken-
35595: kaupunki ja Kollliola vilkas kauppakau- tän rakentamiseksi Keski-Pohjan-
35596: punki, josta syystä näiden kaupunkien väestö maalle, mikä kenttä samalla palvelisi
35597: tarvitsee lentoyhteyksiä. Kummankin kau- Pietarsaaren ja Kokkolan kaupunkeja
35598: pungi:n ympäristö on taajaan asuttua maa- ja niitä ympäröivää maaseutua.
35599: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1953.
35600:
35601:
35602: Grels Teir. Ture Hollst.en.
35603: Arthur Larson. Nils Meinander.
35604: Albin Wickman. C. A. Öhman.
35605: Kurt Nordfors. Ebba östenson.
35606: 827
35607:
35608: XII,113. - Toiv. al. N:o 438.
35609:
35610:
35611:
35612:
35613: Nuorsaari ym.: Toimenpiteistä kahden uuden Sisu-tyyppisen
35614: jäänmurtajan rakentamiseksi kotimaassa.
35615:
35616:
35617: E d u s k u n n a ll e.
35618:
35619: Kuluva talvi, joka kuitenkin jäätilanteen vyemmin kuin vielä 40 vuotta sitten, joten
35620: suhteen on ollut normaalia helpompi siten, liikenteessä olevien kauppalaivojen valtava
35621: että vielä tätä kirjoitettaessa jään muodostu- enemmistö alkaa olla sellaisia, joiden jääkun-
35622: minen on noin viikon jäljessä normaalista, toisuus on varsin heikko .. Etenkin sellaisiin
35623: on jälleen antanut mitä vakuuttavimman satamiin, joihin on tunkeuduttava pitkän
35624: osoituksen siitä, että jäänmurtajalaivastomme jääreitin kautta ja mahdollisten ahtojäävyö-
35625: on aivan riittämätön ja laadultaan toivotto- hykkeiden läpi, on heikommalla tonnistolla
35626: masti vanhentunut. Olemme jälleen sen ti- mahdoton päästä aluksia rikkomatta. Nor-
35627: lanteen edessä, että kaikki muut Etelä-Suo- maalisinakin jäätalvina voidaan esim. Suo-
35628: men satamat, paitsi Hanko ja Turku, on sul- menlahden satamiin Hankoa lukuunottamatta
35629: jettava suunnilleen samanaikaisesti. Helsin- päästä vain jäävahvistetulla tonnistolla. Eri-
35630: kiä nähtävästi yritetään pitää muodollisesti koisen vaarallista on aluksille, jos ne joutu-
35631: auki, mutta kun sinne pääsevät vain parhai- va:t 'Voimakkaan jäänmurtajan hinattarva!ksi,
35632: ten jäävailwistetut alukset, ei sellaisella toi- sillä tällöin kestävät vain vahvat alukset.
35633: menpiteellä itse asiassa ole muuta kuin pro- Valtava pääosa aluksista on sellaisia, jotka
35634: paganda-arvo. Hangon ja Turun on mahdo- voivat päästä vain niihin satamiin, joihin
35635: tonta ik:alhden tyydyttäJvä:st~ selviytyä :ta~vilii heikomman jäänmurtajan apu riittää. Voi-
35636: !kentees'tä, joten Uil!komaan!kaurpallernme on daan sanoa, että ne yleensä vielä voivat kul-
35637: sangen kohtalokasta, että maan vienti ja kea Sisun suuruisen murtajan avaamassa
35638: tuonti jää pariksi kuukaudeksi käytännölli- väylässä omalla koneeliaan kulkien. Talvi-
35639: sesti katsoen näiden varaan. Etenkin Pohjois- merenkulkumme kannalta olisi nähtävästi
35640: ja Keski-Suomen kannalta on raskasta, että ollut siten paljon tarkoituksenmukaisempaa
35641: niiden ulkomaanliikenne pakottuu maan ete- ensin rakentaa pari uutta suunnilleen Sisun
35642: läisimpiin kolkkiin, koska näiden alueiden luokkaa olevaa jäänmurtajaa ja vasta myö-
35643: luonnolliset vienti- ja tuontisatamat ovat hemmin Voiman tapainen jättiläismurtaja.
35644: maamme länsirannikolla. Länsirannikon satamat Hangosta Rau-
35645: Yleisesti tunnettu tosiasia on, että laivan- malle, Mäntyluotoon ja Kaskisiin ovat jää-
35646: varustajat ovat nykyään paljon haluttomam- suhteiltaan huomattavasti edullisemmassa
35647: mat lähettämään laivojaan jääsatamiin kuin asemassa kuin Suomenlahden satamat, sillä
35648: ennen sotaa. Tähän on ymmärrettävät avustusmatkat niihin ovat lyhyet tai sitten
35649: syynsä. Laivojen korjauskustannukset ovat ne ovat helppokulkuisia saaristoväyliä, joissa
35650: tunnetuista syistä kohonneet valtavasti sodan jää ei pääse ahtautumaan. Ne pystyvät myös
35651: edelliseen aikaan verrattuna ja vakuutus- yhdessä suuremmitta vaikeuksitta hoitamaan
35652: yhtiöt eivät nyttemmin ota kantaakseen jää- Suomen koko talviliikenteen, etenkin jos niitä
35653: riskejä muun vastuun kuin kokonaistappion käytetään suunnitelmallisesti siten, ettei mi-
35654: suhteen. Varustaja saa siis korvauksen vain hinkään päästetä kasaautumaan suurempaa
35655: siinä tapauksessa, että alus tuhoutuu, mutta tavararuuhkaa, vaan jaetaan liikennettä sata-
35656: muita vahinkoja ei korvata, ja vakuutus- mien kesken, missä suhteessa mm. rahtitasoi-
35657: maksu on tästä huolimatta erittäin korkea tukset ovat arvokkaana apuna. Valitettavasti
35658: rahtitasoon verrattuna. Sitäpaitsi on huomat- nykyisellä jäänmurtajalaivastolla ei vaikeam-
35659: tava, että laivat rakennetaan nykyään ke- missa olosuhteissa pystytä hallitsemaan kaik-
35660: 828 XII,11s. - Jäänmurtajien rakentaminen.
35661:
35662:
35663: kien näiden satamien tilannetta, sillä Pohjan- tilattaisiin ainakin kaksi uutta tämän tyyp-
35664: lahden puolella tarvittaisiin ehdottomasti pistä jäänmurtajaa. Sijoittamalla tilaukset
35665: kaksi jäänmurtajaa, ainakin siinä vaiheessa, kotimaahan kevennettäisiin samalla melkoi-
35666: jolloin .Alh!venanmeri menee jäähän, kuten nyt sesti uhkaavaa työttömyystilannetta puhu-
35667: on tapahtumassa. Nykyisellään voidaan vain mattakaan siitä, mikä merkitys säännöllisesti
35668: Hangon ja Turun aukipito varmentaa. jatkuvana merenkululla on täystyöllisyyden
35669: Kun jäänmurtajalaivastomille kaikki nykyi- kannalta yleensä.
35670: set yksiköt Sisua lukuunottamatta on lähitule- Yllä olevan perusteella ehdotamme kun-
35671: vaisuudessa romutettava ja kun jäänmurtaja- nioittavimmin ed-uSkunnan (hYJVäksy:ttärväksi
35672: laivastomme edellä osoitetuista syistä tarvit- toivomuksen,
35673: see nimenomaan Sisun-tyyppisiä tai sitä jon-
35674: kun verran voimakkaampia jäänmurtajia, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
35675: jotka yleensä riittävät turvaamaan Länsi- toimenpiteisiin kahden uuden suunn~1-
35676: Suomen satamien talviliikenteen, olisi ehdot- leen Sisu-tyyppisen jäänmurtajan ra-
35677: toman välttämätöntä, että aivan ensi tilassa kentamiseksi kotimaassa.
35678: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1953.
35679:
35680: Hugo Nuorsaari. Arvo Ahonen.
35681: Jaakko Hakala. Kalle Joukanen.
35682: Johannes VVirtanen. Grels Teir.
35683: Reino Ala-Kulju. T. E. Nordström.
35684: Pentti Niemi. Harras Kyttä.
35685: Erkki Koivisto.
35686: 829
35687:
35688: XII,u4. - Hemst. mot. N:o 439.
35689:
35690:
35691:
35692:
35693: Sundman m. fl.: Angående åtgärder för uppmuddring av
35694: den s. k. Fladan mellan Korsnäs sund och Seitlaxfjärden.
35695:
35696:
35697: T i ll R i k s d a g e n.
35698:
35699: Under efterkrigsåren har statsmakten gjort landet utan också för de fiskare, bland dem
35700: stora ansträngningar i syfte att förbättra ett stort antal förfly;ttade karelare, vilka har
35701: kommunikationerna mellan hosättningsområ- sin hemvist kring Haikofjärden men gör
35702: dena i skärgården och fastlandet. Den del sina fiskefärder längre ut. U nder oväder
35703: av skärgården som i dessa strävamden blivit och svårare storm är färden genom Fladan
35704: i skymundan är s'kärgården mellan huvudsta- ri.Skfri, vartill kommer att det blir kortare
35705: den och Pyttis. väg tili vidare vatten i trakten kring Pel-
35706: Skärgården utanför städerna Borgå och linge. För befolkningen på sistnämnda ort
35707: Lovisa har sålunda hlivit styvmoderligt be- förkortas vägen till Borgå genom ovan-
35708: handlad. Bl. a. kan inte kommunikationerna nämnda uppmuddring betydligt. Fladans
35709: mellan Borgå stad och Emsalölandet på ett uppmuddring innebär därför, att en kortare,
35710: tillfredsställande sätt skötas under speciellt bekvämare och tryggare förbindelseled för
35711: menförestider. En åtgärd för att underlätta en talrik skärgårdsbefolkning skapas.
35712: förbindelserna mellan det stora Emsalölan- I anslutning till det ovansagda föreslås
35713: det och Borgå stad vore att den s. k. Fladan, därför vördsamt, att dksdagen ville besluta
35714: som börjar vid Korsnäs sund och utmynnar hemställa,
35715: i Seitlaxfjärden, bleve uppmuddrad. Denna
35716: trafikled är numera svåtrafikabel också för att regeringen med det snaraste
35717: motorbå!tar och tillochmed för roddbåtar på måtte vidtaga åtgärder för att den
35718: grund av det vassbestånd, som vuxit allt s. k. Fladan mellan Korsnäs sund och
35719: längre inåt den egentliga farleden. Fladan Seitlaxfjärden måtte bli uppmuddrad.
35720: är av stor betydelse inte enbart för Vessö-
35721: Helsingfors den 11 februari 1953.
35722:
35723:
35724: Bruno J. Sundman. G, Henriksson. Veikko Helle.
35725: 830
35726:
35727: XII,u4. - Toiv. al. N:o 439. Suomennos.
35728:
35729:
35730:
35731:
35732: Sundman ym.: Ns. Fladanin ruoppaamisesta Korsnäsin sal-
35733: men ja Seitlahdenselän välillä.
35734:
35735:
35736: E d u s k u n n a ll e.
35737:
35738: Sodanjälkeisinä vuosina valtiovalta on teh- kossaan suurelle määrälle karjalaista siir-
35739: nyt suuria ponnisteluja parantaakseen saa- toväkeä, jotka asuvat Haikon selän seutu-
35740: riston asutusalueiden ja mannermaan välisiä villa, mutta tekevät kalastusmatkoja ulommas
35741: yhteyksiä. Näissä pyrkimyksissä on osa saa- merelle. Huonon sään ja ik:ovempien myrsky-
35742: ristosta jäänyt lapsipuolen asemaan ja tämä jen aikoi1na on matka Fladanin ik:autta vaa-
35743: osa on pääkaupua1gin ja Pyhtään välisellä rallinen, minkä lisäik:si on otettava huomioon,
35744: alueella oleva saaristo. että tätä kautta on tie lyhyempi Peilingin
35745: Porvoon ja Loviisan kaupunkien edustalla väljemmille vesille. Viimeksi mainitun paik-
35746: olevaa saaristoa on siten ikohdeltu lapsipuo- kakunnan väestön tie Porvooseen lyhenisi
35747: len tavoin. Mm. Porvoon kaupungin ja Emä- huomattavasti sanotun perkauksen avulla.
35748: salon välisiä yhteyksiä ei voida kunnolla Fladanin ruoppaaminen mel'kitsee siis, että
35749: hoitaa varsinkaan kelirikkoaikoina. Yhtenä lukuisille saaristoasUJkkaille luotaisiin ly-
35750: toimenpiteenä suuren Emäsalon ja Por- hyempi, mukavampi ja varmempi yhteys-
35751: voon välisten yhteyksien parantamiseksi reitti.
35752: olisi nk. Fladanin ruoppaus. Fladan alkaa Edellä olevan nojalla esitämme kunnioit-
35753: Kmsnäsin saimesta ~a 1päättyy Sei'tllaihden taen eduSkunnan hyvä~syttäväksi toivomuk-
35754: selkään. Tätä reittiä on nykyisin vaikea sen,
35755: kulkea moottoriveneillä, jopa soutuveneilläkin
35756: kaislikon takia, joka on kasvanut yhä ulom- että hallitus m11!hdollisimman pian
35757: mas varsinaiselle väylälle. Fladanin merkitys ryhtyisi toimenpiteisiin Korsnäsin sal-
35758: ei ole suuri yksinomaan V essölandetille, men ja Seitlahdenselän välillä olevan
35759: vaan myös niille kalastajille, heidän jou- ns. Fladanin ruoppaamiseksi.
35760: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1953.
35761:
35762:
35763: Bruno J. Sundman. G. Henriksson. Veikko Helle.
35764: 831
35765:
35766: XII,115. - Hemst. mot. N:o 440.
35767:
35768:
35769:
35770:
35771: Sundman m. fl.: Angående modernisering av hamnen i Val-
35772: kom.
35773:
35774:
35775: T i ll R i k s d a g en.
35776:
35777: Efter det att Saima kanal och hamnarna kunna bli effektiv bör den säkert också få
35778: i Viborg, Trångsund och Björkö vid landav- en anoon sträckning på många punkter.
35779: trädelsen efter kriget gick förlorade, har Nödvändigheten av en snar utjämning
35780: trycket på de hamnar som finnes kvar i den av exporten över hamnarna i den Östra delen
35781: östra delen av Finska viken ökats starkt. av Finska viken och betydelsen av att ham-
35782: Trots att betydande utvidningar och mo- nen i Valkom utvidgas samt öppnandet av
35783: derniseringar a v hamnarna och bangårdarna förbättrade transportmöjligheter för expor-
35784: i Fredrikshamn och Kotka gjorts under efter- ten från Saimen och Pielisjärvi har också av
35785: krigsåren, har det doek visat sig att nämnda statsministern i flere sammanhang understru-
35786: två hamnar inte kan klara den utskeppning kits.
35787: som ankommer på sektorn öster om huvud- Förutom den betydelse en positiv lösning;
35788: staden. skulle ha för vår exportindustri inom den
35789: sektor som skulle beröras av projektet skulle
35790: Då den av statsrådets år 1949 tillsatta samtidigt nya möjligheter öppnas att på lång
35791: Industria:liseringskomi'tten år 1951 'lrom med sikt lösa det svårbemästrade sysselsättnings-
35792: sitt betänkande, uUalade kommitten som problemet för lönarbetarna i Östra Nyland.
35793: sin å:sikt, att en fördelning av trycket på Den omständigheten att ägarna av det
35794: hamnarna i den Östra delen av Finska viken bolag som driver den smalspåriga järnvägen
35795: lämpligast kunde avvägas så att hamnen i Lovisa-Lahtis upprepade gånger hotat med
35796: Valkom utanför Lovisa stad skulle utbyggas. att helt nedlägga driften har också medfört
35797: Angående förutsättningarna för en ut- att de industriföretag som planerats utmed
35798: byggning av hamnen i Valkom säger komiten järnvägen inte kommit till på grund av den
35799: i betänkandet, att Valkom äger alla naturliga osäkerhet om järnvägens framtid som varit
35800: fårutsättningar för att bli en djuphamn och rådande. Arbetarna i Lovisa stad, Valkom
35801: att kostnaderna därför inte kan bli stora. och de närliggande socknarna har länge
35802: I Industrialiseringskomitens betänkande väntar på ett initiativ som skulle göra slut
35803: heter det dock i fortsättningen, att en av på det nu rådande osäkerhetstillståndet.
35804: grundförutsättningarna för att hamnen i I anslutning till det ovansagda föreslås
35805: Valkom skall kunna utnyttjas som utskepp- vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
35806: ningshamn för industrin i Saimenbäckenet ställa,
35807: i den omfattning komiten har tänkt sig är
35808: att järnvägen Lovisa-Lahtis göres normal- att regeringen med det snaraste
35809: spårig. Till denna punkt av komitens utlå- måtte vidtaga åtgärder för en utbygg-
35810: tande bör dock tilläggas, att trafikfrågan ning och modernisering av hamnen i
35811: knappast kan lösas tillfredsställande endast V alkom samt att järnvägen Lovisa-
35812: genom att järnvägen Lovisa-Lahtis göres Lahtis måtte övertagas av statsmakten
35813: normalspårig. För att nämnda järnväg skall samt göras normalspårig.
35814: Helsingfors den 5 februari 1953.
35815:
35816:
35817: Bruno J. Sundman. G. Henriksson.
35818: 832
35819:
35820: XII,u5. - Toiv. al. N:o 440. Suomennos.
35821:
35822:
35823:
35824:
35825: Sundman ym..: Valkon sataman nykyaikaistamisesta.
35826:
35827:
35828: E d u s k u n n a ll e.
35829:
35830: Sen jälkeen kun sodanjälkeisessä alue- kas, on myös sen suuntaa muutettava mo-
35831: luovutuksessa menetettiin Saimaan kanava nissa kohdin.
35832: sekä Viipurin, Uuraan ja Koiviston sata- Myös pääministeri on moneen otteeseen
35833: mat, on paine Suomenlahden itäosan jälellä korostanut, miten välttämätöntä on saada
35834: olevissa satamissa kasvanut suuresti. pikaisesti tasoitetuksi vienti Suomenlahden
35835: Siitä huolimatta, että Haminan ja Kotkan itäosan satamien kautta sekä miten tärkeätä
35836: satamissa ja ratapihoilla on sodanjälkeisinä on laajentaa Valkon satamaa ynnä avata pa-
35837: vuosina suoritettu merkittäviä laajennuksia remmat kuljetusmahdollisuudet Saimaan ja
35838: ja nykyaikaistamisia, on kuitenkin osoittau- Pielisjärven tuotteille.
35839: tunut, etteivät nämä kaksi satamaa kykene Sen merkityksen lisäksi, mitä suunnitelman
35840: selviytymään laivaliikenteestä, joka suuntau- positiivinen ratkaisu tietäisi asianomaisella
35841: tuu pääkaupungin itäpuoliselle vyöhykkeelle. alueella oleville vientiteollisuuslaitoksille,
35842: avautuisi samalla uusia mahdollisuuksia
35843: Kun valtioneuvoston asettama teollistamis- ratkaista pitkällä tähtäimellä itäisen Uuden-
35844: komitea vuonna 1951 sai valmiiksi mietin- maan palkkatyöläisten vaikeasti hallittavissa
35845: tönsä, se lausui mielipiteenään, että Suomen- oleva työongelma.
35846: lahden itäosan satamien painetta voitaisiin Se seikka, että sen yhtiön omistajat, joka
35847: parhaiten helpottaa siten, että laajennettai- harjoittaa liikennettä tällä Loviisan-Lahden
35848: siin Loviisan kaupungin edustalla olevaa kapearaiteisella rautatiellä, ovat lukuisia
35849: Valkon satamaa. kertoja uhanneet kokonaan luopua yrityk-
35850: V alkon sataman laajentamisedellytyksistä sestä, on myös johtanut siihen, että rauta-
35851: komitea mainitsee mietinnössään, että Val- tien varrelle suunniteltuja teollisuuslaitoksia
35852: kolla on kaikki luonnolliset edellytykset tulla ,ei ole raikenne'ttu rautatien tulevaisuuden epä-
35853: syväsatamaksi ja että kustannukset tästä ei- varmuuden vuoksi. Loviisan kaupungin,
35854: vät muodostuisi suuriksi. Valkon ja lähipitäjien työläiset ovat kauan
35855: Teollistamiskomitean mietinnössä sanotaan odottaneet aloitetta, joka tekisi lopun nykyi-
35856: kuitenkin lisäksi, että jotta V alkon satamaa sin vallitsevasta epävarmuuden tilasta.
35857: voitaisiin käyttää Saimaan laakion teollisuu- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
35858: den lastaussatamana siinä laajuudessa kuin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35859: komitea on ajatellut, olisi Loviisan-Lahden sen,
35860: rata muutettava normaaliraiteiseksi. Komi- että hallitus mitä pikimmin ryhtyisi
35861: tean mietinnön tähän kohtaan on kuitenkin toimenpiteisiin V alkon sataman laa-
35862: lisättävä, että liikennekysymystä tuskin voi- jentamiseksi ja nykyaikaistamiseksi
35863: daan ratkaista tyydyttävästi vain tekemällä sekä Loviisan-Lahden radan ottami-
35864: Loviisan-Lahden rata normaaliraiteiseksi. seksi valtion haltuun ja muuttamiseksi
35865: Jotta mainitusta rautatiestä saataisiin teho- normaaliraiteiseksi.
35866: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1953.
35867:
35868:
35869: Bruno J. Sundman. G. Henriksson.
35870: 833
35871:
35872: XU,11a. - Hemst. mot. N:o 441.
35873:
35874:
35875:
35876:
35877: Korsbäck m. fl.: Angående åtgärder för byggande av en vin-
35878: terhamn i Kaskö.
35879:
35880:
35881: Till Riik:sdagen.
35882:
35883: En grundförutsättning för effektivt ut- Den i fråga om naturliga betingelser bästa
35884: nyttjande och en ytterligare utveckling av hamnen för nämnda delar av landet är
35885: industm i norra och mellersta Finland är, Kaskö, därom är alla swkkunniga eniga. Så-
35886: att skyndsamma åtgärder vidtages för åsta- lunda framhåller bl. a. Havsforskningsim.sti-
35887: kommandet av en ändamå:lsenlig vinterhamn tutt}ts generaldirektör, professor Risto Jurva,
35888: vid Bottniska viik:ens kust. Detta är nödvän- i sina undersökningar: ,Kaskö hamns förut-
35889: digt främst därför, att transporterna från sättningar som vinterhamn består däri, att
35890: norra Finland till vinterhamnarna i södra inloppet är djupt, klart och kort och att
35891: Finland icke är ränstabla och därför, att dessa Bottenhavet börjar strax invid den på västra
35892: hamnars kapacitet i en snar framtid kom- sidan om Kaskö befintliga öremsan. Kaskö
35893: mer att vara fullt utnyttjad för varuförmed- ligger således alldeles på tröskeln till det
35894: ling från och till andra delar av landet. öppna havet men dock i ett Skyddat läge."
35895: Avsaknaden av en vmterhamn för norra - Dessutom tillfryser sällan hamninloppet
35896: Finland förorsa:kar redan nu inskrän:kning till Kaskö. Havet utanför hamnen besväras
35897: av industriernas 'Produktion. Det har från i allmänhet icke heller av drivis, som genom
35898: sakkunnigt håll uppgivits, att industrierna i de ofta rådande östliga vindarna driver mot
35899: denna landsdel är tvungna att, i brist på Sverges kust. Tilläggas må ytterligare, att
35900: utskeppningsmöjligheter, delvis inställa pro- sjöfartsstyrelsen anser, att Kaskö hamn av
35901: du:ktionen vintertid. Endast Kemibolagets 111aturen är den bästa och förmånligaste vin-
35902: industrier, som exporterat sin vinterproduk- terhamnen vid Bottniska viken.
35903: tion över Narvik, har ikunnat hållas i gång På basen av undersökningar har beräik:nats,
35904: året om. Denna hamn är emellertid mycket att behovet av fartygsplatser i Kaskö under
35905: trång och kan bl. a. på denna grund icke fyra vintermånader, då trafiken är som liv-
35906: lösa vinterhamnsfrågan för norra Finland. ligast, stiger till följande: för utskeppning
35907: av norra Finlwnds nuvarande industripro-
35908: Vid bedömningen av denna fråga bör blic- duktion 54, för mellersta och Östra Finlands
35909: karna dock främst rilkrtas på den framtida industrier 7 och för bunkring 5 eller inalles
35910: utvecklingen. I samma måin som industrin 66 platser, som samtidigt borde stå till för-
35911: utbygges i norra och mellersta Finland växer fogande.
35912: behovet av en utfartsväg vid Bottniska vi-
35913: ken till vädldsmarlrnaderna. Norra Finlands Enligt samma undersökningar finnes ut-
35914: utfartsväg under vintern kommer att gå över omordentliga möjligheter att utvidga de nu-
35915: närmast söderut belägna hamn, som kan hål- varande, primitiva kajanläggningarna, som
35916: las öppen under vintern. För mellersta Fin- utgör drygt 0.5 km tili 7 km och ända till
35917: lands industriproduktion går även den na- 21 km, om behovet i framtiden så påkallar.
35918: turligaste utfartsvägen tili Bottniska viken. Av förenämnda orsaker borde detta ut-
35919: Samma är förhållandet beträffande Östra vidgningsarbete inledes med det snaraste.
35920: Finland (Joensuu, S:t. Michel och Kuopio) Kaskö stad har också vidtagit förberedande
35921: under de tider av året, då hamnarna i Kotka åtgärder i detta syfte. På grnnd av frågans
35922: och Fredrikshamn är stäingda på grund av stora omfattning och betydelse för hela lan-
35923: ishinder i Finska v:illren. det och då projektets förverkligande bl. a.
35924: 105
35925: 884 XII,116, - ~ .'f!IMia.
35926: innebär omläggnfulg och nybyggnad a.v vissa Hänvisande tili ovananförda anhäller vi
35927: landtrafikleder m. m. är det nödvändigt, att under:tecknade vördsamt om att riksdagen
35928: statsmakten tager ställning tili planerna ville besluta hemställa,
35929: för denna vinterhamn. Detta är nödvändigt
35930: också därför, att det icke är möjligt för att regeringen skyndsamt måtte ut-
35931: Kaskö stad med dess ringa befollming att reda och taga slutgiltig stäUning till
35932: ensam kunna finansiera och i övrigt genom- frågan om byggandet av en vinter-
35933: föra ett så omfattande byggnadsprogram som hamn i Kaskö och skrida till därav
35934: det här är fråga om. nödigbefunna praktiska åtgärder.
35935: Helsingfors den 9 februari 1953.
35936:
35937:
35938: Verner Korsbäck. N. Nurminen.
35939: Levi Jern. Väinö Rankila.
35940: Albin Wickman. Väinö Tikkaoja.
35941: Ture Bollsten. n[atti n[eriläinen.
35942: Kustaa Tiitu. H. Tauriainen.
35943: Kusti Eskola. Arthur Larson.
35944: Yrjö Hautala. Jussi Lappi-Seppälä.
35945: 835
35946:
35947: XII,u6. - Toiv. al. N:o 441. Suomenno~.
35948:
35949:
35950:
35951:
35952: Korsbäck ym.: Toimenpiteistä talvisataman rakentamiseksi
35953: Kaskisiin.
35954:
35955:
35956: Eduskunnalle.
35957:
35958: Perusedellytyksenä pohjois- ja keski-Suo- Luonnollisilta edellytyksiltään paras sa-
35959: men teollisuuden ;tehOOdraalle hyväksikäytölle tama mainittujen maakuntien kannalta on
35960: ja laajentamiselle on, että ryhdytään pikai- Kaskitnen, siitä ovat kaiaclri asiantuntijat yhtä
35961: siin toimenpiteisiin: tarkoituksenmukaisen tal- mieltä. Niinpä mainitsee mm. merentutki-
35962: visataman aikaansaamiseksi Pohjanlahden muslaitoksen pääjohtaja, professori Risto
35963: rannikolle. Tämä on välttämätöntä lähinnä Jurva tutkimuksissaan: ,Kaskisten sataman
35964: siitä syystä, etteivät kuljetukset pohjois-Suo- edellytykset muodostua talvisatamaksi ovat
35965: mesta etelä-Suomen talvisatamiin ole kan- siinä, että tuloväylä on syvä, selvä ja lyhyt
35966: nattavia, ja sen vuoksi, että näiden sa;tamien ja että Pohjanlahti alkaa juuri Kaskisten
35967: teho on lähitulevaisuudessa täysin käytössä länsipuolella olevan saarivyöhykkeen koh-
35968: tuotteiden välittämiseksi maan muihin osiin dalta. Kaskinen sijaitsee siis juuri avom~
35969: ja niistä satamiin. ren kylmylksellä, mutta kuitenkin suojaisessa
35970: Talvisataman puuttuminen pohjois-Suo- asemassa." - Lisäksi jäätyy tuloväylä Kas-
35971: mesta aiheuttaa jo nyt teollisuustuotannon kisiin harvoin. Sataman ulkopuolella olevalla
35972: rajoittamista. Asiaatuntevalta taholta on se- merellä ei yleensä liioin esiinny ajojääesteitä,
35973: litetty, että maan tämän osan teollisuuslai- koska jäät usein vallitsevien itätuulien joh·
35974: tosten on palkko laivausmahdollisuuksien dosta ajautuvat Ruotsin rannikolle. Vielä
35975: puutteessa rajoittaa tuotantoaan talvisaikaan. lisättäköön merenkulkuhallituksen oleva;n sitä
35976: Vain Kemi-yhtiön teollisuuslaitokset, jotka mieltä, että Kaskisten satama on lunnostaan
35977: kuljettavat talvituotantonsa Narv~kin kautta, paras ja edullisin Pohjanlahden talvisata-
35978: on voitu pitää käynnissä kautta vuoden. mista.
35979: Tämä satama on kuitenkin hyvin ahdas eikä Tutkimusten perusteella on lruskettu, että
35980: mm. tästä syystä voi ratkaista pohjois-Suo- Kaskisissa tarvittaisiin laivatiloja neljänä
35981: men talvisrutamakysylffiys'tä. talvikuukautena, jolloin liikenne on vilkkaim-
35982: Tätä kysymystä ha:r1kittaessa on katse suun- millaan, seuraavasti: pohjois-Suomen nykyi-
35983: nattava kuitenkin lähinnä tulevaan kehityk- ISen teollisuustuotannon laivaamiseksi 54,
35984: seen. Samassa määrin kuin teollisuus laaje- keski- ja itä-Suomen tuotteita varten 7 ja
35985: nee pohjois- ja keski-Suomessa, kasvaa rtarve hiilestystä varten 5 eli yhteensä 66 paikkaa,
35986: saada Pohjanlahden rannikolle ik:uljetustie joiden tulisi yhtaikaisesti olla käytettävissä.
35987: maailmanmarkkinoille. Pohjois-Suomen kul- ~Samojen tut!kimusten mu!kaan on erinmnai-
35988: jetusreitti talvisaiikaan suuntautuu lähimlä sia mahdollisuuksia laajentaa nykyisiä primi-
35989: etelämpänä oleviin satamiin, jotka voidaan tiivisiä laiturilaitteita, jotka ovat vajaat 0.5
35990: pitää talvisin avoinna. Myös keski-Suomen km, 7 km: ksi ja jopa 21 km: ksi, jos tarve
35991: teollisuustuotannon luonuoliisin kuljetustie tulevaisuudessa sitä vaatii.
35992: johtaa Pohjanlahdelle. Samoin on itä-Suo- Edellä mainituista syistä olisi laajennus·
35993: men (Joensuu, Mikkeli ja Kuopio) laita sinä työt aloitettava viipymättä. Kaskisten kau-
35994: vuodenaikana, jolloin Kotkan ja Haminan punkikin on ryhtynyt tässä suhteessa valmis-
35995: satamat ovat suljetut Suomenlahden jääestei- taviin toimenpiteisiin. Kos!ka kysymys on
35996: den vuoksi. hyvin laaja ja merkityksellinen koko maalle
35997: 836 Xll,116, - E.askisten talviSatama.
35998:
35999:
36000: ja ikoska suunnitelman toteuttaminen merkit- Viitaten edellä olevaan esitämme me alle-
36001: see mm. eräiden maakuljetusreittien uudesti- kirjoittaneet kunnioittaen eduskunnan hyväk-
36002: sijoittamista ja uusien rakentamista, on vält- syttäväksi toivomuksen,
36003: tämätöntä, että valtiovalta määrittelee kan-
36004: tansa tähän talvisatamaan nähden. Tämä on että hallitus kiireesti selvityttäisi ja
36005: välttämätöntä myös siksi, ettei Kaskisten lopullisesti määrittelisi kantansa kysy-
36006: kaupunki vähäisine väestöineen yksin kykene mykseen talvisataman rakentamisesta
36007: rahoittamaan ja muutenkaan toteuttamaan Kaskisiin ja ryhtyisi sitä varten tar-
36008: niin laajakantoista rakennusohjelmaa kuin peellisiin käytännöllisiin toimenpitei-
36009: nyt on kysymyksessä. siin.
36010: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1953.
36011:
36012:
36013: Verner Korsbäck. N. Nurminen.
36014: Levi Jern. Väinö Rankila.
36015: Albin Wickman. Väinö Tikkaoja.
36016: Ture Hollsten. Matti Meriläinen.
36017: Kustaa Tiitu. H. Tauriainen.
36018: Kusti Eskola. Arthur Larson.
36019: Yrjö Hautala. Jussi Lappi-Seppälä.
36020: 837
36021:
36022: XII, 111. - Hemst. mot. N: o 442.
36023:
36024:
36025:
36026:
36027: Korsbäck m. fl.: Angående anslag för muddringsarbeten i
36028: Kaskö stads hamn.
36029:
36030:
36031: Tili Riksdagen.
36032:
36033:
36034: Hänvisande tili motiveringen i fin. mot. att regeringen i statsförslaget för
36035: n: o 157 vid 1952 rd. anhålla vi under- år 1954 måtte upptaga ett tillräckligt
36036: tecknade, att riksdagen ville besluta hem- anslag för planerade muddringsarbe-
36037: ställa, ten i Kaskö stads hamn i Kaskö.
36038: Helsingfors den 9 februari 1953.
36039:
36040:
36041: Verner Korsbäck. Levi Jern.
36042: Toivo Antila. Albin Wickman.
36043: 838
36044: XU,u7.- Toiv. al. N:o 442. Suomennos.
36045:
36046:
36047:
36048:
36049: Korsbäck ym.: Määrärahasta Kaskisten kaupungin sataman
36050: ruoppaustöitä varten.
36051:
36052:
36053: E d u s kun n a 11 e.
36054:
36055:
36056: Viitaten vuoden 1952 valtiopäivillä jäte- että hallitus ottaisi vuoden 1954
36057: tyn raha-asia-aloitteen n: o 157 perusteluihin tulo- ja menoarvio·esitykseen riittävän
36058: esitämme me allekirjoittaneet eduskunnan määrärahan Kaskisten kaupungin sa-
36059: hyväksyttäväksi toivomuksen, taman suunniteltuja ruoppaustöitä
36060: varten.
36061: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1953.
36062:
36063:
36064: Verner Korsbäck Levi Jern.
36065: Toivo Antila. Albin Wickman.
36066: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUS-
36067: ALOITTEET
36068: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
36069: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
36070: (Hakusanat viittaavat liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.)
36071:
36072:
36073:
36074:
36075: LAKIALOITTEET.
36076: Yleisenä aloiteaikana jätetyt.
36077:
36078: - n: o 1, H a kalan y m.: Ehdotus laiksi valtio- - n:o 13, Ahmavaaran ym.: Ehdotus laiksi
36079: päiväjärjestyksen 57 § :n muuttamisesta. Liitteet tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet
36080: I,t. s. 7. - Ks. Valtiopäiväjärjestys. IV,t. s. 67. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
36081: - n: o 2, ö s t e r h o l m i n y m.: Ehdotus laiksi - n: o 14, Te i ri n y m.: Ehdotus laiksi tulo- ja
36082: valtiopäiväjärjestyksen 57 §:n muuttamisesta. omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,2.
36083: Liitteet 1,2. s. 9 ja 11. - Ks. Valtiopäiväjärjes- s. 70 ja 73. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
36084: tys.
36085: - n:o 15, Pakkasen y m.: Ehdotus laiksi tulo-
36086: - n: o 3, T ei r i n y m.: Ehdotus laiksi kansanedus- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
36087: tajain vaalista annetun lain muuttamisesta. Liit- Liitteet IV,a. s. 76. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
36088: teet I,s. s. 13 ja 14. - Ks. Edustajanvaalit.
36089: - n:o 4, J. Wirtasen ym.: Ehdotus laiksi val- - n: o 16, K a i t i1 a n y m.: Ehdotus laiksi tulo·
36090: tioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja ylei- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
36091: sestä toimialasta annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,4. s. 78. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
36092: Liitteet !,4. s. 15. - Ks. Valtioneuvosto. - n:o 17, Kytän ym.: Ehdotus laiksi väliaikai·
36093: - n:o 5, Ahmavaaran ym.: Ehdotus laiksi vi- sesta poikkeuksesta tulo· ja omaisuusverolakiin.
36094: ran ja toimen haltijain oikeuksista ja velvolli- Liitteet IV,5. s. 82. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
36095: suuksista, kun virka tai toimi lakkautetaan, anne- - n:o 18, Kai t i 1a n y m.: Ehdotus laiksi liike-
36096: tun lain muuttamisesta. Liitteet 1,5. s. 17. - Ks. vaihtoveron perimisen asteittaisesta lopettami-
36097: Virkamiehet. sesta. Liitteet IV,6. s. 83. - Ks. Liikevaihtovero.
36098: - n: o 6, T a i n i o n y m. : Ehdotus laiksi talouselä·
36099: män säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa - n: o 19, V i r k i n y m.: Ehdotus laiksi liikevaihto-
36100: annetun lain muuttamisesta. Liitteet !,6. s. 19. verolain muuttamisesta. Liitteet IV,7. s. 86. -
36101: - Ks. Työttömyys. Ks. Liikevaihtovero.
36102: - n:o 7, Lehtosen ym.: Ehdotukset laeiksi pe- - n:o 20, Suomisen ym.: Ehdotus laiksi liike-
36103: rintökaaren 9 luvun sekä perintö- ja lahjavero- vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV ,s. s.
36104: lain muuttamisesta. Liitteet II,t. s. 37. - Ks. 88. - Ks. Liikevaihtovero.
36105: Perukirja. - n: o 21, ö h m a n i n y m.: Ehdotus laiksi liike-
36106: - n: o 8, H a k a 1 a n y m.: Ehdotus laiksi rikoslain vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,9. s. 89.
36107: 2 luvun 14 § :n muuttamisesta. Liitteet II,2. s. 39. - Ks. Liikevaihtovero.
36108: - Ks. Kansalaisluottamus. - n: o 22, K y t ä n y m.: Ehdotus laiksi leimavero-
36109: - n: o 9, I n n a 1 a n y m.: Ehdotus laiksi rikoslain lain 13 §:n kumoamisesta. - Liitteet IV,to. s. 91.
36110: 20 luvun 7 § :n muuttamisesta. Liitteet II,a. s. 40. - Ks. Leimavero.
36111: - Ks. Siveettömyysrikokset. - n: o 23, H i 1 t u sen y m.: Ehdotus laiksi leima-
36112: - n: o 10, K y t ä n y m.: Ehdotus laiksi muutoksen- verolain 60 §:n muuttamisesta. Liitteet IV,u.
36113: hausta hallintoasioissa annetun lain muuttami- s. 92. - Ks. Leimavero.
36114: sesta. Liitteet II,4. s. 41. - Ks. Muutoksenhaku. - n: o 24, A i t i on y m.: Ehdotus laiksi leima-
36115: - n: o 11, S a 1 m e 1 a - J ä r v i s e n y m. : Ehdotus verolain muuttamisesta. Liitteet IV,12. s. 93. -
36116: laiksi lapsen elatusavun turvaamisesta eräissä ta- Ks. Leimavero.
36117: pauksissa annetun lain muuttamisesta. Liitteet - n: o 25, ö h m a n i n: Ehdotus laiksi eräiden
36118: II,o. s. 43. - Ks. Elatusapu. asuntokiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotus-
36119: - n: o 12, K u u s i s e n y m.: Ehdotus laiksi rauhan arvon määräämisestä vuodelta 1952 toimitetta-
36120: turvaamisesta. Liitteet II,6. s. 44. - Ks. Rauhan vasaa tulo- ja omaisuusverotuksessa. Liitteet
36121: turvaaminen. IV,ta. s. 94. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
36122: 4 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1953.
36123: ;,Ji'J;i:~
36124:
36125: - n:o 26, Lappi-Seppälän ym.: Ehdotus sairaalalain muuttamisesta. Liitteet VI,1. s. 255.
36126: laiksi eräiden asuntokiinteistöjen ja kiinteistö- - Ks. Sairaalat.
36127: osakkeiden verotusarvon määräämisestä vuodelta - n: o 43, K u 1 o v a a r a n y m.: Ehdotus laiksi
36128: 1952 toimitettavasaa tulo- ja omaisuusverotuk- tuberkuloosilain muuttamisesta. Liitteet VI,2.
36129: sessa. Liitteet IV,14. s. 96. - Ks. Tulo- ja omai- s. 258. - Ks. Tuberkuloosi.
36130: suusvero.
36131: - n: o 44, Se p i n y m.: Ehdotus laiksi tuberku-
36132: - n: o 27, Le i k o 1 a n: Ehdotus laiksi valtion loosilain muuttamisesta. Liitteet VI,3. s. 261. ---.,
36133: osanotosta Suomen Asuntohypoteekkipankin eräi- Ks. Tuberkuloosi.
36134: den lainain järjestelyyn annetun lain muut- - n: o 45, Se p i n y m.: Ehdotus laiksi mielisai-
36135: tamisesta. Liitteet IV,M. s. 98. - Ks. Suomen raslain muuttamisesta. Liitteet Vl,4. s. 263. -
36136: Asuntohypoteekkipankki. Ks. Sairaalat.
36137: - n: o 28, Koiviston y m.: Ehdotus laiksi 13 -n:o 46, Pohjalan ym.: Ehdotus laiksi kun-
36138: päivänä elokuuta 1942 annetun korvauslain mu- nallisista terveyssisarista annetun lain muuttami-
36139: kaan korvaukseen oikeutetuista eräissä tapauk- sesta. Liitteet VI,5. s. 265. - Ks. Terveyssisaret.
36140: sissa. Liitteet IV,16. s. 99. - Ks. Korvaus.
36141: -n:o 47, Pohjalan ym.: Ehdotus laiksi kun-
36142: - n:o 29, Hallbergin ym.: Ehdotus laiksi nan kätilöistä annetun lain muuttamisesta. Liit-
36143: eräitten toisen korvauslain mukaan ratkaistujen teet VI,o. s. 267. - Ks. Kätilöt.
36144: korvaushakemusten uudesta käsittelystä ja uuden
36145: määräajan myöntämisestä korvaushakemusten te- - n:o 48, Suomisen ym.: Ehdotus laiksi lasten-
36146: kemistä varten eräille saman korvauslain mukaan hoidon opetuslaitoksille annettavasta valtion-
36147: korvaukseen oikeutetuille annetun lain muuttami- avustuksesta. Liitteet Vl,7. s. 270. - Ks. Lasten-
36148: sesta. Liitteet IV,17. s. 100. - Ks. Korvaus. hoito.
36149:
36150: - n: o 30, N i u k k a s e n y m. : Ehdotus lisäkor- - n:o 49, Ryömän ym.: Ehdotus laiksi Helsin-
36151: vauslaiksi. Liitteet IV,t.s. s. 101. - Ks. Korvaus. gin yliopistossa ja muissa Helsingin korkeakou-
36152: luissa opiskelevien ylioppilaiden pakollisesta lää-
36153: - n:o 31, Kuittisen ym.: Ehdotus lisäkor- kärintarkastuksesta annetun lain 1 §: n muutta-
36154: vauslaiksi. Liitteet IV,19. s. 104. - Ks. Korvaus. misesta. Liitteet VI,s. s. 272. - Ks. Lääkärin-
36155: - n: o 32, M u i k u n y m.: Ehdotus laiksi eräiden tarkastus.
