<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
145 Käyttäjää paikalla!
0.0068690776824951
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954 1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1954_I | ASK_1954_III_II_III | ASK_1954_II_III_I | ASK_1954_IV_I | ASK_1954_IV_II_V | HAK_1954 | Liite_1954_I_XII_A | Liite_1954_I_XII_B | PTK_1954_I | PTK_1954_II | PTK_1954_III |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1954
3:
4: LIITTEET
5: I-XII
6:
7:
8:
9:
10: HELSINKI 1954
11: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12: B. Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt raha-asia- ja
13: lakialoitteet.
14:
15: SISÄLLYSLUETTELO
16:
17:
18: IV. Valtiovarainvaliokunta.
19: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat Siv.
20: määrärahojen osoittamista uusien virka- 171. Kilpeläinen ym., rah.al. N:o 37: Määrä-
21: miesten palkkauksiin, sairaala- ja koulu- rahan osoittrumisesta Helsingin poliisi-
22: rakennuksiin, maatalouden, kalastuksen kunnan palkkauksen tarkistamiseksi . . 1402
23: ja eri järjestöjen tukemiSeen, maanpa- 172. Nordström ym., rah.al. N:o 38: Määrä-
24: rannuksiin, kulkulaitokseen ym. mhan osoittamisesta Vaasan kaupungin
25: henkikirjoitustoimen yhdistämiseksi kau-
26: Siv. pungin poliisilaitokseen erityiseksi henki-
27: 163. Paasio ym., rah.al. N:o 29: Korotetun kirjoitustoimistokai . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1404
28: määrärahan osoittamisesta maamme tun-
29: 173. Kukkonen ym., rah.al. N:o 39: Korote-
30: netuksi tekemisen tehostamisekisi . . . . . . 1391 tun määrärahan osoittamisesta uusien
31: 164. Väyrynen ym., rah.al. N:o 30: Määrära- toimien perustamiseksi Joensuun poliisi-
32: han ·osoittamisesta neljännen jaoston pa- laitokseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1405
33: lauttamiseksi Vaasan hovioikeuteen .... 1392 174. Käkelä ym., rah.al. N:o 40: Määrärahan
34: 165. Sävelä ym., rah.al. N:o 31: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen ja toi-
35: osoittam~sesta kihalmnnantuomarin ja mien perustamiseksi keskusrikospoliisiin .. 1406
36: notaarin vira;n perustamiseksi Kankaan- 175. Koskinen ym., rah.al. N:o 41: Määrära-
37: pään tuomiokuntaam .................. 1394 han osoittannisesta •poliisin kentitätyötä
38: 166. Heinonen ym., rah.al. N:o 32: Määrära- suorittavan henkilöstön ulkomaille ta-
39: ran osoittamisesta lastenhoitajien palk- pahtuvan opintovaihdon tukemiseksi . . . 1408
40: kauksen kor.otltamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 1395 176. Seppi ym., rah.al. N:o 42: Määrärahan
41: osoittamisesta avustuksiksi kuntien Jsai-
42: 167. {jhma·n m. fl., fin.mot. N:o 33: Angående raanhoiJtomenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1410
43: anvisande av anslag tili understöd för
44: förarbeten till den svenskspråkiga upp- 177. Teir ym., rah.al. N:o 43: Määrärahan
45: lagan av lagboken . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1396 osoittamisesta eräiden apulaisylilääkä-
46: rin, apulaislääkärin ja fysiologin toi-
47: 167. {jhman ym., rah.al. N:o 33: Määrärahan mien perustamiseksi Helsingin yleiseen
48: osoitt.amisesta ruotsinkielisen lakikirja- ·sairaalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1411
49: painoksen esitöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1397 178. Stenberg ym., rah.al. N:o 44: Korotetun
50: 168. Antikainen ym., rah.al. N:o 34: Korote- määrärahan osoittamisesta kahden tek-
51: tun määrärahan osoittamisesta korvauk- nillisen apulaisen ylimääräisen, toimen
52: seksi maaseudun poliisimiehille matkakus- perustamiseksi Helsingin yleiseen sairaa-
53: tannuksista omassa piirissä . . . . . . . . . . . . 1398 laan ......................... - ....... 1413
54: 169. Koivisto ym., rah.al. N:o 35: Arviomää- 179. Teir ym., rah.al. N:o 45: Määrärahan
55: rärahan osoittamisesta korvaukiseksi maa- •O,soittarrnisesta apulaisylilääkärin viran
56: laispoliiseille matkakuluista omassa pii- perustaJmiseksi Turun lääninsairaalan
57: rissä ................................. 1400 röntgenosastolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1414
58: 170. Helle ym., rah.al. N:o 36: Määrärahan 180. Hiilelä ym., rah.al. N:o 46: M'åärärahan
59: •Osoittamisesta kansliakustannusten kor- osoittamisesta korva-, nenä- ja kurkku-
60: vaanniseksi mawseudun poliisikonstaape- tautien apulaislääkäri'n viran perustami-
61: leille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1401 seksi Tampereen yleiseen sairaalaan . . . 1415
62: IV Sisällysluettelo 1954.
63:
64:
65: Siv. Siv.
66: 181. Torvi ym., rah.al. N:o 47: Määrärahan jauksia ja syn<nytysosaston r111kentamista
67: osoittamisesta invaliidisairaalan raken- varten •.............................. 1431
68: tamiseksi Ouluun ..................... 1416 196. Koivisto ym., rah.al. N:o 62: Määrär~:t
69: 182. T'II!Uli ym., rah.al. N:o 48: Määrärahan han osoittamiisesta avustukseksi Enonte-
70: osoit,tamisesta uuden keskussairaalapii- kiön kunnalle kunnanlääkärin virka-IIISun-
71: rijaon pe:vusteella muodostettavien kes- non rakentamiseen ..............•..... 1432
72: kussairaalain käyttömenojen suorittami- 197. Suominen ym., rah.al. N:o 63: Korotetun
73: seen ................................. 1417 määrärahan osoittamisesta avustukJsiksi
74: 183. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 49: Mää- lastenhoidon opetuslaitoksille lastenhoi-
75: rärahan osoittamisesta eräiden Niuvan· tajien koulutuksesta aiheutuvia kustan-
76: ·niemen sairaalan mielisairaanhoitajain nuksia varten ........................ 1433
77: palkkauksen korottamista va:vten . . . . . . 1418 198. Väiifnänen ym., rah.al. N:o 64: Korote,tun
78: 184. Käkelä ym., rah.al. N:o 50: Määrärahan määrärahan osoittamisesta avustukseksi
79: osoittamisesta Lappeenrannan sairaan· Sav•on Lastenliunalle lastenhoitajien kou-
80: hoitaja- ja terveyssisarkoulun koulura- lutuksesta aiheutuvia kustannuksia var-
81: ~~n~uksen suunnittelu- ja perustamis- ten .................................. 1435
82: tOita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1419 199. E. Leikola, rah.al. N:o 65: Korotetun
83: määrärahan osoittamisesta Suomen
84: 185. Kelovesi ym., rah.al. N:o 51: Määrära- osuutta varten pohjoiismaisen farmako-
85: han osoittamis·esta Etelä-Saimaan sai- pean kustannukJsiin ................... 1436
86: raanhoitajatar-terveyssis.arkoulun perus-
87: tamiseksi Etelä-Saimaam keskussairaalan 200. Stenberg ym., rah.al. N:o 66: Määrära-
88: yhteyteen ............................ 1420 han osoittamisesta insuliinin ja muun
89: tarvittavan hoidon maksuttomaksi jär-
90: 186. Puhakka, ym., rah.al. N:o 52: Määrära-
91: jestämiseksi vähävaraisilla sokeritauti-
92: han osoittamisesta terveyssisarkoulutuk-
93: sen järjestäm1seksi Pohjois-Karjalan kes- sille ................................. 1437
94: kussairaalan yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . 1421 201. Neder!lt·röm-Lunden ym., rah.al. N:o 67:
95: Määrärahan osoittamisesta varattomien
96: 187. Pohjala ym., rah.al. N:o 53: Määrärahan röntgen- ja radiumhoitoa saavien ,sairas-
97: osoittamisesta Porin sairaanhoitaja-ter- matkalippujen korvaamiseen. . . . . . . . . . . 1438
98: veyssisarkoulun rakentamiseen . . . . . . . . 1422
99: 202. Teir ym., rah.al. N:o 68: Määrärahan
100: 188 . ..l.svik ym., rah.al. N:o 54: Määrärahan osoittamisesta varattomien röntgen- ja
101: osoittamisesta avustukseksi kuntoutta- radiumhoitoa saaneiden potilaiden mat-
102: mislaitokJsen rakentamiseksi Vaasaan .. 1423 kalippujen korvaukJseen ...•.....••...•. 1439
103: 189. Huttunen ym., rah.al. N:o 55: Määrära- 202. Teir m.fl., fin.mot. N:o 68: Angående
104: han oso:Uttamisesta avustukseksi ja lai- anvisande av anslag för ersättning av
105: naksi Kaatumataut1sten Hoitoyhdistys resebiljetter åt medellösa patienter, som
106: r.y: lle sen ylläpitämien kaatumatautipa- erhållit röntgen.- och radirumbehandling 1439
107: rantoioiden vedenhankintajärjestelyistä 203. Malkamäki ym., rah.al. N:o 69: Määrä-
108: aiheutuvien kustannusten suorittamista rahan osoit1tamisesta ~~;vustuklseksi Tuber-
109: varten ............................... 1424 ku1oosiliitto r.y: lle tuberkuloosipotilai-
110: 190. Teir ym., rah.al. N:o 56: Määrärahan den jälkihoitoa ja valistustyötä varten 1441
111: osoittamisesta apulaisylilääkärin toimen 204. Aitio ym., rah.al. N:o 70: Määrärahan
112: perustamiseksi Suomen Punaisen Ristin osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r.y:n
113: ;sairaalan aiVJokirurgiselle osastolle . . . . . 1426 välityksellä jaettaviksi avustuksiksi in-
114: 191. Ryömä ym., rah.al. N:o 57: Määrärahan valiidiavustuksist~~; osattomikJsi jääneille
115: osoittam:Us.esta Porin kaupunginsairaalan tuberkuloosi-invaliideille . . . . . . . . . . . . . . 1443
116: korjaus- ja laajennustöiden loppuun saat- 205. L. Mattila ym., rah.al. N:o 71: Määrä-
117: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1427 rahan osoittamisesta tullipäällysmiesten,
118: 192. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 58: Mää- ylitullivartijain ja tullivartijain palk-
119: rärahan osoittamisesta synnytysosaston kauksen korotltamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1444
120: perustamiseksi Pelkosenniemen kunnan- 206. Pasanen ym., rah.al. N:o 72: Määrära-
121: sairaalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1428 han osoittamisestw eräiden virkojen ja
122: 193. Kämäriilinen ym., rah.al. N:o 59: Korote- toimien perustamisekai puolustuslaitok-
123: tll!n määrärahan osoittamisesta kuntien seelll ................................. 1445
124: yksityisten sairaa1oiden avustamiseen .. 1429 207. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 73: Määrära-
125: 194. Partanen ym., rah.al. N:o 60: Määrära- han osoittamisesta sivutoimisten pappien
126: han osoittamisesta Kuhmon kunnasairaa- palkkaamiseksi eräisiin joukko-osastoi-
127: lan peruskorjaus- ja laajennustöitä var- hin .................................. 1446
128: ten .................................. 1430 208. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 74: Määrära-
129: 195. Koivisto ym., rah.al. N:o 61: Määrära- han osoittamisesta sivut.oimisten eläin-
130: han osoittamisesta Pelkosenniemen kun- lääkärien palkkaam:Useen eräisiin joukko-
131: nansairaalassa suoritettavia peruskor- osastoihin • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1447
132: Sisällysluettelo 1954. V
133:
134:
135: Siv. Siv.
136: 209. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 75: Määrära- 226. Honkala ym., rah.al. N:o 92: Määrä-
137: han osoittamisesta aluevalwjien palk- rahan osoittamisesta tyttölyseoiden yh-
138: kaamiseen ........................... 1448 den vieraiden uusien kielten ja vastaa-
139: vasti toisen kotima~sen kielen nuorem-
140: 210. Saariaho ym., rah.al. N:o 76: Korotetun man lehtorin viran muuttiiJmiseksi van-
141: määrärahan osoittamisesta puolustuslai- hemman lehtorin viraksi ......•.....•. 1466
142: toksen koulutus- ja kasvatusvälineiden
143: hankkimista va11ten .................. 1449 227. Malkamäki ym., rah.al. N:o 93: Määrä-
144: rahan osoittamisesta Tampereen tyttö-
145: 211. Kilpeläinen ym., rah.al. N:o 77: Korote- lyseon käsityön j~~; kotitalouden opetta-
146: tun määrärahan osoittamilsesta rationali- jain palkkojen kol"ottamista varten . . 1468
147: sointilmulutusta ja -tutkimuksia varten
148: puolustusvoimissa . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1450 228. Malkamäki ym., rah.al. N:o 94: Määrä-
149: rahan osoittam~sesta käsityön j·a koti-
150: 212. Kilpeläinen ym., rah.al. N:o 78: Määrä- talouden opettajain virkojen perustami-
151: rahan osoittamisestiiJ aloitepalkkioiden aerosi TUI'Un ltyttölyseoon . . . . . . . . . . . . . 1469
152: suorittamiseksi puolustusvoimissa . . . . . . 1452 229. Kyttä ym., rah.al. N:o 95: Määrärahan
153: 213. Kilpeläinen ym., rah.al. N:o 79: Korote- osoittamisesta avustukseksi maassamme
154: tun määrärahan osoittamisesta apura- toimiville vieraskielisille oppikouluille 1470
155: hoiksi ulkomailla opiskeleville puolustus- 230. i5sterholm m. fl., fin.mot. N:o 96: An-
156: voimien piirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1453 gående anvisande av anslag till arvode
157: 214. Saariaho ym., rah.al. N:o 80: Korotetun åt klubbledare och skolkuratorer i läro-
158: määrärahan osoittamis~sta .puolustusvoi- verken . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1471
159: main liikuntak~~;svatustoimintaa varten 1454 230. i5sterholm ym., rah.al. N:o 96: Määrä·
160: rahan osoittamisesta palkkioiksi oppikou-
161: 215. Häppölä ym., rah.al. N:o 81: Määrära- lujen kerhonohjaajille ja kuraattoreille 1472
162: han osoittamisesta jäänsärkijäalusten kor-
163: jausta ja varustusta varten ............ 1455 231. Järvi ym., rah.al. N:o 97: Määrärahan
164: osoittamise~:~ta uskonnon lehtorin viran
165: 216. Järvi ym., rah.al. N:o 82: Määrärahan perust,amiseksi Heinolan seminaariin . . 1473
166: osoittamisesta puolustuslaitoksen erinäistä 232. Järvi ym., rah.al. N:o 98: Määrärahan
167: palvelustoimintaa varten ............... 1456 osoittamisesta käsityönopettajanviran pe-
168: 217. Raunio ym., rah.al. N:o 83: Määrärahan rustamiseksi Savonlinnan seminaariin ... 1474
169: osoittamilsesta puolustuslaitoksen Lahden 233. Järvi ym., rah.al. N:o 99: Korotetun
170: autokorjaamon korjaushallin laajenta- määrärahan •osoittamisesta kansakoulun-
171: mista varten ......................... 1457 tarkastajain kanslia- ja vll!okramenoihin 1475
172: 218. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 84: Määrä- 234. Järvi ym., rah.al. N:o 100: Määrärahan
173: rahan osoittamisesta kotiuttamisrahan osoittamisesta kansakoulunopettajien kurs-
174: maksamiseksi asevelvollisuutensa suorit- seja ja opintopäiviä varten . . . . . . . . . . . . 1476
175: taneille .............................. 1458 235. Järvi ym., rah.al. N:o 101: Määrärahan
176: 219. Musto·nen ym., rah.al. N:o 85: Korotetun osoittamisesta kesäkurssien järjestämi-
177: määrärahan osoitt~~;misesta ulkomaalais- seksi moniopettajaisten kansakoulujen
178: ten sotilaiden hautojen hoidosta johtuviin alakoulunopettajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1477
179: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1459 236. Malkamäki ym., rah.al. N:o 102: Määrä-
180: raha;n osoit1tamisesta lmkeilukeskikoulu-
181: 220. H. Miettunen ym., rah.al. N:o 86: Mää- jen perustamista varten . • . . . . . . . . . . . . 1478
182: rärahan osoittamisesta yliopiston kan-
183: sansivistystoimintaa varten . . . . . . . . . . . 1460 237. Kokkola ym., rah.al. N:o 103: Korotetun
184: määrärahan osoittamisesta kesävirkistyk-
185: 221. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 87: Mää- sen toimittamiaaksi kesäsiirtoloissa varat-
186: rärahan oso~tt~~Jmisesta sosioolitarkasta- tomilla etupäässä sairaille ja heikoille
187: jan viran perwstamiseksi kouluhallituk· kansakoululapsille ..................... 1479
188: soon ................................. 1461 238. Koivisto ym., rah.al. N:o 104: Määrära-
189: 222. Saalasti ym., rah.al. N:o 88: Määrärahan han osoittamisesta kansakouluihin kuulu-
190: osoittamisesta yksityisluontoisten oppi· VII)U keskikoulun ylläpitämilseen kokeilu-
191: koulujen korkeiden lukukausimaksujen tarkoituksessa Sallan kunnassa ........ 1480
192: t8JSOittamiseksi .......•............... 1462 239. Innala ym., rah.al, N:o 105: Määrära-
193: 223. Malkamäki ym., rah.al. N:o 89: Määrä- han o~:~oitti!Jffiisesta kurssien järjestämi-
194: rahan osoittamisesta Hämeenlinnan ty,t- seksi huonokuuloisten lasten opettajille 1481
195: tölyseon ottamiseksi valtion haltuun ... 1463 240. Koivisto ym., rah.al. N:o 106: Määrära-
196: 224. Helle ym., rah.al. N:o 90: Määrärahan han o~:~oittamisesta rokennusavustukseksi
197: osoittamisesta Lohjan yhteiskoulun otta- saamelaisten kristilliselle kansanopistolle 1482
198: miseksi valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . 1464 241. Karjalainen ym., rah.al. N:o 107: Koro-
199: 225. Jämsen ym., rah.al. N:o 91: Määrära- tetun määrärahan o~:~oittamisesta sivis-
200: han osoittamisesta Viitasll!ar~n yhteis- tystyön järjestämiseen metsä- ja uitto-
201: koulun ottamiseksi valtion haltuun . . . . 1465 työmailla ..................•.......•. 1483
202: VI Sisällysluettelo 1954.
203:
204:
205: Siv. Siv.
206: 242. Paasivuori ym., rah.al. N:o 108: Määrä- samiseksi kotitalous-, maatalous- ja koti-
207: rahan osoittamisesta palkinnoiksi vuo- teollisuusoppilaitosten opettajille harvaan
208: den parhaasta lapsi- ja nuorielokuvasta 1484 asutuissa ja syrjäseutujen kunnissa palve-
209: lukseen astumisajasta riippumatta ...... 1502
210: 243. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 109:
211: Määrärahan osoittamisesta aikakausleh- 257. Partanen ym., rah.al. N:o 123: Määrä-
212: dentoimittajille myönnettäviä matka-apu- rahan osoittamisesta Sotkamon emäntä-
213: rahoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1485 koulun rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1503
214: 244. Mohell ym., rah.al. N:o 110: Määrärahan 258. Hamara ym., rah.al. N:o 124: Määrära-
215: osoitJtam~sesta Hämeen linnan entisöimis- han osoittamisesta kotitaloudellisille oppi-
216: ja korjaustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1486 laitoksille valtion a vustuksina suoritettu-
217: 245. Österholm m. fl., fin.mot. N:o 111: An- jen ylläpitomenojen palautuksia varten .. 1504
218: gående anvisand,e av förhöjt anslag för 259. Hamara ym., rah.al. N:o 125: Määrära-
219: Svenska Språkvårdlsnämnden i Finland 1487 han osoittamisesta kotitaloudellisten oppi-
220: 245. Österholm ym., rah.al. N:o 111: Korote- laitosten opettajain palkkojen paranta-
221: tun määrärahan osoittamisesta Svenska mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1505
222: Språkvårdsnämnden i Finland nimiselle 260. Pasanen ym., rah.al. N:o 126: Korotetun
223: laitokselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1488 määrärahan osoittamisesta yksityisluon-
224: 246. Hakala ym., rah.al. N:o 112: Määrära- toisten maataloudellisten oppilaitosten ra-
225: han osoittamisesta avustukseksi Suomen kennusavustuksia varten . . . . . . . . . . . . . . 1508
226: MerimieslähetJisseuralle Lon1toon toimi- 261. Honkala ym., rah.al. N:o 127: Korotetun
227: talon rakentamista varten . . . . . . . . . . . . 1489 määrärahan osoittamisesta rakennusavus-
228: 247. Meinander, fin.mot., N:o 113: Angående tuksiksi yksityisluentoisille maatalous-, ko-
229: anvisande av anslag för en kulturhis- titalous- ja kotiteollisuusoppilaitoksille . . 1509
230: torisk och arkeologisk rekognoscering av 262. Forsius ym., rah.al. N:o 128: Määrära-
231: det område, som beröres av kraftverks- han osoittamisesta maa- ja kotitaloudellis-
232: byggena i Kemi och Ounasjoki älvar .. 1490 ten ammattioppilaitosten kaluston ym.
233: 247. Meinander, rah.al. N:o 113: Määrärahan hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1510
234: osoittam~sesta kulttuurihistoriallisen ja 263. Pakkanen ym., rah.al. N:o 129: Määrä-
235: arkeologwen tutkimuksen toimeenpane- rahan osoittamisesta maamiesopiston pe-
236: IDiseksi Kemi- ja Ounasjoen voimalaitok- rustamiseksi Ahlmanin koulutilalle . . . . . . 1511
237: sien vaikutuspiiriin kuuluvalla alueella 1491
238: 264. Saalasti ym., rah.al. N:o 130: Määrära-
239: 248. Roine ym., rah.al. N:o 114: Määrärahan han osoittamisesta kotiteollisuusneuvonta-
240: osoittamisesta Suomen Rauhanpuolustajat asemien ammattiopettajien palkkaamiseen
241: r.y:n työn tukemiseksi ................ 1492 maaseudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1513
242: 249. Rosnell ym., rah.al. N:o 115: Korotetun 265. Rönkkö ym., rah.al. N:o 131: Korotetun
243: määrärahan osoittamisesta opintokerhotoi- määrärahan osoittamisesta maatalousko-
244: minnan tukemiseen .................... 1493 neiden tutkimuslaitoksen virkojen järjes-
245: 250. Rytkönen ym., rah.al. N:o 116: Määrä- telyä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1514
246: rahan osoittamisesta avustukseksi varatto- 266. Saura ym., rah.al. N:o 132: Määrära-
247: mien urheilijoiden kilpailumatkoista aiheu- han osoittamisesta uusien virkojen ja
248: tuvien matkakustannusten peittämiseen .. 1494 toimien perustamiseksi maatalouden ta-
249: 251. Kyttä ym., rah. al. N:o 117: Määrära- loudelliseen tutkimuslaitokseen . . . . . . . . 1515
250: han osoittamisesta uusien virkojen ja toi- 267. Rapio ym., rah.al. N:o 133: Korotetun
251: mien perustamista varten maanmittauslai- määrärahan osoittamisesta työvoiman
252: tokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1495 palkkaamiseksi maanviljelysinsinööripiirei-
253: 252. Karvonen ym., rah.al. N:o 118: Korote- hin .................................. 1516
254: tun määrärahan osoittamisesta kartoitta- 268. Kleemola ym., rah.al. N:o 134: Korote-
255: jan toimien perustamista varten maanmit- tun määrärahan osoittamisesta avustuk-
256: tauslaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1497 siksi ja !ainoiksi maanparannustöitä var-
257: 253. Kyttä ym., rah.al. N:o 119: Määrärahan ten .................................. 1517
258: osoittamisesta uusien virkojen ja toimien 269. Kähönen ym., rah.al. N:o 135: Korote-
259: perustamista varten maanmittauskonttorei- tun määrärahan osoittamisesta salaojitus-
260: hin .................................. 1498 avustuksia ja -lainoja varten .......... 1518
261: 254. Sävelä ym., rah.al. N: o 120: Määrärahan 270. Raipala ym., ral1.al. N:o 136: Määrära-
262: osoittamisesta taimiston tarkastajan viran han osoittamisesta ylimääräisten maanvil-
263: perustamiseksi maataloushallitukseen .... 1500 jelysinsinöörien tointen perustamista var-
264: 255. Kosk,inen ym., rah.al. N:o 121: Määrä- ten maanviljelysinsinööripiireihin 1519
265: rahan osoittamisesta puutarhanhoidon tar- 271. Pakkanen yrn., rah.al. N:o 137: Määrä-
266: kastajan palkkauksen parantamista var- rahan osoittamisesta Säästöpankkien Kes-
267: ten .................................. 1501 kus-Osake-Pankista kalastusvälineiden
268: 256. Lahtela ym., rah.ai. N:o 122: Määrära- hankkimiseen ammattikalastajille myönne-
269: han osoittamisesta ns. rajaseutulisän mak- tävien lainojen korkohyvitystä varten . . 1521
270: Sisällysluettelo 1954. Vll
271:
272: Siv. Siv.
273: 272. iJste1·holm m. fl., fin.mot. N:o 138: An· 283. M. Mattila ym., rah.al. N:o 149: Määrä-
274: gående anvisande av anslag för anord· rahan osoittamisesta avustuksiksi veden
275: nande av fiskeriundersökningar med prak- laadun tutkituttamiseen ja veden puhdis-
276: tiskt syftemål . . . .. . . . . .. .. . . . . .. .. . . . 1522 tuksessa tarvittavien laitteiden kehittämi-
277: seen ................................ 1540
278: 272. iJ~erholm ym., rah.al. N:o 138: Määrä·
279: rahan osoittamisesta käytännöllisiin tulok· 284. Lahtela ym., rah.al. N:o 150: Määrära-
280: siin tähtäävien kalastustutkimusten toimit· han osoittamisesta petojen poronomista-
281: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1523 jille aiheuttamien vahinkojen korvaami-
282: seen ................................ 1541
283: 273. Österholm m. fl., fin.mot. N:o 139: An-
284: 285. Karvonen ym., rah.al. N: o 151: Määrära-
285: gående anvisande av anslag till under-
286: han osoittamisesta laiduntalousneuvonnan
287: stöd för propagandaverksamhet i syfte tehostamiseen pientiloilla . . . . . . . . . . . . . . 1542
288: att öka konsumtionen av färsk ström·
289: ming ................................ 1524 286. Partanen ym., rah.al. N:o 152: Määrä-
290: rahan osoittamisesta Puolangan, Ristijär-
291: 273. Österholm ym., rah.al. N:o 139: Määrä· ven ja Juuan kuntien liittämiseksi maata-
292: rahan osoittamisesta avustukseksi tuoreen loudellisen rajaseututoiminnan piiriin .. 1543
293: silakan kulutuksen lisäämistä tarkoitta·
294: vaan propagandatoimintaan . . . . . . . . . . . . 1525 287. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 153: An·
295: gående anvisande av anslag till understöd
296: 274. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 140: An· åt Svenska Lantbrukssällskapens i Fin-
297: gående anvisande av anslag för sänkning land Förbund för avlöning av en konsu-
298: av priset på flytande bränsle, som använ· lent i maskinrådgivning och maskinskötsel 1545
299: des i fiskebåtsmotorer . . . . . . . . . . . . . . . . 1526
300: 287. Korsbäck ym., rah.al. N:o 153: Määrä-
301: 274. Rosenberg ym., rah.al. N:o 140: Määrä- rahan osoittamisesta avustukseksi Svenska
302: rahan osoittamisesta kalastusvenemootto- Lantbrukssällskapens i Finland Förbund
303: reissa käytettävän nestemäisen polttoai- nimiselle liitolle koneneuvonnan Ja ko-
304: neen hinnan alentamiseen .............. 1527 neenhoidon konsulentin paikkaamista var-
305: 275. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 141: An- ten .................................. 1546
306: gående anvisande av anslag till under- 288. Koivisto ym., rah.al. N:o 154: K'orote-
307: stöd åt yrkesfiskare, vilkas båtar eller tun määrärahan osoittamisesta uudis- ja
308: storbragder genom natur- eller annan ka- laidunraivauspalkkioihin . . . . . . . . . . . . . . 1547
309: tastrof gått förlorade . . . . . . . . . . . . . . . . 1528 289. Niiranen ym., rah.al. N:o 155: Koro-
310: 275. Rosenberg ym., rah.al. N:o 141: Määrä- tetun määrärahan osoittamisesta kivenrai-
311: rahan osoittamisesta avustuksiksi luonnon- vauspalkkioihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1548
312: voimien tai muun sellaisen syyn takia ve- 290. Seppä ym., rah.al. N: o 156: Määrärahan
313: neensä tai pyydyksensä menettäneille am- osoittamisesta sikatalouskoeaseman perus-
314: mattikalastajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1529 tamiseksi Seinäjoelle .................. 1549
315: 276. Kleemola ym., rah.al. N:o 142: Korote- 291. M. Mattila ym., rah.al. N:o 157: Määrä-
316: tun määrärahan osoittamisesta avustuk- rahan osoittamisesta pienviljelijäkurssitoi-
317: siksi maa-, metsä- ja kotitalouden edistä- minnan takia Uudenmaan maamieskou-
318: mistyötä suorittaville neuvontajärjestöille 1530 lulla tehtäviin rakennusten uudistus- ja
319: korjaustöihin sekä kaluston ja opetusväli-
320: 277. Murtomaa ym., rah.al. N:o 143: Koro- neiden hankintaan .................... 1550
321: tetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
322: 292. Rapio ym., rah.al. N: o 158: Määrärahan
323: siksi maa- ja kotitaloudellisille neuvonta- osoittamisesta avustuksiksi pienviljelijöille
324: järjestöille .......................... 1532
325: metsien kasvukunnon parantamiseksi . . . . 1552
326: 278. Hetemäki ym., rah.al. N:o 144: Määrä- 293. Seppi ym., rah.al. N:o 159: Määrära-
327: rahan osoittamisesta Keski-Suomen liik- han osoittamisesta avustuksiksi AIV-rehu-
328: kuvaa koetoimintaa varten ............ 1534 säiliöiden rakentamiseen pientiloille . . . . 1553
329: 279. Sarjala ym., rah.al. N:o 145: Määrä- 294. Koskinen ym., rah.al. N: o 160: Määrä-
330: rahan osoittamisesta viljavuustutkimuksia rahan osoittamisesta avustuksiksi AIV-
331: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1535 rehusäiliöiden rakentamiseen pienviljeli-
332: 280. Saura ym., rah.al. N: o 146: Korotetun jöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1554
333: määrärahan osoittamisesta puutarhanhoi- 295. Heikura ym., rah.al. N:o 161: Määrära-
334: don edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 1536 han osoittamisesta asutustarkastajain
335: 281. Lahtela ym., rah.al. N: o 147: Korotetun kanslia-apurahan korottamista varten . . 1555
336: määrärahan osoittamisesta poronhoidon 296. Torvi ym., rah.al. N:o 162: Määrärahan
337: edistämiseen .......................... 1537 osoittamisesta avustuksiksi sellaisille
338: 282. Lahtela ym., rah.al. N:o 148: Määrära- uudistilan rakentajille, jotka maanhankin-
339: han osoittamisesta avustukseksi ja lai- talain mukaan eivät ole maansaantiin
340: naksi Paliskuntain Jäädyttämö Oy:lle oikeutettuja tai ovat saaneet tilan hal·
341: jäädyttämön rakentamiseksi Rovaniemelle 1538 tuunsa ennen 15 päivää joulukuuta 1943 1556
342: VIII Sisällysluettelo 1954.
343:
344:
345: Siv. Siv.
346: 297. Koivunen ym., rah.al. N:o 163: Määrä- 313. Rapio ym., ral!.al. N:o 179: Korotetun
347: rahan osoittamisesta avustuksiksi maanpa- määrärahan osoittamisesta maitotalous-
348: rannustöihin maanhankintalainsäädännön tuotannon tukemiseen . . . . . • . . . . . . . . . . . . 1573
349: mukaan maata saaneille . . . . . . . . . . . . . . 1557 314. Saalasti ym., rah.al. N:o 180: Määrä-
350: 298. Lahtela ym., rah.al. N:o 164: Korotetun rahan osoittamisesta kotimaisten siemen-
351: määrärahan osoittamisesta aikaisemman ten tukiostoista aiheutuvien tappioiden
352: asutuslainsäädännön ja pika-asutuslain korvaamiseen ja viljelyskorvauksiin .... 1574
353: mukaisilla tiloilla suoritettaviin tie- ja 315. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 181: Mää·
354: kuivatustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1558 rärahan osoittamisesta pienpuun menekin
355: 299. Vennamo ym., rah.al. N:o 165: Määrä· lisääruismahdollisuuksien selvittämiseksi 1575
356: rahan osoittamisesta korkohyvityksen mak· 316. Saura ym., rah.al. N:o 182: Määrärahan
357: samiseen pitempiaikaista luottoa lähinnä osoittamisesta tutkimuksen toimittamista
358: perheviljelmän käsittävän tilan haltijalle varten pienpuutavaran jalostamiseksi ja
359: viljelysten peruaparannuksia varten myön- sen käytön edistämiseksi teollisuudessa 1576
360: täneille rahalaitoksille . . . . . . . . . . . . . . . . 1559 317. Vennamo ym., rah.al. N:o 183: Määrä-
361: 300. ForsiWJ ym., rah.al. N:o 166: Määrära- rahan osoittamisesta liliasrappeutlllllistau-
362: han osoittamisesta Paimion maatalousker- din syiden tutkimiseksi ja sopivien tor-
363: honeuvojaopiston opettajien palkkojen pa- juntamenetelmien kehittämiseksi . . . . . . . . 1578
364: rantamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1560 318. Aittaniemi ym., rah.al. N:o 184: Määrä-
365: 301. Raipala ym., rah.al. N:o 167: Määrära- rahan osoittamisesta kotieläinten puutos-
366: han osoittamisesta Työtehoseura r.y:lle tauteja koskevan tutkimuksen ja torjun·
367: kone· ja työopetustoimintaa varten Mat- nan tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1579
368: kun kartanon konekoulutuskeskuksessa . . 1561 319. M. Leskinen ym., rah.al. N:o 185: Mää-
369: räralmn osoittamisesta korvauksiksi meije-
370: 302. Haapanen ym., rah.al. N:o 168: M"åärä- ristä hankalan matkan takana oleville kar-
371: rahan osoittamisesta maataloustuotteiden janhaitijoille kotivoin valmistamisesta 1580
372: kotimaisten kuluttajahintojen alentami·
373: seen ................................ 1562 320. Heikura ym., rah.al. N:o 186: Määrä-
374: rahan osoittamisesta vuoden 1953 tulva-
375: 303. Rapio ym., ralt.al. N: o 169: Korotetun vahinkojen korvaamiseksi Pohjois-Satakun-
376: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi nassa ja Etelä-Pohjanmaalla .......... 1581
377: maaseudun asunto-olojen parantamiseen 1563 321. Rapio ym., rah.al. N:o 187: Määrära-
378: 304. Rönkkö ym., rah.al. N: o 170: Korotetun han osoittamisesta maanviljelijöille aiheu-
379: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi tuneiden sade- ja tulvavahinkojen korvaa-
380: maaseudun asunto-olojen parantamiseen 1564 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1583
381: 305. Ryhtä ym., rah.al. N:o 171: Korotetun 322. Karjalainen ym., rah.al. N:o 188: Mää-
382: määrärahan osoittamisesta yksityismetsä· rärahan osoittamisesta eräiden virkojen
383: talouden edistämistä ja valvontaa varten 1565 ja toimien perustamiseksi tie· ja vesi-
384: 306. M. Mattila ym., rah.al. N:o 172: Määrä- rakennushallintoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1584
385: rahan osoittamisesta kenttäsahaustoimin- 323. Rapio ym., rah.al. N:o 189: Määrärahan
386: nan ammattitaidon ja välineiden kehittä- osoittamisesta tie- ja vesirakennuspiirien
387: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1566 työntekijäin ikälisien maksamiseen . . . . 1586
388: 307. E. A. Saari ym., rah.al. N:o 173: Mää- 324. Nordström ym., rah.al. N:o 190: Mää-
389: rärahan osoittam~sesta erikQistutkijan rärahan osoittamisesta tie- ja vesiraken·
390: ja laskuapulaisen palkkaamiseen metsän- nushallinnon insinöörien ulkomaisia opin-
391: tutkimuslaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1567 tomatkoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1587
392: 308. Kyttä ym., rah.al. N:o 174: Korotetun 325. E. Leikola ym., rah.al. N:o 191: Määrä-
393: määrärahan osoittamisesta maatalousmi- rahan osoittamisesta työmarkkinatutkimus-
394: nisteriön propagandaa ja matka-apurahoja laitoksen perustamiseksi kulkulaitosten ja
395: varten ................................ 1568 yleisten töiden ministeriöön . . . . . . . . . . . . 1588
396: 309. Lahtela ym., rah.al. N:o 175: Määrära- 326. Teir m. fl., fin.mot. N:o 192: Angående
397: han osoittamisesta poroaidan rakentami- anvisande av förhöjt anslag för lättna-
398: seen Suomen ja Norjan rajalle ........ 1569 der åt kommuner med avseende å inlösen
399: av landsvägsområden .................. 1590
400: 310. Aitio ym., rah.al. N:o 176: Määrärahan
401: 326. Teir ym., rah.al. N:o 192: Korotetun
402: os?it~an;isesta ylijäämäkalansaaliin käytön
403: määrärahan osoittamisesta helpotuksiksi
404: ed1stam1seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1570
405: kunnille maantiealueiden lunastamiseen 1591
406: 311. Jussila ym., rah.al. N:o 177: Määrära- 327. Hakala ym., rah.al. N:o 193: Määrära-
407: han osoittamisesta ylijäämäkala11saaliin han osoittamisesta nuorison ilmailuharras-
408: käytön edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1571 tuksen tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1592
409: 312. Vennamo ym., rah.al. N:o 178: Korote- 328. Honkala ym., rah.al. N:o 194: Korote-
410: tun määrärahan osoittamisesta maitota- tun määrärahan osoittamisesta matkailu-
411: loustuotannon tukemiseen . . . . . . . . . . . . 1572 liikenteen edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1593
412: Sisällysluettelo 1954. IX
413:
414: Siv. Siv.
415: 329. Kokkola ym., rah.al. N:o 195: Korotetun 340. Kulovaara ym., rah.al. N:o 206: Määrä-
416: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi rahan osoittamisesta ammattikoulujen
417: vient~satamia ylläpitävi11e kunnille sata- kurssitoimintaa varten ................ 1610
418: mien kehittämistä ja kunnostamista var- 341. Wiherheimo, rah.al. N:o 207: Määrära·
419: ten .................................. 1595 han osoittamisesta avustukseksi kauppa-
420: 330. Teir m. fl., fin.mot. N:o 196: Angående opistoille ja -kouluille . . . . . . . . . . . . . . . . 1611
421: anvisande av förhöjt anslag för under· 342. Enne ym., rah.al. N:o 208: Korotetun
422: stöd åt kommuner, som upprätthålla ex- määrämhan osoittamisesta käytännöllis-
423: porthamnar, för utvecklande och istånd- geo1ogisia tutkimukJsia varten . . . . . . . . . 1612
424: sättande av dessa hamnar . . . . . . . . . . . . . 1596
425: 343. Å~vik ym., rah.al. N:o 209: Määrärahan
426: 330. Teir ym., rah.al. N:o 196: Korotetun osoittamisesta m:almiesiintymien tutki·
427: määrärahwn :osoittamisesta vientisata- musten jatkamiseksi Korsnäsin kun-
428: mia ylläpitäville kunnille satamien ke- nassa ................................ 1613
429: hittämistä ja kunnostamista varten . . . . 1597 344. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 210: Mää·
430: 331. Teir m. fl., fin.mot. N:o 197: Angående rärahan osoittamisesta ylimääräisen osas·
431: anvlliade av anslag till unders:töd åt topäällikön viran perustamiseksi patentti·
432: Gamlakarleby stad för byggande av en ja rekisterihallitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1614
433: kaj i Yxpila hamn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1598
434: 345. Kleemola ym., rah.al. N:o 211: Määrä·
435: 331. Teir ym., rah.al. N:o 197: Määrärahan rahan •osoit:tamilsesta maakunnallisten
436: osoittamisesta avustukseksi Kokkolan pienteo1lisuusliittojen neuvontatyön tu·
437: kaupungille laiturin rakentamiseksi Yks· kemiseen ............................ 1615
438: pihlajan satamaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1599
439: 346. Wiherheimo ym., rah.al. N:o 212: Määrä-
440: 332. Tei1· m. fl., fin.mot. N: o 198: Angående rahan osoittamisesta maakunnallisten
441: anvisande av anslag för åstadkom- käsi- ja pienteollisuusliittojen suoritta-
442: mande av ett flygfält i mellersta öster· man neuvon:tatyön tukemiseen . . . . . . . . 1616
443: bot:ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1600
444: 332. Teir ym., rah.al. N:o 198: Määrärahan 347. E. A. Saari ym., ral1.al. N:o 213: Määrä-
445: o:soittrumisesta lentokentän aikaansaami- rahan osoittamisesta Suomen Ulkomaan-
446: seksi Keski-Pohjanmaalle ............. 1601 kauppaliiton ulkomaille suuntautuvan
447: julkaisutoiminnan tukemiseen ......... 1617
448: 333. Larson m. fl., fin.mot. N:o 199: An-
449: gående anvisande av ans1ag för en för- 348. Turkka ym., rah.al. N:o 214: Korotetun
450: längning av startbanan på Mariehamns määrärahan osoittamisesta rakennusavus·
451: flygfält och för byggande av en andra tuksiksi kunnallisille ja yksityisille :tek·
452: startbana på fältet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1602 nillisille, ammatti· ja kauppaoppilaitok·
453: 333. Larson ym., rah.al. N:o 199: Määrära· sille niiden omia rakennuksia varten . . 1619
454: han osoittamisesta Maarianhaminan lento· 349 . .Ala;nko ym., rah.al. N:o 215: Korotetun
455: kentän kiitoradan pidentämiseksi ja määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi-
456: toisen kiitoradan rakentamiseksi ken- liitto r.y:n toiminnan tukemllieen ..... 1620
457: tälle ................................. 1603
458: 350. Hakala ym., rah.al. N:o 216: Määrära-
459: 334. Lindblom ym., rah.al. N:o 200: Määrä- ha-n osoit1tamisesta yksityisten ammatti-
460: rahan osoittamisesta :asuntorakennustoi- oppilaskotien perustamis· ja ylläpito-
461: minnan kehittämiseksi suoritettavia tut- kusta•nnuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1622
462: kimuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1604
463: 335. Wiherheimo, rah.al. N:o 201: Määrära- 351. .A. Leikola ym., rah.al. N:o 217: Määrä-
464: han osoittamisesta teoreettisen sähkö· rahan ·Osoittamisesta Helsingin diakonis-
465: :tekniilmn professorin viran perustami- salaitoksen vajaamielishoitolan henkilö·
466: sekJsi Teknilliseen korkeakouluun . . . . . . 1605 kunnan asuinrakennusten rakentamisen
467: avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1623
468: 336. Innala ym., rah.al. N:o 202: Määrära-
469: han osoittrumisesta maanmittaustekniikan 352. Salmela-Jä1·vinen ym., rah.al. N:o 218:
470: lehtorin viran perustamiseksi Helsingin Korotetun määrärahan osoittamisesta las-
471: teknilliseen oppilaitokseen . . . . . . . . . . . . 1606 tenkotien rakennuskustannusten avustami·
472: 337. Kuittinen ym., rah.al. N:o 203: Määrä- seen .................................. 1624
473: rahan osoittamisesta Kaakkois-Suomen 353. Paasivuori ym., rah.al. N:o 219: Määrä-
474: keskusammattikoulun palkkauksia varten 1607 rahan osoittamisesta perheenäitien loma-
475: 338. Hykkäälä ym., rah.al. N:o 204: Määrä- matkojen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1625
476: rahan osoittamisesta työvaatteiden hank· 354. Torvi ym., rah.al. N:o 220: Määrärahan
477: kimiseksi keskusammattikoulujen :oppi· osoittamisesta makJsuttomien lomamatko-
478: laille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1608 jen järjestämiseksi vähävaraisille äideille 1626
479: 339. Hykkäälä ym., rah.al. N:o 205: Määrä· 355. Torvi ym., rah.al. N: o 221: Määrärahan
480: rahan oooittamisesta ammattioppilaitos· osoittamisesta kesävirkistyksen järjes·
481: ten työpajoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 1609 tämiseksi alle kouluiän oleville lapsille 1627
482:
483:
484: II
485: X Sisällysluettelo 1954.
486:
487:
488: Siv. Siv.
489: 356. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 222: 371. Seppi ym., rah.al. N:o 237: Määrära-
490: Mää.rärahan osoittamisesta kesävirkistyk- han oooit1tamisesta avustuksiksi pienvil-
491: sen järjestämiseksi alle kouluiän oleville jelijöille ja pienasuntojen omistajille
492: lapsille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1628 heidän talouksieusa sähköistämistä var-
493: ten ... 0................. o..... o... o.. 1644
494: .357. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 223: Koro-
495: te,tun määrärahan osoittamisesta yksi- 372. Turunen ymo, rahoal. N:o 238: Määrä-
496: tyisten perustamien alkoholistihuoltoloi- rahan osoittamisesta palkinnoiksi talou-
497: den perustamis- ja kunnossapitokustannuk- dellisimpien rakennusten suunnittelijoille
498: siin .................................. 1629 ja rakentajille .. o....... o. . . . . . . . . . . . 1645
499: 373o Salminen, rahoal. N:o 239: Korotetun
500: 358. Kähönen ym., rah.al. N:o 224: Määrära- määrärahan osoittamisesta korvaukseksi
501: han osoittamis.esta lisäkorv·auksen myön- posti- ja lennätinlaitokseHe vapaakirje-
502: trumiseksi eräille elinkorkonsa kertakaik- •oikeudesta ja postirahan vapaudesta . . . 1646
503: kisena nostaneille sotainvaliideille .... 1630
504: 374. Aitio ym., rahoal, N:o 240: Määrärahan
505: 359. Friman ym., rah.al. N:o 225: Määrära- osoittamisesta valtion viran ja toimen
506: han osoi,ttamisesta lisäkorvauksen myön- haltijoiden palkkausluokkien tarkista-
507: tämiseksi eräille sotainvaliideille . . . . . . 1631 mista varten 0 ..... o... o. 0. oo. o.... o. . 1647
508: 360. Heinonen ym., rah.al. N:o 226: Määrä- 3750 Pohjala ym., rah.al. N:o 241: Määrära-
509: rahan osoitt·amisesta vähävaraisten per- han osoittamisesta ,sairaanhoitajatyövoi-
510: heellisten sotaleskien sairausavustuksiin 1632 man lisäämiseksi valtion sairaaloihin . . 1648
511: 361. Väänänen ym., rah.al. N:o 227: Määrä- 376. Peltonen ymo, rah.al. N:o 242: Määrä-
512: rahan osoittamisesta vähävarai.sten suu- rahan ·osoittamilsesta korvaukseksi val-
513: riperheisten äitien lomaleirimatkoja var- tion rautateille alennuskulje1tuksista 1649
514: ten ................................. . 1633
515: 377. Rytinki ym., rah.al. N:o 243: Korotetun
516: 3620 Stenberg ymo, rahoal. N:o 228: Määrä- määrärahan osoittamis·e1sta maaseudun
517: rahan osoittamisesta varatt·omien ja vä- sähköistämise<n tukemiseen . o. o...... o. 1650
518: hävaraisten siviiliarpojen sekä alaikäis-
519: ten lasten hoitooru sidottujen siviililes- 378o Partanen ymo, rahoal. N:o 244: Korote-
520: kien elatuksen turvaamiseen . ooo..... . 1634 tun määrärahan osoittamisesta maaseu-
521: dun sähköistämisen tukemiseen . o.... o. 1651
522: 363o Heljas ymo, rahoal. N:o 229: K!orotetun 379. Friman ym., rah.alo N:o 245: Määrära-
523: määrärahan osoit'tamisesta avustuksiksi han osoittamisesta Pohjoils·Suomen jäl-
524: raittiustyötä suorittaville järjestöille .. 1635 leenrakentajille maksamatta jätettyjen
525: 364o Hiltunen ymo, rahoal. N:o 230: Määrä- indeksikorotusten hyvittämiseksi ..... . 1652
526: loahan osoittamisesta Sokeain Keskus- 380o Kauhanen ymo, rah.al. N:o 246: Määrä-
527: liitto r.y: lle avustukseksi raaka-aineva- rahan osoittamises•ta Outokummun pien-
528: rastojen täyden,tämilStä varten o ... 0.. o. 1636 kiinteimistöjen vesijohto- ja viemäriver-
529: 3650 Mohell ymo, rah.al. N:o 231: Määrära- koston rakentamiseen ................ o 1653
530: han osoittamisesta tutkimuksen toimit- 3810 Tenhiälä ym., rahoal. N:o 247: Määrä-
531: tamilseksi huonokuuloisten lasten opetuk- raha;ru osoittamisesta valtion virkamies-
532: sen järjestämisestä o o. o oo0o.. oo.. o.. o. 1638 ten ,palkkausluokkiin sijoituksen tarkis-
533: tamis'ta varten ... o. oo. o... o.. o...... . 1654
534: 3660 Neder13tröm-Lunden ymo, rah.al. N:o 232:
535: Määrärahan oso~ttamisesta avustuklsiksi 382. Järvi ym., rah.al. N:o 248: Määrärahan
536: kodeissa hoidettavina •olevien vajaamie- osoittamisesta valtion virkamiesten palk-
537: listen lasten vähävaraisille vanhemmille 1639 kojen korottamiseen o...... o....... o.. 1655
538: 383o Murto ymo, rahoal. N:o 249: Määrära-
539: .367. Stenberg ymo, rahoal. N:o 233: Määrära- han osoittamisesta korvauksiksi kunnille
540: rahall •osoittamise•sta kansaneläkelain työttömyyden torjunnasta johtuvista kus-
541: ulkopuolelle jääneiden työkyvyttömien tannuksista ... o....... oo.... 0o... o... . 1657
542: eläkekysymyksen järjestämistä varten .. 1640
543: 384. Turunen ymo, rahoal. N: o 250: Määräm-
544: 3680 Turkka ymo, rahoal. N:o 234: Määrära- han osoittamisesta suunnitelman laatimi-
545: han osoittamisesta avustuksiksi kansan- seksi maan korkeamman musiikki-, kuva-
546: eläkelain ulkopuolelle jääneille työky- ja näyttämötaidekasvatuksen kehittämi-
547: vyttömille . o...... o. oo..... o.. o.. o.. . 1641 seksi ...... o. o......... o........... o.. 1658
548: 36Do Lindqvist ym., rahoal. N:o 235: Määrä- 385. Raunio ymo, rahoal. N:o 251: Määrära-
549: rahan osoittamisesta vuoden 1918 kansa- han osoittamisesta korva;uksen suoritta-
550: lailssodassa punaisella puolella vahinkoja miseksi maahan tuotettujen ala-arvois-
551: kärsineiden korvauksen järjestämiseen .. 1642 ten autojen vuoksi taloudell~siin vai-
552: .3700 Lindqvist ym., rahoal. N:o 236: Määrä- keuksiin joutuneilLe ammattiautoilijoille 1659
553: rahan osoittamisesta vuonna 1918 punais- 386. Heinonen ymo, rah.al. N:o 252: Määrä-
554: ten puolella henkensä menettäneiden vielä rahan osoittamisesta lisäkorvaukseksi
555: hoitamatta olevien hautojen kunnostami- eräille meripalveluksessa kuolleiden ja
556: se en 1643 kadonneiden henkilöiden vanhemmille .. 1660
557: Sisällysluettelo 1954. XI
558:
559:
560: Siv. Siv.
561: 387. Larson m. fl., fin.mot. N:o 253: An- 401. Liedes ym., rah.al. N:o 267: Määrära-
562: gä.ende 3Jl1Visande av :anslag för upprätt- han osoittamisesta massa- ja paperiteh-
563: hållande av menförestrafik på lin.jen taan perustam~sta Iijoen suulle koskevia
564: Åbo-skärgården-Mariehamn ........... 1661 tutkimus- ja suunnittelutöitä var<ten . . 1681
565: 387. Larson ym., rah.al. N:o 253: Määrära- 402. Henriksson m. fl., fin.mot. N:o 268: An-
566: han ·osoit:tam~sesta liikenteen ylläpitämi- gående anvisande av anslag för byg-
567: seksi kelirikkaaikana Turun ja Maarian- gande av en trafiktumnel i Hangö . . . . . 1682
568: haminan ·sekä saariston välillä . . . . . . . . 1662 402. Henriksson ym., rah.al. N:o 268: Määrä-
569: 388. Peltonen, rah.al. N: o 254: Määrärahan rahan oso.ittamisest.a liikennetunnelin ra-
570: osoittamisesta eräiden uusien virkojen kentrumiseksi Hankoon . . . . . . . . . . . . . . . . 1683
571: perustamiseksi rautielaitokse[)j linjahal- 403. Forsius ym., rah.al. N:o 269: Määrära-
572: lintoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16.63 han :osoittami»es:ta Huopalahden-Ojak-
573: 389. A:ntikainen ym., rah.al. N:o 255: Määrä- kalan välisen radan rakentamisen aloit-
574: rahan osoittamisesta tallimiehen tointen tamiseksi ............................. 1684
575: perustrumiseksi rau:tatielaitoksen linja- 404. Mohell ym., rah.al. N:o 270: Määrära-
576: hallinto•on . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1664 han osoittamisesta Riihimäen ja Toija-
577: 390. Antikainen ym., rah.al. N:o 256: Määrä- lrun välisen rataosan rakentamiseksi kak-
578: rahan osoittamisesta ylimääräisten vau- siraiteiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1685
579: nunsiivoojan tointen perustamiseksi rau- 405. Hallberg ym., rah.al. N:o 271: Määrä-
580: tatielaitoksen linjahallintoo·n .......... 1665 rahan. osoittamisesta Onlmmon-Parikka-
581: lan ratasuunnan tutkimista varten . . . . 1686
582: 391. Antikainen ym., rah.al. N:o 257: Määrä-
583: rahan. o&oit:tamises.ta eräiden rautatielai- 406. Suonpää ym., ral1.al. N: o 272: Määrära-
584: tokJsen linjahallinnon toimenhaltijain vir- han osoittam~sesba pukuavustuksen mak-
585: kapuku- j•a pukuavustuskysymyksen jär- samiseksi veturitallien henkilökuntaan
586: jestämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1666 kuuluville ja heihin verrattaville toi-
587: menhaitijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1687
588: 392. Peltonen, rah.al. N:o 258: Määrärahan
589: osoittamisesta yhden 1 lk. konein:sinöö- 407. Tuuli ym., rah.al. N:o 273: Määrära-
590: rin viran perustamiseksi valtionraut•a- han osoittamisesta rautatieläisten oma-
591: teiden k·onetoimistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . 1667 kotirake=ustoiminta;a varten . . . . . . . . . 1688
592: 408. Karvikko ym., rah.al. N:o 274: Määrä-
593: 393. Saariaho ym., rah.al. N:o 259: Määrä- rahan osoittamisesta huoltorakennuksen
594: rahan osoittamisesta valtion mutateiden rakentamiseksi valtionrautateiden Turun
595: linjahallinnon yp. sähkötarkastajien palk- varikolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1689
596: kausluokkatarkistusta varten . . . . . . . . . . . 1668
597: 409. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 275: Mää-
598: 394. Kyttä ym., rah.al. N:o 260: Määrära- rärahan oso~ttamisesta Kokkolan rauta-
599: han osoittamisesta juna- ja asemamiesten tieaseman veturitallin laajennustöihin . . 1690
600: palkkausten parantamiseen ............. 1669 410. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 276: Mää-
601: 395. Peltonen ym., rah.al. N:o 261: Määrära- rärahan osoittamisesta lepohuoneraken-
602: han osoittamisesta valtionrautateiden lii- nukse:ru rakentamiseksi Kokkolan rauta-
603: kennepaikkojen luokittelun järjestämi- tieasemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1691
604: seksi ................................ 1671 411. Kelovesi ym., rah.al. N:o 277: Määrära-
605: 396. Salminen, rah.al. N: o 262: Määrärahan han os·oitta;misesta Vainikkalan ratapi-
606: osoittamisesta eräiden ylimääräisten toin- han laajentam~seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1692
607: ten perustamiseksi posti- ja lennätinlai- 412. Koivunen ym., rah.al. N: o 278: Määrä-
608: tokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1672 rahan osoittamisesta Jyväskylän-Suolah-
609: 397. Salminen, rah.al. N:o 263: Määrärahan den rautatien uusimiseksi .............. 1693
610: osoittamisesta ylimääräisten kirjurin toin- 413. Rapio ym., rah.al. N:o 279: Määrärahan
611: ten perustamiseksi posti- ja lennätinlai- osoittamisesta Tampereen-Seinäjoen rau-
612: tokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1673 tatien Tampereen puoleisen teollisuusrata-
613: 398. Hosia ym., rah.al. N:o 264: Määrärahan jakson rakennustöiden aloittamiseen .... 1694
614: osoittami:sesta posti- ja l.ennätinlaitok- 414. Koivusilta ym., rah.al. N:o 280: Määrä-
615: sen linjahallinnossa palvelevien valtion rahan osoitt•alillisesta Lahden-Loviisan
616: puhelimen viran tai :toimen haltijain rautatien ostamiseksi valtiolle . . . . . . . . 1695
617: palkkauksen parantrumiseen . . . . . . . . . . . 167 4
618: 415. Stbonpää ym., rah.al. N: o 281: Määrära-
619: 399. Paa,sio ym., rah.al. N: o 265: Määrära- han osoittamisesta Jämsänlwsken,_Säv-
620: han osoiUamisesta postiljoonien palk- nätlsalon-Jyväskylän rautatien rake~
621: kauksen parantamiseen ................ 1676 nustöiden aloittalilliseen . . . . . . . . . . . . . . 1696
622: 400. Karvonen ym., rah.al. N:o 266: Määrä- 416. Högström m. fl., fin.mot. N:o 282: An-
623: rahan osoittamisesta Maan:selän metsä- gående anvisande av anslag för byg-
624: radan rakentamiseen ja valtion metsien gande av en underfartstwnnel under
625: kuljetusmahdollisuuksien muun paranta- statsjärnvägarnas banområde i Hangö
626: misen tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1678 stad ................................. 1697
627: XII Sisällysluettelo 1954.
628:
629:
630: Siv. Siv.
631: 416. Högström ym., rah.al. N:o 282: Määrä· 432. Ryhtä ym., rah.al. N:o 298: Määrärahan
632: rahan osoittamisesta alikäytävätunnelin osoittamisesta halpakorkoisiksi avwstus-
633: rakentamiseksi valtionrautateitten rata· lainoiksi meijerien rakentamiseen Poh-
634: alueelle Hangon kaupungi.Jssa . . . . . . . . . . 1698 jois-Suomessa ja itäisellä rajaseudulla . . 1715
635: 417. Koivunen ym., rah.al. N:o 283: Määrä· 433. Ryhtä ym., rah.al. N:o 299: Määrärahan
636: rahan osoittamisesta Vaajaroosken yli- osoittamisesta halpakorkoisik:si sähköi.s-
637: käytäväsillalllJ rakennustöiden loppuun tämislainoiksi syrjäseutujen pienviljeli-
638: suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 1699 jöille . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1716
639: 418. Mohell ym., rah.al. N:o 284: Määrära- 434. Rytinki ym., rah.al. N:o 300: Määrära-
640: han osoittamisesta ylikulkusillan raken- han o&oittamisesta sähköistämmlainoiksi
641: tamiJseksi Hämeenlinna'll ratapihan yli .. 1700 pienviljelijöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1717
642: 419. Koivunen ym., rah.al. N:o 285: Määrära- 435. Seppi ym., rah.al. N:o 301: Määrärahan
643: han osoittamisesta ylikäytäväsillan ra- osoittamisesta sähköistämislainoiksi pien-
644: kentamiseksi Lievestuoreen asemalle •.. 1701 viljelijöille ja pienasuntojen omistajille . . 1718
645: 420. Kuittinen, rah.al. N:o 286: Määrärahan 436. Saura ym., rah.al. N:o 302: Korotetun
646: osoittamisesta Suhosen ylikäytäväsillan määrärahan osoittamisesta !ainoiksi sala-
647: rakentamiseksi ....................... 1702 ojiturosiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1719
648: 421. Ikonen ym., rah.al. N:o 287: Määrära- 437. Vennamo ym., rah.al. N:o 303: Määrära-
649: han osoittamiJsesta Poronkylän ylikäytä- han osoittamiJsesta avustuslainoiksi mei-
650: vwsillan rakentamis,een ................ 1703 jerien rakentamista ja laajentamista var-
651: 422. Niirane·n ym., rah.al. N:o 288: Määrära- ten Pohjois-Suomessa, Pohjois-Karjalassa,
652: han osoittamisesta Joensuun-Koveron Savossa ja Keski-Suomessa sekä itäisellä
653: routatien rakentamiseen .............. 1704 rajaseudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1720
654: 423. Kalavainen ym., rah.al. N:o 289: Määrä- 438. Vennamo ym., rah.al. N:o 304: Korote-
655: rahan osoittamisesta Kotkan yhteisly- tun määrärahan osoittamisesta kuntien
656: seon koulutalon rakentamista V·arten . . 1705 sisa!'osuuslainoitukseen ................ 1721
657: 424. Sundman m. fl., fin.mot. N:o 290: An- 439. Vennamo ym., rah.al. N:o 305: Korote-
658: gående amvisande av anslag för inlösan- tun määrärahan osoittamme&ta avustus-
659: det av den 'Sillalspåriga järnvägen Lo- lainoiksi maaseudun pienteollisuutta var-
660: visa-Lahtils tili staten ............... 1706 ten maaseudun elinehtojen parantami-
661: 424. Sundman ym., rah.al. N:o 290: Määrä- seksi ja työllisyyden turvaamiseksi .... 1722
662: rahan osoittamisesta Loviisan-Lahden 440. Pesonen ym., rah.al. N:o 306: Korotetun
663: kapearaiteisen rautatien lunastamiseksi määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vesi-
664: valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1707 ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen
665: 425. Lindqvist ym., rah.al. N:o 291: Määrä- maaseudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1723
666: rahan osoittamisesta Lahden-Vesijlir- 441. Koivisto ym., rah.al. N:o 307: Määrä-
667: ven routatien ylikulkusillan mkentami- rahan osoittamisesta avustuslaiJUoiksi
668: seen ................................. 1708 työllisyyden turvaamista varten . . . . . . 1724
669: 426. Kuittinen ym., rah.al. N:o 292: Määrä- 442. Wiherheimo, rah.al. N:o 308: Määrära-
670: rahan osoittamisersta oirooradan Lappeen• han osoittamisesta avustuslainoiksi maa-
671: ranta-Hamina-Kotka rakentamista var- seudulllJ pienteollisuudelle . . . . . . . . . . . . . . 1725
672: ten .................................. 1709
673: 443. Raipala ym., rah.al. N:o 309: Korotetun
674: 427. Nieminen ym., rah.al. N:o 293: Määrä- määrärahan osoittamisesta maanparan-
675: rahan osoitrtamisesta t·arkoituksenmukais- nuslainoiksi .......................... 1726
676: ten työturvallisuuslaitteiden sekä ruo-
677: kaiiu- ym. tilojen hankkimiseksi Pieksä- 444. Turkka ym., rah.al. N:o 310: Korotetun
678: mäen vaunukorjauspajalle ............ 1710 määrärahan osoittamisesta posti- ja len-
679: lätinlaitokselle 1toimitalojen ja henkilö-
680: 428. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 294: kunnalllJ asuntojen rakentamista varten 1727
681: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi kun-
682: nille kunnalliskotien rakentamista ja kor- 445. Lindqvist ym., rah.al. N:o 311: Määrä-
683: jaamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1711 rahan osoittamisesta postitalon rakenta-
684: 429. Enne ym., rah.al. N: o 295: Määrärahan mmeksi Lahteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1728
685: osoittamisesta kunnille myönnettäviksi 446. Kokkola ym., rah.al. N:o 312: KIOI'Otetun
686: !ainoiksi niiden talouden parantamista määrärahan osoittamisesta autojen hank-
687: varten ............................... 1712 kimiseksi posti- ja lennätillllaitokselle
688: 430. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 296: liikenteestä poistettavien tilalle ....•. 1729
689: Määrärahan osoittamisesta vanhusten 447. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 313: Mää-
690: asuntojen korjauslainoiksi ............ 1713 rärahan osoittamisesta postitalon rakoo-
691: 431. Vennamo ym., rah.al. N:o 297: Määrä- tamiseksi Hsalmeen . . . . . . . • . . . . . . . . . • . 1730
692: rahan osoittamisesta sähköi.Jsrtämislai- 448. Rytkönen ym., rah.al. N:o 314: Määrä-
693: noiksi vähävaraisille pienviljelijöille ja rahan osoi:ttamiJsesta postitalOIIl. rakenta-
694: heihin verrattaville henkilöille ........ 1714 miseksi Iisalmen kaupunkiin ........•. 173'1
695: Sisällysluettelo 1954. XIII
696:
697: Siv. Siv.
698: 449. Alanleo ym., rah.al. N:o 315: Määrära· 465. A. Leikola ym., rah.al. N:o 331: Määrä-
699: han os·oittamisesta Tampereen postitalon rahan osoittamisesta Helsingin diakonis-
700: rakennustöitä varten ................. 1732 aalaitoksen vajaanmielishoitolan henkilö·
701: 450. Koiv'll!nen ym., rah.al. N:o 316: Määrä· kunnan asuinrakennusten rakentR!lliseen
702: rahan osoittamisesta Jyväskylän posti- annettavaa kuoletuslainaa varten . . . . . . . . 1751
703: autovarikon rakentwrniseen ............ 1733 466. Pohjala yrn., rah.al. N:o 332: Määrära·
704: J51. Järvi ym., rah.al. N:o 317: Määrärahan han osoittamisesta lainaksi Porin diako·
705: osoittamisesta postitalon rakentwrniseksi nissalaitokselle ........................ 1752
706: Ouluun ....•.............•........... 1734 467. Niskala ym., rah.al. N:o 333: Määrära·
707: 452. Järvi ym., rah.al. N:o 318: Määrärahan han osoittamisesta avustukseksi ja lai·
708: osoittamisesta Oulun postiautovarikon ra· naksi Tervolan kunnalle yhteisen van·
709: kannustöiden aloittamista varten . . . . . . . 1735 hainkoti-, sairaala- ja terveystalorakennuk·
710: sen rakentamista varten . . . . . . . . . . . . • • 1753
711: 453. E. Nurmine·n ym., rah.al. N:o 319: Mää·
712: rärahan osoittamisesta !ainoiksi posti- 468. Heikura yrn., rah.al. N:o 334: Määrä·
713: ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle pe· rahan osoittamisesta avustukseksi ja lai·
714: rustettavia 'asUJlllto-osakeyhtiöitä varten 1736 naksi Parkanon yhteiskoulun kouluraken·
715: 454. Rantamaa ym., rah.al. N:o 320: Korote- nuksen laajentamiseen ................ 1754
716: tun määrärahan osoittamisesta puhelin- 469. R. Virtanen, rah.al. N:o 335: Määrärahan
717: ja lennätinverkon laajentamiseen ja pa· osoittamisesta rakennuslainaksi Karkkilan
718: rantamiseen ..........•............... 1737 yhteiskoululle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1755
719: 455. Lehto ym., rah.al. N: o 321: Määrärahan 470. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 336: Määrä·
720: osoitt•amisesl!a Lomaliit,to r.y:lle lainaksi rahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yk·
721: Lepolammen lomakodin laajentamista var· sityisille oppikouluille . . . . . . . . . . . . . . . . 1756
722: ten .................................. 1740 471. Kokkola ym., rah.al. N:o 337: Korotetun
723: 456. Kilpeläinen ym., rah.al. N:o 322: Määrä· määrärahan osoittamisesta !ainoiksi amma·
724: rahan osoittwrnisesta avustuslainaksi In· tiilisten oppilaitosten uudisrakennuksia
725: valiidien ammattioppilaitoksen asuntola- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1757
726: rakennusta vartten .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 17 41 472. Ahonen yrn., rah.al. N:o 338: Määrära·
727: 457. Sarjala ym., rah.al. N:o 323: Korotetun han osoittamisesta avustuslainoiksi yksi-
728: määrärahan osoittamisesta rakennuslai· tyisoppikoulujen omistajille koulutalojen
729: noiksi maaseudun asunto-olojen paranta· rakennuskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . 1758
730: miseen .............................. 1742 473. Tuurna ym., rah.al. N:o 339: Määrära·
731: 458. Wiherheimo, rah.al. N:o 324: Määrära· han osoittamisesta !ainoiksi yksityisille
732: han osoittamisesta !ainoiksi kaupungeissa oppikouluille koulutalojen rakentamista
733: ja kauppalaissa toimiville käsi- ja pien· varten .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1759
734: teollisuusyrityksille ................... . 1743 474. Miikki yrn., rah.al. N:o 340: Määrärahan
735: 459. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 325: osoittamisesta lainaksi .Taakkiman kristil-
736: Mläärärahan osoittamisesta halpakorkoi- lisen kansanopiston jälleenrakennustyön
737: siksi !ainoiksi Ensi Kodeille ......... . 1744 suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1760
738: 460. Kähönen ym., rah.al. N:o 326: Korotetun 475. Luukka ym., rah.al. N:o 341: Määrära·
739: määrärahan osoittamisesta asutustoimin· han osoittamisesta lainaksi Hämeenlinnan
740: nassa tarpeellisia maanparannus-, tien· meijerikoululle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1761
741: teko-, raivaus· ja rakennustöitä varten .. 1745 476. Honkala yrn., rah.al. N:o 342: Korotetun
742: 461. Tauriainen ym., rah.al. N:o 327: Koro- määrärahan osoittamisesta rakennuslai-
743: tetun ~ä~rä~a~an osoittamisesta kodinpe· noiksi yksityisluontoisilla maatalous-, koti-
744: rustallllslR1n01h1n ................... , .. 1746 talous· ja kotiteollisuusoppilaitoksille .... 1762
745: 462. Karvonen ym., rah.al. N:o 328: Määrä· 477. Pöykkö yrn., rah.al. N:o 343: Määrära·
746: rahan osoittamisesta metsähallituksen in- han osoittamisesta Perä-Pohjolan kasvin-
747: sinööriosaston konekorjaamaiden käytettä- viljelyskoeaseman kunnostamista varten 1763
748: väksi ...........•.................... 1747
749: 478. Lahtela yrn., rah.al. N:o 344: Määrära·
750: 463. Nordfors ym., rah.al. N:o 329: Määrä· han osoittamisesta Lapin kansanopiston
751: rahan osoittamisesta avustuslainaksi Sai· opistorakennuksen rakentamiseen . . . . . . 1765
752: lors Home säätiölle merimieslwdin ra·
753: kentamista VJarten ................... . 1748 479. Rosenberg rn. fl., fin.mot. N:o 345: An-
754: 463. Nordfors m. fl., fin.mot. N:o 329: An· gående anvisande av anslag för grun·
755: gående anvisande av anslag till under· dande av en cellulosa- och pappersfabrik
756: stödslån åt stiftelsen Sailars Home för i Närpes ko=un . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1766
757: uppförande av ett sjömanshem ....... . 1748 479. Rosenberg ym., rah.al. N:o 345: Määrä-
758: ·!64. Enne yrn., rah.al. N:o 330: Määrärahan rahan osoittamisesta selluloosa· ja paperi·
759: osoittamisesta rakennuslainaksi Helsingin tehtaan perustamiseksi Närpiön kuntaan 1767
760: tullikamareissa työskentelevien tullimies· 480. Rytinki ym., rah.al. N:o 346: Määrä-
761: ten asuntotaloa varten ............... . 1750 rahan osoittamisesta Pudasjärven kunnan
762: XIV Sisällysluettelo 1954.
763:
764:
765: Siv. Siv.
766: kunnanlääkärin virkatalon rakentamista 497. Hiltunen ym., rah.al. N:o 363: Määrä·
767: varten ............................. . 1768 rahan oisoittamisesta Varkauden yhteis-
768: 481. Antikaine·n ym., rah.al. N:o 347: Määrä· lyseon rakentamiseen .......... ·..... . 1787
769: rahan osoittamisesta vuokra-asuintalon 498. N. Kaasalainen ym., rah.al. N:o 364:
770: rakentamiseksi veturimiehille Prusilaan 1769 Määrärahan osoittamisesta Tyrvään yh-
771: 482. öhman ym., rah.al. N:o 348: Määrära- teiskoulun ottamiseksi yhteislyseona val·
772: han osoittamisesta Helsingin yliopiston tion haltuun ......................... . 1788
773: ylioppilaskunnan kirjaston uudisrakennuk- 499. Pohjala ym., rah.al. N:o 365: Määrära·
774: sen rakentamista varten ............. . 1770 han osoittamisesta Porin lyseon lisäraken·
775: 483. Kleemola ym., rah.al. N:o 349: Korote· nusta varten ......................... . 1789
776: tun määrärahan osoittamisesta maanpa- 500. Pohjala ym., rah.al. N:o 366: Määrä·
777: rannustöiden konehankintoihin ......... . 1771 rahan osoittamisesta Porin tyttölyseon li·
778: särakennusta varten ................. . 1790
779: 484. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 350: Mää·
780: rärahan osoittamisesta palkkioiksi pienvil- 501. Korsbäck m. fl., fin. mot. N:o 367: An-
781: jelijöille maanparannusaineiden ajosta 1772 gående runvisande av anslag för U(pp·
782: 485. Nieminen ym., rah.al. N:o 351: Mää- förande av en skolbyggnad åt Kors·
783: rärahan osoittamisesta väkirehujen hinto- holms husmodersskola ............... . 1791
784: jen alentamiseen ..................... . 1773 501. Korsbäck ym., rah.al. N:o 367: Mää-
785: 486. Antila ym., rah.al. N:o 352: Määrärahan rärahan osoittamisesta Korsholman emän-
786: osoittamisesta Työtehoseuralle maatalou- täkoulun koulurakennuksen rakentamiseen 1792
787: den rakennustutkimuksen suorittamista ja 502. Lep~tö ym., rah.al. N:o 368: Määrära-
788: mkennusten tyyppipiirustusten laatimista han osoittamisesta eläinlääketieteellisen
789: varten ............................... . 1774 korkeakoulun rakennustöihin ......... . 1793
790: 487. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 353: Mää- 503. Tuuli ym., ral1.al. N: o 369: Määrära-
791: rärahan osoittamisesta piirustusten hank- han osoittamisesta Kouvolan lyseon uuden
792: kimiseksi Savonlinnan seminaarin uudis- rakennuksen piirustuksia varten ....... . 1794
793: rakennuksia varten ................... . 1776 504. Innala ym., rah.al., N:o 370: Määrära·
794: 488. Suominen ym., rah.al. N:o 354: Korote- han osoittamisesta Helsingin tyttönormaa-
795: tun määrärahan osoittamisesta helpotuk- lilyseon rakennuksen laajentamiseksi .... 1795
796: sen myöntämiseen kunnille maantiealuei·
797: 505. Turunen, rah.al. N: o 371: Määrärahan
798: den lunastusta varten ................. . 1777
799: osoittamisesta Joensuun tyttölyseon koulu·
800: 489. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 355: Mää- talon rakentamista varten ........... . 1796
801: rärahan osoittamisesta !ainoiksi varatto-
802: 506. Helle ym., rah.,al. N:o 372: Määrära-
803: mien perheenäitien ja lasten lomatoimin-
804: han osoittamisesta Karjaan yhteiskoulun
805: taa harjoittaville naisjärjestöille ..... . 1779
806: rakentamista varten ................. . 1797
807: 490. M. Mattila ym., rah.al. N: o 356: Määrä-
808: 507. Innala ym., rah.al. N:o 373: Määrära-
809: rahan osoittamisesta lainan antamiseksi
810: han osoittamisesta Seinäjoen tyttölyseon
811: Tuusulan kansanopistolle opettaja- ja
812: koulurakennuksen laajentamista varten .. 1798
813: oppilasasuntojen sekä pajan, konehallin
814: ja käsityöhuoneyhdistelmän rakentamista 508. Koivusilta ym., rah.al. N:o 374: Määrä·
815: varten ............................. . 1780 rahan osoittamisesta Orimattilan yhteis-
816: koulun koulutalon rakennustöiden aloitta-
817: 491. M. Mattila ym., rah.al. N:o 357: Määrä-
818: miseen 1799
819: rahan osoittamisesta Askolan kunnan Tii-
820: lään kylässä olevan Purolan tilan ostami· 509. Seppä ym., rah.al. N:o 375: Määrära-
821: seksi Bergmanin koulua varten ....... . 1781 han osoittamisesta Seinäjoen lyseon raken-
822: 492. E. Leikola ym., rah.al. N:o 358: Määrä- nustöiden aloittamista varten ......... . 1800
823: rahan osoittamisesta Teknillisen korkea- 510. Friman ym., rah.al. N:o 376: Määrära·
824: koulun päärakennuksen rakentamiseksi han osoittamisesta Kittilän yhteislyseon
825: Otaniemeen ......................... . 1782 rakennustöiden aloittamiseen ......... . 1801
826: 493. Tiitu, rah.al. N:o 359: Määrärahan osoit- 511. Peltonen ym., rah.al. N:o 377: Määrä-
827: tamisesta karja- ja talousrakennuksen ra- rahan osoittamisesta Keski-Suomen kes-
828: kentamiseksi Ruuskalan koulutilalle .... 1783 kusammattikoulun rakentamiseen 1802
829: 494. Rönkkö ym., rah.al. N:o 360: Määrära- 512. Tuurna ym., rah.al. N:o 378: Määrära·
830: han osoittamisesta Runnille perustettavaa han osoitt•rumisesta avustuksiklsi ykJsityi-
831: emäntäkoulua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1784 sille oppikouluille kouluhuoneistojen ra·
832: 495. Mohell ym., rah.al. N:o 361: Määrära- kentamista varten ............... o.. 1803
833: han osoittamisesta Riihimäen kauppalan 513o Raunio ym., rahoal. N:o 379: Määrära·
834: tyttölyseon rakentamiseen ............. . 1785 han osoittamisesta Riihimäen tyttölyseon
835: 496. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 362: Määrä- rakennustöiden aloittamista varten o o.. 1804
836: rahan osoittamisesta piirustusten hankki· 514o Nederström-Lunden ymo, rah.al. N:o 380:
837: miseksi Savolinnan tyttölyseon uudisraken· Korotetun määrärahan osoittamisesta kä-
838: nusta varten ....................... . 1786 tilöopiston rakentamiseen .... o. oo.. o.. o 1805
839: Sisällysluettelo 1954. XV
840:
841: Siv. Siv.
842: 515. Miettinen ym., rah.al. N:o 381: Määrä- 529. Turkka ym., rah.al. N:o 395: Määrära-
843: rahan osoittamisesta Helsingin Maunu- han osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan
844: laan rakennettavaa valtion yhteiskoulu- keskusammattikoulua varten ........•... 1823
845: taloa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1806 530. Raunio ym., rah.al. N:o 396: Määrära-
846: 516. Pasanen ym., rah.al. N:o 382: Määrärahan han osoittamisesta Etelä-Hämeen keskus-
847: osoittamisesta Mikkelin kuuromykkäinkou- ammattikoulun oppilasasuntolan rakenta-
848: lun rakennusten piirustuksia varten .... 1807 mista varten .......................... 1824
849: 517. Koivisto ym., rah.al. N: o 383: Määrä- 531. Koivunen, ym., rah.al. N:o 397: Määrä-
850: rahan osoittamisesta Kittilän yhteisly- rahan osoittamisesta Keski-Suomen kes-
851: seon koulurakennuksen rakentamiseen . . 1808 kusammattikoulun rakentamiseen . . . . . . 1825
852: 518. Hiilelä ym., rah.al. N:o 384: Määrära- 532. Rosnell ym., rah.al. N: o 398: Määrära-
853: han osoittamisesta Tampereen toisen tyt- rahan osoittamisesta rakennussuunnitelmien
854: tökoulun uudisrakennusta varten . . . . . . 1809 aikaansaamiseksi valtion keskusammatti-
855: 519. Torvi ym., rah.al. N:o 385: Määrärahan koulua varten Pohjois-Satakuntaan . . . . . 1826
856: osoittamisesta Tuiran keskikoulun raken- 533. Koskinen ym., rah.al. N:o 399: Korote-
857: tamiseksi Ouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1810 tun määrärahan osoittamisesta keskus-
858: 520. Pöykkö ym., rah.al. N:o 386: Määrära- ammattikou1ujen kaluston ja koneistojen
859: han osoittamisesta metsänhoitokoulun pe- hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1827
860: rustamiseksi Pohjois-Suomeen . . . . . . . . 1811 534. Kauhanen ym., rah.al. N:o 400: Määrä-
861: 521. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 387: Mää- rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
862: rärahan osoittamisesta Keski-Suomen sai- keskusammattikoulun oppilasasuntolan ra-
863: raanhoitaja-terveyssisarkoulun koulu- ja kentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1828
864: asuntolarakennuksen suunnittelu- ja perus- 535. Turkka ym., rah.al. N:o 401: Määrära-
865: tamistäitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1813 hrun osoittamisesta Lapin keskusammatti-
866: 522. Karvikko ym., rah.al. N:o 388: Määrä- koulun ensimmäistä rakennusvaihetta
867: rahan osoittamisesta Turun yhteislyseon varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1829
868: rakennustöiden aloittamista varten . . . . . . 1814 536. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 402:
869: 523. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 389: Määrä- Määrärahan 'Osoittamisesta Porin valmis-
870: rahan osoittamisesta kiertävän maamies- t,avan tyttöjen ammattikoulun lisäraken-
871: koulun perustamiseksi Ylä-Savoon . . . . . . 1815 nukJsen rakentamista varten . . . . . . . . . . 1830
872: 524. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 390: Angå- 537. Kuittinen ym., rah.al. N:o 403: Määrä-
873: ende anvisande av anslag tili understöd rahan osoittamisesta Ka;akl~Cois-Suomen
874: och lån för uppförande av ett skolhus ammatttioppilaitoksen ottamiseksi valtion
875: åt överby skola för landsbygdens yrken 1816 haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1831
876: 524. Lindh ym., rah.al. N:o 390: Määrä- 538. Hamara ym., rah.al. N:o 404: Määrä-
877: rahan osoittamisesta avustukseksi ja lai- rahrun ~osoittamisest,a käsityönopettaja-
878: naksi överby skola för landsbygdens yr- valmistuksen tehostamiseksi . . . . . . . . . . 1832
879: ken nimiselle koululle koulutalon rakenta- 539. Häppölä ym., rah.al. N:o 405: Määrä-
880: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1817 r,ahan 'osoittamisesta Hollolan kiint,eätä
881: 525. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 391: Angå- naiJskottiteollisuuskoulua varten . . . . . . . . 1833
882: ende anvisande av anslag för anordnande 540. Forsberg m. fl., fin.mot. N:o 406: An-
883: av olika slags kurser vid Eriksgårds lant- gående anvisande av anslag för uppfö-
884: bruksskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1818 rande ~av skolbyggnader för Korsholms
885: husmoderskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1834
886: 525. Lindh ym., rah.al. N:o 391: Määrära-
887: han osoittamisesta erinäisten kurssien jär- 540. Forsberg ym., rah.al. N:o 406: Määrä-
888: jestämiseksi Eriksgårdin maatalouskou- rahan ~osoittamisescta Korsholman emän-
889: lulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1819 täkoululle koulurakennusten rakentami-
890: 526. Pakkanen ym., rah.al. N:o 392: Mää- seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1835
891: rärahan osoittamisesta ammatinvalinnan- 541. Käkelä ym., rah.al. N:o 407: Määrära-
892: ohjauksen keskustoimiston perustamiseksi han ,o,soittamisesta Lappeenrannan tek-
893: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- nillisen koulun uud1srakennusta v~arten 1836
894: riön työvoima-asiain osaston yhteyteen . . 1820
895: 542. Hetemå'lci ym., rah.al. N:o 408: Määrä-
896: 527. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 393: Määrä- rahan osoittamisesta lainan myÖn'tämi-
897: rahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan seksi Teknillisen k'orkeakoulun ylioppi-
898: suomenkielisen keskusammattikoulun ra- laskunnalle Teekkarikylän rakennustyöstä
899: kentamiseksi Seinäjoelle . . . . . . . . . . . . . . . . 1821 aiheutuneiden luottojen vakauttamista var-
900: 528. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 394: Mää- ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1837
901: rärahan osoittamisesta keskusammattikou- 543. Flinck ym., rah.al. N: o 409: Määrära-
902: lun perustamiseksi suomenkieliselle Etelä- han osoitta;misesta Tampereen teknillisen
903: Pohjanmaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1822 ~oppiLaitoksen li1särakennusta varten . . . . 1838
904: XVI Sisällysluettelo 1954.
905:
906:
907: Siv. Siv.
908: 544. Suonpää ym., rah.al. N:o 410: Määrä- 559. (}hman m. fl., fin.mot. N:o 425: An-
909: rahan ·oooittamisesta Tampereen teknilli- gående anvisande av anslag för uppfö-
910: sen oppila~toksen uudisrake=uksen ra- rande av inremedicinska och kirurgiska
911: kentamiseen ........................ . 1839 klinikbyggnader för Helsingfors all-
912: 545. Enne ym., rah.al. N:o 411: Korotetwn männa sjukhus . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1856
913: määrärahan osoittamisesta geologisen tut- 560. (}hman ym., rah.al. N:o 426: Määrära-
914: kimuslaitoksen tutkimusvälineiden uusi- han osoittamisesta k.attiloiden hankkimi-
915: mista varten ........................ . 1840 ·semsi Helsmgin yleisen sairaallliili Mei-
916: 546. Väy1·ynen ym., rah.al. N:o 412: Määrä- lahden alueelle rakennett·avaan lämpö-
917: rahan osoittamisesta virklllllliestalon ra- ja voimakeskukseen . . . . . . . • . . . . . . . . . . 1858
918: kentam~seksi Rovamiemelle Lapin tie- ja 560. Öhman m. fl., fin.mot. N:o 426: An-
919: ':~s~~-~kennuspiirin piirilwntttorin henki- gående anvisande av ansiag för anskaf-
920: Iostoa varte~. . .....................•. 1841 fande av värmeaggregat tili den värme-
921: 547. Väyrynen ym., rah.al. N:o 413: Määrä- och kraftcentral, som skall uppfö:t'as 1på
922: rahan osoittamisesta Pellon tiemestari· Mejlans sjukhusområde för Allmänna
923: tukikohdan rakentamista varten ..... . 1842 sjukhuset i Helsimgf·ors . . . . . . . . . . . . . . . 1858
924: 548. Väyrynen ym., rah.al. N:o 414: Määrä- 561. Teir ym., rah.al. N:o 427: Määrärahan
925: rahllilli 'osoittamisesta Tornion tukikohdan osoittamilsesta Helsingim uuden sädehoi-
926: rakennusltöitä varten ................. . 1843 toklinikan suunnittelu- ja louhintatöitä
927: 549. Väyrynen ym, rah.al. N:o 415: Määrä- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1859
928: rahan osoittaunisesta asentajien asuin- 562. Teir ym., rah.al. N:o 428: Määrärahan
929: rakennusten rakentamiseksi Rovanie- osoittamisesta Etelä-Saimoon keskussai-
930: melle ............................... . 1844 raalaan perustet1tavan sädehoitokeskuk-
931: 550. Tuuli ym., rah.al. N:o 416: Määrärahan sen hoito-osaston rakentamista ja osas·
932: osoittamisesta uudella rajaseudulla suo- tolle tarpeelliJs•ten välineiden hankki-
933: ritettavia tiejärjestelyjä varten ........ 1845 milsta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1860
934: 551. Kosola ym., rah.al. N:o 417: Määrära- 563. Suonpää ym., rah.al. N:o 429: Määrä-
935: han oso~ttamisesta Lapuanjoen vesistö- rahan osoittaunisesta Tampereoo keskus-
936: alueen tulv.asuojelua varten . . . . . . . . . . . 1846 sairaalan rakennustöiden aloittamist•a
937: varten . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 1861
938: 552. Erkkilä ym., rah.al. N:o 418: Määrära-
939: han osoittamisesta korvauksiksi vuonna 564. Tienari ym., rah.al. N:o 430: Määrära-
940: han o&oittamisesta Tampel"een keskussai-
941: ~9~~,tulvavahinlwja käl'lsineille maanvil·
942: raala;n rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1862
943: JehJOllle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1847
944: 565. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 431:
945: 553. Hetemäki ym., rah.al. N:o 419: Määrä-
946: rahan osoittamisesta moottorikulkuneu- Korotetun määrärahan osoittamisesta Tu-
947: vojen hankkimiseen poliilsitoimintll!a var- run keskussairaalan laajentamiseen . . . . . 1863
948: ten .................................. 1848 566. Kulovaara ym., rah.al. N:o 432: Korote-
949: tun määrärahan osoittamisestta Turun
950: 554. Pasanen ym., rah.al. N:o 420: Määrä- keskussairaalwn laajentamiseen ....... 1864
951: rahan osoittamisestta puolustuslaitoksen
952: 567. Ryömä ym., rah.al. N:o 433: Määrära-
953: kaluston ja tarvikkeiden peruahankin- han osoittamisesta Kokemäenjokilaakson
954: toihin ja korjauksiin sekä tutkimuksiin,
955: aluetta palvelevan mielisairaalan raken-
956: kokeiluihin ja matkoihin niitä varten .. 1849
957: tauni.tseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 1865
958: 555. Tuuli ym., rah.al. N:o 421: Määrärahan
959: osoittamisesta poliisitalon rakentamiseksi 568. Wickman m. fl., fin.mot. N:o 434: An-
960: Sippolan kuntaan .................... . 1850 gående anvisande av anslag för byg-
961: gande av en fyrbåk på Kallans grund . . 1866
962: 556. Hakala ym., rah.al. N:o 422: Määrära-
963: htvn osoitlt,amisesta Tampereen teknilli- 568. Wickman ym., rah.al. N:o 434: Määrära-
964: sea oppilait•oksen 11udisrakennusta var- hlllll osoit1tamisesta Kailauin merimaja-
965: ten ................................. . 1851 kan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1867
966: 557. Kyttä ym., rah.al. N:o 423: Korotetun 569. Teir m. fl., fin.mot. N:o 435: Angående
967: määrärahan •osoittamisesta moottoriaj•o- anvisande av anslag för uppmuddring av
968: neuvojen ja muun teknillisen kaluston farleden tili en ny kaj i Jakobstads hamn 1868
969: hankkimiseksi liikkuvalle poliisille lii- 569. Teir ym., rah.al. N:o 435: Määrärahan
970: kenteen valvonnan tehostamilstta varte;n 1853 osoittaunilsesta Pietarsaaren sataman
971: 558. Heljas ym., rah.al. N:o 424: Korotetun uuteen laituriin joht•avan väylän ruop-
972: määrämhan osoittamisesta Kuopion kes- paamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1869
973: kussairaalan rakennustöitä varten ..... 1855 570. Kujala ym., rah.al. N:o 436: Määrära-
974: 559. (}hman ym., rah.al. N:o 425: Määrä- han oso~ttamisesta avustuksiksi Kotkan
975: rahan osoittamisesta Helsingin yleisen ja Haminan satamien kehittämistä ja
976: sairaalan sisä- ja kimrgilsten ttautien kunnostamista varte:n . . . . . . . . . . . . . . . . . 1870
977: kl:irnikkarakennuksen rakentamista var- 571. Heikura ym., rah.al. N:o 437: Määrära-
978: ten ................................. . 1856 han osoittaunisesta Merikarvian sata-
979: Sisällysluettelo 1954. XVII
980:
981: Siv. Siv.
982: ma11111 johtavan HallUJskerin väylän ruop· 588. A. Kin·nunen ym., rah.al. N:o 454: Mää-
983: paam~sta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1871 rärahan osoit•t,amisesta Ohtuanojan ylä-
984: 572. Sävelä ym., rah.al. N:o 438: Määrära- juoksun perkaamiseen .................. 1892
985: han osoitta.misesta Merikarvian sata- 589. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 455: Mää-
986: maa~ ~ohta:van HaUuskerin väylän sy- rärahan osoitta.milsesta Ahvenlammesta
987: ventam1seks1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1873 Pyhäjokeen johtavan Viireiänojan per-
988: 573. Rapio ym., rah.al. N:o 439: Määrära- kaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1893
989: han osoittamisesta Merikarvian sata- 590. Väyrynen ym., rah.al. N:o 456: Määrä-
990: maam johtavan laivaväylän ruoppaami- rahan osoittamisesba Kemijokisuun puu-
991: seen •...•............................ 1874 tavaraerottelulta etelää.n johtavan ran-
992: 574. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 440: Mää- '1likkoväylän ruopparumista va11ten ...... 1894
993: rärahan osoittamisesta Himangan sata- 591. Lindqvist ym., rah.al. N:o 457: Määrä-
994: man ruoppaam~seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1875 rahan osoittamisesta Peliinkosken per-
995: 575. ,isvik ym., rah.al. N:o 441: Määrärllihan k~~;amiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1895
996: osoi~~-a~isesta Kaskisten sataman laajen- 592. Ro{Jenberg m. fl., fin.mot. N:o 458: An-
997: nustolta varten ............•......... 1876 gående anvisande av anslag för upprens-
998: 576. Manninen ym., rah.al. N:o 442: Määrä- ning av Vörå älvs nedre Iopp ........ 1896
999: rahan osoitta.misest~~; uittokanavan ra-
1000: 592. Rosenberg ym., rah.al. N:o 458: Määrä-
1001: kentamiseksi Taipaleen kanavrun viereen 1877
1002: rahan •osoittamilsesta Vöyrinjoen ala-
1003: 577. Rosnell ym., rah.al. N:o 443: Määrära- jll!oksun per k~~;amiseen . . • . . . . . . . . . . . . . 1897
1004: han osoittamisesta avustukseksi Porin 593. Jaakkola ym., rah.al. N:o 459: Määrä-
1005: kaupungille Mänityluod'On sataman uuden raha.n osoittamisesta Kylmäpihlajan väy-
1006: osan laiturien nostokurkien ja varasto- lällä olevan matalikon poistamiseksi . . . 1898
1007: suojien rakentamista varten . . . . . . . . . . 1878
1008: 594. Kiviaho ym., rah.al. N:o 460: Määrä-
1009: 578. Heikura ym., rah.al. N:o 444: Määrära- rahan osoittamisesta Särkijärven lasku-
1010: han osoittamisesta Inhotunjärveijl vesis- hankkeen toteuttamista varten . . . . . . . . . . 1899
1011: tön ;perkaamiseen .................... 1879
1012: 595. Aitio ym., rah.al. N:o 461: Määrärahan
1013: 579. Kelavesi ym., rah.al. N:o 445: Määrära- osoittamisesta Alasjärven vesijättöalueen
1014: han osoittamisesta Kyynelmysjärven- kuivatustöiden aloittamista varten . . . . . . 1900
1015: Kailslasen j·a siihen liittyvien järvien
1016: vedenpinnan alentamiseen . . . . . . . . . . . . . 1881 596. Manninen ym., rah.al. N:o 462: Määrä-
1017: 580. Eskola ym., rah.al. N:o 446: Kol'otetun rahan osoittamisesta Konnekosken per-
1018: määrärahllin osoittamisesta vesistöjen las- mamiseen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1901
1019: kemista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1882 597. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 463: An-
1020: 581. Kujala ym., rah.al. N:o 447: Määrära- gående anvisande av förhöjt amslag för
1021: han osoittamisesta Koiiinlammen alueen årensningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1902
1022: kuivaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1883 597. Korsbäck ym., rah.al. N:o 463: Korote-
1023: 582. Wickman m. fl., fin.mot. N:o 448: An- tun määrärahan osoitta.misesta jokien
1024: gående anvisande av anslllig för upprens- perkaamiseen ........................ 1903
1025: ning av mellersta loppet av Kronoby å 1884 598. Torvi ym., rah.al. N:o 464: Määrära-
1026: han Olloittamisesta Ristijärven ja Risti-
1027: 582. Wickman ym., rah.al. N:o 448: Määrä- ojan suoalueiden kuiv.attamista varten 1904
1028: han •osoittamilsesta Kruunupyyn joen
1029: keskijuoksun perkaamiseen . . . . . . . . . . . 1885 599. Liedes ym., rah.al. N:o 465: Määrära-
1030: 583. Wickman m. fl., fin.mot. N:o 449: An- han osoittamisesta Vepsänj•oen ja 1sen si-
1031: gående anvisande av anslag för upprens- vujokien perkarumiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1905
1032: ning av Perho å . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1886 600. Murto ym., rah.al. N:o 466: Määrärahan
1033: 583. Wickman ym., rah.al. N:o 449: Määrä- •osoittamiseSita Karppiojan perkaamiseen 1906
1034: rahan osoittamisesta Perhonjoen perkaa- 601. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 467: An-
1035: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1887 gående anvisande av anslag för upprens-
1036: 584. A. Ki·nnunen ym., rah.al. N:o 450: Mää- ning av utfallsdiket från Kuttuträlsk i
1037: rärahan osoittamisesta Liminkaojan per- Esbo korumun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1907
1038: kaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1888 601. Rosenberg ym., rah.al. N:o 467: Määrä-
1039: 585. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 451: Mää- rahan •osoittamisesta Espoon Imnnassa
1040: rärahan osoittamilsesta Vääräjoen, per- olevan Kuttuträskicn laskuojan perkaa-
1041: kaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1889 • miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1908
1042: 586. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 452: Mää- 602. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 468: An-
1043: rärahan osoittamisesta Siikllijoen perkaa- gående anvisande av •anslag för upprens-
1044: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1890 ning av Rödkärrsdiket i Borgå lwmmun 1909
1045: 587. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 453: Mää- 602. Rosenberg ym., rah.al. N:o 468: Määrä-
1046: rärahan osoittamisesta Keski- ja Pohjois- rahan osoitta;misesta Porv•oon kunnassa
1047: Pohjanmaan peruakuivatustöitä varten .. 1891 olevan Rödkärrinojan perkaamiseen .... 1910
1048:
1049: III
1050: XVIII Sisällysluettelo 1954.
1051:
1052:
1053: Siv. Siv.
1054: 603. Rytinki ym., rah.al. N:o 469: Määrära- 621. Niiranen ym., rah.al. N:o 487: Määrära-
1055: hllln osoittamisesta Iijoen ;perkaamiseen 1911 h!lin osoi:ttam~sesta Pielisjoen sivukana-
1056: van sillan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1929
1057: 604. Rapio ym., rah.al. N:o 470: Määrärahan
1058: ,osoittamisesta ns. Pitkäjärven Juupajoen 622. Manninen ym., rah.al. N:o 488: Määrä-
1059: kuivatushanketta varten . . . . . . . . . . . . . . 1912 rahan osoittamisesta Puutossalmen sillan
1060: rakent!lilliiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1930
1061: 605. Liedes ym., rah.al. N:o 471: Määrära-
1062: han osoittamisesta Olhavanjoen perkaa- 623. Suonpää ym., rah.al. N:o 489: Määrä-
1063: :miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1913 rahan osoittamisesti avustukseksi Nokian
1064: kauppalalle Nokiankosken yli johtavan
1065: 606. Liedes ym., rah.al. N:o 472: Määrära- maantiesillan uudelleen rakentamista var-
1066: han oso~ttamisesta Kuusamon kunnan ten .................................. 1931
1067: Liikasen kylän ja Sallan kunnan Hauta-
1068: järven kylän väl~sten suoalueiden kui- 624. Torvi ym., rah.al. N:o 490: Määrärahan
1069: v,atus- ja asutussuunnitelmien laatimista osoittamh;;esta maantiesillan rakentami-
1070: varten ............................... 1914 seksi Oulujoen yli Muhoksen kunn111n
1071: Laitasaaren kylän kohdalle . . . . . . . . . . 1932
1072: 607. Liedes ym., rah.al. N:o 473: Määrära-
1073: han osoittamisesta Kuivajoen perkaami- 625. Tuuli ym., rah.al. N:o 491: Määrärahan
1074: seen ................................. 1915 osoittamisesta sillan rakentamiseksi Lam-
1075: min lossille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1933
1076: 608. Tiekso-I!>aksson ym., rah.al. N:o 474:
1077: Määrärahan osoittamisesta Kuolajoen per- 626. Koivisto ym., rah.al. N: o 492: Määrära-
1078: kaamiseen ............................ 1916 han osoittamisesta Ristisalmen sillan ra-
1079: kentam~seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1934
1080: 609. .J.svik ym., rah.al. N:o 475: Määrärahan
1081: osoittamisesta Maaliahden kunnas,sa ·ole- 627. Raipala ym., rah.al. N:o 493: Määrära-
1082: van Fallbäckenin ja sen sivuojien per- han osoittamisesta Salmin sillan raken-
1083: klllllllliiseen ........................... 1917 1tamiseen Ikaal~sten kunnassa . . . . . . . . . . 1935
1084: 610 • .J.svik ym., rah.al. N:o 476: Määrärahan 628. Rapio ym., rah.al. N:o 494: Määrära-
1085: osoittamisesta Luomanperän alue.en kui- han 'Osoittamisesta Salmin maantiesillan
1086: vattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1918 rakentamiseen Ikaalisten kunnassa . . . . 1936
1087: 611. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 477: Mää- 629. Raipala ym., rah.al. N:o 495: Määrära-
1088: rärahwn osoittamisesta Hirvijoen ja sen han osoittam~sesta Kyröslwsken sillan
1089: sivuha111rojen perkaamiseen . . . . . . . . . . . . 1919 rakentamistyön loppuwnsaattamiseksi . . 1937
1090: 630. Pasanen ym., rah.al. N:o 496: Määrä-
1091: 612. Heikura ym., rah.al. N:o 478: Määrära- rahwn osoittamisesta sillan rakentami-
1092: han os•oitt111misesta Karvianjoen perkaa- seksi Puumalwn 1salmeen . . . . . . . . . . . . . . 1938
1093: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1920
1094: 631. Liedes ym., rah.al. N:o 497: Määrära-
1095: 613. Murto ym., rah.al. N:o 479: Määrära- han osoittamisesta Iijoen maantiesillan
1096: han osoittamisesta Taivalko,sken kun- rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1939
1097: nassa olevien Kwtin ja Koivujärven
1098: alueiden kuivattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1921 632. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 498:
1099: Määrävahan oso~tt!lilliisesta sillan raken-
1100: 614. Kiviaho ym., rah.al. N:o 480: Määrä- tamiseksi Kemiön saarelta mantereelle . . 1940
1101: rahan osoittamisesta Purmonj·oen per- 633. Kiviaho ym., rah.al. N:o 499: Määrära-
1102: kaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1922 han osoittamisesta ,sillan rakentamiseksi
1103: 615. Ahonen ym., rah.al. N:o 481: Määrära- Hännilänsalmeen . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1941
1104: han osoittamisesta silla:n rakentamiseksi 634. J ämsen, rah.al. N: o 500: Määrärahan
1105: Suolahden-Koivisto,n maantielle . . . . . . 1923 osoittamisesta sillan rakentamiseksi Hän-
1106: 616. Hiltu·nen ym., rah.al. N:o 482: Määrä- uiiänsalmen lassipaikalle . . . . . . . . . . . . . . 1942
1107: rahan osoitt!l!misesta Virtasalmen-Sian- 635. Kiviaho ym., rah.al. N:o 501: Määrära-
1108: leuan kanavasillan ja Voisalmen sillan han osoittam~sesta Mämmensalmen sil-
1109: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1924 lan rakennustöiden loppuunsaatltamuseen 1943
1110: 617. Rytinki ym., rah.al. N:o 483: Määrära- 636. Hietanen ym., rah.al. N:o 502: Määrä-
1111: han oso~tamisesta sillan rakentamiseksi rahan osoitt!lilliisesta sillan rakentami-
1112: Tannilwn lassipaikalle . . . . . . . . . . . . . . . . 1925 seksi Kivisalmen yli . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1944
1113: 618. Kuittinen ym., rah.al. N:o 484: Määrä- 637. Hult ym., rah.al. N:o 503: Määrärahan
1114: rahan osoittamis,esta Saimaan kanavan osoittamisesta Nokisenkosken sillan ra-
1115: yli johtavan maantiesillan rakentamiseen kentamiseen Rautalammin kunnassa . . . . 1945
1116: Lauritsalan kauppalan kohdalla . . . . . . 1926 638. Hykkäälä ym., rah.al. N:o 504: Määrä-
1117: 619. Kujala ym., rah.al. N:o 485: Määrära- • vahan osoittamisesta sillan rakentami-
1118: han osoittamisesta Hirvikosken sillan seksi Lammin ylikulkupaikalle . . . . . . . . 1946
1119: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1927 639. Haapa{Jalo ym., rah.al. N:o 505: Määrä-
1120: 620. Puhakka ym., rah.al. N:o 486: Määrä- rahan osoitlt!lilliisesta Mikkelin-Heinolan
1121: rahan O·soittamisesta Lylykosken maan- maantien Karikon, Otavan ja Hietasen
1122: tiesillan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1928 siltojen rakentamista varten ......•.•. 1947
1123: Sisällysluettelo 1954. XIX
1124:
1125: Siv. Siv.
1126: 640. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 506: Määrära· 657. Kiviaho ym., rah.al. N:o 523: Määrä-
1127: han osoittamiJsesta Kyrönjoen maantie- rahan osoittamisesta Menkijärven-Kau-
1128: sillan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1948 hajärven välisen tien rakentamiseen .... 1967
1129: 641. Jämsen, rah.al. N:o 507: Määrärahan 658. Lahtela ym., rah.al. N: o 524: Määrära-
1130: osoittamisesta Suolahden-Haapajärven han osoittamisesta maantien rakentami-
1131: radan •tiepohjan lunastamiseen . . . . . . . . 1949 seksi Savukosken kunnan Värriön kylästä
1132: 642. Palovesi ym., rah.al. N:o 508: Korotetun Sodankylän kunnan Kelujärven kylään 1968
1133: määrärahan •osoittamisesta kunnan- ja 659. Soininen ym., rah.al. N:o 525: Määrä-
1134: kyläteiden avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1950 rahan osoittamisesta Liperin-Arvinsal-
1135: 643. Lahtela ym., rah.al. N:o 509: Korotetun men maantien peruskorjauksiin . . . . . . . . 1969
1136: määräraha'Il osoittamisesta kunnan- ja 660. Kiviaho ym., rah.al. N:o 526: Määrära-
1137: kyläteiden avUJstamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1951 han osoittamisesta maantien rakentami-
1138: 644. Palovesi ym., rah.al. N:o 510: }{jorotetun seksi Myllymäen tieltä Saarijärven kir-
1139: määrärahan osoittamisesta helP'otusten kolle ................................ 1970
1140: myöntämiseksi kunnille maantiealueiden 661. Kiviaho ym., rah.al. N:o 527: Määrära-
1141: lunastusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1953 han osoittamisesta maantien rakentami-
1142: 645. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 511: seksi Seinäjoelta Karstulaan .......... 1971
1143: Korotetun määrärahan osoittamisesta hel- 662. Lahtela ym., rah.al. N:o 528: Määrära-
1144: potuksen myöntämiseksi kunnille maantie- han osoittamisesta Pelkosenniemen-So-
1145: alueiden lunastusta varten . . . . . . . . . . . . . 1955 dankylän maantien rakentamista varten 19i2
1146: 646. Jaakkola ym., rah.al. N:o 512: Kororte-
1147: tun määrärahan osoittamisesta helpo- 663. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 529: Mää-
1148: tusten myöntämiseksi kun'Ilille maantie- rärahan osoittamisesta maantien rakenta-
1149: alueiden lunastamista varten . . . . . . . . . . 1956 miseksi Kauhajoen kirkolta Jalasjärven
1150: Koskuelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1973
1151: 647. Kähönen ym., rah.al. N:o 513: Korot-e-
1152: tun määrärahan osoittamisesta nnaanhan- 664. Liedes ym., rah.al. N:o 530: Määrärahan
1153: kinltalain toimeenpa:non yhteydessä ra-- osoittamisesta Kuusamon-Taivalkosken
1154: kennettavia yleisiä teitä varten . . . . . . . . 1957 maantien kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1974
1155: 648. Rytkönen ym., rah.al. N:o 514: Määrä- 665. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 531:
1156: rahan os·oittannisesta LapinsalO'Il-Heinä- Määrärahan osoittamisesta Äkäslompolon-
1157: perän-Ahokylän asutustien rakentamista Muotkavaaran maantien rakentamiseksi .. 1975
1158: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1958 666. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 532:
1159: 649. Lahtelan ym., rah.al. N:o 515: Korote· Määrärahan osoittamisesta maantiesuun-
1160: tun määrärahan osoittamisesta asutustei- nan tutkimiseksi Kelankylästä Siuruan
1161: den kuntoonpano- ja kunnossapitokustan· jokilaakson kautta Pudasjärven-Rannan
1162: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1959 tiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1976
1163: 650. Liedes ym., rah.al. N:o 516: Määrära· 667. Rantamaa ym., rah.al. N:o 533: Määrä-
1164: han osoittamis.esta J•aalangan asutus· rahan osoittamisesta maantien rakentami-
1165: alueen ja Siivikon välisen maantien ra· se~si Sa~~nrannan kirkonkylästä Pirtti-
1166: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1960 maen kylaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1977
1167: 651. Lahtela ym., rah.al. N:o 517: Määrära- 668. Koivisto ym., rah.al. N:o 534: Määrä-
1168: han 'Osoittam:Usesta maawtien rakentami- rahan osoittamisesta kelirikkateiden ra-
1169: seksi Vian asemalta Vanttll!usjärven kentamiseksi Utsjoen kuntaan .......... 1978
1170: maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1961 669. Roine ym., rah.al. N:o 535: Määrärahan
1171: 652. Pöyklcö ym., rah.al. N:o 518: Määrära- osoittamisesta Vihiniemen-Maasillan
1172: han osoittamisesta Vanttausjärven asu· maantien rakentamiseen ................ 1979
1173: tustien jrutkamiseksi Vian asemalle . . . . 1962 670. Hiltunen ym., rah.al. N:o 536: Määrä-
1174: 653. Friman ym., rah.al. N:o 519: Määrära· rahan osoittamisesta Enonkosken-Hanhi-
1175: han osoittamisesta tien rake<ntami1seksi virran-Sappulahden maantien rakenta-
1176: Viam asemalta Vanttamsjärven tielle .. 1963 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1980
1177: 654. Lahtela ym., rah.al. N:o 520: Määrära- 671. Kulovaara ym., rah.al. N:o 537: Määrä-
1178: han osoittamisesta Posion kunnan Aholan rahan osoittamisesta Mietoisten-Raision
1179: -Mourujärven-Maaninkavaaran maan- Somersojan tieosan rakentamiseen ...... 1981
1180: tien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1964 672. Kulovaara ym., rah.al. N:o 538: Mää-
1181: 655. Rytinki ym., rah.al. N:o 521: Määrära· rärahan osoittamisesta maantiesuunnan
1182: han osoittamisesta maantien rakentami- tutkimiseksi Vehmaan kunnan Ennyisten
1183: seksi Pudasjärven Puhoskylästä Suomus- kylästä Kaiannin kunnan kautta Uuteen-
1184: salmen Näljängälle .................. 1965 kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1982
1185: 656. Rytinki ym., rah.al. N:o 522: Määrära- 673. Lindqvist ym., rah.al. N:o 539: Määrä-
1186: han osoittamisesta maantien rakentami- rärahan osoittamisesta maantien rakenta-
1187: seksi Pudasjärven Särkivaarasta Taival- miseksi Mankalan voimalaitokselta Iitin
1188: kosken Virkkuseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1966 kunnan Kymentaan kylään . . . . . . . . . . . . 1983
1189: XX Sisällysluettelo 1954.
1190:
1191:
1192: Siv. Siv.
1193: 674. Lindqvist ym., rah.al. N:o 540: Määrä- 691. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 557: Mää-
1194: rahan osoittamisesta Nastolan kunnan rärahan osoittamisesta Posion kunnan
1195: Seestaan ja Kumian välisen tien kunnos- Raistakan tiestä Kitkan tukinsiirtolai-
1196: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1984 tokselle johtavan tien jatkamiseksi Kurki-
1197: 675. Lindqvist ym., rah.al. N:o 541: Määrä- järven itäpäähän tulevaan tiehen ...... 2001
1198: rahan osoittamisesta Padasjoen kunnan 692. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 558: Mää-
1199: Porasan ja Kasiniemen kylien välisen tien rärahan osoittamisesta maantien raken-
1200: kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1985 tamiJseksi Muhoks8'Il kunnan Muhospe-
1201: 676. Lindqvist ym., rah.al. N:o 542: Määrä- rän tieltä Suokylän tiehen . . . . . . . . . . 2002
1202: rahan osoittamisesta Asikkala.n kunnan 693. Nieminen ym., rah.al. N:o 559: Määrä-
1203: Kopsuon tien kunnostamiseen . . . . . . . . 1986 rahan osoittamisesta maantien rakentami-
1204: 677. Lindqvist ym., rah.al. N:o 543: Määrä- seksi Savonrannan kirkonkylästä Pirtti-
1205: rahan osoittamisesta maantien rakentami- mäen kohdalle Enonkosken-Sapun maan-
1206: seksi Lahden kaupungista Heinlammin tielle .................................. 2003
1207: ym. kylien kautta Mikkelin läänin ra- 694. A. Kinmtnen ym., rah.al. N:o 560: Mää-
1208: jalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1987 rärahan 10soittamiJsesta mruantien raken-
1209: 678. Lindqvistin ym., rah.al. N:o 544: Määrä- tamiseksi Haapaveden kirkonkylästä Juus-
1210: rahan osoittamisesta ns. Veittosten tien tomäkeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2004
1211: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1988 695. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 561: Mää-
1212: 679. E_ Kilpi ym., rah.al. N:o 545: Määrä- rärahan osoittamisesta maantien rakenta-
1213: rahan osoittamisesta Lahden-Vääksyn miseksi Pyhäjoen-Kalajoen maantieltä
1214: maantien kunnostamiseen .............. 1989 Merijärven-Kalajoen maantiehen . . . . . . 2005
1215: 680. E. Kilpi ym., rah.al. N:o 546: Määrä- 696. Pöykkö ym., rah.al. N:o 562: Määrärahan
1216: rahan osoittamisesta Nastolan kunnan Ah- osoittamisesta maantien rakentamiseksi
1217: tialan kylän kohdalla olevan tien korjaa- Rovaniemen kauppalasta Kuusamon-Po-
1218: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1990 sion maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2006
1219: 681. Koivunen ym., rah.al. N:o 547: Määrä- 697. Pöykkö ym., rah.al. N:o 563: Määrära-
1220: rahan osoittamisesta maantien rakentami- han osoittamisesta Rovaniemen-Koivun
1221: seksi Pylkönmäen Timpersuntista Multian maantien rakentamiseksi .............. 2007
1222: Sipilään .............................. 1991 698. Kuittinen ym., rah.aL N:o 564: Määrä-
1223: 682. Koivisto ym., rah.al. N:o 548: Määrä- rahan osoittamisesta Simpeleen-Kauko-
1224: rahan osoittamisesta Pellon-Konttajär- pään maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . 2008
1225: ven-Marrasjärven-Meltauksen maantien 699. Ahonen ym., rah.al. N:o 565: Määrä-
1226: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1992 rahan osoittamisesta Mämmensalmen kier-
1227: 683. Koivisto ym., rah.al. N:o 549: Määrä- totien töiden loppuunsaattamista varten 2009
1228: rahan osoittamisesta maantien rakentami- 700. Lindqv~t ym., rah.al. N:o 566: Määrä-
1229: seksi Savukosken kunnan Värriön kylästä rahan osoittamisesta Kuurin ja Kivisen
1230: Tanhuan kylän kautta Kelujärvelle .... 1993 tasoylikäytävien välisen maantien rakenta-
1231: 684. Koiviston ym., rah.al. N:o 550: Määrä- miseksi .............................. 2010
1232: rahan osoittamisesta E.nontekiön kir- 701. Tauriainen, rah.al. N:o 567: Määrärahan
1233: kolta Leppäjärven ja Palojärven kyliin osoittamisesta maantien rakentamiseksi
1234: johtavan polkutien kunn>ostamiJseen . . . . 1994 Pesiönlahdelta Heinjärvelle ............ 2011
1235: 685. Väyrynen ym., rah.al. N:o 551: Määrära- 702. Tauriainen, rah.al. N:o 568: Määrärahan
1236: raharr osoittamisesta Koivun-Rovaniemen osoittamisesta Suomussalmen yli johtavan
1237: maantien rakentamiseen ................ 1995 maantien pengerrystöitä varten . . . . . . . . 2012
1238: 686. Väyrynen ym., rah.aL N:o 552: Määrä- 703. Tauriainen, rah.aL N:o 569: Määrärahan
1239: rahan osoittamisesta Aholan-Mourujär- osoittamisesta maantien rakentamiseksi
1240: ven-Maaninkavaaran maantien rakenta- Pudasjärven Puhokselta Kurkikylän
1241: miseen ................................ 1996 kautta Suomussalmen Leinosenvaaraan .. 2013
1242: 687. Väyrynen ym., rah.al. N:o 553: Määrä- 704. Friman ym., rah.aL N:o 570: Määrära-
1243: rahan osoittamisesta Peltovuoman-Nun- han osoittamisesta Sodankylän kunnan
1244: nasen tietyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1997 Kelujärven kylän ja Savukosken kunnan
1245: Tanhuan kylän välisen tien rakennustöiden
1246: 688. Väyrynen ym., rah.al. N:o 554: Määrä- loppuunsaattamiseen .................. 2014
1247: rahan osoittamisesta Könkään-Tepast>on
1248: tietyön loppuun saattamista varten . . . . 1998 705. Friman ym., rah.al. N:o 571: Määrära-
1249: han osoittamisesta maantien rakentami-
1250: 689. Väyrynen ym., rah.al. N:o 555: Määrä- seksi Sodankylän kunnan Kieringin ky-
1251: rahan osoittamisesta Sierilän-Pekkalan lästä Molkojärven kylään .........•.... 2015
1252: maantien parantamista varten .......... 1999 706. Friman ym., rah.aL N:o 572: Määrä-
1253: 690. Väyrynen ym., rah.al. N:o 556: Määrä- rahan osoittamisesta maantien rakentami-
1254: rahan osoittamisesta Syysjärven-Mieras- seksi Rovaniemen Saaren kylästä Ounas-
1255: järven-Utsjoen maantietyötä varten .... 2000 jokivartta Markkasuvannon lossille . . . . . . 2016
1256: Sisällysluettelo 1954. XXI
1257:
1258:
1259: Siv. Siv.
1260: 707. Seppi ym., rah.al. N:o 573: Määrärahan 723. Lahtela ym., rah.al. N: o 589: Määrä-
1261: osoittamisesta Karjulan sillan-Ruoveden rahan osoittamisesta yhdysmaantien ra-
1262: maantien oikaisua varten . . . . . . . . . . . . . . 2017 kentamiseksi Posion-Kuusamon ja Ke-
1263: 708. Seppi ym., rah.al. N:o 574: Määrärahan mijärven-Kuusamon maanteiden välille 2034
1264: osoittamisesta maantien rakentamiseksi 724. Friman ym., rah.al. N:o 590: Määrära-
1265: Kurun kunnan Riuttaskorven kylästä han osoittamisesta Javaruksen-Vuojärven
1266: Kortteen pysäkille . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 2018 maantien rakennustyön jatkamiseen .•.. 2035
1267: 709. Seppi ym., rah.al. N:o 575: Määrärahan 725. Friman ym., rah.al. N:o 591: Määrära-
1268: osoittamisesta Teiskon-Jäminkipohjan han osoi.Jttarrnisesta tien rakentamiseksi
1269: maantien oikaisemista varten . . . . . . . . . 2019 Jeesiöjärven kylästä Vesmajärven kylään
1270: Kittilän kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2036
1271: 710. Hieta·nen ym., rah.al. N:o 576: Määrä-
1272: rahan osoittamisesta maantien rakenta- 726. Kiviaho ym., rah.al. N:o 592: Määrära-
1273: miseksi Viitasaaren Suovanlahden kylästä han osoittamisesta Sääksjärven-Oksa-
1274: Rautalammin Kerkonkosken kylään . . . . . . 2020 kosken maantien parantamiseen ........ 2037
1275: 727. Kiviaho ym., rah.al. N:o 593: Määrära-
1276: 711. M. Mattila ym., rah.al. N:o 577: Mää-
1277: rärahan osoittamisesta tieoikaisujen toi- han osoittamisesta Jyväskylän-Äänekos-
1278: mittamiseksi Helsingin-Hämeenlinnan ken ma!l!ntieosuudoo oikaisemiseen . . . . . 203&
1279: maantiellä Nurmijärven ja Vihdin kuntien 728. Jämsen ym., rah.al. N:o 594: Määrära-
1280: kohdalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2021 han osoittamisesta maantien rakentami-
1281: 712. Aitio ym., rah.al. N:o 578: Määrärahan seksi Kolhon-Keuruun maantieltä Tiusa-
1282: osoittamisesta Kustavin saaristotien lan pysäkin kautta Haapamäen-Keu-
1283: Mietoisten-Raision tieosuuden rakenta- ruun maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2039
1284: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2022 729. Jiilmsen, rah.al. N:o 595: Määrärahan
1285: 713. Friman ym., rah.al. N:o 579: Määrära- osoittamisesta maantien rakentamiseksi
1286: han osoittamisesta maantien rakentami- Kinnulan kirkonkylästä Alvajärven ase-
1287: seksi Kittilän kunnan Könkään kylästä malle ................................ 2040
1288: Lompolon kautta Puljujärven kylään . . 2023 730. Pakkanen ym., rah.al. N: o 596: Määrä-
1289: rahan osoittamisesta maantien rakenta-
1290: 714. E. Saari ym., rah.al. N:o 580: Määrära- miseksi Kurun pitäjän Riutaskylästä Vir-
1291: han osoittamisesta maantien rakentami- tain pitäjän Kortteen pysäkille . . . . . . . . 2041
1292: seksi Kuortaneen pitäjän Mäyryn ky-
1293: lästä Lehtimäen maantielle . . . . . . . . . . . . 2024 731. Rytkönen ym., rah.al. N:o 597: Määrära-
1294: han osoittamisesta Syvärinpään-Olki-
1295: i15. Lahtela ym., rah.al. N:o 581: Määrära- mäen maantien rakentamiseen .......... 2042
1296: han osoittamisesta maantien rakentami- 732. Jokinen ym., rah.al. N:o 598: Määrära-
1297: seksi Kemijärven Sallan maantiestä Po- han osoittamisesta Perniön kunnassa Poh-
1298: siolle ................................ 2025 janJarven kohdalla olevan tienoikaisu-
1299: 716. Lahtela ym., rah.al. N:o 582: Määrära- työn loppuun saattamiseksi . . . . . . . . . . . . 2043
1300: han osoittamisesta maantien rakentami- 733. Rosnell ym., rah.al. N: o 599: Määrä-
1301: seksi Inarin Syysjärveltä Utsjokisuulle . . 2026 rahan osoittamisesta ns. Myöntään yhdys-
1302: 717. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 583: Mää- tien rakentamiseen yleisiä maanteitä vas-
1303: rärahan osoittamisesta Vetelin Kalliojär- taavaan kuntoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2044
1304: ven ja Lappajärven Itäkylän välisen kylä- 734. Mt~rto ym., rah.al. N:o 600: Määrära-
1305: tien rakentamiseksi maantieksi . . . . . . . . 2028 han osoittamisesta maantien rakentami-
1306: 718. Nurminen ym., rah.al. N:o 584: Mää- seksi Oulaisista Kärsämäen V enetpaloon 2045
1307: rärahan osoittamisesta maantien rakenta- 735. Koivunen ym., rah.al. N: o 601: Määrära-
1308: miseksi Toholammin-Lestijärven maan- han osoittamisesta maantien rakentami-
1309: tiestä Ullavan maantiehen . . . . . . . . . . . . 2029 seksi Multian kunnan Sydänmaan maan-
1310: 719. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 585: Mää- tieltä Keuruun kunnan Pihtisulun-Tiea-
1311: rärahan osoittamisesta Ullavan Korven- hon maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2046
1312: Toholammin maantieosan kunnostamiseen 2030 736. Koivunen ym., rah.al. N:o 602: Määrära-
1313: 720. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 586: Mää- han osoittamisesta Kanavuoren-Keikka-
1314: rärahan os·oittamisesta maantien raken- mäen maantien rakentamista varten . . . . 2047
1315: tamiseksi Himangan kunnan Hiiliiän ky- 737. Suonpää ym., rah.al. N:o 603: Määrä-
1316: lästä E'skolan rautatieasemalle . . . . . . . . 2031 rahan osoittamisesta Oriveden-Länkipoh-
1317: 721. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 587: Mää- jan tieosuuden korjaamiseen .......... 2048
1318: rärahan osoittamisesta Oravaisten kun- 738. Rytkönen ym., rah.al. N:o 604: Määrä-
1319: nan Välitalon kylästä Ylihärmään johta- rahan osoittamisesta Viinamäen-Siikajär-
1320: van ns. Ekotien rakentamiseksi maantieksi 2032 ven maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . 2049
1321: 722. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 588: 739. Rapio y1n., rah.al. N:o 605: Määrärahan
1322: Määrärahan osoittamisesta Pellon-Raanu- osoittamise,sta Pohjois-Satakunnan kun-
1323: järven maantien korjaamiseen .......... 2033 nan- ja kyläteidoo parantamiseen ..... 2050
1324: XXII Sisällysluettelo 1954.
1325:
1326:
1327: Siv. Siv.
1328: 740. Heikura ym., rah.al. N:o 606: Määrä- 742. Koivunen ym., rah.al. N:o 608: Määrä-
1329: rahan osoittamisesta Kovelahden-Karvian rahan osoittamisesta maantien rakenta-
1330: maantien parannustöiden suorittamiseen miseksi Ahteensal.melta Pihlajaveden-
1331: Ikaalisten kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2051 V alkaajärven maantiehen . . . . . . . . . . . . 2053
1332: 741. Heilcura ym., rah.al. N:o 607: Määrä- 743. Tauriainen, rah.al. N: o 609: Määrära-
1333: rahan osoittamisesta Kihniön-Karvian han osoittamisesta maantien rakentami-
1334: maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 2052 seksi Suomussalmella Kiannan vesistön
1335: itäpuolitse Juntusrantaan .............. 2054
1336:
1337:
1338:
1339: I. Perustuslakivaliokunta.
1340: Talouselämän säännöstelemistä ja huo- Siv.
1341: neenvuokrien säännöstelyn lopettamista 16. E. Leikola ym., lak.al. N:o 187: Ehdo-
1342: koskevia lakialoitteita. tus laiksi huoneenvuokrien säännöstelyn
1343: Siv. asteittaisesta lopettamisesta ........... 2061
1344: 15. Murto ym., lak.al. N:o 186: Ehdotukset
1345: laiksi talouselämän säännöstele.misest!i
1346: poikkeuksellisissa oioissa annetun lain 17. Karvikko ym., lak.al. N:o 188: Ehd·otus
1347: muuttamisesta ja laiksi huoneenvuokrien laiksi huoneenvuokrien säännöstelyn as-
1348: säännöstelystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2057 teittaisesta lope1ttamisesta . . . . . . . . . . . . . 2064
1349:
1350:
1351:
1352: IV. Valtiovarainvaliokunta.
1353: Tulo- ja omaisuusverolakia ja asuinra- Siv.
1354: kennusten tuotantoon käytettyjen raken- 746. Tuuli ym., lak.al. N:o 181: Ehdotus laiksi
1355: nustarvikkeiden hintaan sisältyneen lii- asuinrakennusten tuotantoon käytetty-
1356: kevaihtoveron takaisinmaksamista kos- jen rakennustarvikkeiden hintaan sisäl-
1357: kevia lakialoitteita. tyneen liikevaihtov-eron takaisinmaksa-
1358: Siv. misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2073
1359: 744. LI.. Leikola ym., lak.al. N:o 178: Ehdotus
1360: 747. Karvikko ym., lak.al. N:o 189: Ehdotus
1361: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai- laiksi tulo- ja •omaisuusverolain 50 §: n
1362: kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 2069 väliaikaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . 2075
1363: 745. LI.. Leikola, lak.al. N:o 179: Ehdotus
1364: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai-
1365: kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 2071
1366:
1367:
1368:
1369: IX. Maatalousvaliokunta.
1370: Kotimaisen kylvösiementuotannon edis- Siv.
1371: tämistä koskevia lakialoitteita. 128. Hautala ym., lak.al. N:o 185: Ehdotus
1372: Siv. laiksi kotimaisen kylvösiementuotannon
1373: 127. Jussila ym., lak.al. N:o 184: Ehdotus edistämisestä vuosina 1955-1959 ...... 2081
1374: laiksi kotimaisen kylvösiementuotannon
1375: edistämisestä vuosina 1955-1959 ...... 2079
1376:
1377:
1378:
1379: Lakialoitteita, jotka puhemies on kieltäytynyt esittelemästä valiokuntaan lähetettäväksi.
1380: Siv. Siv.
1381: Innala ym., lak.al. N:o 180: Ehdotus laiksi Tenhiälä ym., lak.al. N:o 182: Ehd•otus laiksi
1382: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisestta liikevaihtover-olain muuttamisesta . . . . . . . . 2087
1383: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2085 L. Mattila ym., lak.al. N:o 183: Ehdotus laiksi
1384: liikevaiht-overolain muuttamisesta . . . . . . . . 2089
1385: j
1386: j
1387: j
1388: j
1389: j
1390: j
1391: j
1392: j
1393: j
1394: j
1395: j
1396: j
1397: j
1398: j
1399: j
1400: j
1401: j
1402: j
1403: j
1404: j
1405: j
1406: j
1407: VALTIOPÄIVÄT
1408: 1954
1409:
1410: LIITTEET
1411: B. YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHA-
1412: ASIA- JA LAKIALOITTEET
1413:
1414:
1415:
1416:
1417: HELSINKI 1954
1418: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1419: 1
1420:
1421: 1
1422:
1423: 1
1424:
1425: 1
1426:
1427: 1
1428:
1429: 1
1430:
1431: 1
1432:
1433: 1
1434:
1435: 1
1436:
1437: 1
1438:
1439: 1
1440:
1441: 1
1442:
1443: 1
1444:
1445: 1
1446:
1447: 1
1448:
1449: 1
1450: VALTIOPÄIVÄT
1451: 1954
1452:
1453: LIITTEET
1454: IV
1455: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN ALOITE-
1456: AJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHA-ASIA-ALOITTEET
1457:
1458:
1459:
1460:
1461: HELSINKI 1954
1462: VALTIONEUVOSTON KIR.TAP.AINO
1463: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista uusien
1464: virkamiesten palkkauksiin, sairaala- ja koulurakennuksiin, maatalouden,
1465: kalastuksen ja eri järjestöjen tukemiseen, maanparannuksiin,
1466: kulkulaitokseen ym.
1467: 1391
1468:
1469: IV,t63. - Rah.al. N:o 29.
1470:
1471:
1472:
1473:
1474: Paasio ym. : K orotetun määrärahan osoittmnisestä nwantme
1475: tunnetuksi tekemisen tehostamiseksi.
1476:
1477:
1478: E d u s k u n n a ll e.
1479:
1480: l\Iaamme tunnetuksi tekemiseksi ulkomailla ollenkaan muiden maiden ollessa hyvin esillä.
1481: on Yaltion talousarviossa vuosittain osoitettu Julkisessa sanassa on asiaan usein puututtu
1482: pienehkö määräraha. Talousarvioehdotuksessa ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa on
1483: vuodelle 1955 tämä summa on 25 miljoonaa, samaan seikkaan kiinnitetty huomiota.
1484: markkaa. Yleisesti ollaan jo selvillä sekä yhtä Asian tärkeyteen katsoen olisi syytä lisätä
1485: mieltä siitä, että maamme tunnetuksi tekemi- varoja puheenaolevaan tarkoitukseen, jotta
1486: nen on tärkeä asia niin taloudellisesti kuin edes välttämättömin tarve tulisi tyydytetyksi.
1487: muutenkin. Tiedetään myös miten muut maat Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
1488: tekevät suuriakin uhrauksia tässä tarkoituk-
1489: sessa, monin verroin suurempia kuin mitä että Eduskunta ottaisi maamme
1490: meillä on haluttu tehdä. Ulkomailla liikku- tunnetuksi tekemisen tehostamiseksi
1491: neet kansalaisemme ovat usein kummeksineet v1wden 1955 t1tlo- ja menoarvion
1492: sitä, miten Suomea mainostavia julisteita, 5 Pl:n II luvun 8 momentille lisäystä
1493: lehtisiä, kirjasia jne. tapaa ani harvoin jos 5 000 000 markkaa.
1494: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
1495:
1496: Rafael Paasio. Elli Nurminen.
1497: Heikki Soininen. Veikko Helle.
1498: Impi Lukkarinen. Atte Pakkanen.
1499: Kyllikki Pohjala. Yrjö Kilpeläinen.
1500: Tyyne Paasivuori. Arvi Turkka.
1501: Arvo Salminen.
1502: 1392
1503:
1504: IV,1G4. - Rah.al. N:o SO.
1505:
1506:
1507:
1508:
1509: Väyrynen ym.: Jfäärärahan osoittamisesta neljännen jcw.ston
1510: pala1tttwmi.seksi Vaasan hovioikeuteen.
1511:
1512:
1513: :m d u s k u n n a ll e.
1514:
1515: Oikeudenhoito on jokaisen yhteiskunnan ollessa kolmijaostoinen. Liian pieni hovioi-
1516: vanhimpia ja ensimmäisiä tehtäviä. Tun- keus ei voi noudattaa oikeudenhoidon joh-
1517: nettua on, että oikeuslaitoksen kehitys on tavaa periaatetta: jakaa oikeutta varmasti
1518: meillä jäänyt suuresti jälkeen muista maista. ja nopeasti.
1519: Samaan aikaan kun muihin materialistisiin Vaasan ja Itä-Suomen hovioikeuksissa on-
1520: tarpeisiin on jaettu yleisiä varoja miljardi- kin nykyään kummassakin neljä jaostoa, Tu-
1521: määrin, ei oikeuslaitoksen kehittämiseksi ole run hovioikeudessa viisi ja Helsingin hovi-
1522: myönnetty varoja juuri lainkaan. Hallitus oikeudessa kolme vakinaista jaostoa, joten
1523: on ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä ollaan pääsemässä siihen tilaan, että maassa
1524: oikeuslaitoksen osalta vieläpä ehdottanut on neljä samansuuruista hovioikeutta, var-
1525: Vaasan hovioikeudesta poistettavaksi neljän- sinkin kun Helsingin hovioikeuteen ehdote-
1526: nen va:kinaisen jaoston, joka on perustettu taan perustettavaksi uusi jaosto.
1527: sinne huhtikuun 8 päivänä 1949 annetulla Joulukuun 16 päivänä 1949, siis muuta-
1528: asetuksella. mia kuukausia sen jälkeen kun eduskunta
1529: Jo vuonna 1952 annettuja hovioikeusase- oli päättänyt saattaa Vaasan hovioikeuden
1530: tusta ja hovioikeuksien työjärjestystä valmis- nelijaostoiseksi, siirrettiin Vaasan hovioikeus-
1531: telleet komiteat edellyttivät, että kaikki maan piiristä Itä-Suomen hovioikeuspiiriin edelli-
1532: neljit hovioikeutta olisi järjestettävä saman- seen vanhastaan kuuluneet Jyväskylän, Saa-
1533: suuruisiksi, nelijaostoisiksi. Tätä periaatetta rijärven, Viitasaaren ja Kajaanin tuomio-
1534: onkin pidettävä oikeana. Kolmijaostoinen kunnat sekä Jyväskylän ja Kajaanin kau-
1535: hovioikeus on niin pieni, ettei siinä tarjoudu pungit. Tällä hallinnollisella siirrolla pie-
1536: hovioikeuden jäsenille samassa laajuudessa nennettiin hovioikeuden tuomiopiiriä niin
1537: tilaisuutta keskinäisiin neuvotteluihin, eivätkä paljon, että hallitus jo viime vuonna edus-
1538: he tällöin myöskään edusta siinä määrin oi- kunnalle jätetyssä tulo- ja menoarvioesityk-
1539: keustieteen ja -käytännön eri alojen tunte- sessä katsoi olevan syytä ehdottaa varoja
1540: musta kuin suuremmissa hovioikeuksissa, vain kolmea jaostoa varten. Asian ollessa
1541: josta voi olla seurauksena, että eri hovioi- eduskuntakäsittelyssä asetti hallitus kuiten-
1542: keuksien ratkaisut voivat tulla sekä asialli- kin komitean harkitsemaan, olisiko hovioi-
1543: sesti että muodollisesti olemaan tasoltaan keuspiirien nykyisiä aluerajoja muutettava
1544: vaihtelevat, mikä tulos oikeudenhoidon kan- sekä, mikäli siihen katsottiin olevan syytä,
1545: nalta olisi varsin arveluttavaa. Pienellä valmistamaan asiaa koskevat ehdotukset, ja
1546: hovioikeudella on myös vaikeuksia saada tämän perusteella eduskunta katsoi asialli-
1547: pätevää lakimiestyövoimaa palvelukseensa, seksi palauttaa talousarvioon neljättä jaos-
1548: koska ylenemismahdollisuudet ovat siellä vä- toa varten tarvittavan määrärahan.
1549: häiset. Tämä koskee erityisesti Pohjois- ja Tämä komitea, jonka puheenjohtajana on
1550: Keski-Suomen oikeusasioita käsittelevää Vaa- toiminut Korkeimman oikeuden presidentti
1551: san hovioikeutta. Suhteellisen pieni tilapäi- Toivo Tarjanne sekä jäseninä oikel.:ISneuvos
1552: nenkin työnlisäys aiheuttaa kolmijaostoisessa Aarne Kokkonen ja hallitusneuvos Urho
1553: hovioikeudessa vaikeuksia töitten järjeste- Miettinen, jätti mietintönsä siihen sisälty-
1554: lyissä ja juttujen ruuhkautumista, kuten ha- vine ehdotuksineen valtioneuvostolle viime
1555: vaittiin Vaasan hovioikeuden aikaisemmin heinäkuun 7 päivänä. Tutkittuaan eri vaih-
1556: IV,164. - Väyrynen ym. 1393
1557:
1558: toehtoja komitea on yksimielisesti päätynyt eivät olisi ennättäneet tutustua mainittuun
1559: siihen, että nykyiset hovioikeuspiirit on muo- komiteamietintöön.
1560: dostettava uudelleen siten, että hovioikeudet Vaasan hovioikeuden neljäs jaosto tarvit-
1561: pysyisivät toisiinsa verrattuina samansuurui- see ensi vuodelle seuraavat määrärahat: kuu-
1562: sina. Komitea ehdottaa, että kaikki muut kausittain yhtä hovioikeudenneuvosta varten
1563: hovioikeudet olisivat nelijaostoisia, paitsi peruspalkkaa 55 725 mk, ikälisinä 12 800 mk
1564: Helsingin hovioikeus viisijaostoinen (Hel- ja kalliinpaikan lisänä 3 325 mk, kahta hovi-
1565: singin hovioikeudessa käsittelee yksi jaosto oikeudenasessoria varten kuukausittain pe-
1566: melkein yksinomaan sotilasasioita). Vaasan ruspa1kkaa 105 400 mk, ikälisinä 24 600 mk
1567: hovioikeuspiiriin komitea ehdottaa siirrettä- ja kalliinpaikan lisinä 6 450 mk, yhtä ylem-
1568: viksi useimmat aikaisemmin siitä poissiirre- män palkkausluokan viskaalia varten vas-
1569: tyt tuomiokunnat ja sen lisäksi eräitä Tu- taavasti 38 775 mk, 5 875 mk ja 2 645 mk
1570: run hovioikeuspiiriin kuuluvia tuomiokuntia. sekä kahta alemman· palkkausluokan viskaa-
1571: :Mainittu komitea toteaa, että hovioikeus- lia varten vastaavasti 70 100 mk, 7 260 mk
1572: asioiden lukumäärä on vuosi vuodelta kasva- ja 4 910 mk. Tämä tekee koko vuoden osalta
1573: massa ja että tämä koskee erikoisesti Vaa- pernspalkkoina 3 240 000 mk, ikälisinä
1574: san hovioikeutta, jonka alueella Pohjois-Suo- 606 420 mk ja kalliinpaikan lisinä 207 960
1575: men teollistaminen ja mmmkin elinkeino- mk eli yhteensä 4 054 380 mk, johon tulee
1576: elämän kehittyminen johtaa oikeusasioiden lisäksi indeksikorotuksia 608 157 mk. Ikälisät
1577: määrän suhteellisen voimakkaaseen lisäänty- on laskettu siten, että neuvosten ja asesso-
1578: miseen. Näin ollen ei ole perusteltua syytä rien osalta on laskettu kaikki viisi ikälisää,
1579: supistaa Vaasan hovioikeutta. Tehokkaan ja viskaalin y. p: n osalta kolme ja viskaaiin
1580: nopean oikeusavun antaminen on oikeusval- a. p : n osalta kaksi ikälisää.
1581: tiossa mitä tärkein tehtävä. Edelläsanotun perusteella ehdotamme kun-
1582: Sen jälkeen kun eduskunta on useaan nioittaen,
1583: otteeseen katsonut, että Vaasan hovioikeus
1584: on oleva nelijaostoinen ja kun komitea, joka että Edusktmta päättäisi vuoden
1585: on asetettu tutkimaan asiaa sen koko laajuu- 1955 tulo- ja menoarvioon palauttaa
1586: dessa, on tullut siihen varauksettomaan tu- Vaasan hovioike·uteen neljännen jaos-
1587: lokseen, että Vaasan hovioikeudessa on oleva ton ja sen johdosta asianomaisten mo-
1588: neljä jaostoa, tuntuu siltä, kuin hallituksen menttien kohdalle merkitä yhteensä
1589: jäsenet talousarvioehdotusta valmistellessaan 4 662 537 markkaa.
1590: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
1591:
1592: Vilho Väyrynen. Albin Wickman. Aune Innala.
1593: Johannes Wirtanen. Sven Högström. Mauri Seppä.
1594: Lauri Järvi. Väinö Tikkaoja. Väinö Rankila.
1595: Arvi Turkka. Eero Saari. Onni Peltonen.
1596: J. F. Pöykkö. Artturi Koskinen. Toivo Asvik.
1597: Grels Teir. Kauno Kleemola. N. Kosola.
1598: Bertel Lindh. Aare Leikola. T. Saloranta.
1599: Toivo Friman. Artturi Jämsen. Aukusti Pasanen.
1600: Antti Kinnunen. Päiviö Hetemäki. Arno Tuurna.
1601: Pentti Liedes. S. S. Aittoniemi. Toivo Antila.
1602: Markus Niskala. Lennart Heljas. Helge Miettunen.
1603: Eeli Erkkilä. Arvo Ahonen. Arthur Larson.
1604: Erkki Koivisto. ]festori lfurminen. Kerttu Saalasti.
1605: John Forsberg. Nils Meinander. Kustaa Tiitu.
1606: 0. A. Öhman. Matti Raipala. T. E. Nordström.
1607: 1394
1608:
1609: IV,165. :- Rab.al. N:o 81.
1610:
1611:
1612:
1613:
1614: Sävelä. ym.: Määrärahatt oso~ttamise-sta kihlakunnantuomarin
1615: ja notaarin viran perustamiseksi Kankaanpään tuomio-
1616: kuntaan.
1617:
1618:
1619: E d u s k u n n a 11 e.
1620:
1621: Työtaakan muodostuttua eräissä tuomio- kustajakoteja, joita käräjäyleisö voi maJOl-
1622: kunnissa mm. siirtoväen asuttamisen joh- tuksessaan käyttää, siellä on niin ikään hel-
1623: dosta kohtuuttoman raskaaksi, mistä aiheu- posti itse paikanpäällä saatavissa oikeuden-
1624: tuu haittaa myös oikeusasiain hoidon viiväs- käyntiavustajia enemmän kuin sen naapuri-
1625: tymisen johdosta, on tarpeen jatkaa tälläis- pitäjissä yhteensä. Tämän lisäksi on Kan-
1626: ten tuomiokuntain jakamista. Oikeusministe- kaanpään kunnanvaltuusto valmis asetta-
1627: riöstä saadun tiedon mukaan kaivataan maan nykyisen kirkonkylän kansakoulun
1628: useamman uuden tuomiokunnan perusta- tuomiokunnan käyttöön ja on se jo lähettä-
1629: mista. Suunnitelmissa on mm. ollut Kan- nyt siinä mielessä mainitun kansakoulun pii-
1630: kaanpään tuomiokunnan perustaminen. rustukset oikeusministeriöön tarkastettavaksi,
1631: Mitä tulee erikoisesti Kankaanpään tuo- joten virastotalon rakentamisestakaan ei ole
1632: miokunnan perustamiseen, on huomattava, haittaa Kankaanpään tuomiokunnan perusta-
1633: että Kankaanpää on Pohjois-Satakunnan ja miselle.
1634: niin ollen myöskin koko tuomiokunnan sivis- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
1635: tyksellinen ja taloudellinen keskus. Onhan
1636: Kankaanpäässä yliopistoon johtava yhteis- että Eduskunta ottaisi vuoden 195.5
1637: koulu ja kansanopisto sekä nykyisin kaik- tulo- ja menoarvioon 1 600 000 mar-
1638: kien alojen kauppaliikkeitä. Liikenneyhtey- kan suuruisen määrärahan yhden
1639: det ovat erittäin hyvät; mainittakoon, että kihlakunnantuomarin ja yhden tuo-
1640: rautatie- ja linja-autoliikenteen solmukoh- miokunnan notaadn viran pentsta-
1641: tana Kankaanpää on erittäin sopiva käräjä- mista varten 1 päivästä tammikuuta
1642: yleisön kokoontumiselle. Kankaanpäässä, joka 1955 Kankaanpään tuomiokunnan toi-
1643: on Pohjois-Satakunnan ja koko läänin väki- minnan alkuunsaattamiseksi.
1644: rikkain maalaiskunta, on useita tilavia mat-
1645: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
1646:
1647: Arvo Sä.velä.. Matti Raipa.la..
1648: 1396
1649:
1650: IV.1aa. - Ra.h.al. N:o 32.
1651:
1652:
1653:
1654: Heinonen ym.: Jläärämhan osoittamisesta lastenhoitajien
1655: palkkauksen korottamiseksi.
1656:
1657:
1658: E d u s k u n n a ll e.
1659:
1660: Maassamme on lasten terveydenhoito ke- Edellä mainittuja palkkaussuhteita on pi-
1661: hittynyt ripeästi viimeisten vuosikymmenien dettävä epäoikeudenmukaisilla sen vuoksi,
1662: aikana ja terveiden sekä sairaiden lasten että lastenhoitajat on heidän koulutuksensa
1663: hoitolaitokset ja niissä saavutetut tulokset ja työnsä vastuullisuuden vuoksi rinnastet-
1664: ovatkin saaneet osakseen kansainvälistä tun- tava mielisairaanhoitajiin eikä apuhoitajiin.
1665: nustusta. Tällä alalla työskentelevien las- Lastenhoitajien koulutusaika on yksi vuosi
1666: tenhoitajien tehtävät ja vastuu ovat myö.<; kuten mielisairaanhoitajattarillakin, kun taas
1667: vuosi vuodelta vastaavasti lisääntyneet. Hei- apuhoitajien on vastaavasti kahdeksan kuu-
1668: dän on pystyttävä hoitamaan kaikenlaisia kautta. Kaikkien näiden kolmen ryhmän
1669: lapsia vastasyntyneistä kouluikäisiin saakka, perusvaatimuksena on suoritettu kansakoulu-
1670: olipa sitten kysymys keskosista, poikkeavista kurssi. Käytännössä lastenhoitajilta kuiten-
1671: tai sairaista. Vastuunalaisessa tehtävässään kin yleensä vaaditaan keskikoulututkinto ja
1672: he joutuvat työskentelemään yhteistoimin- vain noin 20% lastenhoitajista on pelkäs-
1673: nassa sairaanhoitajien kanssa. Yhteiskunta tään kansakoulun käyneitä. Lastenhoitajat
1674: on kuitenkin lisätessään heidän tehtäviään joutuvat koulutusaikanaan kustantamaan itse
1675: ja vastuutaan unohtanut korjata heidän asuntonsa ja ruokansa, josta he suorittavat
1676: palkkauksensa vastaavasti muun sairaala- 5 000 markan korvauksen kuukaudessa. Sitä
1677: henkilökunnan palkkauksen kehityksen mu- vastoin muut sairaanhoitohenkilökuntaan
1678: kaisesti. kuuluvat saavat valtiolta ilmaisen koulutuk-
1679: Valtion sairaaloissa palvelevat lastenhoi- sen ja ylläpidon sen aikana. Lastenhoitajien
1680: tajat ovat kaikki ylimääräisiä toimenhalti- palkkauksen saattamiseksi oikeudenmukai-
1681: joita ja heidän palkkausluokkansa on ny- selle kannalle olisi lisättävä 6 Pl:n VII lu-
1682: kyisin, 1. 7. -54 lukien, kahdeksas samoin vulle 61 500: -, 7 Pl: n XIV luvulle
1683: kuin apuhoitajien. Vuoden 1947 lokakuun 3175 800: -, 7 Pl:n XV luvulle 1366 800:-,
1684: 1 päivään asti lastenhoitajat olivat samassa 7 Pl:n XVI luvulle 1005 000: -, 7 Pl:n
1685: 7. palkkaluokassa mielisairaanhoitajattarien XVII luvulle 160 800:- ja 11 Pl:n VII
1686: kanssa, jolloin viimeksimainittujen palkka luvulle 140 700: -.
1687: nousi yhdellä palkkaluokalla, samoinkuin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1688: 1. 3. -50, jonka jälkeen ero kasvoi kahdeksi nioittaen,
1689: palkkaluokaksi, jollainen se on nykyisin.
1690: Mielisairaanhoitajien palkkojen nousua on että Edusk1tnta ottaisi vuoden 1955
1691: pidettävä kohtuullisena, mutta oikeudenmu- tulo- ja menoarvioon 5 910 600 mark-
1692: kaista olisi, että vastaava korotus annettai- kaa kahden palkkausluokan k01·otta-
1693: siin myös lastenhoitajille. miseksi eri toimissa oleville la.sten-
1694: hoitajille.
1695: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
1696:
1697: Vappu Heinonen. Meeri Kala.va.inen. Irma. Hama.ra..
1698: Elli Nurminen. Impi Lukkarinen. Ja.a.kko Hakala..
1699: Armi Hosia.. • Tyyne Paasivuori. J oha.nnes Wirtanen.
1700: Sa.a.ra. Forsius. Lempi Lehto. Hilja. Väänänen.
1701: Anni Flinck. Martta Salmela-Järvinen. Pentti Liedes.
1702: Aune lnnala..
1703: 1396
1704:
1705: IV,167. - Fin.mot. N:o 33.
1706:
1707:
1708:
1709:
1710: Öhman m. fl.: Angående anvisande av anslag till understö(l
1711: för föra,rbeten tiU den svenskspråkiga upplagan av lag-
1712: boken.
1713:
1714:
1715: T i 11 R i k s d a g en.
1716:
1717: Utgivningen av den nya svenskspråkiga än 1 000 exemplar, då denna del icke kan
1718: lageditionen, som omhänderhas av Juridiska väntas påräkna lika stor efterfrågan som de
1719: Föreningen i Finland r. f., har beklagligtvis civilrättsliga och handelsrättsliga delarna av
1720: fördröjts. Detta har väsenHigen berott på, lagboken. Priset skulle därför utan statsun-
1721: att huvudredaktörerna för de två första de- derstöd bliva mellan 5 000 och 6 000 mark
1722: larna avlidit under arbetets gång. I fjol per exemplar, vilket är alldeles för högt. Då
1723: kunele den första delen dock utges, och den Juridiska Förening·en i Finland åtog sig att
1724: andra torde utkomma före årsskiftet. Den redigera lagverket, skedde det under förut-
1725: tredje delen håller på att utarbetas, men sättning, att statsunderstöd skulle erhållas
1726: hinner dock ej utgivas innevarande år. för att priset för lagböckerna skall kunna
1727: Manuskriptet till den fjärde delen, som håJllas skäligt. Sådant understöd, om än otill-
1728: skall omfatta de viktigaste offentligrättsliga räckligt, har föreningen också erhållit för de
1729: lagarna, bör sammanställas fortast möjligt tre första delarna. Föreningen har icke
1730: och senast omedelbart efter det den tredje möjlighet att förskottera medel till förarbe-
1731: delen blivit färdig. Kostnaderna för denna tena. Verket hinner ej utkomma nästa år,
1732: fjärde del av lagverket är det än så länge varför ett slutligt statsunderstöd lämpligast
1733: omöjligt att absolut fixera, då det är svårt upptages i statsförslaget för år 1956, men
1734: att redan nu beräkna, huru många tryckark då de förberedande arbetena bör vidtagas
1735: verket kommer att omfatta. Med beaktande rcdan år 1955, erfordras härför redan sist-
1736: av, att avsikten ej iir, att denna del skall nämnda år i statsunderstöd minst 1 000 000
1737: bliva lika omfattande som den finskspråkiga mark.
1738: offentligrättsliga lagboken, torele trycknings- Med stöd av det som ovan framhållits
1739: kostnaderna i detta nu beräknas till ca föreslås härmed vördsamt,
1740: 3 000 000 mark, vartill kommer i inbindnings-
1741: kostnader ca 300 000 mark och lika mycket att Riksdagen i statsförslaget för år
1742: i författararvoden. llärtiH kommer ännn 1955 måtte uptagc~ ett anslag pc'i
1743: distributionskostnader, vilka nuförtiden all- 1 000 000 mark till understöd åt Juri-
1744: mänt beräknas till 45 % av bokens pris. diska Föreningen i Finland r. f. för
1745: Sålunda skulle kostnaderna för denna del aY förarbeten till den fjärdc eller offent-
1746: Ia.gverket stiga till mellan 5 och 6 miljoner ligrättsliga clelen av den svensksprå-
1747: mark. Fpplagan kan lmappast omfatta mera ldga npplagcm av lagbokcn.
1748: Helsingfors den 15 september 1954.
1749:
1750: C. A. Öhman.. Sven Högström. Grels Teir.
1751: 1397
1752:
1753: IV,1G7. - Rah.al. N:o 33. Sttomennos.
1754:
1755:
1756:
1757:
1758: Öhman ym.: Määrärahan osoittamisestn 1·uotsinkielisen laki-
1759: kirjapainoksen esitöihin.
1760:
1761:
1762: E d u s k u n n a ll e.
1763:
1764: Ruotsinkielisen lakikirjan julkaiseminen, paletta, sillä tälle osalle ei voida odottaa
1765: josta huolehtii Suomen Lainopillinen Yhdis- yhtä suurta kysyntää kuin lakikirjan siviili-
1766: tys r.y., on valitettavasti viivästynyt. Tämä oikeutta ja kauppaoikeutta koskeville osille.
1767: on oleellisesti johtunut siitä, että kahden en- Hinta olisi tällöin ilman valtionavustusta
1768: simmäisen osan päätoimittajat ovat kuolleet 5 000 ja 6 000 markan väliltä kappaleelta,
1769: työn aikana. Viime vuonna voitiin kuitenkin mikä on aivan liian paljon. Kun Suomen
1770: ensimmamen osa julkaista ja toinen osa Lainopillinen Yhdistys otti tehtäväkseen laki-
1771: ilmestynee ennen vuodenvaihdetta. Kolmas kirjan toimittamisen, tapahtui se sillä edel-
1772: osa on työn alla, mutta sitä ei ehditä jul- lytyksellä, että saataisiin valtionapua, jotta
1773: kaista kuluvana vuonna. lakikirjojen hinta voitaisiin pysyttää koh-
1774: Käsikirjoitus neljänteen osaan, joka käsit- tuullisena. Sellaista avustusta, joskin riittä-
1775: tää tärkeimmät julkisoikeudelliset lait, on mätöntä, yhdistys on saanutkin kolmea en-
1776: laadittava mahdollisimman pian ja viimeis- simmäistä osaa varten. Yhdistyksen ei ole
1777: tään heti kolmannen osan tultua valmiiksi. mahdollista sijoittaa ennakolta varoja esitöi-
1778: Tämän lakiteoksen neljännen osan kustan- hin. Teos ei ehdi ilmestyä ensi vuonna,
1779: nuksia on toistaiseksi mahdotonta sanoa eh- minkä vuoksi lopullinen valtionavustus on
1780: dottoman tarkasti, koska on vaikeata jo nyt sopivinta ottaa vuoden 1956 tulo- ja menoar-
1781: arvioida, miten monta painoarkkia teos tulee vioon, mutta kun valmistaviin töihin on ryh-
1782: käsittämään. Ottaen huomioon, että tarkoi- dyttävä jo vuonna 1955, vaaditaan tämän
1783: tuksena ei ole tehdä tästä osasta yhtä laajaa takia jo viimeksi mainittuna vuonna valtion-
1784: kuin suomenkielinen julkisoikeudellinen laki- avustusta vähintään 1 000 000 markkaa.
1785: kirja, voitaneen painatuskustannukset tällä Edellä esitetyn nojalla ehdotetaan täten
1786: hetkellä arvioida noin 3 miljoonaksi mar- kunnioittaen,
1787: kaksi, mihin tulevat lisää sitomiskustannuk-
1788: set, noin 300 000 markkaa, ja yhtä paljon että Eduskunta otta·isi vuoden 1955
1789: tekijänpalkkioihin. Tähän tulevat vielä ja- htlo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
1790: kelukustannukset, jotka nykyisin yleensä ar- mää1·ä1·ahan avustukseksi Suomen Lain-
1791: vioidaan 45 % :ksi kirjan hinnasta. Siten opilliselle Yhdistykselle r.y. lakikirjan
1792: nousisivat lakikirjan tämän osan kustannuk- nwtsinkielisen painoksen neljännen
1793: set 5 ja 6 miljoonan markan välimaille. Pai- eli julkisoikcuclellisen osan esitäitä
1794: nos voi tuskin olla enempää kuin 1000 kap- varten.
1795: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
1796:
1797: 0. A. Öhman. Sven Högström. Grels Teir.
1798: 1398
1799:
1800: IV,1os. - Rah.al. N:o 84.
1801:
1802:
1803:
1804:
1805: Antikainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kor-
1806: vaukseksi maasettdun poliisimiehille matkak1tStannuksista
1807: omassa piirissä.
1808:
1809:
1810: E d u s k u n n a 11 e.
1811:
1812: Nojautuen 27 pawana tammikuuta 1928 vaamisesta jouduttiin luopumaan jo huhti-
1813: annetun matkustussäännön 2 §: ään on toukokuun vaihteessa.
1814: sisäasiainministeriö antanut maaherroille Kun nämä ns. omassa piirissä suoritetta-
1815: kiertokirjeen joulukuun 19 päivänä 1935, vat virkamatkat ovat luonteeltaan sellaisia,
1816: jossa kirjelmässä määritellään korvaus, joka että yleinen etu, so. järjestyksen ja turval-
1817: maaseudun poliisiviranomaisille on suoritet- lisuuden ylläpitäminen, vaatii mahdollisim-
1818: tava heidän oman piirinsä alueella tekemis- man pikaista hälytyspaikalle, kuten onnet-
1819: tään virkamatkoista. Matkakustannusten kor- tomuus-, murha- ym. rikospaikoille kiirehti-
1820: vaamisesta ja päivärahasta sittemmin 30. mistä, on kohtuutonta, että matkakustan-
1821: 12. 1937 annetun asetuksen 20 § : n sää- nukset joutuvat määrärahan pienuuden joh-
1822: döksellä on ministeriön kiertokirje edelleen dosta osin tai kokonaan palvelustehtävänsä
1823: pysytetty. Edellämainittujen säännösten pe- suorittaneen poliisimiehen taloudelliseksi ra-
1824: rusteella on valtion tulo- ja menoarvion 7 situkseksi.
1825: Pl:n III luvun 11 momentille varattu kiin- Vuoden 1954 valtion tulo- ja menoarvion
1826: teänä määrärahana 8.5 milj. markkaa, joksi yhteydessä jätettiin eräiden kansanedusta-
1827: summaksi eduskunta määrärahan korotti jain taholta eduskunnalle epäkohdan pois-
1828: vuoden 1953 tulo- ja menoarviossa, käytet- tamista tarkoittavat raha-asia-aloitteet, jotka
1829: täväksi puheenaolevaan tarkoitukseen. Mää- tulivat hyväksytyiksi äänimäärin 130-64.
1830: räraha ei kuitenkaan ole riittävä, vaan sen Ns. kirjanmukaisen käsittelyn johdosta tuli
1831: muuttaminen arviomäärärahaksi on osoit- määrärahan muuttaminen arviomäärärahaksi
1832: tautunut välttämättömäksi, koska maara- hylätyksi.
1833: rahan ollessa kiinteä ei ole pystytty lähes- Maan suurimman poliisijärjestön, Suomen
1834: kään täysin markkamäärin korvaamaan niitä Poliisien Liitto r.y: n hankkimassa, asiaa
1835: kustannuksia, jotka todellisuudessa ja todis- koskevassa hallinto-oikeuden professori V.
1836: tettavasti maaseudun poliisimiehillä on ollut Merikosken lausunnossa esiintuodaan mm.
1837: heidän omassa piirissään suorittamista vir- seuraavaa:
1838: kamatkoista. Niinpä vuoden 1953 aikana ,Mutta vaikka nykyistä järjestelyä ei
1839: pystyttiin määrärahan puitteissa sisäasiain- voida leimata oikeudenvastaiseksi, voidaan
1840: ministeriön toimituttamien laskelmien mu- siitä kyllä täydellä syyllä sanoa, että se
1841: kaisesti korvaamaan laskutetut kulut koko- monissa tapauksissa johtaa pahasti kohtuut-
1842: naisuudessaan ainoastaan tammi-toukokuun tomiin tuloksiin. Niinikään on hyvin ym-
1843: ajalta, kun sen sijaan maksettujen korvaus- märrettävissä, että se voi haitata yleisen
1844: ten suuruus kesä-joulukuun ajalla vaihteli järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä
1845: 75-85 %: n välillä täyteen korvaukseen oi- tarkoittavan poliisitoiminnan tehokkuutta.
1846: keutetuista, laskutetuista ja todistettavista Näinollen on pidettävä yleisenkin edun kan-
1847: kustannuksista. Lisäksi on todettava, ettei- nalta katsoen tärkeänä sitä, että nykyisen
1848: vät maaseudun poliisimiehet ole viime vuo- järjestelmän epäkohdista päästään. Tämä on
1849: sina laskuttaneet kaikkia kulujaan, koska sitäkin tärkeämpää, kun nykyinen, osittain
1850: heidän tiedossaan on, etteivät laskutukset vapaalle harkinnalle rakentuva järjestelmä
1851: tule täysimääräisinä korvatuiksi. Kuluvan ei anna takeita siitä, että hallitusmuodon
1852: vuoden laskutuksien täysimääräisestä kor- 5 § :n edellyttämä yhdenvertaisuus tulee eri
1853: IV,t6s. - Antikainen ym, 1399
1854:
1855: virkamiesryhmien kesken toteuteturosi mat- luvun 11 momentille esitetyn 8.5 mil-
1856: kakustannuksia korvattaessa." joonan markan kiinteän määrärahan
1857: Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 15 miljoonan markan a·rviomäärära-
1858: nioittaen, haks·i maaseudun poliisimiesten omassa
1859: piirissä suorittamien virkamatkojen
1860: että Eduskunta korottaisi vuoden matkakustannusten km·vausten täydel-
1861: 1955 tulo- ja menoarvioon 7 Pl:n III liseksi suorittamiseksi.
1862: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
1863:
1864: Eero Antikainen. 0. Lindblom.
1865: 1400
1866:
1867: IV,169. - Rah.al. N:o 35.
1868:
1869:
1870:
1871:
1872: Koivisto ym.: Arviomäärärahan osoittamisesta ko1·vaukseksi
1873: maalaispoliiseille matkakuluista omassct piirissä.
1874:
1875:
1876: E d u s k u n n a ll e.
1877:
1878: Vastauksessaan tulo- ja menoarvioksi vuo- yli 5 000 markkaa vuokra-autoilijalle omasta
1879: delle 1954 eduskunta 7 Pl. III luvun kohdalla kukkarostaan, koska valtio konasi hänelle
1880: lausui, että korvauksen maalaispoliiseille mat- vain noin puolet todellisista matkakuluista.
1881: kakuluista omassa piirissään olisi oltava riit- Tämä ei voi olla oikein oikeusvaltiossa. Jotta
1882: tävän suuruinen. Määräraha, joka on kiinteä, epäkohta saataisiin korjatuksi määrärahan
1883: on sotien jälkeen ollut aina riittämätön. Tästä olisi oltava arviomääräraha. Kun hallitus vas-
1884: syystä on poliisien virkamatkalaskuista tin- toin sisäasiainministeriön esitystä ei ale otta-
1885: gitty jo alkuvuodesta alkaen noin puolet. nut eduskunnan huomautusta varteen, ehdo-
1886: Näin ollen maalaispoliisit, varsinkin laajoissa tamme kunnioittaen,
1887: piirmssa, kuten Pohjois-Suomessa on laita,
1888: joutuvat suorittamaan tärkeitä poliisitoimia että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
1889: osittain omaHa kustannuksellaan. Niinpä tnlo- ja menoarvioon 7 Pl:n III luvun
1890: esim. Havaniemen poliisi joutui noin vuosi .11 momentille 8 500 000 markan suu-
1891: sitten maksamaan erästä murhamiestä takaa ruisen arviomäärärahan km·vauksena
1892: ajaessaan ja hänet sittemmin pidättäessään maalaispoliiseille matkaktlluista omassa
1893: piirissä.
1894: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
1895:
1896: Erkki Koivisto. lVL 0. Lahtela. Markus Niskala.
1897: 1401
1898:
1899: IV,l7o. - Rah.al. N:o 86.
1900:
1901:
1902:
1903:
1904: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta kansliakustannusten
1905: korvaamiseksi maaseudun poliisikonstaapeleille.
1906:
1907:
1908: E d u s k u n n a 11 e.
1909:
1910: Maalaispoliisin piirissä on kauan vaikutta- Maaseudun poliisien työn muuttuessa yhä
1911: nut varsin haitallinen epäkohta kansliatarvik- suuremmassa määrin kaupunkilaismaiseksi ja
1912: keiden kustannuskysymyksessä. Vuoden 1952 heille uskottujen hallintotehtävien lisääntyessä
1913: alusta lukien on nimismiehille suoritettu ei enää kauemmin voida pitää kohtuullisena,
1914: 1 500 markkaa vuosittain korvauksena kans- että maalaispoliisin alipäällystö ja miehistö
1915: iliatarvikkeista ja konttorikoneiden käytöstä. joutuvat itse hankkimaan edelläsanotut tar-
1916: Tämä korvaus tosin on riittämätön, mutta vikkeensa ja välineensä, varsinkin kun ali-
1917: vielä epäoikeudenmukaisemmassa asemassa päällystöllä ja miehistöllä ei ole näistä toi-
1918: ovat maaseudun poliisin alipäällystöön ja menpiteistä vastaavia tuloja, kuten nimismie-
1919: miehistöön kuuluvat, he kun eivät saa min- hiHä.
1920: käänlaista korvausta käyttämistään kanslia- Edellä esitetyn perusteella ja huomioonot-
1921: tarvikkeista ja konttorikoneista. Käytäntänä taen sen, että maaseudun poliisitoimenhaltijat
1922: nimittäin on, että maaseudun poliisin ali- ovat jo palkkauksen suhteen asetetut alem-
1923: päällystö ja miehistö joutuvat laatimaan vuo- paan palkkausluokkaan kuin kaupunkien ja
1924: sittain satoja poliisikuulustelupöytäkirjoja ja asutuskeskusten vastaavat toimenhaltijat ja
1925: kirjelmiä sekä hankkimaan itselleen pakoHi- kun nimenomaan kansliatarvikkeiden korvaus-
1926: sesti konttorikoneet, nimenomaan kirjoitusko- kysymyksessä vallitseva epäkohta rasittaa
1927: neen, joiden tarvikkeiden hankkimiseen ja syrjäisimpien seutujen ja vähimmin palkat-
1928: koneiden huoltoon sekä korjauksiin heiltä tujen poliisipiirien poliisitoimenhaltijoita, eh-
1929: vuosittain menee ainakin 6 000-7 000 mark- dotamme kunnioittaen,
1930: kaa. Kaikki nämä hankinnat he joutuvat,
1931: kuten edellä on esitetty, suorittamaan kor- että Eduskunta ottaisi vtwden 1955
1932: vauksetta. tulo- ja menoarvioon 7 Pl:n III lumln
1933: Asia on kansliatarvikkeiden kohdalta jär- 'uudelle 18 momentille 5 000 000 mar-
1934: jestyksessä niissä poliisipiireissä, joissa on kan määrärahan viranhoidosta aiheutu-
1935: poliisivankila, jonka määrärahoilla - mikäli vista kansliatctrvikkeista ja muista
1936: ne riittävät - voidaan hankkia ko. kanslia- kansliakustann1lksista johtuvien meno-
1937: tarvikkeet. Muissa maaseudun poliisipiireissä jen korvaamiseen maasendun poliisi-
1938: korvauskysymys on kuitenkin täysin järjestä- konstaapeleille.
1939: m~cttä.
1940:
1941: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 19M.
1942:
1943: Veikko Helle. 0. Muikku.
1944: Yrjö Kilpeläinen. Mikko Hult.
1945: Bruno J. Sundman. Artturi Koskinen.
1946: Väinö Tikkaoja. Eetu Karjalainen.
1947: Arvo Sävelä. Varma K. Turunen.
1948: Heikki Hykkäälä. Elli Nurminen.
1949: Urho Kulovaara.
1950:
1951:
1952: 3
1953: 1402
1954:
1955: IV,l7L - Rah.al. N:o 37.
1956:
1957:
1958:
1959:
1960: Kilpeläinen ym.: Määrärahan osoittarnisesta Helsingin poliisi-
1961: kunnan palkkauksen tarkistarniseksi.
1962:
1963:
1964: E d u s k u n n a ll e.
1965:
1966: Poliisikunnan palkkausluokkien korjauk- vieraan kielen taito. Helsinki on viimeisten
1967: sessa vuonna 1950 jätettiin Helsingin poliisi- 20 vuoden kuluessa kasvanut suurkaupun-
1968: henkilöstö edelleen sen suorittaman työn giksi, mikä on aiheuttanut poliisihoidossa
1969: laadun, työmäärän ja rasittavuuden huo- muutoksia ja tuonut mukanaan myöskin
1970: mioonottaen erikoisasemaan, jolloin sen hy- vaikeita pulmakysymyksiä. Helsingin asu-
1971: väksi palkkaluokkiin asettelussa jäi yhden kasluku on noussut v:sta 1934 v:een 1953
1972: palkkausluokan ero. Tämä erikoisasema, ku- vähän yli 200 000 hengestä n. 400 000 hen-
1973: ten useiden muidenkin maiden pääkau- keen eli noin kaksinkertaiseksi. Kaupungin
1974: punkien poliisihenkilöstön, onkin meillä aina alue, joka v. 1934 käsitti 2 925.3 ha:n maa-
1975: tunnustettu, kunnes tämän vuoden heinä- alueen, käsittää nykyisin 16 350 ha eli 6
1976: kuun 1 päivästä lukien Turku ja Tampere kertaa suuremman maa-alueen. Poliisilaitok-
1977: korotettiin yhdellä palkkausluokalla eli sa- sessa palvelevien toimenhaltijain luku on
1978: malle tasolle kuin Helsinki. samassa ajassa lisääntynyt noin kaksinkertai-
1979: Tämä toimenpide on herättänyt pääkau- seksi ja on nykyisin n. 1640. Helsingin po-
1980: pungin poliisihenkilöstön keskuudessa aiheel- liisihoidossa ja -toiminnassa on samana ai-
1981: lista tyytymättömyyttä. Pääkaupunki maan kana tapahtunut valtava kehitys ja työ-
1982: hallinnollisena keskuksena sekä ulkovaltojen määrän kasvu, mistä johtuu, että myöskin
1983: lähetystöjen sijaintipaikkana jo smansä eri toimenhaltijain vastuu on samassa suh-
1984: asettaa erikoisesti poliisitoimenhaltijoihin teessa lisääntynyt. Työmäärän lisääntyessä
1985: nähden suurempia vaatimuksia kuin vastaa- henkilöstön lukumäärää on jatkuvasti vä-
1986: vasti maamme muut kaupungit. Ulkovalto- hennetty. V. 1946 liitosalueitten yhdistä-
1987: jen valtionpäämiesten vierailut, suurten misen jälkeen oli pääkaupungin poliisivoima
1988: juhla- ja urheilutilaisuuksien ja erilaatuis- 2 099 toimenhaltijaa, joista 700 oli Liikku-
1989: ten ja -aiheisten suurten väenkokousten hoi- van poliisin Helsingin osastoon kuuluvia.
1990: taminen ja monet muut näihin verrattavat Liikkuvan poliisin osaston vahvuutta on jat-
1991: tilaisuudet vaativat poliisihenkilöstöitä eri- kuvasti pienennetty, joten Helsingin osas-
1992: koista tottumusta ja harjaantuneisuutta teh- toon tällä kertaa kuuluu ainoastaan 58 po-
1993: tävissään. On myös huomattava, että pää- liisimiestä, joista 11 toimii myöskin muualla.
1994: kaupunkiin suuntautuva matkailuliikenne - Tästä johtuen on entisestään pienennetyllä
1995: niin koti- kuin ulkomailtakin - asettaa po- kenttähenkilöstöllä jouduttu suorittamaan
1996: liisille määrättyjä vaatimuksia erikoisesti yhä lisääntyvät ja entistä vaativammat teh-
1997: mitä tulee ulkonaiseen esiintymiseen, käyt- tävät ja varsinaista kenttätyötä suorittavan
1998: täytymiseen ja opastustaitoon. Tässäkin omi- henkilöstön työaikaa on ollut pakko kiristää
1999: naisuudessa Helsingin poliisi joutuukin suu- työaikalain sailiman maksimin rajalle. Po-
2000: remman tarkkailun ja arvostelun kohteeksi liisihenkilöstön kasvatus suurkaupungin po-
2001: kuin muiden kaupunkien. Pääkaupungin liisitasoa vastaavaksi ja sen sellaisena pysyt-
2002: kaksikielisyydestä johtuen edellytetään, että täminen edellyttää, että varsinaisen poliisi-
2003: poliisi hallitsee molempia kotimaisia kieliä. koulutuksen lisäksi poliisimiehille on jatku-
2004: Poliisilaitoksessa on melkoinen määrä myös- vasti annettava lisäkoulutusta, jolloin on
2005: kin sellaisia toimia, joihin määrätyHtä po- huomioitava pääkaupungin erikoisaseman
2006: liisimiehiltä lisäksi vaaditaan useamman vaatimukset, kutell o;uureksi paisuneen lii-
2007: IV,111. - Kilpeläinen ym. 1403
2008:
2009: kenteen ohjaus ja valvonta, yleisön opastus, Asiantila on sama myöskin perheettömiin
2010: joustava ja kohtelias esiintyminen j.n.e. nähden. Helsingin kohdalta tämä merkitsee
2011: Työ pääkaupungin poliisissa palvelevilla vain hukkaanmennyttä varojen tuhlausta
2012: on huomattavasti rasittavampaa ja hermoja ja tuottaa poliisilaitoksen toiminnalle suurta
2013: kuluttavampaa kuin muissa kaupungeissa. haittaa, koska toimia aina on runsaasti täyt-
2014: Suureksi paisunut liikenne vaatii keskitty- tämättöminä. On todennäköistä, että poliisi-
2015: mistaitoa ja pitää hermot ainaisessa jänni- laitoksen henkilöstövajaus esim. tämän vuo-
2016: tyksessä, joten rasitus on suurempi kuin den loppuun mennessä tulee lisääntymään
2017: silloin kun palvelusvuoroja saadaan suorit- nykyisestään kaksinkertaiseksi eli nousemaan
2018: taa hiljaisilla kaduilla. Asuntovaikeuksien n. lOO:aan, koska seuraava täydennys (30
2019: ohella työn rasittavuus onkin ollut suurim- poliisimiestä) LP: n aiokaskoulusta saadaan
2020: pana syynä ,Helsingistä pakoon". Pääkau- vasta vuoden vaihteessa.
2021: punki on ainoa poliisipiiri maassamme, jossa Jotta edellä esitettyihin haittoihin edes
2022: poliisilaitoksen vakansseja viime vuosina ei jossain määrin saataisiin korjausta aikaan,
2023: koskaan ole saatu pysytetyksi määrävahvuu- ja mikäli halutaan säilyttää pääkaupungin
2024: vuuden edellyttämää määrää, vaan vajaus poliisihenkilöstön taso edes entisellään tai
2025: on usein ollut melko huomattava. Tällä sitä olosuhteiden vaatimalla tavalla kehit-
2026: kertaa on poliisilaitoksessa 52 toimenhalti- tää, on pääkaupungin erikoisasema poliisin
2027: jan toimet täyttämättöminä, joista konstaa- palkkauksessa tunnustettava, kuten 1. 7.
2028: pelien on 47. Muista poliisilaitoksista ei ] 954 asti on tehtykin, koska mitään sellaisia
2029: ole ilmaantunut hakijoita Helsingin poliisi- olosuhteiden muutoksia, jotka tämän jo vuo-
2030: laitokseen. Esim. v. 1953 erosi poliisilaitok- sikausia tunnustetun erikoisaseman voisivat
2031: sesta 68 poliisimiestä, jota vastoin muista asettaa edes kyseenalaiseksi, ei ole tapahtu-
2032: poliisilaitoksista Helsinkiin siirtyi ainoastaan nut, ja Helsingin poliisihenkilöstön palk-
2033: 3 toimenhaltijaa. V. 1954 1. 1-31. 8 Hel- koja korjattava korottamalla kunkin viran-
2034: singistä on eronnut 51 poliisimiestä ja tai toimenhaltijan palkkaa yhdellä palkka-
2035: muualta on tänne siirtynyt ainoastaan 1 luokalla. Korjauksesta aiheutuva menoerä
2036: poliisimies (Eronneitten lukuun eivät si- on laskettu kaikkiaan 20 573 000: -,
2037: sälly eläkkeelle siirtyneet poliisimiehet). tästä valtion yksin palkkaamaa 578 100: -
2038: Kun Liikkuvastakaan poliisista ei ole esiin- - josta kokonaissummasta valtion suora-
2039: tynyt halukkaita siirtymään poliisilaitoksen naiseksi menoksi jää kuitenkin vain
2040: palvelukseen, on tämä johtanut siihen, että 13 908 040: -, koska kaupunki suorittaa
2041: jo parin vuoden ajan poliisilaitoksen on omana osuutenaan poliisilaitoksensa palk-
2042: ollut pakko täyttää vakanssejaan ottamalla kauksesta kolmannen osan.
2043: LP: n aiokaskursseille miehiä koulutettavaksi. Kaiken ylläolevan perusteella esitämme,
2044: Käytäntö on kuitenkin koko ajan osoitta-
2045: nut, että kun aiokaskurssi on saatu suori- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
2046: tetuksi, useimmat poliisilaitoksen vakans- tulo- ja menoarvioon 7 Pl:n IV lu-
2047: seilla olevat heti pyrkivät LP: iin ja, ellei V1ln 1 rnomentille lisäyksenä 20 573 000
2048: siellä ole täyttämättömiä toimia, hakevat markkaa Helsingin poliisik1tnnan palk-
2049: muihin poliisilaitoksiin tai siirtyvät siviiliin. kauksen tarkistarniseksi.
2050: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
2051:
2052: Yrjö Kilpeläinen. Johannes Wirtanen. Eero Antikainen.
2053: C. A. Öhman. Grels Teir. 0. Lindblom.
2054: Tyyne Paasivuori. Artturi Koskinen. Elli Nurminen.
2055: Bruno J. Sundman. Erkki Leikola. Anni Flinck.
2056: G. Henriksson. Aune Innala. Päiviö Hetemäki.
2057: Eino Saari. Martta Salmela-Järvinen. T. A. Wiherheimo.
2058: Arvo Salminen. Lempi Lehto. Veikko Helle.
2059: 1404
2060:
2061: IV,112. - Rah.al. N:o 38.
2062:
2063:
2064:
2065:
2066: Nordström ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan kaupun-
2067: gin henkikirjoitustoimen yhdistämiseksi kaupttngin poliisi-
2068: laitokseen erityiseksi henkikirjoitustoimistoksi.
2069:
2070:
2071: E d u s k u n n a 11 e.
2072:
2073: Eduskunnalle 5 pa1vana helmikuuta 1952 Uuden järjestelyn tultua voimaan valtion
2074: jätetyn toivomusaloitteen n: o 66 perusteella suorittamat palkkiot henkikirjoittajalle 75 000
2075: osoitti eduskunta ha:llitukselle 13 päivälle tou- mk jäävät pois, samoin valtio Yapautuu suo-
2076: kokuuta 1952 päivätyn toivomuksen, että hal- rittamasta lunastuksia henkikirjanotteista
2077: litus ryhtyisi toimenpiteisiin Vaasan kaupun- 195 500 mk. Kun edelleen otetaan huomioon
2078: gin henkikirjoitustoimen yhdistämiseksi vuo- Vaasan kaupungin osuus palkkamenoista
2079: den 1953 alusta lukien kaupungin poliisilai- 199 600 mk, on ilmeistä, että uusi järjestely
2080: tokseen erityiseksi henkikirjoitustoimistoksi. on valtiolle edullinen. Suoranaisia tuloja on
2081: Kun Vaasan poliisilaitoksessa jo ennestään arvioitu siviilirekisteriotteista olevan 75 000
2082: pidetään rekisteriä kaupungin väestöstä ja mk.
2083: väestön muutoksista, ei eduskunnan toivo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2084: masta järjestelystä aiheutuisi muita uusia me- nioittaen,
2085: noja edellyttäviä muutoksia kuin perustetta-
2086: Yan henkikirjoittajan virka, jonka perus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
2087: palkka on 399 300 mk, ja kirjurin virka, jonka talousa1·vioon 618 800 nwrkkact Yaasan
2088: peruspalkka on 199 500 mk, sekä vuotuisiin kaupungin henkikirjoitustoimen yhdis-
2089: toimistomenoihin varattava 20 000 mk. tämiseksi vuoden 1955 alusta lukien
2090: Poliisilaitoksen rekisteritoimiston esimie- kattpungin poliisilaitokseen erityiseksi
2091: henä toimii nyt vanhemman konstaapelin va- henkikirjoitustoimistoksi tähän toimis-
2092: kanssilla (peruspalkka 262 500 mk) oleva toon tarvittavien henkikirjoittajan ja
2093: henkilö, joka uuden järjestelyn tultua voi- kirjttrin virkojen perustamiseksi sekä
2094: maan vapautuisi varsinaisiin poliisitehtä- v1wtuisia toimistomenoja varten.
2095: Yiinsä.
2096: Helsingissä 14 päiyänä syyskuuta 1954.
2097:
2098: T. E. Nordström. Johannes Wirtanen.
2099: John Forsberg. Toivo Åsvi,k.
2100: 1405
2101:
2102: IV,na. - Rah.al. N:o 39.
2103:
2104:
2105:
2106:
2107: Kukkonen ym.: K01·otetun mää1·ärahan osoittamisesta uusien
2108: toimien perustamiseksi Joensuun poliisilaitokseen.
2109:
2110:
2111: E d u s k u n n a 11 e.
2112:
2113: Kuluvan vuoden alussa suoritettu aluelii- voitu irroittaa yhtään miestä. Poliisiasioiden
2114: tos muutti perusteellisesti Joensuun kaupun- hoito on siis ollut tukalaa, jopa huonoa, kun
2115: gin olot. Kaupungin pinta-ala kasvoi noin tärkeitä poliisille kuuluvia tehtäviä pakosta
2116: 7-kertaiseksi ja väkiluku likipitäen 3-kertai- on jäänyt suorittamatta. Vain tilapäisen
2117: seksi eli tällä hetkellä lähes 24 000 : een. LP: n osaston avulla on vakinaiselle vartio-
2118: Kaupunki ja lääninhallitus katsoivat poliisi- miehistölle voitu järjestää kesälomia.
2119: laitoksen vahvuudeksi tarvittavan 52 henki- Tämän kestämättömän asiaintilan korjaa-
2120: löä ja sisäasiainministeriökin puolsi sen miseksi tulo- ja menoarvioesityksessä ehdote-
2121: lisäämistä 48: aan. Tulo- ja menoarviossa po- taan kolmen lisätoimen pen1stamista Joen-
2122: liisilaitokselle kuitenkin suotiin vain Kontio- suun poliisilaitokseen. Kun mainittu määrä
2123: lahden nimismiespiiristä lakkautetut 7 tointa, on riittämätön poliisitoimen kunnollista hoi-
2124: minkä jälkeen poliisilaitoksen henkilökunnan tamista varten suurehkossa ja nopeasti kas-
2125: vahvuudeksi tuli 33. vavassa asutuskeskuksessa, rohkenemme
2126: Että poliisin tehtävien kunnollinen suo- edellä sanottuun viitaten ehdottaa,
2127: rittaminen näin niuka1la työvoimalla muo-
2128: dostuisi ylivoimaiseksi, oli ennakolta arvatta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
2129: vissa. Huolimatta tilapäisesti saadusta kans- tulo- ja menoarvion 7 Pl:n IV luvun
2130: lia-avusta, kortistoja ei ole voitu pitää ajan 1 momentille lisäyksenä 2 369 100
2131: tasalla, kuulustelut ovat viivästyneet, liiken- 1narkkaa 1 komisarion, 1 kirjurin, 1
2132: teen valvontaan ei ole riittänyt miehiä, ei ylikonstaapelin, 4 vanhemman kons-
2133: edes rautatie- ja linja-autoasemalle, liitos- taapelin ja 2 nuoremman konstaapelin
2134: alue on jäänyt kokonaan ilman säännöllistä toimen perustamiseksi Joensuun kau-
2135: vartiointia, eikä ns. katutarkastuksiin ole pungin poliisilaitokseen.
2136: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
2137:
2138: Antti Kukkonen. R. Hallberg.
2139: Heikki Soininen. Arvi Ikonen.
2140: 1406
2141:
2142: IV,174. - Rah.al. N:o 40.
2143:
2144:
2145:
2146:
2147: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen
2148: ja toimien perustamiseksi keskust·ikospoliisiin.
2149:
2150:
2151: E d u s ik u n n a 11 e.
2152:
2153: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- 1 tutkimusavustaja, peruspalkka
2154: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1955 (16 pl.) ................... . 286 500
2155: 7 Pl:n VI luvun 1 momentin kdhdalla eh- 1 toimistosihteeri, peruspalkka (19
2156: dotetaan Uudenmaan läänin ri'kospoliisikes- pl.) ....................... . 329100
2157: kus yhdistettävä:ksi keskusrikospoliisiksi muu- 1 toimitusapulainen, peruspalkka
2158: tettavaan rikostutkimuskeskukseen sekä sel- (12 pl.) ................... . 240 900
2159: vitetään, mitJkä palkkausmäärärahat saman 1 laboratorioapulainen, peruspalk-
2160: pääluokan IV luvun 1 momentilta siirtyisi- ka (8 pl.) ................. . 199 500
2161: vät tälle momentille. Tähän sinänsä asialli- 1 ikirjaaja, peruspalkka (10 pl.) 219 600
2162: seen ja tarkoituksenmukaiseen esitykseen on 4 toimistoapulaista, peruspalkka
2163: kuitenkin tullut sellainen muodollista laatua 219 600 m:k (10 pl.) ......... . 878 400
2164: oleva virhe, että siinä on entisin nimikkein 1 toimistowpulainen, peruspalkka
2165: lueteltu vain Uudenmaan läänin rikospoliisi- (9 pl.) ..................... . 209 400
2166: keskuksesta siirtyvät toimet, mutta jätetty 1 vahtimestari, peruspalkka ( 10
2167: kokonaan mainitsematta rikostutkimuskeskuk- pl.) ....................... . 219 600
2168: sesta keskusrikospoliisiin siirtyvät virat ja 1 rikoskemisti, vuosipalkkio (24
2169: toimet samoin kiuin keskusrikospoliisiin suun- pl. ........................ . 420 600
2170: niteltujen toimien nimikkeet ja palkkausluo- 1 kemisti, vuosipalkkio (21 pl.) 360 900
2171: kat sekä näitä vastaavat peruspalkkojen ja 2 toimistosihteeriä, vuosipalkkio
2172: vuosipalkkioiden määrät. 344100 mk (20 pl.) ......... . 688 200
2173: Tämän vuoksi ehdotamme, että muodostet- 1 tutkimusavustaja, vuosipalkkio
2174: tavaan keskusrikospoliisiin, sen lisäksi mitä (18 pl.) ................... . 314100
2175: 7 Pl: n IV luvun 1 momentilta on sinne eh- 1 tutkimusavustaja, vuosipalkkio
2176: dotettu siirrettäväksi läänin rikospoliisikes- (17 pl.) .................. .. 299 400
2177: kurksesta, tulisi lisäkisi seuraavat toimet: 2 tutkimusavustajaa, vuosipalkkio
2178: 286 500 mk (16 pl.) ........ 573 000
2179: 1 päällikkö, peruspalkka (31 pl.) 598 800 1 laboratorioapulainen, vuosipalk-
2180: 1 rikoskemisti toimistopäällikkönä, kio (9 pl.) ................. . 209 400
2181: peruspalkka (28 pl.) ....... . 513 300 1 kirjanpitäjä, vuosipalkkio (12
2182: 1 toimistopäällikkö, peruspalkka pl.) ....................... . 240 900
2183: (24 pl.) ................... . 420 600 1 kanslisti 1 1., vuosipalkkio (15
2184: 2 toimistopäällikköä, peruspalkka pl.) ....................... . 273 600
2185: 360 900 mk (21 pl.) ......... . 721800
2186: 1 apulaistoimistopäällikkö, perus- 3 toimistoapulaista, vuosipalkkio
2187: palkka (21 pl.) ............. . 360 900 219 600 mk (10 pl.) ......... . 658 800
2188: 1 rikoskemisti, peruspalkka (25 2 toimistoapulaista, vuosipalkkio
2189: 1
2190:
2191:
2192:
2193: pl.) ....................... . 444000 209 400 mk (9 pl.) .......... 418 800
2194: 1 kemisti, peruspalkka (21 pl.) .. 360 900 2 toimitusapulaista, vuosipalkkio
2195: 1 tutkimusavustaja, peruspalkka 219 600 mk (10 pL) ......... . 439 200
2196: (17 pl.) ................... . 299 400 Yhteensä mk 11199 600
2197: IV,174.- Käkelit ym, 1407
2198:
2199: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- seksi rikostutkimuskeskukseen vuoden
2200: nioittaen, 1955 tulo- ja menoarvioon 11199 600
2201: markkaa.
2202: että Eduskunta ottaisi edellämainit-
2203: tujen virkojen ja toimien perustami-
2204: He1singissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
2205:
2206: Valto Käkelä. Erkki Koivisto. S. S. Aittoniemi.
2207: 1408
2208:
2209: IV,115, - Rah.al. N:o 41.
2210:
2211:
2212:
2213:
2214: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin kenttätyötä
2215: suorittavan henkilöstön ulkomaille tapahtuvan opinto-
2216: vaihdon tukemiseksi.
2217:
2218:
2219: E d u s k u n n a ll e.
2220:
2221: Yhteiskunnallisen toiminnan monipuolis- Poliisimiesten kansainvälisen, nimenomaan
2222: tuessa, tuotannollisen elämän laajentuessa ja pohjoismaisen opintovaihdon muodossa voitai-
2223: vaatiessa yhä erikoistuneempia työntekijöitä siin vallitsevaa epäkohtaa kuitenkin huomat-
2224: sekä suurten väestöryhmäin yleisten harras- tavasti lieventää. On 'luonnollista, että Val-
2225: tusten suuntautuessa entistä enemmän amma- tion poliisikoulun tarjoama opetus ja käytän-
2226: tilEsen ja sivistyksellisen toiminnan alalle on nön poliisitoimessa hankittu kokemus eivät
2227: yhteiskunnan palveluksessa olevien kyettävä yksinomaan tyydytä nykyistä ammatillista ke-
2228: seuraamaan tätä nopeata ja voimakasta kehi- hityspyrkimystä. Ne mahdollisuudet, jotka
2229: tystä. Poliisikunnan, joka on eräs ammatti- kansainvälinen, nimenomaan pohjoismainen
2230: kunnan ulkopuolelle näkyvin valtion toimen- opintovaihto tarjoaa, tutustuttamalla vaih-
2231: haltijain ryhmä, velvollisuus on kiinteästi toon osallistujat naapurimaiden poliisitoi-
2232: seurata tätä kehitystä. meen, olisivat omiaan poistamaan vaaran,
2233: Skandinavian maat, Norja, Ruotsi ja että Suomen poliisikunta pysähtyisi kehityk-
2234: Tanska, ovat ryhtyneet aktiiviseen toimintaan sessään sille ammatilliselle tasolle, jossa se
2235: poliisikuntansa kouluttamiseksi, ei yksinomaan nykyisin on ja joka taso ei tulevaisuudessa
2236: niissä puitteissa, jotka maiden poliisikoulutus tule vastaamaan yhteiskunnassamme ja muilla
2237: henkilöstöHe tarjoaa, vaan suorittamalla po- ammatillisilla aloilla tapahtuvaa kehitystä.
2238: liisimiesten kansainvälistä opintovaihtoa, jolla Poliisimiesten ulkomaille suuntautuva opin-
2239: toiminnalla nämä maat katsovat poliisikun- tovaihto tutustuttaisi poliisikunnan niihin
2240: tansa saavuttavan kansainvälisen mittapuun käytännössä oleviin menetelmiin, joita mm.
2241: mukaisesti korkean ammatillisen tason. naapurimaissamme poliisitoimen alalla har-
2242: Väheksymättä valtion ylläpitämää ja kus- joitetaan, kohottaen vaihtoon osallistuneiden
2243: tantamaa poliisimiesten ammatillista koulu- ja samalla koko poliisikuntamme näkemystä
2244: tusta Valtion poliisikoulussa on todettava, että niistä poliisihoidollisista kysymyksistä, jotka
2245: puitteet, jotka ko. koulu voi oppilailleen tar- maillemme ovat yhteisiä. Opintovaihdon mer-
2246: jota - niin oppikirjojen kuin opetusvälineis- kitys poliisikunnan kehitykselle on kieltämä-
2247: tönkin suhteen- eivät vastaa nykyajan vaa- tön. Sen toteuttamiselle on kuitenkin esteenä
2248: timuksia, joten suomalaisen poliisimiehen am- se, etteivät maamme poliisijärjestöt pysty toi-
2249: matillisen kehittymisen edellytykseksi jää mintaa yksin rahoittamaan. Kun lisäksi po-
2250: opintojen jatkaminen po. koulutuksen ulko- liisitoimi on yhteiskuntaa tukevaa ja sen tur-
2251: puolella. .Alan ammattikirjallisuus, kuten Yallisuutta edistävää toimintaa, on kohtuu-
2252: edellä on mainittu, on osin vanhentunutta, tonta vaatia, vaikkakin ammattitaidon lisää-
2253: jonka lisäksi poliisitoimessa on työmuotoja, minen on jokaisen yksilön edistymisen edelly-
2254: joiden tunnetuksi tekeminen julkisen ammat- tys, että poliisimies, laajentaessaan ammatil-
2255: tikirjallisuuden muodossa tuottaisi poliisitoi- lista pätevyyttään, joutuisi yksinomaan hen-
2256: melle hyvin tunnettuja vaikeuksia. Ammatti- kilökohtaisin tafoudellisin uhrauksin toteutta-
2257: koulutuksen jatkaminen itseopiskelun tietä maan yhteiskunnalle varsin merkityksellisen
2258: rajoittuu poliisialalla valitettavasti täten var- ammattipätevyytensä Hsäämisen.