36156: sodasta aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta. - n:o 50, Käkelän ym.: Ehdotus laiksi väki-
36157: Liitteet IV,2·0. s. 107. - Ks. Korvaus. juomayhtiön verottamisesta ja sen vuosivoiton
36158: - n:o 33, Haapasen ym.: Ehdotus laiksi val- käyttämisestä annetun lain muuttamisesta. Liit-
36159: tion ja kunnan verotuksen perusteista. Liitteet teet VI,9. s. 273. - Ks. Väkijuomayhtiö.
36160: IV,21. s. 108. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. - n:o 51, Honkalan ym.: Ehdotus laiksi väki-
36161: - n: o 34, L e i k o 1 a n: Ehdotukset laeiksi tulo- juomayhtiön verottamisesta ja sen vuosivoiton
36162: jp, omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta käyttämisestä annetun lain muuttamisesta. Liitteet
36163: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallin- VI,lo. s. 275. - Ks. Väkijuomayhtiö.
36164: nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Liit- - n:o 52, Tenhiälän ym.: Ehdotus laiksi kun-
36165: teet IV,22. s. 119. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. nallislain 40 § :n muuttamisesta. Liitteet VII,l.
36166: - n: o 35, W i h e r he i m o n y m.: Ehdotus laiksi s. 321. - Ks. Kunnallislaki.
36167: ennakkoperintälain muuttamisesta. Liitteet IV,23. - n:o 53, Alangon ym.: Ehdotus laiksi kun-
36168: s. 121. - Ks. Ennakkoperintälaki. nallislain 65 §: n muuttamisesta. Liitteet VII,2.
36169: - n:o 36, ö h m a n i n: Ehdotus laiksi ennak- s. 323. - Ks. Kunnallislaki.
36170: koperintälain muuttamisesta. Liitteet IV,24. s. - n:o 54, A. Simosen ym.: Ehdotus laiksi kun-
36171: 122 ja 123. - Ks. Ennakkoperintälaki. nallislain muuttamisesta. Liitteet VII,3. s. 324.
36172: - Ks. Kunnallislaki.
36173: - n:o 37, A. Simosen ym.: Ehdotus laiksi en-
36174: nakkoperintälain muuttamisesta. Liitteet IV,25. - n:o 55, Frimanin ym.: Ehdotus laiksi köy-
36175: s. 124. - Ks. Ennakkoperintälaki. häinhoitolain muuttamisesta. Liitteet VII,4. s.
36176: - n:o 38, Lahtelan ym.: Ehdotus laiksi yh- 325. - Ks. Köyhäinhoito.
36177: teismetsien verottamisesta. Liitteet IV,26. s. 126. - n: o 56, Kähösen y m.: Ehdotus laiksi met-
36178: - Ks. Yhteismetsien verottaminen. sästyslain muuttamisesta. Liitteet VII,5. s. 327.
36179: - n:o 39, Kulovaaran ym.: Ehdotus laiksi - Ks. Metsästys.
36180: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain - n:o 57, Vennamon y m.: Ehdotus laiksi ka-
36181: muuttamisesta. Liitteet IV,27. s. 128. - Ks. lastuslain muuttamisesta. Liitteet VII,6. s. 329.
36182: Kansakoulut. - Ks. Kalastus.
36183: - n: o 40, A i t i o n y m.: Ehdotus laiksi kansa- - n: o 58, M y 11 y m ä e n y m.: Ehdotus laiksi ka·
36184: koululaitoksen kustannuksista annetun lain muut- lastuslain muuttamisesta. Liitteet VII, 7. s. 330.
36185: tamisesta. Liitteet IV,2s. s. 130. - Ks. Kansa- - Ks. Kalastus.
36186: koulut. - n: o 59, A i t i on y m.: Ehdotus laiksi kalastus·
36187: - n:o 41, Koiviston ym.: Ehdotus laiksi eräi- lain muuttamisesta. Liitteet VII,s. s. 332. -
36188: den sodasta aiheutuneiden porovahinkojen kor- Ks. Kalastus.
36189: vaamisesta. Liitteet IV,29. s. 133. - Ks. Poro- - n:o 60, Öhmanin ym.: Ehdotus laiksi palo-
36190: vahingot. lain muuttamisesta. Liitteet VII,9. s. 333. - Ks.
36191: - n: o 42, S e p i n y m.: Ehdotus laiksi keskus- Palolaki.
36192: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1953. 5
36193:
36194: - n: o 61, N. K a a s a 1 a i s en y m.: Ehdotus jankuivureiden sekä viljankuivauslaitosten hank-
36195: laiksi seurakuntien velvollisuudesta ottaa osaa kimisen ja rakentamisen rahoittamisesta. Liitteet
36196: pappilan rakentamiseen ja kunnossa pitämiseen IX,ta. s. 460. - Ks. Maatalous.
36197: maan evankelis-luterilaisissa seurakunnissa anne- - no 79, A i t i o n y m.: Ehdotus laiksi varojen
36198: tun asetuksen muuttamisesta. Liitteet VII,to. varaamisesta ammattikalastajille kalastusvälinei-
36199: s. 335. - Ks. Pappilat. den hankintoja varten. Liitteet IX,14. s. 462. -
36200: - n:o 62, Vennamon y m.: Ehdotus laiksi Suo- Ks. Kalastus.
36201: men kreikkalaiskatolisen kirkkokunnan jälleen- - n: o 80, K o r s b ä c k i n y m.: Ehdotus laiksi
36202: rakentamisesta annetun lain 1 § :n muuttamisesta. silakkakaupan järjestelystä. Liitteet IX,I5. s.
36203: Liitteet VII,u. s. 337. - Ks. Kreikkalaiskatoli- 463 ja 466. - Ks. Kalakauppa.
36204: nen kirkko.
36205: - n:o 81, v on Bornin: Ehdotus laiksi eräiden
36206: - n:o 63, Ryhdän: Ehdotus laiksi isojaosta maanhankintalain nojalla annettujen lainvoiman
36207: Kuusamon kunnassa annetun lain 21 § : n muutta- saaneiden päätösten purkamisen rajoittamisesta.
36208: misesta. Liitteet VII,12. s. 338. - Ks. Kuusamo. Liitteet IX,I6. s. 469 ja 471. - Ks. Purku-
36209: - n:o 64, Seppälän ym.: Ehdotus laiksi oppi- päätökset.
36210: koulun oppilaiden koulunkäynnin avustamisesta - n: o 82, N i u k k a s e n y m. : Ehdotus laiksi
36211: annetun lain muuttamisesta. Liitteet VIII,I. maanhankintalain nojalla annettujen lainvoinlan
36212: s. 357. - Ks. Oppikoulut. saaneiden päätösten purkamisen rajoittamisesta.
36213: - n: o 65, ö s t e r h o 1 m i n y m. : Ehdotus laiksi Liitteet IX,17. s. 473. - Ks. Purkupäätökset.
36214: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain
36215: muuttamisesta. Liitteet VIII,2. s. 359 ja 362. - - n:o 83, Lindqvistin ym.: Ehdotus laiksi
36216: Ks. Oppikoulut. eräiden maanhankintalain nojalla annettujen lain-
36217: voiman saaneiden päätösten purkamisen rajoitta-
36218: - n: o 66, Vennamon y m.: Ehdotus laiksi asu- misesta. Liitteet IX,ts. s. 475. - Ks. Purku-
36219: tuslautakunnista annetun lain muuttamisesta. päätökset.
36220: Liitteet IX,I. s. 439. - Ks. Asutustoiminta.
36221: - n: o 84, K a i t i 1 a n y m.: Ehdotus kansaneläke-
36222: - n:o 67, Vennamon ym.: Ehdotus laiksi asu- laiksi. Liitteet X,t. s. 613. - Ks. Kansaneläke-
36223: tuslain muuttamisesta. Liitteet IX,2. s. 440. - laki.
36224: Ks. Asutustoiminta.
36225: - n: o 85, N o r d f o r s i n y m.: Ehdotus laiksi
36226: - n:o 68, V. Eskolan ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,2. s.
36227: maanhankintalain muuttamisesta. Liitteet IX,a. 623 ja 625. - Ks. Kansaneläkelaki.
36228: s. 442. - Ks. Maanhankintalaki.
36229: - n: o 86, L e i v o - L a r s s o n i n y m.: Ehdotus
36230: - n:o 69, Kähösen y m.: Ehdotus laiksi maan- laiksi kansaneläkelain mukaisen lisäeläkkeen väli-
36231: hankintalain muuttamisesta. Liitteet IX,4. s. 443. aikaisesta korottamisesta annetun lain muuttami-
36232: - Ks. Maanhankintalaki. sesta. Liitteet X,3. s. 627. - Ks. Kansaneläke-
36233: - n:o 70, Heikkilän ym.: Ehdotus laiksi laki.
36234: maanhankintalain 110 § :n muuttamisesta. Liit- - n:o 87, Torven ym.: Ehdotus laiksi kansan-
36235: teet IX,5. s. 445. - Ks. Maanhankintalaki. eläkelain mukaisen lisäeläkkeen väliaikaisesta
36236: - n:o 71, Vennamon ym.: Ehdotus laiksi lisä- korottamisesta annetun lain muuttamisesta. Liit-
36237: maan antamisesta valtion ja yhtiöiden maista teet X,4. s. 629. - Ks. Kansaneläkelaki.
36238: maaseudun perheviljelmille. Liitteet IX,6. s. 447. - n: o 88, T u r k a n y m.: Ehdotus laiksi työky-
36239: - Ks. Maanhankintalaki. vyttämän toimeentuloavustuksesta. Liitteet X,5.
36240: - n:o 72, Nykäsen ym.: Ehdotus laiksi varo- s. 631. - Ks. Työkyvyttömät.
36241: jen varaamisesta uudisraivauksista jaettavia - n:o 89, Kai t i 1 a n y m.: Ehdotus laiksi asun-
36242: palkkioita varten annetun lain muuttamisesta. tolainoista, -takuista ja -avustuksista annetun
36243: Liitteet IX,7. s. 449. - Ks. Maatalous. lain muuttamisesta. Liitteet X,6. s. 633. - Ks.
36244: - n:o 73, Vennamon ym.: Ehdotus laiksi va- Asunnot.
36245: rojen varaamisesta pellon kunnostamisesta jaetta- - n: o 90, B r a n d e r - W a II i n i n y m.: Ehdotus
36246: via palkkioita varten. Liitteet IX,s. s. 450. - laiksi vanhusten asuntorakennusten korjauslai-
36247: Ks. Maatalous. noista. Liitteet X, 7. s. 635. - Ks. Asunnot.
36248: - n:o 74, Vennamon ym.: Ehdotus laiksi va- - n: o 91, A. S i m o s en y m.: Ehdotus laiksi
36249: rojen varaamisesta asutusalueiden kuivatuskana- asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi myönnet·
36250: vien kunnossapidosta jaettavia palkkioita varten. tävistä tutkimus- ja julkaisumäärärahoista. Liit-
36251: Liitteet IX,1l. s. 452. - Ks. Asutustoiminta. teet X,s. s. 637. - Ks. Asunnot.
36252: - n:o 75, Väisäsen ym.: Ehdotus laiksi met- - n: o 92, J ä r n e f e lt i n y m.: Ehdotus laiksi
36253: sänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta. kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista anne-
36254: Liitteet IX,Io. s. 454. - Ks. Metsätalous. tun lain muuttamisesta. Liitteet X,o. s. 639. -
36255: - n:o 76, Haapasen ym.: Ehdotus laiksi met- Ks. Työolot.
36256: sänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta. - n: o 93, H i et ase n y m.: Ehdotus laiksi eräistä
36257: Liitteet IX,u. s. 456. - Ks. Metsätalous. toimenpiteistä työttömyyden torjumiseksi. Liit-
36258: - n: o 77, Väyrysen: Ehdotus laiksi poronhoito- teet X,to. s. 640. - Ks. Työttömyys.
36259: lain muuttamisesta. Liitteet IX,12. s. 458. - Ks. - n: o 94, N. N u r m i s e n y m.: Ehdotus laiksi
36260: Poronhoito. asevelvollisuuslain muuttamisesta. Liitteet XI,I.
36261: - n:o 78, Lampisen ym.: Ehdotus laiksi vil- s. 685. - Ks. Puolustuslaitos.
36262: 6 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1953.
36263:
36264:
36265:
36266:
36267: RAHA-ASIA-ALOITTEET.
36268: Yleisenä aloiteaikana jätetyt.
36269:
36270: - n: o 1, A n t i 1 a n y m.: Määrärahan osoittami- - n:o 9, Niskalan ym.: Määrärahan osoittami-
36271: sesta alkoholistien työhuoltolan perustamiseksi sesta Pellon sairas- ja vanhainkodin rakennus-
36272: Ilmajoelle. Liitteet 1V,103. s. 231. - Ks. Alko- lainain maksamista varten. Liitteet 1V,111. s. 240.
36273: holistit. - Ks. Pellon sairas- ja vanhainkoti.
36274: - n:o 2, H. Miettusen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 10, Leivosen ym.: Määrärahan osoitta-
36275: tamisesta teatterien teknillisiä perusparannuksia misesta maantien rakentamiseksi Suolahden kaup-
36276: varten. Liitteet 1V,104. s. 232. - Ks. Teatterit. palasta Kuusan asemalle. Liitteet 1V,112. s. 241.
36277: - n: o 3, K a u p i n y m.: Määrärahan osoittami· - Ks. Maantiet.
36278: sesta halpakorkoiseksi lainaksi Pohjois-Suomen - n:o 11, T. Kinnusen ym.: Määrärahan osoit-
36279: Kristittyjen Orpokotien Kannatusyhdistys r. y:lle tamisesta Tappuvirran lossipaikan salmen kaven-
36280: kansanopiston rakentamista varten. Liitteet
36281: tamiseksi. Liitteet 1V,113. s. 242. - Ks. Lossit.
36282: 1V,10'5. s. 233. - Ks. Kansanopistot.
36283: - n:o 4, Saariahon y m.: Määrärahan osoitta- - n: o 12, P a k k a s e n y m.: Määrärahan osoitta-
36284: misesta rakennuslainaksi Kymenlaakson Maamies· misesta Kärkistensalmen lossireitin rakentami-
36285: koulun Kannatusyhdistykselle Kymenlaakson seksi Korpilahden pitäjässä. Liitteet 1V,114.
36286: maamieskoulun rakennussuunnitelman toteutta- . s. 243. - Ks. Lossit.
36287: mista varten. Liitteet 1V,106. s. 234. - Ks. Maa- - n: o 13, L e i v o s e n y m.: Määrärahan osoitta-
36288: talouskoulut. misesta siltapenkereiden vahvistamiseksi Hänui-
36289: - n: o 5, H ä p p ö 1 ä n y. m.: Määrärahan osoitta- Iänsalmen lossipaikalla Viitasaaren kunnassa.
36290: misesta halpakorkoiseksi lainaksi Etelä-Hämeen Liitteet 1V,u5. s. 244. - Ks. Lossit.
36291: emäntäkoulun perustamista varten. Liitteet - n: o 14, T e i r i n y m.: Määrärahan osoittamisesta
36292: 1V,1<07. s. 235. - Ks. Emäntäkoulut. sillan rakentamiseksi Gertrudsströmin yli Luodon
36293: - n:o 6, Antilan ym.: Määrärahan osoittami- kunnassa. Liitteet 1V,uo. s. 245 ja 246. - Ks.
36294: sesta Jurvanjärven kuivatustöitä varten. Liitteet Sillat.
36295: 1V,1o:s. s. 236. - Ks. Kuivatustyöt. - n: o 15, K u j a 1 a n y m. : Määrärahan osoittami·
36296: - n: o 7, Jussi 1 a n y m.: Määrärahan osoittami- sesta ylikäytäväsillan rakentamiseksi 1nkeroisten
36297: sesta halpakorkoisiksi }ainoiksi ammattikalasta· Tehtaanmäen ylikäytävälle. Liitteet 1V,117. s.
36298: jille kalastusvälineiden hankkimista varten. Liit- 247. - Ks. Sillat.
36299: teet 1V,109. s. 237. - Ks. Kalastus. - n: o 16, T ei r i n y m.: Määrärahan osoittamisesta
36300: - n: o 8, T e i r i n y m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kokkolan kaupungille laiturin ra-
36301: avustuksiksi ja }ainoiksi ammattikalastajille ka· kentamiseksi Ykspihlajan satamaan. Liitteet
36302: lastusvälineitten hankkimista varten. Liitteet 1V,ns. s. 248 ja 249. - Ks. Satamat.
36303: 1V,no. s. 238 ja 239. - Ks. Kalastus.
36304:
36305:
36306:
36307:
36308: TOIVOMUSALOITTEET.
36309:
36310: - n:o 1, von Bornin: Valtiosäännön muutta· virastoista suoraan valtioneuvostoon ja ministe-
36311: misesta siten, että tasavallan presidentin lisäksi riöihin. Liitteet 1,1l. s. 28. - Ks. Valtioneuvosto.
36312: asetettaisiin varapresidentti. Liitteet 1,7. s. 21 ja - n: o 6, L e i k o 1 a n y m.: Säännöstelyn alaisten
36313: 22. - Ks. Varapresidentti. kulutustavaroiden hintajärjestelyn jouduttami-
36314: - n:o 2, österholmin ym.: Esityksen antami- sesta. Liitteet 1,12. s. 29. - Ks. Hintajärjestely.
36315: sesta sellaisesta muutoksesta vaalilakiin, että - n:o 7, Hakalan ym.: Omakotitalojen ja asun-
36316: puolueiden edustajapaikkojen lukumäärä vastaisi to-osakehuoneistojen vapauttamisesta pakollisesta
36317: puolueiden äänimäärää koko maassa. Liitteet asunnonvälityksestä. Liitteet 1,13. s. 30. - Ks.
36318: 1,s. s. 23 ja 24. - Ks. Edustajanvaalit. Asunnot.
36319: - n:o 3, Leivo-Larssonin ym.: Toimen· - n: o 8, 1 n n a 1 a n y m.: Huoneenvuokrasäännös-
36320: piteistä terveydenhoitoministeriön perustamiseksi. telystä annettujen säännösten muuttamisesta eräi-
36321: Liitteet 1,9. s. 25. - Ks. Valtioneuvosto. den asunto-osakehuoneistojen osalta. Liitteet
36322: - n:o 4, J ä r ne f e 1 t i n y m.: Valtioneuvoston mi- 1,14. s. 31. - Ks. Asunnot.
36323: nisteriöiden jaon uudelleen järjestämisestä Liit- - n:o 9, ö h m a n i n: Alioikeuksien uudesta jaosta.
36324: teet 1,110. s. 27. - Ks. Valtioneuvosto. Liitteet II,7. s. 46 ja 47. - Ks. Oikeuslaitos.
36325: - n:o 5, Järnefeltin ym.: Esittelyvelvollisuu- - n: o 10, Tie k s o · 1 s a k s s on i n y 1ll.: Tuomio-
36326: den järjeRtämisestä teknillisissä asioissa keskus· kuntain apulaisten palkkauksen suorittamisesta
36327: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1953. 7
36328:
36329: valtion varoista. Liitteet II,s. s. 48. - Ks. Oi- - n:o 27, Suomisen y m.: Kuntien vapauttami-
36330: keuslaitos. sesta suorittamasta liikevaihtoveroa. Liitteet
36331: - n:o 11, Turusen ym.: Oikeusapu-ja opastus- IV,3,9, s. 146. - Ks. Liikevaihtovero.
36332: toimiston perustamisesta varatonta väestöä var- - n: o 28, T. K i n n u s e n y m.: Liikevaihtoveron
36333: ten. Liitteet II,9. s. 49. - Ks. Oikeuslaitos. poistamisesta pienteollisuudelta. Liitteet IV,40.
36334: ....;. n: o 12, I n n a 1 a n y m.: Pahoinpitelyrikoksia s. 147. - Ks. Liikevaihtovero.
36335: koskevien säännösten koventamisesta eräissä ta- - n: o 29, H ä p p ö l ä n y m.: Liikevaihtoveron
36336: pauksissa. Liitteet II,t·o. s. 50. - Ks. Pahoin- poistamisesta maaseudun tiiliteollisuudelta. Liit-
36337: pitely. teet IV,41. s. 148. - Ks. Liikevaihtovero.
36338: - n:o 13, Borg-Sundmanin: Lapsiin ja nai- - n:o 30, Tenhiälän ym.: Esityksen antami-
36339: siin kohdistuvien väkivallantekojen ehkäisemisestä. sesta laiksi liikevaihtoveron poistamisesta tärkeim-
36340: Liitteet II,u. s. 52. - Ks. Pahoinpitely. miltä rakennustarvikkeilta ja rakennusaineilta.
36341: - n: o 14, 1\f o he II i n y m.: Nuoren rikoksenteki- Liitteet IV,42, s. 149. - Ks. Liikevaihtovero.
36342: jän rangaistuksen täytäntöönpanon uudistami- - n:o 31, H a 11 b e r gin ym.: Invaliidien autojen
36343: sesta. Liitteet II,12. s. 53. - Ks. Nuoret rikok- vapauttamisesta liikevaihtoverosta. Liitteet IV,43.
36344: sentekijät. s. 151. - Ks. Liikevaihtovero.
36345: - n: o 15, L a p p i - S e p p ä 1 ä n y m.: Esityksen - n: o 32, H o ll s t e n i n y m. : Kalastusvenemoot-
36346: antamisesta laiksi väärien ja kansakuntaa hal- torien vapauttamisesta liikevaihtoverosta. Liitteet
36347: ventavien tietojen esittämisen estämisestä. Liit- IV,43. s. 152 ja 153. - Ks. Liikevaihtovero.
36348: teet II,13. s. 54. - Ks. Väärät tiedot.
36349: - n: o 16, K y t ä n y m.: Toimenpiteistä kiinteistön - n: o 33, H e i t on y m.: Toimenpiteistä makaroo-
36350: kaupassa rahassa suoritettaviksi sovittujen eläk- nin sekä konditoriatuotteiden ja keksien vapaut-
36351: keiden korottamiseksi sopimuksen teon jälkeen tamiseksi liikevaihtoverosta. Liitteet IV,45. s. 154.
36352: tapahtunutta rahanarvon alenemista vastaaviksi. - Ks. Liikevaihtovero.
36353: Liitteet II,14. s. 55. - Ks. Eläkkeet. - n: o 34, J u n n i l a n y m.: Maanhankintalain mu-
36354: kaisten valtion velkasitoumusten käyttämisoikeu-
36355: - n:o 17, Pakkasen ym.: Toimenpiteistä maa-
36356: talousasiamiestoiminnan aikaansaamiseksi. Liit- den laajentamisesta veronmaksuvälineinä. Liit-
36357: teet III,t. s. 59. - Ks. 1\faatalousasiamies. teet IV,46. s. 155. - Ks. Valtion velkasitoumuk-
36358: set.
36359: - n: o 18, K a i t i l a n y m.: Toimenpiteistä valtion
36360: budjetin rakenteen uudistamiseksi valtion varojen - n:o 35, Ryömän ym.: Toimenpiteistä rahan-
36361: käytön ja säästäväisyyden noudattamisen valvon- arvon alenemisen johdosta hädänalaiseen tilaan
36362: nan tehostamista silmällä pitäen. Liitteet IV,s•o. joutuneiden vanhojen, sairaiden ja työkyvyttö-
36363: s. 135. - Ks. Tulo- ja menoarvio. mien henkilöiden kärsimien tappioiden korvaami-
36364: seksi. Liitteet IV,47. s. 156. - Ks. Korvaus.
36365: - n:o 19, Meinanderin: Veropolitiikan kehit-
36366: tämisestä kansanlaisten vapaan säästäruistoimin- - n: o 36, L a m p i s e n y m.: Talletusten, lainain,
36367: nan lisäämistä silmällä pitäen. Liitteet IV,st. s. eläkkeiden ja henkivakuutusten sitomisesta elin-
36368: 136 ja 137. - Ks. Säästämistoiminta. kustannusindeksiin. Liitteet IV,4s. s. 157. - Ks.
36369: - n:o 20, Kaitilan ym.: Suunnitelman laati- Talletukset.
36370: misesta kustannus- ja hintatason alentamiseksi - n: o 37, R y h d ä n y m.: Toimenpiteistä Pohjois-
36371: tarvittavista toimenpiteistä. Liitteet IV,32. s. 138. Suomen vähävaraisten jälleenrakentajien indeksi-
36372: - Ks. Kustannustaso. hyvityksen suorittamiseksi. Liitteet IV,49. s. 158.
36373: - n:o 21, J ä r ne f e 1 t i n y m.: Paikkakuntien - Ks. Indeksihyvitys.
36374: kalleusluokituksen tarkistamisesta. Liitteet IV,33. - n: o 38, L e i k o l a n y m.: Tutkimuksen toimitta-
36375: s. 139. - Ks. Kalleusluokitus. misesta pääomanmuodostuksen lisäämis- ja pien-
36376: - n:o 22, Kalliokosken ym.: Toimenpiteistä säästäjien aseman turvaaruismahdollisuuksista
36377: maatilatalouden verotuksen estämiseksi muodos- osakesijoitustoimintaa kehittämällä. Liitteet
36378: tumaata kohtuuttoman korkeaksi. Liitteet IV,34. IV,5,o. s. 160. - Ks. Osakesijoitukset.
36379: s. 140. - Ks. Verotus. - n:o 39, Leikolan ym.: Toimenpiteistä in-
36380: - n: o 23, V i r k i n y m.: Esityksen antamisesta flaation kautta säästönsä menettäneiden henkilöi-
36381: aviopuolisoiden ansiotulojen verottamisesta erik- den toimeentulon turvaamiseksi. Liitteet IV,51.
36382: seen. Liitteet IV,3<5. s. 141. - Ks. Verotus. s. 161. - Ks. Inflaatio.
36383: - n: o 24, I n n a l a n y m.: Esityksen antamisesta - n: o 40, Vennamon y m.: Taloudellisen kan-
36384: 65 vuotta täyttäneiden verovelvollisten sijoittami- sanvallan kehittämisestä. Liitteet IV,52. s. 162.
36385: sesta alhaisimpaan veroluokkaan. Liitteet IV,36. - Ks. Taloudellinen kansanvalta.
36386: s. 142. - Ks. Verotus. - n:o 41, Leikolan ym.: Toimenpiteistä talou-
36387: - n: o 25, T e i r i n y m.: Asuntotalojen rakenta- dellisten tilastojen kehittämiseksi. Liitteet IV,5 3.
36388: jien oikeuttamisesta vähentämään todelliset ra- s. 164. - Ks. Tilastot.
36389: kennuskustannukset tuloistaan veroilmoituksessa. - n: o 42, S e p p ä 1ä n y m. : Valtion palkkauslauta-
36390: Liitteet IV,37. s. 143 ja 144. - Ks. Verotus. kunnan työn jatkamisesta ja johtavan virkamie-
36391: - n: o 26, R ö n k ö n y m.: Syrjäseuduilla sijaitse- histön palkkauksen järjestämisestä. Liitteet
36392: vien tai kivisten viljelmien viljelijäin veronhuo- IV,54. s. 165. - Ks. Virkamiehet.
36393: jennusten lisäämisestä. Liitteet IV,ss. s. 145. - - n:o 43, Saariahon ym.: Määrärahasta Ky-
36394: Ks. Verotus. men lääninhallinnon virkakunnan asuntojen raken-
36395: 8 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1953.
36396:
36397:
36398: tamista varten Kouvolaan. Liitteet IV,55. s. 166. tarkistamisesta. Liitteet IV,7o. s. 185. - Ks.
36399: - Ks. Kymen lääninhallinto. Virkamiehet.
36400: - n:o 44, Koiviston ym.: Toimenpiteistä - n: o 59, T a i n i o n y m.: Eräiden kaupunkien
36401: maamme syrjäseuduilla toimivien valtion viran tai postiljoonien palkkauksen järjestämisestä. Liit-
36402: toimen haltijain palkkauksen järjestämiseksi. teet IV,71. s. 186. - Ks. Virkamiehet.
36403: Liitteet IV,56. s. 167. - Ks. Virkamiehet. - n: o 60, K a u p i n y m.: Määrärahasta Pohjois-
36404: - n: o 45, H a k a 1 a n: Eläkkeen määräämisestä Suomen tutkimussäätiölle. Liitteet IV,72. s. 187.
36405: samasta virasta saman perustaen mukaan eläk- - Ks. Pohjois-Suomen tutkimussäätiö.
36406: keelle siirtymisen ajankohdasta riippumatta.
36407: Liitteet IV,57. s. 169. - Ks. Eläkkeet. - n: o 61, K y t ä n y m.: Komitean asettamisesta
36408: käsi- ja pienteollisuuden luotontarpeen ja luoton-
36409: - n:o 46, Tenhiälän ym.: Valtion palveluk- antomuotojen selvittämiseksi. Liitteet IV,73. s.
36410: sessa autonkuljettajina olevien eläkeiän alenta- 188. - Ks. Luotto.
36411: misesta. Liitteet IV,5s. s. 170. - Ks. Eläkkeet.
36412: - n: o 62, M a n n i s e n y m.: Toimenpiteistä val-
36413: - n:o 47, Lehtosen ym.: Viran tai toimen hal- tion omistamien ja valtion osake-enemmistöisten
36414: tijain palkkauksesta voimassa olevien ikälisiä kos- liike- ja teollisuuslaitosten eroamiseksi työnantaja-
36415: kevien säännösten muuttamisesta. Liitteet IV,59, liitoista. Liitteet IV,74. s. 189. - Ks. Valtion
36416: s. 171. - Ks. Virkamiehet. liikelaitokset.
36417: - n:o 48, Innalan ym.: Valtion viran tai toimen
36418: haltijan oikeudesta lukea ikälisän saamista varten - n:o 63, Vennamon ym.: Esityksen antami-
36419: hyväkseen se aika, minkä hän on ollut kunnan sesta valtion metsämaiden luovuttamisesta uusille
36420: palveluksessa. Liitteet IV,so. s. 172. - Ks. Vir- kreikkalaiskatolisilla seurakunnille menetettyjen
36421: kamiehet. metsämaiden tilalle. Liitteet IV, 75. s. 190. -
36422: Ks. Kreikkalaiskatoliset seurakunnat.
36423: - n: o 49, I n n a 1 a n y m.: Ylityön korvaamisesta
36424: eräille valtion viran ja toimen haltijoilla. Liitteet - n: o 64, Tainio n y m.: Pohjois-Suomen maa-
36425: IV,s1. s. 174. - Ks. Virkamiehet. perärikkauksiin pohjautuvan teollisuuden kehittä-
36426: -n:o 50, Järnefeltin ym.: Valtion viran tai misestä. Liitteet IV,7G. s. 191. - Ks. Pohjois-
36427: toimen haitijoille maksettavaa sunnuntaityökor- Suomi.
36428: vausta koskevien määräysten muuttamisesta. Liit- - n: o 65, L e i n o s e n y m.: Tutkimuksen toimit-
36429: teet IV,s2. s. 175. - Ks. Virkamiehet. tamisesta Taka-Lapin metsävarojen hyväksikäyt-
36430: tämisestä. Liitteet IV,77. s. 192. - Ks. Metsä-
36431: - n: o 51, H on k a 1 a n y m.: Lisäyksestä vuoden
36432: 1953 tulo- ja menoarvioon metsätieteellisen tutki-
36433: talous.
36434: muslaitoksen viiden metsäteknikon palkkauksen - n: o 66, R i i h i m ä e n y m.: Tutkimuksen toimit-
36435: korottamiseksi. Liitteet IV,sa. s. 176. - Ks. tamisesta valtion harjoittaman puunjalostusteolli-
36436: Virkamiehet. suuden toimintamahdollisuuksista Merikarvialla
36437: - n: o 52, K o k k o 1 a n y m.: Lisäyksestä vuoden tai muualla Pohjois-Satakunnassa. Liitteet IV,78.
36438: 1953 tulo- ja menoarvioon kaupunkien poliisilai- s. 193. - Ks. Teollisuus.
36439: tosten kansliatien ja kirjurien palkkauksen tar- - n:o 67, Helteen ym.: Toimenpiteistä maa-
36440: kistamiseksi. Liitteet IV,64. s. 177.- Ks. Poliisi- seudun teollistamisen edistämiseksi. Liitteet IV,79.
36441: laitos. s. 194. - Ks. Teollisuus.
36442: - n:o 53, Stenbergin ym.: Lisäyksestä vuo-
36443: den 1953 tulo- ja menoarvioon Turun ja Tampe- - n:o 68, Vennamon ym.: Maaseudun pien-
36444: teollisuuden edistämisestä. Liitteet IV,s,o. s. 195.
36445: reen poliisikunnan palkkauksen tarkistamiseksi.
36446: Liitteet IV,s5. s. 179. - Ks. Poliisilaitos. - Ks. Teollisuus.
36447: - n:o 69, Pasasen y m.: Etelä-Savon puun-
36448: - n:o 54, Järnefeltin ym.: Valtion viran ja jalostusteollisuuden edistämisestä. Liitteet IV,s1.
36449: toinien haitijoille virkamatkoista maksettavien s. 197. - Ks. Teollisuus.
36450: päivärahojen ja matkakustannusten korvausten
36451: korottamisesta. Liitteet IV,ss. s. 180. - Ks. Vir- - n:o 70, Ryhdän ym.: Koillis-Pohjanmaan
36452: puunjalostustehtaan rakentamisesta Taivalkosken
36453: kamiehet.
36454: kunnan alueelle. Liitteet IV,s2. s. 198. - Ks.
36455: - n: o 55, P a s a s e n y m.: Täyden korvauksen Teollisuus.
36456: myöntämisestä nimismiehille ja maalaispoliisi-
36457: - n: o 71, N i s k a 1 a n y m.: Sementtitehtaan pe-
36458: konstaapeleille kansliakustannuksista. Liitteet
36459: rustamisesta Kolarin kuntaan. Liitteet IV,sa.
36460: IV,67. s. 181. - Ks. Virkamiehet.
36461: s. 199. - Ks. Teollisuus.
36462: - n:o 56, Pasasen y m.: Nimismiesten ja maa-
36463: laispoliisikonstaapelien virkamatkakulujen kor- - n: o 72, Järvisen y m.: Selluloosa- ja paperi-
36464: vauksen suorittamisesta täysimääräisenä. - Liit- tehtaan perustamisesta Närpiön kuntaan. Liit-
36465: teet IV,ss. s. 182. - Ks. Virkamiehet. teet IV,s,4. s. 200. - Ks. Teollisuus.
36466: - n:o 57, Kaitilan ym.: Toimenpiteistä eri -- n: o 73, L e i n o s e n y m.: Kotimaisten poltto-
36467: viran- ja toimenhaltijaryhmille suoritetun puku- aineiden kulutuksen ja tuotannon lisäämisestä.
36468: avustuksen saattamiseksi nykyisiä olosuhteita ja Liitteet IV,s5. s. 201. - Ks. Polttoaineet.
36469: hintatasossa tapahtunutta nousua vastaavaksi. - n: o 74, L ei k o 1 a n y m.: Toimenpiteistä Otan-
36470: Liitteet IV,69. s. 184. - Ks. Virkamiehet. mäen malmiesiintymän raudan jalostamiseksi mm.
36471: - n:o 58, Järnefeltin ym.: Kanavalaitoksen levyvalssaustuotteiksi. Liitteet IV,·86, s. 202. -
36472: virkojen ja toimien palkkausluokkiin sijoittamisen Ks. Otanmäki.
36473: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1953. 9
36474:
36475: - n:o 75, Leikolan ym.: Toimenpiteistä turve- tamista varten. Liitteet VI,u. s. 277. -- Ks. Sai-
36476: voimalaitosten aikaansaamiseksi. Liitteet IV,'87. raalat.
36477: s. 203. - Ks. Turve. - n: o 92, Hu t t u s en y m.: Toimenpiteistä Kuo-
36478: - n: o 76, Väänäsen y m.: Eri ministeriöiden pion keskussairaalan rakennushankkeen toteutta·
36479: alaisina olevien koulujen talousopettajien palk- miseksi. Liitteet VI,12. s. 278. - Ks. Sairaalat.
36480: kausluokittelun tarkistuksesta. Liitteet IV,ss. s. - n:o 93, Vennamon ym.: Lisäyksestä vuoden
36481: 205. - Ks. Talousopettajat. 1953 tulo- ja menoarvioon Kuopion keskussairaa-
36482: - n:o 77, Paloveden ym.: Lisäyksestä vuoden lan rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet Vl,I3.
36483: 1953 tulo- ja menoarvioon !ainoiksi maaseudun s. 279. - Ks. Sairaalat.
36484: vähävaraisille sähköistäruiskustannuksia varten. - n: o 94, E. N u r m i s en y m.: Lisäyksestä vuo-
36485: Liitteet IV,s9. s. 206. - Ks. Sähkö. den 1953 tulo- ja menoarvioon Kuopion keskus-
36486: - n: o 78, R ö n k ö n y m.: Määrärahasta !ainoiksi sairaalan rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
36487: pienviljelijöille sähköistämistä varten. Liitteet VI,14. s. 280. - Ks. Sairaalat.
36488: 1V,9o. s. 207. - Ks. Sähkö. - n: o 95, K o i v u s e n y m. : Lisäyksestä vuoden
36489: - n:o 79, T. Kinnusen ym.: Määrärahasta 1953 tulo- ja menoarvioon Keski-Suomen keskus-
36490: sähköistämislainoiksi vesistöjen rikkomien ja syr- sairaalan alilääkäreiden ja taloushenkilökunnan
36491: jäisten seutujen asukkaille. Liitteet IV,91. s. 208. asuntorakennusten rakentamista varten. Liitteet
36492: - Ks. Sähkö. Vl,15. s. 281. - Ks. Sairaalat.
36493: - n:o 80, Rönkön ym.: Ulkoatuodun ja koti- - n: o 96, M u s t o s e n y m.: Valtion sairaaloihin
36494: maisen kuparin hinnaneron suorittamisesta vai· pääsystä ennakkomaksusta riippumatta. Liitteet
36495: tion varoista maaseudun sähköistäjille. Liitteet VI,I6. s. 282. - Ks. Sairaalat.
36496: IV,92. s. 209. - Ks. Sähkö. - n:o 97, Frimanin ym.: Maksuttoman syöpä-
36497: - n:o 81, A. Kinnusen ym.: Halpakorkoisten sairauksien tutkimuksen ja hoidon järjestämi-
36498: lainojen ja avustusten myöntämisestä Hailuodon sestä. Liitteet VI,I 7. s. 283. - Ks. Sairaalat.
36499: yms. kuntien vähävaraisten sähköntarvitsijain - n: o 98, T o r v e n y m.: Toimenpiteistä synny-
36500: liittymismaksujen suorittamista varten. Liitteet tyslaitosten perustamiseksi maaseudulle. Liitteet
36501: IV,93. s. 210. - Ks. Sähkö. VI,Is. s. 284. - Ks. Sairaalat.
36502: - n:o 82, Riihimäen ym.: Asiantuntijatoimi· - n:o 99, Nederström-Luudenin ym.:
36503: kunnan asettamisesta ansiomahdollisuuksien jär- Toimenpiteistä ajanmukaisen ja riittävän tilavan
36504: jestämiseksi maaseudun työläis- ja pienviljelijä· kätilöopis"fon rakentamiseksi. Liitteet VI,19. s.
36505: väelle. Liitteet IV,94. s. 211. - Ks. Teollisuus. 286. - Ks. Kätilöt.
36506: - n: o 83, Te i r i n y m.: Määrärahasta uusien - n: o 100, L u k k a r i s e n y m.: Määrärahasta
36507: vartioalusten hankkimiseksi merivartiolaitokselle. sairaanhoitajakoulutalon rakentamiseksi Jyväs-
36508: Liitteet IV,95. s. 212. - Ks. Merivartiolaitos. kylään. Liitteet VI,20. s. 287. - Ks. Sairaan-
36509: hoitajat.
36510: - n: o 84, A l a - K u l j u n y m. : Määrärahasta
36511: maakuntaliittojen toiminnan tukemiseksi. Liitteet - n: o 101, H a m a r a n y m.: Määrärahasta Mik-
36512: IV196. s. 214. - Ks. Maakuntaliitot. kelin kuuromykkäinkoulun oppilasasuntolan ra-
36513: kentamista varten. Liitteet VI,21. s. 288. - Ks.
36514: - n: o 85, K u j a l a n y m.: Anjalankosken voima· Aistivialliset.
36515: laitoksen rakentamisesta. Liitteet IV,97. s. 215.
36516: - Ks. Voimalaitokset. - n: o 102, J u n t u s e n y m.: Lastentarhojen pe-
36517: rustamisesta alle kouluikäisiä kuuroja ja vai-
36518: - n:o 86, N. Nurmisen ym.: Määrärahasta keasti kuulovikaisia lapsia varten. Liitteet VI,22.
36519: Ähtävänjoessa olevien Hanhikosken ja Kirsilän· s. 289. - Ks. Aistivialliset.
36520: kosken välisen jokialueen syventämiseksi. Liitteet
36521: 1V,98. s. 216. - Ks. Voimalaitokset. - n: o 103, K. E s k o l a n y m.: Mahdollisuuksien
36522: varaamisesta valmistua sairaanhoitajakai kansa-
36523: - n: o 87, R o s e n b e r gin y m.: Teollistaruis- koulupohjalla. Liitteet Vl,23. s. 290. - Ks. Sai-
36524: suunnitelman laatimisesta Hangon kaupunkia var- raanhoitajat.
36525: ten. Liitteet IV,99. s. 217 ja 219. - Ks. Hanko. - n: o 104, V ä ä n ä s e n y m.: Lastenhoitajien
36526: - n:o 88, Henrikssonin ym.: Hangon kau- koulutuksen järjestämisestä valtion kustannuk-
36527: pungin kehityksen edistämisestä. Liitteet IV,too. sella. Liitteet VI,2,4. s. 291. - Ks. Lastenhoito.
36528: s. 221 ja 223. - Ks. Hanko. - n:o 105, Häikiön ym.: Kodinhoitajien koulu·
36529: - n:o 89, L e i k o l a n ym.: Toimenpiteistä tuksen laajentamisesta. Liitteet Vl,25. s. 292. -
36530: maamme yleisen tunnetuksi tekemisen ja erityi- Ks. Kodinhoitajat.
36531: sesti ulkomaankauppamme edistämiseksi. Liitteet - n: o 106, Väänäsen y m.: Kodinhoitajakoulu-
36532: IV,l'Ol. s. 225. - Ks. Ulkomaankauppa. tuksen järjestämisestä valtion kotitalouskouluihin.
36533: - n:o 90, Heikuran ym.: Eräiden harvaan- Liitteet VI,26. s. 293. - Ks. Kodinhoitajat.
36534: asuttujen syrjäisten kuntien vapauttamisesta - n:o 107, Tenhiälän ym.: Toimenpiteistä
36535: työttömyystöiden toimeenpanokustannusten suo- lääkkeiden hintojen alentamiseksi. Liitteet VI,'27.
36536: rittamisesta. Liitteet IV,to2. s. 227. - Ks. Työt- s. 294. - Ks. Lääkkeet.
36537: tömyys. - n:o 108, Tenhiälän ym.: Huojennuksen
36538: - n: o 91, R yö m ä n: Lisäyksestä vuoden 1953 myöntämisestä maan pienimmille apteekeille auki-
36539: tulo- ja menoarvioon Helsingin yleisen sairaa· oloaikaan nähden. Liitteet VI,2,s, s. 295. - Ks.
36540: lan sisätautien ja kirurgisten osastojen raken- Apteekit.
36541: 10 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1953.
36542:
36543:
36544: - n:o 109, Tenhiälän ym.: Toimenpiteistä ap- - n:o 125, Sävelän ym.: Manttaalikuntalaitok-
36545: teekkimaksujen käyttämisestä farmaseuttisen lai- sen lakkauttamisesta. Liitteet VII1 15. s. 341. -
36546: toksen ja farmasiakunnan eläkkeiden hyväksi. Ks. Manttaalikunnat.
36547: Liitteet VI,2,9. s. 296. - Ks. Farmaseutit. - n:o 126, Wickmanin ym.: Valtion osuuden
36548: - n:o 110 Tenhiälän ym.: Farmaseuttien ope- korottamiseksi uusjaoista aiheutuvissa kustannuk-
36549: tuksen uudistamisesta. Liitteet Vl,3o. s. 297. - sissa. Liitteet VII 116. s. 342 ja 343. - Ks. Jako-
36550: Ks. Farmaseutit. laitos.
36551: - n:o 111, Stenbergin ym.: Toimenpiteistä - n:o 127, Wickmanin ym.: Esityksen anta-
36552: sairausinvaliidien huollon järjestämiseksi. Liit- misesta vesioikeuslainsäädännön tarkistamisesta.
36553: teet VI,31. s. 298. - Ks. Invaliidit. Liitteet VII,n. s. 344 ja 345. - Ks. Vesioikeus.
36554: - n:o 112, Järnefeltin ym.: Maksuttoman - n: o 128, S a r j a 1 a n y m.: Toimenpiteistä vesi-
36555: jättöalueiden ja jakokuntien yhteisten maiden
36556: lääkärin- ja sairaanhoidon järjestämisestä val-
36557: omistussuhteiden järjestämiseksi. Liitteet VII,1s.
36558: tion palveluksesta eläkkeelle siirtyneille eräissä s. 346. - Ks. Vesijättöalueet.
36559: tapauksissa. Liitteet Vl,32. s. 300. - Ks. Lääkä-
36560: rinhoito. - n:o 129, K ui t t i sen ym.: Osuuskuntien ja
36561: niitä vastaavien yhtymien, työväentalojen ja seu-
36562: - n: o 113, N e d e r s t r ö m - L u n d enin y m.: rojen oikeudesta lunastaa niiden hallussa vuokra-
36563: Avustuksen myöntämisestä vähävaraisille huolta- sopimuksen nojalla olevat maa-alueet. Liitteet
36564: jille vajaamielisten lasten kotona hoitamisen joh- VII,1,9. s. 347. - Ks. Vuokra-alueet.
36565: dosta. Liitteet Vl,33. s. 301. - Ks. Lastenhoito.
36566: - n:o 130, Suomisen ym.: Tapaturmakorvauk-
36567: - n:o 114, Nederström-Lundenin ym.: sen suorittamisesta työlaitoksissa oleville kor-
36568: Terveydenhuollon tehostamisesta oppikouluissa ja vausvelvollisille elatusvelvollisille. Liitteet VII,20.
36569: muissa oppilaitoksissa. Liitteet Vl,34. s. 302. - s. 348. - Ks. Tapaturma.
36570: Ks. Lääkärintarkastus. - n: o 131, S a 1m e 1 a - J ä r v i s e n y m.: Viran-
36571: - n: o 115, S e p i n y m.: Koululaisten kuulovikojen omaisten veivoittamisesta merkitsemään kirkon-
36572: hoitamisesta. Liitteet Vl,35. s. 303. - Ks. Lää- kirjoihin ja siviilirekisteriin avioliiton ulkopuo-
36573: kärintarkastus. lella syntyneelle lapselle elatusapua maksamaan
36574: - n:o 116, H o 11 s te n i n: Suure=asta valtion- tuomitun henkilön nimen kohdalle lapsen nimi ja
36575: avusta saaristo- ja erämaaseutujen kunnallisten ikä sekä lapsen äidin nimi. Liitteet VII,21. s.
36576: sairaaloiden ylläpitoa varten. Liitteet VI,36. s. 350. - Ks. Kirkonkirjat.
36577: 304 ja 305. - Ks. Sairaalat. - n: o 132, E r k k i 1 ä n y m.: Määrärahasta laino-
36578: - n:o 117 Nederström-Lundenin ym.: jen myöntämiseksi kunnille kunnalliskotien ra-
36579: Saariston asukkaiden terveyden- ja sairaanhuollon kentamista ja korjaamista varten. Liitteet VII,22.
36580: turvaamisesta. Liitteet Vl,37. s. 306. - Ks. s. 351. - Ks. Kunnalliskodit.
36581: Lääkärinhoito. - n:o 133, Korsbäckin ym.: Ammattiopinto-
36582: - n:o 118, H o 11 s te n i n y m.: Helikopterin hank- jen avustuksen saannin perusteiden muuttami-
36583: kimisesta käytettäväksi saaristo- sekä erämaa- ja sesta. Liitteet VIII,3. s. 365 ja 366. - Ks. Am-
36584: rajaseutujen hätäapupalveluun. Liitteet Vl 1 3<8. s. mattiopinnot.
36585: 307 ja 309. - Ks. Lääkärinhoito. - n: o 134, K a i t i 1 a n y m.: Rahaston muodosta-
36586: misesta kirjallisen, taiteellisen ja tieteellisen työn
36587: - n: o 119, R yö mä n y m.: Toimenpiteistä mieli- tukemiseksi. Liitteet VIII,4. s. 367. - Ks. Hen-
36588: sairaaloissa ja mielisairaanhoidossa ilmenneiden kinen työ.
36589: epäkohtien korjaamiseksi. Liitteet VI,39. s. 311.
36590: - Ks. Sairaalat. - n:o 135, E. K i 1 v en y m.: Esityksen antami-
36591: sesta kirjastolainsäädännön uudistamisesta. Liit-
36592: - n: o 120, K. E s k o 1 a n y m.: Toimenpiteistä teet VIII,5. s. 369. - Ks. Kirjastot.
36593: valtion osallistumiseksi eläinlääkärien matkakus-
36594: tannuksiin. Liitteet Vl,40. s. 312. - Ks. Eläin- - n: o 136, L e i k o 1 a n y m.: Toimenpiteistä ajan-
36595: lääkärit. mukaisen teknillisen kirjallisuuspalvelun aikaan-
36596: saamiseksi. Liitteet VIII,6. s. 370. - Ks. Kirjal-
36597: - n:o 121, Nederström-Lundenin ym.: lisuuspalvelu.
36598: Toimenpiteistä hinkuyskän ja tuhkarokon sisällyt-
36599: tämisestä yleisvaarallisiin tarttuviin tauteihin - n:o 137, Seppä 1 ä n y m.: Valtion oppilaitosten
36600: terveydenhoitolainsäädännössä. Liitteet VI,41. s. tuntiopettajain toimien vakinaistamisesta. Liit-
36601: 313. - Ks. Lääkärinhoito. teet VIII,7. s. 371. - Ks. Oppikoulut.
36602: - n:o 138, Tiekso-Isakssonin ym.: Korkea-
36603: - n:o 122, V. Simosen ym.: Esityksen antami- koulujen eri tiedekuntien tutkintovaatimuksissa
36604: sesta laiksi jodin pakollisesta sekoittamisesta esiintyvän vieraskielisen kirjallisuuden käännät-
36605: keittosuolaan. Liitteet Vl,42. s. 314. - Ks. Ter- tämisestä suomenkielelle. Liitteet VIII,s. s. 372.
36606: veydenhoito. - Ks. Yliopisto.
36607: - n:o 123, Haapaniemen ym.: Komitean - n: o 139, K a i t i 1 a n y m.: Toimenpiteistä ra-
36608: asettamisesta laatimaan ehdotusta kunnallislain kennusteknillisen tutkimuksen ja alan korkeim-
36609: tarkistamisesta. Liitteet Vll,13. s. 339. - Ks. man opetuksen lisäämiseksi ja tehostamiseksi.
36610: Kunnallislaki. Liitteet VIII,9. s. 374. - Ks. Tutkimustyö.
36611: - n: o 124, Ra p i on y m.: Manttaalikuntien lak- - n:o 140, K. Eskolan ym.: Kansakoulupohjalla
36612: kauttamisesta. Liitteet VII,H. s. 340. - Ks. toimivien seminaarien perustamisesta. Liitteet
36613: Man ttaalikunnat. VIII,1o. s. 375. - Ks. Seminaarit.
36614: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1953. 11
36615: - n:o 141, Stenbergin ym.: Valtion uuden - n:o 159, Ala-Kuljun ym.: Määrärahasta
36616: lastentarhanopettajaseminaarin perustamisesta. Etelä-Pohjanmaan suomenkielisen keskusa=atti-
36617: Liitteet VIII,u. s. 376. - Ks. Seminaarit. koulun rakentamiseksi Seinäjoelle. Liitteet
36618: - n:o 142, Ala-Kuljun ym.: Seminaarin ja VIII,29. s. 398. - Ks. A=attikoulut.
36619: siihen yhdistetyn talousopettajain valmistuslaitok- - n:o 160, Kuittisen ym.: Määrärahasta val-
36620: sen perustamisesta Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet tion keskusammattikoulun perustamiseksi Imatran
36621: VIII,12. s. 378. - Ks. Seminaarit. kauppalaan. Liitteet VIII,ao. s. 400. - Ks. Am-
36622: - n:o 143, Kulovaaran ym.: Jyväskylän Kas- mattikoulut.
36623: vatusopillisen Korkeakoulun ja seminaarien har- - n:o 161, Riihimäen ym.: Toimenpiteistä am-
36624: joituskoulujen opettajien palkkauksen järjestä- mattioppilaitoksen perustamiseksi Lavian kun-
36625: misestä. Liitteet VIII,13. s. 379. - Ks. Yliopisto. taan. Liitteet VIII,31. s. 401. - Ks. Ammatti-
36626: - n:o 144, Kalliokosken ym.: Toimenpiteistä koulut.
36627: miesseminaarin perustamiseksi Keski-Pohjan-
36628: maalle. Liitteet VIII,14. s. 380. - Ks. Seminaa- - n: o 162, P u u m a 1 a i s e n y m.: Lisäyksestä
36629: rit. vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Keski-Suomen
36630: keskusammattikoulun rakentamista varten. Liit-
36631: - n: o 145, A 1 a - K u 1 j u n y m.: Määrärahasta teet VIII1 32. s. 402. - Ks. Ammattikoulut.
36632: normaalilyseoiden opettajakokelaiden stipendejä
36633: varten. Liitteet VIII,t5. s. 381. - Ks. Oppi- - n:o 163, Tikkaojan ym.: Määrärahasta ra-
36634: koulut. kennuspiirustusten aikaansaamiseksi Seinäjoelle
36635: - n:o 146, Nevalaisen ym.: Määrärahasta sti- perustettavaa Etelä-Pohjanmaan suomenkielistä
36636: pendeiksi normaalilyseoihin auskultoimaan pyrki- keskusa=attikoulua varten. Liitteet VIII,aa.
36637: ville_ Liitteet VIII,t6. s. 382. - Ks. Oppikoulut. s. 403. - Ks. Ammattikoulut.
36638: - n:o 147, Ala-Kuljun ym.: Määrärahasta - n: o 164, E. N u r m i s e n y m.: Ompeluopettajain
36639: tyttölyseoiden yhden uusien vieraiden kielten nuo- valmistuksen järjestämisestä Etelä-Hämeen kes-
36640: remman lehtorin viran muuttamiseksi vanhemman kusammattikouluun. Liitteet VIII,34. s. 404. -
36641: lehtorin viraksi. Liitteet VIII,17. s. 383. - Ks. Ks. Ammattikoulut.
36642: Oppikoulut. - n:o 165, Ryömän ym.: Valtion takaamien lai-
36643: - n:o 148, Tiekso-Isakssonin ym.: Muo- nojen myöntämisestä korkeakouluissa opiskeleville
36644: nion yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun. ja kansakoulunopettajiksi valmistuville. Liitteet
36645: Liitteet VIII,ts. s. 385. - Ks. Oppikoulut. VIII,a5. s. 405. - Ks. Yliopisto.
36646: - n: o 149, L a h t e 1 a n y m.: Toimenpiteistä Muo- - n:o 166, Lappi-Seppälän ym.: Oppikou-
36647: nion yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun. lun- ja kansakoulunopettajain ulkomaisista opinto-
36648: Liitteet VIII,t9. s. 386. - Ks. Oppikoulut. matkoista. Liitteet VIII,36. s. 406. - Ks. Oppi-
36649: - n: o 150, N i s k a l a n y m.: Muonion yhteiskoulun koulut.
36650: ottamisesta valtion haltuun. Liitteet VIII,20. s. - n:o 167, Leinosen ym.: Nuorisokasvatusopissa
36651: 387. - Ks. Oppikoulut. ja kansakouluhallinnossa suoritettavan tutkinnon
36652: - n: o 151, L e i v o s e n y m.: Viitasaaren yhteis- sisällyttämisestä kansakoulunopettajien valmistus-
36653: koulun ottamisesta valtion haltuun. Liitteet laitosten kurssivaatimuksiin. Liitteet VIII,37. s.
36654: VIII,21. s. 389. - Ks. Oppikoulut. 407. - Ks. Seminaarit.
36655: - n:o 152, Ahmavaaran ym.: Oulun keskikou- - n:o 168, Niskalan ym.: Valtion osallistumi-
36656: lun laajentamisesta yliopistoon johtavaksi ly- sesta vanhojen kansakoulurakennusten peruskor-
36657: seoksi. Liitteet VIII,22. s. 390. - Ks. Oppi- jauksiin. Liitteet VIII,as. s. 408. - Ks. Kansa-
36658: koulut. koulut.
36659: - n:o 153, Ta u r i a i sen ym.: Kunnallisen ko- - n:o 169, A. Wirtasen ym.: Kansakoulun-
36660: keilukeskikoulun perustamisesta 'l.'aivalkosken kun- opettajan valitsemista koskevien säännösten muut-
36661: taan. Liitteet VIII,23. s. 392. - Ks. Oppikoulut. tamisesta. Liitteet VIII,39. s. 409 ja 411. - Ks.
36662: - n:o 154, Ta u r i a i sen y m.: Kunnallisen ko- Kansakoulut.
36663: keilukeskikoulun perustamisesta Hyrynsalmen kun- - n:o 170, Rytingin ym.: Toimenpiteistä kansa-
36664: taan. Liitteet VIIl,24. s. 393. -- Ks. Oppikoulut. koulujen muuttamisesta kuusiluokkaisiksi. Liit-
36665: - n: o 155, J u n t u s e n y m.: Kiuruveden yhteis- teet VIII,4o. s. 413. - Ks. Kansakoulut.
36666: koulun siipirakennuksen rakennustyön rahoittami- - n: o 171, J ä r n e f e 1 t i n y m. : Kauppaopetuksen
36667: sesta. Liitteet VIII,25. s. 394. - Ks. Oppikou- uudistamisesta. Liitteet VIII,41. s. 415. - Ks.
36668: lut. Kauppaoppilaitokset.
36669: - n: o 156, L a h t e 1 a n y m.: Toimenpiteistä tar- - n: o 172, T o r v e n y m.: Lisäyksestä vuoden 1953
36670: peellisten luokka- ym. huoneiden rakentamiseksi tulo- ja menoarvioon kätilöiden palkkojen korot-
36671: Kemijärven yhteislyseolle. Liitteet VIII,2 6. s. tamiseksi. Liitteet VI,43. s. 315.- Ks. Kätilöt.
36672: 395. - Ks. Oppikoulut.
36673: - n:o 157, Heljaksen ym.: Määrärahasta Kuo- - n:o 173, Te n h i ä 1ä n ym.: Toimenpiteistä las-
36674: pion keskikoulun rakennustöiden aloittamista var- tentarhanopettajien koulutuksen laajentamiseksi.
36675: ten. Liitteet VIII,27. s. 396. - Ks. Oppikoulut. Liitteet VIII,42. s. 416. - Ks. Lastentarhat.
36676: - n: o 158, J. Wirtasen: Määrärahasta keskus- - n:o 174, Kalliokosken ym.: Toimenpiteistä
36677: ammattikoulun perustamiseksi suomenkieliselle ns. ylilahjakkaiden nuorten kouluopetuksen järjes-
36678: Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet VIII,2s. s. 397. - tämiseksi. Liitteet VIII,43. s. 417. - Ks. Koulu-
36679: Ks. Ammattikoulut. opetus.
36680: 12 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1953.
36681:
36682:
36683: - n:o 175, Tenhiälän ym.: Hoito- ja kasvatus- - n: o 192, A. 'vV i r t a s e n y m. : Kalatalouden pa-
36684: maksun määräämisestä lastentarhoille. Liitteet rantamisesta. Liitteet IX,25. s. 484 ja 485.
36685: VIII,44. s. 418. - Ks. Lastentarhat. Ks. Kalastus.
36686: - n:o 176, Tiekso-Isakssonin ym.: Talou- - n:o 193, Leikolan ym.: Vuokraviljelmien it·
36687: dellisen tuen järjestämisestä nuorisotalojen raken- senäistämisestä vapaaehtoisuuden pohjalla. Liit-
36688: tajille. Liitteet VIII,45. s. 420. - Ks. Nuoriso- teet IX,26. s. 486. - Ks. Vuokra-alueet.
36689: talot. - n:o 194, Frimanin ym.: Vuokraviljelmien it-
36690: - n: o 177, K u u s i s e n y m.: Tutkimuksen toimit- senäistämisestä. Liitteet IX,27. s. 487. - Ks.
36691: tamisesta Suomalaisen Oopperan valtion haltuun Vuokra-alueet.
36692: ottamisen mahdollisuuksista. Liitteet VIII,46. - n:o 195, Kosolan ym.: Toimenpiteistä maan-
36693: s. 421. - Ks. Suomalainen Ooppera. luovuttajia kohdauneiden menetysten korvaami-
36694: - n:o 178, E. K i 1 v en ym.: Kuvaamataiteilijain seksi. Liitteet IX,2s. s. 488. - Ks. Maanhan-
36695: oikeuttamisesta saamaan määrätty osuus jokai- kintalaki.
36696: sesta julkisesti tapahtuvassa taideteoksen myyn- - n: o 196, K ä h ö s en y m.: Toimenpiteistä halpa-
36697: nissä maksettavasta kauppahinnasta. Liitteet korkoisten katovahinkolainojen myöntämiseksi
36698: VIII,47. s. 423. - Ks. Tekijänoikeus. maatalouden harjoittajille. Liitteet IX,29. s. 489.
36699: - Ks. Maatalous.
36700: - n:o 179, Teirin ym.: Kansanomaisen laulu-
36701: ja soitari.toharrastuksen tukemisesta. Liitteet - n:o 197, Juntusen ym.: Maanhankintalain
36702: VIII,4:8. s. 424 ja 425. - Ks. Kansanomainen mukaisen rahoitustoiminnan uudelleen järjestämi-
36703: kulttuuri. sestä. Liitteet IX,3tO. s. 491. - Ks. Maanhan-
36704: kintalaki.
36705: - n:o 180, Leinosen ym.: Elokuvien ja kirjal-
36706: listen julkaisujen siveellisen tason valvonnasta. - n: o 198, T a i n i o n y m.: Maanhankintalain
36707: Liitteet VIII,49. s. 426. - Ks. Elokuvat. 104 §: n mukaisten uudistilan perustaruispalkkioi-
36708: den korottamisesta. Liitteet IX,31. s. 492. - Ks.
36709: - n:o 181, Haapaniemen ym.: Ulkomaanmat- Maanhankintalaki.
36710: kamaksun käytäntöön ottamisesta matkailun edis-
36711: tämiseksi. Liitteet VIII,5o. s. 428. - Ks. Mat- - n:o 199, Ryhdän ym.: Kuusamon ja Sallan
36712: kailu. kuntien maanhankintalain muuttamisesta. Liitteet
36713: IX,32. s. 494. - Ks. Maanhankintalaki.
36714: - n: o 182, H u t t u s e n y m. : Kreikkalaiskatolisen
36715: kirkollisen museon perustamisesta Kuopioon. - n: o 200, K ä h ö s en y m.: Toimenpiteistä siirto-
36716: Liitteet VIII,51. s. 429. - Ks. Museot. väkeen kuuluvien maansaajien ennen 31 päivää
36717: joulukuuta 1950 ostamien hallintasopimustilojen
36718: - n: o 183, K u 11 b e r g i n: Arkipäivien kohdalle hintain alentamiseksi. Liitteet IX,33. s. 495. -
36719: sattuvien pyhäpäivien lukumäärän vähentämisestä. Ks. Siirtoväki.
36720: Liitteet VIII,52. s. 430 ja 431. - Ks. Kalenteri.
36721: - n: o 201, K ä k e 1 ä n y m.: Toimenpiteistä siirto-
36722: - n:o 184, Leikolan ym.: Toimenpiteistä kirjoi- väkeen lukeutuvan maansaantioikeutensa menettä-
36723: tuskoneiden näppäimistöjen yhtenäistämiseksi. neen henkilön pääsemiseksi kerrostalorakennus-
36724: Liitteet VIIl,53. s. 432. - Ks. Kirjoituskoneet. toiminnasta osalliseksi. Liitteet IX,34. s. 496. -
36725: - n:o 185, Rantamaan ym.: Kansankoululai- Ks. Siirtoväki.
36726: toksesta kunnille aiheutuvan rasituksen tasoitta- - n:o 202, Lahtelan ym.: Lisämaan antami-
36727: misesta. Liitteet VIII,5·4. s. 433. - Ks. Kansa- sesta eräille asuntoviljelys- ja viljelystiloille Poh-
36728: koulut. jois-Suomessa. Liitteet IX,35. s. 497. - Ks. Asu-
36729: - n: o 186, I k o s en y m.: Toimenpiteistä Itä- ja tustoiminta.
36730: Pohjois-Suomen maataloudellisen aseman paranta- - n: o 203, P a s a s e n y m.: Tutkimuksen toimitta-
36731: miseksi. Liitteet IX,19. s. 477. - Ks. Maatalous. misesta metsäasiain hallinnon järjestelystä. Liit-
36732: - n: o 187, H a m a r a n y m.: Palvelusajan laskeruis- teet IX,36. s. 498. - Ks. Metsätalous.
36733: tavan muuttamisesta maataloushallituksen alaisten - n:o 204, Heikuran ym.: Esityksen antami-
36734: kotitalouskoulujen opettajien palkkaus- ja eläke- sesta metsänparannuslaiksi. Liitteet IX,37. s. 499.
36735: etuja määrättäessä. Liitteet IX,20. s. 478. - Ks. - Ks. Metsätalous.
36736: Kotitalous.
36737: - n: o 205, R i i h i m ä e n y m.: Metsien paranta-
36738: - n:o 188, Lepistön: Pitkäaikaisen halpakorkoi- mistoimenpiteistä. Liitteet IX,38. s. 501. - Ks.
36739: sen maatalousluoton järjestämisestä. Liitteet Metsätalous.
36740: IX,21. s. 480. - Ks. Maatalous.
36741: - n:o 206, Tikkaojan ym.: Toimenpiteistä
36742: - n:o 189, Juntusen ym.: Siemenviljan varaa- metsänparannusavustusten käyttämiseksi yksin-
36743: misesta katoalueen viljelijäväestölle. Liitteet omaan pienmetsänomistajien metsien vajaatuot-
36744: IX,22. s. 481. - Ks. Maatalous. toisuuden korjaamiseen. Liitteet IX,39. s. 502. -
36745: - n: o 190, H ä iki ö n y m.: Maanhankintalain Ks. Metsätalous.
36746: 104 § :n mukaisten perustamiapalkkioiden maksa- - n:o 207, Kähösen ym.: Määrärahastamaamme
36747: misesta eräille uudistilan perustajille. Liitteet olosuhteisiin soveltuvien pienehköjen tiiliputkiteh-
36748: IX,2 3. s. 482. - Ks. Maanhankintalaki. taiden rakennussuunnitelman laatimista varten.
36749: - n:o 191, Erkkilän ym.: Pohjois-Suomen kar- Liitteet IX,4o. s. 503. - Ks. Teollisuus.
36750: jatalouden tukemisesta. Liitteet IX,24. s. 483. - - n: o 208, J u s s i l a n y m.: Toimenpiteistä puu-
36751: Ks. Karjatalous. tarhaviljelyn suotuisaa kehitystä haittaavien epä-
36752: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1953. 13
36753: kohtien poistamiseksi. Liitteet IX,41. s. 504. - rakentamiseen. Liitteet IX,5s. s. 528. - Ks.
36754: Ks. Puutarhanhoito. Emäntäkoulut.
36755: - n:o 209, Rapion ym.: Toimenpiteistä rusakko- - n: o 226, N i s k a l a n y m.: Toimenpiteistä emän.
36756: jänisten hedelmänviljelijöille aiheuttamien vahin- täkoulun perustamiseksi Alatornion kuntaan.
36757: kojen estämiseksi tai korvaamiseksi. Liitteet Liitteet IX,5,9. s. 529. - Ks. Emäntäkoulut.
36758: IX,42. s. 506. - Ks. Puutarhanhoito.
36759: - n:o 227, Meriläisen ym.: Määrärahasta
36760: - n: o 210, R y h d ä n y m.: Määrärahasta Koillis- emäntäkoulutalon rakentamiseksi Sotkamon kun-
36761: Suomen metsänhoitolautakunnan perustamista nan Vuorelan tilalle. Liitteet IX,so. s. 530. -
36762: varten. Liitteet IX,43. s. 507. - Ks. Metsä- Ks. Emäntäkoulut.
36763: talous.
36764: - n: o 228, L e p i s t ö n y m.: Määrärahasta avus-
36765: - n: o 211, Koskisen y m.: Pienviljelijöille an- tukseksi ja lainaksi Isonkyrön naiskotiteollisuus-
36766: nettavan maatalousammattikoulutuksen uudista- koulun rakentamiseksi. Liitteet IX,61. s. 531. -
36767: misesta. Liitteet IX,44. s. 509. - Ks. Maatalous- Ks. Kotiteollisuus.
36768: koulut.
36769: - n:o 229, Pakkasen ym.: Määrärahasta kiin-
36770: - n: o 212, L e i n o s e n y m.: Maataloudellisten teän naiskotiteollisuuskoulun perustamiseksi Kuh-
36771: koulujen käsityönopettajan toimien vakinaista- malahdelle. Liitteet IX,62. s. 532. - Ks. Koti-
36772: misesta. Liitteet IX,45. s. 510. - Ks. Maatalous- teollisuus.
36773: koulut.
36774: - n:o 230, Honkalan ym.: Loimaan naiskoti-
36775: - n:o 213, T. Kinnusen ym.: Eläkkeiden jär- teollisuuskoulun rakennushankkeen avustamisesta.
36776: jestämisestä eräille yksityisluontoisten maatalous- Liitteet IX,63. s. 533. - Ks. Kotiteollisuus.
36777: ja kotitalouskoulujen käsitöiden opettajille. Liit-
36778: teet IX,46. s. 511. - Ks. Maatalouskoulut. - n:o 231, Heikuran ym.: Määrärahasta kiin-
36779: teän naiskotiteollisuuskoulun perustamiseksi Poh-
36780: - n: o 214, Saaren y m.: Määrärahasta Alavudelle jois-Satakuntaan. Liitteet IX,64. s. 534. - Ks.
36781: perustettavan maamieskoulun toiminnan aloitta- Kotiteollisuus.
36782: mista varten. Liitteet IX,47. s. 512. - Ks. Maa-
36783: talouskoulut. - n:o 232, Kytän ym.: Toimenpiteistä suomen-
36784: kielisen kalastajakoulun perustamiseksi Varsi-
36785: - n: o 215, K a u p i n y m.: Toimenpiteistä maa- nais-Suomen saaristoalueelle. Liitteet IX,65. s.
36786: miesopiston perustamiseksi Koivikon koulutilalle. 536. - Ks. Kalastus.
36787: Liitteet IX,4s. s. 513. - Ks. Maatalouskoulut. - n:o 233, östensonin ym.: Uudenmaan ruot-
36788: - n: o 216, Pasasen y m.: Metsätyöväen ammatti- salaisen nuorisoliiton emäntäkoulun ottamisesta
36789: kasvatusohjelman laatimisesta. Liitteet IX,49. valtion haltuun. Liitteet IX,66. s. 537 ja 538. -
36790: s. 514. - Ks. Ammattikasvatus. Ks. Emäntäkoulut.
36791: - n:o 217, T. Kinnusen ym.: Itä-Suomen met- - n:o 234, Hei k uran ym.: Määrärahasta Sii-
36792: säkoulun perustamisesta Heinävedelle. Liitteet kaisten pienviljelijäkoulun uudisrakennuksia var-
36793: IX,5'0, s. 515. - Ks. Metsäkoulut. ten. Liitteet IX,67. s. 539. - Ks. Maatalous-
36794: - n:o 218, Hallbergin ym.: Metsäkoulun pe- koulut.
36795: rustamisesta Pohjois-Karjalaan. Liitteet IX,51. - n:o 235, Sarjalan ym.: Toimenpiteistä ko-
36796: s. 516. - Ks. Metsäkoulut. neenpitäjäjärjestelmän aikaansaamiseksi. Liitteet
36797: - n: o 219, S auran y m.: Isäntäopiston perusta- IX,6,s. s. 540. - Ks. Koneenpitäjät.
36798: misesta Loimaan maamieskoulun yhteyteen. Liit- - n:o 236, Saaren ym.: Vaasan, Kuopion ja
36799: teet IX,52. s. 518. - Ks. Maatalouskoulut. Mikkelin läänien maataloustuotteiden jalostus-
36800: - n: o 220, S a r j a l a n y m.: Määrärahasta erikois- laitosten toimintaedellytysten parantamisesta.
36801: kurssien järjestämiseksi maatalous-, karjatalous- Liitteet IX,69. s. 541. - Ks. Maatalous.
36802: ja puutarhateknikoille. Liitteet IX,53. s. 520. - - n:o 237, Heikuran ym.: Määrärahasta kiin-
36803: Ks. Ammattikasvatus. teän kasvinviljelyskoekentän perustamiseksi Kar-
36804: - n: o 221, Jussilan y m.: Salaojitusammatti- vian pitäjään. Liitteet IX,7,o. s. 542. - Ks. Maa-
36805: koulutuksen järjestämisestä maanviljelijöille. Liit- talous.
36806: teet IX,54. s. 522. - Ks. Ammattikasvatus. - n:o 238, Niirasen ym.: Koko maan käsittä-
36807: - n: o 222, R y t i n g i n y m.: Yhdistetyn kotita- vän maatalouskoneyhtymä- ja -asemaverkoston
36808: lous- ja emäntäkoulun perustamisesta Pudasjärven aikaansaamisesta. Liitteet IX,71. s. 543. - Ks.
36809: kuntaan. Liitteet IX,55. s. 524. - Ks. Koti- Maatalous.
36810: talous. - n: o 239, S ä v elän y m.: Kotivoin markkinoin-
36811: - n:o 223, Vi l h ula n y m.: Emäntäkoulun ra- nin järjestämisestä. Liitteet IX, 72. s. 544. -
36812: kentamisesta Keski-Suomeen. Liitteet IX,56. s. Ks. Voi.
36813: 525. - Ks. Emäntäkoulut. - n: o 240, Hautalan y m.: Toimenpiteistä ajan·
36814: - n: o 224, K o r s b ä c k i n y m.: Määrärahasta mukaisten voi- ja munavarastojen aikaansaami-
36815: Korsholman emäntäkoulun koulurakennuksen ra- seksi. Liitteet IX,73. s. 545. - Ks. Varastointi.
36816: kentamista varten. Liitteet IX,57. s. 526 ja 527. - n: o 241, H o II s t enin: Ajanmukaisten voiva-
36817: - Ks. Emäntäkoulut. rastorakennusten aikaansaamisesta. Liitteet IX,74.
36818: - n:o 225, Lahtelan ym.: Määrärahasta Kemi- s. 546 ja 548. - Ks. Varastointi.
36819: järven emäntäkoulun opettajain asuntorakennuk- - n:o 242, Korsbäckin ym.: Toimenpiteistä
36820: sen sekä luokka- ja oppilasasuntorakennuksen varastorakennusten rakentamisesta voin ja mu-
36821: 14 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1953.
36822:
36823:
36824: nien varastointia varten. Liitteet IX,75. s. 550 Ruotsalaiselle puutarhakoululle. Liitteet IX,9o.
36825: ja 551. - Ks. Varastointi. s. 570 ja 571. - Ks. Hirvet.
36826: - n:o 243, Ala-Kuljun ym.: Toimenpiteistä - n: o 258, K o s o 1 a n y m.: Lisäyksestä vuoden
36827: voin, viljan, lihan ja kananmunien sekä väki- 1953 tulo- ja menoarvioon salaojituslainoja ja
36828: rehujen varastoimiamahdollisuuksien lisäämiseksi. -palkkioita varten. Liitteet IX,91. s. 572. - Ks.
36829: Liitteet IX,76. s. 552. - Ks. Varastointi. Salaojitus.
36830: - n: o 244, S a u r a n y m.: Määrärahasta väkilan- - n:o 259, Lampisen ym.: Määrärahasta apu-
36831: noitteiden sekoitus- ja varastoimislaitoksen perus- rahaksi Salaojitusyhdistykselle. Liitteet IX,92.
36832: tamiseksi Varsinais-Suomea varten. Liitteet IX, 77. s. 573. - Ks. Salaojitus.
36833: s. 553. - Ks. Varastointi
36834: - n:o 260, N. Kaasalaisen ym.: Salaojitta-
36835: - n: o 245, Anti 1 a n y m.: Määrärahasta kana- misen edistämisestä maanhankintalain mukaan
36836: taloustuotteiden varaston ja jäähdyttämön raken- muodostetuilla tiloilla. Liitteet IX,93. s. 575. -
36837: tamiseksi Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IX,78. s. Ks. Salaojitus.
36838: 554. - Ks. Varastointi. - n:o 261, Lampisen y m.: Lisäyksestä vuoden
36839: - n: o 246, R y t i n g i n y m.: Sipulivaraston ra- 1953 tulo- ja menoarvioon lainojen myöntämiseksi
36840: kentamisesta Ouluun. Liitteet IX,79, s. 555. - salaojituskoneyhtymien konehankintoja varten.
36841: Ks. Varastointi. , Liitteet IX,94. s. 576. - Ks. Salaojitus.
36842: - n:o 247, Heikuran ym.: Määrärahasta avus- - n: o 262, H o 11 s t e n i n y m.: Lisämäärärahasta
36843: tuslainaksi Satakunnan Osuusteurastamo r. 1: He salaojitusta varten. Liitteet IX,95. s. 577 ja 579.
36844: uuden osuusteurastamon ja lihanjalostamon ra- - Ks. Salaojitus.
36845: kentamista varten. Liitteet IX,so. s. 556. - Ks. - n: o 263, Rank i 1 a n y m.: Lisäyksestä vuoden
36846: Karjatalous. 1953 tulo- ja menoarvioon avustuksiksi ja !ai-
36847: - n:o 248, Kähösen ym.: Määrärahasta }ai- noiksi yksityisten omistamien metsämaiden kui-
36848: noiksi kalastajien hallintaan tulevien kalankui- vattamista varten. Liitteet IX,96. s. 581. - Ks.
36849: vaamoiden ja jäähdytyslaitosten perustamista Kuivatustyöt.
36850: varten. Liitteet IX,s1. s. 558. - Ks. Kalastus.
36851: --'- n:o 264, J. Wirtasen ym.: Vaasan insinööri-
36852: - n: o 249, S a u r a n y m.: Määrärahasta valtion piirin alueella keskeneräisinä ja suunnitteilla ole-
36853: siementarkastuslaitoksen alaisen osaston perusta- vien peruakuivatustöiden loppuunsaattamisesta.
36854: miseksi Turkuun. Liitteet IX,s2. s. 559. - Ks. Liitteet IX,97. s. 582. - Ks. Kuivatustyöt.
36855: Maatalous.
36856: - n: o 265, J ä r v i s e n y m.: Kuivatustöiden lisää-
36857: - n: o 250, H a m a r a n y m.: Lisäyksestä vuoden misestä Vaasan maanviljelysinsinööripiirissä. Liit-
36858: 1953 tulo- ja menoarvioon maataloushallituksen teet IX,98. s. 583. - Ks. Kuivatustyöt.
36859: kotitalousosaston käytettäväksi valtakunnallisia
36860: työmestaruuskilpailuja varten kotitaloudessa. Liit- - n: o 266, L a h t e 1 a n y m.: Toimenpiteistä Teno-
36861: teet IX,s,q, s. 560. - Ks. Kotitalous. joen rantojen vyörymisen estämiseksi Utsjoen
36862: kunnan alueella. Liitteet IX,99. s. 584. - Ks.
36863: - n: o 251, H a 11 b e r gin y m.: Hevoskilpailujen Pengerrystyöt.
36864: voittovarojen jakoperusteiden muuttamisesta. Liit-
36865: teet IX,s4. s. 561. - Ks. Hevoskilpailut. - n:o 267, Riihimäen y m.: Toimenpiteistä
36866: Inhottujärven vesialueen vedenpinnan laskemi-
36867: - n: o 252, Anti 1 a n y m.: Toimenpiteistä totali- seksi. Liitteet IX,1oo. s. 585. - Ks. Kuivatus-
36868: saattoritoiminnan edistämiseksi. Liitteet IX,s5. työt.
36869: s. 562. - Ks. Hevoskilpailut.
36870: - n:o 268, K u 11 b e r gin: Kymijoen vedenpin-
36871: - n: o 253, S ä v e 1 ä n y m.: Luonnonvoimien tu- nan alentamisen edellyttämän kuivatussuunni-
36872: hoamien kalastus- ja pyyntivälineiden korvaami- telman toteuttamisesta. Liitteet IX,101. s. 586
36873: sesta ammattikalastajille. Liitteet IX,ss. s. 563. ja 587. - Ks. Kuivatustyöt.
36874: - Ks. Kalastus.
36875: - n:o 269, Lindqvistin ym.: Peilinkosken
36876: - n:o 254, Rosenbergin ym.: Lisäyksestä perkaamisesta. Liitteet IX,102. s. 588. - Ks.
36877: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon avustuksiksi Perkaustyöt.
36878: ja lainoiksi ammattikalastajille kalastusvälineit-
36879: ten hankkimista varten. Liitteet IX,s7. s. 564 ja - n:o 270, Rannikkoluodon ym.: Lappeen
36880: 565. - Ks. Kalastus. kunnassa sijaitsevan Hanhijärven ja siihen liit-
36881: tyvien järvien vedenpinnan alentamisesta. Liit-
36882: - n:o 255, Rosenbergin ym.: Lisäyksestä teet IX,l•03. s. 589. - Ks. Kuivatustyöt.
36883: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon avustuksiksi
36884: luonnonvoimien tai muun sellaisen syyn takia - n:o 271, N. Kaasalaisen ym.: Puurijärven
36885: veneensä tai pyydyksensä menettäneille ammatti- kuivattamisesta. Liitteet IX,lM. s. 590. - Ks.
36886: kalastajille. Liitteet IX,ss. s. 566 ja 567. - Kuivatustyöt.
36887: Ks. Kalastus. - n: o 272, H ei k u r a n y m.: Toimenpiteistä Hon-
36888: - n: o 256, R o s e n b e r g i n y m.: Kalastusvene- kajoen kunnassa olevan Isonkeitaan neva-alueen
36889: moottoreissa käytettävän nestemäisen polttoaineen kuivattamiseksi. Liitteet IX,l05. s. 591. - Ks.
36890: hintojen alentamisesta. Liitteet IX,s9. s. 568 ja Kuivatustyöt.
36891: 569. - Ks. Kalastus. - n:o 273, Vilhulan ym.: Pengerjoen koskien
36892: - n:o 257, Hollstenin: Lisäyksestä vuoden perkaamisesta Multian ja Petäjäveden kunnissa.
36893: 1953 tulo- ja menoarvioon korvauksen suorit- Liitteet IX,1oo. s. 593. -- Ks. Perkaustyöt.
36894: tamiseksi hirvien aiheuttamista vahingoista Turun - n:o 274, Kaupin ym.: Toimenpiteistä Sangin-
36895: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1953. 15
36896: joen perkaamiseksi. Liitteet IX,l07. s. 594. - kuutuslain muuttamisesta. Liitteet X,t5. s. 648.
36897: Ks. Perkaustyöt. - Ks. Vakuutus.
36898: - n:o 275, Rytkösen ym.: Konnunsuon kui- - n:o 292, J ä r ne f e 1 t i n y m.: Yksityisoikeu·
36899: vattamisesta. Liitteet IX,tos. s. 595. - Ks. Kui- dellisessa työsuhteessa olevien työntekijäin eläke·
36900: vatustyöt. kysymyksen järjestämisestä. Liitteet X,l6. s. 650.
36901: - n: o 276, A h o s en: Koronjoen perkaustyöstä - Ks. Eläkkeet.
36902: Virtain pitäjässä. Liitteet IX,H19. s. 596. - Ks. - n:o 293, Rytingin ym.: Vanhuus- ja työ·
36903: Perkaustyöt. kyvyttömyyseläkkeiden yhdenmukaistamisesta. Liit-
36904: - n:o 277, Rankilan ym.: M"åärärahasta Lap- teet X,t7. s. 651. - Ks. Eläkkeet.
36905: pajärven ja Evijärven vedenpinnan säännöstelyä - n:o 294, Leivo-Larssonin ym.: Vanhuus-
36906: varten. Liitteet IX,no. s. 597. - Ks. Kuivatus- avustuslain muuttamisesta kansaneläkelain mu·
36907: työt. kaisen lisäeläkkeen väliaikaisesta korottamisesta
36908: - n:o 278, N. Nurmisen y m.: Lisäyksestä vuo- annetun lain muutosta vastaavaksi. Liitteet X,ts.
36909: den 1953 tulo- ja menoarvioon Lappajärven ja s. 653.- Ks. Vanhukset.
36910: Evijärven seuduilla tapahtuvan veden säännöste- - n:o 295, Raunion ym.: Esityksen antami·
36911: lyn ja perkaustöiden jatkamiseksi. Liitteet IX,111. sesta vanhuusavustuslain 3 § :n 4 momentin sel-
36912: s. 598. - Ks. Kuivatustyöt. ventämisestä niin, ettei sanotun lain nojalla
36913: - n:o 279, Hautalan ym.: Kalajoen perkaus- myönnetty avustus voi vaikuttaa työnantajan
36914: töiden aloittamisesta. Liitteet IX,112. s. 600. - suoritettavan eläkkeen suuruuteen. Liitteet X,l9.
36915: Ks. Perkaustyöt. s. 654. - Ks. Vanhukset.
36916: - n:o 280, Mannisen ym.: Toimenpiteistä Kon- - n:o 296, Pohjalan ym.: Kansaneläkelain ja
36917: nekosken perkaamiseksi. Liitteet IX,t13. s. 601. vanhuusavustuslain ulkopuolelle jääneiden työ-
36918: - Ks. Perkaustyöt. kyvyttömien eläkekysymyksen järjestämisestä.
36919: - n:o 281, Tainion ym.: Simon kunnan Joki- Liitteet X,2o. s. 655. - Ks. Eläkkeet.
36920: kylässä sijaitsevan Leväaavan asutustien kun- - n:o 297, Leivo-Larssonin ym.: Rahaston
36921: nostamisesta. Liitteet IX,114. s. 602. - Ks. Asu- muodostamisesta vanhainkotien ja vanhusten
36922: tustoiminta. asuntoloitten rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi
36923: - n: o 282, N i i r a s e n y m.: Lisäyksestä vuoden eräistä kansaneläkelaitoksen vakuutusmaksuista.
36924: 1953 tulo· ja menoarvioon Rautavaaran kunnassa Liitteet X,21. s. 656. - Ks. Vanhukset.