2259: sin suppeaksi.
2260: IV,t75. - Koskinen ym. 1409
2261:
2262: Edellä olevaan perustuen kunnioittaen eh- ttudelle 8 monumtille 500 000 markan
2263: dotamme, määrärahan poliisin kenttätyötä suorit-
2264: tavan henkilöstön ulkoma.ille tapahtu-
2265: että Ed·uskunta ottaisi vuoden 1955 van opintovaihdon tukemiseksi.
2266: tulo- ja menoarvioon 7 Pl:n VII luvun
2267: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
2268:
2269: Artturi Koskinen. Kalle Kauhanen.
2270: Yrjö Kilpeläinen. Veikko Helle.
2271: Heikki Hykkäälä. Veikko Kokkola.
2272: 1410
2273:
2274: IV,176. - Rah.al. N:o 42.
2275:
2276:
2277:
2278:
2279: Seppi ym.: Mäiit·ärahan osoittamisesta amtStuksiksi kuntien
2280: sairaanhoitomenoihin.
2281:
2282:
2283: E d u s k u n n a ll e.
2284:
2285: Terveyden- ja sairaanhoitomenot muodosta- den rakentaminen tulee ylivoimaiseksi. Vä·
2286: vat huomattavan suuren osan kuntien vuotui- littömänä seurauksena on, että kunnat eivät
2287: sista menoista. Pääosa näistä menoista ker- pysty terveyden- ja sairaanhoidosta huolehti-
2288: tyy kunnansairaalain rakentamisesta ja yllä- maan tyydyttävällä tavalla.
2289: pitämisestä johtuvista kustannuksista. Tilas- Terveydenhoidon onkin suurena yhteisknn.-
2290: tollisen päätoimiston julkaiseman tilaston mu- nallisena kysymyksenä katsottava kokonaisuu-
2291: kaan oliv·at v. 1950 maalaiskuntain terveyden- dessaan kuuluvan Vialtion hoidettaviin. Tätä
2292: ja sairaanhoitomenot 1 642 milj. markkaa, tukee eduskunnan lausuma toivomus vapaan
2293: nousten vuonna 1951 2 413 milj. markaan, terveydenhoidon järjestämisestä. Tämän pe-
2294: joten nousu oli n. 47 %. Tämän jälkeenkin riaatteen mukaisesti pitäisi valtion myöntää
2295: ovat sairaanhoitomenot vuosi vuodelta kohon- tehokasta apua kunnille terveyden- ja sai-
2296: neet. Kuntien taloutta tulee rasittamaan eri- raanhoitomenoihin.
2297: tyisesti mielitautisairaaloiden rakentamisesta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2298: aiheutuvat menot, koska kunnat eivät saa lain
2299: määräämien B-sairaaloiden rakentamiseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
2300: valtion avustusta. hdo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
2301: On paljon sellaisia kuntia, JOissa sairaan- kan määrärahan avustuksiksi k1mtien
2302: hoitolaitokset ovat hyvin puutteelliset ja nii- sairaanhoitomenoihin.
2303: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
2304:
2305: Usko Seppi. Unto Miettinen.
2306: Pertti Rapio. Kaino Haapanen.
2307: Aleksi Kiviaho. Rainer Virtanen.
2308: Hugo Manninen. Tauno Kelovesi. .
2309: 1411
2310: i
2311: IV,177. - Rah.al. N:o 43.
2312:
2313:
2314:
2315:
2316: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden apulaisylilääkä-
2317: rin, apulaislääkärht ja fysiologin toimien perustamiseksi
2318: Helsingin yleiseen sairaalaan.
2319:
2320:
2321: E d n s k u n n a ll e.
2322:
2323: Valtioneuvoston v. 1952 asettama ns. syö- rintakirurgian erikoisosastoksi ja että sen
2324: väntorjuntakomitea teki v. 1953 valmistu- lääkärikuntaa lisättäisiin yhdellä apulaisyli-
2325: neessa mietinnössään perustellut ehdotukset lääkärillä (24. palkkaluokka), yhdellä fysio-
2326: kiireellisistä toimenpiteistä syöpätautien ai- logilla (24. palkkaluokka) ja yhdellä apulais-
2327: heuttamien tuhojen rajoittamiseksi. lääkärillä (24. palkkaluokka) vuoden 1954
2328: Kun syöväntorjunta:komitea oli ehdotukses- alusta ja että valtion apua Suomen Punai-
2329: saan perustellusti osoittanut syöpätautien sen Ristin Helsingissä olevalle sairaalalle
2330: kansakunnanemme aiheuttaman tuhon laa- lisättäisiin niin paljon, että sanotun laitok-
2331: juuden, oli komitea todennut, että pyrittäessä sen aivokirurgiselle osastolle voitaisiin perus-
2332: tämän tautiryhmän kohdalta torjuntatyön taa yksi apulaisylilääkärin toimi (24. palkka-
2333: tehostamiseen on ensinnä ratkaistava kysy- luokka) v: n 1954 alusta alkaen.
2334: mys tarvittavan henkilökunnan koulutuk- Kun komitea oli saattanut todeta, että
2335: sesta. Tätä varten komitea oli ehdottanut maassamme on myös huomattava syöpätau-
2336: uuden, nykyistä laajemman koulutusklinikan tien varhaistoteamisen edellytysten puute ni-
2337: kiireellistä rakentamista Helsinkiin. Samalla menomaan erikoiskoulutettujen röntgen- ja
2338: komitea oli kuitenkin ehdotuksessaan toden- sisätautilääkärien vähäisyyden takia, komitea
2339: nut, että myös sitä aikaa, mikä kuluu uusien ehdotti, että vuoden 1954 alusta perustettai-
2340: koulutuspaikkojen valmistumiseen, olisi mah- siin Helsingin yleisen sairaalan ensimmäiseen
2341: dollisimman tehokkaasti käytettävä hyväksi ja toiseen sisätautiklinikkaan kumpaankin
2342: koulutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja että yksi uusi apulaisylilääkärin toimi (24. palk-
2343: lisättyyn koulutustoimintaan ryhdytään jo kaluokka) ja että Turun lääninsairaalan
2344: uuden klinikan suunnittelu- ja rakennusvai- röntgenosastolle perustettaisiin myöskin v: n
2345: heen aikana. Kun myöhemmin perustetta- 1954 alusta apulaisylilääkärin toimi (24.
2346: vien, eri puolille maata sijoitettavien syövän- palkkaluokka).
2347: hoitokeskusten toiminnasta vastaavia ylilää- Kun käsityksemme mukaan edellä seloste-
2348: käreitä voidaan kotimaassa kouluttaa vain tut syöväntorjuntakomitean ehdotukset sisäl-
2349: siten, että heille annetaan riittävän pitkä- tävät välttämättömimmät alkutoimenpiteet
2350: aikainen syöpätautien erikoishoidon koulutus kansakunnanemme suurta tuhoa aiheuttavien
2351: yliopiston klinikassa, komitea oli pitänyt syöpätautien torjuntatyön tehostamisohjel-
2352: välttämättömänä, että jo vuoden 1954 alusta masta ja 'lmn komitean mietintö ei ole ai-
2353: perustetaan Helsingin yleisen sairaalan II heuttanut hallituksen eduskunnalle jättä-
2354: osastoryhmään kuuluvaan sädehoitoklinik- mään esitykseen valtion tulo- ja menoarvidksi
2355: kaan kolme apulaisylilääkärin tointa (24. edes v: lle 1955 tehtyä määrärahamerkintää,
2356: palkkaluokka) . ehdotamme syöväntorjuntakomitean mietin-
2357: Komitea oli myös todennut, että paitsi sä- töön viitaten ja eduskunnan v. 1954 tulo- ja
2358: dehoidon erikoistuntijoita tarvitaan mm. eri- menoarviokäsittelyn yhteydessä esittämän toi-
2359: koiskirurgian spesialisteja. Sitä varten ko- Yomuksen mukaisesti kunnioittaen,
2360: mitea oli ehdottanut, että erikoiskirurgien
2361: koulutuksen tehostamiseksi Helsingin yleisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
2362: sairaalan I kirurginen klinikka määrättäisiin t1tlo- ja menoarvioon 7 Pl:n XIV lu-
2363: 1412 IV,17;. - Helsingin yleinen sairaala.
2364:
2365:
2366: vun 1 momentille yhteensä 3 364 800 gin viran ja yhden apulaislääkärin
2367: m..arkan palkkamenojen lisäyksen edellä toimen sekä Helsingin yleisen sairaa-
2368: ehdotettujen sädehoitoklinikan kolmen l.an ensimmäisen ja toisen sisätaut.ikli-
2369: uuden apulaisylilääkärin toimen, H el- nikan yhteensä kahden unden apulais-
2370: singin yleisen sairaalan ensimrnäisen ylilääkärin toimen pcrnstamista var-
2371: kirurgisen klin.ikan yhden uuden apu- ten.
2372: laisylilääkärin toimen, yhden fysiolo-
2373: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
2374:
2375: Grels Teir. Bruno J. Sundman.
2376: Sven Högström. Yrjö Kilpeläinen.
2377: Bertel Lindh. Aukusti Pasanen.
2378: John Forsberg. 0. A. Öhman.
2379: Aino Malkamäki. Kurt Nordfors.
2380: Veikko Kokkola. Aare Leikola.
2381: Heikki Hykkäälä. G. Rosenberg.
2382: Martti J. Huttunen.
2383: 1413
2384:
2385: IV,t7s. - Rah.al. N:o 44.
2386:
2387:
2388:
2389:
2390: Stenberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kahden
2391: teknillisen apulaisen ylimääräisen toimen perustamiseksi
2392: Helsingin yleiseen sairaalaan.
2393:
2394:
2395: E d u s k u n n a 11 e.
2396:
2397: Hallituksen esitykscsr,;ä eduskunnalle val- vapautetaankin tästä työstä varsina1snn sai-
2398: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1955 on raanhoitotehtäviin, jolla alalla on työvoiman
2399: 7 Pl:n XIV luvun 1 momentissa ehdotus Hel- puutetta. Mutta ei ole mielestämme oikein,
2400: singin yleisen sairaalan kahden peruspalk- että saman tehtävän suorituksesta maksetaan
2401: kaisen laboratorioapulaisen toimien lilkkaut- teknilliselle apulaiselle kaht•a palkkaluokkaa
2402: tamisesta ja kahden teknillisen apulaisen yli- alempi palkka, kuten ehdotus edellyttää, sillä
2403: määräisen toimen perustamisesta niiden ti- peruspalkkaiset laboratorioapulaiset ovat
2404: lalle. Perusteluissa lausutaan, että toimiin olleet 10. palklmluokassa ja teknillisen a.pu-
2405: ei ole saatu koulutettuja sairaanhoitajia sen laisen ylimääräiset toimet ehdotetaan 8. palk-
2406: jälkeen kun sairaanhoitajien palkkoja koro- kaluokkaan.
2407: tettiin yhdellä palkkaluokalla eikä laborato- Sen tähden ehdotamme,
2408: rioapulaisten palkkoja korotettu. Oikein ja
2409: kohtuullista olisi ollut, että myös la!boratorio- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
2410: apulaisina olleiden sairaanhoitajien palkkaa tulo- jcb menoarvioon 7 Pl:n XIV lu-
2411: olisi korotettu, ja se lienee lainsäätäjän tar- vun 1 momentille lisäystii 44 280
2412: koituskin. Jos kuitenkin lwboratorioapulaisen markkaa kahden teknillisen apulaisen
2413: tehtävän voi hoitaa teknillinen apulainen toimen muutta.miseksi ehdotetusta 8.
2414: työn suorituksen heikentymättä, ei liene va- palkkaltwkastct 10. palkkaluokkaan.
2415: hingoksi, vaikka koulutetut sairaanhoitajat
2416: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
2417:
2418: Elli Stenberg. Unto Miettinen.
2419: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Irma Torvi.
2420: Rainer Virtanen. Yrjö Murto.
2421: Pertti Rapio. Paavo Aitio.
2422: 1414
2423:
2424: IV,t79. - Rah.al. N:o 45.
2425:
2426:
2427:
2428:
2429: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta apulaisylilääkärin viran
2430: perustamiseksi 'l'urun lääninsairaalan röntgenosastolle.
2431:
2432:
2433: E d n s k u n n a ll e.
2434:
2435: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 43 pe- vun 1 momentille 420 600 markan
2436: rusteluihin ehdotamme kunnioittaen, palkkamenojen lisäyksen Turun lää-
2437: ninsairaalan röntgenosaston uuden
2438: että Eduskunta ottaisi vttoden 1955 apulaisylilääkärin toimen pe1·1tsla-
2439: tulo- ja menoarvioon 7 Pl:n XV Zu- mista varten.
2440: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
2441:
2442: Grels Teir. Arthur Larson. Heikki Hykkäälä.
2443: Sven Högström. 0. A. Öhman. Bruno J. Sundman.
2444: Bertel Lindh. Kurt Nordfors. G. Rosenberg.
2445: John Forsberg. Aino Malkamäki. Martti J. Huttunen.
2446: Yrjö Kilpeläinen. Veikko Kokkola. Aare Leikola.
2447: 1415
2448:
2449: IV,1so. - Rah.al. N:o 46.
2450:
2451:
2452:
2453:
2454: Hiilelä ym.: Määrärahan osoittamisesta korva-, nenä- ja
2455: kurkkutautien apulaislääkärin viran perustamiseksi Tam<
2456: pereen yleiseen sairaalaan.
2457:
2458:
2459: E d u s k u n n a ll e.
2460:
2461: Sairaalaoloissa Tampereella ei ole vuosi- koislääkäri sairaalan ulkopuolelta, mutta
2462: kausiin tapahtunut kehitystä parempaan sairaalan määrärahoissa ei ole hänelle va-
2463: suuntaan, vaikka kaupungin ja sen ympä- rattu minkäänlaista palkkiota. Tällainen
2464: ristön väkiluku on jatkuvasti kasvanut ja käytäntö ei ajan pitkään voi jatkua, eikä
2465: sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden luku- asia voi jäädä odottamaan keskussairaalan
2466: määrä moninkertaistunut. Kaikki uudistus- valmistumista. Sen vuoksi olisi Tampereen
2467: pyrkimykset ovat kilpistyneet suunnitteilla yleiseen sairaalaan perustettava apulaislää-
2468: olevaan keskussairaalakysymykseen. Keskus- kärin virka (25 pl.) korva-, nenä- ja kurk-
2469: sairaalan lopulliset ratkaisut ja valmistu- kulääkärin palkkausta varten. Tiettävästi
2470: minen vievät kuitenkin oman aikansa, mutta on myöskin lääkintöhallituksen taholta ai-
2471: varsinkin eräät erikoistapaukset vaativat kaisemmin suositeltu tällaista ratkaisua.
2472: nopeata ratkaisua. Eräs sellainen on korva-, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2473: nenä- ja kurkkusairauksien hoitaminen. Tam- nioittaen,
2474: pereen kokoisessa teollisuuskaupungissa ti-
2475: heään asuttuine ympäristöineen sattuu lu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
2476: kuisasti korva-, nenä- ja kurklmtautita- tulo- ja menoarvion 7 Pl: n XV lu-
2477: pauksia, jotka vaatiYat sairaalahoitoa ja alan kuun 444 000 mark011~ määrärahan
2478: erikoislääkäriä. korvet-, nenä- ja kurkkutautien apu-
2479: Tampereen yleisessä sairaalassa hoitaa letislääkär,in viran perustamiseksi Tam-
2480: korva-, nenä- ja kurkkusairauksia alan eri- pereen yleiseen sairaalaan.
2481: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
2482:
2483: Kaisa Hiilelä. Usko Seppi.
2484: Elli Stenberg. Atte Pakkanen.
2485: Anni Flinck. Jaakko Hakala.
2486: Artturi Tienari.
2487: 1416
2488:
2489: IV, lfl 1. - Rah.al. N: o 47.
2490:
2491:
2492:
2493:
2494: Torvi ym.: J.lläärärahan osoittamisesta invaliidisairaalan ra-
2495: kentamiseksi Ouluun.
2496:
2497:
2498: E d u s k u n n a ll e.
2499:
2500: Valtio on invaliidilain ja -asetuksen mu- massa olevat sairaansijat ovat Etelä- tai
2501: kaan ottanut itselleen velvollisuuden huoleh- Keski-Suomessa, olisi Pohjois-Suomi, lähinnä
2502: tia siitä, että maassa on tarpeellinen määrä Oulu, asetettava uuden sairaalan paikkaan
2503: sairaansijoja invaliidien hoitoa ja kuntout- nähden etutilalle. Tämä siitäkin syystä, että
2504: tamista varten. Tällä hetkellä maassa on Pohjois-Suomessa on todettu olevan hyvin
2505: vain Invaliidisäätiön Helsingissä oleva eri- paljon sekä sota-, tapaturma- että synnyn-
2506: koissairaala, jossa on 300 paikkaa. Jyväsky- näisiä raajavammaisia. Oulun lääninsairaa-
2507: län invaliidisairaalan aloitettua toimintansa lassa on mm, huolimatta siitä, että se ei ole
2508: on tilanne parantunut 90 paikalla. Kuiten- erikoissairaala, jouduttu hoitamaan vasta-
2509: kin on laskettu, että ortopedisten sairaala- syntyneiden kampurajalkoja ja lonkkanivelen
2510: paikkojen tarve on sellaisessakin maassa kuin sijoiltaan menoja, koska lapsista varsinaisten
2511: Ruotsissa, jossa ei ole sotainvaliideja, 3 o100 ortopedisten paikkojen puutteen vuoksi olisi
2512: asukasluvusta. Vastaava promilleluku mei- tullut invaliideja. Sitäpaitsi teollistumisen
2513: dän asukasluvustamme olisi 1 200. kasvaessa myös työ- ja liikennetapaturmat
2514: Nykyisen tilanteen vaikeutta kuvaa se, että lisääntyvät nykyisestään. Lapsihalvauskin,
2515: Invaliidisäätiön sairaalaan odottavien jono on epidemian sattuessa, leviää pahimmin syrjä-
2516: vaihdellut 1 600-1 800 henkilöön. Tähän seuduilla.
2517: jonoonkin on voitu hyväksyä vain ne, jotka Oulun kaupunki on tarjoutunut antamaan
2518: ovat alle 40-vuotiaita ja jotka säätiön yli- maksutta tontin mahdollista ortopedista sai-
2519: lääkäri on joko säätiön poliklinikalla, inva- raalaa varten. Invaliidisäätiön taholta on
2520: liidihuoltotarkastu:ksissa tai lääkärintodistus- suunniteltu Ouluun kuntouttamissairaalaa,
2521: ten perusteella siihen hyväksynyt. Potilai- jossa olisi 210 ortopedista sairaspaikkaa ja
2522: den odotusaika vaihtelee muutamasta kuu- jonka kuutiotilavuus olisi 40 000 m3 sekä
2523: kaudesta aina neljään yuoteen. Huomattava kustannusarvio 360 000 000 markkaa. Lisäksi
2524: on, että naiset on jouduttu asettamaan huo- on suunniteltu sairaalan yhteyteen proteesi-
2525: noimpaan asemaan, niin että heidän odotus- paja ja ammattikoulu.
2526: aikansa on yleensä 4 vuotta. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2527: Ajoittain epidemianluontoisena esiintyvä
2528: lapsihalvaus aiheuttaa myös ortopedisten että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
2529: paikkojen tarvetta. tulo- ja menoarvioon 100 000 000
2530: Maahamme siis tarvittaisiin välttämättä markkaa invaliidisairaalan perustami-
2531: lisää uusi ortopedinen sairaala. Koska ole- seksi Ouluun ja rakennustöiden aloit-
2532: tamista varten.
2533: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
2534:
2535: Irma Torvi. Yrjö Murto. Usko Seppi.
2536: Pentti Liedes. Paavo Aitio. H. Tauriainen.
2537: Elli Stenberg. Matti Koivunen. Irma Rosnell.
2538: 1417
2539:
2540: IV,tsz. - Rah.al. N:o 48.
2541:
2542:
2543:
2544:
2545: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden keskussairaala-
2546: piirijaon perusteella muodostettavien keskussairaalain
2547: käyttömenojen suorittamiseen.
2548:
2549:
2550: Eduskunnalle.
2551:
2552: Vuonna 1948 annetun keskussairaalalain sairaaloina mainittakoon Pohjois-Kymen sai-
2553: perusteella on valtioneuvosto jakanut maan raala Kuusankoskella ja Rauman ja sen ym-
2554: kesku.ssairaalapiireihin. Jo tällöin kävi sel- päristökuntien sair31a1a Raumalla, joista edel-
2555: ville, että nämä piirit eräissä osissa rhll!ata linen on jo toiminut vuodesta 1953 lukien ja
2556: tulivat lii•an suuriksi ja keskussairaalain ra- viimeksi mainittu valmistuu 1 päivään tam-
2557: kennusohjelman myöhästyessä ovat eräät kun- mikuuta 1955 mennessä.
2558: nat ja kuntayhtymät olleet pakotetut aluei- Näiden sairaaloiden muodostaminen kes-
2559: ta·an varten rakentamaan. omat saimalat. kussairaaloiksi olisi toteutettava jo vuoden
2560: Kun kuitenkin voimassa olevan keskussairaa- 1955 alusta, etteivät kunnat ja alueen väestö
2561: lalain mwll!an näillä kuntainliittojen mken- noiden sairaaloiden käyttökustannuksina
2562: tamilla sairaaloil1a ei ole samanlaista oikeutta joudu suorittamaan monin verroin enemmän
2563: valtion apuun kuin keskussairaaloilla, vaikka kuin niillä alueilla, joissa keskussairaalat tai
2564: ne kaikin puolin täyttävät lain keskussairaa- valtion muut sairaalat toimivat. Näiden val-
2565: loille ·asettamat vaatimukset, on tätä asian miiden sairaaloiden muuttaminen keskussai-
2566: tilll!a pidettävä mainittujen alueiden kunnille raaloiksi ei valtiolle tässä vaiheessa aiheut-
2567: ja niiden asukkaille kohtuuttomana. Tämän taisi menoja niiden perustamis- ja rakenta-
2568: vuoksi on asianomaisten viranomaistenkin miskustannuksina.
2569: talholta ryhdytty suunnittelemaan keskussai- Kaiken edellä olevan perusteella kunnioit-
2570: malapiirijaon muuttamista siten, että tällai- taen esitämme,
2571: set alueet tulisivat muodostamaan oman kes-
2572: kussairaalapiirin ja kuntainliittojen raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 19.')5
2573: nuttamat saira·alat tulisivat olemaan näillä tulo- ja menoarvioon 7 Pl:n XVII lu-
2574: alueilla keskussairaalalain tarkoittamina kes- vun. kohdalle 120 000 000 markan mää-
2575: kussairaaloina. Asiasta on tehty myös edus- rärahan uuden keskussairaalapiirijaon
2576: kunta-aloitteita. Tyypillisimpinä tällaisina perusteella muodostettavien keskussai-
2577: raalain käyttömenojen suorittamiseksi.
2578: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
2579:
2580: Erkki Tuuli. Saara Forsius.
2581: Johannes Wirtanen. Elli Nurminen.
2582: Lauri Murtomaa. Pentti Liedes.
2583: Urho Saariaho.
2584:
2585:
2586:
2587:
2588: 5
2589: 1418
2590:
2591: IV,1s3, - Rah.al. N:o 49.
2592:
2593:
2594:
2595:
2596: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden Niu-
2597: vanniemen sairaalan mielisairaanhoitajain palkkauksen
2598: korottamista varten.
2599:
2600:
2601: E d u s k u n n a 11 e.
2602:
2603: Valtion mielisairaanhoitolaitosten krimi- vien peruspalkkaisten mielisairaanhoitajien
2604: naali- ja tutkintolaispotilaita hoitavilla ns. toimien kuulua myös ylempään palkkaus-
2605: lujilla osastoilla sekä niihin verrattavassa luokkaan.
2606: vankimielisairaalassa olevat mielisairaanhoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2607: tajain toimet ovat yleensä sijoitetut ylem- nioittavasti,
2608: pään eli 13 palkkausluokkaan. Näin on laita
2609: myöskin Niuvanniemen sairaalassa lujalla että vuoden 1955 tulo- ja menoar-
2610: osastolla toimivien ylimääräisten mielisai- vioon 7 Pl:n XIX luvun 1 momentille
2611: raanhoitajain suhteen. otettaisiin 265 000 markan määräraha
2612: Niuvanniemen sairaalan 1/10 -53 avatulla Niuvanniemen sairaalan lujalla osas-
2613: lujalla osastolla joutuu kuitenkin jatkuvasti tolla toimivien 16 peruspalkkaisen mie-
2614: toimimaan 16 alempaan eli 12 pl:aan kuulu- lisairaanhoitajan toimien siirtämiseksi
2615: vaa peruspalkkaista toimenhaltijaa. Kohtuus- alemmasta eli 12 palkkaluokasta ylem-
2616: ja oikeudenmukaisuussyistä tulisi näiden erit- pään eli 13 palkkaluokkaan.
2617: täin vaarallisia ja vaikeita potilaita hoita-
2618: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
2619:
2620: Elli Nurminen. Mikko Hult.
2621: Kustaa Alanko. Eino Raunio.
2622: Hugo Manninen.
2623: 1419
2624:
2625: IV,1s4, - Rah.al N:o 50.
2626:
2627:
2628:
2629:
2630: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan sai-
2631: raanhoitaja- ja terveyssisarkoulun koulurakennuksen suun-
2632: nittelu- ja perustamistäitä varten.
2633:
2634:
2635: Eduskunnalle.
2636:
2637: Maassamme on jatkuvasti sairaanhoitaja- Lääkintöhallituksen käsityksen mukaan
2638: vajaus. Täyttämättömiä vakansseja tai epä- maahamme tarvitaan 7 uutta sairaanhoitaja-
2639: päteviä sairaanhoitajia oli vuoden vaihteessa koulua. Nämä koulut olisi r.akennettava
2640: laskettu olevan 680. Sairaanhoitohenkilöstön keskussairaaloiden yhteyteen. Tällä tavoin
2641: koulutusta selvittämään asetettu komitea on keskussairaalapiirien alueilta saataisiin han-
2642: arvioinut, että sairaanhoitajakouluihin olisi kituksi kouluihin oppilaita, jotka sitten jäi-
2643: vuosittain otettava 1 000 oppilasta. Nykyi- sivät pysyväisiksi sai~aanhoitajiksi mainit-
2644: sin kouluihin voidaan ottaa vain 522 oppi- tuihin keskussairaaloihin.
2645: lasta. Hallituksen taholta on vuosittain jär- Saimaan alajuoksussa sijaitsee huomattava
2646: jestetty ylimääräisiä oppijaksoja, joilla on teollisuusalue. Tämän teollisuusalueen työn-
2647: tahdottu lievittää sairaanhoitajavajausta. tekijäin lapset, jotka pyrkivät sairaanhoito-
2648: Vaikean asuntotilanteen vuoksi on ylimää- alalle, voidaan parhaiten kouluttaa Etelä-
2649: räisten oppijaksojen järjestäminen muodos- Saimaan keskussairaalassa sijaitsevassa sai-
2650: tunut erittäin vaikeaksi. raanhoitajakoulussa. Täten säästyvät varat
2651: Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista muualla kouluttamisesta.
2652: ryhtyä rakentamaan sairaanhoitajakouluja. Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
2653: Vuoden 1955 valtion tulo- ja menoarvioon ehdotamme,
2654: ehdotti sisäasiainministeriö lääkintöhalli-
2655: tuksen esityksestä, että Jyväskylään ja Lap- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
2656: peenrantaan perustettaisiin sairaanhoitaja- tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
2657: koulu. Valtiovarainministeriö ei kuitenkaan tille 50 000 000 markan määrärahan
2658: ottanut Lappeenrantaan rakennettavaa sai- Lappeenrannan sairaanhoitaja- ja ter-
2659: raanhoitajakoulua varten määrärahoja ta- veyssisarkoulun koulurakennuksen
2660: lousarvioon. suunnittelu- ja perustamistäitä var-
2661: ten.
2662: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
2663:
2664: Valto Käkelä. Kaarlo Kajatsalo.
2665: Aino Malkamäki. .Tuho Kuittinen.
2666: Nestori Kaasalainen. Heikki Bykkäälä.
2667: Veikko Kokkola.
2668: 1420
2669:
2670: IV,1so. - Rah.al. N:o 51.
2671:
2672:
2673:
2674:
2675: Kelovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Saimaan sai-
2676: raanhoitajatar~terveyssisarkoulun perustamiseksi Etelä-
2677: Saimaan keskU$sairaalan yhteyteen.
2678:
2679:
2680: Eduskunnalle.
2681:
2682: Sairaalaolomme ovat nykyisellään hyvin Lää:kintöhallitu!ksen arvion mukaan pitäisikin
2683: puutteelliset. Tilanteessa on kyllä tapahtu- lähivuosina perustaa vähintään 7 uutta kou-
2684: massa osittaista helpottumista sikäli kuin lua.
2685: uusien keskussairaaloiden rakentaminen edis- Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon hallitus
2686: tyy. Sairaansijojen puutteen ohella on ole- esittää määrärahaa yhden uuden koulun pe-
2687: massa puutetta myös sairaanhoitajattarista, rustamiseen, joka tulisi Keski-Suomen kes-
2688: mikä aiheuttaa vaikeuksia ja vajavaisuuksia kussairaalan yhteyteen. Esitys merkitsee edis-
2689: sairaiden hoidossa monien sairaaloiden !koh- tysaSkelta, mutta sitä ei voida pitää lähes-
2690: dalla. Lääkintöhallituksen laskelman mukaan kään riittävänä. Tähän uuteen kouluun voi-
2691: tarvitaan nykyisin vuosittain 1 000 uutta daan ottaa vain 48 oppilasta, joten vajaus ei
2692: sairaanhoitajaa. Toiminnassa olevissa 8 sai- kovin pa:ljon vä:hene. Uhkaavan tilanteen
2693: raanhoitajatarkoulussa valmistuu vuosittain poistamiseksi olisi suoritettava sellaisia toi-
2694: vain n. 500 sairaanhoitajatarta. Lisäksi kou- menpiteitä, jotka ovat tarpeen jo toiminnassa
2695: lutetaan tilapäisillä kursseilla n. 150 sairaan- olevien koulujen oppilasmäärän lisäämiseksi.
2696: hoitajatarta, joiden pätevyys jää luonnolli- Sen ohella on syytä aLustavasti varautua
2697: sesti heikoksi riittämättömän koulutuksen uusien koulujen perustamiseen valmistuvien
2698: vuoksi. Sairaanhoitajatarpula on meillä en- keskussairaaloiden yhteyteen. Pidämme vält-
2699: nestään niin suuri, että se vaikeuttaa sairaa- tämättömänä, että ,ensi vuoden alusta vähin-
2700: loiden normaalista ja hyvää toimintaa. Ny- tään kaksi uutta koulua voi aloittaa toimin-
2701: kyisin koulutettavien määrä on niin pieni, tansa.
2702: että vajaus lisääntyy vuosittain n. 350 hoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2703: tajattarella, joten tilanne on vakavan hälyyt-
2704: tävä. Se vielä pahenee sitä mukaa kuin e.ttä Eduskunta ottaisi vuoden 1955
2705: uusia sairaaloita valmistuu. Etelä-Saimaan tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
2706: keskussairaalaan ja Savonlinnan keskussai- kan määrärahan Etelä-Saimaan sai-
2707: raalaan tarvitaan ainakin 150 uutta hoitaja- t·aanhoitajatar-terveyssisarkoulun pe-
2708: tarta, vai:kka huomioitaisiinkin Etelä-Saimaan rustamiseen Etelä-Saimaan keskussai-
2709: sekä Savonlinnan lääninsairaaloista uusiin raalan yhteyteen.
2710: keskussairaaloihin siirtyvät hoitajattaret.
2711: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
2712:
2713: Tauno Kelovesi. Esa. Hietanen.
2714: Toivo Kujala. Matti Koivunen.
2715: Judit Nederström-Lunden. Toivo Niiranen.
2716: Bernming Lindqvist. J. Mustonen.
2717: Irma Rosnell.
2718: 1421
2719:
2720: IV,1s6. - Rah.al. N:o 52.
2721:
2722:
2723:
2724:
2725: Puhakka. ym..: Määrärahan osoittamisesta terveyssisarkoulu,..
2726: tuksen järjestämiseksi Pohjois-Karjalan keskussairaalan
2727: yhteyteen.
2728:
2729:
2730: E d u s k u n n a 11 e.
2731:
2732: Pohjois-Karjalan kunnissa on olemassa mian pysäyttämisessä ja potilaiden hoitami-
2733: suuri puute terveyssisarista. Apulaisläänin- sessa.
2734: lääkärin ilmoituksen mukaan muutamissa Eräänä keinona terveyssisarpuutteen pois-
2735: kunnissa on vain 1 terveyssisar, vaikka pi- tamiseksi olisi Pohjois-Karjalan keskussai-
2736: täisi olla 4, koska laki edellyttää jokaista raalan yhteyteen terveyssisarkoulutuksen jär-
2737: 4 000 asukasta kohti yhden terveyssisaren. jestäminen, jota myös Pohjois-Karjalan Maa-
2738: Kun terveyssisarvajaus koko maassa on kuntaliitto ehdottaa. Silloin maakunnasta
2739: 19.1 %, on se Pohjois-Karjalan alueella hakeuduttaisiin alalle ja oppilaiden jou-
2740: 28.s %. Tilanteesta ei ole huolestunut vain tuessa harjoittelemaan kotimaakunnassaan
2741: Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, jonka lähe- he jäisivät työhön mieluummin sinne.
2742: tystö 20. 5. 1954 kävi asiassa eduskuntaryh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2743: mien puheilla, vaan ennen kaikkea syrjäisten
2744: seutujen ihmiset, jotka eivät saa tarvittavaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
2745: apua sairaustapauksissa. Kulkutautisairauk- tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mar-
2746: sien yhteydessä voi syntyä ja on syntynyt kan määrärahan terveyssisarkoulutuk-
2747: terveyssisarpuutteen takia vaikeuksia epide- sen järjestämiseksi Pohjois-Karjalan
2748: keskussairaalan yhteyteen.
2749: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
2750:
2751: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen.
2752: 1422
2753:
2754: IV,ts7. - Rah.al. N:o 53.
2755:
2756:
2757:
2758:
2759: Pohjala ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin sairaanhoitaja-
2760: terveyssisarkoulun rakentamiseen.
2761:
2762:
2763: E d u s k u n n a 11 e.
2764:
2765: Porin sairaanhoitaja-terveyssisarkoulu toi- tuvien sairaanhoitajien maaraa. Porin sai-
2766: mii tällä hetkellä maamme sairaanhoitaja- raanhoitaja-terveyssisarkoulua varten onkin
2767: kouluista kaikkein epäedullisimmissa olosuh- ryhdytty suunnittelemaan omaa koulutaloa,
2768: teissa. Koulun toiminta on kokonaan vuok- jonka rakennushanke olisi mahdollisimman
2769: rahuoneiston varassa, ja koska sen päähuo- pian saatava toteutumaan.
2770: neistoa uhkaa irtisanominen, on koko koulun Edellä lausutun perusteella esitämme,
2771: toiminnan jatkuminen nykyisissä puitteissa
2772: uhattu. Tämän johdosta on oman koulutalon että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
2773: saaminen koulun jatkuvan toiminnan kan- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
2774: nalta ehdottoman välttämätöntä. Mikäli uusi markan määrärahan Porin sairaanhoi-
2775: koulutalo saadaan, voidaan myös Porin sai- taja-terveyssisarkoulun rakennustöiden
2776: raanhoitaja-terveyssisarkoulun oppilasmäärää alkuunsaattamiseksi.
2777: korottaa, joka taas lisäisi vuosittain Valmis-
2778: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
2779:
2780: Kyllikki Pohjala. Lauri Murtomaa.
2781: Matti Raipala. Arvo Salminen.
2782: Laura Brander-Wallin.
2783: 1423
2784:
2785: IV,1ss. - Rah.al. N:o 54.
2786:
2787:
2788:
2789:
2790: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi kuntout-
2791: tamislaitoksen rakentamiseksi Vaasaan.
2792:
2793:
2794: E d u s lk u n n a 11 e.
2795:
2796: Kuten julkisuudessa on monissa eri yhteyk- seudun ja pohjoisemman Suomen kuntoutta-
2797: sissä todettu, on lapsihalvausta vastaan käy- mislaito'ksen tarvetta silmälläpitäen.
2798: tävässä taistelussa ydinkysymyksenä tautiin Tällaisen hoitolaitoksen merkityksen lapsi-
2799: sairastuneiden ja halvaantuneiden 'kuntout- halvauksen uhriksi joutuneiden jälkihoidon
2800: tamishoidon järjestäminen. Vanhojen lapsi- kannalta hyvin ymmärtäen Vaasan kaupunki
2801: halvausepidemioiden seurauksena on maas- on jo päättänyt varata Suomen Siviili- ja
2802: samme tälläkin hetkellä 500-600 henkilöä, Asevelvollisuusinvaliidien Liitto ry: lle tar-
2803: jotka pitäisi kiireellisesti saada kuntouttamis- vittavan alueen Korkeamäen uudelta asunto-
2804: hoitoon, ja tänä vuonna on lapsihalvauksen alueelta. Laitos tulisi olemaan noin 7 000
2805: uhriksi joutunut toista sataa uutta potilasta. m3: n suuruinen ja noin 50-hoitopaikkai-
2806: Kuntouttamishoitopaikoista on maassamme nen, ja tarvittavilla hoitovälineillä varustet-
2807: kuitenkin erittäin suuri puute, sillä ainoa tuna ja kalustettuna se tulisi maksamaan yh-
2808: laitos, joka tällä hetkellä voi ottaa lapsihal- teensä n. 50-60 milj. markkaa.
2809: vauspotilaita heti hoitoon, on vain 30-hoito- Koska mainitun kuntouttamislaitoksen ra-
2810: paik'kainen, minkä vuoksi 'kuntouttamishoito- kentaminen olisi osaltaan omiaan poistamaan
2811: paikkoja pitäisi välttämättä ja kiireellisesti erään suuren puutteen maamme sairaalajär-
2812: saada lisää. On huomattava, että tällaiset jestelmässä ja laitos saataisiin raJkennetuksi
2813: laitokset eivät palvele vain lapsihalvauksen, invaliidijärjestön toimesta, olisi valtiolla mie-
2814: vaan myös monien muiden sairauksien ja lestämme täysi sYY tukea mainitun, koko
2815: mm. teollisuuden työtapaturmien uhrien jäl- kansan terveyden ja työkyvyn säilyttämisen
2816: kihoitoa ja kuntouttamista. 'kannalta ensiarvoisen tärkeän laitoksen ai-
2817: Sen johdosta, että Vaasan 'kaupunki sijait- kaansaamista myöntämällä sen rakennuskus-
2818: see vanhan lapsihalvausepidemia-alueen kes- tannusten peittämiseksi valtionavustuksen.
2819: kuksessa, että kaupunkiin on hyvät kulkuyh- Tämän perusteella esitämme 'kunnioittavasti,
2820: teydet ja että kaupunki on röntgen- ym. lait-
2821: teilla - joita ko. lrnntouttamislaitoksetkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
2822: eräissä tapauksissa tarvitsevat - varustetta- tulo- ja menoarvioon 20 m~1joonan mar-
2823: van keskussairaalan sijoituspaikka, olisi Vaa- kan suuruisen valtionavustuksen kun-
2824: san kaupunki erittäin sopiva kuntouttamis- touttamislaitoksen rakentamista var-
2825: laitoksen sijoituspaikaksi lähinnä ranniklro- ten Vaasan kaupunkiin.
2826: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
2827:
2828: Toivo Asvik. Usko Seppi.
2829: Pentti Liedes. Tauno Kelovesi.
2830: Irma Rosnell. Aleksi Kiviaho.
2831: 1424
2832:
2833: IV,1s9. - Rah.al. N:o 55.
2834:
2835:
2836:
2837:
2838: Huttunen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja
2839: lainaksi Kaatu.matautisten Hoitoyhdistys r. y:lle sen yllä-
2840: pitämien kaatumatautiparantoloiden vedenhankintajär-
2841: jestelyistä aiheutuvien kustannusten suorittamista varten.
2842:
2843:
2844: E d u s k u n n a 11 e.
2845:
2846: Sisäasiainministeriölie lähettämällään 22/1 nööritoimiston laatiman suunnitelman mu-
2847: -54 päivätyllä kirjelmällä on Kuopiossa toi- kaan olisi Vaaj.asalon naistenparantolan ve-
2848: miva Kaatumatautisten Hoitoyhdistys r.y. sijohtoverkosto kokonaan uusittava ja joh-
2849: ilmoittanut, että sen ylläpitämän V"aajasalon dettava Kallaveteen, koska kaivovesi ei riitä
2850: naistenparantolan vesijohtoverkosto on suu- tyydyttämään kulutusta eikä pohjavettä-
2851: rimmalta osalta valmistunut jo vuonna 1912 kään ole tarpeeksi saatavissa. Kun Vaaja-
2852: ja on siis yli 40 vuotta vanha. Vedenhan- salon ja Kortejoen parantolat ovat melko
2853: kintasuunnitelma on laadittu ja vesijohto- lähellä toisiaan, ja kun pumppulaitoksen,
2854: verkosto rakennettu mainittuna vuonna sen- putkien ja vesisäiliön pienuus vaatisi uudis-
2855: aikaisia olosuhteita silmälläpitäen ja ottaen tuksia myöskin Kortejoen parantolan puo-
2856: huomioon, että Vaajasalossa toimi siihen ai- lella, on suunnitelmassa päädytty yhteisen
2857: kaan vain 50-hoitopaikkainen parantola. pumppuaseman ja vedenpuhdistuslaitoksen
2858: Vaikka hoitolaitos myöhemmin on tuntu- rakentamiseen molempia parantoloita varten.
2859: vasti suurentunut - onhan hoitopaikkaluku Tämä ratkaisu onkin ilmeisesti paras mah-
2860: nykyisin ja 129 - ja alueelle on vuosi- dollinen, koska molempien parantoloiden ve-
2861: kymmenien aikana rakennettu useita uusia denhankintakysymys saataisiin sen avulla
2862: rakennuksia, ei vesijohtoverkostoa kuiten- kunnollisesti järjestetyksi, jonka lisäksi
2863: kaan ole uusittu tai suurennettu. Tästä on pumppuaseman ja vedenpuhdistuslaitoksen
2864: johtunut, ettei hoitolaitoksen vedenhankinta jatkuva hoito ja huolto tällöin keskittyisi
2865: enää ole asianmukaisessa kunnossa. Kaikki yhteen paikkaan ja olisi helpompi järjestää.
2866: käyttövesi otetaan nykyisin parantola-alueella Kun vesijohtoputkiston pääosa tulisi nykyi-
2867: olevasta kaivosta, mutta koska sadealue, sen 1 %" :n asemasta 3-5" vahvuiseksi, ta-
2868: josta vesi kaivoon kokoontuu, on vedenkulu- kaisi se veden riittävyyden sekä mrsinai-
2869: tukseen nähden liian pieni, ei kaivossa riitä seen kulutukseen että myöskin mahdollisen
2870: vettä tarpeeksi, vaan on se tämän tästä lop- tulipalon aikana, kun nykyisin mahdolli-
2871: punut, mikä luonnollisesti erittäin suuresti suuksin viimemainitussa tapauksessa tilanne
2872: haittaa parantolan säännöllistä toimintaa. on jo useampia kertoja käytännössä osoittau-
2873: Kun vesijohtoputkisto lisäksi on vanha ja tunut aivan toivottomaksi. Uudistuksen
2874: tukkeutunut sekä kauttaaltaan liian ohut, etuna olisi luonnollisesti vielä se, että vesi
2875: ei se jaksa syöttää melko suureksi paisunutta saataisiin parantoloihin ehdottoman puh-
2876: kulutusta, vaan on tästä seumuksena, että taana, kun Kortejoen parantola nykyisin
2877: vaikka kaivossa olisikin vettä, ilmaantuu käyttää Kallaveden vettä puhdistamatto-
2878: hyvin usein vedenpuutetta milloin minkin mana ja Vaajasalon parantolan kaivovesi
2879: rakennuksen kohdalla. ruostepitoisena :pilaa vesijohtoputket eikä
2880: Kun se olotila, johon Vaajasalon veden- juomavetenäkään ole kunnollista. Kustan-
2881: hankintakysymyksessä näin on jouduttu, on nukset nousevat Oy. Yleisen Insinööritoi-
2882: kestämätön, on Kaatumatautisten Hoitoyh- miston alustavan kustannusarvion mukaan
2883: distyksen johtokunta kääntynyt py. Yleisen uudistuksesta lähes 22 miljoonaan mark-
2884: Insinööritoimiston puoleen ja pyytänyt eh- ka;an. Yksityiskohtainen perusteltu uudis-
2885: dotusta asian järjestämisestä. Mainitun insi- tussuunnitelma piirustuksineen ja lääkintö-
2886: IV,ts9. - Huttunen ym. 1425
2887: hallituksen antamine puoltolauseineen on 1) 7 Pl:n kohdalle 11 majoonan
2888: aikanaan lähetetty sisäasiainministeriölle. markan suuruisen määrärahan kaatu-
2889: Kun edelläselostettu uudistustyö on V aa- matautisten hoitolaitosten valtion-
2890: jasalon naistenpamntolan jatkuvan toimin- avusta 14/6 -51 annetun lain 3 §:n
2891: nan kannalta välttämätön, olisi sen toteutta- edellyttämän 50 % :n valtionavustuk-
2892: mista varten myönnettävä voimassaolevassa sen suorittamista varten Kaatuma-
2893: laissa edellytetty 50% :n valtionavustus. Li- tautisten H aitoyhdistys r.y: Ue sen
2894: säksi, kun parantolaa ylläpitävällä yhdis- ylläpitämien kootumatautiparantoloi-
2895: tyksellä ei nykyisissä oloissa ole mahdolli- den vedenhankintakysymyksen järjes-
2896: suuksia peittää kustannusten toista puolta telystä aiheutuvien perustamiskustam-
2897: muuta kuin lainavaroilla, olisi sille tämä osa nusten suorittamista varten; ja
2898: myönnettävä valtion varoista pitkäaikaisena 2) 19 Pl:n kohdalle samoin 11 mil-
2899: korottomana lainana. joonan markan suuruisen määrärahan
2900: Edellä olevaan viitaten rohkenemme kun- pitkäaikaisen korottoman avustuslai-
2901: nioittaen ehdottaa, nan myöntämistä varten edellämaini-
2902: tulle yhdistykselle samaan tarkoituk-
2903: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 seen kuin mitä yllä on mainittu.
2904: tulo- ja menoarvioon
2905: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
2906:
2907: Martti J. Huttunen. Helge Miettunen.
2908: Lennart Heljas. Martti Koskinen.
2909: Mikko Hult. Juho Rytkönen.
2910: Esa Hietanen. Elli Nurminen.
2911: Hilja Väänänen. Tahvo Rönkkö.
2912: Kalle Kämäräinen.
2913:
2914:
2915:
2916:
2917: 6
2918: 1426
2919:
2920: IV,1oo. - Rah.al. N:o 56.
2921:
2922:
2923:
2924:
2925: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta apulaisylilääkärin toi·
2926: men perustamiseksi Suomen Punaisen Ristin sairaalan
2927: aivokirurgiselle osastolle.
2928:
2929:
2930: E d u s k u n n a 11 e.
2931:
2932: Viitaten raha-asia-aloitteen n:o 43 perus- lisäyksen Suomen Punaisen Ristin
2933: teluihin ehdotamme kunnioittaen, Helsingissä sijaitsevalle sairaalalle an-
2934: nettuun valtionapuun aivokirurgiselle
2935: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 osastolle perustettavaa uutta apulais-
2936: tulo- ja menoarvioon 7 Pl:n XXIV ylilääkärin tointa varten.
2937: luvun 4 momentille 420 600 markan
2938: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
2939:
2940: Grels Teir. Arthur Larson. Heikki Hykkäälä.
2941: Sven Högström. C. A. Öhman. Bruno J. Sundman.
2942: Bertel Lindh. Kurt Nordfors. G. Rosenberg.
2943: John Forsberg. Aino Malkamäki. Martti J. Huttunen.
2944: Yrjö Kilpeläinen. Veikko Kokkola. Aare Leikola.
2945: 1427
2946:
2947: IV,191. - Rah.al. N:o 57.
2948:
2949:
2950:
2951:
2952: Ryömä ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin kaupungin-
2953: sairaalan korjaus- ja laajennustöiden loppuunsaattamista
2954: varten.
2955:
2956:
2957: Eduskunnalle.
2958:
2959: Porin kaupunginsairaalassa on viime ai- saattamiseksi tarvittaisiin vielä ainakin 20
2960: koina suoritettu ja suoritetaan edelleenkin miljoonaa markkaa.
2961: huomattavia korjaus- ja 1aajennustöitä, joi- Koska Porin kaupunki täten laajentamalla
2962: hin sisältyy mm. 40 uutta sairaansijaa kulku- ja täydentämällä sairaalaansa suorittaa teh-
2963: tautiosastolla j,a suurehko määrä henkilökun- täviä, jotka ainakin osittain kuuluisivat val-
2964: nan asuntoja. Sarrnalla on hankittu ja hanki- tion V'asta1Jtaviksi, olisi kohtuullista, että val-
2965: taan arvokasta tutkimus- ja hoitovälineistöä. tio myöntäisi Porin kaupungille edes ne 20
2966: L1aajennuksen avulla tulee sairaansijojen miljoonaa mal'kkaa, jotka vähintään tarvi-
2967: määrä kohoamaan 54:stä 106:een ja vuotui- taan mainittujen töiden loppuunsaattami-
2968: nen potilasvaihto noin 2 150: stä noin seksi.
2969: 3 400: aan. Laajennus tekee mahdolliseksi Sen tähden ehdotamme,
2970: ottaa sairwalaan hoidettaviksi runsaas~ti iäk-
2971: käitä, kroonillisia sairauksia potevia henki- että· Eduskunta ottaisi vuoden 1955
2972: löitä. Porin kaupunki on tähän mennessä tulo- ja rnenoarvioon 20 miljoonan
2973: joutunut sijoittamaan laajennustöihin noin markan määrärahan Porin kaupungin-
2974: 80 miljoonaa markkaa, mutta töiden loppuun- sairaalan korjaus- ja laajennustöiden
2975: loppuunsaattamista varten.
2976: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
2977:
2978: Mauri Ryömä. Irma Rosnell. Pertti Rapio.
2979: 1428
2980:
2981: IV,192, - Rah.al. N:o 58.
2982:
2983:
2984:
2985:
2986: Tiekso-Isaksson ym.: Mäiirärahan osoittamisesta synnytys-
2987: osaston perustamise,ksi Pelkosenniemen kunnansairaalaan.
2988:
2989:
2990: E d u s k u n n a 11 e.
2991:
2992: Lapin läänin pohjoisissa kunnissa on syn- Varsin vaikeaksi muodostui tilanne läänin-
2993: nyttävien äitien asema kovin vaikea synny- lääkärin annettua vuoden 1953 loppupuolella
2994: tyssijojen puuttuessa usein sielläkin, missä kiellon synnyttäjien ottamisesta kunnansai-
2995: on kunnansairaala. Äidit voivat joutua näin raalaan. 'Tilanteen korjaamiseksi onkin kun-
2996: ollen matkustamaan satojen kilometrien nan taholta käännytty useita kertoja valtio-
2997: päässä olevaan synnytyslaitokseen. Tällainen vallan, mm. lääkintöhallituksen, puoleen ja
2998: tilanne on vallitseva esim. Pelkosenniemen esitetty synnytysosaston perustamista Pelko-
2999: kunnassa. Kunnansairaalassa ei ole ainoata- senniemen kunnansairaalan yhteyteen. Syn-
3000: kaan synnytyssijaa. Se, onko tästä huoli- nytysosaston perustaminen tulisi palvelemaan
3001: matta synnyttäjiä otettu sairaalaan, on riip- Pelkosenniemen kunnan lisäksi myös Savu-
3002: punut lääkärin harkinnasta. Milloin hän ei kosken kunnan synnyttäviä äitejä. Oman
3003: ole katsonut voivansa tehdä näin, on äidit synnytysosaston tarpeellisuutta Pelkosennie-
3004: jouduttu vaikeimmissa tapauksissa, esim. kei- men kunnansairaalaan osoittaa sekin, että
3005: sarileikkauksen ollessa välttämätön, lähettä- vuosittain mainitussa kunnassa on keskimää-
3006: mään Rovaniemelle tai aina Ouluun asti. rin 70 synnyttäjää. Tämän lisäksi on Savu-
3007: Milloin taas lääkäri on ottanut synnyttäjiä koskella vuosittain n. 55 synnyttäjää.
3008: sairaalaan, on tämä luonnollisesti merkinnyt Huolimatta lääkintöhallituksen myöntei-
3009: helpotusta vähävaraisille ihmisille ja toisaalta sestä suhtautumisesta asiaan ei rakennustöitä
3010: etua äitien ja lasten terveydelle, toisaalta ole vieläkään aloitettu. Niiden pikaiseksi
3011: vaaraakin, koska sairaalaan on pakko ottaa aloittamiseksi on tarpeellista varata ensi vuo-
3012: myös tarttuvia tauteja sairastavia. Sitä- den tulo- ja menoarvioon määräraha tätä tar-
3013: paitsi synnyttäjät joutuvat ainaisesta paik- koitusta varten. Rakennustöiden aloittami-
3014: kapulasta johtuen usein ei ainoastaan syn- nen avaisi myös työtilaisuuksia kunnan asuk-
3015: nyttämään leikkaussalissa, vaan myös ole- kaille, jotka jo tällä hetkellä kärsivät varsin
3016: maan siellä usean vuor6kauden ajan. Leik- huomattavasti paisuneesta ja yhä lisäänty-
3017: kaussalin steriliteetti on ollut näissä olosuh- västä työttömyydestä.
3018: teissa kyseenalaista omaisten käydessä ter- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3019: vehtimässä synnyttäjiä, ja kun leikkaussa-
3020: lissa on jouduttu pitämään myös kaikki ter- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
3021: veet lapset. Harvinaisia eivät ole myöskään tulo- ja menoarvioon 12 000 000 mar-
3022: ne tapaukset, jolloin äidit ovat joutuneet kan määrärahan synnytysosaston pe-
3023: synnyttämään sairaalan käytävässä. rustamiseksi Pelkosenniemen kunnan-
3024: sairaalaan.
3025: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
3026:
3027: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
3028: 1429
3029:
3030: IV,193. - Rah.al. N:o 59.
3031:
3032:
3033:
3034:
3035: Kämäräinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
3036: tien yksityisten sairaaloiden avustamiseen.
3037:
3038:
3039: E d u s k u n n a 11 e.
3040:
3041: Yleisten sairaaloiden potilaspaikkojen vä- tunut tappio nousee 1-2 mk veroäyriä koh-
3042: hyyden ja pitkien sairaalamatkojen vuoksi den. Kun kuntien sairaalat suuressa määrin
3043: ovat lukuisat kunnat olleet pakotettuja raken- helpottavat painetta yleisissä sairaaloissa ja
3044: tamaan kuntien yksityisiä sairaaloita. Nii- vähentävät siten valtion sairaalamenoja,
3045: den rakentaminen, erikoisesti viime aikoina, olisi syytä valtion entistä enemmän avustaa
3046: on tullut kunnille maksamaan suuria sum- kuntia yksityisten sairaaloiden ylläpitämi-
3047: mia. Lisäksi sairaaloiden vuotuismenot ra- sessä.
3048: sittavat suuresti kuntien taloutta. Monissa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
3049: kuntien sairaaloissa nousevat menot noin nioittavasti,
3050: 500-700 markkaan hoitopäivää kohden yli
3051: potilailta perittyjen päivämaksujen. Eräissä että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
3052: kunnissa on tappio rakennusten kuoletusme- tulo- ja menoarvioon 7 Pl:n XXIV
3053: noja lukuunottamatta noussut viime vuonna luvwn 4 momentin kohdalle (kun-
3054: noin 350 000 mk sairaansijaa kohti, jota tien yksityiset sairaalat) lisäystä
3055: vastaan valtion avustus kuluvana vuonna 100 000 000 markkaa.
3056: on vain 42 000 markkaa. Näin muodos-
3057: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
3058:
3059: Kalle Kämäräinen. J. F. Pöykkö.
3060: T. Saloranta. Niilo Ryhtä.
3061: Einari Jaakkola. Eino Rytinki.
3062: 1480
3063:
3064: IV,194. - Rah.al. N:o 60.
3065:
3066:
3067:
3068:
3069: Partanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon kunnan-
3070: sairaalan peruskorjaus- ja laajennustöitä varten.
3071:
3072:
3073: E d u s k u n n a 11 e.
3074:
3075: Nykyinen Kuhmon kunnansairaala on ai- sessa laadittu näille töille kustannusarvio,
3076: koinaan perustettu ainesairaalaksi ja raken- joka päättyy 60 000 000 markkaan.
3077: nettu vuonna 1929. Sittemmin on sairaalaan Lääkintöhallituksen julkaiseman tilaston
3078: liitetty sisäasiainministeriön suostumuksella mukaan Kuhmon kunnansairaalassa (silloi-
3079: Suomen Huollon omistamat ja korvauksetta nen aluesairaala) v. 1950 hoidettiin silloin
3080: valtiolle luovutetut mainitun sairaalan toiminnassa olleista 16 aluesairaalasta eniten
3081: alueella olevat synnytystuvan ja lastensai- potilaita eli 1124, hoitopäivien ollessa 10 819.
3082: raalan käsittävät kaksi erillistä rakennusta. Seuraavana olleessa Kuusamon aluesairaa-
3083: Aluesairaaloiden ja sairasmajojan lakkaut- lassa olivat vastaavat luvut 1 009 ja 8 605.
3084: tamisesta 9. 3. 1951 annetun lain nojalla Lääkintöhallituksesta saadun ilmoituksen
3085: aluesairaala on luovutettu kunnalle kunnan- mukaan on vuoden 1955 valtion tulo- ja me-
3086: sairaalaksi vuoden 1952 alusta lukien. Tä- noarvioon esitetty otettavaksi tarkoitukseen
3087: män lain 3 § : n mukaan annetaan kunnille kustannuksia vastaava määräraha. Hallitus
3088: viiden vuoden aikana tämän lain nojalla ei ole kuitenkaan huomioinut tätä rajaseu-
3089: muodostettujen kunnansairaaloiden perusta- dun puutteellisissa oloissa elävälle väestölle
3090: miskustannuksiin, joihin luetaan myös laa- ensiarvoisen tärkeää määrärahaa. Tämän
3091: jentamisesta tai peruskorjauksista aiheutuvat vuoksi olisi eduskunnan kiinnitettävä riittä-
3092: kustannukset, valtionavustus. västi myönteistä huomiotaan tähän kysymyk-
3093: Valtion asianomaiset viranomaiset ovat tar- seen ja hyväksyttävä tarpeellinen lisäys
3094: kastuksia suorittaessaan todenneet ko. kun- asianomaiselle momentille.
3095: nansairaalan huonon kunnon, ja lupauksia Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
3096: määrärahoista korjaus- ja laajennustöihin on ehdotamme,
3097: annettu. Rakennushallituksessa on jo vuonna
3098: 1950 laadittu mainittua sairaalaa koskeva että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
3099: laajennussuunnitelma ja on laajennuksen tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV: 4
3100: kuutiotilavuus 4 600 m3. Nykyisen sairaala- momentille lisäyksenä hallituksen esi-
3101: rakennuksen uusittavan I kerroksen kuutio- tykseen 30 000 000 markan määrära-
3102: tilavuus on 1630 m3 ja uuden ullakkoker- han Kuhmon kunnansairaalan perus-
3103: roksen 770 m3 eli yhteensä 7 000 m3. Kulu- korjaus- ja laajennustöitä varten.
3104: van vuoden kesäkuussa on rakennushallituk-
3105: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
3106:
3107: Eemil Partanen. M. 0. Lahtela.
3108: 1431
3109:
3110: IV,195. - Rah.al. N:o 61.
3111:
3112:
3113:
3114:
3115: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelkosenniemen
3116: kunnansairaalassa suoritettavia peruskorjauksia ja synny-
3117: tysosaston rakentamista varten.
3118:
3119:
3120: E d u s k u n n a ll e.
3121:
3122: Kunnansairaaloiksi muutettujen aluesairaa- piirustukset työselityksineen ja kustannus-
3123: loiden peruskorjauksiin on kuluvan vuoden arvioineen ja on lääkintöhallitus ne hyväksy-
3124: menoarviossa varattu 241/2 milj. markkaa. nyt. Kustannusarvio päättyy 30 milj. mark-
3125: Vuoden 1955 tulo- ja menoarvioesitykseensä kaan. Kunta on hankkinut tarkoitukseen
3126: hallitus on tarkoitukseen ehdott6illut ainoas- huomattavan määrän sahattua puutavaraa
3127: taan 10 milj. markkaa. Samalla kun alue- luottaen siihen lupaukseen, että ensi vuoden
3128: sairaalat muutettiin kunnansairwaloiksi edus- tulo- ja menoarvioon tarkoitukseen otetaan
3129: kunta hallituksen esitykseen yhtyen edellytti, määrämha. Lääkintöhallitus onkin siihen eh-
3130: että kyseessä olevat sairaaLat aivan lähivuo- dottanut 30 milj. markan määrärahaa siten,
3131: sien kuluessa kunnostetaan valtion toimesta että peruskorjauksiin käytettäisiin 5 milj.
3132: tarkoitustaan vastaaviksi. Sellaisessa kun- markkaa ja edellämainittuun laajennukseen
3133: nossa nämä sairaalat eivät vielä läheskään 25 milj. markkaa. Hallitus ei ole kuitenkaan
3134: ole. Niinpä Pelkosenniemen ja Savukosken sitä hyväksynyt. Jotta tämä syrjäisten ja
3135: kuntien yhteinen kunnansairaala, jossa on vähävaraisten kuntien yhteinen sairaala saa-
3136: hoitopaikkoja 20, on perinpohjaisen korjauk- taisiin vihdoinkin tarkoitustaan vastaavaksi,
3137: sen tarpeessa. Kun sairaalassa ei ole l•aiirh· lääkintöhallituksen ehdotus olisi hyväksy;t-
3138: kaan synnytysosastoa, on lääkintöhallitus ol- tävä.
3139: lut paikotettu kieltämään synnytyspotilaiden Edellä olevan perusteella kunnioittaen
3140: vastaanoton sairaalaan. Tästä syystä joudu- anomme,
3141: taan synnytykset toimittamaan usein olosuh-
3142: teissa, jotka ovat kaiken arvostelun alapuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
3143: lella. Monet vaikeat synnytystapaukset jou- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 7 Pl:n
3144: dutaan hoitamaan Rovaniemellä, jonne on XXIV luvun 4 momentille 30 000 000
3145: matkaa Savukoskelta yli 200 km ja Pelkosen- markan määrärahan Pelkosenniemen
3146: niemeltä n. 150 km, mikä aiheuttaa vähäva- kunnansairaalassa suoritettavia perus-
3147: raisille äideille suuria kustannuksia. Kuntien korjauksia ja synnytysosaston rakenta-
3148: toimesta on jo hankittu syn:n.ytysosaston ja mista varten.
3149: siihen liittyvien hoitajien asuinrakennusten
3150: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
3151:
3152: Erkld Koivisto. Niilo Ryhtä. M. 0. Lahtela.
3153: 1432
3154:
3155: IV,19a, - Rah.al. N:o 62.
3156:
3157:
3158:
3159:
3160: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Enon-
3161: tekiön kunnalle kunnanlääkärin virka-asunnon rakentami-
3162: seen.
3163:
3164:
3165: E d u s k u n n a.ll e.
3166:
3167: Yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain millä varoilla on hankittu ja sahautettu
3168: (141/51) mukaan 'kaukaisella, harvaan asu- kaiklki tarvittava puutavara sekä tehty pe-
3169: tulla ja vähävaraisella syrjäseudulla sijait- rustustyöt, sauna ja kaivo. Ra!kennustöiden
3170: sevalla marulaiskunnalla on oikeus saada yllä- jatkamiseen ei kuitenkaan enää ole varoja
3171: pitämänsä kunnanlääkärin virkaa varten val- saatu eikä köy'hällä kunnalla itselläänkään
3172: tion avustusta koko viran peruspalkka ja niitä ole. Jotta kuntaan saataisiin kipeästi
3173: luontoisetujen raha-arvo. Milloin tällaisen kaivattu vakinainen kunnanlääkäri, olisi
3174: maalaiskunnan on tarpeen rakentaa kunnan- virka-asunnon rakennustöitä viipymättä jat-
3175: lääkärin virka-asunto tai vastaanottohuo- kettava. Tätä vaatii osaltaan myös se, että
3176: neisto, annetaan niitä vamen valtion avus- arvokas puutavara ajan oloon pilaantuu. Kun
3177: tusta samalla tavoin kuin peruspalkkaa ja tarkoitukseen vielä tarvitaan rakennustöiden
3178: luontaisetuja varten. loppuunsaattamiseksi noin 5 milj. markkaa,
3179: Enontekiön 'kunta on eräs tällainen, johon ehdotamme kunnioittaen,
3180: mainitun lain säännöksiä ennen muita on so-
3181: vellettava. Kunnassa on kunnanlääkärin että Eduskunta ottaisi mwden 1955
3182: virka, mutta ei vil"ka-asuntoa. Tästä syystä .tulo- ja menoarvioon 7 Pl:n XXIV
3183: ei kuntaan myöskään ole saatu vakinaista luvun 4 momentille avustuksena
3184: kunnanlääkäriä. Keväällä 1953 valtioneuvosto 5 000 000 markkaa Enontekiön kun-
3185: myönsi kunnanlääkärin virkatalon rakennus- nalle. kunnanlääkärin virka-asunnon
3186: töiden aloittamista varten työttömyysvaroja, rakennustöiden loppuun saattamiseksi.
3187: joiden turvin sekä kunnan lisäksi myöntä-
3188: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
3189:
3190: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
3191: Niilo Ryhtä. Markus Niskala.
3192: 1433
3193:
3194: IV,197. - Rah.al. N:o 63.
3195:
3196:
3197:
3198:
3199: Suominen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
3200: tuksiksi lastenhoidon opetuslaitoksille lastenhoitajien kou-
3201: lutuksesta aiheutuvia kustannuksia varten.
3202:
3203:
3204: Eduskunnalle.
3205:
3206: Valtio huolehtii ja kustantaa kokonaisuu- lastenhoitotyö ovat valta:kunnallisesti aivan
3207: dessaan sairaanhoitajien, kätilöiden, mielisai- ensiarvoisen tärkeitä, valtion tulo- ja meno-
3208: raanhoitajien ja apuhoitajien koulutuksen arviossa on vuosittain varattu lastenhoita-
3209: sekä osallistuu lakisääteisesti 50 %: lla myös- jien koulutustyön tukemista varten vain hy-
3210: kin kodinhoitajien opetuksesta aiheutuviin vin pieni avustusmäärära:ha. Viime vuosina
3211: kustannuksiin. ja myöskin vuoden 1955 tulo- ja menoarvio-
3212: Lastenhoitajien, jotka suorittavat yhtä ehdotuksessa tämän avustusmäärärahan suu-
3213: kaikkein tärkeintä osaa kansanterveystyössä, ruus on ollut vain 1791600 markkaa, mistä
3214: lastenhoitoa, koulutus on jäänyt kokonaan Helsingin Lastenlinnan osuus on ollut ainoas-
3215: lakisääteisen valtionavustuksen ulkopuolelle. taan 500 000 mal'lk'kaa. Näin pieni avustus
3216: Tämä koulutus on ollut tähän asti yksityis- on kuitenkin aivan riittämätön, kun otetaan
3217: ten järjestöjen kustantama, mitä varten to- huomioon, että Helsingin Lastenlinnan vuo-
3218: sin on myönnetty aivan mitättömän pieni tuismenot ovat yhteensä n. 80 miljoonaa
3219: valtionavustus. Ratkaiseva merkitys lasten- markkaa. Lastenhoitajien koulutuksen aiheut-
3220: hoitajien kouluttajana on ollut Mannerheim- tamat menot onkin tähän mennessä jouduttu
3221: liiton Helsingin Lastenlinnalla, joka tähän hankkimaan yksityisten järjestöjen toimesta.
3222: mennessä on kouluttanut yhteensä jo 3 500 Tämä on ollut aikaisemmin mahdollista har-
3223: lastenhoitajaa. Nämä lastenhoitajat suoritta- joitetun liiketoiminnan avulla, ns. hyvänte-
3224: vat tällä hetkellä maamme lastensairaaloissa, keväisyysmyynnin muodossa. Nykyoloissa täl-
3225: synnytyslaitoksissa ja yleensä kaikkinaisissa lainen hyväntekeväisyysmyynti on kuitenkin
3226: lastenhoitolaitoksissa samoin kuin perheissä mahdotonta. Tämän vuo·ksi ei ole valittavana
3227: mitä tärkeintä lapsiin kohdistuvaa hoitotyötä. muuta mahdollisuutta kuin
3228: Myöskin valtiovalta on tunnustanut lasten- 1. että lastenhoitajakouLutus kokonaan lak-
3229: hoitajien koulutuksen välttämättömyyden, kaa varojen puutteessa; tai
3230: sillä valtion vuoden 1955 tulo- ja menoarvio- 2. että valtio ottaa huolehtiaikseen ja vas-
3231: esityksen mukaan keskussairaaloihimme on tatakseen siitä
3232: esitetty perustettavaksi huomattava määrä
3233: lastenhoitajien virkoja. Nykyisen erittäin va- a) joko ottamalla lastenhoidon opetuslai-
3234: kavan sairaanhoitajatarpulan aikana lasten- tokset haltuunsa; tai
3235: hoitajien merkitys keskussairaaloiden lasten- b) riittävässä määrin tukemalla nykyisiä
3236: hoitajina tulee olemaan koko maallemme mitä lastenhoidon opetuslaitoksia.
3237: suuriarvoisinta. Samoin eduskunta on 24 Lastenhoitajien koulutuksen opetuslaitok-
3238: päivänä marraskuuta 1953 hyväksynyt toivo- selle aiheuttama tappio, mihin sisältyy ope-
3239: muksen, että hallitus ryhtyisi 'kiireellisiin tus, oppilasasuntolan kulut, ruoka, pesu ym.,
3240: toimenpiteisiin riittävän taloudellisen tuen on esim. Helsingin Lastenlinnassa n. 600 mk
3241: järjestämiseksi lastenhoidon opetuslaitoksille oppilasta ja päivää kohti. Tällaisia lasten-
3242: lastenhoitajien kouluttamista varten tarvetta hoitajaoppilaita on maassamme, mukaanluet-
3243: vastaavassa määrässä. tuina lyhyempienkin epätäydellisten kurssien
3244: Vaikka kaikki myöntävät, että lastenhoita- oppilaat, eri opetuslaitoksissa tällä hetkellä
3245: jien koulutustyö ja 'heidän suorittamansa n. 350.
3246: 7
3247: 1434 IV,197, - Lastenhoitajien koulutus.
3248:
3249:
3250: Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme, että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
3251: koska aikaisemmin mainitun eduskunnan hy- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 7 Pl:n
3252: väksymän toivomuksen edellyttämät hallituk- XXIV luvun 5 momentille 10 000 000
3253: sen toimenpiteet riittävän taloudellisen tuen markkaa lastenhoidon opetuslaitoksille
3254: järjestämiseksi lastenhoidon opetuslaitoksille avustuksiksi lastenhoitajien koulutuk-
3255: näyttävät vaativan paljon aikaa, sesta aiheutuvia kustannuksia varten.
3256: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
3257:
3258: Unto Suominen. Vappu Heinonen. Erkki Tuuli.
3259: Kyllikki Pohjala. Mikko Hult. Martti J. Huttunen.
3260: Aune Innala. Martta Salmela-Järvinen. N. Kosola.
3261: Kaisa Hiilelä. Bruno J. Sundman. Armas Leinonen.
3262: Elli Nurminen. G. Henriksson. Eino Rytinki.
3263: 1435
3264:
3265: IV,19s, - Rah.al. N:o 64.
3266:
3267:
3268: Väänänen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
3269: tukseksi Savon Lastenlinnalle lastenhoitajien koulutuksesta
3270: aiheutuvia kustannuksia varten.
3271:
3272:
3273: E d u s k u n n a 11 e.
3274:
3275: Siitä huolimatta, että lastenhoitajat suo- paikkaiseen työvoimaan. Lisäksi on huomat-
3276: rittavat erästä kaikkein tärkeintä osaa kan- tava, että lastenhoitajain tarve sairaaloitten
3277: santerveystyössä, on heidän koulutuksensa osalta tulee olemaan nykyistä huomattavasti
3278: edelleen ilman lakisääteistä valtion tukea. suurempi keskussairaalaverkoston tultua val-
3279: Valtio on tosin antanut lastenhoitajakoulu- miiksi."
3280: tuksesta huolehtiville järjestöille avustusta, Myös eduskunta on todennut lastenhoita-
3281: mutta tämä on ollut niin pieni, että sillä ei jtakoulutuksen merkityksen ja sen aiheutta-
3282: ole ollut sanottavaa merkitystä. mat taloudelliset rasitukset yksityisille jär-
3283: Mannerheimliiton Savon Lastenlinna, joka jestöille. Sen johdosta eduskunta on hyväk-
3284: aloitti toimintansa maaliskuun 1 päivänä synyt toivomuksen, että ,hallitus ryhtyisi
3285: 1950, on perussääntöjensä mukaan toiminut kiireellisiin toimenpiteisiin riittävän talou-
3286: lastenhoitolaitoksena, lastenhoito-opistona ja dellisen tuen järjestämiseksi lastenhoidon
3287: lastenhoidollisena valistuskeskuksena. Las- opetuslaitoksille lastenhoitajien koulutta-
3288: tenhoitajien kouluttamiseksi järjestetään mista varten tarvetta vastaavassa määrässä".
3289: siellä vuosittain kolmet kurssit, joilta val- Hallituksen vuoden 1955 tulo- ja menoar-
3290: mistuu yhteensä 70 lastenhoitajaa. Lasten- vioesityksessä on kuitenkin tähän tarkoituk-
3291: linnan merkitys ammattioppilaitoksena onkin seen esitetty myönnettäväksi vain 1 791 600
3292: osoittautunut sangen suurimerkitykselliseksi. markkaa, mikä on aivan riittämätön.
3293: Tämän on todennut mm. Kuopion läänin Lastenhoitajien koulutuksen aiheuttamat
3294: sosiaalihuollon piiritarkastaja 8. 7. 1954 an- menot muodostuvat varsin raskaiksi Savon
3295: tamassaan lausunnossa. Lastenlinnassa hoitosijoja merkinneille kun-
3296: Talousvaliokunnan mietinnön mukaan ,las- nille. Koska tämä laitos huolehtii suurelta
3297: tenhoidon opetuslaitosten kouluttamien las- osalta koko maan lastenhoitajatarpeen tyy-
3298: tenhoitajien suorittamaa työtä on kansan- dyttämisestä, on oikeudenmukaista, että val-
3299: terveyden kannalta pidettävä erittäin tär- tio osallistuu riittävän suurella osuudella
3300: keänä. Tämän ohella olisi heidän koulu- tästä koulutuksesta aiheutuviin kustannuk-
3301: tuksestaan huolehtivien laitosten toiminnan siin.
3302: jatkamisen tarpeellisuutta harkittaessa kiin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3303: nitettävä huomiota myös siihen, että pu- nioittaen,
3304: heena olevissa laitoksissa ei ole annettu
3305: opetusta yksinomaan niiden omille oppilaille, että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
3306: vaan myös vuosittain suurelle määrälle muita tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 7
3307: terveyden- ja sairaanhoitohenkilöstöön kuu- Pl:n XXIV luvun 5 momentille 5
3308: luvia työntekijöitä. Toisaalta on valtion miljoonaa markkaa avustukseksi Sa-
3309: edun mukaista saada riittävästi palveluk- von Lastenlinnalle lastenhoitajien
3310: seensa koulutettuja lastenhoitajia hoitamaan koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia
3311: heidän ammattipätevyyttään vastaavia teh- varten.
3312: täviä tarvitsematta turvautua korkeampi-
3313: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
3314:
3315: Hilja Väänänen. Ta.hvo Rönkkö. Kalle Kämäräinen.
3316: Sylvi Halinen. Eino E. Heikura.. Lennart Heljas.
3317: Marja Lahti. Martti J. Huttunen. Irma Hamara.
3318: Kerttu Saalasti. Mikko Hult. Aare Leikola.
3319: 1436
3320:
3321: IV,199, - Rah.al. N:o 65.
3322:
3323:
3324:
3325:
3326: E. Leikola: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
3327: osuutta varten pohjoismaisen farmakopean kustannuksiin.
3328:
3329:
3330: E d u s k u n n a 11 e.
3331:
3332: Pohjoismainen yhteistyö yhteisen farmako- vuoden menoarvioon Suomen osuutta varten
3333: pean aikaansaamiseksi on edistynyt odotus- pohjoismaisen farmakopeatyön kustannuksiin
3334: ten mukaisesti. Yhteinen farmakopeatoimi- myönnettäväksi lisäystä m:k 200 000: -,
3335: kunta on työskennellyt jo yli 5 vuotta ja mutta hallitus vähensi varhemmin menoar-
3336: tutkimustyötä suoritetaan jatkuvasti tätä yh- viossa ollutta 400 000 mk:n määrärahaa
3337: teistä tarkoitusta varten Ruotsin, Tanskan ja vielä 100 000 mk: lla; joten farmakopeatyö
3338: Norjan farmakopealaboratorioissa. Kukin sai päinvastoin pienennetyn määrärahan
3339: Pohjoismaista suorittaa osuutensa yhteisistä käyttöönsä. Tämä summa on onnellisen sat-
3340: menoista siten, että Tanska, Norja ja Suomi tuman kautta riittänyt kuluvana vuonna joh-
3341: maksavat yhden osuuden ja Ruotsi kaksi tuen tämä siitä, että muissa Pohjoismaissa
3342: osuutta. Ruotsilla, Tanskalla ja Norjalla on budjettivuosi alkaa heinäkuun 1 p :nä, joten
3343: erityinen farmakopealaboratorio, jossa vaki- Suomi tuli olemaan ikäänkuin puoli vuotta
3344: naisesti palkattu henkilökunta työskentelee edellä määrärahoihin nähden. Tulevaa vuotta
3345: yksinomaan farmakopeaa varten. Kun yhtei- varten on esitetty samaan tarkoitukseen se
3346: sen toiminnan johdosta tutkimustyö voidaan pienennetty määräraha, joka menoarviossa
3347: jakaa eri laboratorioitten kesken, saadaan ai- on kuluvaakin vuotta varten, mikä summa ei
3348: kaan huomattavaa nopeutumista asetettuihin riitä edes vuotuisen jäsenosuuden maksami-
3349: tehtäviin nähden. Suomella ei ole omaa far- seen. Lääkintöhallitus onkin tilanteen tode-
3350: makopealaboratoriota, eikä se näin ollen voi ten esittänyt tulevaa vuotta varten menoar-
3351: antaa mitään sellaista osuutta yhteistyöhön, vioon otettavaksi yhteensä mk 620 000: -
3352: jota muut Pohjoismaat farmakopealaborato- tähän tarkoitukseen. Tästä summasta tulisi
3353: rioittensa avulla antavat. Kuitenkin Suomi maksettavaksi paitsi Suomen osuus pohjois-
3354: tulee saamaan hyväkseen kaikki ne tulokset, maisessa farmakopeatyössä, myöskin kotimai-
3355: joita tällä tavalla yhteistoiminnassa aikaan- sen farmakopeakomitean sihteerin palkkio,
3356: saadaan. Tästä syystä on erittäin tärkeätä, kansliamenot, joista osan muodostavat muita
3357: että Suomi voi olla mahdollisimman tiiviissä Pohjoismaita varten käännettävät pöytäkir-
3358: kosketuksessa tähän yhteiseen farmakopea- jat, edelleen kotimaisen farmakopeakomitean
3359: työhön, sekä lisäksi, että se luonnollisesti kokouspalkkiot, asiantuntijapalkkiot sekä
3360: maksaa oman vuotuisosuutensa yhteisistä hal- avustukset virallisia muihin Skandinavian
3361: lintokuluista. Farmakopeatoimikunnan työ maihin tehtäviä kokousmatkoja varten.
3362: on jatkuvasti lisääntynyt, mikä on luonnol- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
3363: listakin, kun lääkeaineiden kehitys maail-
3364: massa on valtavasti nopeutunut ja uusia val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
3365: misteita tulee kauppaan jatkuvasti. Tästä tulo- ja menoarvioon 7 Pl:n XXIV
3366: syystä farmakopeatoimikunnan menotkin ovat luvun 14 momentille 320 000 markan
3367: jatkuvasti kasvaneet. Tämän asiantilan tode- lisäyksen.
3368: ten lääkintöhallitus ehdottikin jo kuluvan
3369: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
3370:
3371: Erkki Leikola.
3372: 1437
3373:
3374: IV,2oo. - Rah.al. N:o 66.
3375:
3376:
3377:
3378:
3379: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta insuliinin ja muun
3380: tarvittavan hoidon maksuttomaksi järjestämiseksi vähä-
3381: varaisille sokeritautisille.
3382:
3383:
3384: E d u s kun n a ll e.
3385:
3386: Maassamme on laskettu olevan noin 5 000 vaikeimmassa taloudellisessa asemassa olevien
3387: sokeritautista, jotka 'käyttävät insuliinia. sokeritautisten lääkkeet, jos asianomaiset
3388: Koska sairaus on parantumaton ja vaatii ovat sitä anoneet. Useasti kuitenkin ns. va-
3389: jatkuvaa hoitoa, sillä pieninkin hoidon kes- rattominkin sokeritautipotilas kustantaa hoi-
3390: keytys muodostuu 'kohtalokkaaksi, tulevat tonsa itse. Olisi 'kuitenkin kohtuullista, että
3391: lääkekustannukset huomattavan kalliiksi ja tämänlaatuisen, jatkuvaa hoitoa vaativan sai-
3392: on ne vaikeissakin olosuhteissa asetettava rauden hoitokustannukset maksettaisiin val-
3393: menoissa etualalle. Sairautta esiintyy usein tion varoista.
3394: myös saman perheen useammassakin jäse- Sen vuoksi ehdotamme,
3395: nessä, myös lapsissa. Sellaisissa tapauksissa
3396: joutuu perhe uhraamaan huomattavia sum- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
3397: mia insuliinin ostoon. Myös potilaan tilan tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
3398: seuraaminen ja muu hoito vaativat taloudel- kan määrärahan lääkintöhallituksen
3399: lisia kustannuksia. käytettäväksi, jotta vähävaraisille so-
3400: Kysymys siitä, kuka kustantaa sokeritau- keritautisille voitaisiin järjestää mak-
3401: tisten hoidon, on usein tullut esille varatto- suttomasti insuliinia ja muuta tarvit-
3402: mien ja vähävaraisten potilaiden köhdalta. tavaa hoitoa.
3403: Jotkut kunnat ovat huoltovaroista maksaneet
3404: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
3405:
3406: Elli Stenberg. Toivo Asvik.
3407: Anna-Liisa Tiekso-lsaksson. Pertti Rapio.
3408: Rainer Virtanen. Irma Torvi.
3409: Yrjö Murto.
3410: 1438
3411:
3412: IV,2o1. - Rah.al. N:o 67.
3413:
3414:
3415:
3416:
3417: Nederström-Lunden ym.: Määrämhan osoittamisesta varatto-
3418: mien röntgen- ja radiumhoitoa saavien sairasmatkalippujen
3419: korvaamiseen.
3420:
3421:
3422: E d u s k u n n a 11 e.
3423:
3424: Koska eräs osa kansalaisistamme joutuu v. 1954 menoarvioon monista ponnisteluista
3425: pitkien matkojen takaa saapumaan kaupun- huolimatta, mutta olisi tämä nyt korjattava.
3426: keihin ja asutuskeskuksiin saamaan röntgen- Kun taloudelliset olosuhteet vähävaraisen
3427: ja radiumhoitoa, olisi heille tarpeen vaatiessa kansanosan keskuudessa viime aikoina ovat
3428: suoritettava matkalippujen korvaus, jotta he yhä huonontuneet, ehdotamme edellä olevaan
3429: matkarahojen puuttuessa eivät joutuisi vai- viitaten,
3430: keuksiin.
3431: Tähän tarkoitukseen on v. 1953 menoar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
3432: viossa ollut 1100 000 markkaa, mikä on käy- tulo- ja menoarvioon 1500 000 markan
3433: tetty. Varojen tarpeellisuutta puolustaa se, määrärahan varattomien röntgen- ja
3434: että määrärahaa on jouduttu ylittämään radiumhoitoa saavien sairasmatkalip-
3435: 468 309 markalla. Määrärahaa ei myönnetty pujen korvaukseksi.
3436: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
3437:
3438: Judit Nederström-Lunden. Elli Stenberg.
3439: Paavo Aitio. Hannes Tauriainen.
3440: Eino Roine. Irma Rosnell.
3441: Aimo Aaltonen. Irma Torvi.
3442: Leo Suonpä.ä. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
3443: 1439
3444:
3445: IV,2o2. - Rah.al. N:o 68. IV,2o2. - Fin.mot. N:o 68.
3446:
3447:
3448:
3449:
3450: Teir ym..: Määrärahan osoittamisesta varat- Teir m. fl.: Angående anvisande av anslag
3451: tomien röntgen- ja radiumhoitoa saaneiden för ersättning av resebiljetter åt medel-
3452: potilaiden matkalippujen korvaukseen. lösa patienter, som erhållit röntgen- och
3453: radiumbehandling.
3454:
3455:
3456: E d u s ik u n n a 11 e. T i 11 R i k s d a g e n.
3457:
3458: Syöpäpotilaita lasketaan maassamme ole- Kräftpatienterna i vårt land äro cirka
3459: van noin 20 000-25 000 ja uusia syöpäta- 20 000-25 000 och årligen inträffa cirka
3460: pauksia vuosittain noin 8 000-9 000. Niissä 8 000-9 000 nya fall. I de fåtaliga sjukhus
3461: harvoissa maamme sairaaloissa, joissa syöpä- i vårt land, där man kan utföra specialun-
3462: tautien erikoistutkimusta ja -hoitoa voidaan dersökningar och ge vård ifråga om kräft-
3463: suorittaa, vallitsee näinollen huutava pula sjukdomar, råder en skriande brist på vård-
3464: potilaspaikoista. Tämä on johtanut siihen, platser. Detta har lett därhän, att en pa-
3465: ettei erikoistutkimukseen lähetettyä potilasta tient, som sänts för specialundersökning, icke
3466: voida heti taudin toteamisen tapahduttua ot- kan intagas på sjukhusets avdelning genast
3467: taa sairaalan osastolle, vaan potilaan on mat- när sjukdomen uppdagats, utan patienten
3468: kustettava kotiseudulleen odottamaan sairaa- måste resa hem och vänta på sin tur att
3469: laanpääsyvuoroaan. Syöpätautien sädehoidon komma in på sjukhuset. Strålbehandlingen
3470: on sitäpaitsi parhaissakin olosuhteissa useim- av kräftsjukdomar måste, också under de
3471: miten tapahduttava säännönmukaisesti jakso- bästa förhållanden, vanligen ske regelbundet
3472: teltuna. med vissa bestämda mellanrum.
3473: Kansainvälisen käytännön mukaan pide- Enligt internationell praxis anses en pa-
3474: tään toisaalta paranemista syöpätaudeista tient befriad från kräftsjukdom först när han
3475: tosiasiana vasta sitten, kun potilas on oireeton, är utan symptom och när det förflutit fem
3476: silloin kun annetusta hoidosta on kulunut vä- år efter behandlingen. Detta innebär med
3477: hintään viisi vuotta. Tämä merkitsee toisin andra ord, att behandlingen av kräftsjukdo-
3478: sanoen sitä, että syöpätautien hoito, ollak- marna, för att vara effektiv, fordrar konti-
3479: seen tehokasta, vaatii jatkuvaa, vuosia kestä- nuerlig och flera års kontroll av patien-
3480: vää potilaiden tarkkailua ja tämä taas hoi- terna. Detta igen medför dyra resor för
3481: dettujen potilaiden tarkkailuaikana suoritta- patienterna under kontrolltiden tili den in-
3482: mia matkoja ao. hoitolaitokseen tarkastusta, rättning, som kan ge dem vård, för gransk-
3483: tutkimusta ja jälkihoitoa varten. Eri syistä ning, undersökning och eftervård. Av olika
3484: johtuen joudutaan potilaan hoito myös usein orsaker måste patientens vård ofta tillfälligt
3485: väliaikaisesti keskeyttämään esim. potilaan avbrytas exempelvis för att höja patientens
3486: yleistilan kohottamista varten ja jatkamaan allmänna tillstånd och sedan fortsättes vår-
3487: annettua hoitoa tämän väliajan jälkeen. den igen efter avbrottet.
3488: Kaildd nämä seikat aiheuttavat syöpätau- Alla dessa omständigheter åsamka de i
3489: teihin sairastuneille lukuisia matkoja koti- kräftsjukdomar insjuknade talrika resor från
3490: paikkakuunaltaan hoitolaitokseen ja takai- hemorten tili den inrättning, som ger dem
3491: sin. Jotta myös aivan varattomien potilai- behandling, och tillbaka. För att också helt
3492: den olisi mahdollista päästä hoitoon ja uusin- och hållet medellösa patienter skola vara i
3493: tatarkastukseen, on jo maamme ainoan säde- tillfälle att erhålla vård och infinna sig tili
3494: hoitolaitoksen, Helsingin sadehoitoklinikan, förnyad undersökning, har staten betalat
3495: perustamisesta lähtien (v. 1936) valtio suo- dessa patienters resebiljetter när det gällt
3496: rittanut varattomien röntgen- ja radiumhoi- att erhålla rön.tgen- och radium.behand.ling
3497: 1440 IV,2.o2. - Syöpä.potil.a.iden matkakorva.us.
3498:
3499: toa saaneiden potilaiden matkalippujen mak- vid landets enda strålbehandlingsinrätt-
3500: samisen. Ilman tällaista matkalippuavus- ning, Strålbehandlingsinstitutet i Helsing-
3501: tusta olisi varattomien, maaseudulla asuvien fors. Detta har skett ända sedan detta insti-
3502: syöpäpotilaiden hoito käynyt mahdottomaksi. tut grundades år 1936. Utan ett dylikt bi-
3503: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- drag för resebiljetterna skulle skötseln av
3504: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1954 oli medellösa kräftpatienter på landsbygden och
3505: ensimmäisen kerran yli 15 vuoden ajanjak- i landsortsstäderna blivit omöjlig.
3506: sona tätä matkalippujen korvausta varten I regeringens proposition till statsförslag
3507: tähän asti varattu arviomääräraha, 1100 000 för år 1954 hade det dittillsvarande förslags-
3508: markkaa, poistettu 7 pääluokan XXIII lu- anslaget om 1100 000 mark under 7 huvud-
3509: vun 11 momentilta. titeln XXIII kapitlet 11 momentet avlägs-
3510: Kun kysymy·ksessä on koko maan varatto- nats. Detta anslag har funnits där i 15
3511: mien röntgen- ja radiumhoitoa saaneiden po- års tid.
3512: tilaiden hoidon onnistuminen, minkä edelly-
3513: tyksenä ovat säännönmukaiset jaksoittaiset Då det är fråga om, huruvida röntgen-
3514: hoitokerrat ja tarkastuskäynnit, on vastaavat och radiumbehandlingen av de medellösa pa-
3515: avustukset v:n 1954 aikana maksettu vapaa- tienterna i landet skall lyckas och då en för-
3516: ehtoisesti kerätyistä varoista. Koska tällaista utsättning härför är regelbundna och pe-
3517: järjestelyä ei kuitenkaan voida jatkuvasti to- riodala behandlingar och granskningstillfäl-
3518: teuttaa, ehdotamme kunnioittavasti, len, ha resebidragen under år 1954 betalats
3519: med frivilligt insamlade medel. Emedan ett
3520: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 dylikt arrangemang icke kan framdeles för-
3521: tulo- ja menoarvioon uudelle momen- verkligas, föreslå vi vördsamt,
3522: tille 7 Pl:n XXIV lukuun 1100 000
3523: markan suuruisen arviomäärärahan att Riksdagen i statsförslaget för
3524: käytettäväksi varattomien röntgen- ja år 1955 måtte upptaga ett förslags-
3525: radiumhoitoa saaneiden potilaiden mat- anslag om 1100 000 mark under ett
3526: kalippujen korvaukseen. nytt moment i 7 Ht. XXIV kap. att
3527: användas för ersättning av resebiljet-
3528: ter för medellösa patienter, som er-
3529: hållit röntgen- och radiumbehandling.
3530: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954. Helsingfors den 10 september 1954.
3531:
3532: Grels Teir. Eeli Erkkilä. John Österholm.
3533: Sven Högström. Nestori Nurminen. Albin Wickman.
3534: John Forsberg. Aare Leikola. Helge Miettunen.
3535: Bertel Lindh. Aino Malkamäki. G. Henriksson.
3536: Kurt Nordfors. Arthur Larson. Bruno J. Sundman.
3537: Lauri Järvi. 0. A. Öhman. Juho Tenhiälä.
3538: Johannes Wirtanen. Nils Meinander. G. Rosenberg.
3539: Aune Innala. Toivo Antila.
3540: 1441
3541:
3542: IV,2os. - Rah.al. N:o 69.
3543:
3544:
3545:
3546:
3547: Malkamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
3548: Tuberkuloosiliitto r. y: lle tuberkuloosipotilaiden jälkihuol-
3549: toa ja valistustyötä varten.
3550:
3551:
3552: E d u s k u n n a ll e.
3553:
3554: Tuberkuloosiliitto - Tuberkulosförbundet muodostunut huhtikuun loppupuolella vie-
3555: ry. pyrkii maan ainoana järjestönä edistä- tettävä tuberkuloosiviikko.
3556: mään tuberkuloottisten jälkihuoltoa maas- Liitto omien erikoisjulkaisujensa lisäksi on
3557: samme. Nykyisin liitolla on 50 perusjärjes- toimittanut kirjallisuutta omalla kustannuk-
3558: töä sekä parhaillaan luodaan kautta maan sellaan, jonka kustantaminen ja valmistutta-
3559: ulottuvaa piiriorganisatiota. minen kuuluisi yhteiskunnalle. Vuoden 1953
3560: Liitto harjoittaa käytännöllisessä työssään aikana liitto valmistutti prof. Niilo Mäki-
3561: valistus-, opastus- ja kurssitoimintaa vapaa- pajan johdolla toimikunnan mietinnön pa-
3562: ehtoisen huoltotyön ohella. Valistustyössä rantoloiden sosiaalihuoltaja-asiasta, mikä mie-
3563: on kiinnitetty huomiota tuberkuloosiin sai- tintö painatettiin. Samana vuonna valmis-
3564: rastuneen velvollisuuksiin yhteiskuntaa koh- tui varatuomari Yrjö Salon johdolla toimi-
3565: taan ja samalla on koetettu tukea sekä hen- neen toimikunnan toimesta nk. toipilasraha-
3566: kisesti että aineellisesti vaikeuksiin joutu- mietintö, joka myös on painettu. Vuosien
3567: neita tuberkuloottisia. Parantoloista poistu- 1954-1955 vaihteessa valmistuu ylilääkäri
3568: vien kohdalla on koetettu tukea asunnon Tauno Laeksen johdolla toimivan toimikun-
3569: hakemisessa, avustettu anomusten ym. asia- nan mietintö parantolapotilaan kuntoutta-
3570: kirjojen laadinnassa, annettu lakiapua ja miseen vaikuttavista tekijöistä parantoloissa,
3571: useissa tapauksissa hankittu asianomaiselle joka tullaan painattamaan, ja lisäksi samaan
3572: sopivaa työtä. Parantolayhdistyksiä avusta- aikaan valmistuu opetusneuvos E. Pakkalan
3573: maila on liittomme voinut tukea jäseniään johdolla toimivan toimikunnan mietintö va-
3574: sekä henkisesti että myöskin aineellisesti. jaatyökykyisten ammattikoulutusmahdolli-
3575: Lisäksi on liiton jäsenjärjestöjä ja samalla suuksista, mikä myöskin painatetaan.
3576: siis tuberkuloosiparantoloissa toimivia poti- Vuoden 1952 syksyllä toimintansa aloitta-
3577: lasyhdistyksiä liiton taholta ohjattu ja neu- nut Hoilmn opisto, joka sijaitsee Karkun
3578: vottu niin, että mm. parantolayhdistykset kirkonkylässä, on suuressa määrin helpotta-
3579: ovat hyvin suunnitellulla toiminnalla voi- nut liiton kasvatus- ja koulutustyötä kesäi-
3580: neet hankkia varoja potilastovereittensa sin, ja kunakin talvikautena yli 50 nuorta
3581: avustamiseen satoihin tuhansiin markkoihin toipilasta saa opiston suojissa tarpeellista
3582: nousevalla summalla kutakin yhdistystä koh- jälkihuoltoa sekä kuntoutumisen ohella al-
3583: den. Vuonna 1953 yksinomaan perusjärjes- keet eräisiin ammatteihin ja pohjakoulutuk-
3584: töt käyttivät huoltotoiminnassaan rahavaroja sen yleissivistävissä aineissa.
3585: n. 9.5 milj. markkaa, minkä lisäksi vaate- Tuberkuloosiliitto on tehnyt tuberkuloosin
3586: avustuksia n. 1.5 milj. markan arvosta. Jär- vastustamistyössä ja eritoten tuberkuloosi-
3587: jestöjen ohjaustoimintaan olisi vieläkin enem- potilaiden kuntouttamisen hyväksi arvokasta
3588: män kiinnitettävä huomiota, mutta siihen lii- työtä jo toistakymmentä vuotta ilman että
3589: ton niukat varat eivät ole antaneet myö- tätä on vähäisimmässäkään määrin tuettu
3590: ten. tuberkuloosin vastustamiseen myönnetyistä
3591: Liitto on suorittanut myöskin huomatta- valtion määrärahoista. Tämä ei mielestämme
3592: vaa ulospäin suuntautuvaa valistustoimintaa, ole oikeudenmukaista Tuberkuloosiliiton suo-
3593: jonka erääksi keskeisimmäksi tapaukseksi on rittamaa työtä kohtaan. Sen vuoksi on koh-
3594: 8
3595: 1442 IV,21os. - Tuberkuloosipotilaiden jiUkihuolto.
3596:
3597:
3598: tuullista, että tätä työtä ryhdyttäisiin tuke- ja menoarvioon 3 000 000 markan avus-
3599: maan valtion varoista. tuksen Tuberkuloos~1iitto - Tuberku-
3600: Edellä olevaan viitaten ehdotamme, losförbundet r. y:lle käytettäväksi tu-
3601: berkuloosipotilaiden jälkihuoltoon ja
3602: että Eduskunta ottaisi tuberkuloosi- valistustyökön.
3603: lain 32 §:n nojalla vuoden 1955 tulo-
3604: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
3605:
3606: Aino Malkamäki. Jaakko Hakala. Eino Rytinki.
3607: Väinö Tikkaoja. Johannes Wirtanen. Urho Kähönen.
3608: Mikko Hult. Kaino Haapanen. Aare Leikola.
3609: Veikko Helle. Elli Nurminen. Albin Wickman.
3610: Valto Käkelä.
3611: 1443
3612:
3613: IV,2o4. - Rah.al. N:o 70.
3614:
3615:
3616:
3617:
3618: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r. y:n
3619: välityksellä jaettaviksi avustuksiksi invaliidiavustuksista
3620: osattomiksi jääneille tuberkuloosi-invaliideille.
3621:
3622:
3623: E d u s k u n n a 11 e.
3624:
3625: Tuberkuloosihuolto on maassamme vielä nen päiväraha kuin on kunnan osuus asian-
3626: järjestämättä. Tästä tilanteesta johtuen on omaisen parantolamaksusta. Tämän lisäksi
3627: tuberkuloositoipilailla päästessään paranto- Tuberkuloosiliitto ja sen perusjärjestöt ovat
3628: lasta erittäin suuria vaikeuksia voitettava- omalta osaltaan. pyrkineet keräys- ja lahja-
3629: naan ja useimmat näistä vaikeuksista ovat varojen turvin antamaan pieniä avustuksia
3630: nimenomaan taloudellisia. Invaliidihuoltolain- kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville toi-
3631: säädäntömme ei ole nykyisessä muodossa an- piiaiHe kuin myös parantolahoidossa oleville
3632: tanut juuri mitään tukea tuberkuloottisille. tuberkuloottisille. Tämä on kuitenkin varo-
3633: Voimassa olevan tuberkuloosilain mukaan jen puuttuessa rajoittunut hyvin vähäiseksi.
3634: voidaan tuberkuloosi-invaliidilta kieltää mää- Myöskin yhteiskunnan, valtiovallan etujen
3635: rätynlainen työ ja siten toimeentulomahdol- mukaista ja suorastaan velvollisuus olisi an-
3636: lisuus, ilman että toisaalta hänelle osoitettai- taa taloudellista tukea tuberkuloosi-invalii-
3637: siin mahdollisuus toimeentuloon. Taloudelli- deille, jotka ovat joutuneet taloudellisiin vai-
3638: nen ahdinkotila on useissa tapauksessa pakot- keuksiin. Tämä siitäkin syystä, koska heille
3639: tanut monen tuberkuloositoipilaan hankki- ei ole myönnetty muita korvauksia, kuten
3640: maan ansiotoimen, vaikka se ei olisi ollut ter- useille muille invaliideille.
3641: veyssyistä suotavaa. Tästä on taas ollut osit- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3642: tain seurauksena se, että moni toipilaista on
3643: joutunut palaamaan takaisin parantolahoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
3644: toon. Tilastot ovat osoittaneet, että noin tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
3645: kolmannes toipilaista on joutunut mainitun kan määrärahan Tuberkuloosiliitto -
3646: kohtalon alaiseksi. Tuberkulosförbundet r. y :n välityk-
3647: Viime vuosien aikana eräät maamme kun- sellä jaettavaksi perusavustuksina in-
3648: nista ovat tehneet päätöksiä, joiden mukaan valiidiavustuksista osattomiksi jääneille
3649: tuberkuloositoipilaille annetaan kunnan va- tuberkuloosi-invaliideille.
3650: roista kolmen kuukauden ajan saman suurui-
3651: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
3652:
3653: Paavo Aitio. Leo Suonpää. Aimo Aaltonen.
3654: Toivo Niiranen. Eino Roine. Tauno Kelovesi.
3655: Matti Koivunen. Judit Nederström-Lunden. Pentti Liedes.
3656: 1444
3657:
3658: IV,2o5, - Rah.al. N:o 71.
3659:
3660:
3661:
3662:
3663: L. Mattila ym..: Määrärahan osoittamisesta tullipäällysmics-
3664: ten, ylitullivartijain ja tullivartijain palkkauksen korot-
3665: tamiseen.
3666:
3667:
3668: E d u s k u n n a ll e.
3669:
3670: Valtion virkojen ja toimien palkkaus- lisäystä peruspalkkaukseen 464 100: -
3671: luokkien ns. kokonaistarkistuksen viipyessä lisäystä ikälisiin . . . . . . . . . . . . 71 640: -
3672: ovat tullimiehet yhtenä heikoimmin palka- lisäystä kalliinpaikanlisiin . . . 31 980: -
3673: tuista ryhmistä joutuneet taloudellisesti vai- --------------------
3674: yhteensä 567 720: -
3675: keaan asemaan.
3676: Kun ilmeistä on, että kokonaistarkistus ilman indeksikorotusta,
3677: edelleen viipyy ja tiettävästi tarkistus ei
3678: tasota sitä kuoppaa, johon tullimiehet ovat ja lisäystä 8 Pl. IV luvun 3 momentille
3679: sotien edellisestä tasosta joutuneet verrat- seuraaviin toimiin: 1 tullipäällysmies, 3 tul-
3680: tuna muihin vastaaviin ryhmiin, esitetään, lipäällysmiestä, 1 tullipäällysmies, 43 tulli-
3681: että eduskunta korottaisi tullipäällysmies- vartijaa, 71 tullivartijaa ja 167 tullivarti-
3682: ten, ylitullivartijain ja tullivartijain palk- jaa, eli
3683: koja yhdellä palkkaluokalla ja myöntäisi
3684: vuoden 1955 tulo- ja menoarviossa lisäystä lisäystä palkkioihin . . . . . . . . 3 109 200: -
3685: 8 Pl. IV luvun 1 momentin seuraaviin toi- lisäystä ikälisiin . . . . . . . . . . . . 479 340: -
3686: miin: 27 tullipäällysmiestä (1 lk.), 14 tulli- lisäystä kalliinpaikanlisiin . . . 206 700: -
3687: päällysmiestä (2 lk.), 4 tullipäällysmiestä yhteensä 3 795 240: -
3688: (3 lk.), 17 ylitullivartijaa, 415 tullivartijaa
3689: (1 lk.), 89 tullivartijaa (2 lk.) ja 12 tulli- ilman indeksikorotusta.
3690: vartijaa (3 lk.), eli Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
3691: kunnioittaen,
3692: lisäystä peruspalkkaukseen . . 6 417 900: -
3693: lisäystä ikälisiin . . . . . . . . . . . . 1 035 000: - että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
3694: lisäystä kalliinpaikanlisiin . . . 444 060: - tulo~ ja menoarvioon 8 Pl:n IV luvun
3695: yhteensä 7 896 960: - 1, 2 ja 3 momentt"lle ltisäyksenä yh-
3696: teensä (ilman indeksikorotusta)
3697: ilman indeksikorotusta, 12 250 920 markkaa tullipäällysmiesten,
3698: edelleen lisäystä 8 Pl. IV luvun 2 momen· ylitullivartijain ja tullivartijain palk-
3699: tin seuraaviin toimiin: 6 tullipäällysmiestä kauksen korottamiseksi yhdellä palk-
3700: (1 lk.), 3 ylitullivartijaa ja 32 tullivartijaa kaluokalla.
3701: (1 lk.), eli
3702: Helsingissä 14 päivänä syySkuutta 19'54.
3703:
3704: L. I. Mattila. Artturi Tienari.
3705: Kaarlo Kajatsalo. Aare Leikola.
3706: Armi Hosia.. Kurt Nordfors.
3707: Harras Kyttä..
3708: 1445
3709:
3710: IV,2o6. - Rah.al. N:o 72.
3711:
3712:
3713:
3714:
3715: Pasanen ym..: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen
3716: ja toimien perustamiseksi puolustuslaitokseen.
3717:
3718:
3719: E d u s k u n n a II e.
3720:
3721: Esityksessään vuoden 1955 tulo- ja menO- Välttämätöntä olisi, että ensi vuoden
3722: arvioksi 9 Pl. II: 1 momentin lisäysten pe- alusta perustettaisiin puolustuslaitokseen sen
3723: rustelujen b) kohdassa hallitus ehdottaa pe- lisäksi, mitä hallitus on esittänyt, keskitetyn
3724: rustettavaksi puolustuslaitokseen uusia len- teknillisen ja rationalisointitutkimustoimin-
3725: nonvarmistusasemia ja -laitekorjaamoa var- nan tehostamista sekä lennonvarmistuskoulua
3726: ten vain 26 virkaa ja tointa, mikä on 11 ja -laitekorjaamoa varten, seuraavat virat
3727: virkaa vähemmän kuin puolustusvoimain ko- ja toimet sekä otettaisiin valtion vuoden
3728: mentaja on tietämämme mukaan pitänyt 1955 tulo- ja menoarvioon niiden peruspalk-
3729: välttämättömänä näihin uusiin tehtäviin. koihin, ikä- ja kalliinpaikanlisiin tarvittavat
3730: Hallitus ei myöskään esitä mitään niistä 23 varat, nimittäin:
3731: uudesta virasta tai toimesta, jotka puolus- 1 insinöörieverstin (33 pl.), 4 everstiluut-
3732: tusvoimain komentaja on katsonut välttä- nantin tai insinöörieverstiluutnantin (30 pl.),
3733: mättömiksi tutkimustoiminnan tehostamiseksi 4 yliassistentin (29 pl.), 10 majurin tai in-
3734: lähinnä puolustuslaitoksen tutkimuskeskuk- sinöörimajurin (28 pl.), 1 insinöörin 2 l.
3735: sessa. Myös virastovaltuutettu ja puolustus- (28 pl.), 2 insinöörin 3 l. (26 pl.), 1 toi-
3736: laitoksen rationalisointitoimikunta ovat lau- mistosihteerin 1 1. (26 pl.), 2 valokuvaustek-
3737: suneet pitävänsä puolustuslaitoksen tutkimus- nikon 1 1. (22 pl.), 2 valokuvausteknikon
3738: toiminnan tehostamiseen tarkoitettujen mää- 2 l. (18 pl.), 1 viestiteknikon (22 pl.), 2
3739: rärahaesitysten hylkäämistä valitettavana. sotilasmestarin 3 l. (16 pl.), 1 sotilasmesta-
3740: Erityisesti nyt, kun perushankintamäärära- rin 4 l. (15 pl.), 2 vääpelin y. p. (16 pl.)
3741: haa lopultakin esitetään huomattavammin li- ja 1 kanslia-apulaisen (9 pl.) virkaa ja
3742: sättäväksi, on tehostettu tutkimustyö jo han- tointa.
3743: kintojenkin järkiperäiseksi suorittamiseksi ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3744: rationalisointitutkimusten tehostamiseksi vält- nioittaen,
3745: tämätön. Huomautettakoon tässä yhteyde.ssä,
3746: ettei hallitus vieläkään ole esittänyt perus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
3747: tettavaksi mitään niistä 368 pääasiassa tek- tulo- ja menoarvioon 9 Pl: n II lu-
3748: nillisten alojen virasta, joiden perustamisesta vun 1 momentin kohdalle lisäystä
3749: yli hallituksen esittämän määrän eduskunta 15 529 500 markkaa sekä saman luvun
3750: lausui toivomuksen jo puolustuslaitoksen 3 momentin kohdalle lisäystä yhteensä
3751: uudestijärjestelyyn liittyviä hallituksen esi- 4 780 860 markkaa, joista ikälisiin
3752: tyksiä käsitellessään. Sitäkin suuremmalla 3 213 420 markkaa ja kalliinpaikanli-
3753: syyllä olisi mielestämme nyt, uusien välttä- siin 1 567 440 markkaa, käytettäväksi
3754: mättömien tarpeiden ilmaantuessa, pyrittävä edellä mainittujen virkojen ja toimien
3755: täyttämään ne asiantuntijain minimitarpeiksi perustamiseen puolustuslaitoksessa.
3756: harkitsemin määrin eikä summittaisesti su-
3757: pistettuina.
3758: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1954.
3759:
3760: Aukusti Pasanen. Arno Tuurna.
3761: R. Hallberg. Kaarlo Kajatsalo.
3762: Aare Leikola. Yrjö Kilpeläinen.
3763: Grels Teir. Leo Häppölä.
3764: 1446
3765:
3766: IV,2o1. - Rah.al. N:o 73.
3767:
3768:
3769:
3770:
3771: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta sivutoimisten pap-
3772: pien palkkaamiseksi eräisiin joukko-osastoihin.
3773:
3774:
3775: E d u s k u n n a ll e.
3776:
3777: Hallituksen esityksen mukaisesti Eduskunta tetty sielunhoidon vahingoksi ja se on myös
3778: vuoden 1954 tulo- ja menoarviossa vähensi yhä vaikeuttanut sotilaspapiston asemaa.
3779: 9 Pl. II: 2 momentilta joukko-osastojen sie- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
3780: lunhoitoon varatusta määrärahasta 1 000 000 dotamme,
3781: mk. Joukko-osastojen sielunhoito on kärsinyt
3782: määrärahan vähennyksestä, koska niille että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
3783: joukko-osastoille, joilla ei ole omaa sotilas- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II: 2 mo-
3784: pastoria ja joita ei ole pitkän matkan tai mentin kohdalle 1 000 000 markan mää-
3785: tehtävien laajuuden vuoksi voitu määrätä rärahan sivutoimisten pappien palk-
3786: ilman eri palkkiota jonkin muun joukko- kaamiseksi sellaisiin joukko-osastoihin,
3787: osaston sotilaspastorin hoitoon, ei enää ole joissa näitä ei ole ja joita ei tehtävien
3788: voitu palkata omaa sivutoimista sielunhoita- laajuuden tai pitkien matkojen vuoksi
3789: jaa. Vähennetyllä 1 milj. markan määrärahalla ole tarkoituksenmukaista ilman eri
3790: oli saatu palkatuksi n. 20 pappia tähän tar- palkkiota määrätä puolustuslaitoksen
3791: koitukseen. Nyt tämä mahdollisuus on mene- vakinaisten sotilaspastorien toimeen.
3792: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
3793:
3794: Juho Tenhiälä. Eino Saari. Lauri Laine.
3795: Aukusti Pasanen. Martti J. Huttunen. Erkki Koivisto.
3796: Urho Saariaho. Sven Högström. Saara Forsius.
3797: N. Kosola. Grels Teir. Irma Hamara.
3798: Kaarlo Kajatsalo. Lauri Järvi. Kustaa Tiitu.
3799: Erkki Tuuli. Aare Leikola. Albin Wickman.
3800: Artturi Tienari. John Forsberg. Päiviö Hetemäki.
3801: Atte Pakkanen. Jaakko Hakala. Lennart Heljas.
3802: Toivo Antila. Johannes Wirtanen. Leo Häppölä.
3803: Aune Innala.
3804: 1447
3805:
3806: IV,2os. - Rah.al. N:o 74.
3807:
3808:
3809:
3810:
3811: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta sivutoimisten eläin-
3812: lääkärien palkkaamiseen eräisiin joukko-osastoihin.
3813:
3814:
3815: E d u s k u n n a 11 e.
3816:
3817: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 75 yleis- . mentin kohdalla sivutoimisten eläin-
3818: perusteluihin ehdotamme kunnioittaen, lääkärien palkkaamiseen eräissä joukko-
3819: osastoissa lisäystä 2 892 000 markkaa.
3820: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
3821: tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II: 2 mo-
3822: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
3823:
3824: Juho Tenhiälä. Eino Saari. Lauri Laine.
3825: Aukusti Pasanen. Martti J. Huttunen. Erkki Koivisto.
3826: Urho Saariaho. Sven Högström. Saara Forsius.
3827: N. Kosola. Grels Teir. Irma Hamara.
3828: K. Kajatsalo. Lauri Järvi. Kustaa Tiitu.
3829: Erkki Tuuli. Aare Leikola. Albin Wickman.
3830: Artturi Tienari. John Forsberg. Päiviö Hetemäki.
3831: Atte Pakkanen. Jaakko Hakala. Lennart Heljas.
3832: Toivo Antila. Johannes Wirtanen. Leo Häppölä.
3833: Aune lnnala.
3834: 1448
3835:
3836: IV,2oo. - Rah.al. N:o 75.
3837:
3838:
3839:
3840:
3841: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta aluevalvojien palk-
3842: kaamiseen.
3843:
3844:
3845: Eduskunnalle.
3846:
3847: Hallituksen esityksen mukaisesti eduskunta tämä:kin määräraha poistettiin, on hevosten
3848: vuoden 1954 tulo- ja menoarviossa vähensi sairastuessa täytynyt tilata kulloinkin saata-
3849: 9 Pl. II: 2 momentilta aluevalvojien palkkiot vissa olevia eläinlääkäreitä ja maksaa heidän
3850: 1500 000 mk, joka jakaantui yli 300 alueval- käynneistään laskun mukaan 9 Pl. IV: 1 mo-
3851: vojalle, sekä samalta momentilta muun tila- mentilla hevosten ruokintaan ja hoitoon vara-
3852: päisen henkilökunnan palkkaamiseen va- tusta määrärahasta. Tällainen menettely tu-
3853: ratusta määrärahasta 2 892 000 mk, mikä oli lee ilmeisesti kalliimmaksi kuin joukko-osas-
3854: käytetty eläinlääkärien palkkaamiseen sellai- toille palkattujen, samojen Sivutoimisten
3855: siin yksiköihin, joilla ei ole omaa eläinlääkä- eläinlääkärien käyttö.
3856: riä. Aluevalvojien palkkioiden suorittaminen Edellämainitut tila päisen henkilökunnan
3857: on kuitenkin asevelvollisuuslaissa edellytetty palkkaamiseen varatusta määrärahasta suori-
3858: ja on se edelleenkin tarpeen, jotta tehtävien tetut, mielestämme aiheettomat vähennykset
3859: hoito ei jäisi toisarvoiseksi. Eläinlääkintä- eli yhteensä 4 392 000 mk olisi palautettava
3860: upseereita puolustuslaitoksen uudestijärjeste- tulo- ja menoarvioon.
3861: lyssä vähennettiin niin paljon, että niitä ei Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
3862: ole riittänyt joukko-osastoille lainkaan, jonka dotamme,
3863: vuoksi joukko-osastojen eläinlääkintä oli tar-
3864: koitus suorittaa sivutoimipalkkaisilla, paikal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
3865: lisilla reservin eläinlääkintäupseereilla, jota tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II: 2 mo-
3866: varten oli varattuna edellä mainittu 2 892 000 mentin kohdalle aluevalvojien palkkaa-
3867: mk 16 eläinlääkärin sivutoimipalkkioiksi. Kun miseen lisäystä 1 500 000 mk.
3868: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
3869:
3870: Juho Tenhiälä. Eino Saari. Lauri Laine.
3871: Aukusti Pasanen. Martti J. Huttunen. Erkki Koivisto.
3872: Urho Saariaho. Sven Högström. Saara Forsius.
3873: N. Kosola. Grels Teir. Irma Hamara.
3874: K. Kajatsalo. Lauri Järvi. Kustaa Tiitu.
3875: Erkki Tuuli. Aare Leikola. Albin Wickman.
3876: Artturi Tienari. John Forsberg. Päiviö Hetemäki.
3877: Atte Pakkanen. Jaakko Hakala. Lennart Heljas.
3878: Toivo Antila. Johannes Wirtanen. Leo Häppölä.
3879: Aune lnnala.
3880: 1449
3881:
3882: IV,21o. - Rah.al. N:o 76.
3883:
3884:
3885:
3886:
3887: Saariaho ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolus-
3888: tuslaitoksen koulutus- ja kasvatusvälineiden hankkimista
3889: varten.
3890:
3891:
3892: Eduskunnalle.
3893:
3894: Hallitus on esittänyt eduskunnalle vuoden lutettava näitä välineitä käyttämään. Li-
3895: 1955 tulo- ja menoarvion 9 Pl. V: 1 momen- säksi on otettava huomioon, että kyseessä on
3896: tille lisäystä kertamenoja koulutusohje- myöskin uusien opetus- ja havaintovälinei-
3897: sääntöjen painattamista varten 1 900 000 den hankkiminen, ammattikirjallisuuden pe-
3898: markkaa. rustäydennys, ohjesääntöjen kirjoittamis- ja
3899: Kun puolustuslaitoksessa on vuoden ai- painatuskustannukset sekä koko koulutusalan
3900: kana koulutettava kantahenkilökunta mukaan uudishankinnat.
3901: luettuna noin 40 000 miestä, jäisi keskimää- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3902: rin käytettäväksi koulutettavaa kohti vain nioittaen,
3903: mitätön summa. Kuitenkin koulutus on puo-
3904: lustusvoimien päätehtävä rauhan aikana. että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
3905: Tulo- ja menoarviossa esitetty summa onkin vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 9
3906: ilmeisesti aivan riittämätön, semminkin kun Pl:n V lukuun 10 000 000 markan
3907: otetaan huomioon, että väline- ja tarvikemo- määrärahan puolustuslaitoksen koulu-
3908: menteille on sentään ensi vuodeksi esitetty tus- ja kasvatusvälineiden hankki-
3909: lisäy>ksiä. Pitäisi olla luonnollista, että pääl- mista varten.
3910: lystö, alipäällystö ja miehistö olisi vielä kou-
3911: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
3912:
3913: Urho Saariaho. Irma Ham.ara.
3914: Johannes Wirtanen. Aukusti Pasanen.
3915: Felix Seppälä. R. Hallberg.
3916: Matti Mattila.
3917:
3918:
3919:
3920:
3921: 9
3922: 1450
3923:
3924: IV,211. - Rah.al. N:o 77.
3925:
3926:
3927:
3928:
3929: Kilpeläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ratio-
3930: nalisointikoulutusta ja -tutkimuksia varten puolustusvoi-
3931: missa.
3932:
3933:
3934: E d u s k u n n a ll e.
3935:
3936: Puolustuslaitoksen tarpeiden tyydyttämi- tava sotakoulujen opettajina toimiville upsee-
3937: nen, niin ilahduttavaa käännettä kuin puolus- reille heidän kehittämisekseen tämän alan
3938: tuslaitoksen perushankintoja varten nyt eh- opetukseen pystyviksi, työnjohtamis- ja työn-
3939: dotettu määräraha osoittaakin, edistyy halli- tutkimustekniikan perusteet olisi opetettava
3940: tusten esityksissä valtion tulo- ja menoar- melkeinpä kaikille upseereille ja aliupseereil-
3941: vioiksi niin verkkaisesti, että moni hyvinkin lekin. Opettajain koulutus on suoritettava
3942: tärkeä ja budjetin kokonaissummiin verrat- puolustuslaitoksen ulkopuolella kurssimaksuin
3943: tuna suorastaan mitättömillä määrärahoilla ja tuntiopettajia on tarpeen palkata. Samoin
3944: autettavissa oleva tarve vuodesta vuoteen on tarpeen erikoisasiantuntemusta vaativiin
3945: kituu vain sen vuoksi, että budjettia laadit- rationalisointitutkimuksiin palkata ulkopuo-
3946: taessa lienee totuttu pikkusäästötkin helpom- lisia asiantuntijoita. Aloitetoiminnan saami-
3947: min ottamaan puolustuslaitokselta. Niinpä seksi tuloksekkaaksi olisi puolustuslaitokses-
3948: esimerkiksi 9 Pl. V: 4 momentilla olevat apu- sakin voitava jakaa aloitepalkkioita. Näillä
3949: rahat ulkomailla opiskelua varten ovat sotien keinoin olisi puolustuslaitoksen ekonomian
3950: jälkeen sitkeästi pysyneet vain 300 000 mar- hoito huomattavasti parannettavissa ja sen
3951: kan loppusummassa, vaikka ne ennen sotia oli- esimerkki vaikuttaisi hyödyttävästi asevelvol-
3952: vat sentään 700 000 mk vuodessa eli ainakin listen välityksellä laajalle.
3953: 10 1f2 milj. nykymarkkaa, markan ostoarvon Kuitenkaan puolustusministeriön esityk-
3954: silloin ollessa tälläkin alalla ainakin 15-ker- sistä huolimatta ei ole myönnetty määrära-
3955: tainen nykyiseen verrattuna. On selvää, että haa rationalisointikoulutukseen, ei rationali-
3956: kehityksen seuraaminen ulkomailla jää puo- soinnin ohessa suoritettaviin kokeilukustan-
3957: lustuslaitoksessamme käytännöllisesti katsoen nuksiin, ei aloitepalkkioihin, ei yleensä mi-
3958: olemattomaksi, kun yhä tarkoitukseen esite- hinkään toimintaan näillä aloilla. Puolustus-
3959: tään ,riittävänä" vajaa 3 % entisestä rau- ministeriön rationalisointiosaston pieni hen-
3960: hanajan määrärahasta! Ja kuitenkin olemme kilökunta on yksinään johto- ja suorituspor-
3961: nyt niin asetekniikan kuin rationalisoinnin- taana ilman koulutettua alan työvoimaa ken-
3962: kin aloilla enemmän jäljessä esim. Ruotsista- tällä!
3963: kin kuin olimme v. 1939. Tarve ulkomaisiin Mielestämme edellämainitut puutteet on
3964: opintomatkoihin on erityisesti tekniikan- ja nyt korjattava, varsinkin kun rahan tarve
3965: rationalisointimiehille nyt suurempi kuin v. siihen ei ole suuri. Mielestämme on väärää
3966: 1939 sen vuoksi, että kehitys rientää yhä säästävyyttä kitsastella näissä asioissa.
3967: enemmän ohitsemme. Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
3968: Välttämätöntä olisi myös puolustuslaitok- dotamme,
3969: sessa antaa upseereille ja aliupseereille kou-
3970: lutusta rationalisoinnissa, erityisesti heidän että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
3971: perehdyttämisekseen työn johtamistekniikan, tulo- ja menoarvioon lisäystä 9 Pl.
3972: työn psykologian ja ihmissuhteiden nyky- V: 1 momentin kohdalla rationalisoin-
3973: aikaisiin saavutuksiin. Rationalisoinnin laa- tikoulutusta ja -tutkimuksia varten,
3974: jahko peruskoulutus olisi jatkuvasti annet- kuten mm. tuntiopettajain ja asian-
3975: IV,211. - Xilpelä.inen ym. 1451
3976:
3977: tuntijain palkkioihin, kurssimaksuihin, kirjallisuuteen ja -aikakauslehtiin
3978: opetus- ja havaintovälineihin, ammatti- 1700000 mk.
3979: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1954.
3980:
3981: Yrjö Kilpeläinen. G. Henriksson. 0. A. öhman.
3982: Artturi Tienari. T. A. Wiherheimo. Eino Saari.
3983: Arvo Salminen. Esa Koivusilta. Väinö Rankila.
3984: Johannes Wirtanen. Eemil Luukka. Jaakko Hakala.
3985: Matti Raipala. Felix Seppälä. Erkki W. lVlohell.
3986: Nestori Kaasalainen. Heikki Hykkäälä. Kauno Kleemola.
3987: Kustaa Tiitu. Aune Innala. Lauri lVlurtomaa.
3988: Toivo Antila. Erkki Leikola. 0. Lindblom.
3989: Grels Teir. Aukusti Pasanen. Veikko Helle.
3990: Eino Raunio. Lauri Järvi. Bruno J. Sundman.
3991: Päiviö Hetemäki. Leo Häppölä. Veikko Kokkola.
3992: 1452
3993:
3994: IV,212. - Rah.al. N:o 78.
3995:
3996:
3997:
3998:
3999: Kilpeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta aloitepalkkioiden
4000: suorittamiseksi puolustusvoimissa.
4001:
4002:
4003: E d u s k u n n a II e.
4004:
4005: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 77 perus- mentin kohdalla 400 000 markkaa aloi-
4006: teluihin ehdotamme kunnioittaen, tepalkkioiden suorittamiseksi puolus-
4007: tusvoimien piirissä.
4008: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
4009: tulo- ja menoarvioon 9 Pl. V: 2 mo-
4010: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1954.
4011:
4012: Yrjö Kilpeläinen. Aune Innala. Erkki W. Mohell.
4013: Artturi Tienari. Erkki Leikola. T. A. Wiherheimo.
4014: Arvo Salminen. Aukusti Pasanen. Lauri Murtomaa.
4015: Johannes Wirtanen. Lauri Järvi. 0. Lindblom.
4016: Matti Raipala. Leo Häppölä. Veikko Helle.
4017: Nestori Kaasalainen. 0. A. Öhman. Bruno J. Sundman.
4018: Kustaa Tiitu. Eino Saari. Veikko Kokkola.
4019: Toivo Antila. Väinö Rankila. Esa Koivusilta.
4020: Grels Teir. Jaakko Hakala. Eemil Luukka.
4021: Eino Raunio. G. Henriksson. Felix Seppälä.
4022: Päiviö Hetemäki. Kauno Kleemola. Heikki Hykkäälä.
4023: 1453
4024:
4025: IV,21a. - Rah.al. N:o 79.
4026:
4027:
4028:
4029:
4030: Kilpeläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ap1t-
4031: rahoiksi ulkomailla opiskeleville puolustusvoimien piirissä.
4032:
4033:
4034: E d u s k u n n a ll e.
4035:
4036: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 77 perus- ulkomailla opiskeleville, ulkomaille teh-
4037: teluihin ehdotamme kunnioittaen, täviä opintomatkoja ja kansainvälisiin
4038: konferensseihin osallistumista varten
4039: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 ensisijaisesti tekniikan ja rationali-
4040: tulo- ja menoarvioon lisäystä 9 Pl. soinnin saavutuksiin tutustumiseksi
4041: V: 4 momentin kohdalla apurahoihin 4 700 000 markkaa.
4042: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1954.
4043:
4044: Yrjö Kilpeläinen. Aune Innala. Erkki W. Mohell.
4045: Artturi Tienari. Erkki Leikola. T. A. Wiherheimo.
4046: Arvo Salminen. Aukusti Pasanen. Lauri Murtomaa.
4047: Johannes Wirtanen. Lauri Järvi. 0. Lindblom.
4048: Matti Raipala. Leo Häppölä. Veikko Helle.
4049: Nestori Kaasalainen. C. A. Öhman. Bruno J. Sundman.
4050: Kustaa Tiitu. Eino Saari. Veikko Kokkola.
4051: Toivo Antila. Väinö Rankila. Esa Koivusilta.
4052: Grels Teir. Jaakko Hakala. Eemil Luukka.
4053: Eino Raunio. G. Henriksson. Felix Seppälä.
4054: Päiviö Hetemäki. Kauno Kleemola. Heikki Hykkäälä.
4055: 1454
4056:
4057: IV,214, - Rah.al. N:o 80.
4058:
4059:
4060:
4061:
4062: Saariaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolus-
4063: tusvoimain liikuntakasvatustoimintaa varten.
4064:
4065:
4066: Eduskunnalle.
4067:
4068: Puolustusvoimissa suoritettavan liikunta- tää suoraan varsinaiseen työhön, olisi sitä-
4069: kasvatuksen perimmäisenä päämääränä on kin tähdellisempää saada suurempi määrä-
4070: kansan fyysillisen kunnon kohottaminen. raha kyseistä tarkoitusta varten.
4071: Kun maamme koko miehisen nuorison tie Puolustusvoimain urheilutoiminnasta mai-
4072: käy armeijan kautta, täällä onkin erinomai- nittakoon vielä lyhyesti, että vuosittain oh-
4073: nen mahdollisuus antaa urheilun kipinä laa- jelmaan 'kuuluu mm. 8 eri mestaruuskilpai-
4074: jemmille joukoille. Tässä mielessä puolus- lua sekä joukko-osastoissa suoritettavat mas-
4075: tusvoimain liikuntakasvatustoiminta onkin sakilpailut, kesä- ja talviurheilupäivät. Vuo-
4076: eräänlaisessa avainasemassa. Sen tehokkuutta sittain suoritetaankin 22 000-24 000 ampu-
4077: kuitenkin haittaa huomattavasti varojen mamerkkiä, yli 20 000 hiihtomerkkiä, yli
4078: puute. Hallitus on tosin esittänyt eduskun- 17 000 yleisurheilu- ja yli 10 000 suunnista-
4079: nalle 1955 tulo- ja ·menoarvion 9 Pl. V lu- mis- ja uintimerkkiä.
4080: vun 3 momentille 900 000 markkaa käytettä- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4081: väksi puolustusvoimain liikuntakasvatuksen nioittaen,
4082: hyväksi. Tämä määräraha on noin 20 mark-
4083: kaa jokaista puolustusvoimissa palvelevaa että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
4084: henkilöä kohti. vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 9
4085: Kun puolustusvoimat on lisäksi edullinen Pl:n V luvun 3 momentille 3 000 000
4086: urheilumäärärahojen käyttäjä, sillä puolus- markan määrärahan käytettäväksi
4087: tusvoimissa ei liikuntakasvatukselle tarkoi- puolustusvoimain liikuntakasvatustoi-
4088: tettuja varoja tarvita organisation käynnis- minnan hyväksi.
4089: tämiseen, vaan koko määräraha voidaan käyt-
4090: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
4091:
4092: Urho Saariaho. Atte Pakkanen.
4093: Aukusti Pasanen. R. Hallberg.
4094: Irma Hamara. Matti Mattila.
4095: Johannes Wirtanen. Felix Seppälä.
4096: 1455
4097:
4098: IV,215, - Rah.al. N:o 81.
4099:
4100:
4101:
4102:
4103: Häppölä ym.: Määrärahan osoittamisesta jäänsärkijäalusten
4104: korjausta ja varustusta varten.
4105:
4106:
4107: E d u s k u n n a 11 e.
4108:
4109: Jäänsärkijäalus Voiman siirryttyä puolus- suurmsma ovat jo osoittautuneet aivan riit-
4110: tuslaitoksen hallintaan eduskunta on ottanut tämättömiksi sota-alustemme kunnossapitämi-
4111: kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon uuden seksi. Monestakin syystä olisi tarkoituksen-
4112: menokohdan, 9 Pl:n VIII luvun 3 momentin mukaista, että puolustuslaitoksen jäänsärkijä-
4113: (Jäänsärkijäalusten polttoaineet), mainitun alusten korjaus- ja varustusmenot huomataan
4114: aluksen polttoainetarpeen tyydyttämiseksi. omalla momentillaan, kuten niiden polttoaine-
4115: Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion menotkin.
4116: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1955 on edellä Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
4117: mainittu menokohta edelleen säilytetty, mutta nioittaen,
4118: sen sijaan jätetty ottamatta huomioon ne
4119: korjaus- ja varustuskustannukset, jotka ky- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
4120: seessä oleva alus vuosittain puolustuslaitok- tulo- ja menoarvioon 9 Pl:n VIII lu-
4121: selle aiheuttaa. Puolustuslaitoksen olisi näin vun uudelle momentille jäänsärkijä-
4122: ollen tähän tarkoitukseen käytettävä 9 Pl. alusten korjausta ja varustusta varten
4123: VIII: 1 momentin varoja, jotka nykyisenkin 7 000 000 markan siirtomäärärahan.
4124: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1954.
4125:
4126: Leo Häppölä. Grels Teir. Unto Suominen.
4127: Aukusti Pasanen. Matti Mattila. Veikko Helle.
4128: Atte Pakkanen. Lauri Järvi. Juho Tenhiälä.
4129: Yrjö Kilpeläinen.
4130: 1456
4131:
4132: IV,216, - Rah.al. N:o 82.
4133:
4134:
4135:
4136:
4137: Järvi ym..: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen eri-
4138: näistä palvelutoimintaa varten.
4139:
4140:
4141: E d u s k u n n a 11 e.
4142:
4143: Puolustusmenoiksi hallitus esittää vuoden Mielestämme nyt puheena olevan palvelu-
4144: 1955 budjettiesityksessään uutena 9 pääluo- toiminnan voidaan katsoa olevan ainakin
4145: kan rasituksena 9 Pl. XII: 10 momentin koh- yhtä lähellä valtion liiketoimintaa kuin var-
4146: dalla 90 000 000 markan arviomäärärahan sinaisia puolustusmenoja. Kumpaakaan se ei
4147: puolustuslaitoksen erinäisen palvelutoiminnan varsinaisesti ole. Siitä aiheutuvat menot siis
4148: menoina sekä lausuu 4 osaston XI: 15 momen- on mielestämme huomattava edelleenkin 18
4149: tin perusteluissa, että sitä liiketoimintaa, pääluokassa ja siitä johtuen myös tulot 5
4150: josta aiheutuvat tulot ja menot nyt ehdote- osastossa.
4151: taan siirrettäviksi 5 Os: n IX: 4 ja 18 Pl. Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
4152: XI: 4 momentilta 4 Os. XI: 15 ja 9 Pl. dotamme,
4153: XII: 10 momentille, valtiontilintarkastajain
4154: huomautuksen johdosta ei voida pitää varsi- että Eduskunta vuoden 1955 meno-
4155: naisena liiketoimintana. Ehkä se ei sitä var- arviossa poistaisi 9 Pl. XIII: 10 mo-
4156: sinaisesti olekaan, mutta ei se mielestämme mentilta sille hallituksen esityksessä
4157: ole sellaistakaan toimintaa, jonka menoilla merkityt 90 000 000 markkaa ja ottaisi
4158: olisi rasitettava puolustusbudjettia eli 9 pää- 18 Pl:n XI luvun uudelle momentille
4159: luokkaa. Käsityksemme mukaan 9 pääluo- vastaavasti 90 000 000 markkaa uutena
4160: kassa tulisi olla mahdollisimman puhtaina arviomäärärahana puolustuslaitoksen
4161: vain sellaisia menoja, jotka välittömästi edis- erirnäistä palvelutoimintaa varten sekä
4162: tävät maanpuolustusvalmiutta. Muiden me- suorittaisi vastaavat tulojen siirrot 4
4163: nojen sälyttäminen 9 pääluokan rasitukseksi Os. XI: 15 momentilta tuloina erinäi-
4164: vain näennäisesti paisuttaa puolustusmenoja sestä palvelutoiminnasta 5 Os. IX lu-
4165: ja antaa niiden suuruudesta harhauttavan vun uudelle momentille.
4166: kuvan.
4167: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1954.
4168:
4169: Lauri Järvi. Matti Raipala.
4170: Leo Häppölä.. Aukusti Pasanen.
4171: Aare Leikola. Mauri Seppä..
4172: N. Kosola. R. Ballberg.
4173: 1457
4174:
4175: IV,211. - Rah.al. N:o 83.
4176:
4177:
4178:
4179:
4180: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen
4181: Lahden autokorjaamon korjaushallin laajentamista varten.
4182:
4183:
4184: Eduskunnalle.
4185:
4186: Hallituksen esityksessä tulo- ja menoar- keuden vuoksi. Niinpä on tuottanut vaikeuk-
4187: vioksi vuodelle 1955 ei ole varattu määrä- sia mm. posti- ja lennätinhallituksen uusim-
4188: rahaa puolustusministeriön alaisten teolli- pien linjavaunujen korjaus hallitilojen puut-
4189: suuslaitosten uusintaan ja korjauksiin, vaikka teen vuoksi. Kysymyksessä ei olisi kuin 3.o
4190: näiden kohdalla olisi tarve mitä suurin. miljoonan markan sijoittaminen sellaisen ti-
4191: Koko sotien jälkeisinä vuosina ei edellä mai- lan rakentamiseksi, jossa olisi mahdollista
4192: nittuihin tarkoituksiin ole lainkaan talous- korjata näitä uusimpia linjavaunuja. Täl-
4193: arviossa varattu määrärahoja, ja siksi niiden laisen määrärahan varaamisen talousarvioon
4194: kiinteistöjen hoito on jäänyt suorittamatta ei pitäisi tuottaa suurempia vaikeuksia, sillä
4195: korjausten osalta. Kun lisäksi valtion tilin- toisaalta se on tuottamassa hyötyä valtion
4196: tarkastajien taholta jatkuvasti huomautetaan, laitoksille ja varat eivät menisi tuottamatto-
4197: että laitokset eivät saisi käyttää voittovaro- maan sijoitukseen.
4198: jaan näihin tarkoituksiin, olisi käsityksemme Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
4199: mukaan ja laitosten välttämättömän hoidon nioittaen,
4200: kannalta saatava varoja tulo- ja menoar-
4201: vioon. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
4202: Erikoisesti haittaa Lahden autokorjaa- tulo- ja menoarvioon 3 500 000 mar-
4203: molla tilavamman hallitilan puute uudenai- kan määrärahan puolustuslaitoksen
4204: kaisempien linjavaunujen korjauksia, koska Lahden autokorjaamon korjaushallin
4205: niitä ei saada sisälle halleihin vaunujen kor- laajentamista varten.
4206: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
4207:
4208: Eino Raunio. Atte Pakkanen.
4209: Kustaa Tiitu. Aino Malkamäki.
4210: Leo Bäppölä. Felix Seppälä.
4211: Arno Tuurna.
4212:
4213:
4214:
4215:
4216: 10
4217: 1458
4218:
4219: IV,21s. - Rah.al. N:o 84.
4220:
4221:
4222:
4223:
4224: R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiuttamisrahan
4225: maksamiseksi asevelvollisuutensa suorittaneille.
4226:
4227:
4228: E d u s k u n n a ll e.
4229:
4230: Asevelvollisuuslaki säätää jokaisen terveen varalSma ja elinkustannusten yhä noustessa
4231: kansalaisluottamusta nauttivan miespuolisen eivät voi avustaa poikiaan.
4232: Suomen kansalaisen asepalvelukseen. Tämä Heidän auttamisekseen olisi valtion tulo- ja
4233: velvoitus merkitsee näille nuorille, paitsi kiel- menoarvioon varattava määräraha edes 10 000
4234: täytymistä monista tuon ajan harrastuksista, markan suuruisen kotiuttamisrahan maksa-
4235: myös huomattavaa taloudellista menetystä. miseksi asevelvollisuudesta vapautuville vähä-
4236: Saatuaan asevelvollisuutensa suoritetuksi, varaisille, jonka turvin nämä nuoret voisivat
4237: ei läheskään kaikilla ole mahdollisuutta helpommin hakeutua ansiotyöhön.
4238: päästä heti ansiotyöhön tai muutoin hankkia Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4239: toimeentuloaan. Myös monen niin työ- kuin
4240: juhlavaatteetkin ovat käyneet asevelvollisuus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
4241: ajalla pieniksi pakottaen uusien hankintaan. tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
4242: Tästä johtuen asevelvollisuudesta vapautuvat kan arviomäärärahan kotiuttamisra-
4243: joutuvat vaikeaan taloudelliseen asemaan. han suorittamiseksi asevelvollisuutensa
4244: Valtaosa asevelvollisia on työläis- ja talon- suorittaneille.
4245: poikaiskodeista, joten vanhemmatkaan vähä-
4246: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
4247:
4248: Rainer Virtanen. Tauno Kelovesi.
4249: Nestori Nurminen. Pentti Liedes.
4250: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
4251: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen.
4252: 1459
4253:
4254: IV,219, - Rah.al. N:o 85.
4255:
4256:
4257:
4258:
4259: Mustonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ulko-
4260: maalaisten sotilaiden hautojen hoidosta johtuviin kustan-
4261: nuksiin.
4262:
4263:
4264: E d u s k u n n a ll e.
4265:
4266: Vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon ehdot- Samanlainen, vaikkakin vähäisempi hauta-
4267: taa hallitus otettavaksi 1500 000 markan paikka on ns. Rastin tienhaarassa, ja asuk-
4268: määrärahan ulkomaalaisten sotilaiden hauto- kaiden kertoman mukaan kaikkikin puna-ar-
4269: jen hoidosta johtuviin kustannuksiin. Samaa meijalaisten hautapaikat Kuhmon, Kuusivaa-
4270: suuruusluokkaa oleva määräraha on ollut val- ran ja Löytövaaran taistelualueilla ovat kun-
4271: tion tulo- ja menoarviossa jo useina vuosina. nostamatta.
4272: Mutta nähtävästi sen vuoksi, että määräraha Ei ole maamme arvonkaan mukaista jättää
4273: on ollut liian vähäinen, eivät ainakaan kaikki maahamme haudattujen vierasmaalaisten so-
4274: kunnossapidettävien joukkoon luettavat puna- tilaiden joukkohautoja kunnostamatta ja ko-
4275: armeijalaisten haudat ole niin hyvin hoidet- konaan unohduksiin. Varoja niiden kuntoon
4276: tuja kuin niiden kohtuudella toivoo olevan ja saattamiseen tarvitaan suhteellisen vähän.
4277: kuin esimerkiksi samoissa, seurakuntien omis- Kun valtion viime vuosien tulo- ja menoar-
4278: tamissa hautausmaissa yksityishautojen vaa- vioissa tarkoitukseen myönnetyt varat ilmei-
4279: ditaan olevan. sestikin ovat olleet tarkoitukseen riittämättö-
4280: Mutta eräillä seuduilla, mm. Kainuussa, on miä ja kun sellainen tulee olemaan hallituk-
4281: useita puna-armeijalaioten hautapaikkoja ko- sen nytkin ehdottarua summa, olisi eduskun-
4282: konaan hoitamattomina. Eräs sellainen on nan korotettava määräraha ainakin 5 000 000
4283: Kuhmon kunnassa Saunajärven maantien markaksi ja muutettava samalla arviomäärä-
4284: varressa Luvelahti-nimisen talon välittömässä rahaksi.
4285: läheisyydessä. Kaksi joukkohautaa on noin Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
4286: 150 metrin päässä talon niityllä ja arviolta
4287: neliökilometrin alalla -talon ympärillä on että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
4288: suuri joukko yksinäisiä hautoja ja luhistu- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
4289: neita korsuja. Haudat on talvisodan aikana 3 500 000 markan määrärahan ulko-
4290: taistelutoiminnan oloissa kaivettuja, eikä maalaisten sotilaiden hautojen hoidosta
4291: niitä ole millään tavalla yritettykään myö- johtuviin kustannuksiin sekä muuttaisi
4292: hemmin kunnostaa. momentilla olevan määrärahan arvio-
4293: määrärahaksi.
4294: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
4295:
4296: Johannes Mustonen. Matti Koivunen.
4297: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Niiranen.
4298: Hannes Tauriainen. Toivo Friman.
4299: 1460
4300:
4301: 1V,22o. - Rah.al. N:o 86.
4302:
4303:
4304:
4305:
4306: H. Miettunen ym.: Mäiirärahan osoittamisesta yliopiston kan-
4307: sansivistystoimintaa varten.
4308:
4309:
4310: E d u s k u n n a ll e.
4311:
4312: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuoteen on aikaisemmin pienen määrärahansa turvin
4313: 1954 saakka ollut 10 Pl: n IV luvussa Helsin- voinut osallistua kansansivistystyön tekoon
4314: gin yliopiston kohdalla määräraha yliopiston ja siten kehitellä tätä toimintaa, jolla tule-
4315: kansansivistystoimintaa varten. Mainittuna vaisuudessa varmasti on arvaamattoman suuri
4316: vuonna se kumminkin poistettiin sillä perus- merkitys maamm~ aikuiskasvatukselle, ei
4317: teella, että kansansivistystoiminnasta huoleh- sitä ole syytä valtion toimesta tukahduttaa.
4318: tivat muut elimet. Ja vuoden 1955 tulo- ja Ylläolevan perusteella esitämme kunnioitta-
4319: menoarvioehdotuksesta tämä määräraha myös vasti,
4320: puuttuu.
4321: On kieltämättä totta, ~ettei meidän maas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
4322: samme yliopisto ole ensisijainen vapaan kan- tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n IV lu-
4323: sansivistystyön tekijä, mutta monessa muussa vun uudelle momentille 800 000 mar-
4324: maassa, mm. Yhdysvalloissa ja Iso-Britan- kan määrärahan yliopiston kansansi-
4325: niassa, yliopistoilla on erittäin laajat työmuo- vistystoimintaa varten.
4326: tonsa tällä alalla. Koska Helsingin yliopisto
4327: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
4328:
4329: Helge Miettunen. Eino Saari.
4330: Kaarlo Kajatsalo. Armi Hosia.
4331: Artturi Tienari. Leo 1. Mattila.
4332: Juho Tenhiälä. Aukusti Pasanen.
4333: Aare Leikola. Harras Kyttä.
4334: 1461
4335:
4336: IV,221. - Rah.al. N:o 87.
4337:
4338:
4339:
4340:
4341: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalitarkas-
4342: tajan viran perustamiseksi kouluhallitukseen.
4343:
4344:
4345: E d u s k u n n a 11 e.
4346:
4347: Sen jälkeen kun vuonna 1943 säädettiin rauksena, että koulukeittolat eivät monesti
4348: pakollisesta kouluateriasta kansakouluissa, on vastaa niille asetettavia vaatimuksia.
4349: koulukeittolatoiminta maassamme vilkastunut Tätä taloudellisesti ja kansanterveydelli-
4350: huomattavasti ja tätä nykyä voidaan laskea, sesti erittäin merkittävää toimialaa varten
4351: että kansakoulun oppilaiden ateriat maks;J,- tulisi saada tarkoituksenmukainen johto ja
4352: vat valtiolle ja kunnille suunnilleen 1 % mil- valvunta. Kouluhallitukseen olisi perustet-
4353: jardia markkaa vuodessa. Myös oppikou- tava erityinen sosiaalitarkastajan virka,
4354: luissa on koulukeittolatoimintaa yhä laajem- jonka kelpoisuusvaatimukset olisi määritel-
4355: massa mitassa. Samoin on varsinkin kansa- tävä tehtävän luonteen mukaisesti.
4356: kouluissa ja kansanopistoissa runsaasti sekä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4357: myös jonkin verran oppikouluissa oppilas-
4358: asuntoloita. Tätä oppilaiden terveyden ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
4359: kuntoisuuden kannalta varsin tärkeätä toimi- tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n VI lu-
4360: alaa varten ei ole toistaiseksi olemassa yhte- vun 1 momentille lisäystä 583 500
4361: näistä, asiantuntevaa johtoa, eikä myöskään markkaa perustettavan sosiaalitarkas-
4362: yhtenäistä kouluruokailun järjestelyä tarkoit- tajan viran palkkausta varten koulu-
4363: tavaa suunnitelmaa esim. ruoan ravitsemuk- hallitukseen.
4364: seen ym. seikkoihin nähden. Tästä on seu-
4365: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
4366:
4367: Elli Nurminen. Eino Raunio. Erkki Tuuli.
4368: Laura Brander-Wallin. Impi Lukkarinen. Lauri Murtomaa.
4369: Kaisa Hiilelä. K. F. Haapasalo. Päiviö Hetemäki.
4370: Tyyne Paasivuori. Jaakko Hakala. Nestori Kaasalainen.
4371: Lempi Lehto. Urho Kulovaara. Arvi Turkka.
4372: Rafael Paasio. Vappu Heinonen. Heikki Hykkäälä.
4373: Martta Salmela-Järvinen. Kerttu Saalasti. Helge Miettunen.
4374: Erkki Leikola. Lauri Järvi.
4375: 1462
4376:
4377: IV,222. - Rah.al. N:o 88.
4378:
4379:
4380:
4381:
4382: Saalasti: Määrärahan osoittamisesta yksityisluontoisten oppi-
4383: koulujen korkeiden lukukausimaksujen tasoittamiseksi.
4384:
4385:
4386: E d u s k u n n a ll e.
4387:
4388: Valtion oppikoulujen määrä on maassamme tion oppikoulujen lukukausimaksuja korotet-
4389: pieni ja suurin osa niistä sijaitsee kaupunki- taisiin 1 000 markalla ja näin saatu tulo
4390: yhdyskunnissa. Yksityisluontoisten oppikou- käytettäisiin yksityisluontoisten oppikoulujen
4391: lujen taloudenhoito on nykyoloissa muodos- korkeiden lukukausimaksujen tasaamiseen.
4392: tunut varsin vaikeaksi ja oppilasmaksuja vii- Edellä olevaan viitaten ehdotan kun-
4393: meksi mainituissa on ollut pakko korottaa nioittaen,
4394: varsin korkeiksi. Senvuoksi vertailu valtion
4395: oppikoulujen lukukausimaksun, 3 500 mk, ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
4396: yksityisluontoisten oppikoulujen lukukausi- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
4397: maksujen, jotka voivat kohota jopa 12 000 markan määrärahan yksityisluontois-
4398: markkaan, välillä herättää arvostelua. Näin ten oppikoulujen korkeiden lukukausi-
4399: ollen tuntuisi oikeudenmukaiselta pyrkiä lu- maksujen tasoittamiseksi.
4400: kukausimaksujen tasaamiseen siten, että val-
4401: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
4402:
4403: Kerttu Saalasti.
4404: 1463
4405:
4406: IV,22s. - Rah.al. N:o 89.
4407:
4408:
4409:
4410:
4411: Malkamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan
4412: tyttölyseon ottamiseksi valtion haltuun.
4413:
4414:
4415: E d u s k u n n a 11 e.
4416:
4417: Hämeenlinnassa ja sen ympäristössä ei ole kaa, mutta se on korotettava 9 000 markaksi,
4418: valtion ylläpitämää tyttöoppikoulua. Hämeen- ellei koulua saada valtion haltuun. Korkea
4419: linnan tyttölyseon valtion haltuun ottaminen lukukausimaksu tuottaa vakavia vaikeuksia
4420: on kuitenkin ollut vireillä jo yli vuosikym- oppilaille, joista suurin osa - 57 % - on
4421: menen ajan. Kouluhallituksen v. 1952 laati- työläis- ja pienviljelijäkodeista. Varattomim-
4422: maan viisivuotissuunnitelmaan sisältyi myös pien oppilaiden joukkoon kuuluvat mm. Hä-
4423: ehdotus em. tyttölyseon valtion haltuun otta- meeseen siirtyneiden karjalaisten lapset, joita
4424: misesta v. 1954. Tarkoitusta varten ei määrä- on nykyisin koulussa satakunta oppilasta.
4425: rahoja kuitenkin ole vielä tulevankaan vuo- Koulun kokonaisoppilasmäärä on 501 oppi-
4426: den talousarviossa. lasta, joista 36 % on Hämeenlinnaa ympäröi-
4427: Koulussa vallinneen tilanahtauden vuoksi vistä maalaiskunnista.
4428: ja erikoisoppisalien puutteen takia ryhdyttiin Kun Hämeenlinnan tyttölyseon ottaminen
4429: koulurakennusta laajentamaan, ja työt val- valtion haltuun on valtioliekin aika edullista
4430: mistuvat aivan näinä päivinä kokonaan. Kou- ajanmukaisen, hyvän koulutalon vuoksi ja
4431: lulla on siis uudenaikainen ja tarkoituksen- kun koulu on tarkoitettukin otettavaksi val-
4432: mukainen huoneisto valtiolle tarjottavana, tion haltuun tänä ajankohtana, joten ei synny
4433: jonka arvoksi tontteineen Hämeenlinnan kau- mitään ristiriitaa kouluhallituksen suunnitel-
4434: pungin rakennustoimisto on arvioinut, mie- mien kanssa, olisi toivottavaa, että em. suun-
4435: lestämme hyvin varovaisesti, 126 100 000 nitelma nyt toteutettaisiin ja järjestettäisiin
4436: markkaa, sekä koulun irtaimiston arvoksi 4 myös tyttöjä varten valtion oppikoulu Hä-
4437: miljoonaa markkaa. Koulun velat ovat kaik- meenlinnaan.
4438: kiaan 77,472,114 markkaa, josta valtionlai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4439: noja 16 222 114 markkaa.
4440: Koulun rakennusvelkojen korkojen maksa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
4441: minen on nyt kuitenkin käynyt koulua kan- tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n VII lu-
4442: nattavaLle osakeyhtiölle ylivoimaiseksi. Ainoa vun kohdalla 4 miljoonaa markkaa Hä-
4443: tie päästä eteenpäin on lukukausimaksujen meenlinnan tyttölyseon ottamiseksi val-
4444: huomattava korottaminen. Tämän lukuvuo- tion haltuun 1 päivästä syyskuuta
4445: den alusta on lukukausimaksu jo 8 000 mark- 1955.
4446: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
4447:
4448: Aino Malkamäki. Felix Seppälä. Juho Tenhiälä.
4449: Eemil Luukka. Arno Tuurna. Armi Hosia.
4450: Eino Raunio. Eero Antikainen. Lauri Laine.
4451: Leo Häppölä. Eino Kilpi. Hemming Lindqvist.
4452: Kaino Haapanen.
4453: 146!
4454:
4455: IV,224. - Rah.al. N:o 90.
4456:
4457:
4458:
4459:
4460: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohjan yhteiskoulun
4461: ottamiseksi valtion haltuun.
4462:
4463:
4464: E d u s k u n n a II e.
4465:
4466: Lohjan yhteiskoulu on vuodesta 1915 yllä- Uuden koulutalon kokonaistilavuus on
4467: pitänyt yliopistoon johtavaa yhteiskoulua 29 500 m3 ja nousevat sen rakennuskustan-
4468: Lohjan kauppalassa. Sen vaikutusalue on nukset noin 150 milj. markkaan. Kaluston
4469: käsittänyt Lohjan kauppalan ja kunnan li- hankinta on vaatinut lisäksi noin 15 milj.
4470: säksi joukon ympäristöpitäjiä, joiden ainoa markkaa, joten kustannukset kokonaisuudes-
4471: yliopistoon johtava oppikoulu se on ollut. saan ovat noin 165 milj. markkaa.
4472: Entisen puutteellisen koulutalon käytyä Näin suuren hankkeen rahoitus nykyoloissa
4473: vuosi vuodelta yhä ahtaammaksi oli koulun on tuottanut vaikeuksia ja tulevat korko- ja
4474: johdon välttämätöntä ryhtyä toimenpiteisiin kuoletusmenot olemaan ylivoimaisia, ellei
4475: uuden tilavamman ja vaatimuksia muussa- koulua saada valtiolle.
4476: kin suhteessa paremmin vastaavan koulura- Lohjan yhteiskoulun oppilaitten enemmistö
4477: kennuksen aikaansaamiseksi. on ja tulee vastaisuudessakin olemaan lähtöi-
4478: Uutta koulurakennusta varten ovat Lohjan sin työläiskodeista. Juuri heidän kannaltaan
4479: kauppala ja maalaiskunta lahjoittaneet kaup- olisi erittäin valitettavaa, ellei 'koulua saa-
4480: palan keskustasta tarkoitukseen erittäin so- taisi valtion kouluksi, koska ainoastaan se
4481: pivalta paikalta noin 13 500 m2: n suuruisen voi estää aikaisempien varsin kohtuullisten
4482: tontin. Koulutalo on rakennettu siten, että lukukausimaksujen korottamisen.
4483: jokaista keskiluokkaa varten on varattu 3 ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4484: jokaista lukioluokkaa varten 1 luokkahuone. nioittavasti,
4485: Näiden lisäksi on eri opetusaineiden ja lu-
4486: kioasteen linjajaon vaatimat opetustilat. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
4487: Uusi koulu voi vastaanottaa entisen 500 op- tulo- ja menoarvioon 23 000 000 mar-
4488: pilaan sijasta nyt noin 700 oppilasta, ollen kan määrärahan Lohjan yhteiskoulun
4489: hyväksyttyjen oppilaiden lukumäärä tämän ottamiseksi valtion haltuun.
4490: syyslukukauden alkaessa 609.
4491: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1954.
4492:
4493: Veikko Helle. Yrjö Kilpeläinen. Lempi Lehto.
4494: Bruno J. Sundman. Saara Forsius. Rainer Virtanen.
4495: Martta Salmela-Järvinen. Tyyne Paasivuori. Eino Saari.
4496: Esa Koivusilta. Matti Mattila.
4497: 1465
4498:
4499: IV,22o. - Rah.al. N:o 91.
4500:
4501:
4502:
4503:
4504: Jämsen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viitasaaren yhteis-
4505: koulun ottamiseksi valtion haltuun.
4506:
4507:
4508: E d u s k u n n a ll e.
4509:
4510: Viitasaaren yhteiskoulu, joka on perus- tään pää~tä osalliseksi koulun suomista mah-
4511: tettu jo vuonna 1905 ja on siis tällä hetkellä dollisuuksista, sillä etäämpänäkin olevissa
4512: maan vanhin yksityinen yliopistoon johtava kouluissa tulee opiskelu pohjoisen Keski-Suo-
4513: yhteiskoulu, on joutunut koko olemassaolonsa men yleensä vähävaraisen kansan edellytykset
4514: ajan ponnistelemaan taloudellisten vaikeuk- huomioiden suorastaan ylivoimaisen kalliiksi.
4515: sien kanssa. Tämä on ollut suurena esteenä Jotta tämä laaja ja viime aikoihin saakka
4516: Viitasaaren ja sen naapuripitäjien, kuten suhteellisen syrjäinen Keski-Suomen alue
4517: Pihtiputaan, Kannonkosken, Konginkankaan, voisi oman virkamiehistönsä ja sivistyksensä
4518: Sumiaisten, Keiteleen ja Vesannon käsittä- osalta saavuttaa saman tason, jolla parempi-
4519: män laajan alueen sivistys- ja opintotoimin- osaiset seudut ovat jo kauan olleet, ehdo-
4520: nalle. Erityisesti viime aikoina on tilanpuute tamme kunnioittaen,
4521: koulussa käynyt tavattomaksi. Kouluraken-
4522: nuksen tilavuus on 1 070 m3; luokkahuoneita että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
4523: on 6, mutta luokkia tällä hetkellä 10. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
4524: Tästä johtuen ei oppilasmäärää ole voitu kan määrärahan Viitasaaren yhteis-
4525: korottaa suuremmaksi kuin 283, mikä on kui- koulun ottamiseksi valtion haltuun
4526: tenkin suurin määrä koulun toiminnan ai- syyskuun 1 päivästä 1955.
4527: kana. Näin ollen on suuri osa opinhaluisista
4528: nuorista joutunut luopumaan pyrkimyksis-
4529: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
4530:
4531: Artturi Jämsen. Atte Pakkanen.
4532:
4533:
4534:
4535:
4536: 11
4537: 1466
4538:
4539: IV,226. - Rah.al. N:o 92.
4540:
4541:
4542:
4543:
4544: Honkala ym.: Määrärahan osoittamisesta tyttölyseoiden yhden
4545: vieraiden uusien kielten ja vastaavasti toisen kotimaisen
4546: kielen nuoremman lehtorin viran muuttamiseksi vanhem-
4547: man lehtorin viraksi.
4548:
4549:
4550: E d u s kun n alle.
4551:
4552: Valtion tyttölyseoiden vieraiden uusien tynyt vuodesta toiseen hoidattaa pätevyydel-
4553: kielten ja eräin osin toisen kotimaisen kielen tään varsin epätasaisten viransijaisten avulla.
4554: opettajat ovat jo vuosikymmenien ajan olleet On myös syytä ottaa huomioon, että tässä
4555: huonommassa asemassa kuin samojen ainei- puheena olevat virat klassillisissa ja linja-
4556: den opettajat muissa yliopistoon johtavissa jakoisissa lyseoissa sekä Helsingin tyttölu-
4557: oppikouluissa sekä huonommassa asemassa kiossa, joissa ne olivat nuoremman lehtorin
4558: kuin samojen koulujen useimpien muiden virkoja, on jo aikoja sitten muutettu van-
4559: lukuaineiden opettajat. 9-luokkaisissa tyttö- hemman lehtorin viroiksi (asetukset 16. 9.
4560: lyseoissa, joihin aikoinaan perustettiin kuusi 1913, 4. 2. 1919 ja 29. 1. 1937), mutta tyttö-
4561: vanhemman lehtorin virkaa, on vain yksi nii- lyseoissa, missä kielten tuntimäärä on 9 viik-
4562: den kolmesta vieraiden uusien kielten ja toi- kotuntia suurempi kuin esim. 8-luokkaisissa
4563: sen kotimaisen kielen lehtorin virasta ollut linjajakoisissa lyseoissa, on ne pysytetty nuo-
4564: vanhemman lehtorin virka, kun sitävastoin remman lehtorin virkoina siitäkin huoli-
4565: muissa täysluokkaisissa oppikouluissa niitä matta, että kouluhallitus on tehnyt useita
4566: on kaksi. Tällaisen epäoikeudenmukaisen esityksiä tämän epäkohdan korjaamiseksi.
4567: asiaintilan johdosta ovat tyttölyseoiden sanot- On myös aivan selvää, että kielten opetta-
4568: tujen aineiden opettajat joutuneet valmis- jien yliopistollinen valmistus pakollisine ul-
4569: taessaan oppilaitaan ylioppilastutkinnon kie- komaisine opintomatkoineen vaatii enemmän
4570: likokeita varten vuodesta vuoteen tekemään aikaa ja kustannuksia kuin monen muun lu-
4571: vanhemman lehtorin virka-asemaa vastaavan kuaineen opettajan, jotka tyttölyseoissakin
4572: työn nuoremman lehtorin palkasta samalla ovat vanhemman lehtorin viran haltijoita.
4573: kun joku saman koulun vanhemman lehtorin Jotta tyttölyseoissa toisen kotimaisen kie-
4574: viran haltija saattaa suorittaa suurimman len ja vieraiden uusien kielten virat voitai-
4575: osan opetusvelvollisuudestaan keskikouluas- siin järjestää niiden haltijoiden työmäärää,
4576: teella. Epäkohta käy entistä:kin ilmeisem- pätevyyttä ja vastuuta vastaavasti, olisi vält-
4577: mäksi kun ottaa huomioon, että klassillisissa tämätöntä muuttaa tyttölyseoiden yksi nuo-
4578: lyseoissa sanottujen virkojen haltijat ovat remman lehtorin virka vanhemman lehtorin
4579: vanhempia lehtoreita, vaikka heidän ei tar- viraksi. Tällöin tulisivat näissä kouluissa
4580: vitse tyttölyseoiden nuorempien lehtoreiden sekä toisen kotimaisen kielen opettaja että
4581: tavoin valmistaa oppilaitaan ylioppilastut- yksi vieraiden uusien kielten opettaja olemaan
4582: kinnon prukollista vieraan kielen koetta suo- vanhemman lehtorin viran haltijoita ja van-
4583: rittamaan. hemman lehtorin virkojen lukumäärä seit-
4584: Edellä esitetystä epäoikeudenmukaisuu- semän nykyisten 'kuuden asemasta.
4585: desta on välittömänä seurauksena se, että toi- Koska ehdotettu muutos koskee kaikkiaan
4586: sen kotimaisen kielen ja vieraiden uusien vain 19 tyttölyseota, nimittäin Iisalmen, Jy-
4587: kielten nuoremman lehtorin virat ovat väskylän, Kemin, Kouvolan, Lappeenrannan,
4588: useissa - tällä hetkellä lähes puolet - kou- Mikkelin, Rauman, Riihimäen, Savonlinnan
4589: luissa jatkuvasti täyttämättä ja on niitä täy- ja Seinäjoen sekä Vaasan ruotsalaista tyttö-
4590: IV,226. -Honkala. ym.. 1467
4591:
4592: lyseota, joissa kussakin yksi nuoremman leh- markkaa ja kalliinpaikanlisien osalta 15 280
4593: torin alemman palkkausluokan virka muu- markkaa ilman indeksilisiä.
4594: tett.aisiin vanhemman lehtorin alemman palk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4595: kausluokan viraksi, sekä Joensuun, Kotkan, nioittaen,
4596: Kuopion, Oulun, Porin, Turun ja Vaasan
4597: sekä Helsingin ruotsalaista tyttölyseota, että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
4598: joissa kussakin yksi nuoremman lehtorin tulo- ja menoarvioon 298 380 markan
4599: ylemmän palkkausluokan virka muutettaisiin suuruisen määrärahan tyttölyseoiden
4600: vanhemman lehtorin ylemmän palkkausluo-- yhden vieraiden uusien kielten ja vas-
4601: kan viraksi, ovat tästä muutoksesta aiheutu- taavasti toisen kotimaisen kielen nuo-
4602: vat kokonaiskustannukset vähäiset, nimittäin remman lehtorin viran muuttamiseksi
4603: nyt kysymykseen tulevalta %-vuodelta, 1. 9. vanhemman lehtorin viraksi.
4604: 1955 lähtien, peruspalkkojen osalta 283 100
4605: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1954.
4606:
4607: Niilo Honkala. Jaakko Hakala.
4608: 1468
4609:
4610: IV,221. - Rah.al. N:o 93.
4611:
4612:
4613:
4614:
4615: Malkamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen tyttö-
4616: lyseon käsityön ja kotitalouden opettajain palkkojen
4617: korottamista varten.
4618:
4619:
4620: E d u s k u n n a ll e.
4621:
4622: Kouluhallituksen suunnitelmien ja esitys- markkaa vuodessa, 46 viikkotunnin tuntiope-
4623: ten mukaisesti pitäisi ainakin kaksoistyttö- tus maksaa 706 560 mk ja indeksikorotukset
4624: lyseoiden käsityön ja kotitalouden opettajain 144 882 mk, siis kaikki yhteensä 1110 762
4625: virkojen vanhentunut järjestely muuttaa si- mk. Muutoksen jälkeen ovat kustannukset:
4626: ten, että em. opettajille suoritetaan 22 palk- 22 palkkaluokan opettajan peruspalkka kal-
4627: kaluokan suuruinen palkkaus ja opetusvelvol- liinpaikanlisineen on 406 980 mk, 36 viikko-
4628: lisuus määrätään 26 viikkotunniksi. Tämä tunnin tuntiopetuksen palkkio on 552 960 mk,
4629: järjestely takaisi virkoihin pätevät opettajat ja indeksilisät 143 991 mk, kaikki yhteensä
4630: eikä tulisi valtiolle kalliimmaksi kuin nykyi- 1103 931 mk. Vuotuinen vähennys on jäl-
4631: nen vanhentunut tuntiopettajajärjestelmä. kimmäisen vaihtoehdon hyväksi 6 831 mk.
4632: Vähitellen olisi saatava muutos aikaan kaik- Mielestämme on Tampereen kaksoistyttö-
4633: kien oppikoulujen ko. virkojen kohdalla. lyseon käsityön ja kotitalouden opettajain
4634: Tampereen tyttölyseo on tosin päässyt sen virat, 12 pl., peruspalkka a 240 900 mk, siir-
4635: verran onnellisempaan olotilaan esim. Turun rettävä 22 palkkaluokkaan, a 379 800 mark-
4636: tyttölyseoon verraten, että käsityön ja koti- kaa, ja on lisäys 98 440 mk yhteensä edellyt-
4637: talouden opettajain virat ovat jo vakinaisia. täen, että korotus tulee voimaan samaan ai-
4638: Epäkohta on kuitenkin siinä, että em. virat kaan kuin Turun tyttölyseossa eli 1 päivänä
4639: kuuluvat 12 palkkaluokkaan 16 viikkotunnin syyskuuta 1955.
4640: opetusvelvollisuuksin. Tämä järjestely on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4641: omiaan vaikeuttamaan päteväin opettajain
4642: saantia, ja ainakin tällä hetkellä on Tampe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
4643: reen tyttölyseon käsityön opetus epäpätevän tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n VII lu-
4644: opettajan hoidossa kouluhallituksesta saadun vun 21 momentille lisäystä 98 440
4645: tiedon mukaan. markkaa, jotta Tampereen tyttölyseon
4646: Mitä rahalliseen puoleen tulee, mainitta- käsityön ja kotitalouden opettajain vi-
4647: koon esimerkkinä Tampereen kaksoistyttöly- rat voidaan korottaa 12 palkkaluokasta
4648: seon käsityönopetuksen kustannusten vertailu. 22 palkkaluokkaan alkaen syyskuun 1
4649: Nykyisen 12 palkkaluokan opettajan viran päivästä 1955.
4650: peruspalkka kalliinpaikanlisineen on 259 320
4651: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
4652:
4653: Aino Malkamäki. Jaakko Hakala.
4654: Judit Nederström-Lunden. T. A. Wiherheimo.
4655: 1469
4656:
4657: IV,22s. - Rah.al. N:o 94.
4658:
4659:
4660: Malkamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta käsityön ja koti-
4661: talouden opettajain virkojen perustamiseksi Turun tyttö-
4662: lyseoon.
4663:
4664:
4665: E d u s k u n n a ll e.
4666:
4667: Vuoden 1955 tulo- ja menoarviossa ehdote- Kotitalou-
4668: Lukuvuosi Laulussa Piirustuksessa Käsitöissä dessa
4669: taan Turun tyttölyseo kaksinnettavaksi, mikä 1950-51 37 47 48 27
4670: merkitsee, että varsinaisten luokkien rinnalle 1951-52 39 48 52 30
4671: asetetaan yksi sarja vakinaisia rinna;kkais- 1952-53 41 51 54 39
4672: luokkia kiintein opettajavoimin alkaen 1 päi- 1953-54 42 53 50 39
4673: västä syyskuuta 1955. Samalla kouluun eh- 1954-55 45 57 56 48
4674: dotetaan perustettavaksi kolmen vanhemman
4675: ja kahden nuoremman lehtorin virat ynnä Edellä olevat numerot osoittavat, että opet-
4676: piirustuksen, laulun ja voimistelun opetta- tajain virkojen perustaminen käsitöiden ja
4677: jain virat. Sen sijaan käsitöiden ja kotita- kotitalouden kohdalla olisi ollut yhtä perus-
4678: louden opetus jätetään edelleen tuntiopetta- teltua kuin laulun ja piirustuksenkin koh-
4679: jain varaan koko kaksoislyseossa. dalla. Kun sitä paitsi maamme molempien
4680: Käsitöiden ja kotitalouden opetus on kui- muiden ka;ksoistyttölyseoiden, Helsingin ruot-
4681: tenkin oppikouluissa hyvin tärkeä oppilaiden salaisen ja Tampereen tyttölyseon, käsityön
4682: käytännöllisen ja taloudellisen kehittymisen ja kotitalouden opettajain virat on vakinais-
4683: kannalta. Näiden oppiaineiden arvostus on tettu, ei mielestämme ole syytä jättää Turun
4684: sitä paitsi vuosi vuodelta vain lisääntynyt. kaksoistyttölyseota poikkeukselliseen asemaan,
4685: On kuitenkin hyvin ikävä asia, että em. vaan perustettava myös sinne em. opettajain
4686: aineiden opettajain asemaa ei ole vakautettu virat.
4687: edes maamme tyttölyseoissa ja -kouluissa. Kouluhallituksen suunnitelmien mukaisesti
4688: Vuoden 1919 asetuksella säädettiin näissä pitäisi kaksoistyttölyseoiden käsityön ja koti-
4689: kouluissa em. aineet tuntiopettajain hoitoon talouden opettajain kuulua 22 palkkaluok-
4690: ,toistaiseksi". Paha kyllä, tuo ,toistaiseksi" kaan, jolloin heidän opetusvelvollisuutensa
4691: on jatkunut jo 35 vuotta ja näyttää jatku- olisi 26 viikkotuntia. Mielestämme Turun
4692: van edelleen. Vakinaisia käsityön ja koti- tyttölyseon em. virat olisi järjestettävä juuri
4693: talouden opettajia onkin tietääksemme vain siten. Kun tulevan vuoden toimiaika on
4694: kolmessa maamme tyttölyseossa, nim. Helsin- vain % v., riittää tarkoitukseen 253 200 mk.
4695: gin tyttönormaalilyseossa, Helsingin ruotsa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4696: laisessa tyttölyseossa ja Tampereen tyttö-
4697: lyseossa, jotka kaksi viimeksi mainittua ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
4698: kaksoislyseoita. tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n VII lu-
4699: Turun tyttölyseossa oli lukuvuonna 1953 vun 21 momentille lisäystä 253 200
4700: -54 859 oppilasta ja 23 luokkaa. Viitenä markkaa käsityön ja kotitalouden opet-
4701: viimeisenä lukuvuonna ovat laulun, piirus- tajain virkojen perustamiseksi Turun
4702: tuksen, käsitöiden ja kotitalouden vakinaiset tyttölyseoon 1 päivästä syyskuuta 1955
4703: viikkotuntimäärät olleet seuraavat: alkaen.
4704: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
4705:
4706: Aino Malkamäki. Kalervo Saura.
4707: Judit Nederström-Lunden. Rafael Paasio.
4708: Laura Brander-Wallin. Vappu Heinonen.
4709: 1470
4710:
4711: IV,229. - Rah.al. N:o 95.
4712:
4713:
4714:
4715:
4716: Kyttä ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi maas-
4717: samme toimiville vieraskielisille oppikouluille.
4718:
4719:
4720: E d u s k u n n a 11 e.
4721:
4722: Yksityisoppikoulujen valtionavusta joulu- Helsingissä toimivat englantilainen, saksa-
4723: kuun 17 päivänä 1943 annetun lain 1 § : n lainen ja venäläinen oppikoulu täyttävät
4724: mukaan voidaan valtionapua antaa vain ope- osaltaan yllämainitussa suhteessa koulujärjes-
4725: tuskieleltään suomen- tai ruotsinkielisille yk- telmässämme olevaa aukkoa. Kouluttaessaan
4726: sityisoppikouluille. Puheena olevan rajoituk- suomalaisten vanhempien lapsia ne samalla
4727: sen säätäminen on ymmärrettävä sitä taustaa vähentävät muutenkin liiallista painetta suo-
4728: vasten, että maamme muunkielinen väestö on men- ja ruotsinkielisiin oppikouluihin ja tä-
4729: siksi vähälukuinen, ettei sen sivistystarpeen ten pienentävät suomen- ja ruotsinkielisen
4730: tyydyttämiseksi muunkielisten oppikoulujen oppikoululaitoksen ylläpitämisestä valtiolle
4731: tukeminen ole välttämätöntä. aiheutuvia kustannuksia. Valitettavasti tämä
4732: Näyttää kuitenkin siltä, että alussamainit- kuitenkin tapahtuu yksipuolisesti oppilaiden
4733: tua lakia säädettäessä on sivuutettu eräs huo- vanhempien kustannuksella, koska lukukausi-
4734: mion arvoinen näkökohta. Pienelle valtakun- maksut juuri valtionavun puuttumisesta joh-
4735: nalle on erityisen tärkeätä kehittää tehok- tuen mainituissa vieraskielisissä kouluissa
4736: kaasti sivistyksellisiä ja kaupallisia suhtei- ovat poikkeuksellisen korkeat. Vähävaraisten
4737: taan muihin maihin. Tältä kannalta on myös vanhempien mahdollisuuksia lastensa koulut-
4738: tärkeätä, että jollekin määrälle lapsia järjes- tamiseen tätä linjaa noudattaen olisi sen
4739: tetään mahdollisuudet hankkia itselleen pe- vuoksi helpotettava.
4740: rusteellisempi kielitaito jossakin suurten kan- Ottaen huomioon asian kulttuuri- ja talous-
4741: sojen puhumassa kielessä kuin mitä säännöl- poliittisen merkityksen ja pitäen tärkeänä,
4742: lisen oppikoulukasvatuksen puitteissa on että mainittujen vieraskielisten oppikoulujen
4743: mahdollista. Näin on asia sitäkin suurem- lukukausimaksuja voitaisiin alentaa, ehdo-
4744: malla syyllä, kun nykyinen oppikoulun kie- tamme edellä lausutun perusteella kunnioit-
4745: lissä antama opetus ei riitä antamaan yliop- taen,
4746: pilaille minkään vieraan kielen käytännöllistä
4747: taitoa, vaan ainoastaan luo pohjan korkea- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
4748: kouluissa oppikirjoina käytettävien vieras- tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n VII lu-
4749: kielisten teosten ymmärtämiselle - asiain kuun uudelle momentille 6 miljoonaa
4750: tila, jonka seuraukset näkyvät sekä kulttuuri- markkaa käytettäväksi avustuksena
4751: vaihdon vaikeutumisena että varsinkin siinä, maassamme toimiville vieraskielisille
4752: että kaupallisten suhteiden hoitaminen vie- oppikouluille.
4753: raissa maissa on ollut pakko suuressa määrin
4754: jättää vieraiden maiden kansalaisten tehtä-
4755: väksi.
4756: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
4757:
4758: Harras Kyttä. Grels Teir.
4759: Päiviö Hetemäki. Helge Miettunen.
4760: Lennart Heljas. Varma K. Turunen.
4761: Eino Kilpi. Eino Saari.
4762: John Österholm. Aino MalkaDläki.
4763: 1471
4764:
4765: IV,2so. - Fin.mot. N:o 96.
4766:
4767:
4768:
4769:
4770: Österholm m. fl.: Angående anvisande av anslag till arvode
4771: åt klubbledare och skolkuratorer i läroverken.
4772:
4773:
4774: T i ll R i k s d a g e n.
4775:
4776: Modern pedagogik strävar att på olika skaper. Det är emellertid oskäligt att fordra
4777: sätt uppmuntra elevernas självverksamhet, att lärarna skall offra mycket av sin fritid
4778: bereda dem trivsel och intresseväckande sy:;;- för arbete av detta slag utan ersättning, i
4779: selsättning i skolans miljö. Det har därför synnerhet som läroverkslärarna även annars
4780: blivit vanligt i tidsenligt ledda läroverk att är betungade av sin egentliga uppgift i de
4781: ge större utrymme åt konvents- och klubb- ofta överhövan stora klasserna. Det borde
4782: verksamheten. I de flesta skolor finns nu- därför finnas ett statsanslag, ur vilket skulle
4783: mera fritidsklubbar. Men för att den verk- erläggas ersättning åt klubbledaren och skol-
4784: samhet, som utförs inom konventen och klub- kuratorn. För vardera borde arvodet vara
4785: barna, skall ha en verkligt uppfostrande och åtminstone beloppet för en veckotimme. Om
4786: utvecklande betydelse och bidraga till att man således utgår från att för varje läro-
4787: öka elevernas kunskaper, bör deras arbete verk erfordras för ifrågavarande ändamål
4788: ledas och uppmuntras av ledare, som har ett belopp, som motsvarar två veckotimmar,
4789: förutsättningar att vinna elevernas för- stiger anslagsbehovet till 11 milj. mark.
4790: troende och väcka deras intresse för ifråga- Med hänvisning till det som ovan fram-
4791: varande strävanden. I regeln är det någon hållits föreslås
4792: av skolans lärare som anförtros dessa upp-
4793: drag. Kuratorn har vid sidan av sin upp- att Riksdagen måtte i statsförslaget
4794: gift att leda konventet också att vara elever- för år 1955 anvisa ett anslag på 11
4795: nas rådgivare och förtroendeman, och för milj. mark till arvode åt klubbledare
4796: detta värv fordras särskilda personliga egen- och skolkuratorer i läroverken.
4797: Helsingfors den 16 september 1954.
4798:
4799: John Österholm. Jaakko Hakala.
4800: Albin Wickman. Arthur Larson.
4801: 1472
4802:
4803: IV,2ao. - Rah.al. N:o 96. Suomennos.
4804:
4805:
4806:
4807:
4808: Österholm ym.: Määrärahan osoittamisesta palkkioiksi oppi-
4809: koulujen kerhonohjaajille ja kuraattoreille.
4810:
4811:
4812: E d u s k u n n a 11 e.
4813:
4814: Nykyaikainen pedagogiikka pyrkii eri ta- On kuitenkin kohtuutonta vaatia opettajaa
4815: voin rohkaisemaan oppilaiden omatoimi- uhraamaan runsaasti vapaa-aikaansa tämän
4816: suutta, valmistamaan heille viihtyisyyttä ja laatuiseen työhön korvauksetta, varsinkin
4817: kiinnostusta herättävää askartelua koulun kun oppikoulunopettajia rasittaa heidän
4818: piirissä. Ajanmukaisesti johdetuissa oppilai- varsinainen työnsä usein ylenmäärin suu-
4819: toksissa on sen vuoksi tullut tavalliseksi suu- rissa luokissa. Sen vuoksi pitäisi olla määrä-
4820: remman tilan varaaminen konventti- ja ker- raha, josta suoritettaisiin korvausta kerhon-
4821: hotoiminnalle. Useimmissa kouluissa on jo ohjaajalle ja koulun kuraattorille. Kumman-
4822: nyt vapaa-aikojen kerhot. Mutta jotta kon- kin palkkion tulisi olla ·vähintään yhdestä
4823: ventissa ja kerhoissa suoritetulla työllä olisi viikkotunnista maksettavan suuruinen. Jos
4824: todellakin "asvattava ja kehittävä merkityk- niin ollen lähdetään siitä, että jokaista oppi-
4825: sensä ja jotta se osaltaan myötävaikuttaisi koulua varten tarvitaan kysymyksessä ole-
4826: oppilaiden tietojen karttumiseen, täytyy nii- vaan tarkoitukseen summa, joka vastaa kahta
4827: den työn ohjaajina j.a rohkaisijoina olla sel- viikkotuntia, nousee tarvittava määräraha
4828: laisia johtajia, joilla on edellytyksiä saavut- 11 miljoonaan markkaan.
4829: taa oppilaiden luottamus ja herättää heidän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4830: kiinnostuksensa kysymyksessä oleviin pyrki-
4831: myksiin. Tavallisesti tämä tehtävä uskotaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
4832: jollekin koulun opettajista. Kuraattorin on tulo- ja menoarvioon 11 miljoonan
4833: konventin johtamista koskevan tehtävänsä markan määrärahan palkkioiksi oppi-
4834: ohella myös oltava oppilaiden neuvonantaja koulujen kerhonohjaajille ja kuraatto-
4835: ja luottamusmies, ja tähän tehtävään vaadi- reille.
4836: taan erityisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia.
4837: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
4838:
4839: John Österholm. Jaakko Hakala.
4840: Albin Wickm.an. Arthur Larson.
4841: 1473
4842:
4843: IV,2a1. - Rah.al. N:o 97.
4844:
4845:
4846:
4847:
4848: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta uskonnon lehtorin vi-
4849: ran perustamiseksi Heinolan seminaariin.
4850:
4851:
4852: E d u s k u n n a 11 e.
4853:
4854: Heinolan seminaari on syyslukukauden sessä ehdotetaan kyllä määrärahaa liikunta-
4855: 1953 alusta muutettu yhdistetyksi seminaa- kasvatuksen opettajan viran perustamista
4856: riksi. Tällaisessa seminaarissa tarpeellisista varten, mutta käsityön opetuksen hoito jäisi
4857: opettajanviroista jätettiin silloin kuitenkin hallituksen esityksen mukaan jatkuvasti tila-
4858: vielä perustamatta miesten liikuntakasvatuk- päisten järjestelyjen varaan. Kun käsityö on
4859: sen lehtorin virka ja yhdenkertaisen semi- kansakoulunopettajain valmistuksessa varsin
4860: naarin yhdistetty uskonnon ja historian leh- keskeinen opetusaine ja opettajan saanti se-
4861: torin virka jätettiin jakamatta. Ensi vuoden minaariin käsityönopettajain puutteen vuoksi
4862: tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotetaan kyllä on kovin vaikea, ellei ole tarjoittavana vaki-
4863: määrärahaa miesten liikuntakasvatuksen leh- naista virkaa, ja kun ei ole mitään aihetta
4864: torin viran perustamista varten, mutta ei us- jättää Savonlinnan vakinais'::a täysiluokkaista
4865: konnon ja historian lehtorin viran jakamiseen seminaaria vaille vakinaista käsityönopetta-
4866: siitä huolimatta, että kulumassa olevana lu- jan virkaa, jollainen on jokaisessa muussa
4867: kuvuonna tämän lehtorin hoidettaviin kuu- naisseminaaris a, olisi tämä 21 palkkausluok-
4868: luvia viikkotunteja on kokonaista 62 ja että kaan kuuluva virka välttämättömästi saatava
4869: uskonto ja historia yhdistetyissä seminaa- perustetuksi Savonlinnan seminaariin 1. 8.
4870: reissa aina on ollut eri lehtorien hoidetta- 1955 alkaen. Sitä varten tarvitaan v. 1955
4871: vana. Viran jakami:::ta eli 26. palkkausluok- tulo- ja menoarvion 10 Pl: n VIII luvun 6
4872: kaan kuuluvan uskonnon lehtorin viran perus- momentille lisäystä peruspalkkoihin 150 375
4873: tamista varten Heinolan seminaariin 1. 8. 1955 mk ja kalliinpaikanlisiin 10 875 mk eli yh-
4874: alkaen tarvitaan v. 1955 tulo- ja menoarvion teensä ilman indeksikorotusta 161 250 mark-
4875: 10 Pl: n VIII luvun 6 momentille lisäystä kaa.
4876: peruspalkkoihin 193 875 mk ja kalliinpaikan- Edellä olevan nojalla esitämme,
4877: Esiin 6 625 mk eli yhteensä ilman indeksiko-
4878: rotusta 200 500 markkaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
4879: Savonlinnan seminaari toimii kuluvan syys- tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n VIII
4880: lukukauden alusta täysiluokkaisena, mutta luvun 6 momentin kohdalle 200 500
4881: siitä huolimatta siitä vielä puuttuvat naisten markan määrärahan uskonnon lehtorin
4882: liikuntakasvatuksen ja käsityön opettajan vi- viran perustamista varten 1. 8. 1955
4883: rat. Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityk- alkaen Heinolan seminaariin.
4884: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
4885:
4886: Lauri Järvi. Irma Hamara.
4887: Aukusti Pasanen. Kaarlo Kajatsalo.
4888: Armas Leinonen. Väinö Kaasalainen.
4889: Erkki Koivisto.
4890:
4891:
4892:
4893:
4894: 12
4895: 1474
4896:
4897: IV,2a2. - Rah.al. N:o 98.
4898:
4899:
4900:
4901:
4902: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta käsityönopettajanviran
4903: perustamiseksi Savonlinnan seminaariin.
4904:
4905:
4906: Eduskunnalle.
4907:
4908: Viitaten rah.al. n: o 97 perusteluihin, ehdo- vun 6 momentin kohdalle 161 250 mar-
4909: tamme kunnioittaen, kan määrärahan käsityönopettajanvi-
4910: ran perustamista varten 1. 8. 1955
4911: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 alkaen Savonlinnan seminaariin.
4912: tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n VIII lu-
4913: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
4914:
4915: Lauri Järvi. Väinö Kaasalainen.
4916: 1475
4917:
4918: IV,2ss. - Rah.al. N:o 99.
4919:
4920:
4921:
4922:
4923: Järvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansakoulun-
4924: tarkastajain kanslia- ja vuokramenoihin.
4925:
4926:
4927: E d u s k u n n a ll e.
4928:
4929: Koululaitoksessamme on kansakouluntarkas- lia-apulaisen, olemme tällä kertaa pitäneet
4930: tajana erittäin tärkeä ja keskeinen asema. Hän mahdollisena asian auttamista siten, että
4931: ohjaa ja valvoo kansakoulujen järjestämistä kansliamäärärahaa korotettaisiin nykyisestään
4932: piirissään pitäen silmällä sekä koulutoimen kaksinkertaio:eksi, jotta tarkastajat tällä mää-
4933: tehokkuutta että julkisten varojen säästä- rärahalla voisivat hankkia jonkinlaista apua
4934: mistä. Hänen vastuunsa valtion varojenkin laajaksi paisuneeseen kansliatyöhönsä. Kun
4935: käytöstä on erittäin huomattava. kullekin tarkastajalle suoritettava kanslia-
4936: Kun vuosikymmenien kuluessa kehitys mui- raha nyt on vain 36 000 mk vuodessa, nousisi
4937: den virkojen hoitamisessa ja niiden työn jär- se silloinkin niin vaatimattomaan summaan
4938: jestämisessä on mennyt tuntuvasti eteenpäin, kuin tämä määrä kahdella kerrottuna. Tällä
4939: kansakouluntarkastaja nytkin on pakotettu kansliarahalla kansakouluntarkastajan on
4940: hoitamaan virkaansa samoin edellytyksin ostettava kansliatarvikkeet, kansliakalusto ja
4941: kuin vuosikymmenet sitten. Hänelle ei ole arkistokansiot, vuokrattava kansliahuone sekä
4942: järjestetty edes kansliatyöhön minkäänlaista suoritettava virkapuhelujen maksut. Kanslia-
4943: apua, ja jos hän virkatehtävissään käyttää apulaisen palkkaamiseen näinkin korotettu
4944: puhelinta, niinkuin nykyisin usein on tarkoi- määräraha on riittämätön, varsinkin kun
4945: tuksenmukaista, hän joutuu omista varois- vuokrien kohoaminen on vaikuttanut myös
4946: taan suorittamaan siitä johtuvat maksut. kansliahuoneen vuokran kallistumiseen.
4947: Turhaan kouluhallitus on vuodesta toiseen Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
4948: esittänyt korotuksia kansakouluntarkastajien ehdotamme,
4949: kansliarahoihin, jotka ovat pysyneet vuodesta
4950: toiseen riittämättöminä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
4951: Vaikka mielestämme kansakouluntarkasta- tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n VIII lu-
4952: jien palkkaus kokonaisuudessaankin vaatisi vun 16 momentille ,Kanslia- ja vuokra-
4953: pikaista parantamista ja vaikka tarkastajat apu", lisäystä 1 420 000 markkaa, jotta
4954: ensi tilassa tarvitsisivat myös erityisen kans- momentin loppusumma tulisi 2 840 000
4955: markaksi.
4956: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
4957:
4958: Lauri Järvi. Aino Malkamäki.
4959: Eeli Erkkilä. Artturi Tienari.
4960: John Forsberg.
4961: 1476
4962:
4963: IV,234. - Rah.al. N:o 100.
4964:
4965:
4966:
4967:
4968: Järvi ym..: Määrärahan osoittamisesta kansakoulunopettajien
4969: kursseja ja opintopäiviä varten.
4970:
4971:
4972: E d u s k u n n a ll e.
4973:
4974: Kansakoulunopettajien valmistuksen lisää- markkaa ja omia varojaan joutuivat järjes-
4975: misestä ja tehostamisesta tammikuun 27 täjät käyttämään n. 250 000 markkaa. Jo
4976: päivänä 1950 annetun lain 7 §: ssä sanotaan, valmiiksi suunnitelluista kursseista jäi mää-
4977: että kansakoulunopettajille on järjestettävä rärahojen puutteessa viidet pitämättä. Kou-
4978: tarpeellinen määrä kursseja ja opintopäiviä. luhallituksen käytettäväksi kursseja varten
4979: Jo kauan suunnitteilla ollut kansakoulun- on ehdotettu talousarvioon 1 300 000 mark-
4980: opettajien jatkokoulutus ei lakisääteistä tietä kaa. Ottaen huomioon opettajien jatkokoulu-
4981: ole kuitenkaan käytännössä vielä mainittua tuksen ensiarvoisen merkityksen, olisi mää-
4982: säännöstä pitemmällä. On kuitenkin muistet- rärahaa tuntuvasti lisättävä, sillä niin kauan,
4983: tava, että opettajien jatkokoulutusta on hyvin- kunnes alussa mainitussa laissa määrätty
4984: kin laajassa mitassa toteutettu vapaaehtoista opettajien jatkokoulutus toisin järjestetään,
4985: tietä. Kansakoululaitoksemme on mahdolli- tuskin tehokkaampaa ja halvempaa tapaa
4986: simman joustavasti pyrkinyt seuraamaan asian hoitamiseksi on olemassa, kuin toteut-
4987: ajan virtauksia ja siitä johtuen opettajat taa sitä opettajien omien järjestöjen vapaa-
4988: itse ovat olleet hyvin tietoisia jatkokoulutuk- ehtoista harrastusta hyväksi käyttäen. Jotta
4989: sen tarpeellisuudesta. Niinpä ovat he san- tällainen kurssitoiminta olisi mahdollista
4990: koin joukoin vuodesta toiseen kansoittaneet siinä laajuudessa kuin sillä näyttää nykyi-
4991: kesäyliopistomme, kokoontuneet kulttuuripäi- sin edellytyksiä olevan, olisi vuoden 1955
4992: ville ja osallistuneet monenmoisiin käytän- talousarvioon tarkoitusta varten lisättävä vä-
4993: nöllistä koulutyötä edistäviin kursseihin. hintään 2 miljoonaa markkaa 10 Pl: n VIII
4994: Kurssien ja luentopäivien toimeenpanosta luvun momentille 30, Sekalaiset menot, jonka
4995: ovat huolehtineet lähinnä opettajien omat loppusummaan, 2 226 000 markkaan, sisältyy
4996: järjestöt saaden avustusta kouluhallituk- jo 1 300 000 markkaa.
4997: selta tarkoitukseen varatusta määrärahasta. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
4998: Apurahojen niukkuus on kuitenkin rajoitta- tamme,
4999: nut kurssitoimintaa sikäli, että läheskään
5000: kaikkia suunniteltuja kursseja ei ole voitu että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
5001: toteuttaa. Vuonna 1953 mm. Suomen Kansa- tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n VIII lu-
5002: koulunopettajain Liiton ja sen alaisten pii- vun 30 momentille lisää 2 000 000
5003: rien toimesta järjestettiin 15 kurssit, joille markkaa kansakoulunopettajien kurs-
5004: osallistui pyöreästi noin 1 000 opettajaa. seja ja opintopäiviä varten.