36925: sijaitsevien Älänteenjärven, Suojärven ja Tiili- - n: o 298, L a p p i - S e p p ä 1 ä n y m.: Esityksen
36926: kanjärven vedenpinnan alentamiseksi. Liitteet antamisesta laiksi työtä vieroksuvien henkilöiden
36927: IX,u5. s. 603. - Ks. Kuivatustyöt. käsittelystä. Liitteet X,22. s. 657. - Ks. Työ-
36928: - n: o 283, E r k k i 1 ä n y m.: Toimenpiteistä Li- velvollisuus.
36929: mingojan ja sen sivuhaarojen perkaamiseksi. Liit- - n:o 299, Vennamon y m.: Arava-lainsäädän-
36930: teet IX,ll6. s. 604. - Ks. Perkaustyöt. nössä ja -toiminnassa olevien puutteellisuuksien
36931: - n: o 284, K o s o 1 a n y m.: Lapuanjoen vesistö- selvittämisestä. Liitteet X,2a. s. 658. - Ks.
36932: alueen maanparannustutkimuksen suorittamisesta. Asunnot.
36933: Liitteet IX,tl 7. s. 605. - Ks. Maanparannustyöt. - n: o 300, K. E s k o 1 a n y m.: Toimenpiteistä
36934: - n:o 285, Rannikkoluodon ym.: Uukunie- Arava-lain ja maaseudun asunto-olojen paranta-
36935: men kunnassa sijaitsevien Suurenjärven ja Riihi- mista koskevan valtioneuvoston päätöksen mu-
36936: järven vedenpinnan alentamisesta. Liitteet IX,us. kaisten avustuslainojen lainaehtojen yhdenmu-
36937: s. 606. - Ks. Kuivatustyöt. kaistamiseksi. Liitteet X,24. s. 659. - Ks. Asun·
36938: - n: o 286, N i s k a 1 a n y m.: Toimenpiteistä Tor- not.
36939: nionjoen Kirkkonärä-nimisen sivuhaaran ruoppaa- - n:o 301, J ä r ne f e 1 t i n ym.: Valtion kiin·
36940: miseksi lohen nousulle sopivaksi. Liitteet IX,tt9. teän työmarkkinatutkimuskeskuksen perustami-
36941: s. 607. - Ks. Perkaustyöt. sesta. Liitteet X,25. s. 660. - Ks. Työmarkkinat.
36942: - n:o 287, Haapasen ym.: Kansaneläkelain - n:o 302, Ryhdän ym.: Toimenpiteistä ehkäi-
36943: mukaan perittävien vakuutusmaksujen alentami- sevän huoltotoiminnan tehostamiseksi. Liitteet
36944: sesta. Liitteet X,tt. s. 643. - Ks. Kansaneläke- X,26. s. 661. - Ks. Huoltotoiminta.
36945: laki. - n: o 303, T a u r i a i s en y m.: Perhelisän mää-
36946: - n:o 288, ö s te n s on i n y m.: Kansaneläkelain rän korottamisesta. Liitteet X,27. s. 662. - Ks.
36947: muuttamisesta siten, että vakuutusmaksut oleelli- Perhelisä.
36948: selta osaltaan käytetään perusefåkkeiden maksa- - n: o 304, R ö n k ö n y m.: Esityksen antamisesta
36949: miseen. Liitteet X,12. s. 644 ja 645. - Ks. Kan- valtion myöntämien rakennuslainojen koron yh-
36950: saneläkelaki. denmukaistamiseksi. Liitteet X,2s. s. 663. - Ks.
36951: - n: o 289, Inna 1 a n y m.: Kansaneläkelain va- Rakennuslainat.
36952: kuutusmaksujen palautusta koskevien säännösten - n: o 305, Suomisen y m.: Toimenpiteistä työl·
36953: muuttamisesta. Liitteet X,ta. s. 646. - Ks. Kan· lisyysrahaston perustamiseksi. Liitteet X,29. s.
36954: saneläkelaki. 664. - Ks. Työllisyys.
36955: - n: o 290, P a a s i on y m.: Esityksen antamisesta - n:o 306, Lukkarisen ym.: Kodinperustamia-
36956: pakollisesta sairausvakuutuksesta. Liitteet X,14. lainan käyttämisestä asunnon hankinnasta aiheu-
36957: s. 647. - Ks. Vakuutus. tuviin kustannuksiin. Liitteet X,ao. s. 665. - Ks.
36958: - n:o 291, Nord f o r s i n ym.: Perhe-eläkeva- Kodinperustamislainat.
36959: 16 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1953.
36960:
36961:
36962: - n:o 307 1 Nykäsen y m.: Esityksen antami- deille korvauksen hakemista varten. Liitteet XI,5.
36963: sesta laiksi kaivosteollisuuden työajan lyhentämi- s. 690 ja 691. - Ks. Invaliidit.
36964: sestä. Liitteet X,3L s. 666. - Ks. Teollisuus. - n:o 324, Pasasen ym.: Majoitus- ja huolto-
36965: - n:o 308, Brander-Wallinin ym.: Toimen- olojen parantamisesta Haminan varuskunnassa.
36966: piteistä työnsaantimahdollisuuksien järjestämi- Liitteet XI,s. s. 692. - Ks. Puolustuslaitos.
36967: seksi osatyökykyisille. Liitteet X 1 3'2, s. 667. - - n:o 325, Pasasen ym.: Toimenpiteistä pri-
36968: Ks. Invaliidit. kaatille tarpeellisten rakennusten kunnostamiseksi
36969: - n:o 309, Mustosen ym.: Metsä- ja lauttaus- ja lisärakennusten rakentamiseksi Mikkelin varus-
36970: työväen yhteisasunnoista annetun lain muuttami- kuntaan. Liitteet XI, 7. s. 693. - Ks. Puolustus-
36971: sesta. Liitteet X,ss. s. 668. - Ks. Asunnot. laitos.
36972: - n:o 310, Alangon ym.: Esityksen antamisesta - n:o 326, P a 1 o veden ym.: Lisäyksestä vuoden
36973: laiksi vapunpäivän määräämisestä paikalliseksi 1953 tulo- ja menoarvioon kunnan- ja kyläteiden
36974: vapaapäiväksi. Liitteet X,34. s. 669. - Ks. Va- kunnostamista ja valtion haltuun ottamista var-
36975: punpäivä. ten. Liitteet XII,L s. 699. - Ks. Maantiet.
36976: - n: o 311, K ä h ö s en y m.: Toimenpiteistä sota- - n:o 327, Tauriaisen ym.: Syrjäisten seutu-
36977: invaliidien työhön sijoittumisen turvaamiseksi. jen tieolojen kehittämisestä. Liitteet XII,2. s.
36978: Liitteet X,R5. s. 670. - Ks. Invaliidit. 700. - Ks. Maantiet.
36979: - n:o 312, Lahtelan ym.: Toimenpiteistä sota- - n:o 328, Leinosen ym.: Rajaseudun tieyh-
36980: invaliidien sekä sotaleskien ja sotaorpojen huolto- teyksien korjaamisesta. Liitteet XII,s. s. 701. -
36981: eläkkeiden korottamiseksi. Liitteet X,ss. s. 671. Ks. Maantiet.
36982: - Ks. Invaliidit. - n: o 329, R ö n k ö n y m.: Esityksen antamisesta
36983: laiksi erinäisten valtion maanteiden hoidosta
36984: - n:o 313, Kähösen ym.: Lisäkorvauksen myön- maanomistajille aiheutuneiden vahinkojen kor-
36985: tämisestä eräille sotainvaliideille. Liitteet X,s 7. vaamisesta. Liitteet XII,4. s. 702. - Ks. Maan-
36986: s. 672. - Ks. Invaliidit. tiet.
36987: - n: o 314, Kähösen y m.: Määrärahasta vaikea- - n: o 330, A h o s e n y m.: Helsingin ja Rovaniemen
36988: >ammaisten ja ansiokyvyttömien sotainvaliidien välisen valtatien nimen muuttamisesta. Liitteet
36989: täydennyskoron korottamista varten. Liitteet XII,5. s. 703. - Ks. Maantiet.
36990: X,3s. s. 673. - Ks. Invaliidit. - n: o 331, L a h t e 1 a n y m.: Lisäyksestä vuoden
36991: - n: o 315, A. S i m o s en y m.: Invaliidien huolto- 1953 tulo- ja menoarvioon työttömyysvaroilla tal-
36992: ja ammattioppilaitosten henkilökunnan eläketur- ven aikana rakennettujen maanteiden ja siltain
36993: van järjestämisestä. Liitteet X,39. s. 674. - Ks. liikennöitävään kuntoon saattamiseksi. Liitteet
36994: Invaliidit. XII,s. s. 704. - Ks. Maantiet.
36995: - n:o 316, Prunnilan ym.: Vähävaraisten - n:o 332, Hautalan ym.: Keski-Pohjanmaan
36996: huonokuuloisten oikeuttamisesta saamaan ilmaiset tie- ja vesirakennuspiirin muodostamisesta. Liit-
36997: kuulolaitteet. Liitteet X,4'0. s. 675. - Ks. Inva- teet XII,7. s. 705. - Ks. Tie- ja vesirakennus-
36998: liidit. hallinto.
36999: - n:o 317, Jokisen ym.: Määrärahasta kor- - n:o 333, Rantamaan ym.: Lisäyksestä vuo-
37000: vauksen suorittamiseksi viime maailmansodan ai- den 1953 tulo- ja menoarvioon puhelin- ja lennä-
37001: kana internoituna olleille suomalaisille merimie- tinverkon laajentamiseen ja parantamiseen. Liit-
37002: hille tai heidän omaisilleen eräissä tapauksissa. teet XII,s. s. 706. - Ks. Puhelin.
37003: Liitteet X,4L s. 676. - Ks. Merimiehet. - n: o 334, Leivosen y m.: Etäliittyjien puhelin-
37004: - n:o 318, Aaltosen ym.: Vuoden 1918 kansa- yhteyksien parantamisesta. Liitteet XII,9. s.
37005: laissotaan punaisella puolella osallistuneiden ja 708. - Ks. Puhelin.
37006: heidän leskiensä korvauskysymyksen järjestämi- - n: o 335, Niska 1 a n y m.: Toimenpiteistä puhe-
37007: sestä eräissä tapauksissa. Liitteet X,42. s. 677. lupaikkojen perustamiseksi harvaan asutuille syr-
37008: - Ks. Punakaartilaiset. jäseuduille. Liitteet XII,1o. s. 709. - Ks. Puhe-
37009: - n:o 319, W i c km a n i n ym.: Toimenpiteistä lin.
37010: mustalaisten sosiaalisten olojen parantamiseksi. - n:o 336, Nordströmin: Lisäyksestä vuoden
37011: Liitteet X,43. s. 678 ja 679. - Ks. Mustalaiset. 1953 tulo- ja menoarvioon Ahvenanmaan-Norr-
37012: - n: o 320, P a s a s en y m.: Toimenpiteistä puo- täljen puhelinkaapelin siirtämiseksi Vaasan-
37013: lustusneuvoston asettamiseksi. Liitteet XI,2. s. Uumajan linjalle. Liitteet XII,u. s. 710 ja 711.
37014: 687. - Ks. Puolustuslaitos. - Ks. Puhelin.
37015: -- n: o 321, Nyk ä s en y m.: Asevelvollisuutta - n:o 337, La h te 1 a n ym.: Määrärahasta Lapin
37016: suorittamaan kutsutun työsuhteen jatkuvaisuuden läänin syrjäisten seutujen puhelinlinjojen raken-
37017: turvaamisesta. Liitteet XI,s. s. 688. - Ks. Puo- tamista varten. Liitteet XII,12. s. 712. - Ks.
37018: lustuslaitos. Puhelin.
37019: - n: o 322, K u j a 1 a n y m.: Kotiuttamisrahan suo- - n:o 338, Le i k o 1 a n y m.: Määrärahasta Decca-
37020: rittamisesta asevelvollisille. Liitteet Xl,4. s. 689. radiopaikantamislaitteiden hankkimiseen. Liitteet
37021: - Ks. Puolustuslaitos. Xll,13. s. 713. - Ks. Kartoittaminen.
37022: - n:o 323, Teirin ym.: Uuden määräajan myön- - n: o 339, T ei r i n y m.: Liikenneturvallisuuden
37023: tämisestä asepalveluksessa saadun vahingon kor- tehostamisesta maassa. Liitteet Xll,14. s. 715 ja
37024: vaamisesta annetussa laissa tarkoitetuille invalii- 716. - Ks. Liikenne.
37025: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1953. 17
37026: - n:o 340, Kytän ym.: Toimenpiteistä ajoturval- rautatien rakennustöiden loppuun saattamisesta.
37027: lisuuden lisäämiseksi rautateiden tasoylikäytävillä. Liitteet XII,ss. s. 737. - Ks. Rautatiet.
37028: Liitteet XII,15. s. 717. - Ks. Liikenne.
37029: - n:o 359, Hykkäälän ym.: Määrärahasta Kou-
37030: - n:o 341, Leikolan ym.: Autojen rekisteröinti- volan asemarakennuksen rakentamiseen. Liitteet
37031: asiain siirtämisestä poliisi viranomaisille. Liitteet XII,s4. s. 738. - Ks. Rautatiet.
37032: XII,16. s. 718. - Ks. Autot.
37033: - n: o 360, K u j a 1 a n y m.: Määrärahasta työ-
37034: - n:o 342, Leikolan: Ajokortin saamiseen vaa- paja- ja huoltorakennuksen rakentamista varten
37035: dittavan pakollisen ajokoulutuksen poistamisesta. Kouvolan ratajaksolle. Liitteet XII,s5. s. 739. -
37036: Liitteet XII,11. s. 719. - Ks. Liikenne. Ks. Rautatiet.
37037: - n: o 343, Le i k o 1 a n y m,: Moottoriajoneuvolii- - n :o 361, M y 11 y mäen y m.: Lisäyksestä vuoden
37038: kenteessä vaaditun ajokortin antamisesta asian- 1953 tulo- ja menoarvioon Ruutanan rautatiepysä-
37039: omaiselle henkilölle hänen elinajakseen. Liitteet kin uudelleen rakentamiseksi. Liitteet XII,s6.
37040: XII,1s. s. 720. - Ks. Liikenne. s. 740. - Ks. Rautatiet.
37041: - n:o 344, Leikolan ym.: Maahan tuotavien - n:o 362, Haapasal2_n ym.: Mikkelin rata-
37042: auto- ja traktorimerkkien lukumäärän rajoittami- pihan laajentamisesta. Liitteet XII,37. s. 741. -
37043: sesta. Liitteet XII,19. s. 721. - Ks. Autot. Ks. Rautatiet.
37044: - n: o 345, K o i v i s t o n y m. : Nestemäisten poltto- - n:o 363, N. Nurmisen ym.: Lisäyksestä vuo-
37045: ja voiteluaineiden hintojen yhdenmukaistamisesta. den 1953 tulo- ja menoarvioon Kokkolan rata-
37046: Liitteet XII,20. s. 722. - Ks. Polttoaineet. pihan laajentamista varten. Liitteet XII,ss. s.
37047: - n: o 346, N e d e r s t r ö m - L u n d e n i n y m.: 743. - Ks. Rautatiet.
37048: Salon Tottolan radanoikaisutöiden loppuunsaatta- - n:o 364, N. Nurmisen ym.: Lisäyksestä vuo-
37049: misesta. Liitteet XII,21. s. 723. - Ks. Rautatiet. den 1953 tulo- ja menoarvioon Kokkolan veturi-
37050: - n:o 347, Riihimäen ym.: Rautatien rakenta- tallin laajennustöitä varten. Liitteet XI!,39. s.
37051: misesta Helsingistä Peipohjan kautta Kauha- 744. - Ks. Rautatiet.
37052: joelle. Liitteet XII,22. s. 724. - Ks. Rautatiet. - n:o 365, N. Nurmisen ym.: Määrärahasta
37053: - n:o 348, Mohellin ym.: Riihimäen ja Toija- lepohuonerakennuksen rakentamiseksi Kokkolan
37054: lan välisen rataosan rakentamisesta kaksoisraitei- rautatieasemalle. Liitteet XII,40. s. 745. - Ks.
37055: seksi. Liitteet XII,23. s. 725. - Ks. Rautatiet. Rautatiet.
37056: - n:o 349, Niukkasen ym.: Toimenpiteistä - n:o 366, Puumalaisen ym.: Määrärahasta
37057: Loviisan-Lahden rautatien lunastamiseksi val- Alavuden ratapihan laajennustöitä varten. Liit-
37058: tiolle. Liitteet XII,24. s. 726. - Ks. Rautatiet. teet XII,41. s. 746. - Ks. Rautatiet.
37059: - n:o 350, Kokkolan ym.: Määrärahasta Inke- - n:o 367, Ala-Kuljun ym.: Määrärahasta
37060: roisten-Kotkan rataosan kaksoisraiteistamiseksi. postitalon sekä posti- ja lennätinhenkilökunnan
37061: Liitteet XII,25. s. 728. - Ks. Rautatiet. asuntolan rakentamiseksi Seinäjoelle. Liitteet
37062: - n:o 351, Myllymäen ym.: Lisäyksestä vuo- XII,42. s. 747. - Ks. Postilaitos.
37063: den 19ti3 tulo- ja menoarvioon rautatien rakenta- - n:o 368, Henrikssonin ym.: Tarvontien
37064: miseksi Jyväskylästä Säynätsalon kautta Jämsän- rakentamisesta. Liitteet XII,43. s. 748 ja 749. -
37065: koskelle. Liitteet XII,26. s. 729. - Ks. Rauta- Ks. Maantiet.
37066: tiet. - n: o 369, K a a r n a n y m.: Liikenneyhteyksien
37067: - n:o 352, J. Wirtasen y m.: Määrärahasta Ky- parantamisesta Haminan ja Lappeenrannan vä-
37068: röskosken-Parkanon-Seinäjoen rautatielinjan lillä. Liitteet XII,44. s. 750. - Ks. Maantiet.
37069: koneellista maastotutkimusta varten. Liitteet - n:o 370, Haapaniemen y m.: Määrärahasta
37070: XII,27. s. 730. - Ks. Rautatiet. Vaalimaan - Muurikkalan -Hujakkalan-Husun
37071: - n:o 353, J. "\;virtasen ym.: Rautatien raken- maantien rakentamiseksi. Liitteet XII,4·5. s. 751.
37072: tamisesta Oulun-Sein[joen pääradalta Vaasan - Ks. Maantiet.
37073: kaupunkiin. Liitteet XII,2s. s. 731. - Ks. Rauta- - n:o 371, Rantamaan ym .: Maantienoikaisun
37074: tiet. toimittamisesta linjalla Kymen läänin raja-Puu-
37075: - n:o 354, Käkelän ym.: Lappeenrannan-Luu- malansalmi. Liitteet XII,46. s. 752. - Ks. Maan-
37076: mäen radan rakentamisesta. Liitteet XII,29. s. tiet.
37077: 732. - Ks. Rautatiet. - n:o 372, Riihimäen ym.: Porin-Tampereen
37078: - n: o 355, K a a r n a n y m.: Konnunsuon kapea- ja Lavian-Noormarkun maanteiden välisen Myön-
37079: raiteisen rautatien saattamisesta normaaliraide- tään yhdystien ottamisesta valtion haltuun. "Lilt-
37080: levyiseksi. Liitteet XII,3o. s. 734. - Ks. Rauta- teet XII,47. s. 753. - Ks. Maantiet.
37081: tiet. - n:o 373, Prunnilan ym.: Tampereen-Rau-
37082: - n: o 356, K o i v u s e n ym.: Lisäyksestä vuoden man maantien Kynsikankaan-Kiikoisten tieosan
37083: 1953 tulo- ja menoarvioon Suolahden-Haapajär- rakentamisesta. Liitteet XII,4s, s. 754. - Ks.
37084: ven radan rakentamiseen. Liitteet XII,sl. s. 735. Maantiet.
37085: - Ks. Rautatiet. - n:o 374, Lindqvistin ym.: Lisäyksestä vuo-
37086: - n: o 357, L e i n o s e n y m.: Töiden aloittamisesta den 1953 tulo- ja menoarvioon Kopsuon tien ra-
37087: rautatielinjalla Oulu-Pudasjärvi. Liitteet XII,32. kentamiseksi. Liitteet XII,49. s. 755. - Ks.
37088: s. 736. - Ks. Rautatiet. Maantiet.
37089: - n:o 358, Niirasen ym.: Joensuun-Koveron - n:o 375, Sävelän ym.: Vihteljärven ja Sävin-
37090:
37091: 3
37092: 18 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1953.
37093:
37094:
37095: kylän kunnanteiden ottamisesta valtion haltuun. järven pohjoispäähän Lehtimäen maantielle.
37096: Liitteet Xll,50. s. 756. - Ks. Maantiet. Liitteet XII,o6. s. 775. - Ks. Maantiet.
37097: - n: o 376, Riihi m ä e n y m.: Toimenpiteistä Ki- - n:o 392, Antilan ym.: Maantien rakentami-
37098: vijärven-Harjan-Haunian kunnan- ja kylätien sesta Kurikan pitäjän Kurikan kylästä Kauha-
37099: ottamiseksi valtion hoitoon. Liitteet XII,51. s. joen Kauhajärvelle. Liitteet XII,67. s. 776. -
37100: 757. - Ks. Maantiet. Ks. Maantiet.
37101: - n:o 377, Ahosen ym.: Maantien oikaisemisesta - n:o 393, Wickmanin ym.: öjan saaristo-
37102: Keuruun ja Mäntän välillä. Liitteet Xll,52. s. kunnan päätien ottamisesta kokonaan valtion hal-
37103: 758. - Ks. Maantiet. tuun. Liitteet XII,os. s. 777 ja 778. - Ks. Maan-
37104: - n:o 378, Lindqvistin ym.: Lisäyksestä vuo- tiet.
37105: den 1953 tulo- ja menoarvioon Heinolan valtatien - n:o 394, N. Nurmisen ym.: Määrärahasta
37106: rakentamista varten. Liitteet XII,53. s. 759. - Vetelin Kalliojärven-Lappajärven Itäkylän vä-
37107: Ks. Maantiet. lisen kylätien rakentamiseksi maantieksi. Liitteet
37108: - n:o 379, Kaarnan ym.: Maantien rakentami- XII,69. s. 779. - Ks. Maantiet.
37109: sesta Ylämaan kunnan Husun kylästä Lappeen - n: o 395, R y h d ä n y m.: Maantiesuunnan tutki-
37110: kunnan Simolaan. Liitteet Xll,54. s. 760. - Ks. miseksi Rannalta Taivalkosken kirkonkylään.
37111: Maantiet. Liitteet XII,70. s. 780. - Ks. Maantiet.
37112: - n: o 380, Niirasen y m.: Lisäyksestä vuoden - n:o 396, Leivosen y m.: Pihtiputaan kun-
37113: 1953 tulo- ja menoarvioon Outokummun-Kalatto- nassa sijaitsevan Seläntauksen kylätien ottami-
37114: man-Vuonnoksen maantien kuntoon saattami- sesta valtion haltuun. Liitteet XII,71. s. 782. -
37115: seksi. Liitteet XII,55. s. 761. - Ks. Maantiet. Ks. Maantiet.
37116: - n:o 381, Ahosen ym.: Maantien rakentami- - n: o 397, H i et a s e n y m.: Toimenpiteistä maan-
37117: sesta tiesuunnalla Kanavuori-Kelkkamäki. Liit- tien rakentamiseksi Suovanlahdelta Kiesimän
37118: teet XII,5G. s. 762. - Ks. Maantiet. kautta Iisvedenpäähän. Liitteet Xll,72. s. 783.-
37119: - n: o 382, Koivusen y m.: Lisäyksestä vuoden Ks. Maantiet.
37120: 1953 tulo- ja menoarvioon Vaajakosken-Kelkka- - n:o 398, Väisäsen ym.: Maantien rakentami-
37121: mäen maantien rakentamiseksi. Liitteet XII,5 7. sesta Kiteen Valkeavaarasta Korkeakankaan
37122: s. 763. - Ks. Maantiet. kautta Uuden-Wärtsilän asemalle. Liitteet XII,73.
37123: - n:o 383, Haapasalon ym.: Maantien raken- s. 784. - Ks. Maantiet.
37124: tamisesta Puumalan-Imatran maantieltä Vilja- - n: o 399, R y t k ö s en y m.: Lapinlahden-Akka-
37125: kansaaren kautta Sulkavalle ja Lieviskään. Liit- lansaaren-Väisälänmäen maantien rakentami-
37126: teet XII,5s. s. 764. -- Ks. Maantiet. sesta. Liitteet XII, 74. s. 785. - Ks. Maantiet.
37127: - n:o 384, Puumalaisen: Lisäyksestä vuoden - n:o 400, Erkkilän ym.: Maantien rakentami-
37128: 1953 tulo- ja menoarvioon maantien oikaisemi- sesta Oulaisista Pyhäjoen eteläpuolitse Kärsä-
37129: seksi Suolahden kauppalan alueella. Liitteet mäen Venetpalon kylään. Liitteet XII,75. s. 786.
37130: XII,59. s. 765. - Ks. Maantiet. - Ks. Maantiet.
37131: - n:o 385, Paloveden ym.: Saarijärven Kol- - n: o 401, H ä iki ö n y m.: Maantien rakentami-
37132: kanlahden-Pylkönmäen paikallistien ottamisesta sesta Muhosperän maantieltä Muhoksen kunnan
37133: valtion haltuun. Liitteet XII,oo. s. 766. - Ks. Hirsijärven kylään. Liitteet XII,76. s. 787. -
37134: Maantiet. Ks. Maantiet.
37135: - n:o 386, Leivosen ym.: Aholanmäen-Naara- - n: o 402, Mustosen y m.: Maantien rakentami-
37136: järven yhdystien ottamisesta valtion haltuun. Liit- sesta Lahnasjärveltä Laakajärven pohjoispuolitse
37137: teet XII,61. s. 768. - Ks. Maantiet. Petäjäkoskelle. Liitteet XII,77. s. 788. - Ks.
37138: - n:o 387, Rosenbergin ym.: Toimenpiteistä Maantiet.
37139: Skaftungin-Kristiinan tien oikaisemiseksi Lap- - n: o 403, M u s t o s en y m.: Maantien rakentami-
37140: väärtin selän yli. Liitteet XII,62. s. 769 ja 770. sesta Halla-ahon asutusalueelta Lahnasjärvelle
37141: - Ks. Maantiet. Kajaanin maalaiskunnassa. Liitteet XII,7•8. s.
37142: - n:o 388, Rosenbergin ym.: Tieosan Härk- 789. - Ks. Maantiet.
37143: meri-Skaftung-Saastamala ottamisesta valtion - n:o 404, Meriläisen ym.: Maantien rakenta-
37144: haltuun. Liitteet XII,os. s. 771 ja 772. - Ks. misesta Paakinmäen maantiestä Kajaanin-Sot-
37145: Maantiet. kamon maantiehen. Liitteet XII,79. s. 790.- Ks.
37146: - n:o 389, J. Wirtasen: Maantien rakentami- Maantiet.
37147: sesta Jalasjärven Koskuelta Kauhajoen Ikkelä- - n:o 405, Meriläisen ym.: Maantien raken-
37148: järven kylän kautta Kauhajoen kirkolle. Liit- tamisesta Pohjakosken rautatiepysäkiltä Kuola-
37149: teet XII,o4. s. 773. - Ks. Maantiet. salmen yli Kuolaniemen kylätielle. Liitteet
37150: - n:o 390, Antilan ym.: Maantien rakentami- XII,s·o. s. 791. - Ks. Maantiet.
37151: sesta Kauhajoen Hangaskylästä Polvenkylän ym. - n:o 406, Rytingin ym.: Maantien rakentami-
37152: kylien kautta Ilmajoen Huissinkylään ja edel- sesta Pudasjärven kunnan Poijulan-Rytinkisal-
37153: leen Peräkylän-Orismalan maantielle. Liitteet men maantieltä Pintamolle. Liitteet XII,sl. s.
37154: Xll,65. s. 774. - Ks. Maantiet. 792. - Ks. Maantiet.
37155: - n: o 391, Saaren y m.: Maantien rakentamisesta - n:o 407, Ta u r i a i sen: Maantien rakentami-
37156: Kuortaneen pitäjän Mäyryn kylästä Kaaranka- sesta Ristijärven-Kotilankylän maantieltä Hepo-
37157: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1953. 19
37158: vaaran kautta Hoikanvaaran kylätiehen. Liitteet maantiesillan rakentamiseksi Kyröjoen yli. Liit-
37159: XII,s2. s. 793. - Ks. Maantiet. teet XII,97. s. 808. - Ks. Sillat.
37160: - n:o 408, Tauriaisen: Suomussalmen kun- - n:o 423, Hykkäälän ym.: Sillan rakentami-
37161: nassa olevien Keskisen ja Kuumun kyläteiden ot- sesta Lammin lossin kohdalle. Liitteet XII,os.
37162: tamisesta valtion haltuun. Liitteet XII,s3. s. 794. s. 809. - Ks. Sillat.
37163: - Ks. Maantiet.
37164: - n: o 424, H a a p a s a 1 on y m.: Heinolan-Mik-
37165: - n:o 409, Tauriaisen ym.: Yhdystien raken- kelin valtatiellä olevien Hietasen ja Karikon yli-
37166: tamisesta Kärpänkylän-Koppeloperän ja Kuohu- kulkusiltojen rakentamisesta. Liitteet XII,99. s.
37167: puron-Tauriaisen kyläteiden välille. Liitteet 810. - Ks. Sillat.
37168: XII,s4. s. 795. - Ks. Maantiet.
37169: - n: o 425, Rantamaan y m.: Maantiesillan ra-
37170: - n:o 410, Rytingin ym.: Maantien rakentami- kentamisesta Puumalansalmeen. Liitteet XII,1oo.
37171: sesta Pudasjärven Kuren kylästä Taivalkosken s. 811. - Ks. Sillat.
37172: Jurmun kylään. Liitteet XII,s5. s. 796. - Ks.
37173: - n: o 426, K u i t t i s e n y m.: Määrärahasta Suho-
37174: Maantiet. sen ylikäytäväsillan rakentamiseen. Liitteet
37175: - n:o 411, Tainion ym.: Maantien rakentami- XII,101. s. 812. - Ks. Sillat.
37176: sesta Posion kunnan Leiliahosta Pudasjärven kun-
37177: nan Kouvan kylään. Liitteet XII,s6. s. 797. - - n:o 427, Rytkösen ym.: Maantiesillan raken-
37178: Ks. Maantiet. tamisesta Kiurujoen yli. Liitteet XII,102. s. 813.
37179: - Ks. Sillat.
37180: - n: o 412, L a h t e 1 a n y m.: Lisäyksestä vuoden
37181: 1953 tulo- ja menoarvioon Pelkosenniemen ja So-
37182: - n:o 428, Väänäsen ym.: Sillan rakentami-
37183: dankylän välisen maantien rakentamisen loppuun- sesta Muurutvirran yli. Liitteet XII,103. s. 814.
37184: saattamiseksi. Liitteet XII,s7. s. 798. - Ks. - Ks. Sillat.
37185: Maantiet. - n: o 429, N i i r a s en y m.: Lisäyksestä vuoden
37186: - n: o 413, T a i n i o n y m.: Maantien rakentami- 1953 tulo- ja menoarvioon Kaltimon asemalta
37187: sesta Ivalon kylästä Vieakkalan kautta Koppelon Niskan kylään menevän maantien siltojen leven-
37188: kylään. Liitteet XII,ss. s. 799. - Ks. Maantiet. tämistöitä varten. Liitteet XII,104. s. 815. - Ks.
37189: Sillat.
37190: - n: o 414, La h te 1 a n y m.: Maantien rakentami-
37191: sesta Sodankylän-Ivalon maantiestä Pikku-Poi- - n:o 430, Erkkilän ym.: Sillan rakentamisesta
37192: kelan talon kohdalta Kittilän kunnan Pokan Pyhäjoen yli Haapaveden Mieluskosken kylän koh-
37193: kylään. Liitteet XII,s9. s. 800. - Ks. Maantiet. dalle. Liitteet XII,105. s. 816. - Ks. Sillat.
37194:
37195: - n: o 415, T i e k s o - I s a k s s o n i n y m.: Kolarin - n: o 431, R y t i n gin y m.: Sillan rakentamisesta
37196: kunnassa olevan Venejärven kylätien ottamisesta Siuruanjokeen Tannilan lossipaikalle. Liitteet
37197: valtion haltuun. Liitteet XII,9o. s. 801. - Ks. XII,to6. s. 817. - Ks. Sillat.
37198: Maantiet. - n: o 432, R y t i n gin y m.: Sillan rakentamisesta
37199: Kuivajokeen. Liitteet XII,107. s. 818. - Ks.
37200: - n: o 416, L i n d q v i s t i n y m.: Lisäyksestä vuo- Sillat.
37201: den 1953 tulo- ja menoarvioon ylikulkusillan ra-
37202: kentamiseksi Hämeenlinnan ratapihan yli. Liit- - n:o 433, Ryhdän ym.: Oulankajoen pukkisillan
37203: teet XII,91. s. 802. - Ks. Sillat. rakentamisesta. Liitteet XII,to,s. s. 819. - Ks.
37204: Sillat.
37205: - n:o 417, Lindqvistin ym.: Lisäyksestä vuo- - n:o 434, Myllymäen ym.: Lisäyksestä vuo-
37206: den 1953 tulo- ja menoarvioon Lahden-Vesijär- den 1953 tulo- ja menoarvioon Kärkisten salmen
37207: ven rautatien ylikulkusillan rakentamiseksi. Liit- lossireitin rakentamiseksi nykyistä tarvetta vas-
37208: teet XII,92. s. 803. - Ks. Sillat. taavaksi. Liitteet XII,l09. s. 821. - Ks. Lossit.
37209: - n:o 418, M y II ym ä en ym.: Lisäyksestä vuo- - n: o 435, M a n n i s en y m.: Toimenpiteistä uitto-
37210: den 1953 tulo- ja menoarvioon avustukseksi No- kanavan rakentamiseksi Taipaleen kanavan vie-
37211: kian kauppalalle Nokiankosken yli johtavan reen. Liitteet XII,uo. s. 822. - Ks. Vesitiet.
37212: maantiesillan uudelleen rakentamiseksi. Liitteet - n: o 436, N o r d s t r ö m i n y m. : Toimenpiteistä
37213: XIl,93. s. 804. - Ks. Sillat. Norra Gloppsten nimisen Vaasan pääväylällä ole-
37214: - n: o 419, R a p i o n y m.: Lisäyksestä vuoden van valo- ja kellopoijun korvaamiseksi kiinteällä
37215: 1953 tulo- ja menoarvioon Salmin maantiesillan kasuunimajakalla. Liitteet XII,111. s. 823 ja 824.
37216: rakentamiseksi Ikaalisten kunnassa. Liitteet - Ks. Merenkulku.
37217: XII,94. s. 805. - Ks. Sillat. - n: o 437, Te i r i n y m.: Lentokentän aikaansaa-
37218: - n:o 420, Myllymäen ym.: Lisäyksestä vuo- misesta Keski-Pohjanmaalle. Liitteet XII,112.
37219: den 1953 tulo- ja menoarvioon Louhusalinen sillan s. 825 ja 826. - Ks. Lentokentät.
37220: rakentamiseeen. Liitteet XII,95. s. 806. - Ks. - n:o 438, Nuorsaaren ym.: Toimenpiteistä
37221: Sillat. kahden uuden Sisu-tyyppisen jäänmurtajan raken-
37222: - n: o 421, N. Nurmisen y m.: Lisäyksestä vuo- tamiseksi kotimaassa. Liitteet XII,113. s. 827. -
37223: den 1953 tulo- ja menoarvioon Kokkolan rautatie- Ks. Merenkulku.
37224: aseman ratapihan eteläpään ylittävän maantiesil- - n:o 439, Sundmanin ym.: Ns. Fladanin
37225: lan rakentamiseen. Liitteet XII,96. s. 807. - Ks. ruoppaamisesta Korsnäsin salmen ja Seitlahden-
37226: Sillat. selän välillä. Liitteet XII,114. s. 829 ja 830. -
37227: - n: o 422, A 1 a - K u 1 j u n y m.: Määrärahasta Ks. Ruoppaustyöt.
37228: 20 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1953.
37229:
37230:
37231: - n:o 440, Sundmanin ym.: Valkon sataman Kaskisten kaupungin sataman ruoppaustöitä var-
37232: nykyaikaistamisesta. Liitteet Xll,115. s. 831 ja ten. Liitteet XII,117. s. 837 ja 838. - Ks. Sata-
37233: 832.- - Ks. Satamat. mat.
37234: - n:o 441, Korsbäckin ym.: Toimenpiteistä - n: o 443, Koivusen y m.: Maanhankintalain
37235: talvisataman rakentamiseksi Kaskisiin. Liitteet 102 § :n mukaisten rakennus- ja raivauslainojen
37236: XII,116. s. 833 ja 835. - Ks. Satamat. korottamisesta. Liitteet IX,120, s. 608. - Ks.
37237: - n: o 442, K o r s b ä c k i n y m.: Määrärahasta Maanhankintalaki.
37238: ASIALUETTELO
37239: Asialuettelo
37240: A. Imatran kauppalaan. Liitteet VIII,ao. s. 400. L.
37241: Siv:aan 141.
37242: Ahvenanmaa: - Ks. Puhelin.
37243: Ed. Riihimäen ym. toiv. al. n:o 161 toimen-
37244: Aikakauslehdet: - Ks. Elokuvat. piteistä ammattioppilaitoksen perustamiseksi
37245: Aistivialliset: Ed. Hamaran ym. toiv. al. n:o 101 Lavian kuntaan. Liitteet VIII,31. s. 401. L.
37246: määrärahasta Mikkelin kuuromykkäinkoulun Siv: aan 141.
37247: oppilasasuntolan rakentamista varten. Liitteet Ed. Puumalaisen ym. toiv. al. n: o 162 lisäyk-
37248: VI,21. s. 288. L. Tv:aan 138. sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Keski-
37249: Ed . .Jun-tusen ym. toiv. al. n:o 102 lastentar- Suomen keskusammattikoulun rakentamista var-
37250: ten. Liitteet VIII,32. s. 402. L. Siv: aan 141.
37251: hojen perustamisesta alle kouluikäisiä kuuroja
37252: ja vaikeasti kuulovikaisia lapsia varten. Liit- Ed. Tikkaojan ym. toiv. al. n: o 163 määrä-
37253: teet VI,22. s. 289. L. Tv:aan 138. rahasta rakennuspiirustusten aikaansaamiseksi
37254: Seinäjoelle perustettavaa Etelä-Pohjanmaan suo-
37255: Ajokortti: - Ks. Liikenne. menkielistä keskusammattikoulua varten. Liit-
37256: Ajokoulutus: - Ks. Lii:kenne. tee•t VIII,aa. s. 403. L. Siv:aan 141.
37257: Ajoneuvot: - Ks. Liikenne. -- Ed. E. Nurmisen ym. toiv. al. n:o 164 ompelu-
37258: opettaj.ain valmistuksen järje'Stämisestä Etelä-
37259: Ajoturvallisuus: - Ks. Liikenne. Hämeen keskusammattikouluun. Liitteet VIII,34.
37260: Alatornio: - Ks. Emän.täkoulut. s. 404. L. Siv: aan 141.
37261: -· Ks. Amm..at.tikasvatus. Maatalouskoulut.
37262: Alavus: - Ks. Maatalouskoulut.
37263: Anunattiopinnot: Ed. Korsbäckin ym. toiv. al. n:o
37264: Alioikeudet: - Ks. Oikeuslaitos. 133 ammattiopintojen avustuksen saannin perus-
37265: Alkoholiliike: - Ks. ViLkijuomayhtiö. teiden muuttamisesta. Liitteet VIII,a. s. 365 ja
37266: 366. L. Siv:aan 140.
37267: Alkoholistit: Ed. Antilan ym. rah. al. n:o 1 määrä-
37268: r.ahan osoittamisesta alkoholistien työhuoltolan Ammattioppilaitokset: - Ks. Invaliidit.
37269: perustamiseksi Ilmajoelle. Liitteet IV,I03. s.
37270: 231. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Tv:n lau- Anjalankoski: - Ks. Voimalaitokset.
37271: .sunto, 131. Ansiokyvyttömät: - Ks. Invaliidit.
37272: Ammattikalastajat: ~ Ks. Kalastus. Ansiotyöt: - Ks. Teollisuus.
37273: Ammattikasvatus: Ed. Pasasen ym. toiv. al. n:o Apteekit: Ed. Tenhiälän ym. toiv. al. n:o 108 huo-
37274: 216 metsätyöväen ammattiJkasvatusohjelman laa- jennuksen myöntämisestä maan pienimmille
37275: timisesta. Liitteet IX,49. s. 514. L. Mtv:aan 144. -apteekeille aukioloaikaan nähden. Liitteet VI,2s.
37276: - Ed. Sarj.alan ym. toiv. al. n:o 220 määrärahasta s. 295. L. Tv: aan 138.
37277: erikoiskurssien järjestämiseksi maatalous-, karja- Ks. Farmaseutit.
37278: talous- ja puutarhateknikoille. Liitteet IX,53. Apurahat: - Ks. Salaojitus.
37279: s. 520. L. Mtv:aan 144.
37280: -Ed. .Jussilan ym. toiv. al. n:o 221 salaojitus- Arava: - Ks. Asunnot.
37281: ammattikoulutuksen järjestämisestä maanvilje- Arkipäivät: - Ks. Kalenteri.
37282: lijöille. Liitteet IX154. s. 522. L. Mtv: aan 144.
37283: Asevelvolliset: - Ks. Puolustuslaitos. Invaliidit.
37284: Ammattikoulut: Ed . .J. Wirtasen toiv. al. n:o 158 Asianajo: - Ks. Oikeuslaitos.
37285: määrärahasta keskusammattikoulun perustami-
37286: seksi suomenkieliselle Etelä-Pohjanma:alle. Liit- Askolin-Ingelberg: - Ks. Purkupäätökset.
37287: teet VIII,2s. s. 397. L. Siv:aan. 141. Asunnot: Ed. Kaitilan ym. lak. al. n: o 89 laiksi
37288: Ed. A1a-Kuljun ym. toiv. al. n:o 159 määrä- asuntolainoista, -takuista ja -a.vustuksista anne-
37289: rahasta Etelä-Pohjanmaan suomen!kielisen kes- tun lain muuttamisesta. Liitteet X,6. s. 633. L.
37290: kusammattikoulun rakentamiseksi Seinäjoelle. Työv: aan 131.
37291: Liitteet VIII,29. s. 398. L. Siv: aan 141. - Ed. Brander-Wallinin ym. lak. al. n:o 90 laiksi
37292: -Ed. Kuittisen ym. toiv. al. n:o 160 määrärahasta vanhusten asuntorakennusten korjauslainoista·
37293: valtion ·keskusammattikoulun perustamiseksi Liitteet X,7. s. 635. L. Työv:aan 131.
37294: 4 Asialuettelo 1953.
37295:
37296:
37297: - Ed. A. Simosen ym. lak. al. n:o 91 laiksi rajoittamisesta. Liitteet Xll,19. s. 721. L.
37298: asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi myön- Kulkv: ruan 151.
37299: nettävistä tut'kimus- j·a julkaisumäärärahoista. Kjs, Liikenne. Liikevaihtovero.
37300: Liitteet X,s. s. 637. L. Työv:aan 131.
37301: Aviopuolisot: - Ks. Verotus.
37302: Ed. Hakalan vm. toiv. al. n:o 7 omakotitalo-
37303: jen ja asunto-~sakehuoneistojen vapauttamisesta Avustukset: - Ks. Ammattiopinnot. Asunnot. Ka-
37304: pakollisesta asunnonvälityksestä. Liitteet 1,13. lastus. Kotiteollisuus. Kuivatustyöt. Metsäta-
37305: s. 30. L. Prv:aan 133. lous. Työkyvyttömät. Vanhukset.
37306: - Ed. InnaJan ym. toiv. al. n:o 8 huoneenvuokra-
37307: ·säännöstelystä annettujen säännösten muutta- B.
37308: misesta eräiden asunto-osakehuoneistojen osalta.
37309: Liitteet 1,14. s. 31. L. Prv:aan 133. Budjetti: - Ks. 'rulo- ja menoarvio.
37310: - Ed. Vennamon ym. toiv. al. n:o 299 Arava-
37311: lainsäädännössä ja -toiminnrussa olevie.n puut- D.
37312: teellisuuksien selvittämisestä. Liitteet X,23. s.
37313: 658. L. Työv:aan 149. Decca: - Ks. Kartoitrt&minen.
37314: Ed. K. Eskolan ym. toiv. al. n:o 300 toimen-
37315: piterstä Arava-lain ja maaseudun asunto ..olojen E.
37316: parantamista koskevan valtion.euvoston päätök- Eduskunta: - Ks. Valtiopäiväjärjestys.
37317: sen mukaisten avustuslainojen lainaehtojen
37318: yhdenmuik.aistamiseksi. Liitteet X,24, s. 659. L. Edustajanpalkkio: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
37319: Työv:aan 149. Edustajanvaalit: Ed. Teirin ym. lak. al. n: o 3 laiksi
37320: - Ed. Mustosen ym. toiv. al. n: o 309 metsä- ja kansanedustajain v·aalista annetun lain muutta-
37321: lauttaustyöväeu yhteis,asunnoista annetun lain misesta. Liitteet 1,3. s. 13 ja 14. L. Prv: aan
37322: muuttamisesta. Liitteet X,33. s. 668. L. Työv:aan 126.
37323: 149. - Ed. österholmin ym. toiv. al. n:o 2 esityksen an-
37324: - Ks. Kodinperustamislainat. Puolustuslaitos. Tulo- tamisesta sellaisesta muutoksesta v&alilakiin,
37325: ja omaisuusvero. Vanhukset. että puolueiden edust,ajapaikkojen lukumäärä
37326: vastaisi puolueiden äänimäärää koko ma,assa.
37327: Asuntohypoteekkipankki: - Ks. Suomen Asunto- Liitteet I,s. s. 23 ja 24. L. Prv: aan 132.
37328: hypoteekkipankki.
37329: Elatusapu: Ed. Salmela-Järvisen ym. 1ak. ,al. n: o 11
37330: Asunto-osakehuoneistot: - Ks. Asunnot. laiksi lapsen elatusavun turvaamisesta eräissä
37331: Asuntoviljelystilat: - Ks. Asutustoiminta. tapauksissa annetun lain muuttamisesta. Liitteet
37332: II,5. s. 43. L. Lv: aan 126.
37333: Asutuslautakunnat: - Ks. Asutustoiminta.
37334: Elatusvelvolliset: - Ks. Tapaturma.
37335: Asutustoiminta: Ed. Vennamon ym. lak. al. n:o
37336: 66 la1ksi asutus1autakunnista annetun lain Elinkustannusindeksi: - Ks. Talletukset.
37337: muuttamisesta. Liitteet IX,l. s. 439. L. Mtv:aan Elokuvat: Ed. Leinosen ym. toiv. al. n: o 180 elo-
37338: 129. ,kuvien ja kirj.allisten julkaisujen siveellisen ta-
37339: - Ed. Vennamon ym. lruk. al. n:o 67 laiksi asu- son v,alvonnM!ta. Liit,teet VIII,49. s. 426. L.
37340: tuslain muuttamisesta. Liitteet IX,2. s. 440. L. Siv:a&n 142.
37341: Mtv:aan 130. Eläinlääkärit: Ed. K. Eskolan ym. toiv. al. n:o 120
37342: Ed. Vennamon ym. lak al. n:o 74 laiksi varo- toimenpiteistä v~altion osallistumiseksi eläinlää-
37343: jen V•araamisesta asutusalueiden kuivatuskana- kärien matkakustannuksiin. Liitteet VI,4o. s.
37344: vien kunnossapidosta jaett11via palkkioita var- 312. L. Tv:aan 139.
37345: ten. Liitteet IX,9. s. 452. L. Mtv:aan 130.
37346: Eläkkeet: Ed. Kytän ym. toiv,,al. n:o 16 toimenpi-
37347: Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 202 lisämaan teistä kiinteistön ,kaupassa rahassa suoritetta-
37348: antamisest.a eräille asuntoviljelys- ja viljelys- viksi sovittujen eläkkeiden korottamiseksi sopi-
37349: tiloille Pohjois-Suomessa. Liitteet IX,s5. s.
37350: 497. L. Mtv:aan 143.
37351: muksen teon jälkeen tapahtunutta rahana,rvon
37352: alenemista vast.aaviksi. Liitteet II,14. s. 55. L.
37353: Ed. Tainion ym. toiv. al. n: o 281 Simon kun- Lv:•wan 133.
37354: nan Jokikylässä sijaitsevan Leväaavan asutus- Ed. HakaJ.an toiv. al. n:·o 45 eläkkeen määrää-
37355: tien kunnostamisesta. Liitteet IX,114. s. 602. misestä samasta virasta saman perusteen mu-
37356: L. Mtv:aan 147. kwan eläkkeelle siirtymisen .ajmLkohdasta riip-
37357: - Ks. Maanhankintala·ki. Maatalous. pumatta. Liitteet IV,57. s. 169. L. Vv:aan 135.
37358: Auskultantit: - Ks. Oppikoulut. Ed. Tenhiälän ym. toiv. al. n: o 46 valtion palve-
37359: luksessa autonkuljettajina olevien eläkeiän alen-
37360: Autonkuljettajat: Ks. Eläkkeet.
37361: tamisesta. Liitteet IV,58. s. 170. L. Vv:aan
37362: Autot: Ed. Leikolan ym. toiv. al. n:o 341 autojen 135.
37363: rekisteröintiasia,in siirtämisestä poliisivir.anomai- Ed. Järnefeltin ym. toiv. ,al. n: o 292 yksityis-
37364: sille. Liitteet XII,16. s. 718. L. Kulkv: aan 151. oikeudellisessa työsuhteessa olevien työntekijäin
37365: - Ed. Leikol:.n ym. toiv. al. n:o 344 maahan tuo- elä.kekysymyksen järjestämisestä. Liitteet X,16.
37366: tavien auto- ja traktorimerkkien lukumäärän s. 650. L. Työv: aan 148.
37367: Asialuettelo 1953. 5
37368:
37369: Ed. Rytirugin ym. toiv. al. n:o 293 vanhuus· ja F.
37370: työkyvyttömyyseläkkeiden yhdenmukaistamises-
37371: ta. Liitteet X,t7. s. 651. L. Työv:aan 148. Farmaseutit: - Ed. Tenhiälän ym. toiv. al. n:o
37372: 109 toimenpiteistä apteekkimaksujen käyttämi-
37373: Ed. Pohjalan ym. toiv. 'al. n: o 296 kan·saneläke-
37374: lain ja vanhuusavustuslain ulkopuolelle jäänei- sestä farmaseuttisen laitoksen ja farmasiakun·
37375: den työkyvyttömien eläkekysymyksen järjestä- nan eläkkeiden hyväksi. Liitteet Vl,29. s. 296.
37376: misestä. Liitteet X,20. s. 655. L. Työv: aan 148. L. Tv:'aan 138.
37377: Ks. Invaliidit. Karusaneläkela:ki. Kotitadous. Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 110 farmaseutti·
37378: sen opetuksen uudistamisesta. Liitteet VI,so.
37379: Maatalous:koulut. Vanhukset. s. 297. L. Vv:aan 138.
37380: Emäntäkoulut: Ed. Häppölän ym. rah. al. n: o 5
37381: määrärahan osoittamisesta halpakorkoiseksi lai- Fladan: - Ks. Ruoppaustyöt.
37382: naksi Etelä-Hämeen emäntli!koulun perustamista
37383: varten. Liitteet IV,to7. s. 235. L. Vv:aan, jonka
37384: tulee pyytää Mtv: n lausunto, 131. G.
37385: Ed. Vilhulan ym. toiv. al. n: o 223 emäntäkoulun Gloppsten: - Ks. Merenkulku.
37386: rakentamisesta Keski-Suomeen. Liitteet IX,56.
37387: s. 525. L. Mtv: aan 144. Greggböhle Egendom: - Ks. Purkupäätökset.
37388: Ed. Korsbäckin ym. toiv. al. n: o 224 määrä-
37389: rll;hasta Korsholman emäntiikoulun kouluraken-
37390: nuksen ra·kentamista varten. Liitteet IX,57. s. H.
37391: 526 ja 527. L. Mtv:aan 145. Hailuoto: - Ks. Sähkö.
37392: Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 225 määrärahasta
37393: Kemijärven emäntäkoulun opettajain asunto- Hallintasopimustilat: - Ks. Siirtoväki.
37394: rakennuksen sekä luokka· ja oppilasasunto- Hallintoasiat: - Ks. Muutoksenhaku.
37395: rakennuksen rakentamiseen. Liitteet IX,5s. s.
37396: 528. L. Mtv:aan 145.
37397: Hallitus: - Ks. Valtioneuvosto.
37398: Ed. Niskalan ym. toiv. al. n: o 226 toimenpiteistä Hamina: - Ks. Puolustuslaitos.
37399: emäntäkoulun perustamiseksi Ala,tornion kun· Hanhijärvi: Ks. Kuivatustyöt.
37400: taan. Liitteet IX, 59. s. 529. L. Mtv: aan 145.
37401: Ed. Meriläisen ym. toiv. al. n:o 22'7 määrä- Hanko: Ed. Rosenbergin ym. toiv. al. n:o 87 teol·
37402: rahasta emäntäkoulutalon rakentamiseksi Sot- listamissuunnitelman laatimisesta Hangon kau·
37403: kamon kunnan Vuorelan tilalle. Liitteet IX,60. punJda varten. Liitteet IV,99. s. 217 ja 219. L.
37404: s. 530. L. Mtv: aan 145. Vv:aan 137.
37405: Ed. östensonin ym. toiv. al. n:o 233 Uuden- Ed. Henrikssonin ym. toiv. al. n: o 88 Hangon
37406: maan ruo,tsalaisen nuorisoliiton emäntäkoulun kaupungin ke,hityksen edistämisestä. Liittee,t
37407: ottamisesta valtion haltuun. Liitteet IX,66. s. IV,too. s. 221 ja 223. L. Vv: aan 137.
37408: 537 ja 538. L. Mtv:aan 145. Harjoituskoulut: - Ks. Yliopisto.
37409: Ks. Kotitalous. Hedelmänviljelijät: - Ks. Puutarhanhoito.
37410: Ennakkomaksu: - Ks. Saira.alat. Heinävesi: - Ks. Metsäkoulut.
37411: Ennakkoperintälaki: Ed. Wiherheimon ym. Iak. al.
37412: n:o 35 laiksi enna.kkoperintälain muuttamisesta. Helikopteri: - Ks. Lääkärinhoito.
37413: Liitteet IV,2.1. s. 121. L. Vv:aan, jonka tulee Henkinen työ: Ed. Kaitilan ym. toiv. al. n:o
37414: pyytää Ltv:n lausunto, 128. 134 _rahaston muodostamisesta kirjallisen, tai-
37415: Ed. Öhmanin lak. ai. n: o 36 laiksi ennakkope· teelhsen ja tieteellisen työn tukemiseksi. Liit·
37416: rintälain muuttamisesta. Liitteet IV,24. s. 122 teet VIII,4. s. 367. L. Siv:aan 140.
37417: ja 1:23. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n Henkivakuutus: - Ks. Talletukset.
37418: lausunto, 128.
37419: Hevoskilpailut: Ed. Hallbergin ym. toiv. al. n:o
37420: Ed. A. Simosen ym. Iak. al. n: o 37 laiksi en-
37421: 251 he,voskilpallujen voittov.arojen jakoperustei-
37422: nakkoperintälain muuttamisesta. Liitteet IV,25. den muuttamisesta. Liitteet IX,s4. s. 561. L.
37423: s. 124. L. Vv:aan, jon'k!a tulee pyytää Ltv:n
37424: J\ftv:aan, jonika tulee pyytää Vv:n lausunto
37425: lausunto, 128. 146. '
37426: Ensikertaiset rikoksentekijät: - Ks. Kansalais- Ed. AntiJan ym. toiv. al. n: o 252 toimenpiteistä
37427: luottamus. totalisa.attoritoiminnan edistämiseksi. Liitteet
37428: Erikoiskurssit. - Ks. Ammattikasvatus. IX,s5. s. 562. L. Mtv:aan, jonka tulee pyytää
37429: Vv:n lausunto, 146.
37430: Etelä-Häme: - Ks. Ammattikoulut.
37431: Hinkuyskä: - Ks. Lää;kärinhoito.
37432: Etelä-Pohjanmaa: ~ Ks. Ammattikoulut. Seminaa-
37433: rit. Var.astointi. Hinnat: - Ks. Siirtoväki.
37434: Etelä-Savo: - Ks. Teollisuus. Hintajärjestely: Ed. Leikolan ym. toiv.al. n:o 6
37435: säännöstelyn alaisten kulutustavaroiden hinta·
37436: Etäliittyjät: - Ks. Puhelin. järjestelyn jouduttamisesta. Liitteet 1,12. s. 29.
37437: Evijärvi: - Ks. Kuivatustyöt. L. Prv: a.an 132.
37438: 6 Asialuettelo 1953.
37439:
37440:
37441: Hintaporrastus: - Ks. Karjatalous. huoltoeläkkeiden ,korottamiseksi. Liitteet X,3b.
37442: s. 671. L. Työv:•a.an 149.
37443: Hintataso: - Ks. Kustannustaso.
37444: Ed. Kähösen vm. toiv. al. n: o 313 lisäkorvau""--
37445: Hirvet: Ed. Rollstenin toiv. al. n: o 257 lisäyksestä sen myöntämi~estä eräille sotain.valiideille. Liit-
37446: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon korvaukseu teet X,37. s. 672. L. Työv:aan 149.
37447: suorittamiseksi hirvien aiheuttamista vahin-
37448: goista Turun Ruot.salaiselle puutarhakoululle. Ed. Kähösen ym. toiv. al. n: o 314 määrärahasta
37449: Liitteet IX,90. s. 570 ja 571. L. Mtv:aan 146. vaikeavammaisten j.a ansiokyvyttömien sota-
37450: invaliidien täydennyakoron korottamista var-
37451: Hoitomaksu: - Ks. LastentMhat. ten. Liitteet X,38. s. 673. L. Työv: aan 149.
37452: Honkajoki: - Ks. Kuivatustyöt. - Ed. A. Simosen ym. toiv. al. n:o 315 invaliidien
37453: Huolto: - Ks. Puolustuslaitos. huolto- ja ammattioppilaitosten henkilökunnan
37454: eläketurvan järjestämisestä. Liitteet X,39. s.
37455: Huoltoeläkkeet: - Ks. Invaliidit. 674. L. 'l'yöv:aan 149.
37456: Huoltolaitokset: - Ks. Invaliidit. Ed. Prunnilan ym. toiv. al. n: o 316 vähävarais-
37457: ten huonokuuloisten oikeuttamisest'a saamaan
37458: Huoltotoiminta: Ed. Ryhdän ym. toiv. al. n:o 3·02 ilmaiset kuulolaitteet. Liitteet X,40. s. 675. L.
37459: toimenpiteistä ehkäisevän huoltotoiminn·an te- Työv:aan 149.
37460: hostamiseksi. Liitteet X,26. s. 661. L. Työv:aan
37461: 149. Ed. Teirin ym. toiv. a.l. 323 uuden määräajan
37462: myöntämisestä asepalveluksessa saadun vahin-
37463: Huoneenvuokrasäännöstely: - Ks. Asunnot.
37464: gon korvaamisesta annetussa laissa tarkoite-
37465: Huonokuuloiset: - Ks. Invaliidit. tuille invaliideille korvauksen hakemista var-
37466: ten. Liitteet XI,5. s. 690 ja 691. L. Puolv:aan
37467: Huvitilaisuudet: - Ks. Leimavero. 150.
37468: Hyrynsalmi: - Ks. Oppikoulut. Ks. Liikevaihtovero.
37469: Hätäapupalvelu: - Ks. Lääkärinhoito. Irtaimisto: - Ks. Kodinperustamislainat.
37470: Isojako: - Ks. Kuusamo.
37471: I. Isokyrö: - Ks. Kotiteollisuus.
37472: Ikälisät: - Ks. Virkamiehet. Isonkeitaan neva-alue: - Ks. Kuivatustyöt.
37473: Ilmailu: - Ks. Lentokentät. Isäntäopisto: - Ks. Ma·atalouskoulut.
37474: Ilmajoki: - Ks. Alkoholistit. Itsenäistäminen: - Ks. Vuokra-alueet.
37475: Imatra: - Ks. Ammattikoulut. Itä-Suomi: - Ks. Maat·alous. Metsäkoulut.
37476: Indeksi: - Ks. Talletukset.
37477: Indeksihyvitys: Ed. Ryhdän ym. toiv. al. n:o 37 toi-
37478: menpiteistä Pohjois-Suomen vähävaraisten jäl- J.
37479: leenmkentajien inde,ksihyvityksen suorittami- Jakokunnat: ___:_ Ks. Vesijättöalueet.
37480: seksi. Liitteet IV,49. s. 158. L. Vv:aan 134.
37481: Inflaatio: Ed. Leikolan ym. toiv. al. n:o 39 toimen- Jakolaitos: Ed. Wic,kmanin ym. toiv. al. n: o 126
37482: piteistä inflaation kautta sää·stönsä menettänei- valtion osuuden korottamiseksi uusjaoista aiheu-
37483: den henkilöiden toimeentulon turvaamiseksi. tuvissa kustannuksissa. Liitteet VII,16. s. 342
37484: Liitteet IV,51. s. 161. L. Vv:aan 134. ja 343. L. Ltv:aan 139.
37485: Ks. EHi;kkeet. Korvaus. Jalostuslaitokset: - Ks. Karjat.alous. Maatalous.
37486: Inhottujärvi: - Ks. Kuivatustyöt.
37487: Jodi: - Ks. Terveydenhoito.
37488: Inkeroinen: - Ks. Sillat. Johtava virkamiehistä: - Ks. Virkamiehet.
37489: Intemoidut: - Ks. Merimiehet.
37490: Julkaisumäärärahat: - Ks. Asunnot.
37491: Invaliidit: Ed. Stenbergin ym. toiv. al. n:o 111 Jurvanjärvi: - Ks. Kuivatustyöt.
37492: toimenpiteistä sairansinvaliidien huollon j.ärjes-
37493: tämiseksi. Liitteet Vl,31. s. 298. L. Tv: aan 138. Jyväskylä: - Ks. Sairaanhoit~~:jat.
37494:
37495: Ed. Brander-Wallinin ym. toiv. al. n:o 308 toi- Jyväskylän Kasvatusopillinen Korkeakoulu: - Ks.
37496: menpiteistä työnsaantimahdollisuuksien järjes- Yliopisto.
37497: tämiseksi osatyökykyisille. Liitteet X,32. s. 667.
37498: L. Työv:aan 149. Jälleenrakentajat: - Ks. Indeksihyvitys.
37499: Ed. Kähösen ym. toLv. al. n:o 311 toimenpiteista Jänis: - Ks. Metsästys.
37500: ·SOtainvaliidien työhön sijoittumisen turvaami- Järvien kuivatus: - Ks·. Kuivatustyöt.
37501: seksi. Liitteet X,35. s. 670. L. Työv: aan 14ll.
37502: Jäähdyttämöt: Ks. Kalastus. Varastointi.
37503: Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 312 toimenpiteistä
37504: sotainvaliidien sekä sotaleskien ja sotaarpojen Jäänmurtajat: Ks. Merenkulku.
37505: Asialuettelo 1953. 7
37506:
37507: K. Kalenteri: Ed. Kullbergin toiv. al. n: o 183 arki-
37508: päivien kohdalle sattuvien pyhäpäivien luku-
37509: Kaivosteollisuus: - Ks. Teollisuus. määrän vähentämisestä. Liitteet VIII,52. s. 430
37510: ja 431. L. Siv:aan 142.
37511: Kalajoki: - Ks. Perkaustyöt.
37512: Kalleusluokitus: Ed. Järnefeltin ym. toiv. al. n: o
37513: Kalakauppa: Ed. Korsbäckin ym. lak. al. n:o 80 21 paikkakuntien kalleusluokituksen t~arkistami
37514: laiksi silakkakaupan järjestelystä. Liitteet sesta. Liitteet IV,33. s. 139. L. Vv:aan 133.
37515: IX,15. s. 463 j~a 466. L. Mtv:aan 130.
37516: Kanat: - Ks. Varastointi.
37517: Kalastus: Ed. Vennamon ym. la'k. ~al. n: o 57 lai,ksi Kanavalaitos: - Ks. Virkamiehet. Vesitiet.
37518: kalastuslain muuttamisesta. Liitteet VII,s. s.
37519: 329. L. Ltv:aan 129. Kansakoulut: Ed. Kulovaaran ym. lak. al. n:o 39
37520: Ed. Myllymäen ym. lak. al. n:o 58 laiksi ilmlas- laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista anne-
37521: tus1ain muuttamisesta. Liitteet VII, 7. s. 330. tun l:ain muuttamisesta. Liitteet IV,27. s. 128.
37522: L. Ltv:aan 129. L. Vv:aan, joruka tulee pyy~tää Siv:n lausunto,
37523: 128.
37524: Ed. Aition ym. lak. al. n: o 59 laiksi kalastus-
37525: lain muuttamisesta. Liitteet VII,s. s. 332. L. Ed. Aition ym. lak. al. n: o 40 laiksi kansa-
37526: Ltv:aan 129. 'koululaitoksen kustannuksista annetun lain
37527: muuttamisesta. Liitteet IV,2s. s. 130. L. Vv:aan,
37528: - Ed. Aition ym. Ia.k. al. n: o 79 laiksi varojen jonka tulee pyytää Siv:n lausunto, 128.
37529: varl!!amisesta ammatt1kalastajille kalastusväli-
37530: neiden hankintoja varten. Liitteet IX,14. s. 462. Ed. NiskaJan ym. toiv. al. n:o 168 valtion osal-
37531: L. Mtv:aan 130. listumisesta van'hojen kansakoulurakennusten
37532: peruskorjauksiin. Liitteet VIII,ss. s. 408. L.
37533: - Ed. Jussilan ym. rah. al. n: o 7 määrärahan Siv:aan 142.
37534: osoittamisesta hal<pako11koisiksi !ainoiksi ammat-
37535: tikal<astajille k~alastusvälineiden hankkimista - Ed. A. Wirtasen ym. toiv. al. n: o 169 kansa-
37536: varten. Liitteet IV,I09. s. 237. iL. Vv: aan, koulunopettajan valitsemista koskevien sään-
37537: nösten muuttamises,ta. Liiltteet VIII,39, s. 409
37538: jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto 132.
37539: ja 411. L. Siv:aan 142.
37540: Ed. Teirin ym. rah. al. n:o 8 määrärahan. osoit-
37541: tamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi ammatti- Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:o 170 toimen-
37542: kalastajille kalastusvälineitten hankkimista var- piteistä kansakoulujen muuttamisesta kuusi-
37543: ten. Liitteet IV,uo. s. 238 ja 239. L. Vv:aan, luokkaisiksi. Liitteet VIII,4o. s. 413. L. Siv:aan
37544: 142.
37545: jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto 132.
37546: Ed. A. Wirtasen ym. toiv. al. n: o 192 ikala- Ed. Rantamaan ym. toiv. al. n:o 185 kansa-
37547: ,talouden parantamisesta. Liitte~et IX,25, s. 484 koululaitoksesta kunnille aiheutuvan rasituksen
37548: ja 485. L. Mtv:aan 143. tasoittamisesta. Liitteet VIII,54. s. 433. L.
37549: Siv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n lausuuto, 143.
37550: Ed. Kytän ym. toiv. al. n: o 232 toimenpiteistä
37551: suomenkielisen kalastajakoulun perust~amiseksi - Ks. Opp~koulut. Seminaarit. Yliopisto.
37552: V:arsinais-Suomen saaristoalueelle. Liitteet IX,65. Kansalaisluottamus: Ed. Hakalan ym. lak. al. n:o
37553: s. 536. L. Mtv:aan 145. 8 laiksi rikoslain 2 luvun 14 §: n muuttamisesta.
37554: Ed. Kähösen ym. toiv. al. n: o 248 määrärahasta Liitteet II,2. s. 39. L. Lv:aan 126.
37555: !ainoiksi kalastajien hallintaan tulevien kalan-
37556: kuivaamaiden ja jäähdytyslaitosten perusta- Kansalaissota: - Ks. Punakaartilaiset.
37557: mista varten. Liitteet IX,s1. s. 558. L. Mtv: aan Kansanedustajat: - Ks. Edustl!!janvaalit.
37558: 146.
37559: Ed. Sävelän vm. toiv. al. n: o 253 luonnonvoi- Kansaneläkelaki: Ed. Kaitilan ym. la'k. al. n: o 84
37560: mien tuhoamien kalastus- ja pyyntivälineiden kansaneläkelaiksi. Liitteet X,l. s. 613. L.
37561: korvaamisesta ammattikalastajille. Liitteet Työv:aan 130.
37562: IX,s6. s. 563. L. Mtv:aan 146. - Ed. Nordfarsin ym. lak. al. n:o 85 laiksi kansan-
37563: Ed. Rosenbergin ym. toiv. al. n:o 254 lisäyk- eläkelain muuttamisesta. Liitteet X,2. s. 623
37564: sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon avus- ja 625. L. Työv: aan 130.
37565: tuksiksi ja !ainoiksi ammattikalastajille kalas- Ed. Leivo.,Larssonin ym. lak. al. n: o 86 laiksi
37566: tusvälineitten hankkimista varten. Liitteet kansaneläkelain mukaisen lisäelä:kkeen väli-
37567: IX,s7. s. 564 ja 565. L. Mtv:a:an 146. aikaisesta korottamisesta annetun lain muutta-
37568: Ed. Rosenbergin ym. toiv. al. n: o 255 lisäyk- misesta. Liitteet X,s. s. 627. L. Työv: aan 131.
37569: sestä vuaden 1953 tulo- ja menoarvioon avus- - Ed. Torven ym. lak. al. n:o 87 laiksi kansan-
37570: tuksiksi luonnonvoimien tai muun sellaisen eläkelain mukaisen lisäeläkkeen väliaikaisesta
37571: syyn takia veneensä t~ai pyydyksensä menettä- korottamisesta annetun lain muuttamisesta.
37572: neille ammattikalastajille. Liitteet IX,ss. s. 566 Liitteet X,4. s. 629. L. Työv: aan 131.
37573: ja 567. L. Mt~v:aan 146. Ed. Hal!!pasen ym. toiv. a<I. n:o 287 kansan-
37574: - Ed. Rosenbergin ym. toiv. al. n:o 256 kalas- eläkelain mukaan perittävien vakuutusmaksu-
37575: tusvenemoottoreissa käytettävän nestemäisen jen alentamisesta. Liitteet X,11. s. 643. L.
37576: polttoaineen hintojen ,alentamisesta. Liitteet Työv:aan 148.
37577: IX,so. s. 568 ja 569. L. Mtv:aan 146. Ed. östensonin ym. toiv. al. n:o 288 kansan-
37578: - Ks. Liikevaihtovero. eläkelain muuttamisesta siten~, että vakuutus-
37579: 8 Asialuettelo 1953.
37580:
37581:
37582: maksut oleelliselta osaltaan \käytetään perus· Keuhkotauti: - Ks. Tuberkuloosi.
37583: eläkkeiden maksamiseen. Liitteet X,12. s. 644
37584: Kiinteistökaupat: - Ks. Eläkkeet.
37585: ja 645. L. Työv:aan 148.
37586: - Ed. Innalan ym. toiv. al. n:o 289 kansaneläke· Kiinteistöt: - Ks. Asunnot. Tulo- ja omaisuusvero.
37587: lain vakuutusmaksujen palautusta koskevien Kirjalliset julkaisut: - Ks. Elokuvat.
37588: säännösten muuttamisesta. Liitteet X,ls. s. 646.
37589: Kirjalliset lausunnot: - Ks. ValHopäiväjärjestys.
37590: L. Työv:aan 148.
37591: - Ks. Eläkkeet. Vanhukset. Kirjallisuus: - Ks. Henkinen työ.
37592: Kirjallisuuspalvelu: Ed. Leikolan ym. toiv. al. n:o
37593: Kansanomainen kulttuuri: Ed. Teirin ym. toiv. al.
37594: 136 toimenpiteistä ajanmukaisen teknillisen
37595: n: o 179 kansanomaisen laulu- ja soitantoharras-
37596: tuksen tukemisesta. Liitteet VIII,48. s. 4!24 ja kirjallisuuspalvelun aikaansaamiseksi. Liitteet
37597: VIII,s. s. 370. L. Siv:aan 140.
37598: 425. L. Siv:aan 142.
37599: Kirjastot: Ed. E. Kilven ym. toiv. al. n:o 135 esi-
37600: Kansanopistot: Ed. Kaupin ym. rah. al. n:o 3 tyksen antamisesta kirjastolainsäädännön uudis-
37601: määrärahan osoittamisesta halpakorkoiseksi lai- tamisesta. Liitteet VIII,5. s. 369. L. Siv: aan
37602: naksi Pohjois-Suomen Kristittyjen Orpokotien 140.
37603: Kannatusyhdistys r.y:lle kansanopiston raken-
37604: t.amista varten. Liitte·et IV,lo5. s. 233. L. Kirjoituskoneet: Ed. Lei:kolan ym. toiv. al. n:o
37605: Vv:.aan, jonka tulee pyytää Siv:n lausuruto, 131. 184 toimenpiteistä ·kirjoituskoneiden näppäimis-
37606: töjen yhtenäistämiseksi. Liitteet VIII,53. s. 432.
37607: Kansansivistys: - Ks. Kansanomainen kulttuuri. L. Siv: aan 142.
37608: Kansllakustannukset: - Ks. Virkamiehet. Kirkkonärä: - Ks. Perkaustyöt.
37609: Karjatalous: Ed. Erkkilän ym. toiv. al. n:o 191 Kirkonkirjat: Ed. Salmela-Järvisen ym. toiv. al.
37610: Pohjois-Suomen karjatalouden tukemisesta. Liit- n: o 131 viranomaisten velvoittamise.sta merkit-
37611: tee,t IX,24. s. 483. L. Mtv:aan 143. semään kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin avio-
37612: Ed. Heikuran ym. toiv. al. n:o 247 määrärahasta liiton ulkopuolella syntyneelle la.pselle elatus-
37613: avustuslaina·ksi Satakunnan Osuusteurastamo apua maksamaan tuomitun henkilön nimen koh-
37614: r .l: lle uuden osuusteurastamon ja lihanjalosta· dalle lapsen nimi ja i.Jkä sekä lapsen äidin
37615: mon rakentamista varten. Liitteet IX,so. s. 556. nimi. Liitteet VII,21. s. 350. L. Ltv:aan 140.
37616: L. Mtv:aan 146. Kiuruvesi: - Ks. Oppikoulut.
37617: - Ks. Ammattikasvatus.
37618: Kiviset viljelmät: - Ks. Verotus.
37619: Kartoittaminen: Ed. Leikolan ym. toiv. al. n: o 338
37620: määrärahasta Decca-radiopaikantamislaitteiden Kodinhoitajat: Ed. Häikiön ym. toiv. al. n:o 105
37621: hankkimiseen. Liitteet XII,13. s. 713. L. kodinhoitajien koulutuksen laajentamisesta. Liit-
37622: Kulkv: aan 151. teet Vl,25. s. 292. L. Tv:aan 138.
37623: Ed. Väänäsen ym . .toiv. al. n:o 106 kodinhoi-
37624: Karvia: - Ks. ·Maatalous. tajakoulutuksen järjestämisestä valtion koti-
37625: Kaskinen: - Ks. Satamat. talouskouluihin. Liitteet VI,2 6. s. 293. L. Tv: aan
37626: 138.
37627: Kasuunimajakka: - Ks. Merenkulku.
37628: Kodinpemstamislainat: Ed. Lulcliarisen ym. toiv. al.
37629: Kasvatusmaksu: - Ks. Lastentarhat. n: o 306 kodin perustaruislainan käyttämisestä
37630: Kasvatusopillinen Korkeakoulu: - Ks. Yliopisto. asunnon hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin.
37631: Liitteet X,so. s. 665. L. Työv:aan 149.
37632: Kasvinviljelys: - Ks. Maatalous.
37633: Koekenttä: - Ks. Maatalous.
37634: Kato: - Ks. Maatalous.
37635: Koillis-Suomi: - Ks. Metsät·alous.
37636: Kauppaliikkeet: - Ks. Työolot.
37637: Koivikon koulutila: - Ks. Maatalouskoulut.
37638: Kauppaoppilaitokset: Ed. Järnefeltin ym. toiv. al.
37639: n:o 171 kauppaopetuksen uudistamisesta. Liit- Kokeilukoulut: - Ks. Oppikoulut.
37640: teet VIII,41. s. 415. L. Siv:aan 142. Kolari: - Ks. Teollisuus.
37641: Kellopoiju: - Ks. Merenkulku. Konditoriatuotteet: - Ks. Liikevaihtovero.
37642: Kemijärvi: - Ks. Emäntäkoulut. Oppikoulut.
37643: Koneenpitäjät: Ed. Sarjalan ym. toiv. al. n:o 235
37644: Kerrostalorakennustoiminta: - Ks. Siirtovliiki. toimenpiteistä koneenipitäjäjärjestelmän aikaan-
37645: Keski-Pohjanmaa: - Ks. Lentokentät. Seminaarit. saamiseksi. Liitteet IX,ss. s. 540. L. Mtv: aan
37646: Tie- ja vesirakennushallinto. 145.
37647:
37648: Keski-Suomi: - Ks. Amtti!koulut. Emäntiiikou· Konehankinnat: - Ks. Salaojitus.
37649: lut. Konekirjoitus: - Ks. Kirjoituskoneet.
37650: Keskusammattikoulut: - Ks. Ammattikoulut. Konnekoski: - Ks. Perk•austyöt.
37651: Keskussairaalat: Ks. Sairaalat. Konnunsuo: - Ks. Kuivatustyöt.
37652: Keskusvirastot: Ks. Valtioneuvosto. Korkeakoulut: ---, Ks. Yliopisto.
37653: Asialuettelo 1953. 9
37654:
37655: Korko: - Ks. Rakennuslainat. - Ed. Heikuran ym. toiv. al. n:o 231 määrärahasta
37656: Koronjoki: - Ks. Perkaustyöt. kiinteän naiskotiteollisuuskoulun perustamiseksi
37657: Pohjois-Satakuntaan. Liitteet IX,64. s. 534. L.
37658: Korsholma: - Ks. EmäntäJkoulut. Mtv:aan 145.
37659: Korsnäs: - Ks. Ruoppaustyöt. Kotiuttamisralla: - Ks. Puolustuslaitos.
37660: Korvaus: Ed. Koiviston ym. lak. al. n: o 28 laiksi Kotivoi: - Ks. Voi.
37661: 13 päivänä elokuuta 1942 annetun korvauslain
37662: muka,an korvaukseen oikeutetuista eräissä Koulunkäynnin avustaminen: - Ks. Oppikoulut.
37663: tapauksissa. Liitteet IV,16. s. 99. L. Vv:aan 127. Kouluopetus: Ed. Kalliokosken ym. toiv. al. n: o
37664: Ed. Hallbergin ym. lak. al. n: o 29 laiksi eräit- 174 toimenpiteistä ns. ylilahjakkaiden nuorten
37665: ten toisen korwauslain mukaan ratkaistujen kor- kouluopetuksen järjestämiseksi. Liitteet VIII,43.
37666: vaushakemusten uudest'a käsittelystä ja uuden s. 417. L. Siv:aan 142.
37667: maaraaJan myöntämisestä korvaushakemusten
37668: tekemistä varten eräille saman korvauslain mu- Koulut: - Ks. Aistivialliset. Emäntäkoulut. Kan-
37669: kaan korvau,kseen oikeutetuille annetun lain sakoulut. Kodinhoitajat. Lääkärintaril!:astus.
37670: muuttamisesta. Liitteet IV,17. s. 100. L. Vv:aan Maatalouskoulut. Sairaanhoit,ajat.
37671: 127. Kouvola: - Ks. Kymen lääninhallinto.
37672: Ed. Niukkasen ym. lak. al. n: o 30 lisäkorvaus-
37673: laiksi. Liitteet IV,1s. s. 101. L. Vv: aan 127. Kreikkalaiskatolinen kirkko: Ed. Vennamon ym.
37674: lak. al. n: o 62 laiksi Suomen kreikkalaiskatoli-
37675: Ed. Kuittisen ym. lak. al. n: o 31 lisäkorvaus- sen kirl~kokunnan jälleenrakentamisesta anne-
37676: laiksi. Liitteet IV,I9. s. 104. L. Vv:aan 127. tun lain 1 §:n muuttamisesta. Liittee,t VII,u.
37677: Ed. Muikun ym. lak. al. n:o 32 laiksi eräiden s. 337. L. Ltv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n
37678: sodasta a:iheutuneiden vahinkojen korvaami- lausunto, 129.
37679: sesta. Liititeet IV,2o. s. 107. L. Vv:aan 127. Ks. Museot.
37680: Ed. Ryömän ym. toiv. al. n:o 35 toimenpiteistä Kreikkalaiskatoliset seurakunnat: Ed. Vennamon
37681: rahanarvon alenemisen johdosta hädänalaiseen ym. toiv. al. n: o 63 esityksen antamisesta val-
37682: tilaan joutuneiden vanhojen, sairaiden ja työ- tion metsämaiden luovuttamisesta uusille krei:K-
37683: kyvyttömien henkilöiden kärsimien tappioiden kalaiskatolisille seumkunnille menetettyjen met-
37684: korvaamiseksi. Liitteet IV ,4 7. s. 156. L. V v: aan sämaiden tilalle. Liitteet IV,75. s. 190. L.
37685: 134. Vv: aan 136.
37686: Ks. Hirvet. Invaliidit. Kreikkalaiskatoliset seu-
37687: rakunnat. Maanhankintalaki. Maantiet. ~vieri Kuhmalahti: - Ks. Kotiteollisuus.
37688: miehet. Porovahingot. Punakaartilaiset. Puu- Kuivaamot: - Ks. Kalastus.
37689: tarhanhoito. Tapaturma.
37690: Kuivatustyöt: Ed. Antilan ym. rah. al. n:o 6
37691: Kotitalous: Ed. Hamaran ym. toiv. al. n:o 187 pal- määrärahan osoittamisesta Jurvanjärven kuiva-
37692: velusajan laskeruistavan muuttamisesta maata- tustöitä varten. Liitteet IV,tos. s. 236. L.
37693: loushallituksen alaisten kotitalouskoulujen opet- Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, 131.
37694: tajien palkkaus- ja eläke-etuja määrättäessä. Ed. Rankilan ym. toiv. al. n:o 263 lisäyksestä
37695: Liitteet IX,zo. s. 478. L. Mtv: aan 143. vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon avustuksiksi
37696: Ed. Rytingin ym. to1v. al. n: o 222 yhdistetyn ja lainoiksi yksityisten omistamien metsämai-
37697: kotitalous- ja emäntäkoulun perustamisesta den kuivattamista varten. Liitteet IX,96. s. 581.
37698: Pudasjärven kuntaan. Liitteet IX,55. s. 524. L. L. Mtv:aan 147.
37699: Mtv:aan 144. Ed. J. Wirtasen ym. toiv. al. n:o 264 Vaasan
37700: Ed. Hamaran ym. toiv. al. n: o 250 lisäyksestä insinööripiirin alueella keskeneräisinä ja suun-
37701: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon maatalous- nitteilla olevien peruskuivatustöiden loppuun-
37702: hallituksen ,kotitalousosaston käytettäväksi val- saattamisesta. Liitteet IX,97. s. 582. L. Mtv:aan
37703: takunnallisia työmestaruuskilpailuja varten koti- 147.
37704: taloudessa. Liitteet IX,s3. s. 560. L. Mtv: aan Ed. Järvisen ym. toiv. al. n: o 265 kuivatus-
37705: 146. töiden lisäämfsestä Vaasan maanviljelysinsi-
37706: Ks. Emän:tä;koulut. Kodinhoitajat. Mallltalous- nööripiirissä. Liitteet 1X,98. s. 583. L. Mtv:aan
37707: ·koulut. 147.
37708: Kotiteollisuus: Ed. Lepistön ym. toiv. al. n: o 228 Ed. Riihimäen ym. toiv. al. n: o 267 toimen-
37709: määrärahasta avustukseksi ja lainaksi Ison- piteistä Inhottujärven vesialueen vedenpinnan
37710: kyrön naiskotiteollisuuskoulun rakentamiseksi. laskemiseksi. Liitteet IX,too. s. 585. L. Mtv:aan
37711: Liitteet IX,61. s. 531. L. Mtv:aan 145. 147.
37712: - Ed. Pakkasen ym. toiv. al. n:o 229 määrärahasta Ed. Kullbergin toiv. al. n: o 268 Kymijoen veden-
37713: kiinteän naiskotiteollisuuskoulun perustamiseksi pinnan alentaniisen edellyttämän kuivatussuun-
37714: Kuhmalahdelle. Liitteet IX,62. s. 532. L. nitelman toteut.t,amisesta. Liitteet IX,l'Ol. s. 586
37715: Mtv:aan 145. ja 587. L. Mtv:aan 147.
37716: - Ed. Honkalan ym. toiv. al. n:o 230 Loimaan Ed. Rann1kkoluodon ym. toiv. al. n: o 270
37717: naiskotiteollisuuskoulun rakennushankkeen avus- Lappeen kunnassa sijaitsevan Hanhijärven ja
37718: tamisesta. Liitteet IX,63. s. 533. L. Mtv:aan siihen liittyvien järvien vedenpinnan alentami-
37719: 145. sesta. Liitteet IX,toa. s. 589. L. Mtv:aan 147.
37720:
37721: 2
37722: 10 Asialuettelo 1953.
37723:
37724:
37725: -- Ed. N. Kaasalaisen ym. toiv. al. n:o 271 Puuri· Kustannustaso: Ed. Kaitilan ym. toiv. al. n:o 20
37726: järven .kuiv,&ttamisesta. Liitteet IX,104. s. 590. suunnitelman laatimisesta kustannus- ja hinta-
37727: L. Mtv:aan 147. tason alentamiseksi tarvittavist.a toimenpiteistä.
37728: Ed. Heikuran ym. toiv.al. n:o 272 toimen- Liitteet IV,32. s. 138. L. Vv:aan 133.
37729: piteistä Honkajoen kunnassa olevan Isonikeitaan Kuulolaitteet: - Ks. Invaliidit.
37730: neva-alueen kuivattamiseksi. Liitteet IX,lo5. s.
37731: 591. L. Mtv:aan 147. Kuulovikaiset: - Ks. Lääkärintarkastus.
37732: -· Ed. Rytkösen ym. toiv. al. n:o 275 Konnun•suon· Kuuromykät: - Ks. Aistivialliset .
37733: .kuivattamisesta. Liitteet IX,lOS. s. 595. L.
37734: Mtv:aan 147. Kuusamo: - Ed. Ryhdän la:k. al. n: o 63 laiksi
37735: isojaosta Kuusamon kunnassa annetun lain 2·1
37736: - Ed. Ran.kilan ym. toiv. al. n: o 277 määrärahasta §: n muuttamisesta. Liitteet VII,12. s. 338. L.
37737: Lappajärven ja Evijärven vedenpinnan sään- Ltv: aan, jonka tulee pyy.tää Mtv: n lausunto,
37738: nöstelyä varten. Liitteet IX,uo. s. 597. L. 129.