5005: Avustuksia saatiin yhteensä vain 370 000
5006: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
5007:
5008: Lauri .Tårvi. John Forsberg.
5009: Saara Forsius. Urho Kulovaara.
5010: Aino Malkamäki. Armas Leinonen.
5011: Erkki Koivisto.
5012: 1477
5013:
5014: IV,235. - Rah.al. N:o 101.
5015:
5016:
5017:
5018:
5019: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kesäkurssien järjestä-
5020: miseksi moniopettajaisten kansakoulujen alakoulunopetta-
5021: jille.
5022:
5023:
5024: E d u s k u n n a 11 e.
5025:
5026: Antaessaan eduskunnalle esityksen uudeksi että he voivat tyydyttävästi opettaa kansa-
5027: kansakoululaiksi hallitus ehdotti myös säädet- koulun ylemmillä asteilla ne tunnit, jotka
5028: täväksi, että vastaisuudessa kansakoululai- alakoulussa jäävät vaille yläkoulunopettajan
5029: toksessa ei enää olisi alakansakoulunopetta- opetusvelvollisuudesta. Mitään periaatteel-
5030: jia. Asetuksella säädettäisiin ajankohta, lista eroa ei kuitenkaan pitäisi olla muiden-
5031: jonka jälkeen tätä nimitystä ei käytettäisi. kaan alakoulunopettajien mahdollisuuksissa
5032: Saman mukaisesti jo aikaisemmin kaikki ala- saada pätevyys tarvittavien lisätuntien opet-
5033: kansakouluseminaarit on lopetettu tai muu- tamiseen. Sen tähden olisi mielestämme
5034: tettu yläkouluseminaareiksi. Näinollen edus- täysi syy jatkaa puheenaolevaa kurssitoimin-
5035: kunnan hyväksymänä päämääränä on pi- taa niin, että myös moniopettajaisten koulu-
5036: dettävä sitä, että kansakoululaitoksemme jen alakoulunopettajilla olisi mahdollisuus
5037: alempi opettajaryhmä korotetaan yläkoulun- kesäkurssien avulla saada rajoitettu yläkou-
5038: opettajien tasolle. Tätä muutosta on pidet- lunopettajan virkakelpoisuus.
5039: tävä kansakoululaitoksemme kannalta edulli- Edellä sanotun perusteella kunnioittaen eh-
5040: sena ja tarpeellisena. Lisäksi on huomat- dotamme,
5041: tava, ettei muutos tuota sanottavia kustan-
5042: nuksiakaan, koska alakoulunopettajille mak- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
5043: settava palkkaus, niin pieni kuin se on ol- tulo- ja menoarvioon 3 600 000 markan
5044: lutkin, opetustuntia kohti on likipitäen yhtä määrärahan sellaisten 8-viikkoisten ke-
5045: suuri kuin yläkoulunopettajien. säkurssien järjestämiseksi moniopetta-
5046: Tähän saakka on kuitenkin ryhdytty vain jaisten koulujen alakoulunopettajille,
5047: lmksiopettajaisten kansakoulujen alakoulun- että nämä opettajat saavuttaisivat ase-
5048: opettajien kouluttamiseen yläkoulunopetta- tuksella lähemmin määrättävän ylä-
5049: jiksi. Heille on järjestetty kahdeksanviik- kansakoulunopettajan rajoitetun kel-
5050: koisilla kesäkursseilla sellainen lisäopetus, poisuuden.
5051: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
5052:
5053: Lauri Järvi. Aino Malkamäki.
5054: Eeli Erkkilä. Artturi Tienari.
5055: John Forsberg.
5056: 1478
5057:
5058: IV,2a6. - Rah.al. N:o 102.
5059:
5060:
5061:
5062:
5063: Malkamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kokeilukeski-
5064: koulujen perustamista var·ten.
5065:
5066:
5067: E d u s k u n n a ll e.
5068:
5069: Kaikki maamme kahdeksantoista kansakou- luneina vuosina ei ole perustettu ainoatakaan
5070: lun osana toimivaa kokeilukeskikoulua eli ns. uutta koulua, vaikka kunnat olisivat haluk-
5071: kunnallista keskikoulua ovat osoittautuneet kaita niitä saamaan ja lasten vanhemmat toi-
5072: elinkelpoisiksi ja tarkoitustaan vastaaviksi vovat paikkakuunalleen sellaista koulua.
5073: kouluiksi, joista monet ovat selviytyneet teh- Valtion varoja ei ole myönnetty tarkoituk-
5074: tävästään vieläpä erittäin hyvin. Kun useim- seen, joten toivomuksissa on surkeasti petytty
5075: mat näistä kouluista sijaitsevat harvaan asu- monilla tahoilla. Nyt olisi jo kuitenkin aika
5076: tuilla syrjäseuduilla, ovat ne kallisarvoisia saada lisää uusia kouluja, että entistä useam-
5077: kouluja paikkakuntiensa sellaisille lapsille, mat paikkakunnat voisivat tarjota lapsilleen
5078: jotka muuten eivät olisi voineet jatkaa opin- enemmän oppia kuin oppivelvollisuuskurssin
5079: tojaan edes keskikoulun puitteissa. Tämä so- ja että myös jatkettaisiin pyrkimyksiä kansa-
5080: siaalinen koulumuoto onkin pieneltä osaltaan laisten pääsemiseksi tasa-arvoisuuteen sivis-
5081: voinut edistää kansalaisten tasa-arvoisuutta tyksen saantiin nähden.
5082: sivistyksen saantiin nähden, niin ettei synty- Ehdotammekin edellä olevan perusteella,
5083: perä ja suurempi varallisuus tai kodin sopiva
5084: sijaintipaikka yksinomaan määrää lapsen tu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
5085: levaisuudesta, vaan tämän koulumuodon tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mark-
5086: avulla voidaan tasoittaa vähävaraisten, lah- kaa viiden uuden kansakouluun kuu-
5087: jakkaiden lasten pääsyä opintielle. luvan kokeilukeskikoulun perustamista
5088: Ainoa ikävä puoli asiassa on, että ko. keski- varten.
5089: kouluja on aivan liian vähän. Viimeksi ku-
5090: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
5091:
5092: Aino Malkamäki. Niilo Ryhtä.
5093: Elli Nurminen. John Forsberg.
5094: Judit Nederström-Lunden. Vappu Heinonen.
5095: Laura Brander-Wallin. Lauri Laine.
5096: Lauri Järvi. Toivo Friman.
5097: Viljo Virtanen. Rafael Paasio.
5098: Eino Rytinki.
5099: 1479
5100:
5101: IV,237. - Rah.al. N:o 103.
5102:
5103:
5104:
5105:
5106: Kokkola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesävir-
5107: kistyksen toimittamiseksi kesäsiirtolaissa Varattomille etu-
5108: päässä sairaille ja heikoille kansakoululapsille.
5109:
5110:
5111: E d u s k u n n a 11 e.
5112:
5113: Eduskunta on vuosittain varannut määrä- koitukseen varattavaksi vain 8 milj. mark-
5114: rahan kesävirkistyksen antamiseen kesäsiir- kaa, jota summaa on pidettävä aivan riittä-
5115: tolaissa varattomille, etupäässä sairaille ja mättömänä huomioiden kesäsiirtolatoiminnan
5116: heikoille ka:nsakoululapsille. Vuodelle 1953 jatkuvan lisääntymisen ja tarpeen kasvun.
5117: oli määrärahan suuruus 20 miljoonaa mark- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
5118: kaa, josta se vuodelle 1954 putosi varsinai- nioittaen,
5119: sella momentilla 8 milj. markkaan, mutta pe-
5120: rusteluissaan valtiovarainvaliokunta edellytti, että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
5121: että raha-automaattituloista kertyvien varo- tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n VIII
5122: jen jaossa on päältä osoitettava mainittuun luvun 26 momentille lisäyksenä 22 mil-
5123: tarkoitukseen lisäksi 10 milj. markkaa. Edus- joonan markan suuruisen määrärahan,
5124: kunta hyväksyi perustelut. Vuoden 1955 jolloin momentin loppusumma tulisi
5125: tulo- ja menoarviossaan hallitus esittää tar- olemaan 30 000 000 markkaa.
5126: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
5127:
5128: Veikko Kokkola. Heikki Hykkäälä.
5129: Artturi Koskinen. Eino Raunio.
5130: 0. Muikku. Erkki W. Mohell.
5131: Impi Lukkarinen. Elli Nurminen.
5132: Valto Käkelä. Eero Antikainen.
5133: 1480
5134:
5135: IV,23s, - Rah.al. N:o 104.
5136:
5137:
5138:
5139:
5140: Koivisto ym.: Mäiirärahan osoittamisesta kansakouluihin
5141: kuuluvan keskikoulun ylläpitämiseen kokeilutarkoituksessa
5142: Sallan kunnassa.
5143:
5144:
5145: E d u s k u n n a ll e.
5146:
5147: Kansakouluihin kuuluvien keskikoulujen päässä kotipaikkakunnaltaan. Sensijaan lu-
5148: kokf\ilusta on saatu hyviä tuloksia. Niiden kuisilla köyhillä, mutta lahjakkailla oppilailla
5149: avulla on saatu opintielle paljon sellaista lah- ei ole siihen tilaisuutta. Asia tulisi aute-
5150: jakasta ainesta, jolla muuten ei siihen olisi tuksi, jos kuntaan saataisiin kunnallinen
5151: mahdollisuuksia. Kokeilutarkoituksessa olisi keskikoulu. Sellainen voisi jo nyt aloittaa
5152: ehkä syytä jossain määrin nykyistä enemmän toimintansa kunnan uudessa keskuskansa-
5153: yhdistää keskikouluopetukseen myöskin am- koulutalossa, jota sitäpaitsi erittäin pienin
5154: matillista opetusta. Siinä mielessä olisi syytä kustannuksin voidaan laajentaa tarkoitukseen
5155: perustaa vielä joku uusi kokeilukeskikoulu. soveltuvaksi. Kun kunnallista keskikoulua lä-
5156: Monet suuret maalaiskunnat ovat vielä hinnä juuri syrjäisillä ja harvaan asutuilla
5157: vailla oppikouluja. Kannatusyhdistysten va- rajaseutupaikkakunnilla on pidettävä tarkoi-
5158: rassa toimivien yksityisoppikoulujen perus- tuksenmukaisimpana oppikoulumuotona, sel-
5159: taminen ja ylläpitäminen tuottaa varsinkin lainen olisi perustettava myöskin Sallan kun-
5160: vähävaraisilla rajaseuduilla ylivoimaisia vai- taan.
5161: keuksia. Siellä olisi kuitenkin paljon opin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5162: haluista ja siihen pystyvää ainesta. Sellainen nioittaen,
5163: on mm. Sallan kunta. Kunnassa on nykyisin
5164: 33 kansakoulua, mutta ei mitään muuta sitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
5165: korkeampaa oppilaitosta. Ammattikoulun tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 10
5166: saaminen kuntaan olisi erittäin tarpeellinen Pl:n VIII luvun 33 momentille 350 000
5167: ja sellaisen perustaminen onkin vain rahaky- markkaa arviomäärärahana kansakou-
5168: symys. Kunnan alueelta käy jo nykyisin luihin kuuluvan keskikoulun ylläpitä-
5169: useita kymmeniä nuoria oppikoulua muualla, miseen kokeilutarkoituksessa Sallan
5170: monet jopa monien satojen kilometrien kunnassa.
5171: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
5172:
5173: Erkki Koivisto. Arvi Ikonen.
5174: M. 0. Lahtela. Arvo Salminen.
5175: Jaakko Hakala. Arno Tuurna.
5176: Aune Innala. R. Hallberg.
5177: Irma Hamara. Armas Leinonen.
5178: Niilo Ryhtä.
5179: 1481
5180:
5181: IV,239. - Rah.al. N:o 105.
5182:
5183:
5184:
5185:
5186: Innala ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssien järjestiimi-
5187: seksi huonokuuloisten lasten opettajille.
5188:
5189:
5190: E d u s k u n n a 11 e.
5191:
5192: Maamme kansakouluissa on runsaasti sel- erikoiskoulutuksen tarve edelleenkin suuri,
5193: laisia huonokuuloisia lapsia, joiden opetta- ehdotamme kunnioittavasti,
5194: minen vaatii erikoiskoulutusta. Tämän vuoksi
5195: kouluhallitus järjesti valtionavun turvin syk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
5196: syllä 1953 kurssit kansakoulunopettajille sa- tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n IX lu-
5197: nottua tarkoitusta varten. Näille kursseille vun 4 momentille kertamenona 500 000
5198: oli niin paljon pyrkijöitä, että vain osa voi- markan suuruisen määrärahan kurs-
5199: tiin ottaa vastaan. Kun asia on tärkeä ja sien järjestämiseksi huonokuuloisten
5200: lasten opettajille.
5201: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
5202:
5203: Aune Innala. Erkki Koivisto.
5204: Johannes Wirtanen. Jaakko Hakala.
5205: Yrjö Kilpeläinen. Irma Hamara.
5206: Helge Miettunen. R. Hallberg.
5207: Erkki Leikola. Arno Tuurna.
5208: Vappu Heinonen.
5209:
5210:
5211:
5212:
5213: 13
5214: 1482
5215:
5216: IV,24o. - Rah.al. N: o 106.
5217:
5218:
5219:
5220:
5221: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
5222: seksi saamelaisten kristilliselle kansanopistolle.
5223:
5224:
5225: E d u s k u n n a 11 e.
5226:
5227: Saamelaisten kansanopisto Inarissa on toi- dottanut tulo- ja menoarviossa opiston hy-
5228: minut ensimmäisen vuoden, jolloin siinä oli väksi 2 milj. markan suuruisen avustuksen.
5229: oppilaita 24, eli niin monta kuin voitiin ot- Kun on kyseessä erikoisen tärkeä, pienen,
5230: taa, koska oppilaskoti ei kokonaisuudessaan mutta lisääntyvän saamelaisväestön nuorison
5231: vielä ollut valmis. Nyttemmin oppilastilat opinahjo, jonka toiminnan menestymisestä
5232: riittävät 28 oppilaalle. Opisto-oppilaskoti ja riippuu tuon kansansirpalaen sekä henkinen
5233: opettajain asuntotalo ovat nyt valmiit tila- että aineellinenkin tulevaisuus, ehdotamme
5234: vuudeltaan 3 650 m3. Opettajakunta on ta- kunnioittaen,
5235: lousopettajaa ja vt. johtajatarta lukuun ot-
5236: tamatta saamen kieltä taitavia. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
5237: Opistoa painaa kuitenkin 20 milj. markan tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XI lu-
5238: velkataakka, josta vekseleinä n. 5 milj. mark- vun 1 momentille lisäyksenä 5 000 000
5239: kaa. Hallitus on huomioinut tämän ja eh- markkaa rakennusavustuksena saame-
5240: laisten kristilliselle kansanopistolle.
5241: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
5242:
5243: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
5244: 1483
5245:
5246: IV,241. - Rah.al. N:o 107.
5247:
5248:
5249:
5250:
5251: Karjalainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sivis-
5252: tystyön järjestämiseen metsä- ja uittotyömailla.
5253:
5254:
5255: E d u s k u n n a ll e.
5256:
5257: Sivistystyön järjestämiseen metsä- ja uitto- peellista kuin mikä muu sivistystyö tahansa.
5258: työmailla varattu valtion vuotuinen määrä- Se ei ole tarpeellista ainoastaan tämän väes-
5259: raha on jatkuvasti ollut 1 200 000 markkaa. tön henkiseksi kohottamiseksi, vaan vieläkin
5260: Määräraha on hallituksen esityksen vuoden enemmän näiden kodeistaan, läheisistään ja
5261: 1955 valtion tulo- ja menoarvioksi mukaan muusta heille merkityksellisestä erillään asu-
5262: ehdotettu edelleenkin säilytettäväksi entisen vien ja työn rasittamien miesten henkisen
5263: suuruisena. Tämä - alunperin Työkeskus rappeutumisen estämiseksi, koko laajalti tun-
5264: Rovalan toimintaan Perä-Pohjolassa tarkoi- netuksi tulleen ,jätkä" tyypin eliminoimi-
5265: tettu - määräraha on kuitenkin allekirjoit- seksi. Mutta kun ottaa huomioon, että maas-
5266: taneiden mielestä riittämätön, varsinkin, samme on talvikuukausien aikana joskus lä-
5267: koska esim. Kainuussa sikäläisen metsätyö- hes 200 000 henkeä metsä töissä, on helppo
5268: miesväestön parissa toimiva Työkeskus Kai- ymmärtää se valtava epäsuhta, mikä vallitsee
5269: nula on juuri määrärahan pienuuden takia alussa mainitun sivistysmäärärahan suuruu-
5270: jäänyt siitä osattomaksi. Mainittu Työkeskus den ja sen turvin tehtäväksi annetun työn
5271: Kainula on toimintansa varten saanut val- välillä.
5272: tiolta ainoastaan 27 800 markan suuruisen vuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
5273: tuisen avustuksen, joten se on joutunut ra- nioittaen,
5274: hoittamaan koko toimintansa miltei yksin-
5275: omaan yksityisiltä ja liikelaitoksilta saamansa että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
5276: tuen turvin. tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XI lu-
5277: Ei voitane kuitenkaan kieltää, etteikö sa- vun 9 momentille sivistystyön järjes-
5278: vottatyömailla, kaukana ns. sivistyskeskuk- tämiseen metsä- ja uittotyömailla hal-
5279: sista elävän väestön henkisten tarpeitten tyy- lituksen esitykseen lisäystä 600 000
5280: dyttämiseksi tehty työ olisi ainakin yhtä tar- markkaa, jolloin koko määrärahan suu-
5281: ruudeksi tulisi 1 800 000 markkaa.
5282: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
5283:
5284: Eetu Karjalainen. Eemil Partanen. Arvi Turkka.
5285: 1484
5286:
5287: IV,242. - Rah.al. N:o 108.
5288:
5289:
5290:
5291:
5292: Paasivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta palkinnoiksi vuo-
5293: den parhaasta lapsi- ja nuorisoelokuvasta.
5294:
5295:
5296: Eduskunnalle.
5297:
5298: Viime aikoina on entistä enemmän ruvettu sitä, mikä on arvokasta. Tukeakseen koti-
5299: kiinnittämään huomiota epäterveitten ja si- maista elokuvaa, suojellakseen nuorisoa ja
5300: veellisessä mielessä kyseenalaisten elokuvien kannustaakseen elokuvatuottajaa siveellisesti
5301: nuorisoa ja lapsia rappeuttavaan vaikutuk- ja kasvatuksellisesti arvokkaiden elokuvien
5302: seen. On kiinnitetty myös vakavaa huomiota aikaansaamiseen olisi valtion taholla tuettava
5303: siihen, että kaupalliset näkökohdat liiaksi tätä toimintaa palkitsemalla alan parhaat
5304: saavat määrätä, mitä tuotetaan ja mitä ei. tuotteet.
5305: Elokuva on kieltämättä eräs meidän aikamme Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5306: kasvatustekijä, jos se halutaan siksi kehittää.
5307: Mutta on otettava myös huomioon, että yh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
5308: den elokuvan tuottaminen tulee maksamaan tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XV lu-
5309: toistakymmentä miljoonaa markkaa, ja tuot- vun 3 momentin kohdalle 2 miljoonan
5310: taja tuottaa häikäilemättömästi sitä, mikä markan määrärahan annettavaksi pal-
5311: menee kaupaksi, eikä nuorisonkaan kohdalla kintona vuoden parhaasta lapsi- ja
5312: nuorisoelo kuvasta.
5313: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
5314:
5315: Tyyne Paasivuori. Lempi Lehto. Aune Innala.
5316: Laura Brander-Wallin. Vappu Heinonen. Irma Hamara.
5317: Elli Nurminen. Anni Flinck. Erkki Leikola.
5318: Artturi Koskinen. Kalle Kauhanen. Jaakko Hakala.
5319: Urho Kulovaara. Mikko Hult. Artturi Tienari.
5320: Irma Rosnell. Bruno J. Sundman. Veikko Helle.
5321: Rafael Paasio. Veikko Kokkola.
5322: 1485
5323:
5324: IV,243. - Rah.al. N:o 109.
5325:
5326:
5327:
5328: Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta aikakaus-
5329: lehdentoimittajille myönnettäviä matka-apurahoja varten.
5330:
5331:
5332: Ed u s kunnalle.
5333:
5334: Valtion tulo- ja menoarviossa on opetus- vanhentunut sanonta on siten johtanut sellai-
5335: ministeriön pääluokassa momentti, jonka mu- seen outoon tilanteeseen, että yhteensä yli
5336: kaan 1 600 000 markkaa on varattu sanoma- kahden miljoonan kappaleen painoksina le-
5337: lehtimiesten matka-apurahoja ja sanomalehti- viävien lehtien toimittajat eivät pääse osalli-
5338: miesten liiton valtionapua varten. siksi samoista eduista kuin heidän ammatti-
5339: Tämä momentti on otettu valtion menoar- toverinsa, jotka päivälehdissä suorittavat sa-
5340: vioon ennen toista maailmansotaa, jolloin manlaista työtä kuin hekin.
5341: Suomen Sanomalehtimiesten Liitto edusti Tämä on sitäkin nurinkurisempaa, kun
5342: sekä sanomalehden- että aikakauslehdentoi- aikakauslehdentoimittajat ovat vähälukuisem-
5343: mittajia. Sen jälkeen on v. 1939 perustettu muudestaan huolimatta oma-aloitteisesti kyen-
5344: erityinen aikakauslehdentoimittajain järjestö, neet luomaan toiminnalleen välttämättömän
5345: joka viidessätoista vuodessa on kehittynyt taloudellisen pohjan hankkimatta sitä varten
5346: vilkkaasti toimivaksi ja maan aikakausleh- valtionapua. On myös huomattava, että aika-
5347: distöä hyvin edustavaksi ammattijärjestöksi. kauslehdistön osuus kasvattavana, tietoja le-
5348: Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liittoon vittävänä ja mielipidettä muokkaavana leh-
5349: kuuluu toimittajia maan suurimmista viikko- distönä on ensiarvoisen tärkeä. Kun lehtimie-
5350: ja kuukausilehdistä, järjestö- ja ammattileh- hille annettavien matka-apurahojen tarkoi-
5351: distä, ja pääsyvaatimuksena siihen on vähin- tuksena on tarjota heille tilaisuuksia kehittä-
5352: täin kahden vuoden toiminta aikakauslehden- viin opintomatkoihin ja siten kohottaa lehti-
5353: toimittajana tai vastaavissa tehtävissä. Jäse- miesten kelpoisuutta ja sitä tietä maamme
5354: neksi pyrkivän täytyy myös osoittaa, että hän lehdistön tasoa, olisi aikakauslehdentoimitta-
5355: ansaitsee pääasiallisen toimeentulonsa tällai- jienkin saatava niitä hakea.
5356: sella työllä. Suomen Aikakauslehdentoimitta- Tulo- ja menoarviota olisi siis täydennet-
5357: jain Liitto on tasa-arvoisena sopimuskumppa- tävä siten, että myöskin aikakauslehdentoi-
5358: nina osallistunut mm. lehtimiesten matrikke- mittajilla olisi mahdollisuus saada matka-
5359: lin julkaisemiseen, lehtimiesten jatkokurssien apurahoja. Anomusten käsittelyssä olisi Suo-
5360: järjestämiseen ja yhteisen ammattilehden pe- men Aikakauslehdentoimittajain Liitolta pyy-
5361: rustamiseen Suomen Sanomalehtimiesten Lii- dettävä lausunto.
5362: ton kanssa. Ammattipiireissä tunnustetaan si- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
5363: ten, että Suomen Aikakauslehdentoimitt2.jain nioittaen,
5364: Liitto edustaa varsin huomattavaa ja vaiku-
5365: tusvaltaista osaa lehdistöstämme. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
5366: Valtion tulo- ja menoarvion ko. momentin tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XV lu-
5367: mukaan aikakauslehdentoimittajilla ei ole lmi- vun uudelle momentiZZe 400 000 mark-
5368: tenkaan oikeutta anoa toimittajille tarkoitet- kaa aikakauslehdentoimittajille myön-
5369: tuja matka-apurahoja. Valtion menoarvion nettäviä matka-apurahoja varten.
5370: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
5371:
5372: Martta Salmela-Järvinen. Erkki W. Mohell. Impi Lukkarinen.
5373: Elli Nurminen. Johannes Wirtanen. Eino Kilpi.
5374: Saara Forsius. Bruno J. Sundman. Yrjö Kilpeläinen.
5375: Tyyne Paasivuori.
5376: 1486
5377:
5378: IV,244. - Rah.al. N:o 110.
5379:
5380:
5381:
5382:
5383: Mohell ym.: llfäärärahan osoittamisesta Hämeen linnan enti-
5384: söimis- ja korjaustöitä varten.
5385:
5386:
5387: E d u s k u n n a 11 e.
5388:
5389: Vuonna 1249 rakennettu Birger Jaarlin valoon, nämä entisöimistyöt olisi mitä kii-
5390: linna Hämeenlinnan kaupungissa eli Hä- reellisimmin saatettava loppuun. Kun nyt-
5391: meen linna on arvokkaimpia kulttuurimuisto- temmin Turun linna on jo voitu korjata
5392: merkkejämme, jonka kunnollista entisöimistä tyydyttävästi ja kun saamamme tiedon mu-
5393: ja huoltoa on suuresti vaikeuttanut sen ai- kaan Hämeen linna Muinaistieteellisen Toi-
5394: kaisempi käyttö vankilana. Kun nyt kaikki mikunnan käsityksen mukaan on seuraava
5395: vangit on sijoitettu vankilan alueella sijait- restauroitava linnamme, saammekin kun-
5396: seviin muihin rakennuksiin, jo viime kesänä nioittavasti esittää,
5397: päästiin linnarakennuksessa suorittamaan en-
5398: tisöimistöitä. Kun linna on niin arvokas, että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
5399: että sen hoitamatta ja entisöimättä jättämi- tulo- ja menoarvioon 30 miljoonaa
5400: nen olisi suorastaan kulttuuriskandaali, ja markkaa Hämeenlinnassa sijaitsevan
5401: kun viime kesänä suoritetut tutkimus- ja Hämeen linnan entisöimis- ja korjaus-
5402: entisöimistyöt toivat paljon uutta päivän työhön käytettäväksi.
5403: Helsingissä 14 päiväinä syyskuuta 1954.
5404:
5405: Erkki W. Mohell. Eero Antikainen. Martta Salmela-Järvinen.
5406: 1487
5407:
5408: IV,24cs. - Fin.mot. N:o 111.
5409:
5410:
5411: Österholm m. fl.:Angående förhöjt anslag för Svenska
5412: Språkvårdsnämnden i Finland.
5413:
5414: T i 11 R i k s d a g e n.
5415:
5416: Dä Svenska Språkvårdsnämnden i Fin- de senaste decennierna är nya undersöknin-
5417: land år 1942 stiftades, var den för sin verk- gar av finlandssvenskans status nödiga. I
5418: samhet helt hänvisad till de medel, som arbetsprogrammet ingår även en undersök-
5419: lrunde uppbringas på privat väg. Det var ning av den moderna tidningssvenskan i Fin-
5420: under sådana omständigheter icke möjligt land. Skall nämnden kunna fullfölja alla
5421: att utarbeta ett arbetsprogram på lång sikt, dessa uppgifter, är en höjning av dess stats-
5422: vilket givetvis även återverkade på nämn- bidrag oundgängligen nödvändig.
5423: dens arbetsresultat. För att kunna ställa Nämnden avlönar nu en sekreterare, som
5424: verksamheten på en stabilare finansiell grund står allmänheten till tjänst med råd och
5425: gjordes från nämndens sida en hänvänd- upplysningar, besvarar skriftliga förfrågnin-
5426: rning till statsmakten, viiken resulterade i gar, verlffitäller arbetsutskottets beslut, för
5427: att nämnden i statsförslaget för år 1953 till- protokoll vid nämndens och arbetsutskottets
5428: delades ett anslag på 150 000 mark. Detta sammanträden o. s. v. Sekreterarens arvode
5429: belopp motsvarade ungefär den summa utgör 90 000 mark om året. För alla övriga
5430: nämnden tidigare kunnat disponera genom utgifter, d. v. s. arvoden för expertutrednin-
5431: frivilliga bidrag och tillät därför ingen gar, kansliutgifter mm., disponerar nämnden
5432: nämnvärd utvidgning av verksamheten. I således en summa av endast 45 500 mark.
5433: statsförslaget för innevarande år sänktes Det har emellertid visat sig, att nämnden
5434: statsbidraget till 135 500 mark, för viiken numera anlitas i sådan utsträckning, att
5435: summa nämnden skall avlöna en sekreterare, sekreterarens arvode blivit otillräckligt och
5436: som går allmänheten tillhanda i språkvårds- expensmedlen icke förslå. Om man ytterli-
5437: frågor, och därjämte utbetala nödiga arvo- gare beaktar det utvidgade arbetsprogram,
5438: den för utredningar av sa.kkunniga, bestrida som nämnden uppställt och strävar att full-
5439: alla omkostnader för nämndens verksamhet följa, synes ett årligt statsbidrag av 250 000
5440: o. s. v. I statsförslaget för nästa år föreslås, mark vara fullt motiverat. I detta samman-
5441: att anslaget för nämnden skulle utgå till hang kan hänvisas till att regeringen i pro-
5442: oförändrat belopp, d. v. s. med 135 500 mark. positionen angående statsförslaget för år
5443: Svenska Språkvårdsnämnden i Finland 1955 föreslagit en rätt betydande ökning av
5444: har utan tvivel en uppgift att fylla. Den det för den finska språkbyrån utgående
5445: står allmänheten till tjänst i olika språk- anslaget.
5446: vårdsfrågor och anlitas av myndigheterna i I stöd av vad ovan anförts föreslår vi
5447: terminologiska och andra språkliga angelä- förty vördsamt,
5448: genheter. Den har påbörjat undersökningar
5449: av den svenska terminologin inom ämbets- att Riksdagen under 10 Ht. XVI
5450: verken och andra offentliga institutioner kap. 2 mom. i statsförslaget för år
5451: och har för avsikt att upptaga liknande un- 1955 måtte anteckna ett tillägg av
5452: dersökningar också på andra områden. Till 114 500 mark för Svenska Språkvårds-
5453: följd av språkets snabba förändring under nämnden i Finland.
5454: Helsingfors den 15 september 1954.
5455:
5456: John Österholm. Bertel Lindh.
5457: Sven Högström. C. A. Öhman.
5458: John Forsberg. Verner Korsbäck.
5459: Albin Wickman.
5460: 1488
5461:
5462: IV,z45, - Rah.al. N:o 111. Suomennos.
5463:
5464:
5465: Österholm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Svenska
5466: Språkvårdsnämnden i Finland nimiselle laitokselle.
5467:
5468:
5469: E d u s k u n n a 11 e.
5470:
5471: Kun Svenska Språkvårdsnämnden i Fin- nopean muuttumisen johdosta viime vuosi-
5472: land niminen laitos perustettiin vuonna 1942, kymmenien aikana ovat uudet tutkimukset
5473: oli sen toiminta kokonaan niiden varojen va- suomenruotsin nykyisestä asemasta tarpeelli-
5474: rassa, joita voitiin kerätä yksityistä tietä. sia. Työohjelmaan sisältyy myös tutkimus
5475: Niissä olosuhteissa ei ollut mahdollista laatia nykyaikaisesta Sanomalehtiruotsista Suomessa.
5476: työohjelmaa pitkällä tä:htäimellä, mikä tieten- Jos lautakunnan on kyettävä täyttämään
5477: kin myös vaikutti lautakunnan työn tulok- kaikki nämä tehtävät, on sen valtionavus-
5478: siin. Jotta toiminnalle saataisiin vakavampi tusta välttämättä korotettava.
5479: rahallinen pohja, tehtiin lautakunnan taholta Lautakunta palkkaa nykyään sihteerin,
5480: esitys valtiovallalle sillä tuloksella, että vuo- joka on yleisön käytettävissä neuvoineen, vas-
5481: den 1953 tulo- ja menoarvioon oli lautakun- taa kirjallisiin kyselyihin, panee toimeen työ-
5482: nalle osoitettu 150 000 markkaa. Tämä summa valiokunnan päätökset, pitää kirjaa lauta-
5483: vastasi suunnilleen sitä summaa, jonka lauta- kunnan ja työvaliokunnan kokouksissa jne.
5484: kunta aikaisemmin oli saanut käytettäväk- Sihteerin palkkio on 90 000 markkaa vuo-
5485: seen yksityisten avustusten kautta eikä sen dessa. Kaikkia muita menoja varten, ts.
5486: vuoksi sallinut toiminnan mainittavampaa asiantuntijapalkkioihin, kansliamenoihin ym.,
5487: laajentamista. Kuluvan vuoden tulo- ja me- on lautakunnalla siten käytettävänään ainoas-
5488: noarviossa alennettiin valtionavustus 135 000 taan 43 500 markkaa. Kuitenkin on ilmen-
5489: markkaan, jolla summalla lautakunnan on nyt, että lautakuntaa käytetään nyttemmin
5490: palkattava sihteeri, joka on yleisön käytettä- siinä määrin, että sihteerin palkkio on käy-
5491: vissä kielikysymyksissä, ja sen lisäksi makset- nyt riittämättömäksi ja että tarverahat eivät
5492: tava tarvittavat palkkiot asiantuntijaselvi- riitä. Jos lisäksi otetaan huomioon lautakun-
5493: tyksistä, maksettava kaikki kustannukset lau- nan suunnittelema laajempi työohjelma ja
5494: taJkunnan toiminnasta jne. Ensi vuoden tulo- pyritään se toteuttamaan, näyttää 250 000
5495: ja menoarvioesityksessä ehdotetaan, että lau- markan vuotuinen valtionavustus täysin pe-
5496: takunnalle suoritettava määräraha pysytet- rustellulta. Tässä yhteydessä voidaan viitata
5497: täisiin muuttumattomana, ts. 135 000 mark- siihen, että hallitus esityksessään valtion
5498: kana. tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1955 on ehdot-
5499: Svenska Språkvårdsnämnden i Finland-yh- tanut varsin huomattavaa lisäystä suomen-
5500: distyksellä on epäilemättä tärkeä tehtävä. Se kieliselle kielitoimistolle tulevaan määrära-
5501: on yleisön käytettävissä erilaisissa oikeakieli- haan.
5502: syyskysymyksissä ja viranomaiset turvautu- Edellä esitetyn nojalla ehdotetaan sen
5503: vat siihen terminologiaa ja muita kielikysy- vuoksi kunnioittaen,
5504: myksiä koskevissa asioissa. Se on pannut
5505: alulle tutkimuksia ruotsinkielisestä terminolo- että Eduskunta ottaisi 10 Pl:n XVI
5506: giasta virastoissa ja muissa julkisissa laitok- luvun 2 momentille lisäyksenä 114 500
5507: sissa ja sen tarkoituksena on ryhtyä vastaa- markkaa Svenska Språkvårdsnämnden
5508: viin tutkimuksiin myös muilla aloilla. Kielen i Finland nimiselle laitokselle.
5509: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
5510:
5511: John Österholm. John Forsberg. C. A. Öhman.
5512: Sven Högström. Bertel Lindh. Verner Korsbäck.
5513: Albin Wicktnan.
5514: 1489
5515:
5516: IV,246. - Rah.al. N:o 112.
5517:
5518:
5519:
5520:
5521: Hakala ym. : Jiri äärärahan osoittamisesta avustukseksi SuomP.n
5522: Merimieslähetysseuralle Lontoon toimitalon rakentamista
5523: varten.
5524:
5525:
5526: E d u s k u n n a ll e.
5527:
5528: Jo vuonna 1938 on eduskunta lausunut tulisi paitsi tilavaa juhlasalia ja lukusalia,
5529: hallitukselle toivomuksen tulo- ja menoarvio- erilaisia kerhohuoneita, kirjasto, biljardi- ja
5530: esityksen yhteydessä, että hallitus kiireelli- pöytätennishuoneet, voimistelusali, toimisto
5531: sesti ryhtyisi toimenpiteisiin uuden toimitalon ja varastotiloja sekä kerhohuoneita naistyötä
5532: aikaansaamiseksi Suomen Merimieslähetysseu- varten, joka on näinä vuosina osoittautunut
5533: ralle I,ontooseen. Syyt, jotka silloin johtivat välttämättömän tarpeen vaatimaksi. Kun
5534: toivomuksen esittämiseen, ovat kuluneina vuo- tämä suunnitelma on toteutettu, on paitsi me-
5535: sina moninkertaistuneet. Vanha toimitalo on rimiehillämme myös Lontoon suomalaisilla
5536: epäedullisella paikalla ja nykyisen tarpeen todellinen keskuspaikkansa.
5537: huomioonottaen aivan liian pieni. Paitsi var- Suunnitellun nelikerroksisen ja 4 300 m3
5538: sinaista merimiesten keskuudessa tapahtuvaa suuruisen talon kustannusarvio on Lontoon
5539: toimintaa, joka jatkuvasti on lisääntynyt ja olosuhteissa n. 32.5 miljoonaa markkaa, joka
5540: monipuolistunut, on sodan jälkeen asemalle on vapaaehtoisen avun ja keräysten varassa
5541: keskittynyt, niinkuin ymmärrettävää on, Lon- olevan Suomen Merimieslähetysseuran mah-
5542: toossa joko tilapäisesti tai pysyvästi asuvain dotonta hankkia.
5543: suomalaisten keskeinen yhteydenpito. Kaiken ylläolevan perusteella ehdotamme,
5544: Suomen Merimieslähetysseuralla on Lon-
5545: toossa aikanaan ostettu tontti, joka äskettäin että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
5546: on kaupungin viranomaisten toimesta vaih- tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XVI lu-
5547: dettu hyvin lähellä suomalaisten laivain ta- vun uudelle momentille 15 miljoonan
5548: vallisinta satamatokkaa sijaitsevaan edulli- markan määrärahan avustuksena Suo-
5549: seen tonttiin. Uutta toimitaloa varten on men Merimieslähetysseuralle Lontoon
5550: piirustukset olemassa ja London County toimitalon rakentamiseksi.
5551: Council on ne hyväksynyt. Rakennukseen
5552: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
5553:
5554: Jaakko Hakala. Laura Brander-Wallin. Eemil Luukka.
5555: John Forsberg. Juho Karvonen. Johannes Wirtanen.
5556: Armas Leinonen. Erkki Koivisto. Aune Innala.
5557: Juho Tenhiälä. Lauri Järvi. Arno Tuurna.
5558: Lennart Heljas. Arthur Larson. Saara Forsius.
5559: Albin Wickman. Bertel Lindh. Irma Hamara.
5560: Antti Kukkonen. Erkki W. Mohell. Arvo Salminen.
5561: Vappu Heinonen. Kyllikki Pohjala. Yrjö Kilpeläinen.
5562: Impi Lukkarinen. Varma K. Turunen. John Österholm.
5563:
5564:
5565:
5566:
5567: 14
5568: 1490
5569:
5570: IV,247. - Fin.mot. N:o 113.
5571:
5572:
5573:
5574:
5575: Meinander: Angående anvisande av anslag för en kultur-
5576: historisk och arkeologisk rekognoscering av det område
5577: som beröres av kraftverksbyggena i Kemi och Ounasjoki
5578: älvar.
5579:
5580:
5581: T i II R i k s d a g e n.
5582:
5583: I samband med kraftverksbyggena i Kemi en begränsad tid till förfogande för under-
5584: o0h Ounasjoki älvar kommer under de när- sökningarnra och de borde därför få fortsätta
5585: maste åren stora områden att översvämmas utan avbrott. Med hänsyn till att den första
5586: och förstöras. I medvetande härom har Ar- re!k:ognosceringens resultat blivi~t kända först
5587: keologiska kommissionen under sistlidna som- sedan Statsrådets 'budgetproposition var fär-
5588: mar utfört rekognosceringar rörande kultur- digställd och ett avbrott i umdersökningarna
5589: minnesmärken inom de områden som i första kan bliva ödesdigert, anser jag en riksdags-
5590: hand förstöres. V ad denna rekognoscering motion v~ara den enda möjligheten att säker-
5591: har det visat sig ratt längs stränderna av ställa områdets kul,turhistoriska rekognosce-
5592: dessa älvar ligger ett stort antal tidigare ic.;ke ring.
5593: kända stenåldersboplatser, och invid Marras- Med anledning av ovanstående hemställer
5594: koski i Ounasjoki har upptäckts en hällrist- jag högaiktningsfullt,
5595: ning från stenåldern, vilken är den första
5596: kämda i sitt slag i vårt land. Då dessa upp- att Riksdagen i statsförslaget för år
5597: täckter öppnar nytt fält för den arkeologiska 1955 i 10 Ht. XIV kap. 6 mom. måtte
5598: forskningen, har det ansetts nödvändigt, att upptaga ett engångsanslag om 1 miljon
5599: de nämnda undersökningarna och rekognosce- mk för en kulturhistorisk och arkeolo-
5600: ringarna slutföres förrän det är för sent och gisk rekognoscering av det område,
5601: de oersättliga kulrturminnesmärkena förstörts. som kommer att beröras av kraftverks-
5602: På grund av kraftverksbyggena står endast byggena i Kemi och Ounasjoki älvm·.
5603: Helsingfors den 16 september 1954.
5604:
5605: Nils Meinander.
5606: 1491
5607:
5608: IV,247. - Rah.al. N:o 113. Suomennos.
5609:
5610:
5611:
5612:
5613: Meinander: Määrärahan osoittamisesta kulttuurihistoriallisen
5614: ja arkeologisen tutkimuksen toimeenpanemiseksi Kemi- ja
5615: Ounasjoen voimalaitoksien vaikutuspiiriin kuuluvalla
5616: alueella.
5617:
5618:
5619: E d u s k u n n a II e.
5620:
5621: Kemi- ja Ouna8jokien voimalaitosraken- tutkimuksia varten, ja niitä olisi sen vuoksi
5622: nusten yhteydessä joutuvat suuret alueet jatkettava keskeytyksettä. Siihen nähden,
5623: lähivuosina laskettaviksi veden alle ja hävi- että ensimmäisen tutkimuksen tulos oli tul-
5624: tettäviksi. Tämän tietäen on Muinaistieteel- lut tunnetuksi vasta sen jälkeen, kun val-
5625: linen toimikunta viime kesänä suorittanut tioneuvoston budjettiesitys oli valmistunut
5626: kulttuurimuistomerkkejä koskevia tutki- ja että tutkimuksien keskeyttäminen voi
5627: muksia niillä alueilla, jotka ensi kädessä hä- käydä kohtalokkaaksi, katson eduskunta-
5628: vitetään. Tämän tiedustelun yhteydessä on aloitteen ainoaksi mahdollisuudeksi alueen
5629: käynyt ilmi, että pitkin näiden jokien ran- kulttuurihistoriallisen tutkimuksen turvaa-
5630: toja on suuri määrä aikaisemmin tuntemat- miseksi.
5631: tomia kivikautisia asuinpaikkoja, ja Ounas- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
5632: joen Marraskoskella on löydetty kivikau- nioittaen,
5633: delta peräisin oleva kalliokirjoitus, joka on
5634: lajissaan ensimmäinen tunnettu maassamme. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
5635: Kun nämä löydöt avaavat uusia työkenttiä tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XIV
5636: arkeologiselle tutkimukselle, on katsottu luvun 6 momentille 1 miljoonan mar-
5637: välttämättömäksi saattaa mainitut tutkimuk- lwn kertamäärärahan kulttuurihisto-
5638: set päätökseen ennen kuin se on liian myö- riallista ja arkeologista tutkimusta
5639: häistä ja korvaamattomat kulttuurimuisto- varten Kemi- ja Ounasjoen voimalai-
5640: merkit tuhottu. Voimalaitosrakennustöiden toksien vaikutuspiiriin kuuluvalla
5641: vuoksi on vain rajoitettu aika käytettävissä alueella.
5642: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
5643:
5644: Nils Meinander.
5645: 1492
5646:
5647: IV,24s. - Rah.al. N:o 114.
5648:
5649:
5650:
5651:
5652: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhanpuo-
5653: lustajat r. y:n työn tukemiseksi.
5654:
5655:
5656: E d u s k u n n a 11 e.
5657:
5658: Kansainvälisen rauhanpuolustajain liikkeen samme rauhantahto sekä tehty tunnetuksi
5659: puitteissa sadat miljoonat ihmiset kaikista maatamme, kansaamme ja sen kulttuuria.
5660: maanosista ovat päässeet yhteistyöhön rauhan Omassa maassamme Rauhanpuolustajat
5661: hyväksi ja kehittäneet rauhanpuolustajain r. y. tekee laajaa rauhanaatteellista valistus-
5662: maailmanjärjestöstä mahtitekijän, jonka työtä luentojen, esitelmien, julkaisujen ym.
5663: ääntä ei voida olla kuuntelematta kansainvä- toimintojensa kautta. Se julkaisee myös ar-
5664: lisiä sodan ja rauhan kysymyksiä ratkais- vokasta ,Tänään"-kuvalehteä, joka on saanut
5665: taessa. huomattavan levikin.
5666: Myös Suomen Rauhanpuolustajat r. y. on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5667: voimakas rauhanjärjestö, joka osallistuu kiin-
5668: teästi kansainväliseen rauhantyöhön. Se on että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
5669: lähettänyt edustajansa Maailman rauhanneu- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
5670: voston rauhanpoliittisesti hyvin merkityksel- määrärahan Suornen Rauhanpuolusta-
5671: lisiin kokouksiin, joissa on tuotu esille kan- jat r. y :n työn tukemiseksi.
5672: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
5673:
5674: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden. Juho Rytkönen.
5675: Antti Kinnunen. J. Mustonen. P. Puhakka.
5676: Y. Enne. T. Niiranen. R. Virtanen.
5677: Irma Torvi. E. Hietanen. Paavo Aitio.
5678: Aleksi Kiviaho. Leo Suonpää. Toivo Friman.
5679: Hugo Manninen. Toivo Asvik. Kaino Haapanen.
5680: Martti Leskinen. Usko Seppi. Hemming Lindqvist.
5681: 1493
5682:
5683: IV,249. - Rah.al. N:o 115.
5684:
5685:
5686:
5687:
5688: Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opinto-
5689: kerhotoiminnan tukemiseen.
5690:
5691:
5692: E d u s k u n n a 11 e.
5693:
5694: Aikuiskasvatuksen eraana tärkeimpänä ei ole säädetty, olisi kohtuullista korottaa
5695: muotona voidaan pitää opintokerhotyötä. opintokerhotoiminnan tukemiseen varattua
5696: Yhtenä opintokerhotoimintaa vaikeuttavana määrärahaa niin, että kerhoille voitaisiin ja-
5697: tekijänä on kuitenkin tällä hetkellä kerhoille kaa ainakin 2 500 markan suuruisia a vus-
5698: jaettavan valtionavustuksen pienuus, mikä tuksia opintokautta varten.
5699: taas johtuu siitä, että opintokerhotoiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5700: tukemiseen jaettava kokonaismääräraha on nioittavasti,
5701: suhteettoman vähäinen. Kun kerhojen enim-
5702: mäisavustukset esimerkiksi vielä 1939 olivat että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
5703: 200 markkaa opintokautta kohden, voitiin tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 5 mil-
5704: tällä summalla hankkia niin paljon kirjalli- joonaa markkaa opintokerhotoiminnan
5705: suutta, että sillä oli todellista opinnollista tukemiseen, jotta opintokerhoille voi-
5706: merkitystä. Nykyisin jaettava enintään 1000 taisiin jakaa ainakin 2 500 markan
5707: markan avustus ei kykene turvaamaan edes suuruisia avustuksia opintokautta var-
5708: kerhojen peruskirjojen tarvetta. ten.
5709: Koska opintokerholakia, joka merkitsisi
5710: kerhojen opintotyön huomattavaa tukemista,
5711: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
5712:
5713: Irma Rosnell. Mauri Ryömä.. Viljo Virtanen.
5714: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Varma K. Turunen. Elli Stenberg.
5715: P. Puhakka. Tyyne Paasivuori. Rainer Virtanen.
5716: Eino Kilpi. Mikko Hult. Tauno Kelovesi.
5717: Toivo Asvik.
5718: 1494
5719:
5720: IV,25o, - Rah.al N:o 116.
5721:
5722:
5723:
5724:
5725: Rytkönen ym.: llfäärärahan osoittamisesta avustukseksi va-
5726: rattomien urheilijoiden kilpailumatkoista aiheutuvien mat-
5727: kakustannusten peittämiseen.
5728:
5729:
5730: Eduskunnalle.
5731:
5732: Urheilijoiden osallistumista kansainväli- den kilpailujen yhteydessä, joita seurat kes-
5733: siin, piirikunnallisiin ja seurojen keskeisiin kenään järjestävät paikallisluontoisina ja joi-
5734: kilpailuihin on tähän saakka erittäin suuresti hin seurat kuitenkin valitsevat ja velvoitta-
5735: vaikeuttanut, jopa aivan estänytkin, matkus- vat urheilijansa osallistumaan, joutuvat kil-
5736: tamiseen tarvittavien varojen puute. Rauta- pailuihin matkustavat itse suorittamaan
5737: tiehallitus on tosin myöntänyt suurempia kaikki matkakustannukset, koska seuroilla ei
5738: kilpailuja varten 25 o/o: n alennuksen niihin ole tarvittavia kassavaroja.
5739: matkustaville urheilijoille. Alennus on kui- Urheilijoiden kouluttamisen ja seurojen
5740: tenkin ollut riittämätön, kun otetaan huo- kehittämisen kannalta olisi tärkeää, että ur-
5741: mioon, että monilla seuroilla ei ole kassava- heiluliitoilla olisi käytettävissään varoja seu-
5742: roja suorittaakseen matkakustannusten ero- roille jaettavaksi matkakustannusten korvaa-
5743: tusta urheilijoille, jotka ovat seurojen valit- miseksi kilpailujen aikana.
5744: semina joutuneet matkustamaan kilpailuihin. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
5745: Näissä tapauksissa urheilijat ovat joutuneet
5746: itse suorittamaan matkakustannukset. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
5747: Seurojen välisiä kilpailuja varten ei ole tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mark-
5748: myönnetty minkäänlaisia alennuksia. Kui- kaa avustukseksi varattomien urheili-
5749: tenkin seurojen jäsenten urheilukunnon kas- joiden kilpailumatkoista aiheutuvien
5750: vattaminen edellyttää myös jatkuvaa seuro- matkakustannusten peittämistä varten.
5751: jen keskeisten kilpailujen järjestämistä. Nii-
5752: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
5753:
5754: Juho Rytkönen. Paavo Aitio. Toivo Niiranen.
5755: Niilo Nieminen. Esa Hietanen. Rainer Virtanen.
5756: Hugo Manninen. Matti Koivunen. Toivo Friman.
5757: Irma Rosnell. Leo Suonpää.
5758: 1495
5759:
5760: IV,251, - Rah.al. N:o 117.
5761:
5762:
5763:
5764:
5765: Kyttä ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien virkojen ja
5766: toimien perustamista varten maanmittauslaitokseen.
5767:
5768:
5769: Eduskunnalle.
5770:
5771: Maanmittaustoimitusten suorittamisen vii- toimeenpano on ollut usein aivan liian hi-
5772: västymiseen on viime vuosina jouduttu kiin- dasta. Maantie on usein ollut jo käytössä
5773: nittämään huomiota, kun niitä ei ole sodan ennenkuin paalutus- ja kartoitustoimitusta on
5774: johdosta ja sen jälkeen maanlunastustoimin- haettukaan. Viime aikoina ovat kuitenkin
5775: nan johdosta voitu saada riittävän joutuisasti myöskin nämä viimeksi mainitut maanmit-
5776: suoritetuiksi. Saatuaan nyt maanhankinta- taustoimitukset päässeet vauhtiin lähinnä
5777: lain toteuttamiseen kuuluvat tilojen muodos- juuri siitä syystä, että maanlunastustoimin-
5778: tamiset ja erottamiset pääosaltaan valmiiksi, nasta on vapautunut maanmittausinsinöörejä
5779: maanmittausinsinöörit ovat päässeet suoritta- ja teknillisiä apulaisia. Tätä suotuisaa kehi-
5780: maan tilojen halkomisia, uusjakoja ja lohko- tystä häiritsevät kuitenkin eräät seikat.
5781: misia sekä muita toimituksia. Ennen sotia oli maassamme 200 vakinaista
5782: Rakennustoiminnan yhteydessä on kiinni- maanmittausinsinöörin virkaa. Ylimääräiset
5783: tysluoton käyttäminen meillä siinä määrin maanmittausinsinöörit mukaan lukien oli toi-
5784: yleistynyt, että melkein jokaisen rakennus- mitusinsinöörien määrä noin 330 sekä kar-
5785: työn loppuunsaattamisen edellytyksenä on toittajien ja kartoittajaoppilaiden yhteensä
5786: kiinnityksen saaminen, ja siis alueen muodos- noin 70. Maaliskuun 23 päivänä 1945 anne-
5787: taminen sitä ennen itsenäiseksi tilaksi. Var- tulla asetuksella (295/45) lakkautettiin Vii-
5788: sin lukuisissa asutustaajamissa on nykyään purin läänin kuusi ensimmäisen, seitsemän
5789: voimassa lääninhallituksen julistama raken- toisen ja yhdeksän kolmannen palkkausluo-
5790: nuskielto. Tällaisista kielloista johtuvien loh- kan maanmittausinsinöörin virkaa. Nykyisin
5791: komiskieltojen ja siitä aiheutuvien haittojen on näitä virkoja siten 178. Toimitusinsinöö-
5792: poistamisen jouduttamiseksi on vihdoinkin rien kokonaismäärä on noin 350 sekä kartoit-
5793: ryhdytty keksimään keinoja. Siinä tarkoituk- tajien ja kartoittajaoppilaiden yhteensä noin
5794: sessa on myös maanmittauslaitoksen toimesta 270. Normaaliaikoihin kuuluva kiinteistön-
5795: ryhdytty yhä enenevässä määrässä laatimaan muodostukseen liittyvien tehtävien määrä ei
5796: rakennussuunnitelmia maaseudun asutusti- ole suinkaan vähentynyt, kuten virkoja lak-
5797: hentymiä varten ja siten jouduttamaan kautettaessa vuonna 1945 edellytettiin, vaan
5798: alueella suoritettavien lohkomisten tekemistä tehtävien piiri on päinvastoin kasvanut. Pro-
5799: mahdolliseksi sekä poistamaan näin osaltaan senttuaalisen virkojen vähenemisen ohella te-
5800: rakennustoiminnan esteenä olevia haittoja. kee maanmittausinsinöörikunnalle asian vielä
5801: Yleiseen tarpeeseen suoritetaan meillä pal- pahemmaksi se, että ikäluokat ovat jakautu-
5802: jon pakkolunastuksia muun muassa maan- neet siten epäedullisesti, että ennen vuotta
5803: teitä varten. Pakkolunastuksista aiheutuu 1901 syntyneitä on nykyisistä maanmittaus-
5804: maanomistajille monenlaista haittaa tilusten insinööreistä vain 29. Näistä syistä johtuen
5805: luovutusten ja jäljelle jäävien tilusten pirs- nykyiset ylimääräiset maanmittausinsinöörit
5806: toutumisen muodossa. Uudessa tielaissa on joutuvat toimimaan ylimääräisinä 10 jopa
5807: viime mainittua haittaa pyritty pienentä- 15 vuotta. Kartoittajien kesken on ikäluok-
5808: mään tilusten järjestelytoimituksilla uusjako- kiin jakautuminen yhtä epäedullinen. Hei-
5809: jen tapaan. Pakkolunastusta varten suorite- dän suhteensa asiaa vielä pahentaa se, ettei
5810: taan maanmittaustoimituksena tilusten kar- menoarviossa ole vakinaisia kartoittajia var-
5811: toitus ja paalutus, mutta pakkolunastusten ten varoja lainkaan varattu. Ylimääräisiä
5812: 1496 !V,251. - Maanmittauslaitoksen virat.
5813:
5814:
5815: (1 pl.) toimia on ollut vain 30. Tulo- ja maanmittausinsinöörin virkaa perustettava
5816: menoarvioesityksessä vuodelle 1955 on halli- uudestaan. Näiden virkojen peruspalkkoihin
5817: tus esittänyt perustettavaksi lisää 10 ylimää- tarvitaan 4 617 000 markkaa, ikälisiin
5818: räisen kartoittajan tointa, mutta tämä toi- 1810 000 markkaa ja kalliinpaikanlisiin
5819: menpide ei ole riittävä heidän asemansa kor- 298 600 markkaa eli yhteensä 6 725 600 mark-
5820: jaamiseksi. Suurin osa kartoittajista tulee kaa. Samoin olisi perustettava 30 vakinaista
5821: edelleenkin olemaan vailla eläke-, ikälisä- ja kartoittajan tointa ( 1 pl.) sekä ylimääräisen
5822: kalliinpaikanlisäetuja, samoin kuin hän on kartoittajan toimia kymmenen enemmän kuin
5823: perhe-eläkelain vaikutuksen ulkopuolella. Hä- mitä hallitus on esittänyt. Tähän tarkoituk-
5824: nen asemansa on sosiaalisessa suhteessa aivan seen tarvitaan vuorostaan peruspalkkoina
5825: kestämätön. Näistä syistä johtuen on ollut 4 293 000 markkaa, vuosipalkkioina 1431000
5826: havaittavissa, että parhaassa iässä olevat, ja markkaa, ikälisinä 1400 000 markkaa ja kal-
5827: siis työkykyisimmät insinöörit ja kartoittajat, liinpaikanlisinä 348 000 markkaa eli yhteensä
5828: ovat yhä yleisemmin hakeutumassa kuntien 7 472 000 markkaa.
5829: ja yksityisten palvelukseen sekä muille Edellä olevan nojalla kunnioittaen ehdo-
5830: aloille. tamme,
5831: Kun tällainen tilanne ei saata olla valtion
5832: kannalta hyväksyttävä, vaan olisi pyrittävä että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
5833: edistämään puheena olevalla alalla alussa tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n V lu-
5834: mainittua myönteistä kehitystä, olisi edellä vun 1 momentille lisäyksenä yllämai-
5835: mainitut, aikanaan lakkautetut kuusi ensim- nittujen uusien virkojen ja toimien
5836: mäisen (12 pl.), seitsemän toisen (10 pl.) ja perustamista varten maanmittauslai-
5837: yhdeksän kolmannen (6 pl.) palkkausluokan tokseen 14 197 600 markkaa.
5838: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
5839:
5840: Harras Kyttä. Aukusti Pasanen. Kaarlo Kajatsalo.
5841: Artturi Tienari. Jaakko Hakala. Eino Rytinki.
5842: J. F. Pöykkö. Verner Korsbäck. Aare Leikola.
5843: Juho Kuittinen. Einari Jaakkola. Tahvo Rönkkö.
5844: Nestori Kaasalainen. Eero Saari. Hilja Väänänen.
5845: Artturi Koskinen. Sylvi Halinen. Wiljam Sarjala.
5846: Eino Saari. Marja Lahti. Atte Pakkanen.
5847: Matti Raipala. T. Saloranta. Kalle Kämäräinen.
5848: R. Hallberg. Matti Mattila. Väinö Tikkaoja.
5849: Mikko Hult. Eino Palovesi. Grels Teir.
5850: Lennart Heljas. Eemil Luukka. Arthur Larson.
5851: Eino E. Heikura. Kustaa Tiitu. Arvo Sävelä.
5852: Kalervo Saura. Felix Seppälä. Päiviö Hetemäki.
5853: Toivo H. Kinnunen.
5854: 1497
5855:
5856: IV,252. - Rah.al. N:o 118.
5857:
5858:
5859:
5860:
5861: Karvonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kar-
5862: toittajan toimien perustamista varten maanmittauslaitok-
5863: seen.
5864:
5865:
5866: E d u s k u n n. a 11 e.
5867:
5868: Maanmittaushallinnosta 6 päivänä heinä- poistamiseksi suoritettava sellainen palkkaus-
5869: kuuta 1928 annetun asetuksen n: o 237 50 §: n olojen järjestely, että kaikki säännöllisesti
5870: mukaan kuuluu maanmittausha:llituksen työskentelevät kartoittajat voisivat saada
5871: maanjakotoimien osastolle 30 vakinaista kar- pohjapalkkaa. Näin ollen olisi maanmittaus-
5872: toittajaa. Tarpeen mukaan voidaan ottaa laitokseen perustettava uudelleen 30 vaki-
5873: ylimääräisiä kartoittajia ja kartoittajaoppi- naista kartoittajan tointa (1 pl.). Nykyiset
5874: laita. Tällä hetkellä on maanmittaushalli- 30 kartoittajan tointa (1 pl.) olisi tällöin
5875: tuksen kirjoissa 103 kartoittajaa ja 165 kar- edelleen jätettävä ylimääräisiksi toimiksi ja
5876: toittajaoppilasta. Kun kartoittajien palk- ylimääräisten toimien lukumäärää olisi lisät-
5877: kauksen pääosan muodostavat tehdyn työn tävä hallituksen esittämän 10:n sijasta 20:lla,
5878: perusteella suoritettavat palkkiot, on heidän jolloin ylimääräisiä toimia olisi kaikkiaan 50.
5879: vakinainen palkkauksensa ollut peruspalk- Edellä mainitun 30 vakinaisen kartoittajan
5880: kaisten viran ja toimen haltijain alimman toimen perustamiseen tarvitaan peruspalk-
5881: palkkausluokan palkkamäärää pienempi. koina 4 293 000 markkaa, ikälisinä 1 050 000
5882: Tästä on seurannut, että he virkoja ja toimia markkaa ja kalliinpaikanlisinä 261000 mark-
5883: palkkausluokkiin sijoitettaessa ovat tulleet kaa. Ylimääräisten kartoittajan toimien li-
5884: luetuiksi ylimääräisten toimen haltijain jouk- säämiseen hallituksen esittämästä lukumää-
5885: koon, jossa he nytkin ovat 1 palkkausluok- rästä vielä kymmenellä tarvitaan vuosipalk-
5886: kaan kuuluvina. Lisäksi näitä toimia on ol- kioina 1431000 markkaa, ikälisinä 350 000
5887: lut vain 30, joten suurin osa kartoittajista markkaa ja kalliinpaikanlisinä 87 000 mark-
5888: on ollut ilman pohjapalkkaa. Hallituksen kaa.
5889: esityksessä 1955 vuoden tulo- ja menoarvioksi Edellä esitetyn perusteella allekirjoitta-
5890: on ehdotettu perustettavaksi lisää kymmenen neet kunnioittaen esittävät,
5891: ylimääräisen kartoittajan tointa.
5892: Siihen nähden, että kartoittajia maanmit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
5893: tausalalla vallitsevan suuren työmäärän tulo- ja menoarvion 11 Pl:n V luvun
5894: vuoksi tarvitaan ja kun heidän epävarma 1 momentille lisäyksenä yllä mainittu-
5895: virka-asemansa aiheuttaa lukuisia siirtymisiä jen kartoittajan toimien perustamista
5896: muihin tehtäviin, olisi sanotun epäkohdan varten 7 472 000 markkaa.
5897: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
5898:
5899: Juho Karvonen. Laura Brander-Wallin.
5900: Viljo Virtanen. Arvi Turkka.
5901: Juho Tenhiälä. Veikko Helle.
5902: Kalle Kauhanen. Veikko Kokkola.
5903: Artturi Koskinen. Otto Muikku.
5904:
5905:
5906:
5907:
5908: 15
5909: 1498
5910:
5911: IV,253, - Rah.al. N:o 119.
5912:
5913:
5914:
5915:
5916: Kyttä ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien virkojen ja
5917: toimien perustamista varten maanmittauskonttoreihin.
5918:
5919:
5920: E d u s k u n n a 11 e.
5921:
5922: Maanmittauskonttoreissa on jo pitkän aikaa mittauskanttareiden työmäärä on pysyväisesti
5923: vallinnut suuri töiden ruuhkautuminen. lisääntynyt niille annettujen uusien tehtä-
5924: Useissa tapauksissa kestää sangen kauan en- vien vuoksi. Mm. vuoden 1951 jakolaissa on
5925: nen kuin kentällä suoritettu maanmittaustoi- maanmittauskonttoreille siirretty siihen asti
5926: mitus vuorollaan joutuu maanmittauskontto- muille viranomaisille kuuluneita tehtäviä.
5927: rissa tarkastettavaksi ja maarekisteriin mer- Kun nyt maanmittaustoiminta kentällä on
5928: kittäväksi. Tietämämme mukaan ermssa saatu normaaliseen käyntiin, ei ole oikein,
5929: maanmittauskonttoreissa toimitukset ovat että maanmittaustoimitukset jäävät viipy-
5930: joutuneet jopa vuoden ajan odottamaan tar- mään maanmittauskonttoreissa. Asiain tilan
5931: kastamista. Tällaiset viipymiset ovat sangen parantamiseksi olisi mielestämme välttämä-
5932: haitallisia toimitusten osakkaille. Voidakseen töntä perustaa maanmittauskonttoreihin lisää
5933: järjestää taloutensa on toimituksen osakkaille virkoja ja toimia. Hallituksen esityksessä
5934: yleensä tärkeätä saada kentällä loppuun suo- eduskunnalle vuoden 1955 tulo- ja menoar-
5935: ritettu toimitus mahdollisimman pian merki- vioksi on tosin 11 pääluokan V luvun 1 mo-
5936: tyksi maarekisteriin. Etenkin lohkomisten mentin kohdalla esitetty myönnettäväksi va-
5937: maarekisteriin merkitsemisten viipyminen rat apulaislääninmaanmittausinsinöörin viran
5938: maanmittauskonttoreissa on määräalojen os- perustamista varten Mikkelin läänin maan-
5939: tajille sangen kiusallista. Siitä aiheutuu mittauskonttoriin. Tämä ei tietenkään ole
5940: heille toisinaan suoranaista taloudellista va- läheskään riittävä. Tietämämme mukaan
5941: hinkoakin, kun lainan ( esim. Arava-lainan) maanmittaushallituksessa pidetään välttämät-
5942: saanti on riippunut siitä, että alue on maa- tömänä, että maanmittauskonttoreihin perus-
5943: rekisteriin merkitsemisen kautta tullut kiin- tettaisiin viisi uutta tarkastajan virkaa sekä
5944: nityskelpoiseksi kiinteistöksi. edellämainitut yhdeksän ylimääräistä viras-
5945: Myös maanmittauskonttoreista tilattujen toapulaisen tointa, jotka viimemainitut lak-
5946: asiakirja- ja karttajäljennösten ja -ottei- kautettiin vuonna 1946 nimenomaan vain
5947: den saanti kestää usein kohtuuttoman kauan, toistaiseksi töiden maanmittauskonttoreissa
5948: jopa muutamia kuukausia. Kun esim. maa- vähennyttyä sen johdosta, että maanmittaus-
5949: rekisteriotteita tarvittaisiin lainhuudatus- ja insinööreistä suurin osa oli joutunut maan-
5950: kiinnitysasioissa kiireellisesti, on niiden val- hankintalain toimeenpanotehtäviin.
5951: mistamisen hitaus hyvin harmillista. Allekirjoittaneet pitävät tarpeellisena, että
5952: Tietämämme mukaan syynä yllämainittuun tulo- ja menoarvioon tässä kohden tehdään
5953: epätyydyttävään asiain tilaan on se, että muutos myöntämällä varat maanmittaushalli-
5954: maanmittauskonttoreissa on liian vähän viran tuksen ehdottamia virkoja ja toimia varten.
5955: ja toimen haltijoita. Varsinaisia insinöörin Tällöin tarvitaan:
5956: virkoja on yhtä vähän kuin ennen sotia. Toi- 28 pl: aan kuuluvien tarkastajan virkojen
5957: men haltijoita lienee jopa vähemmänkin kuin perustamista varten Uudenmaan, Turun ja
5958: ennen sotia, sillä vuonna 1946 lakkautetuista Porin, Hämeen, Kuopion ja Vaasan maan-
5959: ylimääräisistä virastoapulaisen toimista on mittauskonttoreihin: peruspalkkoina 2 593 800
5960: vielä yhdeksän perustamatta uudelleen. mk, ikälisinä 689 860 mk ja kalliinpaikanli-
5961: Töiden ruuhkaantuminen maanmittauskont- sinä 188 160 mk eli kaikkiaan 3 471820 mk, ja
5962: toreissa ei ole tilapäinen ilmiö, sillä maan- yhdeksän 11 pl: aan kuuluvan ylimääräisen
5963: IV,253. - XyttlL ym. 1499
5964:
5965: virastoapulaisen toimen perustamista varten että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
5966: maanmittauskonttoreihin: vuosipalkkioina tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n V lu-
5967: 2 070 900 mk, ikälisinä 60 000 mk ja kalliin- vun 1 momentille lisäyksenä edellä-
5968: paikanlisinä 179 200 mk eli kaikkiaan mainittujen uusien virkojen ja toimien
5969: 2 310 100 mk, yhteensä 5 781 920 mk. perustamista varten maanmittauskont-
5970: Edellä esitetyn nojalla täten kunnioittaen toreihin 5 781 920 markkaa.
5971: ehdotamme,
5972: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
5973:
5974: Harras Kyttä. Mikko Hult. Felix Seppälä.
5975: Artturi Tienari. Aukusti Pasanen. Toivo H. Kinnunen.
5976: J. F. Pöykkö. Jaakko Hakala. Kaarlo Kajatsalo.
5977: Juho Kuittinen. Verner Korsbäck. Eino Rytinki.
5978: Nestori Kaasalainen. Einari Jaakkola. Aare Leikola.
5979: Eino E. Heikura. Eero Saari. Tahvo Rönkkö.
5980: Kalervo Saura. Sylvi Halinen. Hilja Väänänen.
5981: Artturi Koskinen. T. Saloranta. Wiljam Sarjala.
5982: Lennart Heljas. Matti Mattila. Atte Pakkanen.
5983: Eino Saari. Eino Palovesi. Kalle Kämäräinen.
5984: Matti Raipala. Eemil Luukka. Väinö Tikkaoja.
5985: R. Hallberg. Päiviö Hetemäki. Grels Teir.
5986: V. Virtanen. Kustaa Tiitu. Arthur Larson.
5987: Arvo Sävelä.
5988: 1500
5989:
5990: IV,254. - Rah.al. N:o 120.
5991:
5992:
5993:
5994:
5995: Sävelä ym.: Määrärahan osoittamisesta taimiston tarkastajan
5996: viran perustamiseksi maataloushallitukseen.
5997:
5998:
5999: E d u s k u n n a ll e.
6000:
6001: Viime aikaisten maareformien yhteydessä puutarhaoppilaitosten tarkastus ja huolen-
6002: maamme maatalous on tullut entistä eneln- pito niistä, eikä hän ennätä suorittaa sano-
6003: män pienviljelysvaltaiseksi, ja useimmilht tun lain edellyttämää valvontaa sitäkin suu-
6004: näillä pien- ja kääpiötiloilla ansion han- remmalla syyllä, kun tällaisia valvonnan-
6005: kinnassa puutarhatalous näyttelee hyvin alaisia kauppatairoistoja on eri puolilla
6006: huomattavaa osaa. Vaikka puutarhaelinkeino maassamme jo lähes 300, käsittäen niiden
6007: on viime vuosina saavuttanut yhä laajem- viljelysala noin 750 hehtaaria ja uusia kaup-
6008: mat mittasuhteet, niin ei valtion toimesta ole patairoistoja jatkuvasti syntyy. Kun ei ole
6009: kiinnitetty tämän alan edistämiseen suurta- voitu tyydyttävästi suorittaa po. lain edellyt-
6010: kaan huomiota eikä ole kuljettu kehityksen tämää tarkastustoimintaa, niin on jo nyt
6011: mukana. Kun puutarhatalouden merkitys kuulunut valituksia siitä, että taimistotuot-
6012: maassamme oli vielä vähäinen, perustettiin teiden tilaajille, jotka valtavalta osalta ovat
6013: aikoinaan maataloushallitukseen puutarhan- vähävaraisia pienten maa-alueiden omistajia,
6014: hoidon tarkastajan virka. Onhan selvää, on myyty ala-arvoistakin tavaraa. Onhan
6015: ettei ainoa tämän aJan virkamies mitenkään muillakin maataloutemme välttämättömillä
6016: enää voi yksin hoitaa näin laajaa ja moni- tarvikkeilla ainakin tyydyttävä tarkastus ja
6017: tahoista p"!lutarhaelinkeinon haaraa, joka kontrolli. .Syntyneen epäkohdan korjaami-
6018: viime vuosina on entisestään moninkertais- seksi esitämme, että ensi vuoden alusta al-
6019: tunut. kaen perustettaisiin maataloushallitukseen
6020: Heinäkuun 31 päivänä 1952 annettiin laki peruspalkkainen taimiston tarkastajan virka,
6021: eräiden taimistotuotteiden viljelemisen ja joka kuuluisi 27 palkkausluokkaan, kuten
6022: kaupan valvonnasta (612/42). Tämä laki muutkin sanotun viraston tarkastajat. Tai-
6023: edellyttää, että taimien viljelemistä, kauppaa miston tarkastajan peruspalkka indeksilisi-
6024: ja välittämistä harjoittavan on tehtävä siitä neen olisi 561 900 mk ja kalliinpaikanlisä
6025: ilmoitus maataloushallitukselle, jonka tulee 56 580 mk eli yhteensä 618 480 mk.
6026: valvoa taimistotuotteiden kauppaa ja tuotan- Kaikkeen edelliseen viitaten esitämme,
6027: toa. Tällaista valvontaa ei kuitenkaan vielä
6028: tähän mennessä ole saatu aikaan, sillä tar- että vuoden 1955 tulo- ja menoar-
6029: vittavan tarkastajan virkaa ei ole vielä pe- vioon otettaisiin 618 480 markan suu-
6030: rustettu. Maataloushallituksen tämän alan ruinen määräraha taimiston tarkasta-
6031: ainoan virkamiehen päätehtävänä on lähinnä jan viran perustamiseksi maatalous-
6032: hallitukseen.
6033: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
6034:
6035: Arvo Sävelä. Niilo Nieminen.
6036: Tyyne Paasivuori. Einari Jaakkola.
6037: Väinö Tikkaoja. Bertel Lindh.
6038: 1501
6039:
6040: IV,255, - Rah.al. N:o 121.
6041:
6042:
6043:
6044:
6045: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta puutarhanhoidon
6046: tarkastajan palkkauksen parantamista varten.
6047:
6048:
6049: E d u s k u n n a ll e.
6050:
6051: Puutarhanviljely on maassamme suna huomioonottaen ja vielä se, että puutarha-
6052: määrin laajentunut, että siitä on tullut kan- alan korkeimmat opinnot on suoritettava
6053: santaloudessammekin huomionarvoinen te- ulkomailla, joten ne vaativat paljon enem-
6054: kijä. Herättää sen vuoksi ihmettelyä, että män sekä aikaa että varoja kuin esim. maa-
6055: tämän elinkeinon etuja valvomassa meidän taloudellisen virkatutkinnon suorittaminen,
6056: maassamme on vain yksi erittäin vaatimat- tuntuisi kohtuulliselta, että puutarhanhoidon
6057: tomasti palkattu virkamies, tarkastaja, joka tarkastajan virka olisi sijoitettu ainakin
6058: on sijoitettu maataloushallituksen maata- 28 tai 29 palkkausluokkaan. Hyvällä syyllä
6059: lousopetusosastoon. hänet voitaisiin rinnastaa siihen kalastus-
6060: Tähän asiaintilaan olisi saatava korjausta, neuvokseen, joka ei ole osastopäällikkö ja
6061: parhaiten niin, että maataloushallitukseen jonka peruspalkka kuuluu 29 palkkausluok-
6062: perustetaan puutarhataloutta varten oma kaan. Tämän palkkausluokan peruspalkka
6063: osastonsa. Mutta ellei katsottaisi voitavan indeksilisineen on nykyisin 51 675 mk kuu-
6064: siihen mennä heti siitä huolimatta, että val- kaudessa - ei siis suinkaan kovin korkea
6065: tioneuvoston asettama puutarhaopetustoimi- sekään.
6066: kunta on asiasta tehnyt esityksen mietin- Kun puutarhanhoidon tarkastajan virka
6067: nössään n: o II jo marraskuun 18 päivänä 'entisen viranhaltijan saavutettua eroamisiän
6068: 1948, niin olisi ainakin nykyisen tarkasta- lähiaikoina tulee uudelleen täytettäväksi,
6069: janviran palkkausta parannettava. olisi palkkaus kiireellisesti järjestettävä
6070: Puutarhanhoidon tarkastajan 'virka kuu- edes kohtuulliset vaatimukset täyttäväksi.
6071: luu 25 palkkausluokkaan, jossa peruspalkka Tähän on sitäkin suurempi syy, kun hallin-
6072: indeksilisineen on 42 550 mk. Kun tuosta nollisten tehtävien lisääntyminen tällä alalla
6073: palkasta verot on maksettu, jää jälelle sen on useiden uudistussuunnitelmien vuoksi
6074: verran, että sillä saa pienen vaatimattoman aivan ilmeinen.
6075: asunnon. Maatalousopetuksen tarkastaja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6076: kuuluu 27 pl :aan. Kun ottaa huomioon, että nioittavasti,
6077: viimeksimainittu on joka tapauksessa samaa
6078: alaa edustavan lähimmän esimiehensä ( osas- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
6079: topäällikön) alainen, mutta puutarhantar- den 1955 tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n
6080: kastaja edustaa esimiehelleen aivan vierasta VI luvun 1 momentille lisäyksenä
6081: alaa, niin on selvää, että viimeksimainitun 109 500 markkaa puutarhanhoidon tar-
6082: vastuu on huomattavasti suurempi. Tämä kastajan palkkauksen parantamista
6083: varten.
6084: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
6085:
6086: Artturi Koskinen. Johannes Wirtanen.
6087: Veikko Helle. Vappu Heinonen.
6088: Erkki W. Mohell.
6089: 1502
6090:
6091: IV,256. - Rah.al. N:o 122.
6092:
6093:
6094:
6095:
6096: Lahtela. ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. rajaseutulisän
6097: maksamiseksi kotitalous-, maatalous- ja kotiteollisuusoppi-
6098: laitosten opettajille karvaan asutuissa ja syrjäseutujen
6099: kunnissa palvelukseen astumisajasta riippumatta.
6100:
6101:
6102: E d u s k u n n a 11 e.
6103:
6104: Ammattitaitoisen ja pätevän opettajavoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6105: man saamiseksi harvaan asutuissa ja syrjä- nioittaen,
6106: seutujen kunnissa maksetaan opettajille lisä-
6107: palkkiona ns. rajaseutulisää. Kotitalous-, että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
6108: maatalous- ja kotiteollisuusoppiLaitosten koh- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n VII
6109: dalla mainittua rajaseutulisää suoritetaan luvun 1 momentiUe lisäyksenä 495 000
6110: kuitenkin vain niille opettajille, jotka ovat markkaa kaikille kotitalous-, maa-
6111: olleet työssä ennen 1/1 1951. On epäoikeu- talous- ja kotiteollisuusoppilaitosten
6112: denmukaista ja lmtkeruutta aikaansaavaa, opettajille karvaan asutuissa ja syr-
6113: että 1/1 1951 jälkeen työhön tulleet opetta- jäseutujen kunnissa palvelukseen as-
6114: jat eivät enää saa rajaseutulisää. Näin ollen tumisajasta riippumatta ns. rajaseu-
6115: samanlaisesta työstä toinen opettaja saa, tulisän maksamista varten.
6116: toinen ei saa ko. lisää.
6117: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
6118:
6119: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
6120: Urho Kähönen. J. F. Pöykkö.
6121: Erkki Koivisto.
6122: 1503
6123:
6124: IV,257. - Rah.al. N:o 123.
6125:
6126:
6127:
6128:
6129: Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotkamon emäntä-
6130: koulun rakentamtseen.
6131:
6132:
6133: E d u s k u n n a: ll e.
6134:
6135: Sotkamon kunnassa toimiva Sotkamon dottanut Sotkamon emäntäkoulun varsinai-
6136: emäntäkoulu aloitti toimintansa vuonna set koulurakennukset rakennettavaksi vuon-
6137: 1950. Koulun perustamista varten oli Sot- na 1953. Tätä silmälläpitäen on koulua var-
6138: kamon kunta lahjoittanut aikoinaan kaksi ten laadittu rakennussuunnitelma ja kus-
6139: maatilaa, joiden lahjoitusten turvin koulun tannusarvio, joka päättyy 82 000 000 mark-
6140: toiminta voitiin alkaa. Koulu toimi aluksi kaan. Maataloushallitus on jo aikaisemmin
6141: kunnallisena emäntäikouluna, mutta siirtyi esittänyt rakennusmäärärahan ottamista val-
6142: vuoden 1951 alussa asianomaisella päätök- tion tulo- ja menoarvioon, mutta toistaiseksi
6143: sellä valtion kouluksi. tuloksetta. Edelleen on tehty esityksiä ra-
6144: Koulun toimintaa haittaa suuresti se, ettei kennustöiden aloittamisesta työttömyysvaro-
6145: sillä ole varsinaisia tarkoituksenmukaisia jen turvin, jotka nekään eivät ole johtaneet
6146: koulurakennuksia lainkaan. Koulun tarpeita myönteisiin tuloksiin. Kun hallituksen edus-
6147: varten on vuokrattu erään maatilan pää- kunnalle jättämässä valtion vuoden 1955
6148: rakennus. Samoin käytetään kunnan lah- tulo- ja menoarvioesityksessä ei ole ko. tar-
6149: joittamien maatilojen rakennuksia, jotka koitukseen merkitty määrärahaa, olisi edus-
6150: ovat sekä ahtaat että koulun tarkoituksiin kunnan suoritettava tässä suhteessa tarpeel-
6151: sopimattomat. Vuokrattu koulurakennus si- linen toimenpide määrärahan ottamiseksi
6152: jaitsee yli 2 km etäisyydellä varsinaisesta menoarvioon.
6153: koulupaikasta. Käytettävien koulurakennus- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
6154: ten epäedullisen sijainnin ja koulun käytti}. ehdotamme,
6155: tarkoituksiin soveltumattomuutensa vuoksi
6156: nykyinen järjestely on välttämättömyyden että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6157: sanelema ja täysin väliaikainen tilapäisjär- den 1955 tulo- ja menoarvioon
6158: jestely. 30 000 000 markan määrärahan Sot-
6159: Kotitalousoppilaitosten rakennusohjelman kamon emäntäkoulun rakennustöiden
6160: suunnittelua varten aikoinaan asetettu toi- aloittamiseen lisäyksenä hallituksen
6161: mikunta on, laatiessaan sanottujen koulu- esitykseen tulo- ja menoarvion 11 Pl.
6162: jen rakennusohjelman vv. 1949-1954, eh- VII: 5 momentin kohdalla.
6163: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
6164:
6165: Eemil Partanen. Kerttu Saalasti.
6166: 1504
6167:
6168: IV,25s. - Rah.al. N:o 124.
6169:
6170:
6171:
6172:
6173: Ham.ara ym.: Määrärahan osoittamisesta kotitaloudellisille
6174: oppilaitoksille valtion avustuksina suoritettujen ylläpito-
6175: menojen palautuksia varten.
6176:
6177:
6178: E d u s kun n a 11 e.
6179:
6180: Hallituksen esitylksessä eduskunnalle on yk- :kuitenkaan aiheuta momentille lisäystä, koska
6181: sityisluontoisia maataloudellisia oppilaitoksia liikaa maksettuja ennakkoja ei tilinpidossa
6182: koskevan 11 Pl. VIII: 2 momentin 'e) koh- ole merkitty valtion saataviksi. Kyseessä ole-
6183: dalla ehdotettu, että 23: lle koululle myönnet- vat koulut ovat maataloushallituksen maata-
6184: täisiin vuosina 1951--1952 maksettujen liian lousopetusosaston alaisia oppilaitdksia ja:kau-
6185: suurten avustusennakkojen palautusten mak- tuen VIII luvun eri momenteille seuraavasti:
6186: samista varten 9 444 000 markkaa, mikä ei
6187:
6188: VIII: 2 maamies- ja pienviljelijäkoulut 16 koulun palautukset 8199000:-
6189: 4 karjanhoito- ja meijerikoulut ..
6190: 5
6191: " "
6192: 250000:-
6193: 9 maanviljelyskoulut ............ 1 182000:-
6194: 12 Högre sv. lantbruksläroverket .. 1 " " 813000:-
6195: " "
6196: Yhteensä 23 koulun palautukset 9 444000:-
6197:
6198: Menoarvioesityksestä puuttuvat kotitalou- sen esittämää erityistä valtion avustusta
6199: dellisten oppilaitosten palautukset kokonaan. 11148 000 mk, joka ei sekään aiheuta mo-
6200: Näidenkin kouluj-en talous vakavasti häiriin- mentille lisäystä, koSka liikaa maksettuja en-
6201: tyisi, ellei niille edellämainittuina vuosina nakkoja ei tässäkään tapauksessa ole tilinpi-
6202: liikaa ma:ksettujen avustusennakkojen palau- dossa merkitty valtion saataviksi. Palautuk-
6203: tuksia varten myönnetä maataloushallituk- set jakautuvat eri momenteille seuraavasti:
6204:
6205: VIII: 6 kotitalousoppilaitokset . . . . . . . . 2{fkoulun palautukset 10 191 000: -
6206: 13 Högvalla seminarium . . . . . . . . . 1 , , 957 000: -
6207: --------------~------~----------------
6208: Yhteensä 21 koulun palautukset 11148 000: -
6209:
6210: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- dellisille oppilaitoksille valtion avus-
6211: nioittaen, tuksina suoritettujen ylläpitomenojen
6212: palautuksia varten 11 Pl. VIII: 6
6213: että Eduskunta osoittaisi vuoden ja 11 Pl. VIII: 13 kohdalla 21 :n
6214: 1955 tulo- ja menoarviossa kotitalou- koulun osalta 11148 000 markkaa.
6215: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
6216:
6217: Irma Hamara. Jaakko Hakala. Sven Högström.
6218: Aune Innala. Bertel Lindh. Arno Tuurna.
6219: Hilja Väänänen. Kalervo Saura. Matti Raipala.
6220: C. A. Öhman. Sylvi Heinonen. Saara Forsius.
6221: Antti J. Rantamaa. Erkki Koivisto. Päiviö Hetemäld.
6222: Erkki Leikola.
6223: 1505
6224:
6225: IV,259. - Rah.al. N:o 125.
6226:
6227:
6228:
6229:
6230: Hamara ym.: Määrärahan osoittamisesta kotitaloudellisten
6231: oppilaitosten opettajain palkkojen parantamista varten.
6232:
6233:
6234: E d u s k u n n a 11 e.
6235:
6236: Maatalousministeriön alaisten kotitalousop- mässään mietinnössä puuttunut asiaan esit-
6237: pilaitosten opettajien työ- ja palkkausolo- täen samat pätevyysvaatimukset ja samat
6238: suhteissa vallitsevat epäkohdat ovat aiheut- palkkaedut kaikille vastaavissa opetustehtä-
6239: taneet näissä kouluissa vallitsevan opettaja- vissä oleville kotitalousopettajille.
6240: kadon, joka ilmenee erikoisesti suurimman Edellä mainitussa mietinnössä ovat kotita-
6241: opettajaryhmän, talousopettajien virkoja täy- lousopistojen kotitalousopettajanvirat esite-
6242: tettäessä. Tämä on omiaan vaikuttamaan tyt 21 ja talous- ja emäntäkoulujen kotita-
6243: häiritsevästi koko maatalousministeriön alai- lousopettajanvirat 20 palkkausluokkaan. Kun
6244: seen kotitalousopetukseen. kuitenkin - kuten edellä mainittiin - näi-
6245: Erikoisesti esiintyvät epäkohdat 14 ja 11 den koulujen työaika on rajoittamaton eikä
6246: palkkausluokissa, joissa opettajia on suurin vuotuista työkautta koulujen maataloudelli-
6247: määrä, koska muiden ministeriöiden alaisten sen luonteen vuoksi voida kovin paljon ly-
6248: oppilaitosten vastaavat opettajanvirat ovat hentää, olisi näiden koulujen opettajille kor-
6249: 18 ja 20 palkkausluokissa. Maatalousminis- vattava työajan pituus palkkausluokan ko-
6250: teriön alaisten kotitalousoppilaitosten opetta- rottamisella, kuten komitean mietinnössä on
6251: jien työmäärä on aikaan nähden rajoittama- esitetty keskusammattikoulujen kotitalous-
6252: ton, kun melkein kaikissa muissa maan oppi- opettajanvirkoihin nähden. Näin ollen olisi
6253: laitoksissa jo opetusvelvollisuus on säädetty. kotitalousopistojen kotitalousopettajanvirat
6254: Tämän lisäksi puheena olevat oppilaitokset, määrättävä 23: een ja talous- ja emäntäkou-
6255: eräitä poikkeuksia lukuunottamatta, ovat sisä- lujen opettajanvirat 22: een palkkausluok-
6256: oppilaitoksia, joten niiden opettajien päivä- kaan. Kun maataloudellisissa kotitalousoppi-
6257: työ pitenee kohtuuttomasti ja opettajat jou- laitoksissa on myös kodinhoidon, lastenhoi-
6258: tuvat peruspalkanaan suorittamaan aikaan don (terveydenhoidon), puutarhanhoidon ja
6259: nähden rajoittamattoman työmäärän ja pel- käsityönopettajan virkoja, joissa pätevyys-
6260: kästä harrastuksesta palkatonta ylityötä. vaatimukset ja työmäärät ovat vastaavat, esi-
6261: Mainittakoon; että mm. emäntäkoulujen työ- tetään nama virat palkkausluokituksessa
6262: vuosi kestää 10 kk. (siis 2 kk. lomaa vuo- rinnastettaviksi kotitalousopettajanvirkojen
6263: dessa) ja käsittää 260 arkityöpäivää ilman kanssa. Maatalousaineiden opettajanvirat,
6264: säädettyä opetusvelvollisuutta, opettajapalk- joihin vaaditaan yliopistollinen lopputut-
6265: kojen kuuluessa 14 palkkausluokkaan. Kan- kinto, esitetään kotitalousopistoissa 26 ja
6266: sakoulun kotitalousopettajien rahapalkan ja emäntäkouluissa 25 palkkausluokkaan.
6267: luontaisetujen yhteismäärä vastaa valtion vi- Komitea on esittänyt 7 ja 5 kuukautta kes-
6268: ran ja toimen haltijain 18-19 palkkausluo- tävien kotitalouskoulujen opettajanvirat,
6269: kan mukaista palkkaa, työvuosi käsittää 200 edelliset 16 ja jälkimmäiset 12 palkkausluok-
6270: työpäivää ja opetusvelvollisuuden, joko 24 kaan. Kun näiden koulujen opettajanvirko-
6271: tai 30 viikkotuntia; yli meneviltä tunneilta jen pätevyysvaatimukset ovat samat kuin
6272: he saavat ylituntipalkkion. emäntäkouluissa ja kun niiden vuotuinen
6273: Asiassa on useaan otteeseen käännytty val- työaika on säädetty samaksi kuin kokovuoti-
6274: tiovallan ja palkkauksia käsittelevien eri elin- sissa kotitaloudellisissa oppilaitoksissa (Laki
6275: ten puoleen, jotta saataisiin korjauksia tähän kotitalousoppilaitoksista annetun lain muut-
6276: epäkohtaan. Viimeksi on kotitalousopettaja- tamisesta 18. 8. 1944 Ask. 529/44 8 § 5),
6277: komitea valtioneuvostolle 16. 6. 1954 jättä- · ei ole mitään aihetta sijoittaa kotita!louskou-
6278: 16
6279: 1506 IV,259. - Kotitalousoppilaitosten opettajain palkat.
6280:
6281:
6282: lujen opettajavirkoja muita alempiin palk- Kysymyksessä olevat palkat olisi mieles-
6283: kausluokkiin. tämme korotettava seuraavasti:
6284:
6285: 11 Pl. VII: 1. Kotitalousoppilaitokset (Valtion).
6286: Peruspalkka tai vuosipalkkio ilman indeksikorotusta.
6287: Ny·kyinen Ehd-otus Lisäys
6288: Peruspalkkaiset: rpl. mk pl. mk mk
6289: 10 lehtoria, a. p. . ............ . peruspalkka (24) 420 600 (27) 488 700 681000
6290: 1 maatal.op., y. p. . .......... . (25) 444 000 (26) 465 300 21300
6291: 2 maatal.op., y. p., .......... . " (23) 399 300 (25) 444 000 89 400
6292: 4 maatal.op., a. p. . .......... . " (22) 379 800 (24) 420 600 163 200
6293: 10 opettajaa ................. . " (21) 360 900 (23) 399 300 384 000
6294: 1 talousopettaja, 1 1. ........ . " (18) 314 100 (23) 399 300 75 200
6295: 2 talousopettajaa, 2 1. ....... . " (16) 286 500 (23) 399 300 225 600
6296: 2 talousopettajaa, 3 1. ....... . " (15) 273 600 (22) 379 800 212 400
6297: 7 talousopettajaa, 4 1. ....... . " (14) 262 500 (22) 379 800 821100
6298: 2 talousopettajaa, 5 1. ....... . " (12) 240 900 (22) 379 800 277 800
6299: 8 talousopettajaa, 6 l. ....... . " (11) 230 100 (22) 379 800 1197 600
6300: 2 puutarhaopett., 2 1. ....... . " (16) 286 500 (23) 399 300 225 600
6301: 7 puutarhaopett., 3 1. ....... . " (14) 262 500 (22) 379 800 821100
6302: 2 puutarhaopett., 4 1. ....... . " (12) 240 900 (22) 379 800 277,800
6303: 8 puutarhaopett., 5 1. ....... . " (11) 230 100 (22) 379 800 1197 600
6304: 1 käsityönopett., 1 1. ......... . " (16) 286 500 (23) 399 300 112 800
6305: 7 käsityönopett., 2 1. ......... . " (14) 262 500 (22) 379 800 821100
6306: 2 terveydenh.op. . ........... . " (14) 262 500 (22) 379 800 234 600
6307: 1 kodinhoid.op. . ............ . " (16) 286 500 (23) 399 300 112 800
6308: 1 kodinhoid.op. . ............ . " (14) 262 500 (22) 379 800 117 300
6309: "
6310: Yhteensä peruspalkkoina mk 8 069 300
6311:
6312: Ylimääräiset:
6313: 1 kodinhoidonop. • 0 vuosipalkkio (21)
6314: •••• 0 ••••• 360 900 (23) 399 300 38400
6315: 1 talousopettaja •• 0 •••••••••• (21) 360 900 (23) 399 300 38400
6316: 2 maatalousop. .............. " (22) 379 800 (24) 420 600 81600
6317: 7 talousopettajaa, 4 1. ........ " (14) 262 500 (22) 379 800 821100
6318: 3 kodinhoid.op. • 0 ••• 0
6319: "
6320: ••••••••(14) 262 500 (22) 379 800 351900
6321: 2 terveydenh.op. •••••••
6322: " 0 (14)
6323: ••••• 262 500 (22) 379 800 234 600
6324: 3 käsityönopett., 2 1. ......... " (14) 262 500 (22) 379 800 351900
6325: 2 puutarhaopett., 3 1. ......... " (14) 262 500 (22) 379 800 234 600
6326: "
6327: Yhteensä vuosipalkkioina mk 2 152 500
6328:
6329: 11 Pl. VIII: 5. Kotitalousoppilaitokset (Yksityisluontoiset).
6330: Palkka ilman indeksikorotusta.
6331: Nykyinen Ehdotus. Lisäys
6332: Palkkaukset: mk mk mk
6333: 4 maatalous- ja yhteiskunta-ain. op. palkka 399 300 444000 178 800
6334: 6 maatalous- ja yhteiskunta-ain. op. 379 800 420 600 244 800
6335: 3 tietopuol. aineiden opettajaa ......... " 273 600 379 800 318 600
6336: 2 talousopettajaa ••••••••••••••••• '
6337: " 286 500 •• !II 399 300 225 600
6338: 27 talousopettajaa ..................... "
6339: " 273 600 379 800 2 867 400
6340: 19 talousopettajaa ;, 262500
6341: • • • • • • • . • • • • • • • • • • • • tl .. 379800 2228700
6342: IV,259.- Ha.ma.ra ym. 1507
6343: Nykyinen Ehdotus Lisäys
6344: mk mk mk
6345: 3 talousopettajaa ..................... 230100 379 800 449100
6346: 2 puutarhaopettajaa .................. " 286 500 399 300 225 600
6347: 10 puutarhaopettajaa .................. " 262 500 379 800 1173 000
6348: 2 puutarhaopettajaa ••••••• 0 ••••••••••
6349: " 230100 379 800 299 400
6350: 1 kodinhoidonopettaja •••••• 0 •••••• 0 •••
6351: " 286 500 399 300 112 800
6352: 1 kodinhoidonopettaja •••••••••••• 0 •• 0
6353: " 273 600 379 800 106 200
6354: 2 kodinhoidonopettajaa •••• 0 ••••••••••
6355: " 262 500 379 800 234 600
6356: 2 käsityönopettajaa ••••••••••••••••• 0 0
6357: " 286 500 399 300 225 600
6358: 16 käsityönopettajaa ................... " 262 500 379 800 1876 800
6359: 1 käsityönopettaja .................... " 230100 379 800 149 700
6360: 1 käsityönopettaja, 5 kk. ...••.•..... 0. " 91500 158 250 66 750
6361: 1 terveydenhoidonopettaja ............. " 262 500 379 800 117 300
6362: 1 lastenhoidonopettaja ••••• 0 •• 0 ••••• 0.
6363: " 209 400 379 800 170 400
6364: "
6365: Yhteensä mk 11271150
6366:
6367: Nykyinen Ehdotus Lisäys
6368: 11 Pl. VIII: 11. Erikoiskoulut (määrä) : mk mk mk
6369: 1 maatalousaineiden opettaja palkka 0 •••••• 0 •• 379 800 420 600 40 800
6370: 2 talousopettajaa •• 0 •• 0 •••••••• 0 ••••• 0 262 500 379 800 234 600
6371: 1 puutarhaopettaja • 0 •••••
6372: "
6373: 0. 0 ••• 0 0. 0 0. 262 500 379 800 117 300
6374: 1 käsityönopettaja •• 0. 0
6375: "
6376: ••••• 0 •• 0 •••• 0 0 262 500 379 800 117 300
6377: " Yhteensä mk 510 000
6378:
6379: 11 Pl. VIII: 13. Högvalla seminarium (arviomääräraha):
6380: Nykyinen Ehdotus Lisäys
6381: mk mk mk
6382: 4 lehtoria ........................... . palkka 379 800 488 700 435 600
6383: 2 talousopettajaa .................... . 314100 399 300 150 400
6384: 1 talousopettaja ..................... . " 286 500 399 300 112 800
6385: 1 käsityönopettaja ................... . " 262 500 399 300 136 800
6386: "
6387: Yhteensä mk 835 600
6388:
6389: Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- kaa kotitaloudellisten oppilaitosten
6390: nioittaen, opettajien palkkausluokkien korotta-
6391: mista varten.
6392: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
6393: tulo- ja menoarvioon 22 838 550 mark-
6394: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
6395:
6396: Irma Hamara. Arvo Salminen.
6397: Aune Innala. M. 0. Lahtela.
6398: Hilja Väänänen. Armas Leinonen.
6399: Erkki Koivisto. Saara Forsius.
6400: Jaakko Hakala. Päiviö Hetemäki.
6401: Matti Raipala. Vappu Heinonen.
6402: 1508
6403:
6404: IV,260, - Rah.al. N:o 126.
6405:
6406:
6407:
6408:
6409: Pasanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityis-
6410: luontoisten maataloudellisten oppilaitosten rakennusavus-
6411: tuksia varten.
6412:
6413:
6414: Eduskunnalle.
6415:
6416: Hallitus on esityksessään vuoden 1955 käytettävissä o·levien tietojen mukaan vält-
6417: tulo- ja menoarvioksi esittänyt 11 Pl: n VIII tämätöntä, että ehdotettua määrärahaa lisät-
6418: luvun 15 momentille yksityisluontoisten maa- täisiin ainakin 20 000 000 markalla.
6419: taloudellisten oppilaitosten rakennusavustuk- l;ausumaamme nojaten ehdotamme kun-
6420: siin ainoastaan 55 000 000 markkaa. Tämä nioittaen,
6421: määräraha on kuitenkin riittämätön. Koska
6422: sanotusta rahamäärästä olisi suoritettava ra- että Eduskunta ottaisi vuoden
6423: kennusavustukset yksityisluontoisille maa- 1955 tulo- ja menoarviom 11 Pl:n
6424: mieskouluille, karjanhoito- ja meijeritalous- VIII luvun 15 momentille lisäystä
6425: oppilaitoksine, kotitalous- sekä käsi- ja koti- 20 000 000 markkaa yksityisluontoisten
6426: teollisuusoppilaitoksille sekä muillekin yksi- maataloudellisten oppilaitosten raken-
6427: tyisluontoisille maataloudellisille oppilaitok- nusavustuksia varten.
6428: sille, ja kun avustusten tarve on suuri, olisi
6429: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
6430:
6431: Aukusti Pasanen. Aare Leikola.
6432: 1509
6433:
6434: IV,261. - Rah.al. N:o 127.
6435:
6436:
6437:
6438:
6439: Honkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raken-
6440: nusavustuksiksi yksityisluontoisille maatalous-, kotitalous-
6441: ja kotiteollisuusoppilaitoksille.
6442:
6443:
6444: E d u s k u n n a 11 e.
6445:
6446: Maatalous-, kotitalous- ja kotiteol'lisuusop- saantimahdollisuuksia olisi pikaisesti tehostet-
6447: pilaitosten rakennusten rappeutuminen on tava, olisi välttämättä järjestettävä maata-
6448: yleisesti tunnettu. Valtion vaikea raha talou- loudelliselle, kotitaloudelliselle ja kotiteolli-
6449: dellinen tilanne on pakottanut oppilaitokset selle ammattiopetukselle tarkoituksenmukai-
6450: tekemään korjaus- ja uusimissuunnitelmansa set huonetilat sekä työskentelymahdollisuu-
6451: erittäin harkitusti ja pidättyvästi. Tästä ,det, minkä vuoksi ehdotamme,
6452: huolimatta nousivat v: lle 1954 maatalousop-
6453: pilaitosten rakennusavustusanomukset 82 milj. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
6454: markkaan, kotitalousoppilaitosten 30 milj. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII: 15
6455: markkaan ja kotiteollisuusoppilaitosten 90 momentille lisäystä 45 miljoonaa
6456: milj. markkaan eli yhteensä 202 milj. mark- markkaa rakennusavustuksiksi yksi-
6457: kaan. Avustuksia voitiin kuitenkin myöntää tyisluontoisille maatalous-, kotitalous-
6458: ainoastaan 55 milj. mk. ja kotiteollisuusoppilaitoksille.
6459: Kun maaseudunkin ammattiopetuksen
6460:
6461: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
6462:
6463: Niilo Honkala. Kerttu Saalasti.
6464: N. Kosola. Armas Leinonen.
6465: Kalervo Saura. Elli Nurminen.
6466: Atte Pakkanen. Albin Wickman.
6467: Kauno Kleemola. Irma Hamara.
6468: Heikki Soininen. Toivo Antila.
6469: John Forsberg. Nestori ltaasalainen.
6470: Bertel Lindh. Jaakko Hakala.
6471: Onni Peltonen. ltustaa Tiitu.
6472: Verner ltorsbäck.
6473: 1510
6474:
6475: IV,262, - Rah.al. N:o 128.
6476:
6477:
6478:
6479:
6480: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta maa- ja kotitaloudel-
6481: listen ammattioppilaitosten kaluston ym. hankintaan.
6482:
6483:
6484: E d u s k u n n a ll e.
6485:
6486: Maatalousoppilaitoksista, kotitalousoppilai- suuria haittoja, jonka vuoksi 11 Pl. VIII lu-
6487: toksista ja kotiteollisuusoppilaitoksista annet- vun eri momenteille olisi merkittävä yksityis-
6488: tujen la:kien muuttamisesta 16 päivänä kesä- luontoisille maa,taloushallituksen a1aisille
6489: kuuta 1950 ·annettujen lakien (n.:ot 290, 291 oppilaitoksille avustusta seuraavasti: 6 mo-
6490: ja 292) 5 § :n mukaisesti kouluille voidaan mentille kotitalousoppilaitoksille 3.a milj. mk,
6491: tulo- ja menoarviossa erikseen myönnetyn 9 momentille maanviljelyskouluille 1.2 milj.
6492: määrämhan puitteissa antaa avustusta kalus- mk, 11 momentille erillisille kouluille 1 milj.
6493: ton, koneiden ja työvälineiden hankkimista mk ja 12 momentiUe Högre svenska lantbruks-
6494: sekä sellaisesta johtuneen: velan maksua var- läroverket i Åbo-nimiselle koululle 300 000
6495: ten. mk sekä 13 momentille Högv1aUa seminarium
6496: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- nimiselle oppilaitokselle 200 000 mk eli yh-
6497: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1955 on- teensä 6 milj. mk, minkä lisäksi avustukset
6498: kin maatalouskouluille ehdotettu myönnettä- olisi merkittävä jatkuviksi, kun tarpeetkin'
6499: väksi kertamenona 4 milj. mk (11 Pl. ovat vuotuistarpeita.
6500: VIII: 2 d) ja kotiteollisuuskouluille kertame- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
6501: nona 5 milj. mk ( 11 Pl. VIII: 8 e) kun usean nioittavasti,
6502: koulun kalustot ovat pa:hasti rappeutuneet ja
6503: kaluston puute on ollut omiaan vaikeutta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
6504: maan koulujen toimintaa. tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n VIII lu-
6505: Kalustojen 11appeutuneisuus ja niiden vulle 6 miljoonaa markkaa maa- ja
6506: puuttuminenkin on kuitenkin maanviljelys- kotitaloudellisten ammattioppilaitosten
6507: koulujen, erillisten koulujen ja kotitalouskou- kaluston, koneiden ja työvälineiden
6508: lujen, Högre svenska lantbruksläroverket i hankintaan sekä sellaisesta johtuneen
6509: Åbo nimisen koulun ja Högvalla seminarium- velan maksua varten jatkuvana vuo-
6510: nimisen oppilaitoksen osalta aiheuttanut yhä tuisena avustuksena.
6511: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
6512:
6513: Saara Forsius. Kalervo Saura.
6514: Irma Hamara. Bertel Lindh.
6515: Matti Raipala. Albin Wickman.
6516: Marja Lahti. Martta Salmela-Järvinen.
6517: Sylvi Halinen. Hilja Väänänen.
6518: 1511
6519:
6520: IV,2as. - Rah.al. N:o 129.
6521:
6522:
6523:
6524:
6525: Pakkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maamiesopiston
6526: perustamiseksi .Ahlmanin ,koulutilalle.
6527:
6528:
6529: E d u s k u n n a 11 e.
6530:
6531: Yhtenä suurimpana syynä siihen, että loustuottajain Pohjois-Hämeen piiriliiton
6532: myös maatalousväki pyrkii nykyisessä maa- edustajien kanssa, ja on sillä todettu olevan
6533: rin saamaan oppikoulusivistystä lapsilleen, on suuri kannatus maatalousväestön keskuudessa
6534: se, että maanviljelijän on yleensä vaikea yleensäkin.
6535: saada lapsilleen kuutta kuukautta pitempää
6536: ammattiopetusta omalla alallaan. Teoreetti- Ahlmanin maamieskoululla on tällaiseen
6537: nen mahdollisuushan tosin on tällaiseen pää- järjestelyyn huomattavat mahdollisuudet.
6538: semällä oppilaaksi nykyisiin maamiesopistoi- Sillä on tarkoitustaan vastaava havaintotila,
6539: hin, mutta kun ne eivät voi ottaa vuosittain (peltoa 35 ha ja metsää 131 ha) tarpeellisine
6540: r~kennuksineen. Tilalla on opetustarkoituk-
6541: vastaan kuin muutaman kymmenen oppi-
6542: lasta, ei tällä ole juuri mitään merkitystä sia varten rakennettuja huoneistoja ja opet-
6543: käytännölliselle maataloudelle. Tästä syystä tajien sekä oppilaiden asuntoja huomatta-
6544: v~ssa määrin, niin että yllä mainittua oppi-
6545: onkin käynyt niin, ettei sellaisia henkilöitä,
6546: jotka ovat jääneet maaseudulle varsinaisiksi laitosta varten tarvittavien lisärakennusten
6547: maanviljelijöiksi tai maataloustyömiehiksi ja määrä jää verrattain pieneksi. Säätiö on
6548: joilla on maataloudellisissa oppilaitoksissa päättänyt pääasiassa omilla varoillaan raken-
6549: saavutettua sivistystä, ole juuri ollenkaan. taa tällaista opetusta varten tarvittavan ko-
6550: Onhan sellaisia isäntiä, joilla on maatalous- nehallin ja konetyöpajan. Tilan asema Tam-
6551: oppilaitoksissa saavutettua ammattisivistystä, pereen liikennesolmupaikassa antaa laajen-
6552: ainoastaan 6.4 % isäntien koko luvusta ja nettua opetusta varten huomattavia etuja,
6553: näistäkin on pääosa sellaisia, jotka ovat saa- koska oppilaitoksessa tämän kautta voidaan
6554: neet ainoastaan kuuden kuukauden teoreet- järjestää opetusta myös siten, että oppilaat
6555: tisen opetuksen. Vaikka opetus nykyisissä t"?-l~.vat p~ivittäin ~utolla Tampereen ympä-
6556: oppilaitoksissa usein onkin tehokasta, ei se r~ll8; ole:r~s~a kunmsta. Sa~oin voidaan op-
6557: nykyaikana mitenkään voi riittää. Tekniikan ~~la~ta SIJOittaa asumaan aivan oppilaitoksen
6558: kehittyessä, maatalouden koneenistuessa ja lahersyydessä oleviin asuntoihin. Vielä voi-
6559: taloudellisten sekä yhteiskunnallisten ainei- daan Tampereen kaupungista saada pätevää
6560: den tultua tällaisessa opetuksessa yhä tär- opettaja-apua, sieltä kun on sekä maatalous-
6561: keämmiksi täytyisi opiskeluaikaa välttämättä että metsäalalta ja varsinkin konealalta saa-
6562: lisätä. tavissa erittäin pätevää opettajavoimaa.
6563: Tämän epäkohdan poistamiseksi on Ahl- Tämä kaikki vapauttaa oppilaitoksen raken-
6564: manin koulujen säätiö päättänyt ryhtyä toi- nuttamasta kalliita oppilas- ja osaksi myös
6565: menpiteisiin sellaisen kaksivuotisen maamies- opettajain asuntoja ja tekee siten mahdolli-
6566: sek~i korjata sen virheen, joka esiintyy
6567: opiston perustamiseksi Ahlmanin koulutilalle
6568: Messukylään, jossa valmistetaan tulevia useissa maaseudulla olevissa maataloudelli-
6569: isäntiä ja muita käytännön maataloudessa si.ssa oppilaitoksissa, joissa kustannukset op-
6570: tarvittavia ammattimiehiä. Tällaisen suun- pilasta kohti laskien pyrkivät nousemaan suh-
6571: nitelman on hyväksynyt Ahlmanin Säätiön teettoman korkeiksi.
6572: hallitus neuvoteltuaan sitä ennen Hämeen- Ensimmäisenä toimintavuotena, jolloin en-
6573: Satakunnan maanviljelysseuran ja Maata- simmäinen vuosikurssi saa opetusta, tarvit-
6574: 1512 IV,263. - Maamiesopiston perustaminen Ahlmanin koulutilalle.
6575:
6576:
6577: taisiin edellä olevan suunnitelman toteutta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
6578: miseksi vain noin miljoonan markan lisä- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
6579: määräraha lähinnä käytettäväksi opettajien määrärahan Ahlmanin koulutilalle
6580: palkkaukseen. Messukylään käytännön maatalousam-
6581: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- mattimiesten kehittämiseksi perustet-
6582: nioittaen, tavaa maamiesopistoa varten.
6583: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
6584:
6585: Atte Pakkanen. Artturi Tienari.
6586: Jaakko Hakala. Nestori Kaasalainen.
6587: Usko Seppi. Urho Kähönen.
6588: 1513
6589:
6590: IV,264, - Rah.al. N:o 130.
6591:
6592:
6593:
6594:
6595: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusneu-
6596: vonta-asemien ammattiopettajien palkkaamiseen maaseu-
6597: dulle.
6598:
6599:
6600: E d u s k u n n a ll e.
6601:
6602: Työllisyyskysymysten suunnitelmallinen kemukset, mitä neuvonta-asematoiminnasta
6603: hoitaminen maassamme on osoittautunut on saatu, vahvistavat käsitystä siitä, että
6604: kausivaihtelujen tasoittamisen vuoksi erit- ammattitaidon puute on estävänä tekijänä
6605: täin välttämättömäksi. Pientiloilla tarvitaan täysin itsenäisesti valmistettujen kauppakel-
6606: eritoten talvikaudella lisäansiomahdollisuuk- poisten kotiteollisuustuotteiden valmistami-
6607: sia ja niiden saanti edellyttää myös toimen- selle. Sensijaan ohjausta haluavia työnteki-
6608: piteitä, jotka auttavat yrittäjämahdollisuuk- jöitä ei puutu. Näin ollen olisi neuvonta-
6609: sien laajentumista kodin piirissä samalla kun asematoimintaa pyrittävä laajentamaan.
6610: ammattitaitoa kotitehtävissä pyritään lisää- Ammattiopettajan paikkaaminen rajoittaa
6611: mään. kuitenkin neuvonta-asemien perustamista
6612: Kotien taloudellisen aseman vahvistami- maaseudulle.
6613: seen pyrkien ovat kotiteollisuushdistykset eri Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6614: puolilla maata ryhtyneet perustamaan koti- nioittaen,
6615: teollisuusneuvonta-asemia lisätäkseen kotien
6616: valmiutta ei vain perheen vaatetuskysymys- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
6617: ten hoitamisessa, vaan myös antaakseen an- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
6618: siotyön ohjausta. kan määrärahan kotiteollisuusneu-
6619: Neuvonta-asemia on maassamme 16 ja on vonta-asemien ammattiopettajien palk-
6620: niissä vuonna 1953 saanut henkilökohtaista kaamiseen ma.aseudulle.
6621: ohjausta 28 415 henkilöä. Ne myönteiset ko-
6622: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
6623:
6624: Kerttu Saalasti. Johannes Wirtanen.
6625: Hilja Väänänen. Eino Rytinki.
6626: Urho Kähönen.
6627:
6628:
6629:
6630:
6631: 1'1
6632: 1514
6633:
6634: IV,265. - Rah.al. N:o 131.
6635:
6636:
6637:
6638:
6639: Rönkkö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maata-
6640: louskoneiden tutkimuslaitoksen virkojen järjestelyä varten.
6641:
6642:
6643: E d u s k u n n a 11 e.
6644:
6645: Maatalouskoneiden virallinen koetustoi- mien perustamisella on myös se merkitys,
6646: minta on maassamme jo lähes 50 vuotta että saataisiin maatalouskoneiden koetus- ja
6647: vanhaa. Tässä suhteessa maamme kuuluu tutkimustehtävissä kokemusta ja pätevyyttä
6648: edelläkävijämaiden joukkoon. Lailla, joka hankkineita - teollisuuden ja liike-elämän
6649: tuli voimaan 6. 5. 49, tätä koetustoimintaa palvelukseen erittäin haluttuja - toimihen-
6650: laajennettiin ja maahamme perustettiin kilöitä pysytetyksi tähänastista paremmin
6651: maatalouskoneiden tutkimuslaitos, jonka teh- laitoksen palveluksessa.
6652: tävänä on maataloudessa, siihen kuuluvassa Laitoksen toiminnan ja sisäisen organisa-
6653: metsä-, puutarha-, meijeri- ja kotitaloudessa tion vakinaistamiseksi olisi tarkoituksen mu-
6654: sekä kotiteollisuudessa käytettävien koneiden kaista suorittaa laitoksessa seuraavat toi-
6655: ja työvälineiden tutkiminen, kehittäminen mien järjestelyt, jotka eivät aiheuta hen-
6656: ja koetteleminen, niiden tarkoituksenmukai- kilökunnan lisäystä: johtaja, vakin. 33 pl.
6657: suuden ja olosuhteisiimme soveltuvuuden (ent. ylimäär. 31 pl.); 2 osastopääll., vakin.
6658: selvittäminen ja standardisoinnin edistä- 30 pl. ( ent. ylim. agron. 27 pl.) ; toimisto-
6659: minen. pääll., vakin. 30 pl. ( ent. ylim. insin. 28
6660: Vuoden 1949 lopulla tuli myös voimaan pl.); 2 teknikkoa, ylim. 19 pl. ( ent. tilap.
6661: asetus maatalouskoneiden tarkastuspakosta. 19 pl.) ; 2 työnjoht., ylim. 19 pl. ( ent. mes-
6662: Maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen toi- tari ylim. 17 pl.) ; mestari, ylim. 17 pl.
6663: minta ei ole kuitenkaan vielä riittävän teho- (ent. vanh. mekaan. ylim. 16 pl.); kanslisti,
6664: kasta siitä huolimatta, että erittäin nopeasti ylim. 12 pl. (ent. kanslisti tilap. 12 pl.);
6665: koneeliistuva maataloutemme kipeästi ja talonmies-lämmittäjä, ylim. 10 pl. ( ent. tun-
6666: kiireellisesti kaipaa sitä tukea, mitä sen tipalkk. toimi).
6667: tulisi tältä tutkimuslaitokselta saada erityi- Tämä virkojen järjestely edellyttää mo-
6668: sesti uusien koneiden virallisissa arvoste- mentille 11 Pl. IX: 13 lisäystä 228 000 mk.
6669: luissa sekä yleensä maatalouskoneiden tut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
6670: kimisessa ja ennen kaikkea kotimaisten maa- kunnioittavasti,
6671: talouskoneiden laadun kohottamisessa.
6672: Laitoksen toiminnan tehostamista ja orga- että Eduskunta lisäisi vuoden 1955
6673: nisoimista silmällä pitäen on laitoksen jaka- tulo- ja menoarvioon mootalouskonei-
6674: minen koetus- ja tutkimusosastoihin (asetus den tutkimuslaitoksen momentille 11
6675: 682/49 2 §) käynyt välttämättömäksi eri- Pl. IX: 13 merkittyä 14 666 100 mar-
6676: tyisesti sen johdosta, että viime vuosina lai- kan määrärahaa 228 000 markalla
6677: toksen toiminta ja tehtävät ovat lisäänty- laitoksen osastojaon ja eräiden virko-
6678: neet huomattavasti. Osastopäälliköiden toi- jen järjestelyn toteuttamiseksi.
6679: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
6680:
6681: Tahvo Rönkkö. Antti Kinnunen.
6682: Niilo Ryhtä. Mikko Hult.
6683: J. F. Pöykkö. Kalle Kämäräinen.
6684: Einari Jaakkola. Matti Mattila.
6685: Toivo H. Kinnunen. Artturi Koskinen.
6686: 1515
6687:
6688: IV,266. - Rah.al. N:o 132.
6689:
6690: Saura ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien virkojen ja
6691: toimien perustamiseksi maatalouden taloudelliseen tutki-
6692: muslaitokseen.
6693:
6694: E d u s k u n n a ll e.
6695: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos tutkimusassistentin peruspalkkainen virka
6696: perustettiin vuonna 1952 eduskunnan myön- ( 27 pl.), peruspalkka 488 700 mk, ja toimisto-
6697: nettyä määrärahan laitoksen perustamista ja apulaisen peruspalkkainen toimi (9 pl.), pe-
6698: toiminnan aloittamista varten ja tutkimusl,ai- ruspalkka 209 400 mk, joita tutkimuslaitosta
6699: tosta koskevan lain (315/52) ja asetuksen koskeva laki ja asetus sanottuun laitokseen
6700: (316/52) tultua säädetyksi. Tutkimuslaitok- edellyttävät. Tehtävien laatu ja kelpoisuus-
6701: seen, joka on tarkoitettu kolme osastoa käsit- vaatimukset mainittuihin, virkoihin on asetuk-
6702: täväksi, voitiin myönnetyn määrärahan tur- sessa (316/52) määrätty.
6703: vin perustaa vain yksi osasto. Laitos toimii Esitetyt virat ja toimet yhdessä muodosta-
6704: edelleen yhtä suppeana ja samansuuruisen vat laitoksen maatilatalouden osaston välttä~
6705: määrärahan varassa kuin perustamisvuonna- mäittömimmän rungon. Niiden perustami-
6706: kin, minkä ei voida katsoa vastaavan sitä mi- sesta vuoden 1955 menoarvion 11 Pl. IX: 14
6707: nimitarvetta, jota laitoksen tärkeä tehtävä ja momentille aiheutuva lisäys on peruspalk-
6708: laaja toimiala edellyttävät. Sen vuoksi on koina 1404 300, ikälisinä 164 100 mk ja ka:l'-
6709: väLttämätöntä lisätä laitoksen toimintaedelly- liinpaikanlisinä 135 480 mk eli yhteensä n~
6710: tyksiä siten kuin laitosta perustettaessa on man indeksikorotusta 1703 880 mk. Kun vas-
6711: suunniteltu. ta:avat Wa:päiset toimet ovat olemassa ja n~
6712: Siitä huolimatta, että tutkimuslaitos on ol- virkojen tultua perustetuksi lakkautetaan, ei
6713: lut toiminnassa jo useamman vuoden ajan, on esitettyjen virkojen ja toimien perustaminen
6714: sen koko henkilökunta vielä tilapäistä. Vaikka vaadi mitään lisäystä Maatalouden taloudel-
6715: laitokseen suunniteltuja muita osastoja ei lista tutkimuslaitost.a varten va11attuun mää-
6716: vielä tällä kerraUa perustettaisikaan, on kui- rärahaan.
6717: tenkin huolehdittava siitä, että jo perustetun Edellä sanotun perusteella ja siihen viita-
6718: osaston jatkuvat toimintaedellytykset turva- ten, että vastaavien rtilapäisten toimien lak-
6719: taan saattamalla laitoksen :toiminta myös hen- kauttamisesta aiheutuu ko. momentille esitet-
6720: kilökunnan osalta vakinaiselle kannalle. Vain tyä lisäystä v.astaava vähennys, ehdotamme
6721: siten voidaan saada aikaan tehokimalle tutki- kunnioittaen,
6722: mustyölle välttämätön kiinteä jatkuvuus.
6723: Tässä vaiheessa on katsottava tarkoituksen- että Eduskunta päättäisi ottaa 11
6724: mukaiseksi, että laitoksella olevista tilapäi- Pl. IX: 14 momentille lisäyksenä
6725: sistä toimista vakinaistetaan ne, joilla on 1 703 880 markan suuruisen määrära-
6726: keskeisin merkitys laitoksen toiminnalle, ja han osastonjohtajan ja ensimmäisen
6727: jotka laitos joka tapauksessa tulee jatkuvasti tutk1:musassistentin peruspalkkaisten
6728: tarvitsemaan. Siten olisi perustettava toi- virkojen ja toimistoapulaisen perus-
6729: minnassa olevaan maatilatalouden osastoon palkkaisen toimen perustamista varten
6730: osastonjohtajan peruspalkkainen virka (34 maatalouden ta.loudelliseen t1äkimus-
6731: pl.), peruspalkka 706 200 mk, ensimmäisen laitokseen.
6732: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
6733:
6734: Kalervo Saura. Johannes Wirtanen. Kyllikki Pohjala.
6735: Harras Kyttä. Lauri Murtomaa. Nestori Kaasalainen.
6736: Saara Forsius. Verner Korsbäck. Erkki Tuuli.
6737: Matti Raipala. Irma Hamara. Atte Pakkanen.
6738: Eino Saari. Urho Saariaho. Mauno Jussila.
6739: Juho Tenhiälä. Arvo Salminen. Bertel Lindh.
6740: R. Hallberg.
6741: 1516
6742:
6743: IV,267. - Rah.al. N:o 133.
6744:
6745:
6746:
6747:
6748: Rapio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työvoiman
6749: palkkaamiseksi maanviljelysinsinöör·ipiireihin.
6750:
6751:
6752: E d u s k u n n a ll e.
6753:
6754: Hallitus esittää vuoden 1955 valtion tulo- Tämän takia työvoiman lisääminen on välttä-
6755: ja menoarvioon otettavaksi 11 Pl:n X lu- mätöntä suuremmassa määrässä kuin halli-
6756: vun 2 momentille 3 764 700 markkaa yli- tus esittää.
6757: mää-r:äisten maanviljelysinsinöörien paikkaa- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
6758: mista varten maanviljelysinsinööripiireihin.
6759: Työvoiman puutteen vuoksi onkin maan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
6760: viljelysinsinööripiireihin muodostunut erit- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n X lu-
6761: täin suuri ruuhka ja monet kiireellisyyttä- vun 2 momentiUe lisäyksenä 6 000 000
6762: kin vaativat suunnitelmat ovat jääneet teke- markkaa maanviljelysinsinöörin ja
6763: mättä. Useita kuivatus-, perkaus- ja vesistö- muun tarvittavan työvoiman palkka.a-
6764: jen järjestelytöitä ei ole voitu ryhtyä toteut- miseksi maanviljelysinsinööripiireihin.
6765: tamaan suunnitelmien puuttumisen vuoksi.
6766: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
6767:
6768: Pertti Rapio. Aleksi Kiviaho.
6769: Pentti Liedes. Toivo Asvik.
6770: 1517
6771:
6772: IV,26S. - Rah.al. N:o 134.
6773:
6774:
6775:
6776:
6777: Kleemola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
6778: tuksiksi ja lainoiksi maanparannustöitä varten.
6779:
6780:
6781: E d u s k u n n a ll e.
6782:
6783: Eduskunnalle annetussa vuoden 1955 tulo- miljardi markkaa vuosittain, kuten maaherra
6784: ja menoarvioesityksessä on maan- ja metsän- Kalle Määtän puheenjDhdolla toiminut ja
6785: parannuksiin varatut varat pysytetty miltei valtioneuvostolle 1950 mietintönsä jättänyt
6786: entisensuuruisina. Samoin on myös vesistö- komitea osoittaa. Näinkin suurilla vuotuisilla
6787: jen laskeruisvarojen laita. Kulunut sateinen varoilla tämä työ kestäisi kymmeniä vuosia.
6788: kesä on osoittanut, että niillä alueilla maas- Kun muuallakin maassamme on runsaasti
6789: samme, missä maan kaltevuussuhteet ovat kuivatustarpeessa olevaa maata, olisi teho-
6790: vähäiset, joet perkaamatta ja viemärit kai- kasta kuivatustyötä jatkettava. Mahdollisen
6791: vamatta, tulvat saivat aikaan maataloudessa alityöllisyyden sattuessa antaisi tämä työ
6792: suurta tuhoa. myös työtilaisuuksia ilman työttömyyskortis-
6793: Edellisinä vuosina, kun työllisyystilanne toja runsaalle kymmenelletuhannelle miehelle
6794: on ollut heikko, on työllisyysvaroja voitu näi- kautta maan.
6795: hin tarkoituksiin käyttää huomattavia sum- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
6796: mia. Kun nyt työllisyystilanne arvioidaan taen,
6797: paremmaksi, ei tällaisia työllisyysvarojen
6798: käyttömahdollisuuksia ole. Jotta maan- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
6799: metsänparannustoiminta voisi jatkua tehok- tulo- ja menoarvioon lisäystä maan-
6800: kaana keskeytymättä, olisi näitä varoja tulo- parannustöiden avustukseen 11 Pl:n
6801: ja menoarvioon lisättävä. Jo yksistään Poh- X luvun 7 m01nentille 50 000 000
6802: janmaan tasankoalueen peruskuivatukseen markkaa ja maanparannustöiden lai-
6803: tarvittaisiin vuosittain nykymarkoissa noin noitukseen 19 Pl:n II luvun 7 mo-
6804: mentille 180 000 000 markkaa.
6805: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
6806:
6807: Kauno Kleemola. J. F. Pöykkö.
6808: Kusti Eskola. Eero Saari.
6809: Eeli Erkkilä. Väinö Rankila.
6810: 1518
6811:
6812: IV,269, - R,ah.al. N:o 135.
6813:
6814:
6815: Kähönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta salaoji-
6816: tusavustuksia ja -lainoja varten.
6817:
6818: E d u s k u n n a ll e.
6819: Salaojitusharrastuksen lisääntymistä maas- 3 000 ha:n suuruisen alueen. Ottaen huo-
6820: samme kuvaavat seuraavat salaojitusyhdis- mioon salaojitusten lisääntyminen viiden vii-
6821: tyksessä suunniteltuja ja sen valvonnan alai- meisen vuoden kuluessa voidaan arvioida
6822: sina toteutettuja salaojituksia eri kausina v. 1955 salaojitettavan n. 15 000--16 000
6823: osoittavat määrät. ha. Jos laina- ja palkkioanomukset lisäänty-
6824: vät samassa suhteessa, on v:n 1955 aikana
6825: Suunniteltu Toteutettu odotettavissa laina-anomuksia n. 5 500 ha: lle
6826: ha ha
6827: ja palkkioanomuksia n. 4 000 ha:lle. Kun
6828: 1919--20... .. ... 155 96 salaojituskustannukset keskimäärin ovat ny-
6829: 1921--25 . . . . . . . . 12 049 2 928 kyisin n. 67 000 mk/ha, on palkkion keski-
6830: 1926-30 . . . . . . . . 22 795 7 520 suuruus n. 22 000 mk/ha ja lainan n. 34 000
6831: 1931--35 . . . . . . . . 26 357 15 525 mk/ha nyt voimassaolevan salaojituslain toi-
6832: 1936--40 . . . . . . . . 46 543 22 074 meenpanoasetuksen mukaan. Lainoja tultai-
6833: 1941-45 . . . . . . . . 33 155 8 525 siin siis anomaan ensi vuonna ainakin 5 500
6834: 1946-50 . . . . . . . . 56 616 21024 x 34 000 mk = 185 milj. ja palkkioita 4 000
6835: 1951 . . . . . . . . 15 062 6 851 x 22 000 mk = 88 milj. markkaa.
6836: 1952 . . . . . . . . 16 670 8 683 Tulo- ja menoarvioesityksessä on vuodeksi
6837: 1953 .. .. .. .. 14 341 11093 1955 merkitty salaojituslainoihin 110 milj.
6838: 1. 9. menn. 1954 n.17 000 n. 9 000 markkaa ja -palkkioihin 65 milj. markkaa.
6839: 1919--54 ........ 260 743 113 319 Lisäystä tarvittaisiin siis lainoihin 75 milj.
6840: markkaa ja palkkioihin n. 20 milj. markkaa
6841: Huolimatta kolmena viime kesänä (1952 Salaojitusharrastus viljelijäväestön keskuu-
6842: --54) vallinneista epäedullisista sääsuhteista dessa on niin suuri, että mikäli rahoitusvai-
6843: on vuotuinen salaojitusala lisääntynyt sään- keuksia voitaisiin helpottaa vieläkin suurem-
6844: nöllisesti 20-30 % : lla. Tämän on tehnyt malla valtion lainoituksella, tulisi maatalou-
6845: mahdolliseksi tiiliputkiteollisuuden voimakas temme rationalisoimistoimenpiteistä tärkein,
6846: kasvu, varsinkin viiden viime vuoden aikana, viljelysten salaojittaminen lisääntymään huo-
6847: ja kaivukoneiden käytön laajeneminen. Kas- mattavasti nopeammassa tahdissa kuin nyt ta-
6848: vava harrastus salaojitusta kohtaan osoittaa, pahtuu.
6849: että maanviljelijäpiireissä ymmärretään hy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6850: vin salaojituksen välttämättömyys nykyaikai- nioittaen,
6851: sessa peltoviljelyksessä ja on tämä välttä-
6852: mättömyys erikoisesti lisääntynyt muokkaus-, että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
6853: kylvö- ja korjuukoneiden käytön yleistyessä. tulo- .fa menoarvioon 11 Pl:n X lu-
6854: Tähän mennessä saapuneiden anomusten vun 8 momentin kohdalla lisäystä
6855: perusteella arvioiden käsittävät salaojitus- 20 000 000 markkaa sekä 19 Pl:n II
6856: palkkioanomukset vuoden loppuun mennessä luvun 8 momentin kohdalla lisäystä
6857: n. 4 500 ha: n alueen ja laina-anomukset n. 75 000 000 markkaa.
6858: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
6859: Urho Kähönen. Eemil Luukka.
6860: Matti Mattila. J. F. Pöykkö.
6861: Einari Jaakkola. Kerttu Saalasti.
6862: Eeli Erkkilä. Eino Rytinki.
6863: Eino E. Heikura. Kustaa Tiitu.
6864: Kustaa Tiitu. M. 0. Lahtela.
6865: Atte Pakkanen.
6866: 1519
6867:
6868: IV,21o. - Rah.al. N:o 136.
6869:
6870:
6871:
6872:
6873: Raipala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten maan-
6874: viljelysinsinöörien tointen perustamista varten maanvilje-
6875: lysinsinööripiireihin.
6876:
6877:
6878: E d u s k u n n a ll e.
6879:
6880: Suomessa on olemassa eräs vähäiselle huo- piireillä ole riittävästi henkilökuntaa tutki-
6881: miolle jäänyt ala, jolla voisi olla erittäin mustöiden suorittamiseen, vaan joka vuosi
6882: suuri vaikutus liian pienten tilojen elinkel- rästiin jäävien anomusten määrä kasvaa,
6883: poisuuden parantamiseen. Hyvin monilla esim. vuodesta 1953 vuoteen 1954 400 ano-
6884: pientiloilla on nimittäin vesiperäisiä, vilje- muksella.
6885: lyskelpoisia maita, joiden kuivattamiseen ja Vertailun vuoksi mainittakoon, että maan-
6886: hyväksikäyttöön ei ole mahdollisuuksia en- hankintalain toteuttamisen yhteydessä on
6887: nenkuin peruskuivatus on suoritettu. Ku- lisämaata pakkolunastettu tai valtiolle otettu
6888: vaavana esimerkkinä tilanteesta tällä rinta- yhteensä 23 800 hehtaaria maatalous- tai
6889: malla mainittakoon, että esim. Tampereen maatalouskelpoista maata ja 123 000 hehtaa-
6890: maanviljelysinsinööripiirillä on vesiperäisten ria metsämaata, joten, kun lisäalueita on
6891: maiden kuivatustutkimusanomuksia rästissä annettu 17 718 kpl, ei tilaa kohti ole tullut
6892: kymmeneksi vuodeksi nykyiselle työvoi- maatalousmaata kuin hieman yli yhden heh-
6893: malle, vaikkei siis ainoatakaan uutta ano- taarin, joten kysymys on ollut lähinnä val-
6894: musta tulisi. Tämä kohta kaipaa kiireellistä tion metsien puuston lahjoittamisesta. Maa-
6895: korjausta, sillä jokainen ymmärtää, että kui- taloushallituksesta saamiemme tietojen mu-
6896: vatustöiden suorittamisella parannamme ti- kaan jo edellä mainitut rästissä olevat tut-
6897: lojen elinkelpoisuutta ja toiseksi tuomme kimusanomukset 5 025 kpl käsittävät noin
6898: maaseudulle uusia työtilaisuuksia. Tässä 400 000 hehtaaria vesiperäistä maata, josta
6899: yhteydessä on lisäksi syytä erikoisesti ko- kuivatuksen jälkeen on maatalouskelpoista
6900: rostaa sitä, että kuivatustyöt, siis esim. vie- maata n. 85 %, eli noin 340 000 hehtaaria.
6901: märeiden kaivu, sopivat hyvin talvella suo- Kun kuivatushankkeissa on keskimäärin n.
6902: ritettavaksi ja ovat työsaavutuksellisessa 15 osakasta, saamme pienen laskutoimituk-
6903: mielessä paljon parempia työkohteita kuin sen tulokseksi, että jos edellämainitut kui-
6904: esim. tietyöt, joissa jäätynyt maa tekee työ- vatussuunnitelmat saadaan toteutetuksi, niin
6905: tuloksen usein kovin mitättömäksi. 65 000 etupäässä juuri liian pienen tilan
6906: Jotta jokainen saisi käsityksen asian tär- isäntää saa keskimäärin yli 5 hehtaaria he-
6907: keydestä ja laajakantoisuudesta, mainitta- delmällistä lisämaata nyt vesiperäisinä ja
6908: koon, että maanviljelysinsinööripiireissä tuottamattomina olevista joutomaistaan.
6909: viime vuonna oli rästissä maanparannustut- Tätä tietä, jonka merkitys kansantaloudelli-
6910: kimusanomuksia 4 650 kpl. ja tällä hetkellä sessakin mielessä on kauaskantoinen, olisi
6911: n. 5 027 kpl. Kun hyötyalue keskimäärin on nyt määrätietoisesti käytettävä.
6912: tällaisissa kuivatushankkeissa ollut n. 80 heh- Maataloushallituksesta saamiemme tieto-
6913: taaria, tietää tämä sitä, että n. 400 000 heh- jen mukaan täytyisi jokaiseen maanviljelys-
6914: taaria etupäässä juuri Suomen pientilojen insinööripiiriin perustaa vähintäin kaksi
6915: maista saa odottaa yhdestä kymmeneen vuo- uutta maanviljelysinsinöörin tointa, eli yh-
6916: teen maanparannustutkimuksen suoritta- teensä 11 maanviljelysinsinöörin ylimää-
6917: mista, varsinaisten kuivatustöiden aloittami- räistä tointa (30 pl.), vuosipalkkio 566 400
6918: sesta puhumattakaan. Mistä tämä tilanne mk ja 11 maanviljelysinsinöörin ylimääräistä
6919: sitten johtuu~ Se johtuu yksinkertaisesti tointa (28 pl.), vuosipalkkio 513 300 mk,
6920: siitä seikasta, ettei maanviljelysinsinööri- jotta nykyisestä edellä esitetystä tutkimus-
6921: 1520 IV,210. - Ylimääräiset maanviljelysinsinöörit.
6922:
6923:
6924: ruuhkasta selvittäisiin ja saataisiin luoduksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
6925: pohja tehostetulle maanparannustyölle. Näi- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n X luvun
6926: den uusien toimien aiheuttama lisäys olisi kohdalle lisäyksenä 12 120 570 mark-
6927: 11 Pl: n X luvun 2 momentin b) kohdalla kaa 22 maanviljelysinsinöörin ylimää-
6928: yhteensä 12 120 570 mk. räisen toimen perustamista varten
6929: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- maanviljelysinsinööripiireihin.
6930: nioittaen,
6931: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
6932:
6933: Matti Raipala. Pertti Rapio.
6934: Kalervo Saura. Eino E. Heikura.
6935: Arvo Sävelä. Erkki Leikola.
6936: Yrjö Kilpeläinen.
6937: 1521
6938:
6939: IV,211. - Rah.al. N:o 137.
6940:
6941:
6942:
6943: Pakkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Säästöpankkien
6944: Keskus-Osake-Pankista kalastusvälineiden hankkimiseen
6945: ammattikalastajille myönnettävien lainojen korkohyvitystä
6946: varten.
6947:
6948:
6949: E d u s k u n n a ll e.
6950:
6951: Hallituksen eduskunnalle antamassa v:n puuttua kokonaankin. Mielestämme olisikin
6952: 1955 tulo- ja menoarvioesityksessä on 11 Pl :n ainoa oikea ratkaisu se, että kummallekin
6953: XIII luvun 8 momentille merkitty 2 500 000 rahalaitokselle annettaisiin tasapuoliset toi-
6954: markan määräraha ja sen perusteluissa mai- mintamahdollisuudet tässäkin suhteessa. Tä-
6955: nitaan mm.: ,Vuoden 1954 menoarviossa on hän onkin olemassa hyvät mahdollisuudet,
6956: 19 Pl:n II luvun 21 momentin kohdalla koska myös Säästöpankkien Keskus-Osake-
6957: myönnetty 25 000 000 mk kalastusvälineiden Pankki, johon hallituksen esitystä valmistel-
6958: hankkimiseen käytettävien halpakorkoisten taessa ei ole otettu yhteyttä, on tiettävästi
6959: lainojen jakamista varten ammattikalasta- omalta osaltaan valmis menemään vastaavan-
6960: jille. Kun Osuuskassojen Keskus Oy on laiseen sitoumukseen kuin Osuuskassojen
6961: sitoutunut myöntämään tällaisia lainoja Keskus Oy: kin.
6962: 50 000 000 mk 3 %: n vuotuisella korolla edel- Mikäli eduskunta on valmis tunnustamaan
6963: lyttäen, että valtion varoista suoritetaan käy- säästöpankit tasaveroisiksi jakamaan myös
6964: vän koron ja sanotun 3 %: n koron välinen kalastajien lainoja, olisi perusteluihin saa-
6965: erotus, ehdotetaan mainittua tarkoitusta var- tava sitä tarkoittava muutos. Mitä jaettavien
6966: ten tälle uudelle momentille siirtomäärä- kalastuslainojen yhteismäärään tulee, sen
6967: rahana ja kertamenona myönnettäväksi eduskunta tietenkin määrää sellaiseksi, että
6968: 2 500 000 mk." se vastaa kohtuudella ammattikalastajien
6969: Mikäli eduskunta hyväksyy edellä esitetyt lainan tarvetta.
6970: toimenpiteet, merkitsee se kylläkin ammatti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6971: kalastajille tarkoitetun lainamäärän huO- nioittaen,
6972: mattavaa kohoamista, mikä kalastajia ajatel-
6973: len on tietenkin ilahduttavaa, mutta se joh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
6974: taa samalla epäoikeudenmukaisuuteen ja käy- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XIII
6975: tännöllisiin vaikeuksiin näiden lainojen luvun 8 momentille lisäyksenä
6976: jaossa. Kun esim. tämän vuoden vastaavan 2 500 000 markkaa käytettäväksi Sääs-
6977: lainan jaon suorittavat osuuskassat ja säästö- töpankkien Keskus-Osake-Pankista ka-
6978: pankit yhdessä, saisivat osuuskassat nyt yk- lastusvälineiden hankkimiseksi ammat-
6979: sinoikeuden näiden jakamiseen. Näin tapah- tikalastajille myönnettävistä yhteensä
6980: tuisi jopa sellaisillakin rannikko- ja saaristo- 50 000 000 markan 3 %:n lainoista
6981: alueilla, joissa säästöpankkiverkosto on tiivis suoritettavan käyvän koron ja ma~m
6982: ja tehokas, mutta sensijaan osuuskassoja on tun 3% :n koron välisen erotuksen
6983: harvemmassa tai voi joissakin tapauksissa maksamiseen.
6984: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
6985:
6986: Atte Pakkanen. Albin Wickman. Eino Raunio.
6987: Arthur Larson. Lauri Järvi. Leo Häppölä.
6988: Eem.il Partanen. Harras Kyttä. Mauri Seppä.
6989: Saara Forsius. Kauno Kleemola. Rafael Paasio.
6990: Kaisa Hiilelä. Aukusti Pasanen.
6991: 18
6992: 1522
6993:
6994: IV,272. - Fin.mot. N:o 138.
6995:
6996:
6997:
6998:
6999: Österholm m. fl.: Angående anvisande av anslag för anord-
7000: nande av fiskeriundersökningar med praktiskt syftemål.
7001:
7002:
7003: T i 11 R i k s d a g e n.
7004:
7005: I syfte att bevara fiskstammen bedrivs i andra områden av ekonomisk verksamhet
7006: vårt land en omfattande fiskodlingsverksam- fordrar man på förhand utredning om lön-
7007: het, som föranleder stora kostnader för an- samheten innan man sätter i gång kost-
7008: läggning av fiskodlingsanstalter och upp- samma anordningar. Detta betryggande un-
7009: rätthållande av deras verksamhet. När det derlag saknas för fiskodlingens vidkom-
7010: gäller älvar och insjöar, har man praktiska mande.
7011: erfarenheter att bygga på men i fråga om Utom frågan om fiskodlingens betydelse
7012: öppna skärgårdsvatten vet man ingenting finns flera andra spörsmål på fiskets om-
7013: .om fiskodlingens verkliga betydelse. Det råde, som borde klarställas genom vetenskap-
7014: späda ynglet, som släpps ut i vattnet, möter ligt upplagda och genomförda undersöknin-
7015: så många fiender att det är troligt att en- gar. Till dem hör bl. a. orsaken till väx-
7016: dast en försvinnande liten del kan leva vi- lingarna i strömmingens uppträdande på
7017: dare och växa ut till fångstduglig fisk. I hösten vid våra kuster och i sa.mband där-
7018: alla fall fortsätter man fiskodlingsverksam- med frågan om storryssjornas inverkan på
7019: heten även i öppna vatten utan att ha någon fiskstammens fortbestånd. För undersök-
7020: grundad uppfattning om dess värde. Den ningar av denna art med klart praktiska
7021: amerikanska fiskeriexpert, som för några år syftemål borde statsmedel ställas till förfo-
7022: sedan studerade våra fiskeriförhållanden på gande. Regeringen borde för detta ända-
7023: uppdrag av F AO, gav i sitt starkt kritiska mål kunna disponera ett belopp på förslags-
7024: utlåtande våra myndigheter rådet att inte vis 1 miljon ma.rk att användas enligt dess
7025: bygga nya fiskodlingsanstalter utan i stället bestämmelser.
7026: anslå medel för undersökningar om fisk- Med stöd av det som ovan framhållits
7027: odlingens effekt. Ä ven inhemska veten- föreslås,
7028: skapsmän har varnat för att fortsätta odling
7029: och utplantering av fisk enligt gammalt att Riksdagen måtte i statsförslaget
7030: mönster och ansett det viktigare att veten- för år 1955 anvisa 1 miljon mark tiU
7031: skapligt utröna vad som lönar sig och verk- statsrådets förfogande för fiskeriun-
7032: ligen är till nytta av de åtgärder som prak- dersökninga.r med pmktiskt syfteJnål.
7033: tiseras för fiskstammens bevarande. På alla
7034: Helsingfors den 14 september 1954.
7035:
7036: John Österholm. Arthur Larson. John Forsberg.
7037: C. A. Öhman. Albin Wickman. Grels Teir.
7038: 1523
7039:
7040: IV,212. - Rah.al. N:o 138. Suomennos.
7041:
7042:
7043:
7044:
7045: Österholm ym.: Määrärahan osoittamisesta käytännöllisiin tu-
7046: loksiin tähtäävien kalastustutkimusten toimittamista var-
7047: ten.
7048:
7049:
7050: E d u s k u n n a 11 e.
7051:
7052: Kalakannan säilyttämiseksi harjoitetaan kannattavat ja todella ovat hyödyksi. Kai-
7053: maassamme laajaa kalanviljelystoimintaa, killa muina taloudellisen toiminnan aloilla
7054: jonka aiheuttamat kustannukset kalanvilje- vaaditaan etukäteen selvitys kannattavaisuu-
7055: lyslaitosten perustamisessa ja niiden toimin- desta ennenkuin ryhdytään kustannuksia
7056: nan ylläpitämisessä ovat suuret. Mitä tulee kysyviin toimenpiteisiin. Kalanviljelyksen
7057: jokiin ja sisäjärviin, niin niiden suhteen on osalta puuttuu tämä varmuutta antava pe-
7058: käytännöllisiä kokemuksia, joille voi raken- rusta.
7059: taa, mutta kysymyksen ollessa avoimista Paitsi kalanviljelyksen merkitystä koske-
7060: saaristovesistä ei tiedetä mitään kalanvilje- vaa kysymystä on kalastuksen alalla useita
7061: lyksen todellisesta merkityksestä. Reunoilla muita asioita, jotka pitäisi selvittää tieteelli-
7062: poikasilla, jotka lasketaan veteen, on niin sesti suunnitelluilla ja toteutetuilla tutki-
7063: paljon vihollisia, että luultavasti vain häviä- muksilla. Sellaisia ovat mm. syyt silakan
7064: vän pieni osa voi elää ja kasvaa pyyntikel- esiintymisen vaihteluihin syksyllä rannikoil-
7065: poiseksi kalaksi. Joka tapauksessa jatketaan lamme ja siihen liittyen kysymys suurrysien
7066: kalanviljelystoimintaa myös avmm1ssa ve- vaikutuksesta kalakannan säilymiseen. Tä-
7067: sissä ilman minkäänlaista perusteltua käsi- mänlaatuisia selvästi käytännöllisiin pää-
7068: tystä sen arvosta. Amerikkalainen kalastus- määriin tähtääviä tutkimuksia varten olisi
7069: asiaintuntija, joka muutamia vuosia sitten asetettava käytettäväksi valtion varoja. Hal-
7070: F AO: n toimeksiannosta tutki kalastusolo- lituksen pitäisi voida sijoittaa tähän tmkoi-
7071: jamme, antoi vahvasti kritisoivassa lausun- tukseen arviolta 1 miljoona markkaa halli-
7072: nossaan viranomaisille neuvon olla rakenta- tuksen määräämällä tavalla.
7073: matta uusia kalanviljelyslaitoksia ja kehoitti Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
7074: sen sijaan myöntämään varoja kalanvilje-
7075: lyksen tehokkuuden tutkimiseen. Myös koti- että Eduskunta vuoden 1955 tulo-
7076: maiset tiedemiehet ovat varoittaneet jatka- ja menoarviossa osoittaisi 1 000 000
7077: masta kalanviljelystä ja -istutusta vanhojen markkaa valtioneuvoston käytettäväksi
7078: esikuvien mukaisesti ja katsoneet tärkeäm- käytännöllisiin tuloksiin tähtäävien
7079: mäksi selvittää tieteellisesti, mitkä kalakan- kalastustutkimusten järjestämiseksi.
7080: nan säilyttämiseksi käytetyistä toimenpiteistä
7081: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
7082:
7083: John Österholm. Arthur Larson. John Forsberg.
7084: C. A. Öhman. Albin Wickman. Grels Teir.
7085: 1524
7086:
7087: IV,273, - Fin.mot. N:o 139.
7088:
7089:
7090:
7091:
7092: Österholm m. fl.: Angående anvisande av anslag till un-
7093: derstöd för propagandaverksamhet i syfte att öka kon-
7094: sumtionen av färsk strömming
7095:
7096:
7097: T i 11 R i k s d a g e n.
7098:
7099: Spörsmålet om användningen av det över- ningar i syfte att öka användningen av färsk
7100: skott, som uppkommer varje vår i fångsten strömming i hushållet. Men alla dessa ar-
7101: av strömming och trycker pr:iset på mark- rangemang kräver kostnader, och de sam-
7102: naden, är alltjämt ett olöst problem. Ut- manslutningar - fiskarförbund och Martha-
7103: vägen att torka strömming till djurföda, som föreningar - som i v:iss mån sysslat med
7104: under en f.öljd av år har understötts av fiskpropaganda, har inte ekonomiska förut-
7105: staten genom ett garantipris, har visat sig sättningar för en sådan verksamhet i den
7106: ha en ringa betydelse ur synpunkten att utsträckning att den finge en större bety-
7107: lätta trycket över strömmingsmarknaden på delse. Det vore därför i hög grad motiverat
7108: våren. Däremot har nedfrysningen en större att staten skulle bistå med understöd för
7109: effekt, emedan man därigenom kan sprida propagandaverksamheten. Med ett belopp
7110: placeringen av fångsterna över en längre på förslagsvis 800 000 mark skulle dessa
7111: tidsperiod. På grund av de stora anlägg- strävanden kunna få en god hjälp och bli
7112: ningskostnaderna kan frysinrättningar dock till ~od nytta för att lindra fiskets trång-
7113: tänkas komma till stånd endast på några få mål under vårsäsongen och samtidigt be-
7114: orter. Vid sådant förhållande kommer man tjäna även konsumenternas intressen.
7115: ständigt tillbaka till att den naturliga ut- Med stöd av det som ovan anförts föreslås,
7116: vägen är att öka konsumtionen av ström-
7117: ming i färskt tillstånd. Detta kan ske en- att Riksdagen måtte i statsförslaget
7118: dast genom en modernt upplagd propaganda. för år 1955 anvisa 800 000 mark till
7119: På enskilt initiativ har anordnats så kal- lantbruksstyrelsens förfogande att an-
7120: lade fiskdagar och f:iskveckor, vid vilka det vändas till understöd för propaganda-
7121: med god framgång bedrivits upplysnings- verksamhet i syfte att öka konsum-
7122: verksamhet genom demonstrationer, före- tionen av färsk strömming.
7123: drag, filmförevisningar och andra anord-
7124: Helsingfors den 14 september 1954.
7125:
7126: John Österholm. Arthur Larson. John Forsberg.
7127: 0. A. Öhman. Albin Wickman. Grels Teir.
7128: 1525
7129:
7130: IV,273. - Rah.al. N:o 139. Suomennos.
7131:
7132:
7133:
7134:
7135: Österholm ym.: Mää1·ärahan osoittamisesta avustukseksi tuo-
7136: reen silakan kulutuksen lisäämistä tarkoittavaan propa-
7137: gandatoimintaan.
7138:
7139:
7140: E d u s k u n n a ll e.
7141:
7142: Kysymys silakan pyynmssa joka kevät toimenpitein tuoreen silakan käytön lisäämi-
7143: esiintyvän ja hintoja markkinoilla alentavan seksi taloudessa. Mutta kaikki nämä järjes-
7144: ylijäämän käytöstä on yhä edelleen ratkai- telyt vaativat kustannuksia, ja niillä yhteen-
7145: sematon probleemi. Silakan kuivaaminen liittymillä - kalastusliitot ja Marttayhdis-
7146: eläinten ravinnoksi, jota valtio on useiden tykset - jotka ovat jossakin määrin tehneet
7147: vuosien ajan tukenut takuuhinnoilla, on osoit- kalapropagandaa, ei ole taloudellisia mahdol-
7148: tautunut merkitykseltään verraten vähäiseksi, lisuuksia sellaiseen toimintaan siinä laajuu-
7149: jos pidetään silmällä paineen helpottamista dessa, että sillä olisi suurempaa merkitystä.
7150: keväisin silakkamarkkinoilla. Jäädyttäminen Valtion tuki propaganda toiminnalle olisi sen
7151: on sitä vastoin tehokkaampi, koska siten voi- vuoksi suuressa määrin perusteltua. Arviolta
7152: daan saaliiden sijoitus hajoittaa pitemmälle 800 000 markan määrällä voisivat nämä pyr-
7153: ajanjaksolle. Suurten perustamiskustannus- kimykset saada hyvää tukea ja muodostua
7154: ten takia voidaan jäädyttämöitä kuitenkin suureksi hyödyksi kalastuksen vaikeuksien
7155: ajatella saatavan aikaan vain muutamilla helpottamiseksi kevätkauden aikana samalla
7156: harvoilla paikkakunnilla. Näin ollen joudu- palvellen myös kuluttajien etuja.
7157: taan aina palautumaan siihen, että luonnol- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
7158: linen tie on tuoreen silakan kulutuksen lisää-
7159: minen. Tämä voi tapahtua ainoastaan ajan- että Eduskunta osoittaisi vuoden
7160: mukaisesti suunnitellun propagandan avulla. 1955 tulo- ja menoarviossa 800 000
7161: Yksityisestä aloitteesta on järjestetty ns. markkaa maataloushallituksen käytet-
7162: kalapäiviä ja kalaviikkoja, joilla on hyvällä täväksi avustuksiksi tuoreen silakan
7163: menestyksellä harjoitettu valistustoimintaa kulutuksen lisäämistä tarkoittavaa pro-
7164: näyttein, esitelmin, elokuvaesityksin ja muilla pagandatoimintaa varten.
7165: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
7166:
7167: John Österholm. Arthur Larson. John Forsberg.
7168: 0. A. Öhman. Albin Wickman. Grels Teir.
7169: 1526
7170:
7171: IV,z74. - Fin.mot. N:o 140.
7172:
7173:
7174:
7175:
7176: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för sänk-
7177: ning av priset på flytande bränsle, som användes i fiske-
7178: båtsmotorer.
7179:
7180:
7181: T i 11 R i k s d a g e n.
7182:
7183: Hänvisande till motiveringen i hemställ- att Riksdagen i statsförslaget för
7184: ningsmotion n: o 256, inlämnad till 1953 år 1955 måtte upptaga ett anslag på
7185: års riksdag, föreslår undertecknade, 10 miljoner mark för att sänka pri-
7186: set på flytande bränsle, som allmänt
7187: användes i fiskebåtsmotorer.
7188: Helsingfors den 15 september 1954.
7189:
7190: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik.
7191: Nestori Nurminen. Judit Nederström-Lunden.
7192: 1527
7193:
7194: IV,274. - Rah.al. N:o 140. Suomennos.
7195:
7196:
7197:
7198:
7199: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastusvenemoot-
7200: toreissa ·käytettävän nestemäisen polttoaineen hinnan alen-
7201: tamiseen.
7202:
7203:
7204: E d u s k u n n a ll e.
7205:
7206: Viitaten vuoden 1953 valtiopäivillä jäte- markan määrärahan kalastusvene-
7207: tyn toivomusaloitteen n:o 256 perusteluihin, moottoreissa yleisesti käytettävän nes-
7208: allekirjoittaneet ehdottavat, temäisen polttoaineen hinnan alenta-
7209: miseksi.
7210: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
7211: tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
7212: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
7213:
7214: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik.
7215: Nestori Nurminen. Judit Nederström-Lunden.
7216:
7217:
7218:
7219:
7220: 1
7221: 1528
7222:
7223: IV,275. - Fin.mot. N:o 141.
7224:
7225:
7226:
7227:
7228: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till under-
7229: stöd åt yrkesfiskare, vilkas båtar eller storbragder genom
7230: natur- eller annan katastrof gått förlorade.
7231:
7232:
7233: T i ll R i k s d a. g e n.
7234:
7235: Hänvisande till motiveringen i hemställ- 5 miljoner mark att utdel.as som un-
7236: ningsmotion n: o 304, inlämnad till 1954 derstöd åt yrkesfiskare, vilkas båtar
7237: ärs riksdag, föreslår undertecknade, eller storbragder oförskyllt, genom
7238: natttr- eller annan katastrof, gått för-
7239: att Riksdagen i statsförslaget för lorade.
7240: år 1955 måtte upptaga ett anslag på
7241: Helsingfors den 15 september 1954.
7242:
7243: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik.
7244: Nestori Nurminen. Judit Nederström-Lunden.
7245: 1529
7246:
7247: IV,27o. - Rah.al. N:o 141. Suomennos.
7248:
7249:
7250:
7251:
7252: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi luon-
7253: nonvoimien tai muun sellaisen syyn takia veneensä l{ti
7254: pyydyksensä menettäneille ammattikalastajille.
7255:
7256:
7257: Eduskunnalle.
7258:
7259: Viitaten vuoden 1954 valtiopäivillä jätetyn kan määrärahan jaettavaksi avustuk-
7260: toivomusaloitteen n: o 304 perusteluihin alle- sina amrnattikalastajille, jotka ilman
7261: kirjoittaneet ehdottavat, omaa syytään ovat luonnonvoimien tai
7262: muun onnettomuuden takia menettä-
7263: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 neet veneensä tai pyydyksensä.
7264: tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
7265: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
7266:
7267: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik.
7268: Nestori Nurminen. Judit Nederström-Lunden.
7269:
7270:
7271:
7272:
7273: 19
7274: 1530
7275:
7276: IV,216, - Rah.al. N:o 142.
7277:
7278:
7279:
7280:
7281: Kleemola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
7282: siksi maa-, metsä- ja kotitalouden edistämistyötä suoritta-
7283: ville neuvontajärjestöille.
7284:
7285:
7286: E d u s k u n n a 11 e.
7287:
7288: Valtion matkustussäännön mukaisia päivä- saattaa vaikeuttaa moninaisten valtion anta-
7289: rahoja korotettiin 1. 3. 1954 noin 30 %: lla. mien tehtävienkin hoitamista. Kun valtion
7290: Valtion apua nauttivat maa-, metsä- ja koti- määrärahat peittävät järjestöjen menoista
7291: talouden edistämisjärjestöt ovat suorittaneet keskimäärin noin 65 %, olisi päivärahojen
7292: toimihenkilöilleen eri järjestöissä toiminnan korotuksia varten myönnettävä eri järjes-
7293: laadusta riippuen päivärahakorvaukset joko töille yhteensä 23.4 milj. markkaa, jolloin
7294: valtion matkustussäännön mukaisina tai sitä järjestöjen vastattavaksi jää yli 13.o milj.
7295: pienempinä. Korotuksissa on seurattu vastaa- markkaa.
7296: via korotuksia valtion matkustussäännössä. Edellisen perusteella tulisi valtion apua
7297: Tästä johtuen valtion päivärahojen korotus nauttivien maa-, metsä- ja kotitaloudellisten
7298: aiheuttaa mainittujen järjestöjen päiväraha- järjestöjen määrärahoja lisätä 23 482 000
7299: menoissa vastaavan lisäyksen. Näiden järjes- markalla ja jakautuisi se 11 pääluokan eri
7300: töjen päivärahamenot olivat v. 1953 121.7 lukujen ja momenttien kesken seuraavasti:
7301: milj. markkaa, joten lisäys tulee v. 1955 ole-
7302: maan noin 36.5 milj. markkaa. Tulo- ja XII. H evostalous.
7303: menoarvioesityksen yhdennentoista pääluokan
7304: XV luvun 1 momentin, maataloudellisten 10. Hevostalouden edistäminen. Lisäys
7305: seurain yleiset kustannukset, perusteluissa to- 2 504 000 mk. Momentin loppusumma
7306: detaan, että järjestöjen toimihenkilöiden 10 612 000 mk.
7307: päivärahoja on, yhdenmukaisesti valtion vir-
7308: kamiesten päivärahojen korotuksen kanssa, XV. Maatalouden tukeminen.
7309: korotettu noin 30 % :lla ja ehdotetaan mo- 2. Maanviljelyksen ja maatalouden raken-
7310: mentille tätä tarkoitusta varten lisäystä nustoiminnan edistäminen. Lisäys 4 169 000
7311: 681 000 markkaa ja näihin perusteluihin vii- mk. Momentin loppusumma 144 941 800 mk.
7312: taten saman luvun 20 momentilla lisäystä 3. Karjatalouden edistäminen. Lisäys
7313: pienviljelijäjärjestöille 159 000 markkaa, eli 816 000 mk. Momentin loppusumma 29 337 600
7314: yhteensä 840 000 markkaa. Ehdotetut lisäyk- mk.
7315: set ovat aivan riittämättömät peittäen vain 4. Puutarhanhoidon edistäminen. Lisäys
7316: noin 2 % päivärahamenojen noususta. Sitä- 216 000 mk. Momentin loppusumma 3 552 400
7317: paitsi esityksessä ei ole huomioitu tasapuoli- mk.
7318: sesti eri neuvontajärjestöjä jättämällä kaikki 5. Suoviljelysyhdistys. Lisäys 22 000 mk.
7319: erikoisyhdistykset ilman lisäystä. On koh- Momentin loppusumma 3 078 900 mk.
7320: tuullista, että valtio osallistuu järjestöille 6. Kotitalouden edistäminen. Lisäys
7321: täten aiheutuneeseen menojen lisäykseen sa- 1 797 000 mk. Momentin loppusumma
7322: massa suhteessa kuin valtion määrärahat 43 957 800 mk.
7323: ovat näiden järjestöjen menoista. Järjestöillä 8. Karjanjalostusyhdistykset. Lisäys
7324: itsellään ei ole mahdollisuuksia lisätä omia 2 153 000 mk. Momentin loppusumma
7325: tulojaan siinä määrin, että näin huomattava 34 760 000 mk.
7326: menojen lisäys voidaan peittää toimintaa su- 10. Sianhoidon edistäminen. Lisäys 321000
7327: pistamatta, mikä ainakin eräissä tapauksissa mk. Momentin loppusumma 5 997 000 mk.
7328: IV,276. - Kleemola ym. 1531
7329:
7330: 11. Lampaanhoidon edistäminen. Lisäys 20. Valtionavut erinäisille yhdistyksille.
7331: 121 000 mk. Momentin loppusumma 4 104 000 Lisäys 1 425 000 mk. Momentin loppusumma
7332: mk. 53 646 800 mk.
7333: 13. Siipikarjan- ja mehiläishoidon edistä- 24. Kotimaisen siementuotannon edistämi-
7334: minen. Lisäys 126 000 mk. Momentin loppu- nen. Lisäys 130 000 mk. Moment.in loppu-
7335: summa 3 231 200 mk. summa 5 650 000 mk.
7336: 14. Salaojitusyhdistys. Lisäys 300 000 mk. XVIII. Yksityismetsätalous.
7337: Momentin loppusumma 3 955 400 mk. 3. Yksityismetsätalouden edistäminen ja
7338: 15. Maatalouskirjanpitotoiminnan avusta- valvonta. Lisäys 7 150 000 mk. Momentin
7339: minen. Lisäys 241 000 mk. Momentin loppu- loppusumma 255 424 000 mk.
7340: summa 8 700 200 mk. Edellä olevan perusteella ehdotetaan kun-
7341: 16. Maatalouskerhotoiminta. Lisäys 866 000 nioittaen,
7342: mk. Momentin loppusumma 67 893 000 mk. että Eduskunta korottaisi vuoden
7343: 17. Laiduntalouden kohottaminen. Lisäys 1955 tulo- ja menoarviossa maa-,
7344: 180 000 mk. Momentin loppusumma 5 729 600 metsä- ja kotitalouden edistämistyötä
7345: mk. suorittaville neuvontajärjestöille myön-
7346: 19. Maataloudellinen rajaseututoiminta. nettäväksi ehdotetun määrärahan yh-
7347: Lisäys 945 000 mk. Momentin loppusumma teensä 23 482 000 markalla korotetun
7348: 4 7 238 600 mk. päivärahan maksamiseksi.
7349: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
7350:
7351: Kauno Kleemola. Irma Hamara.
7352: Lauri Murtomaa. Aune Innala.
7353: Verner Korsbäck. Kustaa Tiitu.
7354: Eino Rytinki. Artturi Koskinen.
7355: Eeli Erkkilä. Niilo Nieminen.
7356: 1532
7357:
7358: IV,277. - Rah.al. N:o 143.
7359:
7360:
7361:
7362:
7363: Murtomaa ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
7364: tuksiksi maa- ja kotitaloudellisille neuvontajärjestöille.
7365:
7366:
7367: E d u s k u n n a 11 e.
7368:
7369: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- 2. Maanviljelyksen ja maatalouden raken-
7370: delle 1954 vähennettiin maa- ja kotitalou- nustoiminnan edistäminen. Lisäys 7 408 800
7371: dellisten neuvontajärjestöjen määrärahaa mk. Momentin loppusumma 148181600 mk.
7372: 5 %: lla. Nämä vähennykset katsottiin sil- 3. Karjatalouden edistäminen. Lisäys
7373: loin tilapäisiksi, valtion sen hetkisestä vai- 1 501 500 mk. Momentin loppusumma
7374: keasta rahataloudellisesta tilanteesta johtu- 30 023 100 mk.
7375: viksi. Tämä määrärahojen vähennys on vai- 4. Puutarhanhoidon edistäminen. Lisäys
7376: keuttanut huomattavasti edellä mainittujen 191600 mk. Momentin loppusumma 3 828 000
7377: järjestöjen toimintaa pakottaen joko toimi- mk.
7378: henkilöiden vähentämiseen, kuten mm. maa- 5. Suoviljelysyhdistys. Lisäys 160 900 mk.
7379: taloudellisessa rajaseututoiminnassa on ta- Momentin loppusumma 3 217 800 mk.
7380: pahtunut, tai toiminnan supistamiseen muulla 6. Kotitalouden edistäminen. Lisäys
7381: tavoin. Mainitun vähennyksen palauttami- 2 219 000 _ mk. Momentin loppusumma
7382: nen järjestöjen määrärahoihin v. 1955 on 44 379 800 nik.
7383: katsottava kohtuulliseksi jo senkin vuoksi, 7. Pellervoseura. Lisäys 147 600 mk. Mo-
7384: että järjestöt omilla tuloillaan rahoittavat mentin loppusumma 2 938 000 mk.
7385: huomattavan osan toiminnastaan, joten työ
7386: sen laajuuden huomioon ottaen tulee valtiolle 8. Karjanjalostusyhdistykset. Lisäys
7387: varsin huokeaksi. Sitä paitsi valtiovalta 1 610 800 mk. Momentin loppusumma
7388: käyttää järjestöjä monien valtiolle kuulu- 34 217 800 mk.
7389: vien tehtävien hoitamisessa. On lisäksi huo- 9. Meijeritoiminnan edistäminen. Lisäys
7390: mattava, että järjestöjen työ kohdistuu tuo- 225 000 mk. Momentin loppusumma 4 492 400
7391: tannollisen toiminnan edistämiseen. On sekä mk.
7392: maatalouden että kansantalouden edun mu- 10. Sianhoidon edistäminen. Lisäys 299 000
7393: kaista, että valtion tukea ei tältä toimin- mk. Momentin loppusumma 5 975 000 mk.
7394: nalta kavenneta. Vuoden 1954 tulo- ja me- 12. Poronhoidon edistäminen. Lisäys
7395: noarviossa vähennettiin maa- ja kotitalous- 122 800 mk. Momentin loppusumma 2 461600
7396: Järjestöjen valtion määrärahoja 27 400 300 mk.
7397: markalla, mikä summa olisi otettava lisäyk- 13. Siipikarjan ja mehiläishoidon edistä-
7398: senä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon ja minen. Lisäys 163 800 mk. Momentin lop-
7399: jakautuu se 11 pääluokan eri lukujen ja mo- pusumma 3 269 000 mk.
7400: menttien kesken seuraavasti: 14. Salaojitusyhdistys. Lisäys 192 600 mk.
7401: Momentin loppusumma 3 848 000 mk.
7402: XII. Hevostalous. 15. Maatalouskirjanpitotoiminnan avusta-
7403: 1
7404: 10. Hevostalouden edistäminen. Lisäys minen. Lisäys 444 800 mk. Momentin lop-
7405: 800 100 mk. Momentin loppusumma 8 908 100 pusumma 8 904 000 mk.
7406: mk. 16. Maatalouskerhotoiminta. Lisäys
7407: 3 528 000 mk. Momentin loppusumma
7408: XV. Maatalouden tukeminen. 70 555 000 mk.
7409: 1. Maataloudellisten seurain yleiset kus- 17. Laiduntalouden kohottaminen. Lisäys
7410: tannukset. Lisäys 1 259 900 mk. Momentin 292 400 mk. Momentin loppusumma 5 842 000
7411: loppusumma 25 874 900 mk. mk.
7412: IV,277, - Murtomaa ym. 1533
7413:
7414: 18. Kotiteollisuuden edistäminen. Lisäys 25. Avustus Työtehoseuralle maatalouden
7415: 704 700 mk. Momentin loppusumma urakkatyön tutkimiseksi. Lisäys 385 000 mk.
7416: 14 096 700 mk. Momentin loppusumma 2 565 000 mk.
7417: 19. Maataloudellinen rajaseututoiminta. Edellä olevan perusteella ehdotetaan kun-
7418: Lisäys 2 278 400 mk. Momentin loppusumma nioittaen,
7419: 48 572 000 mk.
7420: 20. Valtionavut erinäisille yhdistyksille. että Eduskunta korottaisi vuoden
7421: Lisäys 2 739 000 mk. Momentin loppusumma 1955 tulo- ja menoarviossa maa- ja
7422: 54 960 800 mk. kotitaloudellisille neuvontajärjestöille
7423: 24. Kotimaisen siementuotannon edistämi- ehdotetun määrärahan 27 400 300 mar-
7424: nen. Lisäys 724 600 mk. Momentin loppu- kalla.
7425: summa 6 124 600 mk.
7426: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
7427:
7428: Lauri Murtomaa. Kyllikki Pohjala. Usko Seppi.
7429: Kauno Kleemola. Artturi Koskinen. Aleksi Kiviaho.
7430: Kalervo Saura. Arvo Sävelä. Saara Forsius.
7431: Irma Hamara. Verner Korsbäck.
7432: 1534
7433:
7434: IV,27s, - Rah.al. N:o 144.
7435:
7436:
7437:
7438:
7439: Hetemäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen
7440: liikkuvaa koetoimintaa varten.
7441:
7442:
7443: E d u s k u n n a ll e.
7444:
7445: Eduskunta on lokakuun 16 päivänä 1939 mintamuotona sillä koeasemaan verrattuna
7446: lausunut toivomuksen, että hallitus hankkisi on se etu, että kenttäkokeita voidaan järjes-
7447: selvityksen maa talouskoeaseman perustamis- tää toiminta-alueen eri puolilla erilaisissa
7448: mahdollisuuksista Keski-Suomeen. Sen jäl- olosuhteissa, jolloin tulokset ovat suoraan
7449: keen ei kuitenkaan valtion heikontuneesta ta- käytäntöön sovellettavissa laajalla alalla
7450: loudellisesta asemasta johtuen ole ko. koe- Keski-Suomessa.
7451: asemaa vielä voitu perustaa. Kun Keski- Keski-Suomen liikkuvan koetoiminnan hoi-
7452: Suomen alueella ei voida suoranaisesti nou- dossa on ollut vuosittain 40-60 kenttäkoetta,
7453: dattaa muiden alueiden koeasemien tuloksia, joista suurin osa pitkäaikaisia jatkuvia ko-
7454: on tämän alueen koetoiminnan tehostami- keita. Näiden keskeyttäminen tekisi tähän
7455: seksi v. 1950 lähtien järjestetty maatalous- mennessä saavutetut tulokset suurelta osalta
7456: miljardin varoilla paikallisen kasvinviljelys- vähäarvoisiksi, joten jo neljänä vuonna me-
7457: koetoiminnan koneistamistutkimuksia. Tämä nestyksellisesti hoidettu työ menisi pääosil-
7458: ns. liikkuva koetoiminta käsittää tarkoitusta taan hukkaan. Tämä merkitsisi huomattavaa
7459: varten palkatun agronomin aputyövoimineen, va:hinkoa koko Keski-Suomen maataloudelle,
7460: joka järjestää ja hoitaa kenttäkoetoiminnan joka tä!hänkin asti on ollut koeaseman puut-
7461: useiden pitäjien alueilla. Hänellä on käytös- teen vuoksi 'huonommassa asemassa kuin mo-
7462: sään auto ja tarvittavat kylvö- ym. koneet. net muut viljelysalueemme.
7463: Toiminnan vuotuiset kustannukset ovat sen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7464: jälkeen kun kalusto on hankittu olleet noin nioittavasti,
7465: 1 milj. markkaa. Tästä toiminnasta on saatu
7466: erittäin myönteiset kokemukset, ja se korvaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
7467: ainakin toistaiseksi koeas·eman puutteen tulo- ja menoarvion 11 Pl:n XIV lu-
7468: Keski-Suomessa. Tämän toiminnan avulla vun 22 momentille 1150 000 markan
7469: on tässä vaiheessa vältytty myöskin uuden määrärahan Keski-Suomen liikkuvaa
7470: koeaseman perustamiskustannuksista. Koetoi- koetoimintaa varten.
7471: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
7472:
7473: Päiviö Hetemäki. Eero Saari. Aare Leikola.
7474: 1535
7475: IV,219, - Rah.al. N:o 145.
7476:
7477:
7478:
7479:
7480: Sarjala ym.: Määrärahan osoittamisesta viljavuustutkimuksia
7481: varten.
7482:
7483:
7484: Eduskunnalle.
7485:
7486: Maatalouskoelaitoksen maantutkimusosasto vastaava paikkansa maatwlouspääluokan me-
7487: on vuodesta 1947 lähtien suorittanut nk. noarviossa. Näin ei kuitenkaan tähän men-
7488: viljavuustutkimuksia. Tämä tutkimustoi- nessä ole käynyt, eikä myöskään v. 1955 val-
7489: minta, joka vuosi vuodelta laajenee, on jo tion tulo- j.a menoarviossa ole viljavuustutki-
7490: ollut korvaamattomana apuna käytännön mustoiminta omaa määrärahamomenttia saa-
7491: maanviljelijöille. Varsinaisten kasviravintei- nut. Asiasta on tosin tehty toivomusaloite,
7492: den selvittämisen ohella on tutkimuksien jota ei kuitenkaan vielä ole ehditty käsitellä,
7493: avulla selvitetty nk. hivenaineiden merkitystä eikä se missään tapauksessa, ratkaisun ollessa
7494: sadon suuruuteen ja laatuun. Tämän joh- myönteinenkään, olisi ~htinyt ensi vuoden
7495: dosta ei suinkaan ole liioiteltua sanoa, että tulo- ja menoarvioon.
7496: vasta viljavuustutkimuksen avulla voidaan Jo useana vuonna eduskunnan lausuman
7497: todella tarkoituksenmukaista ja taloudellista toivomuksen mukaan on ko. työtä tuettu nk.
7498: maan Iannoittamista ja parantamista suorit- maatalousmiljardeista myönnetyistä varoista.
7499: taa. Vaikka viljavuustutkimus onkin jo hy- Työn suorittajien kannalta on tietenkin sa-
7500: vässä käynnissä ja sen antamat ohjeet ar- mantekevää, miltä momentilta varat tarkoi-
7501: vokkaana tavalla auttavat maanviljelijöitä, tukseen saadaan. Kun kuitenkin 11 Pil. XIV
7502: voidaan toimintaa kuitenkin pitää vasta luvulla on momentteja, joihin asiallisesti vil-
7503: alussa siihen nähden, minkälaisia mahdolli- javuustutkimuksen kustannukset kuuluisivat,
7504: suuksia sanotusta tutkimuksesta jo voidaan olisi tarkoituksenmukaista lisätä niille tämän
7505: nähdä. Eri ravinteiden vaikutus toisten tutkimustyön edellyttämät määrärahat.
7506: liukoisuuteen ja hyväksi käyttöön tulee ajan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7507: kohtaiseksi voima peräisyyden lisääntyessä. nioittaen,
7508: Kun maassamme väkilannoitteiden käyttö
7509: on viime vuosina varsin runsaasti lisäänty- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
7510: nyt, johon mm. valtion huomattavilla tuki- tulo- ja menoarvioon viljavuustutki-
7511: toimenpiteillä on ollut suuri osuutensa, olisi muksia varten 11 Pl:n XIV luvun
7512: entistäänkin väilttämättömämpää selvittää kohdalle yhteensä 7 202 880 markkaa,
7513: viljelysmaiden ravinnepitoisuus ja saada niistä 6 momentille ,Palkkaukset"
7514: täten käytäntöön soveltuvia ohjeita mahdol- 2 281780 markkaa, 9 momentille
7515: lisimman taloudelliselle lannotteiden käy- ,Kalusto" 388 000 markkaa, 13 mo-
7516: tölle. Viljavuustutkimusta on täydellä mentille ,Agrogeologiset tutkimukset"
7517: syyllä pidettävä maatalouden koetoiminnan 1 683 100 markkaa ja 22 momen-
7518: Jhtenä arvokkaimmista muodoista. Tästä tille ,Erikoiskokeet ja tutkimukset"
7519: johtuen tulisi sen saada myös tätä asemaa 2 850 000 markkaa.
7520: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
7521:
7522: Wiljam Sarjala. Kusti Eskola.
7523: S. S. Aittoniemi. Einari Jaakkola.
7524: 1536
7525:
7526: IV,2so. - Rah.al. N:o 146.
7527:
7528:
7529:
7530:
7531: Saura ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puutarhan-
7532: hoidon edistämiseen.
7533:
7534:
7535: E d u s k u n n a II e.
7536:
7537: Aikaisemman maatalouspolitiikkamme puit- tännössä se on puutarha-alalla laiminlyöty.
7538: teissa ei puutarhanviljelyyn kiinnitetty mai- Puutarhaviljelijäin Liiton valtionapu on
7539: nittavaa huomiota. Sen neuvonta oli pää- vain 1 200 000 mk, mikä tekee vain 10 %
7540: asiassa uskottu yleisneuvontajärjestöille, joi- liiton menoarviosta. Konsulenttitoimintaa ei
7541: den kotitalousneuvojat ovat kyenneet ohjaa- tällaisissa puitteissa voida likimainkaan tar-
7542: maan vain pääasiassa kotikasvitarhan hoitoa. peeksi harjoittaa, minkä vuoksi neuvontaa
7543: Nykyisin on tilanne perinpohjin muuttu- on etupäässä jouduttu harjoittamaan julkai-
7544: nut. Varsinaisista maanviljelijöistäkin mo- semalla ammattilehtiä ja opaskirjoja ja lä-
7545: nilla on nyt peltoa niin vähän, että se ei hettämällä sanomalehdistölle kuukausittain
7546: vanhaan tapaan viljeltynä turvaa toimeen- ammattikirjoituksia. Tämäkin kuitenkin
7547: tuloa, vaan on yhä enemmän siirryttävä eri- edellyttää laajaa tutkimustoimintaa ja ulko-
7548: koisviljelyksiin ja voimaperäiseen puutar- maisen kehityksen seuraamista, mikä on
7549: hanviljelyyn. Lisäksi on koko yhteiskun- suurelta osalta jouduttu suorittamaan asian-
7550: tamme jatkuva kaupunkilaistuminen ja harrastuksesta ja vapaaehtoisin voimin.
7551: nopea taajamuodostus aiheuttanut, että yhä Voidakseen lisätä konsulenttivoimiaan ja
7552: suurempi osa väestöstä omistaa vain pikku neuvontapalveluaan Puutarhaviljelijäin Liit-
7553: palstan tai omakotitontin ja pyrkii siinä to on anonut 600 000 markan lisäystä val-
7554: harjoittamaan puutarhanviljelyä. Varsinkin tionapuunsa, joka vielä näin korotettunakin
7555: tämä taajamain väestö on tähänastisten yleis- olisi erittäin vähäinen liiton suureen työ-
7556: neuvontajärjestöjen toimintapiirin ulkopuo- määrään verrattuna. Maatalousministeriö on
7557: lella. Sitäpaitsi on huomattava, että nämä menoarviossa esittänyt lisäystä puutarha-
7558: järjestöt eivät kykenisikään ohjaamaan neuvonnan määrärahaan, mutta eduskun-
7559: näissä uusissa oloissa syntyneiden viljelmien nalle jaetussa esityksessä ei tätä lisäystä ole.
7560: tuotantoa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7561: Alan erikoisneuvontajärjestön Puutarha-
7562: viljelijäin Liiton tehtävät ja velvollisuudet että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
7563: ovat näin ollen vuodesta vuoteen suuresti tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XV lu-
7564: kasvaneet. Mutta sen aineelliset mahdolli- vun 4 momentille ,Puutarhanhoidon
7565: suudet ovat päinvastoin pienentyneet. Peri- edistäminen " 3 636 400 markan lisäksi
7566: aatteessa meillä valtiovalta on myöntänyt 600 000 markkaa eli yhteensä 3 637 000
7567: velvollisuudekseen tarjota kaikille kansalai- markan määrärahan, mikä lisäys tu-
7568: sille tarpeellista opetusta ja neuvontaa. Käy- lisi Puutarhaviljelijäin Liitolle.
7569: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
7570:
7571: Kalervo Saura. Kyllikki Pohjala.
7572: Saara Forsius. Erkki Tuuli.
7573: Matti Raipala. Mauno Jussila.
7574: Lauri Murtomaa. Bertel Lindh.
7575: Irma Hamara. R. Hallberg.
7576: 1637
7577:
7578: IV,2s1. - Rah.al. N:o 147.
7579:
7580:
7581:
7582:
7583: Lahtela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poron-
7584: hoidon edistämiseen.
7585:
7586:
7587: E d u s k u n n a ll e.
7588:
7589: Hallituksen eduskunnalle jättämän vuoden Kun ei ketään saada suorittamaan niitä
7590: 1955 tulo- ja menoarvioesityksen 11 Pl: n tehtäviä ilman kohtuullista palkkaa, mitkä
7591: XV luvun 12 momentille (Poronhoidon edis- lain j,a asetuksen sekä maatalousministeriön
7592: täminen) on merkitty ainoastaan 2 338 800 vahvistamien sääntöjen mukaan mainittu yh-
7593: markkaa. Näin on tehty siitä huolimatta, että distys on velvollinen suorittamaan, ja kun se
7594: maatalousministeriö on esittänyt siihen otetta- määräraha, mikä on tulo- ja menoarvioesityk-
7595: vaksi 1 661 200 markkaa enemmän, eli 4 mil- seen otettu, on aivan riittämätön, olisi se koro-
7596: joonaa markkoo. tettava maatalousministeriön ehdottamaksi 4
7597: Kun kesäkuun 4 päivänä 1948 annetulla miljoonaksi markaksi, jota myöskin mainittu
7598: poronhoitolailla (444/48) määrättiin perus- yhdistys tulo- ja menoarvioehdotuksessaan on
7599: tettavaksi Paliskuntain yhdistys-niminen kes- pyytänyt voidakseen suorittaa varsin moni-
7600: kuselin ja tämän yhdistyksen tehtäväksi siir- puoliset tehtävänsä.
7601: rettiin sanotulla lailla ja sen toimeenpano- Ellei puheenaolevaa 4 miljoonaa markkaa
7602: asetuksella paljon sellaisia porotaloutta ja sen oteta sanottuun tarkoitukseen, ei yhdistys voi
7603: kehittämistä koskevia asioita, jotka sitä ennen täyttää sille kuuluvia tehtäviä muuta kuin
7604: kuuluivat \Caltion virastoille ja kun mainitun osan, josta kärsii ensi kädessä porotalous,
7605: lain 49 § : ään otettiin samalla säännös, että joka on maamme pohjoiseropien kuntien väes-
7606: valtion tulo- ja menoarvioon on otettava vuo- tön pääelinkeino ja jolla on eteläisemmällä
7607: sittain määräraha mm. mainitun yhdistyksen poronhoitoalueellakin huomattava merkitys
7608: käytettäväksi sille sanotussa laissa määrätty- sivueli!nkeinona, jota seikkaa ei saisi edelleen
7609: jen tehtävien suorittamista ja poronhoidon unohtaa, koska se monessa muussa muodossa
7610: kehittämistä varten, olisi puheena oleva maa- tulee yhteiskunnan rasitukseksi, jos heidät ja
7611: talousministeriön ehdottama 4 milj. markkaa heidän taloudellisten olojensa kehittäminen
7612: pi:tänyt ottaa mainitulle momentille, että sa- jätetään oman onnensa nojaan.
7613: nottu yhdistys voisi hoitaa sille lain ja ase- Edellä esitettyyn viita;ten kunnioittaen eh-
7614: tuksen mukaan kuuluvat pakolliset tehtävät. dotamme,
7615: Näin olisi pitänyt tehdä sitäkin suuremmalla
7616: syyllä, kun maatalousministeriö määrää sano- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
7617: tun yhdistyksen johtokuntaan lain mukaisesti tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XV lu-
7618: valtion edustajan, ja kun vielä sen lisäksi vun 12 momentille poronhoidon edistä-
7619: lääninhallitus on velvollinen valvomaan, että miseen lisäyksenä 1 661 200 markkaa.
7620: yhdistys täyttää sille kuuluvat tehtävänsä.
7621: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
7622:
7623: M. 0. Lahtela. Marja Lahti. J. F. Pöykkö.
7624: Tahvo Rönkkö. Artturi Jämsen. Eemil Luukka.
7625: Wiljam Sarjala. Mauno Jussila. Kustaa Tiitu.
7626: Kerttu Saalasti. Markus Niskala. Toivo H. Kinnunen.
7627: Erkki Koivisto.
7628:
7629:
7630: 20
7631: 1538
7632:
7633: IV,2s2. - Rah.al. N:o 148.
7634:
7635:
7636:
7637:
7638: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
7639: naksi Paliskuntain Jäädyttämö Oy:lle jäädyttämön raken-
7640: tamiseksi Rovaniemelle.
7641:
7642:
7643: E d u s k u n n a ll e.
7644:
7645: Jäädyttämöistä on maassamme suuri 200-250 markkaa enemmän kappaleelta,
7646: puute, jopa niin suuri, että pilaantumisen mikä tekisi 40 000 teurastetun poron nah-
7647: pelosta on pakko myydä ulkomaille suuren koille 8--10 milj. markkaa vuodessa. Siitä,
7648: tukipalkkion turvin voita ja lähettää sitä ettei ole jäädyttämöjä ja ettei poroja voida
7649: ulkomaille kesän ajaksi säilytettäväksi suuria aikaisin teurastaa, seuraa se, että teuras-
7650: määriä. Mm. kesällä 1952 vietiin voita säi- poroja on paimennettava siihen asti, kunnes
7651: lytettäväksi Tukholmaan n. 2 milj. kiloa ja tulee pysyvä talvi, eli siis 2-3 kuukautta
7652: maksettiin siitä yli 27 000 000 markkaa. kauemmin ja maksettava siitä aiheutuvat
7653: Jäädyttämön puute vaikeuttaa myöskin kustannukset, jotka nousevat moniin miljoo-
7654: porotaloustuotteiden kauppaa suuressa mää- niin markkoihin vuosittain. Aikaisesta syys-
7655: rin ja aiheuttaa porota1oudelle jatkuvasti teurastuksesta olisi vielä edellä esitetyn li-
7656: suuria menetyksiä. Jäädyttämön puutteen säksi sekin etu, että teurastetut porot saa-
7657: vuoksi ei voida porojen teurastusta alkaa taisiin aikaisin pois kuluttamasta jäkälää ja
7658: aikaisin syksyllä, jolloin porot ovat lihavia tuottamasta maataloudelle heinä- ym. vahin-
7659: ja liha maukasta sekä niiden nahkat hyviä, koja. Kun viljelykset jatkuvasti laajenevat,
7660: vaan on se lykättävä joulu-tammikuulle ja on välttämätöntä tämänkin vuoksi saada
7661: myytävä lihat lyhyessä ajassa pilaantumisen teurasporot, jotka ovat vahingontekijöitä,
7662: pelossa, tavallisesti jo helmikuun loppuun aikaisin syksyllä teurastetuiksi; ja kun jää-
7663: mennessä. Jos olisi jäädyttämö, jossa lihat dyttämön avulla saadaan tällaisia tuloksia
7664: voitaisiin säilyttää pilaantumattomina, voi- maa- ja porotaloudelle, on jäädyttämön ra-
7665: taisiin teurastus alkaa jo syyskuussa ja suo- kentaminen katsottava erikoisen tarpeelli-
7666: rittaa se joulukuun loppuun mennessä ja seksi.
7667: järjestää myynti pitemmälle ajalle, osaksi Mainittuja asioita ovat tutkineet ja käsi-
7668: seuraavaan kesään, jolloin tavallisesti on telleet pitemmän ajan kuluessa jo ennen
7669: lihasta puutetta. Siitä, että teurastus voi- sotia ja niiden jälkeen porotaloudenharjoit-
7670: taisiin suorittaa aikaisin syksyllä, seuraisi se, tajain keskusjärjestöt, joissa ovat jäseninä
7671: että lihat ja nahat olisivat parhaimmat ja kaikki maamme poronomistajat ja jotka ovat
7672: lihojen paino eläintä kohti 5-15 kg suu- yksimieliset siitä, että jäädyttämön laittami-
7673: rempi kuin tammi-helmikuussa teuraste- nen on välttämätön ja kaikkein tehokkain ja
7674: tuissa. Kun maamme porokannasta voidaan tarkoituksenmukaisin toimenpide porotalou-
7675: teurastaa noin 40 000 eläintä vuodessa ja dessa ja että se on myöskin erikoisen tar-
7676: kun syysteurastettujen porojen paino on peellinen karjataloustuotteiden ja metsälin-
7677: keskimäärin 10 kg suurempi, saadaan aikai- tujen sekä muiden lämpöä kestämättömien
7678: semmalla syysteurastuksella 400 000 kiloa tu()tteiden säilyttämiseksi pilaantumiselta.
7679: enemmän lihaa, joka 150 markan kilohinnan Jo sekin, että Lapin lääniin tuodaan voita
7680: mukaan laskettuna tuottaisi porotaloudelle 60 läänin ulkopuolelta, suoritetun tutkimuksen
7681: miljoonaa markkaa vuodessa. Syksyllä aikai- mukaan yli 2 milj. kg vuosittain, osoittaa,
7682: sin teurastettujen porojen nahkat ovat niin että siellä tarvitaan jäädyttämöä, jossa voi
7683: paljon parempia myöhään talvella teurastettu- voidaan säilyttää pilaantumattornana. Jää-
7684: jen nahkoja, että ostaja maksaa mielellään dyttämön rakentamiskysymystä ja sen paik-
7685: IV,2s2. - Lahtela ym. 1539
7686:
7687: kaa ovat tutkineet useat valtioneuvoston kohtuullista korvausta vastaan sekä poro-
7688: asettamat komiteatkin ja ovat tulleet siihen talous- että karjatalous- ym. tuotteita.
7689: tulokseen, että jäädyttämö on välttämättö- Kun paliskunnat porolukunsa mukaan ovat
7690: män tarpeen vaatima ja että se olisi raken- ottaneet osakkeita mainittuun jäädyttämö-
7691: nettava Rovaniemelle ja että sen rakenta- osakeyhtiöön ja rahoittavat sitä siitä hävi-
7692: miseen olisi valtion osallistuttava, jopa erään tyksestä huolimatta, minkä alaiseksi poro-
7693: komitean esityksen mukaan 3/4 osan avus- talous ja poronhoitoalue joutui sodan aikana,
7694: tuksella rakennuskustannuksista. ja kun se, että mainitussa yhtiössä ovat
7695: Kun jäädyttämön saaminen poronhoito- paliskunnat osakkaina, tietää sitä, että jokai-
7696: alueelle on katsottu sellaiseksi, joka on saa- nen uusikin poronomistaja ilman mitään
7697: tava toteutetuksi, on porotaloudenharjoitta- toimenpidettä on yhtiön osakas heti kun hän
7698: jain keskusjärjestö Paliskuntain Yhdistys laittaa poroja johonkin osakkaana olevaan
7699: päättänyt, että jäädyttämön saamiseksi on paliskuntaan, ja koska jäädyttämössä kesän
7700: perustettava erillinen yhtymä. Tätä nou- aikana, jolloin karjataloustuotteet ja muut
7701: dattaen perustettiin heinäkuun 11 päivänä kesällä pilaantuvat tarvikkeet tarvitsevat
7702: 1952 paliskuntien valitsemien edustajain ko- jäädyttämöä, tulee olemaan vähän tai ei
7703: kouksessa Paliskuntain Jäädyttämö Oy ni- ollenkaan poronlihaa ja jäädyttämöstä on
7704: minen yhtymä, jonka kotipaikka on Rova- puute, olisi toivottavaa, että valtio osallis-
7705: niemen maalaiskunta ja osakepääoma 5 milj. tuisi po. jäädyttämön rakennuskustannuksiin
7706: markkaa, joka voidaan yhtiökokouksen pää- antamalla avustusta ja halpakorkoista pitkä-
7707: töksellä korottaa kolminkertaiseksi. Yhtiön aikaista lainaa, että sanottu jäädyttämö voi-
7708: tarkoituksena on jäädyttämön rakentaminen taisiin rakentaa mahdollisimman pian.
7709: Rovaniemelle poro- ja karjataloustuotteiden Mainittakoon vielä, että monet poronhoito-
7710: jäädytystä ja säilyttämistä varten sekä sen alueen kuntain hallitukset ovat käsitelleet
7711: hoitaminen. Mainitun yhtiön yhtiöjärjes- po. kysymystä ja katsoneet sen erikoisen
7712: tyksen on kauppa- ja teollisuusministeriö tarpeelliseksi.
7713: vahvistanut ja yhtiölle on valittu johtokunta Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
7714: ja hallintoneuvosto sekä hankittu tontti ja ehdotamme,
7715: siinä olevat rakennukset jäädyttämöä varten
7716: Rovaniemen maalaiskunnan ja kauppalakun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
7717: nan rajalle. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
7718: Mainittu jäädyttämö tulee maksamaan kaa avustukseksi ja 8 000 000 markkaa
7719: noin 20 milj. markkaa. Siihen tarvittavat pitkäaikaiseksi kalpakorkoiseksi lai-
7720: koneet on tilattu ja niiden tuontia varten naksi Paliskuntain Jäädyttämö Oy: lle
7721: saatu lisenssi. Jäädyttämön hoito järjeste- jäädyttämön rakentamiseksi Rovanie-
7722: tään siten, että siihen otetaan säilytettäväksi m~~ .
7723: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
7724:
7725: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
7726: Urho Kähönen. Erkki Koivisto.
7727: J. F. Pöykkö.
7728: 1540
7729:
7730: IV,2sa. - Rah.al. N :o 149.
7731:
7732:
7733:
7734:
7735: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
7736: veden laadun tutkituttamiseen ja veden puhdistuksessa
7737: tarvittavien laitteiden kehittämiseen.
7738:
7739:
7740: E d u s k u n n a 11 e.
7741:
7742: Vastikään on selvitetty ermssa laajoissa Maataloushallituksen toimesta suoritettujen
7743: tutkimuksissa, millaista vettä maaseudun tutkimusten mukaan meillä on alueita, joissa
7744: kotitalouksissa keskimäärin käytetään. Täl- pohjavesi on maaperän laadun vuoksi liian
7745: löin on todettu, että kaivovesi yleensä on rautapitoista tai sisältää jotain muuta ainetta
7746: varsin huonoa. Joka toisessa kaivossa on niin paljon, että vettä ei voida puhdista-
7747: ammoniakkimäärä niin korkea, että se on matta käyttää. Myös vesijohtoputkia syövyt-
7748: merkkinä elimellisten aineiden tunkeutumi- tävää hiilihappoa esiintyy pohjavesissä usein.
7749: sesta kaivoon. Suuri kloridimäärä taas Puhdistusmenetelmät, jotka miltei aina edel-
7750: yleensä osoittaa, että likaantuminen aiheutuu lyttävät veden laadun tarkan tuntemuksen,
7751: asumajätevesistä. Useissa paikoin pohjavesi tulevat kuitenkin varsin kalliiksi. Esimerkiksi
7752: on päässyt saastumaan viemärivesistä ja täl- yhden talouden käyttöön tarkoitetut laitteet,
7753: löin on aina mahdollista että veden välityk- joilla humuspitoisesta vedestä rauta voidaan
7754: sellä leviävät tautibakteerit aiheuttavat vaa- poistaa tehokkaasti, maksavat nykyisin noin
7755: rallisia epidemioita. neljännesmiljoonan. Koska maataloushallituk-
7756: Tutkituttamalla kaivoveden laatu voidaan sen ilmoituksen mukaan on ilmeisesti mahdol-
7757: selvittää, kelpaako vesi talouskäyttöön ja lista kehittää halvempia vedenpuhdistusmene-
7758: mitä olisi tehtävä veden laadun parantami- telmiä, on välttämätöntä, että myös tällaista
7759: seksi. Riittävän perusteellinen veden tutki- tutkimustoimintaa tuetaan v·altion varoilla.
7760: mus, joka maksaa 3 000-4 000 markkaa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7761: on kuitenkin kallis. Jotta kaivovettä voitai- nioittaen,
7762: siin tutkituttaa yleisemmin, olisi tärkeätä,
7763: että vuoden 1955 valtion tulo- ja menoar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
7764: vioon varattaisiin 5 000 000 markan määrä- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
7765: raha avustuksiksi veden tutkimuskustannuk- kan määrärahan lisäykseksi 11 Pl.
7766: siin. Jos tutkimuskustannuksista puolet mak- XV: 26 momentille avustuksiksi veden
7767: settaisiin valtion avustuksena edellämainitun- laadun tutkituttamiseen ja veden puh-
7768: suuruisesta määrärahasta, voitaisiin myöntää distuksessa tarvittavien laitteiden ke-
7769: avustuksia 3 000: lle sellaiselle vähävaraiselle hittämiseen.
7770: taloudelle, joiden kaivoveden epäillään ole-
7771: van saastuneen.
7772: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
7773:
7774: Matti Mattila. Marja Lahti.
7775: Eero Saari. Sylvi Halinen.
7776: Esa Koivusilta. Atte Pakkanen.
7777: Antti J. Rantam.aa.
7778: 1541
7779:
7780: IV,2s4, - Rah.al. N:o 150.
7781:
7782:
7783:
7784:
7785: Lahtela ym.: ~Määrärahan osoittamisesta petojen poronomista-
7786: jille aiheuttamien vahinkojen 'korvaamiseen.
7787:
7788:
7789: E d u s k u n n a 11 e.
7790:
7791: Petoeläimet, karhut, sudet, ahmat, ilvekset, nimi muutettava sekä perusteluihin kirjoi-
7792: maakotkat ja ketut tappavat vuosittain huo- tettava, että lisäys on merkitty sillä edelly-
7793: mattavan paljon poroja ja aiheuttavat siten tyksellä, että siitä maksetaan korvaus myös-
7794: taloudellista vahinkoa poronomistajille, jotka kin niistä vahingoista, mitä pedot todistetta-
7795: suurelta osalta ovat vähävaraista väestöä. vasti aiheuttavat poronomistajille tappamalla
7796: Monasti sattuu, että ne tappavat ainoan vet<J- ja repimällä poroja, taikka otettava mainittu
7797: ja ajoporon'kin, joka on omistajalleen suu- 500 000 markkaa uudelle momentille, jonka
7798: resta merkityksestä. Sitä vahinkoa, minkä nimike voisi olla: Petoeläinten aiheuttamien
7799: pedot aiheuttavat poronomistajille, ei valtio vahinkojen korvaaminen poronomistajille.
7800: korvaa missään muodossa, kuten se tekee sil- Mainittujen vahinkojen selvittäminen eli
7801: loin kun esim. karhut tappavat tai muutoin toteuttaminen voitaisiin järjestää samojen
7802: tuhoavat kotieläimiä, vaikka porojen tappa- periaatteiden mukaisesti, joita nyt noudate-
7803: minen on poronomistajille samanlainen va- taan kotieläinten vahinkojen selvittämisessä.
7804: hinko 'kuin kotieläinten tappaminen niiden Tarkemmat määräykset siihen voisi antaa
7805: omistajille. Kun siis vahinko on molemmille asianomainen ministeriö tai hallitus.
7806: samanlainen ja kun kotieläinten omistajille Kun edelleen korvataan pet<Jjen kotieläin-
7807: maksetaan petoeläimen tappamista kotieläi- ten omistajille aiheuttamat vahingot, on oi-
7808: mistä korvaus, ja poronomistajatkin ovat keuden ja kohtuuden mukaista, että petojen
7809: Suomen kansalaisia, olisi myöskin heille mak- poronomistajille aiheuttamat vahingot myös-
7810: settava korvaus samojen perusteiden mukaan kin korvataan.
7811: kuin kotieläinten omistajillekin maksetaan. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen e'h-
7812: Hallitus on eduskunnalle antamassaan vuo- dotamme,
7813: den 1955 tulo- ja menoarvioesityksen 11 Pl.
7814: XV luvun 6 momentille (karhujen aiheutta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
7815: mien vahinkojen korvaaminen) merkinnyt tulo- ja menoarvioon 11 Pl: n XV lu-
7816: 900 000 markan määrärahan, josta ik:orvataan kuun petojen poronomistajille poroja
7817: karhujen kotieläimille aiheuttamat vahingot. tappamalla ja raatelemalla aiheutta-
7818: Mainitun momentin määrärahaa olisi lisät- mien vahinkojen korvaamiseksi 500 000
7819: tävä ainakin 500 000 markalla ja momentin markan suuruisen määrärahan.
7820: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
7821:
7822: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
7823: Kalle Kämäräinen. Urho Kähönen.
7824: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki.
7825: 1542
7826:
7827: IV,2s5. - Rah.al. N:o 151.
7828:
7829:
7830:
7831:
7832: Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta laiduntalousneu-
7833: vonnan tehostamiseen pientiloilla.
7834:
7835:
7836: E d u s k u n n a 11 e.
7837:
7838: Laidunyhdistyksessä suoritettu tutkimus toimesta yksityisille pientiloille järjestetyiltä
7839: maamme laidunoloista vuonna 1952 osoittaa havaintolaitumilta saadut kokemukset osoit-
7840: kouriintuntuvasti pientilojen laidunoloissa tavat, että kaikkialla maas~a voidaan pien-
7841: esiintyvät puutteet ja epäkohdat. Ne ovat tenkin tilojen laidunkysymys tarkoituksen-
7842: seuraavat: mukaisesti ratkaista joko yhteisten tai omalle
7843: 1. Metsien laajassa mitassa tapahtuva lai- tilalle perustettujen viljeltyjen laidunten
7844: duntaminen siitä aiheutuvine haittoineen pohjalla. Täten voidaan kotieläinten tuotan-
7845: sekä karjan että metsän tuotolle. toa myöskin oleellisesti parantaa, mikä var-
7846: 2. Viljeliyllä maalla olevien laidunten sinkin juuri syrjäseutujen pientiloilla on
7847: liian pieni ala tyydyttävän laidunruokinnan elintärkeätä, koska kotieläintalouden tuoton
7848: järjestämiseksi, vaikka laitumen viljely olisi lisääminen antaa parhaimman mahdollisuu-
7849: voimaperäistäkin. den tilojen tuottavuuden kohottamizeen.
7850: 3. Viljeliyllä maalla olevien laitumien hei- Laidunviljely on kuitenkin pienviljelijöi-
7851: kot sadot puutteellisen viljelyn takia. den valtaosalle edelleen vierasta ja tarvitse-
7852: Laidunnetun metsän ala on pienillä ti- vat he siinä suhteessa t~hokasta neuvontaa.
7853: loilla keskim. puolet koko metsän alasta ja Edelleen yhteislaitumia tarvitaan vielä lisää
7854: syrjäseuduilla se nousee 70-80 %: iin. Tämä maan eri puolilla, joten näiden perustamis-
7855: tekee mahdottomaksi metsien järkiperäisen mahdollisuuksia on jatkuvasti selvitettävä.
7856: hoidon, vaikka siihen juuri pienillä tiloilla Mm. Pohjois-Karjalassa on yhteislaitumien
7857: tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Edelleen tarpeesta vasta runsas puolet tyydytetty.
7858: viljeliyllä maalla olevien laitumien tuotto Kun Laidunyhdistyksen, jonka toiminta täh-
7859: on heikoin pienillä tiloilla lähinnä puuttuvan tää yksinomaan laidunolojen parantamiseen
7860: ammattitaidon takia tässä suhteessa. Parin maassamme, määräraha on tällä alalla esiin-
7861: viime vuoden aikana on laiduntilanne esim. tyviin tehtäviin nähden aivan riittämätön,
7862: Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa lisäksi vai- esitämme edellä olevaan viitaten kunnioit-
7863: keutunut sen takia, että laajanevien metsän- taen,
7864: hoitotoimenpiteiden takia yhtiöt ovat alka-
7865: neet kieltää laiduntamisen metsämaillaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
7866: Viljelijät joutuvat sen takia muuttamaan tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XV lu-
7867: koko laiduntaloutensa uudelle pohjalle. vun 17 momentille 2 000 000 markan
7868: Viime vuosina on maahamme perustettu lisä;yksen laiduntalousneuvonnan te-
7869: pienimp1a tiloja varten yhteislaitumia, jota hostamiseksi pientiloilla, erityisesti
7870: toimintaa Laidunyhdistys on johtanut ja Itä- ja Pohjois-Suomessa.
7871: valvonut. Näiltä sekä Laidunyhdistyksen
7872: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
7873:
7874: Juho Karvonen. Väinö Tikkaoja.
7875: 0. Muikku. Artturi Koskinen.
7876: Kalle Kauhanen. Veikko Kokkola.
7877: S. S. Aittoniemi.
7878: 1543
7879:
7880: IV,2s6. - Rah.al. N:o 152.
7881:
7882:
7883:
7884:
7885: Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Puolangan, Risti-
7886: järven ja J uuan kuntien liittämiseksi maataloudellisen
7887: rajaseututoiminnan piiriin.
7888:
7889:
7890: E d u s k u n n a 11 e.
7891:
7892: Kysymys uuden kaakkoisen rajaseudun ja maa, Ruokolahti, Rautjärvi, Saari, Uuku-
7893: eräiden heikkojen itärajan kuntien liittämi- niemi, Kesälahti, pienet osat Tohmajärveä ja
7894: sestä maataloudellisen rajaseututoiminnan Värtsilää, Juuka, Ristijärvi ja Puolanka.
7895: piiriin on ollut esillä jo useiden vuosien Ominaisia piirteitä näille kunnille ovat väes-
7896: ajan. Asiaa koskevia esityksiä ja aloitteita tön yleisen kehityksen jäljelle jääneisyys,
7897: ovat tehneet asianomaiset maanviljelysseurat eräissä kunnissa maaperän karuus ja kivi-
7898: ja kunnat sekä mainittujen alueiden kansan- syys sekä syrjäinen maantieteellinen asema
7899: edustajat. Kun vuodesta toiseen toistuneet ja siitä johtuvat huonommat liikenteelliset
7900: esitykset eivät olleet johtaneet tuloksiin, ja kaupalliset olosuhteet, maatalouden heikko
7901: asetti rajaseututoiminnan neuvottelukunta tuotanto, väestön liian suuri riippuvaisuus
7902: v. 1952 keskuudestaan toimikunnan asiaa sivuansioista, eräissä kunnissa kunnan talou-
7903: perinpohjaisesti tutkimaan. Tähän toimi- dellisen aseman heikkous jne.
7904: kuntaan kuuluivat maaherra Määttä, raja- Maataloudellisen rajaseututoiminnan meno-
7905: seututoiminnanjohtaja Korhonen ja toimin- arvioesitykseen vuodelle 1955 on sisältynyt
7906: nanjohtaja Salakivi. Toimikunnan tehtä- kaikkien edellämainittujen kuntien liittämi-
7907: väksi oli asetettu käydä paikanpäällä otta- nen rajaseututoiminnan piiriin ja määrä-
7908: massa selvää, olivatko olosuhteet näissä kun- rahaesitys on tehty tätä silmälläpitäen, pää-
7909: nissa sellaiset, että ne edellyttäisivät näiden tyen määrärahaesityksen loppusumma tältä
7910: kuntien liittämistä maataloudellisen raja- osalta 13 500 000 ma11kkaan. Tästä huoli-
7911: seututoiminnan piiriin. matta ei hallitus ole osoittanut, laatiessaan
7912: Vuoden 1952 kesäkuussa toimikunta suo- vaHion tulo- ja menoarvioesitystä vuodelle
7913: ritti matkan kaikkiin uudella kaakkoiselia 1955, riittävää suopeutta rajaseututoimintaa
7914: rajalla oleviin kuntiin sekä tutki myös kohtaan sikäli kuin se koskee esitettyjä itä-
7915: Juuan, Ristijärven ja Puolangan kuntien rajan kuntia, Juukaa, Ristijärveä ja Puo-
7916: olosuhteet edeHä viitatussa suhteessa. lankaa. Näinollen on hallitus päätynyt sii-
7917: Edellytyksenä jonkin kunnan liittämiseksi hen, että se esittää vain yksinomaan kaak-
7918: rajaseututoiminnan piiriin on, että kunta ik:oisten rajaseutukuntien ottamista rajaseutu-
7919: sijaitsee rajalla taikka sen välittömässä lä- toimintaan mukaan ja on esittänyt tarkoi-
7920: heisyydessä, että väestön taloudellinen ja tukseen myönnettäväksi 9 600 000 ma11kkaa.
7921: muu kehitys, elinkeinoelämä, kulkuneuvot Kun 'hallitus kuitenkin ilmeisesti pyrkii
7922: ym. ovat takapajuisia ja jälelle jääneitä ja myöskin maataloudellisen rajaseututoimin-
7923: tästä johtuen väestön toimeentulo niukem- nan alalla oikeuden- ja tarkoituksenmukai-
7924: paa ja epävarmempaa kuin keskimäärin seen loppuratkaisuun, ei liene pidettävä vää-
7925: muualila maassa. rään osuneena eikä kohtuuttomana sitä toi-
7926: Tutkiessaan edellämainittuja seikkoja tuli menpidettä, että eduskunta suorittaa tar-
7927: toimikunta siihen tulokseen, että osa sen peellisen korjauksen asianomaisen määrära-
7928: käymistä kunnista on sellaisia, joissa olosuh- han kohdalla.
7929: teet ovat verrattavissa rajaseutukuntiin tai Edellämainittujen itärajan kuntien liittä-
7930: ovat niitä mellw lähellä. Tällaisia kuntia minen maataloudellisen rajaseututoiminnan
7931: toimikunnan mielestä olivat Ylämaa, Nuija- piiriin, rinnastettaessa niitä vastaaviin kaak-
7932: 1544 IV1 286. - Maataloudellinen rajaseututoiminta.
7933:
7934: koisen rajaseudun kuntiin, on tullut täysin Edellä esittämämme perusteella kunnioit-
7935: selvitetyksi rajaseututoiminnan menoarvio- taen ehdotamme,
7936: esitykseen liittyvissä perusteluissa. Rajaseu-
7937: tutoiminnan neuvottelukunnan asettaman että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
7938: toimikunnan suorittamien tutkimusten mu- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV: 19
7939: kaan on esim. Puolangan maatalous kaikista momentin kohdalla lisäyksenä halli-
7940: tarkastetuista pitäjistä selvästi heikointa. tuksen esitykseen 3 900 000 markkaa
7941: Samoin ovat Juuan ja Ristijärven kunnat Puolangan, Ristijärven ja Juuan kun-
7942: täysin verrattavissa samanarvoisina kaak- tien liittämiseksi maataloudellisen rar
7943: koisen rajaseudun kuntiin. jaseututoiminnan piiriin.
7944: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
7945:
7946: Eemil Partanen. T. Saloranta. Eino Rytinki.
7947: Lauri Järvi. Heikki Soininen. J. F. Pöykkö.
7948: Atte Pakkanen. Eetu Karjalainen. R. Hallberg.
7949: Otto Muikku. Niilo Ryhtä. Tahvo Rönkkö.
7950: Artturi Jämsen. Antti Kukkonen. Kalle Kauhanen.
7951: Eeli Erkkilä. Einari Jaakkola. M. 0. Lahtela.
7952: 1545
7953:
7954: IV,2s1. - Fin.mot. N:o 153.
7955:
7956:
7957:
7958:
7959: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av anslag till under-
7960: stöd åt Svenska Lantbrukssällskapens i Finland Förbund
7961: för avlöning av en konsulent i maskinrådgivning och
7962: maskinskötsel.
7963:
7964:
7965: T i 11 R i k s d a g e n.
7966:
7967: Från och med år 1952 har riksdagen för maskinrådgivningen, men utan resultat.
7968: avlöning av maskinkonsulenter beviljat Pien- Då nu de finska småbrukarförbunden er-
7969: viljelijäin Keskusliitto, Pienviljelijäin Liitto hålla 500 000 mark årligen för detta ända-
7970: och Suomen Pienviljelijäin Liitto ett tillägg mål, synes det vara en åtgärd av enkel rätt-
7971: om 500 000 mark på dessa organisationers visa att Svenska Lantbrukssällskapens i Fin-
7972: statsanslag som utgå under 11 Ht. XV: 20. land Förbund beviljas ett liknande anslag.
7973: Det mindre jordbrukets speciella rådgiv- Budgeten för Förbundets maskinrådgivning
7974: ning på svenskt håll handhas icke av någon belöper sig till ca 1 miljon mark årligen. På
7975: särskild småbrukarorganisation utan av grund av den senaste minskningen av de
7976: Svenska Lantbrukssällskapens i Finland ordinarie anslagen är det omöjligt för för-
7977: Förbund inom vilket för ändamålet arbetar bundet att inom ramen för dessa anslag i
7978: en småbrukardelegation och statsanslag här .. fortsättningen upprätthålla denna viktiga
7979: för utgå på samma moment som ovan nämnts. maskinrådgivning för den talrika småbrukar-
7980: Sedan är 1951 har Förbundet en effektiv befolkningen inom Förbundets verksamhets-
7981: maskinrådgivning och en erkänt god maskin- område.
7982: konsulent. Denna verksamhet har med svä- På grund av det ovananförda föreslå vi
7983: righet finansierats genom inskränkning på vördsamt,
7984: annat håll både hos Förbundet och medlems-
7985: sällskapen och genom tillfälliga enskilda un- att Riksdagen måtte i statsförslaget
7986: derstöd samt i någon mån förrättningsarvo- för år 1955 under 11 Ht. XV :20 anvisa
7987: den. Det är dock i längden ohållbart att 500 000 mark som understöd åt Sven-
7988: räkna med privatunderstöd för en verksam- ska Lantbrukssällskapens i Finland
7989: het av så uppenbart undervisande natur att Förbund för avlöning av en konsulent
7990: den borde stödas av staten. Förbundet har i maskinrådgivning och maskinskötsel.
7991: varje år anhållit om statsunderstöd för
7992: Helsingfors den 15 september -1954.
7993:
7994: Verner Korsbäck. Väinö Rankila.
7995: Albin Wickman. Grels Teir.
7996: Sven Högström. C. A. Öhman.
7997: Bertel Lindh. Kauno Kleemola.
7998: Kurt Nordfors. Arthur Larson.
7999: Erkki Leikola.
8000:
8001:
8002:
8003:
8004: 21
8005: 1546
8006:
8007: IV,2s1. - Rah.al. N:o 153. Suomennos.
8008:
8009:
8010:
8011:
8012: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
8013: Svenska Lantbrukssällskapens i Finland Förbund nimi-
8014: selle liitolle koneneuvonnan ja koneenhoidon konsulentin
8015: palkkaamista varten.
8016:
8017:
8018: Eduskunnalle.
8019:
8020: Vuodesta 1952 lähtien on eduskunta myön- olisi sitä tuettava. Liitto on joka vuosi kone-
8021: tänyt Pienviljelijäin Keskusliitolle, Pienvilje- neuvontaa varten hakenut valtionavustusta,
8022: lijäin Liitolle ja Suomen Pienviljelijäin Lii- mutta tuloksetta.
8023: tolle konekonsulenttioo paikkaamista varten Kun nyt suomalaiset pienviljelijäliitot saa-
8024: 500 000 marl~an lisäyksen näiden järjestöjen vat 500 000 markkaa vuosittain tähän tarkoi-
8025: määrärahaan 11 Pl:n XV luvun 20 momentin tukseen, näyttää selvästi oikeudem.mukaiselta
8026: kohdalla. toimenpitee1tä, että Suomen ruotsalaisten maa-
8027: Pienviljelyksen erityistä neuvontaa ei ruot- talousseurojen liitolle myönnetään vastaava
8028: salaisella taholla hoida mikään varsinainoo määräraha. Varsinaisten määrärahojen vii-
8029: pienviljelijäjärjestö, vaan Suomen ruotsalais- meksi tapahtuneen vähennyksen takia on lii-
8030: ten maatalousseurojen liitto, jossa tarkoitusta ton mahdotonta [läiden määrärahojen puit-
8031: varten toimii pienviljelysjaosto ja johon tar- teissa ylläpitää jatkuvasti tätä tärkeätä ko-
8032: koitettu määräraha sisältyy edellä mainitulle neneuvontaa liiton toiminta-alueen lukuisalle
8033: momentille. pienviljelijäväestölle.
8034: Vuodesta 1951 lähtien on liitolla ollut ,teho- Edellä esitetyn perusteena ehdotamme kun-
8035: kas koneneuvonta ja tunnustetusti hyvä kone- nioittaen,
8036: konsulentti. Tämä toiminta on saatu vaivoin
8037: rahoitetuksi tekemällä supistuksia muulla ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
8038: holla, sekä liitossa että jäsenseuroissa, ja tila- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XV lu-
8039: päisillä yksityisillä avustuksilla sekä jossakin vun 20 momentille 500 000 markkaa
8040: määrin toimituspalkkioilla. Ajan mittaan on avustukseksi Svenska Lantbrukssäll-
8041: kuitenkin kestämätöntä laskea yksityisen skapens i Finland Förbund nimiselle
8042: avustuksen varaan, kun kysymys on niin il- liitolle koneneuvonnan ja koneenhoidon
8043: meisen opetusluontoisesta työstä, että valtion konsulentin palkkaamista varten.
8044: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
8045:
8046: Verner Korsbäck. Väinö Rankila.
8047: Albin Wickm.an. Grels Teir.
8048: Sven Högström. C. A. Öhman.
8049: Bertel Lindh. Kauno Kleemola.
8050: Kurt Nordfors. Arthur Larson.
8051: Erkki Leikola.
8052: 1547
8053:
8054: IV,2ss. - Rah.al. N:o 154.
8055:
8056:
8057:
8058:
8059: Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uudis-
8060: ja laidunraivauspalkkioihin.
8061:
8062:
8063: E d u s k u n n a ll e.
8064:
8065: Uudisraivauspalkkioiden myöntämistä ra- minta Lapin läänissä ilahduttavasti edisty-
8066: joitettiin kuluvan vuoden budjetissa siten, nyt.
8067: että palkkion saajien entisen pellon ja uudis- Kun vielä otetaan huomioon, että sodan-
8068: raivauksen yläraja alennettiin 12 hehtaariksi jälkeiset asutustoimenpiteet ovat Pohjois-
8069: ja Pohjois-Suomen sekä itäisen rajaseudun Suomessa viivästyneet ja että vilkas raivaus-
8070: kunnissa 18 hehtaariksi sekä asetettiin myös toiminta parantaa työllisyyttä, olisi uudisrai-
8071: tuloraja palkkion saannin ehdoksi. vauspalkkioiden saamisen ehdoksi asetettava
8072: Näin pitkälle menevät rajoitukset ovat entisen pellon ja uudisraivauksen yläraja ko-
8073: osoittautuneet sangen haitallisiksi ja epätar- rote'.:tava Lapin ja Oulun lääneissä 30 heh-
8074: koituksenmukaisiksi erityisesti Lapin läänin taariksi eli samaksi, mikä oli voimassa ennen
8075: oloja ajatellen. Omavaraisuuden saavuttami- nyt käytännössä olevia rajoituksia. Samalla
8076: nen maa- ja karjataloustuotannon alalla edel- olisi tuloraja sikäläisten kuntien kohdalta ko-
8077: lyttäisi näet siellä peltoalan lisäämistä vielä konaan poistettava. Tämä edellyttäisi sitä,
8078: noin 35 000 hehtaarilla ja samalla noin että ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityk-
8079: 20 000 nautayksikön lisäystä. Uudisraivaus- sessä uudis- ja laidunraivauspalkkioita var-
8080: toiminnan tehostamiseen Pohjois-Suomessa on ten ehdotettua määrärahaa, 660 000 000
8081: kaikki luontaiset edellytykset, ja tätä toimin- markkaa, korotetaan 40 000 000 markalla.
8082: taa on pidettävä suorastaan tärkeimpänä te- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
8083: kijänä Lapin läänin talouselämän kehittämi- dotamme,
8084: sessä. Tähänastisten raivaustulosten perus-
8085: teella on laskettavissa, että edellä mainitun että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
8086: tavoitteen saavuttaminen, ellei sitä uudisrai- tulo- ja menoarvioon 11 Pl: n
8087: vauspalkkioiden liiallisella rajoittamisella hi- XV luvun 21 momentille lisäyksenä
8088: dasteta, veisi aikaa 5-6 vuotta. Ripeän 40 000 000 markkaa uudis- ja laidun-
8089: uudisraivauksen ohella on myös meijeritoi- raivauspalkkioita varten.
8090: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
8091:
8092: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. Markus Niskala.
8093: 1548
8094:
8095: IV,2s9, - Rah.al. N:o 155.
8096:
8097:
8098:
8099:
8100: Niiranen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kiven-
8101: raivauspalkkioihin.
8102:
8103:
8104: E d u s k u n n a 11 e.
8105:
8106: Hallitus esittää uudis- ja laidunraivaus- roista. Kun hallituksen esittämä määräraha
8107: palkkioiksi vuodelle 1955 660 miljoonaa on sitä paitsi tarkoitukseen riittämätön, ehdo-
8108: markkaa perustelematta, millainen osa mää- tamme,
8109: rärahasta käytetään kivenraivauspalkkioi-
8110: hin. Kivenraivauspalkkioiden maksamisesta että Eduskunta ottaisi tulo- ja
8111: voimassa oleva laki edellyttää, että edus- menoarvioon vuodelle 1955 11 Pl:n
8112: kunta määrittelee kivenraivauspalkkioiden XV luvun 21 momentille lisäyksenä
8113: maksamiseen käytettävän osan uudis- ja 150 000 000 markkaa käytettäväksi ki-
8114: laidunraivauspalkkioihin osoitetuista va- venraivauspalkkioina.
8115: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
8116:
8117: Toivo Niiranen. Niilo Nieminen.
8118: Matti Koivunen. Pentti Liedes.
8119: Juho Rytkönen. Aleksi Kiviaho.
8120: 1549
8121:
8122: IV,29o. - Rah.al. N:o 156.
8123:
8124:
8125:
8126:
8127: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta sikatalouskoeaseman
8128: perustamiseksi Seinäjoelle.
8129:
8130:
8131: Eduskunnalle.
8132:
8133: Maamme ainoa sikatalouskoeasema, joka Koska valtion sikatalouskoeaseman laajen-
8134: perustettiin Puistolaan vuonna 1926 ja on tamiseen ei ole myönnetty varoja, on yksi-
8135: valtion omistama, on jo pitkän ajan ollut tyistä tietä pyritty löytämään ratkaisu koe-
8136: tarkoitukseen aivan liian pieni. Koeasemalle toiminnan välttämättömäksi tulleelle laajen-
8137: ei ole usean vuoden aikana voitu ottaa vas- tamiselle. Osuusteurastamo !tikka Seinä-
8138: taan kaikkia kantakokeeseen tarjottuja ryh- joella on valtioneuvostolle lähetetyssä sitou-
8139: miä. Esim. kuluvan vuoden huhti-kesäkuun muksessa tarjoutunut perustamaan ja yllä-
8140: aikana oli hylättäviä ryhmiä enemmän kuin pitämään sikatalouskoeaseman, johon voisi si-
8141: voitiin ottaa vastaan yksistään tilan puut- joittaa kerralla 25 koeryhmää. Asian hoita-
8142: teen vuoksi. Sikatalouskoeaseman laajenta- miseksi olisi Osuusteurastamo Itikalle myön-
8143: miseen on koetettu saada määrärahoja, mutta nettävä kertamenona 5 miljoonan markan
8144: tässä ei ole onnistuttu. Kantakokeeseen tar- avustus perustamiskustannusten peittämiseksi
8145: jottavien ryhmien ruuhkautuminen on yhä edellyttäen, että valtion sikatalouskoeasema
8146: lisääntymässä, vaikka koeasema sijaitsee val- suorittaa koeaseman valvonnan ja koeryh-
8147: takunnan toisessa laidassa ja ryhmän (4 por- mien teurastuksen arvostelun. Seinäjoella
8148: sasta) lähettäminen pitkien matkojen vuoksi toimiva uusi koeasema pystyisi hyvin tyydyt-
8149: on vaivalloista. Aivan ilmeistä on, että edul- tämään Keski- ja Pohjois-Suomen sikatalou-
8150: lisemmissa olosuhteissa tarjonta olisi huomat- den tarpeen.
8151: tavasti vielä paljon suurempi. Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen
8152: Sikatalouskoetoiminta Suomessa on jäänyt ehdotamme,
8153: huomattavasti jälkeen muun Pohjois-Euroo-
8154: pan vastaavasta toiminnasta; esim. Tanskassa että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
8155: on 5 suurta keskuskoeasemaa sekä 14 pie- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
8156: nempää paikallista koeasemaa, Ruotsissa on määrärahan annettavaksi Osuusteuras-
8157: 4 suurta koeasemaa ja pienempiä 2 kpl. sekä tamo Itikalle sikatalouskoeaseman pe-
8158: Norjassa entisestään 1 sekä rakenteella ja rustamista varten Seinäjoelle.
8159: suunnitteilla lisäksi vielä 2.
8160: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
8161:
8162: Mauri Seppä. Toivo Antila.
8163: N. Kosola. T. Saloranta.
8164: 1550
8165:
8166: IV,291. - Rah.al. N:o 157.
8167:
8168:
8169:
8170:
8171: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta pienm1jelijä-
8172: kurssitoiminnan takia Uudenmaan maamieskoululla tehtä-
8173: viin rakennusten uudistus- ja korjaustöihin sekä kaluston
8174: ja opetusvälineiden hankintaan.
8175:
8176:
8177: E d u s k u n n a ll e.
8178:
8179: Yhä pienviljelysvaltaistuneen maatalou- huomiota mm. sellaisten lyhempiaikaisten
8180: temme rationalisoinnista on viime vuosien kurssien järjestämiseen, joihin pienviljelijä-
8181: aikana käyty runsaasti keskustelua, ja täl- nuorisolla olisi suurempi mahdollisuus osal-
8182: löin on erityisesti korostettu niitä velvoituk- listua kuin nyt käytännössä oleville pitempi-
8183: sia, joita rationalisoimispyrkimys asettaa aikaisille koulukursseille ja joiden opetus-
8184: maa taloudelliselle valistustyölle, nimenomaan ohjelma olisi nimenomaan sovellettu tätä
8185: ammattikouluopetukselle ja eri järjestöjen nuorisoa silmälläpitäen sekä joilla erityisesti
8186: suorittamalle neuvontatoiminnalle. Sekä kohdistettaisiin huomiota pienviljelyksen
8187: ammattikoulutuksen kehittämisestä huolehti- ajankohtaisiin ra tionalisoimiskysymyksiin.
8188: vien virastojen että koulujen ja järjestöjen Kustannusten säästämiseksi tällaisia kursseja
8189: johdon taholta on nämä velvoitukset kyllä olisi saatava järjestymään maatalouskoului-
8190: selvästi tajuttu, mutta vaikeudet tässä suh- himme, joissa niitä kuitenkin olisi pakko
8191: teessa ovat jatkuvasti erittäin suuret johtuen pitää talvikautena, siis samanaikaisesti kuin
8192: monista tekijöistä, jotka eivät ole voitetta- muukin tavallinen koulutyö niillä on käyn-
8193: v:ssa, ellei myös valtiovallan taholta valistus. nissä, koska kevät-, kesä- ja syyskausi ei pien-
8194: toiminnan kehittämistä tähän suuntaan to- viljelijänuorisoliekaan monien kotikiireitten
8195: della tehokkaasti tueta. takia tarkoitukseen sovellu. Kustannuksia
8196: Niinpä maatalouspiireissä on jo kauan oltu säästäisi huomattavasti sekin, että kurssien
8197: huolestuneita paitsi maataloudellisten am- opettajina voitaisiin suuressa määrin käyttää
8198: mattikoulujemme riittämättömyydestä - ar- koulujen vakinaisia opettajavoimia, minkä
8199: vioidaan vain noin kymmenennen osan maan- lisäksi järjestöjen ym. taholta saataisiin joko
8200: viljelijöistämme ja heidän emännistään saa- maksuttomasti tai vähäisin kustannuksin
8201: van jonkinlaista ammatillista kouluopetusta- opetusohjelmaan sisältyvien erikoiskurssien
8202: myös siitä, että pienviljelijäpiirit ovat tästä opettajia.
8203: opetuksesta jääneet suhteellisesti varsin Kokeiluluontoisena tällainen kurssitoiminta
8204: vähäiselle osalle. Syitä on useita. Tär- olisikin saatava mahdollisimman pian käyn-
8205: keimpiä niistä on näiden piirien vähävarai- tiin. Siihen onkin edellytyksiä, sillä Vihdissä
8206: suus, mutta ennen kaikkea se, että pienvilje- sijaitsevan Uudenmaan maamieskoulun johto-
8207: lijänuoriso on jo lapsesta pitäen niin ahtaasti kunta on lupautunut vakinaisen koulumuodon
8208: sidottu kotitilan tehtäviin, että nuorison kou- ohella järjestämään koululla myös puheena
8209: luun lähettäminen usein kaukana sijaitseville olevia pienviljelijäkursseja edellä lyhyesti
8210: vieraille paikkakunnille tuottaa vanhemmille esitetyin ohjelmin. Koulu olisikin tarkoituk-
8211: voittamattomia vaikeuksia. Koulujen suurista seen erittäin sopiva, sillä ennestäänkin on
8212: taloudellisista vaikeuksista on lähinnä johtu- Vihdin ja läheisten seutujen maatalous ollut
8213: nut, ettei myöskään niiden opetusohjelmaa, voimakkaasti pienviljelysvaltainen ja maan-
8214: havaintotiloja ja välineistöä ole pystytty ke- hankintalain toimeenpanon jälkeen on pien-
8215: hittämään nykyaikaisen pienviljelyksen tar- viljelijäasutus suuresti lisääntynyt.
8216: peita vastaavaksi. Kursseja tultaisiin aluksi järjestämään
8217: Toimenpiteitä asiantilan korjaamiseksi har- kolme talvikauden aikana kestäen kukin
8218: kittaessa on maatalouspiireissä kiinnitetty niistä noin kaksi kuukautta, sekä viikon kes-
8219: IV,29I. - M. Mattila ym. 1551
8220:
8221: täviä erikoiskursseja ja pienviljelijäpäiviä rakennus, johon oppilaat sijoitettaisiin, vaatii
8222: esitelmätilaisuuksineen. täydellisen remontin ja uudelleen järjestelyn.
8223: Uudenmaan maamieskoululla on 150 ha:n Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
8224: havaintotila, josta viljeltyä 28 ha ja suu- nioittaen,
8225: rehko puutarha. Koululla on luokkaopetuk-
8226: seen sopivia suuria huoneita 4 kpl., paja, että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
8227: veistosali, suuri konehalli on myös käytettä- tulo- ja menoarvioon 7 miljoonan
8228: vissä. Että koulu voisi sijoittaa asumaan markan määrärahan pienviljelijäkurs-
8229: 20-30 kurssilaista, olisi saatava järjestetyksi sitoiminnan käyntiin saamisen Uuden-
8230: lisää asianmukaisia asuntotiloja samoin kuin maan maamieskoululla vaatimien ra-
8231: naispuolisille kurssilaisille asuntotilat ja tar- kennusten uudistus-, laajennus- ja
8232: peelliselle uudelle ammattiopettajalle asunto. korjaustöitten suorittamiseksi, sekä ka-
8233: Edellä mainittu vaatii kustannuksia yh- luston, opetus- ja havaintovälineiden
8234: teensä 7 miljoonaa markkaa, sillä työväen hankkimiseksi.
8235: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
8236:
8237: Matti Mattila. Saara Forsius.
8238: Antti J. Rantamaa. Esa Koivusilta.
8239: 1552
8240:
8241: IV,292, - Rah.al. N:o 158.
8242:
8243:
8244:
8245:
8246: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi pienvilje-
8247: lijöille metsien kasvukunnon parantamiseksi.
8248:
8249:
8250: E d u s k u n n a 11 e.
8251:
8252: Metsänparannuslain nojalla ja valtion vuo- voitu käyttää huomattavassa määrässä ylelli-
8253: sittain eri tavoin metsänparannustoiminnan syystarkoituksiinkin.
8254: edistämiseen käyttämien huomattavien raha- Pientlilojen pienet metsälöt sijaitsevat enim-
8255: määrien turvin metsien kuntoa ja tuotta- mäkseen epäedullisessa asemassa puutavaran
8256: vuutta on voitu parantaa. Tähän osaltaan menekkisuhteisiin nähden. Lisäksi ne ov,at
8257: tähtää myös vuonna 1950 hyväksytty laki vajaakasvuisia ja kotitarvekäyttöön riittä-
8258: metsänhoitoyhdistyksistä. Kuitenkin metsän- mättömiä. Metsänparannustoiminta ei ole
8259: pamnnustoiminta on ohjattu kohdistumaan kohdistunut niihin siten kuin olisi pitänyt.
8260: pääasiassa suuromistajien omistamiin metsiin. Vaikka pientilatkin joutuvat maksamaan met-
8261: Siihen on antanut hyvät edellytykset juuri sänhoitomaksua, joka asetetaan liiankin pien-
8262: metsänparannuslaki, jonka mukaan varoja ten metsäJäiden kannettavaksi, ei se edellytä
8263: myönnettäessä on otettava huomioon metsän vielä mitään metsänhoidollisia toimenpiteitä
8264: sij,a.inti puutavaran menekkisuhteita silmällä- ilmaiseksi, vaan niistä on suoritettava erik-
8265: pitäen. Puutavaran kuljetusteiden rakenta- seen maksu, mikäli niitä on anonut toimitet-
8266: misesta on koitunut hyötyä ei ainoastaan täl- tavaksi metsässään.
8267: laisten metsien omistajille, vaan samalla puu- Kun pientilojen metsät ovat jääneet met-
8268: tav,arayhtymille, joita valtio oo joutunut met- sänparannustoiminnassa toisarvoiseen ase-
8269: sänparannustoiminnan kautta välillisesti tu- maan, olisi ryhdyttävä kiinnittämään niihin-
8270: kemaan. Metsän omistajia, jotka vuosittain kin huomiota ja osoittamaan varoja niidelll
8271: saavat huomattaviakin metsänmyyntituloja, kunnon parantamiseen niin, että ne turvaisi-
8272: ei ole velvoitettu käyttämään osaakaan näistä vat entistä suuremmassa määrässä tulevaisuu-
8273: tuloistaan metsien parannukseen. Metsän- dessa kotitarvepuun saantimahdollisuudet.
8274: myyntitulot ovat olleet lisäksi verotuksen ulko- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
8275: puolella olevaa tuloa, joka on katsottu muka
8276: pinta-alaverotuksessa tulleen jo verotetuksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
8277: Runsaiden metsänmyyntitulojen turvin maa- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
8278: tilatalouden hoito on käynyt helpoksi ja onpa markan määrärahan jaettavaksi avus-
8279: monissa tapauksissa täten saatuja tuloja tuksina pienviljelijöille metsien kasvu-
8280: kunnon parantamiseksi.
8281: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
8282:
8283: Pertti Rapio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
8284: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
8285: Usko Seppi.
8286: 1553
8287: IV,293, - Rah.al. N:o 159.
8288:
8289:
8290:
8291:
8292: Seppi ym.: Määt·ärahan osoittamisesta avustuksiksi AIV-rehu-
8293: säiliöiden rakentamiseen pientiloille.
8294:
8295:
8296: E d u s k u n n a 11 e.
8297:
8298: Karjataloustuotannon kohottamisella on joilla on ollut myönteinen merkitys. Kulu-
8299: ratkaiseva merkitys maataloustulon muodos- van vuoden tulo- ja menoarvioon ei otettu
8300: tumiselle. Varsinkin pientiloilla on pyritty määrärahaa ko. tarkoitukseen. Tulevan vuo-
8301: lisäämään kannattavaisuutta karjataloustuo- den menoarvioon ei ole myöskään esitetty
8302: tantoa lisäämällä. Väkirehujen hintojen kal- avustusmäärärahaa. Kun AIV-rehusäiliöiden
8303: leudesta johtuen on pakko lisätä kotoisia tarve on edelleen suuri ja näiden rakenta-
8304: valkuaispitoisia rehuvarastoja. 'Tällöin on miskustannukset korkeat, olisi välttämätöntä
8305: etualalla AIV-rehun valmistus. Ko. rehun valtion avustuksen myöntäminen.
8306: valmistus onkin jo verrattain yleistä. Sen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8307: tekoa kuitenkin haittaa rehusäiliöiden puute.
8308: Rakennuskustannusten kohotessa on AIV- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
8309: rehusäiliöiden rakentaminen niin paljon va- tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
8310: roja vaativa yritys, että huomattava osa kan määrärahan avustuksiksi AIV-
8311: pienviljelijöistä ei siihen pysty. Valtion ta- rehusäiliöiden rakentamista varten
8312: holta on aikaisempina vuosina myönnetty pien tiloille.
8313: rehusäiliöiden rakentamiseen avustuksia,
8314: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
8315:
8316: Usko Seppi. Antti Kinnunen.
8317: Martti Leskinen. Leo Suonpää.
8318: Matti Koivunen. Paavo Aitio.
8319: Pertti Rapio.
8320:
8321:
8322:
8323:
8324: 22
8325: 1554
8326:
8327: IV,294, - Rah.al. N:o 160.
8328:
8329:
8330:
8331:
8332: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi AI V-
8333: rehusäiliöiden rakentamiseen pienviljelijöille.
8334:
8335:
8336: E d u s k u n n a ll e.
8337:
8338: Maidontuotantomme nopea kohoaminen vii- Huolimatta siitä, että AIV-rehun neuvon-
8339: meisten vuosien aikana johtuu suurelta osalta taan ei enää viime vuonna eduskunta osoit-
8340: siitä, että karjan rudkinnassa on tuorerehun, tanut lain'kaan määrärahoja, ovat maatalou-
8341: lähinnä AIV-rehun osuus sisäruokintakauden dellisten yleisneuvontajärjestöjen neuvojat
8342: aikana huomattavasti lisääntynyt. opastaneet maanviljelijöitä myöskin AIV-
8343: Myöskin valtiovalta on 10 vuoden aikana rehun valmistamisessa. Kun pientilalle sopi-
8344: pitänyt tarkoituksenmukaisena, että AIV- van AIV-rehutornin rakennuskustannukset
8345: rehun käyttö yleistyisi. Sen vuoksi onkin ovat n. 70 000-100 000 markkaan, niin pi-
8346: tänä aikana myönnetty vuosittain valtion täisimme sopivana, että valtion avustus olisi
8347: varoista määräraha rehnneuvontaan sekä n. 10 % rakennuskustannuksista.
8348: AIV-säiliöiden rakentamiseen. Kun kaikilla maataloudellisilla yleisneu-
8349: Sekä neuvontatyön että AIV-säiliöiden ra- vontajärjestöillä on omat ammattimiehensä,
8350: kentamispalkkioiden turvin ovatJkin maamme jotka ovat päteviä laatimaan myöskin AIV-
8351: eteläpuoliskolla laajat pienviljelijäpiiritkin rehutornien piirustuksia ja kustannusarvioita,
8352: tulleet vakuuttuneiksi AIV-rehun käytön niin maataloushallitus voisi jakaa avustukset
8353: merkityksestä karjan ruokinnassa. Lisäksi ai- suoraan yleisneuvontajärjestöjen välityksellä
8354: van viimeisten vuosien aikana säiliöiden ra- pien viljelijöille.
8355: kentamisinnostus on levinnyt Keski- ja Poh- Edellä olevaan viitaten me allekirjoittaneet
8356: jois-Suomeenkin ja samalla on toivottu saa- esitämme kunnioittavasti,
8357: tavan valtiolta pieni avustus niiden rakenta-
8358: miseen. Mutta sen johdosta, että kuluvalle että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
8359: vuodelle ei eduskunta osoittanut enää lain- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XV lu-
8360: kaan määrärahaa AIV-säiliöiden rakentami- vun uudelle momentille 10 000 000
8361: seen, on niiden valmistaminen hidastunut. markan suuruisen määrärahan avus-
8362: Kuitenkin on maan kokonaisadun kannalta tuksiksi AIV-säiliöiden rakentamista
8363: tärkeää, että maidon tuotantoa pyritään edis- varten sellaisille pienviljelijöille, jotka
8364: tämään ennen kaikkea maamme pohjois- ja ovat oikeutetut saamaan myöskin il-
8365: itäosissa. maisia apulantojen ostotodisteita.
8366: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
8367:
8368: Artturi Koskinen. Arvo Sävelä.
8369: Mikko Hult. Aleksi Kiviaho.
8370: Väinö Tikkaoja. K. F. Haapasalo.
8371: 1555
8372:
8373: IV,295. - Rah.al. N:o 161.
8374:
8375:
8376:
8377:
8378: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta asutustarkastaja-in
8379: kanslia-apurahan korottamista varten.
8380:
8381:
8382: Eduskunnalle.
8383:
8384: Asutustarkastajien kanslia-apuraha on en- kuvaa toimistotyön maaraa, mainittakoon,
8385: nen viimeksi käytyjä sotia ollut 2 000 mk että v. 1953 oli saapuneita kirjeitä tarkas-
8386: vuodessa. Vuonna 1945 sen suuruudeksi vah- tajaa kohden keskimäärin 3 050 kpl ja lähe-
8387: vistettiin 3 000 mk. Vuoden 1952 alusta tettyjä vastaavasti 2 133 kpl. Asioihin liit-
8388: lukien on kanslia-apuraha korotettu 17 000 tyvien verraten suurten valtion taloudellis-
8389: markkaan vuodessa. Kun asutustarkastajien ten intressien vuoksi ovat asutustarkastajain
8390: olisi ko. apurahasta maksettava toimen edel- toimet lisäksi hyvin vastuunalaisia. Kun
8391: lyttämän kansliahuoneen vuokra-, lämmitys-, hallituksen ehdottamaa kanslia-apurahan ko-
8392: valaistus- ja siivouskustannukset sekä lisäksi rotusta 17 000 markasta 30 000 markkaan ei
8393: kansliavälineet ja -tarvikkeet, voidaan hel- voida pitää riittävänä, varsinkin kun suori-
8394: posti havaita, että koko vuotta varten tar- tettujen laskelmien mukaan kansliamenot
8395: koitettua apurahaa ei ole korotettu asutus- vuodessa nousevat noin 90 000-100 000
8396: tarkastajien yhä lisääntyvää työmäärää ja markkaan, ja kun ei ole tarkoituksenmu-
8397: nykyistä kustannustasoa vastaavaksi. kaista eikä kohtuullistakaan, että asutustar-
8398: Asutustarkastajain tehtävät ovat vuodesta kastajat yhä edelleenkin suurimmaksi osaksi
8399: 1935, jolloin kanslia-apuraha vahvistettiin omilla palkkarahoillaan pitävät yllä valtion
8400: 2 000 markaksi, moninkertaisesti lisäänty- toimistoa ja hankkivat toimistotarvikkeita,
8401: neet. Asutustarkastajien virat ovat nykyään ehdotamme kunnioittaen,
8402: tehtävien lukumäärän ja vastuullisuuden
8403: puolesta oleellisesti toisenlaisia kuin vuonna että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
8404: 1935. Erityisesti asutuskassalainoitus, maa- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI: 1,
8405: seudun asunto-olojen parannustoiminta sekä ,Asutustarkastajain palkkaukset", mo-
8406: asutustoimenpiteiden turvaamistoimenpiteet, mentille lisäyksenä hallituksen esityk-
8407: jotka viimeksi mainitut maanhankintatilojen seen 600 000 markkaa asutustarkasta-
8408: myynnin johdosta ovat jyrkästi kasvaneet, lain kanslia-apurahan korottamiseksi
8409: aiheuttavat asutustarkastajille erittäin run- 60 000 markkaan vuodessa.
8410: saasti työtä. Kun kirjeenvaihto osittain
8411: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
8412:
8413: Eino E. Heikura. Eemil Partanen. T. Saloranta.
8414: 1556
8415:
8416: IV,2o6, - Rah.al. N:o 162.
8417:
8418:
8419:
8420:
8421: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi sellaisille
8422: uudistilan rakentajille, jotka maanhankintalain mukaan
8423: eivät ole maansaantiin oikeutettuja tai ovat saaneet tt"lan
8424: haltuunsa ennen 15 päivää joulwkuuta 1943.
8425:
8426:
8427: E d u s k u n n a ll e.
8428:
8429: Uudistilojen perustamispalkkioiden maksa- loudelliselta asemaltaan täysin verrattavissa
8430: minen on suuresti edistänyt uusien tilojen maanhankintalain puitteissa maata saanei-
8431: muodostumista. Sen suoma tuki on antanut siin uudisviljelijöihin. Kylmän tilan perus-
8432: rohkeutta tuhansille ihmisille lähteä korpeen tamispalkkioiden kansantaloudellisesta mer-
8433: rakentamaan ja raivaamaan. kityksestä taas sanotaan maatalousministeriön
8434: Hallitus on vähentänyt maanhankintalain asutusasiainosaston laatimassa vastauksessa
8435: 104 § :n mukaan myönnettäviä uudistilan pe- asutustoimintaan myönnettyjen määräraho-
8436: rustamispalkkioita perustellen ehdotustaan jen tarkoituksenmukaisuutta tutkivalle komi-
8437: sillä, että perustamistyöt olisivat edistyneet, tealle, että: ,kylmät tilat, sen vuoksi että
8438: joten määrärahoja tarvittaisiin nyt vähem- asukkaan omatoimisuutta on voitu käyttää
8439: män. Kuitenkin määrärahan säästö viime hyväksi, ovat muodostuneet valtiovallalle
8440: vuosina on johtunut siitä, että rahoitusvai- pääomasijoituksina paljon halvemmiksi kuin
8441: keuksien tähden on raivaus- ja rakennus- mitä rakennettujen tilojen omistamiseen tar-
8442: töitä voitu suorittaa arvioitua vähemmän. vitaan pääomia".
8443: Vielä vaikeammassa asemassa kuin maan- Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
8444: hankintalain mukaan tilansa saaneet ovat ne
8445: uudisviljelijät, jotka ovat saaneet maan hal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
8446: tuunsa vapaaehtoisella kaupalla, perintötilan tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XVI lu-
8447: osana tai muuten, ennen joulukuun 15 päi- vun uudelle momenMlle 100 000 000
8448: vää vuonna 1943 ja jotka eivät saa nykyisin markan määrärahan avustuksiksi sel-
8449: ollenkaan perustamispalkkioita. Sitä eivät laisille uudistilan rakentajille, jotka
8450: saa myöskään sellaiset vuoden 1943 jälkeen ,eivät ole maanhankintalain mukaan
8451: maata hankkineet, joita ei katsota maanhan- maan saantiin oikeutettuja tai ovat
8452: kintalain mukaan maansaantiin oikeutetuiksi. saaneet tt'lan haltuunsa ennen 15 päi-
8453: Nämä maanhankintalain ulkopuolella ole- vää joulukuuta 1943.
8454: vat kylmän tilan rakentajat voivat olla ta-
8455: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
8456:
8457: Irma Torvi. Hannes Tauriainen.
8458: Antti Kinnunen. Tauno Kelovesi.
8459: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
8460: Pertti Rapio.
8461: 1557
8462:
8463: IV,297. - Rah.al. N:o 163.
8464:
8465:
8466:
8467:
8468: Koivunen ym. : Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maan-
8469: parannustöihin maanhankintalainsäädännön mukaan maata
8470: saaneille.
8471:
8472:
8473: E d u s k u n n a ll e.
8474:
8475: Maanhankintalain toimeenpanon yhtey- Tämä tärkeä kysymys on hoidettavissa myön-
8476: dessä on huomattava määrä asutetuista jou- tämällä valtion varoista avustuksia peruskui-
8477: tunut raivaamaan viljelyksensä maille, joista vatuskustannusten ja maanparannusaineiden
8478: tyydyttäviä satoja voidaan odottaa vasta ajojen suorittamiseen tällaista tukea todella
8479: voimaperäisten maanparannustöiden jälkeen. tarvitseville. Näin menetellen asutustoimin-
8480: Monet kokonaiset asutusalueet on sijoitettu taan käytetyistä valtion sijoituksista ja
8481: sellaisille seuduille, joiden kasvukuntoon uudisraivaajien tekemästä työstä saataisiin
8482: saanti vaatisi voimakasta kalkitusta ja run- tuloksia uudisraivaajia helpottamaan.
8483: saasti vaihtomaan käyttöä. Poikkeuksetta täl- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8484: laisten tilojen raivaajat elävät taloudelli-
8485: sissa vaikeuksissa yrittäessään suorittaa lop- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
8486: puun keskeneräisiä rakennustöitään pieniksi tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
8487: typistettyjen lainavarojen turvin. Viljelys- mentille 35 000 000 markan määrära-
8488: ten kasvukuntoon saanti lieventäisi taloudel- han avustuksiksi maanparannustöihin
8489: lisia vaikeuksia, mutta varojen puutteessa maanhankintalainsäädännön mukaan
8490: maanparannustyöt jäävät suorittamatta. maata saaneille.
8491: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
8492:
8493: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Pertti Rapio.
8494: Toivo Niiranen. J. Mustonen. Niilo Nieminen.
8495: Usko Seppi. Martti Leskinen. Esa Hietanen.
8496: 1558
8497:
8498: IV,29s, - Rah.al. N:o 164.
8499:
8500:
8501:
8502:
8503: Lahtela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta aikaisem-
8504: man asutuslainsäädännön ja pika-asutuslain mukaisilla
8505: tiloilla suoritettaviin tie- ja kuivatustöihin.
8506:
8507:
8508: E d u s k u n n a 11 e.
8509:
8510: Aikaisemman asutuslainsäädännön ja tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1955 ehdotta-
8511: pika-asutuslain mukaiset tilat ovat useassa nut mainitulle momentille myönnettäväksi
8512: tapauksessa jääneet elinkelpoisuudeltaan hy- edellä tarkoitettuja töitä varten 50 000 000
8513: vin kyseenalaisiksi, koska niillä on jäänyt mk. Tätä määrärahaa on kuitenkin välttä-
8514: suorittamatta välttämättömät tie- ja kuiva- mättömään tarpeeseen verrattuna pidettävä
8515: tustyöt tai nämä ovat suunnittelultaan ja riittämättömänä. Myös työllisyyden ylläpi-
8516: suoritukseltaan jääneet vajavaisiksi ja kes- tämisen kannalta olisi lisämäärärahan osoit-
8517: keneräisiksi. taminen välttämätöntä ja tarkoituksenmu-
8518: Kun järkiperäisen asutustoiminnan kan- kaista.
8519: nalta on kuitenkin katsottava asianmukai- Edellä lausumamme perusteella ehdotamme
8520: seksi, että muodostetut ja rakennetut tilat kunnioittaen,
8521: saatetaan elinkelpoisiksi samalla kun uusia
8522: tiloja muodostetaan ja kunnostetaan, muutti että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
8523: eduskunta vuoden 1953 tulo- ja menoarviossa tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI: 3
8524: 11 Pl. XVI: 3 ,Maanparannus-, tien teko-, ,Maanparannus-, tienteko-, raiva1M- ja
8525: raivaus- ja rakennustyöt asutustoimintaa rakennustyöt asutustoimintaa varten"
8526: varten" siirtomäärärahamomentin peruste- siirtomäärärahamomentille lisäyksenä
8527: luja siten, että edellämainittujenkin tie- ja 100 000 000 markkaa hallituksen esi-
8528: kuivatustöiden suorittaminen mainitulle mo- tyksen perusteluissa mainittuun tar-
8529: mentille osoitettavilla määrärahoilla kävi koitukseen.
8530: mahdolliseksi. Hallitus onkin esityksessään
8531: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
8532:
8533: M. 0. Lahtela. Niilo Ryhtä.
8534: Erkki Koivisto. Urho Kähönen.
8535: Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
8536: 1559
8537:
8538: IV,299, - Rah.al. N:o 165.
8539:
8540:
8541:
8542:
8543: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta korkohyvityksen
8544: maksamiseen pitempiaikaista luottoa lähinnä perheviljel-
8545: män käsittävän tilan haltijalle viljelysten perusparannuk-
8546: sia varten myöntäneille rahalaitoksille.
8547:
8548:
8549: Eduskunnalle.
8550:
8551: Sotavuosina ja niitä seuranneina jälleen- sittaen tämä kävisi päinsä sillä taval1a, että
8552: rakermusvuosina on meillä ollut vilje'lysten valtion varoista maksettaisiin niille Dallalai-
8553: peruspa11annusten suorittamiseen vähäiset toksille, jotka myöntävät viljelijöille pitempi-
8554: mahdollisuudet. Tästäkin syystä johtuen aikaista lainaa viljelmien perusparannusten
8555: maamme viljelmien peltoalasta on varsin huo- suorittamiseen, lainan käyvän velkakoron ja
8556: mattava määrä heikossa tuottokunnossa ole- 3 % :n koron välinen erotus, jolloin viljelijä
8557: vaa peltoa. Jälleenrakentamisen ollessa jo siis saisi lainan 3 % :n korolla. Korkoerotus
8558: loppuvaiheessa ja olosuhteiden muututtua o1isi ma,ksettava rahalaitoksille niistä edellä
8559: tässä suhteessa vähitellen paremmiksi, olisi tarkoitetuista lainoista, jotka on myönnetty
8560: viljelijöiden elintason kohentamiseksi ja hei- lähinnä perheviljelmän käsittävien viljelmien
8561: dän toimeentulonsa turvaamiseksi kiireelli- haltijoilla.
8562: sesti ryhdyttävä kunnostamaan heikkokuntoi- Kaiken edellä lausutun perusteella esi-
8563: sia peltoja perusparannustoimenpitei'llä ja tämme kunnioittaen,
8564: täten viljelystä voimaperäistämään. Tämä on
8565: nyt sitäkin ensisijaisempi toimenpide, kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
8566: uudisraivausmahdollisuudet viljelmillä ovat tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XVI lu-
8567: useassa tapauksessa jo huomattavasti vähen- vun uudelle momentille 50 000 000
8568: tyneet tai kokonaan loppuneet, mistä syystä markan suuruisen arviomäärärahan
8569: huomio olisi kiinnitettävä tuoton lisäämiseen käytettäväksi valtioneuvoston määrää-
8570: ja kannattavuuden parantamiseen. Peruspa- mien lähempien ohjeiden mukaisesti
8571: rannustoimenpi,teinä tulisiVIat lähinnä kysy- enintään käyvän velkakoron ja kolmen
8572: mykseen ojituksen sekä viemäreiden kunnos- prosentin suuruisen koron välisen kor-
8573: taminen ja uusiminen, maanparannusainei- kohyvityksen maksamiseen rahalaitok-
8574: den käyttö, peruskalkitus ja viljelemisen sille, milloin nämä ovat myöntäneet pi-
8575: edistämmtä tarkoittavien teiden rakentaminen tempiaikaista luottoa lähinnä perhe-
8576: sekä kiven raivaus. viljelmän käsittävän tilan haltijalle
8577: Viljelijöille tuottavat tä11amten huomatta- viljelysten perusparannuksia varten
8578: v,ien perusparannusten työ- ja tarv1kekustan- eli lähinnä ojituksen sekä viemärien
8579: nukset kuitenkin monasti ylivoimaisia vai- kunnostamiseen ja uusimiseen, maan-
8580: keuksia. Erityisen vaikeassa asemassa ovat parannusaineiden hankkimiseen, perus-
8581: tässä suhteessa alkavat tilalliset. Tarvitaan kalkitukseen sekä viljelemis,en edistä-
8582: siis tavalla taj toisella tapahtuvaa valtion mistä tarkoittavien teiden rakentami-
8583: myötävaikutusta. Valtiontaloutta vähiten ra- seen sekä kiven raivaukseen.
8584: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
8585:
8586: Veikko Vennamo. Atte Pakkanen. Einari Jaakkola.
8587: 1560
8588:
8589: IV,aoo. - Rah.al. N:o 166.
8590:
8591:
8592:
8593:
8594: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta Paimion maatalous-
8595: kerhoneuvojaopiston opettajien palkkojen parantamista
8596: varten.
8597:
8598:
8599: Eduskunnalle.
8600:
8601: Joulukuun 4 päivänä 1953 annetussa ase- vanlaisten opettajien palkkaus valtion omis-
8602: tuksessa yksityisluontoisten maataloudellisten tamissa oppilaitoksissa. Maataloushallitus on
8603: oppilaitosten valtionavustuksesta määrätään, esittänyt jo v. 1953 ja sittemmin v. 1954
8604: että tällaisen oppilaitoksen vakinaisen opet- mainitun epäkohdan korjaamista. Hallituk-
8605: tajan palkka ja ylimääräisen opettajan palk- sen esityksessä v. 1955 valtion talousarvioksi
8606: kio, jotka maksetaan valtion avustusmäärä- on kuitenkin Paimion maatalouskerhoneu-
8607: rahasta, ovat saman suuruiset kuin valtion vojaopiston opettajien palkkaukseen varattu
8608: omistaman oppilaitoksen vastaavanlaisen määräraha esitetty saman suuruisena kuin
8609: opettajan peruspalkka tai vuosipalkkio. Pai- V. 1954.
8610: mion maatalouskerhoneuvojaopisto, joka toi- Kun on kohtuullista, että yleisistä palk-
8611: mii valtion avustamana yksityisluontoisella kausohjeista ei tehdä poikkeusta yhden oppi-
8612: opistona, vastaa valtion omistamia maatalou- laitoksen kohdalla ja kun kysymyksessä on
8613: dellisia opistoja ja sen opettajien palkkauk- aikaisemmin tapahtuneessa palkkojen järjes-
8614: sen tulisi asetuksen mukaan olla samansuu- telyssä sattuneen ilmeisen erehdyksen korjaa-
8615: ruinen kuin niissä. V. 1953 alussa tapahtu- minen, joka myöskin valtion talouden kan-
8616: neessa palkkojen järjestelyssä jäi kuitenkin nalta on vähäarvoinen, esitämme kunnioit-
8617: mainitulle opistolle varaamatta määräraha taen,
8618: ns. palkkaluokkakorotusta varten, joka suo-
8619: ritettiin kaikkien muiden yksityisluontoisten- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
8620: kin maatalousoppilaitosten kohdalla, joten tulo- ja menoarvioon 1 092 400 markan
8621: sen opettajien, 5 lehtorin ja 5 ylimääräisen lisäyksen Paimion maatalouskerhoneu-
8622: opettajan palkkaus on v. 1953 alusta lukien vojaopiston opettajien palkkauksen
8623: ollut 1-3 palkkaluokkaa alempi kuin vastaa- saattamiseksi asetuksenmukaiseksi.
8624: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
8625:
8626: Saara Forsius. Irma Hamara.
8627: Aino Malkamäld. Kyllikld Pohjala.
8628: Arno Tuurna. Atte Pakkanen.
8629: 1561
8630:
8631: IV,so1. - Rah.al. N:o 167.
8632:
8633:
8634:
8635:
8636: Raipala ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseura r. y:lle
8637: kone- ja työopetustoimintaa varten Matkun kartanon kone-
8638: koulutuskeskuksessa.
8639:
8640:
8641: E d u s k u n n a ll e.
8642:
8643: Työtehoseura r.y. on Matkun kartanoon maatilatalouden yleisrationalisointia käsitte-
8644: Rajamäellä perustamaansa konekoulutuskes- leviä kursseja käytännön maanviljelijöille
8645: kusta varten saanut maatalouden edistämi- sekä jatkokoulutusta silmällä pitäen neuvo-
8646: seen tarkoitetuista valtion varoista kuluvana jille ja maatalouskoulujen opettajille.
8647: vuonna 24 miljoonan markan määrärahan, Edellä esitetyn vuoden 1955 alusta aloitet-
8648: jonka turvin keskuksen toiminnalle välttä- tavaksi suunnitellun koulutustoiminnan kus-
8649: mättömät rakennustilat saadaan järjestetyksi tannukset vuotta kohden muodostuvat laskel-
8650: ja hankituksi opetustoiminnassa tarvittavat man mukaan 5 miljoonaksi markaksi.
8651: havaintovälineet ym. kalusto. Ko. rakennus- Konekoulutuskeskuksen koulumuotoisen toi-
8652: työt ja hankinnat suoritetaan kuluvan vuo- minnan aloittamiseksi on määrärahan saanti
8653: den loppuun mennessä, jolloin keskuksessa keskuksen toimintaa varten välttämätöntä,
8654: on n. 40-50 oppilaalle majoitus-, ruokailu- koska muussa tapauksessa oppilaiden suori-
8655: ja luentotilat, joista noin puolet pitkäaikaista tettaviksi tulevat maksut muodostuisivat niin
8656: majoitusta ja koulutusta silmällä pitäen sekä korkeiksi, ettei yhtäjaksoista pitkäaikaista
8657: koneopetushalli- ja työpajatilat vastaaville koulutusmuotoa voitaisi toteuttaa, ja lyhyil-
8658: oppilasmäärille. läkin kursseilla kurssimaksut nousisivat kor-
8659: Konekoulutuskeskuksen opetusohjelma on keammiksi kuin mitä kohtuudella voidaan pi-
8660: suunniteltu jakaautumaan kahteen linjaan: tää suotavana.
8661: 1. Pitkäaikainen koulutus; noin vuoden Sanotun perusteella kunnioittaen ehdo-
8662: kestävä teoreettis-käytännöllinen kurssi vä- tamme,
8663: hintään maamieskoulun oppimäärän suoritta-
8664: neille miehille ammattitaitoisten maatalous- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
8665: konekorjaajien ja asentajien kouluttamiseksi tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
8666: korjaamo- ja koneasematoimintaa, neuvonta- kan määrärahan Työtehoseura r.y: lle
8667: ja opetustoimintaa sekä kaupan eri portaita käytettäväksi Matkun kartanon kone-
8668: jne. varten. Kurssi tultaisiin järjestämään koulutuskeskuksessa suoritettavaa kou-
8669: kalenterivuosittain alkaen tammikuun alussa. lumuotoista kone- ja työopetustoimin-
8670: 2. Lyhytaikainen koulutus; eri aiheisia taa varten.
8671: maatalouden työ- ja konekysymyksiä sekä
8672: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
8673:
8674: Matti Raipala. Einari Jaakkola.
8675: Arvo Sävelä. N. Kosola.
8676: Toivo Antila. Kustaa Tiitu.
8677: Kalervo Saura.
8678:
8679:
8680:
8681:
8682: 23
8683: 1662
8684:
8685: IV,3o2. - Rah.al N:o 168.
8686:
8687:
8688:
8689:
8690: Haapanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maataloustuottei-
8691: den kotimaisten kuluttajahintojen alentamiseen.
8692:
8693:
8694: Eduskunnalle.
8695:
8696: Hallitus esittää vuoden 1955 tulo- ja meno- dontuottajat. Toimenpide lisäisi näiden tuot-
8697: arviossa 15 Pl:n II: 34 momentille teiden kotimaista menekkiä sekä palkansaa-
8698: 1 900 000 000 markan määrärahan juuston, jien että pienviljelijäväestön keskuudessa ja
8699: voin ja sianlihan ulosvientihintojen alenta- samalla parantaisi laajojen kansalaispiirien
8700: miseksi. Esitys merkitsee, että maastamme elinehtoja.
8701: vietävän voin hintaa alennetaan ulkomaisille Hallituksen esityksessä mainittujen voin,
8702: ostajille yli 150 markkaa kilolta ja vastaa- juuston ja sianlihan lisäksi on myös kanan-
8703: vasti sianlihan hintaa n. 100 markkaa kilolta. munien kohdalla ainakin eräinä vuodenaikoina
8704: Tällaiseen menettelyyn on jouduttu, koska esiintynyt menekkivaikeuksia. Tästä johtuen
8705: mainittujen tuotteiden kotimainen kulutus on myös kanamuniin nähden pitäisi suorittaa
8706: vähentynyt palkansaajien ja pienviljelijä- samoja tukitoimenpiteitä kuin hallituksen esi-
8707: väestön heikentyneen ostokyvyn johdosta. tyksessä mainittuihin tuotteisiin nähden.
8708: Tuntuu luonnottomalta, että samaan aikaan Käyttämällä varoja kotimaisten hintojen
8709: kun suomalaista voita myydään ulkomailla alentamiseksi tapahtuu säästöä ulkomaiseen
8710: 250 markan kilohinnasta, joutuvat oman vientiin tarkoitettujen varojen osalta.
8711: maan palkansaajat ja voinsa meijeristä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8712: ostava pienviljelijä maksamaan siitä yli 400
8713: markkaa kilolta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
8714: Tuntuisi oikeammalta ratkaisu, jos ainakin tulo- ja menoarvioon 1 000 000 000
8715: osa näistä varoista käytettäisiin mainittujen markan suuruisen arviomäärärahan
8716: tuotteiden kotimaisten kuluttajahintojen voin, juuston, sianlihan ja kananmu-
8717: alentamiseen ja että alennuksista tulisivat nien kotimaisten kuluttajahintojen
8718: osallisiksi myös voinsa meijeristä ostavat mai- alentamiseksi.
8719: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
8720:
8721: Kaino Haapanen. Pentti Liedes.
8722: Pertti Rapio. Rainer Virtanen.
8723: 1563
8724:
8725: IV,3o3. - Rah.al. N:o 169.
8726:
8727:
8728:
8729:
8730: Rapio ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
8731: maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
8732:
8733:
8734: Eduskunnalle.
8735:
8736: Maaseudun asunto-olojen kurjuus on tun- rajoitettiin koskemaan vain asuinrakennusten
8737: nettu ja tunnustettu tosiasia. Vuonna 1950 vesi- ja viemärijohtojen sekä keskuslämmi-
8738: maaseudun asunto-oloja tutkimaan asetettu tyslaitteiden asentamista. Täten suljettiin
8739: komitea osoitti tutkimuksensa tuloksena, mi- ko. varojen saanti sellaisilta vähävaraisilta
8740: ten valtavat määrät maaseudulla on asun- henkilöiltä, jotka välttämättä asuntojensa
8741: nottomia ja kuinka paljon asuntoja olisi kii- parantamiseen tukea tarvitsisivat. Kun kaiken
8742: reellisesti parantamisen ja uusimisen tar- tämän lisäksi vielä asetettiin omaisuusrajaksi
8743: peessa. Samalla komitea teki ehdotuksen 800 000 markkaa, jota määrää hakijan omai-
8744: suunnitelmaksi asuntovajauksen poistamisesta suus ei saa ylittää, tehtiin tällä mahdotto-
8745: osoittaen samalla edellytetyn varojen puut- maksi näiden varojen saanti kaikille. Rahan
8746: teen. Komitean esittämiä toimenpiteitä ei ole nykyinen arvo huomioiden ylittää pienim-
8747: tähän mennessä toteutettu kuin osittain. mänkin, omalla muutaman aarin maatilkulla
8748: Asunto-olojen parantamiseen myönnetyt va- olevan mökin arvo mainitun rajan. Jos asun-
8749: rat ovat aina olleet riittämättömät ja lop- tokurjuuden ja samalla suurimman sosiaali-
8750: puun käytetyt jo ensimmäisen vuosipuolis- sen epäkohdan poistamiseksi halutaan jotakin
8751: kon aikana. Hallitus esittää tarkoitukseen tehdä niin, että vähävaraiset asunnottomat
8752: ensi vuodeksi vain 500 milj. markkaa. Se saavat asuntoja ja huonoissa, epäterveelli-
8753: osoittaa, että hallitus noudattaa edeltäjänsä, sissä asunnoissa asumaan joutuvat varatto-
8754: Tuomiojan hallituksen linjaa, tahtoen säi- mammat voivat asuntajaan parantaa, on
8755: lyttää ne rajoitukset, jotka viime maalis- maaseudun asunto-olojen parantamisvaroja
8756: kuussa avustusten jakoperusteiksi asetettiin. lisättävä ja niiden saannin ehdoksi viime
8757: Tiukennetuilla määräyksillä muutettiin varo- maaliskuussa asetetut rajoitukset poistettava.
8758: jen käyttömahdollisuudet sellaisiksi, etteivät Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8759: ne vastaa alkuperäistä tarkoitustaan. Enim-
8760: mäispinta-aloja alennettiin 20 prosentilla, että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
8761: vähimmäislapsiluku korotettiin yhdestä kah- valtion tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n
8762: teen, veroäyrien lukumäärää alennettiin 500 XVI luvun 8 momentille lisäyksenä
8763: äyrillä ja palkkion myöntämisen ehdoksi 500 000 000 markkaa maaseudun asun-
8764: asetettiin vähintään 50 000 markan kustan- to-olojen parantamiseksi.
8765: nusarvio ja myöntäminen eräissä osin maata
8766: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
8767:
8768: Pertti Rapio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
8769: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
8770: Rainer Virtanen. Usko Seppi.
8771: 1564
8772:
8773: IV,3o4. - Rah.al N:o 170.
8774:
8775:
8776:
8777:
8778: Rönkkö ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustulc-
8779: siksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
8780:
8781:
8782: E d u s k u n n a 11 e.
8783:
8784: Vuoden 1954 tulo- ja menoarviossa on osattomiksi. Tällainen tilanne on kuitenkin
8785: osoitettu avustuksiksi maaseudun asunto-olo- aivan kestämätön. Tämän vuoksi, ja kun
8786: jen parantamiseen 450 000 000 markkaa. otetaan huomioon, että maaseudun vähävarai-
8787: Vuonna 1952 hyväksyttiin n. 23 300 ja sen väestön asunto-olot yleensäkin ja eritoten
8788: vuonna 1953 n. 21 200 hakemusta. Kuluvan syrjäisimmillä seuduilla ovat jatkuvasti erit-
8789: vuoden elokuun loppuun mennessä oli hake- täin huonot ja että hakemuksien lukumäärä
8790: musten määrä jo noin 32 000 ja nousee se vuonna 1955 tulee entisestään lisääntymään
8791: vuoden loppuun mennessä vielä huomatta- ja avustuksien merkitys yleisen rahatilanteen
8792: vasti, sillä asutuslautakunnilla on runsaasti kireyden ja työttömyyden uhatessa yhä tär-
8793: hakemuksia, joita ne eivät vielä ole lähettä- keämmäksi, on hallituksen esittämä määrä-
8794: neet asutusasiainosastolle. raha tarkoitukseen täysin riittämätön.
8795: Hallitus on kuitenkin esityksessään vuoden Edellä lausutun perusteella ehdotamme
8796: 1955 tulo- ja menoarvioksi ehdottanut tar- kunnioittaen,
8797: koitukseen vain 500 000 000 markkaa. Tämä
8798: määrä ei tulle riittämään edes kuluvana että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
8799: vuonna vastaanotettujen hakemusten rahoit- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XVI lu-
8800: tamiseen. Ne rakentajat, jotka ensi vuonna vun 8 momentille, ,Avustulcset maaseu-
8801: panevat hankkeensa vireille, tulisivat täten dun asunto-olojen parantamiseen ( siir-
8802: jäämään tästä toiminnasta miltei kokonaan tomääräraha)", lisäyksenä 300 000 000
8803: markkaa.
8804: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
8805:
8806: Tahvo Rönkkö. Leo Häppölä.
8807: Eino E. Heikura. Lauri Murtomaa.
8808: Eino Rytinki.
8809: 1565
8810:
8811: IV,ao5. - Rah.al. N:o 171.
8812:
8813: Ryhtä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityis-
8814: metsätalouden edistämistä ja valvontaa varten.
8815:
8816: E d u s k u n n a 11 e.
8817: Hallituksen esityksessä vuoden 1955 tulo- Koillis-Suomen alue on metsätaloudellisesti
8818: ja menoarvioksi on 11 Pl: n XVIII luvun hyvin kehittymätöntä ja ettei sen väestöllä,
8819: 3 momentin kohdalle merkitty yksityismet- jonka käsiin isojaon alaiset 'alueet siirtyvät
8820: sätalouden edistämistä ja valvontaa varten täydellä omistusoikeudella, vielä ole riittävää
8821: tarkoitettuna määrärahana 248 27 4 000 mark- käsitystä siitä, miten nyt heidän haltuunsa
8822: kaa. Huomioonottaen sen, että määrärahaan uskottua arvokasta metsäomaisuutta olisi
8823: kuluvasta vuodesta merkitty lisäys 2 000 000 käsiteltävä ja hoidettava. Hakkuutoiminnan
8824: markkaa aiheutuu eräiden asutustoimenpi- lähtiessä käyntiin tavallista laajempana,
8825: teiden turvaamistehtävistä keskusmetsäseu- saattaa jälki niissä olosuhteissa muodostua
8826: roille johtuvista menoista, joiden suhteen suorastaan tuhoisaksi. Voimassa olevan yksi-
8827: toisella momentilla on tehty vastaava vähen- tyismetsälain avulla voidaan ohj.ata hakkuu-
8828: nys, voidaan todeta, että määrä1.1aha on säi- toimintaa oikeille urille, mutta viranomais-
8829: lytetty entisen suuruisena siitä huolimatta, ten mahdollisuudet toivottujen tulosten ai-
8830: että kuluvan vuoden aikana on yksityismet- kaansaamiseen pelkästään lainvalvonnan
8831: sälain alaisuuteen siirtynyt ja siirtyy jat- avulla ovat kuitenkin rajoitetut. Tarvitaan
8832: kuvasti Kuusamon ja Posion kuntien laa- lisäksi tehokasta metsänomistajiin kohdis-
8833: jan isonjaon vuoksi niin suuria metsän- tuvaa valistustoimintaa heidän omakohtaisen
8834: pinta-aloja, että erityisesti näiden alueiden metsänhoidon harrastuksensa herättämiseksi
8835: metsien hoidon kehittämistä ja valvontaa ja sellaisen vastuuntunnon kasvattamiseksi,
8836: varten on kuluvan vuoden aikana ollut tar- ettei tätä 'arvokkainta kansallisomaisuut-
8837: peellista perustaa uusi Koillis-Suomen met- tamme kevytmielisesti tuhota. Paitsi edellä
8838: sänhoitolautakunta, joka aloitti toimintansa mainituista syistä on tällaiseen tehostettuun
8839: kuluvan vuoden puolivälissä. valistustoimintaan ryhdyttävä maan koillis-
8840: Jos alussamainittua määrämhaa ei halli- osassa senkin vuoksi, että maatalouden yleis-
8841: tuksen esityksessä ilmoitetusta määrästä li- ten edellytysten ollessa niukat, metsistä on
8842: sätä, on seurauksena, ettei Koillis-Suomen luotav:a alueen pienviljelijäväestölle sellainen
8843: metsänhoitolautakunnalle voida osoittaa niitä jatkuva turva, joka takaa toimeentulon mah-
8844: käyttövaroja, jotka ovat välttämättömät tä- dollisuudet maatalouden antaman tuen osoit-
8845: män lautakunnan toiminnan saattamiseksi tautuessa riittämättömäksi.
8846: täysin tehokkaaksi ja tuloksia tuottavaksi. Edellä lausutun perusteella ja jotta Koil-
8847: Keskusmetsäseurojen ja metsänhoitolauta- lis-Suomen yksityismetsätalouden kehittämi-
8848: kuntien nykyiset määrärahat ovat siksi niu- seen voitaisiin kiinnittää riittävää huomiota,
8849: kat, ettei niistä toimintaa muualla supista- esitämme kunnioittaen,
8850: ma:tta voida tehdä tarpeellisia vähennyksiä
8851: Koillis-Suomen metsänhoitolautakunnan hy- että Eduskunta korottaisi vuoden
8852: väksi. Kuitenkin on Koillis-Suomen metsä- 1955 tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n
8853: talouteen syytä kiinnittää tehostettua huo- XVIII luvun 3 momentille yksityis-
8854: miota ja koetettava saada uuden metsän- metsätalouden edistämistä ja val-
8855: hoitolautakunnan toiminta mahdollisimman vontaa varten merkittyä määrärahaa
8856: tulokselliseksi. On ensiksikin todettava, että 5 000 000 markalla.
8857: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
8858:
8859: Niilo Ryhtä. Leo Häppölä. Heikki Soininen.
8860: J. F. Pöykkö. Esa Koivusilta. Eemil Partanen.
8861: Eino E. Heikura. Eeli Erkkilä. Arvi Turkka.
8862: Toivo H. Kinnunen. Harras Kyttä. Erkki Koivisto.
8863: M. 0. Lahtela.
8864: 1566
8865:
8866: IV,so6. - Rah.al. N:o 172.
8867:
8868:
8869:
8870:
8871: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta kenttäsahaustoi-
8872: minnan ammattitaidon ja välineiden kehittämiseen.
8873:
8874:
8875: E d u s kun n a 11 e.
8876:
8877: Sotien jälkeisen ajan rakennustoiminnassa esim. Ruotsissa, on kenttäsirkkelisahaus ke-
8878: oli kenttäsa:hau:ksella huomattava osuus. Se hittynyt huimaavin askelin eteenpäin ja ns.
8879: suorastaan teki mahdolliseksi, että jälleenra- ryhmäsahajärjestelmät ovat vientisahauk-
8880: kennustoiminta maaseudulla voitiin suorittaa sessa huomattavina tekijöinä. Mutta siellä
8881: niin nopeasti kuin se on tapahtunut. Huo- onkin tämän alan ammattikoulutus järjes-
8882: mattavien etuisuuksiensa tähden on kenttä- tetty valtion tukemana erittäin tehokkaasti.
8883: sahaus saavuttanut pysyvän aseman meidän Usea suomalainenkin on siellä suorittanut
8884: puunjalostuksessamme. Ratapölkkyjen ja par- sahauskurssin. Ammattikoulutuksen meillä
8885: rujen sahaus käy kenttäsirkkelillä parhaiten. on tähän asti hoitanut Työtehoseura sekä
8886: Myös on mainittava, että kenttäsaha voidaan Kenttäsahat ry., jotka eivät kuitenkaan yk-
8887: siirtää syrjäisemmillekin seuduille metsien sinään taloudellisten vaikeuksien vuoksi ky-
8888: ääreen, mistä sitten sahattu puutavara voi- kene sitä tarpeeksi tehokkaasti järjestämään.
8889: daan kuljettaa tarvitsijoille. Kenttäsahojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8890: varjopuolena on kuitenkin sahurien puutteel- nioittaen,
8891: linen ammattitaito. Etupäässä vapaaehtoisin
8892: voimin sekä eri tahoilta saatujen pienien että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
8893: avustusten turvin on voitu järjestää sahaus- tu.lo- ja menoarvioon 3 000 000 ma·r-
8894: ja teränkunnostuskursseja eri puolille maata. kan määrärahan käytettäväksi kenttä-
8895: Näillä kursseilla on ollut oppilaita enemmän sahaustoiminnan ammattitaidon ja vä-
8896: kuin tehokas opetus edellyttäisi. Ulkomailla, lineiden kehittämiseen.
8897: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
8898:
8899: Matti Mattila. Atte Pakkanen.
8900: Antti J. Rantamaa. Niilo Ryhtä.
8901: Esa Koivusilta. Tahvo Rönkkö.
8902: Eeli Erkkilä. Wiljam Sarjala.
8903: Eino E. Heikura. Eino Rytinki.
8904: 1567
8905:
8906: IV,so7. - Rah.al. N:o 173.
8907:
8908:
8909:
8910:
8911: E. A. Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoistutkijan
8912: ja laskuapulaisen palkkaamiseen metsäntutkimuslaito,kseen.
8913:
8914:
8915: E d u s k u n n a 11 e.
8916:
8917: Suomessa tekee vuosittain n. 300 000 työn- valtion komiteat perustaneet ehdotuksensa
8918: tekijää jonkin aikaa ansiotyötä metsätalou- metsätyöväen elinehtojen parantamiseksi.
8919: dessa tai uitossa. Tämän metsätyöväen sosiaa- Koska mainitut tutkimukset peittivät koko
8920: lisissa oloissa on tunnetusti paljon paranta- maaseudun miestyövoiman, niillä on myös
8921: misen varaa. On osoittautunut, että metsä- yleinen maaseudun työllisyyden ja työttömyy-
8922: työväen elintasolla on taipumus jäädä jäl- den rakennetta ja syitä valaiseva merkitys.
8923: keen kansan yleisessä elintason nousussa. Toi- Näin laajana ei maaseudun ja metsätalou-
8924: menpiteet metsätyöväen elinehtojen paranta- den työvoimakysymystä ole tarpeen usein
8925: miseksi vaativat tietoja tämän työvoimaryh- tutkia. Sen sijaan ovat suppeammat erikois-
8926: män suuruudesta, rakenteesta, tuloista ja ongelmat, kuten metsätyöväen rakenteen ke-
8927: muista elinehdoista, niiden kehityksestä ja hitys, sen tulotaso, sen vakinaistamisen mah-
8928: niihin vaikuttavista tekijöistä. dollisuudet ja koneellistamisen vaikutus sen
8929: Maassamme ei kuitenkaan ole elintä, jonka työllisyyteen, kysymyksiä, joihin jatkuvasti
8930: tehtävänä olisi näiden seikkojen tutkiminen. kaivataan lisävalaisua pieniaineistoisilla otan-
8931: Työtehoseura ry. sekä Suomen puunjalostus- tatutkimuksilla. Helsingin yliopistolla ei ole
8932: teollisuuden keskusliiton perustama metsä- varoja metsätyöväen tutkimusten jatkami-
8933: työn tutkimuslaitos Metsäteho suorittavat seen. Luontaisesti ne kuuluisivatkin metsän-
8934: teknillisiä rationalisoimistutkimuksia. Kulku- tutkimuslaitokseen. Sen tähden olemme sitä
8935: laitosten ja yleisten töiden ministeriön työ- mieltä, että metsäntutkimuslaitokseen olisi
8936: voima-asiain osasto ja sosiaaliministeriön perustettava väliaikainen metsätyöväen kysy-
8937: palkkaosasto tosin keräävät juoksevaa tilastoa mysten erikoistutkijan ja hänelle laskuapu-
8938: metsätyöntekijöiden lukumääristä ja pal- laisen toimi, jotka olisi sijoitettava, edellinen
8939: koista. Kun mainitulla ministeriöllä ei ole 30 palkkaluokkaan ja jälkimmäinen 9 palkka-
8940: henkilökuntaa eikä varoja varsinaisiin tutki- luokkaan, ja ehdotamme,
8941: mustehtäviin, ovat tilastoinnit kuitenkin jää-
8942: neet pinnallisiksi ja niiden luotettavuuttakin että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
8943: on eri tahoilta arvosteltu. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIX: 1
8944: Yksityisin ja valtion myöntämin varoin momentille lisäyksenä 879 240 markkaa
8945: suoritettiin Helsingin yliopistossa vuoden erikoistutkijan ja laskuapulaisen vuo-
8946: 1950 metsätyövoiman peruskartoitus. Tämän sipalkkiota varten metsäntutkimuslai-
8947: laajan tutkimuksen tulokset ovat nyt valmis- toksessa.
8948: tuneet tai valmistumassa ja niihin ovat useat
8949: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
8950:
8951: Eino Saari. Harras Kyttä.
8952: Yrjö Kilpeläinen. Felix Seppälä.
8953: Aukusti Pasanen. Aare Leikola.
8954: Eemil Luukka.
8955: 1568
8956:
8957: IV,3os. - Rah.al. N:o 174.
8958:
8959:
8960:
8961:
8962: Kyttä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalous-
8963: ministeriön propagandaa ja matka-apurahoja varten.
8964:
8965:
8966: E d u s k u n n a ll e.
8967:
8968: Maatalousministeriön hallinnonhaaran alai- maan talouselämässä, on jollakin tavalla ou-
8969: sena toimivien maa- ja metsätalousmiesten toa ja käsittämätöntä, että näiden alojen am-
8970: ulkomaisia opintomatkoja, kongressiedustuk- mattimiesten kehittämisen kannalta tärkeiden
8971: sia ym. varten on maatalousministeriön käy- matka-apurahojen määrä on näin huomatta-
8972: tettävissä nykyään 200 000 markkaa vuo- vasti saattanut pienentyä. Ilmeisesti ei asiaan
8973: dessa. Vuosina 1936-1939 vaihteli tämä pro- ole aikoinaan kiinnitetty riittävää huomiota
8974: paganda- ja matka-apuraha 425 000-715 000 ja se on jollakin tavalla päässyt unohtumaan.
8975: markkaan. V. 1940 aleni määräraha 150 000 Kyseessä on selvä epäkohta, joka suuresti eh-
8976: markkaan ja vuosina 1941-1949 oli se vain käisee maa- ja metsätalouden kehittämistä.
8977: 100 000 markkaa, kunnes v. 1950 nousi Muuttuneet olosuhteet huomioon ottaen olisi
8978: 200 000 markkaan, jonka suuruisena se edel- apurahan ehdottomasti oltava suhteellisesti
8979: leen on. ainakin saman suuruinen kuin ennen sotia-
8980: Markkamääräisestikin on tämä propaganda- kin, maa- ja metsätalouden alalla tapahtu-
8981: ja matka-apuraha nykyään pienempi kuin neen valtavan kehityksen ja kummankin ny-
8982: ennen sotia, puhumattakaan siitä, mitä ver- kyisen merkityksen huomioiden huomatta-
8983: tailu, rahan arvon alentuminen huomioon- vasti suurempikin.
8984: ottaen, osoittaisi. Käytettävissä olevan apu- Edellä esitettyyn perustuen allekirjoitta-
8985: rahan pienuudesta johtuen on vuosittain vain neet kunnioittaen esittävät,
8986: muutamalla maatalous- ja metsätalousmie-
8987: hellä ollut mahdollista tehdä sen turvin ly- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
8988: hyt matka läntisiin naapurimaihin. Metsä- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XXV
8989: puolen koko osuus jaettavasta määrästä on luvun 2 momentin kohdalle 2 000 000
8990: ollut vain n. 60 000 mk vuodessa. markkaa korotuksena propagandaan ja
8991: Ottaen huomioon maa- ja erityisesti metsä- matka-apurahaan.
8992: talouden jatkuvasti lisääntyvän merkityksen
8993: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
8994:
8995: Harras Kyttä. Artturi Tienari.
8996: 1569
8997:
8998: IV,aoo. - Rah.al. N:o 175.
8999:
9000:
9001:
9002:
9003: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta poroaidan rakenta-
9004: miseen Suomen ja Norjan rajalle.
9005:
9006:
9007: Eduskunnalle.
9008:
9009: Hallituksen eduskunnalle jättämän vuoden 1955, että kallis rakennusmateriaali pilaan-
9010: 1955 tulo- ja menoarvioesityksen 11 Pl: n tuu ja uudet tarpeet on hankittava, joka
9011: XXV luvun 13 momentille (Poroaidan ra- maksaa paljon. Po. raja-aidan rakentaminen
9012: kentaminen) on merkitty vain 6 milj. mark- on viime vuosina antanut paljon työtä poh-
9013: kaa Venäjän vastaisella rajalla olevan, n. joisimpien kuntien asukkaille, mikä seikka
9014: 60 kilometrin pituisen uuden aidan raken- myöskin on otettava huomioon, koska on pe-
9015: tamiseksi vanhan aidan tilalle ja momentin lättävissä, että siellä esiintyy seuraavanakin
9016: perusteluissa selitetty, että Suomen-Norjan vuonna suuri työn puute.
9017: väliselle rajalle rakennettava poroaita tulee Kysymyksessä olevan 45 kilometrin pitui-
9018: Suomen osalta valmiiksi vuonna 1954. Se, sen aitaosan rakentaminen, kun huomioidaan
9019: että Suomen ja Norjan rajalle rakennettava jo paikalla oleva rakennusmateriaali, tulee
9020: aita tulisi valmiiksi vuoden 1954 aikana, pe- maksamaan 22 milj. markkaa. Mainitun so-
9021: rustuu ilmeiseen väärinkäsitykseen, sillä ko. pimuksen mukaan tästä summasta tulee Nor-
9022: aitaa jää vielä rakentamatta Angelin koh- jan maksaa puolet. Suomen osuus on siis
9023: dalla 5 kilometriä ja Kolmoisjärven-Teno- 11 milj. markkaa, joka tulisi ottaa lisäyksenä
9024: joen välillä 40 kilometriä, eli yhteensä 45 vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon, jos Suomi
9025: kilometriä pitkältä. Tälle osalle on tosin jo täyttää sopimuksensa.
9026: hankittu aitapylväät ja suurimmalle osalle Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
9027: tuotu aitaan tarvittava rautalanka, josta po. dotamme,
9028: aita rakennetaan.
9029: Poroaidan rakentaminen Suomen ja Nor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
9030: jan rajalle perustuu Suomen ja Norjan val- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XXV
9031: tioiden välillä 26 päivänä syyskuuta 1952 luvun 13 momentille (Poroaidan 1YJ,..
9032: (N: o 341/52) tehtyyn sopimukseen. Tätä kentaminen) lisäyksenä 11 000 000
9033: sopimusta luonnollisesti on myöskin Suomen markkaa Suomen ja Norjan rajalle
9034: valtion noudatettava. Onhan olemassa vaara, rakennettavan poroaidan jäljellä ole-
9035: jos mainittua aitatyötä ei jatketa vuonna vien rakennustöiden suorittamiseksi.
9036: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
9037:
9038: M. 0. Lahtela. Einari Jaakkola.
9039: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
9040: Atte Pakkanen. Tahvo Rönkkö.
9041: Eem.il Luukka.
9042:
9043:
9044:
9045:
9046: 24
9047: 1570
9048:
9049: IV,31o. - Rah.al. N:o 176.
9050:
9051:
9052:
9053:
9054: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta ylijäämäkalansaaliin
9055: käytön edistämiseen,
9056:
9057:
9058: Eduskunnalle.
9059:
9060: Kalastajaväestön saama yhteiskunnan tuki Kyseessä oleva määräraha on sisältynyt
9061: on jatkuvasti ollut hyvin vähäistä. Vuoden tulo- ja menoarvion 11 Pl: n XXV luvun
9062: 1955 tulo- ja menoarvioesityksessä on halli- momenttiin, jonka nimikkeessä mainitaan:
9063: tus pyrkinyt tätä vähäistäkin tukea kaventa- ''Maatalouden tuotantokustannusten tasoitta-
9064: maan poistamalla nk. ylijäämäkalan käytön minen ja tuotannon edistäminen". Tämän
9065: edistämiseen varatun 10 milj. markan suurui- momentin määrärahasta 'kulumassa olevan
9066: sen määrärahan. Kalastajaväestölle mainittu vuoden tulo- ja menoarviossa oli nk. ylijää-
9067: määräraha on ollut erittäin tärkeä, koska mäkalan tukipalkkioksi varattu 10 milj.
9068: sen turvin on voitu nk. ylijäämäkalalle taata markkaa. Määräraha olisi edelleen momentille
9069: noin 7 markan tuottajakilohinta. Ilman tätä varattava ja momentin perustelut palautet-
9070: valtion myöntämää tukipalkkiota kalastaja- tava entiselleen.
9071: väestö ei olisi saanut kuin ehkä 1 tai 2 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9072: markkaa kilolta ja runsaiden kevätsilakka-
9073: saaliiden aikana ei ehkä tätäkään. Näin ollen että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
9074: ei voida ajatella, että kalastajaväestöitä otet- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XXV
9075: taisiin pois sen saama melkeinpä ainoa val- luvun 18 momentt7le 10 000 000 mar-
9076: tion myöntämä taloudellinen tuki. Päinvas- kan määrärahan nk. ylijäämäkalansaa-
9077: toin olisi kalastajaväestön taloudellista ase- liin käytön edistämiseen.
9078: maa pyrittävä parantamaan.
9079: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
9080:
9081: Paavo Aitio. Pentti Liedes.
9082: Toivo Asvik Eino Roine.
9083: Judit Nederström-Lunden.
9084: 1571
9085:
9086: IV,an. - Rah.al. N:o 177.
9087:
9088:
9089:
9090:
9091: Jussila ym..: Määrärahan osoittamisesta ylijäämäkalansaaliin
9092: käytön edistämiseen.
9093:
9094:
9095: E d u s k u n n a 11 e.
9096:
9097: Vuoden 1955 tulo- ja menoarvion 11 Pl: n silakasta varsin pienen valtion tuen turvin.
9098: XXV luvun 18 momentin ,Maatalouden tuo- Osa määrärahasta on nim. palautettu val-
9099: tantokustannusten tasoittaminen ja tuotan- tiolle, koska kalajauho on viime vuosina
9100: non edistäminen" perusteluista on jäänyt voitu melko ·edullisesti sijoittaa marklkinoille.
9101: pois kohta, joka viime vuosien vastaavalla Edellä esitetty, sekä kalastajaväestön toi-
9102: kohdalla on ollut, nim. että määrärahasta meentuloa ja elinkeinon harjoittamista hait-
9103: saadaan käyttää enintään 10 milj. mk (1952 taavat monet muut seikat huomioiden, olisi
9104: 15 milj. mk) nk. ylijäämäkalansaaliin käy- 11 Pl:n XXV luvun 18 momentin peruste-
9105: tön edistämiseen. lut siis palautettava entiselleen siten, että
9106: Kun kalastajaväestön asema tunnetusti määrärahasta saadaan käyttää enintään 10
9107: edelleen on vaikea ja kun mm. kevätsilakan milj. markkaa nk. ylijäämäkalansaaliin käy-
9108: markkinointi edelleen tuottaa suuria vaikeuk- tön edistämiseen.
9109: sia, niin olisi välttämättä käytettävä edelleen Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
9110: em. tukitoimenpidettä. Ylijäämäkalansaaliin dotamme,
9111: käytön edistäminen sillä tavoin kuin sitä
9112: viime vuosina on toimeenpantu em. momen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
9113: tin määrärahojen turvin, on osoittautunut tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XXV
9114: joustavaksi ja tarkoituksenmukaiseksi, kuten luvun 18 momentille 10 000 000 mar-
9115: raha-asia-aloitteen n: o 272 (v. 1953 vp.) pe- kan määrärahan nk. ylijäämäkalan-
9116: rusteluissa tarkemmin osoitetaan. Kalasta- saaliin käytön edistämiseen.
9117: jille on voitu siten taata 7 m.k:n kilohinta
9118: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
9119:
9120: Mauno Jussila. Bertel Lindh.
9121: Kalervo Saura. Harras Kyttä.
9122: Wiljam Sarjala. Urho Kähönen.
9123: 1672
9124:
9125: IV,a12. - Rah.al. N:o 178.
9126:
9127:
9128:
9129:
9130: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maito-
9131: taloustuotannon tukemiseen.
9132:
9133:
9134: Eduskunnalle.
9135:
9136: Hallituksen esityksessä ensi vuoden tulo- osallisiksi maitotaloustuotannon tukemisesta
9137: ja menoarvioksi momentin 11 Pl. XXV: 19 valtion varoilla.
9138: lwhdalla maitotaloustuotannon tukemiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9139: otettua määrärahaa saadaan momentin pe- nioittaen,
9140: rustelujen mukaan käyttää tähän tarkoituk-
9141: seen vain linjan Pietarsaari-Iisalmi-Tuu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
9142: povaara pohjoispuolella olevilla alueilla ja tulo- ja menoarvioon 11 n:n XXV
9143: niihin verrattavissa ulkosaaristoissa. Kun luvun 19 momentine maitotaloustuo-
9144: maamme muillakin syrjäisillä alueilla viljel- tannon tukemiseen lisäystä 50 000 000
9145: män epäedullinen sijainti vaikuttaa kohotta- markkaa käytettäväksi sanottuun tar-
9146: vasti maidon tuotanto- ja kuljetuskustannuk- koitukseen muualla kuin hallituksen
9147: siin, olisi tasapuolisuuden vuoksi tällaisten esityksessä ehdotetw,"lla aluet"lla silloin,
9148: viljelmien, samoinkuin maanhankintalain kun viljelmä sijaitsee syrjäisellä
9149: mukaisten ns. kylmien ja niihin verrattavien alueella tai kun se on maanhankinta-
9150: muiden asutustiLojen, myös voitava päästä lain mukainen ns. kylmä tai siihen
9151: verrattava muu asutustila.
9152: Helsingissä · 10 päivänä syyskuuta 1954.
9153:
9154: Veikko Venna.mo. Kalle Kämäräinen.
9155: 1573
9156:
9157: IV,s13. - Rah.al. N:o 179.
9158:
9159:
9160:
9161:
9162: Rapio ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta maitotalous-
9163: tuotannon tukemiseen.
9164:
9165:
9166: E d u s k u n n a ll e.
9167:
9168: Maitotaloustuotannon tukemiseksi epäedul- mismahdollisuudet Etelä-Suomessakin heiken-
9169: lisista luonnonsuhteista aiheutuvien suurem- tävät kesäaikana maidontuotantoa, samoin
9170: pien tuotantokustannusten korvaamiseksi val- puutteelliset tieolot asettavat kuljetukseen
9171: tion tulo- ja menoarviossa ollut määräraha, nähden vaikeuksia. Hallituksen esittämiä
9172: josta osa on käytetty maidon meijereihin perusteluja määrärahan käyttämiseksi vain
9173: saamisen edistämiseksi, on rajoitettu koske- määrätyllä osalla maata ei voidakaan pitää
9174: maan vain määrättyä osaa maasta. Eikä hal- oikeudenmukaisena, enempää kuin esitettyä
9175: litus nytkään, vaikka se esittääkin tarkoitusta määrärahaakaan riittävänä.
9176: varten määrärahaa, ole katsonut tarpeelli- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
9177: seksi tällaisen rajoituksen poistamista. Tuet-
9178: taessa maitotaloustuotantoa täytynee ottaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
9179: huomioon se, että kaikkialla pienviljelijäta- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XXV
9180: loudet joutuvat epäedullisissa ja vaikeissa luvun 19 momentille lisäyksenä
9181: olosuhteissa tuotantoaan harjoittamaan. Edel- 500 000 000 markkaa maitotaloustuo-
9182: lisinä vuosina, kuten kuluvanakin vuonna, tannon tukemiseen ja laajentaisi mää-
9183: tulvat ja sateet ovat aiheuttaneet suuria rärahan kokonaisuudessaan käsittä-
9184: vahinkoja ja vähentäneet rehujen ravinto- mään koko maan alueen.
9185: arvoa. Pienviljelystilojen huonot laidunta-
9186: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
9187:
9188: Pertti Rapio. Pentti Liedes.
9189: Niilo Nieminen. Aleksi Kiviaho.
9190: Toivo Asvik.
9191: 1574
9192: IV,s14, - Rah.al. N:o 180.
9193:
9194:
9195:
9196:
9197: Saalasti ym..: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten siemen-
9198: ten tukiostoista aiheutuvien tappioiden korvaamiseen ja
9199: viljelyskorvauksiin.
9200:
9201:
9202: Eduskunnalle.
9203:
9204: Kotimaisen siementuotannon edistämistä väliaikaa synny ennen valmisteilla olevan
9205: on lakisääteisesti tuettu 9. 6. 1950 annetulla uuden lain voimaantuloa. Kun timotein sie-
9206: lailla (276/50), joka nojautuu eduskunnan men on ainoita siemenlaatuja, joilla on mer-
9207: lausumaan toivomukseen asian lakisääteisestä kitystä ulosvientitavarana, on sen kannatta-
9208: järjestämisestä. Lain voimassaoloaika päät- vasta viljelemisestä huolehdittava, eritoten
9209: tyy 1954 ja tästä johtuen lienee menoarvio- kun sen viljelemistä voidaan harjoittaa hal-
9210: esityksestä poistettu määräraha 11 Pl: n lanaroilla seuduilla.
9211: XXV luvun kohdalta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9212: Kotimaisen siemenviljelyn turvaamisen nioittaen,
9213: tärkeys on kuitenkin kiistaton ja edellyttää
9214: edelleen erikoistoimenpiteitä ei vain koti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
9215: maisten siemenkantojen tuoton ylläpitämi- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XXV
9216: seksi ja kehittämiseksi, vaan myös tuotanto- luvun uudelle momentiUe 200 000 000
9217: suunnan ohjaamiseksi ilmastollisten edelly- markan arviomäärärahan kotimaisten
9218: tysten mukaisesti. Näin ollen on välttämä- siementen tukiostoista aiheutuvien
9219: töntä, että talousarviossa varataan määrä- tappioiden korvaamiseen ja viljelys-
9220: raha tähän tarkoitukseen, ettei häiritsevää korvauksiin.
9221: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
9222:
9223: Kerttu Saalasti. Eero Saari. Sylvi Halinen.
9224: Wiljam Sarjala. Eeli Erkkilä. Marja Lahti.
9225: Hilja Väänänen. Kustaa Tiitu. Artturi Koskinen.
9226: Einari Jaakkola. Kusti Eskola. Atte Pakkanen.
9227: Väinö Rankila. Mauno Jussila. Arvi Ikonen.
9228: Matti Mattila. Tahvo Rönkkö. Toivo H. Kinnunen.
9229: Eino Rytinki.
9230: 1575
9231:
9232: IV,su. - Rah.al. N:o 181.
9233:
9234:
9235:
9236: J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienpuun mene-
9237: kin lisäämismahdollisuuksien selvittämiseksi.
9238:
9239:
9240: Eduskunnalle.
9241:
9242: Pienpuun menekin turvaaminen on muo- sulfaattiselluloosatehtaita varten on maas-
9243: dostunut maassamme taloudelliseksi pulma- samme useita.
9244: kysymykseksi, joka on vihdoinkin aika jär- Toisena pienpuun teollisena käyttömuo-
9245: kevällä tavalla ratkaista. Tällä hetkellä tona on polttoaineneuvosto pitänyt puuta
9246: odottavat 2lf2-3 vuoden polttopuuvarastot käyttävien höyryvoimalaitosten rakentamista
9247: käyttäjiään, mutta hintasuhteet ovat sellai- metsäseuduille, jolloin nämä voimalaitokset
9248: set, etteivät halot pysty läheskään kilpaile- liitettäisiin varavoimalaitoksina valtakunnan
9249: maan ulkolaisten polttoaineiden kanssa. Kun voimaverkostoon. Tämäkin asia on tutkimi-
9250: kivihiilitonnin ja sitä vastaavan koivuhalko- sen arvoinen, vaikka sen toteuttamismahdol-
9251: määrän välinen hinnanero on 3 000-3 500 lisuudet lienevät vähäisemmät.
9252: markkaa, niin on mahdotonta tullipoliitti- Kolmanneksi on syytä suorittaa jatku-
9253: silla tai muilla toimenpiteillä tasoittaa näin vasti kokeiluja ja tutkimuksia sellaisten läm-
9254: huomattavaa hinnaneroa. Samoin ei koti- mityslaitteiden aikaansaamiseksi, jotka ovat
9255: maisen polttopuun hinta voi jo kustannus- entistä paremmin rinnastettavissa ulkolaisia
9256: syistä alentua niin paljon, että se tuntu- polttoaineita käyttäviin lämmityslaitteisiin.
9257: vammin lisäisi halkojen menekkiä. Kuiten- Ensi sijassa on nähdäksemme kuitenkin
9258: kin on halkojen hakkaaminen varsin huo- metsäteollisuuden laajentamismahdollisuuk-
9259: mattavassa määrin metsänhoidollisista syistä sien selvittäminen. Kun siinä näyttelisi kes-
9260: ja myös työllisyyden kannalta välttämätöntä. keistä osaa rahoitus, olisi myös valtiovallan
9261: Kun erilaisilla hintamanipulatioilla ei ole edustus selvitystyössä tarpeen. Tämä työ ei
9262: mahdollista saada pienpuuta polttopuuna sovi esim. sellaisen olemassaolevan elimen
9263: kohtuullisiin hintoihin käytetyksi, vaan kuin talousneuvoston yksityiskohtaisemmin
9264: vuosittaiset ylijäämät pysyvät jatkuvasti pohdittavaksi, vaan tarvittaisiin erityinen
9265: useissa miljoonissa pinokuutiometreissä, ja toimikunta tutkimaan maamme puunjalos-
9266: kun pienpuumenekki kaivospuunakin on tusteollisuuden laajentamismahdollisuuksia
9267: kaivostyön teknillisistä uudistuksista johtuen erityisesti pienpuun käytön lisäämistä sil-
9268: ilmeisesti vähenemässä, on tutkittava muita mällä pitäen. Valtiovallan, puunjalostus-
9269: mahdollisuuksia pienpuun menekin lisäämi- teollisuuden ja rahalaitosten edustuksen
9270: seksi. Tällöin on pienpuuta käyttävän puun- ohella tarvittaisiin toimikunnassa myös met-
9271: jalostusteollisuuden laajentaminen asetettava sänomistajajärjestöjen sekä sellaisten alueel-
9272: ensimmäiselle sijalle, koska tätä tietä puu- listen taloudellisten järjestöjen kuin kauppa-
9273: raaka-aineelle turvattaisiin kansantaloudelli- kamarien edustajia. Toimikunnan työ olisi
9274: sesti edullisin tuotto. Samalla kertaa voi- saatava käyntiin viipymättä.
9275: taisiin alan teollisuutta suunniteltaessa ottaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9276: huomioon raaka-aine-, voima- ja kuljetus-
9277: kysymysten ohella myös sellaisia alueellisia että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
9278: seikkoja kuin työllisyyden turvaaminen, tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
9279: sivuteollisuuksien syntyminen jne. Riittäviä kan määrärahan pienpuun menekin
9280: yhtenäisiä raaka-ainealueita esim. selluloosa- lisäämismahdollisuuksien ja erityisesti
9281: tehtaita ja erityisesti mäntypuuta jalostavia tätä puuta Jalostavan teollisuuden
9282: laajentamiskysymyksen selvittämiseksi.
9283: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
9284:
9285: Johannes Wirtanen. Atte Pakkanen. Kerttu Saalasti.
9286: Jaakko Hakala. Aare Leikola. Erkki Koivisto.
9287: S. S. Aittoniemi. Eero Saari. Väinö Tikkaoja.
9288: Harras Kyttä.
9289: 1576
9290:
9291: IV,s16. - Rah.al. N:o 182.
9292:
9293:
9294:
9295:
9296: Saura ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimitta-
9297: mista varten pienpuutavaran jalostamiseksi ja sen käytön
9298: edistämiseksi teollisuudessa.
9299:
9300:
9301: E d u s k u n n a 11 e.
9302:
9303: Yleisesti tunnettua on, että maamme puun- teollisuutemme kehittämiseksi enemmän
9304: jalostusteollisuus ei ole kapasiteetiltaan riit- pientä mäntyä ja koivua jalostavaksi (esim.
9305: tävä eikä teknillisesti sillä tasolla, että se puoliselluloosatehtaat). Luonnollista on, että
9306: pystyisi jalostamaan kaikkea sitä puuta, mikä tällaisen yksityisen tutkimuksen ja kokeilu-
9307: pitäisi hakata jo nykyisistä metsistämme, toiminnan tulokset pidetään mahdollisimman
9308: jotta ne saataisiin yhä lisääntyvässä määrin tarkoin varjeltuina salaisuuksina, joten niistä
9309: tuottamaan sellaista puuta, joka on puun- saadaan yleistä hyötyä liian hitaasti ja liian
9310: jalostusteollisuutemme arvokkainta raaka-ai- pienessä mitassa tehtävän laajuuteen verrat-
9311: netta. Jotta tämän arvokkaana pidetyn teol- tuna. Lisäksi tällaisiin kokeiluihin aina liit-
9312: lisuuden raakapuun tuotantoa voitaisiin li- tyy taloudellisten tappioiden vaara pitäen
9313: sätä, on luotava paremmat menekkiolosuhteet kehityksen kulun liian hitaana, jos se jää
9314: pienpuulle. Erityisesti tämä koskee koivua pelkästään yksityisen yritteliäisyyden varaan.
9315: ja mäntyä. Viime aikoina on tämän puun Talouspoliittisen suunnitteluneuvoston val-
9316: menekkipulmaa lisäksi kärjistänyt polttopui- tioneuvostolle jättämässä talouspolitiikan pe-
9317: den käytön väheneminen tuontipolttoaineiden rusohjelmassa esitetäänkin sen teollisuutta
9318: tultua niiden tilalle yhä lisääntyvässä mää- koskevassa osassa mm., ,että vastaisessa teol-
9319: rässä. lisuuspolitiikassa kiinnitetään erityistä huo-
9320: Pienpuun suuri tuotanto ei ole mikään miota teollisuutemme jatkuvaan kehittämi-
9321: ohimenevä tämän hetken ilmiö, vaan samalla seen ja monipuolistamiseen sekä jalostusas-
9322: kun metsämme joutuvat yhä tehokkaamman teen kohottamiseen. Sellaisen uuden teolli-
9323: hoidon piiriin tuottaen lisääntyviä järeän suustuotannon aikaansaamista, jonka perus-
9324: puun määriä, samalla ne tuottavat myös li- tamisella voidaan saada jalostuksen piiriin
9325: sääntyviä määriä nykyisin markkinoille kel- puuraaka-ainetta toistaiseksi käyttämättö-
9326: paamatonta harvennuspuuta. Samaan suun- mistä metsävaroista ja metsäteollisuuden jät-
9327: taan vaikuttaa pyrkimys syrjäisten, ennen teistä on tällöin pidettävä yhtenä tärkeim-
9328: säännöllisen hakkuutoiminnan ulkopuolella mistä tehtävistä". Edelleen samassa perus-
9329: olleiden metsien saattamiseen käytön piiriin. ohjelmassa esitetään, ,että valtion toimesta
9330: Yleisesti tunnettua on myös, että Ruot- nykyistä suuremmassa määrin tuetaan teolli-
9331: sissa, missä viimeisenä 15 vuotena puunjalos- suuden eri aloja palvelevaa tieteellistä ja
9332: tusteollisuus on saanut kehittyä meikäläisiä teknillistä tutkimusta sekä rationalisoimisen
9333: suotuisammissa olosuhteissa, tämä teollisuus ja työn tehostamisen muodossa tapahtuvaa
9334: on pitemmälle kehittynyt myös ns. pienpuun tuotantokustannusten alentamista tarkoitta-
9335: jalostusta ajatellen kuin meillä. vaa toimintaa ja että erityistä huomiota kiin-
9336: Yksityisen puunjalostusteollisuuden toi- nitetään teollisuutemme kotimaisen raaka-
9337: mesta meidänkin maassamme tiettävästi teh- ainepohjan laajentamismahdollisuuksien tut-
9338: dään tutkimuksia ja suoritetaan kokeiluja kimiseen".
9339: IV,316. - Saura. ym. 1677
9340:
9341: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- kan määrärahan tutkimuksen toimeen-
9342: nioittaen, panemiseksi pienpuutavaran jalostami-
9343: seksi ja sen käytön edistämiseksi teol-
9344: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 lisuudessa.
9345: tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
9346: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
9347:
9348: Kalervo Saura. Matti Raipala.
9349: Päiviö Hetemäki. Kyllikki Pohjala.
9350: T. A. Wiherheimo. Arno Tuurna.
9351: R. Hallberg. Aune Innala.
9352: Arvo Salminen. Irma Hamara.
9353:
9354:
9355:
9356:
9357: 26
9358: 1678
9359:
9360: IV,s11. - Rah.al. N:o 183.
9361:
9362:
9363:
9364:
9365: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lihasrappeutumis-
9366: taudin syiden tutkimiseksi ja sopivien torjuntamenetelmien
9367: kehittämiseksi.
9368:
9369:
9370: E d u s k u n n a 11 e.
9371:
9372: Maatalousministeriön eläinlääkintäosaston Tutkimustyö tulisi tapahtumaan sekä eläin-
9373: ilmoituksen mukaan on maassamme alkanut lääkintä- että maaperätutkimusteitse. Tarkoi-
9374: esiintyä entistä runsaammassa määrin, ilmei- tukseen ei eläinlääkintäosastolla ole kuiten-
9375: sesti puutossyistä johtuvaa lihasrappeutumis- kaan varoja käytettävissä, joten tällä hetkellä
9376: tautia. Tautia esiintyy aina runsaammin ke- ei ole mitään mahdollisuuksia jo miltei val-
9377: vättalvesta ja alkukesästä. Lukuisimmin tau- miiksi organisoidun tutkimustyön aloittami-
9378: titapauksia on todettu Pohjanmaalla. Eläin- seen. Ilman riittäviä tutkimuksia tautia vas-
9379: lääkintäosastolle tulleiden epävirallisten taan ei voida menestyksellisesti taistella.
9380: ilmoitusten mukaan näyttää tauti vaivaavan Kun tällaiset onnettomuudet ovat tapahtu-
9381: muutamaa tuhatta yksilöä. Viime vuonna neet omistajan syyttä, olisi vahinko myös
9382: joutuivat teurastamot hylkäämään noin 700 korvattava tarpeellisissa tapauksissa.
9383: kokonaista ruhoa yksinomaan tämän taudin Edellä lausutun perusteella ehdotamme
9384: johdosta. Taudin johdosta eläimen liha kunnioittaen,
9385: muuttuu venyväksi kuin purukumi. Mitään
9386: tepsiviä tautia parantavia lääkkeitä ei näytä että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
9387: olevan. Osaltaan johtuu tämä siitä, ettei valtion tulo- ja menoarvioon 10 miljoo-
9388: vielä tarkkaan tiedetä taudin aiheuttajaa. nan markan arviomäärärahan käytet-
9389: Tämän vuoksi onkin eläinlääkintäosasto jo täväksi lihasrappeutumistaudin syiden
9390: organisoinut valmiiksi tutkimustoiminnan, tutkimista ja sopivien torjuntamenetel-
9391: joka tähtää taudin syiden selvittämiseen. mien kehittämistä varten sekä kor-
9392: vauksiin tarpeellisissa tapauksissa.
9393: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
9394:
9395: Veikko Vennamo. Atte Pakkanen.
9396: 1579
9397:
9398: IV,a1s. - Rah.al. N:o 184.
9399:
9400:
9401:
9402:
9403: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kotieläinten pu1l.-
9404: tostauteja koskevan tutkimuksen ja torjunnan tehosta-
9405: miseksi.
9406:
9407:
9408: Eduskunnalle.
9409:
9410: :Maassamme on alkanut huolestuttavassa puutostantien aiheuttamat kansantaloudelliset
9411: määrässä ilmetä kotieläinten puutostauteja, vahingot vuosittain varsin merkittäviksi.
9412: jotka ovat jo aiheuttaneet varsinkin vähä- Viime keväänä oli maamme sanomalehdissä
9413: varaisille kotieläintaloudenharjoittajille suu- useaankin otteeseen uutisia lihasrappeutumi-
9414: ria taloudellisia vahinkoja ensinnäkin tuotan- sien esiintymisestä ja samoissa yhteyksissä
9415: non alenemisen muodossa, mutta myöskin huomautuksia, ettei taudin aiheuttajasta ole
9416: ennenaikaisten teurastamisien jopa kuole- selvyyttä olemassa. On arveltu, että tämäkin
9417: mienkin johdos·ta. Teurastettaessakin saatu olisi puutostauti, se sama tauti, jonka ulko-
9418: liha on useinkin laadultaan ala-<arvoista, jopa mailla on todettu johtuvan E-vitamiinin puut-
9419: täysin hylkytavaraakin. Niinpä Osuusteuras- teesta. Suomessakin olisi ryhdyttävä puutos-
9420: tamo Itikassa Seinäjoella on jouduttu vuosina tauteja koskevia tutkimuksia ja näiden tau-
9421: 1951-53 hylkäämään puutostautien vuoksi tien torjuntatoimenpiteitä kiireellisesti tehos-
9422: 34 520 kg lihaa. Ja kun huomioidaan puutos- tamaan.
9423: tautien johdosta yleensä tapahtuneet teuras- Edellä esitetyn perusteella ehdotammekin,
9424: tukset ja lihan laadun huonontumiset sekä
9425: kokonaan hylkäämiset ynnä myöskin ne va- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
9426: hingot, jotka aiheutuvat eläinten kuolemi- tulo- ja menoarvioon 3 500 000 markan
9427: sesta, maidon tuotannon alenemisesta, nuorten määrärahan kotieläinten puutostauteja
9428: eläilnten kasvun hidastumisesta jne., kohoavat koskevan tutkimuksen ja torjunnan
9429: tehostamiseksi.
9430: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
9431:
9432: S. S. Aittoniemi. Wiljam Sarjala.
9433: Eero Saari. Johannes Wirtanen.
9434: Kusti Eskola. Kustaa Tiitu.
9435: Juho Karvonen.
9436: 1680
9437:
9438: IV,319, - Rah.al. N:o 185.
9439:
9440:
9441:
9442:
9443: M. Leskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta korvauksiksi
9444: meijeristä hankalan matkan takana oleville karjanhalti-
9445: joille kotivoin valmistamisesta.
9446:
9447:
9448: E d u s k u n n a ll e.
9449:
9450: Kotivoita valmistetaan maassamme vuosit- taloustuloa minkään maatalousryhmän osalta.
9451: tain arvion mukaan n. 16 000 tonnia. Vilje- Tosiasia kuitenkin on, että kotivoin hinta
9452: lijäperheissä on laskettu siitä määrästä käy- alentui siinä 24 markkaa kilolta. Eduskunta
9453: tettävän n. 11500 tonnia, joten myytäväksi hyväksyi hallituksen esityksestä kuluvan vuo-
9454: yleiseen kulutukseen jää noin 5 000 tonnia. den lisätalousarvioon 670 miljoonan mar-
9455: Kotivoin tuottajat hyvin tietävät, että sen kan määrärahan meijereille maksettavia voin
9456: kotona valmistaminen antaa huonon talou- ja juuston alennuskorvauksia varten. Tästä
9457: dellisen tuloksen verrattuna meijerituotta- korvauksesta, samoin kuin valtion vuosittain
9458: jien saamaan tulokseen. Tämän edullisem- myöntämistä maidon kuljetusavustuksista ei-
9459: man markkinoimistavan käyttämiselle ovat vät ne karjanhaltijat, jotka kotivoita valmis-
9460: kuljetusvaikeudet useammassa tapauksessa tavat, ole mitään hyötyneet. Kun kotivoita
9461: esteenä. Kuljetusmatkat ovat usein pitkiä ja valmistavat ovat suurelta osalta vähävaraisia
9462: tiet huonoja etenkin syrjäisillä, harvaanasu- talonpoikia, jotka heistä itsestään riippumat-
9463: tuilla seuduilla, joten maidon tai edes ker- tomista syistä ovat joutuneet epäoikeutet-
9464: man kuljettaminen niin usein, ettei se pää- tuun asemaan, ja 'kun heidän asemansa on
9465: sisi pilaantumaan, on vaikeasti järjestettä- tullut entistä vaikeammaksi, olisi myös koti-
9466: vissä. Monessa tapauksessa pientilojen tuot- voin valmistajille valtion varoista korvausta
9467: tamat maitomäärät ovat siksi pieniä, ettei suoritettava. Korvauksen suorittamisen tu-
9468: yhteiskuljetuksen järjestämiseenkään har- lisi tapahtua valtioneuvoston antamien lä-
9469: vaan asutuilla seuduilla ole edellytyksiä. hempien ohjeiden mukaisesti.
9470: On laskettu, että nykyisten kotivoin ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9471: meijerivoin välisten hintasuhteitten vallitessa
9472: kotivoin valmistaja menettää jokaista kiloa että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
9473: kohden 40-60 markkaa verrattuna siihen, tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
9474: mitä 'hänellä olisi ollut mahdollisuus saada kan arviomäärärahan kotivoista kor-
9475: toimittamalla vastaava maitomäärä meijeriin. vauksena jaettavaksi niille karjanhal-
9476: Maidon, voin ja juuston hintasäännöstelyn tijoille, joille maidon meijeriin kul-
9477: lopettamisen yhteydessä ei ollut tarkoitus, jettaminen vaikeitten tiesuhteitten ja
9478: kuten hallitus on ilmoittanut, alentaa maa- muiden syiden vuoksi aiheuttaa koh-
9479: tuuttoman suuria kustannuksia.
9480: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
9481:
9482: Martti Leskinen. Toivo Kujala.
9483: Toivo Niiranen. Kaino Haapanen.
9484: Matti Koivunen. Hugo Manninen.
9485: Antti Kinnunen. Aleksi Kiviaho.
9486: Toivo Friman. Pauli Puhakka.
9487: 1581
9488:
9489: IV,azo. - Rah.al. N:o 186.
9490:
9491:
9492:
9493:
9494: Heikura ym..: Määrärahan osoittamisesta vuoden 1953 tulva-
9495: vahinkojen korvaamiseksi Pohjois-Satakunnassa ja Etelä-
9496: Pohjanmaalla.
9497:
9498:
9499: E d u s k u n n a 11 e.
9500:
9501: V. 1955 valtion tulo- ja menoarviossa on toin kiinnitämme huomiota vuoden 1953 tu1-
9502: hallitus esittänyt määrärahoja mm. hirvi- vavahinkojen määriin ja laajuuteen, koska
9503: vahinkojen korvaamiseen, mikä on luonnolli- lähetystöjen esityksistä- ja eduskunta-aloit-
9504: sesti oikein. Tulo- ja menoarvion määrära- teista huolimatta hallitus ei ole ryhtynyt toi-
9505: hojen oikeudenmukaisuus voidaan kuitenkin menpiteisiin asian oikeudenmukaisella tavalla
9506: asettaa kyseenalaiseksi mm. sen perusteella, korjaamiseksi. On heti aluksi todettava, että
9507: ettei näitä ns. hirvivahinkoja paljon suu- mainitun vuoden tulvat rajoittuivat pää-
9508: rempia tulvavahinkoja varten ole osoitettu asiassa Pohjois-Satakuntaan ja Etelä-Pohjan-
9509: lainkaan määrärahoja, ei vuoden 1953 vielä maalle, jossa pahimmilla alueilla yli 2 000 vil-
9510: korvaamattomia tulvavahinkoja varten, eikä jelijää kohtasi melkoinen taloudellinen mene-
9511: kuluvan suven tulvavahinkojen korvaamiseen. tys. Nämä tulvavahingot on asianomaisten
9512: Näin ollen olisi eduskunnan tulo- ja menoar- kuntien ja maanviljelysseurojen maatalous-
9513: viokäsittelyssä tämä epäkohta korjattava. ammattimiesten toimesta arvioitu ja arvio-
9514: Emme koskettele lähemmin tämän suven pöytäkirjat saatettu mm. maatalousministe-
9515: tulvavahinkojen määrää ja laajuutta, koska riön tietoon. Esimerkin vuoksi mainitsemme
9516: vahinkoarvioitten yhteenveto puuttuu, ja muutamia arvionumeroita Pohjois-Satakun-
9517: koska erillisellä raha-asia-aioitteelia ehdote- nan alueelta osoittaaksemme tulvatuhon va-
9518: taan myös tähän määrärahoja. Sitävas- kavuutta. Niinpä oli:
9519: Ahlaisissa tulvavahinkotiloja 98, tuhoalue n. 345.5 ha. Vahinko n. 4. 5 milj.
9520: Honkajoella , 55, 153.0 2.3
9521: Noormarkussa , 122, " " 272.5 " " " 5.3 "
9522: Pomarkussa , 104, " " 302.5 " " " 3.9' "
9523: Siikaisessa , 81, " " 118.0 " " " 3.o "
9524: Merikarvialla , 69, " " 102.5 " " " 2.87 "
9525: Karvialla , 51, " " lOO.o " " " 1.1 "
9526: " " " " " "
9527: Yhteensä Satakunnassa tulvavahinkotiloja aiheutti suuria menetyksiä, joista vain mi-
9528: oli 1130, tuhoalue 2 452.zo ha ja vahinkojen nimaalisen pieni osa korvattiin tai lainoitet-
9529: raha-arvo yht. 42 688 736 markkaa. Etelä- tiin, olisi kohtuutonta jättää tämän alueen
9530: Pohjanmaan tulvavahinkoarviot olivat suun- vähäväkiset yksipuolisesti ja epäoikeudenmu-
9531: nilleen saman suuruisia, ollen tulvavahingot kaisesti kärsimään jatkuvasti näistä luonnon-
9532: siellä yht. n. 43.4 milj. markkaa. Kysymyk- voimien tuhoista, jotka ovat vieneet arvok-
9533: sessä on siis yht. n. 85.o milj. markkaan arvioi- kaat työntulokset suurelta osalta hukkaan.
9534: dut tulvavahingot. Varsinkin vähäväkisille Kun tällä kertaa ovat taloudelliset suhdan-
9535: pienviljelijöille tulvavahingot ovat aiheutta- teemme muutenkin parantuneet, niin toivot-
9536: neet suhteellisesti suurimmat vahingot ja li- tavasti valtiovalta, so. valtiovarainvaliokunta
9537: sänneet heidän taloudellisia vaikeuksiaan. ja eduskunta tahtovat nämä kohtuuttomuu-
9538: Kun po. tulvat kohdistuivat lisäksi niille det korjata.
9539: alueille, joilla v. 1949 ja v. 1952 hallakausi
9540: 1582 IV,azo. - Tulvavahingot.
9541:
9542:
9543: Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit- markkaa vuoden 1953 tulvavahinko-
9544: taen ehdottaa, tuhojen osittaiseen korvaamiseen Poh-
9545: jois-Satakunnassa ja Etelä-Pohjan-
9546: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 maalla vaikeimmissa tapauksissa.
9547: tulo- ja menoarvioon 25 miljoonaa
9548: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
9549:
9550: Eino E. Heikura. Einari Jaakkola.
9551: T. Saloranta. Nestori Kaasalainen.
9552: 1583
9553:
9554: IV,a21. - Rah.al. N:o 187.
9555:
9556:
9557:
9558:
9559: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta maanviljelijöille aiheu-
9560: tuneiden sade- ja tulvavahinkojen korvaamiseksi.
9561:
9562:
9563: Eduskunnalle.
9564:
9565: Maanviljelijöille on kesän aikana poikkeuk- maanviljelijätaloutta. Vastaavasti Lapin
9566: sellisen runsaiden sateiden ja niiden joh- läänissä, esim. Kemijärven kunnassa, on
9567: dosta aiheutuneiden tulvien johdosta koitu- voitu korjata heinäsadosta vain noin puo-
9568: nut huomattavia vahinkoja. Verrattaessa nii- let, koska tulvavesi on peittänyt suurimman
9569: den suuruutta edellisten vuosien vastaaviin osan luonnonniittyjä. Näitten muutamien
9570: katovahinkoihin, ne on yleisesti todettu aikai- esimerkkien lisäksi voitaisiin luetelia paljon-
9571: sempia huomattavasti suuremmiksi. kin vastaavanlaisia tapauksia, mutta nämä-
9572: Sadevahingot kohdistuivat miltei koko kin osoittavat, miten suurista sade- ja tulva-
9573: maan alueelle. Varsinkin heinäsato on kärsi- vahingoista on kysymys. Ne tulevat supista-
9574: nyt. Myös viljakasvien satoon sateet ovat maan ja laadultaan heikentämään ensi talvi-
9575: vaikuttaneet haitallisesti. Niinpä Etelä- ruokintakauden rehuvarastoja.
9576: Pohjanmaalla Kauhajoen kunnassa suoritet- Varsinkaan pienviljelijäväestöllä ei ole ta-
9577: tujen arvioitten mukaan rukiin sato on pie- loudellisia mahdollisuuksia hankkia rehuja
9578: nentynyt 40-60 % ja perunasato 10-90 % varastojensa täydennykseksi. Se johtaa kar-
9579: normaalitasoon verraten. Arvioissa ei ole jan vähentämiseen, mistä on jo tuntuvia
9580: huomioitu sadon laadun heikkenemistä. esimerkkejä näkyvissä. Luonnon aiheutta-
9581: Suoranaiset tulvavahingot esiintyvät rajoi- mat vahingot tekevät toimeentulon kaikin
9582: tetummalla alueella. Pahimpia ne ovat ol- puolin vaikeaksi vähävaraisen maanviljelijä-
9583: leet Satakunnassa, Pohjanmaalla, Oulun ja väestön keskuudessa. Tästä johtuen valtion
9584: Lapin lääneissä. Satakunnan Maataloustuot- tulisi korvata luonnon aiheuttamat sade- ja
9585: tajien Liiton arvioiden mukaan ovat Sata- tul vavaMngot.
9586: kunnan tulvavahingot saman suuruisia kuin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9587: vuonna 1953, jolloin ne käsittivät 1130 tilaa nioittaen,
9588: ja 2 450 peltohehtaaria. Himangan kunnan
9589: Pöntiön kylässä tuhoutui koko sato, kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
9590: tulvavesi peitti noin metrin vahvuisena vil- tulo- ja menoarvioon 450 000 000 mark-
9591: jelykset. Rantsilan kunnassa on Siikajoen kaa maanviljelijöille aiheutuneitten
9592: tulvimisen vuoksi joutunut noin 4 000 ha sade- ja tulvavahinkojen korvaami-
9593: tulvaveden valtaan. Vahinko koskee noin 300 seksi.
9594: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
9595:
9596: Pertti Rapio. Rainer Virtanen.
9597: Pentti Liedes. Nestori Nurminen.
9598: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
9599: Toivo Friman. Usko Seppi.
9600: 1584
9601:
9602: IV,a22. - Rah.al. N:o 188.
9603:
9604:
9605:
9606:
9607: Karjalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virko-
9608: jen ja toimien perustamiseksi tie- ja vesirakennushallin-
9609: toon.
9610:
9611:
9612:
9613: E d u s k u n n a 11 e.
9614:
9615:
9616: Uuden, vuoden 1958 alusta voimaan tule- kuntoonpanoon vuodeksi 1955 myönnettä-
9617: van tielain mukaan tulee tie- ja vesirakennus- väksi 100 000 000 markkaa.
9618: hallituksen hoitoon nykyisen n. 34 000 km: n On välttämätöntä, että myös tie- ja vesi-
9619: lisäksi paikallisteitä ainakin 25 000 km, joten rakennushallitus ryhtyy kohdaltaan valmis-
9620: sen hoidossa olevien teiden määrä tulee lähes telemaan uuden tielain toimeenpanoa. Halli-
9621: kaksinkertaistumaan. Sen ohella tulee pai- tus onkin tulevan vuoden menoarvioesityk-
9622: kallisteiden suunnittelu ja rakentaminen Ii. sen 12 Pl. V: 4 momentin kohdalle merkinnyt
9623: säämään tie- ja vesirakennushallituksen työtä määrärahan eräisiin uuden tielain täytän-
9624: huomattavasti. töönpanon valmistelutöihin, niinkuin asial-
9625: Uutta järjestelmää varten tarvitaan luon- lista on. Mutta jo valmistelutöiden suoritus
9626: nollisesti lisää henkilökuntaa, ja antaessaan vaatii myös henkilökuntaa, sillä tie- ja vesi-
9627: eduskunnalle esityksen tielaiksi liitti hallitus rakennushallituksen nykyinen henkilökunta
9628: esitykseensä asiantuntijoiden laatiman seikka- on riittämätön jo entistenkin tehtävien hoi-
9629: peräisen selvityksen myös tielain toimeen- toon. Tässä vaiheessa tulisi tie- ja vesiraken-
9630: panon aiheuttamien uusien virkojen perusta- nushallituksen niiden tehtävien lisäksi, mitkä
9631: misesta tie- ja vesirakennushallitukseen ja on mainittu menoarvioesityksen 12 Pl. V: 4
9632: piirihallintoon, yhteiseltä määrältään 327. momentin kohdalla, pystyä määrittelemään
9633: Eduskunta hyväksyi tielain vielä osittain laa- paikallisteiksi kunnostettavien teiden teknilli-
9634: jennettuna hallituksen esittämästä muodosta, set vaatimukset ja selvittämään niiden kunto,
9635: joten tielain tie- ja vesirakennushallitukselle liikenteellinen merkitys, tarpeelliset paran-
9636: antamat tehtävät tulevat hallituksen esityk- nustyöt ja niiden kustannukset. Kun otetaan
9637: sestä laajenemaan. vielä huomioon, että tielain aiheuttamat muu-
9638: Tielain täytäntöönpanoon liittyy tie- ja tokset tieasiain hoidossa ja käytännöllisessä
9639: vesirakennushallituksen taholta huomattavia järjestelyssä tulevat olemaan huomattavan
9640: valmistelutöitä, joihin on jo ajoissa ryhdyt- suuret, on välttämätöntä, että henkilökuntaa
9641: tävä. Todettakoon, että uuden tielain aiheut- asteittain lisätään, jotta valmistelutyöt saa-
9642: tamien muutosten johdosta on jo kylätiekun- daan alulle ja järjestelytyöt käyntiin niin,
9643: tien, kuntien, kaupunkien ja kauppaloiden että vältytään tielain voimaantulon viivästy-
9644: sekä maa talousministeriön asutusasiainosaston misestä.
9645: toimesta ryhdytty valmistaviin toimenpitei- Tätä varten olisi ensi vuoden menoarvioon
9646: siin paikallisteiksi tulevien teiden kuntoon- aikaisemmin mainittuun tielakiesityksen yh-
9647: panemiseksi tai niiden määrittelemiseksi. Hal- teydessä esitettyyn selvitykseen perustuvina
9648: litus on menoarvioesityksessään ehdottanut otettava määrärahat seuraavien tie- ja vesi-
9649: mm. sellaisten maanhankintalain toimeenpa- rakennushallituksen tieosastolle tarvittavien
9650: non yhteydessä rakennettujen asutusteiden, virkojen perustamiseen:
9651: jotka on edellytetty otettaviksi paikallisteiksi,
9652: IV,a22. - Karjalainen ym. 1585
9653:
9654: Vuosipalkkio ilman
9655: 12 Pl. II: 1. indeksikorotusta
9656: Peruspalkkalaisina: mk
9657: 1 teknillinen tarkastaja, peruspalkka (32 pl.) 632 400
9658: 1 toimistoinsinööri yp., peruspalkka (31 pl.) 598 800
9659: 1 toimistoinsinööri ap., peruspalkka (29 pl.) 539100
9660: 1 rakennusmestari 1 1., peruspalkka (21 pl.) 360 900
9661: 1 konttoriapulainen 1 1., peruspalkka (11 pl.) ........................ 230100
9662: Yhteensä 2 361300
9663:
9664: 12 Pl. II: 2.
9665: Ylimääräisinä:
9666: 1 insinööri 1 1., vuosipalkkio (28 pl.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513 300
9667: 1 apulaisinsinööri, vuosipalkkio (25 pl.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 444 000
9668: ---------------------------
9669: Yhteensä 957 300
9670:
9671: 12 Pl. III: 1.
9672: Peruspalkkalaisina:
9673: 10 vanhempi tiemestari, peruspalkka (19 pl.) 329 100
9674: 15 nuorempi tiemestari, peruspalkka ( 17 pl.) 299 400
9675:
9676: 12 Pl. II!: 2.
9677: Ylimääräisinä:
9678: 13 insinööri 1 1., vuosipalkkio (28 pl.) ............................. . 513 300
9679: 13 rakennusmestari 1 l., vuosipalkkio (19 pl.) ....................... . 329100
9680: 13 rakennusmestari 2 l., vuosipalkkio (17 pl.) ....................... . 299 400
9681: 13 kartoittaja, vuosipalkkio (18 pl.) ............................... . 314100
9682: 10 tiemestari, vuosipalkkio (17 pl.) ................................. . 299 400
9683: 13 konttoriapulainen 2 l., vuosipalkkio (10 pl.) ..................... . 219 600
9684: 25 toimistoapulainen, vuosipalkkio (10 pl.) ......................... . 219 600
9685:
9686: ja että tämän mukaan 12 Pl. II: 1 momen- kioina 30 265 500 mk, ikälisinä 4 927 540 mk,
9687: tille merkittäisiin lisäystä vuosipalkkioina kalliinpaikanlisinä 2 219 940 mk, eli yhteensä
9688: 2 361 300 mk, ikälisinä 582 000 mk ja kalliin- ilman indeksikorotusta 37 412 980 markkaa.
9689: paikanlisinä 232 620 mk, eli yhteensä ilman Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9690: indeksikorotusta 3 175 920 markkaa, että
9691: 12 Pl. II: 2 momentille merkittäisiin vuosi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
9692: palkkioina 959 300 mk, ikälisiin 144 000 valtion tulo- ja menoarvioon 12 Pl.
9693: mk ja kalliinpaikanlisiin 96 660 mk, eli II: 1 momentin kohdalle 3 175 920
9694: yhteensä ilman indeksikorotusta 1197 960 markkaa, 12 Pl. II: 2 momentin koh-
9695: mk, että 12 Pl. III: 1 merkittäisiin dalle 1197 960 markkaa, 12 Pl. III: 1
9696: lisäystä vuosipalkkioina 7 782 000 mk, ikä- momentin kohdalle 9 768 000 markkaa
9697: lisinä 1 698 000 mk ja kalliinpaikanlisinä ja 12 Pl. Ill: 2 momentin kohdalle
9698: 288 600 mk, eli yhteensä ilman indeksikoro- 37 412 980 markkaa edellä mainittu-
9699: tusta 9 768 600 markkaa sekä että 12 Pl. jen virkojen ja toimien perustamiseksi
9700: III: 2 momentille merkittäisiin vuosipalk- tie- ja vesirakennushallintoon.
9701: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
9702:
9703: Eetu Karjalainen. Arvi Ikonen. Arvi Turkka.
9704: Onni Peltonen. Heikki Hykkäälä. Veikko Kokkola.
9705: Urho Kulovaara.
9706: 26
9707: 1586
9708:
9709: IV,a2s, - Rah.al. N:o 189.
9710:
9711:
9712:
9713:
9714: Rapio ym..: Määrärahan osoittamisesta tie- ja vesirakennus-
9715: piirien työntekijäin ikälisien maksamiseen.
9716:
9717:
9718: Eduskunnalle.
9719:
9720: Moottoriajoneuvoliikenteen lisääntyessä ja muissa töissä olevat ovat jääneet osattomiksi
9721: raskaammankin tavaran kuljetuksen siirryt- ikälisistä ja ulkopuolelle eläkeoikeuden. Tämä
9722: tyä entistä enemmän maantiekuljetukseen, on ei ole ainoastaan epäkohta, vaan se on tätä
9723: maanteiden 111.iin talvi- kuin kesäkauden ai- työntekijäjoukkoa kohtaan ilmeinen vääryys,
9724: kanakin tapahtuvaa kunnossapitoa varten joka on poistettava. Kun tällaisissa töissä
9725: täytynyt lisätä työntekijäin lukumäärää. Tie- työskentelevien joukko ei ole lukumäärältään
9726: ja vesirakennusten piirihallintojen alueilla suuri, eivät ne menotkaan, jotka aiheutuvat
9727: eri kunnissa onkin useita työntekijöitä, joidoo siitä, että heidät luetaan ikälisiin oikeutettujen
9728: työsuhde on ollut jatkuva j.a monilla on jo ryhmään kuuluviksi työntekijöiksi, muodos-
9729: takanaan hyvinkin pitkäaikainen palvelus- 'tuisi suuriksi eikä valtion taloutta suuresti-
9730: kausi. Nämä työntekijät on katsottava val- kaalll rasittaviksi.
9731: tion palveluksessa oleviksi ja rinnastettava Edellä sanottmm viitaten ehdotamme,
9732: joka suhteessa muihin valti01n palveluksessa
9733: oleviin työntekijöihin. Näin ollen heidän pi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
9734: täisi olla myös osallisia kaikista 11iistä eduista, tulo- ja ' menoarvioon 50 000 000 mar-
9735: joita valtio palveluksessaan oleville työnteki- kan arviomäärärahan käytettäväksi
9736: jöille ja toimenhaitijoille suorittaa. Kuiten- tie- ja vesirakennuspiirien työntekijöi-
9737: kin maanteiden huolto- ja siihen luettavissa den ikälisien maksamiseen.
9738: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
9739:
9740: Pertti Rapio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
9741: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
9742: Usko Seppi.
9743: 1587
9744:
9745: IV,324. - Rah.al. N:o 190.
9746:
9747:
9748:
9749:
9750: Nordström ym.: Määrärahan osoittamisesta tie- ja vesiraken-
9751: nushallinnon insinöörien ulkomaisia opintomatkoja varten.
9752:
9753:
9754: E d u s k u n n a ll e.
9755:
9756: Tie- ja vesirakennushallinnon insinöörien ja soveltamismahdollisuuksista meidän oloi-
9757: ulkomaisia opintomatkoja varten oli menoar- himme.
9758: viossa ennen sotaa oma määrärahansa ja sen Opinto- ja tutkimusmatkat tulevat kuiten-
9759: avulla oli mahdollista seurata teknillistä kehi- kin yksityisille henkilöille ylivoimaisen kal-
9760: tystä muissa maissa. Vuonna 1939 oli tämän liiksi, joten valtion tukea tarvittaisiin tässä
9761: määrärahan suuruus 30 000 markkaa. kohden kipeästi. Kun tie- ja vesirakennus-
9762: Sotien aikana ulkomaisen kanssakäymisen hallituksen työ- ja konemäärärahat ovat
9763: katkettua ei määrärahaa tätä tarkoitusta var- useita miljardeja markkoja, on kysymys tosi-
9764: ten osoitettu eikä sitä ole sen jälkeen rahalli- asiassa maamme suurimmasta rakennusyri-
9765: sista syistä menoarvioon palautettu. Viime tyksestä, jonka kehittäminen ja aikansa ta-
9766: vuosina on ulkomailla tapahtunut valtava salla pitäminen on tärkeä ja valtiotalouden
9767: teknillinen ja koneellinen kehitys, josta ny- kannalta ensiarvoinen asia.
9768: kyisen insinööripolven olisi otettava oppia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9769: voidakseen kehittää tie- ja vesirakennus- sekä nioittaen,
9770: lentokenttätöissä käytettäviä työmenetelmiä ja
9771: suunnitella niiden tarkoituksenmukaista ko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
9772: neellistamista. Välttämättömänä edellytyksenä tulo- ja menoarvioon 400 000 markan
9773: on, että ulkomaiseen kehitykseen voidaan tu- suuruisen määrärahan tie- ja vesira-
9774: tustua paikan päällä, koska vain näin voi kennushallinnon insinöörien ulkomaisia
9775: saada riittävän laajan näkemyksen työmene- opintomatkoja varten. ·
9776: telmien ja koneiden käyttökelpoisuudesta
9777: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
9778:
9779: T. E. Nordström. Eetu Karjalainen.
9780: 1688
9781:
9782: IV,a25, - Rah.al. N:o 191.
9783:
9784:
9785:
9786:
9787: E. Leikola. ym..: Määrärahan osoittamisesta työmarkkina-
9788: tutkimuslaitoksen perustamiseksi kulkulaitosten ja yleisten
9789: töiden ministeriöön.
9790:
9791:
9792: Eduskunnalle.
9793:
9794: Viime vuosina on maamme tuotanto- ja edustava ammatinvalinnanohjauskomitea on
9795: talouselämän kehittämistä tarkoittavaan suun- niinikään eri yhteyksissä ja viimeksi 17. 3.
9796: nittelutyöhön kiinnitetty yhä kasvavaa huo- 1954 ilmestyneessä mietinnössään yksimieli-
9797: miota. Tästä huolimatta sillä tärkeällä sesti korostanut työmarkkinatutkimuslaitok-
9798: alueella, joka käsittää työvoiman tarkoituk- sen tarpeellisuutta ja esittänyt sen perusta-
9799: senmukaisen suuntaamisen työelämään, val- mista ministeriön ehdotuksen mukaisesti.
9800: litsee edelleen täydellinen suunnitelmatto- Myös talouspoliittisen suunnitteluneuvoston
9801: muus. Tästä on seurauksena lukuisia yhteis- äskettäin ilmestyneessä mietinnössä korostet-
9802: kunnallisia epäkohtia, joista näkyvimpiä ovat tiin pitkän tähtäimen työmarkkinaprognoo-
9803: epäsuhde ammattityövoiman kysynnän ja tar- sien tarpeellisuutta. Koska näiden asiantun-
9804: jonnan välillä useilla aloilla, maaltapako, tijaelinten yksimielinen käsitys puoltaa työ-
9805: suhteettoman suuressa mitassa tapahtuva an- markkinatutkimuslaitoksen perustamista, ja
9806: tautuminen yleissivistäviin opintoihin, kor- koska laitoksen kustannukset ovat saavutet-
9807: keakoulututkinnon suorittaneiden liikatar- tavaan hyötyyn nähden häviävän pienet, on
9808: jonta, ym. laitoksen toiminta saatava alkamaan ensi ti-
9809: Toimenpiteet näiden epäkohtien poistami- lassa.
9810: seksi olisivat epäilemättä kansantaloudelli- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
9811: sesti mitä tuottoisimpia. Ensimmäinen askel rwn sekä ammatinvalinnanohjauskomitean
9812: pois nykyisestä suunnitelmattomuudesta ja esitysten mukaan työmarkkinatutkimuslaitos
9813: siihen liittyvästä kansantaloudellisesta tuh- muodostaisi uuden toimiston ministeriön työ-
9814: lauksesta olisi vallitsevan työmarkkinatilan- voima-asiainosastossa.
9815: teen perusteellinen selvittäminen ja seuraa- Siihen nähden, että tutkittavista ammatti-
9816: minen sekä pitkän tähtäimen työmarkkina- aloista henkisen työn piiriin kuuluvat yleensä
9817: prognoosien laatiminen. Vasta tällaisen tut- vaativat pisimmän koulutusajan ja suurim-
9818: kimustoiminnan perusteella voidaan järkipe- mat opintokustannukset, olisi tarkoituksen-
9819: räisesti suunnitella ammattityövoiman koulu- mukaista, että tutkimustoiminta ja pitkän
9820: tus tuotanto- ja talouselämän vaatimuksia tähtäimen prognoosien laatiminen näitä aloja
9821: vastaavaksi, tehostaa työnvälitystoimintaa, varten saataisiin heti mahdollisimman tehok-
9822: aloittaa ammatinvalinnan ohjaus ja turvata kaaksi. Koulutusteiden monihaaraisuuden ja
9823: täystyöllisyys. yksityisten tehtävänimikkeiden suhteellisen
9824: Koska millään nykyisellä virastolla tai lai- suuren lukumäärän vuoksi tämä osa tutki-
9825: toksella ei ole mahdollisuutta organisaationsa mustyötä on myös erikoisen vaativaa. Näihin
9826: ja toimintaohjelmansa puitteissa suorittaa näkökohtiin viitaten katsommekin, että työ-
9827: tätä tehtävää, on kiir_eellisesti saatava aikaan markkinatutkimuslaitokseen olisi perustettava
9828: erityinen työmarkkinatutkimuslaitos. Kulku- erityinen toimisto henkisen työn työllisyys-
9829: laitosten ja yleisten töiden ministeriö onkin tilanteen selvittelyä varten.
9830: useita kertoja tehnyt esityksen tällaisen lai- Toimintakykyisen tutkimuslaitoksen perus-
9831: toksen perustamiseksi ministeriön työvoima- tamiseksi tarvittaisiin seuraavat uudet virat
9832: asiain osastoon. Suurta asiantuntemusta ja toimet:
9833: IV,a211, - E. Leikola ym, 1589
9834:
9835: Työmarkkina tutkimuslaitos. Koska tarpeellisiin toimenpiteisiin ei ole
9836: Johtaja (34 pl.) .......... .. 706 200:- ajoissa ryhdytty, on ilmeistä, että käytän-
9837: nölliset vaikeudet estävät työmarkkinatutki-
9838: Yleinen toimisto. muslaitoksen perustamisen vuoden 1955
9839: Toimistopäällikkö (32 pl.) .... 632 000:- alusta lukien. Jotta tutkimuslaitoksen toi-
9840: Apulaistoimistopäällikkö (30 pl.) 566 000:- minta joka tapauksessa saataisiin mahdolli-
9841: Toimistosihteeri (25 pl.) ..... . 444000:- simman kiireellisesti alkamaan, ehdotamme,
9842: Kanslisti ( 15 pl.) ........... . 273 600:-
9843: Kanslia-apulainen (11 pl.) 230100:- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
9844: tulo- ja menoarvioon 12 Pl:n I luvun
9845: Henkisen työn toimisto. uudelle momentille 2 900 000 markan
9846: Toimistopäällikkö (32 pl.) 632400:- suuruisen määrärahan työmarkkina-
9847: Toimistosihteeri (25 pl.) ..... . 444000:- tutkimuslaitoksen perustamiseksi kul-
9848: Kanslia-apulainen (11 pl.) ... . 230100:- kulaitosten ja yleisten töiden ministe-
9849: riöön heinäkuun 1 päivästä 1955 lu-
9850: 4159 200:- kien.
9851: Indeksilisät (korotus 15 %) .. 623 880:-
9852: Kalliinpaikanlisät ........... . 432 720:-
9853: Ikälisät arviolta ............ . 584 200:-
9854: Vuotuinen kokonais-
9855: kustannus . . . . . . . . . . . . . mk 5 800 000:-
9856: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
9857:
9858: Erkki Leikola. Aare Leikola.
9859: Aune Innala. Harras Kyttä..
9860: Eero Antikainen.
9861: 1690
9862:
9863: IV,326. - Fin.mot. N:o 192.
9864:
9865:
9866:
9867:
9868: Teir m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för lätt-
9869: nader åt kommuner med avseende å inlösen av lands-
9870: vägsområden.
9871:
9872:
9873: Till Riksdagen.
9874:
9875: På grund av den stora arbetslöshet, som detta belopp ej räcker till för hela landet
9876: rått de senaste åren, har stora landsvägs- med beaktande av de många halvfärdiga
9877: arbeten blivit utförda som sysselsättningsar- landsvägsbyggena och den tunga ersättnings-
9878: bete. Nya vägar har byggts och bygges fort- skyldigheten. Större rättvisa uppnås också,
9879: farande och gamla har uträtats. Enligt gäl- om ojämnheterna i fråga om ersättningsskyl-
9880: lande väglag är det kommunerna som skall digheten minskas, ty det är naturligt, att
9881: betala markinlösen för den mark som tages kommunerna kommer att ansöka om statsbi-
9882: i anspråk för landsvägarna. I många fall drag för markinlösen för landsvägar, som
9883: blir denna skyldighet kommunerna övermäk- bygges före den 1. 1. 1958.
9884: tig och i många fall har vederbörande er- Åberopande det ovanstående, föreslår vi
9885: sättningsskyldiga kommun ingen direkt nytta vördsamt,
9886: av landsvägsbygget.
9887: Då den nya väglagen, som träder i kraft att Riksdagen i statsförslaget för år
9888: den 1. 1. 1958, alldeles riktigt ålägger staten 1955 måtte upptaga ett tillägganslag
9889: denna ersättningsskyldighet, vore det också om 15 000 000 mark under 12 Ht.
9890: r~ktigt att utjämna skillnaden mellan lands- V kap. 2 mom. för lättnader åt k01n-
9891: vägar, som byggs före och efter ovansagda muner med avseende å inlösen av
9892: tidpunkt. landsvägsområden, varigenom reserva-
9893: Regeringen har anslagit 15 000 000 mark tionsanslaget skulle utgöra 30 000 000
9894: för detta ändamål, men det är säkert, att mark.
9895: Helsingfors den 14 september 1954.
9896:
9897: Grels Teir. Bertel Lindh. Albin Wickm.an.
9898: Arthur Larson. Verner Korsbäck. Kauno Kleemola.
9899: Leo H"åppölä.. N. Kosola. Väinö Rankila.
9900: 1591
9901:
9902: IV,a26. - Rah.al. N:o 192. Suomennos.
9903:
9904:
9905:
9906:
9907: Teir ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpotuksiksi
9908: kunnille maantiealueiden lunastamiseen.
9909:
9910:
9911: Ed usku n nalle.
9912:
9913: Viime vuosina vallinneen suuren työttö- ten ottaen huomioon monet puolivalmiit
9914: myyden johdosta on suuria maantietöitä maantierakennukset ja raskaan korvausvel-
9915: suoritettu työllisyystöinä. Uusia teitä on ·vollisuuden. Oikeudenmukaisempaan tulok-
9916: rakennettu ja edelleen rakennetaan ja van- seen päästään myös, jos epätasaisuuksia pu-
9917: hoja on oikaistu. Voimassa olevan tielain heena olevassa korvausvelvollisuudessa pie-
9918: mukaan on kuntien maksettava maanlunastus nennetään, sillä on luonnollista, että kunnat
9919: sen maan osalta, joka otetaan maanteitä var- tulevat hakemaan valtionavustusta maan-
9920: ten. Monissa tapauksissa käy tämä velvolli- lunastuksiin niitä maanteitä varten, jotka
9921: suus kunnille ylivoimaiseksi ja usein asian- rakennetaan ennen 1. 1. 1958.
9922: omaisilla korvausvelvollisilla kunnilla ei ole Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9923: suoranaista hyötyä maantien rakentamisesta. nioittaen,
9924: Kun uusi tielaki, joka tulee voimaan 1. 1.
9925: 1958, aivan oikein määrää valtiolle tämän että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
9926: korvausvelvollisuuden, olisi myös oikein ta- tulo- ja menoarvioon 12 Pl:n V luvun
9927: soittaa erotusta niiden maanteiden kesken, 2 momentille lisäyksenä 15 000 000
9928: jotka rakennetaan ennen edellä mainittua markkaa helpotuksiksi kunnille maan-
9929: ajankohtaa ja sen jälkeen. tiealueiden lunastusta varten, jol-
9930: Hallitus on ehdottanut 15 000 000 mark- loin siirtomäärärahan suuruus olisi
9931: kaa tähän tarkoitukseen, mutta on varmaa, 30 000 000 markkaa.
9932: että tämä määräraha ei riitä koko maata var-
9933: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
9934:
9935: Grels Teir. Leo Häppölä. Väinö Rankila.
9936: Arthur Larson. Verner lrorsbäck. Kauno lrleemola.
9937: Bertel Lindh. Albin Wickman. N. Kosola.
9938: 1692
9939:
9940: IV,a21. - Rah.al. N:o 193.
9941:
9942:
9943:
9944:
9945: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorison ~7ma~7u
9946: karrastuksen tukemiseksi.
9947:
9948:
9949: Eduskunnalle.
9950:
9951: Nuoriso on jatkuvasti lisääntyvässä mää- Suomen Ilmailuliitto varojen puutteessa ole
9952: rin osoittanut mielenkiinnon kohdistuvan il- voinut lähettää edustajaansa ko. kansain-
9953: mailun eri muotoihin, mutta varojen puute välisen liiton kongresseihin kuin yhden ker-
9954: on rajoittanut mahdollisuudet kovin vaati- ran kun kongressi oli Tukholmassa. Olisi
9955: mattomiksi. Vain pienelle osalle halukkaista kuitenkin erittäin tärkeätä, että Suomi voisi
9956: on voitu järjestää mahdollisuudet ilmailun olla edustettuna ainakin kansainvälisen liiton
9957: harrastamiseen. Vähävaraisille pitäisi voida vuosikongresseissa. Ensi vuonna tulee kulu-
9958: järjestää halpoja kursseja ja avustaa välinei- neeksi 50 vuotta Federation Aeronautique
9959: den hankintoja ja sitä varten tarvittaisiin Internationalin perustamisesta ja näissä mer-
9960: avustuksenluontoisia varoja. Yksityisten keissä on ko. liiton juhlakongressi ensi
9961: avustukset ovat yleisen taloudellisen tilan vuonna Parisissa.
9962: kireyden vuoksi pienentyneet vuosi vuodelta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9963: ja sen vuoksi olisi välttämätöntä, että valtio
9964: ottaisi harrastusilmailun etujen ja kehittämi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
9965: sen huoleksensa myöntämällä siihen tarvitta- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XI: 5
9966: vat varat, kuten asian laita on yleensä muissa momentille nuorison iltnailuharrastuk-
9967: maissa. sen tukemiseksi kotimaassa sekä Suo-
9968: Suomen Ilmailuliitto, ja sen edeltäjä men urheilu- ja nuorisoilmailun etujen
9969: Suomen Aeroklubi, on ollut jo 35 vuotta ja edustuksen hoitamista varten kan-
9970: kansainvälisen ilmailuliiton Federation Aero- sainvälisessä siviili-ilmailuliitossa Fe-
9971: nautique Internationalin jäsenenä ja valvo- deration Aeronautique lnternational
9972: nut siellä Suomen etuja. Sotien jälkeen ei 3 000 000 markan määrärahan.
9973: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
9974:
9975: Jaakko Hakala. ~eikko Kokkola.
9976: Yrjö Kilpeläinen. Artturi Tienari.
9977: 1593
9978:
9979: IV,a2s. - Rah.al. N:o 194.
9980:
9981:
9982:
9983:
9984: Honkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta matkaibu-
9985: liikenteen edistiimiseksi.
9986:
9987:
9988: E d u s k u n n a ll e.
9989:
9990: Eduskunta otti vuoden 1954 valtion tulo- Suomi sekä absoluuttisesti että suhteellisesti
9991: ja menoarvioon 3 miljoonaa markkaa Suo- on viimeisenä. Esimerkiksi Tanskassa käyte-
9992: men hyväksi ulkomailla tehtävää matkailu- tään kyseiseen toimintaan kuluvana vuotena
9993: propagandaa varten. Vuoden 1955 tulo- ja julkisia varoja 1683 000 Tanskan kruunua,
9994: menoarvioon hallitus on ottanut samansuu- mikä virallisen kurssin mukaan laskien tekee
9995: ruisen määrärahan. Matkailupropagandan n. 55,5 miljoonaa markkaa.
9996: ulkomaantoimikunta, jossa matkailujärjestöt, Ei ole aiheetonta optimismia uskoa ulko-
9997: kulkulaitosministeriö, ulkoasiainministeriö, maisen matkailijamäärän seuraavassa esitet-
9998: rautatiehallitus ja eri liikennelaitokset ovat tyjen toimenpiteiden avulla voivan nousta
9999: edustettuina, oli kyseiseen tarkoitukseen eh- nykyisestään lähes kaksinkertaiseksi. Tämä
10000: dottanut 15 500 000 markkaa vakinaisena merkitsisi n. 250 000 matkailijan saapumista
10001: määrärahana, josta kulkulaitosten ja yleis- maahamme ja se puolestaan rahaksi muutet-
10002: ten töiden ministeriö oli ehdottanut otetta- tuna n. 5 miljardin markan määrää ulkolai-
10003: vaksi 15 240 000 markkaa valtion v: n 1955 sina valuuttoina.
10004: tulo- ja menoarvioon. Maamme matkailumainontaa tarkoittavaan
10005: Suomeen ulkomailta suuntautuvalla mat- tehokkaaseen toimintaan tarvittaisiin varoja
10006: kailulla on kansantaloudellisesti erittäin seuraavasti:
10007: suuri merkitys. Vuonna 1952 oli ulkomaisen
10008: matkailijaliikenteen tuotto tilastollisen pää- 1) erikielisten matkailujulkaisu- mk
10009: toimiston laatiman maksutasetilaston mu- jen toimittamiseen, painatta-
10010: kaan n. 2 800 miljoonaa markkaa. Tästä tuo- miseen ja jakeluun . . . . . . . . . . 7 690 000
10011: tosta, jonka suuruiseksi myös v. 1953 vas- 2) osallistumiseen erittäin tulok-
10012: taava tuotto ulkomaisen matkailijamäärän sekkaaseen yhteiseurooppalai-
10013: perusteella voidaan arvioida, n. puolet tulee seen ja yhteispohjoismaiseen
10014: valtion kassaan rautateille ja posti- ja len- matkailupropagandaan, Suo-
10015: nätinlaitokselle kertyneinä tuloina, veroina men osuus kokonaiskustannuk-
10016: ym. Huolimatta siitä, että jo tällaisenaan sista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 150 000
10017: varsin huomattavaa ulkomaisen valuutan 3) valokuvien, valokuvasuuren-
10018: määrää voitaisiin sopivin propaganda- ja nusten, diapositiivi-· yms. ai-
10019: informatiotoimenpitein, joiden kustannukset neiston hankkimiseen ja jake-
10020: työn tulokset huomioonottaen ovat varsin luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 850 000
10021: vaatimattomat, suuresti lisätä, ei tähän tar- 4) osanottoon ulkomaisiin näytte-
10022: koitukseen ole katsottu voitavan myöntää lyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 350 000
10023: kuin pieni osa siitä rahasta, jonka ulkomaan- 5) elokuvapropagandaan . . . . . . . 2 000 000
10024: propagandan ulkomaantoimikunta ja kulku- 6) ilmoitteluun ulkomaisissa mat-
10025: laitosten ja yleisten töiden ministeriö ovat kailujulkaisuissa . . . . . . . . . . . 550 000
10026: pitäneet välttämättömänä. Verrattaessa 7) ulkomaisten matkatoimistovir-
10027: maamme yleisluontoiseen matkailumainon- kailijain ja matkailupropagan-
10028: taan käyttämiä valtion varoja siihen, mitä distien opintomatkojen järjes-
10029: muut eurooppalaiset maat sijoittavat samaan tämiseen Suomessa . . . . . . . . . . 500 000
10030: tarkoitukseen - ulkomaisen valuutan hel- 8) kirjoituspalkkioihin . . . . . . . . . 150 000
10031: poimpaan hankkimistapaan - todetaan, että yhteensä mk 15 240 000
10032: 27
10033: 1594 IV,s2s. - Matkailun edistäminen.
10034:
10035:
10036: Arviosta puuttuvat kaikki varsinaiset toi- aiheutuvat kustannukset on kulkulaitosminis-
10037: mistokulut palkkoineen ym., jotka suorite- teriö arvioinut 10 331 300 markaksi. Ne
10038: taan muista varoista. jakautuvat seuraavasti:
10039: Maamme matkailupropaganda- ja tiedotus- 1) Tukholman Suomitoimistolle vuotuisena
10040: toimintaa on tähänastisin määrärahoin voitu avustuksena 1000 000 markkaa ja 500 000
10041: hoitaa vain hyvin rajoitetusti, ja ulkomailta markkaa kertamenona,
10042: suuntautunutta erilaisen tiedotusmateriaalin 2) New Yorkissa toimivalle matkailutie-
10043: kysyntää ei ole pystytty lähimainkaan riit- donantotoimistolle (Finnish National Travel
10044: tävästi tyydyttämään. Office) 5 831 300 markkaa vuotuisena avus-
10045: Suomen matkailumainonnan hoitamisessa tuksena,
10046: ulkomailla ovat eri maissa olevat matkailu-
10047: tiedonantotoimistot välttämättömiä mainos- 3) Pariisissa toimivalle Suomi-Ranska
10048: ja informatiomateriaalin jakelupisteitä ja yhdistyksen ylläpitämälle matkailutiedon-
10049: propagandakeskuksia. Näistä toimistoista kä- antotoimistolle (Finlande Information)
10050: sin voidaan ylläpitää henkilökohtaista koske- 2 500 000 markkaa vuotuisena avustuksena,
10051: tusta asianomaisen maan lehdistöön, ma t- 4) Aero Oy :n Kööpenhaminan toimiston
10052: kailuelimiin, radioon ym. matkailullisen yhteyteen perustettavan matkailutiedonanto-
10053: ,good willin" luomiseksi ja syventämiseksi toimiston ylläpitokustannuksiin vuotuisena
10054: sekä valvoa jaetun mainosmateriaalin teho- avustuksena 500 000 markkaa.
10055: kasta käyttöä, vastata maatamme koskeviin Edelläesitetyn nojalla ehdotamme,
10056: tiedusteluihin jne. Maallamme on vain
10057: 3 ulkomailla toimivaa matkailutiedonanto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
10058: toimistoa ja niiden työtä rajoittaa suuressa tulo- ja menoarvioon 12 Pl:n XII lu-
10059: määrin varojen puute. Ulkomailla Suomea vun 5 momentille lisäyksenä ullw-
10060: kohtaan tunnetun mielenkiinnon tuloksekas mailla tehtävää yleisluontoista matkai-
10061: taloudellinen hyväksikäyttö ma;ahamme saa- lupropagan<J.aa varten sekä Suomen
10062: puvien matkailijain määrää lisäämällä edel- ulkO'I'I'Iailla olevien matkailutiedonanto-
10063: lyttää matkailutiedonantotoimistojemme työn toimistojen ylläpitämiseksi 22 571 300
10064: tehostamista ja uuden toimiston perusta- markan määrärahan, josta 500 000
10065: mista Kööpenhaminaan. Näistä toimistoista markkaa kertamenona.
10066: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
10067:
10068: Niilo Honkala. Aino Malkamäki.
10069: Kyllikki Pohjala. Veikko Kokkola.
10070: Atte Pakkanen. Vappu Heinonen.
10071: Varma. K. Turunen. Tyyne Paasivuori.
10072: Albin Wickman. Urho Kähönen.
10073: Ha.rra.s Kyttä. Rafael Paasio.
10074: Jaakko Hakala.
10075: 1595
10076:
10077: IV,s29, - Rah.al. N:o 195.
10078:
10079:
10080:
10081:
10082: Kokkola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
10083: tuksiksi vientisatamia ylläpitäville k~tnnille satamien ke-
10084: hittämistä ja kunnostamista varten.
10085:
10086:
10087: E d u s k u n n a ll e.
10088:
10089: Valtio on viime vuosina tukenut pienillä 'lei valtio tule voimakkaammin mukaan.
10090: summilla vientisatamiemme rakentamista ja Asian kunnollista hoitamista on lisäksi pidet-
10091: suhtautunut siten ymmärtämykseHä niihin tävä kansallisena asiana ja maamme kansan•
10092: vaikeuksiin, jotka vientisatamia ylläpitävillä taloudelle erittäin merkittävänä.
10093: kaupungeilla on sa,tamiensa rakentamisessa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10094: ja kunnossapitämisessä. Valtion tuki on ollut nioittaen,
10095: kuitenkin aivan riittämätön, josta johtuen
10096: ko. satamien rakentaminen on jatkuvasti li- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo~
10097: sännyt asianomaisten kaupunkien velka- den 1955 tulo- ja menoarvioon 12 Pl:n
10098: taakkaa kaupunkien tEihdessä parhaansa sa- XII luvun 6 momentille lisäyksenä
10099: tamiensa hyväksi. Kaupunkien voimat eivät 100 000 000 nwrkkaa, jolloin mome*
10100: kuitenkaan riitä pitämään maamme vienti- tin loppusumma päättyisi 150 000 000
10101: satamia kansainvälisellä kilpailutasolla, jol- markkaan.
10102: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
10103:
10104: Veikko Kokkola. Arvi Turkka.
10105: Valto Käkelä. Johannes Wirtanen.
10106: Heikki Hykkäälä. Tauno Kelovesi.
10107: Veikko Helle.
10108: 1596
10109:
10110: IV,330. - Fin.mot. N:o 196.
10111:
10112:
10113:
10114:
10115: Teir m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för under-
10116: stöd åt ·kommuner, som upprätthålla exporthamnar, för
10117: utvecklande och iståndsättande av dessa hamnar.
10118:
10119:
10120: T i ll R i k s d a g e n.
10121:
10122: 1 statsförslaget för år 1955 finnes upp- tidens krav. Våra exporthamnar behöva
10123: taget 50 miljoner mark för understöd åt utbyggas och detta har också redan till en
10124: kommuner, som upprätthålla exporthamnar, del skett, men på bekostnad av vederbörande
10125: för utvecklandet och iståndsättandet av städers skattebetalare. Emedan hela landet
10126: dessa hamnar. 1 motiveringen till detta mo- drar nytta av vår export borde också staten
10127: ment säges, att de ekonomiska bördorna för verksamt bidraga till erläggandet av kost-
10128: hamnarnas iståndsättande ha blivit oskäligt naderna för exportens upprätthållande.
10129: betungande för de medelstora och små stä- Hamnarna vid Bottniska vikens kust äro
10130: derna. främst exporthamnar och de ligga samtliga
10131: Detta anslag har under de gångna årens i små och medelstora städer. Deras utbyg-
10132: lopp visat sig vara alldeles för litet. An- gande är en viktig sak för hela vår export
10133: sökningar om dylikt bidrag uppgå till långt som sådan.
10134: större belopp. När det gäller exportham- Med hänvisning till ovanstående föreslå
10135: narna är det skäl att komma ihåg, att dylika vi vördsamt,
10136: hamnar ej ge vederbörande städer samma
10137: inkomster som importhamnarna i södra Fin- att Riksdagen i statsförslaget för
10138: land, utan exporthamnarna åsamka sina år 1955 under 12 Ht. XII kap. 6
10139: ägare alldeles särskilt stora kostnader. mom. för understöd åt kommuner,
10140: Exporthamnarnas betydelse för landet som upprätthålla exporthamnar, för
10141: k:an ej tillräckligt framhållas. Det är ju utvecklande och iståndsättande av
10142: genom dem vi skaffa vår nödvändiga valuta dessa hamnar måtte upptaga ett till-
10143: och de ge sysselsäJttning åt tiotusentals ar- läggsanslag om 25 000 000 mark, var-
10144: betare. För att kunna hålla vår livsviktiga igenom momentets slutsumtna skulle
10145: export i full sysselsättning måste också ex- bli 75 000 000 mark.
10146: porthamnarna följa med utvecklingen och
10147: Helsingfors den 15 september 1954.
10148:
10149: Grels Teir. Johannes Wirtanen.
10150: Albin Wickm.an. Arthur Larson.
10151: 1597
10152:
10153: IV,aao. - Ralul. N:o 196. Suomennos.
10154:
10155:
10156:
10157:
10158: Teir ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vientisatamia
10159: ylläpitäville kunnille satamien kehittämistä ja kunnosta-
10160: mista varten.
10161:
10162:
10163: E d u s k u n n a ll e.
10164:
10165: Tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle 1955 seurattava kehitystä ja ajan vaatimuksia.
10166: on otettu 50 miljoonaa markkaa avustuksiksi Vientisatamia on laajennettava ja näin on
10167: vientisatamia ylläpitäville kunnille näiden myös jo osittain tapahtunutkin, mutta asian-
10168: satamien kehittämistä ja kunnostamista var- omaisten kaupunkien veronmaksajain kustan-
10169: ten. Tämän momentin perusteluissa sano- nuksella. Koska viennistämme koituu hyötyä
10170: taan, että taloudelliset rasitukset satamien koko maalle, olisi myös valtion tehokkaasti
10171: kunnostamisesta ovat muodostuneet keskisuu- avustettava viennin ylläpitämisestä johtuvien
10172: rille ja pienille kaupungeille kohtuuttoman kustannusten suorittamisessa.
10173: raskaiksi. Pohjanlahden rannikon satamat ovat lä-
10174: Tämä määräraha on kuluneiden vuosien hinnä vientisatamia ja sijaitsevat kaikki pie-
10175: aikana osoittautunut aivan liian pieneksi. nissä ja keskisuurissa kaupungeissa. Niiden
10176: Tällaista avustusta koskevat hakemukset ovat kehittäminen on tärkeätä koko viennillemme
10177: nousseet paljon suurempiin summiin. Vienti- sellaisenaan.
10178: satamien ollessa kysymyksessä on syytä muis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10179: taa, että sellaiset satamat eivät tuota asian- nioittaen,
10180: omaisille kaupungeille samoja tuloja kuin
10181: tuontisatamat Etelä-Suomessa, vaan vientisa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
10182: tamat aiheuttavat omistajilleen aivan erityi- tUlo- ja menoarvioon 12 Pl:n XII lu-
10183: sen suuria kustannuksia. vun 6 momentille avustuksiksi vienti-
10184: Vientisatamien merkitystä maalle ei voida satamia ylläpitäville kunnille satamien
10185: riittävästi korostaa. Niiden kauttahan me kehittämistä ja kunnostamista varten
10186: hankimme välttämättömän valuuttamme ja 25 000 000 markan lisämäärärahan,
10187: annamme työtä kymmenilletuhansille työläi- jolloin momentin loppusumma olisi
10188: sille. Voidakseen pitää elintärkeän vientimme 75 000 000 markkaa.
10189: täydessä tehossaan on myös vientisatamien
10190: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
10191:
10192: Grels Teir. Johannes Wirtanen.
10193: Albin Wickman. Arthur Larson.
10194: 1598
10195:
10196: IV,331. - Fin.mot. N:o 197.
10197:
10198:
10199:
10200:
10201: Teir m. fl.: Angående anvisande av anslag till understöd åt
10202: Gamlakarleby stad för byggande av en kaj i Y xp~1a
10203: hamn.
10204:
10205:
10206: T i 11 R i k s d a g e n.
10207:
10208: Med hänvisning till motiveringen i finans- Ht. XII kapitlet måtte upptaga 10
10209: motion N: o 161 vid 1952 års riksdag före- miljoner mark som understöd åt Gam-
10210: slås vördsamt, lakarleby stad för byggandet av en
10211: kaj i Yxpila hamn och för utföran-
10212: att Riksdagen i statsförslaget för det av fristående muddringsarbete i
10213: år 1955 under ett nytt moment i 12 hamnen.
10214: Helsingfors den 15 september 1954.
10215:
10216: Grels Teir. Albin Wickman. Arthur Larson.
10217: 1599
10218:
10219: IV,331. - Rah.al. N:o 197. Suomennos.
10220:
10221:
10222:
10223:
10224: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kokkolan
10225: kaupungille laiturin rakentamiseksi Ykspihlajan satamaan.
10226:
10227:
10228: E d u s k u n n a ll e.
10229:
10230: Viitaten vuoden 1952 valtiopäivillä tehdyn vun uudelle momentille 10 miljoonaa
10231: ra:ha-asia-aloitteen n: o 161 perusteluihin eh- markkaa avustukseksi Kokkolan kau-
10232: dotetaan kunnioittaen, pungille laiturin rakentamista varten
10233: Ykspihlajan satamaan ja sataman jä-
10234: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 lellä olevaa ruoppaustyötä varten.
10235: tulo- ja menoarvioon 12 Pl:n XII lu-
10236: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
10237:
10238: Grels Teir. Albin Wickman. Arthur Larson.
10239: 1600
10240:
10241: IV,332, - Fin.mot. N:o 198.
10242: Teir m. fl.: Angående anvisande av anslag för åstadkom-
10243: mande av ett flygfält i mellersta österbotten.
10244:
10245: T i 11 R i lk: s d a g e n.
10246: Redan en längre tid har behovet av ett och kostnaderna iha berä:knats till 180 000 000
10247: flygfält i me'llersta Österbotten varit aktuellt. mark. Platsen är så lämplig, att det går att
10248: Gamlakarleby stad har bekostat undersök- utbygga flygfältet till D-, C-, B- eller A-klass
10249: ningar, som väg- och vattenbyggnadsstyrel- flygfält.
10250: sen verkställt för flera år sedan. Efter Gamlakarleby och Jakobstads städer ha
10251: detta ha städerna Jakobstad och Gamla- garanterat, att de upplåta den mark, som
10252: karleby gemensamt försökt finna en plats, erfordras, till staten. Byggandet av flyg-
10253: som skulle betjäna båda dessa städer oclh fältet är skyndsamt också ur den synpunkten
10254: den kringliggande landsbygden. sett, att som bäst pågår nyskifte i Kronoby
10255: Kommunikationsutskottet säger i sitt be- kommun och skiftesingenjören är villig att
10256: tänkande N :o 28/1953 i anledning av en upplåta den erforderliga marken för flyg-
10257: 'hemställningsmotion i ärendet vid 1953 års fältet ur skiftesmassan.
10258: riksdag, att väg- och vattenbyggnadsstyrelsen Intresset för och behovet av flygfältet
10259: i sitt utlåtande meddelat, att den finner ifråga är stort. Befolkningen i mellersta
10260: bygga.ndet av ett flygfält i mellersta Öster- Österbotten väntar på detsamma. Placerin-
10261: botten med tanke på utvecklandet av flyg- gen är utomordentlig genom att flygfältet
10262: förhållandena och trafiken i norra Finland kan betjäna både Jakobstad och Gamla-
10263: vara en viktig och aktuell fråga. Vidare karleby jämte omnejder samtidigt.
10264: framhålles i utlåtandet det relativt stora Ett bevis för att ärendet är av brådskande
10265: område mellan städerna Uleåborg och Vasa, natur utgör också det, att väg- och vatten-
10266: som ej blir delaktigt av de fördelar flyg- byggnadsstyrelsen föreslagit byggandet ruv
10267: trafik medför. Från Gamlakarleby tili Vasa detta flygfält som brådskande och passligt
10268: flygfält är det cirka 150 kilometer och tili nödhjälpsarbete och satt det i skyndsam-
10269: Uleåborg över 200 kilometer. Från Jakob- !hetsklassen I a. För detta flygfält har i det
10270: stad äro dessa avstånd respektive över 100 sammanhanget begärts 110 000 000 mark för
10271: och 250 kilometer. Slutligen säges i ut- arbetslöshetsperioden 1954-1955, vilket mot-
10272: låtandet, att förrän ytterligare åtgärder svarar hälften av kostnaderna. Som ordina-
10273: kunna. vidtagas för byggandet ruv flygfältet rie arbete skulle hälften av kostnaderna ut-
10274: kompletterande flygfältsundersökningar böra göra 90 000 000 mark, vilket utgör 20 miljo-
10275: företagas. ners inbesparing.
10276: Under de undersökningar, som numera Emedan behovet av detta flygfält är stort
10277: företagits och slutförts av väg- och vatten- och uppenbart, emedan samtliga sa:kkunniga
10278: byggnadsstyrelsen, har det framgått, att en äro för dess byggande på den föreslagna
10279: synnerligen lämplig plats finnes i Kronoby platsen, emedan arbetslöshet förekommer i
10280: kommun mellan de båda städerna. På grund mellersta österbotten och densamma helst bör
10281: av platsens ändamålsenlighet och naturliga skötas som förebyggande sysselsättnings-
10282: dränering komma kostnaderna ej att bli så arbete och emedan byggandet av flygfältet
10283: stora som i vanliga fall. Härtill verkar passar bra i samband med nyskiftet, föreslå
10284: oekså det, att det inom området finns sten, vi vördsamt,
10285: grus och sand för byggnadsarbetet. De
10286: sakkunniga äro eniga om, att platsen är att Riksdagen i statsförslaget för år
10287: synnerligen förträfflig för sitt ändamål. 1955 måtte anslå 90 000 000 mark för
10288: En1igt meddelande från väg- och vatten- planeringen och påbörjandet av arbe-
10289: byggn,adsstyrelsen är det meningen att bygga tena på ett flygfält i mellersta öster-
10290: ett flygfält av typen E med två startbanor, botten på av de sakkunniga utsedd
10291: plats i Kronoby kommun.
10292: Helsingfors den 15 september 1954.
10293: Grels Teir. John Forsberg.
10294: Albin Wickman. Verner Korsbäck.
10295: Arthur Larson.
10296: 1601
10297:
10298: IV,332. - Rah.al. N:o 198. Suomennos.
10299:
10300: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta lentokentän aikaansaa-
10301: miseksi Keski-Pohjanmaalle.
10302:
10303: E d u s k u n n a ll e.
10304: Tarve saada Keski-Pohjanmaalle [ento- voidaan laajentaa D-, C-, B- tai A-luokan
10305: kenttä on jo pitkän aikaa ollut ajankohtai- lentokentäksi.
10306: sena. Kokkolan kaupunki on kustantanut tut- Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungit ovat
10307: kimukset, jotka tie- ja vesirakennushallitus on taanneet luovuttavansa tarvittavan maan
10308: toimeenpannut useita vuosia sitten. Sen jäl- valtiolle. Lentokentän rakentaminen on kii-
10309: keen ovat Pietarsaaren ja Kokkolan kaupun- reellinen myös siltä kannalta, että Kruunu-
10310: git yhteisesti koettaneet löytää paikan, joka .pyyn kunnassa on parhaillaan käynnissä
10311: palvelisi näitä molempia kaupunkeja ja uusijako, ja jakoa toimittavat insinöörit
10312: ympäröivää maaseutua. ovat halukkaita luovuttamaan lentokenttää
10313: Kulkulaitosvaliokunta sanoo mietinnössään varten tarvittavan alueen jaettavasta maasta.
10314: n: o 28/1953 vuoden 1953 asiassa tehdyn Kysymyksessä olevan lentokentän tarve ja
10315: toivomusaloitteen johdosta tie- ja vesiraken- mielenkiinto sitä kohtaan on suuri. Keski-
10316: nushallituksen lausunnossaan ilmoittaneen Pohjanmaan väestö odottaa sitä. Sijoitus on
10317: pitävänsä lentokentän rakentamista Keski- erinomainen sen ta:kia, että lentokenttä voi
10318: Pohjanmaalle Pohjois-Suomen lentoliiken- palvella samanaikaisesti sekä Pietarsaarta ja
10319: teen kehittämisen kannalta tärkeänä ja ajan- Kokkolaa että niiden ympäristöseutuja.
10320: kohtaisena kysymyksenä. Kokkolasta on Vaa- Eräs todistus asian kiireellisestä luon-
10321: san lentokentälle noin 150 kilometriä jo teesta on myös se, että tie- ja vesirakennus-
10322: Ouluun yli 200 kilometriä. Pietarsaaresta hallitus on ehdottanut tämän lentokentän
10323: ovat nämä välimatkat vastaavasti yli 100 ja rakentamista kiireellisenä ja sopivana hätä-
10324: 250 kilometriä. Lausunnossa sanotaan ilo- aputyönä ja asettanut sen kiireellisyysluok-
10325: puksi, että ennenkuin voidaan ryhtyä enem- kaan I a. Tätä lentokenttää varten on siinä
10326: piin toimenpiteisiin lentokentän rakentami- yhteydessä pyydetty työttömyyskaudeksi
10327: seksi, on suoritettava täydentäviä lentokenttä- 1954-1955 110 000 000 markkaa, mikä on
10328: tutkimuksia. puolet kustannuksista. Varsinaista työtä
10329: Niissä tutkimuksissa, jotka tie- ja vesi- olisi puolet kustannuksista 90 000 000 mark-
10330: rakennushallitus nyttemmin on toimeenpan- kaa, mikä merkitsisi 20 miljoonan markan
10331: nut ja suorittanut loppuun, on käynyt ilmi, säästöä.
10332: että erittäin sopiva paikka on Kruunupyyn Koska tämän lentokentän tarve on suuri
10333: kunnassa molempien kaupunkien välillä. Pai- ja ilmeinen, koska kaikki asiantuntijat puol-
10334: kan tarkoituksenmukaisuuden ja luonnon tavat sen rakentamista ehdotetulle paikalle,
10335: järjestämän kuivatuksen johdosta kustan- koska työttömyyttä esiintyy Keski-Pohjan-
10336: nukset eivät muodostu niin suuriksi kuin maalla ja sitä on mieluummin hoidettava
10337: tavallisesti. Tämä johtuu myös siitä, että ehkäisevänä työllisyystyönä ja koska lento-
10338: alueelta saadaan kiveä, soraa ja hiekkaa ikentän rakentaminen soveltuu hyvin uusi-
10339: rakennustyötä varten. Asiantuntijat ovat jaon yhteyteen, ehdotamme kunnioittaen,
10340: yksimielisiä siitä, että paikka on tarkoituk-
10341: seensa aivan mainio. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
10342: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituk- tulo- ja menoarvioon 90 000 000 mar-
10343: sen mukaan on tarkoituksena rakentaa E- kan määrärahan lentokentän suunnit-
10344: tyypin [entokenttä kaksine kiitoratoineen ja telua ja töiden aloittamista varten
10345: kustannukset on arvioitu 180 000 000 mar- Keski-Pohjanmaalla asiantuntijain va-
10346: kwksi. Paikka on niin sopiva, että lentokenttä litsemalla paikalla Kruunupyyn kun-
10347: nassa.
10348: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
10349: Grels Teir. John Forsberg.
10350: Albin Wickman. Verner Korsbäck.
10351: Arthur Larson.
10352: 28
10353: 1602
10354:
10355: IV,333. - Fin.mot. N:o 199.
10356:
10357:
10358:
10359:
10360: Larson m. fl.: Angående anvisande av anslag för en för-
10361: längning av startbanan på Mariehamns flygfält och för
10362: byggande av en andra startbana på fältet.
10363:
10364:
10365: T i ll R i k s d a g e n.
10366:
10367: Mariehamns flygfä:lt har redan från år der enHgt uppgift uppgå till 68 500 000 mark.
10368: 1937 använts i regelbunden flygtrafilk. Sedan Den nuvarande start'banan på Mariehamns
10369: Aero .Nb år 1947 infört dagHg flygt~afik fråin flygfält m.äter end~t 1100 m i längd, varför
10370: Å'bo via Marieha:mn till Stockholm, har Marie- den i detta avseende icke fyller den interna-
10371: hamns flygfä1t även hört till det internatio- tionella iuftfartsorganisationens (ICAO)
10372: nella flygvägsnätet. Enär Mariehamns flyg- krav ens för ett flygfält av ldass E. Enligt
10373: fält är · den enda plats mellan Finlands och dem 'borde nämligoo huvudstartbanan vam
10374: Sveriges f,astland, där flygplan ikunna gå ned, 1 280 m lång. På grund härav kunna Aero
10375: har det en väsentlig betydelse även såsom .A!b:s trafikplan icke till Marieha:mn medtaga
10376: nödlandningsplats för hela vår utländska det fulla antalet passagerare, vilket sjä:lv-
10377: flygtrafi:k. f,a:llet minskar trafikens lönsamhet. Marie-
10378: Flygtrafiken har år för år blivit allt oo- hamns flygfält är i detta avseende till trafik-
10379: tydelseful1are för Ålands affärs- och ekono- kapaciteten svagare än alla övriga av vårt
10380: miska liv. Dock ha dessa trafilrmöjligheter lands i regelbunden flygtrafik använda flyg-
10381: icke kunnat utnyUjas på långt när till fullo fält, vilika san1tliga fylla storleksfordrmgarna
10382: på grund av att till följd av avsaknaden av på nämnda klass E. En förlängning av start-
10383: en andra startbana avbrott i tl'afiken upp- banan till en längd om 1 280 m, vilket arbetes
10384: kommit rätt ofta. På Mari~haiDJns flygfält ikostnader belöpa sig till 16 500 000 mark, bör
10385: äro nämligen vindförhållandena ofta sådana, därför särskilt på grund av trafiksäkerhets-
10386: att man ej kunnat använda fä1tets enda start- skäl anses som en brådskande och oundgäng-
10387: bana. Emedan störningarna i trafiken in- Hg åtgärd.
10388: träffa vid samma tider, vid virka båttrafiken Med hänvisning tiH det ova:n sagda före-
10389: till Åland haft svårigheter, har det lett till slå vi,
10390: att Åland temporärt blivit isolerat från den
10391: övriga världen. Då 1andskapet Åland, som att Riksdagen i statsförslaget för år
10392: icke står i järnvägs- eller landsvägsförbin- 1955 måtte intaga ett anslag på
10393: dels,e med det övriga riket, i mycket högre 85 000 000 mark för en förlängning av
10394: grad än andra orter är beroende av regelbun- startbanan på Mariehamns flygfält
10395: denhet i flygförbindelserna, borde flygfältet och för byggande av en andra sta?·t-
10396: förses med en andra startbana, vars kostna- bana på fältet.
10397: Helsingfors den 15 september 1954.
10398:
10399: Arthur Larson. Harras Kyttä.
10400: Verner Korsbäck. John Forsberg.
10401: Albin Wickman. Bertel Lindh.
10402: Grels Teir. John Österholm.
10403: 1603
10404:
10405: IV,333. - Rah.al. N:o 199. Suomennos.
10406:
10407:
10408:
10409:
10410: Larson ym.: Määrärahan osoittamisesta Maarianhaminan len-
10411: tokentän kiitoradan pidentämiseksi ja toisen kiitoradan
10412: rakentamiseksi kentälle.
10413:
10414:
10415: E d u s k u n n a ll e.
10416:
10417: 1\faarian'haminan lent<>kenttää on jo vuo- toisella kiitoradalla, jonka kustannukset tie-
10418: desta 1937 käytetty säännöllisessä lentoliiken- tojen mukaan nousevat 68 800 000 markkaan.
10419: teessä. Aero Oy:n aloitettua vuonna 1947 Ahvenanmaan lentokentän nykyinen kiito-
10420: päivittäisen lenwliikenteen Turusta Maarian- rata on pituudeltaan ainoastaan 1100 m,
10421: haminan kautta Tukholmaan on Maarianha- minkä vuoksi se ei tässä suhteessa täytä kan-
10422: minan lentokenttä kuulunut myös kansainvä- sainvälisen lentoliikennejärjestön (ICAO)
10423: liseen lentokenttäverkostoon. Koska Maarian- vaatimuksia edes E-luokan lentokentä:ksi. Nii-
10424: haminan lentokenttä on ainoa paikka Suo- den mukaan olisi nimittäin pääkiitoradan ol-
10425: men ja Ruotsin mantereitten välillä, jossa tava 1 280 metrin pituinen. Tämän takia
10426: lentokoneet voivat laskeutua, on sillä oleelli- Aero Oy: n liikennekoneet eivät voi ottaa
10427: nen merkityksensä myös pakkolaskupaikkana Maarianhaminaan täyttä määrää matkustajia,
10428: koko ulkomaiselle lentoliikenteellemme. mikä tietenkin vähentää liilkenteen kannatta-
10429: Lentoliikenne on käynyt vuosi vuodelta vaisuutta. Maarianhaminan lentokenttä on
10430: yhä merkitylksellisemmäksi Ahvenanmaan tässä suhteessa liikennekapasiteetiltaan hei-
10431: liike- ja talouselämälle. Näitä liikennemah- kompi kuin kaikki muut säännöllisessä lento-
10432: dollisuuksia ei kuitenkaan ole voitu käyttää liikenteessä käytetyt maamme lentokentät,
10433: läheskään täysin määrin, koska liikenteessä jotka kaikki täyttävät mainitun E-luokan
10434: on tapahtunut toisen kiitoradan puuttuessa suuruusvaatimukset. Kiitoradan pidentämi-
10435: hyvin usein keskeytyksiä. Tuuliolosuhteet nen 1 280 metriin, min1kä työn kustannukset
10436: ovat Maarianhaminan lentokentällä nimittäin ovat 16 500 000 markkaa, on sen vuoksi eri-
10437: usein sellaiset, ettei kentän ainoata kiitorataa tyisesti liikenneturvallisuussyistä katsottava
10438: ole voitu käyttää. Koska liikennehäiriöt ta- kiireelliseksi ja välttämättömäksi toimenpi-
10439: pahtuvat samoihin aikoihin, jolloin laivalii- teeksi.