37739: Mtv:aan 147.
37740: -· Ks. Maanhankintalaki.
37741: - Ed. N. Nurmisen ym. toiv. al. n: o 278 lisäyksestä
37742: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Lappajärven Kuvaamataiteilijat: - Ks. Tekijänoikeus.
37743: ja Evijärven seuduilla t31pahtuvan veden sään- Kylätiet: - Ks. Maantiet.
37744: nöstelyn ja perkaustöiden jatkamise,ksi. Liitteet
37745: IX,111. s. 598. L. Mtv:aan 147. Kymenlaakso: - Ks. Maatalouskoulut.
37746: Ed. Niirasen ym. toiv. al. n: o 282 lisäyksestä Kymen lääninhallinto: Ed. Saariahon ym. toiv. al.
37747: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Rautavaaran n; o 43 määräraha•sta Kymen lääninhallinnon
37748: kunnassa sijaitsevien Älänteenjärven, Suojärven virkakunnan asuntojen r·akentamista varten
37749: ja Tiilikanjärven v.eden.pinnan alentamiseksi. Kouvolaan. Liitteet IV,55. ·S. 166. L. Vv:aan
37750: Liitteet IX,u5. s. 603. L. Mtv:aan 148. 135.
37751: - Ed. Rannikkoluodon ym. toiv. al. n:o 285 Uuku- Kymijoki: - Ks. Kuivatustyöt.
37752: niemen kunnassa sijaitsevien Suurenjärven ja
37753: Riihijärven vedenpinnan ·alentamisesta. Liitteet Käsiteollisuus: - Ks. Luotto.
37754: IX,us. s. 606. L. Mtv:aan 148. Käsityönopettajat: - Ks. Maatalouskoulut.
37755: - Ks. Asutustoiminta. Metsätalous. Perkaustyöt.
37756: Kätilöt: Ed. Pohjalan ym. lak. al. n:o 47 laiksi kun-
37757: Kulttuurimaksu: - Ks. Henkinen työ. nan kätilöistä annetun lain muuttamisesta. Liit-
37758: teet VI,e. s. 267. L. Tv: aan 128.
37759: Kulutustavarat: - Ks. Hinta;järje·stely.
37760: Ed. Neder·ström-Lumdenin ym. toiv. al. n:o 99
37761: Kunnalliset terveyssisaret: - Ks. Terveyssisaret. toimenpiteistä ajanmukaisen ja riittä.vän tila-
37762: van kätilöopiston rakentamiseksi. Liitteet VI,1o.
37763: Kunnalliskodit: Ed. Erkkilän ym. toiv. al. n:o 132 s. 286. L. Tv: aan 138.
37764: määrärahasta lainojen myöntämiseksi kunnille
37765: .kunnalliskotien r·akentamista ja korjaamista Ed. Torven ym. toiv. al. n: o 172 lisäyksestä vuo-
37766: varten. Liitteet VII,22. s. 351. L. Ltv: aan 140. den 1953 tulo- ja menoarvioon kätilöiden palk-
37767: kojen korottamiseksi. Liitteet Vl,43. s. 315. L.
37768: Kunnallislaki: Ed. Tenhiälän ym. lak. al. n: o 52 Tv:·aan 142.
37769: laiksi kunn&llislain 40 §: n muuttamisesta. Liit- Köyhäinhoito: Ed. Frimanin ym. lak al. n: o 55
37770: teet VII,l. s. 32,1. L. Ltv:aan 129. laiksi köyhäinhoitolain muuttamisesta. Liitteet
37771: Ed. Alangon ym. lak. al. n:o 53 laiksi kunnal- YII,4. s. 325. L. Ltv:aan 129.
37772: lislain 65 §: n muuttamisesta. Liitteet VII,2. s.
37773: 323. L. Ltv: aan 129.
37774: Ed. A. Simosen ym. lllAk. al. n:o 54 laiksi kun- L.
37775: nallislain muutta"inisesta. Liit,teet VII,3. s. 324. Lainat: - Ks. Asunnot. Kalastus. Karjatalous.
37776: L. Ltv:aan 129. Kodinperustamislainat. Kotiteollisuus. Kuivatus-
37777: Ed. H&apaniemen ym. toiv. al. n:o 123 komi- työt. Maanhankintalaki. Maatalous. Rakennus-
37778: tean asettamisesta laatimaan ehdotusta kun- toiminta. Salaojitus. Talletukset. Yliopi&to.
37779: nallislain tarkistamisesta. Liitteet VII,13. s.
37780: 339. L. Ltv:.aan 139. Lakkautuspalkka: - Ks. Virkamiehet.
37781: Lappajärvi: - Ks. Kuiv.atustyöt.
37782: Kunnallisvero: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
37783: Lappee: - Ks. Kuivatustyöt.
37784: Kunnankätilöt: - Ks. Kätilö,t.
37785: Lappi: - Ks. Puhelin.
37786: Kunnantiet: - Ks. Maantiet.
37787: Lapset: - Ks. Elatusapu. Kirkonkirjat. Pahoin-
37788: Kunnat: - Ks. Kansakoulut. Liikevaihtovero. pitely.
37789: Työttömyys.
37790: Lapuanjoki: - Ks. Maanparannustyöt.
37791: Kuopio: - Ks. Maatalous. Museot. Oppikoulut.
37792: Sairaalat. Lastenhoito: Ed. Suomisen ym. lak. al. n: o 48 laiksi
37793: lastenhoidon opetuslaitoksille annettavasta val-
37794: Kupari: - Ks. Sähkö. tionavustuksesta. Liitteet VI,7. s. 270. L. Tv:aan
37795: Kurssivaatimukset: - Ks. Seminaarit. 128.
37796: AsialuetteJo 1953. 11
37797:
37798: Ed. Väänäsen ym. toiv. al. n:o 104 lastenhoita· Ed. Suomisen ym. lak. al. n: o 20 laiksi liike-
37799: jien koulutuksen järjestämisestä valtion kustan- vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,s. s.
37800: nuksella. Liitteet VI,24. s. 29;1. L. Tv: aan 138. 88. L. Vv:aan 127.
37801: Ed. Nederström-Lundenin ym. toiv. al. n:o 113 Ed. Öhmanin ym. lak. al. n:o 21 laiksi liike-
37802: avustuksen myöntämisestä vähävaraisille huol- vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,9. s.
37803: tajille vajaamielisten lasten kotona hoitamisen 89. L. Vv:aan 127.
37804: johdosta. Liitteet VI,33. s. 301. L. Tv: aan 139. - Ed. Suomisen ym. toiv. al. n:o 27 kuntien va-
37805: Lastentarhat: Ed. Tenhiälän ym. toiv. al. n:o 173 pauttamisesta suorittamasta liike.vaihtoveroa.
37806: toimen•piteistä lastentarhanopettajien koulu,tuk- Liittee.t IV,39. s. 146. L. Vv: aan 134.
37807: sen laajentamiseksi. Liitteet VIII,42. s. 416. L. - Ed. T. Kinnusen ym. toiv. al. n:o 28 liikevaihto-
37808: Siv: aan 142. veron poistamisesta pienteollisuudelta. Liitteet
37809: Ed. Tenhiälän ym. toiv. al. n:o 175 hoito- ja IV,40. ·S. 147. L. Vv:aan 134.
37810: kasvatusmaksun määräämisestä lastentarhoille. Ed. Häppölän ym. toiv. al. n: o 29 liikevaihto-
37811: Liitteet VIII,44. s. 418. L. Siv:aan 142. veron poistamisesta maaseudun tiiliteollisuu-
37812: - Ks. Aistivialliset Seminaarit. delta. Liitteet IV,41. s. 148. L. Vv: aan 134.
37813: Laulu: - Ks. Kansanomainen kulttuuri. Ed. Tenhiälän ym. toiv. al. n:o 30 esityksen an-
37814: tamisesta laiksi liike.vaihtoveron poistamisesta
37815: Lauttaustyöväki: - Ks. Asunnot. tärkeimmiltä rakennustarvikkeilta ja rakennus-
37816: Lavia: - Ks. Ammattikoulut. aineilta. Liitteet IV,42. s. 149. L. Vv: aan 134.
37817: Ed. Hallbergin ym. toiv. al. n:o 31 invaliidien
37818: Leimavero: Ed. Kytän ym. lak. al. n: o 22 laiksi autojen vapauttamisesta liikevaihtoverosta. Liit-
37819: leimaverolain 13 §: n kumoamisesta. Liitteet teet IV,43. s. 151. L. Vv: aan 134.
37820: IV,10. s. 91. L. Vv:aan 127.
37821: Ed. Rollstenin ym. toiv. al. n: o 32 kalas.tusveme-
37822: Ed. Hiltusen ym. lak. aJ. n: o 23 laiksi leimavero- moottorien vapauttamisesta lii:kevaihtoverost·a.
37823: lain 60 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,ll. s. 92. Liitteet IV,44. s. 152 ja 153. L. Vv: aan 134.
37824: L. Vv:aan 127.
37825: Ed. Heiton ym. toiv. al. n: o 33 toimenpiteistä
37826: Ed. Aition ym. lak. al. n: o 24 laiksi leimavero- makaroonin sekä konditoriatuotteiden ja ke~
37827: lain muuttamisesta. Liitteet IV,12. s. 93. L. sien vapauttamiseksi liikevaihtoverosta. Liitteet
37828: Vv:aan 127. IV,45. s. 154. L. Vv:aan 134.
37829: Lennätin: - Ks. Posti. Puhelin. Limingoja: - Ks. Perkaustyöt.
37830: Lentokentät: - Ed. Teirin ym. toiv.·al. n:o 437 Lisäeläke: - Ks. Kansaneläkelaki. Vanhukset.
37831: lentokentän aikaans.a,amisesta Keski-Pohjan-
37832: maalle. Liitteet XII,112. s. 825 ja 826. L. Lisäkorvaus: - Ks. In·valiidit. Korvaus.
37833: Kulkv: aan 156.
37834: Lisämaa: - Ks. Asutustoiminta. Maanhankinta-
37835: Lesket: - Ks. Invaliidit. Punakaartilaiset. Jaki.
37836: Leväaava: - Ks. Asutustoiminta. Lisätalousarvio: ~ Ks. Kunnallislaki.
37837: Liha: - Ks. Karjatalous. Varastointi. Loimaa: - Ks. Kotiteollisuus. Maatalouskoulut.
37838: Liikenne: -Ed. Teirin ym. toiv. al. n:o 339 liiken- Lossit: Ed. T. Kinnusen ym. rah. al. n:o 11 määrä-
37839: neturvallisuuden tehostamisesta maassa. Liitteet rahan osoitt.amisesta Ta,ppuvirran lassipaikan
37840: XII,14. s. 715 ja 716. L. Kulkv:aan 151. salmen kaventamiseksi. Liitteet IV,113. s. 242.
37841: Ed. Kytän ym. toi v. al. n: o 340 toimenpiteistä L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lau-
37842: ajoturvallisuuden lisäämiseksi rautateiden taso- ·sunto, 132.
37843: ylikäytävillä. Liitteet XII,15. s. 717. L. - Ed. Pakkasen ym. ra;h. al. n: o 12 määrärahan
37844: Kulkv: aan 151. o()SOittamisest.a Kärkistensalmen lo.ssir·eitin ra-
37845: Ed. Leikolan toiv. al. n:o 342 ajokortin saami- 'kentamiseksi Korpilahden pitäjässä. Liit.teet
37846: seen vaadittav,an pakollisen ajokoulutuksen pois- IV,l14. s. 243. L. Vv:aan, jon1ka tulee pyytää
37847: tamisesta. Liitteet XII,17. s. 719. L. Kulkv:aan Kulkv:n lausunto, 132.
37848: 151. Ed. Leivosen ym. rah. al. n:o 13 määrärahan
37849: Ed. Leikolan ym. toiv. al. n: o 343 moottoriajo- osoittamisesta siltapenkereiden vahvistamiseksi
37850: neuvoliikenteessä vaaditun ajokortin antami- Hännilänsalmen lassipaikalla Viita·s,aaren kun-
37851: sesta asian·omaiselle henkilölle hänen e,Jinajak- nassa. Liitteet IV,115. s. 244. L. Vv:aan, jonka
37852: seen. Liitteet XII,ls. s. 720. L. Kulkv:aan 151. tulee ·pyytää Ku1kv:n lausunto, 132.
37853: - Ks. Maantiet. Ed. Myll)'rnäen ym. toiv. al. n: o 434 lisäy.ksestä
37854: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Kärkisten
37855: Liikevaihtovero: Ed. Kaitilan ym. .lak. al. n: o 18 salmen lassireitin rakentamiseksi nykyistä tar-
37856: lahksi liikevaihtoveron perimisen asteittaisesta vetta vastaavaksi. Liitteet XII,l09. s. 821. L.
37857: lopettamisesta. Liitteet IV,6. s. 83. L. Vv:aan Kulkv: aan 156.
37858: 127.
37859: Luostarit: - Ks. Kreikkalaiskatolinen kirkko.
37860: - Ed. Vinkin ym. Iak. al. n: o 19 laiksi liikevaihto-
37861: v·erolain muuttamisest.a. Liittee,t IV, 7. s. 86. Luotto: Ed. Kytän ym. toiv.al. n:o 61 komitean
37862: L. Vv:aan 127. asettamisesta käsi- ja pienteollisuuden luoton-
37863: 12 Asialuettelo 1953.
37864:
37865:
37866: tarpeen ja luotonantomuotojen selvittämiseksi. - Ed. Häikiön ym. toiv. al. n:o 190 ma,anhankinta-
37867: Liitteet IV,73. s. 188. L. Vv:aan 136. lain 104 §: n muka,isten perusta,mispalkkioiden
37868: Ks. Maatalous. maksa,misesta, eräille uudistilan perustajille.
37869: Liitteet IX,zs. s. 482. L. Mtv:aan 143.
37870: Luova henkinen työ: - Ks. Henkinen työ.
37871: Ed. Kosolan ym. toiv. al. n:o 195 toimenpiteistä
37872: Lääkkeet: Ed. Tenhiälän ym. toiv. al. n:o 107 toi· maanluovut•tajia 'kohda,nneiden menetysten kor-
37873: menpiteistä lääkkeiden hintojen alentamiseksi. vaa,miseksi. Liitteet IX,zs. s. 488. L. Mt.v: a,an
37874: Liitteet VI,27. s. 294. L. Tv: aan 138. 143.
37875: Lääkärinhoito: Ed. Järnefeltin ym. toiv. al. n:o Ed. Juntusen ym. toiv. al. n:o 197 maanhankinta-
37876: 112 maksuttoman lääkärin- ja sairaanhoidon lain mukaisen rahoitustoiminnan uudelleen jär-
37877: järjestämisestä vaJ.tion palveluksesta eläkkeelle jestämisestä. Liitteet IX,so. s. 491. L. Mtv:aa,n
37878: siirty,neille eräissä tapauksissa. Liitteet VI,32. 143.
37879: s. 300. L. Tv: aan 138. Ed. Tainion ym. toiv. al. n:o 198 maanhankinta-
37880: Ed. Nederström-Lundenin ym. toiv. al. n:o 117 lain 104 §: n mukaisten uudistilan perustaruis-
37881: saariston asukkaiden terveyden- ja sairaanhuol- palkkioiden korottamisesta. Liitteet IX,31. s.
37882: lon turvaamisesta. Liitteet VI,37. s. 306. L. 492. L. Mtv:aan 143.
37883: Tv:aan 139. Ed. Ryhdän ym. toiv. al. n:o 199 Kuusamon ja
37884: Ed. Rollstenin ym.. toiv. al. n:o 118 helikopterin Sallan kuntien maanhan:kintalain muuttamisesta.
37885: hankkimisesta ,käytettäväksi saaristo- sekä erä- Liitteet IX,32. s. 494. L. Mtv: aan 143.
37886: maa- ja rajaseutujen hätäa;pupalveluun. Liitteet
37887: VI,3s. s. 307 ja 309. L. Tv:aan 1:3'9. Ed. Koivusen ym. toiv. al. n:o 443 ma,anhan-
37888: .kinta,lain 102 § :n mukaisten rakennus- ja rai-
37889: Ed. Nederström-Lundenin ym. toiv. al. n:o 121 vauslainojen korottamisesta. Liitteet IX,120.
37890: toimenpiteistä hinkuyskän ja tuhkawkon sisäl- s. 608. L. Mtv: aan 156.
37891: lyttämisestä yleisvaarallisiin tarttuviin tautei-
37892: hin terveydenhoitolainsäädännössä. Liitteet Ks. Asutustoiminta. Purkupäätökset. Salaojitus.
37893: VI,41. s. 313. L. Tv:aan 139. Siirtovä.ki. Valtion ve1kasitoumukset.
37894:
37895: Lääkärintarkastus: Ed. Ryömän ym. lak. al. n: o 49 Maanluovuttajat: - Ks. Maanhankintalaki.
37896: laiksi Helsingin yliopistossa ja muissa Helsingin
37897: Maanparannustyöt: Ed. Kosolan ym. toiv. al. n:o
37898: kor·keakouluissa opiskelevien ylioppilaiden pa-
37899: 284 Lapuanjoen vesistöalueen maanparannustut-
37900: kollisesta lääkärintarkastuksesta annetun lain
37901: 1 §: n muuttamisesta. Liitteet VI,s. s. 272. L. kimuksen suorittamisesta. Liitteet IX,117. s.
37902: 605. L. Mtv:aan 148.
37903: Tv:aan 128.
37904: Ed. Nederström,Lundenin ym. toiv. al. n:o 114 Ks. Kuivatustyöt. Perkaustyöt.
37905: terveydenhuollon tehostamisesta oppikouluissa Maansaajat: ~ Ks. Siirtoviiki.
37906: ja muissa oppilaitoksissa. Liitteet VI,34. s. 302.
37907: L. Tv:aan 139. Maantiet: Ed. Leivosen ym. rah. al. n:o 10 määrä-
37908: Ed. Sepin ym. toiv. al. n: o 115 koululaisten kuu- rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
37909: lovikojen hoitamisesta. Liitteet VI,35. s. 303. Suolahden ·kauppalasta Kuusan asemalle. Liit-
37910: L. Tv: a.an 139. teet IV,112. s. 241. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-
37911: tää Kulkv:n lausunto, 132.
37912: Ed. Paloveden ym. toiv. al. n: o 326 lisäyksestä
37913: rti. vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon kunnan- ja
37914: Maakuntaliitot: Ed. Ala-Kuljun ym. toiv. al. n:o 84 kyläteiden kunnostamista ja valtion haltuun ot-
37915: määrärahasta maa,kuntaliittojen toiminnan tu- tamista varten. Liitteet XII,l. s. 699. L.
37916: ·kemiseksi. Liitteet IV,96. s. 214. L. Vv:aa,n 137. Kulkv: aan 150.
37917: Ed. Tauriaisen ym. toiv. al. n:o 327 syrjäisten
37918: Maamieskoulut: - Ks. Maa,ta,louskoulut. seutujen tieolojen kehittämisestä. Liitteet XII,2.
37919: Maamiesopistot: - Ks. Ma,a,ta,louskoulut. s. 700. L. Kulkv:aan 150.
37920: Maamme tunnetuksi tekeminen: - Ks. Ulkomaan- Ed. Leinosen ym. toiv. al. n: o 328 rajaseudun
37921: kauppa. tieyhteyksien korjaamisesta. Liitte.et XII,3. s.
37922: 701. L. Kulkv:aan 150.
37923: Maanhankintalaki: Ed. V. Eskolan ym. lak. al. n:o Ed. Rönkön ym. toiv. al. n:o 3!29 esityksen an·
37924: 68 laiksi maanhankintalain muuttamisesta. Liit- tamisesta la1ksi erinäisten valtion maanteiden
37925: teet IX,3. s. 442. L. Mtv:aan 130. hoidosta maanomistajille aiheutuneiden vahin-
37926: Ed. Kähösen ym. la,k. al. n:o 69 la,iksi maan- .kojen korvaamisesta. Liitteet XII,4. s. 702.
37927: hankintalain muuttamisesta. Liitteet IX,4. s. L. Kulkv: aan 150.
37928: 443. L. Mtv: aa,n 130. Ed. Ahosen ym. toiv. al. n: o 330 Helsingin ja
37929: Ed. Heikkilän ym. lak. al. n:o 70 laiksi maa,n- Rovaniemen välisen valtatien nimen muuttami-
37930: hankintalain 110 §: n muuttamisesta. Liitteet sesta. Liit,teet XII,5. s. 703. L. Kulkv: aan 150.
37931: IX,5. s. 445. L. Mtv:aan 130. Ed. Lahtelai!l ym. toiv. al. n: o 331 lisäyksestä
37932: Ed. Venna,mon ym. lak. al. n:o 71 laiksi lisä- vuoden 1953 tulo- ja menoa,rvioon työttömyys-
37933: maan antamisesta, va,ltion ja, yhtiöiden maista varoilla talven aikana rakennettujen maa,ntei-
37934: maaseudun perheviljelmille. Liitteet IX,6. s. den ja siltain liikennöitävään kuntoon saattami-
37935: 447. L. Mtv:aan 130. seksi. Liitteet XII,6. s. 704. L. Kulkv: aan 150.
37936: Asialuettelo 1953. 13
37937:
37938: Ed. Henrikssonin ym. toiv. al. n:o 368 Tarvon- Ed. Puumalaisen toiv. al. n:o 384 lisäyksestä
37939: tien rakentamisesta. Liitteet XII,43. s. 748 ja vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon maantien oi-
37940: 7 49. L. Kulkv: aan 152. kaisemiseksi Suolahden kauppalan alueella. Liit-
37941: Ed. Kaarnan ym. toiv ..al. n:o 369 liikenneyh- teet XII,59. s. 765. L. Kulkv:aan 153.
37942: tey,ksien parantamisesta Haminan ja Lappeen- - Ed. Paloveden ym. toiv. al. n:o 385 Saarijärven
37943: rannan välillä. Liitteet XII,44. s. 750. L. Kolkanlahden-Pylkönmäen paikallistien otta-
37944: Kulkv:aan 152. misesta valtion haltuun. Liitteet XII,s·o. s. 766.
37945: Ed. Haa-pamiemen ym. toiv ..al. n: o 370 määrä- L. Kulkv: aan 153.
37946: rahasta Vaalimaan~Muurikka-lan-Hujakkalan Ed. Leivosen ym. toiv. al. n:o 386 Aholanmäen
37947: -Husun maantien rakentamiseksi. Liitteet -Naarajärven yhdystien ottamisesta valtion
37948: Xli,45. s. 751. L. Kulkv:aan 152. haltuun. Liitteet XII,s1. s. 768. L. Kulkv: aan
37949: 153.
37950: Ed. Rantamaan ym. toiv. al. n:o 371 maantien-
37951: oikaisun toimittamisesta linjalla Kymoo läänin - Ed. Rosenbergin ym. toiv. al. n:o 387 toimenpi-
37952: raja-Puumalansalmi. Liitteet XII,46. s. 752. teistä Skaftungin-Kristiinan tien oi:kaisemi-
37953: L. Kulkv: aan 152. se•ksi Lapväärtin selän yli. Liitteet XII,s2. s.
37954: 769 ja 770. L. Kulkv:aan 153.
37955: Ed. Riihimäen ym. toiv. al. n:o 372 Porin-
37956: Tampereen ja Lavian Noormarkun maanteiden Ed. Rosenbergin ym. toiv. al. n:o 388 tieosan
37957: välisen Myöntään yhdystien ottamisesta valtion Här kmeri-Skaftung-Saasta.mala ottamisesta
37958: haltuun. Liitteet XII,47. s. 753. L. Kulkv:aan 153. valtion haltuun. Liitteet XII,63. s. 771 ja 772.
37959: L. Ku1kv:aan 153.
37960: Ed. Prunnilan ym. toiv. al. n:o 373 Tampereen
37961: Ed. J. vVir,tasen toiv. al. n:o 389maantien raken-
37962: -Ra-uman maantien Kynsikan•kaan-Kiikoisten
37963: tamisesta Jalasjärven Koskuelta Kauhajoen Ik-
37964: tieosan rakentamisesta. Liitteet XII,48. s. 754.
37965: keläjärven kylän kautta Kauhajoen kirkolle.
37966: L. Kulkv:aan 153.
37967: Liitteet XII,64, s. 773. L. Kulkv:aan 153.
37968: Ed. Lindqvistin ym. toiv. al. n: o 37 4 lisäyksestä
37969: - Ed. Antilan ym. toiv. al. n:o 390 maantien ra-
37970: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Kopsuon tien
37971: kentamisesta Kauhajoen Hangaskylästä Polven-
37972: rakentamiseksi. Liitteet XII,49. s. 755. L.
37973: kylän ym. kylien kautta Ilmajoen Huisainkylään
37974: Kulkv:aan 153. ja edelle.en Peräkylän-Orismalan maantielle.
37975: Ed. Sävelän y;m. toiv. al. n: o 375 Vihteljärven Liittee·t XII,65. s. 774. L. Kulkv:aan 154.
37976: ja Sävinkylän kunnanteiden ottamisesta valtion
37977: Ed. Saaren ym. toiv. al. n:o 391maantien raken-
37978: haltuun. Liitt.eet XII,5o . .s. 756. L. Kulkv:aan
37979: tamisesta Kuortaneen pitäjän Mäyryn kylästä
37980: 153. Kaaran,kajärven pohjoispäähän Lehtimäen maan-
37981: Ed. Riihimäen ym. toiv. aJ. n: o 376 toimenpi- ,tielle. Liitteet XII,ss. s. 775. L. Kulkv: aan 154.
37982: teistä Kivijärven-Harjan-Haunian kunnan-
37983: - Ed. Antilan ym. toiv. al. n:o 392 maantien ra-
37984: ja kylätien ottamiseksi valtion hoitoon. Liitteet
37985: kentamisesta Kurikan pitäjän Kurikan •kylästä
37986: Xli,51. s. 757. L. Ku1kv:aan 153.
37987: Kauhajoen Kauhajärvelle. Liitteet XII,s7. s.
37988: - Ed. Ahosen ym. toiv. al. n:o 377 maantien oi- 776. L. Kulkv: aan 154.
37989: kaisemisesta Keuruun ja Mäntän välillä. Liit- Ed. Wic.kmanin ym. toiv. al. n: o 393 öjan saa·
37990: ·teet XII, 52. s. 758. L. Kulkv: aan 153. ristokunnan päätien ottamisesta ko.konaan val-
37991: Ed. Lindqvistin ym. toiv. al. n: o 378 lisäy,ksestä tion haltuun. Liitteet XII,ss. s. 777 ja 778. L.
37992: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Heinolan val- Kulkv:aan 154.
37993: tatien rakentamista varten. Liitteet XII,53. s. - Ed. N. Nurmisen ym. toiv. al. n:o 394 maara-
37994: 759. L. Kulkv:aan 153. rahasta V et elin Kalliojärven-Lappajärven Itä-
37995: kylän väliB<en kylätien rakentamise,ksi maan-
37996: Ed. Kaarnan ym. toiv. al. n:o 379 maantien ra-
37997: tieksi. Liitteet XII,s9. s. 779. L. Kulkv: aan
37998: kentamisesta Ylämaan kunnan Husun kylästä
37999: 154.
38000: Lappeen ,kunnan Simolaan. Liitteet XII,54. s.
38001: 760. L. Kulkv:aan 153. Ed. Ryhdän ym. toiv. al. n:o 395 maantiesuun-
38002: nan tutkimiseksi Ranualt·a Taivalkosken kirkon-
38003: Ed. Niirasen ym. toiv. al. n:o 380 lisäyksestä .kylään. Liitteet XII, 70. s. 780. L. Kulkv: aan
38004: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Outokummun 154.
38005: -Kalattoman-Vuonnoksen maantien kuntoon
38006: Ed. Leivosen ym. toiv. al. n: o 396 P~htiputaan
38007: saattamiseksi. Liitteet XII,55. s. 761. L.
38008: kunnassa sijaitsevan Seläntau,ksen kylätien ot-
38009: Kulkv: aan 153.
38010: tamisesta valtion haltuun. Liitteet XII,71. s.
38011: Ed. Ahosen ym. toi v. al. n: o 381 maantien ra- 782. L. Kulkv: rua-n 154.
38012: kentamisesta tiesuunnalla Kanavuori---Ueelkka-
38013: Ed. Hietasen ym. toiv. al. n:o 397 toimenpiteistä
38014: mäki. Liitteet Xli,56. s. 762. L. Kulkv:aam 153.
38015: maantien mkentamis~ksi Suovanlahdelta Kiesi-
38016: Ed. Koivusen ym. toiv. al. n: o 382 lisäyksestä män kautta Iisvedenpäähän. Liitteet XII,72.
38017: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Vaajakosken s. 783. L. Kulkv:aan 154.
38018: -Kelkkamäen maantien rakentamise.ksi. Liit- Ed. Väisäsen ym. toiv. al. n: o 398 maantien
38019: teet XII,57. s. 763. L. Ku1kv:aan 153. rakentamisesta Kiteen Valkeavaarasta Korkea-
38020: - Ed. Ha!l!pasalon ym. toiv. al. n:o 383 maantien kankaan .kautta Uuden-Wärtsilän asemalle.
38021: rakentamisesta Puumalan-Imatran maantieltä Liitteet XII,73. s. 784. L. Kulkv:aan 154,
38022: Viljakansaaren kautta Sulkavalle ja Lieviskään. Ed. Rytkösen ym. toiv. al. n:o 399 Lapinlahden
38023: Liitteet XII,58. s. 764. L. Kulkv:aan 153. -kkkalansaare.n-Väisälänmäen maantien ra-
38024: 14 Asialuettelo 1953.
38025:
38026:
38027: .kentamisesta. Liitteet XII,74. s. 785. L. POikan kylään. Liitteet XII,s9. s. 800. L •
38028: Kulkv:aan 154. Kulkv: aan 155.
38029: - Ed. Erkkilän ym. toiv. al. n: o 400 maantien ra· Ed. Tiekso-Isaks.sonnin ym. toiv. al. n: o 415 Ko-
38030: 1kentamisesta Oulaisista Pyhäjoen eteläpuolitae larin kunnassa olev.an Venejärven kylMien otta-
38031: Kärsämäen Venetpalon kylään. Liitteet Xll,75. misesta valtion haltuun. Liitteet Xll,9'0. s. 801.
38032: s. 786. L. Kulkv:aan 154. L. Kulkv: aan 155.
38033: Ed. Häikiön ym. toiv. al. n:o 401 maantien ra· - Ks. Asutustoiminta. Lossit.
38034: ·kentamisesta Muhosperäm maantieltä Muhok·
38035: sen kunnan Hirsijärven kylään. Liitteet XII,76. Maanvuokraus: - Ks. Vuokra-alueet.
38036: s. 787. L. Kulkv:aan 154. Maaseutu: - Ks. Asunnot. Sähkö. Teollisuus.
38037: Ed. Mustosen ym. toiv.·al. n:o 402 ma:antien
38038: ra-kentam~sesta La:hnasjärve1tä Laa:ka:järven poh· Maatalous: Ed. Nykäsen ym. lak. al. n:o 72 laiksi
38039: joispuolits·e Petäjäkoskelle. Liitteet XII, 77. s. varojen varaamisesta uudisraivauksista jaetta-
38040: 788. L. K"'llkv: aan 154. via palkkioita varten annetun lain muuttami-
38041: Ed. Mustosen ym. toiv. al. n:o 403 maantieu sesta. Liitteet IX,7. s. 449. L. Mtv:aan 130.
38042: rakentamisesta Halla-ahon asutusalueelta Lah· Ed. Vennamon ym. lak. al. n: o 73 la~ksi varojen
38043: nasjärvel1e Kajaanin maalaiskunnassa. Liitteet varaamisesta ·pellon .kunnostamisesta jaettavia
38044: XII,78. s. 789. L. Kulkv:aan 154. palkikioita varten. Liitteet IX,s. •S. 450. L.
38045: Ed. Meriläisen ym. toiv. al. n:o 404 maantien Mtv:aan 130.
38046: rakentamisesta Paakinmäen maantiestä Kajaa· Ed. Lampisen ym. lak. al. n: o 78 laiksi viljan-
38047: nin-Sotkamon mruantiehen. Liitteet XII,79. s. ,kuivur·eiden sekä viljankuivauslaitosten hank-
38048: 790. L. Kulkv: aan 154. kimisen ja ralkentamisen rahoittamisesta. Liit-
38049: Ed. Meriläisen ym. toiv. al. n: o 405 maantien teet IX,13. s. 460. L. Mtv:aan 130.
38050: rakentamisesta Pohjakosken rautatiepysä:kiltä Ed. J!kosen ym. toiv. al. n,: o 186 toimenpiteistä
38051: Kuolasalmen yli Kuolani·emen kylätielle. Liit- Itä- ja Pohjois-Suomen maataloudellisen aseman
38052: teet XII,so. s. 791. L. Kulkv:aan 154. parantamiseksi. Liitteet IX,19. s. 477. L. Mtv: aan
38053: Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:o 406 maantien 143.
38054: ra-kentamisesta Pudasjärven kunnan Poijulan- Ed. Lepistön toiv. ·al. n: o 188 pitkäaikaisen hal-
38055: Rytinkisalmen maantieltä Pintamolle. Liitteet pakorkoisen maatalousluoton järjestämisestä.
38056: XII,s1. s. 792. L. Ku1kv:aan 154. Liitteet IX,21. s. 480. L. Mtv: aan 143.
38057: Ed. Taur~aisen toiv. al. n: o 407 maantien ra· Ed. Juntus.en ym. toiv. al. n:o 189 siemenviljan
38058: kentamisesta Ristijärven-Kotilankylän maan· varaamisesta katoalueen viljelijäväestölle. Liit-
38059: tieltä Hepovaaran kautta Hoikanvaaran kylä· teet IX,22. s. 481. L. Mtv: aan 143.
38060: tiehen. Liitteet XII,sz. s. 793. L. Kul:kv:aan Ed. Kähösen ym. toiv. ·al. n: o 196 toimenpiteistä
38061: 154. halpakor.koi&ten •katovahinkolainojen myöntämi-
38062: Ed. Tamriaisen toiv. al. n: o 408 Suomussalmen seksi maatalouden harjoirttajille. Liit.teet IX,29.
38063: kunnassa olevien Keskisen ja Kuumun kylä- s. 489. L. Mtv: aan 143.
38064: teiden ottamisesta valtion haltuun. Liitteet Ed. Saaren ym. toiv. al. n:o 236 Vaasan, Kuo-
38065: XII,s3. s. 794. L. Kulkv:aan 154. pion ja Mikkeliu läänien maataloustuotteiden
38066: - Ed. Tauriaisen ym. toiv. al. n:o 409 yhdystien j.alostuslaitosten toimintaedellytysten paran ta·
38067: rakentamisesta Kä1lJänkylän-Koppeloperän ja misesta. Liitteet IX,69. s. 541. L. Mtv: aan 145.
38068: Kuohupuron-Tauriaisen kyläteiden välille. Ed. Heikuran ym. toiv. al. n:o 237 määrära.-
38069: Liitteet XII,s4. s. 795. L. Kulkv:aan 155. hasta ,kiinteän 1kasvinvilj·elyskoekentän perusta·
38070: Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:o 410 ma•antien miseksi Karvian ·pitäjään. Liitteet IX,7o. s. 542.
38071: rakentamisesta Pudasjärven Kuren kylästä Tai- L. Mtv:aan 145.
38072: valkosken Jurmun ·kylään. Liitteet XII,s5. s. Ed. Niirasen ym. toiv. al. n:o 238 koko ma!lill
38073: 796. L. Kulkv: aan 155. käsittävän maatalouskoneyhtymä- ja -as.ema-
38074: Ed. Tainion ym. toiv. al. n: o 411 maantien ra· venkoston aikaansaamisesta. Liitteet IX,n. s.
38075: kentamisesta Posion kunn·an Leiliahosta Pudas- 543. L. Mtv:aan 145.
38076: järven kunnan Kouvan kylään. Liitteet XII,s6. Ed. Sauran ym. toiv. al. n: o 1249 määrärahasta
38077: s. 797. L. Kulkv:aan 155. valtion siementarkastuslaitQikS•en alaisen osaston
38078: Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n: o 412 lisäyksestä perustamiseksi 'llurkuun. Liitteet IX,s2. s. 559.
38079: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Pelko·sennie· L. Mtv:aan 146.
38080: men ja Sodankylän välisen maantien rakentami· Ks. Ammattikasvatus. Asutustoiminta. Koneen-
38081: sen loppuun saattamiseksi. Liitte·et XII,s 7. s. pitäjät. Pohjois--Suomen tutkimussäätiö. Puu·
38082: 798. L. Kulkv: aan 155. tarhanhoito. Salaojitus. Voi.
38083: Ed. Tainion ym. toiv. al. n:o 413 maantien ra·
38084: Maatalousasiamies: Ed. Pakkasen ym. toiv. al. n:o
38085: kentamisesta Ivalon kylästä Viea:kkalan kautta
38086: 17 toimenpiteistä maatalousasiamiestoiminnan
38087: Koppelon •kylään. Liitteet XII,ss. s. 799. L.
38088: a~kaansaamiseksi. Liitteet III,1. s. 59. L.
38089: Kulkv: aan 155.
38090: Ulkv: aan, jonka tulee pyytää Mtv: n lausunto,
38091: Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 414 maantien ra· 133.
38092: kentamisesta Sodan,kylän-Ivalon maantiestä
38093: Pikku-Poikelan talon kohdalta Kittilän kunnan Maatalouskoneet: - Ks. Koneenpitäjät. Maatalous.
38094: Asialuettelo 1953. 15
38095:
38096: Maatalouskoulut: Ed. Saariahon ym. rah. al. n:o. 4 Ed. Nuorsa•aren ym. toiv. al. n:o 438 toimen-
38097: määrärahan osoittamisesta raJkennuslainaksi Ky- pite•istä kahden uuden Sisu-tyyppisen jäänmur-
38098: menlaa;kson Ma.amieskoulun Kannatusyhdistyk- tajan rll!kentamiseksi kotimaassa. Liitteet
38099: selle Kymenlaakson maamieskoulun rakennus- XII,ll!l. s. 827. L. Kulikv:aan 156.
38100: suunnitelman toteuttamista varten. Liitteet
38101: Merikarvia: - Ks. Teollisuus.
38102: IV,106. s. 234. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
38103: Mtv:n lausunto, 131. Merimiehet: Ed . .Jokisen ym. toiv. al. n:o 317
38104: Ed. Koskisen ym. toiv. al. n:o 211 piemviljelijöille määrärahasta korvauksen suoritbamiseksi viime
38105: annettavan maatalousammat,tikoulutuksen uudis- maailmansodan aikana internoituna olleille suo-
38106: tamisesta. Liitteet IX,44. s. 509. L. Mtv: aan malaisille merimiehille tai heidän omaisilleen
38107: 144. eräissä tapauksissa. Liitteet X,41. s. 676. L.
38108: Ed. Leinosen ym ..toiv. al. n: o 212 maataloudel- Työv: aan 150.
38109: listen koulujen käsityönopettajan toimien vaki- Merivartiolaitos: Ed. Teirin ym. toiv. al. n:o 83
38110: naistamisesta. Liitteet IX,45. s. 510. L. Mtv: aan määrärahasta uusien vartioalusten hankkimi-
38111: 144. Beksi merivartiolaitokselle. Liitteet IV,95. s.
38112: Ed. T. Kinnusen ym. toiv. al. n:o 213 elä:k,keiden 212 ja 213. L. Vv:aan 137.
38113: järjestämisestä eräiLle y!ksiJtyisluontoisten maa- Metsäasiain hallinto: - Ks. Metsätalous.
38114: talous- ja kotit·alouskoulujen käsitöiden opetta-
38115: jille. Liittee·t IX,46. s. 511. L. M:tv: aan 144. Metsäkoulut: Ed. T. Kinnusen ym. toiv. al. n:o 217
38116: -- Ed. Saaren ym. toiv. al. n:o 214 määrärahasta Itä-Suomen metsäkoulun perustamisesta Heinä-
38117: Alavudelle :perustett•avan maamieskoulun toi- vedelle. Liitte·et IX,5o. s. 515. L. Mfv: aan 144.
38118: minnan aloittamista varten. Liitteet IX,4 7. s. - Ed. Hallbergin ym. toiv. al. n: o 218 metsäkou-
38119: 512. L. •Mtv:aan 144. lun perus•tamisesta Pohjois-Karjalaan. Liitteet
38120: IX,51. s. 516. L. Mtv:aan 144.
38121: Ed. Kaupin ym. toiv. al. n: o 215 toimenpiteistä
38122: maamiesopi&ton perustamiseksi Koivikon koulu- Metsämaat: - Ks. Kreilkkalaiskatoliset seurakun-
38123: tilalle. Liitteet IX,48. s. 513. L. Mtv: aan 144. nat.
38124: Ed. Sauran ym. toiv. al. n:o 219 isäntäopiston
38125: perustamisesta Loimwan maamieskoulun yhtey- Metsänhoito: - Ks. Metsätalous.
38126: teen. Liitteet IX,52. s. 518. L. Mtv:aan 144. Metsänpararmus: - Ks. Metsätalous.
38127: Ed. Heikuran ym. toiv. al. n: o 234 määrära- Metsästys: Ed. Kähösen ym. lak. al. n: o 56 laiksi
38128: hasta Siikaisten pienviljelijäkoulun uudisraiken- metsästyslain muutt•amis·esta. Liitteet VII 15. s.
38129: nuksia vart.en. Liitteet IX,67. s. 539. L. Mtv:aan 327. L. Ltv:aan 129.
38130: 145.
38131: - Ks. Ammattikoulut. Metsätalous: Ed. Väisäsen ym. lak. al. n: o 75 laiksi
38132: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muutta-
38133: Maataloustuotteet: - Ks. Maatalous. misesta. Liitteet IX,lo. s. 454. L. Mtv: aan 130.
38134: Maatilatalous: - Ks. Verotus. Ed. Haapasen ym. lak. al. n: o 76 laiksi metsän-
38135: hoitoyhdisty.ksistä annetun lain muuttamisesta.
38136: Maito: - Ks. Karjatalous. Liitteet IX,11. s. 456. L. Mtv:aan 130.
38137: Majakat: - Ks. Merenkulku. Ed. Leinosen ym. toiv.·al. n:o 65 tutkimlLksen
38138: Majoitus: - Ks. Puolustuslaitos. toimittamisesta Taka-Lapin metsävarojen hy-
38139: väksikäyttämisestä. Liitteet IV, 77. s. 192. L.
38140: Makaroni: - Ks. Liikevaihtovero. Vv:aan 136.
38141: Manttaalikurmat: Ed. Rapion ym. toiv. al. n: o 124 Ed. Pasasen ym. toiv. al. n:o 203 tutkimuksen
38142: manttaali·kuntien lakkauttJamisesta. Liitteet toimittamisesta metsäasiain hallinnon järjeste-
38143: VII,14. s. 340. L. Ltv:aan 139. lystä. Liitteet IX,36. s. 498. L. Mtv: aan 143.
38144: Ed. Sävelän ym. toiv. al. n:o 125 manttaaliklin- Ed. Heikuran ym. toiv. al. n: o 204 esit•yk-
38145: talaito:ksen lakkautt•amisesta. Liitteet VII,15. sen antamisesta metsänparannuslaiksi. Li1tteet
38146: s. 341. L. Ltv: a;an 139. IX,37. s. 499. L. Mtv:aan 143.
38147: Ed. Riihimäen ym. toiv. al. n:o 205 metsien
38148: Markkinointi: - Ks. Voi. parantamistoimenpiteistä. Liitteet IX,as. s. 501.
38149: L. Mtv:aan 144.