10440: kenne Ahvenanmaalle on vaikeuksissa, on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10441: tämä johtanut siihen, että Ahvenanmaa on
10442: ajoittain joutunut eristetyksi muusta maail- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
10443: masta. Kun Ahvenanmaan maakunta, jolla tulo- ja menoarvioon 85 000 000 mar-
10444: ei ole rautatie- eikä maantieyhteyttä muuhun kan määrärahan Maarianhaminan len-
10445: valta:kuntaan, on enemmän kuin muut paik- tokentän kiitoradan pidentämiseksi ja
10446: kakunnat riippuvainen lentoliikenteen sään- toisen kiitoradan rakentamiseksi ken-
10447: nöllisyydestä, olisi lentokenttä varustettava tälle.
10448: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
10449:
10450: Arthur Larson. Harras Kyttä.
10451: Verner Korsbäck. John Forsberg.
10452: Albin Wickman. Bertel Lindh.
10453: Grels Teir. John österhohn.
10454: 1604
10455:
10456: IV,334. - Rah.al. N :o 200.
10457:
10458:
10459:
10460:
10461: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntorakennus-
10462: toiminnan kehittämiseksi suoritettavia tutkimuksia varten.
10463:
10464:
10465: Eduskunnalle.
10466:
10467: Eräänä syynä uusien talojen asumiskus- hyötyä koko yhteiskunnallemme. Työkenttä
10468: tannusten kalleuteen on se, että rakennus- on tällä alalla kuitenkin niin laaja, ettei
10469: tekniikka meillä edelleen on varsin kehitty- hallituksen ensi vuoden talousarvioesityk-
10470: mätöntä, käsityömäistä. Rationalisoimalla ja sessä tarkoitusta varten ehdottama määrä-
10471: teollistamaila rakennustoimintaa voitaisiin raha, 15 miljoonaa markkaa, käsityksemme
10472: ilmeisesti saavuttaa merkittäviä tuloksia asu- mukaan ole läheskään riittävä. Jotta aikai-
10473: mismenojen alentumisena sekä sen ohessa semmin alulle pantuja tärkeitä tutkimuksia
10474: myös pääomien säästön muodossa. Niinpä päästäisiin kyllin tehokkaasti jatkamaan ja
10475: esim. 10% :n vähennys rakennuskustannuk- uusia aloittamaan, olisi sanottu määräraha
10476: sissa merkitsisi vuosittain yli 5 miljardin mielestämme korotettava vähintään 35 mil-
10477: markan suuruista kevennystä asunnontuo- joonaksi markaksi. Ottaen huomioon, että
10478: tannon pää-omatilanteessa ja antaisi vas- yksistään valtion varoja joudutaan lähi-
10479: taavia lisämahdollisuuksia asuinrakennus- vuosina sijoittamaan asunnontuotantoon kym-
10480: toiminnan laajentamiseen. Myös asumiskus- mema miljardeja, on mainitunsuuruista
10481: tannuksissa helpotus olisi tuntuva. tutkimusmäärärahaa nähdäksemme pidettävä
10482: Työtä asuntorakennustoiminnan kehittä- jo tästäkin syystä erittäin kohtuullisena.
10483: miseksi onkin maassamme jossain määrin Edellä olevan perusteella esitämme kun-
10484: tehty, mutta valtiovallan sille antaman ta- nioittaen,
10485: loudellisen tuen niukkuudesta sekä tarvitta-
10486: vien tutkimusten laajakantoisuudesta ja pit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
10487: källisyydestä johtuen ovat tulokset toistai- tulo- ja menoarvioon 35 000 000 mar-
10488: seksi vielä jääneet suhteellisen vaatimatto- kan määrärahan asuntorakennustoi-
10489: miksi. Joka tapauksessa tähän mennessä minnan kehittämiseksi suoritettavia
10490: loppuun saatetut tutkimukset ovat jo osal- tutkimuksia ja niiden julkaisemista
10491: taan näyttäneet, että asuntorakennustutki- varten.
10492: musten jatkaminen ja tehostaminen tuottaa
10493: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
10494:
10495: 0. Lindblom. Meeri Kalavainen.
10496: Eero Antikainen. Rafael Paasio.
10497: Valto Käkelä. Juho Kuittinen.
10498: Heikki Hykkäälä. Yrjö Kilpeläinen.
10499: 1605
10500:
10501: IV,335. - Rah.al. N:o 201.
10502:
10503:
10504:
10505:
10506: Wiherheimo: Määrärahan osoittamisesta teoreettisen sähkö-
10507: tekniikan professorin viran perustamiseksi Teknilliseen
10508: korkeakouluun.
10509:
10510:
10511: E d u s k u n n a ll e.
10512:
10513: Teknillinen korkeakoulu on jo monena vuo- Kotimainen radioteollisuus voi nykyisin
10514: tena esittänyt menoarvionsa yhteydessä eräi- tyydyttää suuren osan radiolaitteiden tar-
10515: den uusien professorinvirkojen perustamista. peesta, mutta jatkuvasti uhrataan kuitenkin
10516: Erikoisesti on pidetty aivan välttämättömänä va:luuttaa sellaisten laitteiden tu01ntiin, joita
10517: ikruhden nykyisen professuurin jakamista eril- hyvin voitaisiin valmistaa omassa maassa.
10518: lisiksi viroiksi. Näitä ehdotuksia on myös Tämä johtuu ensi sijassa siitä, että meiltä
10519: ;kJauppa- ja teollisuusministeriössä varauksetta puutt:uu riittävä määrä pätevästi koulutettua
10520: kan!natettu. Vuoden 1955 tulo- ja menoarvio- työvoimaa. Meillä on parhaillaan erittäin
10521: ehdotuksessaan on hallitus kuitenkin ottanut lwajoja suunnitelmia radioverkoston laajenta-
10522: ainoastaan toisen, nimittäin sillanrakennuk- miseksi, osittain jopa toteutumisvaiheessakin.
10523: sen ja ra:kennusstatiikan professorinvii~an ja- Suomen Radioteollisuusyhdistyksen antaman
10524: kamisen huomioon. Toisen professuurin, ra- ilmoituksen mukaan on radioteollisuuden
10525: diotekniikan ja teoreettisen sähkötekniikan palveluksessa vain noin 1600 henkeä, mutta
10526: jakamisen on hallitus jostain syystä unohta- huomattavasti enemmän tarvittaisiin. Lisäksi
10527: nut. voidoon arvioida, että radiohuollon ja kaupan
10528: Nykyinen radiotekniikan j.a teoreettisen palveluksessa on noin 2 000 henkeä.
10529: sähkötekniikan professorinvirka perustettiin Teoreettisen sähkötekniikan opetus taas
10530: jo 30 vuotta sitten. Ti'lanne silloin oli huo- muodostaa pohj,an kaikille sä:hköalwn opin-
10531: mattavasti toisenlainen kuin nykypäivinä. noille. Se on välttämätöntä peruskoulutuk-
10532: Tiede on kulkenut valtavin askelin eteenpäin. sessa samoin kuin suoritettaessa jatko-opin-
10533: Kehitys on näillakin aloilla ollut huimaava. toja ja tieteellisiä erikoistutkimuksia. On siis
10534: Yhden henkilön on mahdotonta hoitwa pate- täysin perusteltua, että nykyinen teoreettinen
10535: västi kumpaa:kin, jo yksinäänkin erittäin sähkötekniikan ynnä radiotekniikan profes-
10536: laajoj'a aineita. Vertauksen vuoksi mainitta- sori.!lliVirka olisi muutettava radiotekniikan
10537: koon, että Norjalla on pienemmässä lteknil1i- professorinviraksi ja teoreettisen sähköteknii-
10538: sessä korkeakoulussaan kuin meillä klaksi ra- kan opetusta varten olisi perustettaVJa uusi
10539: diotekniikan professoria. teoreettisen sähkötekniikan professorin virka.
10540: Huolimatta tähäJnastisesta kehityksestä, Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
10541: etenkin radioalaUa, voidaan kuitenkin sanoa, taen,
10542: että se on tulevaisuuden ala, jolla tulee jat-
10543: kuvasti tapahtumaan edistystä. Näiden ai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
10544: neiden opetus ei myösikään muodostu pelkäs- tulo- ja menoarvioon 13 Pl:n VIII lu-
10545: tään teoriaksi, vaan on sa~avutettu tuloksia, vun 1 momentille uuden teoreettisen
10546: joista on hyötyä erittäin laajalti käytännÖin sähkötekniikan professorin viran pe-
10547: elämässä. Niin liikenteen, kaupan, teollisuu- rustamiseksi Teknilliseen korkeakou-
10548: den, tiedo]tuspalvelun kuin monien muiden luun 706 200 markkaa peruspalkkana
10549: alojen toiminta on nykyisin riippuvainoo. ja 61 680 markkaa kalliinpaikanlisänä
10550: radio- ja sähköa1aUa tehdyistä 'keksinnöistä ja eli yhteensä ilman indeksikorotusta
10551: laitteista. 767 880 markkaa.
10552: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
10553:
10554: T. A. Wiherheimo.
10555: 1606
10556:
10557: IV,336. - Rah.al. N:o 202.
10558:
10559:
10560:
10561:
10562: Innala ym.: Määrärahan osoittamisesta maanmittaustekniikan
10563: lehtorin viran perustamiseksi Helsingin teknilliseen oppi-
10564: laitokseen.
10565:
10566:
10567: E d u s k u n n a ll e.
10568:
10569: Yleisesti tiedetään, miten vaikeata meillä tokseen. Opintosuuntaa varten olisi lähinnä
10570: nykyään on saada maanmittaustehtäviä suo- perustettava maanmittaustekniikan lehtorin
10571: ritetuksi. Yksinkertaista lohkomistakin saa virka. Muu tarvittava opetus voitaisiin aina-
10572: usein odottaa vuosikausia. Osaksi tämä on kin aluksi hoitaa oppilaitoksen nykyisin
10573: luonnollisesti selitettävissä sillä, että alan opettajavoimin ja erikoisaineitten tuntiopet-
10574: työvoimaa jatkuvasti tarvitaan asutustehtä- tajia apuna käyttäen.
10575: vissä, mutta vielä tärkeämpänä syynä nykyi- Sanotun perusteella ehdotamme kunnioit-
10576: siin epäkohtiin on se, että maanmittaustehtä- tavasti,
10577: viin pätevää työvoimaa valmistuu vain kor-
10578: keakoulutietä. Kuitenkin on tavallisissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
10579: maanmittaustoimituksissa samoinkuin kau- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. IX: 1 mo-
10580: punkimittaus- ja geodeettisissakin töissä run- mentille (Teknillisten oppilaitosten
10581: saasti sellaisia tehtäviä, että niihin riittäisi palkkaukset) 583 300 markkaa maan-
10582: teknillisessä koulussakin annettava pätevyys. mittaustekniikan lehtorin viran perus-
10583: Tämän mukaisesti onkin laadittu suunnitelma tamiseksi Helsingin teknilliseen oppi-
10584: maanmittausopetuksen opintosuunnan pe- laitokseen.
10585: rustamisesta Helsingin teknilliseen oppilai-
10586: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
10587:
10588: Aune Innala. Erkki Leikola.. 1aakko Ha.ka.la..
10589: 1607
10590:
10591: IV,ss7. - Rah.al. N:o 203.
10592:
10593:
10594:
10595:
10596: Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaakkois-Suomen
10597: keskusammattikoulun palkkauksia varten.
10598:
10599:
10600: E d u s k u n n a 11 e.
10601:
10602: Tänä päivänä tekemässämme raha-asia- on koulun palkkausmenoja varten myös va-
10603: aloitteessa, joka koskee Kaakkois-Suomen rattava riittävä määräraha.
10604: kuntainliiton ammattioppilaitoksen ottamista Sanotun perusteella kunnioittavasti ehdo-
10605: valtion haltuun, olemme ehdottaneet määrä- tamme,
10606: rahaa koulun kiinteistön ja irtaimiston val-
10607: tiolle lunastamista varten. Edellyttäen, että että Eduskunta merkitsisi vuoden
10608: ehdottamaamme järjestelyyn ryhdytään ja 1955 tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X: 1
10609: että koulu muutetaan valtion keskusammatti- momentin kohdalle 7 000 000 markkaa
10610: kouluksi 1 päivästä heinäkuuta 1955 lukien, Kaakkois-Suomen keskusammattikou-
10611: lun palkkauksia varten.
10612: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
10613:
10614: Juho Kuittinen. Veikko Kokkola. Heikki Hykkäälä.
10615: 1608
10616:
10617: IV,33S. - Rah.al. N:o 204.
10618:
10619:
10620:
10621:
10622: Hykkäälä. ym.: Määrärahan osoittamisesta työvaatteiden hank-
10623: kimiseksi keskusammattikoulujen oppilm?le.
10624:
10625:
10626: E d u s k u n n a ll e.
10627:
10628: Keskusammattikouluja aikanaan perustet- sena on, että oppilaat joutuvat käyttämään
10629: taessa pyrittiin niitten sosiaalisluontoiset me- työssä joko ainoata koulupukuaan tai sitten
10630: not supistamaan mahdollisimman vähiin. kaikenlaisia kotoa saamiaan vaaterisoja.
10631: Sen mukaisesti koulujen oppilaat joutuvat Tällaisesta asiaintilasta on tietenkin mo-
10632: esimerkiksi ruoastaan ja asunnostaan maksa- nenlaista haittaa ja ikävyyttä. Vaikka koko-
10633: maan koululle täyden korvauksen. Samoin naan sivuutettaisiin asian sosiaalinen puoli,
10634: he joutuvat kokonaan itse huolehtimaan työ- on pelkästään koulun järjestyksen ja siistey-
10635: vaatteistaan. Viimeksimainittu seikka on kui- den kannalta välttämätöntä, että oppilailla
10636: tenkin jatkuvasti aiheuttanut monenlaisia on yhtenäiset, siistit ja tarkoituksenmukaiset
10637: vaikeuksia. Koulujen opetuksesta on nimit- työpuvut. Lisäksi on työtapaturmienkin
10638: täin noin puolet käytännöllistä työn opetusta välttämiseksi monessa tapauksessa tarpeen,
10639: erilaisissa työpajoissa, opetuskeittiöissä, jopa että oppilaalla on esim. asianmukainen suoja-
10640: koulun ulkopuolella olevilla työpaikoilla. Tä- puku ja päähine.
10641: män vuoksi on aivan välttämätöntä, että op- Kun käytännössä on jo todettu, että oppi-
10642: pilailla on asianmukaiset, työn laadun mu- laat eivät omin voimin pysty työvaatekysy-
10643: kaan sovitetut työvaatteet, esimerkiksi auto- mystään hoitamaan, on välttämätöntä, että
10644: korjaamossa työskentelevillä pojilla suojapu- asia järjestetään koulujen toimesta.
10645: vut ja talousosaston tytöillä työtakit. Kun Sanotun perusteella ehdotamme kunnioit-
10646: oppilaat yleensä ovat vähävaraisista kodeista, tavasti,
10647: joille jo oppilaan kou]umatkojen, ruoan ja
10648: majoituksen kustantaminen tuottaa suuria että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
10649: vaikeuksia, on luonnollista, että vaatetuksen tulo- ja menoarvioon 13 PL. X: 11 mo-
10650: osalta usein saadaan olla tyytyväisiä, jos op- mentille (Kauppa- ja teollisuusministe-
10651: pilaalla on edes jonkinlainen koulupuku ko- riön käytettäväksi) 1400 000 markkaa
10652: toa lähtiessään. Erityisten työvaatteitten työ"vaatteiden "Jw,nkkimiseksi keskusam-
10653: hankkimiseen ei yleensä ole varaa eikä lähes- mattikoulujen oppilaille.
10654: kään aina edes ymmärrystäkään. Seurauk-
10655: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
10656:
10657: Heikki Hykkää.lä. Arvi Turkka. 0. Muikku.
10658: Vappu Heinonen. Anni Flinck. Arvo Ahonen.
10659: Veikko Kokkola. Veikko Helle. Artturi Koskinen.
10660: 1609
10661:
10662: IV,aa9. - Rah.al. N:o 205.
10663:
10664:
10665:
10666:
10667: Hykkäälä ym.: JJ1äärärahan osoittamisesta ammattioppilai-
10668: tosten työpajoja va1·ten.
10669:
10670:
10671: E d u s k u n n a 11 e.
10672:
10673: Hallitus on vuoden 1955 tulo- ja meno- sittävää koulutaloa rakennetaan parhaillaan,
10674: arvioesityksessään ehdottanut kiinteänä mää- jonka vuoksi Helsingin kaupungilla on ja
10675: rärahana momentille 13 Pl. X: 17 ammatti- tulee lähivuosina olemaan suuret työpaja-
10676: oppilaitosten työpajoja varten 70 000 000 mk. kalustohankinnat. Sitä paitsi näiden lisäksi
10677: Kuten tilinpäätössummasta havaitaan, käy- monilla vanhoilla kouluilla on vielä paljon
10678: tettiin jo vuonna 1953 tähän tarkoitukseen perushankintoja suorittamatta. Aivan tark-
10679: 67 507 300 mk. Näin ollen on selvää, että jo kaa tarvittavaa summaa puheena olevalle
10680: koulujen lukumäärän pysyessä samanakin momentille ei voida määritellä, mutta selvänä
10681: on epäiltävää sanotun 70 000 000 markan on pidettävä, ettei ehdotettu 70 000 000 mk
10682: summan riittäminen esitettyyn tarkoituk- riitä. Mainittakoon vielä, että kyseiseen tar-
10683: seen. Huomattava on, että kouluille makse- koitukseen varattu määräraha on aina ollut
10684: taan työpajahankinta-avustukset vasta han- tulo- ja menoarviossa arviomäärärahana vuo-
10685: kintaa seuraavana kalenterivuonna. Kulu- teen 1954 asti.
10686: vana vuonna ovat aloittaneet toimintansa ja Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
10687: myös suorittaneet suuria työpajakalustohan- nioittavasti,
10688: kintoja sellaiset koulut kuin kuntainliittojen
10689: omistamat Kaakkois-Suomen ammattioppilai- e.ttä Eduskunta ottaisi vuoden 1955
10690: tos (Imatra) ja Vakka-Suomen ammattioppi- tulo- ja menoarvion 13 Pl. X: 17
10691: laitos (Uusikaupunki) sekä Puuteollisuuden momentille 70 000 000 markan cwvio-
10692: kannatusyhdistys ry: n omistama puu teolli- miiärärahan ammattioppilaitosten työ-
10693: suuskoulu Lahdessa. Lisäksi Helsingin poi- pajoja varten.
10694: kain ammattikoulun uutta n. 100 000 m3 kä-
10695: I-Ielsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
10696:
10697: Heikki Hykkäälä. Arvi Turkka. 0. Muikku.
10698: Vappu Heinonen. Anni Flinck. Arvo Ahonen.
10699: Veikko Kokkola. Veikko Helle. Artturi Koskinen.
10700:
10701:
10702:
10703:
10704: 29
10705: 1610
10706:
10707: IV,a4o. - Rah.al. N:o 206.
10708:
10709:
10710:
10711:
10712: Kulovaara ym.: Määt·ärahan osoittamisesta ammattikoulujen
10713: kurssitoimintaa varten.
10714:
10715:
10716: E d u s k u n n a 11 e.
10717:
10718: Hallitus on vuoden 1955 tulo- ja meno- kurssitoiminta on viime vuosien aikana ke-
10719: arvioesityksessään ehdottanut menoarvion hittynyt saaden kiinteät ohjelmat ja muodot,
10720: 13 Pl. X luvun 20 momentin kohdalle joten sitä voidaan pitää tarkoitustaan vastaa-
10721: kauppa- ja teollisuusministeriön käytettä- vana. Nyt syyskaudeksi suunnitellut pitä-
10722: väksi 4 000 000 markkaa. Tältä momentilta mättä jääneet kurssit siirtyvät ensi vuoden
10723: suoritetaan mm. ammattikoulujen kurssitoi- puolelle, siten omalta osaltaan lisäten ensi
10724: mintamenot Vuonna 1953 oli mainitulle mo- vuoden määrärahan tarvetta. Vuonna 1952
10725: mentille varattu 8 387 000 mk, mutta kuluvan varsinaiseen kurssitoimintaan käytettiin
10726: vuoden 1954 menoarviossa oli tämä summa 6 674 362 markkaa ja vuonna 1953 5 041175
10727: vähennetty 4 000 000 markkaan, josta on markkaa.
10728: seurauksena, että kuluvan vuoden syystoimi- Edelläsanotun perusteella ehdotamme kun-
10729: kaudeksi suunnitellut kurssit on täytynyt va- nioittavasti,
10730: rojen puutteen vuoksi jättää pitämättä.
10731: Kurssitoiminta on ammattikasvatuksen tärkeä että Eduskunta merkitsisi vuoden
10732: muoto, joka joustavasti voi palvella kulloin- 1955 menoarvion 13 Pl. X: 20 momen-
10733: kin esiintyvää ammattikoulutuksen tarvetta tille lisäystä 4 000 000 markkaa, jol-
10734: ja erikoisesti se nuorisotyöttömyyden torju- loin momentin loppu.s1tmma olisi
10735: miseksi on osoittautunut tehokkaaksi. Lisäksi 8 000 000 markkaa.
10736: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
10737:
10738: Urho Kulovaara. Eetu Karjalainen. Arvi Turkka.
10739: 1611
10740:
10741: IV,34l. - Rah.al. N:o 207.
10742:
10743:
10744:
10745:
10746: Wiherheimo: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi kaup-
10747: paopistoille ja -kmtluille.
10748:
10749:
10750: E d u s k u n n a 11 e.
10751:
10752: Hallitus on vuoden 1955 tulo- ja meno- seksi muihin erikoiskouluihin nähden, eli
10753: arvioesityksessään momentin 13 Pl. XI: 2 siis vastaamaan vuoden 1954 tulo- ja meno-
10754: kohdalla ehdottanut varattavaksi arviomäärä- arvioesityksessä esitettyä tasoa. Näin ollen
10755: rahana kauppaopistoille ja -kouluille valtion- on jo vuonna 1954 pitänyt supistaa entisten
10756: avustusta 185 000 000 mk, josta määrärahasta erikoiskoulujen avustusmääriä 8amassa suh-
10757: ehdotetaan käytettäväksi liikealan erikoiskou- teessa kuin määrärahaa pienennettiin (12.5
10758: luja varten enintään 13 500 000 mk. Liike- miljoonasta 10.s miljoonaan markkaan), eli
10759: alan erikoiskoulut, joita nykyisin on valtion- keskimäärin 13.5 %. Tämän vuoksi on jo
10760: apua nauttivina kuusi kappaletta, saavat monen erikoiskoulun talous jout~unut kestä-
10761: kauppaoppilaitoksista annetun lain (155/39) mättömälle pohjalle.
10762: 6 § :n mukaan valtionavustusta tulo- ja Liikealan erikoiskouluista mainittakoon,
10763: menoarvioon otetun määrärahan rajoissa että huomattavin osa myyntiopetuksesta ta-
10764: enintään 75 % todellisista menoistaan. pahtuu näiden koulujen puitteissa, koska
10765: Vuonna 1953 oli tulo- ja menoarviossa useimmassa tapauksessa myyntiopetusta ha-
10766: varattu liikealan erikoiskouluja varten varoja luavat oppilaat eivät voi mennä kahdeksi
10767: 12 500 000 mk ja tällöin oli erikoiskouluja vuodeksi normaalimuotoisiin kouluihin. Kou-
10768: viisi kappaletta. Vuoden 1954 tulo- ja lutusmuoto tällä alalla on kehittymässä yhä
10769: menoarvioon merkittiin erikoiskouluja varten edelleen kurssimuotoista opiskelua kohti.
10770: 10 800 000 mk, koska hallituksen silloisessa Erikoiskoulujen merkitys havaitaan siitäkin,
10771: esityksessä edellytettiin yleisesti avustusmää- että vuonna 1942 näitä kouluja oli kaksi ja
10772: rien pienentämistä. Koska eduskunnassa kui- nyt on kuusi, nim. seuraavat: Liikeväen
10773: tenkaan tätä koskeva laki ei tullut hyväksy- koulu, 1\fyynti- ja 1\fainoskoulu, S. 0. K :n
10774: tyksi eikä siis avustusmääriä pienennetty osuuskauppakoulu, Svenska Köpmannasko-
10775: muidenkaan koulujen osalta, olisi jo silloin lan, Vähittäiskauppiasopisto ja KK: n osuus-
10776: pitänyt tulo- ja menoarviossa esitetty summa kauppakoulu. Vielä mainittakoon, ettei edes
10777: 10 800 000 mk koroittaa ainakin entisen sun- vuonna 1953, jolloin käytettävissä oleva
10778: ruiseksi, eli 12 500 000 markaksi. Sittemmin määräraha viittä koulua varten oli 12.5
10779: hyväksyttiin valtioneuvostossa kuudenneksi milj. mk, erikoiskoulut saaneet valtionavu.'l-
10780: liikealan erikoiskouluksi Kulutn.'losuuskuntien tusta kuin 33-47% kokonaismenoistaan.
10781: Keskusliiton (KK) osuuskauppakoulu ja tä- Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
10782: män johdosta esitettiin hallituksen kolman- nioittavasti,
10783: nessa lisämenoarviossa vuonna 1954 erikois-
10784: kouluja varten varsinaisessa tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
10785: arviossa ollut 10 800 000 markan suuruinen tulo- ja menoarvion 13 Pl. XI: 2 koh-
10786: määräraha koroitettavaksi 13 500 000 mar- dalle valtionavustukseksi kauppaopis-
10787: kan suuruiseksi, mikä eduskunnassa hyväk- toille ja -kouluille 185 000 000 mar-
10788: syttiinkin. Tämä ei kuitenkaan muuttanut kan määrärahan, josta käytetään lii-
10789: tilannetta aikaisemmin avustusta nauttivien kealan m·ikoiskouluja varten enintään
10790: viiden koulun osalta, ja KK: n osuuskauppa- 15 500 000 markkaa.
10791: koulunkin osuus oli arvioitu vain suhteelli-
10792: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
10793:
10794: T. A. Wiherheimo.
10795: 1612
10796:
10797: IV,a42. - Rah.al. N:o 208.
10798:
10799:
10800:
10801:
10802: Enne ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta käytännöllis-
10803: geologisia tutkimuksia varten.
10804:
10805:
10806: E d u s k u n n a ll e.
10807:
10808: Yleisesti tunnustettu tosiasia on, että kimuksen s:uorittaminen mielestämme lisät-
10809: maamme tuotantotoiminta lepää liian ka- tävä 13 Pl:n XII luvun 8 momentilla olevaa
10810: pealla pohjalla ja talouselämämme on liian määrärahaa.
10811: ratkaisevasti riippuvainen puuta raaka-ainee- Laitoksen tutkimustyön laajentamista ja
10812: naan käyttävästä teollisuudesta. Toisaalta on parantamista on haitannut suuresti tarvitta-
10813: selviö, että teollistuvan maan kehityksen pe- vien tutkimusvälineiden puuttuminen. Ta-
10814: rustana on omaan raaka-aineeseen perustuva lousarviossa esitetyllä määrärahalla ei voida
10815: metalliteollisuus ja kemian teollisuus. Tämän hankkia aivan välttämättömiä spekrtritutki-
10816: raaka-ainepohjan luomisen ehdottomana edel- muslaitteita eikä differentiaali-termistä uunia,
10817: lytyksenä on geologinen tutkimustyö, joka joka olisi välttämätön savipitoisten mineraa-
10818: maassamme on valtaosaltaan valtion geologi- lien tutkimista varten. Tämän vuoksi olisi
10819: sen tutkimuslaitoksen harteilla. 20 Pl:n I luvun 42 momentilla olevaa mää-
10820: Geologista tutkimustyötä on suuresti hai- rärahaa korotettava edellä mainittujen lait-
10821: tannut geologiselle tutkimuslaitokselle myön- teiden hankintakustannuksia vastaavalla mää-
10822: nettyjen määrärahojen pienuus, joka on tar- rällä.
10823: peeseen nähden ollut aivan minimaalinen. Edellä olevaan viitaten esitämme,
10824: Käytännölliseen tutkimustyöhön varatut mää-
10825: rärahat ovat osoittautuneet jo monien vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
10826: sien aikana riittämättömiksi ja samoin tutki- valtion tulo- ja menoarvioon 13 Pl:n
10827: musvälineiden hankinta ei ole voinut vas- XII luvun 8 momentille lisäyksenä
10828: tata tarvetta. Käytännön tutkimustyötä var- 20 000 000 mm·kkaa.
10829: ten olisi huomioon ottaen jatkuvan ilmatut-
10830: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
10831:
10832: Y. Enne. Vappu Heinonen.
10833: H. Tauriainen. Irma Torvi.
10834: T. Niiranen. Mauri Ryömä.
10835: Matti Koivunen. Pertti Rapio.
10836: 1613
10837:
10838: IV,a4a, - Rah.al. N:o 209.
10839:
10840:
10841:
10842:
10843: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta malmiesiintymien tnt- ·
10844: kimusten jatkamiseksi Korsnäsin kunnassa.
10845:
10846:
10847: E d u s k u n n a ll e.
10848:
10849: Maamme pinta-alasta on voitu nykyisten suuri osa työstä suorittamaan maasta käsin
10850: malminetsintämenetelmien mukaisesti toistai- tehtävin, varsin hitain geologisin ja geofysi-
10851: seksi tutkia vain n. 5 %. Koska kaivostoi- kaalisin tutkimuksin sekä syväporauksin.
10852: minnalla on oman merkityksensä ohella mer- Tästä johtuen ne vaativat melkoisia kustan-
10853: kitystä myös siinä suhteessa, että se avain- nuksia.
10854: teollisuutena luo pohjaa muulle teolliselle Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
10855: kehitykselle, olisi malminetsintätoimintaa
10856: ryhdyttävä kiireellisesti ja voimakkaasti te- että EdnskuntcL ottaisi valtion vuo-
10857: hostamaan. Etelä-Pohjanmaalla, Korsnäsin den 1955 tulo- ja menoarvioon
10858: rannikkopitäjässä, on tavattu lupaavia mal- .1 000 000 markan määrärahan jo aloi-
10859: miaiheita, joiden johdosta suoritetaan par- tettujen rnalmiesiintymien tutkimusten
10860: haillaan tutkimuksia. Nykyaikaisessakin mal- jatkamiseksi J(orsnäsin kunnassa.
10861: minetsintätekniikassa joudutaan suhteellisesti
10862: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
10863:
10864: Toivo Asvik. Rainer Virtanen.
10865: Pertti Rapio. Nestori Nurminen.
10866: Aleksi Kiviaho.
10867: 1614
10868:
10869: IV,344. - Rah.al. N:o 210.
10870:
10871: V. Virtanen ym.: ""4iäärärahan osoittamisesta ylimääräisen
10872: osastopäällikön viran pentstamiseksi patentti- ja rekisteri-
10873: hallitukseen.
10874:
10875: E d u s k u n n a ll e.
10876:
10877: Uusi osuuskuntalaki tulee voimaan 1 päi- kaikkiaan 163 §: ää, sisältää monessa kohdin
10878: vänä tammikuuta 1955. Sen mukaan kaikki voimassa olevasta laista poikkeavia säännök-
10879: osuuskuntien perustaruistoimenpiteet keskite- siä. Ennen käytännön vakiintumista esiintyy
10880: tään patentti- ja rekisterihallitukseen. Lisäksi varmaankin joukottain tulkinnanvaraisia ky-
10881: on osuuskuntalain voimaanpanosta annetussa symyksiä, joiden ratkaiseminen tulee vaati-
10882: laissa (248/54) säädetty, että ennen sanottua maan sekä aikaa että harkintaa. Oman pul-
10883: päivää pemstettujen osuuskuntien on määrä- mansa tulevat vielä tuottamaan vanhojen
10884: ajassa, kahden vuoden kuluessa lain voimaan- osuuskuntien sääntöjen muutokset, vanho-
10885: tulosta, tehtävä sääntöihinsä sellaiset muu- jen osuuskuntien siirtyessä uuden lain alai-
10886: tokset, että säännöt vastaavat uuden lain suuteen. Ei voitane ajatella, että tämän
10887: määräyksiä. Myös nämä sääntöjen muutokset tärkeän pioneerityön suorittaminen lasket-
10888: on tarkastettava patentti- ja rekisterihallituk- taisiin vaatimattomaan 26 palkkausluokkaan
10889: sessa. sijoitetun osastosihteerin hartioille. Tehtävä
10890: Osuuskuntalain patentti- ja rekisterihalli- olisi sitäpaitsi ylivoimainen kenelle tahansa,
10891: tukselle aiheuttamaa lisätyötä silmälläpitäen kun pidetään mielessä, että ehkä noin
10892: on menoarvioesityksessä ehdotettu perustetta- 10 000: n vanhan osuuskunnan on kahden
10893: vaksi virastoon yksi osastosihteerin yp. virka vuoden sisällä saatettava sääntönsä uutta la-
10894: sekä eräitä kanslistin, konekirjoittajan ja kia vastaavaan kuntoon.
10895: kanslia-apulaisen toimia ( 13 Pl. XIV: 1 c), Jotta tässä puheena olevaan tärkeään oi-
10896: jolloin uusien viran ja toimien haltijain on keusalaan kuuluvat kysymykset tulisivat vas-
10897: ilmeisesti ajateltu toimivan viraston kauppa- taisuudessa kaikkea tarkoituksenmukaisuutta
10898: rekisteriosastossa. Esitys kaiketi perustuu vastaavalla tavalla ratkaistuksi niin, että
10899: siihen ajatukseen, että jos lisähenkilökunta maamme laaja osuustoimintaväki, joka suu-
10900: osoittautuisi liian vähälukuiseksi, kauppare- relta osalta maaseudulla toimivana tulee eri-
10901: kisteriosaston muuta henkilökuntaa voidaan tyisesti tarvitsemaan joustavaa ja asiantunte-
10902: käyttää apuna uusien tehtävien selvittämi- vaa tukea asianomaisen viranomaisen taholta,
10903: sessä. aina voisi luottamuksella kääntyä sen asioita
10904: Kaupparekisteriosasto on kuitenkin jo mo- hoitavan keskusviraston puoleen, ehdotetaan,
10905: nen vuoden ajan saanut ponnistaa kaikki että patentti- ja rekisterihallitukseen perus-
10906: voimansa suoriutuakseen nykyisestäkin työ- tettaisiin yksi osastopäällikön ylimääräinen
10907: taakastaan. Niinpä ei esim. virkakunnan kesä- virka (32 pl.), jonka haltijan tehtäviin kuu-
10908: lomien järjestäminen ole ollut mahdollista luisi osuuskuntia koskevien asiain hoidon
10909: muuta kuin tilapäistä lisähenkilökuntaa palk- johtaminen.
10910: kaamalla. On sen vuoksi turha toivoa, että Viitaten edellä olevaan ehdotamme kun-
10911: vanhan henkilökunnan aika riittäisi uusien, nioittavasti,
10912: monimutkaisten tehtävien suorittamiseen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
10913: Osuuskuntain merkitys talouselämässä ja ni- tulo- ja menoarvioon 13 Pl:n XIV lu-
10914: menomaan myös maaseudulla on kuitenkin vun 1 momentille patentti- ja rekiste,ri-
10915: kasvanut niin merkittäväksi, että myös niitä hallituksen ylimääräisen osastopäälli-
10916: koskevat rekisteröintiasiat on kyettävä viivy- kön viran ( 32 pl.) perusta~niseksi
10917: tyksettä hoitamaan. palkkiona 632 400 markkaa ja kalliin-
10918: Uuden osuuskuntalain käytäntöön sovelta- paikanlisänä 58 080 markkaa eli yh-
10919: minen ei myöskään tule olemaan kaikkein teensä ilman indeksikorotusta 690 480
10920: helpoimpia tehtäviä. Uusi laki, joka käsittää markkaa.
10921: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
10922:
10923: Viljo Virtanen. Artturi Koskinen. Veiltko Kokkola.
10924: Eino Raunio. Elli Nurminen. Kalle Kauhanen.
10925: Kalle Kämäräinen. Arvi Turkka. Hugo Manninen.
10926: Heikki Hykkäälä. Veikko Helle. Kaino Haapanen.
10927: :Erkki W. Mohell.
10928: 1615
10929:
10930: IV,345. - Rah.al. N:o 211.
10931:
10932: Kleemola ym.: 1Jiäärära.han osoittamisesta maakunnallisten
10933: pienteollisu·usliittojen neu.vontatyön tukemiseen.
10934:
10935: E d u s k u n n a ll e.
10936:
10937: Pienteollisuuden kehittämistä koskevat ky- tai uuden perustamiseen, edistävät ammatti-
10938: symykset ovat maassamme nyt voimakkaasti taitoa järjestämällä l~1entopäiviä, kursseja,
10939: esillä. Komiteat ovat asiaa selvittäneet. opintoretkeilyjä yms. sekä markkinointia ja
10940: Viime vuosina on menoarviossa osoitettu lai- hankintoja asioimalla, suunnitelmia laati-
10941: navaroja maaseudun pienteollisuudelle 50- malla, tontti- yms. kysymyksiä hoitamalla
10942: 300 milj. mk. Tulevalle vuodelle hallitus edistävät pienteollisuuselinkeinoja.
10943: esittää 500 milj markkaa tähän tarkoituk- Kustannuksensa maaseudun pienteollisuus-
10944: seen. Monessa tapauksessa saadun lainan liitot ovat saaneet osittain jäsenmaksuilla,
10945: turvin on uusia työtilaisuuksia maaseudulle osittain kunnat, maakuntaliitot ja muut maa-
10946: syntynyt, mutta monessa tapauksessa laitok- kunnalliset järjestöt ovat avustuksin tukeneet
10947: sen perustaminen tai uudistaminen on jää- liittojen toimintaa. Se yritteliäisyys, jota
10948: nyt keskeneräiseksi. On myös tapauksia, vasta ollaan aikaansaamassa ei kuitenkaan
10949: joissa lisätty tuotanto on johtanut raaka- kykene kustantamaan tarvittavaa tutkimus-
10950: aine-, työvoima- tai menekkivaikeuksiin eikä ja selvittelytyötä. Myöskään ei vapaaehtoisilla
10951: tarkoitettua elinkeinotoiminnan parantumista avustuksilla kunnilta tai järjestöiltä varojen
10952: ole aikaansaatu. Jotta lainoituksen käyttö- jatkuva saanti ole varmaa.
10953: suunnitelmat tulisi pätevästi laadituiksi, ra- Kun pienteollisuusliittojen toiminnalla on
10954: hoitustarve ja sen tyydyttäminen eri lähteistä Yaikutus työllisyystilanteeseen vähäväkisen
10955: kokonaisuutena selvitetyksi ja uusi teollinen väestön toimeentuloon ja kehityksessä jälkeen
10956: tuotannon kapasiteetti tulisi ohjatuksi alueille jääneiden seutujen nousuun yleensä, on tar-
10957: ja aloille, missä on selvät menestymismahdol- koituksenmukaista organisatiomenoihin osoit-
10958: lisuudet, tarvitaan pienteollisuusalojen tutki- taa valtion varoja. Pienteollisuusliittojen tä-
10959: musta, suunnittelutoimintaa ja neuvontaa. hänastinen toiminta on osoittanut, että varsin
10960: Pienteollisuuden kehittämiseksi tapahtu;-aa pienillä kustannuksilla päästään määrätietoi-
10961: Yaltion lainatoimintaa on menestyksellä har- sesti kehittämään elinkeinojen monipuolista-
10962: joitettu vuosikymmeniä mm. Sveitsissä ja mista. Kussakin pienteollisuusliitossa tarvit-
10963: Ruotsissa, missä se on ratkaissut monia työl- taisiin yksi päätoiminen teknillistä tai lmu-
10964: lisyyskysymyksiä. Ruotsissa lainoitettavan pallista sivistystä omaava henkilö tutkimus-
10965: yrityksen elinkelpoisuuden ja yrittäjän päte- ja neuvontatyöhön. Liitot Yoinevat itse kus-
10966: vyyden tutkii lääneittäin järjestynyt yrittä- tantaa toimisto-, matka- ym. menoja, joten
10967: jäyhdistys, jolla on tätä varten pätevää kau- yleiset varat voidaan osoittaa lähinnä neu-
10968: pallista ja teknillistä henkilöstöä. vojan palkkaamiseen.
10969: Lapin, Keski-Pohjanmaan, SaYon ja l\Iik- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
10970: kelin läänin pienteollisuusliitot sekä SYenska tamme,
10971: österbottens smäföretagareförbund ja Södra
10972: Finlands smäindustriförening ovat suoritta- ettii Eduskunta ottaisi vuoden 1955
10973: neet kukin omalla alueellaan vastaavaa työtä. tulo- ja menoarvioon 13 Pl:n XVII
10974: r~isäksi ko. pienteollisuusliitot ylläpitävät tek- luvun 5 rnornentille 4 800 000 markan
10975: nillis-taloudellista neuvontaa alueensa yrittä- määrärahan ~naakunnallisten pienteol-
10976: jille, selvittävät ja tutkivat mahdollisuuksia lisuusliittojen harjoittaman neuvonta-
10977: kannattavan pienteollisuuden laajentamiseen työn tukemiseen.
10978: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
10979:
10980: Kauno Kleemola. Irma Hamara. Eino Rytinki.
10981: Verner Korsbäck. Markus Niskala. Eeli Erkkilä.
10982: Lennart Heljas. J. F. Pöykkö. Kustaa Tiitu.
10983: Antti Kukkonen. Eero Saari. Lauri Laine.
10984: Toivo H. Kinnunen. Väinö Rankila. Esa Koivusilta.
10985: Leo Häppölä.
10986: Eemil Partanen.
10987: 1616
10988:
10989: IV,346. - Rah.al. N:o 212.
10990:
10991:
10992:
10993:
10994: Wiherheimo ym.: .Määrärahan osoittamisesta maakunnallisten
10995: käsi- ja pienteollisuusliittojen suorittaman neu.vontatyön
10996: tukemiseen.
10997:
10998:
10999: E d u s k u n n a ll e.
11000:
11001: :Maaseudun elinkeinoelämän kehittämistä asetettaisiim tarpeellinen määräraha, josta
11002: varten toimivien käsi- ja pienteollisuusliitto- maalmnnalliset käsi- ja pienteollisuusliitot
11003: jen tärkeimpänä tehtävänä on liittojen jäsen- saisivat avustusta ko. neuvojien palkkauk-
11004: kuntaan kuuluvien yritysten teknillinen ja see.n ja matkakustannuksiin.
11005: liikkeenhoidollinen neuvonta. Mainittujen Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11006: liittojen, jäsenkunta ei pienyritysten ollessa nioittavasti,
11007: kysymyksessä kykene tätä toimintaa rahoitta-
11008: maan, sillä neuvontatyötä voidaan suorittaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
11009: vain käyttämällä apuna asiantuntijoita, jotka tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII: 5
11010: päätoimisesti hoitavat näitä itehtäviä. Kun momentille 15 000 000 markan su1u·ui-
11011: maaseudulle perustetut pienyritykset edusta- sen lisäyksen rnaitkttnnallisten käsi- ja
11012: vat mitä erilaisimpia tuotantoaloja, olisi pienteollisnusliittojen stwrittarnan neu-
11013: 'asiantuntija-apu järjestettävä siten, että vontatyön tukemiseksi.
11014: kauppa- ja teollisuusministeriön käyttöön
11015: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
11016:
11017: T. A. Wiherheimo. Yrjö Kilpeläinen. Päiviö Hetemäki.
11018: 1617
11019:
11020: IV,347. - Rah.al. N:o 213.
11021:
11022:
11023:
11024:
11025: E. A. Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Ulko-
11026: maankauppaliiton ulkomaille suuntautuvan julkaisutoimin-
11027: nan tukemiseen.
11028:
11029:
11030: E d u s k u n n a ll e.
11031:
11032: Suomen luonnonvarojen yksipuolisuudesta enimmäkseen vain muutamiin suuriin ostaja-
11033: ja kotimarkkinoiden suppeudesta johtuen maihin. Tämä rajoittuneisuus tekee kansan-
11034: kansantaloutemme on siinä määrin riippuvai- taloutemme kovin alttiiksi suhdannevaihte-
11035: nen ulkomaankaupan menestymisestä, että luille ja harvojen ostajamaiden tuontipoli-
11036: niin vienti kuin tuontikin vastaa kumpikin tiikan äkillisille muutoksille, mikä johtaa
11037: noin neljäsosaa kansantulosta. Vielä enem- oman maamme tuontimahdollisuuksien odot-
11038: män merkitsee työllisyyden ja kulutuksen tamattomiin heilahteluihin ja vakaviin häi-
11039: kannalta se seikka, että toiselta puolen metsä- riöihin, kuten pitkällinen kokemus on osoitta-
11040: rikkauksillemme ei olisi läheskään riittävää nut. Päävientituotteittemme menekin edis-
11041: käyttöä kotimaassa, toiselta puolen se, että tämisen ohessa vientimme pohjan monipuo-
11042: monia tuontitavaroita ei olisi saatavissa koti- listaminen ja sen ulottaminen käsittämään
11043: maasta lainkaan tai vain kohtuuttomin kus- laajenevassa määrin muihinkin raaka-ainei-
11044: tannuksin. Monia peruselintarvikkeita ja siin kuin puuhun perustuvia tavaroita sekä
11045: muita kulutustavaroita, eräitä polttoaineita, erityisesti myös pienteollisuuden tuotteita,
11046: maatalouden tarvitsemia lannoitteita, maata- vientituotteiden jalostusasteen nostaminen
11047: louskoneita ja muita tarvikkeita, teollisuuden sekä viennin maantieteellinen laajentaminen
11048: lukuisia raaka-aineita, puolivalmisteita, tar- vaatisivat valtion tukea, koska tällainen toi-
11049: vikkeita ja koneita, kulkuneuvoja, rakennus- minta tuottaa tuloksia vasta vähitellen. On
11050: tarvikkeita ja useita muita tavaroita on voi- kuitenkin selvää, että ulkomaille suuntautuva
11051: tava jatkuvasti tuoda maahamme, koska nii- kaupallinen propaganda on myös valtion
11052: den saannin supistuminen tai loppuminen kannalta hyvä sijoitus, koska se ennen pitkää
11053: johtaisi väistämättä elintason vakavaan heik- tulee moninkertaisesti takaisin kasvavien va-
11054: kenemiseen maassamme. Välttämättömän luutta-, tulli- ja verotulojen muodossa. Edel-
11055: tuonnin maksamiseen tarvittavat ulkomaan- leen on ilmeistä, että viennin monipuolista-
11056: valuutat voidaan ansaita valtaosaltaan vain minen ja laajentaminen vaativat monia eri
11057: viennin avulla, koska maksutaseen muut tulo- toimenpiteitä, kuten ed. A. Leikola ym. ovat
11058: erät eivät ole likimainkaan kyllin suuria esittäneet eduskunnalle huhtikuun 13 päi-
11059: tuonnin rahoittamiseen, vaan ovat suunnil- vänä 1954 jättämässään toivomusaloitteessa
11060: leen samaa suuruusluokkaa kuin maksuta- n: o 17. Siinä esitettyjen perustelujen no-
11061: seen muut menoerät tuontia lukuunottamatta. jalla ehdotettiin eduskunnan hyväksyttäväksi
11062: Vientimme päärungon muodostavien metsä- toivomus, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
11063: teollisuustuotteiden ja niiden rinnalle vienti- tutkimaan, millä tavoin maamme yleistä tun-
11064: tavaroinakin huomattaviksi vastikään nous- netuksitekemistä ja erityisesti ulkomaankaup-
11065: seiden metalliteollisuustuotteiden vientiedel- pamme laajentumista voitaisiin edistää sekä
11066: lytyksiä on näistä syistä aihetta vahvistaa. kaupallis-teknillistä edustnstamme ulkomailla
11067: Vientimme heikkouksia ovat kuitenkin toi- vahvistaa, jolloin olisi erityisesti selvitettävä
11068: selta puolen viennin rakentuminen edelleen- ne mahdollisuudet, miten sanottuja tarkoi-
11069: kin valtaosaltaan yhdestä raaka-aineesta, nim. tusperiä voitaisiin edistää valtion menoja ai-
11070: puusta, saataviin verraten harvoihin massa- nakaan sanottavasti lisäämättä. Em. aloi-
11071: tuotteisiin, toiselta puolen sen ulottuminen tetta ei vielä ole eduskunnassa käsitelty. Ky-
11072: 30
11073: 1618 IV,347. - Ulkomaille suuntautuva julkaisutoiminta..
11074:
11075:
11076: symys on myös niin laajakantoinen samalla Osoituksena Ulkomaankauppaliiton vieras-
11077: kuin se on kansantaloutemme kokonaisuuden kielisten julkaisujen merkityksestä maamme
11078: kannalta tärkeä, että suunniteltavien toimen- ulkomaille suuntautuvalle valistustoiminnalle
11079: piteiden vieminen käytännöllisen toiminnan on, että u1koasiainministeriö on vuodesta
11080: asteelle saattaa viedä suhteellisen paljon ai- 1951 lähtien jatkuvasti tilannut niitä jaetta-
11081: kaa. Kun ainakin sitä osaa em. ehdotuk- viksi Suomen lähetystöille ja konsulaateille
11082: sesta, joka koskee ulkomaille suuntautuvaa ympäri maailmaa. Vuonna 1953 ulkoasiain-
11083: julkaisutoimintaa, olisi päästävä toteutta- ministeriön tilaukset merkitsivät n. 15 %
11084: maan mahdollisimman nopeasti ja kun sen koko levikistä. Kauppa- ja teollisuusminis-
11085: suhteen on jo nyt tehtävissä käytännöllinen teriö on Suomen ulkomaisen näyttelytoimin-
11086: ja valtion varoja suhteellisen vähän vaativa nan yhteydessä käyttänyt sanottuja julkai-
11087: ehdotus, olisi käsityksemme mukaan saatava suja propaganda-aineistona. Levikki on li-
11088: valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1955 säksi käsittänyt suomalaisten liikkeiden ulko-
11089: tätä koskeva määräraha. On nimittäin ylei- maisille kauppatuttavilleen tilaamat vuosiker-
11090: sesti tunnettua, että Suomen Ulkomaankaup- rat ( n. 30 % koko levikistä) sekä liiton oman
11091: paliitto on jo n. 25 vuoden ajan julkaissut ilmaisen jakelun ulkomaisille kauppakama-
11092: useilla sivistyskielillä aikakauslehtiä ja muita reille ja kaupallisille järjestöille (n. 50 %
11093: painotuotteita, joiden avulla maatamme sekä koko levikistä). Kaikkiaan sanotut lehdet
11094: maamme tuotantoa ja kauppaa koskevaa tie- leviävät n. 60 maahan.
11095: doitusta on saatu levitetyksi ulkomaille ja Vuoden 1945 jälkeen Ulkomaankauppaliitto
11096: erityisesti sellaisille markkinoille, missä vien- ei ole nauttinut valtionapua. Vuosina 1928
11097: timahdollisuuksiamme on voitu tällaisella -45 Ulkomaankauppaliiton valtionapu vaih-
11098: toiminnalla laajentaa ja lujittaa. Suomen teli 15 %-55 % liiton kokonaismenoista.
11099: Ulkomaankauppaliitto on mm. julkaissut Liiton kokonaismenot olivat v. 1952 34 milj.
11100: säännöllisesti englannin-, ranskan-, espan- ja v. 1953 37 milj. markkaa. Vaikka liiton
11101: jan-, saksan-, venäjän- ja ruotsinkielisiä ai- toiminta on viime vuosina voitu pitää ennal-
11102: ka,kauslehtiä (Finnish Trade Review, Revue laan, on sen laajentaminen ja edelleentehos-
11103: Commercial de Finlande, Revista Comercial taminen kuitenkin riippuvainen siitä, voiko
11104: de Finlandia, Finnische Handelsrundschau, liitto jälleen saada osakseen valtion talou-
11105: Finskij Torgovyj Journal ja Finlands Han- dellista tukea. Keskeisenä, mitään erityistä
11106: del med Skandinavien). Samoin Ulkomaan- toimialaa edustamattomana ulkomaankaupan
11107: kauppaliiton toimesta on julkaistu yhdeksän aatteellisena järjestönä Ulkomaankauppaliitto
11108: painosta Finnish Foreign Trade Directory- harjoittaa toimintaa, jonka tulokset eivät
11109: nimisestä halmteoksesta, joka on laadittu em. koidu ainoastaan määrättyjen yksityisten
11110: kielille. Kuluneina vuosina nämä julkaisut liikkeiden, vaan koko kansantaloutemme hy-
11111: ovat saavuttaneet tunnustetun aseman niin väksi.
11112: ulkomailla kuin kotimaassakin. Siten niillä Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
11113: on tätä nykyä arvokkaat perinteet, jotka tar- kunnioittaen,
11114: joavat luotettavan pohjan niiden edelleenke-
11115: hittämiselle. Julkaisuissa olleet, maamme ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
11116: loudellista kehitystä, tuotantoa, yhteiskun- tulo- ja menoarvioon 13 Pl:n XVII
11117: nallisia oloja sekä kulttuurielämää koskevat lukuun 5 miljoonan markan stturuisen
11118: kirjoitukset ovat niissä jo nykyisinkin suh- määrärahan ka.uppa- ja teollisuusmi-
11119: teellisen laajoissa piireissä, joihin julkaisut nisteriön ohjeiden mukaan käytettä-
11120: leviävät, tehokkaasti tuoneet yleiseen tietoi- väksi Suomen Ulkomaanka:uppaliiton
11121: suuteen Suomen nimen ja maamme mahdolli- ulkomaille suuntautuvan julkaistdoi-
11122: suudet toimia arvokkaana osapuolena Imu- rninnan tnkemiseen.
11123: sainvälisessä yhteistyössä.
11124: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
11125:
11126: Eino Saari. Eemil Luukka.
11127: T. A. Wiherheimo. Harras Kyttä.
11128: Aare Leikola. Leo 1. Mattila.
11129: 1619
11130:
11131: IV,348. - Rah.al. N:o 214.
11132:
11133:
11134:
11135:
11136: Turkka ym.: J(orotetun määl'iirahan osoittamisesta rakennus-
11137: avustuksiksi k1tnnallisille ja yksityisille teknillisille, nm-
11138: mntti- ja knttppaoppilaitoksille niiden omia mkennttksia
11139: varten.
11140:
11141:
11142: B d u s k n n n a 11 e.
11143:
11144: Huolimatta siitä, että julkisessa sanassa listen oppilaitosten rakennuskustannuksiin
11145: jatkuvasti korostetaan ammattikasvatuksen noin 50 prosentilla. Se 120 miljoonan mar-
11146: tehostamisen tarpeellisuutta ja että nähdäk- kan määräraha, minkä hallitus on tätä v.ar-
11147: semme kaikki kansalaispiirit ovat tästä kysy- ten vuoden 1955 tulo- ja menoarviossa esittä-
11148: myksestä yksimieliset, on uusien valtion kes- nyt, ei kuitenkaan ole likima:imkaan riittävä.
11149: kusammattikoulujen perustaminen ollut käy- Sanotun perusteella ehdotamme kunnioit-
11150: tännöllisesti katsoen pysähdyksissä. Monet tav;asti,
11151: kunnat sitä vastoin ovat osoittaneet kiitet-
11152: tävää harrastusta koulujen perustamiseen, ja että Eclttskunta ottaisi vuoden 1955
11153: kuntien omatoimisuuden tuloksena onkin jo t1do- ja menoarvioon 13 Pl. XVII: 28
11154: useita ammattikouluja saatu käyntiin. Kun- nwmentille ( Rakennttsavnstnkset kun-
11155: tien toimintaa tässä suhteessa rajoittaa kui- nallisille ja yksityisille teknillisille,
11156: tenkin varojen puute, ja tarkoitukseen tar- am:nwtti- ja kauppaoppilaitoksille nii-
11157: vittaisiin entistä enemmän valtion tukea. den omin rakennuksiet varten) halli-
11158: Tavoitteena on pidetty, että valtio osallistuisi tuksen esittämän mäiirämhan lisäksi
11159: kunnallisten ja yksityisluontoisten ammatil- vielä 100 000 000 markkaa.
11160: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
11161:
11162: Arvi Turkka. Anni Flinck. Artturi Koskinen.
11163: Heikki Hykkäälä. Bruno J. Sundman. Arvo Ahonen.
11164: Veikko Kokkola. Urho Kulovaara. Vappu Heinonen.
11165: 0. Muikku.
11166: Veikko Helle.
11167: 1620
11168:
11169: IV,349. - Rah.al. N:o 215.
11170:
11171:
11172:
11173:
11174: Alanko ym.: Korotetun rnäärämhan osoittamisesta Tuberk1t-
11175: loosiliitto 1·. y:n toiminnan tukemiseen.
11176:
11177:
11178: E d u s k u n n a ll e.
11179:
11180: Tuberkuloosiliitto - Tuberkulosförbundet min kuin tähän asti. Nimittäin fyysillistä
11181: r. y. on ainoa järjestö maassamme, joka toi- kuntoutumista varten saatiin syksyllä 1954
11182: minnallaan pyrkii edistämään siviilituberku- vihdoin valmiiksi ajanmukainen käsityöpaja,
11183: loottisten jälkihuollon järjestämistä. Liittoon jonka arvo sisustuksineen kohoaa yli 20 milj.
11184: kuuluu tällä hetkellä yli 30 000 jäsentä. markkaan ja samaan aikaan on saatu raken-
11185: Työssään Tuberkuloosiliitto on keskittynyt netuksi opettajille asuinrakennus, minkä kus-
11186: lähinnä tuberkuloottisten kuntouttamisen tannukset kohosivat myös lähes 18 milj. mark-
11187: edistämiseen maassamme. Tässä pyrkimyk~ kaan. Nämä rakennustyöt on jouduttu ra-
11188: sessä on koetettu auttaa toipilaita heidän vai- hoittamaan, lukuunottamatta eduskunnan
11189: keuksissaan siinä määrin kuin se on ollut vuonna 1953 myöntämää 7.5 milj. markan ko-
11190: liiton toiminnan puitteissa mahdollista. Lii- rollista lainaa, liiton suorittamin toimenpi-
11191: ton perusjärjestöt lisäksi ovat menestyksellä tein ja varoin.
11192: tukeneet mainittua työtä. Vuoden 1953 ai- Edellä esitetyn toiminnan ohella liitto on
11193: kana käyttivät liiton perusjärjestöt yksistään laajentanut suuresti tutkimustoimintaansa.
11194: rahavaroja huoltoon n. 11.5 milj. markkaa, Liiton toimesta on aikaisemmin julkaistu sen
11195: minkä lisäksi jäsenyhdistysten toimistot ovat asettaman toimikunnan suorittama työ pa-
11196: voineet auttaa vaikeuksissa olevia jäseniään rantolain sosiaalihuoltajan työstä, kunnalli-
11197: mm. työpaikan hankkimisessa, anomusten laa- sesta toipilasrahasta ja parhaillaan liiton
11198: dinnassa jne. asettamat toimikunnat tutkivat potilaan kun-
11199: Tuberkuloosiliiton toiminnassa ja nimen- touttamiseen aiheuttavia tekijöitä paranto-
11200: omaan kuntouttamistyötä ajatellen vuoden loissa sekä ammattikoulutusmahdollisuuksia
11201: 1952 syksystä lähtien toimintansa alkanut tu- tuberkuloottisten osalta Suomessa. Tutkimus-
11202: berkuloottisten toipilasopisto Karkussa antaa toiminnan tukemista varten liitto kokoaa
11203: mahdollisuuden konkreettisempaan kuntout- alansa kirjallisuuden ja lainaa sitä tutkijoille.
11204: tamistyöhön kuin aikaisemmin. Sosiaali- ja Samoin on liitto myöntänyt pieniä stipendejä
11205: lääkintäasiaintuntijain valvomana laitoksen ulkomaisia opintomatkoja varten.
11206: toiminnasta näyttää olevan ratkaisevan hyviä Kun Tuberkuloosiliiton tehtävät ovat jat-
11207: tuloksia. Kesäisin mainitussa opistossa sitä- kuvasti laajentuneet, monipuolistuneet ja
11208: paitsi järjestetään parille sadalle tuberku- tehostuneet työssään tuberkuloottisten kun-
11209: loottiselle ilmainen kesälomanviettomahdolli- touttamiseksi takaisin tuottavaan työhön,
11210: suns. Tuberkuloottisten yanhempien terveille mikä toisaalta on aiheuttanut lisääntyviä
11211: sekä myöskin toipilaslapsille on järjestetty kustannuksia, pidämme 1iiton toiminnan tu-
11212: erikseen kesänviettomahdollisuuksia. Kesällä kemiseen vuodelle 1954 myönnettyä n.
11213: 1954 voitiin liiton lasten kesäleireille ottaa 440 000 markan määrärahaa aivan riittä-
11214: 360 lasta n. kuukauden pituiseksi ajaksi. mättömänä. Tuberkuloosiliitto on kohon-
11215: Kaikki on järjestetty osanottajille ilmaiseksi. nut muutamien viime vuosien aikana
11216: Tällä toiminnalla helpotetaan lukuisten vai- erääksi suurimmista vapaaehtoisista huolto-
11217: keuksissa kamppailevien tuberkuloottisten ja invaliidijärjestöistä, mutta lisääntyneistä
11218: perheiden asemaa. yhteiskunnalle tekemistään palveluksista huo-
11219: Tulevaisuudessa aikaisemmin mainittu Hoi- limatta sen saama valtiovallan tunnustus on
11220: kan opisto tulee toimimaan vielä tehokkaam- päinvastoin vähentynyt eikä ole suhteessa
11221: IV,349. - Alanko ym. 1621
11222:
11223: vastaavien järjestöjen saaman tunnustuksen että Eduskunta otta.isi vuoden 1955
11224: ja tuen kanssa. Niinpä liitolle myönnetty tulo- ja menoarvioon 14 Pl:n XI luvun
11225: määräraha vuoden 1954 aikana oli huomatta- 17 kohtaan Tuberkuloosiliitto-Tuber-
11226: vasti pienempi kuin aikaisemmin. kulosförbundet 1', y :n toiminnan tuke-
11227: Edellä sanottuun viitaten ja huomioonot- miseen 3 000 000 markkaa.
11228: taen 'Tuberkuloosiliiton kasvavan yhteiskun-
11229: nallisen työn merkityksen ehdotamme,
11230: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
11231:
11232: Kustaa Alanko. Elli Nurminen.
11233: Aino Malkamäki. Jaakko Hakala.
11234: 1622
11235:
11236: IV,35o. - Rah.al. N:o 216.
11237:
11238:
11239:
11240:
11241: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisten ammatti-
11242: oppilaskotien perustamis- ja ylläpitokustannuksiin.
11243:
11244:
11245: E d u s k u n n a ll e.
11246:
11247: Virallisessa lastensuojelutyössämme on va- jotta jotain tehtäisiinkin tärkeäksi myönne-
11248: litettavana puutteena lastenkodeista ikänsä tyllä alalla erikoisesti orpojen hyväksi.
11249: takia poistuvien nuorten jääminen omin avuin ·Tulo- ja menoarviossa on viime vuosina
11250: sopeutumaan yhteiskuntaan. He ovat silloin myönnetty ammattioppilaskotien ylläpitokus-
11251: juuri ammattikoulutusvaiheessaan ja huolto- tannuksiin pieni määräraha, joka kuitenkin
11252: laitoksen työ jää selvästi kesken, sillä näillä tämän vuode~ budjetista jätettiin pois. Kun
11253: nuorilla ei ole ketään läheistäkään tukena, parhaillaan on mm. Tampereella suunnitteilla
11254: kuukausiansio ei riitä edes kunnolliseen ruo- uusi 30-paikkainen ammattioppilaskoti ja sen
11255: kaan ja vaatteisiin, asuntovaikeuksista puhu- tarve on tällä teollisuusseudulla mitä kipein,
11256: mattakaan, ja varhemmin särkyneitten kotien on paikallaan, että valtio on osaltaan valmis
11257: ja epäsosiaalisten vanhempien perintö voi myös tukemaan perin kalliiksi tulevia perus-
11258: vielä vaikeuttaa kehitystä. tamis- ja rakennuskustannuksia.
11259: Tätä puutetta poistamaan on vapaan las- Ylläolevan perusteella ehdotamme,
11260: tensuojelutyön piirissä ryhdytty perustamaan
11261: ammattioppilaskoteja, jotka totuttavat nuoret että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
11262: askel askeleelta itsenäiseen vastuuseen, joissa tulo- ja menoarvioon 14 Pl:n XI lu-
11263: he saavat täysihoidon ja joissa opastetaan V1tn uudelle momentille 12 miljoonan
11264: heitä ammattiopinnoissa. Nimenomaan tänä markan määrärahan yksityisten mm-
11265: aikm1a, jolloin ammattiopintojen merkitys on mattioppilaskotien ]JeJ'ustarnis- ja yllä-
11266: täysin selvinnyt koko kansalle, on näiden op- pitokustannuksiin.
11267: pilaskotien perustaminen entistä tärkeämpää,
11268: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
11269:
11270: Jaakko Hakala. Artturi Tienari.
11271: 1623
11272:
11273: IV,35L - Rab.al. N:o 217.
11274:
11275:
11276:
11277:
11278: A. Leikola ym. : Määrärahan osoittamisesta Helsingin diako.
11279: nissalaitoksen vajaamielishoitolan henkilökunnan asuinra-
11280: kennusten rakentamisen avustamiseen.
11281:
11282:
11283: E d u s k u n n a ll e.
11284:
11285: Hallitus on tulo- ja menoarvioesityksessään 17 000 000 markkaa, josta avustuksena puolet
11286: vuodelle 1955 esittänyt 14 Pl. XII: 18 mo- eli 8 500 000 markkaa.
11287: mentille 29 000 000 markkaa kunnallisten ja Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
11288: yksityisten vajaamielislaitosten perustamis- nioittaen,
11289: kustannusten avustamiseen. Tähän summaan
11290: ei kuitenkaan sisälly Helsingin diakonissalai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
11291: toksen Espoossa sijaitsevan Yajaarnielishoito- tulo- ja menoarvioon 14 Pl:n XII lu-
11292: lan henkilökunnan lisärakennusten rakenta- vun 18 momentille lisäystä 8 500 000
11293: misen avustamiseen mitään määrärahaa, markkaa Helsingin diakonissalaitoksen
11294: vaikka siihen on anottu ja haitolan toimin- vajaamielishoitolan henkilökunnan
11295: nan jatkuvuuden kannalta välttämättä tarvit- asuinrakennusten rakentamisen avtts-
11296: taisiin ensi vuonna valtiolta vähintään tamiseen.
11297: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
11298:
11299: Aare Leikola. Veikko Helle.
11300: Aune Innala. Kerttu Saalasti.
11301: Jaakko Hakala. Erkki Koivisto.
11302: Elli Nurminen. Albin Wickman.
11303: Johannes Wirtanen. Artturi Tienari.
11304: 1624
11305:
11306: IV,352. - Rah.al. N:o 218.
11307:
11308:
11309:
11310:
11311: Salmela-Järvinen ym.: Kor·otetun määrärahan osoittamisesta
11312: lastenkotien rakennuskustannusten avustamiseen.
11313:
11314:
11315: E d u s k u n n a 11 e.
11316:
11317: Lastenkotien rakennuskustannusten avusta- ollut mitenkään puolustettavissa, sillä vaikka
11318: miseen on vuodesta 1950, eli siitä lähtien kun pyrittäisiinkin soveltamaan käytäntöön tiuk-
11319: laki lastenkotien valtionavusta tuli voimaan, koja säästämisperiaatteita valtion taloudessa,
11320: ollut merkittynä tulo- ja menoarvion 14 Pl. niiden soveltaminen tällaisessa kohdassa, jossa
11321: XIV luvun 4 momentille 10 miljoonaa mark- määräraha muutenkin on aivan riittämätön,
11322: kaa. Tämä määräraha on ollut sangen vaati- ei ole paikallaan. Mutta saattoi kuitenkin
11323: maton eikä siitä ole voitu myöntää lastenko- odottaa, että supistaminen oli tilapäinen ja
11324: deille sellaisia avustuksia, jotka laki edellyt- että virhe korjataan seuraavan vuoden ta-
11325: täisi. Lain mukaan on nim. lastenkotien pe- lousarviokäsittelyn yhteydessä. Näin ei kui-
11326: rustamiseen ja rakentamiseen sallittu valtion- tenkaan ole tapahtunut, vaan eduskunnalle
11327: apu kaksi viidesosaa tavallisissa lastenko- esitetyssä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioesi-
11328: deissa ja puolet muissa lastenkodeissa hyväk- tyksessä ko. momentille on edelleen merkitty
11329: sytyistä kohtuullisista perustamiskustannuk- vain 5 milj. mk. On selvää, että näin pienen
11330: sista. Tähän mennessä on kuitenkin voitu määrärahan turvin eivät lastenhuoltojärjestöt
11331: myöntää avustusta pääasiassa vain entisten enempää kuin kuunatkaan rohkene suunni-
11332: lastenkotien heikossa kunnossa olevien tai tella uusien kotien rakentamista tai entisten
11333: muuten epätyydyttävien rakennusten perus- kunnostamista, niin kipeästi kuin niitä tarvit-
11334: korjausten avustamiseen. Valtionapu on kui- taisiinkin. Täten lastenhuollon alalla pääsee
11335: tenkin ollut omiaan kannustamaan lastenko- kehittymään vaikeita epäkohtia, joita sitten
11336: tien saattamista rakenteellisesti paremmalle myöhemmissä vaiheissa on mahdoton korjata.
11337: tasolle, mitä osoittaa jo sekin, että kun Lapsen elämässä saattaa yksikin ainoa epä-
11338: vuonna 1950 vain 53 lastenkotia voitiin kat- suotuinen elämys turmella koko olemassaolon
11339: soa hyväksyttäviksi, niiden luku on vuonna ja tehdä tästä tulevasta kansalaisesta epäso-
11340: 1953 ollut 103. Mutta luonnollista on, että siaalisen yksilön. Kansakunnalla ei ole varaa
11341: lastenkotienkaan kohdalta ei voida jatkuvasti tämäntapaiseen säästäväisyyteen ja määrära-
11342: pysytellä entisellä tasolla eikä korjata van- haa olisikin pitänyt lisätä entisestään, eikä
11343: hoja, monta kertaa jo perusteellisesti rappen- suinkaan pienentää.
11344: tuneita rakennuksia, vaan vähitellen on ra- Ehdotammekin kunnioittaen,
11345: kennettava uusia koteja, jotka vastaavat ny-
11346: kyaikaisen lastenhuollon ja kasvatuksen vaa- että Edusktmta ottaisi vuoden 1955
11347: timuksia. tulo- ja menoarvioon 14 Pl:n XIV lu-
11348: Vuoden 1954 tulo- ja menoarviossa ko. mo- vun 4 momentille lisäystä 20 milJoonaa
11349: mentilla ollut avustus kuitenkin supistettiin markkaa lastenkotien rakennuskustan-
11350: 5 milj. markkaan. Tämä supistus ei tietenkään nusten avustamiseen.
11351: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
11352:
11353: Martta Salmela-Järvinen. Aino Malkamäki.
11354: Elli Nurminen. Laura Brander-Wallin.
11355: Vappu Heinonen. Vilho Wäyrynen.
11356: Meeri Kalavainen. Tyyne Paasivuori.
11357: Impi Lukkarinen. Kaisa Hiilelä.
11358: 1625
11359:
11360: IV,353. - Rah.al. N:o 219.
11361:
11362:
11363:
11364:
11365: Paasivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta perheenäitien
11366: lomamatkojen tukemiseen.
11367:
11368:
11369: E d u s k u n n a 11 e.
11370:
11371: Vuosilomalakimme mukaan saavat kaikki kokonaismäärästä. Tämän vuoksi ja edistääk-
11372: säännöllistä työtä tekevät, vapaan ammatin seen vähävaraisten monilapsisten perheen-
11373: harjoittajia ja itsenäisiä yrittäjiä lukuunot- äitien lomanvieton yleistymistä, olisi heidän
11374: tamatta, vuotuisen loman. Tämän lain ulko- matkakustannuskysymyksensä hoidettava va-
11375: puolelle jää kuitenkin noin 700 000 perheen- paalippujärjestelmän avulla. Kun kulkulai-
11376: äitiä. Laskelmien mukaan heistä ainakin tosten ja yleisten töiden ministeriölle näin
11377: 100 000 vähävaraista monilapsista äitiä olisi laajassa mitassa tapahtuvan vapaalippujake-
11378: kipeästi loman tarpeessa. Maassamme ovat lun hoitaminen käy vaikeaksi, olisi sosiaali-
11379: eräät yhteisöt ja järjestöt - Sos.-dem. Nais- ministeriölle varattava määräraha tähän tar-
11380: liitto jo yli 50 v:n ajan - harjoittaneet ke- koitukseen.
11381: sävirkistystoimintaa näiden äitien hyväksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11382: Mutta vain murto-osa loman tarpeessa ole- nioittavasti,
11383: vien äitien määrästä pääsee tästä toiminnasta
11384: osalliseksi, ja monen kohdalla ilmainen oles- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
11385: kelukin jossakin lomakohteessa tuottaa suuria tulo- ja menoarvioon perheenäitien lo-
11386: vaikeuksia tai estyy kokonaan matkakustan- mamatkojen tukemista varten 2 000 000
11387: nusten kalleuden vuoksi. Jos loman vietosta markan määrärahan käytettäväksi so-
11388: huolehtiva järjestö taas voi jossain tapauk- siaaliministeriön lähempien ohjeiden
11389: sessa matkakulut suorittaa, niin silloinkin se mukaan.
11390: on poissa äitien 1omauttamiseen tarkoitetusta
11391: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
11392:
11393: Tyyne Paasivuori. Veikko Helle. Anni Flinck.
11394: Lempi Lehto. Artturi Kosldnen. Kalle Kauhanen.
11395: Aino Malkamäld. Urho Kulovaara. Bruno J. Sundman.
11396: Elli Nurminen. Mikko Hult. Viljo Virtanen.
11397: Irma Rosnell.
11398: Vappu Heinonen.
11399:
11400:
11401:
11402:
11403: 31
11404: 1626
11405:
11406: IV,ao4. - Rah.al. N:o 220.
11407:
11408:
11409:
11410:
11411: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttomien loma-
11412: matkojen järjestämiseksi vähävaraisille äideille.
11413:
11414:
11415: E d u s k u n n a 11 e.
11416:
11417: Toistaiseksi on ollut ainoana äitien loman- selleen loman sukulaistensa tai tuttaviensa
11418: viettokysymystä järjestävänä lainsäädäntötoi- luona pienin kustannuksin. Matka-avustusta
11419: menpiteenä 25 päivänä maaliskuuta 1948 an- ei kuitenkaan saisi sitoa mihinkään määrät-
11420: nettu valtioneuvoston päätös vähävaraisilla tyyn vuodenaikaan. Näin voisivat myös pien-
11421: äideille järjestetyn kesävirkistyksen valtion- viljelijäperheiden äidit saada jonkinlaisen
11422: avusta. Tämän määrärahan turvin ovat eräät mahdollisuuden vuosiloman pitämiseen, sillä
11423: naisjärjestöt runsaan kolmanneksen omia va- kesäaikana, jolloin erilaiset lomakodit toimi-
11424: rojaan käyttäen järjestäneet muutamalle tu- vat, heillä ei oman työnsä tähden juuri ole
11425: hannelle äidille ja heidän pienille lapsilleen mahdollisuuksia lomanviettoon. Nykyään ta-
11426: lyhyen kesäloman. pahtuu myös usein, että edellä mainittujen
11427: Näin lomautettujen äitien määrä on kui- järjestöjen lomakoteihin pyrkivät ja hyväk-
11428: tenkin tarpeeseen nähden aivan liian pieni. sytyt perheenäidit perääntyvät ilmaisesta lo-
11429: Kuitenkin maamme n. 700 000 perheenäidistä mailusta matkakustannusten tähden, mikäli
11430: vähintään 100 000 on siinä asemassa, että hei- järjestöt eivät omista varoistaan voi kustan-
11431: dän suurten perheittensä ja muuten vaikeit- taa heille ilmaista matkaa, sillä valtionapua
11432: ten elämänolosuhteidensa ja työtaakkansa ei ole saanut matkakustannuksiin käyttää.
11433: vuoksi pitäisi välttämättä saada vuosittainen Muissa valtioissa on saatu edullisia kokemuk-
11434: loma, jotta heidän työkykynsä säilyisi muut- sia valtion myöntämien vapaitten matkojen
11435: tumattomana. Mutta juuri suuriperheisim- vaikutuksesta kotipaikkakunnan ulkopuolella
11436: mät ovat taloudellisesti heikoimmassa ase- vietettyjen lomien lisääntymisen muodossa.
11437: massa ja heidän pitäisi saada tavalla tai toi- Nimenomaan perheenäideille, jotka tavalli-
11438: sella yhteiskunnan tukea loman järjestämi- sessa työssään ovat sidotut kotiin, merkitsee
11439: seksi. lomamatka vielä paljon enemmän kuin muille
11440: Edellä mainitun valtioneuvoston päätöksen lomalaisille.
11441: perusteella myönnetty määräraha (v. 1954 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11442: 6 292 000) on varsinkin elinkustannusten ko- nioittaen,
11443: hotessa osoittautunut riittämättömäksi. Tosin
11444: ei maassamme myöskään ole tarpeellista mää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
11445: rää sopivia lomakoteja. Kipeästi lepoa ja tulo- ja menoarvioon 14 Pl:n XXI lu-
11446: virkistystä tarvitsevien perheenäitien 1omaut- vun 5 momentille 3 000 000 markkaa
11447: tamista voitaisiin kuitenkin myös järjestää käytettäväksi maksuttomien matkojen
11448: siten, että myönnettäisiin heille maksuttornia järjestämiseksi lomaansa viettävt1le vä-
11449: matkoja, jolloin he itse voisivat järjestää it- hävaraist?le äidet?le.
11450: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
11451:
11452: Irma Torvi. Elli Stenberg.
11453: Usko Seppi. Pertti Rapio.
11454: Irma Rosnell.
11455: 1627
11456:
11457: IV,a1111. - Rah.al N:o 221.
11458:
11459:
11460:
11461:
11462: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kesävirkistyksen jär-
11463: jestämiseksi alle kouluiän oleville lapsille.
11464:
11465:
11466: E d u s k u n n a 11 e.
11467:
11468: Kolmatta vuosikymmentä oli valtion: tulo- toa ja kykyä vastustaa sairauksia, olisi tär-
11469: ja menoarviossa määrärahat lasten kesävir- keätä varata köyhien perheiden heikoille lap-
11470: kistystä varten sekä opetusministeriön että sille mahdollisuus tervehtyä ja voimistua
11471: sosiaaliministeriön hallinnonhaaroja käsittele- kesäaikana. Kaikilla kunnilla ei ole mah-
11472: vien pääluokkien kohdalla, edellisessä koh- dollisuutta yksinomaan omien varojensa tur-
11473: dassa vain kansakoululapsia, jälkimmäisessä vin järjestää asiaa. Sitäpaitsi on lukuisia
11474: yleensä heikkoja ja varattornia lapsia var- lastensuojelujärjestöjä, jotka tarkoitusta var-
11475: ten. V :sta 1951 lähtien ovat hallitukset ten saamansa valtionavun turvin kykenisi-
11476: kokonaan jättäneet esityksistään pois ko. vät nykyistä paremmin huolehtimaan va-
11477: määrärahat sosiaaliministeriön kohdalta, ja rattomien lasten kuntouttamisesta kesäaikana.
11478: esityksessään vuoden 1955 menoarvioksi eh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11479: dottaa nykyinen hallitus kansakoululasten- nioittaen,
11480: km kesävirkistykseen vain 8 miljoonaa mark-
11481: kaa, kun kyseiseen tarkoitukseen vielä v. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
11482: 1953 käytettiin 20 miljoonaa markkaa. tulo- ja menoarvioon 14 Pl:n XIV lu-
11483: Kun meidän maassamme pitkä, vaioton vun uudelle momentille 6 000 000
11484: vuodenaika ja suojeluaineista köyhä ravinto markkaa kesävirkistyksen järjestämi-
11485: heikentää erikoisesti lasten fyysillistä kun- seksi alle kouluiän oleville lapsille.
11486: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
11487:
11488: Irma Torvi Usko Seppi. Yrjö Murto.
11489: Elli Stenberg. Tauno Kelovesi. Irma Rosnell.
11490: 1628
11491:
11492: IV,356. - Rah.al. N:o 222.
11493:
11494:
11495:
11496:
11497: Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta kesävirkis-
11498: tyksen järjestämiseksi alle kouluiän olev~'lle lapst'lle.
11499:
11500:
11501: E d u s k u n n a ll e.
11502:
11503: Asutuskeskusten yhtenä vaikeana problee- keuksien vuoksi asiaa voi hoitaa, eikä järjes-
11504: mana on edelleenkin lasten kesävirkistystoi- töilläkään ole varoja toiminnan hoitamiseen.
11505: minnan järjestäminen. Lastensuojelujärjestöt, jotka pääasiassa
11506: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuodesta ovat lasten kesävirkistystä hoitaneet, kaipaa-
11507: 1927 vuoteen 1950 ollut määräraha alle vat kipeästi varoja ja varsinkin valtion
11508: kouluikäisten lasten kesävirkistystä varten. myönteistä tukea tehtävän suorittamisessa.
11509: Tämän pienen tuen turvin ovat eri jär- Jotta voitaisiin erikoisesti vähävaraisissa
11510: jestöt järjestäneet kesävirkistysmahdollisuuk- kunnissa suuria tuloksia tuottanutta toimin-
11511: sia lapsille. Huomattava,t määrät onkin heitä taa jatkaa, olisi kyseessäoleva määräraha
11512: voitu valtion tuen turvin saada maalle ja saatava uudelleen valtion tulo- ja menoar-
11513: <>n se lasten terveyden kannalta ollut kor- vioon ja mikäli mahdollista entistä suurem-
11514: vaamaton. pana.
11515: Viime vuosina on pyritty äitejä järjestä- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
11516: mään ilman lapsia kesälomille, jotta he voi- nioittaen,
11517: sivat saada todellista lepoa itselleen; tästä
11518: on aiheutunut se, että lapset ovat jääneet että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
11519: ilman tätä heille niin suuriarvoista ja tär- tulo- ja menoarvioon 14 Pl:n XIV lu-
11520: keää virkistysmahdollisuutta valtion periaat- vun uudelle momentille 4 000 000
11521: teellisen tuen puuttuessa lasten osalta. markkaa kesävirkistyksen järjestämi-
11522: Kunnat eivät yksinään taloudellisten vai- seksi alle kouluiän oleville lapsille.
11523: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
11524:
11525: Laura Brander-Wallin. Martta Salmela-Järvinen.
11526: Tyyne Paasivuori. Jaakko Hakala.
11527: Elli Nurminen. Eino Raunio.
11528: Kaisa Biilelä. Lempi Lehto.
11529: Edvard Pesonen.
11530: 1629
11531:
11532: IV,an. - Rah.al. N:o 223.
11533:
11534:
11535:
11536: .E. Nurminen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksi-
11537: tyisten perustamien alkoholistihuoltoloiden perustamis- ja
11538: kunnossapitokustannuksiin.
11539:
11540:
11541: E d u s k u n n a 11 e.
11542:
11543: Vuoden 1937 alusta saakka on valtion ja lyhytaikaisiin ja kalliskorkoisiin pankkilai-
11544: kuntien toimesta harjoitettu lakisääteistä noihin; koska muutoin olisi pitänyt toimintaa
11545: alkoholistien huoltoa. Sitä varten on perus- supistaa, jopa eräissä tapauksissa kokonaan
11546: tettu kuusi suurta pakollista huoltolaitosta, lopettaa.
11547: mutta ne eivät ole riittäneet tyydyttämään Kun yksityisten huoltolaitosten tarve on
11548: sitä tarvetta, mikä alkoholistien huollon kuitenkin ilmeinen ja alkoholistien huolto on
11549: alalla ilmenee. Niinpä on kaivattu pieniä, niissä erittäin tehokasta ja tulokset parempia
11550: vapaaehtoisia huoltoloita, joihin voisivat kuin pakollisissa huoltolaitoksissa, olisi val-
11551: mennä ne henkilöt, jotka vapaaehtoisesti tiolle taloudellisesti sekä muutoinkin edullista
11552: huoltoon alistuvat. Tämän puutteen tultua avustaa vapaaehtoisesti perustettuja ja yllä-
11553: todetuksi, perustettiin v. 1948 maahamme Va- pidettyjä alkoholistien huoltokoteja. Tämän
11554: paan Alkoholistihuollon Kannatusyhdistyksen näyttää oivaltaneen myös nykyinen hallitus-
11555: toimesta ensimmäinen vapaaehtoinen huolto- kin, koska se esittää valtion vuoden 1955 ta-
11556: koti ja myöhemmin on sama järjestö perus- lousarvioon kolmen miljoonan markan määrä-
11557: tanut vielä toisen ja kolmannenkin huoltolan. rahan yksityisten alkoholistihuoltolain perus-
11558: Suomen Kirkon Sisälähetysseura on lisäksi tamista ja kunnossapitoa varten.
11559: perustanut yhden vapaaehtoisen huoltolan, Määräraha on kuitenkin liian pieni. Kun
11560: joten nyt on yksityisiä huoltolaitoksia kaik- aikaisemmin oli kolme yksityistä huoltolaa,
11561: kiaan neljä. Mutta vaikka huoltolaitoksia on myönsi valtio niiden tukemiseen kolme mil-
11562: perustettu lisää, eivät kaikki laitoshuoltoa joonaa markkaa ja nyt on neljä huoltokotia,
11563: tarvitsevat alkoholistit niihin mahdu. Huol- joten pitäisi sanottua tarkoitusta varten va-
11564: toon joutuneiden lukumäärä nimittäin kas- rata vähintään neljä miljoonaa markkaa, tai
11565: vaa. Uusia huoltotapauksia ilmenee vuosit- muutoin saattaa käydä pakolliseksi lakkaut-
11566: tain n. 8 000, joten tarvittaisiin lisää huolto- taa ainakin yksi huoltokoti, mikä ei ole toi-
11567: . lOi ta ennenkuin tarve voitaisiin ·tyydyttää. vottavaa ottamalla huomioon kotien suuriar-
11568: Yksityisten huoltolaitosten toimintaa on voisen merkityksen.
11569: tuettu jonkun verran valtion toimesta. Eri Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
11570: vuosina on valtion tulo- ja menoarvioihin va- tamme,
11571: rattu pieniä määrärahoja niiden avustami-
11572: seksi. Vuonna 1953 käytettiin viimeksimai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
11573: nittuun tarkoitukseen valtion varoja neljä- tulo- ja menoarvioon 14 Pl:n XVI lu-
11574: miljoonaa markkaa, mutta vuoden 1954 val- vun 18 momentille lisäyksenä 1 000 000
11575: tion talousarvioon ei varattu markkaakaan markkaa käytettäväksi yksityisten pe-
11576: po. tarkoitukseen. Tästä syystä ovat yksityi- rustamien alkoholistihuoltoloiden pe-
11577: set huoltolat joutuneet suuriin taloudellisiin rustamis- ja kunnossapitokustannuk-
11578: vaikeuksiin. Niiden on ollut pakko turvautua siin.
11579: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
11580:
11581: Elli Nurminen. Eino Raunio.
11582: Kustaa .4l&nko. Veikko Kokkola..
11583: Veikko Helle. Albin Wickman,
11584: Tyyne Paasinori. Jaakko Hakala..
11585: 1630
11586:
11587: IV,a5s. - Rah.al. N:o 224.
11588:
11589:
11590:
11591:
11592: Kähönen ym.: Määrärahan osoittamisesta lisäkorvauksen
11593: myöntämiseksi eräille elinkorkonsa kertakaikkisena nosta-
11594: neille sotainvaliideille.
11595:
11596:
11597: Eduskunnalle.
11598:
11599: Sosiaaliministeriön määräyksen perusteella neen varsinaisen inflaatiovyöryn tapahdut-
11600: valtion tapaturmatoimisto kehoitti vuosina tua. Periaatteessa tämä oli myös epäoikeu-
11601: 1945-1946 niitä sotainvalideja, joiden työ- denmukaista, koska valtio täten saattoi täysin
11602: kyvyttömyysaste oli alle 30%, nostamaan samanlaiset tapaukset eri asemaan riippuen
11603: elinkorkonsa kertakaikkisena korvauksena. siitä, kapitalisoiko asianomainen elinkorkonsa
11604: Saman aikaisesti oli uusi sotilasvammalaki ennen 1. 1. 1948 vaiko sen jälkeen. Tämä
11605: valmisteltavana komiteassa, joka aloitti onkin niin eduskunnan kuin valtion viran-
11606: työnsä kesäkuussa 1944, ja kun komitean teh- omaisten taholta useissa eri yhteyksissä tun-
11607: tävänä oli myös korvausten riittävyyden har- nustettu. Edellä esitetyn huomioon ottaen
11608: kitseminen, oli jo silloin selvää, että kor- olisi oikeudenmukaista ja kohtuullista, että
11609: vauksia tultaisiin korottamaan, mikä myös valtion varoista myönnettäisiin lisäkorvaus
11610: tapahtui vuoden 1948 alusta lukien. Ennen niille, jotka taloudellisesti ovat joutuneet
11611: tätä ajankohtaa oli sotainvaliidien korvaus- omatta syyttään kärsimään edellä mainitusta
11612: oikeudellisessa asemassa huomattavan suuria valtion viranomaisten harkitsemattomasta ke-
11613: eroavaisuuksia, etenkin siinä, että alle 30 hoituksesta, jota noin 4 000 sotainvalidia on
11614: %:sen työkyvyttömyysasteen omaavat sota- tietämättömyydessään noudattanut. Valtiolle
11615: invalidit eivät päässeet osallisiksi kalliinajan- lisäkorvauksen myöntämisestä ei aiheutuisi
11616: lisistä, vaan heidän korvauksensa pysy- huomattavia menoja, mutta sen sijaan sillä
11617: tettiin vuoden 1941 korvaustason mukaisena. olisi suuri merkitys asianomaisille sotainva-
11618: Kun sotilasvammalailla yhdenmukaistettiin lideille, ja se olisi omiaan lujittamaan laajo-
11619: korvaukset, niitä samalla korottaen, jäivät jen sotainvalidijoukkojen ja kansalaispiirien
11620: tällöin ne sotainvalidit, jotka, olematta tie- luottamusta valtiovaltaan ja viranomaisten
11621: toisia sanotun komitean olemassaolosta ja oikeudenmukaisuuteen.
11622: valmisteltavasta korvausten korottamisesta ja Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
11623: yhdenmukaistamisesta, kapitalisoivat elinkor- dotamme,
11624: konsa ennen vuotta 1948 valtion tapaturma-
11625: toimiston heille kullekin lähettämän henkilö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
11626: kohtaisen kehoituksen johdosta, vaille kor- tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar-
11627: vausten korottamisen sekä yhdenmukaistami- kan arviomäärärahan lisäkorvausten
11628: sen muodossa muille vastaavassa asemassa ole- myöntämistä varten niille sotainvalii-
11629: ville sotainvalideille tulevaa hyötyä, kärsien det'lle, jotka ovat nostaneet elinkor-
11630: näin ollen huomattavan taloudellisen tappion. konsa kertakaikkisena heinäkuun 1 päi-
11631: Tämä koskee erityisesti niitä, jotka nostivat vänä 1945 tai senjälkeen, mutta ennen
11632: kertakaikkiskorvauksensa kesällä 1945 alka- 1 päivää tammikuuta 1948.
11633: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
11634:
11635: Urho Kähönen. Jaakko Hakala..
11636: Kustaa Tiitu. Harras Kyttä.
11637: Päiviö Hetemäki. M. 0. Lahtela..
11638: Artturi 'l'ienari. Va.ppu Heiu.onen.
11639: 1631
11640:
11641: IV,s59.- Rah.al. N:o 225.
11642:
11643:
11644:
11645:
11646: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta lisäkorvausten myön-
11647: tämiseksi eräille sotainvaliideille.
11648:
11649:
11650: E d u s k u n n a ll e.
11651:
11652: Valtion tapaturmatoimisto kehoitti vuosina teetti, mutta he kykenivät kohtalaisesti ruu-
11653: 1945-46 sotainvaliideja, joiden työkyvyttö- miilliseenkin työhön. Vaikka työkyvyttö-
11654: myysaste oli alle 30 %, nostamaan elinkor- myysaste onkin säilynyt ennallaan, niin iän
11655: konsa kertakaikkisena. Kehoitus tapahtui sel- lisääntyessä ja työkyvyn sen vuoksi vähen-
11656: laisessa muodossa, että asianomaiset luulivat tyessä heistä monet alkavat olla melkein työ-
11657: sen tarkoittavan heidän parastaan. Saman- kyvyttömiä. Suuri joukko heistä joutuu ole-
11658: aikaisesti valmistettiin uutta sotilasvammala- maan jatkuvasti sairaala- ja lääkärinhoidossa
11659: kia ja melkoisella varmuudella tiedettiin elin- vammojensa vuoksi omin kustannuksin.
11660: korkojen nousevan uuden lain voimaan tul- Kun nämä ihmiset ovat joutuneet vaikeaan
11661: lessa. Niin tapahtuikin vuoden 1948 alussa. asemaan ilman omaa syytään, olisi oikein ja
11662: Vuonna 1948 voimaan tulleessa uudessa laissa kohtuullista, että heille myönnettäisiin val-
11663: nousivat elinkorot, mutta sen lisäksi siinä tion varoista kohtuullinen korvaus menetyk-
11664: säädettiin maksettavaksi kalliinajanlisä alle sistään ja saatettaisiin heidät samaan ase-
11665: 30% :n invaliideillekin. Ne, jotka olivat nou- maan muiden sotainvaliidien kanssa.
11666: dattaneet viranomaisten kehoitusta, menetti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11667: vät siis sekä kalliinajanlisäyksen että eläk- nioittaen,
11668: keen korottamisen tuottamat edut. Kun vuo-
11669: sien 1945-46 jälkeen on rahamme arvo suu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
11670: resti alentunut, vastaa mainittuina vuosina tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
11671: maksettu kertakaikkinen korvaus useassa ta- kan arviomäärärahan lisäkorvausten
11672: pauksessa nykyään maksettavaa yhtä vuosi- myöntämiseksi niille sotainvaliideille,
11673: korvausta. Lähes vuosikymmen sitten sota- jotka ovat nostaneet elinkm·konsa ker-
11674: invaliidikorvauksensa kertakaikkiaan nosta- takaikkisena heinäkuun 1 päivän 1945
11675: neet olivat vielä melkein kaikki nuoria ihmi- ja tammikuun 1 päivän 1948 välisenä
11676: siä. Heillä saattoi olla alle 30 %: n invaliidi- aikana.
11677: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
11678:
11679: Toivo Friman. Toivo Asvik.
11680: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Rainer Virtanen.
11681: Pentti Liedes. Hugo Manninen.
11682: Paavo Aitio. Martti Leskinen.
11683: Pertti Rapio. J. Mustonen.
11684: 1632
11685:
11686: IV,36o. - Rah.al. N:o 226.
11687:
11688:
11689:
11690:
11691: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten per-
11692: heellisten sotaleskien sairausavustuksiin.
11693:
11694:
11695: Eduskunnalle.
11696:
11697: Sotilasvammalain mukaan voidaan sotaies- tuntuu kohtuuttomalta, että vähävaraisiksi
11698: kelle pitkäaikaisen sairauden tai ansiotyö- katsottujen sotaleskiperheitten sosiaalisia
11699: kyvyttömyyden johdosta myöntää määräai- etuja näin vähennettäisiin ottamalla heiltä
11700: kainen lisähuoltoeläke. Tällaista lain edellyt- pois tällainen etu, joka on osoittautunut ki-
11701: tämää lisähuoltoeläkettä ei kuitenkaan voida peän tarpeen vaatimaksi ja jonka tarve jat-
11702: myöntää lyhytaikaisen, usein hyvin suuria kuvasti on lisääntynyt, koska hyväntekeväi-
11703: kustannuksia aiheuttavan sairauden johdosta, syysjärjestöjenkin mahdollisuudet asian aut-
11704: mikä useasti aiheuttaa perheelliselle sotaies- tamiseksi ovat huomattavasti heikentyneet.
11705: kelle perheensä ainoana huoltajana ylivoimai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11706: sia taloudellisia vaikeuksia. nioittaen,
11707: Vallitsevan epäkohdan huomioiden on val-
11708: tioneuvosto 30. 1. -47, 23. 12. -47 sekä 19. 6. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
11709: -52 antanut päätöksen vähävaraisille, perheei- talousarvioon 3 miljoonan markan suu-
11710: lisille sotaleskille annettavista sairausavustuk- ruisen määrärahan käytettäväksi val-
11711: sista, joiden myöntäminen on tapahtunut tar- tioneuvoston päätösten 30. 1. -47, 23.
11712: koitukseen osoitetun määrärahan puitteissa. 12. -47 ja 19. 6. -52 mukaisesti vähä-
11713: Kun hallitus kuitenkin on vuoden 1955 varaisten perheellisten sotaleskien sai-
11714: talousarviosta jättänyt pois ko. valtioneu- rausavustuksiin.
11715: voston päätösten edellyttämän määrärahan,
11716: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
11717:
11718: Vappu Heinonen. Erkki W. Mohell. Johannes Wirtanen.
11719: Impi Lukkarinen. Varma K. Turunen. Heikki Soininen.
11720: Veikko Helle. Paavo Aitio. Urho Kähönen.
11721: Elli Nurminen. Y. Enne. Veikko Kokkola.
11722: Jaakko Hakala. Eino Roine. Arvi Turkka.
11723: 1633
11724:
11725: IV,361. - Rah.al. N:o 227.
11726:
11727:
11728:
11729:
11730: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten
11731: suuriperheisten äitien lomaleirimatkoja varten.
11732:
11733:
11734: E d u s k u n n a ll e.
11735:
11736: Vapaiden kansalaisjärjestöjen toimesta on vähävaraisille suuriperheisille äideille vapaa-
11737: viime vuosien aikana entistä enemmän :kiin- liput valtion rautateillä ja poStiautoissa
11738: nitetty huomiota suuriperheisten äitien loma- kullekin yhtä lomamatkaa varten vuodessa.
11739: kysymyksen järjestämiseen. Valtiovalta on Tämä sitäkin suuremmalla syyllä, kun rauta-
11740: puolestaan suhtautunut myönteisesti näihin teillä ja postiautoissa on tavallisesti vapaita
11741: pyrkimyksiin ja .osallistunut varsin tehok- paikkoja. On kohtuullista, että vapaalippu-
11742: kaalla tavalla järjestöjen ylläpitämien suuri- oikeus myönnetään äideille, joiden lapsiluku
11743: perheisten äitien lomaleirien kustannuksiin. on viisi tai sitä suurempi.
11744: Koska lomaleireistä saadut kokemukset ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11745: sangen rohkaisevia, tullaan niitä taloudellis- nioittaen,
11746: ten mahdollisuuksien sallimissa puitteissa
11747: edelleen jatkamaan. On kuitenkin todettava, että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
11748: että kalliit matkakustannukset monessa ta- tulo- ja menoarvioon 8 miljoonan mar-
11749: pauksessa asettavat voittamattomia vaikeuk- kan määrärahan v.apaiden lomaleiri-
11750: sia ja näin ollen estävät monen suuriperhei- matkojen järjestämiseksi valtion rau-
11751: sen, välttämättömässä lomantarpeessa olevan tateillä ja postiautoissa vähävaraisille
11752: äidin lomaleirille pääsyn. Tätä haittaa voi- äideille, joiden lapsiluku on viisi tai
11753: daan huomattavasti lieventää myöntämällä sitä enemmän.
11754: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
11755:
11756: Hilja Väänänen. Eino E. Heikura. Kalle Kämäräinen.
11757: Kerttu Saalasti. Toivo Antila. Lennart Heljas.
11758: Sylvi Halinen. Tahvo Rönkkö. Inna Hamara.
11759: Marja Lahti. Artturi Jämsen. Aune Innala.
11760: T. Saloranta.
11761: Eemil Partanen.
11762:
11763:
11764:
11765:
11766: 82
11767: 1634
11768:
11769: IV,aa2. - Rah.al. N:o 228.
11770:
11771:
11772:
11773:
11774: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta varattomien ja
11775: vähävaraisten siviiliarpojen sekä alaikäisten lasten hoitoon
11776: sidottujen sivit"lileskien elatuksen turvaamiseen.
11777:
11778:
11779: E d u s k u n n a 11 e.
11780:
11781: Sosiaalinen huolto edellyttää, että yhteis- vielä ovat täysin työkykyisiä., on huoltoelä:ke.
11782: kunta turvaa ennen kaikkea niiden elämän Siviiliorvot ovat jääneet ,lapsipuolen ase-
11783: mahdollisuudet, jotka eniten huoltoa tarvitse- maan" eikä valtiovallan taholta ole huomioitu
11784: vat. Tätä ei kuitenkaan ole aina uudistuk- heidän useimmiten sangen vaikeaa taloudel-
11785: sia tehtäessä riittävästi huomioitu. Niinpä lista asemaansa. Olisi oikeudenmukaista, että
11786: esim. lapsilisä maksetaan kaikille maamme myös siviiliorvot pääsisivät osallisiksi val-
11787: lapsille, niillekin, joiden vanhemmat ovat tion varoista maksettavasta huoltoeläkkeestä,
11788: maamme rikkaimpia. Sen sijaan mm. siviili- samoin siviilileskistä ne, jotka lastenhoidon
11789: orvot, joita maassamme on huomattava vuoksi ovat sidotut kotiin, eivätkä voi osal-
11790: määrä, ovat useimmassa tapauksessa yksin- listua ansiotyöhön.
11791: omaan vain lapsilisän varassa eläviä. Maas- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11792: samme on suuri määrä lapsirikkaita per- nioittaen,
11793: heitä, joiden pääasiallinen huoltaja on kuol-
11794: lut. Vain harvoissa tapauksissa saavat he että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
11795: mitään eläkettä tai avustusta. Yksinpä kun- valtion tulo- ja menoarvioon 14 Pl:n
11796: tain huoltoapukin usein evätään sen perus- XIX luvun uudelle momentille arvio-
11797: teella, että he saavat lapsi- ja perhelisää. määrärahana 100 000 000 markkaa käy-
11798: Sotaorvoille on sotavammalain nojalla tur- tettäväksi varattomien ja vähävarais-
11799: vattu huoltoeläke 16 ikävuoteen, erikoista- ten siviiliarpojen sekä alaikäisten las-
11800: pauksissa 17 vuoteen asti. Myös sotaleskillä, ten hoitoon sidottujen siviilileskien
11801: niilläkin, joiden lapset ovat aikuisia ja jotka elatuksen turvaamiseen.
11802: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
11803:
11804: Elli Stenberg. Pertti Rapio.
11805: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Irma Torvi.
11806: Rainer Virtanen. Yrjö Murto.
11807: 1635
11808:
11809: IV,sas. - Rah.al. N:o 229.
11810:
11811:
11812:
11813:
11814: Heljas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
11815: raittiustyötä suorittaville järjestöille.
11816:
11817:
11818: E d u s k u n n a 11 e.
11819:
11820: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- työn kaikinpuolinen vaikeutuminen, puhu-
11821: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1955 on mattakaan siitä, että ne eivät voi laajentaa
11822: 14 Pl. XIX luvun 1 momentin kohdalla mää- ja tehostaa työtään, mikä nykyisen raittius-
11823: räraha raittiustyön tukemiseen merkitty tilanteen ja edessä olevien väkijuomalainsää-
11824: 38 443 200 markan suuruiseksi. Määrärahaa dännän uudistamisesta johtuvien tehtävien
11825: ei siis ole ehdotettu nykyisestä korotettavaksi, vuoksi on välttämätöntä. Kysymyksessä ole-
11826: vaikka momentin nimike ehdotetaan muutet- van määrärahan korottamiselle ei pitäisi olla
11827: tavaksi siten, että tästä määrärahasta, josta taloudellisia esteitä, koska valtion väkijuoma-
11828: tänä vuonna voidaan jakaa avustusta ainoas- tulot ovat viime vuosina kasvaneet. Lain hen-
11829: taan varsinaisille raittiusjärjestöille, voitai- gen mukaan näitä tuloja olisi ensi sijassa
11830: siin antaa avustuksia myös eräille sellaisille käytettävä niiden vahinkojen estämiseen ja
11831: järjestöille, jotka muun toimintansa ohella korjaamiseen, joita väkijuomien käyttö ai-
11832: suorittavat raittiustyötä. Pitäen nimikkeen heuttaa. Tiettävästi myös ministeriö on pitä-
11833: muutosta asianmukaisena allekirjoittaneet nyt raittiustyön avustuksen lisäämistä tar-
11834: kuitenkin katsovat, että olisi myös varattava peellisena.
11835: mahdollisuuksia sen käytännössä toteuttami- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdo-
11836: seen ilman, että varsinaisten raittiusjärjestö- tamme,
11837: jen avustuksia supistetaan. Ellei näin ta-
11838: pahdu, tulevat näille järjestöille myönnettä- että Eduskunta vuoden 1955 valtion
11839: vät avustukset olemaan melkoisesti pienempiä talousarvion 14 Pl:n XIX luvun 1
11840: kuin tänä vuonna, jolloin ne jo ovat pienem- momentin kohdalla olevan määrärahan
11841: piä kuin vuonna 1953. Kun kaikki toiminta- raittiustyötä suorittavien järjestöjen
11842: kustannukset ovat viime aikoina huomatta- avustamiseksi korottaisi 60 000 000
11843: vasti kohonneet, on määrärahan jatkuvasta markkaan.
11844: supistamisesta seurauksena raittiusjärjestöjen
11845: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
11846:
11847: Lennart Heljas. Juho Tenhiälä. Irma :Rosnell.
11848: Albin Wickman. Elli Nurminen. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
11849: Bertel Lindh. Aino Malkamä.ki. Toivo Asvik.
11850: John Forsberg. Kaisa Hiilelä. Judit Nederström-Lunden.
11851: Kerttu Saalasti. Kalle Kauhanen. Eeli Erkkilä.
11852: Armi Hosia. Martta Salmela-Järvinen. Martti Huttunen.
11853: Jaakko Hakala. Armas Leinonen. Toivo Antila.
11854: 1636
11855:
11856: IV,364. - Rah.al. N:o 230.
11857:
11858:
11859:
11860:
11861: · Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sokeain Keskus-
11862: . liitto r. y: lle avustukseksi raaka-ainevarastojen täydentä-
11863: mistä varten.
11864:
11865:
11866: Eduskunnalle.
11867:
11868: Viime vuosien työttömyyskaudet ovat eri- 1 300 sokeasta noussut yli 2 000, on kuiten-
11869: tyisen vaikeina kohdistuneet maamme inva- kin halpojen tehdasvalmisteisten harja-, rot-
11870: liideihin ja yleensä osa- eli vajaatyökyisiin tinki- ja korihuonekalutuotteiden yhä lisään-
11871: ja mitä vaikeampivammaisesta on ollut kysy- tyvä tarjonta suuresti vaikeuttanut vastaa-
11872: mys, sitä vaikeampaa on asianomaisen ollut vien sokeain tuotteiden markkinoimista. Vain
11873: päästä tuottavaan työhön. Tilanteen helpot- tuotantomenetelmiä kehittämällä mm. pe-
11874: tamiseksi onkin nyttemmin perustettu 6 eri- rustamalla oma jouhien jalostuslaitos, siihen
11875: tyistä invaliidien työhönsijoittamistoimistoa, liittyvä sivellintehdas ja korihuonekalujen
11876: joiden kustannukset suoritetaan invaliidi- runkopainamo sekä raaka-ainehankintoja
11877: huoltolain nojalla valtion varoista. Näin te- ynnä tuotteiden markkinoimista tehostamalla
11878: hostettu työnvälitystoiminta ei kuitenkaan on Sokeain Keskusliitto tähän saakka kyen-
11879: millään tavoin kykene helpottamaan sokeain nyt jotenkin hyvin turvaamaan maamme so-
11880: vaikeata asemaa, vaan heidän työllisyytensä keain jatkuvan työllisyyden.
11881: turvaaminen on jatkuvasti jäänyt heidän Saman aikaisesti on keskusliitto lyhentä-
11882: omatoimisuutensa ja omien järjestöjensä, en- nyt edellä tarkoitettuja valtiolta saamiaan
11883: nen kaikkea Sokeain Keskusliitto - De Blin- lainoja 2 000 000 markalla ja kuluvan vuo-
11884: das. Centralförbund r.y:n toiminnan varaan. den loppuun mennessä on liiton jälleen. suo-
11885: Tunnustaen mainitun keskusliiton tärkeän ritettava lyhennyksenä 1 000 000 markkaa
11886: merkityksen tässä suhteessa myönsi edus- sekä vuoden 1955 kuluessa 1 500 000 mark-
11887: kunta sokeain jatkuvan työllisyyden turvaa- kaa. Tarkoitukseen myönnetyt varat ovat
11888: miseksi vuoden 1945 viimeisessä lisämenoar- kuitenkin edelleenkin sidotut raaka-ainehan-
11889: viossa momentin 19 Pl. II: 16 kohdalla So- kintoihin ja aivan välttämättömäksi havait-
11890: keain Keskusliitolle 5 000 000 markan lainan tuun raaka-ainevarastoon. Sen ohessa on
11891: raaka-ainehankintoja varten sekä edelleen sokeain tuotteiden kilpailukyvyn säilyttämi-
11892: vuoden 1948 varsinaisessa tulo- ja menoar- seksi tarpeen sitoa entistä enemmän varoja
11893: viossa momentin 19 Pl. II: 21 kohdalla vielä mm. raaka-aineiden nykyistä pidemmälle me-
11894: saman määräisen avustuslainan samaan tar- . nevään jalostamiseen ja monipuolisempaan
11895: koitukseen. Näiden varojen turvin onkin- hyväksikäyttöön tähtääviin uudistuksiin. V a-
11896: liitto kyennyt rahoittamaan raaka-ainehan- rojen saanti näihin tarkoituksiin näyttää
11897: kintansa sekä hankkimaan aivan välttämät- kuitenkin toivottomalta mm. sen johdosta,
11898: tömimmän tarpeen tyydyttävän raaka-aine- että liiton omaisuus on edellä tarkoitetun
11899: varaston, mikä ynnä liiton harjoittama so- valtiolta vuonna 1945 saadun lainan vakuu-
11900: keain tuotteiden markkinoimisesta huolehti- tena ja lyhynnystenkin suorittaminen näyt-
11901: minen ovat tehneet työkykyisille sokeille tää mahdolliselta vain mm. supistamalla raa-
11902: mahdolliseksi jatkuvasti työskennellä heille ka-ainehankintojen rahoittamiseen jatkuvasti
11903: soveltuvilla, varsin harvalukuisilla tuotanto- tarpeellisten käteisvarojen ja toisaalta raaka-
11904: aloilla. Saman aikaisesti kun sokeain käsi- ainevarastoon sidottujen varojen määrää.
11905: työammatteja harjoittavien ja sen kautta Varastot eivät kuitenkaan nykyiselläänkään
11906: pääasiallisen toimeentulonsa saavien sokeain riitä tarpeellisessa määrässä tyydyttämään
11907: lukumäärä on sotia edeltäneestä n. 1 200- tarvetta, mikä edellyttäisi n. 25 000 000 mar-
11908: IV,364. - Hiltunen ym. 1637
11909:
11910: kan paaoman sitomista kyseiseen tarkoituk- Edellä olevan johdosta kunnioittaen esi-
11911: seen. Täten on em. toimenpide omiaan enti- tämme,
11912: sestään yhä vaikeuttamaan sokeain työsken-
11913: telymahdollisuuksia. Tätä ei ole pidettävä että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
11914: tarkoitustaan vastaavana sen paremmin tä- tulo- ja menoarvioon Sokeain Keskus-
11915: hän saakka omalla työllään itsensä ja per- liitto - De Blindas Centralförbund
11916: heensä elättävien sokeain kuin yhteiskunnan- r.y:lle 2 500 000 markan avustuksen
11917: kaan kannalta. Päinvastoin olisi sokeain maka-ainevarastojen täydentämistä
11918: työskentelymahdollisuuksia pyrittävä nykyi- varten.
11919: sestään kaikin tavoin helpottamaan.
11920: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
11921:
11922: Onni Hiltunen. Kustaa Tiitu. Juho Tenhiälä.
11923: G. Henriksson. Päiviö Hetemäki. Atte Pakkanen.
11924: Felix Seppälä. Arvi Turkka. Helge Miettunen.
11925: Toivo Antila. Juho Kuittinen. Väinö Tikkaoja.
11926: Arvo Salminen. Heikki Hykkäälä. Toivo Kujala.
11927: Johannes Wirtanen. J. F. Pöykkö. Kalle Kauhanen.
11928: Yrjö Murto.
11929: Edvard Pesonen.
11930: 1638
11931:
11932: IV,sa11. - Ra.h.al. N:o 231.
11933:
11934:
11935:
11936:
11937: Mohell ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimitta-
11938: miseksi huonokuuloisten lasten opetuksen järjestämisestä.
11939:
11940:
11941: E d u s k u n n a 11 e.
11942:
11943: Kouluopetuksessamme on mm. se puutteelli- nen älyllinen tasonsa ei häntä sijoitettavaksi
11944: suus, ettei huonokuuloisille lapsille ole järjes- missään tapauksessa edellyttäisi.
11945: tetty erityistä opetusmuotoa, vaan huonokuu- Pohjoismaiden huonokuuloisten lasten opet-
11946: loiset lapset sijoitetaan tavallisimmin nor- tajat huomauttivat julkilausumassaan Oslon
11947: maalikuuloisten lasten kanssa yhdessä opetet- kokouksessa viime kesänä tästä huomattavasta
11948: taviksi, taikka erityisen huonokuuloisen lap- puutteesta. Olisi erityisen tärkeätä järjestää
11949: sen kysymyksessä ollen hänet sijoitetaan yh- huonokuuloisten lasten opetus niin yhdenmu-
11950: dessä kuurojen kanssa opetettavaksi. Edelli- kaiseksi kuin mahdollista normaalikuuloisten
11951: sessä tapauksessa hänen opetuksensa kärsii lasten opetustasoon verrattuna ja että se tu-
11952: yksinomaan jo siitäkin syystä, että lapsi saa lisi selvästi erotetuksi kuurojen lasten ope-
11953: alemmuuskomplekseja ruumiillisen vajavuu- tuksesta.
11954: tensa takia, mikä lisää hänen muutenkin nor- Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin,
11955: maalia vaikeampaa oppimistaan. Kuurojen
11956: koulussa taas opetus on huomattavasti hi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
11957: taampaa kuin mitä huonokuuloisen lapsen tulo- ja menoarvioon 2 miljoonaa mark-
11958: älyllinen taso edellyttäisi. Onpa sellaisiakin kaa tutkimuksen sum·ittamiseksi siitä,
11959: tapauksia, että tällainen huonokuuloinen miten huonokuuloisten lasten opetus
11960: lapsi on sijoitettu ns. apukouluun, jonne hä- olisi järjestettävä.
11961: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
11962:
11963: Erkki W. Mohell. Varma. K. Turunen. Eero Antikainen.
11964: 1639
11965:
11966: IV,aaa. - Rah.al. N:o 232.
11967:
11968:
11969:
11970:
11971: Nederström-Lunden ym.: Määrärahan osoittamisesta avus-
11972: tuksiksi kodeissa hoidettavina olevien Vajaamielisten lasten
11973: vähävaraisille vanhemmille.
11974:
11975:
11976: E d u s k u n n a 11 e.
11977:
11978: Maassamme on noin 18 000 vajaamielistä saadaan hoitolaitoksia ja hoitotiloja niin pal-
11979: lasta, joiden hoitokysymys on suurelta osalta jon, että edes syvästi vajaamieliset lapset
11980: järjestämättä. Vain vähäinen määrä heistä voitaisiin sijoittaa niihin. Tästä syystä ja
11981: voidaan sijoittaa laitoshoitoon, koska hoito- ottaen huomioon vähävaraisilla vanhemmille
11982: paikkoja maassamme tähän tarkoitukseen on vajaamielisten lasten hoidosta aiheutuvat
11983: ainoastaan vähän yli tuhannen. Tästä joh- suuret vaikeudet, olisi yhteiskunnan tuettava
11984: tuu, että tuhansia syvästikin vajaamielisiä heitä taloudellisesti. Tällainen taloudellinen
11985: lapsia joudutaan hoitamaan kodeissa. Kuinka tuki ainakin vähäisessä määrässä auttaisi
11986: suurissa vaikeuksissa tällaisten lasten monet vajaamielisten lasten äitejä kantamaan hei-
11987: vähävaraiset vanhemmat joutuvat kamppai- dän kohdalleen sattunutta raskasta taakkaa.
11988: lemaan, selviää mm. niistä lukuisista, suo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11989: rastaan järkyttävistä kirjeistä, joita lasten
11990: vanhemmat ja huoltajat ovat lähettäneet että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
11991: huoltolaitoksille anoessaan vajaamielisen lap- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
11992: sen ottamista laitoshoitoon. kan määrärahan jaettavaksi valtioneu-
11993: Suurella tyydytyksellä on tervehdittävä voston lähemmin määräämällä tavalla
11994: kaikkia niitä yhteiskunnan toimenpiteitä, avustuksina kodeissa hoidettavina ole-
11995: jotka edistävät tämän vaikean kysymyksen vien vajaamielisten lasten vähävarai-
11996: ratkaisua. Parhaassakin tapauksessa kuiten- sille vanhemmille tai huoltajille.
11997: kin kestää vielä monia vuosia ennen kuin
11998: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
11999:
12000: J'udit Nederström Lunden. Eino Roine. Irma Rosnell.
12001: J'. Mustonen. Leo Suonpää. Irma Torvi.
12002: ~aavo Aitio. Aimo Aaltonen. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
12003: Elli Stenberg.
12004: 1640
12005:
12006: IV,367. - Rah.al. N:o 233.
12007:
12008:
12009:
12010:
12011: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkelain
12012: ulkopuolelle jääneiden työkyvyttömien eläkekysymyksen
12013: järjestämistä varten.
12014:
12015:
12016: E d u s k u n n a 11 e.
12017:
12018: Vuoden 1952 valtiopäivillä eduskunta hy- Viime maaliskuussa hallitus antoi eduskun-
12019: väksyi hallitukselle lausuttavaksi toivomuk- nalle esityksen laiksi vanhuusavustuslain
12020: sen, ,että hallitus kiireellisesti valmistuttaisi muuttamisesta, missä ehdotetaan eläkkeen
12021: ja antaisi eduskunnalle esityksen kansanelä- järjestämistä niille, jotka työkyvyttöminä
12022: kelain ulkopuolelle jääneiden työkyvyttömien ovat jääneet kansaneläkelain ulkopuolelle
12023: eläkekysymyksen järjestämiseksi". Hallitus ei taikka muuttaneet Suomeen vasta täytettyään
12024: ole kuitenkaan ottanut ensi vuoden tulo- ja 55 vuotta ja ovat täyttäneet 65 vuotta, eli
12025: menoarvioon määrärahaa tätä tarkoitusta var- siis tulleet ,kansaneläkeikään". Tämä mer-
12026: ten, vaikka eduskunnan lausuma toivomus oli kitsisi eläkeoikeutta noin 4 500 henkilölle.
12027: yksimielinen. Sen jälkeen, kun vanhuusavus- Edelleen jäisivät eläkettä vaille kaikki ne 65
12028: tuslaki astui voimaan, eikä tässä yhteydessä vuotta täyttäneet, jotka muista syistä ovat
12029: tullut ratkaistuksi muiden kansaneläkelain jääneet kansaneläkelain ulkopuolelle, samoin
12030: ulkopuolelle jääneiden, huollon tarpeessa ole- kaikki nuoremmat työkyvyttömät. Eduskun-
12031: vien eläkekysymystä, ovat asianomaiset tun- nan lausuma toivomus tarkoitti kuitenkin
12032: teneet entistä katkerampana osattomuutensa näitä kaikkia, yhteensä yli 30 000 huoltoa
12033: yhteiskunnan huollosta. Tämä huollon tar- vailla olevaa työkyvytöntä. Eduskunta ei ole
12034: peessa olevien ryhmä käsittää ne, jotka ennen vielä käsitellyt hallituksen lakiesitystä, mutta
12035: kansaneläkelain voimaantuloa tai ennen 18 sen aikaisemmin lausuma toivomus edellyttää
12036: ikävuottaan ovat tulleet pysyvästi työkyvyt- laajempaa toimenpidettä asian järjestämi-
12037: tömiksi, sekä lisäksi ne kansaneläkelain ulko- seksi.
12038: puolella olevat vanhukset, jotka oman ym- Koska eduskunnan lausuman toivomuksen
12039: märtämättömyytensä, veroviranomaisten huo- mukaisesti olisi kansaneläkelain ulkopuolelle
12040: limattomuuden tai jonkun muun syyn vuoksi jääneiden työkyvyttömien henkilöiden eläke-
12041: eivät ole joutuneet suorittamaan vakuutus- kysymys ratkaistava kiireellisesti, ehdotamme
12042: maksua. Niinpä monet naiset, jotka eivät kunnioittaen,
12043: itse ole olleet ansiotyössä, vaan joilta kan-
12044: saneläkemaksu on peritty miehensä kautta, että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
12045: eivät leskeksi jäätyään ole itse tienneet huo- tulo- ja menoarvioon 800 000 000
12046: lehtia vakuutuksen maksamisesta eikä vero- markan arviomäärärahan kansaneläke-
12047: viranomaisten toimesta ole sitä kaikissa ta- lain ulkopuolelle jääneiden työkyvyttö-
12048: pauksissa peritty. Vasta eläkeikään tultuaan mien eläkekysymyksen järjestämistä
12049: ovat tällaiset henkilöt saaneet tietää, että he varten.
12050: eivät olekaan kansaneläkevakuutuksen alaisia.
12051: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
12052:
12053: Elli Stenberg. Rainer Virtanen.
12054: Anna-Liisa Tiekso-lsaksson. Irma Torvi.
12055: Toivo Asvik. Yrjö Murto.
12056: 1641
12057:
12058: IV,aas. - Rah.al. N:o 234.
12059:
12060:
12061:
12062:
12063: Turkka ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kansan-
12064: eläkelain ulkopuolelle jääneille työkyvyttömille.
12065:
12066:
12067: E d u s k u n n a 11 e.
12068:
12069: Eduskunnalle on jätetty lakialoite n:o 171, ja menoarviossa. Arvion mukaan tarvitaan
12070: jossa ehdotetaan säädettäväksi työkyvyttö- tarkoitukseen kaikkiaan noin 950 milj. mark-
12071: myysavustuslaki, jonka perusteella kansan- kaa, josta valtion osuus olisi noin 750 milj.
12072: eläkelain ulkopuolelle jääneet työkyvyttömät mk. Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon ei ole
12073: kansalaiset saisivat vanhuusavustusta vastaa- edellä mainittua tarkoitusta varten merkitty
12074: van vuotuisen eläkkeen. Kansaneläkelain määrärahaa. Senvuoksi ehdotamme kunnioit-
12075: ulkopuolella on noin 38 000 henkilöä, joista tavasti,
12076: korkeintaan yksi viidesosa on sellaisessa ta-
12077: loudellisessa asemassa, ettei eläkkeen myön- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
12078: täminen heille ole tarpeellista. Mutta noin tulo- ja menoarvioon 750 000 000 mar-
12079: 31 000 henkilöä on kipeästi avustuksen tar- kan määrärahan käytettäväksi avus-
12080: peessa. Siinä tapauksessa, että lakiehdotus tuksen maksamista varten kansanelä-
12081: tulisi hyväksytyksi eduskunnassa, tarvitaan kelain ulkopuolelle jääneWe työkyvyt-
12082: tarkoitusta varten varoja jo ensi vuoden tulo- tömille kansalaisillemme.
12083: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
12084:
12085: Arvi Turkka. Väinö Tikka.oja. Onni Hiltunen.
12086: G. Henriksson. Mikko Hult. Veikko Helle.
12087: Yrjö Kilpeläinen. Viljo Virtanen. Veikko Kokkola.
12088: Valto Käkelä. Kalle Kauhanen. Kustaa .A.lanko.
12089: Juho Karvonen. Arvo Sävelä. .Arvo .Ahonen.
12090: K. F. Haapasalo. Urho Kulovaara. Onni Peltonen.
12091: Erkki W. Mohell. Eero .Antikainen. 0. Lindblom.
12092: Rafael Paasio. Vappu Heinonen. Bruno J. Sundman.
12093: Otto Muikku. Anni Flinck Tyyne Paasivuori.
12094: Heikki Hykkäälä. Impi Lukkarinen. Meeri Kalavainen.
12095: Artturi Koskinen. Elli Nurminen. Laura Brander-Wallin.
12096: Juho Kuittinen. Martta Salmela-Järvinen. Lempi Lehto.
12097: Eetu Karjalainen.
12098:
12099:
12100:
12101:
12102: 33
12103: 1642
12104:
12105: IV,369, - Rah.al N:o 235.
12106:
12107:
12108:
12109:
12110: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta vuoden 1918 ,kan-
12111: salaissodassa punaisella puolella vahinkoja kärsineiden
12112: korvauksen järjestämiseen.
12113:
12114:
12115: E d u s k u n n a ll e.
12116:
12117: Vuonna 1918, heti kansalaissodan päätyt- sekä Karjalassa ja Aunuksessa käytyihin
12118: tyä, ryhdyttiin valtion taholta järjestämään taisteluihin osallistuneet suomalaiset. Tähän
12119: ns. valkoisten puolella taistelleiden ja tämän lainsäädäntöön nojaten on sitten vuosittain
12120: johdosta tavalla taikka toisella kärsimään valtion talousarvioon otettu määräraha näi-
12121: joutuneiden vahinkojen korvaamista. Tällöin den eläkkeiden maksamista varten.
12122: katsottiin korvauksiin oikeutetuiksi ei vain Nyt jo yleisesti tunnustetaan, että vuoden
12123: sotatoimissa tai siihen liittyvissä tapahtu- 1918 tapahtumat olivat historiallisten syiden
12124: missa haavoittuneet ja invaliideiksi tulleet, ja maassa silloin vallinneen tilanteen seuraus.
12125: vaan myös näiden ja kaatuneiden omaiset, Virallisesti on tunnustettu, että punakaarti-
12126: lesket, lapset tai muut sukulaiset suoraan laiset taistelivat vakaumuksensa puolesta.
12127: ylenevässä polvessa, samoin myös ne, jotka Mutta he taistelivat samalla Suomen itsenäi-
12128: olivat sodan johdosta kärsineet vahinkoja. syyden, riippumattomuuden, kansanvallan ja
12129: Vapaaehtoisesti kerättyjen varojen lisäksi rauhan puolesta, sen on historian kulku
12130: käytettiin tähän huolto- ja korvaustoimin- osoittanut. Vaikka punaisella puolella v.
12131: taan runsaasti yleisiä, kuntien, seurakuntien ·1918 taistelleet joutuivat monenlaisten suur-
12132: ja valtion varoja. Lopullisesti tämä huolto- ten vah5nkojen ja kärsimysten kohteeksi, ei
12133: rahoitus vakiinnutettiin lailla eläkkeistä va- vielä 36 vuoden kuluttuakaan ole näitä va-
12134: paussodassa haavoittuneille sotureille sekä hinkoja heille korvattu. ,Olisi jo vihdoinkin
12135: kaatuneiden ja sairauden johdosta kuollei- aika heitä kohtaan osoitettu epäoikeudenmu-
12136: den sotilaiden perheiden jäsenille 28 päivänä kaisuus korjata.
12137: huhtikuuta 1919. Tätä lainsäädäntöä täyden- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12138: nettiin vielä lailla 29 päivältä toukokuuta
12139: 1931, jolla säädettiin eläkkeet kaikille niille- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
12140: kin, jotka olivat osallistuneet sotatoimiin tai tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
12141: tehtäviin maan rajojen ulkopuolella ennen kan määrärahan vuoden 1918 kansa-
12142: Tarton rauhansopimuksen allekirjoittamista, laissodassa punaisella puolella vahin-
12143: vaikka osallistuminen näihin olikin ollut täy- koja kärsineiden korvauksen järjestä-
12144: sin vapaaehtoista. Näin tulivat korvauksiin miseksi.
12145: oikeutetuiksi kaikki Virossa kansalaissotaan
12146: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
12147:
12148: Hemm.ing Lindqvist. Pertti Rapio. Tauno Kelovesi.
12149: Kaino Haapanen. Hertta Kuusinen. Unto Miettinen.
12150: Y. Enne. Judit Nederström-Lunden. Aleksi Kiviaho.
12151: Mauri Ryömä. Irma Rosnell. Hannes Tauriainen.
12152: Esa Hietanen. Yrjö Murto. Toivo Niiranen.
12153: Eino Kilpi. Martti Lesld.nen. Toivo Kujala.
12154: Pauli Puhakka.
12155: Pentti Liedes.
12156: 1643
12157:
12158: IV,s1o. - Rah.al. N:o 236.
12159:
12160:
12161:
12162:
12163: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta vuonna 1918 pu-
12164: naisten puolella henkensä menettäneiden vielä hoitamatta
12165: olevien hautojen kunnostamiseen.
12166:
12167:
12168: Eduskunnalle.
12169:
12170: Eduskunta on vuoden 1954 tulo- ja meno- Hallitus ei ole kuitenkaan esittänyt v:n
12171: arvion 10 Pl: n XVI luvun 8 momentin 1955 tulo- ja menoarvioesityksessään määrä-
12172: kohdalla osoittanut 1 000 000 markan määrä- rahaa tähän tarkoitukseen. Päin vastoin se
12173: rahan vielä kunnostamatta olevien, v. 1918 perusteluissaan mainitsee, että momentti ja
12174: punaisella puolella kaatuneiden hautojen siinä oleva määräraha on poistettu. Olisi var-
12175: kuntoonsaattamiseksi. Määräajan kuluessa sin omituista, jos kulttuurivaltiona esiintyvän
12176: saapui ministeriöön 9 anomusta seuraavilta maan eduskunta yhtenä vuotena myöntää
12177: paikkakunnilta: Nauvo, Loimaa, Nurmijärvi, määrärahan ko. tarkoitukseen, mutta toisena
12178: Uusikaupunki, Piikkiö, Väster-Kvarnby, Luu- vuotena evää sen ja jättää vielä jälellä ole-
12179: mäki ym. Näiden 9 paikkakunnan em. hau- vat haudat kuntoonsaattamatta. Tällainen
12180: tojen kunnostamisen kustannusarviot nouse- menetelmä olisi häpeäksi maalle. Sen välttä-
12181: vat jo yli 1000 000 markan, joten tämän miseksi ja että vielä hoitamattomina olevat
12182: vuoden talousarviossa olevalla määrärahalla haudat saataisiin kunnostetuksi, olisi mo-
12183: ei voida kunnostaa edes niiden paikkakun- mentti ja sillä oleva määräraha v. 1955 tulo-
12184: tien em. hautoja, jotka ovat anomuksensa lä- ja menoarvioon palautettava.
12185: hettäneet. Tähän mennessä on saatu tietää, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12186: että vielä kunnostamattomia v: n 1918 punais-
12187: ten hautoja on seuraavilla paikkakunnilla: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
12188: Kärkölässä, Nousiaisissa, Nikkilässä, Ylöjär- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
12189: vellä, Kerppoossa, Marttilassa, Ahvenistossa, määrärahan vielä hoitamatta alevien
12190: Hyvinkäällä, Alastarossa, Vampulassa ja mo- vuonna 1918 punaisten puolella hen-
12191: nella muulla paikkakunnalla. Tarkoitukseen kensä menettäneiden hautojen kunnos-
12192: myönnetty yhden miljoonan markan määrä- tamiseksi.
12193: raha ei lähimainkaan riitä hautojen kuntoon-
12194: saattamiseksi.
12195: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
12196:
12197: Bernming Lindqvist. Judit Nederström-Lunden. Toivo Niiranen.
12198: Y. Enne. J. Mustonen. Paavo Aitio.
12199: E. Hietanen. Pertti Rapio. Juho Rytkönen.
12200: Toivo Kujala. Hugo Manninen. Yrjö Murto.
12201: Elli Stenberg. Tauno Kelovesi. Mauri Ryömä.
12202: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Aleksi Kiviaho. Irma Rosnell.
12203: Matti Koivunen. Rainer Virtanen. Nestori Nurminen.
12204: Toivo A.svik.
12205: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
12206: 1644
12207:
12208: IV,a11. - Rah.al. N:o 237.
12209:
12210:
12211:
12212:
12213: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi pienvilje-
12214: lijöille ja pienasuntojen omistajille heidän talouksiensa
12215: sähköistämistä varten.
12216:
12217:
12218: Eduskunnalle.
12219:
12220: Viitaten vuoden 1953 valtiopäiville jäte- kaa jaettavaksi avustuksina valtio-
12221: tyn raha-asia-aloitteen n: o 425 perusteluihin neuvoston lähemmin määräämällä ta-
12222: ehdotamme, valla pienv~1jelijöille ja pienasun-
12223: tojen omistajille heidän talouksiensa
12224: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 sähköistämistä varten.
12225: tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
12226: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
12227:
12228: Usko Seppi. Bemming Lindqvist. Leo Suonpää.
12229: Toivo Niiranen. Martti Leskinen. Paavo Aitio.
12230: Matti Koivunen. Antti Kinnunen. Pertti Rapio.
12231: 1645
12232:
12233: IV,s72. - Rah.al. N:o 238.
12234:
12235:
12236:
12237:
12238: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta palkinnoiksi talou-
12239: dellisimpien rakennusten suunnittelijoille ja rakentajille.
12240:
12241:
12242: E d u s k u n n a 11 e.
12243:
12244: VHkkaan rakennustoiminnan koko maassa Jaon tulisi luonnollisesti tapahtua. rakennus-
12245: jatkuessa käydään samalla vilkasta keskus- ten valmistuttua, siis jälkikäteen. Jaon voisi
12246: telua niistä tekijöistä, jotka ratkaisevasti suorittaa kulkulaitosten ja yleisten töiden
12247: vaikuttavat niin asunto- kuin muunkin ra- ministeriö.
12248: kennustoiminnan kustannuksiin. Puhutaan Epäilemättä tämänikaltainen palkintojär-
12249: ja kirjoitetaan liikevaihtoveron osuudesta, jestelmä voisi osaltaan vaikuttaa kustannus-
12250: liian korkeista suunnittelukustannuksista, tasoa alentavasti, ja kun kysymyksessä ovat
12251: vanhentuneista rakennusmenetelmistä ja -ai- valtavat taloudelliset arvot, pienikin alennus-
12252: neista, liian ylellisestä rakentamisesta jne. prosentti merkitsisi satojen miljoonien sääs-
12253: Monin tavoin ja monilla tahoilla on näitä töä rakennuskustannuksissa.
12254: epäkohtia selvitelty ja tutkittu, mutta mitään Edellä esitetyn perusteella allekirjoitta-
12255: ratkaisevaa kustannustason alentamiseksi ei neet kunnioittaen ehdottavat,
12256: kuitenkaan ole saatu aikaan.
12257: Allekirjoittaneiden mielestä olisi eräänä että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
12258: keinona käytettävä valtiovaUan toimesta so- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
12259: pivin palkinnoin järjestettyjä kilpailuja ra- markan määrärahan jaettavaksi val-
12260: kentajain ja suunnittelijoiden kesken. Vuo- tion palkintoina taloudellisimpien ra-
12261: sittain voitaisiin jakaa palkinnot taloudelli- kennusten suunnittelijoille ja rakenta,..
12262: sesti edullisimmin rakennetuista julkisista, jille.
12263: asunto- ja esim. teollisuusrakennuksista.
12264: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
12265:
12266: Varma K. Turunen. Jaakko Hakala.
12267: Erkki W. Mohell. Olavi Lindblom.
12268: Vappu Heinonen.
12269: 1646
12270:
12271: IV,s1s. - Ra.h.a.l N:o 239.
12272:
12273:
12274:
12275:
12276: Salminen: Korotetun määrärahan osoittamisesta korvaukseksi
12277: posti- ja lennätinlaitokselle vapaakirjeoikeudesta ja posti-
12278: rahan vapaudesta.
12279:
12280:
12281: E d u s kun n a 11 e.
12282:
12283: Hallituksen esityksessä vuoden 1955 tulo- todella lähetettyjen postilähetysten mukaan,
12284: ja menoarvioksi on 15 Pl. II luvun 18 mo- määritellään kiinteänä määrärahana huomat-
12285: mentin kohdalle kiinteänä määrärahana mer- tavasti pienemmäksi kuin mitä summan to-
12286: kitty korvaukseksi posti- ja lennätinlaitok- dellisuudessa tulisi olla. Kun posti- ja len-
12287: selle vapaakirjeoikeudesta ja postirahanva- nätinlaitos tilaston mukaisesti sai jo vuonna
12288: paudesta 800 miljoonaa markkaa. Vapaa- 1953 korvausta vapaakirjeoikeuden ja posti-
12289: kirjeoikeudesta ja postirahanvapaudesta an- rahanvapauden nojalla kuljetetuista lähetyk-
12290: netun asetuksen (704/42) 14 § :ssä sääde- sistä 940 miljoonaa markkaa ja kun kulje-
12291: tään, että ,vapaakirjeoikeuden ja postirahan- tettavien tällaisten lähetysten luku jatku-
12292: vapauden nojalla lähetetyistä lähetyksistä vasti lisääntyy, olisi tarkoitukseen nyt myön-
12293: maksetaan posti- ja lennätinlaitokselle val- nettävä 950 miljoonaa markkaa ja muutet-
12294: tion varoista vuosittain tulo- ja menoarvion tava määräraha arviomäärärahaksi.
12295: rajoissa korvaus, jonka suuruuden kulkulai- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen esi-
12296: tosten ja yleisten töiden ministeriö posti- ja tän,
12297: lennätinlaitoksen suorittamien pistokokeiden
12298: perusteella tehdyn laskelman mukaan mää- että EdttSkunta ottaisi vuoden 1955
12299: rää". Kun posti- ja lennätinlaitoksen talou- tulo- ja menoarvioon 15 Pl:n II lu-
12300: den hoidon yleisistä perusteista annetusta vun 18 momentin kohdalle hallituk-
12301: laista (565/50)) ilmenee periaate, että posti- sen esityksessä jo olevan määrärahan
12302: ja lennätinlaitoksen tulee saada täysi kor- lisäksi 150 miljoonaa markkaa kor-
12303: vaus suorittamistaan tehtävistä, jota seikkaa vaukseksi posti- ja lennätinlaitokselle
12304: myös valtiontalouden tarkastusvirasto on ko- vapaakirjeoikeudesta ja postirahanva-
12305: rostanut, ei ole oikein, että nyt esillä oleva paudesta ja samalla muuttaisi määrä-
12306: korvaus, jonka suuruus määräytyy vapaa- rahan arviomäärärahaksi, kuten se on
12307: kirjeoikeuden ja postirahanvapauden nojalla ollut ennen vuotta 1954.
12308: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
12309:
12310: Arvo Salminen.
12311: 1647
12312:
12313: 1V,a74. - Rah.al. N:o 240.
12314: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viran ja toimen
12315: haltijoiden palkkausluokkien tarkistamista varten.
12316:
12317: E d u s k u n n a II e.
12318: Valtion virkojen ja toimien palkkausluok- laajempaa ja voimakkaampaa tyytymättö-
12319: kien ns. kokonaistarkistus on ollut vireillä jo myyttä. Eräät virkamiesryhmät ovat uhan-
12320: useita vuosia, mutta vieläkään sen huomatta- neet avoimella palkkataistelulla, ellei pikaista
12321: vinta osaa ei ole toteutettu. Eduskunta on ratka~sua palkkauksen suhteen aikaansaada.
12322: useampaan otteeseen kiinnittänyt huomiota Tätä tyytymättömyyttä käsityksemme mu-
12323: mainittuun asiaan. Mm. vuoden 1953 talous- kaan on ollut tuntuvasti lisäämässä myös
12324: arvion käsittelyn yhteydessä eduskUnta hy- yleinen elintason aleneminen, mikä on tapah-
12325: väksyi palkkausluokkien tarkistuksen joh- tunut viimeksi kuluneiden vuosien aikana.
12326: dosta seuraavan lausuman: ,Kun eduskunta Palkkataso alemmissa ja keskipalkkaryhmissä
12327: on voinut todeta, että tämänkin tarkistuksen on muodostunut niin alhaiseksi, että toimeen-
12328: jälkeen palkkausluokitteluun jää epäkohtia tulo on huomattavasti vaikeutunut, muodos-
12329: ja puutteita, joita alati muuttuvat olosuhteet tuen useiden kohdalta jopa kestämättömäksi.
12330: vielä saattavat lisätä, eduskunnan mielestä on Useat valtion viran ja toimen haltijaryh-
12331: paikallaan, että palkkauslautakunnan työtä mät ovat lähetystöjen ja kirjelmien muodossa
12332: jatketaan virkojen ja toimien palkkausluok- kääntyneet ryhmämme puoleen, joissa ne näh-
12333: kiin sijoittelun tarkistamiseksi". däksemme riittävän selvästi ovat tuoneet
12334: Niinikään kuluvan vuoden lisätalousarvion esille ne monet epäkohdat, jotka heidän
12335: käsittelyn yhteydessä eduskunta kiinnitti palkkauksissaan ovat olemassa ja jotka ovat
12336: huomiota vallitseviin palkkausluokkaepäkoh- ratkaisua odottaneet jo useita vuosia. He
12337: tiin ja hyväksyi asiassa seuraavan lausuman: ovat tuoneet esille tyytymättömyytensä myös
12338: ,Eduskunta on todennut, että nyt tapah- sen johdosta, että hallitus tulo- ja menoarvio-
12339: tuvan tarkistuksen jälkeen virkojen ja toi- esityksessään ei ole asian johdosta esitystä
12340: mien palkkausluokkiin sijoitteluun jää run- tehnyt. Tässä mielessä, ja kun eduskunta on
12341: saasti epäkohtia. Kun hallituksen esityksen lisäksi useampaan eri kertaan asian johdosta
12342: luonteesta sitäpaitsi johtuu, ettei eduskunta lausunut selvän käsityksensä, olisi asia saa-
12343: ole voinut puuttua muiden kuin esityksen tava ratkaisuun aivan ensi tilassa. Pidämme
12344: tarkoittamien virkojen ja toimien sijoitte- välttämättömänä, että vuoden 1955 tulo- ja
12345: luun, eduskunta odottaa, että virkojen ja toi- menoarvioon varataan 1.5 miljardin markan
12346: mien palkkausluokkiin sijoittelun tarkistusta suuruinen arviomääräraha palkkausluokkien
12347: jatketaan." sijoittelussa ilmenevien epäkohtien korjaami-
12348: Näistä toteamuksista ja lausumista huoli- seksi. Suurimmat epäkohdat käsityksemme
12349: matta hallitus ei ole vuoden 1955 tulo- ja mukaan ovat alempien (1-12 pl.) ja keski-
12350: menoarvioesityksessään ehdottanut viran ja korkeiden (13-22 pl.) palkkausryhmien vir-
12351: toimen haltijoiden palkkausluokkiin sijoitte- kamiesten keskuudessa.
12352: lun tarkistusta ja vallitsevien epäkohtien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12353: poistamista. Asian esille ottamista on pitki-
12354: tetty siten, että palkkauslautakunnan rinnalle että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
12355: on perustettu ns. palkkatasokomitea, jonka tulo- ja menoarvioon 1 500 000 000
12356: tutkittavaksi palkkausasiat on annettu. markan arviomäärärahan valtion viran
12357: On ymmärrettävää, että tämän tärkeän ja toimen haltijoiden palkkausluokkien
12358: asian pitkittyminen on valtion viran ja toi- tarkistamista varten.
12359: men haltijoiden keskuudessa herättänyt yhä
12360: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
12361: Paavo Aitio. Kaino Haapanen. Matti Koivunen.
12362: Elli Stenberg. Irma Torvi. Eino Roine.
12363: Hugo Manninen. Yrjö Murto. Jud.it Nederström-Lunden.
12364: ltainer Virt&llen. Anna-Liisa Tiekso..Isaksson.Leo Soonpää.
12365: l'rD:la. JoaueU, .
12366: 1648
12367:
12368: IV,s75. - Rah.al. N:o 241.
12369:
12370:
12371:
12372:
12373: Pohjala ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaanhoitajatyövoi-
12374: man lisiiämiseksi valtion sairaaloihin.
12375:
12376:
12377: Eduskunnalle.
12378:
12379: Sairaaloiden luonne on entisiin aikoihin kärsiessä sairaanhoitajatoimien vähyydestä
12380: verrattuna suuresti muuttunut. Sairaalat toi- ovat myös uudet keskussairaalat sairaanhoi-
12381: mivat nykyään tutkimus- ja hoitolaitoksina, tajatoimien liian vähäisen lukumäärän joh-
12382: joissa mitä erilaisimpien, monimutkaisten tut- dosta joutuneet pitämään osan osastoista
12383: kimusmenetelmien avulla tutkitaan sairauk- suljettuna.
12384: sien syitä sekä erittäin korkealle kehitettyjen Viime aikoina on erityisesti kiinnitetty
12385: hoitomenetelmien avulla pyritään paranta- huomiota osa-aikatyön järjestämiseen sairaa-
12386: maan useinkin hyvin heikossa kunnossa ole- loissa. Osa-aikatyön avulla voitaisiinkin
12387: via potilaita. Tämän lisäksi useimmat valtion .todennä:köisesti huomattavasti helpottaa sai-
12388: sairaalat toimivat opetuslaitoksina, joissa raaloiden 'kireätä työvoimatilannetta.
12389: lääketieteen opiskelijat, sairaanhoitajaoppi- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
12390: laat, apuhoitajaoppilaat sekä mielisairaan- 'kunnioittaen,
12391: hoitajaoppilaat saavat käytännöllisen työn
12392: harjoittelunsa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
12393: Sairaaloiden muuttunut luonne vaatii tulo- ja menoarvioon 15 Pl:n uudelle
12394: entistä enemmän hoitohenkilökuntaa. Sairaa- momentt1le 20 m~1joonan markan mäii-
12395: loiden pyynnöistä huolimatta ei monien vuo- rärahan sairaanhoitajatyövoiman lisää-
12396: sien aikana ole niiden lisääntynyttä hoito- miseksi valtion sairaaloihin, silmällä-
12397: henkilökunnan tarvetta 'kuitenkaan täytetty. pitäen etupäässä sairaanhoitajien osa-
12398: Niinpä tilanne monissa valtion sairaaloissa aikatyötä.
12399: on kestämätön: vanhojen valtion sairaaloiden
12400: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
12401:
12402: Kyllikki Pohjala. Irma Bamara.
12403: Irma Karvikko. Laura Brander-Wallin.
12404: 1649
12405:
12406: IV,a7a. - Rah.al. N:o 242.
12407:
12408:
12409:
12410:
12411: Peltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta korvaukseksi val-
12412: tionrautateille alennuskuljetuksista.
12413:
12414:
12415: E d u s k u n n a 11 e.
12416:
12417: Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aikaisempi sanonta kuului ,korvaus valtion-
12418: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1955 sisältää rautateille halko- ym. tariffien alentamisesta
12419: viidennen osaston I: 8 kohdalla valtionrau- aiheutuvasta tappiosta". Kun määrärahan
12420: tateille tulona 600 milj. markkaa korvauk- käytöstä määrää valtioneuvosto ja kun aina
12421: sena alennuskuljetuksista. Tulo- ja meno- ei ole mahdollista etukäteen täsmällisesti ar-
12422: arvion 15 PI. II: 41 määrittelee mainitut vioida, mihin ko. määrärahaa tulisi käyttää,
12423: 600 milj. markkaa korvaukseksi valtionrauta- ei pitäisi olla esteitä sille, että sanottu määrä-
12424: teille halko- ja viljatariffien alentamisesta raha uudelleen muutettaisiin arviomäärära-
12425: aiheutuvasta tappiosta. haksi ja että sen käyttö tehtäisiin nykyistä
12426: Tällainen määräraha on ollut tulo- ja väljemmäksi. Tulo- ja menoarviossa (15 Pl.
12427: menoarviossa vuodesta 1951 alkaen. Sanotun II: 41) tulisi tämän mukaisesti viitata lakiin
12428: vuoden alusta tuli voimaan laki valtionrauta- eikä luetella tavaralajeja, joitten osalta kor-
12429: teiden talouden hoidon yleisistä perusteista vaus myönnetään. Tällaiseksi uudeksi sana-
12430: (242/50), jonka 3 § :n 3 momentin mukaan muodoksi sopisi esim. ,Korvaus valtionrauta-
12431: on valtionrautateille korvattava tulo- ja teille valtionrautateiden talouden hoidon ylei-
12432: menoarvioon otetun määrärahan puitteissa sistä perusteista annetun lain 3 § : n 3 mo-
12433: sellaiset tulojen menetykset, jotka aiheutu- mentin mukaan määrätyistä alennuskuljetuk-
12434: vat siitä, että kuljetusmaksut muista kuin sista".
12435: liiketaloudellisista syistä määrätään yleistä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12436: tasoa alemmiksi.
12437: Sekä kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa .että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
12438: että hallituksen esityksessä vuoden 1955 tulo- ja menoarvion 15 Pl:n II lukuun
12439: tulo- ja menoarvioksi mainittu määräraha 600 000 000 markan suuruisen arvio-
12440: on kiinteä, kun se aikaisemmin oli arvio- määrärahan korvaukseksi valtionrauta-
12441: määräraha. Aikaisempaan verrattuna on li- teille valtionrautateiden talouden hoi-
12442: säksi tehty sellainen muutos, että määrä- don yleisistä perusteista annetun lain
12443: raha koskee vain halko- ja viljakuljetuksista 3 § :n 3 momentin mukaan määrä-
12444: aiheutuvia tulojen menetyksiä, kun sensijaan tyistä alennuskuljetuksista.
12445: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
12446:
12447: Onni Peltonen. Arvi Turkka.
12448: Eero Antikainen. K. F. Haapasalo.
12449: Urho Kulovaara. Arvo Ahonen.
12450: Vappu Heinonen. Artturi Koskinen.
12451: Anni Flinck. Impi Lukkarinen.
12452: Eetu Karjalainen. Heikki Bykkäälä.
12453: 1650
12454:
12455: IV,s77.- Rah.al. N:o 243.
12456:
12457:
12458:
12459:
12460: Rytinki ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu-
12461: dun sähköistämisen tukemiseen.
12462:
12463:
12464: E d u s k u n n a 11 e.
12465:
12466: Hallituksen esityksessa valtion tulo- ja avustusmäärärahat ovat olleet niin pienet,
12467: menoarvioksi vuodelle 1955 hallitus ehdot- että sähköistämistöitä on ollut pakko suorit-
12468: taa maaseudun sähköistämisen tukemiseksi taa hitaammassa tahdissa kuin mitä muuten
12469: myönnettävää määrärahaa vähennettäväksi olisi voitu suorittaa.
12470: 150 miljoonaa markkaa nykyisestä määrästä. Kun maaseudulla on sähköistämättä vielä
12471: Vähennysehdotustaan hallitus perustelee 15 ne harvaanasutut syrjäiset seudut, joiden
12472: Pl. II luvun 28 momentin perusteluissa mai- alueitten väestön taloudellisen elämän elpy-
12473: nitsemalla, että ,maaseudun sähköistyskomi- minen sitä kaikkein kipeimmin kaipaa, niin
12474: tean 22 päivältä kesäkuuta 1950 olevassa mie- käsityksemme mukaan on väärin, että tähän
12475: tinnössä esittämä, myöhemmin laajennettu tarkoitukseen tarvittavia määrärahoja ryhdy-
12476: rakennusohjelma saadaan vähitellen toteute- tään pienentämään ajankohtana, jolloin sii-
12477: tuksi, joten tarkoitukseen varattua määrära- hen ei ole pakottavia syitä olemassa. Määrä-
12478: haa voidaan vuosittain vähentää". Kun raha olisi säilytettävä ainakin nykyisen suu-
12479: maaseudulle, ennen kaikkea niille seu- ruisena.
12480: duille, joiden sähköistämistä sähköistyskomi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12481: tea piti liian kalliina, on sähköistyskomi-
12482: tean ja myöhemminkin laajennetun raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
12483: nusohjelman jälkeen muodostettu useita säh- tulo- ja menoarvioon 15 Pl:n II lu-
12484: kön jakeluyhtymiä, niin määrärahan tarve ei vun 28 momentille 150 000 000 mar-
12485: ole pienentynyt. Kokemus on osoittanut, että kan suuruisen lisämäärärahan maaseu-
12486: päinvastoin sähköyhtymille myönnettävät dun sähköistämisen tukemiseksi.
12487: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
12488:
12489: Eino Rytinki. Artturi Jämsen.
12490: Heikki Soininen. Marja Lahti.
12491: Eeli Erkkilä. Sylvi Halinen.
12492: Eino E. Heikura. J. F. Pöykkö.
12493: Kauno Kleemola. Tahvo Rönkkö.
12494: Eemil Partanen. Kerttu Saalasti.
12495: T. Saloranta. Hilja Väänänen.
12496: Esa Koivusilta. M. 0. Lahtela.
12497: 1651
12498:
12499: IV,a7s, - Rah.al. N:o 244.
12500:
12501: Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu-
12502: dun sähköistämisen tukemiseen.
12503:
12504: E d u s k u n n a [ l e.
12505: Maaseudun sähköistämistä maassamme on mikäli sitä voitaisiin käytännössä merkittä-
12506: kuluneina sotien jälkeisinä vuosina toteu- vässä määrin toteuttaa.
12507: tettu maaseudun sähköistämiskomitean aikoi- Hallituksen eduskunnalle jättämässä vuo-
12508: naan omaksumien suuntaviivojen mukaisesti. den 1955 tulo- ja menoarvioesityksessä on
12509: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain maaseudun sähköistämisen tukemiseen mer-
12510: osoitettu määräraha maaseudun säJhköistä- kitty 300 000 000 markan suuruinen siirto-
12511: misen tukemiseen jaettavaksi vahvistettujen määräraha. Tämän määrärahan riittävyys
12512: perusteiden mukaisesti maaseudun sähköistä- on kuitenkin käytännössä suuresti kyseen-
12513: mistä suorittaville sä:hköyhtymille. Valtion alainen varsinaisiinkin valtionavustuksiin,
12514: takaamien lainojen, valtionavustusten ja säh- sillä se on 150 000 000 markkaa pienempi
12515: köy'htymien muuten hankkimien varojen tur- kuin kuluvalle vuodelle varattu vastaava
12516: vin on maaseudun sähköistäminen voitu vau- määräraha.
12517: raampien ja tiheämmin asuttujen alueiden Ottamalla huomioon, että myöskin maa'-
12518: osalta toteuttaa jo varsin pitkälle. Maas- seudun sähköistämisessä on pyrittävä toteut-
12519: samme toimii useampia sellaisia maaseudun tamaan oikeudenmukaisuuden ja tasapuoli-
12520: sähköistämisyhtymiä, joiden alueet ovat suu- suuden periaatetta niihin maamme kansalai-
12521: relta osalta harvaanasuttuja syrjäisiä ja siin nähden, jotka dlosu'hteiden paJkosta jou-
12522: ta1oudellisesti heikkovaraisia seutuja. Täl- tuvat asumaan syrjäisillä harvaanasutuilla
12523: laisina yhtyminä voidaan mainita mm. Ro- ja taloudellisesti vähävaraisilla alueilla, olisi
12524: vakairan Sähkö Oy, Koillis-Pohian Sähkö eduskunnan huomioitava esitetyn määräl"8J-
12525: Oy, Sähkö Oy Kainuun Valo, P<>hjois-Kar- han riittämättömyys ja myönnettävä lisäystä
12526: ja:lan Sähkö Oy. ym. Kun maaseudun sähkö- asianomaiselle momentille. Suoritetaanhan
12527: yhtymät yleensä ovat perustetut pääasiam- myöskin kansakoulutoimen alalla ylimää-
12528: sesti kunnallisina yihtyminä, ovat myöskin räistä valtionavustusta syrjäisille ja harvaan-
12529: syriäisten ja harvaanasuttujen seutujen asutuilla heikossa taloudellisessa asemassa
12530: asukkaat veroama:ksavina kuntien Jasenma dieville kunnille. Maaseudun sähköistäroinan
12531: joutuneet osallistumaan sähköistämisen ai- olisi vastaavilla alueilla täydellä syyllä rin-
12532: heuttamiin kustannuksiin kuntien suorit- nastettavissa yHmääräisiin kansakouluavus-
12533: taessa sähköyhtymien osake- ym. maksuja. tuksiin.
12534: Näinollen ovat syrjäseutujen asukkaat jou- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
12535: tuneet osaltaan maksamaan vauraampien ehdotamme,
12536: seutujen sähköistämiskustannuksia saamatta
12537: itse minkäänlaista hyötyä koko sähköistämis- että Eduskunta ottaisi woden 1955
12538: toiminnasta. Tällaisesta asiantilasta johtuen tulo- .ia menoarvion 15 Pl. II: 28 mo-
12539: onkin valtioneuvosto aikoinaan tehnyt peri- mentille 100 000 000 markan lisäyksen
12540: aatepäätöksen lisätyn valtionavustuksen jaettavaksi lisättynä valtionavustuk-
12541: myöntämisestä harvaanasuttujen, syrjäisten sena maamme syrjäisten .fa harvaan-
12542: ja köyhimpien a~ueiden sähköistämiseen. asuttu.ien alueitten sähköistämistä suo-
12543: Tämä toimenpide on täysin oikeaan osunut, riitaville sähköyhtym~'lle.
12544: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
12545:
12546: Eemil Partanen. Eino E. Heikura.. Niilo Ryhti.
12547: J. P. Pöykkö. Erkki Koivisto. Kauno Xleemola..
12548: Eetu Karjalainen. Heikki Soininen. M. 0. La.htela..
12549: Eino Rytinki.
12550: 1652
12551:
12552: IV,s1o. - Rah.al. N:o 245.
12553:
12554:
12555:
12556:
12557: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen jäl-
12558: leenrakentajille maksamatta jätettyjen indeksikorotusten
12559: hyvittämiseksi.
12560:
12561:
12562: E d u s k u n n a ll e.
12563:
12564: Kun eduskunta hyväksyi kesäkuun 17 päi- on tehty paljon tämän epäoikeudenmukaisuu-
12565: vänä 1947 erään toisen korvauslain muutok- den korjaamiseksi. Monet lähetystöt ovat
12566: sen, jonka mukaan ennen heinäkuun 1 päivää kulkeneet hallituksen puheilla, ja näille lähe-
12567: 1945 jälleenrakentamiseen käytetyille kor- tystöille on hallituksen taholta moneen ker-
12568: vausobligatioille ei maksettu lainkaan indeksi- taan luvattukin korjausta, mutta toistaiseksi
12569: korotusta ja 1. 7.-30. 9. 1945 välisenä ai- sitä ei ole tullut. Toukokuun 18 päivänä
12570: kana maksettiin vain 40 %, herätti se aika- 1948 asetti silloinen Pekkalan hallitus komi-
12571: naan Pohjois-Suomen jälleenrakentajien kes- tean arkkitehti Aulis E. Hämäläisen johdolla
12572: kuudessa oikeutettua tyytymättömyyttä. Täl- tutkimaan tätä asiaa ja tekemään esityksen
12573: laista päätöstä perusteltiin sillä, että raken- hallitukselle. Vuoden 1950 lopulla sitten mie-
12574: nuskustannukset vuoden 1945 alkupuolella tintö valmistuikin, ja siinä esitettiin sangen
12575: olivat alhaisemmat Etelä-Suomessa. Niin varovaisten laskelmien perusteella pahimpien
12576: saattoi ollakin, mutta jälleenrakennusalueilla epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseen 130
12577: ei niin ollut. Päinvastoin rakennuskustan- milj. mk. Tämän mietinnön valmistumisen
12578: nukset tosiasiassa mainitun vuoden alkupuo- jälkeen on rahan arvo jatkuvasti laskenut ja
12579: lella olivat korkeammat kuin esim. vuoden jälleenrakentajat maksaneet lainojensa kor-
12580: lopulla. Tämä johtui siitä, että tiet olivat koja, jotka alussa mainittu lain muutos oli
12581: sodan ja saksalaisten hävityksen jälkeen huo- aiheuttanut, joten komitean esittämä määrä-
12582: nossa kunnossa, joten kaikenlaisen rakennus- raha on nykyään riittämätön. Sen vuoksi
12583: tavaran kuljetuskustannukset olivat sangen tarkoitukseen olisi varattava enemmän kuin
12584: korkeat, eikä minkäänlaista rahtiavustusta komitea aikanaan ehdotti.
12585: sellaisen tavaran kuljetuksesta maksettu. Li- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12586: säksi oli huutava puute kaikenlaisista raken- nioittaen,
12587: nusaineista. Niitä ei saanut ostaa määrättyyn
12588: hintaan, vaan suuri osa oli hankittava ,mus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
12589: tasta pörssistä", jonka hinnat siihen aikaan tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
12590: olivat moninkertaiset laillisen kaupan hintoi- kan määrärahan Pohjois-Suomen jäl-
12591: hin verrattuna. leenrakentajille maksamatta jätettyjen
12592: Pohjois-Suomen jälleenrakentajien taholta indeksikorotusten hyvittämiseksi.
12593: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
12594:
12595: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Pentti Liedes~
12596: 1653
12597:
12598: IV,sso. - Rah.al. N:o 246.
12599:
12600:
12601:
12602:
12603: Kauhanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokummun
12604: pienkiinteimistöjen vesijohto- ja viemäriverkoston raken-
12605: tamiseen.
12606:
12607:
12608: E d u s k u n n a ll e.
12609:
12610: Outokummun kuparikaivoksen sekä kai- Out<ikumpu Oy on tämän asian omalta
12611: vosteollisuuden ympärille on lyhyessä ajassa kohdaltaan hoitanut niin, että yhtiö on
12612: kasvanut huomattavan suuri asutusalue, joka rakentanut omalle asutusalueelleen vesijohdot
12613: tällä hetkellä on maalaiSkuntien asutuskes- alueen ulkopuolella sijaitsevasta Särkijär-
12614: kuksista toiseksi suurin maassamme. vestä.
12615: Alue on rakennettu suunnitelmallisesti Omakotialueen vedensaanti on kokonaan
12616: siten, että rakennusjärjestelmän mukaan on hoitamatta, eikä myöskään liene mahdolli-
12617: rakennettu kadut, katuvalaistus sekä yhtiön suutta velvoittaa Outokumpu Oy:tä asiaa
12618: rakennusalueen osalta vesijohto- ja osittain järjestämään. Kun omakotitalojen omistajille
12619: viemäriverkosto. Kaivoksen ja rikastetehtai- sekä Kuusjärven kunnalle tämän tärkeän
12620: den välittömään läheisyyteen on Outokumpu asian hoitaminen on ylivoimainen tehtävä,
12621: Oy rakentanut toimihenkilöille sekä työläi- niin ehdotamme kunnioittaen,
12622: sille yhtenäisen asuma-alueen. Tämän alueen
12623: ulkopuolelle (ympärille) on muodostunut ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
12624: jatkuvasti laajenee omakotialue, jonka juoma- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
12625: ja talousveden saanti on muodostunut vai- kaa Outokummun pienkiinteimistöjen
12626: keaksi. Tämä johtuu siitä, että kaivosteolli- sekä omakotial~teiden vesijohto- ja vie-
12627: suuden jätevedet ovat pilanneet ympäristön märiverkoston rakentamiseksi.
12628: järvivedet sekä myöskin po'hjavedet.
12629: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
12630:
12631: Kalle Kauhanen. Juho Karvonen.
12632: 1664
12633:
12634: IV,as1. - Rah.al. N:o 247.
12635:
12636: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virkamiesten
12637: palkkausluokkiin sijoituksen tarkistamista varten.
12638:
12639: E d u s kun n alle.
12640: Eduskunta on jo useaan otteeseen joutu- dollisuuksia tyydyttävään luokitukseen. Val-
12641: nut toteamaan, että valtion virkojen ja toi- tiovarainministeriö kiinnittikin tähän seik-
12642: mien palkkausluokkiin sijoituksessa on monia kaan huomiota antaessaan 1. 4. 54 palkkaus-
12643: virheellisyyksiä, ja sen myöntämin määrä- lautakunnalle ohjeet palkkausluokkiin sijoi-
12644: rahoin onkin jo suoritettu useita huomatta- tuksen täydellistä tarkistamista varten. Niissä
12645: van laajoja luokituksen tarkistuksia. V. 1947 sanotaan mm.: ,Palkkauslautakunnalla on
12646: suoritetuissa kahdessa tarkistuksessa siirret- oikeus tehtäväänsä suorittaessaan ehdottaa
12647: tiin yhteensä n. 46 % peruspalkkaisista vi- myös sellaiset muutokset voimassa olevaan
12648: roista ja toimista ylempään palkkausluok- palkka-asteikkoon kuin se katsoo tarpeelli-
12649: kaan. Vuoden 1953 alussa voimaantulleessa seksi sille annetun tehtävän suorittamisessa".
12650: palkkausjärjestelyssä n. 26 % ja kuluvan Valtion asioiden hoidon kannalta on vält-
12651: vuoden ns. pikatarkistuksessa n. 8 % perus- tämätöntä, että jo ensi vuoden kuluessa voi-
12652: palkkaisista ja ylimääräisistä virkamiehistä daan ryhtyä edellä mainittuihin toimenpi-
12653: korotettiin ylempään palkkausluokkaan. teisiin, palkkausluokituksen tarkistukseen ja
12654: Vaikka palkkausluokkiin sijoitus onkin jo palkkausluokka-.asteikon uudistamiseen. Kun
12655: saatu oikeudenmukaisemmaksi kuin mitä se näihin tarkoituksiin tarvitaan varoja, niin
12656: oli ennen vuotta 1947, niin sitä ei kuiten- olisi välttämätöntä ottaa ensi vuoden tulo-
12657: kaan voida vielä pitää tyydyttävänä, vaan ja menoarvioon määräraha, koska muuten
12658: siinä on useita epäkohtia, jotka haittaavat on varat tähän tarkoitukseen varattava yli-
12659: valtion hallintoon kuuluvien tehtävien hoi- määräisenä tulo- ja menoarviolla. Koska ky-
12660: don tarkoituksenmukaista järjestelyä ja jotka symyksessä on määräraha, jonka tarpeelli-
12661: myös ovat omiaan herättämään katkeruutta suudesta jo nyt ollaan tietoisia, niin olisi
12662: niiden keskuudessa, jotka joutuvat näistä asiallista ottaa se varsinaiseen tulo- ja meno-
12663: epäkohdista kärsimään. Eduskunta onkin jo arvioon. Eduskuntaharr huomautti vastauk-
12664: kolmesti vastauksissaan hallituksen esitykseen sessaan hallituksen esitykseen kuluvan vuo-
12665: lausunut toivomuksen, että tarkistustyötä den menoarvioksi: ,Näin ollen on yhä uudel-
12666: jatkettaisiin. Nykyinen eduskunta lausui leen muistutettava, että hallitusmuodon mu-
12667: tästä asiasta viime kesänä seuraavasti: kaan varsinainen tulo- ja menoarvio on koko-
12668: ,Eduskunta on todennut, että nyt tapahtu- naisuus, jonka mukaan valtion taloutta vuo-
12669: van tarkistuksen jälkeenkin virkojen ja toi- den aikana on hoidettava. Lisämenoarvio voi
12670: mien palkkausluokkiin sijoitteluun jää run- tulla kysymykseen vain, jos esiintyy odotta-
12671: saasti epäkohtia. Kun hallituksen esityksen mattomia, uusia tarpeita, jotka eivät ole ol-
12672: luonteesta sitä paitsi johtuu, ettei eduskunta leet tiedossa varsinaista tulo- ja menoarviota
12673: ole voinut puuttua muiden kuin esityksen laadittaessa."
12674: tarkoittamien virkojen ja toimien sijoitte- Viitaten edellä esitettyyn ehdotamme kun-
12675: luun, eduskunta odottaa, että virkojen ja nioittaen,
12676: toimien palkkausluokkiin sijoittelun tarkis-
12677: tusta jatketaan." että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
12678: Tarkoituksenmukaisen virkojen ja toimien tulo- ja menoarvioon 15 Pl:n II lu-
12679: uuden luokituksen kannalta on välttämä- kuun 900 miljoonan rnarkan määrä-
12680: töntä, että nykyistä palkkausasteikkoa muu- rahan valtion virkamiesten palkkaus-
12681: tetaan, sillä se ei anna enää riittävästi mah- luokkiin sijoituksen tarkistamista var-
12682: ten.
12683: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
12684:
12685: Juho Tenhiälä. Aare Leikola. Armi Hosia.
12686: Kaarlo Kajatsalo. Helge Miettunen. Harras Kyttä.
12687: Leo 1. Mattila. Artturi Tienari. Aukusti Pasanen.
12688: Armas Leinonen. Irma Karvikko.
12689: 1655
12690:
12691: IV,as2. - Rah.al. N:o 248.
12692:
12693:
12694:
12695:
12696: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virkamiesten
12697: palkkojen korottamiseen.
12698:
12699:
12700: E d u s k u n n a 11 e.
12701:
12702: Kun virkamiesten palkat järjestettiin ke- ovat kylläkin saaneet kaksi kuoppakorotusta,
12703: väällä 1950, niin tällöin luvattiin valtiovallanmutta ensimmäisellä kertaa sellaisen sai 26%
12704: taholta, että nämä palkat tullaan pitämään ja toisella vain 8 % virkamiehistä, joten vain
12705: tällä tasolla muihin palkkoihin verrattuna. kolmas osa virkamiehistä on tällä tavoin saa-
12706: :Muut palkat ovat säännöstelystä huolimatta nut paLkankorotuksen. Ensimmäinen koro-
12707: liukuneet ylöspäin, ja kun virkamiehet sai- tus merkitsi 1.6 %:n lisäystä virkamiesten
12708: V'at valtion komitean suorittaman tutkimuk- palkkaukseen käytettyihin määrär~thoihin ja
12709: senkin mukaan 3 % pienemmän A-korotuk- toinen 0.8 %: n korotusta. Vaikka kuoppa-
12710: senkin kuin muut - virkamiesjärjestöjen :korotuksetkin otettaisiin huomioon virka-
12711: edustajat mainitussa komiteassa osoittivat, miesten palkankorotuksena, niin virkamiehet
12712: että virkamiehet saivat 6-8 % vähem- ovat saaneet viimeksi kuluneiden neljän vuo-
12713: män-, niin seurauksena on ollut, että virka- den aikana palkankorotusta vain 20.7 %,
12714: miesten palkkojen ja yleisen palkkatason ero kun sen sijaan suuret palkansaajien ryhmät
12715: on jatkuvasti kasvanut vuoden 1950 jälkeen. ovat saaneet, kuten edellä on osoitettu, 30-
12716: Yleisen palkkatason nousua kuvaavat par- 37 %.
12717: haiten seuraav·at prosenttiluvut, jotka osoit- Valtion edun vastaista on, että virkamie-
12718: tavat, kuinka paljon alla mainittujen palkka- hille maksetaan palkkoja, jotka ovat huo-
12719: työntekijäin keskituntiansiot ovat nousseet mattavasti yleisen palkkatason alapuolella,
12720: syksystä 1950 lähtien: sillä valtio ei pysty tällöin kilpailemaan työ-
12721: markkinoilla parhaasta työvoimasta. Eräillä
12722: Teollisuustyövä!ki aloilla se ei pysty saamaan riittävästi edes
12723: miehet .................. . 30.8 % muodollisesti päteviä virkami~hiä.
12724: naiset .................. . 35.4% Aikaisemmin on vastustettu virlkamiesten
12725: Kaupunkikuntien työväki palkankorotusta vetoamalla sotakorvauksiin,
12726: siirtoväen asuttamiseen ja jälleenrakentami-
12727: miehet .................. . 34.5% seen tai ulkomaankauppamme vaikeuksiin.
12728: naiset .................. . 25 % Kun edellä mainituista vaikeuksista on jo
12729: Valtion tie-, rata- yms. työt selvitty ja maamme taloudellinen asema on
12730: urakkatyö ............... . 30.1 % parempi kuin mitä se on ollut koskaan vuo-
12731: aikatyö .................. . 31.8% den 1939 jälkeen, niin nyt on jo tullut aika
12732: järjestää virkamiestenkin palJkkakysymys
12733: Rautatiehallituksen varasto- ja tyydyttävällä tavalla.
12734: koneosastojen alaiset työt Varovaisenkin arvioinnin mukaan virka-
12735: Varasto-osaston aikatyö . . . . 29.1 % miesten palkat ovat 15-20 % yleisen palk-
12736: " urakkatyö . 23.8 % katason alapuolella. Koska hallitus ei ole
12737: Koneosaston aikatyö . . . . 30.1 % ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitystä laa-
12738: " urakkatyö . 37.4 % l ",, ·tiessaan kiinnittänyt huomiota virkamiesten
12739: , parkkojen korottamisen välttämättömyyteen
12740: Valtion virkamiesten palkat ovat nousseet· eikä varannut määrärahoja sitä varten, olisi
12741: vasta:avana aikana vain 18.3 %. Vil'kamiehet eduskunnan syytä korjata tämä 1aiminlyönti
12742: 1666 IV,as2. - Virkamiesten palkat.
12743:
12744:
12745: siten, että näiden palkkojen korottamiseen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12746: varattaisiin 3.5 miljardia markkaa, mikä riit- nioittaen,
12747: täisi vuoden alusta suoritettavaan 10 %:n
12748: palkankorotukseen. Lisäksi tulisi hallituksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
12749: ryhtyä •kiireellisiin toimenpiteisiin virkamies- tulo- ja menoarvioon 15 Pl:n II lu-
12750: ten palkkakysymyksen täydelliseksi selvittä- kuun 3.s miljardia markkaa valtion
12751: miseksi. virkamiesten palkkojen korottamista
12752: varten.
12753: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
12754:
12755: Lauri .Järvi. N. Kosola. .Jaakko Hakala.
12756: Urho Saariaho. Martti .T. Huttunen. Felix Seppälä..
12757: Saara Forsius. Irma Hamara. Arno Tuurna.
12758: Niilo Honkala. Erkki Koivisto. Erkki Leikola.
12759: Päiviö Hetemäki. Aune Innala. Erkki Tuuli.
12760: Mauri Seppä..
12761: 1657
12762:
12763: IV,asa. - Rah.al. N:o 249.
12764:
12765:
12766:
12767:
12768: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta korvauksiksi kunnille
12769: työttömyyden torjunnasta johtuvista kustannuksista.
12770:
12771:
12772: E d u s k u n n a 11 e.
12773:
12774: Kuntien velvollisuus ,työttömyyden torju- pienentyneet verotulot, kasvaneet verorästit
12775: miseksi perustuu taloudellisen elämän sään- ja olemattomiin supistunut luotonsaanti.
12776: nöstelystä poikkeuksellisissa oloissa annetun Tavanomaiseksi onkin tullut pakko kerjätä
12777: lain määräyksiin sekä sen nojalla annettui- valtiolta ennakkojen aikaisempaa suoritusta.
12778: hin sangen mielivaltaisiin ja tulkinnanvarai- J aukkotyöttömyys on säännöllisesti ylittänyt
12779: siin hallinnollisiin velvoituksiin (Työttö- kaikki laskelmat. On ilmeistä, että hallituk-
12780: myysohjeet). Periaatteessa tämä on väärin, sen taholta on nytkin arvioitu työttömyys
12781: sillä kuntain vallassa ei ole päättää maan liian pieneksi, joten kuntien asema tulee
12782: politiikasta, jonka seurausta joukkotyöttö- muodostumaan paljon vaikeammaksi kuin
12783: myys on. Yhtä vähän kunnilla on valtaa arviot edellyttävät. Tilannetta huonontaa
12784: estää kapitalisteja synnyttämästä tahallaan- jyrkästi se, jos korvauksia kunnille aiotulla
12785: kin työttömyyttä tai velvoittaa heitä siitä tavalla lakimääräisistä tehtävistä supiste-
12786: johtuvien kustannusten korvaamiseen. taan. Näin ollen riittävän tehokas kuntain
12787: Joustavan ja oikeudenmukaisen työhön- osuuden täyttäminen työttömyyden torjumi-
12788: sijoittamisen ehtona on, että jokainen työ- seksi nykyisillä edellytyksillä tulee mahdot-
12789: tön saa työtä viipymättä. Käytännössä on tomaksi, puhumattakaan siitä, että se vaa-
12790: kuitenkin niin, että kunnat pyrkivät sijoit- rantaa niiden muita lakimääräisiä tehtäviä.
12791: tamaan oman osuutensa ja valtion työt vii- Siksi valtiovallan olisi turvattava kunnille
12792: pyvät tai jäävät kokonaan tulematta. Tä- työttömyystöiden rahoitus.
12793: ten usein suurin osa työttömistä jää työtä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12794: vaille tai saa odottaa enemmänkin kuin
12795: työttömyysohjeiden kohtuuttoman pitkä aika että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
12796: edellyttää. Koska määräys työttömyyden tulo- ja menoarvioon 15 Pl:n II lu-
12797: torjunnasta on kunnille ensisijainen ja eh- vun uudelle momentille 2 000 000 000
12798: doton, olisi niillä oltava oikeus sijoittaa markkaa suoritettavaksi korvauksena
12799: kaikki työttömät työhön välittömästi ja kunnille työttömyyden torjunnasta
12800: saada tästä korvaus valtiolta. johtuvista kustannuksista.
12801: Kuntain rahataloudellinen asema on ny-
12802: kyisin erittäin vaikea. Siitä ovat osoituksina
12803: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
12804:
12805: Yrjö Murto. Toivo Friman.
12806: Leo Suonpää. Pentti Liedes.
12807: Pertti Rapio. Paavo Aitio.
12808: Irma Torvi.
12809: 1658
12810:
12811: IV,as4. - Ra.h.a.l. N:o 250.
12812:
12813:
12814:
12815:
12816: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laa-
12817: timiseksi maan korkeamman musiikki-, kuva- ja näyttäntö-
12818: taidekasvatuksen kehittämiseksi.
12819:
12820:
12821: E d u s k u n n a 11 e.
12822:
12823: Vuoden 1948 joulukuussa asetti valtioneu- syt korkeamman taidekasvatuksemme laajen-
12824: vosto professori L. A. Puntilan johdolla toi- tamista ja syventämistä toiminnan hajanai-
12825: mivan ns. taidekasvatuskomitean. Komitean suudesta puhumattakaan.
12826: tehtäväksi annettiin korkeamman musiikki-, Jotta mietinnössä esitettyjä toimenpiteitä
12827: kuva- ja näyttämötaidekasvatuksen kehittä- voitaisiin ryhtyä valmistelemaan ja myös
12828: mismahdollisuuksien tutkiminen ja ehdotus- toteuttamaan, olisi opetusministeriölle osoi-
12829: ten tekeminen sen tukemiseksi valtion va- tettava tarpeellinen määräraha jo tulevan
12830: roilla. Komitea suoritti työnsä perusteelli- vuoden tulo- ja menoarviossa.
12831: sesti ja päteviä asiantuntijoita kuultuaan Edellä esitetyn perusteella ja kyseisen tai-
12832: jätti valtioneuvostolle mietintönsä maalis- dekasvatuskomitean mietintöön viitaten kun-
12833: kuussa 1951. nioittaen ehdotamme,
12834: Taidekasvatuskomitean mietinnössä esitetyt
12835: toimenpiteet eivät kuitenkaan vielä tähän että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
12836: mennessä ole johtaneet näkyviin tuloksiin. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
12837: Määrärahat po. tarkoituksiin ovat yleensäkin määrärahan suunnitelman laatimiseksi
12838: olleet niukat ja riippuvaiset pääasiassa raha- maan korkeamman musiikki-, kuva-
12839: arpajaisten tuotosta. Tämä asiaintila on kor- ja teatteritaidekasvatuksen kehittä-
12840: keamman taidekasvatuksemme kannalta mistä ja uudelleen järjestämistä var-
12841: aiheuttanut epävarmuutta työn jatkuvai- ten.
12842: suutta silmällä pitäen, toisaalta ehkäis-
12843: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
12844:
12845: Varma K. Turunen. Helge Miettunen.
12846: Yrjö Kilpeläinen. Ja.akko Hakala.
12847: Irma. Rosnell.
12848: 1659
12849:
12850: IV,as5. - Rah.al. N:o 251.
12851:
12852:
12853:
12854:
12855: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta korvauksen suoritta-
12856: miseksi maahan tuotettujen ala-arvoisten autojen vuoksi
12857: taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille ammattiautoilijoille.
12858:
12859:
12860: E d u s k u n n a ll e.
12861:
12862: Maahamme kauppasopimusten perusteella kilometriä ilman minkäänlaisia peruskorjauk-
12863: tuotujen moottoriajoneuvojen kohdalla on sia, kun sitävastoin esimerkiksi IFA-kuorma-
12864: meMkeihin nähden vallitsevana varsin suuri autojen kohdalla autot ovat hajonneet jo
12865: kirjavuus. Tästä johtuen tuottaa autoja ensimmäisten ajoviikkojen aikana.
12866: ostaneiden kohdalla vaikeuksia varaosien Näin raskaita uhrauksia ei voitane asettaa
12867: saanti. Näin on ennen kaikkea sellaisten auto- ammattia harjoittaville autoilijoille, jotka
12868: merkkien kohdalla, joiden laatu on alapuo- hyväuskoisesti ovat luottaneet autojen kun-
12869: lella kaiken arvostelun. Niinpä on tuotu toon, koska ne kauppasopimuksissa on vas-
12870: maahan sellaisia automerkkejä, jotka eivät taanotettu täällä myytäväksi liikennettä har-
12871: alkuunkaan kestä meidän teillämme, vaan jo joittaville.
12872: alkukilometreillä menevät rikki ja siten tuot- Kun näin on, niin yksityisten kansalaisten
12873: tavat raskaita menetyksiä autoilijain kan- :kannettava·ksi joutuneet rasitukset ja onnet-
12874: nettaviksi. tomuudet olisi valtion korvattava ja huoleh-
12875: Kauppasopimuksen mukaan Itä-Saksasta dittava vastaisuudessa siitä, että tällaisia
12876: tuotujen IFA-kuorma-autojen ja osittain menetyksiä ei sattuisi. Tällaisen korvauksen
12877: myös henkilöautojen kohdalla tilanne on sur- vaatimus on sitäkin oikeutetumpi, kun kun-
12878: kein, sillä ainakin kuorma-autojen kunto on nollista kalustoa ei ole ollut saatavissa, vaan
12879: niin ala-arvoinen, että niillä liikennöiminen suorastaan valtiovallan toimenpiteill on
12880: ja toimeentulon hankinta ovat aivan mahdot- autoilijat pakotettu näitä ala-arvoisia autoja
12881: tomat. IFA-kuorma-auton hankkineet am- ostamaan.
12882: mattiautoilijat ovatkin joutuneet mitä ras- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
12883: kaimpiin taloudellisiin menetyksiin, sillä on nioittaen,
12884: sattunut tapauksia, jolloin ansioajasta yli
12885: puolet on mennyt hukkaan ikorjaamoilla olon että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
12886: vuoksi. Kun autojen hinta on lisäksi huo- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
12887: mattavan korkea, noin 1.2 miljoonaa mark- markan määrärahan korvaukseksi niille
12888: kaa, niin käsittää, mihin menetyksiin tällais- ammattiau.toilijoille, jotka ilman omaa
12889: ten autojen hankkijat ovat joutuneet. syytään ovat joutuneet taloudellisiin
12890: Kunnollisten autojen kohdalla on tilanne vaikeuksiin maahan tuotettujen ala,..
12891: aivan toinen, sillä niillä ajetaan jopa 100 000 arvoisten autojen vuoksi.
12892: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
12893:
12894: Eino Raunio. Kustaa Alanko. Atte Pakkanen.
12895: Jaakko Hakala. Erkki Koivisto. Leo Hä.ppölä..
12896: Heikki Hykkäälä.. Viljo Virtanen. G. Henriksson.
12897: 0. Muikku. Yrjö Kilpeläinen. Bruno J. Sundman.
12898: Anni Flinck. Eero Antikainen.
12899: 1660
12900:
12901: IV,ssa. - Rah.al. N:o 252.
12902:
12903:
12904:
12905:
12906: Heinonen ym..: Miiärärahan osoittamisesta lisäkorvaukseksi
12907: eräille meripalveluksessa kuolleiden ja kadonneiden hen-
12908: kilöiden vanhemmille.
12909:
12910:
12911: E d u s kun n a 11 e.
12912:
12913: Meripalveluksessa olevien henkilöiden tapa- tioneuvosto antoi 13. 9. 1951 päätöksensä
12914: turmavakuutuksesta sodan aikana 6. 10. 1939 määrärahan jakamisesta. Määrärahan etukä-
12915: annetun lain mukaan voidaan asetuksella teen laskettu tarve oli 10 milj. mk, joten
12916: määrätä, että meripalveluksessa oleville hen- eduskunnan myöntämä määräraha riitti vain
12917: kilöille ja heidän omaisilleen on suoritettava puolen korvauksen suorittamiseen siten, että
12918: suurempaa ja muutakin korvausta kuin tapa- vanhemmille, joiden poika oli kuulunut mie-
12919: turmalaissa on säädetty. Sanotun lain no- histöön, maksettiin 50 000 mk, ja vanhem-
12920: jalla annettiin 19. 12. 1941 asetus meripal- mille, joiden poika oli kuulunut alipäällys"
12921: veluksessa olevien henkilöiden tapaturmava- töön tai päällystöön, 75 000 mk.
12922: kuutuksesta sodan aikana, jota muutettiin Kun tällainen korvauksen supistaminen
12923: 22. 2. 1945 annetulla asetuksella mm. niin, puoleen oli täysin mielivaltainen muutoin,
12924: että vanhemmille, joilla ei ollut oikeutta paitsi että sillä tavoin voitiin antaa kaikille
12925: huoltoeläkkeeseen, saatiin suorittaa erityinen jotakin, olisi tämä aikanaan tapahtunut epä-
12926: kertakaikkinen 100 000-150 000 markan kor- oikeudenmukaisuus korjattava.
12927: vaus, milloin muita kertakaikkisen korvauk- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme
12928: sen saamiseen oikeutettuja henkilöitä ei ollut. kunnioittaen,
12929: Kun kysymyksessä oli vakuutukseen perus-
12930: tuva korvaussuoritus, ei asetusta voitu sää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
12931: tää sovellettavaksi taannehtivasti, joten ne tulo- ja menoarvioon 16 Pl:n II
12932: vanhemmat, joiden meripalveluksessa oleva luvun uudelle momentille 5 000 000
12933: poika oli kuollut tai kadonnut ennen sano- markkaa lisäkorvaukseksi .meripalve-
12934: tun asetuksen voimaantuloa 1. 3. 1945, eivät luksessa kuolleiden ja kadonneiden
12935: saaneet ko. kertakaikkista korvausta. Edus- henkilöiden vanhemmille, joilla ei ole
12936: kunnassa tehdyn raha-asia-aloitteen johdosta oikeutta huoltoeläkkeeseen eikä 1. 3.
12937: myönsi eduskunta 5 milj. markan määrära- 1945 voimaantulleen asetuksen mukai-
12938: han käytettäväksi kertakaikkisen korvauksen seen kertakaikkiseen korvaukseen.
12939: suorittamiseksi sanotuille henkilöille ja val-
12940: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
12941:
12942: Vappu Heinonen. Kalle Kauhanen. Eino Roine.
12943: Lempi Lehto. Heikki Hykkäälä. Aune Innala.
12944: Arvo Sävelä. Veikko Kokkola. Erkki Leikola.
12945: Bruno J. Sundman. Arvi Turkka. Irma Hamara.
12946: Tyyne Paasivuori. Päiviö Hetemäki. Bertel Lindh.
12947: Mikko Hult~ Veikko Helle. Jaakko Hakala.
12948: Tahvo Rönkkö. Rafael Paasio. Varma K. Turunen.
12949: Anni Flinck. Kaino Haapanen. Albin Wickman.
12950: John Forsberg.
12951: 1661
12952:
12953: IV,387. - Fin.mot. N:o 253.
12954:
12955:
12956:
12957:
12958: Larson m. fl.: · Angående anvisande av anslag för upprätt-
12959: hållande av menförestrafik på linjen Åbo-skärgården-
12960: Mariehamn.
12961:
12962:
12963: T i ll R i k s d a g e n.
12964:
12965: Vintertrafiken på linjen Åbo-skärgården trafik på ifrågavarande linje. Det visade sig
12966: -Mariehamn har alltid vållat svårigheter även, att under den tid båda fartygen alter~
12967: att sköta på ett för skärgårdsbefolkningen nerande gingo på denna linje och lasten för-
12968: tillfredsställande sätt. På vintern 1953 in- delades mellan dessa, kunde båda fartygen
12969: sattes statens menföresfartyg m/s ,Aranda" någorlunda tillfredsställande hålla tidtabel-
12970: i trafik på nämnda linje, vilket med glädje lerna.
12971: hälsades av dep1, som äro beroende av denna Vid förfrågningar hos Ångfartygsaktiebo-
12972: trafik. Det visade sig dock snart, att Aranda laget Åland huruvida sagda bolag inkom-
12973: ensam icke tillfredsställande förmådde sköta mande vinter kommer att insätta s/s Åland
12974: denna trafik. På grund av den stora mängd i trafik på linjen Åbo-skärgården-Marie-
12975: fraktgods, som skall frambefordras på denna hamn, har från bolagets sida förklarats, att
12976: linje, bli lastnings- och lossningstiderna så trafiken på denna linje icke är lönsam; en-
12977: långa, om allt skall fraktas med ett fartyg, dast om subvention på 1 500 000 mark per
12978: att detsamma icke på långt när kan hålla tid- månad från den 15. 12. 1954 tili 15. 4. 1955
12979: tabellen. Under den tid Aranda ensam skötte kan påräknas, insätter bolaget ifrågavarande
12980: denna trafik hände det att båten var för- ångare i trafik.
12981: senad ända upp till 18-20 timmar. Vad Bolaget har även förklarat sig villigt att
12982: detta betyder för skärgårdsbefolkningen, som för en summa av 16 milj. mark försälja
12983: under menförestider är helt beroende av sjs Åland tili staten.
12984: denna båt, beträffande såväl gods- som per- På grund av det ovan anförda föreslå vi,
12985: sontrafik, ligger i öppen dag.
12986: Under menföresperioden 1953-1954 in- att Riksdagen i statsförslaget för
12987: satte Ångfartygsaktiebolaget Åland i Åbo år 1955 måtte upptaga ett anslag stort
12988: sjs ,Åland" på linjen Åbo-skärgården- 6 000 000 mark för subvention för
12989: Mariehamn, viiken ångare även under men- upprätthållande av menförestrafik på
12990: föresperioderna åren 1948-1953 upprätthöll linjen Abo-skärgårde11r-Mariehamn.
12991: Helsingfors den 16 september 1954.
12992:
12993: Arthur Larson. John Österholm. Grels Teir.
12994: 1662
12995:
12996: IV,3s7. - Rah.al. N:o 253. Suomennos;
12997:
12998:
12999:
13000:
13001: Larson ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenteen ylläpitä-
13002: miseksi kelirikkaaikana Turun ja Maarianhaminan sekä
13003: saariston välillä.
13004:
13005:
13006: Eduskunnalle.
13007:
13008: Talviliikenteen hoitaminen saaristoväestöä sinä aikana, jolloin molemmat alukset vuo-
13009: tyydyttävällä tavalla linjalla Turku-saa- rottelivat tällä linjalla ja lasti jaettiin nii-
13010: risto-Maarianhamina on aina kohdannut den kesken, kummatkin alukset saattoivat
13011: vaikeuksia. Talvella 1953 asetettiin valtion jotakuinkin tyydyttävästi noudattaa aika-
13012: kelirikkaalus ,Aranda" hoitamaan liiken- taulua.
13013: nettä mainitulla linjalla, mitä toimenpidettä Tiedusteltaessa Ångfartygsaktiebolaget
13014: ne, jotka ovat riippuvaisia tästä liikenteestä, Ålandilta, missä määrin sanottu yhtiö tule-
13015: tervehtivät ilolla. Pian kuitenkin ilmeni, vana talvena asettaa s/s ,Ålandin" liikennöi-
13016: ettei ,Aranda" kyennyt yksin hoitamruan maan linjalla Turku-saaristo-Maarian-
13017: tyydyttävästi tätä liikennettä. Tällä linjalla hamina, on yhtiön taholta ilmoitettu, että
13018: kuljetettavien suurten lastimäärien takia liikenne tällä linjalla ei kannata. Vain siinä
13019: muodostuvat lastaus- ja purkausajat, jos tapauksessa, että voidaan odottaa avustusta,
13020: kaikki on kuljetettav·a yhdellä aluksella, niin suuruudeltaan 1 500 000 markkaa kuukau-
13021: pitkiksi, ettei se läheskään voi noudattaa dessa 15. 12. 1954 alkaen 15. 4. 1955 saakka,
13022: aikataulua. Sinä aikana, jolloin ,Aranda" asettaa yhtiö kysymyksessa olevan •aluksen
13023: yksin hoiti tätä liikennettä, tapahtui, että liikenteeseen.
13024: laiva oli myöhässä jopa 18-20 tuntia. On Yhtiö on myös selittänyt olevansa halu-
13025: aivan selvää, mitä tämä merkitsee saaristo- kas myymään s/s ,Ålandin" valtiolle 16 mil-
13026: väestölle, joka niin henkilö- kuin tavaralii- joonan markan hinnasta.
13027: kenteen suhteen on kelirikkoaikoina koko- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13028: naan tämän aluksen varassa.
13029: Kelirikkokautena 1953-1954 asetti Ångfar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
13030: tygsaktiebolaget Åland Turussa linjalle Tur- tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mil-
13031: ku-saaristo-Maarianhamina s/s ,Ålandin", joonan markan määrärahan avustuk-
13032: joka myös kelirikkokausina vuosien 1948- seksi liikenteen ylläpitämistä varten
13033: 1953 aikana ylläpiti liikennettä kysymyk- linjalla Turku-saaristo-Maarian-
13034: sessä olevalla linjalla. Kävi myös ilmi, että hamina.
13035: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
13036:
13037: Arthur Larson. John Österholm. Grels Teir.
13038: 1663
13039:
13040: IV,ass. - Rah.al N:o 254.
13041:
13042:
13043: Peltonen: Määrärahan osoittamisesta eräiden uusien virkojen
13044: perustamiseksi rautatielaitoksen linjahallintoon.
13045:
13046: E d u s k u n n a II e.
13047: Veturikattiloiden huollon, tallipäivystyk- tajain kohdalla on kuitenkin muodostunut
13048: sen, varikkokorjauspajojen työnjohdon sekä sellaiseksi, että 55 vaununvoitelijaa toimii
13049: lisäksi Rauman ja Haminan alavarikoiden ylimääräisenä vaununtarkastajana. Perusta-
13050: hoidon järjestämiseksi vastuuvelvollisuuden, malla tarvittavat 55 vaununtarkastajan
13051: lain määräämän pätevyyden ja työn asialli- tointa voidaan lakkauttaa vastaava määrä
13052: sen suorituksen mukaiseksi tarvitaan kone- ylimääräistä vaununvoitelijan tointa. Valtiolle
13053: osaston linjahallinnossa lisää 13 veturimes- ei aiheudu tästä lisämenoja.
13054: taria. Edellä olevan perusteella esitämme 18 Pl.
13055: Moottorivetovoiman jatkuva lisääntyminen II: 1 kohdalle otettavaksi 14 veturimestarin
13056: vaatii koneosaston linjahallintoon otettavaksi viran perustamista varten 4 817 400 mk, 200
13057: yhden uuden matkustavan veturimestarin, veturinkuljettajan viran (yli 5 v.) perusta-
13058: joka toimii matkaneuvojan tehtävissä ja joka miseksi 59 880 000 mk, 228 veturinkuljetta-
13059: on erikoistunut moottorivetureiden ja moot- jan viran (alle 5 v.) perustamiseksi
13060: torivaunujen rakenteeseen ja käyttöön ja pyS- 65 322 000 mk, 55 vaununtarkastajan viran
13061: tyy opettamaan kuljettajia näissä asioissa. perustamiseksi 13 860 000 mk sekä ikälisiä
13062: Kuten edellä esitetystä ilmenee, olisi kone- varten 36 122 000 mk, pukuavustusta var-
13063: osaston linjahallintoon perustettava yhteensä ten 892 800 mk, kalliinpaikanlisiä varten
13064: 14 veturimestarin virkaa. 10 794 240 mk, matkakustannusten korvausta
13065: Veturinkuljettajien kokonaistarve liiken- varten 111 000 mk ja indeksilisiä varten
13066: teen ollessa nykyisellään on lomansijaiset 15 % 28 619 360 mk eli yhteensä 220 418 900
13067: huomioon ottaen 2 100-2 200 kuljettajaa. markkaa.
13068: Vakinaisia veturinkuljettajan virkoja on sitä- Edellä olevien virkojen perustamisesta joh-
13069: vastoin ainoastaan 1 594. Lisäksi on 428 yli- tuen voidaan 18 Pl. II: 2 toimittaa seuraa-
13070: määräistä veturinkuljettajan tointa, mikä vat vähennykset: 200 veturinkuljettajan vir-
13071: osoittaa, että veturinkuljettajan virkojen yh- kaa ( yli 5 v.) 59 880 000 mk, 228 veturin-
13072: teismääräkään ei vastaa edes minimitarvetta. kuljettajan virkaa (alle 5 v.) 65 322 000 mk,
13073: Ylimääräisiin veturinkuljettajan toimiin mää- 300 veturinlämmittäjän tointa (yli 3 v.)
13074: rätään vakinaisia veturinlämmittäjiä ja näin 78 750 000 mk, 128 epäpätevän veturinläm-
13075: määrättyjen veturinlämmittäjien tilalle yli- mittäjän tointa 30 835 200 mk, 55 vaunun-
13076: määräisiä veturinlämmittäjiä, josta aiheutuu tarkastajan tointa 13 860 000 mk, 55 vaunun-
13077: tilinpidollisestikin se haitta, että toisella mo- voitelijan tointa 12 078 000 mk, sekä lisäksi
13078: mentilla aiheutuu säästöä palkkojen tullessa edellisistä johtuvat ikälisät 55 527 360 mk,
13079: suoritetuksi vt. veturinlämmittäjien kohdalla pukuavustukset 892 800 mk, kalliinpaikan-
13080: vakinaisten momentilta. Kun uusien veturin- lisät 19 732 080 mk, indeksikorotukset 15 %
13081: kuljettajan virkojen perustamisen yhteydessä 50 397 690 mk, eli yhteensä 387 275 130 mk.
13082: voidaan lakkauttaa vastaava määrä ylimää- Näin ollen ehdotan kunnioittaen,
13083: räisiä veturinkuljettajan toimia ja niin myös
13084: vastaava määrä ylimääräisiä veturinlämmit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
13085: täjän toimia, ei valtiolle aiheudu lisämenoja tulo- ja menoarvioon 220 418 900 mark-
13086: ja asia saadaan budjettiteknillisesti oikealle kaa edellämainittujen uusien virkojen
13087: pohjalle. perustamiseksi rautatielaitoksen linja-
13088: Vaununtarkastajain tarve valtionrauta- hallintoon.
13089: teillä on pysyväinen. Tilanne vaununtarkas-
13090: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
13091:
13092: Onni Peltonen.
13093: 1664
13094:
13095: IV,ss9. - Ra.h.al. N:o 255.
13096:
13097:
13098:
13099:
13100: Antikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tallimiehen toin-
13101: ten perustamiseksi rautatielaitoksen linjahallintoon.
13102:
13103:
13104: E d u s kun n a 11 e.
13105:
13106: Valtion viran ja toimen haltijain järjestöt Kun käydyistä neuvotteluista huolimatta
13107: ovat jatkuvasti esittäneet virkojen ja toimien hallitus ei ole sisällyttänyt tulevan vuoden
13108: vakinaistamista siinä määrin, että henkilö- menoarvioesitykseensä rautatiehallituksenkin
13109: kunnan kokonaismäärästä vain 15 % olisi tiettävästi suosittelemia toimien vakinaista-
13110: ylimääräisiä, muun osan ollessa vakinaisia misia, ehdotamme,
13111: viran tai toimen haltijoita. Eduskuntakin
13112: on useissa eri yhteyksissä kiinnittänyt asiaan että Eduskunta ottaisi 230 tallimie-
13113: huomiota, mutta silti on jatkuvasti olemassa hen toimen perustamiseksi rautatie-
13114: melkoisia epäkohtia. Niinpä valtionrautatei- laitoksen linjahallintoon vuoden 1955
13115: den koneosastolla on veturitalleissa palvele- tulo- ja menoarvioon 18 Pl:n II lu-
13116: vista tallimiehistä vain 76 vakinaisen toimen vun 1 momenWle peruspalkkoihin
13117: haltijaa, ylimääräisiä on 290 ja lisäksi tila- 50 508 000, ikälisiin 14 559 000, kal-
13118: päisiä. Vakinaisten ja ylimääräisten toimien liinpaikanlisiin 5 892 600 ja indeksi-
13119: saattamiseksi keskenään oikeaan suhteeseen, korotuksiin 10 643 940 markkaa eli
13120: tulisi 230 ylimääräistä tallimiehen tointa yhteensä 81 603 540 markkaa.
13121: muuttaa vakinaisiksi tallimiehen toimiksi.
13122: Kun molemmat toimet kuuluvat samaan palk- V astaa'Va summa voidaan vähentää ylimää-
13123: kausluokkaan ( 10 pl.), ei toimien vakinaista- räisen henkilökunnan ja työvoiman palkkioi-
13124: minen aiheuta menojen lisäystä, vaan tarkoi- hin varatusta arviomäärärahasta 18 Pl: n II
13125: tukseen varatun määrärahan siirtämistä mo- luvun 2 momentilta.
13126: mentilta toiselle.
13127: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
13128:
13129: Eero Antikainen. Urho Kulovaara.
13130: 0. Lindblom. Onni Peltonen.
13131: Meeri Kalavainen. Arvi Turkka.
13132: 1665
13133:
13134: IV,a9o. - Rah.al. N:o 256.
13135:
13136:
13137:
13138:
13139: Antikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten
13140: vaununsiivoojan tointen perustamiseksi rautatielaitoksen
13141: linjahallintoon.
13142:
13143:
13144: E d u s k u n n a 11 e.
13145:
13146: Valtionrautateiden liikenneosastolla palve- Kun useimmat näistä ovat olleet Vlaltionrauta-
13147: lee vaununsiivoustehtävissä sekä ylimääräisiä teiden palveluksessa jo use1ta vuosia ja kun
13148: ja tilapäisiä että työsopimussuhteessa olevia heidän toimensa ovat jatkuvasti tarpeellisia.
13149: va:ununsiivoojia, joiden palkkaus ja oikeudel- on mielestämme asianmukaista, että valtion-
13150: Hnen asema poikkeavat suuresti toisistaau, mutateiden liikenneosastolle perustetaan 87
13151: vaikka kaikki mainitut ryhmät suorittavat 1 pl. vaununsiivoojan tointa. Varsinainen
13152: täsmälleen samoja tehtäviä. Kun ylimääräi- menojen lisäys tapahtuisi ikälisien kohdalla,
13153: siä toimia ei ole perustettu riittävästi, ei koska vastaavasti samalta momentilta voitai-
13154: palkka- ym. asioissa ole päästy yhdenmukai- siin vähentää tilapäisten ja työsopimussuh-
13155: suuteen. Samasta työstä maksettavan palkan teessa olevien siivoojien palkkioita.
13156: huomattava erilaisuus on synnyttänyt oikeu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13157: tettua tyytymättömyyttä, samoin kuin se, että
13158: vaununsiivoojien oikeudellinen asema eri ta- että Eduskunta ottaisi 87 ylimääräi-
13159: pauksissa 0111 erilainen. Asiasta on suoritettu sen vaununsiivoojan 1 pl. toimen pe-
13160: lukuisia neuvotteluja, mutta tulevan vuoden rustamiseksi rautatielaitoksen linja-
13161: menoarvioesitykseensä hallitus ei kuitenkaan hallintoon vuoden 1955 tulo- ja meno-
13162: ole sisällytilinyt esitystä uusien vaununsiivoo- arvioon 18 Pl:n II luvun 2 momentille
13163: jien ylimääräisten toimien perustamiseksi. vuosipalkkioihin 17 356 500, ikälisiin
13164: Tilapäisiä vaununsiivoojia on saamiemme tie- 3 038 040, kalliinpaikanlisiin 2 051 460
13165: tojen mukaan suurimmaksi osaksi Helsingilru ja indeksikorotuksiin 3 366 900 mark-
13166: asemalla, nimittäin 19, joiden lisäksi työsopi- kaa eli yhteensä 25 812 900 markkaa.
13167: mussuhteessa olevia vaununsiivoojia on 68.
13168: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
13169:
13170: Eero Antikainen. Urho Kulovaara.
13171: 0. Lindblom. Onni Peltonen.
13172: Meeri Kalavainen. Arvi Turkka.
13173:
13174:
13175:
13176:
13177: 36
13178: 1666
13179:
13180: IV,391. - Rah.al. N:o 257.
13181:
13182: Antikainen ym..: Määrärahan osoittamisesta eräiden rautatie-
13183: laitoksen linjahallinnon toimenhaltijain virkapuku- ja pU·
13184: kuavustuskysymyksen järjestämistä varten.
13185: Eduskunnalle.
13186: Virkapukuavustusta suoritetaan valtion- misesta valtionrautateillä ns. luontoisanti-
13187: rautateillä nykyisin sellaisille viran tai toi- järjestelmään perustuvaksi ja siinä yhtey-
13188: men haitijoille taikka ylimääräisen toimen dessä laajentaa avustuksen saajien piiriä ja
13189: haltijoille, jotka ovat velvolliset käyttämään oikaista nykyisessä järjestelmässä olevat
13190: virkapukua ja jotka joutuvat välittömästi virheellisyydet. Hallitus ei kuitenkaan ole
13191: tekemisiin matkustavan yleisön kanssa. Pu- tulevan vuoden menoarvioesitykseensä sisäl-
13192: kuavustusta suoritetaan sellaisille viran tai lyttänyt tätä tarkoittavaa ehdotusta, joten
13193: toimen haltijoilla taikka ylimääräisen toimen asian ratkaiseminen uhkaa jälleen siirtyä.
13194: haltijoille, jotka työn likaisuuden tai mui- Kun on kohtuutonta, että asian ratkaise-
13195: den sellaisten seikkojen takia joutuvat huo- minen siirtyy vuodesta vuoteen ja edellä
13196: mattavasti kuluttamaan vaatteita. Puku- mainitut toimenhaltijaryhmät ovat jatku-
13197: avustuksen asemesta on osalle annettu laina- vasti sanottuun avustukseen nähden huo--
13198: suojapuku. Näiden avustusten ulkopuolelle nommassa asemassa kuin toiset vastaavan-
13199: on kuitenkin jatkuvasti jäänyt useita sel- laisissa oloissa työskentelevät, on asia vih-
13200: laisia toimenhaltijaryhmiä, kuten veturi- doinkin korjattava joko siten, että maini-
13201: taHien henkilökunta ( tallimiehet, koneen- tuille toimenhaitijoille suoritetaan pukuavus-
13202: hoitajat, veturinpuhdistajain esimiehet), ra- tus tai heille turvataan lainasuojapukuetu.
13203: tavartijat, vaunumiehistö ( vaunumestarit, Kun pukuavustuksen saajain piiriä laa-
13204: vaununtarkastajat, vaununvoitelijat), kaasu- jennetaan edellä esittämällämme tavalla ja
13205: laitosten lämmittäjät ja kaasumestarit sekä kun virkapukuavustuksen suuruus on ny-
13206: siivoojat, jotka tekevät erittäin likaista ja kyisin 7 700 markkaa, aiheuttaa se yhteensä
13207: huomattavasti työpukuja kuluttavaa työtä. rautatielaitoksen linjahallinnon henkilökun-
13208: Virkapuku- ja pukuavustusasia on ollut nan pukuavustusmenoihin 20 000 000 markan
13209: useita kertoja käsiteltävänä eduskunnassa- lisämenon. -
13210: kin. Viimeksi kuluvana vuonna eduskunta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13211: hyväksyessään hallituksen esityksen lisäyk-
13212: sistä ja muutoksista vuoden 1954 tulo- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
13213: menoarvioon lausui seuraavaa: ,Kun virka- tulo- ja menoarvioon 18 Pl:n II lu-
13214: puku- ja pukuavustusten maksamisessa on vun 1 momentille 11 000 000 mat·kkaa
13215: ilmennyt melkoista kirjavuutta ja epäoikeu- ja 18 Pl:n II luvun 2 momentille
13216: denmukaisuutta, olisi asia kokonaisuudes- 9 000 000 markkaa virkapuku- ja pu-
13217: saan vielä tutkittava". Rautatiehallitus on kuavustuskysymyksen järjestämiseksi
13218: puolestaan asettanut 25. 6. 1953 toimikun- joko rahakorvauksena tai luontois-
13219: nan tutkimaan valtionrautateillä käytän- annin perusteella tapahtuvaksi rauta-
13220: nössä olevaa virkapuku- ja pukuavustusjär- tielaitoksen linjahallinnon ratavarti-
13221: jestelmää sekä tekemään sen uudistamisesta joiUe, vaunumestare~1le, vaununtar-
13222: ehdotuksensa rautatiehallitukselle. Tiettä- kastajille, vaununvoitelijm1le, kaasu-
13223: västi toimikunnan työ on edistynyt niin pit- mestareille, kaasulaitoksen lämmittä-
13224: källe, että sen ehdotuksen perusteella on jiUe, veturinpuhdistajain esimiehille,
13225: ollut tarkoitus sisällyttää vuoden 1955 val- koneenhoitajiUe, tallimieht1le, vahti-
13226: tion tulo- ja menoarvioon määräraha virka- miehille, vaununsiivoojille ja siivoo-
13227: puku- ja pukuavustusjärjestelmän muutta- jille ym. vastaaville toimenkaltijoiUe.
13228: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
13229:
13230: Eero Antikainen. Urho Kulovaara.
13231: 0. Lindblom. Onni Peltonen.
13232: Meeri Kalavainen. Arvi Turkka.
13233: 1667
13234:
13235: IV,392.- Rah.al. N:o 258.
13236:
13237:
13238:
13239:
13240: Peltonen: Määrärahan osoittamisesta yhden 1 lk. koneinsi-
13241: nöörin viran perustamiseksi valtionrautateiden konetoi-
13242: mistoon.
13243:
13244:
13245: E d u s k u n n a ll e.
13246:
13247: Lokakuun 2 päivänä 1953 paineastioista suorittanut insinööri, ja näin ollen perustet-
13248: annettu asetus edellyttää paitsi paineastiain tava yksi ensi luakan koneinsinöörin virka.
13249: valvojia ja käyttäjiä myös erityisen piiritwr- Kun näihin tehtäviin liittyy myös eri kone-
13250: kastajan, jonka pätevyysvaatimuksena on pajoissa suoritettujen kattilakorjaustyötapo-
13251: loppututkinto teknHlisessä korkeakoulussa tai jen yihtä;lä:istäminen ·ja yksinkertaistaminen,
13252: teknillisessä opistossa, jota paitsi vakinai- seuraa näitä toimell!piteitä ilman muuta kat-
13253: selta ,tarkastaja1ta vaaditaan mm. ikahden tiloiden korjauskustannusten aleneminen.
13254: vuoden käytännöllinen kokemus höyrykatti- Työalan laajenemista osoittaa mm. se, että
13255: loiden rakentamisessa. Valtionrautatiet on rekisterin alaisuuteen tulee entisten lisäksi
13256: maan suurin höyrykattiloiden, paineilma- ja n. 4 000 paineilma- ja kaasusäiliötä eli nelin-
13257: kaasusäiliöiden omistaja. Uuden asetuksen ker.tainen määrä nykyiseen verrattuna.
13258: johdosta laajenee tarkastustehtävä huomatta- Edellä olevan perusteella ehdotan,
13259: vasti ja edellyttää valtionrautateille erityi-
13260: sen piiritarkastajan. Jotta asetuksessa ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
13261: erityisesti sosiaaliministeriön ja vwltioneuvos- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II: 1 mo-
13262: ton päätöksissä asiasta annettujen entistä mentille 713 940 markkaa, josta
13263: yksityiskohtaisempien määräysten noudatta- 556 400 markkaa peruspalkkaa, 54 480
13264: misen ohjaus ja tarkastus voitaisiin asian- markkaa kalliinpaikanlisää ja 93 060
13265: tuntemuksella ja .tarpeellisella tehokkuudella markkaa indeksilisää, yhden l lk kone-
13266: hoitaa, on konetoimistoon, jolle asia kuuluu, insinöörin vira,n perustamista varten
13267: saatava teknillisen korkeakoulututkinnon konetoimistoon.
13268: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
13269:
13270: Onni Peltonen.
13271: 1668
13272:
13273: IV,s93. - Rah.al. N:o 259.
13274:
13275:
13276:
13277:
13278: Saariaho ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
13279: linjahallinnon yp. sähkötarkastajien palkkausluokkatar-
13280: kistusta varten.
13281:
13282:
13283: E d u s k u n n a 11 e.
13284:
13285: Hallituksen eduskunnalle jättämästä vuo- tuksen suorittamatta, minkä johdosta valtion
13286: den 1955 tulo- ja menoarvioesityksestä ilme- palkkauslautakunnan esitykseen yhtyen pi-
13287: nee, että pätevän henkilökunnan pysyttämi- dämme välttämättömänä, että valtionrauta-
13288: seksi rautateiden vaativimmissa tehtävissä eh- teiden yp. sähkötarkastajien virat korote-
13289: dotetaan perustettavaksi mm. 7 yp. sähkötar- taan 22 palkkausluokkaan. Tällä perusteella
13290: kastajan virkaa (21 pl.), jolloin nykyisin kunnioittaen ehdotamme,
13291: käytettävissä olevat 1 l. lennätinteknikon
13292: virat (21 pl.) lakkautettaisiin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
13293: Koska hallituksen perusteluissa mainitaan, ,tulo- ja menoarvioon yp. sähkötarkas-
13294: että sähkötarkastajien virat perustetaan ni- tajien virkojen palkkausluokkatarkis-
13295: menomaan pätevän henkilökunnan pysyttämi- tusta varten 18 Pl:n II luvun 1 mo-
13296: seksi rautateiden vaativimmissa tehtävissä, mentille lisäystä yhteensä 162 668 mk,
13297: herättää ihmettelyä, että pätevän henkilökun- siitä peruspalkkoina 129 300 mk, ikä-
13298: nan pysyttäminen olisi aikaansaatavissa pel- lisinä 5 460 mk, kalliinpaikanlisinä
13299: kän virkanimikkeen muutoksen seurauksena. 7 560 mk ja 15 % :n indeksikorotuk-
13300: Onkin ilmeistä, että hallitus on epähuomiossa sina 20 348 mk.
13301: jättänyt po. virkojen palkkausluokkatarkis-
13302: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
13303:
13304: Urho Saariaho. Jaakko Hakala.
13305: Lauri Järvi. Erkki Tuuli.
13306: 1669
13307:
13308: IV,s94. - Rah.al. N:o 260.
13309:
13310:
13311:
13312:
13313: Kyttä ym.: Määrärahan osoittamisesta juna- ja asemamiesten
13314: palkkausten parantamiseen.
13315:
13316:
13317: E d u s k u n n a 11 e.
13318:
13319: Valtionrautateiden palveluksessa olevain 1. 3. 1951 lukien:
13320: viran ja toimen haltijain viimeaikaisessa p.o. viran ja toimen haltijain palkkaluokat
13321: palkkauskehityksessä ovat junamiehet ja ris- pysyivät ennallaan.
13322: teys- ja kaupunkiasemien asemamiehet jää-
13323: neet huonoon asemaan. Viimeksi toimitetussa 1. 1. 1953 lukien:
13324: palkkaluokkien tarkistuksessa korotettiin asemamies ...................... . 11 pl.
13325: maaseutuasemien toisen luokan asemamiehet junamies ....................... . 12 "
13326: samaan palkkaluokkaan kuin ensimmäisen konduktööri ..................... . 15 "
13327: luokan asemamiehet. Niinikään korotettiin
13328: konduktöörien palkkausta yhdellä luokalla, Tästä asetelmasta havaitaan muun muassa,
13329: mutta junamiehet pysytettiin entisessä luo- että risteys- ja kaupunkiasemien asemamie-
13330: kassaan. het - 1 luokan asemamiehet - nyt ensim-
13331: Vertailtaessa asemamiesten, junamiesten ja mäistä kertaa ovat samassa palkkausluokassa
13332: konduktöörien palkkauksen kehitystä vuoden kuin maaseutuasemilla palvelevat 2 luokan
13333: 1947 alusta lähtien viimeksi tapahtuneeseen asemamiehet. Jos kuitenkin verrataan näiden
13334: palkkausten tarkistukseen saakka, havaitaan molempien asemamiesryhmien tehtäviä toi-
13335: seuraavaa: siinsa, voidaan todeta, että asemamiehen työ
13336: risteys- ja kaupunkiasemilla on huomatta-
13337: 1. 1. 1947 lukien: vasti kiihkeämpää ja kuluttavampaa kuin
13338: maaseutuaseman vastaavan toimenhaltijan
13339: asemamies, 1 l. .................. . 8 pl. työ. Tämän vuoksi ei ole kohtuullista, että
13340: 2 l. .................. . 7 " nämä molemmat ryhmät on nyt asetettu palk-
13341: "
13342: junamies ....................... . 9 " kaukseltaan samalle tasolle.
13343: konduktööri ..................... . 12 " Mitä sitten tulee junamiehen palkkaukseen,
13344: 1. 10. 1947 lukien: on tietenkin tyydytyksellä todettava, että se
13345: asemamies, 1 l. .................. . 9 pl. aivan ilmeinen vääryys, jonka 1. 10. 1947
13346: 2 l. .................. . voimaan tullut palkkausasetus teki asetta-
13347: " 8 " malla junamiehen ja 1 l. asemamiehen sa-
13348: junamies ....................... . 9 "
13349: konduktööri ..................... . maan palkkausluokkaan, on myöhemmin kor-
13350: 12 " jattu, mutta vieläkään ei junamiehen palk-
13351: 1. 2. 1949 lukien: kauksessa ole otettu riittävästi huomioon hä-
13352: asemamies, 1 l. .................. . 10 pl. nen työnsä rasittavuutta ja vaarallisuutta.
13353: 2 l. .................. . Kukaan rautateiden työolosuhteita tunteva
13354: " 9 " henkilö ei halunne kieltää, että junamiehen
13355: junamies ....................... . 11 "
13356: konduktööri ..................... . 13 " työ on rautatien työaloista vaarallisimpia,
13357: ellei vaarallisin. Viimeisimpänä esimerkkinä
13358: 1. 3. 1950 lukien: voimme mainita, että 14. 9. 1954 jäi Pasilan
13359: asemamies, 1 l. . . ................ . 11 pl. aseman ratapihalla vaihtotyötä suoritettaessa
13360: 2 l. .................. . 10 " junamies vaunujen ruhjottavaksi kuollen sai-
13361: "
13362: junamies ....................... . 12 " raalaan vietäessä. Etenkin talvikelillä, rata-
13363: konduktööri ..................... . 14 " pihojen ollessa vielä osittain pimeät ja liuk-
13364: 1670 IV,394. - Juna.- ja. asemamiesten pa.lkkaus.
13365:
13366:
13367: kaat, on junamies työssään alituisessa hen- ton toimenhaitijoista eroaa junamiehenä.
13368: genvaarassa. Tämä on helposti todettavissa Edellä olevaan viitaten ja kun puheena
13369: myös rautateiden vuotuisista tapaturmatilas- olevat palkkausepäkohdat ovat toimitetun
13370: toista. Junamiehen työn rasittavuus on niin- kuoppakorotuksen aiheuttamista räikeimpiä,
13371: ikään tunnettu. Hänen pääasiallisimpana kunnioittaen esitämme,
13372: tehtävänään on yhä kiihkeämmäksi käyvän
13373: vaihtopalveluksen suorittaminen kaupunki- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
13374: risteysasemien ratapihoilla, joten koko hänen tu~o- ja menoarvion 18 Pl:n II luvun
13375: työaikansa on täysitehoista työtä. Eräänä 1 momentille 100 000 000 markkaa
13376: palkkaukseen vaikuttavana näkökohtana on käytettäväksi junamiesten ja asema-
13377: vielä otettava huomioon, että junamiehen miesten palkkauksen korottamiseen
13378: toimi on korkein alimmalla valtionrautatei- siirtämällä junamiehet 12 palkkaluo-
13379: -den liikenneosaston ammattitutkinnolla, alem- kasta 14 palkkaluokkaan ja kaupunki-
13380: malla pätevyystutkinnolla saavutettavista toi- ja risteysasemien asemamiehet 11 palk-
13381: mista, minkä vuoksi suuri osa liikenneosas- kaluokasta 12 palkkaluokkaan.
13382: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
13383:
13384: Harras Kyttä. A. Pasanen.
13385: Artturi Tienari. Jaakko Hakala.
13386: Aare Leikola. Veikko Kokkola.
13387: 1671
13388:
13389: IV,a95. - Rah.al. N:o 261.
13390:
13391:
13392:
13393:
13394: Peltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
13395: liikennepaikkojen luokittelun järjestämiseksi.
13396:
13397:
13398: E d u s k u n n a ll e.
13399:
13400: Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- tateillä asemien luokittelua pistelaskujärjes-
13401: teriö asetti v. 1946 toimikunnan laatimaan telmän mukaisesti on toteutettu jo vuosikym-
13402: arvosteluasteikkoa rautatie- ja postitoimipaik- menien aikana ja on se osoittautunut tarkoi-
13403: kojen luokittelua varten. Toimikunta jätti tustaan vastaavaksi, olisi toimikunnan esitys
13404: mietintönsä ministeriölle toukokuun 29 päi- saatettava voimaan myös valtionrautateiden
13405: vänä 1951. kohdalla vuoden 1955 alusta lukien ja siinä
13406: Postilaitoksen, samoin kuin rautatielaitok- tarkoituksessa kehoitettava hallitusta selvittä-
13407: senkin henkilökunnan piirissä on odotettu mään ne vähäiset muutokset, joita asemien
13408: ko. mietinnön toteuttamista jo kolme ja luokitusjärjestykseen vaikuttavissa pistemää-
13409: puoli vuotta. Nyt on todettu, että hallitus rissä on tapahtunut komiteamietinnön val-
13410: tulo- ja menoarvioesityksessään vuodelle 1955 mistumisen jälkeen.
13411: esittää mietinnön toteuttamista posti- ja len- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13412: nätinlaitoksen osalta, mutta rautatielaitoksen
13413: osalta asia on edelleen jätetty avoimeksi siitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
13414: huolimatta, että tarkoituksena on ollut to- tulo- ja menoarvion 18 Pl:n II luvun
13415: teuttaa uusi luokittelu samanaikaisesti mo- 1 momentille 500 000 markan määrä-
13416: lemmissa laitoksissa. rahan valtiorautateiden liikennepaikko-
13417: Tämän vuoksi, ja koska mm. Ruotsin rau- jen luokittelun järjestämiseksi.
13418: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954,
13419:
13420: Onni Peltonen. K. F. Haapasalo.
13421: Urho Kulovaara. Arvo Ahonen.
13422: Anni Flinck. Artturi Koskinen.
13423: Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen.
13424: Arvi Turkka. Heikki Hykkäälä.
13425: 1672
13426:
13427: 1V,a96. - Rah.al. N:o 262.
13428:
13429:
13430:
13431:
13432: Salminen: Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimääräisten
13433: tointen perustamiseksi posti- ja lennätinlaitokseen.
13434:
13435:
13436: Ed uskunn.alle.
13437:
13438: Asutuskeskusten vilkkaan rakennustoimin- tukset suoritetaan, on henkilökuntaa niin vä-
13439: nan johdosta on hyvin lyhyessä ajassa synty- häJn~ että pätevä toiminta kärsii, kun virka-
13440: nyt aivan uusia tllSUtusalueita keskusten ym- miehet nykyisin joutuvat työskentelemään
13441: pärille. Näihin on posti- ja lennätinlaitoksen jatkuvasti varhaisesta aamusta myöhäiseen
13442: järjestettävä säännöllinen postinkanto. Posti- iltaan. Tämä ei ole kohtuullista eikä sitä
13443: ja lennätinlaitos ei ole kuitenkaan saanut voida myöskään vaatia. Kun on valtioliekin
13444: uusia postiljoonin virkoja eikä edes ylimää- välttämätöntä, että turvallisuuskysymykseen
13445: räisiä toimia kasvanutta tarvetta vastaavasti. kiinnitetään vakavaa huomiota, olisi posti- ja
13446: Neljään vuoteen ei ole perustettu kuin 15 yli- lennätinpiirien piirikonttoreihiJn saatava lisä-
13447: määräistä postiljoonin tointa autopostiljoo- henkilökuntaa ja sitä varten olisi perustett.ava
13448: neja varten, joten varsinaiselle postinkanto- uusia ylimääräisiä toimia. Määräraha olisi
13449: puolelle ei ole saatu ainuttakaan uutta tointa. tarpeen 100 ylimääräisen postiljoonin, 1 pl.
13450: Niinpä onkin postinkanto jouduttu suoritta- (10 pl.), vuosipalkkio 219 600 mk, 7 ylimää-
13451: maan :tilapäisin työvoimin, vaikka tehtävät räisen ensimmäisen kirjurin ( 16 pl.), vuosi-
13452: ovat täysin pysyväiset. Kun lisäksi posti- ja palkkio 286 500 mk, 11 ylimääräisen kirjurin
13453: lennätinlaitoksen tilrupäisen työvoiman palk- (13 pl.), vuosipalkkio 252 000 mk ja 7 yli-
13454: kaamiseen varatut määrärahat ovat varsin määräisen ekspeditöörin (19 pl.), vuosipalk-
13455: niukat, ei postinjakelua voida edes näinkään kio 329 100 mk, tointen perustamiseksi eli
13456: tyydyttävästi järjestää. Lisäksi tämä järjes- määrärahaa yhteensä 45 398 520 markkaa
13457: tely ei ole oikeinkaan, koska on kysymys py- seuraavasti: vuosipalkkioihin 29 041 200 mk,
13458: syvistä tehtävistä. ikälisiin 8 201 000 mk, kalliinpai!kanlisiin
13459: Asutuskeskusten, lruajetessa ovat myös vir- 2 234 820 mk ja 15% :n indeksikorotuksiin
13460: kamiespuolen tehtävät suoranaisessa yleisön 5 921 500 mk. V-astaavasti voidaan momentin
13461: palvelussa huomattavasti lisääntyneet. Laa- kohdal1a tilapäisen työvoiman palkkaamiseen
13462: jellltuneiden tllSutuskeskusten postitoimipaik- varattua määrärahaa vähentää 32 000 000
13463: koihin olisi välttämättä saatava lisää ylimää- markalla.
13464: . räisiä toimia postivirkamiehiä varten varsin- Edellä sanottuun viitatoo kunnioittaen
13465: kin suuren rahaliikenteen jyrkästi kasvaessa. esitän,
13466: Rahaliikenteen kasvaessa on postitoimipaik-
13467: kojen kassantarlmstustoimintaa jouduttu jat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
13468: kuvasti tehostamaan ja uudelleen järjestä- tulo- ja menoarvioon 18 Pl:n VI luvun
13469: maan. Posti- ja :I:ennätinpiirien piirikontto- 2 momentin kohdalle 45 398 520 mark-
13470: reissa, joiden taholta sanotut kassantarkas- kaa ylimääräisten toimien perustami-
13471: seksi posti- ja lennätinlaitokseen.
13472: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
13473:
13474: Arvo Salminen.
13475: 1673
13476:
13477: IV,397. - Rah.al. N:o 263.
13478:
13479:
13480:
13481:
13482: Salminen: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten kirjurin
13483: tointen perustamiseksi posti- ja lennätinlaitokseen.
13484:
13485:
13486: Eduskunnalle.
13487:
13488: Posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikoissa siten, että samalla lakkautetaan vastaavan
13489: on rahaliikenne kasvanut siinä määrin, ettei rahamäärän edestä ylimääräisiä postiapulai-
13490: enää voida uskoa suuria kassoja aloittele- sen toimia. Kun posti- ja lennätinlaitoksen,
13491: vien, ammattikoulutusta saamattomien toimi- joka palvelee talous- ja yleensä yhteiskunta-
13492: henkilöiden, jollaisia ovat postiapulaiset, hoi- elämää, on pystyttävä hoitamaan sille usko-
13493: dettava:ksi. Postiapulaisen ylimääräisiä toi- tut tehtävät, olisi jopa jatkuvasti lisäänty-
13494: mia on posti- ja lennätinlaitoksessa nykyään vän rahaliikenteenkin vuoksi saatava epäkoh-
13495: 761 ja näiden tointen haltijat joutuvat hoi- taan korjaus. Määrärahaa olisi tarpeen
13496: tamaan osan siitä valtavasta rahaliiken- vuosipalkkioihin 10 080 000 mk, ikälisiin
13497: teestä, jdka vuonna 1938 oli 10 miljardia 1 720 800 m:k, kalliinpaikanlisiin 768 000 mk
13498: markkaa ja nykyisin 4 952 miljardia mark- ja 15 %: n indeksikorotuksiin 1 885 300 mk
13499: kaa. Tilanteen parantamiseksi saatiin jo vuo- eli yhteensä 14 454 100 markkaa ja se vähen-
13500: den 1951 tulo- ja menoarvion kautta osittai- täisi saman momentin kohdalta samalla lak-
13501: nen korjaus siten, että lakkautettiin 127 yli- kautettavien 50 ylimääräisen postiapulaisen
13502: määräistä 2 pl. postiapulaisen tointa ja pe- toimen palkkaamiseen varatut määrärahat
13503: rustettiin 100 ylimääräistä 2 pl. kirjurin seuraavasti: vuosipalkkioista 9 975 000 mk,
13504: tointa. Sanotun menoarviokäsittelyn yhtey- ikälisistä 1 746 000 mk, kalliinpaikanlisistä
13505: dessä tehdyn raha-asia-aloitteen johdosta 786 000 mk ja 15 %: n indeksikorotuksista
13506: eduskunta lausui, että hallituksen olisi kiin- 1876 000 mk eli yhteensä 14 383 000 mark-
13507: nitettävä asiaan erityistä huomiota. Saadun kaa.
13508: tiedon mukaan on posti- ja lennäiinhallitus Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esitän,
13509: sen jälkeen tehnyt vastaavanlaisia esityksiä
13510: ja mm. valtiovarainministeriön järjestely- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
13511: osasto on sen esityksen johdosta, jonka posti- tulo- ja menoarvioon 18 Pl:n VI lu-
13512: ja lennäiinhallitus teki vuoden 1955 tulo- ja vun 2 momentin kohdalle 40 ylimää-
13513: menoarvioon otettavista uusista viroista ja räisen kirjurin toimen perustamista
13514: toimista, antamassaan lausunnossa puoltanut varten 14 454100 markkaa.
13515: 40 ylimääräisen kirjurin toimen perustamista
13516: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
13517:
13518: Arvo Salminen.
13519:
13520:
13521:
13522:
13523: 37
13524: 1674
13525:
13526: IV,s9s. - Rah.al. N:o 264.
13527:
13528:
13529:
13530:
13531: Hosia ym..: Määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätinlai-
13532: toksen linjahallinnossa palvelevien valtion puhelimen viran
13533: tai toimen haltijain palkkauksen parantamiseen.
13534:
13535:
13536: E d u s k u n n a 11 e.
13537:
13538: Kun hallitus teki ~hdotuksen vuoden 1954 erikoistehtävissä, kuten puhelinvalvojina
13539: ensimmäisessä lisämenoarviossa palkkausluok- paikkakunnilla, joille monista esityksistä
13540: kien tarkistuksessa ilmenneiden epäkohtien huolimatta ei ole saatu puhelinvalvojien toi-
13541: korJaamiseksi valtion palkkauslautakunnan mia, puhelinvalvojien sijaisina, opetustehtä-
13542: 15. 3. 1954 valrrnistaman pikatarkistuksen vissä ja tiedustelu- sekä tilauspalvelussa,
13543: pohjalla, oli ehdotuksessa jätetty korjaamatta missä vaaditann täyttä perehtyneisyyttä val-
13544: posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnossa tion puhelinta koskeviin asioihin.
13545: ·palvelevien valtion puhelimen viran tai toi- Kolmantena ryhmänä, jonka palkkaluok-
13546: men 'haltijain palkkausluokkiin sijoituksessa kiin sijoitus vaatii pikaista korjausta, ovat
13547: ilmenneet epä:kohdat. ylimääräiset puhelinapulaiset 3 pl., jotka
13548: Ensimmäisenä ryhmänä, jonka palkkaus- nykyisin kuuluvnt 5 palkkausluokkaan ja
13549: luokka olisi tullut tarkistaa, ovat puhelin- joita on 117, sekä ylimääräiset puhelinapu-
13550: valvojat. He ovat nykyisin 14 palkkausluo- laiset 4 pl., jotka kuuluvat 4 palkkausluok-
13551: kassa ja on heitä peruspalkkaisina 32 ja yli- kaan ja joita on 192. Kun heidän palkkauk-
13552: määräisinä 7. Puh'elinvalvojat ovat esimies- sensa on alapuolella. toimeentulominimin,
13553: asemassa olevia erikoisammattikurssin suo- eikä kohtuullisen pätevää henkilökuntaa
13554: rittaneita toimenhaltijoita, jotka joutuvat palkkojen 'alhaisuuden takia voida saada näi-
13555: järjestämään ja valvomaan puhelinliiken- hin puhelinapulaisen toimiin, olisi ne nykyi-
13556: nettä ja ovat vastuussa siitä, että virka- sestään korotettava yhdellä palkkausluohlla,
13557: tehtävät toimipaikoissa hoidetaan voimassa- siis 117 ylimääräistä ·puhelinapulaista 3 pl.
13558: olevien määräysten mukaisesti. Edellä mai- sijoitettava 6 palkkausluokkaan sekä 192
13559: nitun huomioonottaen olisi puhelinvalvojat ylimääräistä puhelinapulaista 4 pl. sijoitet-
13560: rinnastettava muihin saman laitoksen esi- tava 5 palkkausluokkaan.
13561: miesasemassa oleviin virkamiehiin ja olisi 'Tämän mukaisesti olisi posti- ja lennätin-
13562: heidät sijoitettava 17 palkkausluokkaan. laitoksen linjahallinnon puhelinvalvojien,
13563: Toisen ryhmän, jonka p'alkkausta tulisi 1puhelinvälittäjien ja puhelinapulaisten palk-
13564: korjata, muodostavat ensimmäiset puhelin- koja korotettava seuraavasti: 18 Pl. VI [u-
13565: välittäjät. Ensimmäiset puhelinvälittäjät 1l., vun 1 momentin kohdalle olisi otettava
13566: joita on 48 peruspalkkaisen toimen haltijaa, 9 461040 markan suuruinen määrär&ha 32
13567: hoitavat kansainvälistä puhelinliikennettä, pu'helinv·alvojan toimen paLkkauksen korotta-
13568: mikä vaatii erikoista kykyä ja harj'aantu- miseksi kolmella palkkausluokalla sekä 48
13569: mista sekä hyvää kielitaitoa. Heidän nykyi- ensimmäisen puhelinvälittäjän 1 l., ja 231
13570: nen 13 palkkausluokkansa olisi korotettava ensimmäisen puhelinvälittäjän 2 I., toimen
13571: kahdella, eli 15 palkkausluokkaan, jotta se pailkkauksen korottamiseksi kahdella palk-
13572: vastaisi muiden vastaavanlaisen pätevyyden kausluokalla, eli määräraha peruspalkkoihin
13573: omaavien palkkausta posti- ja lennätirrlaitok- 7 207 200 marklma, ikälisiin 1741800 mark-
13574: sessa. Ensimmäiset puhelinvälittäjät 2 l., kaa ja kalliinpaikanlisiin 512 040 markkaa;
13575: joita on 231 peruspalkkaisen ja 7 ylimää- saman luvun 2 momentin kohdalle olisi otet-
13576: räisen toimen haltijaa, tulisi sijoittaa 14 tava 4 593 540 markan suuruinen määrära:ha
13577: palkkausluokkaan, siHä he toimivat monissa 7 ylimääräisen puhelinvalvojan toimen palk-
13578: IV,398. - Hosia. ym. 1675
13579:
13580: kauksen korottamiseksi kolmella prulkkausluo- ja saman Iuvun 11 momentin kohdalle em.
13581: kalla, 7 ylimääräisen ensimmäisen puhelin- korotuksista johtuen työnantajan lapsilisä-
13582: välittäjän 2 l. toimen palkkauksen korotta- ja kansaneläkemaksuja varten olisi otettava
13583: miseksi !kaJhdella palkkausluokalla sekä 117 773 700 markkaa.
13584: ylimääräisen puhelinapulaisen, 3 pl., ja 192 Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
13585: ytlimääräisen puhelinapulaisen, 4 pl., toimen nioittaen,
13586: palkkauksen korottamiseksi yhdellä palkkaus-
13587: luokalla, eli määrärahaa vuosipalkkioihin että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
13588: 3 075 300 ma11kkaa, ikälisiin 698 900 mark- tulo- ja menoarvioon posti- ja lennä-
13589: kaa, kalliinpai:lmnlisiin 220 140 markba ja tinlaitoksen linjahallinnossa palvele-
13590: indeksikorotuksiin 599 200 markkaa; saman vien valtion ptthelimen viran tai toi-
13591: luvun 10 momentin kohdalle edellämainittu- men haltijain palkkausluokkiin sijoi-
13592: jen peruspalkkaisten toimien indeksikorotuk- tuksessa ilmenneiden epäkohtien kor-
13593: sia varten olisi otettava 1 419 200 markkaa jaamista varten 16 247 480 markkaa.
13594: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1954.
13595:
13596: Armi Hosia. Kaarlo Kajatsalo.
13597: Artturi Tienari. Leo I. Mattila.
13598: 1676
13599:
13600: IV,399. - Rah.al. N:o 265.
13601:
13602:
13603:
13604:
13605: Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta postiljoonien palk-
13606: kauksen parantamiseen.
13607:
13608:
13609: E d u s k u n n a ll e.
13610:
13611: Posti- ja lennätinlaitoksen palveluksessa eli noin 30-40 vuotta, samassa palkkaus-
13612: olevien postiljoonien virat on jaettu eri palk- luokassa ja samalla palkalla, mihin hän
13613: kaluokkiin siten, että Helsingin, Turun, Tam- virka- ja kurssitutkintonsa suoritettuaan on
13614: pereen, Rovaniemen ja postivaunupiirin pe- päässyt. Lisäksi on todettava, että yli- ja
13615: ruspalkkaiset postiljooninvirat ovat 1 palk- ensimmäisten postiljoonien palkkaus ei vastaa
13616: kaluokan ja muilla paikkakunnilla 2 palkka- virkatehtävien hoidon vastuullisuutta. Niinpä
13617: luokan virkoja. Tämä jaoitus on voimassa esim. Helsingin postikonttorin postiljoonien
13618: edelleen siitä huolimatta, että asiallisia pe- esimies, jolla on noin 900 miestä alaisuudes-
13619: rusteita sen säilyttämiseksi ei ole. Postiljoo- saan, on ylipostiljoonin viran haltijana vain
13620: nit suorittavat muuallakin samanlaista ja 14 palkkausluokassa. Postiljoonin ns. elä-
13621: yhtä vaativaa työtä kuin niillä paikkakun- mänpalkka muodostuu näin ollen hyvin
13622: nilla, joissa virat on sijoitettu 1 palkkaluok- alhaiseksi ja hänen työskentelyintonsa lai-
13623: kaan, ja sen lisäksi voimassa oleva kalliin- menee, kun hänellä ei käytännöllisesti kat-
13624: paikanlisäjärjestelmä tasoittaa jo paikkakun- soen ole mitään mahdollisuutta saada tun-
13625: tien kalleussuhteissa vallitsevat erot. Muista nustusta työstään ylemmän virka-aseman ja
13626: valtion viroista on tämä palkkaluokkajako jo paremman palkan muodossa. Tämä ei kai ole
13627: enimmäkseen poistettu ja osittain myös pos- valtiovallan tarkoitus palkatessaan nuoria ja
13628: tiljoonienviroista, mutta edelleen on 756 pe- kehityskelpoisia miehiä palvelukseensa, koska
13629: ruspalkkaista postiljooninvirkaa 2 palkkaluo- siitä on useassa tapauksessa seurauksena
13630: kassa, mikä on sekä räikeä että korjauksen ajanmittaan virkatehtävien kehno hoito ja
13631: tarpeessa oleva epäkohta. Esimerkkinä epä- kunnollisen työvoiman puute. Asiantilan
13632: kohdan räikeydestä voimme esittää, että Hel- korjaamiseksi on paikallaan suoda palkkaus-
13633: singissä tai Tampereella työskentelevä 1 pl: n luokan korotus sellaisille postiljoonikunnan
13634: postiljooni, joka on ollut laitoksessa esim. työryhmille, jotka työn laadun ja kehitty-
13635: 15 vuotta, on 12 palkkausluokassa, mutta neempää ammattitaitoa osoittavien virkateh-
13636: Lahdessa tai jollain muulla paikkakunnalla täviensä vuoksi ovat siihen oikeutetut, ja
13637: työskentelevä peruspalkkainen postiljooni, siinä mielessä olisi valtion tulo- ja meno-
13638: joka on ollut laitoksen palveluksessa esim. arvioon otettava määräraha 26 ylipostiljoonin
13639: 35 vuotta, on 2 pl: n viran haltijana vain (14 pl.) nostamiseksi 16 palkkausluokkaan,
13640: 11 palkkausluokassa. Asiantilan korjaami- 26 ylipostiljoonin (14 pl.) nostamiseksi 15
13641: seksi olisi valtion tulo- ja menoarvioon otet- palkkausluokkaan, 217 ensimmäisen postil-
13642: tava määräraha 756 postiljoonin 2 pl:n nos- joonin (13 pl.) nostamiseksi 14 palkkaus-
13643: tamiseksi 1 pl: aan. luokkaan, 254 postiljoonin 1 pl., jotka työs-
13644: Peruspalkkaisten postiljooninvirkojen ylä- kentelevät postivaunuissa, nostamiseksi ny-
13645: puolella olevien nimikkeiden ja virkojen vä- kyisestä 12 palkkausluokasta 13 palkkaus-
13646: hyydestä johtuen on vain noin 6% :lla luokkaan, ja 350 postiljoonin 1 pl., jotka
13647: maamme postiljoonikunnasta mahdollisuus työskentelevät postinlajittelussa, nostamiseksi
13648: nousta virkaurallaan ensimmäiseksi postil- nykyisestä 12 palkkausluokasta 13 palkkaus-
13649: jooniksi ja vain noin 2 %: lla siitä ylöspäin luokkaan.
13650: ylipostiljooniksi. Täten joutuu yli 90 % pos- Laitoksessa palvelevien ylimääräisten pos-
13651: tiljooneista olemaan koko palvelusaikansa, tiljoonien, varapostiljoonien ja postinkanta-
13652: IV,399, - Paasio ym. 1677
13653:
13654: jien toimet ovat myös jaettu eri palkkaluok- on 90 kappaletta, nostamiseksi kaikki 9 palk-
13655: kiin siten, että ylimääräisten postiljoonien ja kausluokkaan.
13656: varapostiljoonien toimet ovat kahdessa palk- Valtiovarainvaliokuntakin on kiinnittänyt
13657: kaluokassa ja postinkantajien kolmessa. Tässä näihin epäkohtiin huomiota ja toteaa mietin-
13658: on kysymyksessä yhtä räikeä epäkohta kuin nössään n: o 6 hallituksen esityksen johdosta
13659: peruspalkkaistenkin kohdalla ja esimerkkinä lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1954 tulo-
13660: siitä voimme mainita, että Helsingin posti- ja menoarvioon, jonka mietinnön myös edus-
13661: konttorissa voi olla ylimääräinen postiljooni, kunta sittemmin hyväksyi, että 18 Pl: n VI: 1
13662: joka on palvellut laitosta 5 vuotta ja on 1 kohdalla on valiokunta katsonut olevan syytä
13663: pl: n toimen haltijana 10 palkkausluokassa, lausua, että postiljoonien palkkauskysymys
13664: ja toinen ylimääräinen postiljooni, joka on olisi otettava perusteellisen tutkimuksen alai-
13665: palvellut laitosta myös 5 vuotta, on 2 pl:n seksi; ja 18 Pl:n VI: 2 kohdalla valiokunta
13666: toimen haltijana vain 9 palkkaluokassa. Vas- huomauttaa siitä, että ylimääräisten tointen
13667: taavia esimerkkejä voimme esittää myös vara- osalta ei ole ehdotettu tehtäväksi vastaavia
13668: postiljoonien, jotka ovat 7 ja 8 palkkaus- palkkauksen tarkistuksia kuin peruspalkkais-
13669: luokassa, sekä postinkantajien, jotka ovat 6, ten osalta.
13670: 7 ja 8 palkkausluokassa, kohdalta. Ylimää- Vielä on todettava, että ulkomailla suori-
13671: räisten postiljoonien kohdalla on lisäksi vielä tettujen tutkimusten mukaan postiljoonien
13672: se epäkohta, että heitä ei ole sijoitettu sa- työ on mitä raskainta, jonka kuluttavuuden
13673: moihin palkkausluokkiin kuin peruspalkkaiset ja vaativuuden tulisi ilmetä myös palkkauk-
13674: postiljoonit, vaan ovat he kaksi palkkausluok- sessa, koska mikään muu puntari ei ole oikeu-
13675: kaa peruspalkkaisia alempana. Heidän teh- denm ukaisempi.
13676: tävänsä ovat kuitenkin aivan samat kuin Edellä olevien epäkohtien korjaamiseksi
13677: peruspalkkaistenkin. Asiantilan korjaamiseksi tarvitaan 18 Pl:n VI luvun 1 momentille
13678: olisi valtion tulo- ja menoarvioon otettava lisäystä peruspalkkoina, ikälisinä ja kal-
13679: määräraha 10 ylipostiljoonin (14 pl.) nosta- liinpaikanlisinä ilman indeksikorotuksia
13680: miseksi 16 palkkausluokkaan, 10 ylipostiljoo- 27 843 820 markkaa ja 18 Pl: n VI luvun
13681: nin (14 pl.) nostamiseksi 15 palkkausluok- 2 momentille lisäystä peruspalkkoina, ikä-
13682: kaan, 66 ensimmäisen postiljoonin (13 pl.) lisinä ja kalliinpaikanlisinä ilman indeksi-
13683: nostamiseksi 14 palkkausluokkaan, 391 pos- korotuksia 21 258 340 markkaa eli yhteensä
13684: tiljoonin 1 pl. (10 pl.) nostamiseksi 11 palk- 18 Pl:n VI luvun 1 ja 2 momentille
13685: kausluokkaan, 619 postiljoonin 2 pl. (9 pl.) 49 102 180 markkaa.
13686: nostamiseksi 10 palkkausluokkaan, 122 vara- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13687: postiljoonin (8 pl.) ja 35 varapostiljoonin nioittaen,
13688: (7 pl.) nostamiseksi ylimääräisen postiljoonin
13689: nimikkeellä 9 palkkausluokkaan ja postin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
13690: kantajan 2 pl. ( 8 pl.), joita on 73 kappaletta, tulo- ja menoarvioon yhteensä
13691: postinkantajan 3 pl. (7 pl.), joita on 54 kap- 49102180 markkaa postiljoonien palk-
13692: paletta, ja postinkantajan 4 pl. (6 pl.), joita kauksen parantamiseksi.
13693: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
13694:
13695: Rafael Paasio. Helge Miettunen. Veikko Helle.
13696: 0. Lindblom. Laura Brander-Wallin. Lempi Lehto.
13697: Jaakko Hakala. Yrjö Kilpeläinen. Eino Raunio.
13698: Varma K. Turunen. Heikki Hykkäälä. Martta Salmela-Järvinen.
13699: Veikko Kokkola. Bruno J. Sundman. Viljo Virtanen.
13700: 1678
13701:
13702: IV,4oo. - Rah.al. N:o 266.
13703:
13704:
13705:
13706:
13707: Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Maanselän metsä-
13708: radan rakentamiseen ja valtion metsien kuljetusmahdolli-
13709: suuksien muun parantamisen tehostamiseen.
13710:
13711:
13712: E d u s k u n n a ll e.
13713:
13714: Viime aikoina on ilmennyt yhä voimak- 1953 105 "
13715: kaampia pyrkimyksiä saattaa ne runsaat 1954 105 " "
13716: metsävarat, jotka syrjäisillä seuduilla ovat 1955 105 " ", (menoarvioesitys)
13717: osaksi tai kokonaan käyttöä vailla, taloudel-
13718: lisen toiminnan piiriin. Näitä ns. nolla-alueita On selvää, että mainitut rahasummat ovat
13719: on paitsi Pohjois-Suomessa myös pitkin itä- ko. tarpeisiin verrattuina olleet täysin riittä-
13720: rajaa. Huomattava osa niistä kuuluu val- mättömät. Tästä syystä on mainittuja töitä
13721: tiolle. jouduttu etupäässä rahoittamaan työllisyys-
13722: Metsähallituksen käytettävissä on ollut eri- varoilla ja ns. Pohjois-Suomen miljardilla
13723: tyinen momentti ,Valtionmaiden kulku- ja sekä jossain määrin myös vientimaksurahas-
13724: kuljetussuhteiden parantaminen" (vuoden ton varoilla.
13725: 1955 menoarvioesityksessä 19 Pl. I: 8), johon
13726: on ollut merkittynä seuraavat summat: Vuosina 1951-1953 on metsähallituksen
13727: valvonnassa tapahtuvaa kuljetussuhteitten
13728: 1951 . . . . . 90 milj. mk parantamista toteutettu seuraavasti eri va-
13729: 1952 . . . . . 100 " " roilla:
13730: Uittoväyllen
13731: Tierakennuksia kunnost. Kone-
13732: yms. miljoonia hankintoja Yhteensä
13733: mk
13734: Vakin. momentin varoilla ................. 180 95 275
13735: Työllisyysvaroilla •• 0. 0 •• 0. 0 •••••••••• 0. 0. 244 683 29 956
13736: ,Pohjois-Suomen miljardilla" ••• 0 •• 0. 0. 0. 0 102 100 190 392
13737: Vientimaksuvaroilla 0. 0 •• 0 0 ••••••••••••••• 40 40
13738: 1lhteensä 1951-53 •••••• 0 0. 0 •••• 0. 0 •••• 0. 566 878 219 1663
13739: Keskimäärin vuodessa •••••• 0 0 •••• 0 ••••••• 188 292 73 554
13740:
13741: Kuten nähdään, ovat työllisyysvarat näinä din varojen avulla on useita merkittäviä
13742: vuosina olleet suurimpana eränä ko. töiden hankkeita saatettu työn alle, ja etenkin ko-
13743: rahoituksessa. neita on näillä varoilla saatu paljon hanki-
13744: Kun valtion omistamat käyttämättömät tuksi. Vuoteen 1955 mennessä tullevat nämä
13745: metsävarat pääasiallisesti sijaitsevat alueilla, varat kuitenkin käytetyiksi. Vakinaisen mää-
13746: joilla ennemminkin esiintyy työvoiman va- rärahan pienuudesta on ollut monenlaista
13747: jausta, ei työllisyysvaroja kuitenkaan ole ol- haittaa, mm. moni toisilla varoilla alulle
13748: lut mahdollista saada moniin sellaisiin hank- pantu hanke on jäänyt keskeneräiseksi, kun
13749: keisiin, varsinkaan uusiin teihin, jotka todel- edellytettyyn viimeistelyyn ei ole riittänyt
13750: listen syrjäseutujen kehittämisen kannalta varoja.
13751: olisivat olleet kaikkein välttämättömimpiä. Syrjäseutujen kuljetussuhteiden paranta-
13752: Käytetyistä varoista on suurin osa mennyt mista ei olisi jätettävä sellaiseen epävarmuu-
13753: uittoväylien kunnostamiseen, pääasiassa väy- den tilaan, joka nyt on edessä, kun otetaan
13754: lien suupuolessa. Ns. Pohjois-Suomen miljar- huomioon, mitä edellä on sanottu työllisyys-
13755: IV,4,oo. - Karvonen ym. 1679
13756:
13757: varojen käyttömahdollisuuksista ja ,Pohjois- rautatiekuljetus on pitkillä matkoilla huo-
13758: Suomen miljardin" loppumisesta. mattavasti halvempaa kuin autokuljetus.
13759: Metsähallituksella on hallussaan noin 300 Tärkeätä on lisäksi todeta, että jos Maan-
13760: -350 miljoonan markan arvoinen konekanta, selän alueen liikennetarpeen tyydyttämiseksi
13761: joka vuosittain pystyy n. 400 miljoonan mar- turvauduttaisiin yksistään maanteiden raken-
13762: kan arvoiseen työsuoritukseen. Vuosien 1951 tamiseen, nykyisen Sotkamon ja Nurmeksen
13763: -1954 keskim. varojen käyttö on ollut 554 välisen rataosan liikennepaikat eivät ilman
13764: miljoonaa markkaa vuodessa. Ko. työsuori- kalliita ja vaikeasti toteutettavia laajennuk-
13765: tus on valtion metsätalouden kannalta vält- sia pystyisi läpäisemään niille ajettavia suu-
13766: tämätön ja myös kannattava pääoman sijoi- ria puumääriä.
13767: tus, koska varat nopeasti tulevat takaisin Kesällä 1953 suoritettiin rautatiehallituk-
13768: lisääntyneen puutavaran menekin ja kohon- sen toimesta Maanselän alueelle suunnitellun
13769: neiden hintojen sekä alentuneiden hoito- ja rautatien rakentamista varten tutkimuksia.
13770: valvontakustannusten muodossa. Täten syn- Rata, jonka pituudeksi on laskettu 98 km,
13771: tyvien uusien työtilaisuuksien merkitystä on on suunniteltu alkavaksi Maanselän asemalta
13772: myös tähdennettävä. Vuodeksi 1955 19 Pl. noudattaen pääsuuntana Kuopion ja Oulun
13773: I: 8 kohdalla esitettyä 105 milj. markan läänien rajaa. Radan ensimmäisille 51 km:lle,
13774: määrärahaa on tätä taustaa vastaan syytä jotka on täyskoneellisesti tutkittu, on rauta-
13775: lisätä määrään, joka vastaa edellä esitetystä tiehallituksessa tehty kustannuslaskelma, joka
13776: taulukosta selviävää keskimääräistä varojen päättyy 832 000 000 markkaan, eli 16.3 milj.
13777: käyttöä. Tätä työmäärärahaa on syytä lisätä mk/km edellyttäen, että tarkoitukseen voi-
13778: riittäväksi myös sen vuoksi, että töiden en- daan luovuttaa ilmaiseksi vanhat rata- ja·
13779: nakkosuunnittelu silloin voi tapahtua ajoissa sidekiskot.
13780: ja kunnolla ja - mikä tärkeätä - yhteis- Rautatiehallitus on tätä kustannuslaskel-
13781: ymmärryksessä valtionmetsien hakkuu- ja maa tehdessään lähtenyt siitä, että rata joka
13782: myyntisuunnitelmien laatimisen kanssa sekä suhteessa tulee täyttämään normaalin valtion
13783: huomioimaHa työväen saantiin ja huoltoon rautatien vaatimukset asemineen jne. Nyt on
13784: liittyvät tarpeet ja vaatimukset. kuitenkin kysymyksessä metsärata tai parem-
13785: Kuljetussuhteiden parantamista kipeästi minkin pitkä kuormausraide, jota pitkin kul-
13786: kaipaavista metsäalueista on erityistä huo- jetetaan vain puutavaraa. Monet normaalin
13787: miota saanut osakseen ns. Maanselän alue. rautatien rakenteet jäävät niin muodoin ko-
13788: Täällä on yksistään valtion metsiä n. 200 000 konaan pois ja toisista vaatimuksista voidaan
13789: ha, jotka puutteellisten puutavarakuljetusolo- tinkiä. Rata ja. sen liikennöiminen tulisivat
13790: jen takia suurelta osalta ovat jääneet kan- olemaan saman luonteisia kuin ne, joita met-
13791: nattavan metsätalouden piirin ulkopuolelle. sähallitus on Eskolan 68 km pituisella metsä-
13792: Kesällä v. 1953 suoritettiin metsähallituk- radalla hyvällä menestyksellä soveltanut jo
13793: sen toimesta Maanselän alueella olevien val- 35 vuoden ajan.
13794: tion metsien puuvarojen arviointi. Tällöin On todennäköistä, että kun radan raken-
13795: todettiin, että valtion metsien puumäärä taa sanotulla tavalla metsähallitus, se saa-
13796: siellä on n. 25.4 milj. pm3, valtaosaltaan daan aikaan kustannuksilla, jotka eivät ole
13797: teollisuuden raaka-aineeksi kelpaavaa puuta. kuin ehkä % rautatiehallituksen laskemista
13798: Metsät ovat pääasiassa kasvunsa päättäneitä, ratakilometrin kustannuksista. Metsähallitus
13799: joten hakkuihin olisi ryhdyttävä kiireellisesti. voisi todennäköisesti rakentaa radan täyteen
13800: Tutkimusten mukaan olisi lähimmän 20 vuo- pituuteensa kustannuksilla, jotka eivät pal-
13801: den aikana alueelta hakattava n. 8. 7 milj. joakaan nousisi yli 1000 milj. markan. Tä-
13802: pm3, eli n. 435 000 pm3 vuosittain. män summan lisäksi tarvittaisiin n. 385 milj.
13803: Kysymyksessä olevaa suuruusluokkaa ole- mk sellaisia imuteitä ja rakennuksia varten,
13804: vien puumäärien kaukokuljetukseen vaadi- jotka alueelle on rakennettava joka tapauk-
13805: taan, vaikka uittoväylät ottavat oman osansa, sessa. Metsähallituksessa tehtyjen laskelmien
13806: suuressa määrin rautatiekuljetusta. Tällöin mukaan voitaisiin rata kokonaisuudessaan
13807: on luonnollista, että rautatie viedään niin lä- kuolettaa lähimmän 20 vuoden kuluessa.
13808: helle puutavaran ,alkulähteitä" kuin suinkin. Verrattaessa pelkkää metsärataa ja riittä-
13809: Tämä varsinkin siitä syystä, että puutavaran vän korkealuokkaista maantietä toisiinsa,
13810: 1680 IV,4oo. - Maanselän metsärata.
13811:
13812: osoittautuu, etteivät perustamiskustannukset vien valtion suurten metsävarojen edullisen
13813: niinkään paljoa poikkea toisistaan. Lisänä käytön kannalta ensiarvoisen tärkeä, mutta
13814: oleva päällysrakenne muodostuu Maanselän valiokunta on asian suhteen jäänyt odotta-
13815: tapauksessa suhteellisen halvaksi, koska kisko- valle kannalle katsoen, etteivät rataa koske-
13816: tukseen kelpaavat pääradoilta poistettavat vat selvitykset ole olleet vielä riittävän perus-
13817: kiskot ja ratapölkyt saadaan paikan päältä. teellisia.
13818: Jos kehitys jonkin vuosikymmenen kuluessa Niiden tutkimuksien ja laskelmien nojalla,
13819: veisi yleisesti siihen, että rautatiekuljetus joita metsähallitus ja rautatiehallitus asiassa
13820: korvattaisiin autoilla, saataisiin, poistamalla ovat esille tuoneet, on Maanselän metsäradan
13821: silloin jo kuoletettu päällysrakenne, metsä- tarpeellisuus ja kannattavuus katsottava riit-
13822: radasta helposti maantie. tävästi selvitetyksi, ja hankkeen toteuttami-
13823: Maanselän metsärataa on sodan jälkeen eri seen olisi nyt viipymättä käytävä käsiksi.
13824: yhteyksissä käsitelty. V. 1945 asetettu toimi- Sopivimmin tämä voisi tapahtua siten kuin
13825: kunta, jonka tehtävänä oli harkita uusien hallitus v: n 1954 menoarvioesityksessäkin on
13826: metsäautoteiden ja metsärautateiden aikaan- edellyttänyt, että 19 Pl. I: 8 momentille
13827: saamista, ehdotti Maanselän metsärataa. Sitä osoitetaan tarpeellinen lisäys, jolloin metsä-
13828: ovat puoltaneet v:n 1949 metsätalouskomitea hallituksella on tilaisuus sovittaa ratatyömaa
13829: sekä v: n 1951 teollistamiskomitea. Maan- muihin hankkeisiin, joita valtion metsien kul-
13830: selän ratahanketta ovat vastustaneet eräät jetusmahdollisuuksien parantamiseksi on vi-
13831: sellaiset paikalliset voimat, jotka osaksi toi- reillä.
13832: vovat varsinaisen rautatien rakentamista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13833: Kuhmoon, tai joille metsäradan mukanaan nioittaen,
13834: tuoma lisääntynyt kilpailu raakapuun mark-
13835: kinoilla ei ole mieluista. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
13836: Maanselän metsäradan alulle paneminen tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n I luvun
13837: sisältyi hallituksen esitykseen vuoden 1954 8 momentille hallituksen esittämän 105
13838: menoarvioksi valtion maiden kulku- ja kulje- miljoonan markan lisäksi 395 miljoo-
13839: tussuhteiden parantamista tarkoittavan mo- nna markkaa osaksi Maanselän metsä-
13840: mentin yhteydessä. Esitys ei silloin saanut radan rakentamista ja osaksi valtion
13841: eduskunnan hyväksymistä. Valtiovarainvalio- metsien kuljetusmahdollisuuksien muun
13842: kunnan mietinnössä lausutaan kuitenkin, parantamisen tehostamista varten.
13843: että sanottu hanke on Maanselän alueella ole-
13844: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
13845:
13846: Juho Karvonen. Otto Muikku.
13847: Kalle Kauhanen. Artturi Koskinen.
13848: 1681
13849:
13850: IV,4ot. - Rah.al. N:o 267.
13851:
13852:
13853:
13854:
13855: Liedes ym..: Määrärahan osoittamisesta massa- ja paperiteh-
13856: taan perustamista Iijoen suulle koskevia tutkimus- ja
13857: suunnittelutöitä varten.
13858:
13859:
13860: E d u s k u n n a ll e.
13861:
13862: Iijoki on yksi maamme suurimmista puu- perheet ovatkin rakentaneet pääasiallisen toi-
13863: tavaran uittoväylistä. Sen vesiä pitkin vuo- meentulon kesäaikaisista uitto- ja lajittelu-
13864: sittain uitetaan puutavaraa Iin, Yli-Iin, Pu- töistä saatavien ansiotulojen varaan. Työ-
13865: dasjärven, Ranuan, Taivalkosken, Kuusamon, mahdollisuuksien kausiluontoisuudesta joh-
13866: Posion, Suomussalmen ja Puolangan kuntien tuen ja kyseen ollessa useaan sataan nouse-
13867: alueelta. vasta työntekijämäärästä, on Iin kunnassa
13868: vuodesta toiseen varhaisesta syksystä läh-
13869: Iijoen vesistön vaikutusalueella on run- tien myöhäiseen kevääseen saakka esiintynyt
13870: saasti metsämaata, josta runsaasti työttömyyttä. Iin kunnan 5 600: aan
13871: kasvullista . . . . . . 750 000 ha 53 % nousevasta asukasmäärästä on tilastojen mu-
13872: kehnokasvuista . . . 249 300 , 18 , kaan ollut työttömänä noin 700 henkilöä
13873: joutomaata . . . . . . 412 700 , 29 , eli vuosittain, eli yli 10% asukasluvusta. Tästä
13874: yhteensä 1 412 000 ha kaikesta on kunnalle ja valtiolle ollut suuria
13875: rasituksia varatöiden järjestämisen muodossa.
13876: Metsävarat käsittävät Pohjois-Suomessa on riittävästi saatavissa
13877: mäntyä . . . . . . 0.49 milj. m3 43 % sähkövoimaa ja myös Iijoessa on kaikki mah-
13878: kuusta ....... 19.o , , 37 , Ja dollisuudet voimalaitosten rakentamiseksi.
13879: koivua . . . . . . . 10.5 " " 20 " Iijoen suulla on paikkoja teollisuuslaitosten
13880: rakentamiseen, hyvä luonnon satama tuottei-
13881: Puuston vuotoinen kasvu on den laivaukselle, raaka-ainetta, työvoimaa ja
13882: mäntyä . . . . . . 0.49 milj. m3 käyttövoimaa riittävästi saatavissa. Niinpä
13883: kuusta . . . . . . . 0.3 s ja mielestämme valtion tulisi rakentaa massa-
13884: koivua . . . . . . . 0.24 " " eli ja paperitehdas Iijokisuulle ja ryhtyä kiirei-
13885: " " sesti siihen johtaviin valmistaviin töihin.
13886: yhteensä 1.11 milj. ms
13887: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13888: Vuosittain uitettu puutavara on kokonai-
13889: suudessaan viety Iistä joko muualle Suomeen että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
13890: jalostettavaksi tai suoraan ulkomaille. Varsi- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
13891: nainen puutavaran uittaminen ja lajittelemi- määrärahan massa- ja paperitehtaan
13892: nen Iin kunnan alueella kestää parin kolmen perustamista koskevien tutkimus- ja
13893: kuukauden ajan, jolloin paikkakunnan väes- suunnittelutöiden aloittamiseksi Iijoen
13894: tölle on kaikesta tästä ansiotuloja. Monet suulle.
13895: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
13896:
13897: Pentti Liedes. Yrjö Murto. Irma Torvi.
13898: 1682
13899:
13900: IV,4o2, - Fin.mot. N:o 268.
13901:
13902:
13903:
13904:
13905: Henriksson m. fl.: Angående anvisande av anslag för byg-
13906: gande av en trafiktunnel i H angö.
13907:
13908:
13909: T i ll R i k s d a g e n.
13910:
13911: Hangö hanområde är särskilt vintertid, då Mellan Statsjärnvägarna och Hangö stad
13912: transporterna till och från hamnen kräver har i tiden en överenskommelse ingåtts en-
13913: utvidgad tågtrafik, livligt trafikerat. Banom- ligt vilken en trafiktunnel skall hyggas.
13914: rådet delar Hangö stad i tvenne delar, och överenskommelsen ingicks efter det att det
13915: trafiken från den ena delen av staden till nya stationshuset hade färdighyggts. Från
13916: den andra går via tre övergångar över järn- Statsjärnvägarnas sida har emellertid ingen-
13917: vägsspåren. Järnvägstrafiken avstänger ofta ting gjorts för att igångsätta hyggnadsarhe-
13918: för långa tider övergångarna och hindrar tena, medan staden å sin sida utfört största
13919: sålunda trafiken från den ena delen av sta- delen av de enligt överenskommelsen på den
13920: den till den andra. Det är utan vidare klart ankommande arhetena.
13921: att detta förhållande skapar svårigheter för Då även Statsjärnvägarna, vilket överens-
13922: kommunikationerna inom staden. Näringsli-- kommelsen visar, är medvetna om hehovet
13923: vets utveckling och den ökade hosättningen av en trafiktunnel och då enligt vår upp-
13924: hlir i hög grad lidande. Därtill kommer fattning snabha åtgärder är nödvändiga för
13925: de allmänna faror det nuvarande tillståndet att eliminera de svårigheter och faror det
13926: medför. Ohserveras hör att stadens hrand- nuvarande tillståndet medför, föreslår vi,
13927: station är helägen på den ena sidan om ha-
13928: nan, men under de tider, då övergångarna att Riksdagen i statsförslaget för år
13929: är hlockerade av tåg, kan hrandkåren inte 1955 måtte upptaga ett anslag på 43
13930: komma fram till de på andra sidan hanan he- miljoner mark för byggandet av en
13931: lägna stadsdelelarna. trafiktunnel i H angö.
13932: Helsingfors den 15 septemher 1954.
13933:
13934: G. Henriksson. Bruno J. Sundman.
13935: Yrjö Kilpeläinen. Veikko Helle.
13936: 1683
13937:
13938: IV,4o2. - Rah.al. N:o 268. Suomennos.
13939:
13940:
13941:
13942:
13943: Henriksson ym.: Määrärahan osoittamisesta liikennetunnelin
13944: rakentamiseksi Hankoon.
13945:
13946:
13947: E d u s k u n n a ll e.
13948:
13949: Hangon rata-alueella on vilkas liikenne ni- Valtionrautateiden ja Hangon kaupungin
13950: menomaan talvisaikaan, jolloin kuljetukset välillä on aikoinaan tehty sopimus, jonka
13951: satamaan ja satamasta edellyttävät laajem- mukaan on rakennettava liikennetunneli. So-
13952: paa junaliikennettä. Rata-alue jakaa Han- pimus tehtiin sen jälkeen kun uusi asema-
13953: gon kaupungin kahteen osaan ja liikenne rakennus oli valmistunut. Valtionrautateiden
13954: kaupungin toisesta osasta toiseen tapahtuu taholta ei kuitenkaan ole tehty mitään raken-
13955: kolmen ylikäytävän kautta rautatieraiteiden nustöiden käyntiin saattamiseksi, kun taas
13956: yli. Rautatieliikenne sulkee usein ylikäytä- kaupunki puolestaan on suorittanut suurim-
13957: vät pitkiksi ajoiksi estäen siten liikenteen man osan sopimuksen mukaan sille kuulu-
13958: kaupungin toisesta osasta toiseen. On ilman vista töistä.
13959: muuta selvää, että tämä seikka aiheuttaa vai- Kun myös valtionrautatiet, kuten sopimus
13960: keuksia liikenteelle kaupungissa. Elinkeino- osoittaa, on tietoinen liikennetunnelin tar-
13961: elämän kehitys ja kasvava asutus kärsii siitä peellisuudesta ja kun käsityksemme mukaan
13962: suuresti. Lisäksi tulevat nykyisen asiaintilan nopeat toimenpiteet ovat välttämättömiä ny-
13963: aiheuttamat yleiset vaarat. 'Täytyy ottaa kyisen tilanteen aiheuttamien vaikeuksien ja
13964: huomioon, että kaupungin paloasema sijait- vaarojen poistamiseksi, ehdotamme,
13965: see radan toisella puolella, mutta niinä ai-
13966: koina, jolloin junat sulkevat ylikäytävät, palo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
13967: kunta ei voi päästä radan toisella puolella tulo- ja menoarvioon 43 miljoonan
13968: oleviin kaupunginosiin. markan määrärahan liikennetunnelin
13969: rakentamiseksi Hankoon.
13970: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
13971:
13972: G. Henriksson. Bruno J. Sundman.
13973: Yrjö Kilpeläinen. Veikko Helle.
13974: 1684
13975:
13976: IV,4oa. - Rah.al. N:o 269.
13977:
13978:
13979:
13980:
13981: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta H uopalahden-0 jak-
13982: kalan välisen radan rakentamisen aloittamiseksi.
13983:
13984:
13985: E d u s kun n a B e.
13986:
13987: Porkkalan alueen vuokraus aiheutti Etelä- kitsisi sen toteuttaminen ratkaisevaa alkuvai-
13988: Suomen ja LoUinais-Suomen rautatiey'hteyk- hetta myös viimeksimainitun suurisuuntaisen
13989: sille huomattavoo hankaluutta. Liikenteen ja tä:vkeän rataosan rakentamisessa.
13990: hoitaminen vuokra-alueen kautta ns. rannik- Suoritettujen laskelmi€111 mukaan aiheutuu
13991: korataa pitkin kohtaa suuria vaikeuksia. Jos tavaraliikenteeHe Hyvinkään kautta n. 100
13992: taas liikenne ohj,ataan Hyvinkään tai peräti miljoonan markan lisäkustannukset vuodessa.
13993: Toijalan kautta, tulee matka huomattavasti Huopala'hden-Ojakkalan radan rakentami-
13994: pitemmäksi. Tämä hidastaa kuljetuksia ja sen on taas arvioitu maksavan n. 2 mrd mk.
13995: ennen kaikkea 111ostaa suhteettomasti rruhti- Näin ollen tulisivat rakentamiskustannukset
13996: ku1uja. Sitäpaitsi on Ojakkalan-Hyvinkään korvatniiksi pelkästään lisäkustannusten sääs-
13997: välisellä rataosalla suuria nousuja, jotJka vai- töillä jo parissakymmenessä vuodessa. Rau-
13998: keuttavat msroaitten tavarajunien liikennöi- tatiehallitus onkin omasta puolestaan toistu-
13999: mistä. Näin ollen kärsii etelärannikon lii- vasti ehdottanut, että rataosan rakentamiseen
14000: kenne kUinnollisten rautatieyhteyksien puut- olisi viipymruttä ryhdyttävä ja viimeistään v.
14001: teesta. 1955.
14002: Rautatiehallitukselia on jo kuitenkin pitem- Kun rataosan rakentaminen on erittäin tar-
14003: män aikaa ollut valmiina suunnitelma, jolla peellinen etelärannikon liikenteen parantami-
14004: entinen l'!annikkorata voidaan melkein koko- seksi ja tehdyt Laskelmat osoittavat rakenta-
14005: naan ottaa käyttöön ilman, että liik®ne ta- misen olevan taloudellisesti kannattavan, eh-
14006: paJhtuu Porkkalan vuokra-alueen kautta. dotamme kunnioittavasti:
14007: Suunnitelman mukaan olisi rakennettava uusi
14008: rataosa Huopalahti-Ojakkala, joka on n. 37 että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14009: km pitkä. Tällöin muodostuisi esim. Helsin- tulo- ja menoarvioon 250 miljoonan
14010: gin-Tmun välinen yhteys vain 12 km pitem- markan määrärahan Huopalahden-
14011: mäksi ikum entistä rannikkorataa pitkin. Ojakkalan välisen radan rakentamisen
14012: Tämä suunnitelma liittyy myöskin osana Hel- aloittamiseksi.
14013: sinki-Satakunta ratasuunnitelmaan ja mer-
14014: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
14015:
14016: Saara Forsius. Veikko Helle. Laura Brander-Wallin.
14017: Arvo Salminen. Eino Raunio. Eino Saari.
14018: Matti Mattila. Rafael Paasio. Erkki Leikola.
14019: 1685
14020:
14021: IV,4o4. - Rah.al. N:o 270.
14022:
14023:
14024:
14025:
14026: Mohell ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen ja Toija-
14027: lan välisen rataosan rakentamiseksi kaksiraiteiseksi.
14028:
14029:
14030: E d u s k u n n a ll e.
14031:
14032: Useissa aikaisemmissa yhteyksissä olemme Hallituksen esityksessä eduskunnalle val-
14033: esittäneet, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1955 on-
14034: toimenpiteisiin Riihimäen ja Toijalan väli- kin tähän tarkoitukseen varattu 50 mil-
14035: sen rataosan rakentamiseksi joutuisasti kak- joonaa markkaa. Kun tämä summa kuiten-
14036: soisraiteiseksi. Jo n. 90 vuotta sitten radan kin on riittämätön töiden tehokasta jatka-
14037: pohjustus- ja muita maatöitä suoritettaessa mista silmällä pitäen, saammekin kunnioit-
14038: rautatien pohja suunniteltiin ja rakennet- tavasti esittää,
14039: tiinkin kaksiraiteista liikennettä varten Hel-
14040: singistä Hämeenlinnaan asti. Kuitenkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14041: kaksiraiteinen liikenne nykyisin siitä huoli- tulo- ja menoar·vioon 100 miljoonan
14042: matta, että Riihimäen ja Toijalan välinen markan määrärahan Riihimäen ja Toi-
14043: rataosa on eniten liikennöity ja raskaimmin jalan välisen rataosan rakentamiseksi
14044: kuormitettu rataosa maassamme, ulottuu kaksiraiteiseksi.
14045: vain jonkun matkan Riihimäeltä pohjoiseen
14046: päin.
14047: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
14048:
14049: Erkki W. Mohell. Eero Antikainen.
14050: 1686
14051:
14052: IV,4o5. - Rah.al. N:o 271.
14053:
14054:
14055:
14056:
14057: Hallberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Onkamon-Parik-
14058: kalan ratasuunnan tutkimista varten.
14059:
14060:
14061: E d u s k u n n a 11 e.
14062:
14063: Viitaten viime huhtikuun 8 päivänä teh- vun 14 momentille 10 miljoonan mar-
14064: tyyn toivomusaloitteeseen n: o 457 ehdo- kan lisämäärärahan Onkamon-Parik-
14065: tamme, kalan rautatien ratasuunnan tutki-
14066: mista varten.
14067: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14068: tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n I lu-
14069: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
14070:
14071: R. Hallberg. Juho Kuittinen.
14072: Antti Kukkonen. K. Kajatsalo.
14073: Heikki Soininen. Arvi Ikonen.
14074: Erkki Tuuli. Otto Muikku.
14075: 1687
14076:
14077: IV,406, - Rah.al. N:o 272.
14078:
14079:
14080:
14081:
14082: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta pukuavustuksen
14083: maksamiseksi veturitallien henkilökuntaan kuuluville ja
14084: heihin verrattaville toimen haltijoille.
14085:
14086:
14087: E d u s k u n n a 11 e.
14088:
14089: Virkapukuavustusta suoritetaan valtion asemassa kuin toiset vastaavanlaisissa oloissa
14090: rautateiden henkilökunnassa vain niille viran työskentelevät, on vallitseva olotila vihdoin-
14091: tai toimen haitijoille taikka ylimääräisille toi- kin korjattava joko siten, että mainituille
14092: men haltijoille, jotka ovat vei vollisia käyt- toimenhaltijaryhmille suoritetaan pukuavus-
14093: tämään virkapukua ja jotka joutuvat välittö- tusta tai heille turvataan ns. lainasuojapuku-
14094: mästi tekemisiin matkustavan yleisön kanssa. etu. Kun pukuavustuksen saajain piiriä laa-
14095: Pukuavustusta suoritetaan niille viran tai jennetaan edellä esittämällämme tavalla avus-
14096: toimen haitijoille tai ylimääräisen toimen tulksen suuruuden ollessa 7 700 markkaa,
14097: haltijoille, jotka työn likaisuuden tms. takia aiheuttaa se pukuavustusmenoihin lisäystä
14098: joutuvat huomattavasti kuluttamaan vaatteita. 35 000 000 markkaa.
14099: Pukuavustuksen asemesta on osalle annettu Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14100: lainasuojapuku. Tämän avustuksen ulkopuo-
14101: lelle on 'kuitenkin jäänyt useita sellaisia toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14102: menhaltijaryhmiä, kuten vet.uritallien henki- tulo- ja menoarvioon 18 Pl:n II lu-
14103: lökunta (tallimiehet ja heihin verrattavat), vun kohdalle 35 000 000 markan mää-
14104: ratavartijat, vaunumiehistö ja siivoojat, jotka rärahan käytettäväksi pukuavustuksen
14105: tekevät erittäin likaista ja huomattavasti työ- maksamiseksi veturitallien henkilökun-
14106: pukuja kuluttavaa työtä. Kun on kohtuu- nalle, vaunumiehistölle, ratavartijoille,
14107: tonta, että nämä ryhmät ovat jatkuvasti sa- siivoojille ym. vastaaville toimen hal-
14108: nottuun avustukseen nähden huonommassa tijoille.
14109: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
14110:
14111: Leo Suonpää. Nestori Nurminen.
14112: Eino Roine. Elli Stenberg.
14113: Hugo Manninen. Tauno Kelovesi.
14114: Toivo Asvik.
14115: 1688
14116:
14117: IV,4o7. - Rah.al. N:o 273.
14118:
14119:
14120:
14121:
14122: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatieläisten oma-
14123: kotirakennustoimintaa varten.
14124:
14125:
14126: E d u s k u n n a ll e.
14127:
14128: Rautatielaitoksella ei määrärahojen puut- 86 sai sanotunlaisen lainan, v. 1951 343 ha-
14129: teen vuoksi ole ollut riittävästi mahdolli- kijasta 103 sai lainan, v. 1952 604 hakijasta
14130: suuksia rakennustoiminnallaan lievittää hen- 144 ja v. 1953 410 hakijasta 134. Rautatie-
14131: kilökuntansa keskuudessa vallitsevaa vaikeata läisten keskuudessa onkin syntymässä käsitys,
14132: asuntopulaa. Tämän johdosta runsaasti rau- että lainaa ei kannata hakea, kun vain niin
14133: tateiden henkilökuntaa joutuu asumaan puut- harvat sen voivat saada. Kun rautateiden
14134: teellisissa asunnoissa kaukana työpaikoistaan henkilökunnan omatoiminen rakentaminen on
14135: ja hyvin usein työpaikkakuntansa ulkopuo- valtion kannalta edullisinta ja omakotira-
14136: lellakin. Kun rautatielaitoksen henkilökun- kennustoiminta rautatieläisille heidän vuoro-
14137: nan työhön tulo ja työstä paluu tehtävien työsysteeminsä vuoksi suositeltavinta, on mai-
14138: luonteen vuoksi sattuu usein myös yönaikaan, nittua omakotirakennustoimintaa pyrittävä
14139: Qn tällaisesta olotilasta sanotulle henkilökun- kaikin tavoin edistämään.
14140: nalle ja heidän työlleen suurta haittaa. Tä- Kaiken edellä esitetyn johdosta kunnioit-
14141: män vuoksi onkin rautatielaitoksen taholta taen esitämme,
14142: pyritty edistämään henkilökunnan omatoi-
14143: mista rakennustoimintaa myöntämällä heille että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14144: Dmakotilainoja. Tarkoitukseen vuosittain tulo- ja menoarvion 19 Pl. II: 21 mo-
14145: myönnetyt määrärahat ovat kuitenkin olleet mentin kohdalla 40 rniljoonan markan
14146: niin vähäiset, että suuri osa lainan hakijoista määrärahan lainojen myöntämiseksi
14147: on jäänyt ilman, vaikka myönnetyt lainat ovat rautatieUiisille omakotirakennustoimin-
14148: suuruudeltaan olleet vain 150 000-200 000 taa varten.
14149: markkaa. Niinpä v. 1950 350 hakijasta vain
14150: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
14151:
14152: Erkki Tuuli. Urho Saariaho.
14153: 1689
14154:
14155: IV,4os. - Rah.al. N:o 274.
14156:
14157:
14158:
14159:
14160: Karvikko ym.: Määrärahan osoittamisesta huoltorakennuksen
14161: rakentamiseksi valtionrautateiden Turun varikolle.
14162:
14163:
14164: E d u s k u n n a ll e.
14165:
14166: Valtion rautateiden T.urun varikossa pal- rikon toimistoja varten. Tällaisen ra.kennuk-
14167: velee nykyisin 310 henkilöä, joiden ruokailu, sen alustava kustannusarvio päättyy 25 mil-
14168: pukeutuminen ja peseytyminen tapahtuu ve- joonaan markkaan.
14169: turitallin pilttuissa. Olosuhteet ovat arvoste- Edellä sanotun johdosta ehdotamme kun-
14170: lun kestämättömät. Niinpä kosteat työvaat- nioittavasti,
14171: teet eivät kuivu. Peseytymispaikat ovat ah-
14172: taat ja alkeelliset. Ruokailu tapahtuu olo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14173: suhteissa, joita ei pitäisi sallia. Korjauiksilla tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n I luvun
14174: ei voida aikaansaada parannusta. Sen vuoksi uudelle momentille 25 000 000 markan
14175: olisi kiireellisesti rakennettava erillinen huol- määrärahan huoltorakennuksen aikaan-
14176: torakennus pesu-, pukeutumis- ja ruokailu- saamista varten valtionrautateiden
14177: suojineen sekä lisäksi tilat konejakson ja va- Turun varikolle.
14178: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
14179:
14180: Irma Karvikko. Harras Kyttä.
14181:
14182:
14183:
14184:
14185: 39
14186: 1690
14187:
14188: IV,4o9, - Rah.al. N:o 275.
14189:
14190:
14191:
14192:
14193: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan rau-
14194: tatieaseman veturitallin laajennustöihin.
14195:
14196:
14197: E d u s kun n alle.
14198:
14199: Kokkolan rautatieasema on vuosi vuodelta laatima raJtapihan laajennussuunnitelma,
14200: tullut yhä tärkeämmäksi rautatieliikenteessä joka sittemmin hylättiin. Jo suoritetuista
14201: kuljetuksen alati kasvaessa. Rautatiekulje- valmisteluista huolimatta ei veturitallin laa-
14202: tuksen lisääntyminen asettaa myös veturien jennustyötä jatkettu. MäärärahaJt jäivät
14203: huoliolle entistä suurempia tehtäviä. käyttämättä ainakin em. tarkoitukseen ja
14204: Kokkolan rautatieaseman veturitalli on rakennusaineista osa siirrettiin pois, osan
14205: käynyt niin pieneksi, että osa vetureista jopa pilaantuessakin rakennuspaikalla.
14206: joutuu tilanahtauden takia ~seisomaan ulko- Nyttemmin on rautatiehallituksessa laa-
14207: salla. Koska veturitallin pilttuut ovat ra- dittu suunnitelma Kokkolan ratapihan laa-
14208: kennetut aikoinaan silloin käytössä olleille jentamiseksi, joka työ saataneen lähiaikoina
14209: pienemmille vetureille, niin nykyiset suu- myös toteutetuksi. Siksi ei pitäisi olla mi-
14210: remmat veturit eivät mahdu ollenkaan tal- tään esteitä Kokkolan veturitallin laajenta-
14211: liin. miseksi kolmella veturisijalla, tarpeeksi tila-
14212: V etureiden ulkosalla huo1taminen on epä- vina myös suurikokoisia vetureita varten.
14213: taloudellista jo polttoaineiden kalliiden hin- Tästä on olemassa jo valmiit piirustukset-
14214: tojenkin vuoksi. Myös vetureiden kunto kin. Samassa yhteydessä on tarpeellista ra-
14215: kärsii siitä, että niitä joudutaan huoltamaan kentaa oma osasto korjauspajan koneita ja
14216: ulkosalla. Erityisesti talviaikana tämä epä- työvälineitä varten ja sen yhteyteen veturi-
14217: kohta tulee räikeästi esiin, kun vetureita ei mestarin konttorihuone.
14218: voida ottaa työn väliajoilla lämpöiseen suo- Nykyiset peseytymis- ja pukeutumishuo-
14219: jaan sulamaan. neet ovat käyneet tarkoitustaan vastaamat-
14220: Tämän epäkohdan korjaamiseksi ja tilan- tomiksi ja ahtaiksi, joten niidenkin uudelleen
14221: ahtauden poistamiseksi veturitalleista ovat rakentaminen on suoritettava samassa yhtey-
14222: Kokkolan rautatieläiset tehneet lukuisia esi- dessä.
14223: tyksiä ylemmille rautatieviranomaisille. Nä- Ottaen huomioon, että rakennuskustan-
14224: mä toimenpiteet johtivatkin jo v. 1945 sel- nukset ovat huomattavasti nousseet vuodesta
14225: laiseen tulokseen, että rautatiehallitus esitti 1945, on veturitallin laajennustyön laskettu
14226: Kokkolan veturitallin laajentamista varten nykyisin maksavan n. 10 000 000 markkaa.
14227: 4 miljoonan markan määrärahan, jolloin Edellä olevan perusteella esitämme,
14228: oli tarkoitus rakentaa 3 uutta veturisijaa.
14229: Seuraavana vuonna rtuotiinkin jo rakennus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14230: tarvikkeita paikalle ja alustavia rakennus- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
14231: töitäkin suoritettiin. Yhtäkkiä työt kuiten- kan määrärahan Kokkolan rautatie-
14232: kin keskeytettiin. Myöhemmin ilmoitettiin aseman veturitallin laajennustöitä var-
14233: syyksi silloisen Kokkolan asemapäällikön ten.
14234: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
14235:
14236: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
14237: 1691
14238:
14239: IV,41o. - Rah.al. N:o 276.
14240:
14241:
14242:
14243:
14244: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta lepohuonera-
14245: kennuksen rakentamiseksi Kokkolan rautatieasemalle.
14246:
14247:
14248: E d u s k u n n a 11 e.
14249:
14250: Rautatielinjalla Seinäjoki-Kokkola-Yli- pahtuu samassa huoneessa. Tästä on myös se
14251: vieska muodostaa Kokkola tärkeän pisteen, haitta, että lepohuoneiden siivoaminen ja
14252: jossa vaihtuu tavarajunien miehistö. Tästä tuulettaminen on vaikeata, koska niissä on
14253: syystä on tarpeellista, että miehistöllä on melkein aina nukkuvia. Myös siivoojalle
14254: siellä ns. lepohuoneet. Tosin niitä on Kok- tuottaa suuria vaikeuksia huoneiden huolta-
14255: kolassakin, mutta tilanne on tällä kertaa sel- minen, kun ne ovat näin moneen paikkaan
14256: lainen, että liikenteen pienimmillään ollessa- siroteltuina.
14257: kin vallitsee lepohuoneissa sietämätön tilan- Tämän epäkohdan poistamiseksi olisi ra-
14258: ahtaus. Rakennus käsittää kolme huonetta kennettava lepohuonerakennus, jossa olisi
14259: ja keittiön, mutta huoneisto ei tyydytä lähes- kahdeksan huonetta, niistä kuusi lepohuo-
14260: kään lepohuoneen tarvetta, vaikka keittiöön- netta, erillinen pesuhuone ja lepohuoneiden
14261: kin on majoitettu miehistöä. Tästä syystä on hoitajalle hellahuone. Suunnitelma voidaan
14262: ollut pakko majoittaa miehistöä veturitallin toteuttaa rautatiehallituksen laatimien stan-
14263: yläkertaan ja asuntovaunuun. Nämä eivät dardipiirustusten mukaan, joissa on huo-
14264: kuitenkaan ole sopivia vakituisiksi lepohuo- mioitu edellä mainitut huoneet.
14265: neiksi. Veturitallin yläkertaan kuuluvat al- Lepohuonerakennuksen paikan ratkaisu on
14266: haalta kaikki äänet, joten levosta ei tule mi- otettu huomioon ratapihan rakennussuunni-
14267: tään, ja asuntovaunut eivät liioin ole tarkoi- telmassa. Rakennuksen kustannusarvio on
14268: tetutkaan vakituisiksi majoituspaikoiksi. noin 3 miljoonaa markkaa.
14269: Vaikka lepohuoneita onkin ·näin sijoitettu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14270: eri puolille ratapihaa, niin sittenkin on pakko
14271: majoittaa useampien junien miehistöt samaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14272: huoneeseen. Tällöin ei levosta voi paljon pu- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markan
14273: hua, koska miehistöt saapuessaan ja lähties- suuruisen määrärahan lepohuoneraken-
14274: sään eri aikoina häiritsevät toisiaan, varsin- nuksen rakentamiseksi Kokkolan rau-
14275: kin kun sekä peseytyminen että ruokailu ta- tatieasemalle.
14276: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
14277:
14278: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
14279: 1692
14280:
14281: IV,41L - Rah.al. N:o 277.
14282:
14283:
14284:
14285:
14286: Kelovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vainikkalan rata-
14287: pihan laajentamiseen.
14288:
14289:
14290: E d u s k u n n a 11 e.
14291:
14292: Sotiemme päättymisestä lähtien on tavaran- tynyt hakea n. 10 km:n päässä sijaitsevalta
14293: V·ai'hto Neuvostoliiton kanssa vilkastunut. Se Simolan asemalta, on siitä aiheutunut vuo-
14294: tapahtuu paaasmssa Vainikkalan aseman sittain huomattavaa ajan ja kustannusten
14295: kautta, jota aikoinaan ei kuitenkaan ole ra- hukkaan menoa. Viime keväänä solmitun
14296: kennettu näin suuri:a tehtäviä v·arten, va•an 5-vuotisen kauppasopimuksen mukaan tava-
14297: palvelemaan paikallista puutavaran lastausta ranvaihto tulee edelleen lisääntymään. Kas-
14298: ja muuta pientä tavara- j·a matkustaj·alirken- vaneen liikenteen aiheuttaman ruuhkautumi-
14299: nettä. Vainikkalan tultua raja-asemaksi ja sen ja viivytysten lopettamiseksi on suunni-
14300: jouduttua muuttuneissa olosU'hteissa suorit- telmassa esitetty ratapihan laajentaminen
14301: tamaan monin verroin kasvaneita ja osaksi aivan välttämätön.
14302: muuttuneita tehtäviä, on aseman, ratapihan Suunnitelman toteuttamisen kustannukset
14303: ja sen laitteiden suorituskyky joutunut hy- on arvioitu noin 25 milj. markaksi. Jos tätä
14304: vin kovan paineen alaiseksi. Kun niitä ei summaa verrataan vaikkapa vain tavaran-
14305: sodan jälkeen ole läheskään riittävästi vaihdon vuotuiseen summaan, se on hyvin
14306: uusittu ja laajennettu, on [uonnollista, ettei pieni. Samalla on otettava huomioon, että
14307: hankaluuksia j•a viivästymisiä sekä siitä val- suunnitelman mukainen uudistusten toteutta-
14308: tiolle arheutuneita korkeampia. kustannuksia minen merkitsee myös jossain määrin kus.
14309: ole voitu välttää. tannusten vähenemistä.
14310: Rautatiehallituksen toimesta on laadittu Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14311: suunnitelma pienten, välttämättömien uudis-
14312: tusten suorittamisesta, jotka käsittävät kah- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14313: den uuden raiteen rakent.amisen rata:pihaille, tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
14314: muutamien raiteiden jatkamisen, vetureiden kan määrärahan Vainikkalan rata.
14315: vesipostin rakentamisen tarpeellisine laittei- pihan laajentamiseen ym. uudistus-
14316: neen ja polttoainevraraston saamisen. Kun ten toteuttamiseen rauta.tiehallituksen
14317: päivystysveturien vesi ja polttoaine on täy- suunnitelman mukaa,n.
14318: Helsingissä 14 päivänä syyskuuba 1954.
14319:
14320: Tauno Kelovesi. Irma Rosnell.
14321: Toivo Kujala. Rainer Virtanen.
14322: Toivo Asvik.
14323: 1693
14324:
14325: IV,412. - Rah.al. N:o 278.
14326:
14327:
14328:
14329:
14330: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Suo-
14331: lahden rautatien uusimiseksi.
14332:
14333:
14334: E d u s k u n n a ll e.
14335:
14336: Jyväskylän-Suolahden rata on aikoinaan Radan kunnostamissuunnitelman toimeen-
14337: rakennettu kovin mutkaiseksi ja mäkiseksi. panosta on pidättäydytty ilmeisestikin sillä
14338: Kun mutkaisuuden ja heikon rakenteen takia perusteella, että harkitaan suoran radan ra-
14339: rataa voidaan liikennöidä vain keveimmillä kentamista Saarijärveltä Uuraisten kautta
14340: vetureilla, muodostuu liikenne epätaloudelli- Jyväskylään. Tämän uuden ratahankkeen
14341: se.ksi. Useampaan otteeseen onkin ollut suun- ma:hdollinen toteuttaminen ei tee .kuitenkaan
14342: nitelmia ryhtyä radan oikomiseen ja muuhun tarpeettomaksi Jyväskylän-Suolahden rau-
14343: kunnostamiseen, mutta ne ovat syystä tai toi- tatien kunnostamissuunnitelman toteutta-
14344: sesta aina lykkäytyneet.. mista.
14345: Sitä mukaa kuin Suolahden-Haapajärven Jyväskylän-Suola:hden radan varrella ole-
14346: radan ra:kentaminen edistyy, lisäytyy lii- vissa kunnissa esiintyi viime talvena run-
14347: kenne ja junien matka pitenee. Aivan lähi- saasti työttömyyttä. Kuntain suorittaman ar-
14348: tulevaisuudessa rakenteilla olevalla radalla vion mukaan sitä tulee ensi talvenakin esiin-
14349: valmistuu kiskotettavaan kuntoon osuus Saa- tymään.
14350: rijärvi-ÄänekoS"ki. Liikennöitävä matka pi- Edellä olevan perusteella esitämme,
14351: tenee entisestään noin puolella. Tällöin haitta
14352: vanhan radan heikkoudesta huomattavasti että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14353: kasvaa, puhumattakaan koko rakenteilla ole- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
14354: van radan valmistumisesta ja avautumisesta kan määrärahan Jyväskylän-Suolah-
14355: liilkenteelle. den rautatien uusimiseksi.
14356: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
14357:
14358: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
14359: 1694
14360:
14361: IV,413, - Rah.al. N:o 279.
14362:
14363:
14364:
14365:
14366: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Seinä-
14367: joen rautatien Tampereen puoleisen teollisuusratajakson
14368: rakennustöiden aloittamiseen.
14369:
14370:
14371: E d u s k u n n a ll e.
14372:
14373: Viitaten raha-asia-aloitteisiin n:ot 472 ja kan määrärahan Tampereen-Seinä-
14374: 466 (1953 vp.) ehdotamme, joen rautatien Tampereen puoleisen
14375: teollisuusratajakson rakennustöiden
14376: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 aloittamiseksi.
14377: tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
14378: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
14379:
14380: Pertti Rapio. Usko Seppi.
14381: Elli Stenberg. Leo Suonpää.
14382: Irma Rosnell.
14383: 1695
14384:
14385: IV,414, - Rah.al. N:o 280.
14386:
14387:
14388:
14389:
14390: Koivusilta ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Lovii-
14391: san rautatien ostamiseksi valtiolle.
14392:
14393:
14394: E d u s k u n n a ll e.
14395:
14396: Kun Loviisan kapearaiteisen rautatien lii- liikenteen loppuminen ja ostettava rautatie
14397: kenteen jatkamisen tarvetta sekä valtiolle valtiolle, esitämme kunnioittavasti,
14398: tehtyä myyntitarjousta tutkimaan asetetut
14399: selvitysmiehet, hallitusneuvokset Toivo Takki että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14400: ja Väinö Häkkinen, ovat nyt antaneet selvi- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
14401: tyksen asiasta ja päätyneet siihen, että val- kan määrärahan Lahder~r-Loviisan
14402: tiovallan olisi tässä vaiheessa estettävä radan mutatien ostamiseksi valtiolle.
14403: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
14404:
14405: Esa Koivusilta. Eeli Erkkilä. Veikko Helle.
14406: 1696
14407:
14408: IV,415. - Rah.al. N:o 281.
14409:
14410:
14411:
14412:
14413: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsänkosken-
14414: Säynätsalon-Jyväskylän rautatien rakennustöiden aloitta-
14415: miseen.
14416:
14417:
14418: E d u s k u n n a ll e.
14419:
14420: Keski-Suomen ja Pohjois-Hämeen liikenne- Tämä rautatie palvelisi mitä suurimmassa
14421: yhteyksissä on suuri puute niin kauan kuin määrin sekä raakapuun että metsäteollisuu-
14422: Oriveden-Jä:msänkosken rautatieyhteyttä ei den tuotteiden kuljetusta Keski-Suomesta
14423: ole jatkettu Jyväskylään asti. Tämän rauta- lounaisiin satamiin." Säynätsalon ja Jyväs-
14424: tien merkitys tulee vielä lisääntymään silloin kylän välinen osuus on siis tärkeä myös teol-
14425: kun Äänekosken-Haapajärven rata k<Jkonai- lisuusratana, josta on laadittu suunnitelmat
14426: suudessaan valmistuu. Nykyisin Jyväskylän ja kustannuslaskelmat. Niiden mukaan Säy-
14427: seuduilta Etelä-Suomeen suuntautuva rauta- nätsalon tehdas osallistuisi tämän osan ra-
14428: tieliikenne Haapamäen kautta merkitsee huo- kennuskustannuksiin.
14429: mattavaa kiertomatkaa. Kyseessä olevan rautatien alueella on ollut
14430: Rautatien rakentaminen Jyväskylästä ete- huomattavaa työttömyyttä ja on odotetta-
14431: lään Jämsän'koskelle ja Orivedelle on ollut vissa sen jatkuvan edelleen, minkä vuoksi
14432: kauan vireillä. Rautatierakennuskomitea on rautatien rakennustyöt olisi aloitettava kii-
14433: puoltanut sen rakentamista. Samoin metsä- reellisesti.
14434: talouskomitean mietinnössä vuodelta 1951 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14435: lausutaan mm. seuraavaa: ,Edelleen on rau- nioittaen,
14436: ta tierakennusohjelmassa J yväskylän-Säynät-
14437: salon rautatie, jolla metsäteollisuuden valmis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14438: teiden kuljetuksessa Säynätsalossa sijaitse- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
14439: viita tehtailta on ensiarvoisen tärkeä merki- kan määrärahan rautatien rakennus-
14440: tys. Rautatiera;kennuskomitean mietinnössä töiden aloittamiseksi Jämsänkoskelta
14441: on myös mainittu Oriveden-Jämsän rauta- Korpilahden, Muuramen ja Säynät-
14442: tien rakentaminen aina Jyväskylään saakka. salon kautta Jyväskylään.
14443: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
14444:
14445: Leo Suonpää. Elli Stenberg. Usko Seppi.
14446: 1697
14447:
14448: IV,Ho. - Fin.mot. N:o 282.
14449:
14450:
14451:
14452:
14453: Högström m. fl.: Angående anvisande av anslag för byggande
14454: av en underfartstunnel under statsjärnvägarnas banom-
14455: råde i H angö stad.
14456:
14457:
14458: T i II R i k s d a g e n.
14459:
14460: Statsjärnvägarnas banområde uppdelar tat ett förslag tili byggande av en under-
14461: Hangö stads område i tvenne delar sålunda fartstunnel under banområdet, genom viiken
14462: att på den ena sidan om järnvägen bor c: a såväl person- som biltrafiken komme att
14463: 1/3 och på den andra sidan c:a 2/3 av sta- ledas. Enligt ett med statsjärnvägarna in-
14464: dens invånare. Trafikförbindelserna mellan gånget avtal har Hangö stad redan påbör-
14465: de tvenne områdena går över tre särskildru jat de arbeten, som ankommer på staden.
14466: nivåövergångar. För järnvägstrafikens skull Emellertid är det synnerligen viktigt att
14467: måste all annan trafik avstanna under långa själva broarbetena, som ankommer på sta-
14468: tider. Detta är särskilt menligt vintertid ten, påbörjas utan dröjsmål.
14469: då såväl järnvägstrafiken som den övriga På grund härav samt med hänvisning tili
14470: trafiken är som livligast. På grund av det ovan anförda får vi vördsamt föreslå,
14471: dessa olämpliga trafikförhållanden kommer
14472: jämväl hamntrafiken att lida med tyåtföl- att Riksdagen i sta.tsförslaget föt·
14473: jande förseningar och ökade kostnader som år 1955 måtte upptaga ett anslag om
14474: följd. 43 000 000 mark för byggande av en
14475: För att avlägsna ovan anförda missförhål- underfartstunnel under statsjärnvä-
14476: landen har järnvägsmyndigheterna utarbe- garnas banområde i H angö stad.
14477: Helsingfors den 14 september 1954.
14478:
14479: Sven Högström. Bertel Lindh.
14480: Arthur Larson. Veikko Helle.
14481:
14482:
14483:
14484:
14485: 40
14486: 1698
14487:
14488: IV,416, - Rah.al. N:o 282.
14489: Suomennos.
14490:
14491:
14492:
14493: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta alikäytävätunnelin
14494: rakentamiseksi valtionrautateitten rata-alueelle Hangon
14495: kaupungissa.
14496:
14497:
14498: E d u s ik u n n a ll e.
14499:
14500: Valtionrautateiden rata-a;lue ja;kaa Hangon sen rata-alueen alitse rakennettava;sta alikäy-
14501: kaupungin kahteen osaan siten, että rauta- tävätunnelista, jota myöten ohjataan sekä
14502: tien toisella puolella ~uu noin 113 ja toisella henkilö- että autoliikenne. V altionmutatei-
14503: noin 2 / 3 kaupungin a;sukkaista. Liikenne den kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti on
14504: näiden kahden alueen välillä tapa:htuu kolmen Hangon kaupunki jo aloittanut ne työt, jotka
14505: erityiselllJ ta;soylikäytävän ka.utta. Rautatie- kuuluvat kaupungille. Kuitenkin on erittäiln
14506: liikenteen takia on kaiken muun liikenteen tärkeätä, että itse tunnelityöt, jotka kuuluvat
14507: pysähdy,ttävä pitkiksi ajoiksi. Tämä on hai- valtiolle, aloitetaan viivytyksettä.
14508: taJlista erittäinkin talvisaikaan, jolloin sekä Tämän johdosta ja edellä esitettyyn viita-
14509: rautatie- että muu liikenne on vilkkaimmil- ten ehdotamme kunnioittaen,
14510: laan. Näistä sopimattomista liikenneoloista
14511: joutuu myös satamaliikenne kärsimäärrL niistä että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14512: aiheUJtuvien myöhästymisten ja lisääntyneiden tulo- ja menoarvioon 43 000 000 mar-
14513: klllstannusten takia. kan määrärahan alikäytävätunnelin
14514: Edellä esitettyjen epä!kohtien poistamiseksi rakentamiseksi valtionrautateitten ra-
14515: ovat rautatieviranomaiset 1a;atineet ehdotuk- ta-alueelle Hangon kaupungissa.
14516: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
14517:
14518: Sven Högström. Bertel Lindh.
14519: Arthur Larson. Veikko Helle.
14520: 1699
14521:
14522: IV,417. - Rah.al. N:o 283.
14523:
14524:
14525:
14526:
14527: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaajakosken yli-
14528: käytäväsillan rakennustöiden loppuun suorittamiseen.
14529:
14530:
14531: Eduskunnalle.
14532:
14533: Eduskunta myönsi vuoden 1952 tulo- ja rat vilkkaalle liikenteelle ja siltaan jo käy-
14534: menoarvioon 30 000 000 markkaa rautatie- tettyjen varojen määrän sekä työtilaisuuk-
14535: ylikäytäväsillan rakentamiseen Vaajakosken sien vähyyden seudulla, olisi työn pikainen
14536: rautatieaseman läheisyydessä olevalle taso- jatkaminen suotavaa. Jälellä olevat penger-
14537: risteykselle. Myönnetty määräraha oli noin rystyöt voidaan suorittaa suuremmitta vai-
14538: puolet sillan kokonaiskustannusarviosta. Tä- keuksitta milloin vain, kunhan tarkoitukseen
14539: män määrärahan lisäksi on työhön saatu jon- saadaan tarvittavat varat.
14540: kin verran myöskin työttömyysvaroista. Val- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14541: tava betonityöosa on sillasta näillä varoilla
14542: suoritettu loppuun. Silta olisi saatu tarkoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14543: tukseensa käytettäväksi jo viime kesänä, jos tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mark-
14544: töitä olisi voitu keskeytyksettä jatkaa. Mää- kaa V aajakosken rautatienylikäytävä-
14545: rärahojen puute keskeytti kuitenkin työt ke- sillan rakennustöiden loppuun suorit-
14546: väällä. Huomioonottaen tasoristeyksen vaa- tamiseksi.
14547: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
14548:
14549: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
14550: 1700
14551:
14552: IV,41s. - Rah.al. N:o 284.
14553:
14554:
14555:
14556:
14557: Mohell ym.: Määrärahan osoittamisesta ylikulkusillan r-aken-
14558: tamiseksi Hämeenlinnan ratapihan yli.
14559:
14560:
14561: E d u s k u n n a ll e.
14562:
14563: Viime kesänä valmistui Hämeenlinnan keskusta sellaista siltaa, joka olisi esim. pol-
14564: kaupungista itään johtavan maantien alku- kupyörin liikennöitävissä. Tähän tarkoituk-
14565: päässä aseman ratapihan yli johtava ajan- seen riittäisi suhteellisen halpa puusiltakin.
14566: mukainen maantiesilta. Ratapihan pohjois- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin,
14567: puolelle jää jatkuvasti erittäin ripeästi kas-
14568: vava Sairion kaupunginosa, jolla alueella että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14569: nykyisin asuu liki 6 000 henkeä. Matkal- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
14570: laan kaupungin keskustaan he joutuvat kier- markan määrärahan Hämeenlinnan
14571: tämään suuren mutkan sen takia, ettei rata- ratapihan yli johtavan ylikulkusillan
14572: pihan yli johda likempänä sanottua asutus- rakentamiseksi.
14573: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
14574:
14575: Erkki W. Mohell. Eero Antikainen.
14576: 1701
14577:
14578: IV,4t9. - Rah.al. N:o 285.
14579:
14580:
14581:
14582:
14583: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylikäytäväsillan
14584: rakentamiseksi Lievestuoreen asemalle.
14585:
14586:
14587: E d u s k u n n a ll e.
14588:
14589: Lievestuoreen aseman läntisellä puolella liikenneonnettomuuksia, jotka ovat vaatineet
14590: ylittää Jyväskylästä Hankasalmen kautta yli kymmenen ihmishenkeä. Suunnitelma
14591: Kuopioon johtava maantie Jyväskylän- ylikäytäväsillan rakentamisesta tälle paikalle
14592: Pieksämäen rautatien muodostaen tasoris- on odottanut toimeenpanoa vuodesta 1939
14593: teyksen, joka on liikenteelle erittäin vaaral- lähtien. Liikenneturvallisuuden saavuttami-
14594: linen. Tasoristeyksen läheisyydessä rautatie seksi tällä vilkasliikenteisellä tasoristeyksellä
14595: kulkee syvassa kallioleikkauksessa muo- tulisi viivytyksettä ryhtyä suunnitelman
14596: dostaen varsin rajoitetun näköalan niin rau- edellyttämän ylikäytäväsillan rakentamiseen.
14597: tatiellä kuin maantieHäkin liikennöiville kul- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14598: kuneuvoille. Lisäksi on Jyväskylästä päin
14599: tasoristeykselle tultaessa jyrkkä maantie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14600: mäki, joka etenkin liukkailla keleillä lisää tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
14601: paikan vaarallisuutta. Viimeisten kymmenen kan määrärahan ylikäytäväsillan ra-
14602: vuoden aikana onkin tällä paikalla sattunut kentamiseksi Lievestuoreen asemalle.
14603: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
14604:
14605: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
14606: 1702
14607:
14608: IV,42o. - Rah.al. N:o 286.
14609:
14610:
14611:
14612:
14613: Kuittinen: Määriirahan osoittamisesta Suhosen ylikäytävä-
14614: sillan rakentamiseksi.
14615:
14616:
14617: E d u s k u n n a 11 e.
14618:
14619: Viitaten rah.al:een n:o 214 (1951 vp.) leikkaus ja päinvastaisella suunnalla täyte-
14620: Imatran kauppalan alueella olevan Vuoksen maan ajo olisi sopivasti suoritettavissa.
14621: satamaan johtavan rautatien Suhosen yli- Asian näin ollen ja edellä esitettyihin pe-
14622: käytäväsillan rakentamisesta toistan, että rusteluihin viitaten ehdotan kunnioittaen,
14623: tämä erittäin vilkasliikkeinen paikka on hy-
14624: vin vaarallinen ja tarvitsee pikaista kor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14625: jausta. Kun tänä- ja ensi vuonna työttömyys tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
14626: tulee olemaan paikkakunnalla entistä suu- kan määrärahan Suhosen ylikäytävä-
14627: rempi, olisi syytä rakentaa tämä Suhosen sillan rakentamiseksi työttömyystöinä
14628: ylikäytäväsilta talvityönä. Se voidaan hyvin tehtäväksi.
14629: suorittaa talvella, koska toisella puolella oleva
14630: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
14631:
14632: Juho Kuittinen.
14633: 1703
14634:
14635: IV,421. - Rah.al. N:o 287.
14636:
14637:
14638:
14639:
14640: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Poronkylän ylikäy-
14641: täväsillan rakentamiseen.
14642:
14643:
14644: Eduskunnalle.
14645:
14646: Rautatiehallitus on tehnyt suunnitelman toimenpiteisiin sillan uusimiseksi rautatiehal-
14647: Joensuon-Kontiomäen rataosalla olevan ns. lituksen suunnitelmien mukaiseksi.
14648: Poronkylän ylikäytäväsillan uusimiseksi. Tätä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14649: suunnitelmaa ei ole voitu toteuttaa määrä- nioittaen,
14650: rahojen puutteen vuoksi, vaikka yleensä tun-
14651: nustetaan, että nykyinen väliaikainen puu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14652: silta on heikkorakenteinen ja jopa hengen- tulo- ja menoarvioon 16 000 000 mar-
14653: vaarallinenkin. Mm. tällä väliaikaiseksi tar- kan määrärahan Joensuun-Kontio-
14654: koitetulla kapealla puurakenteisella sillalla mäen rataosalla Poronkylän ylikäy-
14655: on tapahtunut useita onnettomuuksia. täväsillan rakentamista varten.
14656: Tilanne on muodostumassa aivan kestämät-
14657: tömäksi, ellei viimeinkin ryhdytä pikaisiin
14658: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
14659:
14660: Arvi Ikonen. Kalle Kauhanen.
14661: Antti Kukkonen. Heikki Soininen.
14662: 1704
14663:
14664: IV,422. - Rah.al. N:o 288.
14665:
14666:
14667:
14668:
14669: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta J oensuun-Koveron
14670: rautatien rakentamiseen.
14671:
14672:
14673: E d u s k u n n a 11 e.
14674:
14675: Joensuun-Koveron ratarakennustöitä on Kun vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon ei
14676: kuluneen kesän aikana teetetty vain vähäi- ole merkitty ko. radan osalle määrärahaa,
14677: senä työvoimalla. Radan jatkuva keskeneräi- ja kaiken todennäköisyyden mukaan huomat-
14678: senä pysyminen tuottaa kansantaloudenemme tavasti supistetut työttömyysmäärärahat ei-
14679: tappiota, sillä sijoitettu pääoma pysyy tuotta- vät riitä ratatöiden täysilaajuisena jatkami-
14680: mattomana eikä radan vaikutusalueella olevia seen, olisi jo pysyväiseksi muodostuneen
14681: kansantaloudenemme edullisia raaka-aineita työttömyydenkin lieventämiseksi otettava
14682: päästä kyllin tehokkaasti hyväksi käyttä- määräraha ratatyön jatkamista varten.
14683: mään. Kansantaloudellista merkitystä omaa- Edellä olevaan perustuen ehdotamme,
14684: van Otravaaran kaivostoiminnan aloittami-
14685: nen samoin kuin alueen runsaiden metsäva- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14686: rojen jalostaminen ovat ratkaisevasti riippu- tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar-
14687: vaisia ko. rautatien valmistumisesta. Radan kan määrärahan J oensuun--Koveron
14688: valmistumisen viivästyminen on myös isku rautatien rakennustöiden jatkamiseksi.
14689: syrjäisen seudun asujamiston suunnitelmille
14690: ja toiveille elinkeino- ja liikennemahdolli-
14691: suuksien parantamisesta.
14692: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
14693:
14694: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
14695: 1705
14696:
14697: IV,423, - Rah.al. N:o 289.
14698:
14699:
14700:
14701:
14702: Kalavainen ym..: Määrärahan osoittamisesta Kotkan yhteis-
14703: lyseon koulutalon rakentamista varten.
14704:
14705:
14706: Ed uskunn alle.
14707:
14708: Kotkan yhteislyseo työskentelee sangen luhallitus jo esittänyt talousarvioon 2 000 000
14709: puutteellisissa olosuhteissa. Pääasiallisesti markkaa.
14710: toimitaan kaupungilta vuokratussa vanhassa Mainittakoon, että oppilasluku ripeästi
14711: kansakoulurakennuksessa. Lisää huoneita on kasvavassa Kotkan yhteislyseossa viime kevät-
14712: vuokrattu Kotkan taidekerholta ja toinen lukukauden päättyessä oli 199. Luokkia oli
14713: voimisteluhuoneisto Kotkan työväentalosta toiminnassa yhdeksän.
14714: Tyttöjen kotitalousopetus tapahtuu Kotkan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14715: tyttölyseossa ja poikain veistonopetus ly- nioittaen,
14716: seossa. Toiminta on siis perin hajanaista.
14717: Huomattava on vielä, että kaupunki viimeis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14718: tään v. 1956 tarvitsee vuokratun kansakoulu- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
14719: talon omaan huostaansa. Mahdollisimman kan määrärahan Kotkan yhteislyseon
14720: pian olisi oppilaitoksen saatava oma talo. talon rakentamista varten.
14721: Uuden koulutalon piirustuksia varten on kou-
14722: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
14723:
14724: Meeri Kalavainen. Heikki Hykkäälä.
14725: Veikko Kokkola. Valto Käkelä.
14726: Toivo Kujala.
14727:
14728:
14729:
14730:
14731: 41
14732: 1706
14733:
14734: IV,424. - Fin.mot. N:o 290.
14735:
14736:
14737:
14738:
14739: Sundman m.fl.: Angående anvisande av anslag för inlösandet
14740: av den smalsprågiga järnvägen Lovisa-Lahtis till staten.
14741:
14742:
14743: T i 11 R i k s d a g en.
14744:
14745: Under de senaste åren har i olika sam- ningen, innehar bolaget Rauma-Repola OJ
14746: manhang förslaget om statens övertagande 80 procent av aktierna i det berörda järn-
14747: av den smalspåriga järnvägen Lovisa-Lah- vägsbolaget, 15 procent av aktierna äges av
14748: tis förts fram. Lovisa stad, och de åtel'IStående 5 procenten
14749: Redan år 1951, då den av Statsrådet år äges av enskilda aktionärer. Av företaget.s
14750: 1949 tillsatta Industrialiseringskommitten ägare skulle nu samtliga förutom Rauma-
14751: avgav sitt betänkande, uttalade sig kommit- Repola Oy vara beredda att gratis överlåta
14752: ten för att nämnda järnväg med det sna- till staten sina aktier. Detta innebär enligt
14753: raste borde övertagas av staten och ombyg- vad undertecknade ha sig bekant, att staten
14754: gas till normalspårig. Senare har till Riks- nu för ett belopp av 40 000 000 mark skulle
14755: dagen inlämnat.s tre hemställningsmotioner, få i sin ägo berörda järnvägsbolags hela
14756: i vilka lilmande förslag ställt.s. aktiestock. Nämnda belopp innefattar vis-
14757: I Industrialiseringskommittens utlåtande serligen inte bolagets skulder, vilka nu torde
14758: liksom i de motioner som inlämnats till Riks- vara ca 70 000 000 mark, av viiken summa
14759: dagen, framhålles särskilt den betydelse en ca en tredjedel utgöres av skuld till Statens
14760: normalspårig järnvägslinje Lovisa-Lahtis Jarnvägar. Men samtidigt är att beakta,
14761: skulle ha för exportindustrin, och i motio- att då den berörda järnvägen ombygges till
14762: nerna understrykes jämväl den betydelse en normalspårig, kan staten genom försäljning
14763: sådan åtgärd skulle få vid lösandet av sys- av bl.a. det 20 har stora jordområdet i Lah-
14764: selsättningsproblemen i den berörda lands- tis stad och genom att sälja den gamla
14765: ändan. materielen tillföras ett betydligt större be-
14766: I november månad 1953 kunde ministern lopp än vad skulderna nu uppgå till.
14767: för kommunikationsväsendet och allmänna På ovanstående grunder och hänvisande
14768: arbetena i sitt svar på ett riksdagsspörsmål till motiveringarna i hemställningsmotio-
14769: meddela, att frågan hade avancerat så långt nerna n:o 349 och 440/1953 års riksdag få
14770: att Statsrådet den 24 september 1953 hade vi vördsamt föreslå,
14771: tillsatt två utredningsmän med uppdrag att
14772: undersöka möjlighetema för inköpandet av att Riksdagen i statsförslaget för
14773: ifrågavarande järnväg till staten samt upp- år 1955 måtte upptaga ett belopp om
14774: göra förslag till sakens ordnande. Dessa 40 000 000 nw,rk för inlösandet av den
14775: utredningsmän torde nuha slutfört sitt upp- smalspåriga järnvägen Lovisa-Lahtis
14776: drag. till staten.
14777: Enligt de uppgifter som varit tillgängliga
14778: rörande resultatet av den förrättade utred-
14779: Helsingfors den 13 september 1954.
14780:
14781: Bruno J. Sundman. Martta Salmela-Järvinen.
14782: G. Henriksson. Heikki Hykkäälä.
14783: Veikko Helle. Rainer Virtanen.
14784: Unto Suominen. G. Rosenberg.
14785: 1707
14786:
14787: IV,424, - Rah.al. N:o 290.
14788: Suomennos.
14789:
14790:
14791:
14792: Sundman ym..: Määrärahan osoittamisesta Loviisan-Lahden
14793: kapearaiteisen rautatien lunastamiseksi valtiolle.
14794:
14795:
14796: Eduskunnalle.
14797:
14798: Viime vuosina on eri yhteyksissä ehdotettu Repola Oy 80 % kysymyksessä olevan rauta-
14799: Loviisan-Lahden kapearaiteisen rautatien tieyhtiön osakkeista, 15 % osakkeista omistaa
14800: ottamista valtion haltuun. Loviisan kaupunki ja jäljellä olevat 5 % on
14801: Jo vuonna 1951, jolloin valtioneuvoston yksityisillä osakkailla. Yrityksen omistajista
14802: vuonna 1949 asettama teollistamiskomitea olisivat nyt kaikki, paitsi Rauma-Repola
14803: antoi mietintönsä, komitea lausui, että mai- Oy, halukkaita luovuttamaan osakkeensa il-
14804: nittu rautatie olisi mitä pikimmin otettava maiseksi valtiolle. Allekirjoittaneen tietämän
14805: valtion haltuun ja muutettava normaaliraitei- mukaan tämä merkitsee sitä, että valtio nyt
14806: seksi. Myöhemmin on eduskunnassa tehty 40 000 000 markalla saisi omistukseensa ky-
14807: kolme toivomusaloitetta, joissa on esitetty symyksessä olevan rautatieyhtiön koko osake-
14808: samanlaisia ehdotuksia. kannan. Mainittuun summaan eivät tosin
14809: Teollistamiskomitean lausunnossa samoin sisälly yhtiön velat, jotka nyt lienevät noin
14810: kuin eduskunnalle jätetyissä aloitteissa koros- 70 000 000 markkaa, mistä summasta noin
14811: tetaan sitä merkitystä, mikä normaa1iraitei- kolmasosan muodostaa velka valtionrauta-
14812: sella Loviisan-Lahden rautatielinjalla olisi teille. Mutta samalla on otettava huomioon,
14813: vientiteollisuudelle, ja aloitteissa tähdenne- että kun kysymyksessä oleva rautatie raken-
14814: tään myös sellaisen toimenpiteen merkitystä netaan normaaliraiteiseksi, valtio voi myy-
14815: työllisyyskysymyksen selvittämiseksi kysy- mällä mm. 20 ha: n suuruisen maa-alueen
14816: myksessä olevassa osassa maata.. Lahden kaupungissa ja myymällä vanhan
14817: Marraskuussa 1953 saattoi kulkulaitosten materiaalin hankkia huomattavasti suurem-
14818: ja yleisten töiden ministeriö vastauksessaan man summan kuin mihin velat nyt nousevat.
14819: eduskuntakyselyyn ilmoittaa asian edistyneen Edellä esitetyin perustein ja viitaten vuo-
14820: niin pitkälle, että valtioneuvosto oli 24 päi- den 1953 valtiopäivillä tehtyjen toivomus-
14821: vänä syyskuuta määrännyt kaksi selvitys- aloitteiden n: ot 349 ja 440 perusteluihin
14822: miestä tutkimaan mahdollisuuksia kysymyk- ehdotamme kunnioittaen,
14823: sessä olevan rautatien ostamiseksi valtiolle
14824: sekä tekemään ehdotuksen asian järjestämi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14825: sestä. Nämä selvitysmiehet lienevät nyt suo- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
14826: rittaneet loppuun tehtävänsä. kan määrärahan Loviisan-Lahden
14827: Toimitetusta selvityksestä käytettävissä kapearaiteisen rautatien lunastami-
14828: olleiden tietojen mukaan omistaa Rauma- seksi valtiolle.
14829: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
14830:
14831: Bruno J. Sundman. Martta Salmela-J'årvinen.
14832: G. Henriksson. Heikld Hykkäälä.
14833: Veikko Helle. Rainer Virtanen.
14834: Unto Suominen. G. Rosenberg.
14835: 1708
14836:
14837: IV,425. - Rah.al N:o 291.
14838:
14839:
14840:
14841:
14842: Lindqvist ym. : Määrärahan osoittamisesta Lahden-V esijär-
14843: ven rautatien ylikulkusillan rakentamiseen.
14844:
14845:
14846: E d u s k u n n a 11 e.
14847:
14848: Lahden-Hämeenlinnan valtatiellä, Lahden duttu siihen, että viranomaiset ovat kieltä-
14849: kaupungin alueella, tapahtuu liikenne Lah- neet ylittämästä siltaa useammalla ajoneu-
14850: den-Vesijärven rautatien yli kapeaa, noin volla yhtäaikaa. Sillasta on muodostunut
14851: 45 vuotta sitten rakennettua siltaa pitkin. vaarallinen ja vakava liikenteen este, joka
14852: Silloin oli Lahden kaupungissa 6 000 asu- on aiheuttanut lukuisia liikennevaurioita.
14853: kasta, mutta nyt yli 48 000. Talous- ja liike- Uuden sillan rakentaminen on välttämätön ja
14854: elämän kasvaessa on liikenne tavattomassa kiireellinen. Samalla se antaisi työtä ja hel-
14855: määrässä kasvanut. Lahden kaupungin läpi pottaisi Lahden kaupungissa jo alkanutta
14856: tapahtuu myös liikenne Helsingin-Lahden työttömyystilannetta.
14857: uuden valtatien valmistuttua yhä enemmän Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14858: Hämeenlinnan suuntaan, koska matka Hel-
14859: singistä Lahteen lyheni 29 km: llä. Lahden- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14860: Vesijärven rautatien yli johtava maantiesilta tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
14861: on 45 vuotta sitten rakennettu kapeaksi ja kan määrärahan Lahden-Vesijärven
14862: heikkorakenteiseksi eikä kestä enää nykyistä rautatien ylikulkusillan rakentami-
14863: valtavaa liikennettä. Tästä syystä on jou- seksi.
14864: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
14865:
14866: Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen. Eino Kilpi.
14867: 1709
14868:
14869: IV,426. - Rah.al. N:o 292.
14870:
14871:
14872:
14873:
14874: Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta oikoradan Lap-
14875: peenrantar-HaminOt-Kotka rakentamista varten.
14876:
14877:
14878: Eduskunnalle.
14879:
14880: Itä-Suomen liikenneolot on saatava korja- vossa, että asia tutkittaisiin ja ryhdyttäisiin
14881: tuiksi. - Tätä kysymystä ovat pohtineet Lap- kiireellisiin toimenpiteisiin tilanteen paranta-
14882: peenrannan ja Kotkan kauppakamarit useassa miseksi. Tätä samaa tarkoitusta varten on
14883: eri koikouksessa, mutta myönteiseen ratkai- v: 1n 1954 valtiopäivihle 13 päivänä huhtikuuta
14884: suun ei ole vielä päästy. Kaakkois-Suomen jätetty toivomusaloite, jolm on vielä käsittele-
14885: liikenneolojen parantamiseksi on viimeisten mättä. Tämän lisäksi on otettava huomioon,
14886: 9 vuoden ai'k!ana jätetty kirj,elmiä rautatie- että Vuoksenlaakson ja koko Etelä-Saimaan
14887: hallitukselle ja pyydetty korjausta asiaan. teollisuus tulee vielä huomattavasti kasva-
14888: Kohta sen jälkeen kun oli todettu, että Sai- maan. Tämä tieto veLvoittaa kiireellisesti hoi-
14889: maan kanavaa ei voida ottwa liikenteessä lu- tamaan tämän asian.
14890: kuun ja toiveet Viipurin elpymisestä omalla Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
14891: maaperällä oli jätettävä huomioon ottamatta, dotamme,
14892: heräsi kysymys Lappeenrannan Vuoksenlaak-
14893: son ja koko Karjalan laajojen alueitten yh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14894: distämisestä maamme ulkosatamiin Haminaan tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
14895: ja Kothan. Jo maaliskuulla 1945 jätti näit- kan suuruisen määrärahan oikoradan
14896: ten kauppakamareitten piireistä kokoonpantu Lappeenranta-Hamina- Kotka ra-
14897: Saimaan-Suomenlahden ratatoimikunta, jo- kentamista varten ja että työt aloite-
14898: hon kuului myös maaseutukuntien edustajia, taan ensi tilassa.
14899: oman esityksensä kulkulaitosministeriölle toi-
14900: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
14901:
14902: Juho Kuittinen. Vei~o Ko~ola.
14903: Varma K. Turunen. Hei~ Hykkäälä.
14904: 1710
14905:
14906: IV,427, - Rah.al. N:o 293.
14907:
14908:
14909:
14910:
14911: Nieminen ym..: Määrärahan osoittamisesta tarkoitwksenmu-
14912: kaisten työturvallisuuslaitteiden sekä ruokat'lu- ym. t1,'lojen
14913: hankkimiseksi Pieksämäen vaunukorjauspajalle.
14914:
14915:
14916: E d u s k u n n a 11 e.
14917:
14918: Viitaten vuoden 1953 valtiopäiville jätet- kaa valtionrautateiden Pieksämäen
14919: tyyn rah.al: een n: o 519 ehdotamme, vaunukorjauspajalle tarkoituksenm'Ur
14920: kaisten työturvallisuuslaitteiden hank-
14921: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 kimiseksi ja ruokailu-, peseytymis- ja
14922: tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mark- pukeutumistilojen rakentamiseksi.
14923: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
14924:
14925: Niilo Nieminen. Toivo Niiranen. Juho Rytkönen.
14926: 1711
14927:
14928: IV,428.- Rah.al. N:o 294.
14929:
14930:
14931:
14932:
14933: Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi
14934: kunnille kunnalliskotien rakentamista ja korjaamista var-
14935: ten.
14936:
14937:
14938: Eduskunnalle.
14939:
14940: Kunnalliskodin puuttuessa vielä useasta asiassa vanhainkodeiksi. Siksi olisikin tär-
14941: kunnasta tai niiden ollessa vanhanaikaisia ja keätä saada kunnalliskodeista maaseudulla
14942: huonokuntoisia, ovat kunnat joutuneet vai- viihtyisiä ja tarkoitukseen sopivia.
14943: keuksiin vanhusten sijoittamisessa. Vanhusten huoltokomitean mietinnössä on
14944: Kunnalliskoteja tarvittaisiin kipeästi kor- asiaan kiinnitetty huomiota ja myös toivo-
14945: jaamaan nykyistä tilannetta, mutta varojen taan kunnille varattavan määrärahoja tar-
14946: saaminen tarkoitukseen tuottaa vaikeuksia. koitusta varten.
14947: Kuntien talous ei kestä uusien kunnallis- Viitaten aikaisempiin asiassa tehtyihin
14948: kotien rakentamista eikä suurempia korjauk- aloitteisiin ehdotammekin kunnioittaen,
14949: siakaan. Aikaisempina vuosina on valtio
14950: myöntänyt tarkoitusta varten perustetusta että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
14951: rahastosta huokeakorkoisia lainoja vähävarai- tulo- ja menoarvioon 300 000 000 mar-
14952: sille kunnille, joilla ei ole kunnalliskotia tai kan määrärahan huokeakorkoisten lai-
14953: ne ovat korjauksen tarpeessa. nain myöntämiseksi heikossa taloudelli-
14954: Kun varsinaisella maaseudulla tuskin on sessa asemassa oleville kunnille kun-
14955: mahdollisuuksia yksityisten vanhainkotien pe- nalliskotien rakentamista ja korj~
14956: rustamiseen, muodostuvat kunnalliskodit pää- mista varten.
14957: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
14958:
14959: Laura Brander-Wallin. Tyyne Paasivuori.
14960: Martta Salmela-Järvinen. Arvi Turkka.
14961: 1712
14962:
14963: IV,429,- Rah.al. N:o 295.
14964:
14965:
14966:
14967:
14968: Enne ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille myönnettäviksi
14969: lainoiksi niiden talouden parantamista varten.
14970:
14971:
14972: Eduskunnalle.
14973:
14974: Viime vuosien kehitykselle eräänä leimaa- joonaan markkaan vuodessa. Kaikkiaan valta-
14975: antavana piirteenä on ollut kuntien meno- kunnallisten tehtävien vuoksi kunnille mää-
14976: jen ja taloudellisten vaikeuksien suuri li- rätyt menot kohoavat lähes kolmannekseen
14977: sääntyminen. Esimerkiksi vuodesta 1949 ·kuntien verotuloista. Ilman niitä kunnalli-
14978: vuoteen 1951 mennessä niiden menot ovat sen veroäyrin hinta, joka nykyisin on 11-13
14979: tilastollisen vuosikirjan mukaan kohonneet markkaa, olisi vain noin 7-9 markkaa.
14980: 34 900 miljoonalla markalla. V erotuksella Kunnallisvero rasittaa pieniä, elämiseen
14981: saatavien tulojen yhteissumma on samassa aivan välttämättömiksi katsottavia tuloja
14982: ajassa kohonnut noin 18 650 miljoonalla mar- raskaimmin. Kuntien velvollisuus osallistua
14983: kalla. Kun veronalaiset tulot samaan aikaan valtakunnallisiin menoihin merkitsee pienten
14984: eivät ole läheskään vastaavassa määrin li- tulojen saajain epäoikeudenmukaista ja an-
14985: sääntyneet, on seurauksena ollut veroäyrin karaa verottamista, samalla kun se asettaa
14986: hinnan ja kunnallisen verorasituksen voima- jatkuvasti lisääntyvän joukon kuntia entistä
14987: kas lisääntyminen. ylivoimaisempien vaikeuksien eteen.
14988: Osaltaan tämä kehitys on tapahtunut pai- Ellei valtion taholta ryhdytä nopeisiin toi-
14989: kallisista tarpeista johtuvien ja kuntien menpiteisiin, uhkaa kuntien veroäyrin hinta
14990: omaan päätäntävaltaan kuuluvien välttämät- edelleen nousta ja vähävaraisten kansalais-
14991: tömien menojen lisääntymisen vuoksi. Rat- ten elämä käy kestämättömäksi. Sen vuoksi
14992: kaisevana tekijänä ovat kuitenkin olleet val- on ryhdyttävä toimenpiteisiin ylettömän
14993: tiovallan yleisistä valtakunnallisista tehtä- kunnallisverokuorman helpottamiseksi työtä-
14994: vistä kunnille asettamat rahalliset rasitukset. tekevän kansan osalta. Valtion ensi vuoden
14995: Esimerkiksi vuonna 1951 kohosivat kansa- tulo- ja menoarvioon olisikin otettava riittä-
14996: koululaitoksen ylläpidosta ja muusta sivis- vän suuri määräraha myönnettäväksi pitkä-
14997: tystoiminnasta johtuvat kunnalliset menot aikaisina ·ja halpakorkoisina lainoina kun-
14998: noin 6 500 miljoonaan markkaan. Yleisestä nille veroäyrin hinnan alentamiseksi.
14999: terveydenhoidosta ja sairaalalaitoksen yllä- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
15000: pidosta johtuvat kunnalliset menot kohosivat
15001: samana vuonna noin 4 300 miljoonaan mark- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15002: kaan. Sen seurauksena, että kunnat edelleen tulo- ja menoarvioon 3 000 000 000
15003: ovat ensisijaisesti velvollisia huolehtimaan markan määrärahan käytettäväksi pit-
15004: työttömyyden torjumiseksi tarpeellisten töi- käaikaisiksi ja halpakorkoisiksi lai-
15005: den kustannuksista, ovat kuntien menot viime noiksi kunnille niiden talouden paran-
15006: vuosina kohonneet arviolta 4 000-5 000 mil- tamiseksi.
15007: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
15008:
15009: Y. Enne. Toivo Kujala. Toivo Asvik
15010: Paavo Aitio. Irma Rosnell. Rainer Virtanen.
15011: Kaino Haapanen. Toivo Niiranen. Niilo Nieminen.
15012: Hannes Tauriainen. Matti Koivunen. Usko Seppi.
15013: Bernming Lindqvist. Judit Nederström-Lunden. Aleksi Kiviaho.
15014: Leo Suonpää. Esa Hietanen. Toivo Friman.
15015: Tauno Kelovesi.
15016: 1713
15017:
15018: IV,4so. - Rah.al. N:o 296.
15019:
15020:
15021:
15022:
15023: Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten
15024: asuntojen korjauslainoiksi.
15025:
15026:
15027: Eduskunnalle.
15028:
15029: Asuntotilanteen ollessa edelleen huomatta- Viitaten aikaisempiin ja ennen muuta vuo-
15030: van vaikea olisi nopeasti otettava käytäntöön den 1954 valtiopäivien varsinaisena aloite-
15031: kaikki tilannetta parantavat toimenpiteet. aikana jätettyyn lakialoitteeseen, ehdotamme-
15032: Erikoisesti vanhusten kohdalta kaivataan kin kunnioittaen,
15033: asuntokysymyksen kohdalta toimenpiteitä,
15034: jotta voitaisiin heitä, jotka ovat yhteiskun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15035: nan hyväksi voimansa käyttäneet, auttaa ja tulo- ja menoarvioon 20 000 000
15036: varata mahdollisuus omatoimiseen asumiseen markkaa jaettavaksi vanhusten asun-
15037: sekä toimeentulon turvaamiseen. tojen korjauslainoiksi.
15038: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
15039:
15040: Laura Brander-Wallin. Elli Nurminen. Eino Raunio.
15041: Tyyne Paasivuori. Kaisa Hiilelä. Lempi Lehto.
15042: Martta Salmela-Järvinen.
15043:
15044:
15045:
15046:
15047: 42
15048: 1714
15049:
15050: IV,4sl. - Rah.al N:o 297.
15051:
15052:
15053:
15054:
15055: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköistämisla·i-
15056: noiksi vähävaraisille pienviljelijöille ja heihin verrattaville
15057: henkt1öille.
15058:
15059:
15060: Eduskunnalle.
15061:
15062: Sähkön kiireellinen saaminen maaseudulle tilan sähköistämistä varten, samoinkuin Poh-
15063: ja myös sen syrjäseuduille on nykyisin muo- jois-Suomen hävitetyn alueen jälleenraken-
15064: dostunut niiden elämän välttämättömäksi tajillekin tarkoitusta varten erikseen osoite-
15065: edellytykseksi. Sähkövirran hankkimisesta tusta määrärahasta, olisi valtion tuettava
15066: esim. pientiloille aiheutuu kuitenkin jo mat- muitakin maaseudun vähävaraisia asukkaita
15067: kojenkin vuoksi niin suuria kustannuksia, myöntämällä heille halpakorkoisia lainoja
15068: etteivät pienviljelijäin omat mahdollisuudet sähkövirran saamiseksi.
15069: ja varat tähän monastikaan riitä. Tästä on Kaiken edellä lausutun nojalla ja kun
15070: ollutkin seurauksena se valitettava ilmiö, sähköistämislainat ovat edelleenkin maaseu-
15071: että maaseudun asukkaat etenkin syrjäseu- dulle ja erittäinkin syrjäseuduille ja nimen-
15072: duilla, missä sähkön hankkimisesta aiheutuu omaan niiden pientiloille erittäin tarpeellisia,
15073: tavallista suurempia kustannuksia, ovat mo- ehdotamme kunnioittaen,
15074: nasti jääneet edelleenkin ilman sähköä, tai
15075: sähkön ovat saaneet tilalleen vain varak- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15076: kaammat viljelijät, joiden kannettavaksi on tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
15077: jäänyt, vain osan paikkakunnan asukkaista tille 50 000 000 markan siirtomäärä-
15078: ja tiloista pystyessä hankkimaan sähkövir- rahan käytettäväksi halpakorkoisten
15079: ran, tavallista suuremmat kustannukset. sähköistämislainojen myöntämiseen lä-
15080: Edellä esitetyistä syistä ja kun maanhan- hinnä vähävaraist1le pienWallisille ja
15081: kintalain mukaan asutetuille voidaan myön- muille heihin verrattaville henkilöille.
15082: tää valtion varoista halpakorkoista lainaa
15083: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
15084:
15085: Veikko Vennamo. Atte Pakkanen. Kalle Kämäräinen.
15086: 171l)
15087:
15088: IV,432, - Rah.al. N:o 298.
15089:
15090:
15091:
15092:
15093: Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi avus-
15094: tuslainoiksi meijerien rakentamiseen Pohjms-Suomessa ja
15095: itäisellä rajaseudulla.
15096:
15097:
15098: Eduskunnalle.
15099:
15100: Kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana laajennettava meijeritoimintaa. Kun uusien
15101: on valtion tulo- ja menoarvioesityksessä ollut meijerien rakentaminen ja kalustaminen ei
15102: määräraha avustuslainoiksi meijerien raken- vähävaraisilla syrjäseuduilla ole mahdollista
15103: tamiseen Pohjois-Suomessa ja itäisellä raja- ilman valtion tulkitoimenpiteitä, olisi valtion
15104: seudulla. Niinpä vv. 1952 ja 1953 saatiin tä- halpakor•koista avustuslainaa vieläkin saatava
15105: hän tarkoitukseen käytettäväksi 100 milj. meijerien rakentamiseen Pohjois-Suomen ja
15106: markkaa 'kumpaisena:kin vuotena ja v. 1954 itäisen rajaseudun alueella. Kun viime vuo-
15107: talousarviossa oli vielä käytettävänä 19 Pl: n sina on näillä taloudellisesti heikoilla syrjä-
15108: II luvun 17 momentilla 60 milj. markkaa seuduilla pantu ra:kenteille meijereitä ja
15109: avustuslainoiksi meijerien rakentamiseen Poh- maidon vastaanottoasemia, niin olisi nämä
15110: jois-Suomessa ja itäisellä rajaseudulla. Kun laitokset saatava valmiiksi ja koneistetuksi
15111: vuoden .1955 tulo- ja menoarvioesityksestä on valtion avustuslainain turvin.
15112: ko. momentti kokonaan poistettu ja mainittu Edellä esitettyyn viitatenkin ehdotamme,
15113: määrära;ha jätetty näinollen esittämättä, niin
15114: senvuoksi olisi tähän saatava vielä korjaus. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15115: Sillä on otettava huomioon, että uudisrai- tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II lu-
15116: vaustoiminnan ja viljelyksen voimaperäistä- vun uudelle momentille 60 000 000
15117: misen johdosta maidon tuotanto Pohjois-Suo- markkaa käytettäväksi halpakorkoisina
15118: messa ja itäisellä rajaseudulla on voimak- avustuslainoina meijerien rakentami-
15119: kaasti kohoamassa. Ja jotta lisääntynyt mai- seen Pohjois-Suomessa ja itäisellä raja-
15120: tomäärä saataisiin tarkoituksenmukaisesti seudulla.
15121: käytetyksi ja jalostetuksi, olisi tällä alueella
15122: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
15123:
15124: Niilo Ryhtä. Heikki Soininen. Erkki Koivisto.
15125: J. F. Pöykkö. Eemil Partanen. M. 0. Lahtela.
15126: Arvi Turkka.
15127: 1716
15128:
15129: IV,4aa. - Rah.al. N:o 299.
15130:
15131:
15132:
15133:
15134: Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi säh-
15135: köistämislainoiksi syrjäseutujen pienviljelijöille.
15136:
15137:
15138: Eduskunnalle.
15139:
15140: Maamme asutuskeskukset ja vauraat rinta- keämpää, koska maamme syrjäseudut ovat jää-
15141: maat ovat olleet jo useita vuosikymmeniä neet sähköistämisessä viimeisiksi ja korkeat
15142: sähköistettyinä. Tämä on saatu aikaan koko tariffiyksikkömaksut ja sähköistettävien ta-
15143: kansan yhteisillä ponnistuksilla, työllä ja louksien sisäjohtotyöt vaativat nykyisin jo
15144: uhrauksilla. Sähkövoima onkin merkittävällä pieniHäkin talouksilta n. 200 000 markan
15145: osuudella kehittänyt maamme elinkeinoelä- pääomasijoituksen taloutta kohden. Näin-
15146: mää. Sitä mukaa kuin maaseudun sähköistä- ollen eivät syrjäseudut selviydy sähköistämis-
15147: minen edistyy, voidaan teollisuutta ja moni- kysymyksestä ilman valtion lainoja. Tälläkin
15148: puolista elinkeinoelämää sijoittaa maaseu- hetkellä on mm. Koillis-Pohjanmaalla ja
15149: dulle, raaka-aineiden alkulähteelle ja työvoi- Kainuussa laajoja sähköistämissuunnitelmia,
15150: maakin tuottavan maaseudun omaan piiriin. missä Sähköosakeyhtiö Kainuun Valo ja
15151: Sähkön käyttö vähentää maataloudessa ta- Koillis-Pohjan Sähkö Oy ovat toteuttamassa
15152: pahtuvaa hukkatyötä ja luo edellytykset harvaanasuttujen syrjäseutujen sähköistä-
15153: siellä vallitsevan ahkeruuden ja pitkän työ- mistä. Pääoman puute on kuitenkin näissä
15154: päivän pohjalla maaseudun kustannusten maakunnissa melkein voittamaton este säh-
15155: alentamiseen. Nykyisenä ajankohtana on kui- köistämiskysymystä eteenpäin vietäessä.
15156: tenkin syrjäseuduilla sellaista rahanniuk- Edellä olevaan viitatenkin ehdotamme,
15157: kuutta, ettei ole kyetty sähköistämistä toteut-
15158: tamaan. Sillä pääoman puutteessa ovat var- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15159: sinkin pientalouden harjoittajat jääneet syr- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark-
15160: jään sähköistämispyrkimyksistä. Senvuoksi kaa käytettäväksi pienviljelijöille
15161: olisikin sähköistämisen toteuttamiseen saatava myönnettävinä halpakorkoisina säh-
15162: valtiolta halpakorkoisia ja pitkäaikaisia lai- köistämislainoina maamme syrjäseu-
15163: noja. Lainojen myöntäminen on sitäkin tär- tuja sähköistettäessä.
15164: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
15165:
15166: Niilo Ryhtä. Heikld Soininen. Erkld Koivisto.
15167: J. F. Pöykkö. Eemil Partanen. M .0. Lahtela.
15168: 1717
15169:
15170: IV,434. - Rah.al. N:o 300.
15171:
15172:
15173:
15174:
15175: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköistämislainoiksi
15176: pienviljelijöille.
15177:
15178:
15179: Eduskunnalle.
15180:
15181: Viime vuosina on maaseudun sähköistämi- 75 000 markkaa, niin vähävaraiset pienviljeli-
15182: nen ollut melko vilkasta. Tiheimmin asutut jätkin syrjäseudulla kykenivät talouksiaan
15183: seudut on saatu suurimmalta osalta sähköis- säihköistämään. Se oli vilkasta. Nyt kun ei
15184: tetyksi ja voimalinjoja on vedetty jo syrjäi- ole tarkoitusta v<arten määrärahaa, on syrjä-
15185: sille ja harvaanasutuiHekin seuduille. Mutta seutujen säihköistäminen pysähtynyt, se 01!1
15186: näiden seutujen väestö ei ole kyennyt talouik- ollut melkein kokonaan lopetettava, eikä se
15187: siaan sähköistämään, sillä korkeat tariffi- pääse ilman lainan saantia vilkastumaan. Sen
15188: yksikkömaksut ja sähköistettävien talouksien vuoksi olisi ensi vuoden valtion tulo- ja meno-
15189: sisäjohtotyöt tulevat nykyisten tarvikkeitten arvioon otettava määräraha, josta voitaisiin
15190: hintojen ja asennuskustannusten mukaan antaa lailnoja maaseudun vähävaraiselle väes-
15191: pienissäkin talouksissa maksamaan noin tölle talouksiensa sähköistämistä varten sa-
15192: 200 000 marklkaa. Tällaisen pääoman sijoit- malla tavalla ja samoin perustein kuin aikai-
15193: tamiseen ei ole mintkäänl<aista mahdollisuutta. semmin on annettu hävitetyn alueen väestölle.
15194: Maksut olisi saatava jakautumaan useammalle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15195: vuodelle. Sen vuoksi olisi saatava valtioLta nioittaen, .
15196: pitkäaikaisia ja halpakorkoisia lainoja ja tällä
15197: tavalla jaettava rakennuskustannusten suorit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15198: taminen useamman vuoden aikana maksetta- tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
15199: vaksi. kan suuruisen määrärahan jaettavaksi
15200: Jälkivuosina, kun hävitettyjen alueitten pienviljelijöille halpakorkoisina lai-
15201: väestö sai valtion v~aroista 10 vuoden maksu- noina sähköistämistä varten samojen
15202: ajalla halpakorkoista lainaa tariffiyksikkö- perusteiden mukaan kuin hävitetyn
15203: maksujen ja sisä;asennustöiden suorittamiseksi alueen sähköistämislainat jaettiin.
15204: 70% kustannusarviosta, kuitenkin enintään
15205: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
15206:
15207: Eino Rytinki. Eem.il Partanen.
15208: M. 0. Lahtela. Eeli Erkkilä.
15209: Nestori Kaasalainen.
15210: 1718
15211:
15212: IV,4s5. - Rah.a.l. N:o 301.
15213:
15214:
15215:
15216:
15217: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköistämislainoiksi
15218: pienviljelijöille ja pienasuntojen omistajille.
15219:
15220:
15221: Eduskunnalle.
15222:
15223: Eduskunta on viime vuosina myöntänyt tää sähköistämistarkoitukseen halpakorkoisia
15224: määrärahoja maaseudun sähköistämisen edis- lainoja, että sähkön saanti myös syrjäseu-
15225: tämiseen, joista on myönnetty avustuksia duilla tulisi mahdolliseksi. Lainoitus voisi
15226: maaseudun sähköyhtymille voimansiirtover- tapahtua asutuslautakuntien välityksellä.
15227: koston rakentamiskustannusten alentamiseksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15228: Sähköistämistyöt ovat edelleen kesken ja säh-
15229: köä vailla ovat vielä harvaan asutut seudut, että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15230: joilla sähköistämiskustannukset tulevat koh- tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
15231: tuuttoman korkeiksi. Kun sähköistäminen kan määrärahan jaettavaksi pitkäai-
15232: kaikkien maatalouksien ja pienasuntojen kaisina lainoina 2 % :n korolla vähäva-
15233: kohdalta ei ole mahdollista ilman valtion tu- raisille pienviljelijöille ja pienasunto-
15234: kea, niin tulisi valtion maaseudun sähköyh- jen omistajille heidän talouksiensa
15235: tymille myöntämien avustusten lisäksi myön- sähköistämistä varten.
15236: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
15237:
15238: Usko Seppi. Hemm.ing Lindqvist. Leo Suonpää.
15239: Toivo Niiranen. Martti Leskinen. Paavo Aitio.
15240: Matti Koivunen. Antti Kinnunen. Pertti Rapio.
15241: 1719
15242:
15243: IV,436. - Rah.al. N:o 302.
15244:
15245:
15246:
15247:
15248: Saura ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
15249: salao jitwksiin.
15250:
15251:
15252: Eduskunnalle.
15253:
15254: Huolimatta kolmena kesänä (vv. 1952-54) suuruus keskimäärin n. 34 000 mk ha, nyt
15255: vallinneista epäedullisista sääsuhteista, on voimassa olevan salaojituslain täytäntöön-
15256: vuotuinen salaojitusala lisääntynyt säännölli- panoasetuksen mukaan edellä olevan mukai-
15257: sesti 20-30 prosentilla. Niinpä Salaojitus- sesti tultaisiin v. 1955 anomaan lainoja
15258: yhdistyksen valvonnan alaisena on toteu- 5 500 X 34 000 markkaa = 185 milj. mark-
15259: tettu koko maassa salaojituksia v. 1951 kaa.
15260: 6 851 ha, vuonna 1952 8 683 ha, v. 1953 Haillituksen esityksessä valtion tulo- ja
15261: 11093 ha ja vuonna 1954 jo 1. 9. men- menoarvioksi vuodelle 1955 on merkitty sala-
15262: nessä 9 000 hehtaaria. Tämä kasvava har- ojituslainoihin 110 milj. markkaa. Lisäystä
15263: rastus salaojitusta kohtaan osoittaa, että tarvittaisiin siis lainoihin 75 milj. markkaa.
15264: maanviljelijäpiireissä hyvin ymmärretään Täten lisätty määräkin saattaa vielä osoit-
15265: salaojituksen välttämättömyys nykyaikaisessa tautua riittämättömäksi, jos vuoden 1955
15266: peltoviljelyksessä. Erityisesti on tämä vält- alusta voimaan tulevassa uudessa salaojitus-
15267: tämättömyys korostunut muokkaus-, kylvö- laissa 'ja sen toimeenpanoasetuksessa nykyi-
15268: ja korjuutöiden koneellistuessa. sestään !korotetaan tai kokonaan poistetaan,
15269: Ottaen huomioon salaojitusten lisääntymi- kuten toivottavaa olisi, se ylin pinta-alaraja,
15270: sen viimeisten vuOISien aikana, voidaan ar- jolle lainaa voidaan myöntää.
15271: vioida, että v. 1955 tullaan sa:laojittamaan Ede~lä olevan perusteella ehdotamme,
15272: noin 15 000-16 000 ha. Jos laina-anomukset
15273: lisääntyvät samassa suhteessa, kuten luonnol- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15274: lisesti on odotettavissa, voidaan arvioida vuo- tulo- ja menoarvion 19 Pl:n II luvun
15275: den 1955 aikanaanottavan lainoja noin 5 500 8 momentille lisäyksenä 75 000 000
15276: ha.:n salaojittamiseen. markkaa lainoiksi salaojituksia varten.
15277: Kun salaojituskustannukset nykyisin ovat
15278: keskimäärin n. 67 000 mk ha ja lainan keski-
15279: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
15280:
15281:
15282: Kalervo Saura. N. Kosola.
15283: 1720
15284:
15285: IV,437. - Rah.al. N:o 303.
15286:
15287:
15288:
15289:
15290: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi
15291: meijerien rakentamista ja laajentamista varten Pohjois-
15292: Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Keski-Suomessa
15293: sekä itäisellä rajaseudulla.
15294:
15295:
15296: E d u s k u n n a 11 e.
15297:
15298: Aikaisempina vuosina on menoarviossa ol- tulonsa keskittyy maidosta ja sen tuotteista
15299: lut osoitettuna määräraha halpakorkoisia saatavaan tuloon.
15300: avustuslainoja varten meijerien rakentami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15301: seksi Pohjois-Suomessa ja itäisellä rajaseu- nioittaen,
15302: dulla. Ensi vuodeksi ei hallitus ole esittänyt
15303: tarkoitukseen lainkaan varoja. Halpakorkoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15304: sia avustuslainoja meijerien rakentamiseksi tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II luvun
15305: ja laajentamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä, U1tdelle momentille 100 000 000 markan
15306: ei vain Pohjois-Suomessa ja maamme itäi- suuruisen siirtomäärärahan halpakor-
15307: sellä rajaseudulla, vaan myöskin monilla koisia avustuslainoja varten meijerien
15308: alueilla maamme keskiosissa. Maidon saami- rakentamiseksi ja laajentamiseksi Poh-
15309: nen asianmukaisesti markkinoiduksi sekä jois-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Sa-
15310: käytetyksi ja jalostetuksi on varsinkin syr- vossa ja Keski-Suomessa sekä maamme
15311: jäseutujen viljelijöiden ja uudistilojen elin- itäisellä rajaseudulla.
15312: ehto, koska maatalouden osalta heidän pää-
15313: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
15314:
15315: Veikko Vennamo. Kalle Kämäräinen. Toivo H. Kinnunen.
15316: 1721
15317:
15318: IV,438. - Rah.al. N:o 304.
15319:
15320:
15321:
15322:
15323: Vennamo ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
15324: sisarosuuslainoitukseen.
15325:
15326:
15327: E d u s kun n a ll e.
15328:
15329: Jotta elinkelpoisten tilojen pirstoutuminen tettävissä vain vähän yli 300 miljoonaa
15330: liian pieniksi tiloiksi voitaisiin estää, on markkaa, tarpeen ollessa noin 1 500 miljoo-
15331: tehty mahdolliseksi sisarosuuslainojen myön- lllaa markkaa. Sisarosuuslainoitus ei siten ole
15332: täminen yhden tai useamman määräosan voinut !kuin vähäisessä määrässä täyttää teh-
15333: lunastamiseksi vähintään asutuslaissa tarkoi- täväänsä tilojen pirstoutumisen ehkäisijänä.
15334: tetun viljelystilan suuruusluokkaa olevasta Tästä syystä on jo korkea aika voimakkaasti
15335: tilasta., johon useammalla on osuus. Sisar- tehostaa sisarosuuslainoitusta ja luoda edel-
15336: osuuslainoitus onkin aiooa keino, jonka voi- lytykset sisarosuuslainan enimmmsmaaran
15337: massa oleva lainsäädäntömme tuntee tilojen korottamiseksi todella tarkoitustaan vastaa-
15338: pirstoutumisen ehkäisijänä. Tilojen pirstou- vaksi.
15339: tuminen voitaisiinkin suurimmaksi osaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15340: estää tehokkaan sisarosuuslainoituksen nioittaen,
15341: avulla.. Missään tapauksessa eivät yksipuo-
15342: liset huoltosäännökset varsinkin ilman tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15343: peellisia lainavaroja ole paikallaan. Varoja tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n V luvun
15344: tähän ensiarvoisen tärkeään lainoitukseen ei 1 momentille lisäyksenä 500 000 000
15345: kuitenkaan ole ollut käytettävissä kuin noin markkaa käytettäväksi kuntien sisar-
15346: viidennes todellisesta tarpeesta. Esimerkiksi osuuslainoitukseen.
15347: viime vuonna oli sisarosuuslainoitukseen käy-
15348: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
15349:
15350: Veikko Vennamo. Atte Pakkanen. Einari Jaakkola.
15351:
15352:
15353:
15354:
15355: 43
15356: 1722
15357:
15358: IV,439. - Rah.al. N:o 305.
15359:
15360:
15361:
15362: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustus-
15363: lainoiksi maaseudun pienteollisuutta varten maaseudun
15364: elinehtojen parantamiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi.
15365:
15366:
15367: E d u s k u n n a 11 e.
15368:
15369: Maaseudun suurilukuisen, ansiotyön va- taan olevan maaseutuväestön toimeentulon
15370: rassa elävän taikka siitä enemmän tai vä- turvaamisen tai kansantalouden ja yhteis-
15371: hemmän riippuvan väestön toimeentulon tur- kunnan yleisten etujen kannalta sekä työt-
15372: vaamiseksi ja tämän väestön alhaisen elin- tömyyden kannalta hyödyllistä.
15373: tason nostamiseksi on maaseudulla saatava Hallituksen esityksessä vuoden 1955 tulo-
15374: syntymään runsain määrin uusia vakinaisia ja menoarvioksi onkin 19 Pl. II: 21 ,Avus-
15375: työtilaisuuksia ja mahdollisuuksia lisäansion tuslainat työllisyyden turvaamiseksi, valtio-
15376: saantiin. neuvoston käytettäväksi" arviomäärärahamo-
15377: Näitä tilaisuuksia voidaan parhaiten luoda mentilta ehdotettu käytettäväksi 500 milj.
15378: ja puheena olevan väestön, jolle työ- ja ansio- markkaa maaseudun pienteollisuutta varten
15379: tilaisuuksia ei ole riittävästi tarjolla läpi avustuslainoiksi työllisyyden kannalta tärkei-
15380: vuoden, elinehtoihin saada parannusta siten, siin töihin. Ei voida kuitenkaan pitää oi-
15381: että lähinnä pienteollista jalostustoimintaa keaan osuneena määrärahan käytön rajoitta-
15382: maaseudulla kehitetään ja laajennetaan ja mista yksinomaan vain työllis~yyden kannalta
15383: että maaseutuväestölle itselleen valmistetaan tärkeisiin töihin. Olisi pyrittävä maaseudun
15384: tilaisuus osallistua tähän toimintaan, ei vain pienteollisuuden tukemisella maaseudun elin-
15385: raaka-aineiden ja työvoiman myyjinä, vaan ehtojen parantamiseen yleensä ja tätä kautta
15386: itsenäisinä yrittäjinä. Pienyritysmuoto tar- pienentämään ja ehkäisemään työttömyyden
15387: joaa parhaat mahdollisuudet tällaista tuotan- syntymistä. Tätä silmälläpitäen on ehdotettu
15388: non lisäämistä ja väestön omatoimisuuden määräraha liian pieni. Kun lainansaajat itse
15389: kehittämistä sekä sen keskuudessa esiintyvän valvovat varojen käyttöä, on lisäksi takeet
15390: yrittämisen halun esille pääsemistä varten. siitä, että varat tulevat taloudellisesti käy-
15391: Pienyritysmuodon puitteissa voidaan sitä- tetyiksi.
15392: paitsi vähäisinkin pääomasijoituksin saada Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
15393: aikaan runsaasti työtilaisuuksia ja lisäansio- tamme kunnioittaen,
15394: mahdollisuuksia sekä huomattavia taloudelli-
15395: sia tuloksia, samalla kun maaseudun rajoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15396: tetutkin tuotantomahdollisuudet, jotka eivät tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II luvun
15397: tarjoa riittävää pohjaa suurtuotannon har- 21 ,Avustuslainat työllisyyden turvaa-
15398: joittamista varten, voivat sillä tavoin tulla miseksi, valtioneuvoston käytettäväksi"
15399: tehokkaasti käytetyiksi. arviomäärärahamomentille, momentin
15400: Pahimpana esteenä tämän yrittäjätoimin- loppusummaa lisäämättä, avustuslai-
15401: nan laajentumisen tiellä on pääoman puute. noiksi maaseudun pienteollisuutta var-
15402: Tämän vuoksi olisi tehtävä mahdolliseksi ten ehdotetun 500 000 000 markan li-
15403: myöntää valtion varoista halpakorkoisia lai- säksi lisäyksenä 500 000 000 markkaa
15404: noja sellaisille kauppaa varten toimiville käytettäväksi, samoinkuin ehdotetut
15405: pien- ja kotiteollisuutta harjoittaville tai har- 500 000 000 markkaakin, avustuslai-
15406: joittamaan ryhtyville samoinkuin maa- ja noiksi maaseudun pienteollisuutta var-
15407: karjatalouden alaan kuuluville ja niihin liit- ten maaseudun elinehtojen parantami-
15408: tyville yrityksille, joiden toiminnan katso- seksi ja työllisyyden ylläpitämiseksi.
15409: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
15410:
15411: Veikko Vennamo. Atte Pakkanen. Einari Jaakkola.
15412: 1723
15413:
15414: IV,44o. - Rah.al. N:o 306.
15415:
15416:
15417:
15418:
15419: Pesonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
15420: vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen maaseudulle.
15421:
15422:
15423: E d u s 'k u n n a 11 e.
15424:
15425: Maalaiskuntien kunnallispolitiikassa on riippuu myös laajan lähiympäristön hyvin-
15426: asutuskeskusten rakennustoiminnan ohjaa- vointi.
15427: minen ja järjestely muodostunut viime ai- V aitiovallan taholta vedenhankinnan ja
15428: koina erittäin tärkeäksi tehtäväksi. On ni- viemaromnin järjestelyyn maalaiskunnissa
15429: mittäin havaittu, että jos tähän ei kiinnitetä ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Täl-
15430: sitä huomiota, minkä olojen kehitys vaatisi, laisen rakennustoiminnan lainoittamiseen
15431: asutuskeskukset pyrkivät itsenäisiksi kun- vuoden 1955 valtion tulo- ja menoarviossa
15432: niksi, jolloin entisen kunnan asutus jää on ehdotettu vain 75 miljoonaa markkaa.
15433: haja-asutukseksi ilman tarpeelliseksi osoit- Kun määrärahasta myönnetään lainat myös
15434: tautunutta elinvoimaista keskusta. vesihuoltolaitteiden rakentamiseksi vähäva-
15435: Maalaiskuntien asutuskeskusten nykyaikai- raisilla yksityisille pienviljelmille, on selvää,
15436: seen hoitoon kuuluu ennen kaikkea veden- että määräraha on täysin riittämätön. Maa-
15437: hankinnan ja viemäröinnin kunnollinen jär- taloushallituksen insinööriosastolla on par-
15438: jestäminen. Taloudelliset tekijät ovat kui- haillaan odottamassa lainoitusta satoja vesi-
15439: tenkin usein ylipääsemättömänä esteenä. huoltohankkeita, joiden toteuttamiseen tar-
15440: Vesihuoltolaitteiden rakentaminen viivästyy, vitaan yli 1 000 miljoonaa markkaa.
15441: sillä hankkeita ei pystytä rahoittamaan, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
15442: vaikka tämä yksin jo terveydellisistä ja palo- nioittavasti,
15443: turvallisista syistä olisi välttämätöntä. Tär-
15444: keintä kuitenkin koko maalaiskunnan kan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15445: nalta katsottuna on kehittää asutuskeskuksen tulo- ja menoarvioon momentille 19 Pl.
15446: elinkeinoelämää siten, että järjestetyn vesi- II: 12 (lainat vesi- ja viemärijohto-
15447: huollon avulla saataisiin teollisuustoiminta laitteiden rakentamiseen maaseudulle)
15448: asutuskeskuksissa voimistumaan, koska siitä lisäyksenä 200 m2'ljoonaa markkaa.
15449: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
15450:
15451: Edvard Pesonen. Arvo Sävelä. Laura Brander-Wallin.
15452: 1724
15453:
15454: IV,441. - Rah.al. N:o 307.
15455:
15456:
15457:
15458:
15459: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi
15460: työllisyyden turvaamista varten.
15461:
15462:
15463: Ed usku nn alle.
15464:
15465: Vuoden 1955 tulo- ja menoarvioesitykses- ten asuntotuotannon tukemista varten. Koh-
15466: sään hallitus on ehdottanut myönnettäväksi tuullisena pidettävä parannus lainaehtoihin
15467: työllisyyden ylläpitämiseksi annettavia lai- saataisiin aikaan siten, että laina määrättäi-
15468: noja varten 2 500 000 000 markkaa, josta siin kuoletettavaksi vasta kuudennesta laina-
15469: 500 000 000 markkaa saataisiin jakaa maa- vuodesta alkaen ja laina-aika pidennettäi-
15470: seudun pienteollisuutta varten avustuslai- siin 10 vuodeksi.
15471: noiksi työllisyyden kannalta tärkeisiin töihin. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
15472: Pienteollisuuden avustuslainojen maksu- ehdotamme,
15473: aika on tähän mennessä ollut 5 vuotta ja
15474: korko 6 %. Näiden lainojen merkitys nykyi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15475: selläänkin on huomattava, mutta kun pide- tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II lu-
15476: tään silmällä niitä vaikeuksia, jotka pien- vun 21 momentille työllisyyden tur-
15477: teollisuusyrityksillä erityisesti toiminnan al- vaamiseksi annettavia avustuslainoja
15478: kuvaiheissa on voitettavanaan, olisi laina- varten 2 500 000 000 markkaa, josta
15479: ehtoja välttämättä muutettava yritysten kan- 500 000 000 markkaa saataisiin jakaa
15480: nalta edullisemmiksi. Kun maksuaika on maaseudun pienteollisuudelle avustus-
15481: varsin lyhyt ja lainaa on lyhennettävä jo en- lainoiksi työllisyyden kannalta tärkei-
15482: simmäisestä lainavuodesta alkaen, ovat kysei- siin töihin sellaisin ehdoin, että laina-
15483: set avustuslainat huomattavasti epäedullisem- aika on kymmenen vuotta ja laina on
15484: pia kuin ne pitkäaikaiset ja halpakorkoiset kuoletettava kuudennesta lainavuo-
15485: lainat, joita myönnetään esim. asutustoimin- desta alkaen.
15486: nan alalla sekä maaseudun ja asutuskeskus-
15487: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
15488:
15489: Erkld Koivisto. M. 0. Lahtela. Markus Niskala.
15490: 1725
15491:
15492: IV,442. - Rah.al. N:o 308.
15493:
15494:
15495:
15496:
15497: Wiherheimo: Määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi
15498: maaseudun pienteollisuudelle.
15499:
15500:
15501: E d u s 'k u n n a ll e.
15502:
15503: Hallituksen esityksessä vuoden 1955 tulo- ja teollisuusministeriöön kohdistuvien hallin-
15504: ja menoarvioksi on 19 Pl: n II luvun 21 mo- nonhaarojen määrärahojen jou1k'k:oon.
15505: mentin kohdalla ·ehdotettu, että työllisyyden Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
15506: ylläpitämiseksi annettavia lainoja varten eh- tavasti,
15507: dotetusta määrärahasta 500 000 000 mk saa-
15508: taisiin jakaa maaseudun pienteollisuutta var- että vuoden 1955 tulo- ja menoar-
15509: ten avustuslainoiksi työllisyyden kannalta vioon 19 Pl:n II luvun kauppa- ja
15510: tärkeisiin töihin. Mielestäni on kuitenkin teollisuusministeriöön kohdistuvien hal-
15511: asianmukaisempaa, että tämä määräraha, joka linnonhaarojen määrärahojen kohdalle
15512: budjettiesityksessä on kulkulaitosten ja yleis- otettaisiin 500 000 000 markan määriir
15513: ten töiden ministeriöön kohdistuvien hallin- raha käytettäväksi avustuslainoiksi
15514: non'haarojen kohdalla, siirrettäisiin kauppa- maaseudun pienteollisuudelle.
15515: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
15516:
15517: T. A. Wiherheimo.
15518: 1726
15519:
15520: IV,443. - Rah.al. N:o 309.
15521:
15522:
15523:
15524:
15525: Raipala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan-
15526: parannuslainoiksi.
15527:
15528:
15529: E d u s k u n n a 11 e.
15530:
15531: Koska maanparannustoiminnan vaikutus jen maista saa varojen puutteessa odottaa
15532: varsinkin maamme liian pienten tilojen vuosikausia kuivatustöiden aloittamista. Em.
15533: elinkelpoisuudelle on erittäin suuri nyky- 400 000 hehtaarilla on yhteensä n. 65 000
15534: oloissa, jolloin lisämaata muulla tavoin ei osakasta, jotka saisivat tilaansa kohti kuiva-
15535: juuri ole saatavissa, olisi tärkeätä, että lai- tustöiden tultua suoritetuksi yli 5 hehtaaria
15536: noja maanparannustöihin olisi enemmän hedelmällistä lisämaata.
15537: käytettävissä kuin nyt tulo- ja menoarvio- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
15538: esityksessä esitetään, eli 350 000 000 markkaa. kunnioittaen,
15539: Asian laajakantoisuutta kuvaa se, että
15540: tällä kertaa on maanviljelysinsinööripiireissä että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15541: rästissä olevia maanparannustutkimusano- tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II luvun
15542: muksia 5 027 kpl. Kun hyötyalue keskimää- 7 momentiUe lisäyksenä 100 000 000
15543: rin tällaisissa kuivatushankkeissa on ollut markkaa maanparannustöihin myön-
15544: n. 80 hehtaaria, tietää tämä sitä, että noin nettäviä lainoja varten.
15545: 400 000 hehtaaria etupäässä juuri pientilo-
15546: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
15547:
15548: Matti Raipala. Pertti Rapio.
15549: Kalervo Saura. Eino E. Heikura.
15550: Arvo Sävelä. Erkki Leikola.
15551: Yrjö Kilpeläinen.
15552: 1727
15553:
15554: IV,444. - Rah.al. N:o 310.
15555:
15556:
15557:
15558:
15559: Turkka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta posti- ja
15560: lennätinlaitokselle toimitalojen ja henkilökunnan asuntojen
15561: rakentamista varten.
15562:
15563:
15564: E d u s k u n n a 11 e.
15565:
15566: Vuoden 1955 tulo- ja menoarvioesityksen kohta lopulta valtion vahingoksi, varsinkin
15567: 19 Pl:n I luvun 22 momentin kohdalle on koska suunnattomasti paisunutta rahaliiken-
15568: merkitty talojen hankkimiseksi posti- ja len- nettä on nykyisin edellytyksin mahdoton pä-
15569: nätintoimipaikoille yhteensä 300 milj. mk, tevästi hoitaa. Posti- ja lennätinlaitokseen
15570: josta asuintalojen rakentamiseen henkilökun- tarvittaisiin tehtyjen laskelmien mukaan lä-
15571: nalle 100 milj. mk. hivuosina n. 600 000 m3 posti- ja lennätin-
15572: Jo vuonna 1949 lausui eduskunta toivo- taloja ja n. 100 000 m3 asuintaloja. Tehtyjen
15573: muksen, että hallitus kiinnittäisi entistä suu- suunnitelmien mukaan tulisi posti- ja lennä-
15574: rempaa huomiota posti- ja lennätintalojen tintaloihin myös henkilökunnan asuntoja,
15575: rakentamiseen ja sisällyttäisi lähivuosien ta- joten suunnitelman toteuttamisella suuresti
15576: lousarvioesityksiinsä tätä tarkoitusta varten lievennettäisiin asuntojen puutetta. Posti- ja
15577: entistä suurempia määrärahoja posti- ja len- lennätinlaitoksessa on 1 200 sellaista viran ja
15578: nätinhallituksen käyttöön. Käsiteltäessä tätä toimen haltijaa, niistä suurin osa perheelli-
15579: toivomusta kävi eduskunnassa täysin selville siä, jotka mahdollisimman pian tarvitsisivat
15580: posti- ja lennätintalojen suuri puute. Edellä itselleen asunnon.
15581: mainittu hallituksen esitykseen otettu mää- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
15582: räraha ei tarkoitusta varten ole läheskään dotamme,
15583: riittävä vuodeksi 1955. Posti- ja lennätintoi-
15584: mipaikat toimivat useilla paikkakunnilla var- että Eduskunta vuoden 1955 tulo- ja
15585: sin alkeellisissa oloissa, ja henkilökunta kär- menoarvioon 19 Pl:n 1 luvun 22 mo-
15586: sii suuresti asuntojen puutetta. Kun posti- mentin kohdalle ottaisi posti- ja lennä-
15587: ja lennätinlaitoksen liikenne on suuresti kas- tinlaitokselle talojen sekä henkilökun-
15588: vanut viimeisenä runsaana kymmenenä vuo- nan asuntojen rakentamiseen hallituk-
15589: tena, tuottaa virkatalojen ja asuntojen puute sen esityksessä merkityn määrärahan
15590: suurta haittaa toiminnalle, koituen tämä epä- lisäksi 200 miljoonaa markkaa.
15591: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
15592:
15593: Arvi Turkka. Veikko Helle.
15594: Heikki Hykkäälä. Eino Raunio.
15595: Veikko Kokkola. Erkki W. Mohell.
15596: 1728
15597:
15598: IV,445. - Rah.al. N:o 311.
15599:
15600:
15601:
15602:
15603: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta postitalon raken-
15604: tamiseksi Lahteen.
15605:
15606:
15607: E d u s k u n n a 11 e.
15608:
15609: Lahden posti- ja lennätinkonttori sijaitsee henkilökunnan epä!hygienisten työolosuhtei-
15610: edelleen noin 40 vuotta sitten rakennetun den vuoksi.
15611: Kansallis-Osake-Pankin talon toisessa ker- Lahden kaupunki on luovuttanut tontin
15612: roksessa. Laihden kaupungin asukasluku on uuden postitalon rakentamista varten rauta-
15613: siitä lähtien kasvanut 40 000 henkilöllä. tieaseman välittömästä läheisyydestä. Kus-
15614: Kaupungin ja sen lähiympäristökuntien tannusarvio tilavuudeltaan 25 000 m3 käsit-
15615: Hike- ja talouselämä on tämän ajan kuluessa tävää postitaloa varten on valmiina ja on
15616: monikymmenkertaistunut. Se on lisännyt se 212 000 000 markkaa. Lahdessa on nykyi-
15617: myös posti- ja lennätinkonttorin työtä arvaa- sin rakenteilla useita uusia rakennuksia,
15618: mattomassa. määrässä. Niinpä postikontto- jotka lähiaikoina valmistuvat. Tällöin suuri
15619: rissa vallitseekin tavaton tilana:htaus. Tuleva määrä rakennus- ym. työläisiä uhkaa joutua
15620: ja lähtevä posti joudutaan liikennöimään työttömiksi. Postitalon rakentaminen olisi
15621: kaupungin keskustan vilkasliikkeisimmällä työttömyyden torjumiseksikin kiireellisesti
15622: kohdaJlla. Mutta rakennuksen sija.itessa siltä aloitettava.
15623: osaltaan, josta •posti liikennöidään, kapean Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15624: kadun varrella, jdhtuu siitä vakavia iiikenne-
15625: ihäiriöitä, puhumattakaan sietämättömän ah- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15626: taasta postin kuljetuksesta vanhoja, ahtaita tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
15627: porraskäytäviä pitkin postin sijaintipaik- kan määrärahan postitalon rakenta.-
15628: 'kaan. Lahden postitalon rakentaminen on misen aloittamiseksi Lahden kaupun-
15629: välttämätöntä ahtaitten tilojen, liikennehäi- kiin.
15630: riöiden ja kaupungin nopean kasvun sekä
15631: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
15632:
15633: Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen. Eino Kilpi.
15634: 1729
15635:
15636: IV,446, - Rah.al. N:o 312.
15637:
15638:
15639:
15640:
15641: Kokkola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta autojen
15642: hankkimiseksi posti- ja lennätinlaitokselle liikenteestä pais-
15643: tettavien tilalle.
15644:
15645: E d u s k u n n a ll e.
15646:
15647: Postiliikenne on maassamme vuosi vuodelta korjauskustannukset. Näin on laitoksen kui-
15648: jatkuvasti kasvanut. Maantieliikenteessä on tenkin pitänyt kuoletusaika laskea, kun lii-
15649: postiautoliikenne osoittautunut erittäin tar- kennetarve on lisääntynyt, mutta myönnetyt
15650: koituksenmukaiseksi ei ainoastaan postinkul- määrärahat eivät viime vuosina ole hintojen
15651: jetuksen, vaan myöskin matkustajaliikenteen nousun takia riittäneet edes luonnollisesta
15652: edesauttamisessa ja liikenteen helpottami- kulumisesta aiheutunutta kuoletusta peittä-
15653: sessa. Rahaliikenne on valtavasti kasvanut, mään. Kuluvaa vuotta varten on tulo- ja
15654: minkä takia posti- ja lennätinlaitoksen on menoarvioehdotuksessa posti- ja lennätinlai-
15655: ollut pakko tehostaa tarkastustoimintaa, mistä toksen autoja varten merkitty vain 100 mil-
15656: taas on aiheutunut lisääntyvää kuljetusneu- joonaa markkaa. Ehdotetuna määrällä voi-
15657: vojen tarvetta. Puhelinliikenteen lisääntymi- daan kuitenkin korvata vain puolet laitoksen
15658: nen on tehnyt välttämättömäksi uudet linja- linja-autokannan, noirn 380 auton ensi vuoden
15659: ja kaapeloimistyöt, jolloin rakennuskustan- kuoletuksesta, mikä 10 vuoden kuoletuksen
15660: nusten säästämiseksi on käynyt pakolliseksi huomioon ottaen on 38 uusittavaa autoa.
15661: hankkia eräitä tähän tarkoitukseen soveltuvia Linja-auto maksaa nykyisin koreineen noin
15662: erikoisautoja työmenetelmien koneellistutta- 5 miljoonaa markkaa, joten tähän tarkoituk-
15663: miseksi. seen tarvitaan 190 miljoonaa markkaa. Noin
15664: Kaikkea tätä toimintaa varten posti- ja 600 muun ajoneuvon uusimiseen puhelin-,
15665: lennätinlaitoksella on ollut käytettävänään radio-, lennätinhuollon ja erilaisten postin-
15666: lähes 1 000 erilaista moottoriajoneuvoa. Kun kuljetuksien säännöllisyyden ja jatkuvaisuu-
15667: näistä suuri osa on ennen sotia hankittua den turvaamiseksi tarvitaan noin 90 miljoo-
15668: kalustoa, siis puolitoistakymmentä vuotta naa markkaa. Yhteensä tarvitaan siis 280
15669: vanhaa, niin on ymmärrettävää, että varsin- miljoonaa markkaa.
15670: kin vanhempi osa kalustosta on käynyt niin Edellä esittämämme perusteella ja huo-
15671: yli-ikäiseksi ja heikoksi, että sen huolto- ja mioonottaen, että osa kuoletuksia voidaan ra-
15672: ylläpitokustannukset ovat kohonneet huomat- hoittaa posti- ja lennätinlaitoksen uudistus-
15673: tavan suuriksi. Tästä syystä olisi tällaiset rahaston kautta, ehdotamme kunnioittaen,
15674: vanhat ja huonossa kunnossa olevat autot
15675: viipymättä korvattava uusilla. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15676: Posti- ja lennätinlaitoksen moottoriajoneu- tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n I luvun
15677: vojen kuoletusajaksi on laskettu 10 vuotta, 23 momentille hallituksen esityksessä
15678: mikä on niille ajoneuvoille, jotka ajavat vuo- jo olevan määrärahan lisäksi 80 mil-
15679: sittain useita kymmeniä tuhansia kilometriä, joonaa markkaa autojen hankkimiseksi
15680: esim. linja-autot keskimäärin lähes 100 000 posti- ja lennätinlaitokselle liikenteestä
15681: kilometria, liian pitkä aika ottaen huomioon paistettavien tilalle.
15682: vanhojen autojen suuret ja kalliit käyttö- ja
15683: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
15684:
15685: Veikko Kokkola. Eino Raunio.
15686: Arvi Turkka. Erkki W. Mohell.
15687: Heikki Hykkäälä. Elli Nurminen.
15688: Veikko Helle. Eero Antikainen.
15689: 44
15690: 1730
15691:
15692: IV,447. - Rah.al. N:o 313.
15693:
15694:
15695:
15696:
15697: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta postitalon ra-
15698: kentamiseksi 1isalmeen.
15699:
15700:
15701: Eduskunnalle.
15702:
15703: Vuoden 1955 tulo- ja menoarvioesitj'ikseen ten otettu määrärwha ei ole riittävä. Uuden
15704: 19 Pl:n I luvun 22 momentille on merkitty postitalon piirustukset ovat juuri valmistu-
15705: välttämättömien posti- ja asuintalojen se'kä maisillaan. Rakennuksen suuruus tulee ole-
15706: autotallien hankkimiseen yhteensä 300 000 000 maan 14 000 m3 ja on sen kustannusarvio
15707: markkaa, josta asuintalojen rakentamiseen 120 000 000 markkaa. Siihen tullaan sijoitta-
15708: henkilökunnalle 100 000 000 martkkaa. maan myös autotallit, sillä Iisalmi on usean
15709: Liikenteen kasvaessa on tilanne Iisalmen autolinjan päätepaikka.
15710: postitalossa käynyt aivan kestämättömä!ksi. Edellä sanottuun viitaten esitämme kun-
15711: Posti sijaitsee vanhassa vuokratussa puu- nioittaen,
15712: talossa, jossa on niin ahdasta, että esim.
15713: postiljooneilla ei ole lajitteluhuoneessa liik- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15714: kuma-alaa täyttä neliömetriä kutakin postil- tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n 1 luvun
15715: joonia kohden. Lisä:ksi lennätin ja puhelin- 22 momentin kohdalle talojen hankki-
15716: puoli on jouduttu sijoittamaan eri taloon. miseen posti- ja lennätintoimipaikoille
15717: Epäkohdan korjaamiseksi on posti- ja lennä- hallituksen esityksessä merkityn määrä-
15718: tinhallitus ostanut tontin uutta postitaloa ra,han lisäksi 50 000 000 markkaa posti-
15719: varten, mutta talon rakentamiseen ei ole talon rakennustöiden aloittamiseksi
15720: saatu määrärahaa, ja ensi vuoden tulo- ja 1isalmessa.
15721: menoarvioon postitalojen rakentamista var-
15722: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
15723:
15724: Elli Nurminen. Tahvo Rönkkö.
15725: Mikko Hult. Lennart Heljas.
15726: Martti J. Huttunen. Onni Hiltunen.
15727: Yrjö Kilpeläinen. Helge Miettunen.
15728: 1731
15729:
15730: IV,44s. - Rah.al. N:o 314.
15731:
15732:
15733:
15734:
15735: Rytkönen ym..: Määrärahan osoittamisesta postitalon rakenta-
15736: miseksi Iisalmen kaupunkiin.
15737:
15738:
15739: E d u s k u n n a 11 e.
15740:
15741: Vuosien kuluessa on jopa julkisen sanan Vallitsevaan epäkohtaan ovat kiinnittäneet
15742: palstoilla useita eri kertoja korostettu Iisal- hUJOmiota Iisalmen kaupunginhallitus, Iisal-
15743: men postitoimitalon ahtautta ja epäkäytän- men maalaiskunnan kunnanhallitus, Iisalmen
15744: nöllisyyttä. Olosuhteet jatkuvasti kasvavan Ammatillinen Paikallisjärjestö r. y., Suomen
15745: postiliikenteen paineen alla ovat käyneet Postimiesliiton Iisalmen osasto r. y., Posti-
15746: mitä vaikeimmiksi. Kiireellisinä postiliiken- virkamiesliiton Ylä-Savon osasto r. y. ja Val-
15747: neaikoina on lisätoimipaikkoina käytetty tion Puhelinvirkailijat r. y. Mainitut kunnan-
15748: työväentaloa ja Iisalmen kaupungin omista- hallitukset ja ammatilliset järjestöt pitävät
15749: maa juhlatalon parvekekerroksen vaatenau- Iisalmen uuden postitoimipaikan rakenta-
15750: lakkohuonetta. mista välttämättömänä edellä sanottujen epä-
15751: Työolosuhteet ovat olleet työntekijöille mitä kohtien poistamiseksi ja työttömyyden torju-
15752: epäterveellisimmät. Epäkohdan olemassaolon miseksi.
15753: ovat vahvistaneet posti- ja lennätinhallituk- Iisalmessa on jo nyt odotettavissa ainakin
15754: sen ylilääkäri sekä Iisalmen kaupungin am- edellisen talven mittasuhteet saavuttava työt-
15755: mattientarkastaja todeten, että epäterveelli- tömyys rakennusalalla. Arvioiden mukaan
15756: sistä työolosuhteista johtuen henkilökunnan työttömyys tulisi käsittämään vähintään 30
15757: keskuuteen on levinnyt keuhkotuberkuloosi. muuraria ja 70-80 muuta rakennusalan
15758: Sen uhreiksi on sodan jälkeisinä vuosina jou- työntekijää. Suunnitelman ja kustannusar-
15759: tunut kuusi (6) toimihenkilöä. Tapauksista vion Iisalmen uuden postitoimipaikan raken-
15760: on yksi (1) johtanut kuolemaan ja toiset tamisesta ollessa jo valmiina, rakennuskus-
15761: sairaalahoitoon. Viimeisin keuhlrotuberkuloo- tannusten noustessa 112 000 000 markkaan,
15762: siin johtanut sairaustapaus on kestänyt jo valtion tulo- ja menoarvioon olisikin raken-
15763: vuoden ajan. nustöiden aloittamista varten varattava tar-
15764: Postilaitos omistaa Iisalmessa huomattavan peellinen määräraha. Rakennustyöt olisi
15765: autokaluston. Nykyisten olosuhteiden valli- varattujen määrärahojen puitteissa aloitet-
15766: tessa kymmeniin miljooniin nouseva auto- tava viimeistään vuoden 1955 alussa.
15767: kalusto on jouduttu pitämään ulkona ilman Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
15768: mitään suojaa. Onkin tarpeellista tähdentää,
15769: että kalustosuojan puuttuessa kalustojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15770: kunnon rappeutuminen on tavallista ennen- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
15771: aikaisempaa ja aiheutuu siitä postilaitokselle kan suuruisen määrärahan postitalon
15772: huomattavia vahinkoja. rakentamistöiden aloittamiseksi Iisal-
15773: men kaupunkiin.
15774: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
15775:
15776: Juho Rytkönen. Esa Hietanen. Hugo Manninen.
15777: 1732
15778:
15779: IV,449. - Rah.al. N:o 315.
15780:
15781:
15782:
15783:
15784: Alanko ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen postitalon
15785: rakennustöitä varten.
15786:
15787:
15788: E d u s kun n a He.
15789:
15790: Tampereen postitalon rruken.tamisessa on vannut lisäalueen, on tarkoituksenmukaista
15791: aikoinaan tehty se virhe, että se tehtiin aivoo rakentaa ajan vaatima uusi postitalo tälle
15792: Hian pieneksi ja rakennettiin väärälle pai- paikalle. Nykyinen postitalo voidaan käyt-
15793: kalle sikäli, että se häiritsee vilkasliikentei- tää ilennätin- ja puhelinliikenteen juuri nyt
15794: sen Hämeenkadun yleistä liikennettä. Posti- la.ajeneviin tarpeisiin ja osaksi posti- ja
15795: liikenteen viime vuosikymmenen aikana ta- iJ.ennätinlaitoksen henkilökunnan asunnoiksi.
15796: vattomasti lisäännyttyä ei nykyinen noin Uuden talon .tulisi olla suuruudeltaan noin
15797: 17 000 m 3 : n talo kykene enää kunnollisesti 30 000 ms.
15798: tyydyttämään liikennetarvetta. Tontti on Edellä sanottuun viitaten e'hdotamme,
15799: kokonaan rakennettu eikä taloa siis voida
15800: 'laajentaa. Kun postinkuljetusta varten että Eduskwnt•a ottaisi vuoden 1955
15801: tarvittavat postin autot alituisesti kulkevat tUlo- ja menoarvioon 19 Pl:n l luvun
15802: kadulta pihaan ja päinvastoin, sulkeutuu kohdalle 240 miljoonan markan mää-
15803: katuliikenne. Kun posti- ja lennätinlaitok- rärahan Tampereen uuden postitalon
15804: sella on aivan rautwtieaseman läheisyydessä rakennustöitä varten.
15805: tontti, johon kaupunki on tarvittaessa lu-
15806: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
15807:
15808: Kustaa Alanko. Anni Flinck.
15809: Jaakko Hakala. Elli Stenberg.
15810: Artturi Tienari. Leo Suonpää.
15811: 1733
15812:
15813: IV,450. - Rah.al. N:o 316.
15814:
15815:
15816:
15817:
15818: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän posti-
15819: autovarikon rakentamiseen.
15820:
15821:
15822: E d u s k u n n a ll e.