38150: Matkailu: Ed. Hwapaniemen ym. toiv. al. n:o 181
38151: ulkomaanmatkamaksun 'käytäntöön ottamisesta -· Ed. Tikkll!ojan ym. toiv. al. n:o 206 toimen-
38152: matkailun edistämiseksi. Liitteet VIII,5o. s. piteistä metsänparannusavustusten ikäyttämi-
38153: 428. L. Siv:aan 142. seksi yksinomaan pienmetsänomistajien metsien
38154: vaja:atuottoisuuden korjaamiseen. Liitteet IX,39.
38155: Matkakustannukset: - Ks. Virkamiehet. s. 502. L. Mtv:aan 144.
38156: Matkamaksu: - Ks. Matkailu. -· Ed. Ryhdän ym. toiv. al. n:·o 210 määrärahasta
38157: Koillis-Suomen me·tsän·hoitolau.ta;kunnan perus-
38158: Merenkulku: Ed. Nordströmin ym. toiv. al. n:o 436 tamista varten. Liit.teet IX,43. s. 507. L.
38159: toimenpiteistä Norra Gloppsten n~misen Vaasan Mtv:aan 144.
38160: pääväylällä olevan valo- ja kellopoijun korvaa- Ks. Kuivatustyöt. Polttopuu.
38161: miseksi kiinteällä kasuunimajakalla. Liitteet
38162: XII,111. s. 823 ja 824. L. Kulkv:aan 156. Metsäteknikot: - Ks. Virkamiehet.
38163: 16 Asialuettelo 1953.
38164:
38165:
38166: Metsätyöväki: - Ks. Ammattikasvatus. Asunnot. Ed. Tiekso·Isakssonin ym. toiv. al. n: o 10 tuo·
38167: Metsävero: - Ks. Yhteismetsien verottaminen. miokuntain apulaisten palkkauksen suorittami·
38168: sesta valtion varoista. Liitteet II,s. s. 48. L.
38169: Mielisairaat: - Ks. Lastenhoito. Sairaalat. Lv:aan 133.
38170: Mikkeli: - Ks. Aistivialliset. Maatalous. Puolus· Ed. Turusen ym. toiv. al. n:o 11 oikeusapu· ja
38171: tuslaitos. opastustoimiston perustamisesta varatonta väes·
38172: töä varten. Liitteet II,9. s. 49. L. Lv: wan 133.
38173: Ministeriöt: - Ks. Valtioneuvosto.
38174: - Ks. Leimavero.
38175: Moottoriajoneuvot: - Ks. Liikenne.
38176: Omakotitalot: - Ks. Asunnot.
38177: Moottoriveneet: - Ks. LHkevaihtovero.
38178: Ompeluopettajat: - Ks. Ammattikoulut.
38179: Multia: - Ks. Perkaustyöt.
38180: Ooppera: - Ks. Suomalainen Ooppera.
38181: Munat: - Ks. Varastointi.
38182: Opettajakokelaat: - Ks. Oppikoulut.
38183: Muonio: - Ks. Oppikoulut.
38184: Opintoavustukset: - Ks. Ammattiopinnot.
38185: Museot: Ed. Huttusen ym. toiv. al. n:o 182 kreik· O~intomatkat: - Ks. Oppikoulut.
38186: ka1aiSikatolisen 'kirkollisen museon perustami·
38187: sesta Kuopioon. Liittee,t VIII,51. s. 429. L. Opiskelijat: - Ks. Yliopisto.
38188: Siv:aan 142.
38189: Oppikoulut: Ed. Seppälän ym. lak. al. n: o 64 la~ksi
38190: Mustalaiset: Ed. Wickmanin ym. toiv. al. n:o 319 oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin avm;tami·
38191: toimenpiteistä must-alaisten sosiaalisten olojen sesta anne,tun lain muut·tamisesta. Liitteet VIII,t.
38192: parantamiseksi. Liitteet X,43. s. 678 ja 679. L. s. 357. L. Siv:a.aiL 129.
38193: Työv: aan 150. Ed. österholmin ym. lak. al. n:o 65 la~si yksi·
38194: tyisoppikoulujen valtionavusta annetun lain
38195: Muutoksenhaku: Ed. Kytän ym. lak. al. n:o 10 muuttamisesta. Liitteet VIII,2. s. 359 ja 362. L.
38196: laiksi muutoksenhausta hallintoasioissa annetun Siv:aan 129.
38197: lain muuttami&esta. Liitteet II,4. s. 41. L.
38198: Lv:aan 126. - Ed. Seppälän ym. toiv. al. n:o 137 valtion oppi·
38199: laitosten tuntiopettajain toimien va.kinaistami·
38200: Määräaika: - Ks. Invaliidit. sesta. Liitteet VIII, 7. s. 371. L. Siv: aan 140.
38201: Ed. Ala·Kuljun ym. toiv. al. n:o 145 määrä·
38202: rahasta normaalilyseoiden opettajakokelaiden
38203: stipendejä varten. Liitteet VIII,15. s. 381. L.
38204: Siv:aan 140.
38205: Naiset: - Ks. Pahoinpitely. Ed. Nevalaisen ym. toiv. al. n:o 146 määrä·
38206: Naiskotiteollisuuskoulut: - Ks. Kotiteollisuus. rahwsta stipendeiksi normaa1ilyseoihin auskul·
38207: toimaan pyrkiville. Liitteet VIII,16. s. 382. L.
38208: Nestemäiset polttoaineet: - Ks. Kalastus. Poltto· Siv:aan 140.
38209: aineet.
38210: - Ed. Ala·Kuljun ym. t-oiv. al. n:o 147 maara·
38211: Nimismiehet: - Ks. Virkamiehet. rahasta tyttölyseoiden yhden uusien vieraiden
38212: Normaalilyseot: - Ks. Oppikoulut. kielten nuoremman lehtorin viran muuttami·
38213: seksi vanhemman lehtorin viraksi. Liitteet
38214: Norra Gloppsten: - Ks. Merenkulku. VIII,l7. s. 383. L. Siv:aan 140.
38215: Norrtälje: - Ks. Puhelin. Ed. Tiekso-Isa:kssonin ym. toiv. al. n: o 148
38216: Muonion yhteiskoulun ottamisesta valtion hal·
38217: Nuoret rikoksentekijät: Ed. Mohellin ym. toiv. al. tuun. Liitteet VIII,18. s. 385. L. Siv:aan 140.
38218: n: o 14 nuoren rikoksentekijän rangaistuksen Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 149 toimen·
38219: täytäntöönpanon uudistamisesta. Liitteet II,12.
38220: piteistä Muonion yhteiskoulun ottamiseksi val·
38221: s. 53. L. Lv:aan 133. tion haltuun. Liitteet VIII,t9. s. 386. L. Siv: aan
38222: Nuorisojohtajakoulutus: - Ks. Seminaarit. 141.
38223: -Ed. NiskaJan ym. toiv.al. n:o 150 Muonion
38224: Nuortsokasvatus: - Ks. Seminaarit. yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun. Liit·
38225: .Nuorisotalot: Ed. Tiekso·Isakssonin ym. toiv. al. teet VIII,zo. s. 387. L. Siv:aan 141.
38226: n: o 176 taloudellisen tuen järjestämisestä nuo· Ed. Leivo&en ym. toiv. al. n:o 151 Viitasaaren
38227: risataJojen rakentajille. Liitteet VIII,45. s. 420. yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun. Liit·
38228: L. Siv:aan 142. teet VIII,21. s. 389. L. Siv:aan 141.
38229: Närpiö: - Ks. Teollisuus. Ed. Ahmavaaran ym. toiv. al. n:o 152 Oulun
38230: keskikoulun laajentamisesta yliopistoon johta·
38231: vaksi lyseoksi. Liitteet VIII,22. s. 390. L.
38232: 0. Siv:aan 141.
38233: Ed. Tauriaisen ym. toiv. al. n:o 153 ·kunnallisen
38234: Oikeuslaitos: Ed. Öhmanin toiv. al. n:o 9 alioikeuk· kokeilukeskikoulun perustamisesta Taivalkosken
38235: sien uudesta jaosta. Liitteet II,7. s. 46 ja 47. kuntaan. Liitteet VIII,23. s. 392. L. Siv:aan
38236: L. Lv:·aan 133. 141.
38237: Asialuettelo 1953. 17
38238: - Ed. Tauriaisen ym. toiv. al. n:o 154 kunnallisen Palolaki: Ed. Öhmanin ym. lak. al. n:o 60 laiksi
38239: .kokeilukeskikoulun perustamisesta Hyrynsalmen palolain muuttamisesta. Liitteet VII,9. s. 333•
38240: kuntaan. Liitteet VIII,24. s. 393. L. Siv:aan L. Ltv:aan 129.
38241: 141.
38242: Paperitehdas: - Ks. Teollisuus.
38243: Ed. Juntusen ym. toiv. al. n:o 155 Kiuruveden
38244: yhteiskoulun siipirakennuksen rakennustyön ra- Pappilat: Ed. N. Kaasalaisen ym. lak. al. n:o 61
38245: hoittamisesta. Liitteet VIII,25. s. 394. L. 1aiksi seurakuntien velvollisuudesta ottaa os.aa
38246: Siv: aan 141. pappilan rakentamiseen ja ·kunnossa pitämiseen
38247: Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 156 toimenpiteistä maan evaThkelis-luterilaisissa seurakunniss•a anne-
38248: tarpeellisten luo•kka- ym. huoneiden r·akentami- tun asetuksen muuttamisesta. Liitteet VII,lo. s.
38249: seksi Kemijärven yhteislyseolle. Liitteet VIII,26. 335. L. Ltv:aan 129.
38250: s. 395. L. Siv:·aan 141.
38251: Pellinkoski: - Ks. Perkaustyöt.
38252: Ed. Heljaksen ym. toiv. al. n:o 157 määrä-
38253: rahasta Kuopion .keskikoulun rakennustöiden Pellon kunnostaminen: - Ks. Maatalous.
38254: aloittamista varten. Liitteet VIII,27. s. 396. L. Pellon sairas- ja vanhainkoti: Ed. Nil:1kalan ym.
38255: Siv:aan 141. rah. al. n: o 9 määrärahan osoittamisesta Pel-
38256: Ed. Lappi-Seppälän ym. toiv. al. n:o 166 oppi- lon sairas- ja vanhainJkodin rakennuslainain
38257: koulun- ja ikansa:koulunopettajain ulkomaisista maksamista varten. Liitteet IV,111. s. 240. L.
38258: opintomatkoista. Liitteet VIII,36. s. 406. L. Vv: wan, jonka tulee pyytää Työv: n lausunto,
38259: Siv:aan 141. 132.
38260: Oppilaitokset: - Ks. Oppikoulut. Pengerjoki: - Ks. Perkaustyöt.
38261: Orimattila: - Ks. Purkupäätökset. Pengerrystyöt: Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 266
38262: toimenpiteistä Tenojoen rantojen vyörymisen
38263: Orvot: - Ks. Invaliidit.
38264: ·estämiseksi Utsjoen kunnan alueella. Liitteet
38265: Osakehuoneistot: - Ks. Asunnot. Tulo- ja omai- IX,99. s. 584. L. Mtv:a6lll 147.
38266: ·suusvero. Perhe-eläkevakuutus: - Ks. V<llikuutus.
38267: Osakesijoitukset: Ed. Leikolan ym. toiv. al. n:o 38 Perhelisä: Ed. Tauriaisen ym. toiv. al. n:o 303
38268: tutkimuksen toimittamisesta pääomanmuodos- perhelisän määrän korottamise.sta. Liitteet
38269: tuksen lisäämis- ja piensäästäjien aseman tur- X,21. s. 662. L. Työv:•aan 149.
38270: vaaruismahdollisuuksista osrukesijoitustoimintaa
38271: keh1ttämällä. Liitteet IV,5o. s. 160. L. Vv: aan Perheviljelmät: - Ks. Maanhankintalaki.
38272: 134.
38273: Perkaustyöt: Ed. Lindqvistin ym. toiv. al. n:o 269
38274: Osatyökykyiset: - Ks. Invaliidit. Pelliwkosken perklllamis·esta. Liitteet IX,102. s.
38275: 588. L. Mtv:•aan 147.
38276: Osuuskunnat: - Ks. Vuokra-alueet.
38277: - Ed. Vilhulan ym. ·toiv. al. n:o 273 Pengerjoen
38278: Osuusteurastamot: - Ks. Eearjatalous. koskien perkaamisesta Multian j.a Petäjäveden
38279: kunnissa. Liitteet IX,lo6. s. 593. L. Mtv:aan
38280: Otanmäki: Ed. Le1kolan ym. toiv. al. n:o 74 toi-
38281: 147.
38282: menpiteistä Otanmäen malmie·siintymän raudan
38283: jalostaiDiseksi mm. levyvalssaustuotteiksi. Liit- Ed. Kaupin ym. toiv. al. n: o 274 toimenpiteistä
38284: teet IV,so. s. 202. L. v,v:aan 136. Sanginjoen perkaamiseksi. Liit.teet IX,l07. s.
38285: 594. L. Mtv:·aan 147.
38286: Oulu: - Ks. Oppikoulut. Varastointi. Ed. Ahosen toiv. al. n:o 276 Koronjoen per-
38287: kaustyöstä Virtain pitäjässä. Liitteet IX,109. s.
38288: 596. L. Mtv:aan 147.
38289: P. - Ed. Hautalan ym. toiv. al. n:o 279 Kalajoen
38290: perkaustöiden aloittamisesta. Liitteet IX,112. s.
38291: Pahoinpitely: Ed. Innaian ym. toiv. al. n:o 12 600. L. Mtv:aan 147.
38292: pahoinpitelyrikoksia ·koskevien säännösten ko- - Ed. Mannisen ym. toiv. al. n: o 280 toimen-
38293: ventamisesta eräissä tapauksissa. Liitteet II,10. piteistä. Konnakosken perkaamiseksi. Liitteet
38294: s. 50. L. Lv:aan 133. IX,113. s. 601. L. Mtv:aan 147.
38295: Ed. Borg-Sundmanin toiv. al. n: o 13 lapsiin Ed. Erkkilän ym. toiv. al. n:o 283 toimen-
38296: ja naisiin kohdistuvien väkivallantekojen ehkäi- piteistä Limingojan ja ·sen sivuhaarojeu pe·r·
38297: semisestä. Liitteet II,u. s. 52. L. Lv:aan 133. kaamiseksi. Liittee·t IX,116. s. 604. L. Mtv:aan
38298: 148.
38299: Paikkakuntien kalleusluokitus: - Ks. Kalleusluo-
38300: kitus. - Ed. NiskaJan ym. toiv. al. n:o 286 toimen·
38301: Pakollinen asunnonvälitys: - Ks. Asunnot. piteistä T·ornionjoen Kirkkonärä-nimisen sivu·
38302: haaran ruoppaamiseksi lohen nousulle sopivaksi.
38303: Palkat: - Ks. Kotitalous. Kätilö.t. Talousopetta- Liitteet IX,119. s. 607. L. Mtv:raan 148.
38304: jat. Vapunpäivä. Virkamiehet. Yliopisto. - Ks. Kuivatustyöt.
38305: · Palkkauslautakunta: - Ks. Virkamiehet.
38306: Perukirja: Ed. Lehtosen ym. la;k, al. n: o 7 laeiksi
38307: Palkkiot: - Ks. Maanhanki!lJtalaki. Salaojitus. perintökaaren 9 luvun sekä perintö- ja lahja·
38308:
38309: 3
38310: 18 Asialuettelo 1953.
38311:
38312:
38313: verolain muuttamisesta. Liitteet II,L s. 37. L. - Ks. Puhelin. Virkamiehet.
38314: Lv:aan 126. Presidentti: - Ks. Varapresidentti.
38315: Peruseläkkeet: - Ks. K·runsaneläkelaki. Propaganda: - Ks. Ulkomaankauppa.
38316: Peruskorjaukset: - Ks. Kansakoulut. Pudasjärvi: - Ks. Kotitalous.
38317: l'eruskuivatukset: - Ks. Kuivatustyöt. Puheenvuorojen rajoitus: - Ks. Valtiopäiväjär-
38318: Perustamispalkkiot: - Ks. Maanhankintalaki. jestys.
38319: Petäjävesi: - Ks. Perkaustyöt. Puhelin: Ed. Rantam3!an ym. toiv. al. n: o 333
38320: Piensäästäjät: - Ks. Inflaatio. Osa;ke.sijoitukset. lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
38321: puhelin- ja lennätinverkon 1aajentamise·eu ja
38322: Pienteollisuus: - Ks. Li~kevaihtovero. Luotto. parantamiseen. Liitteet XII,s. s. 706. L.
38323: Teollisuus. Kulkv: aan 151.
38324: Pienviljelijät: - Ks. Maatalouskolut. Ed. Leivosen ym. toiv. al. n:o 334 etiiJiittyjien
38325: puhelinyhtey,ksien parantami·sesta. Liitteet
38326: Pinnarit: - Ks. Työve1vollisuus. XII,9. s. 708. L. Kulkv:aan 151.
38327: Pohjois-Karjala: - Ks. Metsäkoulut. - Ed. Niskalan ym. toiv. al. n:o 335 toimenpiteistä
38328: Pohjois-Satakunta: - Ks. Kotiteollisuus. puhelupai·kkojen peru_stamiseksi ha;rvaan asu-
38329: tuille syrjäseuduilla. Liitteet XII,1o. s. 709. L.
38330: Pohjois-Suomen tutkimussäätiö: Ed. Kaupin ym. Kulkv: aan 151.
38331: toiv.,al. n: o 60 määrärahasta Pohjois-Suomen - Ed. Nordströmin toiv. al. n: o 336 lisäyksestä
38332: tutkimussäätiölle. Liitteet IV,72. s. 187. L. vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Ahven,an-
38333: Vv:aan 136. maan-N orrtäljen puhelinkaapelin siirtämiseksi
38334: Vaasan-Uumajan linjalle. Liitteet XII,u. s.
38335: Pohjois-Suomi: Ed. Tainion ym. toiv. al. n:o 64 710 j·a 711. L. Kulkv:aan 151.
38336: Pohjois-8uomen maaperärikkauksiin pohjautu-
38337: van teollisuuden kehittämises-tä. Liittee·t IV,76. - Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 337 määrä-
38338: s. 191. L. Vv:aan 136. rah8Jsta Lapin läänin syrjäisten seutujen puhe-
38339: linlinjojen rakentamista varten. Liitteet XII,12.
38340: - Ks. Asutustoiminta. Indeksihyvitys. Karjatalous. s. 712. L. Kulkv:-aan 151.
38341: Maatalous.
38342: Pukuavustukset: - Ks. Virkamiehet.
38343: Poliisilaitos: Ed. Kokkolan ym. toiv. al. n: o 52
38344: lisäyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Punakaartilaiset: Ed. .Acalto,sen ym. toiv. al. n:o
38345: ,kaupunkien poliisi1aitosten kanslistien ja kirju- 318 vuoden 1918 kansalaissotllJan punaisena puo-
38346: rien palkkauksen tarkistamiseksi. Liitteet IV,64. lella osallistun•eiden ja heidän leskiensä kor-
38347: s. 177. L. Vv:!l!an 135. vauskysymyksen järjestämisestä eräissä tapauk-
38348: - Ed. St·enbergin ym. toiv. al. n: o 53 lisäyksestä sissa. Liitteet X,42. s. 677. L. Työv:•aan 150.
38349: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Turun ja Puolustuslaitos: Ed. N. Nurmisen ym. lak. al. n:o
38350: Tampereen poliisikunn•an palkkauksen tarkista- 94 1aiksi asevelvollisuuslain muutt-amisesta. Liit-
38351: miseksi. Liitteet IV,65. s. 179. L. Vv: aan 135. teet XI,L s. 685. L. Puolv: aan 131.
38352: - Ks. Virkamiehet. -Ed. Pasasen ym. toiv. al. n:o 320 toimenpiteistä
38353: Polttoaineet: Ed. Leinosen ym. toiv. al. n:o 73 puolustusneuvoston llJSettamiseksi. Liitt·eet XI,2.
38354: kotimaisten polttoaineiden kulutuksen ja tuo- s. 687. L. Puolv:aa:n 150.
38355: tannon lisäämis·estä. Liitteet IV,s5. s. 201. L. Ed. Nykäsen ym. toiv. al. n: o 321 asevelvolli·
38356: Vv:aan 136. suutta suorittamaan kuts-utun työsuhteen jat-
38357: - Ed. Koivi-ston ym. toiv. '8Jl. n: o 345 nestemäis· ·kuV'aisuuden turvaamisesta. Liitteet XI,3. s.
38358: ten poitto- ja voiteluaineiden hintojen yhden· 688. L. Puolv:aan, jon:ka tulee pyytää Työv:n
38359: mukaistamisesta. L·iitteet XII,z-o. s. 722. L. lausunto, 150.
38360: Kulkv: aan 151. Ed. Kujalan ym. toiv. al. n: o 322 kotiuttaruis-
38361: - Ks. Kalastus. rahan suorittamisesta asevelvollisilla. Liitteet
38362: XI,4. s. 689. L. Puolv:aan 150.
38363: Poronhoito: Ed. Väyrysen la:k. al. n: o 77 laiksi - Ed. Pasa-sen ym. toiv. al. n:o 324 majoitus- ja
38364: poronhoitolain muuttamisesta. Liitteet IX,12. s. huo1to-olojen parantamisesta Haminan varus-
38365: 458. L. Mtv:·aan 130.
38366: 'kunnassa. Liitteet XI,6. s. 692. L. Puolv: aan 150.
38367: Porovahingot: Ed. Koiviston ym. lak. al. n: o 41 - Ed. Pasasen ym. toiv. al. n:o 325 toimenpiteistä
38368: laiksi eräiden sodasta aiheutuneiden porovahin- prika•atille tarpeellisten rak·ennusten kunnosta-
38369: :kojen ;korV'aamisesta. Liitteet IV,29. s. 133. L. miseksi ja lisärakennusten mkentamiseksi Mik·
38370: Vv:aan, jon:ka tulee pyytää Mtv:n lausunto, kelin varuskuntaan. Liitteet XI,7. s. 693. L.
38371: 128. Puolv:,aa:n 150.
38372: Postilaitos: Ed. Ala-Kuljun ym. toiv. al. n:o 367 - Ks. Invaliidit.
38373: määrärahasta postitalon 'sekä posti- ja lennätin- Puolustusneuvosto: - Ks. Puolustuslaitos.
38374: henkilökunnan asuntolan rakentamise-ksi Seinä-
38375: joelle. Liitteet. XII,42. s. 747. L. Kulkv:aan Purkupäätökset: Ed. von Bornin lak. al. n:o 81
38376: 152. laiksi eräiden maanhankintalain nojaUa. annet-
38377: Asialuettelo 1953. 19
38378:
38379: tujen lainvoiman saaneiden päätö.st.en purka· Rangaistukset: - Ks. Kansalaisluottamus. Nuo-
38380: misen rajoittamisesta. Liitteet IX,16. s. 469 ja ret rikoksentekijät.
38381: 471. L. Mtv:aan, jolltka. tulee pyytää Lv:n
38382: lausunto, 130. Rauhan turvaaminen: Ed. Kuusis·en ym. lak. al.
38383: n: o 12 laiksi rauhan turvaamisesta. Liitteet
38384: Ed. Niukkasen ym. Iak. aJ. n:o 82 lai·ksi maan· II,6. s. 44. L. Lv: aan 126.
38385: hankintalain nojalla anne·ttujen lainvoiman saa·
38386: neiden päätösten purkamisen rajoittamisesta. Rauhoitusaika: - Ks. Metsästys.
38387: Liitteet IX,17. s. 473. L. Mtv:a.an, jonka tulee
38388: pyytää Lv:n lausunto, 130. Rautamalmi: - Ks. Ot·anmäki.
38389: Ed. Lindqvistin ym. lak. al. n: o 83 laiksi eräi- Rautatiet: Ed. Nederström-Lundenin ym. toiv. al.
38390: den maanhankintalain nojalla annettujen lain- n:o 346 S·alon Tottolan radanoikaisutöiden lop-
38391: voiman saa.neiden päätösten purkamisen rajoit- puun:saattami•sesta. LiiJtteet XII,21. s. 723. L.
38392: tamisest•a. Liitteet IX,1s. s. 475. L. Mtv:llA8Ill, Ku1kv: aan 151.
38393: jon•ka tule·e pyytää Lv:n lausunto, 130.
38394: Ed. Riihimäen ym. toiv. al. n:o 347 rautatien
38395: Puunjalostusteollisuus: - Ks. Teollisuus. rakentamisesta Helsingis•tä Peipohjan ikarutta
38396: Kauhajoelle. Liitteet XII,22. s. 724. I.;.
38397: Puurijärvi: - Ks. Kuivatustyöt. Kulkv:wan 151.
38398: Puutarhanhoito: Ed. Jussilan ym. toiv. al. n:o 208 Ed. Mohellin ym. toiv. al. n: o 348 Riihimäen
38399: to~menpite·istä puutarhaviljelyn suotuisaa kehi- ja Toij·alan välisen rata.o.san ra.kentamisesta
38400: tystä haittaa.vien epäkohtien poistamiseksi. Liit- kaksoisraiteiseksi. Liitteet XII,23. s. 725. L.
38401: teet IX,41. s. 504. L. Mtv:aan 144. Kulkv:aan 151.
38402: Ed. Rapion ym. toiv. al. n: o 209 toimenpiteistä Ed. Niukkasen ym. toiv. al. n:o 349 toimen-
38403: rusakkojänisten hedelmänviljelijöille aiheutta- piteistä Loviisan-L•ahden rautatien lunastami·
38404: mien vahinkojen e.stämiseksi tai korvaamiseksi. seksi valtiolle. Liitteet XII,24. s. 726. L.
38405: Liiotteet IX,42. s. 506. L. Mtv:aan 144. Kulkv: aan 151.
38406: - Ks. Ammattikasvatus. Ed. Kokkolan ym. toiv. al. n:o 350 määrä-
38407: rahasta Inkeroisten-Kot.kam ra;taosan kaksois-
38408: Pyhäpäivät: - Ks. Kalenteri. raiteistamiseksi. LiiNeet XII,25. s. 728. L.
38409: Pyydykset: - Ks. Kalastus. Kulkv:aan 151.
38410: - Ed. Myllymäen ym. toiv. al. n:o 351 lisäyiksestä
38411: Päivärahat: - Ks. Virkamiehet. vuoden 1953 tulo- ja meno·arvioon rautatien
38412: Pääomanmuodostus: - Ks. Osakesijoitukset. rakentamiseksi Jyväskylästä Säynätsalon kautta
38413: Jämsänkoskelle. Liitteet XII,26. s. 729. L.
38414: Ku1kv:aam 151.
38415: Ed. J. Wirtasen ym. toiv. al. n:o 352 määrä-
38416: R. rahasta Kyröskosken-Parkanon-Seinäjoen rau-
38417: tatielinjan koneeilista maa:stotUJtkimusta varten.
38418: R.adanoikaisut: - Ks. Rautatie<t. Liitteet XII,21. s. 730. L. Kulkv:aam 152.
38419: Radiopaikantaminen: - Ks. Kartoittaminen. Ed. J. Wirt®sen ym. toiv. ·al. n: o 353 rautatien
38420: vakentamisesta Oulun-Seinäjoen pääradalta
38421: Rahanarvon aleneminen: - Ks. Korv•aus. Vaasan kaupunkiin. Liitteert XII,2s. s. 731. L.
38422: Kulkv:•aan 152.
38423: Rahastot: - Ks. Henkinen työ. Työllisyys. Vam-
38424: hukse.t. Ed. Käkelän ym. toiv. al. n:o 354 Lappeenran-
38425: nan-Luumäen radan rakentamisesta. Lii-tteet
38426: Rahoitustoiminta: - Ks. MaanhankintaJaik.i. XII,29. s. 732. L. Kulkv:aan 152.
38427: Ed. Kaarnan ym ..toiv. al. n:o 355 Konnunsuon
38428: Raivauslainat: Ks. Maanhankintalaki. kape.araiteisen rautatien saattamisesta norma,ali-
38429: Rajaseutu: - Ks. Ma;a.ntiet. raidelevyiseksi. Liitteet XII,ao. s. 734. :r.;.
38430: Kulkv: aan 152.
38431: Rakennuskustannukset: - Ks. Verotus. .Ed. Koivusen ym. toiv. al. n: o 356 lisäyksestä
38432: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Suolahden-
38433: Rakennuslainat: Eod. Rönkön ym.. toiv. al. n:o 304 Haapajärven radan rwkentamiseen. Liitteet
38434: esityksen antamisesta valtion myöntämien ra- XII,a1. s. 735. L. Kulkv:wan 152.
38435: kennus1ainojen koron yhdenmukaistamiseksi.
38436: Liitteet X,2s. s. 663. L. Työv: ruan 149. - Ed. Leinosen ym. toiJv. al. n: o 357 töiden aloit·
38437: tamisesta rautatielinjalla. Oulu-Pudasjärvi.
38438: - Ks. MaanhankintaliiJki. Liitteet XII,32. s. 736. L. Kulkv:aan 152.
38439: Rakennustarvikkeet: - Ks. Lii-kevaihtovero. Ed. Niiras·en ym. toiv. al. n:o 358 Joensuun-
38440: Koveron rautatien rakennustöiden loppuun saat-
38441: Rakennusteknillinen tutkinmstyö: - Ks. Tutki- tamisesta. Lii,tteet XII,sa. s. 737. L. Kulik:v:aan
38442: mustyö. 152.
38443: Rakennustoiminta: - Ks. Asunnot. Karjatalous. Ed. Hykkäälän ym. toiv. al, n:o 359 määrä-
38444: Puolustuslaitos. Rakennuslaina.t. VanhUJkset. Va- rahwsta Kouvolan asemara.kenm.ll!ksen rwkentami·
38445: rastointi. seen. Liitteet XII,a4. s. 738. L. Kulkv:aan 152,
38446: 20 Asialuettelo 1953.
38447:
38448:
38449: - Ed. Kujalan ym. toiv. :al. n: o 360 määrärarast.a - Ed. Venn8illlon ym. toiv. :aL n:o 93 lisäyksestä
38450: työpaija- ja huoltorakennuksen rakentamista vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Kuopion kes-
38451: varten Kouvolan ratajaksoUe. Liittee·t XII,s:5. kussairaala;n ra,kennustöiden aloittamiseksi. Liit-
38452: s. 739. L. Kulkv:aan 152. teet VI,1s. s. 279. L. Tv: aan 137.
38453: Ed. Myllymäen ym. toiv. al. n: o 361 lisäyksestä Ed. E. Nurmisen ym. toiv. al. n:o 94 lisäyksestä
38454: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Ruutanan vuoden 1953 tulo- j·a menoarvioon Kuopion kes-
38455: rautatiepysäkin uudelleen rakentamiseksi. Liit- kussair,!!!alan rakennustöiden !l!loittamiseksi. Liit-
38456: teet Xll,36. s. 740. L. Kulkv: aan 152. teet VI,14. s. 280. L. Tv:aan 138.
38457: Ed. Haapasalon ym. toiv. al. n:o 362 Mikkelin Ed. Koivusen ym. toiv. al. n:o 95 lisäyksestä
38458: rat:apihan laajent:vmi:sesta. Liitteeot XII,s7. s. vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Ke·s'ki-Suomen
38459: 741. L. Kulkv: a;an 152. keskussairaalan alilääkäreiden ja t·aloushenkilö-
38460: Ed. N. Nurmis:en ym. toiv. al. n:o 363 lisäyk- kunn·an asuntorakennusten l'!l!kentamist·a varten.
38461: sestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Kokko- Liitteet VI,15. s. 281. Tv:.ruan 138.
38462: lan ratapihan laajent:am~sta varten. Liitteet Ed. Mustosen ym. toiv. al. n:o 96 valtion sai-
38463: XII,ss. s. 7 43. L. Ku1kv: aan 152. raaloihin pääsystä ennrukkomaksusta riippu-
38464: Ed. N. Nurmisen ym. toiv. al. n:o 364 lisäyJk- mat:t.a. Liitteet VI, 16. s. 282. L. Tv: aan 138.
38465: sestä vuoden 1953 tulo- j'a menna,rvioon Kokko- Ed. Frimaniin ym. toiv. :9!1. n: o 97 maksuttoman
38466: lan veturilta1lin laajennus,töitä varten. Liitteet syöpäsairauksien tUJtkim.uksen ja hoidon järjes-
38467: Xll,39. s. 744. L. KulJkv:aan 152, tämit~e·stä. Liitteet VI,17. s. 283. L. Tv: aan 138.
38468: Ed. N. Nurmisen ym. toiv. ~al. n:o 365 määrä- Ed. Torven ym. toiv. al. n: o 98 toimenpitei·stä
38469: rahasta lepo-huonerakennuksen rakent.amiseksi synnytyslaitosten perustamiseksi maas·eudulle.
38470: Kokkolan rautatie:a:semalle. Liitteet XII,40. s. Liitteet VI,1s. s. 284. L. Tv:'a·Ml 138.
38471: 7 45. L. Kulkv: aan 152. Ed. Rollstenin toiv. al. n: o 116 suuremmasta
38472: Ed. Puumalaisen ym. toiv. ·al. n:o 366 määrä- V·altion:avusta 'Saaristo- ja; erämaaseutujen kun-
38473: rahast:a Alavuden rata.piha:n laajennustöitä v·ar- nallisten sairaaloiden yUåJpitoa v:arten. Liitteet
38474: ten. Liitteet XII,41. s. 746. L. iKul1w:'a:an 152. VI,sG. s. 304 j~a 305. L. Tv:aan 139.
38475: Ks. Liikenne. Ma.antiet. Sillat. Ed. Ryömän ym. toiv. al. n: o 119 toimenpiteistä
38476: mielisairaaloissa ja mieli&:vir!l!anhoidossa ilmen-
38477: Rautavaara: - Ks. Kuiv·atustyöt. neiden epäkohtien korjaamiseksi. Liitt.eet VI,39.
38478: s. 311. L. Tv:aan 139.
38479: Rekisteröinti: - Ks. Autot.
38480: Sairaanhoitajat: Ed. Lukkarisen ym. toiv. al. n:o
38481: Riihijärvi: - Ks. Kuivatustyöt.
38482: 100 määrärah:a:sta :sairaanhoitajakoulutalon ra-
38483: Rikoslaki: - Ks. Kansalaisluottamus. Pahoinpitely. ·kentamiseksi Jyväskylään. Liitt:e,et VI,2o. s.
38484: Sivettömyysrikokset. 287. L. Tv:,aan 138.
38485: Ed. K. EskolMJ. ym. toiv. 'al. n: o 103 mahdolli-
38486: Ruoppaustyöt: Ed. Sundmanin ym. toiv. al. n:o suukJsien varaa.m1sesta valmistua sairaa:nhoita-
38487: 439 ns. Fladanin ruoppaamisesta Korsnäsin sa~ j:mksi kansakoulupohj1:vlla. Liitteet VI,2 3. s. 290.
38488: men ja Seitla;hdens·elän väl:illä. Liiltteet XII,114. L. Tv:aan 138.
38489: s. 829 ja 830. L. Kul:kv:aan 156.
38490: Ks. Sa.tamat. Sairaanhoito: - Ks. Lää.kärinhoito.
38491: Sairausinvaliidit: - Ks. Invaliidit.
38492: Rusakkojänis: - Ks. Puutarhanhoito.
38493: Sairausvakuutus: - Ks. Vakuutus.
38494: Salakuljetus: - Ks. Merivartioiaitos.
38495:
38496: s. Salaojitus: Ed. Kosolan ym ..toiv. al. n: o 258 li-
38497: säyksestä vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
38498: ·salaojituslainoja ja -palkkioita v:arten. Liitteet
38499: Saaristo: -- Ks. Kalastus. Lääkärinhoito. Sairaalat.
38500: IX,91. s. 572. L. Mtv: a'an 146.
38501: Sairaalat: Ed. Sepin ym. la.k.al. n: o 42 laiksi Ed. Lampisen ym. toiv. al. n: o 259 määrärahasta
38502: keskussairaa,lalain muuttamisesta. Liitte·et VI,l. apurahaksi Salaojitusyhdistykselle. Liitteet
38503: s. 255. L. Tv: aan 128. IX,92. s. 573. L. Mtv:aan 146.
38504: Ed. Sepin ym. lak. al. n: o 45 laiksi mielisairas- Ed. N. Kaasalaisen ym. toiv. al. :n:o 260 s:ala-
38505: lain muuttamisesta. Liitteet VI,4. s. 263. L. ojittamisen edistämisestä m:vanhankintal:ain mu-
38506: Tv:·aan 128. kaan muodostetuilla tiloilla. Liitteet IX,93. s.
38507: Ed. Ryömän toiv. al. n: o 91 lisäyksestä vuoden 575. L. Mtv: !l!an 146.
38508: 1953 tulo- ja menoarvioon Helsingin yleisen Ed. Lampisen ym. ·toiv. al. n:o 261 lisäykJsestä
38509: saira.alan sisätautien ja kirurgisten osa;stoj.en vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon lainojen myön-
38510: rakentamista varten. Liitteet VI,11. s. 277. L. tämiseksi salaojituskoneyhtymien koneh!l!Ilkin-
38511: Tv:aan 137. toja varten. Liitteet IX,94. s. 576. L. Mtv:aan
38512: Ed. Huttusen ym. toiv. al. n:o 92 toimenpiteistä 147.
38513: .Kuopion ·keskussairaalan ralkennushankkeen Ed. Rollstenin ym. toiv. al. n:o 262 lisämäärä-
38514: toteuttamiseksi. Liitteet VI,12. s. 278. L. rahasta s:alaojitusta va,rt:en. Liitteet IX,95. s.
38515: 'rv: a·an 137. 577 ja 579. L. Mtv:aan 147.
38516: Asi·aluettelo 1953. 21
38517: - Ks. AmmSJttikoulutus. meneHäneen henkilön pääsemiseksi kerrostalo-
38518: rak>ennustoiminnast.a osalliseksi. Liitteet IX,34.
38519: Salla: - Ks. Ma:anhankintalaki. s. 496. L. Mtv:aan 143.
38520: Sanginjoki: - Ks. Per.kaustyöt.
38521: Silakka: - Ks. Kwlakauppa.
38522: Satakunnan Osuusteurastamo: - Ks. Karjat.alous.
38523: Sillat: Ed. Teirin ym. rah. al. n:o 14 määrärahan
38524: Satamat: Ed. Teirin ym. rah. al. n:o 16 määrära- osoittamise.sta silJan rakentamise•ksi Gertruds-
38525: han oso~ttamisesta avustukseksi Kokkolan kau- strömin yli Luodon kunnassa. Liitteet IV,116.
38526: pungille laiturin rakentamise-ksi Ykspihlajan s. 245 ja 246. L. Vv:·aan, jonka tulee pyytää
38527: satamaan. Liitteet IV,us. s. 248 ja 249. L. Kulkv: n lausunto, 132.
38528: V v: aan, jonka tulee pyytää Kulkv: n lausunto, Ed. Kujalan ym. rah. al. n:o 15 määrärahan
38529: 132. osoitt·amisesta ylikäytäviisil1an rakentamiseksi
38530: - Ed. Sundmanin ym. toiv. al. n:o 440 Valkon S•a- Inkeroi.sten Tehtaanmäen ylikäytävälle. Liittee,t
38531: taman nykyaikaistamisesta. 1 Liitteet XII,115. IV,117. s. 247. L. Vv:aan, jonk·a. tulee pyytää
38532: s. 831 ja 832. L. Kulkv:aan 156. Kulkv: n lausunto, 132.
38533: Ed. Korsbäckin ym. toiv ..al. n:o 441 toimenpi- Ed. Lindqvistin ym. toiv. al. n: o 416 lisäyiksestä
38534: teistä talvisataman ra-kentamiseksi Kaskisiin. vuoden 1953 tulo- j·a menoarvioon yl~kulkusillan
38535: Liitteet XII,116. s. 833 •j·a 835. L. Kulkv: aan rakentamiseksi Hämeenlinnan ratapihan yli.
38536: 156. Liitteet XII,91. s. 802. L. Kulkv:aan 155.
38537: - Ed. Korsbä.:;kin ym. toiv. al. n•:o 442 määrärahasta Ed. Lindqvistin ym. toiv. al. n: o 417 lisäyiksesrtä
38538: Kaskisten kaupungin sat•amaiL ruoppaustöitä var- vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Lahden-
38539: ten. Liitteet XII, 117. s. 837 ja 838. L. Kulkv: a~n Vesijärven rautatien ylikulkusillan rakentami-
38540: 156. seksi. Liitteet XII,92. •S. 803. L. Kulkv: a,an 155.
38541: Seinäjoki: - Ks. Ammattikoulut. Posti1aitos. Ed. Myllymäen ym. toiv. aJ. n:o 418 lisäyksestä
38542: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon avustuk,se.ksi
38543: Seitlahdenselkä: - Ks. Ruoppaustyöt. Nokian kauppala.Ue Noki,ankosken yli johtav-an
38544: maantiesillan uudeUen rrukentamise·ksi. Liitteet
38545: Selluloosatehdas: - Ks. T·eomsuus. XII,93. s. 804. L. Kulkv:SJan 155.
38546: Sementtitehdas: - Ks. Teollisuus. Ed. Rapion ym. toiv. !!il. n: o 419 lisäy.ksesrtä
38547: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Salmin maan-
38548: Seminaarit: -Ed. K. Eskolan ym. toiv. al. n:o 140 tiesillan mkentamiseksi Ikaalisten kunnassa.
38549: kansakoulupohjalla toimivien semin!l!arien pe- Liitteet XII,94. s. 805. L. Kulkv:aan 155.
38550: rustamisesta. Liitteet VIII,to. s. 375. L. Siv:aan
38551: 140. Ed. Myllymäen ym. toiv. al. n:o 42.0 lisäyksestä
38552: Ed. St·enbergin ym. toiv. ·al. n: o 141 valtion ·Vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Louhusalmen
38553: uuden Iastentarh!l!nopettajaseminaarin perusta- sillan mkentamiseen. Liitteet XII,95. s. 806. L.
38554: Ku1kv: aan 155.
38555: tamise·sta. Liitteet VIII,11. s. 376. L. Siv: aan
38556: 140. Ed. N. Nurmisen ym. toiv. al. n: o 421lisäyks.estä
38557: Ed. Ala-Kuljun ym. toiv. al. n: o 142 seminaarin vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Kokkolan
38558: ja siihen yhdistetyn talousopettajain valmistus- rautatieruseman rrutapih!l!n eteläpään yl:Lttäväu
38559: laitoksen perustam~sesta Etelä-Pohj.anmaalle. m!liantiesillan rwkentamiseen. Liitteet Xll,96. s.
38560: Liitteet VIII,12. s. 378. L. Siv:aan 140. 807. L. Kulkv:aan 155.
38561: - Ed. Kalliokosken ym. toiv. al. n:o 144 toi.men- Ed. Ala-Kuljun ym. toiv. al. n:o 422 määrära-
38562: pit.eistä miess·eminaarin perustamiseksi Keski- hasta ma.amtiesiTian r!l!kentamiseksi Kyröjoen yli.
38563: Pohj-anmaalle. Liitteet VIII,14. s. 380. L. Liitteet XII,97. s. 808. L. Kulkv:aan 155.
38564: Siv:a.an 140. Ed. Hyik.käälän ym. toiv. SJl. n.: o 423 sil1an ra-
38565: Ed. Leinosen ym. toiv. al. n:o 167 nuorisokasva- kentamisesta Lammin lossin kohdalle. Liitteet
38566: tusopissa ja ikanswkouluhrul.linnossa suoritettavan XII,9s. s. 809. L. Kulkv:aan 155.
38567: tutkinnon sisällyttämisesltä kans•akoulunopetta- Ed. Haapas·alon ym. toiv. 1!1Jl. n: o 424 Heinolan-
38568: jien valmistuslaitosten kurssiv·!l!atimuksiin. Liit- Mikkelin valtatiellä o.Ievien Hietasen ja Kari-
38569: teet VIII,37. s. 407. L. Siv:a!l!n 142. kon ylikulkusiltojen mkent!l!misesta. Liittee·t
38570: - Ks. Yliopisto. Xll,99. s. 810. L. Ku1kv:aan 155.
38571: - Ed. Rantamaan ym. toiv. 1Wl. n: o 425 maantie-
38572: Siemen: - Ks. Maatalous. sillan rakentami::~esta Puuma.lan,galmeen. Liitteet
38573: Siikainen: - Ks. Maatalouskoulut. XII,too. s. 811. L. Kulkv:aan 155.
38574: Siipikarja: - Ks. Varastointi. - Ed. Kuittisen ym. toiv. ·al. n: o 426 määrärahasta
38575: Suhosen ylikäytäväsillan 11Wkent!l!miseen. Liitteet
38576: Siirtoväki: Ed. Kähösen ym. toiv. al. n: o 200 toi- XII,1o1, s. 812. L. Ku1kv:aan 155.
38577: menpiteistä siirtoväkeen kuuluvien maans·aSJjien Ed. Rytkösen ym. toiv ..al, n: o 427 maanties.illan
38578: ennen 31 päivää joulukuut.a 1950 ostamien hal- rakentamisesta Kiurujoen yli. Liitteet XII,1.02.
38579: lintasopimustilojen hi11tain alentamiseksi. Liit- s. 813. L. Kulkv: aan 155.
38580: teet IX,33. s. 495. L. Mtv:,SJan 143. Ed. Väänäsen ym. toiv. al. n: o 428 sillan raken-
38581: Ed. Krukelän ym. toiv. al. n: o 201 toimenpiteistä tami::~est·a Muurutvirran yli. Liitteet XII,to3.
38582: siirtovä.keen lukeutuvan maansSJantioikeutensa s. 814. L. Kulkv:aan 156.
38583: 22 Asialuettelo 1953.
38584:
38585:
38586: - Ed. Niirasen ym. tow. al. n:o 429 lisäyksestä Syrjäseudut: - Ks. Lää\kärinhoito. Maantiet. Pu-
38587: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon Kaltimon ase- helin. Työttömyys. Verotus. Vi11kamiehet.
38588: malta Niskan kylään menevän maantien sil.to- Syöpä: - Ks. Sairaalat.
38589: j,en leventämistöitä varten. Liitteet XII 1Hl4.
38590: s. 815. L. Kulkv: aan 156. Sähkö: Ed. Paloveden ym. toiv. al. n:o 77 lisäyk-
38591: Ed. Er.kkilän ym. toiv. al. n:o 430 sillan l"a'ken- se-stä vuod·en 1953 tulo- ja menoarvioon !ainoiksi
38592: tam~sesta Pyhäjoen yli Haapaveden Mieluskos- malliseudun vähävaraisille .sähköis:tämiskust·an-
38593: •ken .kylän kohdalle. Liitteet XII,lo5. s. 816. L. nuksia var.ten. Liitteet IV,s9. s. 206. L. Vv:aan
38594: Kulkv: aan 156. 136.
38595: - Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:·o 431 sil1an raken- Ed. Rönkön ym. toiv. al. n:o 78 määrärahasta
38596: tamisesta Siuruanjo·keen Tannilan lossipaikalle. !ainoiksi pienviljelijöille sähköistämistä varten.
38597: Liitteet XII,lo6. s. 817. L. Kulkv:aan 156. Liitteet IV,9o. s. 207. L. Vv:=n 137.
38598: - Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:o 432 sillan raken- - Ed. T. Kinnusen ym. toiv. al. n:o 79 määrära-
38599: tamisesta Kuiv.ajokeen. Lii.tteet XII,lo7. s. 818. hasta sähköistämis,Iainoiksi vesistöjen rikkomien
38600: L. Kulkv:aan 156. ja syrjäisten seutujen asulkkaille. Liitteet IV,91.
38601: s. 208. L. Vv: Illan 137.
38602: Ed. Ryhdän ym. toiv. al. n:o 433 Oulan,kajoen
38603: pukkisillan ra,kentamisesta. Liitteet Xli,lOS. Ed. Rönkön ym. toiv. al. n: o 80 ulkoatuodun ja
38604: s. 819. L. Kulkv:aan 156. kotimaisen kuparin hinnaneron suorittamisesta
38605: v,altion varoista maas.eudun sähköistäjille. Liit-
38606: - Ks. Lossit. Maantiet. teet IV,92. s. 209. L. Vv:aan 137.
38607: Simo: - Ks. Asutustoiminta. -Ed. A. K!innusen ym. toiv.al. n:o 81 halpa-
38608: korkoisten lainojen ja avustusten myön·tämi-
38609: Sipulit: - Ks. Vara-stointi. sestä Hailuodon yms. ·kuntien vähävaraisten
38610: Siveettömyysrikokset: Ed. Innalan ym. lak. al. sähköntarvit.sijain liittymismaksujen suoritta-
38611: n:o 9 laiksi rikoslain 20 luvun 7 §:n muutta- mista vart·en. Liitteet IV ,9 3. s. 210. L. V v: aan
38612: misesta. Liitteet II,3. s. 40. L. Lv:.aa.n 126. 137.
38613: - Ks. Voimalaitokset.
38614: Siveys: - Ks. Elokuvat.
38615: Siviilirekisteri: - Ks. Kirkonkirj.&t. Sääimöstely: - Ks. Asunnot. Hintajärjestely.
38616:
38617: Soitanto: - Ks. Kansanomainen kulttuuri. Säästäjät: - Ks. Inflaatio. Korvaus. Os•ll!kesijoi-
38618: tukset. Talle.tukse.t.
38619: Sosiaalihuolto: - Ks. Huoltotoiminta.
38620: Sosiaaliset olot: - Ks. Mustalaiset. Säästämistoiminta: Ed. Meinanderin toiv. •al. n:·o 19
38621: veropolitiikan •kehittämise.stä 'kansalaisten va-
38622: Sotainvaliidit: - Ks. Invaliidit. paan säästämistoiminnan Hsäämistä silmällä
38623: Sotakiihoitus: - Ks. Rauhan turvaaminen. pitäen. Liitteet IV,31. s. 136 ja 137. L. Vv: aan
38624: 133.
38625: Sotalesket: - Ks. Invaliidit. Punakaartila~set.
38626:
38627: Sotaorvot: - Ks. Invaliidit.
38628: Sotavahingot: - Ks. Korvaus. T.
38629: Sotavammaiset: - Ks. Invaliidit.
38630: Taide: - Ks. Henkinen työ. Tekijänoikeus.
38631: Sotkamo: - Ks. Emän.täkoulut. Taipale: - Ks. Vesitiet.
38632: Stipendit: - Ks. Oppikoulut.
38633: Taivalkoski: - Ks. Oppikoulut. Teomsuus.
38634: Struuma: - Ks. Terveydenhoito.
38635: Taka-Lappi: - Ks. Metsät.alous.
38636: Sunnuntaityö: - Ks. Virkamiehet.
38637: Talletukset: -Ed. Lampisen ym. toiv.al. n:o 36
38638: Suojärvi: - Ks. Kuiv.atustyöt. t·alletusten, lain.ain, eläkkeiden ja henkivakuu-
38639: Suola: - Ks. Terveydenhoito. tusten sitomisesta elinkustannusindeksiin. Liit-
38640: tee.t IV,48. s. 157. L. Vv: a,an 134.
38641: Suomalainen Ooppera: Ed. Kuusisen ym. toiv. al. Taloudellinen kansanvalta: Ed. Vennamon ym.
38642: n: o 177 tut:kimu!ksen toimittamisesta Suomalai- •toiv. al. n: o 40 taloudelliseu kansanvallan kehit-
38643: ·sen Oopperan valtion haltuun ottamisen mahdol- tämise-stä. Liitteet IV,52. s. 162. L. V1V:aan
38644: lisuuksista. LiiHeet VIII,46, s. 421. L. Siv: aan 134.
38645: 142.
38646: Taloudelliset tilastot: - Ks. Tillllstot.
38647: Suomen Asuntohypoteekkipankki: Ed. Leikolan
38648: la;k. al. n: o 27 laiksi valtion o,s.anotosrta Suomen Talouselämä: - Ks. Taloudellinen kansanvalta.
38649: Asuntohypote-ekkipankin eräiden lainain järjes- Työttömyys.
38650: •telyyn annetun lain muuttamisesta. Liit.teet Talousopettajat: Ed. Väänäsen ym. toiv. al. n:o 76
38651: IV,15. s. 98. L. Vv:aan 127. eri ministeriöiden alaisin·a olevien \koulujen ta-
38652: lousope.ttajien palkkausluokittelun tar.kistukse·s-
38653: Suurijärvi: - Ks. Kuivatustyöt. ta. Liitteet IV,ss. s. 205. L. Vv:aan 136.
38654: Synnytyslaitokset: - Ks. Sairaalat. - Ks. Seminaarit.
38655: Asraluettelo 1953. 23
38656: Tapaturma: Ed. Suomisen ym. toiv. al. n:o 130 Ed. Ny.kå<len ym. toiv. al. n:o 307 esityksen an-
38657: tapaturma.korvauksen suorittamise,sta työlaitok- tamisesta laiksi kaivosteollisuuden työaj.an ly-
38658: sissa oleville korvaus·velvollisille e1atus·velvolli- hentämisestä. Liitteet X,31. s. 666. L. Työv: !l!an
38659: sille. Liitte·et VII,2o. s. 348. L. Ltv:.aan 139. 149.
38660: Ks. Hanko. Pohjois-Suomi.
38661: Tappo: - Ks. Pahoinpitely.
38662: Tasavallan presidentti: - Ks. Varapresidentti. Terveydenhoito: Ed. V. Simosen ym. toiv.al. n:o
38663: 122 esity;ksen an•tamisesta laiksi jodin pakolli-
38664: Tasoylikäytävät: - ~s. Liikenne. sesta se.koit,tamisesta keittosuolruan. Liitteet
38665: VI,42, s. 314. L. Tv:·a,an 139.
38666: Teatterit: Ed. H. Miettusen ym. rah. ·al. n: o 2 Ks. Lääkärinhoito. Lääkärintarkastus.
38667: määrär.ahan osoittamisest·a teatterien teknillisiä
38668: perusparannuksia varten. Liitteet IV,l04. s. 232. Terveydenhoitoministeriö: - Ks. Valtioneuvosto.
38669: L. Vv:!l!an, jon·ka tulee pyytää Siv:n lausunto,
38670: Terveyssisaret: Ed. Pohjalan ym. lak. al. n:o 46
38671: 131.
38672: laiksi kunnallisista terveyssisarista annehLn lain
38673: Tekijänoikeus: Ed. E. Kilven ym. toiv.·al. n:o 178 muuttamisesta. Liitteet VI,5. s. 265. L. Tv:aan
38674: kuvaamataiteilijain .oikeuttamisest•a saamaan 12.S.
38675: määrätty osuus jokais•esta julki·sesti tapahtu- Teurastamo: - Ks. Karjat·a1ous.
38676: V·assa taideteOksen myynnissä maksettavasta
38677: kauppahinnasta. Liitteet VIII,47. s. 423. L. Tiede: - Ks. Henkinen työ.
38678: Siv:aan 142. Tiedekunnat: - Ks. Yliopisto.
38679: Kis. Henkinen työ.
38680: Tie- ja vesirakennushallinto: Ed. Hauta1an ym.
38681: Tekijäpalkkio: - Ks. Henkinen työ. toiv.•al. n:o 332 Keski-Pohj·anmaan tie- ja vesi-
38682: rakennuspiirin muodost·amisesta. Liitt•eet XII,7.
38683: Teknillinen kirjallisuuspalvelu: - Ks. Kirjalli,suus- s. 705. L. Kulkv:aan 150.
38684: palvelu. Tieolot: - Ks. Maantiet.
38685: Teknilliset asiat: - Ks. Valtioneuvosto. Tieyhteydet: - Ks. Maanti•et.
38686: Tenojoki: - Ks. Pengerrystyöt. Tiilikanjärvi: - Ks. Kuiv;atustyöt.
38687: Teollisuus: Ed. Riihimäen ym. toiv. al. n:o 66 tutki- Tiiliteollisuus: - Ks. Liikevaihtovero. Teollisuus.
38688: muksen toimittamisest•a valtion harjoi·ttaman
38689: puunjalostusteollisuuden toimintamahdollisuuk- Tilastot: Ed. Leikolan ym. toiv. al. n:o 41 toimen-
38690: ·Sista Merikarvialla tai muualla Pohjois-Satakun- piteistä taloudellisten tilastojen kehittämis·eksi.
38691: nassa. Liitteet IV,78. ·S. 193. L. Vv:aan 136. Liitt•eet IV,53, s. 164. L. Vv: ruan 134.
38692: Ed. Helte·en ym. toiv. ·al. n: o 67 toimenpiteistä Toimeentuloavustus: - Ks. Työkyvyttömät.
38693: maaseudun teollistamisen edistämiseksi. Liirt-
38694: teet IV,79. s. 194. L. Vv:aan 136. Toimistot: - Ks. Työolot.
38695: Ed. Vennnmon ym. toiv.al. n:o 68 maaseudun
38696: Tornionjoki: - Ks. Perkaustyöt.
38697: pienteollisuuden edistämise.stä. Liitte·et IV,so.
38698: s. 195. L. Vv:aan 136. Totalisaattori: - Ks. Hevoskilpailut.
38699: Ed. Pasasen ym. toiv. al. n: o 69 Etelä-Savon
38700: puunjalostusteollisuuden edistämisestä. Liitteet Traktorit: - Ks. Autot.
38701: IV,s1. s. 197. L. Vv:·aan 136. Tuberkuloosi: Ed. Kulov.aaran ym. lak. al. n:o 43
38702: Ed. Ryhdän ym. toiv. al. n:o 70 Koillis-Pohjan- laiksi tuberkuloosilain muuttamisesta. Liitteet
38703: maan puunjalostuste.htaan rakentamis·esta Tai- VI,2. s. 258. L. Tv:&an 128.
38704: V•alkosken kunn·an alueelle. Liitteet IV,s2. s. - Ed. Sepin ym. la'k, al. n: o 44 la~k,si tuberkuloosi-
38705: 198. L. Vv:aan 136.
38706: lain muuttamisesta. Liittee·t VI,s. s. 261. L.
38707: Ed. Niskalan ym. toiv.•al. n:o 71 sementtiteh- Tv:aan 128.
38708: taan perustamisesta Kolarin kunt!l!an. Liitteet
38709: IV,s3. s. 199. L. Vv:aan 136. Tuhkarokko: - Ks. Lääkärinhoito.
38710: Ed. Järvisen ym. toiv. al. n: o 72 selluloosa- ja Tulo- ja menoarvio: Ed. Kaitil.an ym. toiv. al. n:o
38711: paperiteht•a.an perustamisesta Närpiön kuntaan. 18 toimenpiteistä valtion budjetin raken,teen
38712: Liitteet IV,s4. s. 200. L. Vv: aan 136.
38713: uudistamiseksi V•altion varojen käytön ja sääs-
38714: Ed. Riihimäen ym. toiv. al. n: o 82 asiantuntija- täväisyyden noudattamis·en valvonnan tehosta-
38715: toimikunnan asettamisesta ansiomahdollisuuk- mista silmällä pitäen. Liitteet IV,so. s. 135. L.
38716: sien järjestämis·eksi maaseudun työläis- ja pien- Vv:aan 133.
38717: viljelijäväelle. Liitteet IV,94. s. 211. L. Vv:aan
38718: 137. Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Ahmav·aaran ym. lak.
38719: Ed. Kähösen ym. toiv. al. n: o 207 määrärahasta al. n: o 13 lwik,si tulo- ja omaisuusverolain muut-
38720: maamme olosuhteisiin soveltuvien pienehköjen .tamisesta. Liitteet IV,l. s. 67. L. Vv:aan 126.
38721: tiiliputkitehtaiden rakennussuunn·itelman laati- Ed. Teirin ym. lak. al. n: o 14 laiksi tulo- ja
38722: mista varten. Liitteet IX,40. s. 503. L. Mtv: aan omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,2.
38723: 144. s. 70 ja 73. L. Vv:·aan 127.
38724: 24 Asi·aluettelo 1953.
38725:
38726:
38727: Ed. Pakkwsen ym. lruk. al. n: o 15 larksi tulo· ja Työmarkkinat: Ed. Järnefeltill ym. toiv. al. n:o 301
38728: omaisuusve.ro1ain väliaikaisesta muuttamis.esta. valtion kiint·eän työmarkkinatutkimuskeskuksen
38729: Liitteet IV,3. s. 76. L. Vv:•aan 127. perustamis•esta. Liitteet X,25. s. 660. L. Työ·v: aan
38730: Ed. Kaitilan ym. 1ak. al. n: o 16 laiksi tulo· ja 149.
38731: omaisuusverolain väliai1kaise.sta muuttamisesta. Työmestaruus: - Ks. Kotitalous.
38732: Liitteet IV,4. s. 78. L. Vv:aan 127.
38733: Ed. Kytän ym. lak. al. n: o 17 laiksi väliaikai- Työnantajaliitot: - Ks. Valtion liikelaito·kset.
38734: sesta poikkeukses.ta tulo· j.a omaisuusverolakiin. Työnantajat: - Ks. Työllisyys. Vanhukset.
38735: Liitteet IV,5. s. 82. L. Vv:a,an 127.
38736: Työntekijät: - Ks. Eläkkeet.
38737: Ed. öhmrunin lak. al. n:o 25 la~ksi eräiden asun·
38738: tokiin.teistöjen ja asunto-osakkeiden verotu;~ar· Työolot: Ed. Järnefeltin ym. lak. al. n: o 92· laiksi
38739: von määräämisestä vuodelta 1952 toimite.tta· kauppaliikikeiden ja toimistO'jen työoloista anne-
38740: vassa tulo· ja omaisuusverotuksess.a. Liitteet tun lain muuttamisesta. Liittee·t X,9. s. 639.
38741: IV,13. s. 94. L. Vv:aan 127. L. Työv:.aan 131.
38742: Ed. Lappi-Seppälän ym. lak. al. n:o 26 laiksi Työsuhde: - Ks. Eläkkeet. Puolustuslaitos.
38743: eräiden asuntokiinteistöjen ja kiinteistöosakkei-
38744: den verotusarvon määräämisestä vuodelta 1952 Työttömyys: Ed. Tain1oTh ym. 1a:k. al. n: o 6 laiksi
38745: ·toiunitettav.as.sa tulo· ja omaisuusvero.tuksessa. talouselämän säännöstelemisestä poikkeukselli-
38746: Liitteet IV,14. s. 96. L. Vv:aan 127. srssa oloissa annetun lain muuttamisesta. Liit-
38747: Ed. Haa.pasen ym. 1ak. al. n:o 33 laiksi v•altion teet 1,6. s. 19. L. Prv: aan 126.
38748: ja ·kunnan verotuksen perusteista. Liitteet IV,21. Ed. Hietasen ym. lak. al. n:o 93 laiksi eräistä
38749: s. 108. L. Vv:aan, joruka tulee pyytää Ltv:n toimenpiteistä työttömyyden torjumiseksi. Liit-
38750: lausunto, 128. tee•t X,10. s. 640. L. Työv: wan 131.
38751: Ed. Leikolan kt,k. al. n: o 34 laeiksi tulo· ja - Ed. Heikur-an ym. toiv. al. n:o 90 eräide·n har-
38752: omaisuusv·erolain sekä kunnallishall1tuksesta vaanasut·tuj·en syrjäisten kuntien v·apauttami-
38753: kaUipungissa ja maalai.skuntain kunnallish.allin· sesta työttöm(Yystöiden toimeenpano<kustannus-
38754: nosta annettujen asetusten muutt.amisesta.. Liit· ten suorittamisesta. Liitteet IV,l•02. s. 227. L.
38755: teet IV,22. s. 119. L. Vv:·aan, jonka tulee pyy- Vv:aan, jonka tulee py(Ytää Ltv:n lausunto 137.
38756: tää Ltv: n lausun.to, 128. - Ks. Mwamtiet.
38757: Tuntiopettajat: - Ks. Opptkoulut. Työvelvollisuus: Ed. Lappi-Seppälän ym. toiv. al.
38758: Tuomiokunnat: - Ks. Oi'keuslaitos. n:o 298 esity~sen ·aThtam1se-sta laiksi työtä vie·
38759: roksuvien henkilöideru käsitt·el(Ystä. Liitteet
38760: Tuonti: - Ks. Autot. X,22. s. 657. L. Työv: aan 148.
38761: Turku: - Ks. Maatalous. Työväentalot: - Ks. Vuokra-alueet.
38762: Turun Ruotsalainen puutarhakoulu: - Ks. Hirve•t. Täydennyskorko: - Ks. Invaliidirt.
38763: Turve: Ed. Leikolan ym. toiv. al. n:o 75 toimen-
38764: piteistä turvevoimalaitosten aikaansaamiseksi.
38765: Liitteet IV,s7. s. 203. L. Vv:aan 136.
38766: Tutkimuskeskus: - Ks. Työmar.k>kinat. u.
38767: Tutkimusmäärärahat: - Ks. Asunnot. Uitto: - Ks. Vesitiet.
38768: Tutkimustyö: Ed. Kaitilan ym. toiv. al. n: o 13·9 Ulkomaanedustus: - Ks•. Maatalousa:s:Lamie-s.
38769: 'toimenpiteistä rakennuste•knillisen tutkimuksen
38770: ja alan korkeimman opetuksen li-säämiseksi ja Ulkomaankauppa: Ed. Leikolan ym. toiv.·al. n:o 89
38771: tehostamiseksi. Liitteet VIII,9. s. 374. L. toimenpiteistä maamune yleisen tunnetuksi teke-
38772: Siv:aan 140. misen ja erit(Yisesti ulkoma·ankauppamme edis-
38773: Tutkintovaatimukset: - Ks. Yliopisto. tämiseksi. Liitteet IV,l·Ol. s. 225. L. Vv:aan,
38774: jonka tulee pyytää Ulkv: n lwusun<to, 137.
38775: Tyttölyseot: - Ks. Oppikoulut.
38776: Ulkomaanmatkamaksu: - Ks. Matkailu.
38777: Työaika: - Ks. Teollisuus. Työolot.
38778: Ulkomaiset opintomatkat: - Ks. Oppikoulut.
38779: Työhuoltolat: - Ks. Alkoholistit.
38780: Utsjoki: - Ks. Pengerrystyöt.
38781: Työhön sijoittuminen: Ks. InvaJiidit.
38782: Uudisraivaus: Ks. Maatalous.
38783: Työkyvyttömät: Ed. Turkan ym. lak. al. n: o 88
38784: laiksi ty~kyvyttömän toimeentuloavustuksesta. Uudistilat: - Ks. Maanharukintalaki.
38785: Liitteet X,5. s. 631. L. Työv: aan 131.
38786: Uukuniemi: - Ks. Kuiv.atustyöt.
38787: - Ks. Eläkkeet.
38788: Uumaja: - Ks. Puhelin.
38789: Työlaitokset: - Ks. Tapaturma.
38790: Uusi korvauksenhakuaika: - Ks. Korvaus.
38791: Työllisyys: Ed. Suomisen ym. toiv. al. n: o 305 toi-
38792: meni'iteistä t.yöllisyysrah:aston perustamiseksi. Uusimaa: - Ks. Emäntäkoulut.
38793: Liitteet X,29. s. 664. L. Työv:·aan 149. Uusjako: - Ks. J•akolaitos.
38794: Asialuettelo 1953. 25
38795:
38796: V. Valtiopäiväjärjestys: Ed. Hakalan ym. lak. al. n: o
38797: 1 laiksi vraltiopäi väjärj,estyksen 57 §: n muutta-
38798: Vaalit: - Ks. Edustajranvaalit. mise,sta. Liitteet I,l. ,s, 7. L. Prv: aan 126.
38799: Vaasa: - Ks. Puhelin. Kuivatustyöt. Marutalous. Ed. österholmin ym. la<k. al. n: o 2 la~ksi valtia-
38800: Merenkulku. päiväjärjestyksen 57 §: n muuttamisesta. Liit-
38801: teet I,2. s. 9 jra 11. L. Prv:aan 12,6.
38802: Vahingonkorvaus: - Ks. Korvaus. Hirve,t. Puu-
38803: trarharrhoito. Vanhainkodit: - Ks. Pellon sairas- ja vanhain·
38804: ,koti.
38805: Vaikeavammaiset: - Ks. Invaliidit.
38806: Vanhukset: Ed. Leivo-Larssonin ym. toiv. al. n:o
38807: Vajaamieliset: - Ks. Lastenhoito.
38808: 294 vanhuusavustuslain muuttamis·esta karusan-
38809: Vajaatuottoisuus: - Ks. Metsätruous. elä.kelain mulmisen lisäelä,kke·en väliai:kaisesrt·a
38810: korott·amisestra annetun lain muutosta vastaa-
38811: Vakuutus: Ed. Paasion ym. toiv.al. n:o 290 esityk- vaksi. Liitteet X,1s. s. 653. L. Työv:·aan 148.
38812: sen antamisesta pwkollisest~a sairausvakuurtu'k-
38813: Ed. Raunion ym. toiv. ral. n: o 295 esityksren
38814: sest'a. Li~tteet X,14. s. 647. L. Työv: aan 148.
38815: antamise~st·avanhuusa.vustuslain 3 §: n 4 momen-
38816: Ed. Nordfarsin ym. toiv. al. n: o 291 perhe-eläke- tin selventä,misestä niin, ettei sanotun lain
38817: va.kuutus1ain muutta-misesta. Liritteet X,15. s. nojalla myönnetty avustus voi vraikuttwa työn-
38818: 648. L. Työv:aan 148. antajan suoritettavan elä.kkeen suuruuteen.
38819: Ks. Kansaneläkelaki. Liitteet X,l9. s. 654. L. Työv:aran 148.
38820: Valheelliset tiedot: - Ks. Väärät tiedot. FJd. Leivo-rLarssonin ym. toiv. ral. n: o 297 rahas-
38821: ton muodostamisesta vanhainkotien j·a vanhus-
38822: Valkon satama: - Ks. Sarta;mat. ten asuntoJoitten rakentamiseksi ja ylläpitämi-
38823: seksi eräi,stä kansaneläkelaitoksen vrakuutus-
38824: Valtionapu: - Ks. Ammattiopinnot. Oppikoulut.
38825: ,maksuista. Liitteet X,21. s. 656. L. Työv:~aan
38826: Valtioneuvosto: Ed. J. Wir,t,a;sen ym. la:k. al. n:o 4 148.
38827: laiksi valtioneuvoston ministeriöiden lukumää- - Ks. Asunn,ot. Eläkkee.t. Korva.us. Verotus.
38828: rästä ja yleis~estä toimialasta ~annetun lain muut-
38829: tamisestra. Liittee~t I,4. s. 15. L. Prv: aan 126. Vapaapäivät: - Ks. v,a,punpäivä.
38830: Ed. Leivo-Lar~ss~onin ym. toiv. al. n:o 3 toimen- Vapunpäivä: Ed. Alangon ym. toiv. ,al, n: o 310
38831: pit~eistä tervey<lenhoitoministeriön perustami- esityksen antamisesta 1aiksi vapunpäivän mää-
38832: seksi. Liitteet I,9. s. 25. L. Prv:aan 132. räämisestä pa.1kalliseksi V'apaa.päiväJksi. Liitteet
38833: Ed. Järnefeltin ym. toiv. al. n:o 4 vraltioneu- X,34. s. 669. L. Työv:aan 149.
38834: voston ministeriöiden jaon uudelleen järje,stä-
38835: misestä. Liitteet I,1o. s. 27. L. Prv:~aan 132. Varapresidentti: Ed. von Bornin toiv. al. n:o 1
38836: valtiosäännön muuttramise,sta siten, että tasa-
38837: Ed. Järnefeltin ym. toiv. ral. n: o 5 esittelyvel-
38838: vrallan presidentin lisäksi asetet.taisiin vara-
38839: vollisuuden järjestämis~estä teknillisis,gä asioissa
38840: presidentti. Liittee:t I,7. s. 21 j'a 22. L. Prv:aan
38841: rkeskusvira,stoista suoraan valtioneuv~ostoon ja
38842: 132.
38843: ministeriöihin. Liitteet I,u. s. 28. L. Prv:aan
38844: 132. Varastointi: Ed. Hautalan ym. toiv. al. n:o 240
38845: toimenpiteistä ajanmukraisten voi- j'a muna-
38846: Valtion lainat: - Ks. Kodinperustamis1ainat. Ra-
38847: V'ar.as·tojen ra.ika·ansaamise.ksi. Liitteet IX, 73. s.
38848: ,kennustoiminrba. Yliopisto.
38849: 545. L. Mtv: aa.n 145.
38850: Valtion liikelaitokset: Ed. Mannisen ym. toiv. al. Ed. Hollsten1n toiv. ·al. n: o 241 ajanmukaisten
38851: :n: o 62 toimenpiteistä valtion omist~amien ja voivarastorarkennusten aikaansaamisest-a. Liit-
38852: valtion osa1ke-enemmi~s,töisten li1ke- ja t~eollisuus teet IX,74. s. 546 ja 548. L. Mtv:raan 145.
38853: laitosten eroamiseksi työnrantarj·aliitoista. Liit-
38854: teet IV,74. s. 189. L. Vv:aran 136. Ed. Korsbäckin ym. toiv. al. n:·o 242 toimen-
38855: piteistä va.rastorakennusten rakentamisesta voin
38856: Valtion maantiet: ~ Ks. Mraantiet. ja munien v.arastoinrtia varten. Liitteet IX, 75.
38857: s. 550 jra 551. L. Mtv:raan 145.
38858: Valtionmaat: Ks. Asutustoiminta. Maanhan-
38859: Ed. Ala-Kuljun ym. toiv. ai. n:o 243 toimer:-
38860: kintalaki. piteistä voin, vilj·an, lihan j'a kananmunien
38861: Valtion oppilaitokset: - Ks. Oppikoulut. sekä väkirehuj.en vrara,stoimismahdollisuuksien
38862: Esäämiseksi. Liitteet IX, 76. s. 552. L. Mtv: aan
38863: Valtion palkkauslautakunta: - Ks. Virkamiehet. 145.
38864: Valtion siementarkastuslaitos: - Ks. Maat'alous. Ed. Saman ym. toiv. al. n: o 244 määrärahasta
38865: väki1annoitte,iden se,koitus- ja varastoimislaitok-
38866: Valtion velkasitoumukset: Ed. Junnilan ym. toirv. al. sen perustamiseksi Varsinrais-Suomea varten.
38867: n: o 34 maanhanldnrtralain mukaisten vraltio:a LiiHeet IX,77. s. 553. L. Mtv:aan 146.
38868: velkasitoumusten käyttämisoikeuden laajentra.-
38869: misesta veronm,aksuvälineinä. Liitteet IV,46. s. Ed. Antilan ym. toiv. al. n:o 245 määräralmsta
38870: 155. L. Vv:ruan 134. kanataloustuotteiden varas:ton ja jäähdyttämön
38871: ra:kenta,miseksi Eterlä-Porhjanmtaalle. Liitteet
38872: Valtionvero: - Ks. 'rulo- j·a Qmaisuusverro. IX,78. s. 554. L. Mtv:aan 146.
38873:
38874: 4
38875: 26 Asialuettelo 1953.
38876:
38877:
38878: Ed. Rytingin ym. toiv. al. n: o 246 sipulivams- - Ed. Koiviston ym. toiv. •al. n•: o 44 toimenpiteistä
38879: ton rakent·rum1sesta Ouluun. LiUteet IX,79. s. maamme syrjäseuduilla toimivien valtion viran
38880: 555. L. Mtv:aan 146. · tai toimen haltijain palkkauksen järjestämiseksi.
38881: Liittee·t IV,56. s. 167. L. Vv: aan 135.
38882: Varsinais-Suomi: - Ks. Kalastus. Varastointi. - Ed. Lehtosen ym. toiv. al. n:o 47 viran tai toi-
38883: Veneet: - Ks. Kalastus. men hialtij.ain palkkauksest.a voimassa olevien
38884: ikälisiä .koskevien säännösten muuttamisesta.
38885: Veronmaksu: - Ks. V•altion velkwsitoumukset. Liitteet IV,59. s. 171. L. Vv:aan 135.
38886: Veroperusteet: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. Vero- Ed. luualan ym. toiv. al. n: o 48 valtion viran
38887: .tus. tai toimen haltijan oi:keudesta lukea ikälisän
38888: Verotus: Ed. Kalliokosken ym. toiv. al. n:o 22 toi- .saamista vanten hyväkseen se aika, minkä hän
38889: menpiteistä uraatilatalouden verotuksen estämi- on ollut kunnan palvelukse-ssa. Liitteet IV,s,o. s.
38890: 172. L. Vv:aan 135.
38891: ·seksi muodostumaata kohtuuttoman korkeaksi.
38892: Liitteet IV,34. s. 140. L. Vv:·aan 133. Ed. Inna1an ym. toiv. al. n: o 49 ylityön kor-
38893: Ed. Virkin ym. toiv. al. n: o 23 esityksen anta- vaamisesta eräille valtion viran j-a toimen hal-
38894: mise•sta i!Wiopuolisoiden ansiotulojen ver..>ttami- tijoille. Liitte,et IV,61. s. 174. L. Vv:aan 135.
38895: sesta erikseen. Liitteet IV,35. s. 141. L. Vv:aan Ed. Järnefeltin ym. toiv. al. n:o 50 valtion
38896: 133. viran tai toimen haltij.oille maksettavaa sun-
38897: Ed. Innalan ym. toiv. ·a1. n: o 24 esityksen anta- nuntai•työkorv·austa, koskevien määräysten muut-
38898: misesta 65 vuott;a täyttäneiden verovelvollisten tamise•sta. Liitteet IV,62. s. 175. L. Vv:aan 135.
38899: sijoittamisesta •alhaisronpaan veroluokkaan. Liit- - Ed. Honkalan ym. toiv. al. n: o 51 lisäyksestä
38900: teet IV,36. s. 142. L. Vv:aan 134. vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon metsätieteel-
38901: - Ed. Teirin ym. toiv. al. n: o 25 asuntotalojea lisen tutkimuslaitoks·en viiden metsäteknikon
38902: rrukentajien oi·keuttamisesta vähentämään todel- palkkauksen korottamiseksi. Liit<te.et IV,63. s.
38903: liset 11akennuskustannukset tuloistaan veroilmoi- 176. L. Vv:aan 135.
38904: tuksess·a. Liitteet IV,37. s. 143 ja 144. L. Vv:a:1n - Ed. Järnefeltin vm. toiv. al. n:o 54 valtion
38905: 134. vinan ja toimen haitijoille virkamatkoista ma:k-
38906: Ed. RöiLkön ym. toiv. al. r,: o 26 syrjäseuduilla settavien päivärahojen j~ matkakustannusten
38907: sijaitsevien tai .kivisten viljelmien viljelijäin korvausten .korottamisesta. Liitteet IV,66. s.
38908: veronhuojen.nuste•n lisäämis·estä. Liitteet IV,3s. 180. L. Vv:aan 135.
38909: s. 145. L. V v: aan 134. Ed. Pasasen ym. toiv. al. n:o 55 täyden kor-
38910: Ks. Kunnallisv•ero. Leimavero. Liikevaihtovero. vauksen myöntämise•stä nimismiehille ja maa-
38911: Säästämistoiminta. Tulo- ja omaisuusvero. Yh- laispoliisikonstaapeleille kansliakustannnksista.
38912: teismetsien verott-aminen. Liitteet IV,67. ·s. 181. L. Vv: aaiL 135.
38913: Vesijättöalueet: Ed. Sarjalan ym. toiv. al. n:o 128 - Ed. Pas·asen ym. toiv. al. n:o 56 nimismies.ten
38914: toimenpiteistä vesijättöalueiden ja jakokuntien ja maalaispoliisiik.onstaapelien virkamatkakulu-
38915: yhteisten maiden omistussuhteiden järjestämi- jen korvauksen suorittamisesta täysimääräisenä.
38916: seksi. Liitteet VII,18. s. 346. L. Ltv:aan 139. Liitteet IV,6s. s. 182. L. Vv: aan 135.
38917: -Ed. Kaitilan ym. toiv.ru. n:o 57 toime11piteistä
38918: Vesioikeus: Ed. Wickmanin ym. toiv. al. n:o 127 eri viran- ja toim.enhaltijaryhmille suoritetun
38919: esityksen antamisesta vesio~keuslainsäädännön pukuavustuksen sruatt;amiseksi nykyisiä olosuh-
38920: taJJkistaanisesta. Li~tteet VII,17. s. 344 ja 345. teita ja hintatasossa ·tapahtunutta -nousua vas-
38921: L. Ltv:aan 139. taavaksi. Liitt.eet IV,69. s. 184. L. Vv:ruan 135.
38922: Vesitiet: Ed. Mannisen ym. toiv .•al. n: o 435 toi- Ed. Järnefeltin ym. toiv. ·al. n:o 58 kanava·
38923: menpite1stä uittokanavan rakentamiseksi Tai- laitoksen virkojen ja toimien palkkausluokkiin
38924: paleen kanavan viereen. Liitteet XII,uo. s. sijoittamisen t·arkistamisesta. Liitteet IV, 70. s.
38925: 822. L. Kulkv:aan 156. 185. L. Vv:aan 135.
38926: Vieraskielinen kirjallisuus: - Ks. Yliopisto. Ed. Tainion ym. •toiv. al. n:o 59 eräiden kau-
38927: punkien postiljoonien palkkauksen järje•stämi-
38928: Viitasaari: - Ks. Oppikoulut. sestä. Liitteet IV,n. s. 186. L. Vv:aan 136.
38929: Vilja: - Ks. Maatalous. Varastointi. - Ks. Eläkke.et. Oiikeuslaitos. Poliisilaitos.
38930: Viljankuivauslaitokset: - Ks. Maatalous. Virtaa: - Ks. Perkaustyöt.
38931: Viljelystilat: - Ks. Asutustoiminta. Voi: Ed. Sävelän ym. to~v. al. n:o 239 kotivoin
38932: Virkamiehet: Ed. Ahmavaaran ym. lak. al. n:o 5 mar,kkinoinnin järje,stämisestä. Liitteet IX,72.
38933: laiksi viran ja toimen haltijain oikeuksista ja _s. 544. L. Mtv: aan 145.
38934: velvollisuuksista, kun virka tai toimi lakkaute- - Ks. Varastointi.
38935: taan, -a;nnetun lain muuttamisesta. Liitteet
38936: I,5. s. 17. L. Prrv:aan 126. Voimalaitokset: Ed. Kujalan ym. toiv. al. n:o 85
38937: Ed. Seppälän ym. toiv. al. n:o 42 valtion palk- Anjalankosken voimal·aitoksen rakentamisesta.
38938: .kauslautakunnan työn jatkamisesta ja johtavan Liitteet IV,97. s. 215. L. Vv:a,an 137 .
38939: virkamiehistön palkkauksen järjestämisestä. - Ed. N. Nurmi·sen ym. toiv. al. n:o 86 määrä-
38940: Liitteet IV,54. s. 165. L. Vv:aan 135. rafiastia Ähtävänjoessa olevien Hanhiik.osken ja
38941: Asialuettelo 1953. 27
38942:
38943: Kirsilärukosken välisen jokialueen syventämi· Y.
38944: seksi. Liitteet IV,98. s. 216. L. Vv: aan 137.
38945: Yhteisasunnot: - Ks. Asunnot.
38946: - Ks. 'l'urve.
38947: Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut.
38948: Voiteluaineet: - Ks. Polttoaineet.
38949: Yhteismetsien verottaminen: Ed. Lahtelan ym.
38950: Voittovarat: - fKs. Hevoskilpailut. lak. al. n: o 38 laiksi yhteismetsien verottami-
38951: sesta. Liittee•t IV,26. s. 126. L. Vv:.aan, jonka
38952: Vuokra-alueet: Ed. KuitHsen ym. toiv. al. n:o 129 tulee pyytää Ltv:n lausunto, 128.
38953: osuuskuntien j·a nHtä vastaavien yhtymien,
38954: .työväent•alojen ja seurojen oikeudesta lunastaa Yhtiöiden maat: - Ks. Maanhankintalaki .
38955: niiden hallussa vuokrasopimuksen nojaUa ole- Yksityisoikeudellinen työsuhde. - Ks. Eläkkeet.
38956: VIlit maa-alueet. Liitteet VII,19. s. 347. L.
38957: Ltv:aan 139. Yksityisoppikoulut: - Ks. Oppikoulut.
38958: - Ed. Leikolan ym. toiv. al. n:o 193 vuokraviljel- Ykspihlaja: - Ks. Satamat.
38959: mien itsenäistäruisestä va;paaehto1suuden poh- Ylikäytävät: - Ks. Liikenne. Sillat.
38960: jana. Liitteet IX,26. s. 486. L. Mtv:aan 143.
38961: - Ed. Frimanin ym. toiv. al. n:o 194 vuokraviljel- Ylilahjakkaat: - Ks. Kouluopetus.
38962: mien itsenäistämisestä. Liittee:t IX,27. s. 487. L. Yliopisto: Ed. Tiekso-Isakssonin ym. toiv. al. n: o
38963: Mtv:a.an 143. 138 .kor.keakoulujen eri tiede•kuntien tutkinto-
38964: vaatimuksissa esiintyvän viemskrelrsen kirjalli-
38965: Vuokrasäännöstely: - Ks. Asunnot.
38966: suuden käännättämisestä suomenkielelle. Liit-
38967: Vuokraviljelmät: - Ks. Vuokra-alueet. teet VIII,s. s. 372. L. Siv: aan 140.
38968: - Ed. Kulov·aaran ym. toiv. al. n:o 143 .Jyväs-
38969: Väkijuomayhtiö: Ed. Käkelän ym. lak. al. n: o 50
38970: kylän Kasvrutusopillisen Korkeakoulun ja semi-
38971: Laiksi väkijuomayhtiön verottamisesta ja seu naarien harjoituskoulujen opettajien palkkauk-
38972: vuosivoiton käyttä,misestä •annetun lain muutta-
38973: misesta. Liitteet VI,9. s. 273. L. Tv:aan 129. sen järjestämisestä. Liitteet VITI,13. s. 379. L.
38974: Siv:aan 140.
38975: Ed. HonkaJan ym. lak. al. n:o 51 laiksi väki-
38976: - Ed. Ryömän ym. toLv. al. n:o 165 valtion t•akaa-
38977: juomayhtiön verottamisest•a ja sen :vuos1voi~n mien lainojen myöntämi.sestä korkelllkouluissa
38978: käyttämisestä annetun lain muutt•am1sesta. Lurt- opiskeleville ja kansakoulunopett•ajtksi valmis-
38979: teet VI,l•O. s. 275. L. Tv: aan 129.
38980: tuville. Liitteet VIII,35. s. 405. L. Siv:aan 141.
38981: Väkilannoitteet: - Ks. Varastointi. - Ks. Lääkärintarkas·tus.
38982: Väkirehut: - Ks. Varastointi. Ylityö: - Ks. Virkamiehet.
38983: Väkivallanteot: - Ks. Pahoinpitely.
38984: Väärät tiedot: Ed. Lappi-Seppälän ym. toiv. aJ. n:o Ä.
38985: 15 esityksen antamisesta laiksi väärien ja ka;n-
38986: sakuntaa halvenrtavien tietojen esittämisen estä- Ähtävänjoki: - Ks. Voillllalaitokse.t.
38987: mise.stä. Liit·teet II,13. s. 54. L. Lv: aan 133. Älänteenjärvi: - Ks. Kuivatustyöt.
38988: j
38989: j
38990: j
38991: j
38992: j
38993: j
38994: j
38995: j
38996: j
38997: j
38998: j
38999: j
39000: j
39001: j
39002: j
39003: j
39004: j
39005: j
39006: j
39007: j
39008: j
39009: j
39010: j
39011: j
39012:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025