15823:
15824: Jyväskylän postiautovarikko on sijoitettu varikon rakennustyöt voitaisiin ja pitäisi kii-
15825: postitalosta n. 8 kilometrin etäisyydelle erää- reimmiten saada käyntiin. Hallituksen esi-
15826: seen tehdasrakennukseen, josta nykyään jou- tys vuoden 1955 tulo- ja menoarvioksi ei
15827: dutaan maksamaan vuokraa n. 6 milj. mark- kuitenkaan anna mitään varmoja takeita,
15828: kaa vuodessa. Ennen kaikkea sijainniltaan, että näin tulisi tapahtumaan. Uusien talojen
15829: mutta myös rakenteeltaan on kyseinen teh- hankkimiseen postilaitokselle osoitettu 200
15830: dasrakennus nykyiseen tarkoitukseensa hei- milj. markan määräraha on jakamaton ja
15831: kosti sopiva. Siksi eduskunta onkin kaksi lisäksi tiedetään, että postiautovarikkojen
15832: kertaa torjunut tämän rakennuksen ostamista hankintasuunnitelmia on monilla paikkakun-
15833: tarkoittaneet esitykset. Ilmeisesti siitä syystä, nilla.
15834: että tarkoitukseen sopivan autovarikon ra- Edellä esitetrtyyn viitaten ehdotamme,
15835: kennustöihin ei ole toistaiseksi ryhdytty, on
15836: rakennuksen vuokra kohotettu aivan koh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15837: tuuttomiin. Jyväskylän kaupunki on viime tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
15838: kesänä myynyt postilaitokselle autovarikon kaa Jyväskylän postiautovarikon ~
15839: paikaksi hyvin soveltuvan tontin. Postiauto- kennustöiden aloittamista varten.
15840: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
15841:
15842: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
15843: 1734
15844:
15845: lV,Hil. - Rah.al. N:o 317.
15846:
15847:
15848:
15849:
15850: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta postitalon rakentami-
15851: seksi Ouluun.
15852:
15853:
15854: Eduskunnalle.
15855:
15856: Tilanpuutteesta johtuen toimii Oulussa ohjelma on saadun tiedon mukaan tekeillä
15857: posti, lennätin ja puhelin k()lmessa eri pai- ja sen mukaan tulisi rakennuksen suuruus
15858: kassa, mikä ei ole eduksi joustavalle liiken- olemaan 28 000 ms. Kustannusarvio on 224
15859: teen hoidolle. Tilanne varsinaisessa postita- milj. markkaa.
15860: lossa on niin kestämätön, että aivan ensi ti- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
15861: lassa olisi Ouluun saatava kasvanutta liiken- dotamme,
15862: nettä vastaava uusi postitalo, mutta ensi vuo-
15863: den tulo- ja menoarvioon posti- ja lennätin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15864: laitoksen talorakennustoimintaa varten ote- tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n I luvun
15865: tun pienen määrärahan turvin ei voida ra- 22 momentin kohdalle 224 000 000
15866: kennustyötä aloittaa. Posti- ja lennätinhalli- markan määrärahan postitalon raken-
15867: tuksella on Oulussa hyvä n. 3 000 m2 suu- tamiseksi Ouluun.
15868: ruinen tontti postitaloa varten. Rakennus-
15869: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
15870:
15871: Lauri Järvi. Arvi Turkka.
15872: Erkki Koivisto. Eeli Erkkilä.
15873: Eemil Partanen. Armas Leinonen.
15874: 1735
15875:
15876: IV,452. - Rah.al. N:o 318.
15877:
15878:
15879:
15880:
15881: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun postiautovarikon
15882: rakennustöiden aloittamista varten.
15883:
15884:
15885: E d u s k u n n a ll e.
15886:
15887: Vuoden 1955 tulo- ja menoarvioesityksen aiheuttaa posti- ja lennätinlaitokselle tuntu-
15888: 19 Pl: n I luvun 22 momentin kohdalle on vaa taloudellista vahinkoa eikä ole valtion
15889: merkitty välttämättömien posti- ja asuin- edun mukaista. Epäkohdan korjaamiseksi on
15890: talojen sekä autotallien hankkimiseen yhteensä ns. Limingan tullista ostettu tontti posti-
15891: 300 miljoonaa markkaa. autovarikkoa varten. Tontille rakennettavan
15892: Postiautoliikenteen viime vuosina huomat- autovarikkorakennuiksen suuruus tulee ole-
15893: tavasti laajennuttua ei sanottu määräraha maan 28 000 m3 ja on sen 'kustannusarvio
15894: ole riittävä vuoden 1955 tarvetta varten. 196 milj. markkaa.
15895: Pohjois-Suomessa on Oulusta muodostunut Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
15896: yhä suurempi postiautojen keskuspaikka ja ehdotamme,
15897: on sinne sijoitettu nykyisin n. 60 linja-,
15898: kuorma-, paketti- ja henkilöautoa. Posti- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15899: lennätinhallituksella on parakkeja postiautoja tulo- ja menoarvioon 19 Pl: n I luvun
15900: varten, mutta ne ovat ·erittäin kylmiä ja 22 momentin kohdalle lisäyksenä
15901: pieniä sekä muutenkin sopimattomia tarkoi- 50 000 000 markkaa Oulun postiauto-
15902: tukseen, niin että tilan puutteen vuoksi jou- varikon rakennustöiden aloittamista
15903: dutaan autoja säilyttämään ulkosalla, mikä varten.
15904: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
15905:
15906: Lauri Järvi. Arvi Turkka.
15907: Erkki Koivisto. Eeli Erkkilä.
15908: Eemil Partanen. Armas Leinonen.
15909: 1736
15910:
15911: IV,453. - Rah.al. N:o 319.
15912:
15913:
15914:
15915:
15916: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi posti-
15917: ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle perustettavia asunto-
15918: osakeyhtiöitä varten.
15919:
15920:
15921: E d u s k u n n a ll e.
15922:
15923: Kun posti- ja lennätinlaitoksen henkilö- takaisin, ei siitä aiheudu valtiolle suoranai-
15924: kunnan vaikeata asuntotilannetta ei tarkoi- sia lopullisia menoja. Lisäksi kunnollisten
15925: tukseen osoitettujen määrärahojen avulla ole asuntojen saaminen parantaisi työtehoa ja
15926: kyetty korjaamaan, on posti- ja lennätinlai- estäisi myös pätevän henkilökunnan siirty-
15927: toksen henkilökunta pyrkinyt oma-aloittei- misen sellaisten yksityisten palvelukseen,
15928: sella rakennustoiminnalla lieventämään asun- jotka pystyvät tarjoamaan asunnon.
15929: topulaansa. Vuodesta 1952 lähtien on tulo- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
15930: ja menoarviossa ollut määräraha !ainoiksi dotamme,
15931: posti- ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle
15932: Qmakotitoimintaa varten. Kun kaupungeissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
15933: ja muissa asutuskeskuksissa omakotitonttien tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II lu-
15934: saaminen on erittäin vaikeata, olisi tätä oma- kuun uudelle momentille 40 000 000
15935: toimista asuntojen hankkimista tuettava markan suuruisen määrärahan lainoiksi
15936: myöntämällä asunto-osakeyhtiölinjalla tapah- posti- ja lennätinlaitoksen henkilökun-
15937: tuvan rakennustoiminnan edistämiseksi huo- nalle omatoimisesti perustettavia asun-
15938: keakorkoisia lainoja. Kun tähän rakennustoi- to-osakeyhtiöitä varten.
15939: mintaan lainatut vara~ maksetaan vuosittain
15940: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
15941:
15942: Elli Nurminen. Eero Antikainen. K. F. Haapasalo.
15943: Laura Brander-Wallin. Lempi Lehto. Jaakko Hakala.
15944: Kaisa Hiilelä. Rafael Paasio. Urho Kulovaara.
15945: Tyyne Paasivuori. Martta Salmela-Järvinen. Arvi Turkka.
15946: Yrjö Kilpeläinen. Eino Raunio. Heikki Hykkäälä.
15947: Impi Lukkarinen.
15948: 1737
15949:
15950: IV,454. - Rah.al. N:o 320.
15951:
15952:
15953:
15954:
15955: Rantamaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puhelin-
15956: ja lennätinverkon laajentamiseen ja parantamiseen.
15957:
15958:
15959: E d u s k u n n a ll e.
15960:
15961: Viime aikoina on niin valtiovallan kuin kyistä suurempia määrärahoja. - Edusta-
15962: yksityistenkin etupiirien taholta kiinnitetty jien tekemien, tätä koskevien aloitteiden ai-
15963: usein toistuvasti huomiota siihen, ettei heena on ollut todellinen tarve, joka monin
15964: maamme tietoliikennetoiminta ole pystynyt paikoin varsinkin maaseudun syrjäkylissä on
15965: kapasiteettinsa eikä myöskään kvaliteettinsa suorastaan katastrofinomaisen huutava. Ti-
15966: puolesta seuraamaan aikamme vaatimusten lanne on nimittäin varsin huolestuttava.
15967: edellyttämiä tarpeita. Tästä seikasta osoituk- Määrärahojen riittämättömyyden vuoksi on
15968: sena mainittakoon vain, että hallituksen esi- syrjäkylien puhelintarpeesta vain murto-osa
15969: tykseen eduskunnalle valtion tulo- ja meno- vuosittain voitu tyydyttää ja tyydyttämättä
15970: arvioksi vuodelle 1952 otetussa liitteessä jäänyt tarve on siten vuosi vuodelta vain
15971: todetaan mm.: ,Posti- ja lennätinlaitokseen kasvanut niin, että tätä nykyä n. 450 tehtyä
15972: tapahtuvat sijoitukset reaalisesti tuskin ovat anomusta puhelinaseman tai puhelupaikan
15973: vuoden 1938 tasolla". Ankarimmin on sijoi- perustamisesta maaseudun syrjäkyliin odot-
15974: tusten niukkuus vaikuttanut nopeimmin ke- taa vuoroaan.
15975: hittyviin tietoliikennehaaroihin, puhelin- ja Maan harvaan asuttujen seutujen ja ennen
15976: lennätintoimintaan. Tämän seikan ovat val- kaikkea maaseudun syrjäkylien puhelinolot
15977: tiontilintarkastajat kertomuksessaan vuodelta vaatisivat nopeaa parantamista, sillä tavallis-
15978: 1949 todenneet. ten, yleisinhimillisten tarpeitten lisäksi, jol-
15979: Maamme puhelinolot ovat kahden viimei- loin kaivattaisiin kiireellitstä tiedotusyhteyttä,
15980: sen vuosikymmenen aikana useita kertoja ol- esimerkiksi sairaus-, synnytys- ja onnetto-
15981: leet eduskunnan käJSiteltävinä. Jo v. 1931 muustapauksissa, on muistettava, että esimer-
15982: valtiopäivillä eduskunta lausui käsityksensä, kiksi maaseudulle ja sen nuorisolle toivot-
15983: että maamme puhelinolot kaipaitsivat uudel- tava pienteollisuus, joka työnsaantitilaisuuk-
15984: leenjärjestelyä. V. 1932 valtiopäivillä edus- sineen vähentäisi esim. maaltapakoa sen mo-
15985: kunta lausui toivomuksen, että hallitus ryh- nine haitallisine seurauksineen, ei voi elpyä
15986: tyisi kiireellisiin toimenpiteisiin maan puhe- eikä yritteliäisyyttä voida saada aikaan sel-
15987: linolojen uudelleenjärjestämiseksi ensisij,assa laisilla paikkakunnilla, missä ei ole puhelinta.
15988: kaukoliikenteen ottamiseksi valtion välittö- Kun näittenkin seutujen asukkaat kyllä
15989: mään hoitoon. Tämänkin jälkeen on edus- muistetaan veronmaksajina, on hyvin ym-
15990: kunta toistuvasti ilmaissut käsityksensä val- märrettävissä se tyytymättömyys, millä puhe-
15991: tion puhelinlaitoksen kehittämisen tärkey- linolojen parantamista maan syrjäisillä seu-
15992: destä ja sisällyttänyt päätöksiinsä lausuntoja, duilla odotetaan. Kokemus on osoittanut,
15993: joissa on korostettu nimenomaan vaatimusta ettei yksityisen yritteliäisyyden varassa näitä
15994: parantaa myös syrjäseutujen puhelinoloja. tarpeita saada parannetuksi, vaan valtioval-
15995: Niinpä on eduskunta, mainitaksemme erään lan on otettava se tehtäväkseen.
15996: esimerkin, vuoden 1949 valtiopäivillä erään Sota-aikana ja sen jälkeisinä vuosina pää-
15997: toivomusaloitteen johdosta lausunut toivo- sivät myös monen yksityisen puhelinyhtymän
15998: muksen, että hallitus kiinnittäisi aivan eri- laitteet siinä määrin huononemaan, ettei se
15999: koista huomiota valtion puhelin- ja lennätin- enää pysty saattamaan niitä kuntoon. Tästä
16000: verkon kehittämiseen ja parantamiseen sekä syystä ovat vuosi vuodelta yhä useammat
16001: varaisi lähivuosina tarkoitusta varten ny- näistä yhtymistä anoneet, että valtio lunas-
16002: 45
16003: 1738 IV,454, - Puhelin- ja lennätinverkon laajentaminen.
16004:
16005:
16006: taisi ja kunnostaisi niiden laitteet. Onpa puhelinlaitoksia, jotka eivät enää kykene toi-
16007: esiintynyt lukuisia sellaisiakin tapauksia, mintaansa jatkamaan ja jotka siitä syystä
16008: että ne on tarjottu ilman vastiketta, kun- itse toivovat, että valtio ottaisi heidän puhe-
16009: han valtio ottaa hoitaakseen puhelinliiken- linlaitteensa haltuunsa. Tästä kaikesta on
16010: teen. Kaikkiaan noin 65 yksityistä puhelin- ollut seurauksena, että kaukopuhelujen odo-
16011: yhtymää on tällä tavoin tarjonnut laitteensa tusajat eräillä tärkeillä väleillä ovat koh-
16012: valtiolle, joko lunastettavaksi tai mainituin tuuttoman pitkät, että varsinkin maaseudun
16013: ehdoin ilmaiseksi, mutta varojen puutteessa puhelinolot ovat jääneet arveluttavasti jäl-
16014: näitä tarjouksia ei ole voitu hyväksyä. On keen kehityksestä ja että puhelintoimi ei ole
16015: odotettavissa, että tällaisten lunastustarjous- päässyt laajenemaan maamme harvaan asut-
16016: ten lukumäärä lähivuosina huomattavasti li- tuihin osiin sillä tavalla kuin olisi ollut
16017: sääntyy. välttämätöntä näiden paikkakuntien ja nii-
16018: Kaukopuhelinliikenteen suhteen on todet- den ,asukkaiden taloudelliselle ja muullekin
16019: tava, että suurimpien paikka:kuntien välillä kehitykselle. Tällainen tilanne vaikuttaa tie-
16020: on liian vähän johtoja, minkä vuoksi kiireei- tenkin koko maamme talouselämään ja aiheut-
16021: lisinäkin tilattuja puheluja voidaan välittää taa sille ja välittömästi valtioliekin suora-
16022: vasta kohtuuttoman pitkän odotusajan jäl- naista vahinkoa. Valtion puhelintoimen kit-
16023: keen. Tämä ei koske yksinomaan varsinaista sas rahoittaminen on sitäkin oudompaa, kun
16024: kaukopuhelinliikennettä, vaan odotusaika tämä valtion liiketoiminta on aina alusta
16025: saattaa samasta syystä venyä monien tuntien alkaen ollut varsin tuottoisa.
16026: pituiseksi silloinkin, kun kysymyksessä ovat Maamme talouselämässä pyritään nykyisin
16027: lähipaikkakunnat. Tällainen tilanne vaikut- pääsemään pitkän tähtäimen suunnitelma-
16028: taa tietenkin ratkaisevasti tiedotuspalveluun talouteen. Tällaista suunnitelmataloutta pi-
16029: ja siten vahingoittaa talouselämää ja myös- täisi voida harjoittaa ja ylläpitää myös val-
16030: kin valtiota. Jos puhelua joutuu odottamaan tion puhelintoimessa. Olisi voitava suorittaa
16031: suunnilleen yhtä kauan tai kenties kauem- sellaisia perusteellisia uudistuksia ja lisäyk-
16032: minkin kuin autolla tai lentokoneella voitai- siä valtion puhelintoimessa, että puhelintoimi
16033: siin matka suorittaa, ei puhelin silloin enää voitaisiin kaikkein taloudellisimmin, nykyai-
16034: kykene tyydyttämään yhäti kasvavaa nopeit- kaisen tekniikan suomat edellytykset hyväksi
16035: ten tiedotusvälineitten tarvetta. Miten huo- käyttäen hoitaa. Puhelinliikenteen automati-
16036: lestuttava tilanne tosiaankin on, selviää siitä, soimista pitäisi voida toteuttaa nykyistä no-
16037: että arvovaltainen kauppakamarijärjestökin peammassa tahdissa niin paikallisverkoissa
16038: on joutunut kiinnittämään aivan erikoista kuin kaukoliikenteessäkin, ja siten aikaan-
16039: huomiota puhelinolojemme kurjuuteen, joka saada ne säästöt liikenteen hoidossa ja se
16040: selvimmin heijastuu pitkien odotusaikojen nopeus ja lisäys liikenteessä ja siten myös
16041: vuoksi välttämättömänä kiireellisten puhelu- liikennetuloissa, jotka automaattisella liiken-
16042: luokkien suhteettoman runsaana käyttönä. teellä on aikaansaatavissa. Tämä edellyttää
16043: Niinpä useat kauppakamariyhdistykset ovat myös kaukoyhteyksien huomattavaa lisää-
16044: julkilausumissaan kehoittaneet yleisöä ryhty- mistä nykyaikaisin taloudellisin menetelmin.
16045: mään ns. pikapuhelulakkoon. Valtion puhelinverkon kehittämiseksi suun-
16046: Yhteenvetona voidaan sanoa, ettei valtion nitelmallisuutta noudattaen posti- ja lennä-
16047: puhelinverkko määrärahojen niukkuuden tinhallitus v. 1952 teki valtiovallalle esityk-
16048: vuoksi pysty kohtuullisella tavalla tyydyttä- sen siitä, mitä lisäyksiä ja muutoksia val-
16049: maan liikennetarvetta edes tärkeimmillä tion puhelinverkossa olisi tehtävä vuosina
16050: selkälinjoillakaan. Se ei myöskään ole voi- 1952-1960 ja kuinka paljon määrärahaa
16051: nut laajentaa toimintaansa maamme harvaan tarkoitukseen olisi vuosittain myönnettävä,
16052: asuttuihin osiin eikä maaseudun syrjäkyliin jotta saataisiin pysäytetyksi kehityksen alas-
16053: siinä määrässä kuin olisi ollut välttämätöntä, päin meno ja lisätyksi puhelinverkkoa edes
16054: jotta näiden seutujen ja niiden asukkaiden tyydyttävälle kannalle.
16055: talouselämä olisi voinut päästä elpymään. Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksen
16056: Valtion puhelintoimi ei liioin ole varojen 19 Pl: n I luvun 24 momentin kohdalle on
16057: puutteessa voinut ottaa haltuunsa maaseu- merkitty puhelin- ja lennätinverkon laajen-
16058: dulla olevia, taloudellisissa ja teknillisissä tamiseen ja parantamiseen 1 200 miljoonaa
16059: vaikeuksissa toimivia pieniä tai pienehköjä markkaa. Vaikka tulo- ja menoarvioesityk-
16060: IV,454. - Rantamaa ym. 1739
16061:
16062: seen merkitty määräraha on hieman suu- 3. kaukokaapelin hankkimiseen ja laske-
16063: rempi kuin aikaisempina vuosina, ei se vielä- miseen lisäystä 150 000 000 mk;
16064: kään ole riittävä aikaisempien vuosien mää- 4. uusien suurehkojen automaattikeskusten
16065: rärahaniukkuudesta johtuneiden välttämättö- ja niihin liittyvien verkkoryhmäkeskusten
16066: mien puutteiden poistamiseksi v. 1955. Kun rakentamiseen tai alullepanemiseen lisäystä
16067: ammattivirasto oli esittänyt mainitulle mo- 100 000 000 mk;
16068: mentille lähes kolme ja puoli kertaa tulo- ja 5. automaattilaitteiden hankintojen aloit-
16069: menoarvioesitykseen otettua määrää suurem- tamiseen tilaajavalintaista kaukoliikennettä
16070: man määrärahan, olisi aivan välttämättömiä varten Helsingin ja Tampereen kaukokeskuk-
16071: tarkoituksia varten saatava menoarvioehdo- siin lisäystä 50 000 000 mk.
16072: tuksessa esitetyn määrärahan lisäksi vielä 6. uusien puhelintoimipaikkojen perusta-
16073: vähintään 550 milj. markkaa. Tällöinkään mista varten 50 000 000 mk.
16074: ei saataisi tarkoitukseen kuin 1/3 siitä mää-
16075: rästä, mitä ammattivirasto piti tärkeänä. Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen esi-
16076: Ko. tarkoitukseen tarvittaisiin varoja seu- tämme,
16077: raavasti:
16078: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
16079: 1. avojohdoilla toimivien kantoaalto- ja tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n I luvun
16080: välityslaitteiden hankkimiseen uusien yhteyk- 24 momentille hallituksen esityksessä
16081: sien aikaansaamiseksi lisäystä 50 000 000 mk; jo olevan määrärahan lisäksi 550 mil-
16082: 2. kaapeleilla tai suuntaradioyhteydellä joonaa markkaa puhelin- ja lennätin-
16083: toimivien kantoaaltovahvistin- ja välityslait- verkon laajentamiseen ja parantami-
16084: teiden hankkimiseen uusien yhteyksien ai- seen.
16085: kaansaamiseksi lisäystä 150 000 000 mk;
16086: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
16087:
16088: Antti J. Rantamaa. Einari Jaakkola. Matti Mattila.
16089: T. Saloranta. Heikki Soininen. Eemil Partanen.
16090: Toivo H. Kinnunen. Antti Kukkonen. Sylvi Halinen.
16091: Eeli Erkkilä. Veikko Helle. Marja Lahti.
16092: K. F. Haapasalo. Esa Koivusilta. Edvard Pesonen.
16093: Eino E. Heikura.
16094: Toivo Antila.
16095: 1740
16096:
16097: IV,455. - Rah.al. N:o 321.
16098:
16099:
16100:
16101:
16102: Lehto ym.: Määrärahan osoittamisesta Lomaliitto r. y: lle lai-
16103: noiksi Lepolammen lomakodin laajentamista varten.
16104:
16105:
16106: E d u s k u n n a ll e.
16107:
16108: Lomaliitto r. y. on jo yli kymmenen vuoden kaalinen hoito-osasto, joka erinomaisella ta-
16109: aikana suorittanut erittäin ansiokasta sosiaa- valla palvelisi myös lomalla olevia äitejä.
16110: lista työtä lomanvieton tarkoituksenmukaisen Suunniteltu laajennus ja uutisrakennus tu-
16111: käytön edistämiseksi. Erikoisesti on mainit- lee maksamaan noin 20 miljoonaa markkaa.
16112: tava ne monet tuhannet ylirasittuneet, suu- Koska Lomaliitto r. y:n on erittäin vaikeata
16113: riperheiset, vähävaraiset äidit, jotka ovat saada rahoitustansa muuten hoidetuksi ja
16114: Lomaliiton suojissa saaneet viettää maksut- koska mainitun lomakohteen kunnostaminen
16115: toman loman, loman, joka usein on ollut hei- edistää kansalaisten työkyvyn ja terveyden
16116: dän elämänsä ainoa. suojelua, kohdistuen erikoisesti äitien suureen
16117: Lomaliitolla on nykyisin yhteensä yhdek- ja keskeiseen ryhmään, toivoisimme, että
16118: sän eri lomakotia, mutta niistä vain yksi Lomaliitto r. y: lle myönnettäisiin pitkäaikai-
16119: kokonaan ja toinen osittain talvikäyttöinen. nen halpakorkoinen laina ko. suunnitelman
16120: Kun monille perheenäideille tuottaa vaikeuk- toteuttamiseksi. Korostamme erikoisesti sitä,
16121: sia päästä lomanviettoon kesäaikana, olisi että kansalaisten työvoima on yhteiskunnan
16122: pyrittävä lisäämään heidän mahdollisuuk- kallisarvoisin pääoma, joten sen ennakolta
16123: siaan talviloman viettoon. Tätä seikkaa sil- suojaavaa toimintaa olisi valtiovallan syytä
16124: mällä pitäen onkin Lomaliitto r. y. hankki- tukea.
16125: nut lisäalueen Kolmirannan Lepolammen lo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16126: makodin läheisyydestä. Tarkoitus on laajen-
16127: taa ko. lomakotia suuremmaksi, noin 100 että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
16128: paikkaa käsittäväksi talvikäyttöiseksi loma- tulO- ja menoarvioon 19 Pl:n II luvun
16129: kodiksi. Lähellä Helsinkiä olevana - noin uudelle momentille 10 000 000 markan
16130: 30 km - voitaisiin mainittuja tiloja erittäin määrärahan pitkäaikaisen halpakorkoi-
16131: hyvin käyttää myös sairaaloista vapautuvien sen lainan myöntämiseksi Lomaliitto
16132: toipilaskotina ja siten helpottaa suurta pai- r. y :lle liiton Lepolammen lomakodin
16133: netta vähälukuisiin sairastiloihin. Sitä varten laajentamiseksi ja kunnostamiseks·i
16134: on uudisrakennukseen suunniteltu pieni fysi- talvikäyttöiseksi.
16135: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
16136:
16137: Lempi Lehto. Edvard Pesonen. K. F. Haapasalo.
16138: Kaisa Hiilelä. Nestori Nurminen. Jaakko Hakala.
16139: Anni Flinck. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Johannes Wirtanen.
16140: Meeri Kalavainen. Hemming Lindqvist. Urho Saariaho.
16141: Vappu Heinonen. Mauri Ryömä. Eino Saari.
16142: Impi Lukkarinen. Tauno Kelovesi. Harras Kyttä.
16143: Eino Raunio. Heikki Soininen. R. Hallberg.
16144: Yrjö Kilpeläinen. Rainer Virtanen. Veikko Helle.
16145: Irma Rosnell.
16146: Tyyne Paasivuori.
16147: 1741
16148:
16149: IV,4o6. - Rah.al. N:o 322.
16150:
16151:
16152:
16153:
16154: Kilpeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi
16155: invaliidien ammattioppilaitoksen asuntolarakennusta var-
16156: ten.
16157:
16158: E d u s k u n n a ll e.
16159:
16160: Maamme invaliidien ja heidän perusta- teellisten asunto-olojen vuoksi on myös kyke-
16161: miensa invaliidijärjestöjen omatoimisen työn nevän palveluskunnan saanti ollut vaikeata,
16162: tuloksena on invaliidihuoltomme viime vuo- ja opetustoimintaa on vaikeuttanut suuresti,
16163: sina kehittynyt erittäin nopeassa tahdissa. että laitoksella on vain yksi luentosali ja että
16164: Kaikkein tuloksellisinta on tällä alalla ollut teorian oppitunteja on jouduttu pitämään
16165: invaliidien ammattikasvatustyön kehitys ja tähän tarkoitukseen soveltumattomissa työ-
16166: siihen liittyvänä invaliidien erikoisammatti- saleissa.
16167: oppilaitosten aikaansaaminen. Näiden laitos- Poistaakseen edellämainittuja puutteita on
16168: ten pystyttäminen kuuluisi voimassa olevan Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien
16169: invaliidihuoltolain perusteella valtiolle, mutta Liitto jo pitemmän aikaa suunnitellut asun-
16170: kun valtio ei ole tähän tehtävään pystynyt tola- ja luentosalirakennuksen rakentamista
16171: paneutumaan, ovat invaliidijärjestöt, ja laitoksen yhteyteen. Piirustukset mainittua
16172: niistä nimenomaan Suomen Siviili- ja Asevel- rakennusta varten on laatinut arkkitehti
16173: vollisuusinvaliidien Liitto r. y., omatoimisesti Olavi Sortta ja on rakennuksen tilavuudeksi
16174: rakentaneet menestyksellisesti työskenteleviä ajateltu n. 3 500 m3. Tämän laitoksen tulok-
16175: ammattioppilaitoksia. sellisen toiminnan kannalta välttämättömän
16176: Maamme vanhin invaliidien ammattikoulu- rakennuksen rakentamiseen ja kalustamiseen
16177: tusta varten pystytetty laitos, joka aloitti tarvitaan varoja kaikkiaan n. 40 milj. mark-
16178: toimintansa v. 1942, jossa on 70 oppilas- kaa. Kun laitoksen omistava järjestö on val-
16179: paikkaa ja joka on tähän mennessä ennättä- mis itse hankkimaan 20 000 000 markkaa ra-
16180: nyt antaa koulutusta yli 900 invaliidille, on kennuskustannusten peittämiseksi, vaikka jo
16181: Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien mainitun invaliidihuoltolain mukaan raken-
16182: Liitto r. y:n Westendin Invaliidien Ammatti- nushankkeen toteuttaminen voidaan katsoa
16183: oppilaitos. Mainittu liitto rakensi, koneisti kokonaan valtiolle kuuluvaksi, on valtiolla
16184: ja kalusti tämän laitoksen kokonaan ilman käsityksemme mukaan erittäin painavat syyt
16185: valtion tukea. ko. rakennushankkeen tukemiseen. Tämän
16186: Niin tuloksellista kuin W estendin Invalii- perusteella esitämme kunnioittavasti,
16187: dien Ammattioppilaitoksen toiminta onkin
16188: ollut, on tilanahtaus laitoksen koko tähänas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
16189: tisen toiminnan ajan vaikeuttanut täyste- tulo- ja menoarvioon Suomen Siviili-
16190: hoista työskentelyä. Jatkuvasti on suuri ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto
16191: puute niin oppilaiden kuin opettajienkin r. y: lle 20 miljoonan markan korotto-
16192: majoitustiloista. Neljän oppilaan huoneisiin man avustuslainan W estendin Invalii-
16193: on täytynyt majoittaa viisi tai kuusi oppi- dien Ammattioppilaitoksen asuntola-
16194: lasta, mikä aiheuttaa monia haittoja ja lisää rakennuksen rakentamista varten.
16195: laitoksen korjaus- ja puhdistuskuluja. Puut-
16196: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
16197:
16198: Yrjö Kilpeläinen. Veikko Helle. Varma K. Turunen.
16199: Esa Koivusilta. Päiviö Hetemäki. Artturi Tienari.
16200: Felix Seppälä..
16201: 1742
16202:
16203: IV,457. - Rah.al. N:o 323.
16204:
16205:
16206:
16207:
16208: Sarjala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennus-
16209: lainoiksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
16210:
16211:
16212: E d u s k u n n a 11 e.
16213:
16214: Maaseudun vähävaraisen väestön asunto- yli kaksinkertainen ehdotettuun määrärahaan
16215: olot ovat jatkuvasti huonot ja kaipaavat pe- nähden, olisi työllisyyden turvaamisen ja
16216: rinpohjaista korjaamista. Tämä sekä maa- maaseudun rahatilanteen kiristymisenkin
16217: seudun asunto-olojen parantamistoiminnan huomioon ottaen tätä maaseudun väestölle
16218: kiireellisyys tunnustetaan jo kaikissa kansa- elintärkeätä toimintaa voitava jatkaa parem-
16219: laispiireissä. Tarkoitukseen onkin kuluvana min olosuhteita ja tarvetta vastaavassa laa-
16220: vuonna ollut käytettävissä 1 700 milj. mark- juudessa.
16221: kaa kuntien asutuskassojen kautta jaettavina Edellä lausutun perusteella ehdotamme
16222: halpakorkoisina lainoina, joita myönnetään kunnioittaen,
16223: rakennusten korjaamiseen, parantamiseen,
16224: laajentamiseen ja uusimiseen. Maaseudun että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
16225: asunto-olojen parantamistoiminta onkin pääs- tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II luvun
16226: syt jo hyvään alkuun. 11 ,Rakennuslainat maaseudun asunto-
16227: Hallituksen esityksessä ensi vuoden tulo- olojen parantamiseen" siirtomäärära-
16228: ja menoarvioksi on ehdotettu tarkoitukseen hamomentille lisäyksenä 500 000 000
16229: 1700 000 000 markkaa. Kun lainojen kysyntä markkaa.
16230: kuluvana vuonna jo tähän mennessä on ollut
16231: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
16232:
16233: Wiljam Sarjala. Eemil Partanen. Kerttu Saalasti.
16234: Eino E. Beikura. T. Saloranta. Sylvi Balinen.
16235: Mauno Jussila. Verner Korsbäck. Marja Lahti.
16236: Eino Rytinki.
16237: Toivo B. Kinnunen.
16238: 1743
16239:
16240: IV,458, - Rah.al. N:o 324.
16241:
16242:
16243:
16244:
16245: Wiherheimo: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kaupun-
16246: geissa ja kauppalaissa toimiville käsi- ja pienteollisuus-
16247: yrityksille.
16248:
16249:
16250: E d u s k u n n a ll e.
16251:
16252: Suunnitelmallisesti kehitetyt käsi- ja pien- jo neljättä vuotta, on antanut myönteisiä
16253: teollisuusyritykset voivat täydentää ja moni- kokemuksia, on sitä toisaalta pidettävä puut-
16254: puolistaa teollisuutemme tuotantoa ja tarjota teellisena ja epäoikeudenmukaisena, koska
16255: uusia työtilaisuuksia nykyistä laajemmille lainoista ovat päässeet osallisiksi ainoastaan
16256: väestöpiireille. Olemassaolevien käsi- ja pien- maaseudulla toimivat yritykset. Alueellinen
16257: teollisuusyritysten rationalisoimismahdolli- rajoitus on estänyt laajassa mitassa työlli-
16258: suuksia, uusimalla ja ajanmukaistamaila ko- syyden ja tuotannon tehostamista edistävää
16259: neistoa ja työvälineitä sekä tuotantolaitoksia, lainoitusta ja on siten herättänyt perusteltua
16260: ehkäisee yhä va.ikeammaksi muodostunut tyytymä:ttömyyttä. Epäkohdan poistamiseksi
16261: pääomanpuute. Tämän vuoksi olisi valtion olisi välttämätöntä laajentaa lainoitusta kä-
16262: varoista saatava halpakorkoisia lainoja ko- sittämään myös kauppaloissa ja kaupungeissa
16263: neiden ja työvälineiden hankintaan ja tuo- toimivat käsi- ja pienteollisuusyritykset.
16264: tantorakennusten perustamiseen ja kunnos- Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
16265: tamiseen. nioittavasti,
16266: Kuluvan vuoden menoarviossa 19 Pl. II: 23
16267: momentin kohdalla olevasta määrärahasta että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
16268: avustuslainoiksi työllisyyden turvaamiseksi tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II
16269: on varattu 250 milj. mk käytettäväksi maa- lukuun kauppa- ja teollisuusministe-
16270: seudun pienteollisuutta varten avustuslai- riöön kohdistuvien hallinnonhaarojen
16271: noiksi työllisyyden kannalta tärkeisiin töihin. kohdalla uudelle momentille siirto-
16272: Hallitus katsoi tarkoituksenmukaiseksi siir- määrärahana 250 000 000 markkaa
16273: tää lainojen jaon kauppa- ja teollisuusminis- myönnettäväksi lainoina kaupungeissa
16274: teriölle. ja kauppalaissa toimiville käsi- ja
16275: Vaikka tämä lainoitus, joka on jatkunut pien teollisuusyrityksille.
16276: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
16277:
16278: T. A. Wiherheimo.
16279: 1744
16280:
16281: IV,459. - Rah.al. N:o 325.
16282:
16283:
16284:
16285: Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalpakor-
16286: koisiksi lainoiksi Ensi Kodeille.
16287:
16288:
16289: E d u s k u n n a 11 e.
16290:
16291: Vuoden 1950 alusta voimaan tullut laki not esim. v. 1953 olivat n. 41 milj. mk, josta
16292: lastenkotien valtionavusta edellyttää, että las- hoitomaksuina voitiin periä vain n. 15 mil-
16293: tenkodit voivat saada valtion avustusta myös- joonaa. Muu osa tuloista saatiin kuntien ja
16294: kin perustamis- ja rakentamiskustannuksia valtion avustuksena sekä koteja ylläpitävien
16295: varten. Tämän avustuksen tulisi lain mu- yhdistysten ja Ensi Kotien Liiton toimin-
16296: kaan olla kaksi viidennestä tavallisissa las- nan avulla. Huomattavan osan kotien me-
16297: tenkodeissa ja puolet muissa lastenkodeissa noista muodostavat rakennuskustannusten ai-
16298: hyväksytyistä kohtuullisista perustamiskus- heuttamien velkojen korot. Monet kodit jou-
16299: tannuksista. Kun kuitenkin valtionavun mak- tuivat rakentamaan vv. 1950-52, jolloin ra-
16300: saminen on ollut riippuvainen talousarvioon kennuskustannukset kohosivat rakentamisen
16301: otetuista määrärahoista ja tämä kaikkina aikana melkein kaksinkertaisiksi. Ensi Ko-
16302: näinä vuosina on ollut aivan riittämätön, ei- tien rakentaminen tulee myöskin suhteelli-
16303: vät kodit ole voineet saada avustuksia edes sesti kalliimmaksi kuin esim. tavallisen las-
16304: kahtakymmentä prosenttia perustamiskuluis- tenkodin rakentaminen, koska on rakennet-
16305: taan, tuskin sitäkään. tava tiloja sekä pikkulapsia että heidän äite-
16306: Valtionapua saavien lastenkotien ryhmään jään varten. Mainittakoon, että sangen huo-
16307: kuuluvat myöskin Ensi Kodit, joihin yksi- mattava osa rakennuskustannuksista on jou-
16308: näiset äidit, pääasiassa ensisynnyttäjät saa- duttu maksamaan liikevaihtoverona valtiolle.
16309: vat tulla lapsineen ja oleskella siellä kunnes Varojen hankkiminen velkojen korkoihin
16310: lapsi on täyttänyt kuusi kuukautta. Ensim- j,a kuoletuksiin joutuu näin ollen olemaan
16311: mäinen koti perustettiin Helsinkiin v. 1942 eräänä tärkeänä osana ko. laitosten ylläpitä-
16312: ja nyt on jo kuusi Ensi Kotia toiminnassa jien, Ensi Koti-yhdistysten toiminnassa. Yk-
16313: eri puolilla maata. Yli kymmenen vuoden sityisille rahalaitoksille joudutaan korkoina
16314: aikana saavutettu kokemus osoittaa, että tä- suorittamaan huomattavan suuri osa kotien
16315: mäntapainen huoltomuoto on onnistunut ja saamista valtion ja kuntien avustuksista ja
16316: että se monessa suhteessa myöhemmin sääs- yksityisten henkilöiden lahjoituksista. Täl-
16317: tää yhteiskunnan vaivoja lasten huoltami- lainen asiaintila ei voi olla yhteiskunnalli-
16318: sessa, koska äidit kodeissa itse perehtyvät sessa mielessä oikeudenmukainen, sillä on ky-
16319: lastensa hoitoon ja huoltamiseen ja saavat symys laitoksista, jotka huolehtivat tärkeästä
16320: vastuuntuntoa siitä pysyvästi vastatakseen. yhteiskunnallisen huollon alasta, johon ei
16321: Jokainen myöskin ymmärtää, mikä merkitys valtion eikä kuntienkaan taholta ole muulla
16322: kasvatuksellisessa mielessä on sillä seikalla, tavalla kiinnitetty riittävästi huomiota.
16323: että äiti jatkuvasti elää yhdessä lapsensa Ehdotammekin edellä olevaan viitaten kun-
16324: kanssa eikä jätä tätä yhteiskunnallisten lai- nioittaen,
16325: tosten tai vieraiden kasvattajien huostaan.
16326: Ensi Kotien toiminta kohtaa kuitenkin suu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
16327: ria taloudellisia v,aikeuk'!ia, sillä äitien hoito- tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II lu-
16328: mll!ksut, jotka he enimmäkseen itse suoritta- vun uudelle momentille 50 miljoonaa
16329: vat, on pidettävä alhaisina ja heidän maksu- markkaa kalpakorkoisiksi lainoiksi
16330: kykyään vastaavina. Ensi Kotien Y~hteiset me- Ensi Kodeille.
16331: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
16332:
16333: Martta Salmela-Järvinen. Meeri Kalavainen.
16334: Laura Brander.Wallin. Impi Lukkarinen.
16335: Elli Nurminen. Vilho Väyrynen.
16336: Vappu Heinonen. Tyyne Paasivuori.
16337: Kaisa Hiilelä.
16338: 1745
16339: IV,46o. - Rah.al. N:o 326.
16340:
16341:
16342:
16343:
16344: Kähönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asutus-
16345: toiminnassa tarpeellisia maanparannus-, tienteko-, raivaus-
16346: ja rakennustöitä varten.
16347:
16348:
16349: E d u s k u n n a 11 e.
16350:
16351: Valtion viranomaisten toimesta vuoden pahtua tulo- ja menoarvion 19 Pl:n II lu-
16352: 1936 asutuslain ja aikaisemman asutuslain- vun ,Maanparannus-, tienteko-, raivaus- ja
16353: säädännön mukaisilla tiloilla suoritettavien rakennustyöt asutustoimintaa varten" siirto-
16354: tietöiden kustannukset on maksettu ja makse- määrärahamomentilta. Hallitus on esitykses-
16355: taan lopullisina menoina tulo- ja menoarvion sään tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1955 eh-
16356: 11. Pl. XVI: 3 ,Maan parannus-, tieteko-, dottanut mainitulle momentille myönnettä-
16357: raivaus- ja rakennustyöt asutustoimintaa var- väksi kuitenkin vain 10 000 000 mk. Kun
16358: ten" siirtomäärärahamomentilta. Maansaajan asutuslain toimeenpanosta annetun asetuksen
16359: toimesta tehtäviä tietöitä varten voidaan asu- 47 § :ssä mainittuihin tarkoituksiin, lähinnä
16360: tuslain toimeenpanosta annetun asetuksen rakentamiseen, tarvitaan nykyään vuosittain
16361: 66 §: n 2 momentin mukaan myöntää maan- varoja jo noin 30 000 000 markkaa, on halli-
16362: saajalle lainaa. Kysymykseen tulee lähinnä tuksen ehdottamaa määrärahaa pidettävä täy-
16363: tilustien-luontoisten teiden rakentaminen vuo- sin riittämättömänä.
16364: den 1936 asutuslain ja sitä aikaisemman asu- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
16365: tuslainsäädännön mukaan valtion toimesta kunnioittaen,
16366: perustetuille joko asukkaille luovutetuille tai
16367: vielä valtion omistuksessa oleville yksinäis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
16368: tiloille ja tilaryhmille sekä sellaisten teiden, tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II: 10
16369: joita ei kokonaan voida tehdä valtion lo- ,Maanparannus-, tienteko-, raivaus- ja
16370: pullisena menona, loppuunrakentaminen asuk- rakennustyöt asutustoimintaa varten"
16371: kaan toimesta hänelle myönnetyn lainan tur- siirtomäärärahamomentille lisäyksenä
16372: vin. Näiden lainojen rahoituksen tulisi ta- 100 000 000 markkaa.
16373: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
16374:
16375: Urho Kähönen. M. 0. Lahtela.
16376: Eino Rytinki. Nestori Kaasalainen.
16377:
16378:
16379:
16380:
16381: 46
16382: 1746
16383:
16384: IV,461, - Rah.al. N:o 327.
16385:
16386:
16387:
16388:
16389: Tauriainen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta kodin-
16390: perustamislainoihin.
16391:
16392:
16393: E d u s k u n n a 11 e.
16394:
16395: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1955 vaan lainamäärät ovat vaihdelleet 20 000-
16396: hallitus esittää kodinperustamislainan määrä- 30 000 markkaan, vaikka entisen käytännön
16397: rahan muutettavaksi kiinteäksi. Aikaisemmin mukaan lainananojan varallisuus olisi edel-
16398: se on ollut arviomäärärahana ja on sitä voitu lyttänyt myös korkeimman lainamäärän saan-
16399: tarpeen mukaan ylittää. nin määrätyissä tapauksissa.
16400: Kodinperustamislainathan annetaan laki- Kodinperustamis1ainathan kuuluvat siihen
16401: määräisin perustein vähävaraisille nuorille sosiaalihuoltojärjestelmään, joka sodan jäl-
16402: avioliittoon meneville. Jokaisella, joka täyt- keen huomattavasti laajeni. Käsityksemme
16403: tää laissa säädetyt ehdot, pitäisi olla oikeus mukaan meillä ei ole varaa ryhtyä huononta-
16404: sitä saada. Vuosittain tähän tarkoitukseen maan sosiaalista turvallisuutta. Kun lainojen
16405: on varattu määrärahaa n. 200 miljoonaa tarve on suurentunut entisestään, pitäisi
16406: markkaa, mutta kun se on ollut arviomäärä- määrära:haa päinvastoin suurentaa, eikä täl-
16407: raha, on sitä voitu ylittää. Niinpä vuoden laista lakimääräistä määrärruhaa voitane mis-
16408: 1953 valtion tilinpäätöksen mukaan näitä lai- sään tapauksessa tehdä kiinteäksi.
16409: noja myönnettiin 220 000 000 markkaa. Nyt Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
16410: hallitus esittää mainittuun tarkoitukseen vain taen,
16411: 200 miljoonaa ja lisruksi esittää määrärahan
16412: muutettavaksi kiinteäksi. Ilmeisesti hallitus että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
16413: pyrkii supistamaan lainojen antoa. Siitä pyr- tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II luvun
16414: kimyksestä todistuksena on myös se, että lain- 6 momentille 220 000 000 markan ar-
16415: mukaista korkeinta määrää, joka on 50 000 viomäärärahan kodinperustamislainoja
16416: markkaa, ei viime aikoina ole myönnetty, varten.
16417: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
16418:
16419: Hannes Tauriainen. Irma Rosnell. Pauli Puhakka.
16420: 1747
16421:
16422: IV,462. - Rah.al. N:o 328.
16423:
16424:
16425:
16426:
16427: Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsähallituksen
16428: insinööriosaston konekorjaamoiden käytettäväksi.
16429:
16430:
16431: E d u s k u n n a 11 e.
16432:
16433: Metsähallituksen maarakennuskoneet ovat sen työmailla ja loo perustan yhteistoimin-
16434: käytännöllisesti katsoen kaikki valtionmaiden nalle muiden keskusvirastojen kanssa. Lisäksi
16435: kulku- ja kuljetussuhteista huolehtivan insi- ammattitaitoisen konehenkilökunnan pysyvä
16436: nööriosaston hallinnassa. Nykyisen käytän- paikkaaminen ja koneiden korjaukset eivät
16437: nön vallitessa, jolloin käyttökustannukset jää yksinomaan riippumaan jonkin työmäärä-
16438: suoraan maksetaan työmäärärahoista, metsä- rahan olemassaolosta. Erikoisesti on huomat-
16439: hallituksen työkoneita voidaan käyttää vain tava, ettei määrärahan myöntäminen todelli-
16440: insimööriosaston alaisilla työmailla, mikä vai- suudessa rasita valtion taloutta, koska työ-
16441: keuttaa asiain käytännöllistä hoitamista. määrärahoista perittävät vuokratulot merki-
16442: Voidakseen työt hoitaa joustavasti tarvitaan tään tulo- ja menoarvioon lisättävälle tulo-
16443: ennakkolaskelmien mukaan varoja seuraa- momentille, joka on samansuuruinen kuin
16444: vasti: käyttökustannukset.
16445: Palkat ................... . 105 000 000: - Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
16446: Polttoaineet ja voitelukustan- tamme,
16447: nukset ................ . 49 000000:- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
16448: Korjauskustannukset ..... . 77 000 000:- tulo- ja menoarvion 19 Pl:n 1 luvun
16449: Sekalaiset menot ......... . 4000000:- uudelle momentille 235 000 000 mar-
16450: Yhteensä mk 235 000 000: - kan määrärahan metsähallituksen insi-
16451: nööriosaston konekorjaamaiden käytet-
16452: Edellä esitetty määräraha mahdollistaa ko- täväksi.
16453: neiden hyväksikäytön kaikilla metsähallituk-
16454: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
16455:
16456: Juho Karvonen. Veikko Kokkola. Otto Muikku.
16457: Artturi Koskinen.
16458: 1748
16459:
16460: IV,463, - Rah.al. N:o 329. IV,463. - Fin.mot. N:o 329.
16461:
16462:
16463:
16464:
16465: Nordfors ym.: Määrärahan osoittamisesta Nordfors m. fl.: Angående anvisande av an-
16466: avustuslainaksi Sailors Home säätiölle me- slag tiU 1mderstödslån åt stiftelsen SaiLors
16467: rimieskodin rakentamista varten. Home för uppförande av ett sjömanshem.
16468:
16469:
16470: E d u s k u n n a ll e. T i ll R i k s d a g e n.
16471:
16472: Eräänä merkittävänä osaprobleemina so- Som ett betydelsefullt delproblem i det
16473: siaalisessa työssä meriväen hyväksi esiintyy sociala arbetet till sjöfolkets fromma fram-
16474: niiden asunnottomien merimiesten majoitta- står inkvarteringen av de bostadslösa sjömän,
16475: minen, jotka eri puolilta maata saapuvat som från alla delar av landet anlända till
16476: Helsinkiin ja oleskelevat täällä odottaen Helsingfors och vistas där i väntan på an-
16477: työtä. Kuten tunnettua, on pääkaupunki ställning. Huvudstaden är som känt landets
16478: maamme suurin merenkulkukaupunki. främsta sjöfartsstad.
16479: Vuonna 1907 perustettiin Sailors Home År 1907 bildades stiftelsen Sailors Home
16480: (Merimieskoti) niminen säätiö, jonka tehtä- (Sjömanshemmet) med bl. a. till uppgift att
16481: väksi tuli mm. järjestää majoitus merimie- bereda sjömän av alla nationer logi i ett
16482: hille merimieskodissaan Helsingissä kansalli- sjömanshem i Helsingfors. Den avsedda
16483: suuteen katsomatta. Tätä toimintaa säätiö verksamheten utövade stiftelsen intill krigs-
16484: harjQitti sanottua tarkoitusta varten raken- utbrottet år 1939 i sitt för ändamålet upp-
16485: netussa talossaan. Sekä kotimaan että ulko- förda hus. Sjömanshemmet frekventerades
16486: maiden merimiehet käyttivät ahkerasti meri- livligt av såväl inhemska som utländska sjö-
16487: mieskotia. Sotavuosina luovutettiin merimies- män. Under krigsåren uppläts sjömanshem-
16488: koti Punaisen Ristin haltuun, joka käytti met åt Röda Korset, som använde detsamma
16489: sitä, kunnes talo helmikuun 6 päivänä 1944 tills huset den 6 februari 1944 totalförstör-
16490: täydellisesti tuhoutui lentopommituksessa. des genom flygbombardemang. Den erhållna
16491: Saatu korvaus ei riittänyt uuden talon ra- ersättningen förslog icke till uppförande av
16492: kennuttamiseen. ett nytt hus.
16493: Eri yhteyksissä on esitetty, että merimies- I olika sammanhang har det framhållits,
16494: kodin puute maamme suurimmassa meren- att avsaknaden av ett sjömanshem i landets
16495: kulkukaupungissa on häpeäksi koko maal- främsta sjöfartsstad är en skam f.ör hela
16496: lemme. Jo vuonna 1947 oli Ruotsissa - landet. Redan år 1947 funnos i Sverige -
16497: mainitaksemme vain yhden maan - meri- för att nämna endast ett land - sjömans-
16498: mieskoteja kymmenessä eri satamakaupun- hem i tio hamnstäder. Att Finland i detta
16499: gissa. On riidatonta, että Suomi on tässä avseende blivit beklagansvärt efter i utveck-
16500: suhteessa jäänyt pahasti kehityksessä jälkeen. lingen är ostridigt.
16501: Sailors Home säätiön tarkoituksena on ra- Stiftelsen Sailors Home har för avsikt att
16502: kennuttaa uusi talo edellisen merimieskodin uppföra en nybyggnad på det förra sjömans-
16503: tontille. Saatavissa olevien laskelmien mu- hemmets romt. Enligt tillgängliga beräk-
16504: kaan tarvitaan rakennusyritykseen käytettä- ningar behöves för byggnadsföretaget utöver
16505: vissä olevien varojen sekä luottolupausten redan disponibla tillgångar och löften om
16506: lisäksi 30 miljoonaa markkaa. krediter ytterligare ett belopp på 30 miljo-
16507: ner mark.
16508: Helsingin kaupunginvaltuusto on kokouk- Helsingfors stadsfullmäktige ha vid möte
16509: sessaan syyskuun 1 päivänä 1954 päättänyt, den 1 september 1954 beslutat, att staden
16510: että kaupungin on sitouduttava 50 miljoonan skall ikläda sig fyllnadsborgen till ett belopp
16511: markan täytetakaukseen säätiön uuden meri- av 50 miljoner mark för gäldande av lån,
16512: mieskodin rakentamista varten tarvitsemien som stiftelsen är i behov av för uppförandet
16513: IV,463, - Nordfors ym. 1749
16514:
16515: rakennuslainojen maksamisen vakuudeksi. av sitt sjömanshem. Sålunda förefinnes
16516: Siten on olemassa varma takuu lainan takai- fullgod garanti för återbetalningen av de
16517: sinmaksamisesta. Yksityisinoton hankkiminen erforderliga medlen. Upptagande av privat
16518: koko sanottua takuuta vastaan merkitsee kredit mot hela denna säkerhet medför så
16519: niin korkeita korkomenoja, että koko suun- dryga ränteutgifter, att hela projektets lyck-
16520: nitelman toteuttaminen vaarantuu. liga genomförande härigenom äventyras.
16521: Huomioonottaen säätiön työn sosiaalisen Beaktande den sociala betydelse stiftelsens
16522: merkityksen koko maamme merenkululle, on ar.bete har för hela vårt lands sjöfal't, är det
16523: pidettävä maan velvollisuutena myötävaikut- att anse som landets plikt att bidraga tili
16524: taa tämän yksityisen, mutta yleishyödyllisen förverkligandet av detta privata, men allmän-
16525: aloitteen toteuttamiseen. Merimieskodit pe- nyttiga initiativ. Sjömanshemmen grundas
16526: rustetaan ja ylläpidetään kaikkialla. ulko- och upprätthållas överallt utomlands med
16527: mailla valtion varoilla. statsmedel.
16528: Ylläesitetyillä perusteilla ehdotetaan kun- På ovananförda grunder föreslås vörd-
16529: nioitta vimmin, sammast,
16530:
16531: että EdU&kunta ottaisi vuoden 1955 att Riksdagen i statsförslaget för
16532: tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II luvun år 1955 under 19 Ht. II kap. å ett
16533: kohdalle uudelle momentille 30 miljoo- nytt moment måtte upptaga ett under-
16534: nan markan avustuslainan Sailars stödslån på 30 miljoner mark åt stif-
16535: Home säätiölle avustuksena uuden telsen Sailars Home som bidrag till
16536: merimieskodin rakennuttamiseksi. uppförandet av ett nytt sjömanshem.
16537: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954. Helsingfors den 13 september 1954.
16538:
16539: Kurt Nordfors. Arthur Larson. G. Rosenberg.
16540: Lennart Heljas. C. A. Öhman. John Österholm.
16541: Johannes Wirtanen. G. Henriksson. Nils Meinander.
16542: Bruno J. Sundman.
16543: 1750
16544:
16545: IV,464. - Rah.al. N:o 330.
16546:
16547:
16548:
16549:
16550: Enne ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi H el-
16551: singin tullikamareissa työskentelevien tullimiesten asunto-
16552: taloa varten.
16553:
16554:
16555: E d u s k u n n a 11 e.
16556:
16557: Pääkaupungissa vallitseva suuri asunto- miehistä tarmokkaampi ja parempi aines ha-
16558: pula huonontaa tuntuvasti myös helsinkiläis- keutuu muille aloille tai muihin valtion lai-
16559: ten tullimiesten oloja. Tullimiehiä, joiden on toksiin, joissa on parempi palkkataso ja pa-
16560: työskenneltävä vuorokauden kaikkina aikoina remmat sosiaaliset olot.
16561: kaupungin satamissa, joutuu asumaan Hel- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
16562: singin ulkopuolella, jopa Porvoossa saakka. tamme,
16563: Kun alhainen palkkataso ja huoneistojen
16564: puute estää maksulliset ti1apäisyöpymiset että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
16565: kaupungissa, asettavat olosuhteet monille tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II lu-
16566: tullimiehille voittamattomia esteitä esim. vält- vun uudelle momentille 70 000 000
16567: tämättömien ylitöiden ja vartiovuorojen teke- markan siirtomäärärahan annettavaksi
16568: miselle. lainana Helsingin tullikamareissa työs-
16569: Ylläolevista syistä on henkilökunnan va- kentelevien tullimiesten asuntotalon ra-
16570: jaus ja vaihtuvaisuus Helsingin tullikama- kentamiseksi.
16571: reissa hyvin huomattava, sillä nuorista tulli-
16572: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
16573:
16574: Y. Enne. Eino Kilpi.
16575: Erkki Leikola. Tyyne Paasivuori.
16576: Unto Miettinen. Arno Tuurna.
16577: Lempi Lehto. 0. A. Öhman.
16578: 1751
16579:
16580: IV,465. - Rah.al. N:o 331.
16581:
16582:
16583:
16584:
16585: A. Leikola ym. : Määrärahan osoittamisesta Helsingin diako-
16586: nissalaitoksen vajaamielishoitolan henkilökunnan asuinra-
16587: kennusten rakentamiseen annettavaa kuoletuslainaa varten.
16588:
16589:
16590: E d u s k u n n a ll e.
16591:
16592: Hallitus on tulo- ja menoarvioesityksessään tarkoitukseen olisi lainmukaista lainaa tuleva
16593: vuodelle 1955 esittänyt 19 Pl: n II luvun 8 500 000 markkaa, joka siis olisi sanottuun
16594: 29 momentille Suomen Kirkon Sisälähetys- lukuun lisättävä.
16595: seuralle Vaalijalan vajaamielisten vastaan- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
16596: otto- ja keskuslaitoksen rakentamiseen an- kunnioittaen,
16597: nettavaa kuoletuslainaa varten 25 miljoonaa
16598: markk3ia, mutta sen sijaan Helsingin diako- että Eduskunta eJttaisi vuoden 1955
16599: nissalaitokselle ei ole varattu mitään määrä- tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II luvun
16600: rahaa sen Espoossa sijaitsevan vajaamielis- uudelle momentille 8 500 000 markan
16601: hoitolan henkilökunnan lisärakennuksen ra- määrärahan Helsingin diakonissalai-
16602: kentamista varten annettavaan lainaan, vaik- toksen vajaamielishoitolan henkilökun-
16603: ka sanottuun tarkoitukseen olisi välttämättä nan asuinrakennusten rakentamiseen
16604: ensi vuonna valtion laina saatava, koska hoi- annettavaa kuoletuslainaa varten.
16605: tola muuten ei voi jatkuvasti toimia. Tähän
16606: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
16607:
16608: Aare Leikola. Elli Nurminen. Erkki Koivisto.
16609: Aune Innala. Johannes Wirtanen. Albin Wickman.
16610: Jaakko Hakala. Veikko Helle. Artturi Tienari.
16611: Kerttu Saalasti.
16612: 1752
16613:
16614: IV,466. - Rah.al. N:o 332.
16615:
16616:
16617:
16618:
16619: Pohjala ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Porin dia-
16620: konissalaitokselle.
16621:
16622:
16623: E d u s k u n n a ll e.
16624:
16625: Viitaten aikaisempina vuosina tehtyihin että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
16626: aloitteihin ja koska Porin diakonissalaitos ei tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
16627: vielä toistaiseksi ole saanut valtion avustusta, markan korottoman lainan Porin dia-
16628: ehdotamme, konissalaitoksen tukemiseksi.
16629: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
16630:
16631: Kyllikki Pohjala. Irma Hamara. Arvo Salminen.
16632: Saara Forsius.
16633: 1753
16634:
16635: IV,467. - Rah.al. N:o 333.
16636:
16637:
16638:
16639:
16640: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
16641: naksi Tervolan kunnalle yhteisen vanhainkoti-, sairaala-
16642: ja terveystalorakennuksen rakentamista varten.
16643:
16644:
16645: E d u s k u n n a ll e.
16646:
16647: Tervolan kunta on tyypillisiä Pohjois-Suo- on toteutettava kiireellisesti. Perustamis- ja
16648: men kuntia siinä suhteessa, että väestön on ylläpitokustannusten kannalta on katsottu
16649: pienviljelystilastansa saatavan tulon lisäksi edullisimmaksi keskittää nämä kaikki sa-
16650: hankittava välttämätön tulonlisä metsästä ja maan rakennusryhmään. Tämän suunnitel-
16651: kalastuksesta. Väestön toimeentulo on sitä man ovat sosiaaliministeriö, lääkintöhallitus
16652: mukaa heikentynyt kuin metsistä vähenee sekä rakennushallitus hyväksyneet. Kun
16653: myytävä puutavara ja metsätyötulot heiken- Lapin läänin hävitetyissä kunnissa valtio
16654: tyvät sekä Kemijoesta loppuu lohi. On tur- huolehtii julkisten rakennusten jälleenraken-
16655: vauduttava yhä enemmän ansiotöihin ja kun tamisesta, jätettiin vaikeuksissa olevan Ter-
16656: omassa kunnassa ei ole mitään pysyviä työ- volan kunnan tehtäväksi rakentaa Petsamon
16657: maita, on työttömyys kunnassa ollut jatku- väestölle koulut, sairaala, vanhainkoti sekä
16658: vaa ja tilapäistöiden varassa elävän väestön muut kunnalliset rakennukset mainitun väes-
16659: veronmaksukyky heikko. Raskaimmin vai- tön osalta. ,On muistettava, että Petsamon
16660: kutti kuitenkin Tervolan kunnan taloudelli- kunnassa olivat koulut, vanhainkoti ym. ra-
16661: seen asemaan petsamolaisen siirtoväen asu- kennukset ja valtiolla on niiden jälleenraken-
16662: tusalueen perustaminen Tervolan kuntaan ns. tamisvelvollisuus. Tämän rakennussuunnitel-
16663: Lapin kolmioon. Huomattava osa kunnan man, jossa on vanhairrkoti, kunnansairaala
16664: alueesta lohkaistiin siirtoväelle, joka vapau- ja terveystalo, kustannusarvio on 97.5 mil-
16665: tettiin maksamasta veroa kunnalle. Kunnan joonaa markkaa. Kun Tervolan kunnalla on
16666: tuli kuitenkin huolehtia siirretyn väestön suoritettavana huomattavia lakisääteisiä mui-
16667: koulu-, sairaala... ja vanhainkotitarpeista. Kou- takin menoja ja koska kunnan asukkaiden
16668: luja on asutusalueille jo perustettu kahdek- lukumäärästä on huomattava määrä siirto-
16669: san ja ainakin kaksi koulua tulee vielä pe- väkeä, etupäässä Petsamossa asuneita, niin
16670: rustettavaksi. Siirtoväen, jota on noin 12 % kunt,a siirtolaisten osalta on oikeutettu vaati-
16671: kunnan väkiluvusta, suhteettoman runsas si- maan, että valtio osallistuu Tervolan kun-
16672: joittaminen Tervolan kuntaan on synnyttä- nan vastaavien rakennusten rahoittamiseen.
16673: nyt erittäin vaikeasti ratkaistavan kysymyk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16674: sen ennen kaikkea terveyden- ja sairaanhoi- nioittaen,
16675: don sekä köyhäinhuollon linjalla. Tämän vai-
16676: kean tilanteen selvittämiseksi kunnan on ol- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
16677: lut pakko tehdä ratkaisunsa, ja taloudelli- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
16678: sista vaikeuksista huolimatta, toivoen valtio- markan määrärahan avustuksena ja
16679: vallan apua, kunnanvaltuusto on tullut sii- 25 miljoonan markan määrärahan lai-
16680: hen lopputulokseen, että kunnansairaalan, nana Tervolan kunnalle vanhainkodin,
16681: vanhainkodin ja terveystalon rakentaminen sairaalan ja terveystalon rakentamista
16682: varten.
16683: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
16684:
16685: Markus Niskala. J. F. Pöykkö.
16686: Vilho Väyrynen. Erkki Koivisto.
16687: M. 0. Lahtela.
16688: 47
16689: 1754
16690:
16691: IV,46s. - Rah.al. N :o 334.
16692:
16693:
16694:
16695:
16696: Beikura ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
16697: naksi Parkanon yhteiskoulun koulurakennuksen laajenta-
16698: miseen.
16699:
16700:
16701: E d u s k u n n a 11 e.
16702:
16703: Parkanon yhteiskoulu Pohjois-Satakunnassa takunnan syrjäisimmällä alueella, m1ssa sen
16704: on toiminut menestyksellä ensin 5-luokkai- taloudellisen aseman hoitaminen tuottaa suu-
16705: sena keskikouluna, mutta joku vuosi sitten se ria vaikeuksia tällaisia uudisrlllkennushank-
16706: saatiin yliopistoon johtavaksi asianmukaisine keita toimeenpantaessa, olisi syytä myöntää
16707: lukioluokkineen. Koulu toimii alueella, jonka valtion halpakorkoinen laina ja avustus ko.
16708: oppilasaines pääasiassa on Parkanon, Kihniön koulurakennustoiminnan ja opetustilojen täy-
16709: ja Karvian kunnista, joitten asukasluku on dentämiseksi.
16710: n. 25 000 henkeä, ja koulun oppilasluku yli Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
16711: 300. Koulua ylläpitävä osakeyhtiö on raken- taen ehdottaa,
16712: tanut uuden kouluhuoneiston, mutta lukio-
16713: luokkien aikaansaamisen jälkeen on ollut että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
16714: pakko ryhtyä koulurakennuksen laajentami- tulo- ja menoarvioon Parkanon yhteis-
16715: seen, mitkä rakennustyöt on saatu alkuun koulun lisäkoulurakennushankkeen toi-
16716: kouluhallituksen hyväksymän suunnitelman meenpanoon 2 miljoonaa markkaa
16717: mukaisena. Kun koulu sijaitsee Pohjois-Sa- avustuksena sekä 3 miljoonaa markkaa
16718: halpakorkoisena lainana.
16719: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
16720:
16721: Eino E. Beikura. Nestori Kaasalainen.
16722: 1755
16723:
16724: IV,469. - Rah.al. N:o 335.
16725:
16726:
16727:
16728:
16729: R. Virtanen: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi
16730: Karkkilan yhteiskoululle.
16731:
16732:
16733: Eduskunnalle.
16734:
16735: Vuoden 1954 valtion tulo- ja menoarvioon luokkien saamiseksi koululle. Tässä mielessä
16736: oli 19 Pl: n kohdalle merkitty ,Rakennuslai- se on hankkinut rakennuspiirustukset, jotka
16737: nat yksityisille oppikouluille" 100 000 000 on jo hyväksyttykin rakennus- ja kouluhal-
16738: markkaa. Tämä määräraha on nyt eduskun- lituksissa. Rakennelma käsittää tilavuudel-
16739: nalle esitetystä v. 1955 tulo- ja menoarviosta taan 6 000 m3, johon tulee yhdistetty voi-
16740: kokonaan poistettu. mistelu- ja juhlasali sekä fysiikan-, kemian-,
16741: Tiedämme varsin hyvin, minkälaisissa vai- luonnonhistorian- ja kotitalousluokat. Raken-
16742: keuksissa yksityiset oppikoulut työskentele- nushankkeen kustannusarvio on 42 000 000
16743: vät. Tämä koskee myös Karkkilan kauppa- markkaa.
16744: lassa sijaitsevaa Karkkilan yhteiskoulua, Kun tämän yrityksen rahoitusta ei ole
16745: joka perustettiin yksityisenä keskikouluna saatu järjestetyksi ja kun toisaalta keski-
16746: vuonna 1913. Koulu, joka palvelee laajan koulun ja lukion tarve tällä alueella on kiis-
16747: ympäristöalueen sivistystarvetta, toimii kan- taton, olisi valtiovallan taholta autettava ra-
16748: natusyhdistyksen varassa ja sai vuonna 1949 hoituksen järjestämisessä.
16749: valtioneuvoston luvalla perustaa lukioluokat. Edellä olevaan viitaten ehdotan,
16750: Tämä maamme vanhimpiin lukeutuva maa-
16751: seudun keskikoulu potee tilanahtautta. Kou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
16752: lun piirin käsittäessä paitsi Karkkilan kaup- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
16753: palan, myös UI. Pyhäjärven, Pusulan, Lopen kan määrärahan rakennuslainana
16754: ja Vihdin kunnat onkin kannatusyhdistyk- Karkkilan. yhteiskoulun rakentami-
16755: sen ollut pakko ryhtyä toimenpiteisiin lisä- seksi.
16756: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
16757:
16758: Rainer Virtanen.
16759: 1756
16760:
16761: IV,47o. - Rah.al. N:o 336.
16762:
16763:
16764:
16765:
16766: R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslai-
16767: noiksi yksityisille oppikouluille.
16768:
16769:
16770: E d u s k u n n a ll e.
16771:
16772: Vuoden 1954 tulo- ja menoarviossa oli 19 minen vuoden 1955 tulo- ja menoarviosta
16773: Pl: n II luvun 2 momentilla ,Rakennus- merkitsee ankaraa iskua yksityisille oppikou-
16774: lainat yksityisille oppikouluille" 100 000 000 luille ja siten myös laajenevalle sivistystyölle.
16775: markkaa. Tämä summa on jätetty kokonaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16776: pois eduskunnalle nyt jaetusta vuoden 1955
16777: tulo- ja menoarvioehdotuksesta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
16778: Yksityiset oppikoulut ovat joutuneet vai- tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II luvun
16779: keuksiin lisääntyvän oppilasmäärän ja tästä 2 momentille 100 000 000 markkaa ra-
16780: johtuvan kouluhuoneistojen puutteen vuoksi. kennuslainoiksi yksityis~1le oppikou-
16781: Yllä mainitun 100 000 000 markwn. poisjättä- luille.
16782: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
16783:
16784: Rainer Virtanen. Irma Rosnell.
16785: Toivo Asvik. Hannes Tauriainen.
16786: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
16787: 1757
16788:
16789: IV,471. - Rah.al. N:o 337.
16790:
16791:
16792:
16793:
16794: Kokkola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
16795: ammatillisten oppilaitosten uudisrakennuksia varten.
16796:
16797:
16798: E d u s k u n n a ll e.
16799:
16800: Kunnallisten ja yksityisluontoisten amma- Sanotun perusteella ehdotamme kunnioit-
16801: tillisten oppilaitosten rakennuslainoja varten tavasti,
16802: on tulo- ja menoarviossa viime vuosina ollut
16803: vähäinen määräraha. Vuoden 1955 tulo- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
16804: menoarvioesityksessään hallitus on tarkoituk- tulo- ja menoarvioon momentille 19
16805: seen ehdottanut 200 000 000 mk. Ottaen huo- Pl. II: 25 (Lainat ammatillisten oppi-
16806: mioon, että suoranaisia avustuksia varten laitosten uudisrakennuksia varten)
16807: esitetään menoarvion toisessa kohdassa vain lisäystä kertamenona 100 000 000 mark-
16808: 120 000 000 mk, on sanottua lainamäärärahaa kaa.
16809: pidettävä aivan riittämättömänä.
16810: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
16811:
16812: Veikko Kokkola. Varma K. Turunen. Erkki W. Mohell.
16813: Heikki Hykkäälä. Veikko Helle. Elli Nurminen.
16814: Anni Flinck. Rafael Paasio. Eero Antikainen.
16815: Arvi Turkka. Eino Rainio. Hugo Mannin~.
16816: 1758
16817:
16818: IV,472. - Rah.al. N:o 338.
16819:
16820:
16821:
16822:
16823: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi
16824: yksityisoppikoulujen omistajille koulutalojen rakennus-
16825: kustannuksiin.
16826:
16827:
16828: E d u s k u n n a 11 e.
16829:
16830: Maassamme toimivilla erityisten kannatus- sella pankkiluotolla, ovat nyt joutumassa ta-
16831: yhdistysten ja osakeyhtiöiden sekä kuntien loudellisiin vaikeuksiin, koska lukukausimak-
16832: omistamilla ns. yksityisillä oppikouluilla on suja ei voida nostaa kohtuuttoman korkealle.
16833: hyvin tärkeä asema oppikoululaitoksessamme. Vastaisuudessa tilannetta pahentaa myös
16834: Yksityisiä oppikouluja toimii maassamme se, että oppikouluihin pyrkivien lukumäärä
16835: 227, valtion omistamia 109 ja kuntien omis- on viime vuosina jatkuvasti kasvanut erit-
16836: tuksessa vain 18. Vuoden 1953 syyslukukau- täin voimakkaasti, osaksi oppikoulusivistyk-
16837: den tilaston mukaan yksityisissä oppikou- sen muuttuneen aseman, osaksi syntyväisyy-
16838: luissa oli oppilaita 60 834 ja valtion oppi- den lisääntymisen vuoksi. Viimeksi mainitun
16839: kouluissa 52 555. Näin ollen oppikoulujen seikan vaikutukset tulevat lähivuosina ole-
16840: oppilaista on runsaasti enemmistö yksityi- maan vieläkin tuntuvammat oppikoulujen
16841: sissä oppikouluissa ja etupäässä vähävaraisia oppilasmäärissä.
16842: oppilaita, joilla ei ole mahdollisuuksia lähteä Huomioon ottaen yksityisten oppikoulujen
16843: kotikuntansa ulkopuolelle valtion omistamiin suuren merkityksen yhteiskunnassa ja niiden
16844: kouluihin. Saatujen tietojen mukaan olisi monet suuret vaikeudet ehdotamme kunnioit-
16845: 51 yksityiselle oppikoululle rakennettava taen,
16846: kokonaan uusi koulu, lisärakennus 86: lle ja
16847: perusteellinen korjaus olisi suoritettava 9 että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
16848: koulussa. Avustuslainoitukseen on eduskunta tulo- ja menoarvioon 200 000 000
16849: kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon varan- markkaa käytettäväksi yksityisoppi-
16850: nut 100 milj. markkaa. Määrärahasta anoi 61 koulujen omistajille, kannatusyhdis-
16851: oppikoulua avustusta yhteensä 827 milj. tyksille, osakeyhtiöille ja kunnille an-
16852: markkaa. Avustuslainat ovat olleet riittä- nettavina avustuslainoina uusien kou-
16853: mättömät ja sellaiset koulut, jotka ovat voi- lurakennusten aikaansaamiseen tai kou-
16854: neet jollakin tavoin rakentaa korkeakorkoi- lurakennustöiden aiheuttamien rasitus-
16855: ten lieventämiseen.
16856: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
16857:
16858: Arvo Ahonen. Kauno Kleemola. Veikko Helle.
16859: Heikki Hykkäälä. Eero Saari. Vappu Heinonen.
16860: Arvi Turkka. 0. Muikku. Impi Lukkarinen.
16861: Artturi Koskinen.
16862: 1759
16863:
16864: IV,473. - Rah.al. N:o 339.
16865:
16866:
16867:
16868:
16869: Tuuma ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi yksityisille
16870: oppikouluille koulutalojen rakentamista varten.
16871:
16872:
16873: E d u s k u n n a ll e.
16874:
16875: Viitaten raha-asia-aloitteen n :o 378 pe- markan määrärahan halpakorkoisten
16876: rusteluihin ehdotamme kunnioittaen, lainojen myöntämiseksi yksityisille
16877: oppikouluille koulutalojen rakentami-
16878: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 seksi.
16879: tulo- ja menoarvioon 200 miljoonan
16880: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
16881:
16882: Arno Tuurna. Aukusti Pasanen. Kerttu Saalasti.
16883: John Österholm. Saara Forsius. Eino Kilpi.
16884: Meeri Kalavainen.
16885: Varma K. Turunen.
16886: 1760
16887:
16888: IV,474. - Rah.al. N:o 340.
16889:
16890:
16891: Miikki ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi J aakkiman
16892: kristt1lisen kansanopiston jälleenrakennustyön suorittami-
16893: seen.
16894:
16895: E d u s k u n n a 11 e.
16896:
16897: J aakkiman kristillinen kansanopisto me- lahjoituksia ja monenlaista apua yhteiseltä
16898: netti sodan johdosta Jaakkimassa sijainneet kansalta, ovat rakennustyöt kansanopiston
16899: opistorakennuksensa, joissa oli vuosittain ollut omana urakkana edistyneet suotuisasti ja
16900: noin 100 oppilasta (kuutiotilavuutta n. kohtuullisin kustannuksin. Varoja on tähän
16901: 14 000 m 3). Vuonna 1947 kansanopisto mennessä käytetty vähän yli 20 miljoonaa ja
16902: sai korvauksena menetetystä omaisuudesta talo on pian vesikatossa. Töissä on ollut kes-
16903: 3 100 000 mk ja pystyi sitten ostamaan puo- kimäärin 70 työmiestä. Rakennuksen on
16904: lustuslaitokselta ne Lemin Lahnajärven va- määrä valmistua ensi maaliskuuhun men-
16905: ruskunta-alueella olevat puutalot, JOissa se nessä, mikäli tarvittavat varat saadaan käy-
16906: oli jo vuokralaisena ollut syksystä 1945 läh- tettäväksi.
16907: tien. Sijoituspaikka oli kuitenkin väliaikai- Suunnitelmien mukaan olisi omien varojen
16908: nen ja sentähden kansanopiston oli pyrittävä osuus noin %, rahalaitosten lainoja samoin
16909: saamaan olosuhteet vakiintumaan ja varsi- lj3 ja valtiolta % osittain avustuksena, osit-
16910: nainen opistotalo nousemaan omalle oppilas- tain lainana. Niinpä kouluhallitus ehdotti jo
16911: alueelleen. Monien vuosien etsiskelyn ja pon- vuonna 1952, että J aakkiman kristillinen
16912: nistelun tuloksena löytyi vihdoin v. 1950 kansanopisto olisi saanut rakennustaan var-
16913: Ruokolahden kirkolta mitä sopivin paikka ten avustusta 10 miljoonaa ja lainaa 15 mil-
16914: kansanopistolle seurakunnan myötävaikutuk- joonaa.
16915: sella. Eduskunnalle antamassaan talousarvioeh-
16916: Kouluhallituksen hyväksymät piirustukset dotuksessa hallitus on esittänyt, että edellä-
16917: valmistuivat v. 1952, mutta kun valtion ta- mainittuun rakennustyöhön annettaisiin avus-
16918: lousarvioon ei saatu rakentamista varten tar- tusta 5 miljoonaa. Lainaa ei ole merkitty en-
16919: peellisia määrärahoja, supistettiin suunnitel- sinkään talousarvioehdotukseen. Koska on oi-
16920: mia ja koottiin ahkerasti vapaaehtoista tietä keudenmukaista ja kohtuullista, että mitättö-
16921: varoja uutta rakennusta varten. Vielä kului män pienen korvauksen saanut, mitä tär-
16922: vuosi 1953 ilman, että valtio olisi katsonut keintä kasvatustyötä tekevä oppilaitos saa yh-
16923: voivansa osallistua opiston jälleenrakennus- teisistä varoista tukea jälleenrakennustyös-
16924: työn avustamiseen. Toivossa kuitenkin elet- sään, ehdotetaan,
16925: tiin. Vihdoin kulumassa olevan vuoden tou-
16926: kokuussa aloitettiin rakennustyöt Ruokolah- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
16927: den Sipiniemessä, jonne oli nouseva 80 oppi- tulo- ja menoarvioon J aakkiman kris-
16928: laspaikkaa käsittävä kansanopisto, kustannus- tillisen kansanopiston jälleenrakennus-
16929: arvion ollessa 82 miljoonaa markkaa. Kun työn suorittamiseksi 15 miljoonaa
16930: kuitenkin maa-alueen mukana saatiin arvokas markkaa annettavaksi halpakorkoisena
16931: puusto ja kun lisäksi on saatu talkooapua, lainana sanotun opiston kannatusyh-
16932: distykselle.
16933: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
16934:
16935: Matti Miikki. J. F. Pöykkö. Sven Högström.
16936: Kaarlo Kajatsalo. Yrjö Sinkkonen. Erkki Koivisto.
16937: Lennart Heljas. Juho Kuittinen. Väinö Kaasalainen.
16938: Eemil Luukka.
16939: Erkki Tuuli.
16940: 1761
16941:
16942: IV,475. - Rah.al. N:o 341.
16943:
16944:
16945:
16946:
16947: Luukka ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Hämeen-
16948: linnan meijerikoululle.
16949:
16950:
16951: E d u s k u n n a ll e.
16952:
16953: Maamme meijeriammattihenkilöiden koulu- Meijerit ovat keränneet tarvittavista va-
16954: tus on järjestetty siten, että valtiovalta hoi- roista 23 300 000 markkaa ja joudutaan niiltä
16955: taa isännöitsijäin ja juustomestarien koulu- tulevana vuonna keräämään jälleen lisää.
16956: tuksen, mutta ammattiväen valtaosa, meijeri- Suurin osa kustannuksista on saatu lainoina
16957: köt ja meijeristit koulutetawn yksityisluontoi- eri rahalaitoksilta ja on lainojen summa
16958: sissa, valtion apua nauttivissa meijerikou- tällä hetkellä 93 milj. markkaa. Näin suu-
16959: luissa, joita on kolme, Vaasassa ruotsinkieli- ren velkataakan kantaminen on erittäin ras-
16960: nen, Kokemäellä ja Hämeenlinnassa suomen- kasta. Niinpä tekevät näiden velkojen korot
16961: kieliset. v. 1955 6.o9 milj. markkaa.
16962: Kaikista meijerioppilaitoksista on Rämeen- Koska kysymys on maataloutemme ja
16963: linnan meijerikoulu suurin, pystyen kerral- koko kansantalouden kannalta erittäin tär-
16964: laan ottamaan vastaan 68 oppilasta, joiden keän meijeritalouden ammattihenkilökunnan
16965: oppiaika meijerikoulussa kestää yhden luku- kouluttamisesta ja lisäksi juuri sen henkilö-
16966: vuoden. Koulu on sisäoppilaitos, jonka pii- kunnan osan, joka vastaa tuotteiden laadusta,
16967: rissä suoritetaan myöskin käytännön meijeri- ehdotamme kunnioittaen,
16968: harjoitukset kouluun parhaillaan rakennetta-
16969: vassa harjoitusmeijerissä. Näistä seikoista että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
16970: johtuen on koulun tilavuus opettajain ja op- tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
16971: pilasasuntoloineen 12 300 ms ja on se tähän markan määrärahan Hämeenlinnan
16972: mennessä tullut maksamaan 99 500 000: -. meijerikoululle myönnettävää halpa-
16973: Lisäksi tulevat erilaiset kalusteet sekä osa korkoista lainaa varten.
16974: meijerikoneista, joten koulun hinta valmiina
16975: tulee olemaan n. 110 000 000 markkaa.
16976: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
16977:
16978: Eemil Luukka. Felix Seppälä.
16979:
16980:
16981:
16982:
16983: 48
16984: 1762
16985:
16986: IV,476. - Bah.al. N:o 342.
16987:
16988:
16989:
16990:
16991: Honkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raken-
16992: nuslainoiksi yksityisluontoisille maatalous-, kotitalous- ja
16993: kotiteollisuusoppilaitoksille.
16994:
16995:
16996: E d u s kun n a 11 e.
16997:
16998: Yksityisluontoisten maatalous-, kotitaloUS- kennukset ovat sitäpaitsi niin ahtaat, ettei
16999: ja kotiteollisuusoppilaitosten rakennusten, lisääntynyttä opetustarvetta voida tyydyttää.
17000: työhuoneiden ja oppilasasuntoloiden kunnos- Uusien koulurakennusten tarve on myös
17001: tamiseen ja uudistamiseen tarvittaisiin yli edellämainituista syistä johtuen käynyt en-
17002: 1000 milj. mk suoritetun tutkimuksen mu- tistä huutavammaksi.
17003: kaan. Tämä johtuu siitä, että oppilaitosten Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17004: ylläpitäjien on viimeisten 10 vuoden aikana
17005: ollut pidättäydyttävä jopa aivan välttämättö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
17006: mistäkin korjauksista taloudellisten mahdol- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II: 18
17007: lisuuksien puutteessa. Tällöin ovat raken- momentille 100 m{ljoonan markan li-
17008: nukset päässeet pahasti rappeutumaan ja säyksen halpakorkoisiksi rakennuslai-
17009: joutuneet sellaiseen kuntoon, etteivät ne vas- noiksi yksityisluontoisille maatalous-,
17010: taa edes siedettäville opetustiloille asetetta- kotitalous- ja kotiteollisuusopzn,'laitok-
17011: via vaatimuksia. Useiden oppilaitosten ra- s~1le.
17012:
17013: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
17014:
17015: Niilo Honkala. Armas Leinonen. Bertel Lindh.
17016: N. Kosola. Elli Nurminen. Jaakko Hakala.
17017: Kalervo Saura. Toivo Antila. Albin Wickman.
17018: Atte Pakkanen. Nestori Kaasalainen. Irma Hamara.
17019: Kauno Kleemola. Hilja Väänänen. Kustaa Tiitu.
17020: Heikki Soininen. John Forsberg. Onni Peltonen.
17021: Verner Korsbäck. Kerttu Saalasti.
17022: 1763
17023:
17024: IV,477. - Rah.al. N:o 343.
17025:
17026:
17027:
17028:
17029: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Perä-Pohjolan kas-
17030: vinviljelyskoeaseman kunnostamista varten.
17031:
17032:
17033: Eduskunnalle.
17034:
17035: Pohjois-Suomen maatalous elää parhaillaan ratariokojeita varten saatu pieni määräraha,
17036: voimakasta kehityksen aikaa. Pelto-ala lisään- mutta välttämättömien kojeiden ja laitteiden
17037: tyy vuosittain tuhansilla hehtaareilla, vaikka puuttuessa ei ole hankittuakaan kalustoa
17038: useimmat uudisraivaajat ovat maanviljeli- voitu tehokkaasti käyttää hyväksi. Tähän tar-
17039: jöinä vielä verraten kokematonta väkeä. vitaan 500 000 markkaa.
17040: Heillä on kuitenkin valtava innostus ja halu Peltoviljelyskalustoa on kuluvana vuonna
17041: tehdä työtä omalla maalla. Maataloudellisen myös saatu uudistetuksi, mutta ei kuiten-
17042: koe- ja tutkimustoiminnan tehtävänä on hel- kaan riittävässä määrässä. Kunnollisen pelto-
17043: pottaa vaikeuksiensa kanssa kamppailevan viljelyskaluston puute rajoittaa suuresti
17044: viljelijän osaa, auttaa häntä sopeutumaan an- Pohjois-Suomen muutoinkin epäedullisten
17045: karaan, karuun luontoon, neuvoa häntä oi- kasvuedellytysten hyväksikäyttöä ja tekee
17046: kealla tavalla maatansa muokkaamaan, lan- tehokkaan koetoiminnan harjoittamisen vai-
17047: noittamaan ja viljelemään. Maataloudelliset keaksi. Koetoimintakalusto on niinikään pe-
17048: neuvontajärjestöt, joiden kenttämiehet tätä rin puutteellinen vaikeuttaen kenttäkokeit-
17049: neuvontatyötä pääasiassa suorittavat, odot- ten suoritusta ja hoitoa. Näihin tarvitaan yh-
17050: tavat koe- ja tutkimustoiminnan taholta apua teensä 500 000 markkaa.
17051: ja tukea työssänsä. Pohjois-Suomen erikois- Perunakellarin puuttuminen on tehnyt pe-
17052: laatuisista olosuhteista johtuen ei siellä voida runakokeitten suorittamisen erittäin vaikeaksi
17053: käyttää hyväksi niitä koe- ja tutkimustulok- ja epävarmaksi. Pohjois-Suomessa parhaiten
17054: sia, joita on saatu etelämpänä laajalla rinta- menestyvien perunalajikkeiden lisäysviljelyä
17055: malla toimivan maataloudellisen koe- ja tut- ei ole voitu lainkaan harjoittaa. Tähän tarvi-
17056: kimustoiminnan tuloksena. Tämän koe- ja taan 2.5 miljoonaa markkaa.
17057: tutkimustoiminnan ainoana tukikohtana Poh- Laboratoriorakennuksen ullakkokerrokseen
17058: jois-Suomessa on Perä-Pohjolan kasvinvilje- suunniteltujen asuinhuoneitten rakentaminen
17059: lyskoeasema, joka siellä joutuu yksinään suo- on välttämätöntä kenttämestarin ja tutkijoi-
17060: rittamaan samaa työtä kuin monet koeasemat, den asunnoksi. Tähän tarvitaan 1.2 miljoo-
17061: jalostuslaitokset ja tutkimuslaitokset Etelä- naa markkaa.
17062: Suomessa. Tämän vuoksi olisi Pohjois-Suo- Kasvihuone ja kasvilavat ovat tarpeen vi-
17063: men maatalouden edistämisen ja kannatta- hannes-, kasvitarha- ja puutarhaviljelystut-
17064: vaisuuden kannalta välttämätöntä, että so- kimista, kehittämistä ja koetoimintaa varten,
17065: dassa hävitetyn Perä-Pohjolan kasvinviljelys- samoin myös kasvinjalostuksen tarpeita var-
17066: koeaseman jälleenrakentaminen suoritettaisiin ten. Tähän tarvitaan 3 miljoonaa markkaa.
17067: loppuun ja suoritettaisiin välttämättömät pe- Heinälatojen rakentaminen suoviljelyksille
17068: rushankinnat, uudisrakennukset, perusparan- on välttämätöntä, sillä nykyisin siellä olevaan
17069: nukset ja uudisraivaukset seuraavasti. yhteen latoon mahtuu vain neljäsosa 24 ha:n
17070: Laboratoriorakennuksessa on 5 laboratorio- heinäsadosta. Lisäraivauksen ja viljelyn voi-
17071: huonetta, jotka ovat neljän vuoden ajan maperäistymisen huomioon ottaen tarvitaan
17072: olleet melkein käyttämättöminä, sillä myön- kaksi suurta hirsilatoa. Tähän tarvitaan 1.5
17073: netyt määrärahat eivät ole riittäneet tutki- miljoonaa markkaa.
17074: mustyössä tarvittavien kojeitten ja välineit~ Viljelysten perusparannukset, kalkitus ja
17075: ten hankkimiseen. Kuluvana vuonna on Ia~ fosfaattiperuslannoitus ovat välttämättömiä
17076: 1764 IV,477. - Perä-Pohjolan kaSVinviljelyskoeasema.
17077:
17078:
17079: sekä suoviljelyksillä että kivennäismailla api- Koeaseman nykyisiin suoviljelyksiin liittyy
17080: lan ja vaateliaampien kasvien viljelykselle. noin 10 ha:n suuruinen hyvälaatuinen puu-
17081: Tähän tarvitaan 300 000 markkaa. ton suo, joka on suhteellisin pienin kustan-
17082: Viljankuivaamo- ja aittarakennus on vält- nuksin otettavissa viljelyksille. Tähän tarvi-
17083: tämätön kenttäkokeista ja talousviljelyksiltä taan 1.2 miljoonaa markkaa.
17084: saadun viljan kuivaamiseen, käsittelyyn ja Edellä lausutun perusteella ehdotamme
17085: varastointiin. Näihin tarkoituksiin on tähän kunnioittaen,
17086: asti ollut pakko käyttää tilapäisesti raken-
17087: nettuja parakkeja. Tähän tarvitaan 1.5 mil- että Eduskunta ot.taisi vuoden 1955
17088: joonaa. tulo- ja menoarrvioon 20 Pl:n I luvun
17089: Talousrakennusta ei koeasemalla ole ollen- kohdalle 1 miljoona markkaa sekä sa-
17090: kaan, eivätkä tilapäiset parakkirakennukset man pääluokan II luvun kohdalle 14
17091: voi ajanpitkään tätä puutetta korvata. Ta- miljoonaa markkaa sodan aikana pe-
17092: lousrakennukseen olisi saatava myös autotalli rustMllisesti hävitetyn Perä-Pohjolan
17093: verstastiloineen. Tähän tarvitaan 1.5 miljoo- kasvinviljelyskoeaseman saamiseksi sel-
17094: naa markkaa. laiseen kttntoon, että siellä voidaan al-
17095: Koeasemalla on vain vanha huonokuntoi- kaa suorittaa tehokasta tutkimus- ja
17096: nen sauna ja riittämätön nykyisellekin hen- koetoimintaa.
17097: kilökunnalle. Tämän tarvitaan 300 000 mark-
17098: kaa.
17099: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
17100:
17101: J. F. Pöykkö. Atte Pakkanen. Eino Rytinki.
17102: Toivo Friman. Arvi Turkka. Kerttu Saalasti.
17103: Kalle Kämäräinen. Urho Kähönen. Erkki Koivisto.
17104: 1765
17105:
17106: IV,478. - Rah.al. N:o 344.
17107:
17108: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin kansanopiston
17109: opistorakennuksen rakentamiseen.
17110: E d u s k u n n a 11 e.
17111: Lapin kansanopisto, jonka kotipaikka on heenaoleva rakennus, jonka rakennuskustan-
17112: Sodankylän kunnan kirkonkylä, alkoi opetus- nusarvio on 48 milj. markkaa, jäänyt mai-
17113: työnsä vuonna 1923 sitä varten perustetun nittuun rakennusvaiheeseen ja pysyy siinä,
17114: kannatusyhdistyksen toimesta. Sanottua opis- ellei valtio jatka rakennustyötä tai anna sen
17115: toa varten osti kannatusyhdistys heti alussa rakentamiseksi kannatusyhdistykselle tarvit-
17116: oman maatilan, jonka kokonaispinta-ala on tavia varoja. On itsestään selvää, että ellei
17117: 132 hehtaaria sekä raivasi siihen peltoa noin rakennustyötä heti jatketa, pilaantuvat ra-
17118: 8 hehtaaria ja rakennutti tarvittavat koulu- kennustarpeet ja myöskin rakennettu kivi-
17119: rakennukset jo 1926. jalkakerros, josta aiheutuu suuri vahinko,
17120: Mainitussa opistossa oli alusta alkaen 50- koska mainittuihin töihin on käytetty jo 11
17121: 60 oppilasta vuosittain siihen asti, kunnes milj. markkaa. Kun valtio ei ole yhdistyk-
17122: sota keskeytti sen toiminnan. selle maksanut korvausta tuhotuista raken-
17123: Po. opiston rakennukset poltettiin saksa- nuksista, vaan on itse päättänyt rakentaa
17124: laisten toimesta syksyllä 1944. V aitio ei ole niiden tilalle rakennukset ja on myöntänyt
17125: korvannut tuhottuja rakennuksia eikä niitä po. rakennuksen rakentamiseksi varoja mai-
17126: jälleenrakennuttanut, vaikka on luvannut ne nitun määrän, olisi vuoden 1955 tulo- ja
17127: rakentaa. Tästä syystä on kannatusyhdistys menoarvioon otettava tarvittavat lisävarat
17128: valtiolta saamillaan lainavaroilla rakennutta- aikaisemmin annettujen 11 milj. markan li-
17129: nut opistolle asuntolarakennuksen puusta säksi, eli siis 37 milj. markkaa, että puheena-
17130: sekä omilla ja hankkimillaan lainavaroilla oleva kesken rakentamisen oleva rakennus
17131: talousrakennuksen sementtitiilistä ja pienen voitaisiin rakentaa valmiiksi edes ensi vuo-
17132: asuinrakennuksen . sekä saunan ja a}kanut den aikana ja opisto pääsisi suorittamaan
17133: toimintansa uudelleen syksyllä 1949. Kun työtään riittävällä teholla, jota odottaa koko
17134: opistolle ei ole rakennettu luokkarakennusta, se laaja väestörikas alue, jonka ainoa opin-
17135: on opistoon tilan puutteen vuoksi voitu ot- ahjo se on.
17136: taa ainoastaan 25 oppilasta, vaikka hakijoita Siinä, ettei hallitus ole ottanut po. raken-
17137: on ollut paljon. Kun opistoon ei voida ottaa nuksen rakentamiseksi määrärahaa tulo- ja
17138: edes puolta siitä oppilasmäärästä, jonka sii- menoarvioesitykseensä, on tapahtunut opetus-
17139: hen palkatut pätevät opettajat voisivat opet- ministerille valitettava unohtaminen syystä,
17140: taa, on opetustoimi epätaloudellista, ja kun ettei kouluhallitus ollut tehnyt siitä ehdo-
17141: siihen rakennukseen, joka pitäisi rakentaa, tusta, mikä taas on saamamme tiedon mu-
17142: tulee opettajain asuinhuoneita, on sen raken- kaan johtunut siitä, että kouluhallituksen
17143: taminen erikoisen kiireellinen ja tarpeelli- asianomainen virkamies on ollut sairaana
17144: nen. silloin kun esitys olisi pitänyt ministerille
17145: Valtio on tosin antanut kannatusyhdistyk- tehdä. Kaikki tämä on kuitenkin vielä kor-
17146: selle po. luokkahuoneet ja opettajanasunnot jattavissa ottamalla määräraha tulo- ja
17147: käsittävän rakennuksen rakentamista varten menoarvioon.
17148: talousarvioon varatuista varoista vuonna 1946 Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
17149: 6 milj. markkaa ja vuonna 1952 5 milj. dotamme,
17150: markkaa, joilla on hankittu tarvittavat ra-
17151: kennustarpeet, tiilet ja noin 70 standarttia että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
17152: puutavaraa sekä tehty rakennuksen kivijalka- tulo- ja menoarvioon 37 000 000 mar-
17153: kerros valmiiksi kesällä 1953. Kun valtio kan suuruisen määrärahan Lapin kan-
17154: ei ole itse huolehtinut sanotun opiston raken- sanopiston kesken rakentamisen ole-
17155: nusten rakentamisesta eikä antanut kanna- van opistorakennuksen rakentamiseksi.
17156: tusyhdistykselle riittävästi varoja, on pu-
17157: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
17158:
17159: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. Eino Rytinki.
17160: Matti Miikki. Urho Kähönen. J. F. Pöykkö.
17161: 1766
17162:
17163: IV,479, - Fin.mot. N:o 345.
17164:
17165:
17166:
17167:
17168: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för grun-
17169: dande av en cellulosa- ock pappersfabrik i Närpes korn-
17170: rnun.
17171:
17172:
17173: T i ll R i k s d a g en.
17174:
17175: Hänvisande tili motiveringen i hemställ- 10 miljoner rnark för vidtagande av
17176: ningsmotion n: o 72, inlämnad tili 1953 års förberedande åtgärder för grundan-
17177: riksdag, :föreslår undertecknade, det av en cellulosa- ock pappersfabrik
17178: i Närpes kommun.
17179: att Riksdagen i statsförslaget för
17180: år 1955 rnåtte upptaga ett anslag stort
17181: Helsingfors den 15 september 1954.
17182:
17183: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik.
17184: 1767
17185:
17186: IV,479. - Rah.al. N:o 345.
17187: Suomennos.
17188:
17189:
17190:
17191:
17192: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta selluloosa- ja
17193: paperitehtaan perustamiseksi Närpiön kuntaan.
17194:
17195:
17196: E d u s k u n n a 11 e.
17197:
17198: Viitaten vuoden 1953 valtiopäivillä jäte- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
17199: tyn toivomusaloitteen n: o 72 perusteluihin markan määrärahan valmistavia toi-
17200: allekirjoittaneet ehdottavat, menpiteitä varten selluloosa- ja pape-
17201: ritehtaan perustamiseksi Närpiön kun-
17202: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 taan.
17203: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
17204:
17205: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik.
17206: 1768
17207:
17208: IV,4so. - Rah.al. N:o 346.
17209:
17210:
17211:
17212:
17213: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven kun-
17214: nan kunnanlääkärin virkatalon rakentamista varten.
17215:
17216:
17217: E d u s k u n n a ll e.
17218:
17219: Yleisestä lääkärinhoidosta vuonna 1951 an- tettiin kunnansairaaloiksi ja kunnanlääkä-
17220: netun lain 29 § :n mukaan lakkautettiin alue- reiksi, joiden virka-asunnot ja vastaanotto-
17221: lääkärien virat ja muutettiin kunnanlääkä- huoneistot valtion toimesta voidaan joko ko-
17222: rien viroiksi. Saman pykälän mukaan lääkä- konaan rakentaa tai antaa kunnille sitä var-
17223: rien virka-asunnot ja vastaanottohuoneistot ten huomattavan suuri avustus.
17224: luovutettiin kunnille. Peruskorjaus- ym. teh- Kunta, jonka väkiluku on yli 14 000 hen-
17225: tävät jäivät valtion hoidettavaksi. Saman keä, on yleisestä lääkärinhoidosta annetun
17226: lain 20 § :n 4 momentissa sanotaan mm., että lain, perusteella ollut velvollinen perusta-
17227: ,Kaukaisella, harvaanasutulla ja vähävarai- maan toisen kunnanlääkärin viran. Lääkä-
17228: sella syrjäseudulla sijaitsevat sekä sellaiset rin virka-asunnon ja vastaanottohuoneiston
17229: maalaiskunnat ja kuntayhtymät, joiden lii- rakentamista varten on hankittu piirustukset
17230: kenneyhteydet ovat huonot, ovat oikeutetut, ja kustannusarvio, joka on noin 7 500 000
17231: niin kauan kuin niiden taloudellinen kanto- markan suuruinen. Piirustuksille on myös
17232: kyky on maan kuntien keskimäärää olennai- hankittu ,lääkintöhallituksen ja Lääkäriliiton
17233: sesti heikompi, saamaan ylläpitämänsä kun- hyväksyminen. Valtion rakennusavustusta
17234: nanlääkärinvirkaa varten valtionavustuksena on kyllä anottu, mutta on se rahallisista
17235: koko viran peruspalkan ja luontoisetujen syistä hylätty. Kun kunta muitten suurien
17236: raha-arvon taikka suuremman osan niistä, pakollisten rakennusasioitten vuoksi on jou-
17237: kuin 1 momentissa säädetään. Sanotun val- tunut vaikeuksiin, ei sillä ole minkäänlaista
17238: tionavustuksen myöntämisestä päättää sisä- mahdollisuutta lääkärin asunnon ja vastaan-
17239: asiainministeriö. Milloin tällaisen maalais- ottohuoneiston rakentamiseen ilman valtion
17240: kunnan tai kuntayhtymän on tarpeen raken- avustusta, johon sillä on lain mukaan oikeus.
17241: taa kunnanlääkärin virka-asunto tai vastaan- Kun ensi vuoden valtion tulo- ja menoar-
17242: ottohuoneisto, annetaan niitä varten valtion- viossa ei ole mainittuun tarkoitukseen määrä-
17243: avustusta samalla tavoin kuin peruspalkkaa rahaa olemassa, nin edellä olevan perusteella
17244: ja luontoisetuja varten." ehdotamme kunnioittaen,
17245: Pudasjärven kunta on eräs niistä, joka
17246: kuuluu edellämainitun 20 § :n mukaan har- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
17247: vaanasuttujen, vähävaraisten ja syrjäseutujen tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
17248: kuntien joukkoon täydellisesti, ja yksi niistä kan suuruisen määrärahan Puoosjär-
17249: 17 kunnasta, joissa oli valtion aluesairaala ven kunnan kunnanlääkärin virka-
17250: ja aluelääkäri, jotka maaliskuun 9 päivänä talon ja vastaanottohuoneiston raken-
17251: 1951 annetulla lailla lakkautettiin ja muu- tamista varten.
17252: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
17253:
17254: Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
17255: 1769
17256:
17257: IV,4sl. - Rah.al. N:o 347.
17258:
17259:
17260:
17261:
17262: Antikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuin-
17263: talon rakentamiseksi veturimiehille Pasilaan.
17264:
17265:
17266: E d u s k u n n a 11 e.
17267:
17268: Hankittujen yksityiskohtaisten tietojen pe- televistä on pitkälle toista sataa työntekijää
17269: rusteella voidaan havaita, että I konejaksossa em. syistä välttämättömässä asunnontar-
17270: Pasilassa työskentelevistä veturimiehistä on peessa, ja koska Pasilassa on varattuna tar-
17271: valtaosalla sangen kestämättömät asunto-olo- koitukseen sopiva tontti, olisi yleisilläkin
17272: suhteet. Voidaan osoittaa tapauksia, jolloin syillä perusteltavissa, että Pasilaan rakennet-
17273: 11-henkinen perhe asuu 36 m2: n, kunnoltaan taisiin valtion omistuksessa oleva vuokratalo
17274: ala-arvoisessa huoneistossa, useilla ei ole lain- varikon työntekijäin asuntotarpeen tyydyttä-
17275: kaan asuntoa Helsingissä, minkä seurauksena miseksi.
17276: on monen kohdalla jopa 200 kilometrin pitui- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
17277: nen työmatka, jopa useat perheellisetkin ovat nioittaen,
17278: joutuneet asumaan läpi vuoden muutaman
17279: neliömetrin käsittävissä kesämajoissa jne. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
17280: Koska työmääräykset jaetaan varikolla, on tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II
17281: ylipitkistä työmatkoista mm. seurauksena se, luvun kulkulaitosten ja yleisten töiden
17282: että useille veturinkuljettajille ei jää käytän- ministeriöön kohdistuvien hallinnon-
17283: nöllisesti katsoen lainkaan vapaata aikaa vir- haarojen kohdalla 150 miljoonan mar-
17284: kistäytymiseen ja lepoon. Tämä asiantila on kan suuruisen arviomäärärahan vuok-
17285: ko. ammatin suuren vastuullisuuden huomioi- ra-asuintalon rakentamiseksi 1 kone-
17286: den jopa vaaraksi liikenneturvallisuudelle. jaksossa Pasilassa työskenteleville ve-
17287: Koska yksinomaan Pasilan varikolla työsken- turimiehille.
17288: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
17289:
17290: Eero Antikainen. 0. Lindblom.
17291:
17292:
17293:
17294:
17295: 49
17296: 1770
17297:
17298: IV,4s2. - Rah.al. N:o 348.
17299:
17300:
17301:
17302:
17303: Öhman ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
17304: ylioppilaskunnan kirjaston uudisrakennuksen rakentamista
17305: varten.
17306:
17307:
17308: Eduskunnalle.
17309:
17310: Helsingin yliopistossa opiskelevien ylioppi- uuden kirjastotalon rakennustyöt Domus
17311: laiden ja nuorten tieteenharjoittajien kaik- Academican ylioppilasasuntoloiden yhteyteen.
17312: kein tärkeimpiä opinto- ja tutkimustyön edel- Rakennuksen rahoittamiseksi ovat ylioppilaat
17313: lytyksiä on Helsingin yliopiston ylioppilas- omatoimisesti hankkineet 100 milj. markan
17314: kunnan omistama kirjasto, joka tällä hetkellä kokonaiskustannuksista tähän mennessä jo
17315: on maan tieteellisistä kirjastoista viidenneksi 15% ja maan säästöpankit ovat lainoittaneet
17316: suurin ja lisäksi ainoa, josta opiskelijoilla on 35 %, joten puolet kokonaiskustannusarviosta
17317: mahdollisuuksia saada kurssikirjallisuutta ko- on saatu jo rahoitetuksi. Tarkoitus on vielä
17318: tilainaukseen, mikä seikka nykyisin, jolloin 25% rahoituksesta hankkia omatoimisesti,
17319: suuri osa opiskelijoista on lähtöisin vähäva- osaksi lainoina rahalaitoksilta. Koska tätä
17320: raisista tai varattomista kodeista ja enem- suurempi korkojen ja kuoletusten hoito kä-
17321: mistö opiskelijoista opiskelee lainojen turvin, visi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalle
17322: merkitsee huomattavaa helpotusta kalliisiin liian kalliiksi, jopa ylivoimaiseksikin, ja
17323: opintokustannuksiin. koska tällaisen kirjaston ylläpito luonnolli-
17324: Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan simmin kuuluisi valtiolle, ehdotamme kun-
17325: vanha kirjastotalo on rakennettu vuonna nioittaen eduskunnalle,
17326: 1892, aikana, jolloin opiskelijamäärä oli alle
17327: 2 000, kun kirjaston käyttäjien määrä nykyi- että vuoden 1955 tulo- ja meno-
17328: sin on noin 10 000, joten se luonnollisesti on arvion 20 Pl:n II luvun uudelle mo-
17329: jo ahdas, epäkäytännöllinen ja tarkoitustaan mentille otettaisiin Helsingin yliopis-
17330: vastaamaton. ton ylioppilaskunnan kirjaston uudis-
17331: Näistä syistä Helsingin yliopiston ylioppi- rakennuksen rakentamista varten 25
17332: laskunta on tämän vuoden aikana aloittanut miljoonan markan avustusmääräraha.
17333: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
17334:
17335: 0. A. Öhman. Irma Hamara. Erkki Tuuli.
17336: Atte Pakkanen. Saara Forsius. N. Kosola.
17337: Kerttu Saalasti. Irma Torvi. Arno Tuurna.
17338: Erkki Leikola. Elli Stenberg. Juho Tenhiälä.
17339: Johannes Wirtanen. Leo 1. Mattila. Eino Saari.
17340: Jaakko Hakala. Sven Högström. Irma Karvikko.
17341: Aune lnnala. Yrjö Kilpeläinen. Arthur Larson.
17342: Artturi Tienari. Aino Malkamäki. John Forsberg.
17343: Helge Miettunen. Meeri Kalavainen. Unto Miettinen.
17344: Armi Hosia. Irma Rosnell. Martta Salmela-Järvinen.
17345: Mauri Seppä. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.Sylvi-Kyllikki Kilpi.
17346: Kaarlo Kajatsalo.
17347: 1771
17348:
17349: IV,4sa. - Rah.al. N:o 349.
17350:
17351:
17352:
17353:
17354: Kleemola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan-
17355: parannustöiden konehankintoihin.
17356:
17357:
17358: E d u s k u n n a 11 e.
17359:
17360: Maanparannustöiden kustannuksia voidaan kustannuksin tehokkaasti maamme metsille
17361: huomattavasti alentaa käyttämällä riittä- ja maataloudelle sekä koko kansantaloudelle
17362: västi ja riittävän monipuolisia koneita. Kun tarpeellista peruskuivatusta suorittaa, ehdo-
17363: monia maatalouden perusparannuksissa tar- tamme kunnioittaen,
17364: vittavia koneita valmistaa jo kotimainen teol-
17365: lisuus, on koneita jo markkinoilla saatavissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
17366: riittävästi. Maataloushallituksen insinööri- tulo- ja menoarvioon lisäystä maanpa-
17367: osastolla ei kuitenkaan ole ollut mahdolli- rannustöiden konehankintoihin 20 Pl:n
17368: suutta hankkia tarpeellista määrää koneita, I luvun 25 momentille 150 000 000
17369: koska määrärahat koneiden hankintaan ovat markkaa.
17370: olleet riittämättömät.•Jotta voitaisiin halvoin
17371: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
17372:
17373: Kauno Kleemola. Eeli Erkkilä. Eero Saari.
17374: Kusti Eskola. J. F. Pöykkö. Väinö Rankila.
17375: 1772
17376:
17377: IV,4s4, - Rah.al. N:o 350.
17378:
17379:
17380:
17381:
17382: Kämäräinen ym.: Määrärahan osoittamisesta palkkioiksi
17383: pienviljelijöille maanparannusaineiden ajosta.
17384:
17385:
17386: E d u s k u n n a 11 e.
17387:
17388: Kahtena edellisenä syksynä ja talvena on rannusaineiden ajosta viljelyksille. Palkkioi-
17389: maassamme ollut laaja työttömyys. Tässä den jako tapahtuisi parhaiten samaa mene-
17390: työttömien joukossa on ollut huomattava osa telmää noudattamalla kuin mikä on ollut
17391: maaseudun pienviljelijöitä ja heidän perheit- käytännössä pienviljelijöiden uudisviljelys-
17392: tensä jäseniä. Työtä kyllä näillä pientiloilla palkkioiden maksussa, joten organisaatio olisi
17393: olisi, mm. talvella mudan ja saven ajoa pel- valmis. Maamiesseurojen ja pienviljelijäyh-
17394: loille. Erikoisesti uudisviljelykset kaipaisivat distysten neuvojilla on laaja kokemus töiden
17395: näitä maanparannusaineita. Useimmilla pien- suunnittelusta, tarkastuksesta ym. seikoista.
17396: tiloilla niiden ajo täytyy kuitenkin jättää Hallitus voisi antaa tarkemmat määräykset
17397: suorittamatta sen vuoksi, että rahatulojen palkkioiden jakoperusteista.
17398: saamiseksi on turvauduttava ansiotöihin. Kun Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
17399: ansiotöitä ei viime vuosina ole ollut riittä- nioittavasti,
17400: västi saatavissa, on ollut pakko pyytää työtä
17401: kuntien työasiain lautakunnilta. Tästä kärsii että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
17402: tietysti pienviljelijäin talous, sillä maanpa- tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n IV lu-
17403: rannusaineiden puuttuessa viljelysten satotu- vun 1 momentille 100 000 000 markan
17404: lokset jäävät alhaisiksi. suuruisen määrärahan palkkioiksi
17405: Tämän vuoksi olisi näille pientilallisille an- pienviljelijöille maanparannusaineiden
17406: nettava valtion varoista palkkiota maanpa- ajosta.
17407: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
17408:
17409: Kalle Kämäräinen. Einari Jaakkola.
17410: Eino Palovesi. Antti Kukkonen.
17411: J. F. Pöykkö.
17412: 1773
17413:
17414: IV,4sll. - Rah.al. N:o 351.
17415:
17416:
17417:
17418:
17419: Nieminen ym..: Määrärahan osoittamisesta väkirehujen hin-
17420: tojen alentamiseen.
17421:
17422:
17423: E d u s k u n n a 11 e.
17424:
17425: Viime vuosien aikana maassamme vallin- Karjatalouden käytyä kannattamattomaksi
17426: nut maataloustuotteiden hintakehitys on ollut ovat suurviljelijät ja myös suuri määrä keski-
17427: erittäin suuressa määrässä epäsuhteellinen eri suuria talollisia siirtyneet karjattomaan ta-
17428: tuotantoalojen kesken. Esim. viljan hinta louteen ja keskittyneet viljanviljelykseen. Se
17429: on kohonnut vuodesta 1948 lähtien runsaasti onkin ollut paremmin kannattavaa. Pienvil-
17430: yli sadan prosentin, kun taas karjatalous- jelijätalondet eivät kuitenkaan ole voineet
17431: tuotteiden hinnat eivät ole kohonneet mai- siirtyä karjattomaan maatalouteen, koska
17432: nittuna aikana kuin vähäisessä määrässä. heidän pienet peltoalansa eivät anna riittä-
17433: Jo se, että karjataloustuotteiden hinnat ovat via edellytyksiä yksinomaan viljanviljelyksen
17434: jääneet normaalista hintatasosta alhaisem- harjoittamiseen. Heidän on ollut ja on edel-
17435: miksi, on ollut vaikuttamassa karjatalouden leenkin pakko harjoittaa karjataloutta myyn-
17436: kannattamattomuuteen. Mutta kannattamat- tiartikkelina, josta he saavat rahatuloja ta-
17437: tomuutta on vielä tuntuvasti lisännyt se, louksiinsa. Mitä tappiollisemmaksi karjata-
17438: että karjalle syötettävän viljan ja väkirehu- lous käy, sitä vaikeammaksi myös muodos-
17439: jen hinnat ovat kohonneet normaalin hinta- tuu pienviljelijäin taloudellinen asema. On
17440: tason yläpuolelle. Kun karjalle syötettävän sen vuoksi syytä ryhtyä tukemaan karjata-
17441: viljan ja karjantuotteiden hintojen välinen louden kannattavuutta. Siihen on syytä sen-
17442: suhde on näin epäedullinen karjataloudelle, kin vuoksi, kun karjataloustuotannon supis-
17443: on siitä luonnollisena seurauksena karjata- tus aiheuttaa ajoittain tuotteiden puutetta
17444: louden tappiollisuus. Mutta tätä tappiolli- yleisessä kaupassa. Onhan esim. voita ollut
17445: suutta lisää vielä se, että karjalle ei kyetä tuotettava ulkoa, vaikka maamme pitäisi
17446: ostamaan, ei ainakaan pienviljelystiloilla, olla vientimaa tällä alalla. Väkirehujen hin-
17447: kallista viljaa ja väkirehuja siinä määrin nan alentaminen vaikuttaa suuresti tuotan-
17448: kuin pitäisi, joten tuotantotulokset supistu- non lisääntymiseen ja myös kannattavuuteen
17449: vat tuntuvasti. karjataloudessa. Jos kerran maataloustuot-
17450: Kuluneen satokauden aikana on maas- teiden hintakehitystä ei saada palautetuksi
17451: samme satanut normaalia runsaammin, jol- oikeaan suhteeseen eri tuotealojen kesken ja
17452: loinka viljelykset ovat kärsineet liiasta maa- karjataloutta sen perusteella kannattavaksi,
17453: kosteudesta, jopa tulvavesistäkin. Samoin niin valtion on ryhdyttävä riittävällä mää-
17454: jatkuvat sateet ovat vaikeuttaneet sadonkor- rärahalla alentamaan väkirehujen hintoja ja
17455: juuta. Tällöin on huomattava osa kesän siten saatava karjatalous kannattavaksi ja
17456: sadosta tuhoutunut kokonaan ja osa on me- pienviljelijäin toimeentulo turvatummaksi.
17457: nettänyt huomattavan osan arvostaan. Tästä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17458: johtuen tulevan sisäruokintakauden aikana
17459: sangen suuren osan pienviljelijätalouksista että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
17460: on ostettava entistä enemmän rehuviljaa ja tulo- ja menoarvioon 600 000 000 mark-
17461: muita väkirehuja, jos aikoo saada karjansa kaa käytettäväksi koti- ja ulkomaisten
17462: viedyksi yli talven. Täten lisääntyvä osto-. väkirehujen hintojen alentamiseen.
17463: rehun tarve lisää myöskin taloudellisia vai-
17464: keuksia, mihinkä pienviljelystalouksissa ei
17465: enää ole varaa ilmoo lopullista romahdusta.
17466: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
17467:
17468: Niilo Nieminen. Rainer Virtanen.
17469: Pentti Liedes. Aleksi Kiviaho.
17470: Pertti Rapio. Usko Seppi.
17471: Toivo Friman. Toivo Niiranen.
17472: 1774
17473:
17474: IV,486, - Rah.al. N:o 352.
17475:
17476:
17477:
17478:
17479: Antila ym..: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuralle maa-
17480: talouden rakennustutkimuksen suorittamista ja rakennus-
17481: ten tyyppipiirustusten laatimista varten.
17482:
17483:
17484: E d u s k u n n a 11 e.
17485:
17486: Maatalouden rakentaminen on kansantalou- ratkaisuja, mutta ennenkuin monia uusia
17487: dellisesti katsoen yksi tärkeimmistä sijoitus- rakennusaineita voidaan maaseudun erilai-
17488: kohteista. Meillä rakennetaan vuosittain koko sissa rakentamisissa ottaa yleisesti käytän-
17489: maassa noin 130 miljardin markan arvosta ja töön, olisi niitä objektiivisesti kokeiltava huo-
17490: siitä yli puolet maatalouden piirissä. Maata- mioimaila myös uudet kehittymässä olevat
17491: louden talousrakennusten rakentaminen ei maatalouden työmenetelmät. Tutkimuksien
17492: tapahdu kansan- ja yksityistaloudellisesti ny- pohjalle olisi luotava tyyppipiirustuksia,
17493: kyajan muuttuneita työtaloudellisia ja tek- jotka auttaisivat lähinnä pientilojen omista-
17494: nillisiä olosuhteita vastaavasti. jia ja jotka olisivat myös suuntaa antavia
17495: Yksityistä maatilataloutta rasittaa raken- yleisessä mielessä.
17496: nuspääoma, jonka suuruus vaihtelee 30- Työtehoseura on viime vuosien aikana työs-
17497: 70 % koko pääoman tarpeesta. Pienillä ti- kennellyt maatalouden rakennuskustannusten
17498: loilla rakennuspääoman tarve on lisäksi suu- pienentämiseksi ja kehittänyt uusia menetel-
17499: rempi kuin suurilla tiloilla. Otettaessa huo- miä kevyiden ja joustavien karja- ja varasto-
17500: mioon korkea korkokantamme, voidaan to- rakennusten luomiseksi maataloutta palvele-
17501: deta, miten vaikeissa taloudellisissa olosuh- maan. Tämä työ on tapahtunut ilman valtion
17502: teissa maataloutemme joutuu toimimaan yk- tai muuta julkista tukea. Alustavia rakennus-
17503: sinomaan liian korkeitten rakennuskustannus- ja työmenetelmiä on voitu toistaiseksi kokeilla
17504: ten takia. vain tekemällä rakennussuunnitelmia yksityi-
17505: Maatalouden muuttuvainen luonne, tuotan- sille tiloille uusia menetelmiä käyttäen. Jo
17506: tosuuntien vaihdellessa ja myös tilakokojen tämä työ ja sen ohessa suoritettu kokeilu- ja
17507: pienetessä, vaatii entistä joustavampia ra- tutkimustyö on antanut suuren määrän hy-
17508: kennuksia. Meillä viime vuosikymmeniä käy- viä ratkaisuja ja kokemuksia, jotka olisi saa-
17509: tetty jäykkä ja raskas rakennustapa on ai- tettava laajempien piirien tiedoksi ja käyt-
17510: heuttanut suuria taloudellisia tappioita mo- töön.
17511: nasti tyhjien käyttämättömien rakennustilo- Katsoen maatalouden rakennuskustannus-
17512: jen muodossa. Nykyinen tapa rakentaa kal- ten alentamisen ja joustavan rakennustavan
17513: liisti ja raskaasti johtunee lähinnä siitä, ettei luomisen tärkeyteen sekä suunnittelematto-
17514: ole suoritettu tutkimuksia rakentamisen kus- man rakentamisen vähentämisen tuomaan
17515: tannuksista, sekä myös siitä, että vuosikym- taloudelliseen etuun, olisi Työtehoseuran suo-
17516: meniä vanha käytäntö sanelee ratkaisut. Rat- rittamalle rakennuskokeilulle ja edelleen
17517: kaisemattomia teknillistaloudellisia rakennus- uusien tyyppipiirustusten luomiseksi saatava
17518: kysymyksiä on paljon nykyisten uusien mate- valtion varoja. Jo verrattain pienen määrä-
17519: riaalien ja työtapojen selvittämiseksi. Nämä rahan turvin voisi Työtehoseura käytettävis-
17520: vaativat kiireellisiä tutkimuksia, jotta sääs- sään olevan ammattitaitoisen työvoiman ja
17521: tyttäisiin niin rakentamisessa kuin rakennuk- saamiensa kokemuksien perusteella luoda eri-
17522: sissa jatkuvasti suoritettavissa töissä suurilta tyisesti pienten tilojen käyttöön soveltuvia
17523: kansantaloudellisilta tappioilta. Uudet ra- tyyppi piirustuksia.
17524: kennusaineet lupaavat maatalouden talous- Edellä olevaan perustuen ehdotamme,
17525: rakennuksissakin nykyistä taloudellisempia
17526: IV,4S6.- Antila ym. 1775
17527:
17528: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 tutkimuksen suorittamiseksi ja raken-
17529: tulo- ja menoarvioon 4 miljoonan mar- tamista palvelevien tyyppipiirustusten
17530: kan määrärahan luovutettavaksi Työ- luomiseksi.
17531: tehoseuralle maatalouden rakennus-
17532: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
17533:
17534: Toivo Antila. Matti Raipala. N. Kosola.
17535: Väinö Tikkaoja. Hilja Väänänen. Aleksi Kiviaho.
17536: Eino E. Heikura. Matti Mattila. Arvo Sävelä.
17537: Kerttu Saalasti. Einari Jaakkola. Eemil Partanen.
17538: Eeli Erkkilä. T. Saloranta. Sylvi Halinen.
17539: Esa Koivusilta. Marja Lahti. Artturi Koskinen .
17540: Mauri Seppä. .R. Hallberg. Armas Leinonen.
17541: Arthur Larson.
17542: 1776
17543:
17544: IV,4s7. - Rah.al. N:o 353.
17545:
17546:
17547:
17548:
17549: V. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta piirustusten
17550: hankkimiseksi Savonlinnan seminaarin uudisrakennuksia
17551: varten.
17552:
17553:
17554: Eduskunnalle.
17555:
17556: Savonlinnan seminaari toimii erittäin vai- nittelu ja piirustukset hankituksi mahdolli-
17557: keissa olosuhteissa, osittain alivuokralaisena- simman pian.
17558: kin, jakautuen toiminta useaan eri toimi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17559: paikkaan. Savonlinnan kaupunki on kuiten- nioittaen,
17560: kin luvannut lahjoittaa kauniin, tilavan ja
17561: sopivalla paikalla olevan tonttialueen ko. se- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
17562: minaarille ns. Heikinpohjantien kaupungin- tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar-
17563: osasta. Jotta Savonlinnan seminaarin raken- kan suuruisen määrärahan piirustus-
17564: tamiseen voitaisiin ryhtyä heti kun siihen on ten hankkimiseksi Savonlinnan semi-
17565: olemassa taloudellisia mahdollisuuksia, olisi naarin uudisrakennuksia varten.
17566: ehdottoman tärkeätä saada seminaarin Suun-
17567: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
17568:
17569: Viljo Virtanen. Irma Hamara.
17570: Onni Hiltunen. Toivo H. Kinnunen.
17571: Arvo Salminen. Wiljam Sarjala.
17572: K. F. Haapasalo. Sylvi Halinen.
17573: A. Pasanen. Niilo Nieminen.
17574: Edvard Pesonen.
17575: 177?
17576:
17577: IV,4ss. - Rah.al. N:o 354.
17578:
17579:
17580:
17581:
17582: Suominen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kelpo·
17583: tuksen myöntämiseen kunnille maantiealueiden lunastusta
17584: varten.
17585:
17586:
17587: E d u s k u n n a II e.
17588:
17589: Nykyisin vielä voimassa olevan vuoden kaan siitä huolimatta, että eduskunta jo vuo-
17590: 1927 tielain mukaan on niiden kuntien, joi- den 1938 valtiopäivillä esitti toivomuksen,
17591: den alueen läpi uusi rakennettava yleinen että tässä suhteessa pitäisi saada muutos ai-
17592: tie tulee kulkemaan tai joiden alueella sijait- kaan. Tämän vuoksi sangen useat kunnat
17593: see siirrettävä tai levitettävä tie, vastattava joutuvat varsinkin parhaillaan suunnittelun-
17594: tarvittavan tiealueen korvausten suorittami- alaisten ja rakenteilla olevien valtakunnan
17595: sesta maanomistajille. Kun mainittu tie- runkoteiden rakentamista varten tarvittavien
17596: alueen korvausvelvollisuus on viime vuosina maa-alueitten lunastamistoimenpiteiden joh-
17597: nopeasti moninkertaistuneen liikenteen tie- dosta suorittamaan, asianomaisten kuntien
17598: oloillemme asettamien, jatkuvasti lisääntyvien taloudelliset mahdollisuuden huomioonottaen,
17599: vaatimusten vuoksi muodostunut kunnille vielä nytkin kohtuuttoman suuria korvaus-
17600: kohtuuttomaksi ja suorastaan ylivoimaiseksi, määriä. Niinpä esim. Helsingin-Lahden val-
17601: on eduskunta jo 29 päivänä maaliskuuta 1938 takunnantien rakentamista varten tarvitta-
17602: hyväksynyt toivomuksen, että hallitus kiireel- vista tiealueista joutuu yksistään Mäntsälän
17603: lisesti valmistaisi ja antaisi eduskunnalle esi- kunta maksamaan yli 20 000 000 mk ja sa-
17604: tyksen tielain muuttamisesta siten, että moin Orimattilan kunta n. 6 000 000 mk,
17605: uusien maanteiden rakentamista sekä ennes- vaikka sanottu tie on ns. runkotie ja palvelee
17606: tään olevien levittämistä ja siirtämistä varten kokona111n valtakunnallisia liikennetarpeita
17607: tarvittavien maa-alueiden lunastamisesta ai- eikä sillä ole mitään paikallista merkitystä.
17608: heutuvat kustannukset suoritettaisiin valtion Yllä selostettua epäoikeudenmukaisuutta
17609: varoista (V: n 1938 valtiopäiväpäätöksen 169 on koetettu lieventää sillä, että valtion vuo-
17610: § :n 11 kohta). den 1955 tulo- ja menoarvioehdotukseen on
17611: Toukokuun 21 päivänä 1954 annettua tie- varattu 15 000 000 markan suuruinen määrä-
17612: lakia varten 23. 1. 1953 annetussa hallituksen raha helpotusten myöntämiseksi kunnille
17613: esityksessä oli huomioitu edellä mainittu maantiealueiden lunastusta varten. Huo-
17614: edmkunnan hyväksymä toivomus. Eduskunta mioonottaen kuitenkin maassamme parhail-
17615: puolestaan hyväksyi po. lakiesitystä käsitel- laan suunnittelunalaisena sekä rakenteilla
17616: lessään aikaisemmin hyväksymänsä periaat- olevat erittäin laajat tietyöt, on mainittu
17617: teen, ja niin 21. 3. 1954 annettu uusi tielaki 15 000 000 markan suuruinen avustusmäärä-
17618: sai sellaisen muodon, että maanteiden pitä- raha kunnille helpotusten myöntämiseksi tie-
17619: misen, mihin sisältyy myöskin tien rakenta- alueiden lunastamista varten jokseenkin mer-
17620: minen ja tiealueen lunastukset, kustantaa sa- kityksetön. Tämä vuoksi määräraha pitäisi
17621: notun lain tultua voimaan kokonaisuudessaan ottaa talousarvioon huomattavasti suurem-
17622: valtio. pana.
17623: Kun 21. 3. 1954 annettu uusi tielaki tulee Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
17624: kuitenkin voimaan vasta vuoden 1958 alusta,
17625: joutuvat kunnat siihen asti korvaamaan tie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
17626: alueet voimassa olevan vanhan tielain mu- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 12 Pl:n
17627: 50
17628: 1778 IV,4ss. - Maantiealueiden lunastus.
17629:
17630: V luvun 2 momenUlle 185 000 000 kunn~1le maantiealueiden lunastusta
17631: markkaa helpotuksen myöntämiseksi varten.
17632: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
17633:
17634: Unto Suominen. Bruno J. Sundman. Väinö Tikkaoja.
17635: Veikko Helle. G. Henriksson. Eino Rytinki.
17636: Juho Kuittinen. Esa Koivusilta. Eemil Partanen.
17637: Kalle Kauhanen. Erkki Tuuli. T. Saloranta.
17638: Mikko Hult. Leo Häppölä. Matti Mattila.
17639: Martta Salmela-Järvinen. Eero Saari. Eino E. Heikura.
17640: 1779
17641:
17642: IV,4s9. - Rah.al. N:o 355.
17643:
17644:
17645:
17646:
17647: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi varat-
17648: tomien perheenäitien ja lasten lomatoimintaa harjoittaville
17649: naisjärjestöille.
17650:
17651:
17652: E d u s k u n n a 11 e.
17653:
17654: Rasittuneiden ja varattomien perheenäitien perheenäitien ja lasten lomatoimintaa on pi-
17655: sekä lasten lomatoimintaa on järjestetty jo dettävä välttämättömänä ja sitä olisi pyrit-
17656: yli 20 vuoden ajan maassamme. Sitä ovat tävä vielä entisestään laajentamaan kaikkia
17657: ylläpitäneet vapaaehtoisena sosiaalisena toi- loman tarpeessa olevia äitejä koskevaksi, on
17658: mintana lukuisat naisjärjestömme. Valtion- kohtuullista, että valtiovalta edes lainoitus-
17659: apua on saatu tähän työhön vain kaksi kol- teitse ryhtyisi huojentamaan puheenaolevien
17660: masosaa eli 200 mk hoitopäiväkustannuk- järjestöjen taloudellista taakkaa.
17661: sista, jolloin järjestöille ovat jääneet muut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17662: kustannukset, kuten kiinteistöjen hankinta ja
17663: niiden rahoitus, kunnossapito, sisustus- ym. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
17664: menot sekä loppuerä hoitopäiväkustannuk- tulo- ja menoarvioon 20 Pl :n I luvun
17665: sista. Pääomamenot on jouduttu rahoitta- uudelle momentille 50 000 000 markan
17666: maan etupäässä pankkilainoilla. määrärahan lainoiksi varattomien per-
17667: Vuotuiset lainojen lyhennykset ja korot heenäitien ja lasten lomatoimintaa
17668: muiden kulujen ohella muodostuvatkin näin- harjoittavien naisjärjestöjen lomako-
17669: ollen kohtuuttoman raskaaksi taakaksi va- tien pääomamenojen korkoihin ja kuo-
17670: paaehtoista työtä suorittaville järjestöille. letuksiin.
17671: Kun kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien
17672: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
17673:
17674: Elli Nurminen. K. F. Haapasalo.
17675: Laura Brander-Wallin. Jaakko Hakala.
17676: Tyyne Paasivuori. Urho Kulovaara.
17677: Martta Salmela-Järvinen. Vilho Väyrynen.
17678: Impi Lukkarinen. Arvi Turkka.
17679: Vappu Heinonen. Heikki Hykkäälä.
17680: Aino Malkamäki. Erkki Leikola.
17681: 1780
17682:
17683: lV1490. - Rah.al. N:o 356.
17684:
17685:
17686:
17687:
17688: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta lainan antamiseksi
17689: Tuusulan kansanopistolle opettaja- ja oppilasasuntojen
17690: sekä pajan, konehallin ja käsityöhuoneyhdistelmän raken-
17691: kentamista varten.
17692:
17693:
17694: Eduskunnalle.
17695:
17696: Tuusulan kansanopisto on jo lähes puolen siin 1 opettajan ja 8 oppilasasuntoa ja sit-
17697: vuosisadan ajan toiminut nuorison opinah- ten rakennettaisiin uusi paja, käsityöhuone
17698: jona jakaen oppilailleen tietoa ja taitoa ja pieni konehalli oppilaitten koneopetusta
17699: niin henkisen kuin käytännöllisenkin elämän varten. Mainittujen rakennusten yhteinen
17700: aloilla. Opiston tarkoituksena on ollut varsi- kustannusarvio on 8 800 000 mk, josta
17701: naisen opetustyön ohella herättää oppilaissa uuden rakennuksen osuus on 7100 000 mk
17702: pyrkimys tietojen ja taitojen jatkuvaan kar- ja käsityöhuoneen asuntoiaksi muuttaminen
17703: tuttamiseen ja syventämiseen myöskin itse- 1 700 000 mk. Piirustukset ja kustannusar-
17704: opiskelun avulla. Opetustyössä on yhtenä joh- vio on laadittu ja selviää niistä rakennus-
17705: totähtenä aina ollut työnteon merkityksen hankkeen yksityiskohdat.
17706: korostaminen sekä oppilaiden oma-aloittei- Valtion rahatalous on tunnetusti vaikea,
17707: suuden ja ammattitaidon kehittäminen nuo- mutta työllisyyskysymyksen hoitaminen edel-
17708: rison vastaisia tehtäviä ajatellen. Opiston lyttää, että työtilaisuuksia on järjestettävä,
17709: johdossa olevat henkilöt ovat opiston ope- ja Tuusulan kunnassa, missä opisto sijaitsee,
17710: tustoiminnassa pyrkineet ottamaan huomioon tulee olemaan varsinkin rakennusalan työttö-
17711: kehityksen opetustoiminnalle asettamat vaati- myyttä. Koska opistolla ei ole mahdollisuuk-
17712: mukset. sia selviytyä rakennuskustannuksista omin
17713: Kun nyt elämme koneellistamisen ja ratio- neuvoin, olisi rahoitus järjestettävä valtion
17714: nalisoinnin aikaa, niin on se varsinkin mies- halpakorkoisen lainan avulla.
17715: oppilaiden kohdalla pakottanut ottamaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17716: opetusohjelmaan puutyön rinnalla metalli- ja nioittaen,
17717: koneopetuksen. Näin laajennettu opetusoh-
17718: jelma oli käytännössä jo viime talven aikana että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
17719: ja saatiin siitä erittäin myönteiset kokemuk- tulo- ja menoarvioon 8 800 000 mar-
17720: set. kan määrärahan halpakorkoiseksi lai-
17721: Opistolla on nykyisin tyydyttävä käsityö- naksi Tuusulan kansanopiston opet-
17722: huone, mutta sen sijaan puute oppilas- ja taja- ja oppilasasuntojen sekä uuden
17723: opettajain asunnoista, jotka olisi tavalla tai pajan, konehaUin ja käsityöhuoneyh-
17724: toisella aikaansaatava. Edullinen ratkaisu distelmän rakentamista varten.
17725: saataisiin, jos käsityöhuoneesta muodostettai-
17726: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
17727:
17728: Matti Mattila. Väinö Kaasalainen.
17729: Antti J. Rantamaa. Esa Koivusilta.
17730: 1781
17731:
17732: IV,491. - Rah.al. N:o 357.
17733:
17734:
17735:
17736:
17737: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Askolan kunnan
17738: Tiilään kylässä olevan Purolan tilan ostamiseksi Bergma-
17739: nin koulua varten.
17740:
17741:
17742: E d u s k u n n a ll e.
17743:
17744: Vuonna 1936 kuollut illanmittausinsinööri kauppahinnasta. Ellei sitä valtiolle osteta,
17745: K. L. J. Bergman lahjoitti suurimman osan niin se joutuu vieraisiin käsiin, eikä silloin
17746: omaisuudestaan valtiolle hänen nimeään kan- ole enää varmaa tietoa, saadaanko edes vuok-
17747: tavan koulun perustamista varten, jossa op- rata mainittua kymmenen huonetta käsittä-
17748: pilaitoksessa annettaisiin maalaisnuorisolle vää oppilasasuntolaa mainitun koulun tarkoi-
17749: sopivaa opetusta. Näillä varoilla ostettiin tuksiin. Kun alue on puhdasta maatalous-
17750: Askolan kunnan Tiilään kylässä Tiilään kou- aluetta, niin toivotaan, että tässä oppilaitok-
17751: lutila ja on tämä valtion omistama Bergma- sessa annettaisiin puutarhaopetuksen ohella
17752: nin koulu ollut toiminnassa jo 2 vuotta ja myös varsinaista maatalousopetusta ja en-
17753: hakijoita on kouluun ollut enemmän kuin nen kaikkea maatalouskoneopetusta. Tämän
17754: mitä on voitu vastaan ottaa. Oppilaita on vuoksi on välttämätöntä, että tämä 13 ha
17755: nykyisin 36 ja tilanahtauden vuoksi on osan peltoa ja 21 ha metsämaata käsittävä Puro-
17756: täytynyt asua koulun ulkopuolella ja oppi- lan tila ostettaisiin valtiolle, ja sen vuoksi
17757: lasasunnoksi on vuokrattu maanviljelijä J. esitämme kunnioittaen,
17758: Kemppisen omistaman talon päärakennus,
17759: jossa on 10 huonetta. Mainitun Kemppisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
17760: omistama Purola-niminen tila sijaitsee Tii- tulo- ja menoarvioon 5. 5 miljoonan
17761: lään koulutilan maiden keskellä ja pellot si- markan suuruisen määrärahan Asko-
17762: jaitsevat varsinaisen koulurakennuksen vie- lan kunnan Tiilään kylässä olevan
17763: ressä. Nyt hän on tarjonnut valtiolle ostet- Purolan tilan ostamiseksi Bergmanin
17764: tavaksi tätä tilaa 5.5 miljoonan markan koulua varten.
17765: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
17766:
17767: Matti Mattila. Eero Saari.
17768: Atte Pakkanen. Eeli Erkkilä.
17769: Antti J. Rantamaa. Kerttu Saalasti.
17770: 1782
17771:
17772: IV,492, - Ralul. N:o 358.
17773:
17774:
17775:
17776:
17777: E. Leikola ym..: Määrärahan osoittamisesta Teknillisen kor-
17778: keakoulun päärakennuksen rakentamiseksi Otaniemeen.
17779:
17780:
17781: E d u s k u n n a 11 e.
17782:
17783: Helsingin teknillisen oppilaitoksen nykyi- aikanaan tulee siirtymään Otaniemen
17784: nen koulurakennus, joka valmistui v. 1929, alueelle, olisi kokonaisuuden kannalta edul-
17785: oli alunperin tarkoitettu vain 550 oppilaalle, lista, että tämä siirtyminen pantaisiin alulle
17786: mutta jo vuosikausia oppilaitoksen oppilas- jo nyt, ennenkuin alemmanasteisen teknilli-
17787: luku on ollut noin 1 000. sen opetuksen tilantarve on pakottanut ryh-
17788: Oppilaitoksen tontille ei kuitenkaan ole tymään uudisrakennuksiin toisella taholla.
17789: mahdollisuuksia riittävien lisätilojen rakenta- Sanotun perusteella ehdotamme kunnioit-
17790: miseen, vaan niitä varten olisi ryhdyttävä tavasti,
17791: suunnittelemaan kokonaan uutta kouluraken-
17792: nusta. Tällaisista kustannuksista ja aikaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
17793: vaativista järjestelyistä voitaisiin kokonaan tulo- ja menoarvioon 100 000 000
17794: päästä, jos oppilaitoksen käyttöön voitaisiin markkaa Teknillisen korkeakoulun
17795: saada riittävät tilat Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen rakennustöiden aloit-
17796: nykyisistä rakennuksista. Kun ilmeistä on, tamista varten Otaniemessä.
17797: että Teknillinen ko11keakoulu joka tapauksessa
17798: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
17799:
17800: Erkki Leikola. Päiviö Hetemäki.
17801: 1783
17802:
17803: IV,493. - Rah.al. N:o 359.
17804:
17805:
17806:
17807:
17808: Tiitu: Määrärahan osoittamisesta karja- ja talousrakennuksen
17809: rakentamiseksi Ruuskalan ~oulutilalle.
17810:
17811:
17812: E d u s k u n n a 11 e.
17813:
17814: Vuonna 1928 luovutti maatalousministeriö Kauhavan ja Lapuan kunnat, Seinäjoen maa-
17815: Ylistaron pitäjän kirkonkylässä sijaitsevan laiskunta ja lisäksi useat paikalliset maa-
17816: valtion omistaman Ruuskalan entisen sotilas- talousjärjestöt ja osuuskunnat. Kannatus-
17817: virkatalon kantatilan maataloushallituksen yhdistyksen toimesta on Ruuskalan tilalla
17818: käytettäväksi ja Etelä-Pohjanmaan maan- jo vuodesta 1950 saakka pidetty lyhytaikai-
17819: viljelysseuran hoidettavaksi koulu- ja ha- sia maataloudellisia kursseja ja järjestetty
17820: vaintotilaksi perustettavaksi suunniteltua havaintotarkoituksia varten erilaisia viljelys-
17821: puutarha- ja pienviljelijäkoulua varten. Täl- kokeita. Myöskin on tilan päärakennus pe-
17822: laisen koulun tarpeellisuus väkirikkaan ja rusteellisesti korjattu, joten siihen voidaan
17823: pienviljelysvaltaisen Etelä-Pohjanmaan maa- järjestää asunto ainakin koulun ammatti-
17824: taloudellisen ammattiopetuksen tyydyttämi- opettajalle ja puutarhurille sekä väliaikainen
17825: seksi todettiin jo silloisena ajankohtana opetushuone koulua varten.
17826: välttämättömäksi. Pienviljelijäkoulun perus- Ruuskalan tilalla jo alullepantua maa-
17827: taminen tälle alueelle on sitäkin tärkeämpää, talous- ja kurssitoimintaa, jota alueen pien-
17828: kun ei Etelä-Pohjanmaalla eikä myöskään viljelijäväestö on huomattavalla tavalla hy-
17829: Keski-Pohjanmaalla ole yhtään varsinaista väkseen käyttänyt, voitaisiin verrattain vä-
17830: pienviljelijäkoulua, ja kun jo toiminnassa hin kustannuksin jatkaa pienviljelijäkoulun
17831: olevat maamieskoulut eivät voi rajoitettujen puitteissa ja siten käyttää tämän opetuksen
17832: oppilastilojensa takia ottaa vastaan kaikkia hyväksi tilalla jo olevia rakennuksia ja ha-
17833: niihin pyrkijöitä. Keekeisen asemansa ja vaintoviljelyksiä. Kyseeilistä tarkoitusta var-
17834: hyvien kulkuyhteyksiensä takia voisi Ruus- ten olisi koululle aluksi rakennettava karja-
17835: kalan tilalle Ylistaroon perustettava pienvil- ja talousrakennukset, koska ne tilalta puut-
17836: jelijäkoulu toimia ammattiopetuksen anta- tuvat.
17837: jana varsin laajan alueen pienviljelijäväes- Edellä olevan perusteella ehdotan,
17838: tölle. Tässä mielessä on, omatoimisenkin ta-
17839: loudellisen pohjan aikaansaamiseksi suunni- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
17840: tellun pienviljelijäkoulun toiminnalle, perus- tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n kohdalle
17841: tettu Ylistarossa vuonna 1950 kannatusyh- 10 milj()onan markan määrärahan
17842: distys, johon tähän mennessä ovat jäseniksi karja- ja talousrakennuksen rakenta-
17843: liittyneet mm. Ylistaron, Ilmajoen, Ison- miseksi Ylistaron pitäjässä sijaitsevalle
17844: kyrön, Vähänkyrön, Ylihärmän, Alahärmän, Ruuskalan koulutilalle.
17845: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
17846:
17847: Kustaa Tiitu.
17848: 1784
17849:
17850: IV,494, - Rah.al. N:o 360.
17851:
17852:
17853:
17854:
17855: Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Runnille perustet-
17856: tavaa emäntäkoulua varten.
17857:
17858:
17859: Eduskunnalle.
17860:
17861: Syyskuun 14 päivänä 1952 eduskunnan jois-Savon kohdalla kotitalouskouluihin näh-
17862: täysistunnossa hyväksyttiin yksimielisesti toi- den supistuu, on välttämätöntä, että se kor-
17863: vomusaloite emäntäkoulun perustamisesta vataan aloittamalla kotitalousopetus Runnin
17864: Runnin tilalle Iisalmen maalaiskunnan Haa- emäntäkoulussa. Tarpeellisen huoneistotilan
17865: pajärven kylässä. Tämä tilan on Iisalmen suhteen tähän on Runnilla hyvät edellytyk-
17866: maalaiskunta ostanut ja lahjoittanut edellä set. Kysymyksessä olevaan tarkoitukseen
17867: mainittuun tarkoitukseen valtiolle. Tilalla, tarvittaisiin varoja seuraavasti: opettajien
17868: jonka pinta-ala on noin 50 hehtaaria, josta palkkaukseen 11 Pl. VII: 1 mom. 2 052 700
17869: peltoa noin 13 hehtaaria, on kolme asuinra- markkaa, lämmitykseen ja valaistukseen 11
17870: kennusta ja talousrakennukset. Maatalous- Pl. VII: 3 mom. 600 000 markkaa, sekalaisiin
17871: hallituksen toimesta on tila tarkastettu ja menoihin (vuokrat ym.) 11 Pl. VII: 5 mom.
17872: todettu se sijaintinsa, liikenneyhteyksiensä ja 900 000 markkaa ja kalustoon (kertameno)
17873: paikan sopivaisuuden vuoksi emäntäkoulua 11 Pl. VII: 5 mom. 3 000 000 markkaa.
17874: varten erittäin sopivaksi sekä tarpeen vaati- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17875: maksi. Sen vuoksi on maataloushallitus eh- nioittavasti,
17876: dottanut sekä vuoden 1953 ja myöskin 1954
17877: valtion tulo- ja menoarvioon määrärahan että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
17878: Runnin emäntäkoulua varten. Hallitus ei tulo- ja menoarvioon 6 552 700 markan
17879: kuitenkaan ole ottanut määrärahaa tulo- ja määrärahan Runnille perustettavaa
17880: menoarvioon. emäntäkoulua varten.
17881: Koska kotitalousopetus lähiaikoina Poh-
17882: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
17883:
17884: Tahvo Rönkkö. Vappu Heinonen.
17885: Elli Nurminen. Mikko Hult.
17886: Lennart Heljas. Hilja Väänänen.
17887: 1785
17888:
17889: IV,49ö. - Rah.al. N:o 361.
17890:
17891:
17892:
17893:
17894: Mohell ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen kauppalan
17895: tyttölyseon rakentamiseen.
17896:
17897:
17898: E d u s k u n n a ll e.
17899:
17900: Riihimäen ripeästi kasvavassa kauppalassa seksi. Kun piirustuksetkin nyttemmin on hy-
17901: toimivat lyseo ja tyttölyseo samassa raken- väksytty, rakennustyöhön olisi ryhdyttävä
17902: nuksessa, joka on alunperin tarkoitettu vain kiireellisesti.
17903: yhden koulun käyttöä varten. Oppilaita Riihimäen kauppalassa on vallinnut joka
17904: näissä kouluissa on lähemmäs 1000 eli run- talvi ankara työttömyys. Kun esittämämme
17905: saasti alunperin tarkoitettua kaksinkertainen koulun rakennustöihin olisi joka tapauksessa
17906: määrä. Tämä on käsitettävistä syistä tehnyt lähiaikoina ryhdyttävä, rakennustöiden nyt
17907: työskentelyn ja opetustyön äärimmäisen vai- aloittamista puoltaa myöskin työllisyyskysy-
17908: keaksi näissä kouluissa. Kun Riihimäen kaup- myksen hoitoa koskeva näkökohta.
17909: palan väkiluku nopeasti kasvaa, olisi ny.t vii- Siksi saammekin kunnioittavasti ehdottaa,
17910: meistäänkin ryhdyttävä tyttölyseon rakenta-
17911: mistöihin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
17912: Vuonna 1953 myönnettiinkin tyttölyseon tulo- ja menoarvioon 75 miljoonan
17913: suunnittelu- ja piirustustyöhön 2 miljoonan markan määrärahan Riihimäen kaup-
17914: markan määräraha ja samalla kouluhallitus palan tyttölyseon rakentamistöiden
17915: suositteli 75 miljoonan markan määrärahaa . aloittamista varten.
17916: myönnettäväksi rakennustöiden aloittami-
17917: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
17918:
17919: Erkki W. Mohell. Eero Antikainen.
17920:
17921:
17922:
17923:
17924: 51
17925: 1786
17926:
17927: IV,496. - Rah.al. N:o 362.
17928:
17929:
17930:
17931:
17932: V. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta piirustusten
17933: hankkimiseksi Savonlinnan tyttölyseon uudisrakennusta
17934: varten.
17935:
17936:
17937: E d u s k u n n a ll e.
17938:
17939: Savonlinnan tyttölyseo kuuluu maamme piirustusten hankintaan olisi viipymättä ryh-
17940: vanhimpiin. Koulutalo, jossa se toimii, on dyttävä ennen kaikkea siksi, että ne olisivat
17941: rakennettu 1895 ja siirtynyt koulun omistuk- valmiit silloin kun taloudellinen tilanne sal-
17942: seen 1915. Luokkahuoneita on 11. Oppilaita lii ryhdyttävän suunnitelman toteuttamiseen.
17943: on kulumassa olevana vuonna 610 ja luokkia On syytä huomata, että Savonlinna kuuluu
17944: 18. Koulutalo on epäkäytännöllinen ja aivan niihin alueisiin, joissa kausiluontoisesta sisä-
17945: liian ahdas, erikoisluokat puuttuvat, samoin vesiliikenteestä johtuen aina tulee esiinty-
17946: kunnollinen voimistelusali, w.c: t ja säilytys- mään työttömyyttä. Tämäntapaisen ensiar-
17947: tilat. voisen tärkeän kohteen rakentaminen työttö-
17948: On selvää, että koulu tarvitsee uusia tiloja myystöinä olisi mitä toivottavinta.
17949: aivan välttämättä. Kun koulu nyt on saanut Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17950: erittäin sopivan tonttialueen Savonlinnan nioittaen,
17951: yleisen sairaalan siirtyessä uuteen keskus-
17952: sairaalaan, olisi koulun sijoittamissuunnitel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
17953: maan mainitulle alueelle viipymättä ryhdyt- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
17954: tävä. Olisi tutkittava, mitä yleisen sairaalan kan suuruisen määrärahan piirustus-
17955: vapautuvia tiloja voitaisiin mahdollisesti ten hankkimiseksi Savonlinnan tyttö-
17956: käyttää tyttölyseon tarkoituksiin ja mitä tar- lyseon uudisrakennus- ja korjaussuun-
17957: vittaisiin rakentaa lisää. Suunnitelman ja nitelmaa varten.
17958: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
17959:
17960: Viljo Virtanen. Wiljam Sarjala.
17961: Onni Hiltunen. Sylvi Halinen.
17962: Arvo Salminen. K. F. Haapasalo.
17963: Irma Hamara. Niilo Nieminen.
17964: Toivo H. Kinnunen. A. Pasanen.
17965: Edvard Pesonen.
17966: 1787
17967:
17968: IV,4o7. - Rah.al. N:o 863.
17969:
17970:
17971:
17972:
17973: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden yhteis-
17974: lyseon rakentamiseen.
17975:
17976:
17977: Eduskunnalle.
17978:
17979: Varkauden yhteislyseon koulutalo on ra- koulutalon tilavuus olisi 21 000 m3 ja kus-
17980: kennettu vuonna 1921. Se on puusta ja alun- tannusarvio 134 milj. markkaa. Vuoden 1955
17981: perinkin heikonlaisesti rakennettu talo. Luok- tulo- ja menoarvioon on kouluhallitus ehdot-
17982: kahuoneita on 9, mutta erikoisluokkia ei ole tanut uuden koulutalon rakentamista varten
17983: ollenkaan. Rakennuksen nykyinen kunto on 73 milj. markan määrärahaa, mutta valitetta-
17984: huono, se on vetoinen ja hatara. Osa luokka- vasti valtiovarainministeriössä tämä on pyy-
17985: huoneista on liian pieniä ja pimeitä. Vesi- hitty yli. Koska. Varkauden yhteislyseo kuu~
17986: johto ja keskuslämmitys puuttuvat kokonaan. luu kiireellisyysjärjestyksessä ensisijaisesti
17987: Koulussa on tällä kertaa 655 oppilasta ja 19 rakennettaviin kouluihin, ehdotamme kun-
17988: luokkaa, joten tähän asti on voitu tulla toi- nioittaen,
17989: meen vain lisätiloja vuokraamalla vieressä
17990: olevasta kauppalan kansakoulusta, mutta ah- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
17991: dinko on ollut suorastaan huutava. A. Ahl- tulo- ja menoarvioon 73 miljoonan
17992: ström Oy on syyskuun 19 päivänä 1953 lah- markan määrärahan Varkauden yhteis-
17993: joittanut tontin uutta koulutaloa varten. lyseon koulutalon rakennustöiden aloit-
17994: Piirustuksetkin on rakennushallituksessa laa- tamista va.rten.
17995: dittu valmiiksi. Suunnitelman mukaan uuden
17996: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
17997:
17998: Onni Hiltunen. Martti Leskinen. Mikko Hult.
17999: Esa Hietanen. Elli Nurminen. Viljo Virtanen.
18000: Lennart Heljas.
18001: 1788
18002:
18003: IV,49s.- Rah.al. N:o 364.
18004: N. Kaasalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tyrvään yh-
18005: teiskoulun ottamiseksi yhteislyseona valtion haltuun.
18006: E d u s k u n n a 11 e.
18007: Tyrvään yhteiskoulu perustettiin v. 1904 kokelasta. Koulun ottaminen valtion haltuun
18008: ja aloitti toimintansa samana syksynä, joten on luonnollisesti ollut jo useita kertoja esillä.
18009: se on juuri täyttänyt 50 vuotta. Täydelliseksi Ensimmäisen tätä asiaa koskevan anomuksen
18010: yliopistoon johtavaksi oppiLaitokseksi koulu koulun kannatusyhdistys lähetti kouluhalli-
18011: laajennettiin v. 1911. Koulun omistajana on tukselle v. 1928. Tähän anomukseen yhtyen
18012: kaiken aikaa ollut Tyrvään yhteiskoulun kan- kouluhallitus esitti koulun otettavaksi valtion
18013: natusyhdistys r. y. Satakunnan vanhimpana haltuun v. 1933, mutta silloin vallinnut ylei-
18014: maaseutukouluna ja erittäin edullisen sekä nen taloudellinen pula tuli esteeksi. Kanna-
18015: keskeisen sijaintinsa vuoksi on oppilaitoksen tusyhdistys uudisti anomuksensa v. 1934 ja
18016: merkitys tärkeänä kulttuurityön tekijänä jat- nyt kouluhallitus asetti valtion haltuun otta-
18017: kuvasti vuosi vuodelta lisääntynyt, mikä käy misen määrävuodeksi 1939. Hyvinkin tunne-
18018: selville tarkastettaessa esim. kolmen viimeisen tuista syistä jäi tämäkin suunnitelma toteu-
18019: vuoden kehitystä oppilasmäärien osalta: tumatta. Sotien jälkeen on asia jälleen otettu
18020: esille, jopa sikäli merkittävästi, että kahden
18021: Lukuvuosi Oppilasmäärä
18022: viimeisen valtion tulo- ja menoarvioesityksen
18023: 1952-53 507 laatimisen yhteydessä on opetusministeriö
18024: 1953-54 529 asettanut Tyrvään yhteiskoulun tärkeysjär-
18025: 1954-55 582 jestyksessä ensimmäiselle tilalle niistä kou-
18026: luista, joita on ehdotettu otettavaksi valtion
18027: Oppilasmäärän näin huomattavasta kohoa- huostaan.
18028: misesta huolimatta ei valitettavasti läheskään Korostettakoon vielä sitäkin seikkaa, että
18029: kaikkia kouluun pyrkijöitä ole voitu ottaa opetusministeriön arvion mukaan koulun
18030: vastaan, mistä seikasta jälleen kolmen viimei- omaisuus tontin ja rakennusten osalta kohosi
18031: sen vuoden tilasto kertoo seuraavaa: 32 milj. markkaan sekä irtaimiston osalta
18032: Vuosi Pyrkijöitä Hyväksyttyjä Kouluun otettuja 2 milj. markkaan. Samamaikaisesti todettiin
18033: koululla olevan velkoja 9 milj. markkaa, jo-
18034: 1952 214 154 112 ten ei koulun taloudellisen asemankaan pi-
18035: 1953 193 146 85 täisi olla valtion haltuun ottamiselle minään
18036: 1954 213 164 123 voittamattomana esteenä. Mutta mikään ei
18037: ole toistaiseksi auttanut. Erikoisesti tämän
18038: Koulun kannatusyhdistyksen toimesta on kysymyksen hoitamisessa kummastuttaa se,
18039: suoritettu uhrautuvaa työtä tilanteen helpot- että kouluhallituksen ja opetusministeriön
18040: tamiseksi ja näiden ponnistelujen ansiosta usein toistuneille esityksille ei ole annettu
18041: vihdoin tänä syksynä voitiin ottaa käyttöön mitään arvoa, vaan Tyrvään yhteiskoulu on
18042: huomattavasti valmistunutta lisäopetustilaa, nytkin v. 1955 talousarvion laatimisen yhtey-
18043: joten tilojensa puolesta voi koulu nyt työs- dessä heitetty kylmästi sivuun.
18044: kennellä täysin tyydyttävissä olosuhteissa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18045: Vaikka Tyrvään yhteiskoulu lienee suurimpia nioittaen,
18046: maaseutukouluja, niin siitä huolimatta ope-
18047: tustyö - jota suoritetaan täysin pätevien että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18048: opettajien opastuksella - edustaa varsin tulo- ja menom·vioon 3 731200 markan
18049: korkeata tasoa, mitä seik!kaa parhaiten valai- s1turuisen määrärahan Tyrvään yhteis-
18050: see kevätylioppilaskirjoituksissa selviytynei- koulun ottamiseksi Tyrvään yhteisly-
18051: den keskimäärä; mm. vv. 1941-1950 se ko- seon nimisenä valtion haltnun syys-
18052: hosi 93 %, jona aikana kirjoitti yhteensä 170 kuun 1 päivänä 1955.
18053: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
18054: Nestori Kaasalainen. Lauri Murtomaa. Elli N'urminen.
18055: Eino E. Heikura. Irma Rosnell. Armi Hosia.
18056: Arvo Sävelä. Pertti Rapio. Harras Kyttä.
18057: Laura Brander-Wallin. Martta Salmela-Järvinen. 0. Lindblom.
18058: Einari Jaakkola. Jaakko Hakala. Atte Pakkanen.
18059: Kerttu Saala.sti. Valto Käkelä. Mauri Ryömä.
18060: 1789
18061:
18062: IV,499. - Rah.al. N:o 365.
18063:
18064:
18065:
18066:
18067: Pohjala ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin lyseon lis~
18068: rakennusta varten.
18069:
18070:
18071: Eduskunnalle.
18072:
18073: Porin lyseon koulurakennus on rakennettu vuoden 1952-1953 päättyessä 463. Rinnak-
18074: jo v. 1855 ja silloin yksityisasunnoksi. V. kaisluokkia on viime vuosina ollut 6 ja luku-
18075: 1895 se tuli Porin lyseon käyttöön, oltuaan vuonna 1953-1954 niitä tulee 7. Koska
18076: sitä ennen Porin ruotsalaisen yläalkeiskou- luokkahuoneita on vain 8, on täytynyt tur-
18077: lun hallussa. Tätä varten aikaisemmin vain vautua vuorolukuun siten, että rinnakkais-
18078: keskiosaltaan 2-kerroksinen rakennus korotet- luokat, yhtä lukuunottamatta, joutuvat työs-
18079: tiin molempien siipiosien kohdalta 2-kerrok- kentelemään iltavuorossa. Kun oppilaita on
18080: siseksi ja tällaisena se on sitten ollut jatku- runsaasti myös ympärillä olevalta maaseu-
18081: vasti. Kiinteistöön kuuluu lisäksi pieni !- dulta, käy näiden opiskelu tavattoman vai-
18082: kerroksinen rakennus, joka alunperin on tar- keaksi, eikä näissä oloissa ole ihme, että van-
18083: koitettu ulkohuonerakennukseksi. hemmat usein esittävät valituksia vallitse-
18084: On selvää, että näin vanhassa koulura- van tilanteen takia.
18085: kennuksessa on paljon puutteita nykyajan Porin lyseon lisärakennusta varten on pii-
18086: vaatimukset huomioon ottaen. Niinpä siinä rustukset valmiina ja olisi työt saatava al-
18087: on edelleen puulämmitys ja uuneja on jatku- kamaan mahdollisimman pian.
18088: vasti korjattava ja uusittava. Myöskään Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18089: paloturvallisuus ei asianomaisten viranomais-
18090: ten lausunnon mukaan ole taattu. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18091: Aivan kestämättömäksi tilanne on käynyt tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
18092: sotien aikana ja niiden jälkeen tapahtuneen kan määrärahan Porin lyseon lisä-
18093: jyrkän oppilasmäärän lisääntymisen takia. rakennusta varten.
18094: Kun oppilaita v. 1939 oli 190, oli niitä Iuku-
18095: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
18096:
18097: Kyllikki Pohjala. Arvo Salminen.
18098: Matti Raipala. Laura Brander-Wallin.
18099: Lauri Murtom.aa.
18100: 1790
18101:
18102: IV,5oo. - Rah.al. N:o 366.
18103:
18104:
18105:
18106:
18107: Pohjala ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin tyttölyseon
18108: lisärakennusta varten.
18109:
18110:
18111: Ed u s kunnalle.
18112:
18113: · Porin tyttölyseon koulurakennuksessa val- mään tehtävänsä maakunnan huomattavana
18114: .litsee nykyään sietämätön tilanahtaus. Oppi- opinahjona.
18115: lasmäärä on jatkuvasti kasvanut. Koulussa Porin tyttölyseolle voidaan saada kunnol-
18116: on nykyään 19 luokkaa ja 628 oppilasta. liset työmahdollisuudet vain rakentamalla
18117: Näiden oppilaitten elintila koulun suojissa kyllin tilava lisärakennus koulutontille. Tätä
18118: on jo asiantuntijoiden lausuntojen perus- varten on jo piirustuksetkin olemassa.
18119: teella tuottanut varsin suuria terveydellisiä Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
18120: haittoja.
18121: Porin tyttölyseo on kunniakkaalla työsaral- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18122: laan suorittanut uraa uurtavaa työtä jo lä- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
18123: hes 75 vuotta ja olisi sille ehdottoman vält- kan määrärahan Porin tyttölyseon
18124: tämätöntä, että se jatkuvasti pystyisi täyttä- lisärakennusta varten.
18125: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
18126:
18127: Kyllikki Pohjala. Lauri Murtomaa.
18128: Matti Raipala. Arvo Salminen.
18129: Laura Brander-Wallin.
18130: 1791
18131:
18132: IV,5ot. - Fin.mot. N:o 367.
18133:
18134:
18135:
18136:
18137: Korsbäck m.fl. :n Agående anvisande av anslag för upp-
18138: förande av en skolbyggnad åt Korsholms husmodersskola.
18139:
18140:
18141: T i II R i k s d a g e n.
18142:
18143: Trots upprepade framställningar har Det finns också brister i andra husmo-
18144: regeringen icke heller i statsförslaget för dersskolor, och tinbudsstående statsmedel
18145: nästa år anvisat anslag för uppförandet av räcker icke till för avhjälpandet av före-
18146: en skolbyggnad för statens husmodersskola kommande brister. Korsholms husmoders-
18147: i Korsholm. Denna skola som är den enda skola befinner sig dock i en särställning
18148: svenskspråkiga husmodersskolan i vårt land genom att skolan helt saknar byggnader och
18149: som äges och upprätthålles av staten, har dessutom är den enda svenskspråkiga skolan
18150: snart i 30 års tid arbetat såsom inhysing i i sitt slag i landet. Lantbruksstyrelsen har
18151: Korsholms lantmannaskolas byggnader. med hänsyn härtill också placerat skolan i
18152: Såsom framgår av motiveringen i hem- första förslagsrummet bland statliga hus·
18153: ställningsmotion n: o 228 år 1950 är förhål- modersskolor som borde byggas.
18154: landena för såväl husmodersskolan, lant- Med hänvisning till ovan anförda och till
18155: mannaskolan och den likaså i förenämnda motiveringen i hemställningsmotion n: o 228
18156: skolbyggnaden arbetande jordbruksskolan år 1950 föreslås vördsamt,
18157: synnerligen svåra till följd av utrymmes-
18158: brist. Ett stort antal inträdessökande måste att Riksdagen måtte under ett nytt
18159: varje år avvisas, undervisningen kan icke moment i II kap. 20 Ht. av statsför-
18160: göras effektiv och den undervisning som slaget för 1955 upptaga 25 000 000
18161: förekommer i olika skolorna, blir i hög grad mk för uppförande av skolbyggnad åt
18162: störd genom att samma rum måste användas Korsholms husmodersskola.
18163: för flera skolor.
18164: Helsingfors den 10 september 1954.
18165:
18166: Verner Korsbäck. Väinö Rankila.
18167: 0. A. Öhman. Kauno Kleemola.
18168: Kurt Nordfors. Arthur Larson.
18169: Albin Wickman. Erkki Leikola.
18170: 1792
18171:
18172: IV,5ot. - Ra.h.a.l. N:o 367.
18173: Suomennos.
18174:
18175:
18176:
18177:
18178: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Korsholman emän-
18179: täkoulun koulurakennuksen rakentamiseen.
18180:
18181:
18182: E d u s k u n n a II e.
18183:
18184: Hallitus ei ole uudistetuista esityksistä Myös muissa emäntäkouluissa on puut-
18185: huolimatta ensi vuodenkaan tulo- ja meno- teita eivätkä käytettävissä olevat valtion va-
18186: arvioesitykseen ottanut määrärahaa koulu- rat riitä ilmenevien puutteellisuuksien pois-
18187: rakennuksen rakentamista varten valtion tamiseen. Korsholman emäntäkoulu on kui-
18188: emäntäkoululle Korsholmassa. Tämä koulu, tenkin erikoisasemassa sen takia, että koulu
18189: joka on maamme ainoa valtion omistama ja on kokonaan ilman rakennuksia, ja sitä paitsi
18190: ylläpitämä ruotsinkielinen emäntäkoulu, on se on lajissaan maan ainoa ruotsinkielinen
18191: jo pian 30 vuoden ajan saanut työskennellä koulu. Maataloushallitus on tähän nähden
18192: loisena Korsholman maamieskoulun raken- myös sijoittanut koulun ensimmäiselle sijalle
18193: nuksissa. niiden valtion emäntäkoulujen joukossa,
18194: Kuten vuonna 1950 tehdyn toivomusaloit- jotka olisi rakennettava.
18195: teen n: o 228 perusteluista ilmenee, on sekä Edellä esitettyyn ja vuoden 1950 valtio-
18196: emäntäkoulun, maamieskoulun että edellä päivillä tehdyn toivomusaloitteen n: o 228 pe-
18197: mainituissa rakennuksissa niinikään työsken- rusteluihin viitaten ehdotetaan kunnioittaen,
18198: televän maanviljelyskoulun asema erittäin
18199: vaikea tilanpuutteen takia. Joka vuosi täy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18200: tyy hylätä suuri määrä kouluihin pyrkijöistä, tulo- ja menoarvioon 20 Pl: n II luvun
18201: opetusta ei voida hoitaa tehokkaasti, ja eri uudelle momentille 25 000 000 markan
18202: kouluissa tapahtuva opetus häiriintyy suu- määrärahan Korsholman emäntäkou-
18203: resti sen takia, että samoja huoneita on käy- lun koulurakennuksen rakentamista
18204: tettävä useampien koulujen tarpeisiin. varten.
18205: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
18206:
18207: Verner Korsbäck. Väinö Ra.nkila..
18208: C. A. Öhman. Kauno Kleemola..
18209: Kurt Nordfors. Arthur La.rson.
18210: Albin Wickma.n. Erkki Leikola..
18211: 1793
18212:
18213: IV,11o2. - Rah.al. N:o 368.
18214:
18215:
18216:
18217:
18218: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinlääketieteellisen.
18219: korkeakoulun rakennustöihin.
18220:
18221:
18222: Eduskunnalle.
18223:
18224: Eduskunta myönsi v. 1951 menoarviossa puun mennessä. Louhintatöiden, lämpökes-
18225: 50 000 000 markan siirtomäärärahan eläin- kuksen rakentamisen ja ensimmäisen raken-
18226: lääketieteellisen korkeakoulun uudisrakennuk- nusvaiheen toteuttamisen kustannusarvio on
18227: sia varten. Valtioneuvoston v. 1952 asettama n. 151000 000: -. Kun käytettävänä on
18228: rakennuskomitea sai tehtäväkseen tarkistaa edellä . jo mainitusta määrärahasta n.
18229: aikaisemmat rakennussuunnitelmat· silmällä- 49 000 000: -, päästään tällä summalla ra-
18230: pitäen mahdollisimman tarkkaa säästäväi- kennustyön alkuun. Kun rakennustyötä olisi
18231: syyttä. Komitea on laatinut uuden rakennus- voitava keskeytyksettä jatkaa, esitämme kun-
18232: suunnitelman, joka tietää n. 40 % säästöä nioittaen,
18233: aikaisempaan suunnitelmaan verrattuna. Val-
18234: tioneuvoston raha-asiainvaliokunta antoi ke- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18235: väällä 1954 suostumuksensa siihen, että lou- tulo- ja menoarvioon 102 miljoonan
18236: hintatyöt rakennuksia varten saadaan aloittaa markan siirtomäärärahan eläinlääke-
18237: syyskuun 1 päivän jälkeen 1954. Louhinnat tieteellisen korkeakoulun rakennustöi-
18238: saataneen päätökseen kuluvan vuoden lop- den jatkamiseksi. ·
18239: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
18240:
18241: Matti Lepistö. Pertti Rapio. Albin Wickman.
18242: Eemil Luukka. Niilo Nieminen. Grels Teir.
18243: Heikki Soininen. Arvo Sävelä. Kustaa Tiitu.
18244: Artturi Koskinen. Matti Raipala. Mikko Hult.
18245: Eino Saari.
18246: 1794
18247:
18248: IV,5o3. - Rah.al. N:o 369.
18249:
18250:
18251:
18252:
18253: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan lyseon uuden
18254: rakennuksen piirustuksia varten.
18255:
18256:
18257: E d u s k u n n a lil e.
18258:
18259: Kouvolan iJ.yseossa on tällä hetkellä 654 työ tilana;htauden vuoksi kärsii huomatta-
18260: oppilasta jakautuen oppilasmäärä 19 luok- vasti. Koulurakennuksen vanhuuden ja ton-
18261: kaan. Koulussa on käytettävissä kuitenkin tin ahtauden vuoksi ei nykyistä kouluraken-
18262: vain 13 luokkaa, joten opetuksessa on jou- nusta kannata käydä korjaamaan eikä laa-
18263: duttu noudattamaan osittaista vuorolukua. jentamaan, ja sen vuoksi on myös Kouvolan
18264: Kun lukioluokat ovat lisäksi jakautuneet eri kauppala varannut !koululle uuden tontin.
18265: linjoihin, tarvittaisiin kouluun useita luok- Kaiken edellä olevan johdosta kunnioit-
18266: kia lisää. V eiston opetusta ei koulussa ole taen esitämme,
18267: voitu huonetilan puutteen vuoksi ollenkaan
18268: antaa. Voimistelusalissa, joka samalla on että Eduskunta vuoden 1955 tulo-
18269: juhlasalina, joudutaan päivittäin pitämään ja menoarvion 20 Pl. II: 30 momentin
18270: 12 voimistelutuntia ja laulun opetusta var- kohdalla ottaisi 2 000 000 markan suu-
18271: ten ei ole huonetilaa ollenkaan. Koulun en- ruisen määrärahan piirustusten val-
18272: simmäis·elle luokalle voitiin 171 pyrkijästä mistamiseksi Kouvolan lyseon uutta
18273: <>ttaa vain 113. Tilanne Kouvolan lyseon koulurakenn~ttsta varten.
18274: kohdal~a on nyt sellainen, että koko koulu-
18275:
18276: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
18277:
18278: Erkki Tuuli. Urho Saariaho.
18279: 1795
18280: IV,5o4. - Rah.al. N:o 370.
18281: Innala ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin tyttönor-
18282: maalilyseon rakennuksen laajentamiseksi.
18283:
18284: E d u s k u n n a ll e.
18285:
18286: Helsingissä sijaitsevan tyttönormaalilyseon koisen suurta haittaa ja monenlaisia ylimää-
18287: suojissa vallitseva tavaton tilanahtaus ja räisiä järjestelyjä myös koulun opettajakun-
18288: erikoishuonetilojen puute on käynyt vuosi nalle.
18289: vuodelta yhä pahemmaksi. Oppilastulvan Tähän epätyydyttävään asiantilaan on
18290: johdosta on tilanahtaudesta huolimatta jou- kiinnitetty huomiota jo useassakin eri yhtey-
18291: duttu mm. perustamaan neljä ylimääräistä dessä. Viimeksi sen on tehnyt mm. koulu-
18292: luokkaa, minkä takia on ollut vaikeata jär- hallitus esittäessään 1949 opetusministeriölle
18293: jestää koulun tiloja siten, että ne mahdolli- suunnitelman pyytämistä rakennushallituk-
18294: simman tarkoituksenmukaisesti palvelisivat selta, jotta vuoden 1951 tulo- ja menoarvioon
18295: koulun suorittamaa opetustoimintaa yleensä. olisi voitu ottaa tarpeellinen määräraha tyt-
18296: Vaikka koulun käyttöön nyttemmin on otettu tönormaalilyseon rakennuksen laajentami-
18297: myös aikaisemmin rehtorin asuntona olleet seksi. Opetusministeriö on sen johdosta ke-
18298: huonetilat, ei esim. opetuksessa käytettävän hoittanutkin rakennushallitusta laatimaan
18299: kuva- ja karttavälineistön sijaintipaikaksi suunnitelman ja kustannusarvion sitä varten,
18300: ole voitu järjestää erityistä suojaa, vaan se ja on rakennushallituksessa nyttemmin luon-
18301: on ollut sijoitettava osaksi kapeaan vaatesäi- nosteltu suunnitelmaa.
18302: liöksi tarkoitettuun huoneeseen, osaksi käy- Nykyiseen kestämättömään olotilaan olisi
18303: täviin. Täten säilytettyinä opetusvälineet ei- saatavissa korjaus rakentamalla koulun ton-
18304: vät tietenkään pysy parhaassa mahdollisessa tille ja sen yhteyteen siipirakennus ja otta-
18305: kunnossa. Samantapaisia esimerkkejä tilan- malla käyttöön kellarikerroksen tiloja. Täten
18306: ahtaudesta voitaisiin luetella muitakin. voitaisiin tyydyttää oppilaitoksen opettajain
18307: Vuonna 1923 tyttökouluksi rakennettu tyt- valmennustoiminnan vaatimien erikoistilojen
18308: tönormaalilyseo, jonka huonetilat silloisen tarve, lisätä erinäisten opetusaineiden luokka-
18309: tiukan säästäväisyysohjelman takia rakennet- huoneiden lukua ja saada riittävät tilat op-
18310: tiin mataliksi ja pienikokoisiksi, on valtio- pilaskirjastolle, käsikirjastolle sekä lukusa-
18311: neuvoston päätöksen perusteella vuodesta lille. Vanhan osan laajaan kellariin voidaan
18312: 1935 alkaen toiminut myös oppikoulunopet- vähäisin korjauksin saada sopivat tilat oppi-
18313: tajain valmistuslaitoksena ja vaatisi nimen- laiden ja opettajien ruokailuhuoneelle jake-
18314: omaan tässä ominaisuudessa erikoistiloja, lutiloineen, arkistolle, oppilaiden työskentely-
18315: joita koulurakennusta alunpitäen suunnitel- huoneelle sekä siivoojan asunnolle.
18316: taessa ei ollut voitu huomioida. Tämän tär- Siipirakennuksen on arvioitu kaksikerrok-
18317: keän toimintamuodon toteuttaminen koulun siseksi rakennettuna tulevan maksamaan n.
18318: työskentelyssä tuottaa puutteellisten tilojen 40 miljoonaa markkaa, mihin määrään sisäl-
18319: vuoksi jatkuvasti miltei ylivoimaisia vaikeuk- tyisivät myös siipirakennuksen yhdistämi-
18320: sia. Niinpä esim. opettajien ja auskultant- sestä päärakennukseen aiheutuvat kustannuk-
18321: tien yhteiseen käyttöön ei ole aina edes voitu set. Vanhan osan korjaukseen ja sisustami-
18322: varata kunnon huoneita harjoitustuntien ar- seen on arvioitu tarvittavan n. 10 miljoonaa
18323: vostelutilaisuuksia varten, vaan niitä on ol- markkaa.
18324: lut pidettävä mm. koulun käytävässä. Kun Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo-
18325: auskultantteja nykyisin on n. 150 lukukau- tamme kunnioittavasti,
18326: dessa, on itsestään selvää, että tällainen tilo-
18327: jen puutteellisuus on erittäin hankala ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18328: haitallinen sekä valmentajien että valmen- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
18329: nettavien kannalta. markan määrärahan Helsingissä sijait-
18330: Edellä mainitun tukalan olotilan jatkumi- sevan tyttönormaalilyseon rakennuksen
18331: nen ei ole myöskään valtion edun mukaista, laajentamiseksi siihen liitettävin lisä-
18332: koska sen taholta jatkuvasti tähdennetään rakennuksin sekä kellaritilan käyttöön
18333: opettajien valmennustyön tehostamista. Sa- ottamiseksi.
18334: nomattakin on selvää, että se aiheuttaa eri-
18335: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
18336:
18337: Aune Innala. Erkki Leikola. Aare Leikola.
18338: Yrjö Kilpeläinen. Antti J. Rantamaa. Arno Tuurna.
18339: Päiviö Hetemäki.
18340: 1796
18341:
18342: IV,5o5. - Rah.al. N:o 371.
18343:
18344:
18345:
18346:
18347: Turunen: Määrärahan osoittamisesta Joensuun tyttölyseon
18348: koulutalon rakentamista varten.
18349:
18350:
18351: E d u s kun n a 11 e.
18352:
18353: Joensuun tyttölyseo toimii tavattoman ah- 226 oppilasta, on selvää, että välttämättä
18354: taissa oloissa. Sen rakennuksessa lukee sa- tarvitaan uusi koulutalo. Nykyinen talo jäisi
18355: manaikaisesti myös Joensuu keskikoulu. uuden valmistuttua keskikoulun käyttöön.
18356: Vaikka koulun tarpeisiin lisäksi on vuokrattu Uuden talon kustannukset arvioidaan
18357: Joensuun vapaaseurakunnan ru:koushuone, 138 000 000 markaksi. Tiettävästi on koulu-
18358: on suuren osan tyttölyseoon pyrkineistä ja hallitus tehnyt opetusministeriölle esityksen
18359: hyväksytyistä oppilaista täytynyt kääntyä piirustusten valmistamisesta, niin myös esit-
18360: pois koulun ovelta. tänyt määrärahan tarkoitusta varten.
18361: Viime kevätkauden lopussa oli koulussa Edellä esitetyn nojalla ehdotan kunnioit-
18362: 670 oppilasta ja toimivia luokkia oli 20. taen,
18363: Luokkahuoneita on v. 1913 rakennetussa ta-
18364: lossa vain 11, johon lisäksi tulee kaksi eri- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18365: koisluokkaa. Kun alueluovutusten vuoksi tulo- ja menoarvioon 138 000 000 mark-
18366: Värtsilästä Joensuuhun siirtyneessä keskikou- kaa Joensuun tyttölyseon koulutalon
18367: lussa on toiminut yhdeksän luokkaa ja niissä rakentamista varten.
18368: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
18369:
18370: Varma K. Turunen.
18371: 1797
18372:
18373: IV,5o6. - Rah.al. N:o 372.
18374:
18375:
18376:
18377:
18378: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjaan yhteiskoulun
18379: mkentamista varten.
18380:
18381:
18382: E d u s k u n n a ll e.
18383:
18384: Karjaan yhteiskoulu on perustettu Länsi- kahdessa muussa eri rakennuksessa, koulun
18385: Uudenmaan laajan alueen suomenkielisten toiminta hajoaa niin moneen osaan, että sen
18386: vähemmistöjen kouluksi. Tämän tehtävän hallinta muodostuu vaikeaksi.
18387: se on pystynyt täyttämään erikoisesti keskei- Tässä tilanteessa on koulun johdon ollut
18388: sen asemansa vuoksi. Sijaiten maanteitten pakko ryhtyä etsimään täydelleen uutta rat-
18389: ja rautateitten solmukohdassa on se voinut kaisua huoneistokysymykselle, jolloin se on
18390: koota oppilaita kaikista ympärillä olevista todennut kokonaan uuden koulutalon raken-
18391: ruotsalaisista kunnista ja onkin koulun oppi- tamisen välttämättömäksi. Tällöin astuvat
18392: laita tällä hetkellä 11 eri kunnasta. kuitenkin esiin sellaiset vaikeudet, joita se
18393: Koulu on tähän asti pystynyt toimimaan ei ilman valtiovallan apua pysty ratkaise-
18394: entisessä huoneistossaan tyydyttävästi tämän maan. Kun koulun oppilaat kokoontuvat
18395: huoneiston monista puutteista huolimatta. laajalta alueelta eri kunnista, eivät ympäris-
18396: Kun koulun oppilasmäärä keväällä kuitenkin tön ruotsinkieliset kunnat voi tuntea mielen-
18397: huomattavasti lisääntyi ja koulu sai oikeu- kiintoa Karjaan yhteiskoulun rakentamis-
18398: den perustaa lukioluokat, joutui se etsimään pulmia kohtaan eikä Karjaan kauppalakaan
18399: tilapäistä ratkaisua huoneistokysymykselleen. voi katsoa koulun huoneistokysymyksen rat-
18400: Tällöin oli koulu pakko jakaa siten, että kaisua yksinomaiseksi velvollisuudekseen.
18401: kaksi alinta luokkaa sijoitettiin kauppalan Kun Karjaan yhteiskoulun merkitystä
18402: käytöstä poistettuun entiseen ruotsinkieliseen paikallisen suomenkielisen väestön sivistys-
18403: kansakouluun, joka sijaitsee noin kilometrin tarpeiden tyydyttäjänä ei voida kiistää ja
18404: päässä varsinaisesta yhteiskoulurakennuk- kun uuden koulurakennuksen rakentamistöi-
18405: sesta. hin olisi päästävä jo ensi vuoden aikana,
18406: Huoneistokysymyksen tämänkaltainen rat- ehdotamme edellä esitettyyn viitaten kun-
18407: kaisu voi olla kuitenkin vain tilapäinen, sillä nioittavasti,
18408: lukioluokkien asteittain lisääntyessä ja keski-
18409: kouluasteen kasvaessa rinnakkaisluokilla lop- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18410: puu koulun tämänhetkinenkin huoneistotila tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
18411: ennen pitkää. Lisäksi koulun joutuessa toi- kan määrärahan Karjaan yhteiskou-
18412: mimaan tällä tavalla monessa eri paikassa, lun rakentamistöitä varten.
18413: kun vielä voimistelutunnitkin on pidettävä
18414: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1954.
18415:
18416: Veikko Helle. Martta Salmela-Järvinen. Unto Suominen.
18417: Bruno J. Sundman. Tyyne Paasivuori. Eino Saari.
18418: G. Henriksson. Lempi Lehto. Yrjö Kilpeläinen.
18419: 1798
18420:
18421: IV,oo7. - Rah.al. N:o 373.
18422:
18423:
18424:
18425:
18426: Innala ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen tyttölyseon
18427: koulurakennuksen laajentamista varten.
18428:
18429:
18430: Eduskunnalle.
18431:
18432: Seinäjoen tyttölyseo toimii tällä hetkellä mutta hanke jäi sotien vuoksi toteuttamatta.
18433: tavattoman ahtaissa, vanhoissa ja huonokun- Yksityiskoulun aikana rakennettu kivira-
18434: toisissa koulutiloissa. Puinen koulurakennus, kennus, joka vuodesta 1944 on ollut Seinä-
18435: joka on alunperin rakennettu viisiluokkaista joen lyseon käytössä, mutta kuuluu Seinä-
18436: keskikoulua varten, on vuodelta 1914 ja epä- joen tyttölyseon omistukseen, sisältää 6 luok-
18437: käytännöllisesti laajennettu 8-luokkaista kou- kahuonetta ja voimistelusalin. Tämän raken-
18438: lua varten vuonna 1919. Joitakin vuosia sit- nuksen laajentamisella voitaisiin päästä tyy-
18439: ten rakennushallitus totesi, että koulua ei dyttäviin koulutiloihin.
18440: enää kannata korjata, vaan se olisi vähitellen Rakennushallituksessa on laadittu piirus-
18441: poistettava koulukäytöstä. tukset tämän rakennuksen laajentamista var-
18442: Kun koulun oppilasmäärä nykyään on 610, ten, ja valtioneuvosto myönsi elokuussa 1953
18443: ei koko koulutalossa, vaikka otetaan huo- 1 miljoona markkaa rakennustöiden suun-
18444: mioon sali, aulat ja käytävät, ole oppilasta nittelua varten, mikä nyttemmin on loppuun-
18445: kohden lattiatilaa kuin vajaa 1 neliömetri. suoritettu. Piirustukset ovat nimittäin nyt
18446: Koulua on käytävä useassa vuorossa ja aula, täysin valmiit, samoinkuin myös kustannus-
18447: voimistelusali, pukuhuone, kokoelmatila ja arvio ja pohjatutkimukset. Kun näissä kah-
18448: opettajainhuone on otettu oppilasluokkain dessa vähäisessa koulutalossa toimivat n.
18449: käyttöön. Lisäksi puuttuvat kaikki erikois- 1 000 oppilaan koulut ja kun tyttölyseon
18450: opetusta varten tarvittavat tilat. Oppilas- käytettävissä oleva rakennus on kohta koulu-
18451: määrän yhä kasvettua jo entuudestaankin käyttöön kelpaamaton, olisi laajennustyöt
18452: liian pienet luokkahuoneet ovat käyneet niin aloitettava mahdollisimman pian.
18453: ahtaiksi, etteivät oppilaat mahdu enää niihin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18454: sisään. Koko koulussa ei nimittäin ole kuin nioittavasti,
18455: ainoastaan kaksi normaalikokoista luokkaa.
18456: Koulu on kuitenkin ollut valtion kouluna jo että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18457: vuodesta 1930, jona aikana ei ole saatu mi- tulo- ja menoarvion 20 Pl:n II luvun
18458: tään lisätilaa. uudelle momentille 30 000 000 markan
18459: Jo vuonna 1941 oli valtion tarkoitus laa- määrärahan Seinäjoen tyttölyseon kou-
18460: jentaa koulutiloja rakentamalla lisärakennus, lurakennuksen laajennustöitä varten.
18461: jonka piirustukset myöskin oli laadittu,
18462: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
18463:
18464: Aune Innala. Väinö Tikkaoja.
18465: Toivo Saloranta. Johannes Wirtanen.
18466: Erkki Koivisto.
18467: 1799
18468:
18469: IV,5os. - Rah.al. N:o 374.
18470:
18471:
18472:
18473:
18474: Koivusilta ym.: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan yh-
18475: teiskoulun koulutalon rakennustöiden aloittamiseen.
18476:
18477:
18478: E d ·U s k u n n a 11 e.
18479:
18480: Orimattilan yhteiskoulun, joka on yksi- Koulun oppilasmäärä on nykyään 284, mutta
18481: tyinen valtion tukea nauttiva koulu, puinen olisi huomattavasti suurempi, jos olisi ollut
18482: koulurakennus rakennettiin vuonna 1923 ja tiloja ottaa edes kaikki pääsytutkinnon suo-
18483: on se jo pidemmän aikaa oppilasmäärän rittaneet oppilaat kouluun. Paitsi Orimatti-
18484: lisäännyttyä yli kolminkertaiseksi osoittau- lasta, käy koulussa oppilaita Artjärveltä,
18485: tunut sangen ahtaaksi. Rakennus on nyt yli Myrskyiästä ja Pukkilasta. Orimattilan väki-
18486: 30 vuoden ikäinen ja puusta rakennettuna Luku on 15 000 ja koko tämän koulun oppi-
18487: puutteellinen ja heikko. Koulua varten on lisä- lasalueen väkiluku on yli 25 000 henkeä.
18488: tilaa jouduttu vuokraamaan noin kilometrin Kun on kysymys näin suuren ja väkirikkaan
18489: päässä olevasta vanhasta pappilasta, mutta seudun opinahjon kuntoon saattamisesta,
18490: vuokrahuoneiden käytöllä on luonnollisesti rakentamisesta, toivomme valtiovallankin
18491: tietyt rajoituksensa ja hankaluutensa; sitä tukea yritykselle ja siinä mielessä ehdotamme
18492: paitsi nousevat maksettavat vuokratkin ver- kunnioittavasti,
18493: rattain kalliiksi. Koulun uudelleen rakenta-
18494: mista varten on perustettu Orimattilan että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18495: Y:hteiskoulutalo Oy, jonka osakepääoma on tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
18496: 15 000 000 markkaa ja josta Orimattilan kan määrärahan Orimattilan yhteis-
18497: kunta on merkinnyt 5 000 000 markkaa. koulun kmtlutalon rakennustöiden
18498: Koululla on oma 1 ha:n suuruinen tontti. aloittamista varten.
18499: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
18500:
18501: Esa Koivusilta. Matti Mattila. Veikko Helle.
18502: 1800
18503:
18504: IV,5o9. - Rah.al. N:o 375.
18505:
18506:
18507:
18508:
18509: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen lyseon ra-
18510: kennustöiden aloittamista varten.
18511:
18512:
18513: E d ;u s kun n a 11 e.
18514:
18515: Seinäjoen lyseo siirrettiin Sortavalasta Uuden koulutalon tilavuus tulee olemaan
18516: syksyllä 1944 ja toimii nykyisin Seinäjoen 20 000 m3 ja kustannusarvio on 136 milj.
18517: tyttölyseon rakennuksessa, mikä tyttölyseon- markkaa. Vuoden 1955 menoarvioon on
18518: kin tarpeisiin on liian pieni. Sille on vuok- kouluhallitus esittänyt 75 miljoonaa mark-
18519: rattu lisätiloja neljästä eri paikasta. Kou- kaa.
18520: lussa oppilaita on 418 ja luokkia 14 sekä Koska Seinäjoen lyseo kuuluu kiireellisyys-
18521: Seinäjoen tyttölyseossa lisäksi yli 600 oppi- järjestyksessä ensisijaisesti rakennettaviin
18522: lasta. Koulu tarvitsee ehdottomasti oman kouluihin, ehdotamme kunnioittaen,
18523: koulutalon niin pian kuin mahdollista. Uutta
18524: koulurakennusta varten on varattu tontti ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18525: piirustukset valmistuvat lokakuussa 1954, tulo- ja menoarvioon 75 000 000 mar-
18526: jolloin myös rakennustyöt voidaan aloittaa. kan määrärahan Seinäjoen lyseon
18527: rakennustöiden aloittamista varten.
18528: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
18529:
18530: Mauri Seppä. N. Kosola.
18531: 1801
18532:
18533: IV,tno. - Rah.al. N:o 376.
18534:
18535:
18536:
18537: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän yhteislyseon
18538: rakennustöiden aloittamiseen.
18539:
18540: Eduskunnalle.
18541:
18542: Kittilän yhteiskoulu perustettiin v. 1928 neissa vaihtelee ilmakuutiomäärä oppilasta
18543: yksityisenä keskikouluna. Kohta perustami- kohden jopa 1.5-2 ms :n välillä. Lisäksi
18544: sen jälkeen sille kyettiin hankkimaan oma koulun on toimittava kahdessa vuorossa,
18545: huoneisto, joka jotenkin vastasi koulun sen joista 6 aamu- ja 4 iltavuoroa. Todennäköi-
18546: aikaisia tarpeita. Sodan aikana saksalaiset sesti kouluhuoneiston ahtaudesta johtuen on
18547: tuhosivat rakennuksen ja sen tilalle raken- koulun oppilaiden keskuudessa esiintynyt
18548: nettiin valtion toimesta oppilasasuntolaksi usein sairauksia.
18549: tarkoitettu huoneisto. Sellainen katsottiin Koulun tyydyttävän toiminnan kannalta
18550: tarvittavan, koska tiedettiin kouluun tulevan on uuden koulurakennuksen rakentaminen
18551: oppilaita sangen laajalta alueelta. Myöhem- aivan välttämätöntä. Sen jälkeen voitaisiin
18552: min oli tarkoitus rakentaa varsinainen kou- nykyisin kouluhuoneistona käytettävää ra-
18553: lurakennus. Koulun kannatusyhdistys hankki kennusta käyttää tarkoitukseen, jota varten
18554: piirustuksetkin uuden kouluhuoneiston ra- se aikanaan ra:kennettiin. Kokemus on ni-
18555: kentamista varten, mutta ei onnistunut saa- mittäin osoittanut, että näissä oloissa toi-
18556: maan rakennuksen rahoitusta järjestykseen. miva laajalta wlueelta oppilaansa saava op-
18557: Kun koulu sitten v. 1950 muutettiin 8-luok- pikoulu tarvitsee myös oppilasasuntolan,
18558: kaiseksi yhteislyseo·ksi, eivät nämä suunni- sillä kaikkien kouluun pyrkivien sijoittami-
18559: telmat enää kelvanneet koska ne oli tehty nen tavallisen maalaiskylän yksityisasuntoi-
18560: 5-luokkaista koulua varten. hin tuottaa vaikeuksia.
18561: Vuoden 1951 syksyllä koulu otettiin val- Keväällä 1953 laadittiin kouluhallituksen
18562: tion haltuun, mutta se toimii edelleen oppi- toimesta piirustukset ja muut tarvittavat
18563: lasasuntolarakennuksessa. Koulussa on ny- suunnitelmat uuden koulurakennuksen ra-
18564: kyään lähes 250 oppilasta. Melkein kaikkien kentamiseksi. Sen jälkeen on odotettu mää-
18565: Lapin läänin kuntien nuorisoa opiskelee rärahojen varaamista tarkoitukseen, mutta.
18566: snna. Se onkin luonnollista, koska tämä turhaan. Mainittakoon lopuksi, että ;paikka-
18567: koulu on maamme pohjoisin yliopistoon joh- kunnalla on nykyään jatkuvasti, mutta var-
18568: tava oppikoulu. Kouluhuoneiston puutteelli- sinkin syys- ja talvikausina, ammattitaitoista
18569: suuden ja pienuuden vuoksi opetus joudu- rakennustyövoimaa työttömänä, joten kou-
18570: taan antamaan olosuhteissa, jotka ovat kai- lun rakentamisella voitaisiin helpottaa työt-
18571: ken arvostelun alapuolella. Luokkaihuoneina tömyystilannetta tämän ammattiryhmän kes-
18572: käytetyt huoneet ovat, yhtä lukuunotta~ kuudessa.
18573: matta, ta.va:llisia asuinhuoneita. Näitä, asuin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
18574: huoneiksi tarkoitettuja, on tässä tarkoituk- kunnioittaen,
18575: sessa 7, mutta ne ovat niin pieniä, että
18576: näiden seitsemän pienen ja yhden suurem- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18577: man luokka!huoneen yhteenlaskettu pinta-ala tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II luvun
18578: on vain 233 m2. Kun huoneet ovat tavalli- 1tudelle momentille 100 000 000 markan
18579: sia asuinhuoneita, on niiden tilavuus hyvin määrärahan Kittilän yhteislyseon ra-
18580: pieni. Oppilaita täyteen ahdetuissa huo- kennustöiden aloittamiseksi.
18581: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
18582:
18583: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
18584:
18585: 53
18586: 1802
18587:
18588: IV,5u. - Rah.al. N:o 377.
18589:
18590:
18591:
18592:
18593: Peltonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen
18594: keskusammattikoulun rakentamiseen.
18595:
18596:
18597: E d u s k u n n a ll e.
18598:
18599: Keski-Suomen keskusammattikoulun raken- vuosittain n. 350 oppilasta nykyisten 175-
18600: nustyöt ruloitettiin v. 1951. Rakennustöitä on 200 oppilaan sijasta. - Koulun kotitalous-
18601: pahoin haitannut määrärahojen saannin sat- osaston opetustilat ja oppilasruokala sijaitse-
18602: tumanvaraisuus. .Jo kahdesti on jouduttu vat vielä vanhassa, luhistumaisillaan olevassa
18603: suorittamaan kallis väliaikainen talvisuojaus, ahtaassa parakissa, jossa välttämättömän hy-
18604: joilta olisi vältytty, jos rakentamiseen olisi gienisyydenkin ylläpito on kyseenalaista. Sen,
18605: saatu jatkuvasti tarpeelliset varat. Kun hal- samoinkuin opetukselle välttämättömän voi-
18606: litus ei vuoden 1955 menoarvioesitykseensä mistelusalin tilat ovat III rakennusvaiheessa.
18607: ole tarkoitukseen esittänyt lainkaan varoja, Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
18608: uhkaa työtä jälleen keskeytys. Paitsi kou- nioittaen,
18609: lun toiminnalle koituvia suuria haittoja, on
18610: tällaisesta satunnaisesta varojen saannista että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18611: seurauksena myös rakennuskustannusten ko- tulo- ja menoarvioon 133 700 000 mar-
18612: hoaminen tarpeettomasti. Kun meneillä ole- kan määrärahan Keski-Suomen kes-
18613: vasta II rakennusvaiheesta puuttuu vielä kusammattikoulun rakentamiseen, siitä
18614: 33.7 milj. mk, merkitsee tämä, että n. 30 000 33 700 000 markkaa II rakennus-
18615: m3:n rakennusosa jää puolivalmiina odotta- vaiheen loppuunsaattamiseksi ja
18616: maan epämääräiseen tulevaisuuteen, ellei va- 100 000 000 markkaa III rakennusvai-
18617: roja saada. Ko. II vaiheen valmistuminen heen aloittamiseksi.
18618: merkitsisi sitä, että kouluun voitaisiin ottaa
18619: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
18620:
18621: Onni Peltonen. Artturi Koskinen.
18622: Impi Lukkarinen. Arvo Ahonen.
18623: 1803
18624:
18625: IV,5t2. - Rah.al. N:o 378.
18626:
18627:
18628:
18629:
18630: Tuurna ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi yksityi-
18631: sille oppikouluille kouluhuoneistojen rakentamista varten.
18632:
18633:
18634: E d u s k u n n a 11 e.
18635:
18636: Maassamme toimivilla erityisten kannatus- tuvammat oppikoulujen oppilasmäärissä. El-
18637: yhdistysten ja osakeyhtiöiden sekä kuntien lei yksityiskoulujen rakennustoimintaa saada
18638: omistamilla ns. yksityisillä oppikouluilla on lähiaikoina tehokkaasti käyntiin, on siitä seu-
18639: hyvin tärkeä asema oppikoululaitoksessanm1e. rauksena kuntien sekä valtion koulumenojen
18640: Niiden välityksellä saavat oppikouluopetusta huomattava lisääntyminen, koska oppivelvol-
18641: mm. maaseudun vähävaraisten kotien lahjak- lisille lapsille on turvattava koulunkäynti-
18642: kaat lapset, joilla ei olisi mahdollisuutta mahdollisuudet ainakin kansakouluissa. Kun
18643: käydä koulua kotipaikkakuntansa ulkopuo- lisäksi otetaan huomioon se, että yksityisoppi-
18644: lella olevissa valtion kouluissa. Yksityisissä koulujen valtionavun ehtona on tarkoitustaan
18645: oppikouluissa oppikoulua käyvien lukumäärä vastaavan koulutalon taikka huoneiston omis-
18646: kohoaa nykyisin n. 60 %: iin koko oppikou- taminen, joutuvat monet koulut vaikeuksiin
18647: lulaisten määrästä. Valtion suorittamat kus- valtionavunkin saannin suhteen. Valtion an-
18648: tannukset valtionapuna yksityisissä oppikou- tama tuki on lisäksi useimmiten muun luo-
18649: luissa opiskelevien oppilaiden osalta ovat tansaannin suoranaisena edellytyksenä.
18650: huomattavasti pienemmät kuin kustannukset Jos yksityisten oppikoulujen omistajille
18651: valtion kouluissa oppilasta kohden. Näin myönnettäisiin halpakorkoisia valtion raken-
18652: ollen on yhteiskunnan edun mukaista turvata nuslainoja sekä -avustuksia, saataisiin monilla
18653: näiden oppilaitosten toimintamahdollisuudet paikkakunnilla rakennustoiminta alkuun,
18654: riittävän tehokkain toimenpitein. sillä rakennussuunnitelmat ovat monilla kou-
18655: Tällä hetkellä vaikeuttaa lukuisten elinvoi- luilla jo valmiina. Ne ovat myös varautuneet
18656: maisten uusien oppikoulujen toimintaa koulu- hankkimaan lisävaroja rakennustoimintaansa
18657: huoneistojen puute. Sotavuosina ja niiden oma-aloitteisestikin koulu paikkakunnilta.
18658: jälkeen vallinnut rakennustarvikkeiden puute Huomioon ottaen yksityisoppikoulujen suu-
18659: sekä rakennustoimintaan tarvittavien pää- ren merkityksen yhteiskunnassamme ja nii-
18660: omien vähyys ovat johtaneet siihen, että mo- den suuret rakennusvaikeudet ehdotamme
18661: net kymmenet yksityiset oppikoulut toimivat kunnioittaen,
18662: tilapäisissä, koulutarkoituksiin sopimattomissa
18663: huoneistoissa. Tilannetta pahentaa myös se, että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18664: että oppikouluihin pyrkivien lukumäärä on tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mark-
18665: viime vuosina kasvanut erittäin voimakkaasti kaa käytettäväksi yksityisoppikoulujen
18666: osaksi oppikoulusivistyksen muuttuneen ase- omistajille, kannatusyhdistyksille, osa-
18667: man, osaksi syntyväisyyden lisääntymisen keyhtiöille ja kunnille annettavina ra-
18668: vuoksi. Viimeksi mainitun seikan vaikutuk- kennusavustuksina kouluhuoneistojen
18669: set tulevat lähivuosina olemaan vieläkin tun- rakentamista varten.
18670: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
18671: Arno Tuurna. Saara Forsius. Kerttu Saalasti.
18672: John Österholm. Meeri Kala vainen. Eino Kilpi.
18673: Varma K. Turunen.
18674: 1804
18675:
18676: IV,513. - Rah.al. N:o 379.
18677:
18678:
18679:
18680:
18681: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen tyttölyseon
18682: rakennustöiden aloittamista varten.
18683:
18684:
18685: Eduskunnalle.
18686:
18687: Riihimäen tyttölyseo toimii nykyisin Rii- ten, jotka nyttemmin ovatkin valmiit. Ra-
18688: himäen lyseon rakennuksessa ja eräissä vuok- kennuksen tilavuus tulee olemaan 20 300 m3
18689: rahuoneissa. Kun siinä on tänä lukuvuotena ja sen kustannusarvio 138 miljoonaa mark-
18690: 16 erikseen toimivaa luokkaa ja oppilaita kaa. Suojavaiheeseen saakka rakentamiseksi
18691: noin 500 ja Riihimäen lyseossa 14 luokkaa ja tarvitaan 75 miljoonaa markkaa.
18692: noin 430 oppilasta, on koulutalossa tavaton Koska Riihimäen tyttölyseo kuuluu kiireel-
18693: tilanahtaus. Paikkakunnalla vallitsee huomat- lisyysjärjestyksessä ensisijaisesti rakennetta-
18694: tava oppikoulupula. Niinpä esimerkiksi viime viin kouluihin, ehdotamme kunnioittaen,
18695: kevään pääsytutkinnossa saatettiin pyrkivistä
18696: noin puolet ottaa vastaan. Sanottu koulu tar- eUä Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18697: vitsee välttämättä oman koulutalon. Kaup- tulo- ja menoarvioon 75 000 000 mar-
18698: pala on lahjoittanut tyttölyseota varten hy- kan suuruisen määrärahan Riihimäen
18699: vän tontin. Vuoden 1950 menoarviossa oli 2 tyttölyseon rakennustöiden aloittamista
18700: miljoonaa markkaa varattu piirustuksia var- varten.
18701: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
18702:
18703: Eino Raunio. Eino Kiloi.
18704: Aino Malkamäld. Juho Tenhiälä.
18705: Felix. Seppälä. Leo Häppölä.
18706: Kaino Haapanen.
18707: 1805
18708:
18709: IV,514. - Rah.al. N:o 380.
18710:
18711:
18712:
18713:
18714: Naderström-Lunden ym.: Korotetun määrärahan osoittami-
18715: sesta kätilöopiston rakentamiseen.
18716:
18717:
18718: Ed u s kunnalle.
18719:
18720: Maamme kätilöopisto toimii edelleen van- ja rakennushanke panna alulle,· on v. 1955
18721: hanaikaisissa, puutteellisissa ja epäkäytän- menoarvioon merkitty kätilöopiston rakenta-
18722: nöllisissä sairaalarakennuksissa. Riittämättö- mista varten 30 miljoonaa markkaa. Koska
18723: mien tilojen vuoksi on osastoja jouduttu si- kuitenkin edellä mainitut määrärahat yhtei-
18724: joittamaan eri puolille kaupunkia ja ovat sestikin ovat riittämättömät, ehdotamme edel-
18725: yhteydet täten vaikeutuneet. Luentosaleista liseen viitaten,
18726: on puutetta, samoin oppilasasunnoista. Edel-
18727: listen lisäksi ovat synnytyssijat riittämättö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18728: mät ja kehnot. tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II lu-
18729: Opiston rakentamiseen on v. 1951 meno- vun 17 momentille lisäyksenä 20 mil-
18730: arviossa myönnetty 30 miljoonaa markkaa, joonaa markkaa kätilöopiston raken-
18731: minkä määrärahan käyttöoikeus on piden- nustöiden aloittamiseksi vuoden 1955
18732: netty v. 1954 loppuun. Jotta myönnettyä aikana.
18733: määrärahaa voidaan tarkoitukseen käyttää
18734: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
18735:
18736: Judit Nederström-Lunden. Irma Rosnell.
18737: Paavo Aitio. H. Tauriainen.
18738: Eino Roine. Irma Torvi.
18739: Elli Stenberg. ·Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
18740: 1806
18741:
18742: IV,515. -:- Rah.al. N:o 381.
18743:
18744:
18745:
18746:
18747: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Maunu-
18748: laan rakennettavaa valtion yhteiskoulutaloa varten.
18749:
18750:
18751: Eduskunnalle.
18752:
18753: Maunulan asuntolähiö, joka sijaitsee n. 10 muodostuu ylivoimaiseksi ja pitkän matkan
18754: km: n päässä Helsingistä pohjoiseen, on muo- johdosta muutenkin hankalaksi käyttää lap-
18755: dostunut pääkaupungin uusista asunto- sia kaupungin kouluissa, pitävät asukkaat
18756: alueista suurimmaksi. Sen satamääräinen valtion yhteiskoulun rakentamista Maunulaan
18757: koululaisjoukko joutuu nykyään, yhteiskou- välttämättömänä.
18758: lun puuttuessa, kulkemaan kaupungissa asti Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18759: - sen ylikansoitetuissa kouluissa. Maunu-
18760: laan sijoitettu koulu palvelisi myös Pakilaa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18761: Pirkkolaa, Pohjois-Haagaa ja Metsälää, jol- tulo- ja menoarvioon 150 000 000
18762: loin koulua käyttävän piirin asukasluku ylit- markkaa Helsingin Maunulaan raken-
18763: täisi kaksikymmentätuhatta henkeä. Kun nettavaa valtion yhteiskoulua varten.
18764: näitten alueitten vähävaraiselle väestölle
18765: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
18766:
18767: Unto Miettinen. Hugo Manninen.
18768: Y. Enne. Pertti Rapio.
18769: 1807
18770:
18771: IV,516. - Rah.al. N:o 382.
18772:
18773:
18774:
18775:
18776: Pasanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin kuuro-
18777: mykkäinkoulun rakennusten piirustuksia varten.
18778:
18779:
18780: E d u s k u n n a. H e.
18781:
18782: Mikkelin kuuromykkäinkoulun rakennuk- tävä pikaisiin toimenpiteisiin tämän suunni-
18783: set ovat, kuten eduskunnan tilintarkastajat- telman toteuttamiseksi. Kun kokemus on
18784: km totesivat elokuussa 1950 Mi,kkelissä käy- osoittanut, että rakennushallitukselila ei ole
18785: dessään, vanhat, huonossa kunnossa ja ny- käytettävissään riittävästi työvoimaa eikä
18786: kyiseen tarkoitukseensa aivan riittämättömät. varoja tarvittavien rakennuspiirustusten val-
18787: Tämän vuoksi ja kun ko. koulu tarvitsisi mistamiseksi, ehdotamme kunnioittaen,
18788: opetusta varten puutarhamaata sekä urheilu-
18789: ja leikkikentän, suunnitellaan pai'haillaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18790: uusien rakennusten aikaansaamista mainitun tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II lu-
18791: kaupungin laitamalle, josta on luvattu tätä vun kohdalle Mikkelin kuuromykkäin-
18792: tarkoitusta varten tonttialue. Asian tärkey- koulun rakennuspiirustuksia varten
18793: den ja kiireellisyyden vuoksi olisi ryhdyt- 2 000 000 markan siirtomäärärahan.
18794: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
18795:
18796: Aukusti Pasanen. Irma Hamara. Väinö Kaasalainen.
18797: 1808
18798:
18799: IV,517.- Rah.al. N:o 383.
18800:
18801:
18802:
18803:
18804: Koivisto ym..: Miiärärahan osoittamisesta Kittilän yhteislyseon
18805: koulurakennuksen rakentamiseen.
18806:
18807:
18808: E d ;u s k u n n a 11 e.
18809:
18810: Kittilään perustettiin v. 1928 kannatus- Kouluhallituksen toimesta on koulutaloa
18811: yhdistyksen varassa toimiva yksityinen 5- varten hankittu jo pari vuotta sitten piirus-
18812: luokkainen keskikoulu, jolle heti perustami- tukset ja muut tarvittavat suunnitelmat;
18813: sen jälkeen !hankittiin oma tarkoituksen- kustannusarvio päättyy n. 200 milj. mark-
18814: mukainen kouluhuoneisto. Vuodesta 1951 kaan. Koulun tyydyttävän toiminnan kan-
18815: alkaen koulu toimii 8-luokkaisena valtion nalta uuden 1koulurakennuksen aikaansaami-
18816: yhteislyseona ja on koulun oppilasmäärä nen onkin välttämätön ja kiireellinen teh-
18817: noin 250. Koulutalo tuhoutui sotien aikana. tävä. Tämän jälkeen nykyisin 'käytössä oleva
18818: Sen tilalle on valtion toimesta heti sodan rakennus jäisi suunniteltuun tarkoitukseensa
18819: jälkeen rakennettu tilapäinen rakennus, joka oppilasasun tolaksi.
18820: oli suunniteltu ja tarkoitettu oppilasasunto- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
18821: laksi, joka sellaisenaan onkin tarpeen vaa- tamme,
18822: tima. Koulu toimii nykyisin kahdessa vuo-
18823: rossa erittäin ahtaissa ja matalissa asuinhuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18824: nei'ksi tarkoitetuissa huoneissa, joiden yhtei- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
18825: nen lattiapinta-ala on vain noin 230 m2. kan määrärahan Kittilän yhteislyseon
18826: Luokkahuoneissa ei ilmatila oppilasta kohden koulurakenrnuksen rakentamiseksi.
18827: nouse edes 2 m3:iin.
18828: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
18829:
18830: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
18831: 1809
18832:
18833: IV,1ns. - Rah.al. N:o 384.
18834:
18835:
18836:
18837:
18838: Hiilelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen toisen tyt-
18839: tökoulun uudisrakennusta varten.
18840:
18841:
18842: E d u s k u n n a II e.
18843:
18844: Suurin osa evakuoidulta alueelta olevista pyrkimässä oppikouluihin, joihin ei nykyisil-
18845: !kouluista on sodan jälkeisenä aikana sijoit- läänkään voida ottaa 1kuin osa hyväksyttä-
18846: ,tunut uusille paikkakunnille ja saanut uudet vän pääsytutkinnon suorittaneista, on vii-
18847: koulutalot. Vielä on kuitenkin entinen Vii- meistään nyt varustauduttava sitä varten.
18848: purin tyttökoulu, joka nykyään toimii Tam- Herättää huomiota, että ensi vuoden tulo-
18849: pereen toisen tyttökoulun nimisenä, vailla ja menoarvioon ei ole tässä suhteessa lain-
18850: omaa taloa ja mitä vaikeimmissa huoneisto- kaan varauduttu, vaan koulurakennuksiin
18851: olosuhteissa, kun se joutuu järjestämään varatut määrärahat ovat entistäänkin pie-
18852: opiskelunsa iltavuoroUa toisen koulun talossa, nemmät.
18853: jossa ennestäänkin on perin ahdasta. Se on Tampereen toisen tyttökoulun uudisraken-
18854: suunniteltu tulevaisuudessa muutettavaksi nuksen piirustukset ovat valmiit ja tiettä-
18855: yhteislyseoksi ja sille on Tampereen kau- västi sen koulutalo on ensimmäisellä sijalla
18856: punki varannut arvokkaan paikan uudessa, uusien koulutalojen suunnitelmassa.
18857: nopeasti kasvavassa Kalevan kaupungin- Kaiken ylläolevan perusteella ehdotamme,
18858: osassa, jossa sitä ,todella tarvitaan.
18859: Erään suoritetun tutkimuksen mukaan oli että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18860: Tampereen kaupunki v. 1953 maan kaupun- tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II luvun
18861: geista Oulun jälkeen heikoimmassa asemassa uudelle momentille 100 miljoonaa
18862: oppikouluihin nähden. Kun otetaan huo- markkaa Tampereen toisen tyttökou-
18863: mioon, että v. 1956 vasta ensimmäinen suuri lun uudisrakennusta varten.
18864: sodan jältkeen syntyneitten vuosiluokka on
18865: Helsingissä 13 päivänä syyslkuuta 1954.
18866:
18867: Kaisa Hiilelä. Artturi Tienari. Impi Lukkarinen.
18868: Jaakko Hakala. Atte Pakkanen. Meeri Kalavainen.
18869: Anni Flinck. Urho Kulovaara. Vappu Heinonen.
18870: Kustaa Alanko. Unto Suominen. Usko Seppi.
18871: Leo Suonpää. Elli Stenberg. Martta Salmela-Järvinen.
18872: Lempi Lehto. Elli Nurminen. Tyyne Paasivuori.
18873:
18874:
18875:
18876:
18877: 54
18878: 1810
18879:
18880: IV,519. - Rah.al. N:o 385.
18881:
18882:
18883:
18884:
18885: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuiran keskikoulun
18886: rakentamiseksi Ouluun.
18887:
18888:
18889: Eduskunnalle.
18890:
18891: Oulu on vanhastaan tunnettu koulukau- Koulu on valmistanut rakennussuunnitel-
18892: punki ja se on siten joutunut huolehtimaan man, joka on tarkoitettu toteutettavaksi kol-
18893: myös lähiympäristön koulutarpeesta. Ny- messa eri vaiheessa, jonka kouluhallitus on
18894: kyään se ei kuitenkaan enää kykene tätä hyväksynyt. Ensimmäinen vaihe käsittää
18895: tehtäväänsä suorittamaan, sillä ahtaus kou- varsinaiset luokkahuoneet, tilavuudeltaan
18896: luissa ja pyrkijäiden hylkäämismäärä ovat 6 800 m3. Toisessa rakennusvaiheessa valmis-
18897: .suurempia kuin missään muussa maamme tuisivat voimistelusalit ja kolmannen raken-
18898: kaupungissa. V. 1945 15 000 asukkaan Tui- nusvaiheen tulisi tyydyttää koulun laajentu-
18899: ran kaupunginosan tarpeita varten perus- mistarve siinä tapauksessa, että koulu muo-
18900: tettu yhteiskoulu toimii oman huoneiston dostetaan yliopistoon johtavaksi. Koulun ra-
18901: puutteessa entisessä Oulun vanhimmassa kan- kennustyöt on tarkoitus aloittaa kuluvan vuo-
18902: sakoulurakennuksessa varsinaiseksi toimi- den lokakuun aikana, mikä myös työttömyy-
18903: alueekseen tarkoitetun alueen ulkopuolella. den torjumisen kannalta olisi tärkeätä.
18904: Koulu on saanut sekä valtionapua että avus- Kannatusyhdistyksen hankkimat varat ja
18905: tusta Oulun kaupungilta. Koulun oppilas- koululle kaupungin takuulla luvatut lainat
18906: määrä on kolmatta sataa. Mainittakoon, että huomioiden tarvitsisi koulu ensimmäisen ra-
18907: koska koulussa käy vähävaraisten perheiden kennusvaiheen, jonka kustannusarvio on n.
18908: lapsia, on sen lukukausimaksut pidetty al- 82 milj. markkaa, toteuttamiseksi 25 milj.
18909: haisina. markan avustuksen.
18910: Kaupunki on lahjoittanut koulua varten Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
18911: Tuiran kaupunginosasta tilavan tontin, mutta
18912: koulu saa sen haltuunsa siinä tapauksessa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18913: että rakennustyöt aloitetaan viimeistään v. tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
18914: 1954. Kaupunginosa ja sen koulun tarve on kan määrärahan käytettäväksi avus-
18915: yhä lisääntynyt koulun perustamisen jälkeen, tuksena Oulun kaupungissa olevan
18916: sillä kilometrin säteellä koulun tontista ovat Tuiran keskikoulun rakennushankkeen
18917: .sekä typpitehtaan henkilökunnan asunnot toteuttamiseksi.
18918: cettä uusi kasvava omakotialue.
18919: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
18920:
18921: Irma Torvi. Yrjö Murto. Arvi Turkka.
18922: 1811
18923:
18924: IV,52o. - Rah.al. N:o 386.
18925:
18926:
18927:
18928:
18929: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta metsänhoitokoulun
18930: perustamiseksi Pohjois-Suomeen.
18931:
18932:
18933: E d u s k u n n a 11 e.
18934:
18935: ~Siinä työssä, jota keskusmetsäseurat ja ja varsinkaan siten järjestää käytännön har-
18936: metsänhoitolautakunnat suorittavat maamme joittelua, että tulos muodostuisi riittävän
18937: yksityismetsätalouden edistämiseksi, on met- hyväksi. Edelleen on asia siten, ettei kai-
18938: sänhoitokouluilla tärkeä tehtävänsä. Tilasto killa tulevilla metsänomistajilla ole tilai-
18939: osoittaa, että muun muassa yksityismetsis- suutta maamieskoulun käyntiin. Alalla toi-
18940: sämme suoritetuista [eimauksista nykyisin mivien oppilaitosten vähälukuisuus asettaa
18941: vain noin 40% on metsänhoitolautakuntien tässä myös rajoituksia.. Näin ollen tarvitaan
18942: tai metsänhoitoyhdistysten palveluksessa ole- erityisiä oppilaitoksia tulevien metsänomista-
18943: vien metsäammattimiesten suoritta:mia. Am- jien kouluttamiseksi omien metsiensä taita-
18944: mattimiesten osuus leimausten kokonaismää- viksi käsittelijöiksi.
18945: rästä on nousemassa sitä mukaa kuin met- Ongelman sinänsä muodostaa myös metsä-
18946: sänhoitoyhdistystoimintaa voidaan k~hittää työmiest,en kouluttaminen monessa suhteessa
18947: eteenpäin, mutta töiden tavattomasta run- 'vaativaan ammattiinsa. Kysymyksestä on
18948: saudesta maassamme johtuu, ettei ole ma:h- paljon puhuttu, mutta verrattain vähän on
18949: dollista pyrkiä sellaiseen tavoitteeseen, että siinä saatu aikaan. On kuitenkin selvää,
18950: kaikki nämä olisivat yksityismetsätalouden että metsätyöt vastedes tulevat entistä enem-
18951: palveluksessa olevien ammattimiesten suorit- män menettämään kausiluontoisuutensa ja
18952: tamia. Näin ollen on tärkeätä, että metsän- muodostumaan erityisen metsätyöammatin
18953: omistajille itselleen annetaan sellaista am- kohteeksi. Metsä työmiesten kouluttamiseen
18954: mattikasvatusta, että he itse pystyvät ym- on tämän vuoksi ripeästi tartuttava.
18955: märtämään omien metsiensä oikean käsitte- Molempia edellämainittuja tarkoitusperiä
18956: lyn. Mitä edellä on sanottu leimauksista, täyttämään on tähän mennessä perustettu
18957: koskee luonnollisesti kaikkia muitakin yksi- kaksi metsänhoitokoulua, Saarijärven met-
18958: tyismetsissä suoritetta,via töitä. Ammatti- sänhoitokoulu Saarijärvelle ja Pohjois-Savon
18959: miesten a:pu niissä on välttämätöntä, mutta metsän:hoitolmulu Siilinjärvelle, joiden H-
18960: pelkästään ammattimiesten taidon turvin ei säksi on olemassa kaksi pienempää kurssi-
18961: yksityismetsiämme voida saada sellaiseen paikkaa, toinen Onkamossa Tohmajärven
18962: kuntoon, jossa niiden maa:mme metsätalou- kunnassa ja toinen Kankaanrannass~a Ahlais-
18963: den kansantaloudellisen merkityksen huo- ten kunnassa.
18964: mioonottaen tulisi oHa. Myös metsäll'hoito- Sekä metsänhoitolrouluista että kurssipai-
18965: yhdistystoiminnan kehittäminen edellyttää, koista saadut tä!hänastiset kokemukset ovat
18966: että yhdistysten johtoon saadaan metsänhoi- täysin myönteisiä. Suhteellisen lyhyilläkin,
18967: toon perehtyneitä metsänomistajia. mutta !keskitetysti johdetuilla kursseilla on
18968: Kansakoululaitoksemme ei anna tuleville voitu metsänomistajissa ja heidän pojissaan
18969: metsänomistajille sellaista kasvatusta metsän- 'herättää harrastusta metsiensä vaalimiseen
18970: hoidollisissa kysymyksissä, että sen varaan ja antaa myös taito siinä tarpeellisten teh-
18971: voitaisiin paljoa rakentaa. Pelkästään kou- tävien tyydyttävään suorittamiseen. Sen
18972: lulaisten ikä asettaa rajoituksia. Myöskään vuoksi on välttämätöntä perustaa uusia op-
18973: maamieskoulut ja muut tuleville maatalou- pilaitoksia niihin osiin maatamme, joisBa
18974: den harjoittajille tarkoitetut oppilaitokset alan opetus vielä puuttuu.
18975: eivät ole voineet opetusohjelmaansa sisäl- Uuden oppilaitoksen paikkaa harkittaessa
18976: 'lyttää siinä määrin metsänhoidollisia aineita näyttää iuonnollisimmalta sen perustaminen
18977: 1812 IV,5zo. - Pohjois-Suomen metsänhoitokoulu.
18978:
18979:
18980: Pohjois-Suomen tarpeita tyydyttämään. Tehtyj,en laskelmien mukaan on kuStan-
18981: Pohjois-Suomen ja varsinkin Lapin metsä- nusarvio uuden metsänhoitokoulun perusta-
18982: talouden hitaaseen kehittymiseen on yleisesti misesta 70 000 000 markkaa. Ensi vuonna
18983: kiinnitetty huomiota, mikä ilmenee muun tästä määrärahasta voitaisiin käyttää puolet.
18984: muassa Pohjois-Suomen puunkuljetussuhtei- Koululle sopivimmaksi paikaksi on katsottu
18985: den parantamiseen tähtäävinä toimenpiteinä. Rovaniemen maalaiskunnan Kaihuanvaara,
18986: Pohjois-Suomen metsätalouden kohottami- joka on valtion omistamaa aluetta ja metsän-
18987: sessa olisi omalla metsänhoitokoululla suuri tutkimuslaitoksen hallinnassa.
18988: merkityksensä metsänomistajien ja metsä- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
18989: työväen ammatillisen tason kdhottajana, ja kunnioittaen,
18990: on täysin perusteltua väittää, että oma met-
18991: sänhoitokoulu on tämän alueen tarpeita var- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
18992: ten välttämätön senkin vuoksi, että metsien tulo- ja menoarvioon 35 000 000 mar-
18993: ja vastaavasti metsänhoidon luonne täällä kan määrärahan käytettäväksi metsän-
18994: on toisenlainen kuin nyt pohjoisimman, hoitokoulun perustamista varten Poh-
18995: Pohjois-Savon, metsänhoitokoulun vaikutus- jois-Suomeen.
18996: alueella.
18997: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
18998:
18999: J. F. Pöykkö. M. 0. Lahtela.
19000: Eino Rytinki. Vilho Väyrynen.
19001: Erkki Koivisto. Niilo Ryhtä.
19002: Harras Kyttä.
19003: 1813
19004:
19005: IV,521. - Rah.al. N:o 387.
19006:
19007:
19008:
19009:
19010: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen
19011: sairaanhoitaja-terveyssisarkoulun koulu- ja asuntolaraken-
19012: nuksen suunnittelu- ja perustamistäitä varten.
19013:
19014:
19015: E d u s k u n n a ll e.
19016:
19017: Sairaanhoitohenkilöstön työnjakoa ja kou- taen jo nyt vaikean ja uusien keskussairaaloi-
19018: lutusta selvittänyt valtion komitea on ar- den valmistumisen jälkeen yhä pahemmaksi
19019: vioinut, että sairaanhoitajatarpeen tyydyttä- käyvän sairaanhoitajapulan.
19020: miseksi olisi otettava vuosittain 1 000 uutta Eduskunta on 19. 5. 1953 lausunut toivo-
19021: oppilasta sairaanhoitajakouluihin. Tämä muksensa sairaanhoitajakoulutalon rakenta-
19022: edellyttää kuitenkin uusien koulujen perusta- misesta Jyväskylään ja yhtynyt talousvalio-
19023: mista, koska nykyisiin ei voida niin suurta kunnan mietintöön koulun tarpeellisuudesta
19024: oppilasmäärää sijoittaa.· Hallitus esittääkin ja sen sijoittamisesta Jyväskylään Keski-Suo-
19025: vuoden 1955 tulo- ja menoarvioesityksessään, men keskussairaalan yhteyteen.
19026: että Keski-Suomen keskussairaalan yhteyteen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19027: perustettaisiin sairaanhoitajakoulu, joka 1m-
19028: luvan vuoden keväällä lisätalousarviossa hy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
19029: väksytyn määrärahan turvin aloittaa toimin- tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II luvun
19030: tansa tämän vuoden syksyllä, alkuun ylimää- uudelle momentille 30 000 000 markan
19031: räisenä kurssina. Koulu joutuu toimimaan siirtomäärärahan Keski-Suomen sai-
19032: aluksi tilapäisissä suojissa eikä niin ollen raanhoitaja-terveyssisarkoulun koulu-
19033: pääse työskentelemään koko laajuudessaan ja ja asuntolarakennuksen suunnittelu- ja
19034: tehollaan, mikä olisi tarpeellista huomioonot- perustamistäitä varten.
19035: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
19036:
19037: Impi Lukkarinen. Arvo Ahonen. Vappu Heinonen.
19038: Artturi Koskinen.
19039: 1814
19040:
19041: IV,522, - Rah.al. N:o 388.
19042:
19043:
19044:
19045:
19046: Karvikko ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yhteislyseon
19047: rakennustöiden aloittamista varten.
19048:
19049:
19050: E d u s k u n n a 11 e.
19051:
19052: Turun yhteislyseo ( ent. Käkisalmen yhteis- nut koululle tontin, joka viiden vuoden ku-
19053: koulu) työskentelee entisessä postitalossa, luttua uhkasi siirtyä teollisuuden käyttöön,
19054: joka oli alunperinkin kouluksi soveltumaton kun rakennushanke ei edistynyt. Sopimus
19055: rakennus ja joka on lisäksi niin huonossa saatiin kuitenkin uudistetuksi, mutta tämä
19056: kunnossa, ettei rakennuspiirin antaman tie- uusi määräaika päättyy vuonna 1955. Mai-
19057: don mukaan sitä kannata korjata käyttökun- nittakoon, että koulutontti sijaitsee Turun
19058: toiseksi. Koululla on nykyisissä suojissaan uusimman asutusalueen keskellä, erinomai-
19059: 10 luokkahuonetta, joista yksi varsin pieni. sella paikalla. Koulurakennuksen piirustuk-
19060: Myös voimistelusali on perin vaatimaton. set ovat juuri valmistusvaiheessa. Raken-
19061: Erikseen toimivia luokkia koulussa on tänä nuksen tilavuus tulee tämän mukaisesti ole-
19062: lukuvuotena 15 ja oppilaita noin 560. Nämä maan 28 000 m3 ja kustannusarvio 188 000 000
19063: tiedot jo osoittavat, että koulu tarvitsee markkaa. Vesikattovaihe maksaa 102 000 000
19064: uuden koulutalon. Se kuuluukin kiireelli- markkaa.
19065: syysjärjestyksessä ensisijaisesti rakennetta- Kaiken edellä sanotun johdosta ehdotamme
19066: viin kouluihin. Entistäkin välttämättömäm- kunnioittavasti,
19067: mäksi sen rakentaminen on käynyt sen jäl-
19068: keen, kun siitä on tarkoituksena muodos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
19069: taa yhteislyseotyyppiä oleva normaalikoulu. tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II lu-
19070: Uutta rakennusta kiirehtii niinikään Turussa vun uudelle momentille 102 000 000
19071: vallitseva suuri oppikoulupula, joka lähivuo- markan suuruisen määrärahan Turun
19072: sina tulee nopeasti paheneroaan entisestään. yhteislyseon rakennustöiden aloitta-
19073: Turun kaupunki on jo vuonna 1948 Varan- mista varten.
19074: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
19075:
19076: Irma Karvikko. Mauno Jussila. Paavo Aitio.
19077: Harras Kyttä. Rafael Paasio. Kalervo Saura.
19078: 181&
19079:
19080: IV,523. - Rah.al. N:o 389.
19081:
19082:
19083:
19084:
19085: Kämäräinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kiertävän maa-
19086: mieskoulun perustamiseksi Ylä-Savoon.
19087:
19088:
19089: E d u s kun n a II e.
19090:
19091: Useitten vuosikymmenien aikana on maas- kurssi kestää vain 2-3 kk, niin snna opis-
19092: samme annettu ammattiopetusta maatalou- keleminen tulee maksamaan vain pienen
19093: den harjoittajille monenlaisissa ammattikou- osan siitä, mitä tavallinen maamieskoulu-
19094: luissa. Suuri joukko maalaisnuorisosta on kurssi maksaa. Tästä syystä pitäisi kiertävä
19095: näissä oppilaitoksissa saanut valmistautua maamieskoulumuoto tehdä nykyistä yleisem-
19096: tehtäväänsä maataloudessa. Tämän ammatti- mäksi.
19097: opetuksen ja maataloudellisten yhdistysten Tällaista maatalouskoulua kipeästi kaipaa
19098: toimesta annetun neuvonnan ansioksi onkin mm. Ylä-Savo. Sillä vaikka Ylä-Savossa
19099: luettava se valtaisa kehitys, mikä maatalou- onkin jo pitemmän aikaa ollut toiminnassa
19100: dessamme on viimeisten vuosien ja vuosi- yksi maamieskoulu, joka on tehnyt ja edel-
19101: kymmenien aikana tapahtunut. . leenkin tekee arvokasta työtä tämän maa-
19102: Kaikilla maataloudenharjoittajilla ei kui~ kunnan maatalouden hyväksi, niin vain pieni
19103: tenkaan ole ollut eikä ole vielä nykyisin- osa tämän suuren väkirikkaan alueen vilje-
19104: kään mahdollisuutta päästä osalHsiksi siitä lijöistä on kyennyt siinä saamaan ammatti-
19105: ammattiopetuksesta, jota maatalouskoulut opetusta. Suurin osa viljelijöistä on siksi
19106: antavat. Tähän on ollut syynä se, että lu- heikossa taloudellisessa asemassa, etteivät he
19107: kuisilla keskikokois- ja pienviljelijöillä ei ole kykene lähettämään siihen lapsiaan opiskele-
19108: varoja käyttää lapsiaan ma:atalouskouluissa, maan. Kun Ylä-Savon pienviljelijäväki on
19109: koska esim. 6 kk. kestävä maamieskoulu- maanhankintalain toimeenpanon vuoksi suu-
19110: kurssi tulee nykyään maksamaan useita resti lisääntynyt, on maataLoudellisen oppi-
19111: kymmeniätuhansia markkoja. laitoksen tarve käynyt entistä välttämättö-
19112: Maassamme on käytännössä koulumuoto, mämmäksi.
19113: jonka antamasta opetuksesta voivat päästä Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
19114: osallisiksi vähempivaraistenkin viljelijäin nioittaen,
19115: lapset. Tarkoitamme kiertäviä maamieskou-
19116: luja, jonkalaisia on toiminnassa eri osissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
19117: maata. Kun kiertävä maamieskoulu käy tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
19118: toiminta-alueensa jokaisessa kunnassa ja sen suuruisen määrärahan kiertävän maa-
19119: mieskoulun pet·ustamiseksi Ylä-Savoon.
19120: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
19121:
19122: Kalle Kämäräinen. Eino Palovesi. Einari Jaakkola.
19123: 1816
19124:
19125: IV,524, - Fin.mot. N:o 390.
19126:
19127:
19128:
19129:
19130: Lindh m.fl.: Angående anvisande av anslag tt7l understöd och
19131: lån för uppförande av ett skolhus åt överby skola för
19132: landsbygdens yrken.
19133:
19134:
19135: T i 11 R i k s d a g e n.
19136:
19137: För den teoretiska undervisningen vid det skäl att beakta detta vid uppförande av
19138: Överby skola för landsbygdens yrken är en det nödigbefunna skolhuset ävensom att i
19139: ny skolbyggnad av behovet påkallad. Denna detsamma bereda bostad för en lärare samt
19140: skolbyggnad skulle bl. a. innehålla två läse- för skolans vaktmästare. Den förra bor nu i
19141: salar, lärarrum, biblioteksrum, rum för un- hyrd lokal 6 km från skolan, medan den se-
19142: dervisningsmaterial samt en lärarbostad. nare bor i en f. d. statkarlsbostad 400 m från
19143: I samma hus kunde ytterligare beredas de byggmader vilkas skötsel och eldning äro
19144: bostadsutrymme för skolans vaktmästare, ett honom anförtrodda.
19145: eller två rum för elevernas fritidssysselsätt- Ovan antydda skolhus komme att omfatta
19146: ning ävensom bostadsrum för 10 elever. cirka 2 500 ms, och dess uppförande och in-
19147: överby skola saknar i egentlig mening redning torde stiga till 20 miljoner mk.
19148: lärosal i detta nu. Den teoretiska undervis- Med hänvisning till ovanstående få under-
19149: ningen för vardera årskursen sker i inter- tecknade vördsamt föreslå,
19150: natsbyggnaden, där tillfälligt undervisnings-
19151: utrymme erhällits genom att tre elevrum att Riksdagen i statsfö'rslaget för år
19152: sammanslagits. Detta i och för sig alldeles 1955 måtte upptaga ett anslag om 20
19153: för knappa utrymme har medfört, att ele- miljoner mark för uppförande av ett
19154: verna redan bo synnerligen trångt, i all syn- skolhus åt överby skola för landsbyg-
19155: nerhet som elevantalet redan överstigit det dens yrken, varav 10 miljoner som
19156: tidigare beräknade. (Under innevarande läs- und.erstödslån och 10 mt'ljoner som un-
19157: år har skolan 42 elever.) Dä elevantalet derstöd.
19158: uppenbarligen är i ytterligare tillväxt, vore
19159: Helsingfors, den 13 september 1954.
19160:
19161: Bertel Lindh. C. A. Öhman.
19162: Albin Wickman. Kurt Nordfors.
19163: John Forsberg. Arthur Larson.
19164: Grels Teir. Nils Meinander.
19165: Sven Högström. John Österholm.
19166: Verner Korsbäck.
19167: 1817
19168:
19169: IV,524. - Rah.al. N:o 390.
19170: Suomennos.
19171:
19172:
19173:
19174: Lindh ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
19175: naksi överby skola för landsbygdens yrken nimiselle kou-
19176: lulle koulutalon rakentamista varten.
19177:
19178:
19179: E d u s k u n n a 11 e.
19180:
19181: överby skola för landsbygdens yrken nimi- kuin sekin, että rakennukseen olisi järjestet-
19182: sessä koulussa annettavaa tietopuolista ope- tävä asunto yhdelle opettajalle sekä koulun
19183: tusta varten on 'tarpeen uusi koulura:kennus. vahtimestarille. Edellinen asuu nyt vuokra-
19184: Siihen tulisi ~aksi lukusalia, opettajainhuone, huoneistossa 6 kilometrin päässä koulusta.,
19185: kirjastohuone, huone opetusmateriaalia varten lkun taas jälkimmäinen asuu entisessä muona-
19186: sekä opettajan asunto. Samaan taloon voi- miehen asunnossa 400 metrin päässä niistä
19187: taisiin lisäksi sijoittaa asunto koulun vahti- rakennuksista, joiden hoito ja lämmitys on
19188: mestarille, huone tai kaksi oppilaiden vaproa- hänelle uskottu.
19189: aikojen askartelua varten sekä asuntohuoneet Edellä mainittu koulutalo käsittäisi noin
19190: 10 oppilaalle. 2 500 m3 ja sen rakentamis- ja sisustaruis-
19191: överbyn koululla ei tätä nykyä ole var- kustannukset noussevat 20 miljoonaan mark-
19192: sinaista oppisalia. Kunikin vuosikurssin tie- kaan.
19193: topuolinen opetus tapahtuu asuntolaraken- Edellä esitettyyn vii<taten allekirjoittaneet
19194: nuksessa, jossa on saatu tilapäinen opetustila kunnioittavasti ehdottavat,
19195: yhdistämällä kolme oppilashuonetta. Tästä
19196: sinänsä aivan 'liian pienestä tilasta johtuen että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
19197: oppilaat jo asuvat erittäilll ahtaasti, varsinkin tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
19198: kun oppilasmäärä on jo noussut aikaisem- markan määrärahan, josta 10 miljoo-
19199: min arvioitua suuremmaksi. (Tänä luku- naa markkaa avustuslainaksi ja 10 mil-
19200: "\'Uonna kou1ussa on 42 oppilasta.) Kun oppi- joonaa markkaa avustukseksi koulu-
19201: iasluku ilmeisesti edelleen kasvaa, olisi tämä talon rakentantista varten överby
19202: seikka syytä ottaa huomioon tarpeelliseksi ha- skola för landsbygdens yrken nimiselle
19203: vaittua koulutaloa rakennettaessa, samoin koululle.
19204: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
19205:
19206: Bertel Lindh. 0. A. öhman.
19207: Albin Wickman. Kurt Nordfors.
19208: John Forsberg. Arthur Larson.
19209: Grels Teir. Nils Meinander.
19210: Sven Högström. John Österholm.
19211: Verner Korsbäck.
19212:
19213:
19214:
19215:
19216: 55
19217: 1818
19218:
19219: IV,o2o. - Fin.mot. N:o 391.
19220:
19221:
19222:
19223:
19224: Lindh m.fl.: Angående anvisande av anslag för anordnande
19225: av olika slags kurser vid Eriksgårds lantbruksskola.
19226:
19227:
19228: T i 11 R i k s d a g e n.
19229:
19230: Då regeringen i statsförslaget :för år 1954 tigt jorduttag vid kolonisationen av den för-
19231: redan bortlämnade anslaget :för Eriksgårds :flyttade befolkningen efter kriget - mer
19232: lantbruksskola i Kyrkslätt på grund av att än hälften av åkerjorden togs :för detta
19233: skolan ha:ft ett för lågt antal elever, är det ändamål - är det icke heller möjligt att
19234: helt naturligt, att anslaget :för 1955 av med lägenheternas avkastning uppehålla
19235: samma skäl bortlämnats. Men då Eriksgårds kursverksamheten.
19236: skollägenhet donerats till Kyrkslätts kom- Såväl längre som kortare kurser inom
19237: mun i syfte att där upprätthålla en lant- lantbruk, trädgårdsskötsel och skogsbruk
19238: bruksskola, har skolan de senaste åren allt- kunna här anordnas. Eriksgårds lantbruks-
19239: mer börjat utnyttjas för olika slags kurs- skola borde därför ombildas tili en kursskola
19240: verksamhet, vartill skolan lämpar sig syn- för hela svenska Nyland, till viiken den
19241: nerligen väl, dels genom sitt läge nära tili lämpar sig bättre än någon annan skola i
19242: huvudstaden, dels genom att byggnaderna, Nyland. Men ett visst statligt understöd är
19243: icke minst ekonomibyggnaderna och maskin- härför nödvändigt.
19244: parken å skolan, befinna sig i gott skick. Med hänvisning tili det ovanstående få
19245: För att utnyttja denna skola :för kursverk- undertecknade värdsamt föreslå,
19246: verksamhet vore den dock i behov av ett
19247: mindre statsunderstöd, emedan varken Kyrk- att Riksdagen i statsförslaget för
19248: slätts kommun, som svårt stympades vid år 1955 måtte upptaga ett anslag om
19249: vapenstilleståndet, eller de kretsar som står 1 miljon mark för anordnande av
19250: bakom skolan, har möjligheter att på egen olika slags kurser vid Eriksgårds
19251: hand upprätthålla ett kursinstitut. Då där- lantbruksskola i Kyrkslätts kommun.
19252: till skollägenheterna drabbades av ett kraf-
19253: Helsingfors den 13 september 1954.
19254:
19255: Bertel Lindh. John Forsberg.
19256: Albin Wickman. Sven Bögström.
19257: Arthur Larson.
19258: 1819
19259:
19260: IV,ö2ö. - Rah.al. N:o 391.
19261: Suomennos.
19262:
19263:
19264:
19265:
19266: Lindh ym..: Määrärahan osoittamisesta erinäisten kurssien
19267: järjestämiseksi Eriksgårdin maatalouskoululla.
19268:
19269:
19270: E d u s k u n n a 11 e.
19271:
19272: Kun hallitus jo tulo- ja menoarvioesityk- runsaasti maata siirtoväen asuttamisen yh-
19273: sestään vuodelle 1954 jätti pois Kirkkonum- teydessä - peltomaasta otettiin enemmän
19274: mella sijaitsevan Eriksgårdin maatalouskou- kuin puolet tähän tarkoitukseen ~ ei kurssi-
19275: lun määrärahan sen johdosta, että koulun op- toiminnan ylläpitäminen tilojen tuotollakaan
19276: pilasmäärä oli liian pieni, on aivan luonnol- ole mahdollista.
19277: lista, että määräraha on samoista syistä jä- Koululla voidaan järjestää sekä pitempiä
19278: tetty pois myös vuoden 1955 osalta. Mutta että lyhyempiä kursseja maataloudessa, puu-
19279: kun Edksgårdin koulutila on la!hjoitettu tarhanhoidossa ja metsänhoidossa. Eriksgår-
19280: Kirkkonummen kunnalle siinä tarkoituksessa, din maatalouskoulu olisi sen vuoksi muodos-
19281: että siinä ylläpidetään maatalouskoulua, on tettava kurssikouluksi koko ruotsalaista Uut-
19282: koulua alettu viime vuosina yhä enemmän tamaata varten, mihin tarkoitukseen se sovel-
19283: käyttää erilaiseen 11mrssitoimintaan, mihin tuu paremmin kuin mikään muu koulu
19284: koulu on soveltunut erittäin hyvin, osaksi si- Uudellamaalla. Mutta tähän on määrätty
19285: jaintinsa vuoksi lähellä pääkaupunkia, osaksi valtionapu välttämätön.
19286: sen takia, että raikennukset, ei vähiten koulun Edellä esitettyyn viitaten ehdottavat alle-
19287: talousrakennukset ja konekanta, ovat hyvässä kirjoittaneet kunnioittavasti,
19288: kunnossa. Jotta tätä koulua voitaisiin käyt-
19289: tää kurssitoimintaan, tarvitsisi se kuitenkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
19290: pienehkön valtionavun, koska Kirkkonummen tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan mar-
19291: kunnalla, joka aselevon yhteydessä joutui pa- kan määrärahan erilaisten kurssien
19292: hasti silvotuksi, ei enempää :kuin koulun ta- järjestämistä varten Eriksgårdin maa-
19293: kana olevilla piireilläkään ole mahdollisuuk- talouskoululla Kirkkonummen kun-
19294: sia omin voimin ylläpitää kurssilaitosta. Kun nassa.
19295: koulutiloista lisäksi otettiin sodan jälkeen.
19296: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
19297:
19298: Bertel Lindh. John Forsberg.
19299: Albin Wickman. Sven Högström.
19300: Arthur Larson.
19301: 1820
19302:
19303: IV,526. - Rah.al. N:o 392.
19304:
19305:
19306:
19307:
19308: Pakkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnan-
19309: ohjauksen keskustoimiston perustamiseksi koululaitosten ja
19310: yleisten töiden ministeriön työvoima-asiain osaston yhtey-
19311: teen.
19312:
19313:
19314: E d u s k u n n a 11 e.
19315:
19316: Ammatinvalinnanohjauksen keskuselimem. kustannuksin verrattain nopeasti ja tehok-
19317: tarve on vuosi vuodelta muodostunut yhä kaasti eteenpäin. Eräänä tärkeänä ja sa-
19318: kipeämmäksi, koska entisten kunnallisten oh- malla välttämättömänä ehtona on tällöin mai-
19319: jauselinten lisäksi perustetaan nopeassa tah- nitun keskuselimen perustaminen, joka sopisi
19320: dissa yhä uusia ohjaustoimistoja. Kauppa- hyvin kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
19321: ja teollisuusministeriössä toimineen ammatin- nisteriön yhteyteen, jossa muutkin työvoima-
19322: valinnanohjaustoimiston, jolla ei ollut mi- asiat käsitellään. Nyt olisi siis vain saatava
19323: tään kosketusta ammatinvalinnanohjauksen varat, jotta tähän elimeen voitaisiin perus-
19324: kenttätyöhön, lopetti näet eduskunta vuoden taa välttämättömät virat ja toimet, esim.:
19325: 1954 talousarviota käsitellessään, joten tilalle toimistopäällikön, tarkastajan, assistentin ja
19326: olisi nyt saatava toinen, jolla olisi riittävät kanslistin virat, ja samalla varattaisiin jul-
19327: edellytykset tämän tärkeän tehtävän hoitami- kaisutoimintaa, kurssitoimintaa, kansliame-
19328: seen. noja jne. varten tarpeelliset määrärahat.
19329: Voimassaolevan työnvälityslain mukaisesti Kaikilta muilta osiltaan tulevat rahat jo
19330: ovat jo useat kunnat perustaneet ja lisää voimassa olevan työnvälityslain mukaisesti
19331: syntyy yhä kunnallisia ammatinvalinnanoh- esim. kuntien ammatinvalinnanohjauselimille,
19332: jauselimiä, mutta näiden on vaikea päästä siltä osin kuin on kysymys valtion osuu-
19333: työssään eteenpäin, koska henkilökunnan desta.
19334: koulutusta, ohjausta ja muuta tarpeellista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19335: tukea antava keskuselin puuttuu. Nuorison nioittaen,
19336: ammatinvalinnanohjauksen välttämättömyy-
19337: destä ollaan tiettävästi kaikilla tahoilla yhtä että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
19338: mieltä, mutta turhalla riitelyllä siitä, miten tulo- ja menoarvioon 8 miljoonaa
19339: tämä hallinnollisesti olisi järjestettävä, on markkaa kulkulaitosten ja yleisten
19340: tämän tärkeän ja kiireellisen asian ratkai- töiden ministeriön työvoima-asiain osas-
19341: sua jo liiankin kauan viivytetty. Nyt, ke- ton yhteyteen perustettavaa amma-
19342: hittämällä jo voimassa olevaa työnvälitys- tinvalinnanohjauksen keskustoimistoa
19343: lakia, jonka soveltamisesta on jo myös saatu varten.
19344: kokemuksia, päästäisiin asteittain ja vähin
19345: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
19346:
19347: Atte Pakkanen. Eero Antikainen.
19348: 1821
19349:
19350: IV,527. - Rah.al. N:o 393.
19351:
19352:
19353:
19354:
19355: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
19356: suomenkielisen keskusammattikoulun rakentamiseksi Seinä-
19357: joelle.
19358:
19359:
19360: E d u s kun n a U e.
19361:
19362: Suomenkielisen keskusammattikoulun pe- Kauppa- ja teollisuusministeriö on 16. 3.
19363: rustaminen Etelä-Pohjanmaalle on ollut vi- 1954 tekemällään päätöksellä asettanut Etelä-
19364: reillä siitä alkaen, kun ammattikasvatusneu- Pohjanmaan keskusammattikoulun suunnitte-
19365: voston 10-vuotissuunnitelmassa v. 1947 esi- lutoimikunnan, jonka tehtävänä oli selvittää
19366: tettiin ajatus tällaisen laitoksen perustami- koulun laajuus eri osastoineen ja tarvittavat
19367: sesta Seinäjoelle. Sivistysvaliokunta toteaa opetustilat. Tämän tehtävän on toimikunta
19368: mietinnössään 15. 5. 1953, että tällä hetkellä jo suorittanut ja toivoo yksimielisesti, että
19369: on suomenkielisen keskusammattikoulun pe- tarvittavat varat koulun rakennustöiden a1-
19370: rustaminen Etelä-Pohjanmaalle maan ammat- kuunsaattamiseksi pikaisesti myönnettäisiin.
19371: tikouluverkoston järjestelyssä ensimmäisellä Eduskunta on vuoden 1954 tulo- ja menoar-
19372: sijalla. Tämän mietinnön on eduskunta myös- viossa hyväksynyt 2 miljoonan markan mää-
19373: kin hyväksynyt 27. 5. 1953 ja päättänyt lau- rärahan koulun suunnittelua ja alkuvalmis-
19374: sua toivomuksen: ,että hallitus ottaisi vuoden teluja varten. Samaan tarkoitukseen on Sei-
19375: 1954 tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän näjoen kauppala myöskin varannut 2 miljoo-
19376: määrärahan suomenkielisen keskusammatti- naa markkaa sekä tarvittavan maa-alueen.
19377: koulun aikaansaamiseksi Etelä-Pohjanmaalle". Kun hallituksen tulo- ja menoarvioesityk-
19378: Valtioneuvoston asettama, professori Martti sessä vuodelle 1955 ei ole ehdotettu Etelä-
19379: Paavolan johdolla toiminut asiantuntijakomi- Pohjanmaan suomenkielisen keskusammatti-
19380: tea, jonka tuli tutkia valtion ammatillisten koulun rakentamiseksi ollenkaan määrärahaa,
19381: oppilaitosten uudisrakennusten kiireellisyys- niin edellä esitetyn perusteella ehdotamme
19382: järjestystä, antoi 22. 4. 1953 mietintönsä, kunnioittavasti,
19383: jossa se lausuu Etelä-Pohjanmaan suomen-
19384: kielisestä keskusammattikoulusta: : ,Komitea että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
19385: on todennut sen kiireellisen toteuttamisen tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
19386: välttämättömäksi, minkä vuoksi kouluraken- kan määrärahan Etelä-Pohjanmaan
19387: nuksen suunnittelua ja rakennustöiden aloit- suomenkielisen keskusammattikoulun
19388: tamista varten olisi ensi tilassa myönnettävä rakennustöiden aloittamiseksi Seinä-
19389: tarpeelliset varat". joella.
19390: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
19391:
19392: Väinö Tikkaoja. Impi Lukkarinen. Toivo Asvik.
19393: Arvo Ahonen. Arvo Sävelä. S. S. Aittoniemi.
19394: T. Saloranta. Toivo Antila. Mauri Seppä.
19395: Artturi Koskinen. Eero Saari. Väinö Rankila.
19396: 1822
19397:
19398: IV,52s. - Rah.al. N:o 394.
19399:
19400:
19401:
19402:
19403: J. Wirtanen ym..: Määrärahan osoittamisesta keskusammatti-
19404: koulun perustamiseksi suomenkieliselle Etelä-Pohjanmaalle.
19405:
19406:
19407: E d u s k u n n a 11 e.
19408:
19409: Suomalainen Etelä-Pohjanmaa on autioim- elinehtoja ja ennen kaikkea nuorison ammat-
19410: pia alueita, kun tarkastellaan maamme am- tikasvatusta pienviljelysluontoisella Etelä-
19411: mattikoulujen sijaintia. Kuitenkin tämän Pohjanmaalla, jossa nuorison on pakko ha-
19412: alueen kehitys viimeisen puolen vuosisadan keutua eri käytännöllisten ammattialojen pal-
19413: aikana osoittaa toisaalta valtavaa kehitystä, velukseen.
19414: mutta toisaalta yhä vaikeutuvia taloudellisia Hallitus ja eduskunta ovat pitäneet erit-
19415: olosuhteita. täin hyvää huolta Etelä-Pohjanmaan ruotsin-
19416: Suomalainen Etelä-Pohjanmaa käsittää 30 kielisen väestön ammattikasvatuksesta. Tätä
19417: kuntaa, alueeltaan n. 14 000 km2 ja asuk- todistaa vastavalmistunut komea Etelä-Poh-
19418: kaita n. 265 000 henkeä. Täysin pienviljelys- janmaan ruotsinkielinen keskusammattikoulu.
19419: valtaisena maakuntana sen viljelmien keski- Käsiteltävänä olevassa v. 1955 valtion tulo-
19420: koko on n. 9 ha viljeltyä ja n. 20 ha metsä- ja menoarviossakin on määräraha tämän kou-
19421: maata tilaa kohden. Alueen väestö lisääntyy lun tarpeisiin. Sen sijaan ei hallitus ole nyt-
19422: nopeasti ja aikaisemmin varsin laaja siirto- kään esittänyt määrärahaa Etelä-Pohjan-
19423: laisuus tuki taloudellisen tasapainon säily- maan suomenkielistä keskusammattikoulua
19424: mistä. Nykyisin on maakunnassa varsin vir- varten. Keskusammattikoulun saaminen suo-
19425: keää pien- ja kotiteollisuutta. Mutta ammat- malaiselle Etelä-Pohjanmaalle on ajankoh-
19426: titaitoisista aloitteentekijöistä ja työnteki- tainen ja välttämätön.
19427: jöistä on puutetta. Mainita sopii, että ko. Kaiken yllä olevan perusteella ehdotamme
19428: alueella on 70 vientiä harjoittavaa sahaa. kunnioittaen,
19429: Opiskelun paine suuntautuu miltei koko-
19430: naan oppikouluihin, joita on 26, niistä 12 yli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
19431: opistoon johtavaa. Näissä oppikouluissa on tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mark-
19432: enemmän opettajia kuin maakunnan kaikissa kaa keskusammattikoulun perustami-
19433: ammattikouluissa oppilaspaikkoja. Tällainen seksi suomenkieliselle Etelä-Pohjan-
19434: tilanne ei voi enää jatkua häiritsemättä vaka- maalle.
19435: vasti suomalaisen Etelä-Pohjanmaan väestön
19436: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
19437:
19438: Johannes Wirtanen. Eero Saari. Toivo Asvik.
19439: 1823
19440:
19441: IV,uo. - Rah.al. N:o 395.
19442:
19443:
19444:
19445:
19446: Turkka ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan
19447: keskusammattikoulua varten.
19448:
19449:
19450: Eduskunnalle.
19451:
19452: Oulussa sijaitseva Pohjois-Pohjanmaan nes saadaan varat myös sanottua levitystyötä
19453: keskusammattikoulu toimii edelleen erittäin varten. Kun on epävarmaa, saadaanko asiaa
19454: puutteellisissa ja riittämättömissä huone- työllisyysmäärärahoin hoidetuksi, olisi sitä
19455: tiloissa, erään teollisuuslaitoksen entisissä ra- varten osoitettava erillinen määräraha.
19456: kennuksissa. Ainoa varsinainen uudisraken- Sanotun perusteella ehdotamme kunnioit-
19457: nus, joka koulua varten on saatu, on oppilas- tavasti,
19458: asuntola. Koulun päärakennuksen porrashuo-
19459: netta varten on tosin aikanaan myönnetty että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
19460: määräraha, muta kun porrashuoneen raken- tulo- ja menoarvioon Pohjois-Pohjan-
19461: tamisen yhteydessä voitaisiin samalla itse maan keskusammattikoulun pääraken-
19462: rakennusrunkoa levittämällä varsin edulli- nuksen levittämistä ja siihen liittyvän
19463: sesti saada uusia tiloja yli 9 000 ms, on por- siipirakennuksen jatkamista varten
19464: rashuoneen rakentaminen lykätty siksi, kun- 76 000 000 mk.
19465: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
19466:
19467: Arvi Turkka. Bruno J. Sundman.
19468: Heikki Hykkäälä. Eetu Karjalainen.
19469: Veikko Kokkola. Irma Torvi.
19470: Anni Flinck. 0. Muikku.
19471: 1824
19472:
19473: IV,5so. - Rah.al. N:o 396.
19474:
19475:
19476:
19477:
19478: Raunio ym..: Mäiirärahan osoittamisesta Etelä-Hämeen keskus-
19479: ammattikoulun oppilasasuntolan rakentamista varten.
19480:
19481:
19482: E d u s k u n n a ll e.
19483:
19484: Hämeenlinnassa toimiva Etelä-Hämeen kes- miseksi on laskettu nousevan 110 000 000
19485: kusammattikoulu on joutunut suuriin vai- markkaan.
19486: keuksiin maaseutuoppilaiden majoituksen jär- Kun oppilasasuntolan töistä on suurin osa
19487: jestämisessä. Eduskunnan myöntämillä mää- kuitenkin tarkoitus teettää oppilastyönä, tu-
19488: rärahoilla on saatu valmiiksi tyttöjen ja poi- lee se merkitsemään valtion menoissa suurta
19489: kien opetustilat luokka- ja työhuoneineen helpotusta, mutta samalla se myös soveltuu
19490: sekä oppilasruokaloineen. rakennuspuolen oppilastyöksi.
19491: Kouluun pyrki nyt alkaneena lukuvuotena Saadakseen täten laajan maaseudun oppi-
19492: 491 oppilasta, joista voitiin, erikoisesti vä- lasmäärälle, joka pyrkii ammattikasvatuslin-
19493: häisten majoitustilojen tähden, ottaa vain jalla etsimään elämänuraa, mahdollisuudet
19494: 188, vaikka opetustilat olisivat sallineet mel- suorittaa opiskelua keskusammattikoulussa,
19495: koista suuremman oppilasmäärän ottamisen. olisi oppilasasuntola saatava mitä pikimmin.
19496: Tällä hetkellä on koulun koko oppilasmäärä Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
19497: 394 oppilasta, joista on majoitettu koululla nioittaen,
19498: oleviin puutteellisiin majoitustiloihin 180 op-
19499: pilasta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
19500: Koulua suunniteltaessa on siihen myös si- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
19501: sällytetty uuden oppilasasuntolan aikaansaa- kan määrärahan oppilasasuntolan ra-
19502: minen, jonka rakentamiseksi olisi ryhdyttävä kennustöiden suorittamista varten
19503: kiireellisiin toimenpiteisiin. Kustannusarvion Etelä-Hämeen keskusammattikoululle.
19504: 300 oppilasta käsittävän asuntolan rakenta-
19505: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
19506:
19507: Eino Raunio. Hemming Lindqvist. Arno Tuuma.
19508: Felix Seppälä. Eino Kilpi. Lauri Laine.
19509: Aino Malkamäki. Leo Häppölä. Kaino Haapanen.
19510: Eemil Luukka.
19511: 1825
19512:
19513: IV,531. - Rah.al. N:o 397.
19514:
19515:
19516:
19517:
19518: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen
19519: keskusammattikoulun rakentamiseen.
19520:
19521:
19522: E d u s k u n n a li e.
19523:
19524: Hallituksen esityksestä vuoden 1955 val- täydellä tehollaan on ratkaisevasti riippuvai-
19525: tion tulo- ja menoarvioksi on poistettu nen rakennustöiden loppuun suorittamisesta.
19526: valtion keskusammattikoulujen ra:kennusmää- Rakennustöiden loppuun saattamiseksi arvioi-
19527: rärahat. Menettely on käsittämätön. Esim. daan kustannusten kohoavan n. 200 milj.
19528: Keski-Suomen keskusammattikoulun toimintaa markkaan. Monipuolinen ja tehokas ammatti-
19529: on suunniteltu laajennettavaksi niin, että se koulutus on niin tärkeä ja tunnustettu t~h
19530: syksyllä 1955 voisi vastaanottaa kaksinkertai- tävä, että sen toteuttamiseksi pitäisi tehdä
19531: sen määrän oppilaita. Tällaisen tuiki tärkeän kaikki, mitä tehtävissä on. Keski-Suomen
19532: opetustoimen laajentamisen ehtona on 'lmi- keskusammattikoulun kohdalla as1aa viedään
19533: tenkin keskeneräisten koulurakennusten val- tässä vaiheessa eteenpäin suorittamalla
19534: mistustöiden jatkaminen ja loppuun saatta- nopeasti loppuun koulun rakennustyöt, joita
19535: minen. Tällä hetkellä ovat keskentekoisina on pidetty vireillä jo 8 vuotta.
19536: koulun toiseen rakennusvaiheeseen kuuluvat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19537: opetustilat ja oppilasasuntolat, joiden valmis-
19538: tustöihin tarvitaan varoja 33.7 miljoonaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
19539: markkaa. Kolmas rakennusvaihe on kokonaan tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark-
19540: aloittamatta. Tähän kolmanteen ralkennusvai- kaa Keski-Suomen keskusammattik(ju-
19541: heeseen kuuluvat mm. voimistelusali, koti- lun toisen rakennusvaiheen loppuun
19542: talousosaston opetustilat, luokkahuoneita ja saattamiseksi ja kolmannen rakennus-
19543: loppuosa oppilasasuntoloista. Esim. tyttöjen vaiheen alkamista varten.
19544: kotitalous- ym. opetuslinjojen !käyntiin saanti
19545: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
19546:
19547: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
19548:
19549:
19550:
19551:
19552: 56
19553: 1826
19554:
19555: IV,5s2. - Rah.al. N:o 398.
19556:
19557:
19558:
19559:
19560: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennussuunnitel-
19561: mien aikaansaamiseksi valtion keskusammattikoulua varten
19562: Pohjois-Satakuntaan.
19563:
19564:
19565: E d ;u s kun n a 11 e.
19566:
19567: Maassamme vallitseva ammattikoulujen Myös ammattikasvatusneuvoston 21 päivänä
19568: puute tuntuu erityisen kipeänä myös Poh- maaliskuuta 1947 hyväksymässä ll!mmattikas-
19569: jois-Satakunnassa. Olisi ensiarvoisen tärkeätä vatuksen kehittämisen 10-vuotissuunnitel-
19570: saada tälle alueelle ammattikoulu, joka kas- massa ehdotetaan Pohjois-Satakuntaan perus-
19571: vattaisi alueen nuorist'a ammattitaitoista työ- tettavaksi valtion keskusammattikoulu.
19572: väkeä, sillä Satakunnassa varsin ankarana Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19573: ilmenevää työttömyyttä ei suinkaan vähennä nioittavasti,
19574: maaseudulta asutuskeskuksiin virtaava am-
19575: mattitaidot@ väki. Toisaalta ammattikoulun että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
19576: rakentaminen vähentäisi Satakunnassa ensi tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
19577: talvenakin todennäköisesti esiintyvää työttö- kan määrärahan rakennussuunnitel-
19578: myyttä. Mielestämme ammattikoulutuksen mien aikaansaamiseksi valtion keskus-
19579: puutteen tällä alueella poistaisi parhaiten ammattikoulua varten Pohjois-Sata-
19580: valtion keskusammattikoulun perustaminen. kunnassa.
19581: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
19582:
19583: Irma Rosnell. Mauri Ryömä. Pertti Rapio.
19584: 1827
19585:
19586: IV,5ss. - Rah.al. N:o 399.
19587:
19588:
19589:
19590:
19591: Koskinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta keskus-
19592: ammattikoulujen kaluston ja koneistojen hankkimiseen.
19593:
19594:
19595: Eduskunnalle.
19596:
19597: Halli.tus on vuoden 1955 tulo- ja meno- rahan riittämättömyys on kuitenkin aivan
19598: arvioesityksessään ehdottanut momentin ilmeinen. Ellei Keski-Suomen keskusammatti-
19599: 20 Pl. I: 33 kohdalla valtion keskusammatti- koulua varten saada käytettäväksi kalusto-
19600: koulujen kaluston ja koneistojen hankkimista hankintamäärärahoja enempää kuin edellä
19601: varten 60 000 000 mk. Keskusammattikou- mainittiin, tulee suunniteltujen uusien osas-
19602: luista tulee Keski-Suomen keskusammatti- tojen toiminnan aloittaminen tämän vuoksi
19603: koulu laajenemaan opetustilojen osalta kaik- kyseenalaiseksi.
19604: kein huomattavimmassa määrin. Uusien ra- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
19605: kennusten valmistuttua ja huonetilojen vas- nioittavasti,
19606: taavasti lisääntyessä aloittaa syksyllä 1955
19607: toimintansa puheena olevassa koulussa suuri että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
19608: joukko uusia osastoja. tulo- ja menoarvioon momentille 20 Pl.
19609: Tietämämme mukaan tarvitaan vuonna 1: 33 lisäystä 10 000 000 ma..kkaa kes-
19610: 1955 muiden keskusammattikoulujen kuin kusammattikoulujen kalttston ja ko-
19611: Keski-Suomen keskusammattikoulun hankin- neistojen hankkimista varten, jol-
19612: toja varten n. 40 000 000 markkaa, jolloin loin momentin loppusummaksi tulisi
19613: Keski-Suomen koulun osuudeksi jäisi vain n. 70 000 000 markkaa.
19614: 20 000 000 mk. Tämän suuruisen määrä-
19615: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
19616:
19617: Artturi Koskinen. Heikki Hykkäälä.
19618: Veikko Kokkola. Varma K. Turunen.
19619: Anni Flinck. Veikko Helle.
19620: Arvi Turkka. Impi Lukkarinen.
19621: 1828
19622:
19623: IV,534. - Rah.al. N:o 400.
19624:
19625:
19626:
19627:
19628: Kauhanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
19629: keskusammattikoulun oppilasasuntolan rakentamista var-
19630: ten.
19631:
19632:
19633: E d u s kun n a U e.
19634:
19635: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun op- myös voitaisiin sijoittaa koulun lämpökeskus,
19636: pilaat ovat suurimmaksi osaksi maakunnan tulisi maksamaan noin 113 000 000 mk.
19637: etäisistä ja taloudellisesti heikoista maalais- Sanotun perusteella ehdotamme kunnioit-
19638: kunnista. Pitkien matkojen ja kotien vähä- tavasti,
19639: varaisuuden vuoksi heidän majoituskysymyk-
19640: sensä aiheuttaa jatkuvasti suuria vaikeuksia. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
19641: Ainoa ratkaisu on, että kouluun rakennetaan tulo- ja menoarvioon 113 000 000
19642: riittävä oppilasasuntola. Laadittujen suun- markkaa Pohjois-Karjalan keskusam-
19643: nitelmien mukaan tällainen asuntola, johon mattikoulun oppilasasuntolan ja läm-
19644: pökeskuksen rakentamista varten.
19645: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
19646:
19647: Kalle Kauhanen. 0. Muikku.
19648: Juho Karvonen. Antti Kukkonen.
19649: R. Ballberg.
19650: 1829
19651:
19652: IV,535, - Rah.al. N:o 401.
19653:
19654:
19655:
19656:
19657: Turkka ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin keskusammatti-
19658: koulun ensimmäistä rakennusvaihetta varten.
19659:
19660:
19661: EduskunnaUe.
19662:
19663: r--apin keskusammattikoulun rakentamisesta syysmäärärahoista riippuvaksi, vaan työn al-
19664: eduskunta on jo vuonna 1951 tehnyt periaate- kuunpano olisi turvattava nimenomaan sitä
19665: päätöksen myöntämällä koulun piirustus- ja varten osoitetulla määrärahalla.
19666: suunnittelutöitä varten määrärahan. Raken- Sanotun perusteella ehdotamme kunnioit-
19667: nustöiden aloittamiseen ei kuitenkaan vielä taen,
19668: ole saatu lainkaan varoja. Kun koululla, La-
19669: pin poikkeukselliset olosuhteet huomioonot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
19670: taen, olisi aivan erityinen merkitys koko tulo- ja menoarvioon 110 000 000
19671: maakunnan elinkeinoelämän kannalta, ei ra- markkaa Lapin keskusammattikoulun
19672: kennustöiden aloittamista enää saisi lykätä ensimmäistä rakennusvaihetta varten.
19673: kauemmaksi tai jättää epävarmoista työlli-
19674: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
19675:
19676: Arvi Turkka. Veikko Kokkola.
19677: Veikko Helle. Erkki W. Mohell.
19678: J. F. Pöykkö.
19679: 1830
19680:
19681: IV,aaa. - Rah.al. N:o 402.
19682:
19683:
19684:
19685:
19686: Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin val-
19687: mistavan tyttöjen ammattikoulun lisärakennuksen raken-
19688: tamista varten.
19689:
19690:
19691: Eduskunnalle.
19692:
19693: Satakunnan alueella ei ole keskusammatti- Jotta asia voitaisiin hoitaa, tarvittaisiin
19694: koulua eikä tiettävästi suunnitteillakaan. koululle lisärakennus. Suunnitelmat ovat val-
19695: Kuntainliittoja on useita ammattikoulujen miit, vain varoja tarvittaisiin.
19696: perustamiseksi suunniteltu, mutta määrära- Viitaten viime valtiopäivillä jätettyyn
19697: hat asian hoitamiseksi puuttuvat. raha-asia-aloitteeseen ehdotammekin kunnioit-
19698: Porin valmistava tyttöjen ammattikoulu, taen,
19699: joka Satakunnan alueella vuosikymmeniä on
19700: hoitanut tyttöjen ammattikasvatusta ja jou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
19701: tuu edelleenkin sen tekemään, on joutunut tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
19702: suuriin vaikeuksiin opetustoiminnassaan tar- kaa Porin valmistavaan tyttöjen am-
19703: peellisten tilojen puuttuessa. mattikouluun tarvittavan lisäraken-
19704: Kouluun pyrkivien tyttöjen lukumäärä on nuksen rakentamistyön aloittam.ista
19705: vuosi vuodelta kasvanut. Hyväksytyistä kou- varten.
19706: luun pyrkivistä oppilaista jää vuosittain yli
19707: 60% kouluun pääsemättä.
19708: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
19709:
19710: Laura Brander-Wallin. Irma Hamara. Kyllikki Pohjala.
19711: Lauri Murtomaa. Irma Rosnell. Elli Nurminen.
19712: 1831
19713:
19714: IV,537. - Rah.al. N:o 403.
19715:
19716:
19717:
19718:
19719: Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaakkois-Suomen
19720: ammattioppilaitoksen ottamiseksi valtion haltuun.
19721:
19722:
19723: EduskunnaUe.
19724:
19725: Imatran seudun ja sen lähiympäristön tar- keskusammattikouluksi. Taloudellisesti tämä
19726: peita varten on Imatran kauppalassa parhail- ei merkitse valtiolle mitään rasitusta, jos
19727: laan rakenteilla ammattikoulu, jonka ensim- edellytetään, että vireillä olevan ammattikou-
19728: mäinen rakennusvaihe on jo valmistunut, lulain tarkoittama järjestelmä lähiaikoina tu-
19729: niin että koulu on jo aloittanut osittain toi- lee voimaan, koska sen mukaan koulun kus-
19730: mintansa. Rakennushanketta hoiti aluksi tannukset joka tapauksessa tulisivat jaetta-
19731: Imatran kauppala, mutta nyt se on siirtynyt viksi valtion ja kuntain kesken.
19732: tarkoitusta varten perustetulle kuntainliitolle. Sanotun perusteella kunnioittavasti ehdo-
19733: Koulurakennuksen kokonaiskustannusarvio on tamme,
19734: 225 000 000 mk, mistä ensimmäisen, nyt val-
19735: mistuneen vaiheen osuus on 112 500 000 mk. että Eduskunta ottaisi Kaakkois-
19736: Valtio on rakennusta varten myöntänyt avus- Suomen ammattioppilaitoksen valtion
19737: tuslainoja yhteensä 40 000 000 mk. Koulutoi- haltuun ottamiseksi vuoden 1955 tulo-
19738: men yhtenäisyyden vuoksi ja rakennustyön ja menoarvion 20 Pl:n asianomaiselle
19739: jatkuvuuden turvaamiseksi olisi kuitenkin momentille 130 000 000 markkaa kou-
19740: suotavaa, että koulu muodostettaisiin valtion lun kiinteistön ja irtaimiston lunas-
19741: tusta varten.
19742: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
19743:
19744: Juho Kuittinen. Veikko Kokkola. Heikki Hykkäälä.
19745: 1832
19746:
19747: IV,5as. - Rah.al. N:o 404.
19748:
19749:
19750:
19751:
19752: Hamara ym.: Määrärahan osoittamisesta kiisityönopettaja-
19753: valmistuksen tehostamiseksi.
19754:
19755:
19756: Eduskunnalle.
19757:
19758: Hallitus on ehdottanut eräiden tulo- ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
19759: menoarvion ulkopuolella olevien rahastojen nioittaen,
19760: varojen siirtämistä valtiovarastoon. Näihin
19761: rahastoihin kuuluu mm. käsityönopetusra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
19762: hasto suuruudeltaan 713 188 markkaa. Tämä tulo- ja menoarvioon 713188 markan
19763: rahasto on aikanaan perustettu tukemaan suuruisen määrärahan Helsingin käsi-
19764: käsityönopetusta maassamme. Jotta sen tar- työnopettajaopist.on käyttöön käsityön-
19765: koitus tulisi täytetyksi, olisi rahaston varoja opettajavalmistuksen tehostamiseksi
19766: vastaava summa nyt siirrettävä Helsingin maassamme.
19767: käsityönopettajaopiston käytettäväksi.
19768: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
19769:
19770: Irma Hamara. Aukusti Pasanen. Tyyne Paasivuori.
19771: Laura Brander-Wallin. Armi Hosia. Vappu Heinonen.
19772: Urho Saariaho. Kyllikki Pohjala. Aune Innala.
19773: 1833
19774:
19775: IV,539. - Rah.al. N:o 405.
19776:
19777:
19778:
19779:
19780: Häppölä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hollolan kiinteätä
19781: naiskotiteollisuuskoulua varten.
19782:
19783:
19784: E d u s k u n n a 11 e.
19785:
19786: Lahden mieskotiteollisuuskoulun lopettami- peellisena. Lisäksi koulun perustaminen on
19787: sen johdosta myi Itä-Hämeen kotiteollisuus- melkeinpä enemmän järjestely- kuin rahaky-
19788: yhdistys kiinteistön, jossa mainittu koulu toi- symys.
19789: mii, Lahden kaupungille ja osti tilalle huo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19790: mattavasti arvokkaamman kiinteistön Hollo-
19791: lasta, johonka maakunnan tarvetta silmällä että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
19792: pitäen on tarkoitus perustaa naiskotiteolli- tulo- ja menoarvioon Hollolan kiinteän
19793: suuskoulu. n,aiskotiteollisuuskoulun kahden am-
19794: Valtioneuvostolle jättämässään muistiossa mattiopettajan palkkaukseen 1188 000
19795: on maataloushallituksen kotiteollisuusosasto markkaa, johtajan palkkiota varten
19796: korostanut mainitun naiskotiteollisuuskoulu- 18 000 markkaa ja perustamiskustan-
19797: hankkeen tärkeyttä ja pitää sen perustamista nuksiin kertamenona 1 600 000 mark-
19798: Hämeen ja koko Etelä-Suomen kunnille tar- kaa.
19799: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta. 1954.
19800:
19801: Leo Häppölä. Eemil Luukka. Felix Seppälä.
19802: Hemming Lindqvist. Aino Malkamäki. Eero Antikainen.
19803: Kaino Haapanen. Marja Lahti. Unto Suominen.
19804: Kerttu Saalasti. Eino Raunio. Esa Koivusilta.
19805: Hilja Väänänen. Atte Pakkanen. Sylvi Halinen.
19806: Lauri Laine. Matti Mattila. Juho Tenhiälä.
19807:
19808:
19809:
19810:
19811: 57
19812: 1834
19813:
19814: IV,54o, - Fin.mot. N:o 406.
19815:
19816:
19817:
19818:
19819: Forsberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
19820: förande av skolbyggnader åt Korsholms husmodersskola.
19821:
19822:
19823: Till Riksdagen.
19824:
19825: Korsholms gamla kungsgård oc'h skollägen- Dessutom måste säHskapsrum och t.o.m. inter-
19826: het har av gammalt varit centralhärden för natets smala korridorer användas som väv-
19827: jordbruksundervisningen i Österbotten. Till salar.
19828: Korsholm har förlagts den ena skolan efter Det kok husmodersskolan disponerar är
19829: den andra, utan att nya skolbyggnader i till- inte planerat och byggt som undervisnings-
19830: räcklig utsträckning uppförts. För när- kök utan som kök för lantmannaskolans
19831: varande saknar Korsholms husmodersskola kosthåll, för vilket ändamål det nu även
19832: 'helt egna skolhyggnader och är tvungen att samtidigt används. Detta begränsar starkt
19833: arbeta i olämpliga och trånga lokaliteter, undervisningsmöjligheterna. Källare, kalla
19834: avsedda för andra skolor. skafferier och andra förrådsrum saknas helt
19835: Kors'holms husmodersskola grundades år eller del vis.
19836: 1927 och arbetade då endast med 5-6 måna- Den del av lantmanna8kolans internat,
19837: ders sommarkurser. Under sådana omständig- som disponeras av husmodersskolan, är högst
19838: heter kunde skolan rätt väl komma tillrätta primitiv. Tambur, WC, badrum och gym-
19839: med Korsholms lantmannaskolas under som- nastrksal saknas.
19840: maren lediga lokaliteter. År 1947 utvidgades
19841: 1 Växthus sa:knas, varför praktisk trädgårds-
19842: emeller,tid Korsholms husmodersskola till en undervisning under vinter- och vårmåna-
19843: ettårig skola i huslig ekonomi, varvid för- derna är otänkbar.
19844: utsattes, att skolan med det snaraste skulle Korsholms husmodersskola är den enda
19845: erhålla nya skolbyggnader. År 1948 grun- svenska statsskolan i sitt slag i vårt land
19846: dades i anslutning till Korsholms lantmanna- och den enda svenska undervisningsanstalten
19847: skola en tvåårig jordbruk.'lskola, som under- i huslig ekonomi i Österbotten. Elevfrekven-
19848: förstått skulle arbeta i en del av de av lant- sen vid skolan är god, varför den utan
19849: mannaskolans lokaliteter, virka frigjordes, tvekan kan betraktas som fullt livskraftig.
19850: när husmodersskolan skulle få sina egna På lantbruksstyrelsens försorg har upp-
19851: skolbyggnader. Medel har emellertid inte gjorts ritningar till nya byggnader för Kors-
19852: anvisats för nybyggnader åt Korsholms hus- holms husmodersskola. Kostnadsförslaget
19853: modersskola, och följden är, att inte mindre belöper sig till 86 milj. mark.
19854: än tre skolor nu arbetar i 'lokaliteter, när- Under hänvisning till ovanstående före-
19855: mast avsedda för en enda skola. slår vi,
19856: Olägenheterna av detta sakförhållande är
19857: talri:ka och uppen'bara. Allmän trängsel är att Riksdagen i statsförslaget för
19858: rådande. Husmodersskolans teoretiska un- år 1955 måtte upptaga ett anslag om
19859: dervisning är förlagd till lantmannaskolans 86 milj. mark för uppförande av skol-
19860: festsal, som förutom för sitt egentliga ända- byggnader åt Korsholms husmoders-
19861: mål dessutom används som väv- och sysal. skola.
19862: Helsingfors den 14 september 1954.
19863:
19864: John Forsberg. Bertel Lindh.
19865: Albin Wickman. Grels Teir.
19866: T. Nordström.
19867: 1835
19868:
19869: IV,54o. - Rah.al. N:o 406.
19870: Suomennos.
19871:
19872:
19873:
19874: Forsberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Korsholman emän-
19875: täkoululle koulurakennusten rakentamiseen.
19876:
19877:
19878: E d u s k u n n a ll e.
19879:
19880: Korsholman vanha kuninkaankartano ja sensa lisäksi käytetään kutoma- ja ompelu-
19881: koulutila on vanhastaan ollut Pohjanmaan salina. Sitä paitsi täytyy seurusteluhuonetta
19882: maatalousopetuksen keskusahjo. Korsholmaan ja vieläpä asuntolan kapeita käytäviä käyt-
19883: on sijoitettu koulu koulun perästä rakenta- tää kutomasaleina.
19884: matta riittävässä määrin uusia kouluraken- Emäntäkoulun käytössä olevaa keittiötä
19885: nuksia. Nykyisin on Korsholman emäntä- ei ole suunniteltu eikä rakennettu opetus-
19886: koulu kokonaan vailla omia kouluraken- keittiöksi, vaan keittiöksi maamieskoulun
19887: nuksia ja sen on pakko työskennellä sopi- ruuanpitoa varten, mihin tarkoitukseen sitä
19888: mattomissa ja ahtaissa tiloissa, jotka on tar- nyt samanaikaisesti myös käytetään. Tämä
19889: koitettu muille kouluille. rajoittaa suuresti opetusmahdollisuuksia.
19890: Korsholman emäntäkoulu perustettiin Kellari, kylmät ruokasäilöt ja muut varasto-
19891: vuonna 1927 ja se työskenteli silloin ai- huoneet puuttuvat kokonaan tai osaksi.
19892: noastaan 5-6 kuukauden kesäkurssein. Sel- Emäntäkoulun käytössä oleva osa maa-
19893: laisissa olosuhteissa koulu saattoi varsin hy- mieskoulun asuntolasta on mitä alkeellisin.
19894: vin tulla toimeen kesän aikana vapaina ole- Eteinen, WC, kylpyhuone ja voimistelusali
19895: vissa Korsholman maatalouskoulun suojissa. puuttuvat.
19896: Vuonna 1947 Korsholman emäntäkoulu kui- lfasvihuone puuttuu, minkä vuoksi käy-
19897: tenkin laajennettiin yksivuotiseksi kotitalous- tännöllinen puutarhaopetus on talvi- ja ke-
19898: kouluksi, jolloin edellytettiin, että koulu vätkuukausina mahdotonta.
19899: saisi mitä pikimmin uudet koulurakennuk- Korsholman emäntäkoulu on lajissaan
19900: set. Vuonna 1948 perustettiin Korsholman maamme ainoa ruotsinkielinen valtionkoulu
19901: maamieskoulun yhteyteen kaksivuotinen ja ainoa ruotsinkielinen opetuslaitos koti-
19902: maanviljelyskoulu, jonka edellytettiin työs- talouden alalla Pohjanmaalla. Koulun oppi-
19903: kentelevän eräissä maatalouskoulun huoneis- lasmäärä on hyvä, minkä vuoksi sitä on
19904: toissa, jotka vapautuisivat, kun emäntä- epäilyksettä pidettävä täysin elinvoimaisena.
19905: koulu saisi omat koulurakennuksensa. Kors- Maataloushallituksen toimesta on Ja.adittu
19906: holman emäntäkoulun uudisrakennuksia var- piirustukset Korsholman emäntäkoulun
19907: ten ei ole kuitenkaan osoitettu varoja, ja uudisrakennuksia varten. Kustannusarvio
19908: seurauksena on, että kokonaista kolme koulua nousee 86 miljoonaan markkaan.
19909: työskentelee nyt suojissa, jotka on lähinnä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19910: tarkoitettu yhtä ainoata koulua varten.
19911: Tästä asiaintilasta johtuvat epäkohdat että Eduskttnta ottaisi vuoden 1955
19912: ovat monet ja ilmeiset. Yleinen ahtaus on tulo- ja menoarvioon 85 miljoonan
19913: vallitsevana. Emäntäkoulun tietopuolinen markan määrärahan koulurakennusten
19914: opetus on sijoitettu maatalouskoulun juhla- mkentamiseksi Korsholman emäntä-
19915: saliin, jota sitä paitsi varsinaisen tarkoituk- koululle.
19916: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
19917:
19918: John Forsberg. Bertel Lindh.
19919: Albin Wickm.an. Grels Teir.
19920: T. E. Nordström.
19921: 1836
19922:
19923: IV,541. - Rah.al. N:o 407.
19924:
19925:
19926:
19927:
19928: Käkelä. ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan tek-
19929: nillisen koulun uudisrakennusta varten.
19930:
19931:
19932: Eduskunnalle.
19933:
19934: Lappeenrannan teknillinen koulu toimii tannukset voitaneen arvioida 90 000 000-
19935: edelleenkin entisessä vankilarakennuksessa, 100 000 000 markaksi.
19936: joka on koulutarkoituksiin täysin sopimaton. Sanotun perusteella kunnioittavasti ehdo-
19937: Uuden koulurakennuksen suunnittelutöihin tamme,
19938: on jo ryhdytty ja piirustukset tulevat ilmei-
19939: sesti valmistumaan ensi vuoden alussa. Jotta että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
19940: rakennustyöt saataisiin vielä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
19941: aikana käyntiin, olisi niitä varten varattava kan määrärahan Lappeenrannan tek-
19942: erillinen määräraha. Arviolaskelmien mu- nillisen koulun uudisrakennuksen töi-
19943: kaan koulurakennus tulisi käsittämään noin den ,aloittamista varten.
19944: 10 000-12 000 m3, joten sen kokonaiskus-
19945: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
19946:
19947: Valto Käkelä. Heikki Hykkäälä. Veikko Kokkola.
19948: 1837
19949:
19950: IV,542. - Rab.al. N:o 408.
19951:
19952:
19953:
19954:
19955: Hetemäki ym.: Määrärahan osoittamisesta lainan myöntämi-
19956: seksi Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnalle Teekkari-
19957: kylän rakennustyöstä aiheutuneiden luottojen vakautta-
19958: mista varten.
19959:
19960:
19961: Eduskunnalle.
19962:
19963: Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta
19964: toteutti Teekkarikylän ensimmäisen rakennus- joutui Teekkarikylän rakennustyön loppuun-
19965: vaiheen suurin uhrauksin yhteisymmärryk- saattamiseksi turvautumaan lyhytaikaiseen
19966: sessä Teknillisen korkeakoulun ja asiamomais- pankkiluottoon, jota ei ole saatu vakaute-
19967: ten valtiovallan elimien kanssa. Ylioppilas- tuksi. Siitä ylioppilaskunnalle aiheutunut ta-
19968: kunnan tavoite ei rajoittunut vain opiskeli- loudellinen rasitus tuntuu erittäin raskaana.
19969: joiden vaikean asuntotilanteen parantamiseen. Osittain tähän on syynä mm. se, ettei yli-
19970: Siihen sisältyi myös pyrkimys temillisen kor- oppilaskunnalla ole mahdollisuutta Teekkari-
19971: keakouluopiskelun edistämiseksi hyväksikäyt- kylän vuokratulojen lisäämiseen.
19972: tämällä tehokkaasti ns. Otaniemi-ohjelman Koska nykyiset olosuhteet eivät opiskelun
19973: tarjoamia mahdollisuuksia. Tämän ohjelman kannalta vastaa taloudellisessa eivätkä tarkoi-
19974: tueksi julkisuudessa esitetyt perustelut saat- tuksenmukaisuusmielessä niitä edellytyksiä,
19975: toivat ylioppilaskunnan siihen käsitykseen, joita a~kaisemmin mainittu Otaniemi-ohjelma
19976: että Teknillisen korkeakoulun siirtyminen ja Teekkarikylä niitä tehokkaasti hyväksi-
19977: Otaniemeen oli jo silloin ajankohtainen ja käyttäen tarjoavat, ehdotamme kunnioittaen,
19978: edellytti ylioppilaskunnaltakin kiireellisiä toi-
19979: menpiteitä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
19980: Teekkarikylän ensimmäinen rakennusvaihe tulo- ja menoarvioon 110 miljoonan
19981: toteutettiin sellaisessa laajuudessa, joka vas- markan määrärahan halpakorkoisen
19982: taa suunnilleen korkeakoulussa dipl. insinöö- tai kokonaan korottoman valtion avus-
19983: ritutkiooon ensimmäistä osaa suorittavien tuslainan myöntämiseksi Teknillisen
19984: ylioppHaiden lukumäärää ja sitä käsitystä, korkeakoulun ylioppilaskunnalle Teek-
19985: jonka mukaan korkeakoulun yleinen osasto karikylän rakennustyöstä aiheutunei-
19986: siirtyisi ensimmäisenä Otaniemeen. den luottojen vakauttamista varten.
19987: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
19988:
19989: Päiviö Hetemäki. Juho Tenhiälä. Eero Saari.
19990: Yrjö Kilpeläinen. T. E. Nordström. Jaakko Hakala.
19991: Veikko Kokkola.
19992: 1838
19993:
19994: IV,543. - Rah.al. N:o 409.
19995:
19996:
19997:
19998:
19999: Flinck ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarnpereen teknillisen
20000: oppilaitoksen lisärakennusta varten.
20001:
20002:
20003: E d u s k u n n a lil. e.
20004:
20005: Tampereen teknillinen oppilaitos on jo min:kä kustannukset tulisivat siis olemaan
20006: vuosikausia kärsinyt tilanpuutetta. Useissa noin 300 000 000 mk. Vaikka tällainen rat-
20007: eri yhteyksissä on todettu, että oppilaitok- kaisu ei täysin tyydytäkään oppilaitoksen
20008: selle olisi rakennettava kokonaan uusi raken- kaikkia tarpeita, se kuitenkin merkitsisi
20009: nus, jonka kokonaiskustannukset nousevat olennaista parannusta nykyiseen tilantee-
20010: yli miljardin markan. Rakennushanketta seen.
20011: ei kaikesta huolimatta ole vieläkään saatu Sanotun perusteella ehdotamme kunnioit-
20012: vireille ja sen toteuttaminen ilmeisesti tulisi tavasti,
20013: parhaassa;kin tapauksessa kestämään ainakin
20014: vuosikymmenen. Sen vuoksi on mielestämme että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
20015: ryhdyttävä suunnittelemaan kysymyksen rat- tulo- ja menoarvioon 100 000 000
20016: kaisua toisen, suppeamman ja vähemmän markkaa Tampereen teknillisen oppi-
20017: varoja vaativan ohjelman puitteissa. laitoksen nykyiselle tontille sijoitetta-
20018: Asiantuntijain ilmoituksen mukaan oppi- van lisärakennuksen rakennustöiden
20019: laitoksen nykyiselle tontille voidaan sijoittaa aloittamista varten.
20020: noin 30 000-35 000 m3: n lisärakennus,
20021: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
20022:
20023: Anni Flinck. Veikko Kokkola.
20024: Heikki Hykkäälä. Tyyne Paasivuori.
20025: Vappu Heinonen.
20026: 1839
20027:
20028: IV,544. - Rah.al. N:o 410.
20029:
20030: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen teknilli-
20031: sen oppilaitoksen uudisrakennuksen rakentamiseen.
20032:
20033: Eduskunnalle.
20034: Tampereen teknillisen oppilaitoksen merki- teknillinen oppilaitos tarvitsisi n. 22 000 m2
20035: tys maamme teknillisen henkilökunnan kou- hyötypinta-alaa, joka vastaa n. 130 000 m3
20036: luttajana on jo vanhastaan korkealle arvos- rakennustilavuutta, jota ei voida sijoittaa
20037: tettu. Tampereen teknillinen opisto ja tek- koulun nykyiselle tontille, vaan komitean
20038: nillinen koulu ovat voineet niille suotuisassa mielestä uusi koulurakennus olisi rakennet-
20039: ympäristössä, välittömässä kosketuksessa hy- tava Tampereen kaupungin sitä varten varaa-
20040: vin monipuoliseen teollisuuteen, kouluttaa malle tontille. Vielä komitea mainitsee mie-
20041: monituhatlukuisen pystyvän teknillisen am- tinnössään mm. seuraavaa: , ... Tampereen
20042: mattimiesjoukon. teknillinen oppilaitos, joka on työskennellyt
20043: Oppilaitoksen tilanahtaus on kuitenkin jo toistakymmentä vuotta erittäin ahtaissa
20044: viime vuosina haitannut työskentelyä. Opin- tiloissa ja jossa varsinaisten opetustilojen
20045: tosuuntien monipuolistuminen - muutamat puute on tälläkin hetkellä huutavin siitä
20046: opintosuunnat ovat ainoat maassamme - ja huolimatta, että oppilaitokseen pyrkijäiden
20047: jatkuva opistoon pyrkijäiden suuri luku- karsinta on kaikkein ankarinta. Sitäpaitsi on
20048: määrä ovat pakottaneet lisäämään oppilas- otettava. huomioon, että Tampereen teknil-
20049: luvun nelinkertaiseksi siitä, mitä määrää var- linen oppilaitos on eräisiin opintosuuntiinsa
20050: ten koulu aikoinaan on rakennettu. Luokat nähden ainoa oppilaitos maassamme ja että
20051: joutuvat työskentelemään aamuvarhaisesta sen rakennuskysymyksen ratkaisematta jättä-
20052: jopa klo 22: een illalla. minen haittaa ilmeisesti teknillisen opetuK-
20053: Tampereen teknillisen oppilaitoksen laa- semme kehittämistä yleensä."
20054: jentamisen välttämättömyys on jo useita Tänä vuonna työskennellyt Tampereen
20055: vuosia sitten tunnustettu. Eduskuntakin jo teknillisen oppilaitoksen tilantarvetta selvit-
20056: keväällä 1937 kehoitti hallitusta ensi tilassa televä toimikunta, jonka puheenjohtajana
20057: laatimaan ja eduskunnalle antamaan esityk- oli pääjohtaja J. Lappi-Seppälä, on kirjel-
20058: sen Tampereen teknillisen opiston lisäraken- mässään kauppa- ja teollisuusministeriölle
20059: nuksen rakentamisesta. Tampereen kaupunki ilmoittanut päätyneensä toivomukseen, että
20060: on jo toistakymmentä vuotta sitten varannut oppilaitokselle on aivan ensi tilassa saatava
20061: hyvin edustavan ja sopivan tontin tarkoi- huomattavasti lisätiloja rakentamalla Tam-
20062: tusta varten ja on lupautunut ostamaan val- pereen kaupungin sitä varten varaamalle
20063: tiolta nykyisen koulurakennuksen sitten kun tontille ensimmmsessä rakennusvaiheessa
20064: se vapautuu teknillisen oppilaitoksen tar- 40 000 ms: n suuruinen uudisrakennus, jota
20065: peista. varten tarvitaan n. 350 miljoonan markan
20066: Oppilaitoksen laajennuskysymyksistä vuon- määräraha. Mainitun toimikunnan ehdo-
20067: na 1954 neuvoteltaessa esitettiin kauppa- ja tuksesta Tampereen kaupunki on varannut
20068: teollisuusministeriön puolelta ajatus erityi- määrärahan kyseisen rakennushankkeen val-
20069: sen valtion komitean asettamisesta, joka saisi mistavien kustannusten, kuten arkkitehti-
20070: tehtäväkseen valtion ammatillisten oppilaitos- ym. palkkioiden suorittamiseen. Valmistavia
20071: ten uudisrakennusten kiireellisyysjärjestyk- töitä suoritetaan, joten rakennustöihin voi-
20072: sen tutkimisen. Tällainen komitea asetettiin daan ryhtyä vuoden 1955 aikana.
20073: prof. Martti Paavolan puheenjohdolla. Ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20074: mitea ehdottaa 22. 4. 1954 valtioneuvostolle nioittaen,
20075: osoittamassaan mietinnössä, että ensimmäi-
20076: seksi olisi ryhdyttävä rakentamaan Tampe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
20077: reen teknilliselle oppilaitokselle uudisraken- tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II luvun
20078: nusta komitean esittämän suunnitelman mu- uudelle momentille 100 000 000 mar-
20079: kaisesti. Työt olisi aloitettava vuonna 1954. kan määrärahan Tampereen teknilli-
20080: Komitean ehdotuksen muka:an Tampereen sen oppilaitoksen uudisrakennuksen
20081: töiden aloittamiseksi.
20082: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
20083: Leo Suonpää. Usko Seppi.
20084: Elli Stenberg. Pertti Rapio.
20085: 1840
20086:
20087: IV,545, - Rah.al. N:o 411.
20088:
20089:
20090:
20091:
20092: Enne ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta geologisen
20093: tutkimuslaitoksen tutkimusvälineiden uusimista varten.
20094:
20095:
20096: E d u s k u n n a ll e.
20097:
20098: Viitaten 13 Pl: n XII luvun 8 momentille että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
20099: tehdyn raha-asia-aloitteen perusteluihin, eh- tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n I luvun
20100: dotamme, 42 momentille lisäyksenä 5 475 000
20101: markkaa.
20102: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
20103:
20104: Y. Enne. Irma Torvi.
20105: H. Tauriainen. Mauri Ryömä.
20106: T. Niiranen. Pertti Rapio.
20107: Matti Koivunen. Vappu Heinonen.
20108: 1841
20109:
20110: IV,546. - Rah.al. N:o 412.
20111:
20112:
20113:
20114:
20115: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta virkamiestalon.
20116: rakentamiseksi Rovaniemelle Lapin tie- ja vesirakennus-
20117: piirin piirikonttorin henkilöstöä varten.
20118:
20119:
20120: E d ;u s k u n n a ll e.
20121:
20122: Virkamiestalosta Lapin tie- ja vesiraken- tamiseen kiireellisesti ryhdyttävä, joten kun-
20123: nuspiirin piirikonttorin henkilöstöä varten nioittaen ehdotamme,
20124: on ollut suunnitelma ja tonttivaraus jo koko
20125: jälleenrakennusajan. On todettava, että vain että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
20126: asunnon tarjoamalla voi Pohjois-Suomen tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
20127: olosuhteissa saada pätevää henkilökuntaa, markan määrärahan virkamiestalon
20128: jonika tarve yhä lisääntyy tielakiuudistuksen rakentamiseksi Lapin tie- ja vesiraken-
20129: johdosta. Kun Rovaniemellä muutenkin val- nuspiirin piirikonttorin henkilöstöä
20130: litsee asuntopula, olisi ko. rakennuksen raken- varten Rovaniemellä.
20131: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
20132:
20133: Vilho Väyrynen. Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö.
20134: Toivo Friman.
20135:
20136:
20137:
20138:
20139: 58
20140: 1842
20141:
20142: lV,547. - Rah.al. N:o 413.
20143:
20144:
20145:
20146:
20147: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellon tiemestari-
20148: tukikohdan rakentamista varten.
20149:
20150:
20151: Eduskunnalle.
20152:
20153: Lapin tie- ja vesirakennuspiirillä on ny- nitut parakit Sieppijärvellä alkavat olla jo
20154: kyään tilapäinen tiemestarin tukikohta Siep- hyvin huonossa kunnossa, olisi uuden tuki-
20155: pijärvellä vanhoissa parakeissa. Tiepiirin kohdan rakennustöihin kiireellisesti ryhdyt-
20156: tarkoituksena on siirtää tukikohta Pelloon ja tävä, joten ehdotamme kunnioittaen,
20157: rakentaa sinne pysyvät rakennukset jo sitä
20158: varten varatulle tontille. Rakennusryhmään että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
20159: kuuluisi: tiemestarin asuinrakennus, auto- tulo- ja menoarvioon 27 miljoonan
20160: talli, sauna, varasto, autonkuljettajien ja markan määrärahan Pellon tiemestari-
20161: &Sentajien asunto, joiden yhteinen kustannus- tukikohdan rakentamista varten.
20162: arvio on 27 000 000 markkaa. Kun edellämai-
20163: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
20164:
20165: Vilho Väyrynen. J. F. Pöykkö.
20166: Markus Niskala. Erkki Koivisto.
20167: 1843
20168:
20169: IV,54s. - Rah.al. N:o 414.
20170:
20171:
20172:
20173:
20174: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornion tukikoh-
20175: dan rakennustöitä varten.
20176:
20177:
20178: E d u s k u n n a ll e.
20179:
20180: Lapin tie- ja vesirakennuspiirin II tiemes- ihmisasunnoiksi kelpaamattomia. Lisäksi ne
20181: taripiirin tukikohta sijaitsee Torniossa Tor- sijaitsevat rautatiehallitukselta vuokratulla
20182: nion kaupungilta vuokratulla 1.5 ha:n suu- maalla. Tukikohtaan olisi tarkoitus ensiksi
20183: ruisella tontilla, johon on tie- ja vesiraken- rakentaa autonkuljettajien asuinrakennus ja
20184: nushallituksella lunastusoikeus sitten kun sauna, joiden yhteinen kustannusarvio on
20185: Tornion kaupungin asemakaavasuunnitelma 7 000 000 markkaa. Kun Tornion kaupun-
20186: on vahvistettu. Tukikohdassa sijaitsee vain gissa on asuntojen saanti erittäin vaikeaa,
20187: kivinen autotalli ja varasto. Ko. tiemestari- olisi tukikohdan rakennustöihin kiireellisesti
20188: piirin autonkuljettajilla perheineen on käy- ryhdyttävä, joten ehdotamme kunnioittaen,
20189: tettävissä Tornion työpiirin entisen korjaa-
20190: mon asuntoalueelia sijaitsevat parakit, joissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
20191: asuu neljä perhettä. Nämä parakit on pys- tulo- ja menoarvioon 7 miljoonan mar-
20192: tytetty vv. 1944-45 j,a ovat jo lahoamassa ja kan määrärahan Tornion tukikohdan
20193: rakennustöitä varten.
20194: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
20195:
20196: Vilho Väyrynen. Arvi Turkka.
20197: Markus Niskala. J. F. Pöykkö.
20198: Erkki Koivisto.
20199: 1844
20200:
20201: IV,549. - Rah.al. N:o 415.
20202:
20203:
20204:
20205:
20206: Väyrynen ym..: Määrärahan osoittamisesta asentajien asuin-
20207: rakennusten rakentamiseksi Rovaniemelle.
20208:
20209:
20210: E d u s k u n n a 11 e.
20211:
20212: Lapin piirin korjauspajan asentajista ja on hyvin huono, olisi rakennustyöt aloitet-
20213: keskusvaraston henkilöstöstä asuu vielä 16 tava kiireellisesti, joten ehdotamme kunnioit-
20214: perhettä parakeissa, jotka kalliistikin yllä- taen,
20215: pidettyinä ovat epäterveellisiä. Suunnitel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
20216: mrun kahdesta 8-perheen talosta toteuduttua tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
20217: voidaan vakinaisten työntekijöiden perhema- markan määrärahan asentajien asuin-
20218: joitusta Rovaniemellä pitää järjestettynä ja rakennusten rakentamiseksi Rovanie-
20219: parakit poistaa. Kun em. parakkien kunto melle.
20220: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
20221:
20222: Vilho Väyrynen. Toivo Friman.
20223: Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö.
20224: Arvi Turkka.
20225: 1845
20226:
20227: IV,55o. - Rah.al. N:o 416.
20228:
20229:
20230:
20231:
20232: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta uudella rajaseudulla
20233: suoritettavia tiejärjestelyjä varten.
20234:
20235:
20236: E d u s k u n n a ll e.
20237:
20238: Valtakunnan uusi kaakkoisraj.a katkais- simään näistä katkenneista tieyhteyksistä.
20239: tessaan aikaisempia rautatie-, maantie- ja Tästä kaikesta johtuu, että alueen eräiden
20240: vesiyhteyksiä on aiheuttanut korvaamatto- kuntien koko ta:loudellinen asema on hei-
20241: mia vahinkoja raja~alueen väestölle ja koko kentynyt. Valtiovallan taholta ei näiden
20242: sen talouselämälle. Eräs alueen suurimmista !haittojen poistamiseksi ole tähän mennessä
20243: haitoista on aiheutunut valtakunnan rajan tehty juuri mitään, ja nytkin on hallitus
20244: katkaisemista maanteistä. Näistä !haitoista vuoden 1955 tulo- ja menoarvioehdotukses-
20245: joutuu kärsimään ensi sijassa se väestö, joka saan 'esittänyt tarkoitukseen vain 10 miljoo-
20246: asuu ja harjoittaa ammattiaan ja elinkei- naa markkaa.
20247: noaan tällä alueella. Katkenneet tieyhteydet Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
20248: ovat esteenä maataloustuotteiden, kuten mai- nioittaen,
20249: don, teuraskarjan ym., autokuljetuksille ja
20250: linja-autoliikenteen kehityksel'le, joka palve- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
20251: lisi väestön jokapäiväiseen elämään liittyviä tulo- ja menoarvion 20 Pl. Ill: 3 mo-
20252: matkoja myllyihin, kauppoihin, kunnan liike- mentin kohdalle 50 000 000 markan
20253: ja hallintokeskuksiin jne. Myös alueella toi- määrärahan uudella rajaseudulla suo·
20254: mivat teollisuuslaitokset ovat joutuneet kär- ritettavia tiejärjestelyjä varten.
20255: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
20256:
20257: Erkki Tuuli. Matti Miikki. Arno Tuurna.
20258: 1846
20259:
20260: IV,551. - Rah.al. N:o 417.
20261:
20262:
20263:
20264:
20265: Kosola ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapuanjoen vesistö-
20266: alueen tulvasuojelua varten.
20267:
20268:
20269: Eduskunnalle.
20270:
20271: Pohjanmaan jokien tulviminen aiheuttaa Lapuanjoen vesistön maanparannustutkimus
20272: vuosittain huomattavia vahinkoja maakunnan ja t~hty tarpeellinen suunnnitelma joen var-
20273: viljelyksille. Haitallisimpia näistä tulvista silla olevien viljelysmaiden tulvasuojelua
20274: ovat Lapuanjoen tulvat, joita esiintyy, paitsi varten. Tutkimuksessa on selvinnyt, että
20275: joka kevät, usein myös syksyisin ja kesällä, joen perkauksella, levittämisellä ja pengertä-
20276: aikaansaaden vwhinkoa yksistään Lapuan misellä tulvavahingot voidaan kokonaisuudes-
20277: kunnassa noin 5 000 ha: n alueella sekä saan poistaa. Täten helpotetaan huomatta-
20278: lisäksi Kauhavan, Ylihärmän ja Alahärmän vasti myös uittojen suorittamista. Toimen-
20279: :kunnissa. Jokavuotisista kevättulvista johtuu, piteet tulisivat näin ollen hyödyttämään
20280: että kylvötyöt tulva-alueella säännöllisesti koko maaJkunnan elinkeinoelämää.
20281: viivästyvät, mistä taas on seurauksena, että Edellä lausutun nojalla ehdotamme kun-
20282: hallat pääsevät miltei joka syksy vaurioitta- nioittaen,
20283: maan viljaa ja aiheuttamaan siten satojen
20284: miljoonien markkojen vahinkoja. Kesä- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
20285: syystulvat luonnollisesti tuovat mukanaan tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n III lu-
20286: vielä suurempaa tuhoa, kuten 'kolme viimeistä vun 2 momentille lisäyksenä 50 000 000
20287: vuotta, kuluva vuosi mukaan luettuna, on markkaa Lapuanjoen vesistöalueen
20288: selvästi osoittanut. Tulvavahinkojen poista- tulvasuojelua varten.
20289: miseksi onkin jo valtion toimesta suoritettu
20290: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
20291:
20292: N. Kosola. T. Saloranta. Matti Lepistö.
20293: Kerttu Saalasti. Eeli Erkkilä. Irma Hamara.
20294: Toivo Antila. Eino Rytinki. Matti Raipala.
20295: Hilja Väänänen. R. Hallberg. Kustaa Tiitu.
20296: 1847
20297:
20298: IV,552. - Rah.al. N:o 418.
20299:
20300:
20301:
20302:
20303: Erkkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta korvauksiksi vuonna
20304: 1954 tulvavahinkoja kärsineille maanviljelijöille.
20305:
20306:
20307: E d u s kun n a He.
20308:
20309: Kulunut kesä on ollut poikkeuksellisen run- asiallinen vuodentulo on tuhoutunut; ja juuri
20310: sassateinen ja ovat sateet olleet vielä erittäin vähävaraiset pienviljelijät Pohjois- ja Keski-
20311: pitkäaikaisia, joten parhaana kasvukautena Pohjanmaalla ym. ovat suhteellisesti enim-
20312: oli eräillä alueilla monta suurta tulva-aikaa, män menettäneet. Heille muodostuu tulva-
20313: estäen ja tuhoten kasvullisuutta pahimmilla tuhojen tuoma taloudellinen taakka ylivoimai-
20314: tulva-alueilla huomattavia määriä. seksi, jos he yksin saavat kantaa luonnon
20315: Kun useina edellisinä kesinä tulvavahingot vaikeuksien tuottamat tulvarasitteet.
20316: ovat koskeneet huomattavassa määrin samo- Tosin tällä hetkellä ei vielä ole tiedossa
20317: jen alueitten viljelijöitä, niin on näitten käynnissä olleitten tulvavahinkoarvioitten ko-
20318: alueitten viljelijäväestön taloudellinen asema konaismäärä, mutta se selviää lähiaikoina.
20319: muodostunut erittäin vaikeaksi, jopa epätoi- Kuitenkin määrärahasta, minkä eduskunta
20320: voiseksikin, kun viljelijäin työn tulokset mo- mahdollisesti myöntäisi, olisi käytettävä se
20321: nen vuoden tulvavahinkoina valuvat hietaan. määrä, minkä vahinkoarvioitten lopulliset tu-
20322: Tästä johtuen ovatkin monet tulva-alueitten Jokset tulevat osoittamaan ja jonka jako-
20323: kunnat maanviljelysseurojensa maatalousam- perusteitten määräämisestä maatalousministe-
20324: mattimiehien avustamana suorittaneet tulva- riö tulee antamaan ohjeet. Joka tapauksessa
20325: vahinkoarvioita toivossa, että valtio tulvava- olisi tärkeätä, että eduskunta ottaisi v. 1955
20326: hingot korvaisi. Tältä pohjalta asiaa ajatel- tulo- ja menoarvioon kohtuullisen määrära-
20327: len olisi saatava v. 1955 tulo- ja menoarvioon han.
20328: kohtuullinen määräraha, jonka puitteissa ai- Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
20329: nakin vähävaraisimpien pieneläjäin kohtuut- taen ehdottaa,
20330: toman suuret tulvavahingot korvattaisiin. On
20331: ilman muuta selvää, ettei valtion taloudelli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
20332: nen korvaus koko maata ajatellen voi raken- tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
20333: tua sade- ja tulvavahinkojen ja menetysten kan suuruisen määrärahan käytettä-
20334: koko määrälle, mutta kuitenkin vaikeimpien väksi korvauksina vuonna 1954 tulva-
20335: tulvavahinkojen ainakin osittainen korvaus vahinkoja kärsineille maanviljelijöille.
20336: on perusteltua ainakin niille, joitten pää-
20337: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
20338:
20339: Eeli Erkkilä. Artturi Jämsen. Marja Lahti.
20340: Eino Rytinki. Eemil Partanen. Sylvi Halinen.
20341: Eero Saari. J. F. Pöykkö. Tahvo Rönkkö.
20342: Kauno Kleemola. Kerttu Saalasti. Matti Mattila.
20343: Eino E. Heikura. M. 0. Lahtela. Niilo Ryhtä.
20344: Einari Jaakkola.
20345: 1848
20346:
20347: IV,553. - Rah.al. N:o 419.
20348:
20349: Hetemäki ym.: Määrärahan osoittamisesta moottorikulkuneu-
20350: vojen hankkimiseen poliisitoimintaa varten.
20351: E d ;u s k u n n a 11 e.
20352: .Sodan jälkeisenä aikana on vuodesta toi- ra;han, jolla saataisiin hanlkituksi 40 kpl hen-
20353: seen tehty esityksiä jatkuvasti huononevan kilö- ja pakettiautoja, 40 kpl. miehistöautoja
20354: poliisin moottorikulkuneuvokannan paranta- selkä 8 'kpl. moottoriveneitä kaikkein huo-
20355: miseksi. Nämä esitykset eivät kuitenkaan noimpien tilalle, mutta hallitus ei sitä ole
20356: ole johtaneet toivottuun tulo1kseen, mistä on ottanut huomioon tulo- ja menoarvioehdo-
20357: <>llut seurauksena, että moottorikulkuneuvo- tuksessaan. Tilanne ei parane sillä, että po-
20358: kanta on yhä lukumäärältään vähentynyt ja liisin käyttöön annetaan vain osa todellisen
20359: kunnoltaan heikentynyt. Tämä on aiheutta- tarpeen vaatimasta määrästä, kuten viime
20360: nut sen, että käyttö- ja kunnossapitokustan- vuosina on tapahtunut. Ellei tarpeelli,~ta li-
20361: nukset ovat nousseet suhteettoman suuriksi, säystä autokantaan kiireellisesti saada, on
20362: samalla kun poliisi ei ole voinut suoriutua poliisin tehtävien suorittamista pyrittävä ra-
20363: kyllin tehokkaasti kaikista sille kuuluvista joittamaan ja järjestämään niin, että huo-
20364: tehtävistä. mattava osa niistä, siitäkin ·huolimatta, että
20365: Poliisitoiminnan tarkoituksenmukaista hoi- tehtävien hoito siitä suuresti kärsii, suorite-
20366: tamista varten tarvitaan sisäasiainministeriön taan joko vuorokulkuisia ku~kuneuvoja tai
20367: laskelman mukaan koko maassa yhteensä 500 tilapäisiä kuljetuksia käyttäen. Sen mukai-
20368: erilaista moottorikulkuneuvoa. Vuonna 1946 sesti, 1kuinka autokannan lisääminen ja uusi-
20369: oli poliisin käytettävänä 456 moottorikulku- minen vastedes tulee järjestymään, on sisä-
20370: neuvoa, mutta on niiden määrä vuosien ku- asiainministeriön ryhdyttävä seuraaviin vaih-
20371: luessa poistojen johdosta vähentynyt ja on se toehtoisiin toimenpiteisiin:
20372: nyt 385, jotenka se on mainittuna aikana vä- a) mikäli liikennevalvonta katsotaan niin
20373: hentynyt 71 kpl., vaikka sen poliisin tehtävien tärkeäksi, että se on kunnolla hoidettava, on
20374: lisääntyessä olisi pitänyt vastaavasti kasvaa. liikkuvalle poliisille tähän tarkoitukseen tar-
20375: Vajaus on nyt siis 115 kpl. lasketusta määrästä, vittava autokalusto siirrettävä maaseutu- ja
20376: mutta todellisuudessa vajaus on suurempi tarvittaessa kaupunkipoliisipiireistä, ja
20377: kulkuneuvojen jatkuvan romuttamisen joh- b) mikäli maaseudun poliisitoiminnan kun-
20378: dosta. Myös laadultaan ja kunnoltaan on po- nollinen hoitaminen katsotaan edellistä tär-
20379: lisin moottorikulkuneuvokanta perin heikko, keämmäksi, on sitä varten tarvittava auto-
20380: sillä huomattava osa niistä on yli-ikäisiä, jou- kalusto liikkuvasta poliisista siirrettävä kaik-
20381: kossa lähes 20 vuoden vanhoja ja loppuun- kiin niihin maaseutupiireihin, joissa auto
20382: ajettuja, joiden liikenteessä pitäminen on val- katsotaan tarpeelliseksi ja jätettävä liikenne-
20383: tiolle sangen epätaloudellista ja niillä liikku- valvonta ja muut liikkuvan poliisin tehtävät
20384: minen epävarmaa. Laskelmien mukaan ku- toisarvoiseen asemaan.
20385: luttivat tällaiset autot vuonna 1953 kor- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
20386: jaus-, polttoaine- yms. kustannuksina liikaa nioittaen,
20387: noin 16.5 milj. mk, v.astaavan luvun ollessa
20388: vuonna 1952, jolloin moottorikulkuneuvo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
20389: kanta oli suurempi, noin 24 milj. mk. Nämä tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n l luvun
20390: määrät olisi voitu säästää, jos poliisin käyt- 8 momentille ( perushankinnat poliisi-
20391: töön olisi saatu esitysten mukaisesti uutta toimintaa varten) sisäasiainministeriön
20392: 'kalustoa. käyttöön 80 000 000 markan suurui-
20393: Sisäasiainministeriö on ehdottanut ensi sen määrärahan moottorikulkuneuvo-
20394: vuoden ·tulo- ja menoarvioon otettavaksi jen hankkimiseen poliisitoimintaa var-
20395: omaan käyttöönsä 80 000 000 markan määrä- ten.
20396: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
20397:
20398: Päiviö Hetemäki. Lauri Järvi. Grels Teir.
20399: Erkki Koivisto. Yrjö Kilpeläinen. Harras Kyttä.
20400: 1849
20401:
20402: IV,554. - Rah.al. N:o 420.
20403:
20404:
20405:
20406:
20407: Pasanen ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen
20408: kaluston ja tarvikkeiden perushankintoihin ja korjauksiin
20409: sekä tutkimuksiin, kokeiluihin ja matkoihin niitä varten.
20410:
20411:
20412: Eduskunnalle.
20413:
20414: Esityksessään vuoden 1955 tulo- ja meno- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20415: arvioksi hallitus on esittänyt 20 Pl:n I lu- nioittaen,
20416: vun 15 momentille puolustuslaitoksen kalus-
20417: ton ja tarvikkeiden perushankintoihin ja kor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
20418: jauksiin 1800 000 000 markan määrärahan. tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n l luvun
20419: Kun uuden kaluston hankkiminen edellyttää 15 momentille 1 800 000 000 markan
20420: myös sitä edeltäviä kokeiluja, tutkimuksia ja siirtomäärärahan puolustuslaitoksen
20421: opintomatkoja, olisi tuota määrärahaa voi- kaluston ja tarvikkeiden perushankin-
20422: tava käyttää myös näihin tarkoituksiin. Mo- toihin ja korjauksiin sekä tutkimuk-
20423: mentin ehdotetusta sanamuodosta sellaise- siin, kokeiluihin ja matkoihin niitä
20424: naan tämä seikka ei välittömästi ilmene. varten.
20425: Sitä olisi tämän vuoksi syytä tässä suhteessa
20426: selventää.
20427: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
20428:
20429: Aukusti Pasanen. Grels Teir.
20430:
20431:
20432:
20433:
20434: 59
20435: 1850
20436:
20437: IV,555, - Rah.al. N:o 421.
20438:
20439:
20440:
20441:
20442: Tuuli ym..: Määrärahan osoittamisesta poliisitalon rakentami-
20443: seksi Sippolan kuntaan.
20444:
20445:
20446: Eduskunnalle.
20447:
20448: Sippolan mm1smiespnr1ssa, jonka asukas- Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, anovat
20449: luku on noin 16 500, ei ole valtion poliisi- allekirjoittaneet kunnioittaen,
20450: taloa, vaan tarkoitusta varten on vuokrattu
20451: eräältä yksityiseltä 2 huonetta. Toista huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
20452: netta käytetään virkahuoneena ja toiseen on tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II lu-
20453: laitettu 2 pidätettyjen selliä. Kun piirissä vun 10 momentin kohdalle (poliisira-
20454: on mm. suuri Myllykosken tehdasyhdyskunta, kennukset, siirtomääräraha) 24 000 000
20455: olisi paikkakunnalla välttämättä tarpeen po- markan siirtomäärärahan poliisitalon
20456: liisitalo. Poliisitalohanketta on ajettu jo vuo- rakentamista varten Sippolan kunnan
20457: desta 1942 lähtien, mutta määrärahaa ei tar- Myllykoskelle.
20458: koitukseen ole saatu. Tämän vuoksi olisi tar-
20459: koitusta varten otettava siirtomääräraha vuo-
20460: den 1955 tulo- ja menoarvioon.
20461: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
20462:
20463: Erkki Tuuli. Valto Käkelä. Urho Saariaho.
20464: 1851
20465:
20466: IV,5o6, - Rah.al. N:o 422.
20467:
20468:
20469:
20470:
20471: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen teknillisen
20472: oppilaitoksen uudisrakennusta varten.
20473:
20474:
20475: E d u s k u n n a 11 e.
20476:
20477: Tampereen teknillinen oppilaitos, joka on erittäin vaativa ja suuri tehtävä, pantiin
20478: maamme monipuolisimpia ja tunnetuimpia lisäksi vuonna 1945 toimeen eduskunnan
20479: oppilaitoksia, on jo parikymmentä vuotta myöntämän määrärahan turvin yleinen pii-
20480: joutunut työskentelemään hyvin epäedulli- rustuskilpailu. Kilpailulautakunta sai työnsä
20481: sissa olosuhteissa ahtaassa ja vanhanaikai- valmiiksi toukokuussa 1946, minkä jälkeen
20482: sessa koulutalossaan. Rakennus, jossa oppi- oppilaitoksen opettajakunta ja neuvottelu-
20483: laitos toimii, on suunniteltu 1910-luvun kunta sekä rakennushallitus ovat antaneet
20484: alussa ja rakennettu pääosaltaan vuosina asiasta lausuntonsa. Rakennushanke ei ole
20485: 1913-1915, vain rakennuksen neljäs sivu, kuitenkaan sen jälkeen enää edistynyt, siitä
20486: joka tällöin jäi vielä rakentamatta, on pe- huolimatta, että eduskunta lausui kesäkuussa
20487: räisin myöhemmältä ajalta (vuodelta 1934). 1947 toivomuksen, ,että Hallitus ryhtyisi
20488: Tähän rakennukseen, joka on alunperin kiireellisiin toimenpiteisiin uuden koulutalon
20489: suunniteltu 200-250 oppilasta varten, mutta rakentamiseksi Tampereen teknilliselle oppi-
20490: johon saadaan melko hyvin mahtumaan laitokselle ja ottaisi sitä varten vuoden 1948
20491: 400: kin oppilasta, on viime vuosina täyty- tulo- ja menoarvioesitykseen 20 miljoonan
20492: nyt sijoittaa 800-900 oppilasta, jopa enem- markan määrärahan". Kauppa- ja teollisuus-
20493: mänkin (kuluvana syyslukukautena on oppi- ministeriön ammattika.watusosaston laati-
20494: lasmäärä 885). Oppilaitoksen vaikeudet ovat massa ja ammattikasvatusneuvoston hyväk-
20495: useasti olleet eduskunnan huomion koh- symässä ammattikasvatuksen kehittämisen
20496: teena ja eduskunta on useaan otteeseen pyr- 10-vuotissuunnitelmassa, joka valmistui vuo-
20497: kinyt saattamaan oppilaitoksen tilantarve- den 1947 alussa, Tampereen teknillisen oppi-
20498: kysymyksen asianmukaiseen ratkaisuun, ku- laitoksen uudisrakennussuunnitelma kuuluu
20499: ten seuraavasta lyhyestä selostuksesta il- niinikään kiireisimmin toteutettaviin ehdo-
20500: menee. tuksiin. Sen mukaan olisi uuden koulutalon
20501: Jo vuonna 1937 eduskunta esitti toivo- rakennustyöt pitänyt aloittaa välittömästi
20502: muksen, että hallitus laatisi ja antaisi edus- vuonna 1947 ja rakennuksen olla valmis
20503: kunnalle esityksen Tampereen teknillisen vuonna 1950. Vuosina 1948 ja 1950 tehtiin
20504: oppilaitoksen rakennuskysymyksen ratkai- eduskunnassa raha-asia-aloitteet lopullisten
20505: suksi. Hallitus ottikin vuoden 1940 meno- rakennuspiirustusten aikaansaamiseksi ja ra-
20506: arvioehdotukseensa määrärahan ( 5 milj. kennustöiden aloittamiseksi, mutta nama-
20507: mk) rakennustöiden aloittamiseksi, mutta kään aloitteet eivät johtaneet tuloksiin.
20508: puhjennut sota sai aikaan sen, että määrä- Asiaa on viime vuosina uudelleen perus-
20509: raha pyyhittiin. Vuonna 1942 eduskunta teellisesti kypsytetty, mm. kahden valtion-
20510: myons1 määrärahan toimikuntaa varten, komitean taholta. Kesällä 1952 valtioneu-
20511: jonka tuli laatia oppilaitoksen uuden kou- vosto asetti erityisen komitean tutkimaan
20512: lutalon rakennussuunnitelma uudelta poh- valtion ammatillisten oppilaitosten uudis-
20513: jalta, ja seuraavan vuoden alussa tämä toi- rakennusten kiireellisyysjärjestystä, ja tämä
20514: mikunta asetettiinkin. Se valmistutti useita komitea, jonka puheenjohtajana toimi pro-
20515: vaihtoehtoisia luonnospiirustuksia, joiden pe- fessori Martti Paavola, sai työnsä valmiiksi
20516: rusteella asia tuli monipuolisesti valaistuksi seuraavana vuonna. Yksimielisessä (huhti-
20517: ja kypsytetyksi, mutta kun kysymyksessä oli kuun 22 p:nä 1953 päivätyssä) mietinnös-
20518: 1852 IV,556. - Tampereen teknillinen oppilaitos.
20519:
20520:
20521: saan komitea tulee siihen tulokseen, että rakennusvaihetta varten. Uudisrakennuksen
20522: Tampereen teknillinen oppilaitos tarvitsee valmistuttua oppilaitos työskentelisi kah-
20523: välttämättä n. 16 700 m2 uusia tiloja. Koska dessa eri rakennuksessa, jotka sijaitsevat
20524: näitä uusia tiloja ei voida mitenkään sijoit- varsin kaukana toisistaan. Tästä aiheutuvien
20525: taa oppilaitoksen tontille sen nykyisen ra- hankaluuksien takia on ratkaisua pidettä-
20526: kennuksen yhteyteen, olisi oppilaitokselle vänä vain väliaikaisena, joten mahdollisim-
20527: ensi tilassa rakennettava uudisrakennus, man pian olisi ryhdyttävä toteuttamaan ra-
20528: jonka hyötypinta olisi n. 22 000 m2. Tek- kennusohjelman toista vaihetta, jolloin
20529: nillisten oppilaitosten uudisrakennusten kii- uudisrakennusta laajennettaisiin n. 85 000
20530: reellisyysjärjestykseen nähden komitea tulee m3 käsittäväksi. Toisen vaiheen toteuduttua
20531: - todettuaan, että Tampereen teknillinen oppilaitoksella olisi nykyistä laajuuttaan
20532: oppilaitos on ,työskennellyt jo toistakym- vastaavat yhtenäiset tilat, ja nykyinen ra-
20533: mentä vuotta erittäin ahtaissa tiloissa" ja kennus voitaisiin myydä Tampereen kau-
20534: että siellä on ,varsinaisten opetustilojen pungille. Näissä tiloissa oppilaitos voiSI
20535: puute tälläkin hetkellä huutavin siitä huoli- toimia menestyksellisesti kunnes insinöörien
20536: matta että oppilaitokseen pyrkijäiden kar- ja teknikoiden tarve alkaa nykyisestä li-
20537: sinta on kaikkein ankarinta" - siihen lop- sääntyä, ja tällöin olisi vihdoin ryhdyttävä
20538: putulokseen, että kiireellisyysjärjestyksessä toteuttamaan rakennussuunnitelman viimeistä
20539: ,ensimmäisenä olisi ryhdyttävä rakentamaan vaihetta."
20540: Tampereen teknilliselle oppilaitokselle uudis- Valtioneuvosto onkin jo rakennushallituk-
20541: rakennusta komitean edellä esittämän suun- sen esityksestä myöntänyt määrärahan uudis-
20542: nitelman mukaan. Työt olisi aloitettava v. rakennuksen suunnittelua varten. Ensi vuo-
20543: 1954." den menoarvioon olisi välttämättä saatava
20544: Kuluvan vuoden huhtikuussa asetti kaup- tämän toimikunnan ja kauppa- ja teollisuus-
20545: pa- ja teollisuusministeriö toimikunnan sel- ministeriön ehdottama 350 miljoonan mar-
20546: vittämään kysymyksen Tampereen teknilli- kan määräraha, jolloin rakennustyöt voitai-
20547: sen oppilaitoksen uusien huonetilojen tar- siin aloittaa Tampereen kaupungin oppilai-
20548: peesta. Toimikunta, jonka puheenjohtajana tosta varten hyvin edullisin ehdoin varaa-
20549: toimi pääjohtaja Jussi Lappi-Seppälä, sai maila tarkoitukseen erinomaisesti sopivalla
20550: työnsä valmiiksi viime kesäkuussa. Yksimie- tontiUa, ennen kuin kaupungin asettama
20551: lisessä mietinnössään toimikunta korostaa rakennustöiden aloittamista koskeva määrä-
20552: voimakkaasti uudisrakennuksen nopean ai- aika, joka päättyy ensi vuoden kesäkuun
20553: kaansaamisen välttämättömyyttä pitäen esit- lopussa, ennättää kulua umpeen.
20554: täminsä perustein n. 22 500 m2 hyötypintaa Koska Tampereen teknillisen oppilaitok-
20555: käsittävää huonetilaa oppilaitoksen normaa- sen uudisrakennusasia, joka on ollut esillä
20556: lin työskentelyn kannalta ehdottoman vält- jo parikymmentä vuotta, on nyt tullut erit-
20557: tämättömänä. Rakennusohjelma olisi toimi- täin ajankohtaiseksi ja kiireellistä ratkaisua
20558: kunnan mielestä toteutettava kolmena perät- vaativaksi, ehdotamme me allekirjoittaneet,
20559: täisenä vaiheena seuraavasti: ,Ensi vai-
20560: heessa olisi Tampereen kaupungin varaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
20561: malle tontille rakennettava n. 40 000 m3 :n tulo- ja menoarvioon 20 Pl: n II lu-
20562: suuruinen uudisrakennus, jolloin oppilaitos vun kohdalle 350 000 000 markkaa ra-
20563: saisi nykyhetken tarvettaan vastaavan lisä- kennuspiirustusten lopullista valmis-
20564: tilan. Toimikunta onkin jo kirjeessään 5. tamista ja uudisrakennuksen ensim-
20565: 11. 1954 esittänyt kauppa- ja teollisuusmi- mäisen osan rakentamista varten Tam-
20566: nisteriölle 350 miljoonan markan määrära- pereen teknilliselle oppilaitokselle.
20567: han ottamista ensi vuoden menoarvioon tätä
20568: Helsingissä 14 päivänä syySkuuta 1954.
20569:
20570: Jaakko Hakala. Anni Flinck.
20571: Atte Pakkanen. T. A. Wiherheimo.
20572: Kustaa Alanko. Artturi Tienari.
20573: Kaisa Hiilelä..
20574: 1853
20575:
20576: IV,&Hi7.- Rah.al. N:o 423.
20577:
20578:
20579:
20580:
20581: Kyttä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta moottoriajo-
20582: neuvojen ja muun teknillisen kaluston hankkimiseksi liik-
20583: kuvalle poliisille liikenteen valvonnan tehostamista varten.
20584:
20585:
20586: E d u s k u n n a ll e.
20587:
20588: Sotien jälkeisinä vuosina on moottoriajo- set Yhdysvalloista ja eräistä muistakin
20589: neuvojen lukumäärä maassamme tavattomasti maista, joissa tieverkosto on saatettu tek-
20590: lisääntynyt. Kun niiden lukumäärä vuonna nillisesti erittäin korkealle tasolle, osoittavat,
20591: 1946 oli 35 876, oli niiden lukumäärä viime ettei liikenteen teknillisten edellytysten pa-
20592: vuoden päättyessä 149 689, eli yli nelinkertai- rantaminen suurestikaan vähennä liikenneva-
20593: nen. Samanaikaisesti on myös liikenneonnet- hinkojen absoluuttista määrää, koska liiken-
20594: tomuuksien lukumäärä kasvanut siten, että nemahdollisuuksien paraneminen vastaavasti
20595: kun vuonna 1946 oli liikennetapaturmia yh- edistää moottoriajoneuvokannan lisäänty-
20596: teensä 4 408, joissa loukkaantui 1 706 hen- mistä ja tästä taas, kuten alussa todettiin,
20597: kilöä ja kuoli 296 henkilöä, viime vuonna aiheutuu vahinkojen kokonaismäärän kasvua
20598: liikennetapaturmien kokonaismäärä oli silloinkin, kun vahinkojen suhteellinen määrä
20599: 13 389, ollen niissä loukkaantuneiden määrä osoittaa laskua. Toiselta puolen on muistet-
20600: 5 105 ja kuolleiden luku 424. Tämän hetken tava, että liikennekasvatuksen tehostamisesta
20601: tilanne on se, että päivittäin 1-2 henkeä me- ja propagandan lisäämisestä huolimatta aina
20602: nettää henkensä ja noin 14 henkeä vahingoit- on olemassa henkilöitä, jotka eivät riittävästi
20603: tuu vaikeammin tai lievemmin tieliikenteessä. kunnioita liikennesääntöjä ja jotka eivät
20604: Vaikka tieliikennevahinkojen lukumäärän tunne huolta siitä, että he varomattomaila
20605: lisääntymiselle on luonnollinen selityksensä ajollaan tai liikkumisenaan saattavat oman
20606: moottoriajoneuvojen lukumäärän lisääntymi- ja toisten hengen ja turvallisuuden vaaraan.
20607: sessä, ei yhteiskunnalla kuitenkaan ole syytä Sen vuoksi tarvitaan tehokasta liikenteen
20608: hyväksyä kehityksen suuntaa, sitäkin vähem- valvontaa, jotta selviin rikkomuksiin voitai-
20609: män, kun odotettavissa oleva moottoriajoneu- siin heti tarttua syyllisten saattamiseksi lail-
20610: vokannan jatkuva lisääntyminen ilmeisesti liseen vastuuseen.
20611: tulee merkitsemään, jos oleellista muutosta ei Jokaiselle, joka joutuu päivittäin liikku-
20612: kehityksen suuntaan saada aikaan, että lii- maan maanteillämme, on hyvin tunnettua,
20613: kennevahinkojen lukumäärä invaliditeettia ja että liikenteen valvonta maanteillämme on
20614: kuolemaa tuottavine seurauksineen vain tulee suhteellisen vähäistä. Tämä havainto koskee
20615: maassamme lisääntymään. erityisesti ajotapaan kohdistuvaa liikenteen
20616: Liikennevahinkojen torjumiseksi on tär- valvontaa. Syynä siihen on se, ettei liiken-
20617: keätä jatkaa työtä teiden rakentamiseksi ny- teen valvontaa harrastavalla poliisilla ole
20618: kyistä turvallisemmiksi ja liikennemerkkien riittävästi käytettävissään kunnollisia moot-
20619: sekä muiden liikenneturvallisuutta lisäävien toriajoneuvoja ja että sen romutuskelpoi-
20620: teknillisten laitteiden kehittämiseksi. Myös sella kalustolla kulkiessaan usein on pakko
20621: on tärkeätä nykyisestäänkin tehostaa nuori- tyytyä ajokorttien ja rekisterikirjojen tarkas-
20622: son liikennekasvatusta sekä vanhempiin kan- teluun ja muuhun sellaiseen ajotavan valvon-
20623: salaisiin kohdistuvaa valistus- ja propaganda- taan verrattuna toisarvoiseen puuhaan.
20624: toimintaa. Useista lääneistämme voidaan kuluvalta vuo-
20625: On kuitenkin varmaa, ettei pelkästään lii- delta kertoa sellaisiakin tapauksia, ettei lii-
20626: kenneväylien teknillistä tasoa kohottamalla kenteen valvontaa varten määrätyillä par-
20627: voida päästä asiassa pitkällekään. Kokemuk- tioilla ole ollut ajoittain lainkaan mahdolli-
20628: 1854 IV,557, - Liikkuvan poliisin moottoriajoneuvot.
20629:
20630:
20631: suuksia poistua sijoituspaikastaan, kun par- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
20632: tion käytössä ei ole ollut lainkaan ajokun- tulo- ja menoarvioon lisäystä moottori-
20633: toista ajoneuvoa. ajoneuvojen ja muun teknillisen kalus-
20634: Edellä sanotun perusteella ja kun liiken- ton hankkimiseksi liikkuvalle poliisille
20635: teen valvontaa on erityisen liikennepoliisin liikenteen valvonnan tehostamista var-
20636: puuttuessa tarkoituksenmukaisinta tehostaa ten 40 000 000 markkaa.
20637: parantamalla liikkuvan poliisin mahdolli-
20638: suuksia tässä suhteessa, ehdotamme kunnioit-
20639: taen,
20640: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
20641:
20642: Harras Kyttä. Artturi Tienari.
20643: 1856
20644:
20645: IV,rH>s.- Ra.h.al. N:o 424.
20646:
20647:
20648:
20649:
20650: Heljas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuopion
20651: keskussairaalan rakennustöitä varten.
20652:
20653:
20654: E d u s k u n n a ll e.
20655:
20656: Keskussairaalalain mu.kainen Kuopion kennusaika on suunniteltu kolmeksi vuodeksi.
20657: keskussairaalan rakennustoimikunta on aloit- Rakennuskustannukset suunnittelutoimisto on
20658: tanut toimintansa 1. 12. 1947. arvioinut 1 400 milj. markaksi. Tämän mukai-
20659: Eduskunnan myöntämien määrärahojen sesti rahaa tarvittaisiin v. 1955 600 milj.
20660: (v. 1946 1 milj., 1953 5 milj. ja 1954 50 markkaa, v. 1956 500 milj. ja 1957 300 milj.
20661: milj. mk) ja osakaskuntien rahoituksen turvin markkaa.
20662: on rakennustoimikunta suorittanut valmista- Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1955
20663: via toimenpiteitä ja päässyt niissä niin pit- ehdotetaan Kuopion keskussairaalan raken-
20664: källe, että suunnittelutoimiston valmistamat nustöiden aloittamista varten 75 000 000
20665: rakennusten pääpiirustukset hyväksyttiin ra- markkaa. Ehdotettu määräraha on tähän
20666: kennustoimikunnan kokouksessa 9. 9. 54 ja tarkoitukseen riittämätön ja hidastuttaa ra-
20667: ovat parhaillaan sisäasiainministeriön vahvis- kennustöitä tavalla, mikä on omiaan lisää-
20668: tettavina. Lämpö-, vesijohto-, ilmastointi- ja mään rakennuskustannuksia. Näillä edelly-
20669: sähkölaitteiden suunnitelmien teko on myös tyksillä ei myöskään ole mahdollista antaa
20670: käynnissä. Suunnittelutyö on siis niin pit- rakennustyötä suoritettavaksi kokonaisurak-
20671: källä, että rakennustoimikunnan käsityksen kana, mikä olisi järkevin ja taloudellisin
20672: mukaan rakennustyön pääurakasta voidaan rakennustapa.
20673: urakkasopimus tehdä kuluvan vuoden mar- Edellä olevan perusteella ehdotanmie lrnn-
20674: raskuussa ja työ aloittaa vielä tänä vuonna. nioittaen,
20675: Toimenpiteisiin urakkatarjousten pyytämi-
20676: seksi on jo ryhdytty. Rakennustyö on suun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
20677: niteltu annettavaksi kokonaisurakkana, mihin tulo- ja menoarvion 20 Pl. II: 14 mo-
20678: erikoisalojen aliurakat alistetaan. Tämä sen mentille lisäyksenä 525 000 000 mark-
20679: vuoksi, että rakentaminen tulisi rakennutta- kaa Kuopion keskussairaalan raken-
20680: jalle mahdollisimman taloudelliseksi ja ra- nustöitä varten.
20681: keimusaika mahdollisimman lyhyeksi. Ra-
20682: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
20683:
20684: Lennart Heljas. Kalle Kämäräinen. Martti Leskinen.
20685: Esa Hietanen. Hugo Manninen. Juho Rytkönen.
20686: Mikko Hult. Helge Miettunen. Tahvo Rönkkö.
20687: Martti J. Huttunen. Elli Nurminen. Hilja Väänänen.
20688: 1856
20689:
20690: IV,559. - Rah.al. N :o 425. IV,559. - Fin.mot. N:o 425.
20691:
20692:
20693:
20694:
20695: Öhman ym. : Määrärahan osoittamisesta H el- Öhman m.fl.: Angående anvisande av anslag
20696: singin yleisen sairaalan sisä- ja kirurgisten för uppförande av inremedicinska och
20697: tautien klinikkarakennuksen rakentamista kirurgiska klinikbyggnader för H elsing{Ol'S
20698: varten. allmänna sjukhus.
20699:
20700:
20701: E d u s k u n n a ll e. Till Riksdagen.
20702:
20703: Valtion ja Helsingin kaupungin välinen jo Det mellan Statsverket oc'h Helsingfors
20704: v. 1939 tehty sopimus edellyttää, että Mei- stad redan år 1939 träffade avtalet förut-
20705: lahden alueelle on rakennettava sisä- ja sätter att på Mejlans-omrädet skulle upp-
20706: kirurgisten tautien klinikkarakennus, jonka föras klinikbyggnader för inremedicinska och
20707: alkuperäisen sopimuksen mukaan pitäisi jo kirurgiska sjukdomar, vilka enligt det ur-
20708: olla valmis. Rakennustyön aloittaminen on sprungliga avtalet allaredan bort vara fär-
20709: viipynyt sota-ajasta johtuen, mutta tämäkin diga. Byggnadsarbetenas vidtagande för-
20710: este huomioon ottaen edellyttäisi sopimus, dröjdes visserligen på grund av krigstiden,
20711: että klinikkarakennuksen rakennustyöt olisi- men oberoende av detta hinder förutsätter
20712: vat jo pitkälle kehittyneet. Tosiasiassa on dock avtalet att klinikbyggnadernas upp-
20713: rakennustyö rajoittunut toistaiseksi siihen, fömnde redan hade nått långt. Faktiskt ha
20714: että louhintatyö on loppuun suoritettu. Näin dock byggnadsarbetena inskränkt sig tili a.tt
20715: ollen ja kun myöskään suunnittelutyö ei ole allenast grundsprängningen slutförts. Då så
20716: esteenä rakennustyön aloittamiselle ja kun är fallet och planeringsarbetena inte 'heller
20717: sisä- ja kirurgisten tautien potilaspaikoista hindra byggnadsarbetenas vidtagande och då
20718: on huutava puute, olisi sopimuksenmukainen ett skriande behov på inremedicinska och
20719: rakennustyö päästävä viipymättä aloitta- kirurgiska sjukhusplatser föreligger borde
20720: maan. Näin ollen olisi välttämätöntä, että det avtalsenliga arbetet omedelbart vidtaga.
20721: menoarvioon otettaisiin sellainen summa, että Under sådana förhällanden vore det nöd-
20722: niinkin suuren sairaalan kuin nyt on kysy- vändigt att i budgeten intages en sådan
20723: myksessä, eli 810 potilaspaikkaisen sairaalan, summa att ett så stort sjukhus, varom nu
20724: rakennustyö voitaisiin taloudellisesti panna är fråga eller omfattande 810 sjukhusplatser,
20725: alulle. Saatujen tietojen mukaan ei raken- kunde ekonomiskt tagas under uppförande.
20726: nusteknillisistä syistä voida ajatella pienem- Enligt erhållna upplysningar kan det av
20727: pää rakennustyötä ensimmäisessä rakennus- byggnadstekniska skäl icke komma ifräga
20728: vaiheessa kuin puolet runkotyöstä. Tähän att mindre byggnadsarbeten i första bygg-
20729: tarvitaan varoja 200 miljoonaa markkaa vuo- nadsskedet upptagas än hälften av stom-
20730: den 1955 rakennustöitä varten. konstruktionen. Härtill erfordras ett belopp
20731: om 200 miljoner mark för 1955 års bygg-
20732: nadsarbeten.
20733: Kun Meilahden sairaala-alueen nykyinen Enär värmecentralen för Mejlans sjuk-
20734: lämpökeskus on peräti vanha ja niin rasi- husomräde är gammal och så belastad att
20735: tettu, ·ettei sieltä enää voida saada 1ämpöä densamma inte kian bereda värme för de nu
20736: nyt rakennettavaksi suunniteltuihin raken- planerade sjukhusbyggnaderna, är det ound-
20737: nuksiin, on välttämätöntä, että uusi lämpö- vikligt att en ny värmecentral fås färdig sä
20738: keskus valmistuu niin nopeasti, että sisä- ja 'hastigt att de inremedicinska och kirurgiska
20739: kirurgisten tautien klinikkarakennuksen kui- klinikbyggnaderna kunna torkas med värme
20740: vattaminen voidaan suorittaa uuden lämpö- från den nya värmecentralen. Då beställ-
20741: keskuksen avulla. Kun kattiloiden tilausaika ningstiden för värmeaggregaten är 1 %-2 år
20742: on pitkä, n. 1 %-2 vuotta, olisi niiden ti- böra desamma fortast möjligt beställas.
20743: IV,1159, - öhman ym. 1857
20744:
20745: laus tehtävä viipymättä. Tilauksen teko Det förutsätter dock att medel för förskotts-
20746: edellyttää kuitenkin, että on varoja ennakko- betalningen finnes och att säkerhet förelig-
20747: rahoitukseen ja varmuus varojen saannista. ger för erforderliga belopp. För ändamMet
20748: Tarkoitukseen tarvitaan vuoden 1955 aikana behöves under är 1955 100 miljoner mark.
20749: 100 miljoonaa markkaa.
20750: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, På grund av det ovansagda föreslä vi,
20751:
20752: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 att Riksdagen måtte i 1955 års
20753: tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II luvun statsförslag under 20 Ht. II kap. upp-
20754: kohdalle 200 miljoonan markan määrä- taga ett anslag av 200 miljoner mark
20755: rahan Helsingin yleisen sairaalan sisä- för uppförande av inremedicinska och
20756: ja kirurgisten tautien klinikkaraken- kirurgiska klinikbyggnader för H el-
20757: nuksen rakennustöitä varten. singfors allmänna sjukhus.
20758: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954. Helsingfors den 14 september 1954.
20759:
20760: C. A. Öhman. Aare Leikola.
20761: Erkki Leikola. Arno Tuurna.
20762: Y. Enne. Nils Meinander.
20763: Yrjö Murto. G. Henriksson.
20764: Leo I. Mattila. Elli Nurminen.
20765: John Österholm.
20766:
20767:
20768:
20769:
20770: 60
20771: 1858
20772:
20773: IV,56o. - Rah.al. N:o 426. IV,56o. - Fin.mot. N:o 426.
20774:
20775:
20776:
20777:
20778: Öhman ym.: Määrärahan osoittamisesta kat- Öhman m.fl.: Angående anvisande av anslag
20779: tiloiden hankkimiseksi Helsingin yleisen för anskaffande av värmeaggregat till den
20780: sairaalan Meilahden alueelle rakennetta- värme- och kraftcentral, som skall upp-
20781: vaan lämpö. ja voimakeskukseen. föras på Mejlans sjukkusområde för All-
20782: männa sjukkuset i Helsingfors.
20783:
20784:
20785: E d u s k u n n a ll e. T i ll R i k s d a g e n.
20786:
20787: Viitaten eilen jättämäämme Helsingin ylei- Hänvisande till vär i gär inlämnade mo-
20788: sen sairaalan sisä- ja kirurgisten tautien kli- tion n: o 425 gällande uppförande av bygg-
20789: nikkarakennuksen rakennustöitä koskevaan nader för de inremedicinska- och kirurgiska
20790: aloitteeseen n: o 425, ehdotamme, toistamatta avdelningarna av Allmänna sjukhuset i Hel-
20791: sanotun aloitteen perusteluja, singfors föreslå vi utan att upprepa motive-
20792: ringen i sagda motion,
20793:
20794: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 att Riksdagen i 1955 års budget un-
20795: tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II luvun der 20 Ht. II kap. måtte inta ett
20796: kohdalle 100 miljoonaa markkaa H el- anslag stort 100 miljoner mark för
20797: singin yleisen sairaalan Meilahden sai- anskaffande av värmeaggregat till den
20798: raala-alueelle rakennettavan uuden värme- ock kraftcentral, som skall
20799: lämpö- ja voimakeskuksen kattiloita uppföras på Mejlans sjukkusområde
20800: varten. för Allmänna sjukkuset i Helsingfors.
20801: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954. Helsingfors den 15 september 1954.
20802:
20803: 0. A. Öhman. Yrjö Murto. Arno Tuuma.
20804: Erkki Leikola. Leo I. Mattila. Nils Meinander.
20805: Y. Enne. Aare Leikola. G. Henriksson.
20806: Elli Nurminen. John Österholm.
20807: 1859
20808:
20809: IV,5at. - Rah.al. N:o 427.
20810:
20811: Teir ym. : J;J äärärahan osoittamisesta Helsingin uuden säde-
20812: hoitoklinikan suunnittelu- ja louhintatöitä varten.
20813:
20814: Eduskunnalle.
20815: Syöpätaudit ovat nykyisin myös Suomessa raalan II osastoryhmään nyt kuuluva säde-
20816: suuri ja kehityksen suunnasta päätellen yhä hoitoklinikka hetimiten laajennetaan komi-
20817: vaikeutuva kansallinen probleema, jonka rat- tean tekemiä suunnitelmia vastaavaksi 150-
20818: kaisemista parhaalla mahdollisella tavalla ei paikkaiseksi sädehoidon koulutusklinikaksi,
20819: enää voida viivyttää. Syöpätautien kansa- jolloin samalla hoitopaikkojen kipein puute
20820: kunnalle aiheuttamien tuhojen torjumiseksi saadaan osittain poistetuksi. Komitean teke-
20821: olisi siis keskitettävä kaikki voimat. Valtio- män esityksen mukaan tämä käy päinsä niin,
20822: neuvosto asettikin huhtikuun 9 päivänä 1952 että ns. Meilahden sairaala-alueelle Helsinkiin
20823: erityisen komitean tekemään ehdotuksen syö- rakennetaan uusi n. 40 000 m3 käsittävä kli-
20824: pätautien torjuntatyön tehostamiseksi. Komi- nikka, jonka suunnittelutehtäviä varten komi-
20825: tean mietinnössä määriteltiin ne toimenpi- tea oli edellyttänyt jo v. 1953 toiseen lisä-
20826: teet, joihin olisi ensi tilassa ryhdyttävä, jotta menoarvioon otettavaksi 2 miljoonaa mark-
20827: syöpätautien tuho saataisiin edes lähimmän kaa. Edelleen oli komitea pitänyt välttämät-
20828: viidentoista vuoden aikana rajoitetuksi. tömänä, että näin alulle pantavat suunnitel-
20829: Komitea oli saattanut todeta, että Suo- mat kiireellisesti toteutettaisiin ja että uuden
20830: messa on vuosittain noin 8 000-9 000 uutta sädehoitoklinikan rakentamiseen osoitettu en-
20831: syöpätapausta. Toisaalta komitea oli toden- simmäinen määräraha merkittäisiin v: n 1954
20832: nut, että joskin eräiden syöpämuotojen diag- varsinaiseen tulo- ja menoarvioon. Myös
20833: nostisointi ja hoito Suomessa on osittain kan- yksistään tilanahtaus ja hoitopaikkojen riit-
20834: sainvälisellä tasolla, niin varsinkin maaseutu- tämättömyys nykyisessä 43-paikkaisessa Hel-
20835: paikkakunnilla ja syrjäseuduilla ei syöpätau- singin sädehoitoklinikassa, joka on alan ainoa
20836: tien toteaminen ja niiden hoito tapahdu kyl- erikoissairaala, tekee uuden klinikan nopean
20837: lin ajoissa eikä siihen nykyisin ole edellytyk- perustamisen välttämättömäksi.
20838: siäkään. Ulkomailta saadut kokemukset puo- Kun komitean ehdotukset eivät ole aiheut-
20839: lestaan osoittavat, että jos lääkinnällinen taneet hallituksen eduskunnalle jättämään
20840: hoito olisi kehitetty sille tasolle, mille se jo esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi edes
20841: nykyisin voitaisiin kohottaa, olisi mahdollista v:lle 1955 tehtyä määrärahamerkintää ja kun
20842: myös meidän maassamme vuosittain parantaa käsityksemme mukaan olisi viipymättä ryh-
20843: syöpätaudeista lähes 2 000 kansalaista enem- dyttävä syöväntorjuntakomitean syöpätautien
20844: män kuin nykyoloissa, joissa jo hoitopaikko- aiheuttaman tuhon rajoittamiseksi ehdotta-
20845: jen täydellinen riittämättömyys asettaa omat mien toimenpiteiden toteuttamiseen ja hoito-
20846: rajoituksensa. mahdollisuuksien lisäämiseen, ehdotamme yllä-
20847: Mietinnössään syöväntorjuntakomitea il- selostettuun syöväntorjuntakomitean mietin-
20848: moittaa todenneensa, että sen suunnittelema töön viitaten kunnioittavasti,
20849: syöväntorjuntaohjelma, joka käsittää mm.
20850: eräiden syöpätautien hoitokeskusten perusta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
20851: misen eri puolille maatamme, voidaan toteut- tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
20852: taa vain lisäämällä tarpeellisen erikoishen- tille yhteensä 12 000 000 markan mää-
20853: kilökunnan koulutusta ja turvaamalla tällai- rärahan käytettäväksi Helsingin uuden
20854: sen henkilökunnan jälkikasvu. Tähän pää- sädehoitoklinikan suunnittelutöihin ja
20855: määrään voidaan kokonaisuudessaan päästä louhintatöiden aloittamiseen klinikkaa
20856: ainoastaan siten, että Helsingin yleisen sai- varten ajatellulle tonftlle ns. Meilah-
20857: den sairaala-alueelle.
20858: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
20859: Grels Teir. Aino Malkamäki. Aare Leikola.
20860: Sven Högström. Veikko Kokkola. G. Rosenberg.
20861: Bertel Lindh. Heikki Hykkäälä. Martti J. Huttunen.
20862: John Forsberg. Bruno J. Sundman. Kurt Nordfors.
20863: Yrjö Kilpeläinen. C. A. Öhman.
20864: 1860
20865:
20866: IV,562. - Rah.al. N:o 428.
20867:
20868:
20869:
20870: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Saimaan keskus-
20871: sairaalaan perustettavan sädehoitokeskuksen hoito-osaston
20872: rakentamista ja osastolle tarpeellisten välineiden hankki-
20873: mista varten.
20874:
20875:
20876: Eduskunnalle.
20877:
20878: Valtioneuvosto asetti v. 1952 ns. syovan- rakennustöiden yhteydessä. Kun toisaalta
20879: torjuntakomitean tekemään ehdotusta syöpä- tiedetään, että sädehoitoa saavien syöpäpoti-
20880: tautien torjuntatyön tehostamiseksi. Komi- laiden sijoittaminen voitaisiin Lappeenran-
20881: tean mietintö valmistui vuoden 1953 lopulla. nassa väliaikaisesti ratkaista käyttämällä hy-
20882: Komitean mietinnössä kiinnitetään vakavaa väksi sinne perusteilla olevaa Suomen Syö-
20883: huomiota· vallitsevaan hoitopaikkojen pulaan. päyhdistyksen ja Syöpäsäätiön apusairaalaa,
20884: Vaikka syöpä meillä nykyisin pystyttäisiin- voitaisiin toistaiseksi rajoittua suunnitellun
20885: kin toteamaan jo taudin varhaisvaiheessa, sädehoitokeskuksen pelkän hoito-osaston ra-
20886: ei meillä kotimaassa ole läheskään riittävästi kentamiseen ja jättää siihen liittyvät vuode-
20887: mahdollisuuksia antaa ao. potilaalle kyllin osastot myöhemmin perustettavaksi.
20888: ajoissa asianmukaista hoitoa. Yksinpä kirur- Kun maassamme on vuosittain 8 000-9 000
20889: gistenkin toimenpiteiden kohdalla tapahtuu uutta syöpätapausta ja kun meillä toistai-
20890: viivytyksiä potilaspaikkojen ja hoitohenkilö- seksi on näiden hoitoon varattu ainoastaan
20891: kunnan puutteen takia. Tässä kohden on 43 erikoishoitopaikkaa, olisi- käsityksemme
20892: kuitenkin odotettavissa huomattavaa tilan- mukaan viipymättä ryhdyttävä hoitomahdol-
20893: teen paranemista uusien keskusmiraaloiden lisuuksien lisäämiseen. Edellä selostettua
20894: valmistuttua. Mutta huomattava osa syöpä- mahdollisuutta Etelä-Saimaan keskussairaa-
20895: potilaista olisi ohjattava joko leikkaushoi- lan toimintapiirin laajentamiseksi helpotta-
20896: toon kytkeytyvään tai pelkkään sädehoitoon. maan syöpätautien hoitokysymystä on näin
20897: Tällainen hoito voitaisiin antaa useinkin jo ollen käsittääksemme erityisen kiireellisesti
20898: keskussairaalaportaas~a, mutta nykyisin sii- käytettävä. Kun tällä tavoin voitaisiin erit-
20899: hen ei yleensä ole edellytyksiä. Kuten ko- täin taloudellista ratkaisua hyväksi käyt-
20900: mitean mietinnössä sanotaan, on komitea täen huomattavalta osalta parantaa syöpä-
20901: suunnitellut syöpätautien sädehoitokeskuksia tauteihin sairastuneiden hoitomahdollisuuk-
20902: perustettavaksi paitsi Helsinkiin, myös kol- sia, ehdotamme kunnioittavasti,
20903: men eri puolilla maata sijaitsevan keskus-
20904: sairaalan yhteyteen. Lähinnä valmistumis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
20905: taan on näistä keskussairaaloista Etelä-Sai- tulo- ja menoarvioon uudelle momcn-
20906: maan keskussairaala, joka voitaneen täydelli- tille 30 000 000 markan määrärahan
20907: sesti ottaa käyttöön vielä tämän vuoden Etelä-Saimaan keskussairaalaan perus-
20908: aikana. Kun tämän sairaalan rakennustyöt tettavan sädehoitokeskuksen hoito-osas-
20909: vielä jatkuvat, olisi ilmeisesti taloudellisinta ton rakentamista ja siihen tarvittavan
20910: suorittaa siihen liitettävän sädehoitokeskuk- välineistön hankkimista varten.
20911: sen rakennustyöt jo muiden sama!ll sairaalan
20912: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1954.
20913:
20914: Grels Teir. Veikko Kokkola.
20915: Esa Hietanen. Heikki Hykkäälä.
20916: Erkki Koivisto. Bruno J. Sundman.
20917: Matti Miikki. Martti J. Huttunen.
20918: 1861
20919:
20920: IV,5a3. - Rah.al. N:o 429.
20921:
20922:
20923:
20924:
20925: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen keskus-
20926: sairaalan rakennustöiden aloittamista varten.
20927:
20928:
20929: Eduskunnalle.
20930:
20931: Tampereen kaupungin ja sen ympäristö- jen valmistuttua, helpottaisi siten jonkin
20932: kuntien sairaalapaikkojen lisäyksen tarve on verran myös pääkaupungin sairaaloihin koh-
20933: vuosi vuodelta tullut yhä välttämättömäm- distuvaa potilastulvaa.
20934: mäksi, mutta keskussairaalan rakennussuun- Keskussairaaloiden rakentamisesta annetun
20935: nitelman ollessa vireillä ja sen toteuttamisen lain määräämässä järjestyksessä on Tampe-
20936: merkitessä myös kunnille suuria kustannuk- reen keskussairaala nyt valmistumassa ole-
20937: sia, eivät kunnat ole voineet ryhtyä riittä- vien ja Kuopion sairaalan - jolle on myös
20938: vässä määrässä muihin uusia kustannuksia alkumäärärahat myönnetty - jälkeen seu-
20939: vaativiin sairaaloiden laajennustoimenpitei- raava järjestyksessä. Vaikka keskussairaaloi-
20940: siin. Esim. Tampereen kaupungin synnytys- den rakentamisesta annettuun lakiin tehtiin-
20941: laitoksen kohdalla, missä sairaspaikkaluku on kin viime vuoden marraskuussa muutos ja
20942: lisätty korkeimmaksi mahdolliseksi, mikä käy- lykättiin lain määräämät rakennustyöt päät-
20943: tettävissä oleviin tiloihin katsotaan voitavan tyviksi viimeistään tammikuun 1 päivään
20944: sijoittaa, tilanne on sellainen, että kaikkina 1970 mennessä, edellyttää se Tampereen kes-
20945: sodanjälkeisinä vuosina on päivittäinen kes- kussairaalan rakennustöiden aloittamista no-
20946: kimääräinen potilasmäärä ollut paljon suu- peasti, muutoin koko rakennusohjelma ei to-
20947: rempi kuin virallinen sairaspaikkaluku. Po- teudu määräaikaan. Tampereen keskussairaa-
20948: tilasmäärä on usein niin suuri, että vuoteita lan rakennussuunnitelma on hyväksytty ja
20949: on sijoitettava kylpyhuoneisiin ja käytäville- kunnat ovat varautuneet suorittamaan oman
20950: kin. Lähes puolet potilaista on Tampereen osuutensa, joten rakennustyöt pitäisi aloittaa
20951: ulkopuolelta olevista kunnista ja kaupunki vuoden 1955 aikana.
20952: on nyt ryhtynyt toimenpiteisiin rajoittaak- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20953: seen ulkokuntalaisten ottamista synnytyslai-
20954: tokselle. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
20955: Miltei samanlainen tilan ahtaus on mui- tulo- ja menoarvioon 20 Pl :n II lu-
20956: denkin Tampereen sairaaloiden kohdalla. vun uudelle momentille 100 000 000
20957: Lukuisat sairaalahoitoa tarvitsevat koettavat markan siirtomäärärahan Tampereen
20958: pyrkiä pääkaupungin sairaaloihin ja lisää- keskussairaalan töiden aloittamista
20959: vät siten tungosta niissä. Tampereen keskus- varten.
20960: sairaala, siihen suunniteltujen erikoisosasto-
20961: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
20962:
20963: Leo Suonpää. Elli Stenberg.
20964: Usko Seppi. Pertti Rapio.
20965: 1862
20966:
20967: IV,5a4. - Rah.al. N:o 430.
20968:
20969:
20970:
20971:
20972: Tienari ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen keskus-
20973: sairaalan rakentamiseen.
20974:
20975:
20976: Eduskunnalle.
20977:
20978: Tunnettu tosiasia lienee, että Tampereella 690 sairaansijaa, joista Tampereen kaupun-
20979: sijaitsevissa sairaaloissa, sekä maaseutua ja kia varten 290 ja maaseutua varten 400 sai-
20980: kaupunkia palvelevassa yleisessä sairaalassa raanSIJaa. Asiantuntijoiden lausunnon mu-
20981: että kaupungin omistamassa Hatanpään sai- kaan pitäisi näiden sairaansijojen lukumää-
20982: raalassa, on jatkuvasti suuri paikkapula, rän nousta Tampereen keskussairaalapiirissä
20983: mikä väestön kasvaessa aina vain pahenee. länsimaissa vallitsevan yleisen käytännön mu-
20984: Monet sairaat saavat odottaa kuukausikau- kaan 1 800: aan, joista maaseutulaisia varten
20985: palla sairaalaan pääsyä. Tämän sairaansijo- 1 200 ja kaupunkia varten 600. Tällä het-
20986: jen vähyyden vuoksi ryhdyttiin jo 1936, siis kellä on siis käytettävissä vain noin kolman-
20987: 18 vuotta sitten, suunnittelemaan Tampereelle nes mainitusta tavoitteesta. Siksi ei ole ihme,
20988: keskussairaalaa, jota valitettavasti ei vielä- että sairaalaan pääsy on Tampereella niin
20989: kään ole saatu aikaan. Tosin keskussairaala- vaikeata.
20990: laki, veivoittaessaan valtion ja kunnat yh- Sairaanhoidollinen tilanne ei ole puutteel-
20991: dessä perustamaan keskussairaaloita, on ol- linen ainoastaan sairaansijojen vähyyden
20992: lut omiaan edistämään Tampereelle joskus vuoksi, vaan myöskin eräiden tärkeiden eri-
20993: rakennettavan keskussairaalan suunnittelua koisosastojen puuttumisen vuoksi. Tampe-
20994: ja sen toiminta-alueeksi tulevan keskussairaa- reella ei ole sairaalaosastoja naistentauteja,
20995: lapiirin organisointia. Tähänastiset toimen- korva-, nenä- ja kurkkutauteja eikä silmätau-
20996: piteet tämän tärkeän hankkeen toteuttami- teja varten. Tämän haitan Tampere ympä-
20997: seksi ovat rajoittuneet yksinomaan Tampe- ristöineen on saanut hyvin kipeästi tuntea.
20998: reen ja 39 ympäristökunnan keskussairaalan Hyvin suurta haittaa sairaanhoidolle on myös-
20999: perustaruiskirjan allekirjoittamiseen, mikä ta- kin täydellisen keskuslaboratorion ja täydelli-
21000: pahtui joulukuun 29 p:nä 1947. sen sädetutkimus- ja hoitolaitoksen sekä fy-
21001: Tällä hetkellä on Tampereen keskussairaa- siatrisoo hoito- ja kuntouttamislaitoksen puut-
21002: lapiirissä seuraavat määrät sairaansijoja: teesta.
21003: Koska hallituksen esityksessä eduskunnalle
21004: Hatanpään sairaalassa .. 180 sairaansijaa valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1955
21005: synnytyslaitoksessa . . . . . 60 , ei ole ehdotettu määrärahaa keskussairaalan
21006: Finlaysonin sairaalassa . . 25 , rakentamiseksi Tampereelle, niin edellä esiin-
21007: yksityissairaalassa . . . . . . 25 , tuotuun viitaten pyydämme kunnioittaen eh-
21008: yleisessä sairaalassa . . . . 175 , dottaa,
21009: Valkeakosken sairaalassa . 90
21010: Mäntän sairaalassa . . . . . 60 "
21011: " että Eduskunta otta·isi vuoden 1955
21012: Vammalan, Hämeenkyrön, tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II lu-
21013: Ruoveden ja Oriveden vun uudelle momentiUe 75 000 000
21014: kunnansaira,aloissa y h- markkaa Tampereen keskussairaalan
21015: teensä n. . . . . . . . . . . . . 400 rakennustöiden aloittamiseksi vuonna
21016: "
21017: Siis Tampereen koko keskussairaala-aluetta 1955.
21018: varten on nykyhetkellä käytettävissä vain
21019: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
21020:
21021: Artturi Tienari. Aare Leikola. Kaarlo Kajatsalo.
21022: 1863
21023:
21024: IV,t~a5. - Rah.al. N:o 431.
21025:
21026:
21027:
21028:
21029: Naderström-Lunden ym.: Korotetun määrärahan osoittami-.
21030: sesta Turun keskussairaalan laajentamiseen.
21031:
21032:
21033: E d u s k u n n a II e.
21034:
21035: Turun keskussairaalan laajentamista var- raalan laajentaminen voidaan nopeasti suo-
21036: ten on vuosina 1951-1954 myönnetty varoja rittaa. Rakentamiseen olisi ryhdyttävä kii-
21037: yhteensä 56 miljoonaa markkaa. Näiden va- reellisesti ja hoidettava se siten, että keskey-
21038: rojen turvin on paikallinen rakennustoimi- tyksiä ei pääse tulemaan. Näin ollen on tar-
21039: kunta saattanut ryhtyä valmistaviin toimen- peellista, että tarkoitukseen myönnetään riit-
21040: piteisiin ja päässyt siihen, että voidaan ryh- tävä määräraha.
21041: tyä varsinaiseen rakentamiseen. Hyväksytyt Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21042: suunnitelmat ovat olemassa. Olosuhteet paik-
21043: kakunnalla ja lähiympäristössä kiirehtivät että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
21044: rakentamista, koska synnytys- ja naistantien tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II lu-
21045: hoitopaikoissa on yli tuhannen hoitopaikan vun 15 momentille lisäyksenä 200 mil-
21046: vuotuinen vajaus. Yliopistollisen opetuksen joonaa markkaa Turun keskussairaa-
21047: kannalta on myös tärkeätä, että keskussai- lan laajentamiseksi.
21048: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
21049:
21050: Judit Nederström-Lunden. Eino Roine.
21051: Paavo Aitio. Aimo Aaltonen.
21052: 1864
21053:
21054: IV,566, - Rah.al. N:o 432.
21055:
21056:
21057:
21058:
21059: Kulovaara ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun
21060: keskussairaalan laajentamiseen.
21061:
21062:
21063: E d u s k u n n a ll e.
21064:
21065: Turun keskussairaalan laajennuksen suun- tarvitse hätiköidä, vaan kaikki työt voidaan
21066: nittelua ja rakentamisen aloittamista varten suorittaa huolellisesti, kuten pitääkin.
21067: on tämän vuoden menoarviossa 50 miljoonaa Nopeaa rakentamista vaatii myös keskus-
21068: markkaa. Jo ennen on suunnittelua varten sairaalapiirin naistensairaalapaikkojen huu-
21069: menoarviossa 6 miljoonaa. Ensi vuodeksi hal- tava puute. Samoin Turun yliopiston lääke-
21070: litus ehdottaa rakentamisen jatkamiseen 75 tieteellisen tiedekunnan opetusmahdollisuuk-
21071: miljoonaa. Jos näin pienissä erissä raken- sien parantaminen vaatii nopeaa rakenta-
21072: nusrahoja myönnetään, kestää rakentaminen mista. Syitä voisi luetella muitakin, mutta
21073: 8-10 vuotta, mikä ei lupaa tarkoituksenmu- jo näitten perusteella olisi ensi vuoden me-
21074: kaista ja taloudellista rakentamista. Raken- noarvioon 75 miljoonan asemesta otettava ai-
21075: tajat sanovat, että nopea rakentaminen on nakin 300 miljoonaa markkaa.
21076: taloudellisinta. Tämän ajatuksen on edus- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
21077: kuntakin monesti lausunut. Ko. sairaalan ehdotamme,
21078: laajennustyö asiallisesti ja taloudellisesti ra-
21079: kennettaessa olisi saatava valmiiksi v. 1956 että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
21080: ja eri osastojen tyhjänä seisomisen välttä- tulo- ja menoarvioon 225 000 000
21081: miseksi olisi kalusto- ym. määrärahat varat- markan lisäyksen Turun keskussairaa-
21082: tava ajoissa. Rakennettaessa tässä ajassa ei lan laajentamisen ensimmäisen raken-
21083: nusvaiheen töitten jatkamista varten.
21084: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
21085:
21086: Urho Kulovaara. Vappu Heinonen.
21087: Rafael Paasio. Kalle Jokinen.
21088: 1865
21089:
21090: IV,M7. - Rah.al. N:o 433.
21091:
21092:
21093:
21094:
21095: Ryömä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäenjokilaakson
21096: aluetta palvelevan mielisairaalan rakentamiseen.
21097:
21098:
21099: E d u s k u n n a ll e.
21100:
21101: Mielisairaalapaikkojen huutava puute tun- nosta. Tätä varten tarvittaisiin ensi vuonna
21102: netaan koko maassa. Sama koskee myös Ko- vähintään 25 miljoonaa markkaa.
21103: kemäenjokilaakson aluetta. Paikalliset kun- Näi1lä perusteilla ehdotamme,
21104: nat ovat todenneet mielisairaalan rakentami-
21105: sen välttämättömäksi ja ryhtyneet sitä varten että Eduskunta ottaisi mwden 1955
21106: yhteistoimintaan, mutta varojen puute on tulo- ja menoarvioon 25 miljoonaa
21107: haittana. Kustannusarvio nousee noin 250 markkaa lähinnä Kokemäenjokilaakson
21108: miljoonaan markkaan. Olisi tarpeen, että aluetta palvelevan mielisairaalan ra-
21109: valtio pitäisi huolta rakennustöiden alullepa- kennustöiden alullepanoa varten.
21110: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
21111:
21112: Mauri Ryömä. Irma Rosnell. Pertti Rapio.
21113:
21114:
21115:
21116:
21117: 61
21118: 1866
21119:
21120: IV,5as. - Fin.mot. N:o 434.
21121: Wickman m.fl.: Angående anvisande av anslag för byggande
21122: av en fyrbåk på Kallans grtmd.
21123:
21124: T i 11 R i k s d a g e n.
21125: Den 12 januari detta år inträffade en sjö- sin hanms utbyggnad och förbättring, borde
21126: olycka i farvattnen utanför Jakobstad, som förplikta staten att dra försorg· om att den
21127: väckt stor sorg och beklämning i vida med- del av vår kust meUan HeUgrund utanför
21128: borgarkretsar, för att inte tala om den för- Nykarleby och Tankar utanför Gamlakarle-
21129: tvivlan, som gripit dem, vilka vid Yrsa- by, som saknar inseglingsfyr, men det första
21130: katastrofen förlorade sina egna. finge en sådan.
21131: Det tragiska är, att det i fackmannakret- Den 22 januari detta år inlämnades ett
21132: sar anses troligt, att den fruktansvärda olyc- spörsmål till besvarande av vederbörande
21133: kan hade kunnat undvikas, om det utanför regeringsledamot med i stort sett samma
21134: inloppet till Jakobstad, dit fartyget Yrsa innehåll som ovanstående. Att dåvarande re-
21135: var på väg, hade funnits en havsfyr med gering med allvar begrundade frågan, fram-
21136: tillräcklig ljusstyrka. De ledfyrar, som går av det svar dåvarande minister T. A.
21137: finnas på Bredskär och Rummelgrundet vid Wiherheimo avgav den 4 februari, där bl. a.
21138: infartsleden till Jakobstad, kan icke i mör- följande utlovas: ,Den fyrbåk, som enligt
21139: ker och disigt väder, på grund av sin ringa föreliggande plan skall uppföras på KaUan,
21140: ljuseffekt, ge tillräckligt vägledning för förenar och kompletterar i detta avseende
21141: dem, som söker sig in till staden från havs- belysningskretsarna från Tankar och Stub-
21142: sidan. Dessa ledfyrars främsta uppgift är bens fyrbåkar. Det anslag som fordras för
21143: ju att belysa den inre farleden, ej att tjäna uppförande av fyrbåken ifräga, är avsett att
21144: som ledningsljus vid farledens yttersta bör- upptagas i statsförslaget, så snart statens
21145: jan. ekonomiska ställning tillåter detta."
21146: Den förkrossande olyckan visar med omot- Den plan för avlägsnandet av det ,mörka
21147: säglig tydlighet, att en havsfyr på KaUan, området" utanför Jakobstad, som föreligger,
21148: eller i dess närhet, är ovillkorligen nödvän- är uppgjord redan på 1930-talet, och sjö-
21149: dig. Det är ett känt faktum, att befäl- fartsstyrelsen hade redan 1939 förslag fär-
21150: havare på inhemska och utländska fartyg, digt för uppförande av en fyrbåk på KaUan.
21151: som trafikerar Jakobstad, framfört talrika Vi har oss bekant, att nuvarande regering
21152: klagomål över bristande fyrbelysning utan- avsett att upptaga ett nödigt belopp i 1955
21153: för den viktiga hamn- och industristaden i års statsförslag för byggande av en fyrbåk
21154: Österbotten. Sjöfartsstyrelsen har blivit på KaUan, men av någon oförklarig anled-
21155: uppmärksamgjord av de kommunala myn- ning finns dock inte något sädant anslag i
21156: digheterna om behovet av en ledfyr utanför nämnda statsförslag. För att arbetet för
21157: infartsleden till Jakobstad och den har även byggandet av en fyrbåk på KaUan skall
21158: erkänt, att en sådan fyr skulle behövas. komma i gång, bör enligt vår åskit ett nö-
21159: En fyr av det slag här är fråga om kostar digt anslag för ändamålet införas i 1955 års
21160: visserligen pengar. Men man kan fråga, om statsförslag.
21161: man kan uppskatta de offer, som en olycka På ovanstående grunder föreslår vi,
21162: av Yrsa-katastrofens omfattning kräver. Hur
21163: många sådana olyckor måste inträffa, innan att Riksdagen måtte i 1955 års
21164: man på ansvarigt håU får sina ögon öpp- statsförslag under 20 Ht. II kap.
21165: nade för det ofrånkomliga att bygga en 53 mom. införa ett anslag O?n 15 mil-
21166: effektiv ledfyr för sjöfarten till Jakobstad? joner mark för byggande av en fyr-
21167: De till hundratal miljoner mark uppgående båk på Kallans grund utanför Ja-
21168: summor, som staden Jakobstad offrar för lwbstad.
21169: Helsingfors den 15 september 1954.
21170: Albin Wickman. Sven Högström. T. A. Wiherheimo.
21171: Grels Teir. Bertel Lindh. John Österholm.
21172: Verner Korsbäck. John Forsberg. Arthur Larson.
21173: Nils Meinander. Kurt Nordfors. G. Rosenberg.
21174: 1867
21175:
21176: IV,e~6s. - Rah.al. N:o 434.
21177: Suomennos.
21178:
21179: Wickman ym..: Määrämkan osoittamisesta Kallanin meri-
21180: majakan rakentamiseen.
21181:
21182: E d u s k u n n a ll e.
21183:
21184: Tämän vuoden tammikuun 12 päivänä ta- pitäisi velvoittaa valtiota ·huolehtimaan siitä,
21185: pahtui Pietarsaaren edustalla merionnetto- että se osa rannikostamme Uudenkaarlepyyn
21186: muus, joka on herättänyt suurta surua ja ulkopuolella sijaitsevasta Hellgrundista Kok-
21187: masennusta laajoissa kansalaispiireissä, pu- kolan ulkopuolella olevaan Tankariin, josta
21188: humattakaan Yrsan onnettomuudessa omai- puuttuu sisääntuloväylää osoittava loisto, saisi
21189: sensa menettäneiden epätoivosta. sellaisen ensi tilassa.
21190: Traagillista on se seikka, että asiantuntija- Tämän vuoden tammikuun 22 päivänä jä-
21191: piireissä pidetään uskottavana, että järkyt- tettiin hallituksen asianomaisen jäsenen vas-
21192: tävä onnettomuus olisi voitu välttää, jos Pie- tattavaksi suurin piirtein edellä esitetyn si-
21193: tarsaareen, jonne Yrsa· oli matkalla, johta- sältöinen kysymys. Se seikka, että silloinen
21194: van väylän ulkopuolella olisi ollut riittävän hallitus harkitsi vakavasti. kysymystä, käy
21195: valovoimainen meriloisto. Bredskärin ja Rum- ilmi silloisen ministerin T. A. Wiherheimon
21196: melgrundetin väyläloistot Pietarsaaren si- helmikuun 4 päivänä antamasta vastauk-
21197: sääntuloväylän varrella eivät pimeässä ja us- sesta, jossa mm. luvattiin seuraavaa: ,Kal-
21198: vaisella säällä voi vähäisen valotehonsa ta- laniin rakennettavaksi suunniteltu merima-
21199: kia antaa riittävää opastusta niille, jotka me- jakka yhdistää ja täydentää tässä suhteessa
21200: ren puolelta pyrkivät kaupunkiin. Näiden Tankarin ja Stubbenin majakoitten valopii-
21201: väyläloistojen ensisijaisena tehtävänä onkin rejä. Majakan rakentamista varten tarvit-
21202: sisäväylän valaiseminen eikä johtoloistona tava määräraha onkin tarkoitus esittää otet-
21203: toimiminen uloinna väylän alussa. tavaksi valtion talousarvioon heti kun val-
21204: Kohtalokas onnettomuus osoittaa vastaan- tion taloudellinen asema sen sallii."
21205: sanomattoman selvästi, että meriloisto Kaila- Suunnitelma ,pimeän alueen" poistami-
21206: niin tai sen lähelle on ehdottoman välttämä- sesta Pietarsaaren ulkopuolelta on laadittu
21207: tön. On tunnettu tosiasia, että Pietarsaaressa jo 1930-luvulla, ja merenkulku'hallituksella
21208: liikennöivien koti- ja ulkomaisten laivojen oli jo 1939 ehdotus valmiina merimajakan
21209: päälliköt ovat esittäneet lukuisia valituksia rakentamisesta Kallaniin.
21210: Pohjanmaan :tärkeän satama- ja teollisuus- Tiedossa:mme on, että nykyisen hallituksen
21211: kaupungin puutteellisesta väylävalaistuksesta. tarkoituksena oli ottaa tarvittava määräraha
21212: Kunnalliset viranomaiset ovat kiinnittäneet vuoden 1955 tulo- ja menoarvioesitykseen
21213: merenkulkuhallituksen huomiota johtoloiston merimajakan rakentamista varten Kallaniin,
21214: tarpeellisuuteen Pietarsaareen johtavan väy- mutta josta:kin selittämättömästä syystä mi-
21215: län ulkopuolella, ja merenkulkuhallitus on tään sellaista ei esityksessä ole. Jotta työ
21216: myöntänyt, että sellaista Ioistoa tarvittaisiin. merimajakan rakentamiseksi Kailaniin saa-
21217: Sellainen loisto, josta tässä on kysymys, taisiin käyntiin, on tarvittava määräraha
21218: maksaa tosin rahaa. Mutta saattaa kysyä, mielestämme sisällytettävä vuoden 1955 tulo-
21219: voidaanko rahassa arvioida ne uhrit, joita ja menoarvioon.
21220: Yrsan katastrofin mittainen onnettomuus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21221: vaatii. Miten monta sellaista onnettomuutta
21222: täytyy tapahtua ennenkuin vastuunalaisella että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
21223: ta:holla 'havahdutaan ymmärtämään tehok- tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II luvun
21224: kaan johtoloiston rakentamisen välttämättö- 53 momentille 15 miljoonan markan
21225: myys Pietarsaaren meriliikennettä varten? määrärahan merimajakan rakentami-
21226: Niiden satoihin miljooniin nousevien sum- seksi KaUaniin Pietarsaaren ulkopuo-
21227: mien, jotka Pietarsaaren kaupunki uhraa sa- lella.
21228: tamansa laajentamiseen ja parantamiseen,
21229: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
21230:
21231: Albin Wickman. Sven Högström. T. A. Wiherheimo.
21232: Grels Teir. Bertel Lindh. John Österholm.
21233: Verner Korsbäck. John Forsberg. Arthur Larson.
21234: Nils Meinander. Kurt Nordfors. G. Rosenberg.
21235: 1868
21236:
21237: IV,M9. - Fin.mot, N:o 435.
21238:
21239:
21240:
21241:
21242: Teir m.fl.: Angående anvisande av anslag för upprnuddring
21243: av farleden till en ny kaj i J akobstads hamn.
21244:
21245:
21246: T i U R i k s d a g e n.
21247:
21248: Med hänvisning till motiveringen i fin.mot. att Riksdagen i statsförslaget [ö1· å1·
21249: N: o 601 vid 1953 ärs riksdag föreslås vörd- 1955 måtte anvisa 15 miljonm· mark
21250: samt, för upprn1tddring av farleden till en
21251: ny kaj i J akobstads hamn.
21252: Helsingfors den 15 september 1954.
21253:
21254: Grels Teir. Albin Wickman. Arthur Larson.
21255: 1869
21256:
21257: IV,569. - Rah.al. N:o 435.
21258: S1tomennos.
21259:
21260:
21261:
21262:
21263: Teir ym.: Määrämhan osoittamisesta Pietarsaaren sataman
21264: uuteen laituriin johtavan väylän ruoppaamista varten.
21265:
21266:
21267: E d u s k u nn a 11 e.
21268:
21269: Viitaten vuoden 1953 valtiopäiville jätetyn tulo- ja menoar,I.Jioon 15 000 000 mark-
21270: raha-asia-aloitteen n: o 601 perusteluihin eh- kaa Pietarsaaren sataman uuteen lai-
21271: dotamme kunnioittaen, f1triin johtavan väyl-än ruoppaamista
21272: varten.
21273: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
21274: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
21275:
21276: Grels Teir. Albin Wickman. Arthur Larson.
21277: 1870
21278:
21279: IV,117o. - Rah.al. N:o 486.
21280:
21281:
21282:
21283:
21284: Kujala ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi Kotkan
21285: ja Haminan satamien kehittämistä ja kunnostamista var-
21286: ten.
21287:
21288:
21289: E d u s k u n n a ll e.
21290:
21291: Tavaraliikenne Kotkan ja Haminan sata- rveronmaksajain kustannuksella. Siihen eivät
21292: missa on jatkuvasti kasv·anut. Voidakseen Kotkan ja Haminan kaupungit omin voimin
21293: turvata kasvavan viennin vaatimukset on pystykään. Sen vuoksi on välttämätöntä,
21294: näiden kaupunkien täytynyt uhrata vuosit- että valtiova:Lta avustaa näitä lmupunkeja
21295: tain sata:miensa kehittämiseen ja rnkentami- satamien !kehittämisessä ja rakentamisessa
21296: seen huomattarvia summia verovaroja. Kot- paljon suuremmassa määrässä kuin hallituk-
21297: kan kaupungin tilinpäätöksen mukaan se sen tulo- ja menoarvioesityksen puitteissa on
21298: käytti satamarakennuksiin momentilla ,uudet mahdollista.
21299: työt" v. 1951 153 245 227 markkaa, v. 1952 Tulo- ja menoarvioesitykseen on otettu
21300: 205 499 557 markkaa ja rv. 1953 186 550 966 50 000 000 markan määräraha vientisa;tamien
21301: markkaa. Esimerkin vuoksi mainittakoon, kehittämistä ja kunnostamista varten. Tämä
21302: että satamamenot olivat rv. 1951 Kotkassa määräraha on kuitenkin riittämätön. Sen
21303: 3 552 markkaa asukasta kohti ja Haminan lisäksi on huomautettava, että Kotkan ja
21304: kaupungissa vieläkin enemmän, kun ne keski- Haminan kaupunkien satamamenot ovat
21305: määrin olivat satamakaupungeissa vain toisten vastaavassa asemassa olevien kaupun-
21306: 1140 markkaa. kien satamamenoihin verrattuna niin paljon
21307: Tämän lisäksi joutuu sekä Haminan että suuremmat, että oikeuden ja kohtuuden mu-
21308: Kotkan kaupunki käyttämään huomattavasti kaan juuri näitä kaupunkeja varten on syytä
21309: veroUla kerättyjä rvaroja yrittäessään turvata tulo- 'ja menoarvioon varata erikoinen määrä-
21310: työtä satamatyöläisille talviaikoina, jolloin ra:ha.
21311: satamat ovat suljettuina. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21312: Sekä Kotkan että Haminan satamien ke-
21313: hittäminen ja edelleen rakentaminen on että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
21314: välttämätöntä. Se on vämämätöntä juuri tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
21315: tällä 'hetkellä myös siksi, että mm. Kotkassa kan siirtomäärärahan jaettavaksi
21316: on esiintynyt työttömyyttä jatkuvasti. Ei avustuksina hallituksen harkinnan
21317: kuitenkaan rvoida pitää oikeana, että se mukaan Kotkan ja Haminan satamien
21318: tapahtuu yksinomaan näiden kaupunkien kehittämistä ja kunnostamista varten.
21319: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
21320:
21321: Toivo Kujala. Hemming Lindqvist.
21322: Matti Koivunen. Toivo Niiranen.
21323: Tauno Kelovesi.
21324: 1871
21325:
21326: IV,!!71. - Rah.al. N:o 437.
21327:
21328:
21329:
21330:
21331: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikat·vian sata-
21332: maan johtavan H alluskerin väylän ru.oppaamista varten.
21333:
21334:
21335: E d ,u s k u n n a ll e.
21336:
21337: Maan elinkeinoelämän kehittämistyössä on sen valtiovarainministeri. Mutta tämä esitys
21338: maan laivaliikenteen palvelu:ksessa olevilla kaatui jo asianomaisessa valiokunnassa, koska
21339: satamilla ollut erittäin merkittävä osuus. siellä eräät muut suuremmat satamat ase-
21340: Valtiovalta onkin monien kauppa- ja meri- tettiin etusijalle. Asian eteenpäin viemiseksi
21341: liikennettä palvelevien satamien liikenne- järjesti Merikarvian kunta maakunnan kan-
21342: edellytysten parantamiseksi suorittanut vuo- sanedustajille ja kuntien edustajille neuvot-
21343: sittain melkoisia taloudellisia tukitoimenpi- telutilaisuuden, jossa Merikarvian kunta ja
21344: teitä Tämän ansiosta ovatkin meriliikenteen asianomaiset satamaviranomaiset tilasto- ym.
21345: ja kaupan palvelukseen kelpaavat satama- tietojen valossa halusivat kiinnittää valtio-
21346: alueet luoneet ympärilleen kehityskykyisen vallan edustajien huomiota Merikarvian sa-
21347: elinkeinoelämän, jonka ansiosta ja vaikutuk- taman ruoppauksen ajankohtaisuuteen ja ta-
21348: sesta monet muutkin vapaat elinkeinot ja loudelliseen merkitykseen. Tämän vuoden
21349: ammatit ovat turvanneet laajojen väestöker- (siis v. 1954) valtiopäivillä tehtiin jälleen toi-
21350: rosten elinehtojen parantumisen. vomusaloite n: o 429, jossa jälleen esitetään
21351: On kuitenkin valittaen todettava, että val- hallitukselle toivomus, että se ottaisi v. 1955
21352: tion taloudelliset tukitoimenpiteet eivät ole tulo- ja menoarvioon n. 31 milj. markan
21353: jakautuneet tasapuolisesti, ja varsinkin syr- määrärahan Merikarvian satamaan johtavan
21354: jäisimpien seutujen satamaolot ovat jääneet nk. Halluskerin väylän syventämis~si. Niin-
21355: hyvin rajoitetun huomion kohteeksi. Näin on ikään viime keväänä Merikarvian kunta jär-
21356: ollut asianlaita Pohjois-Satakunnan alueella jesti eduskunnan kulkulaitosvaliokunnan jä-
21357: mm. Meri'karvian satamaan nähden. Ko. sa- senille j,a muutamille muille kansanedustajille
21358: taman liikenneolojen parantamistoimenpiteet jälleen retkeilyn satamakysymykseen tutustu-
21359: ovat jääneet pääasiassa paikallisen omatoimi- miseksi, mi:kä kaikki osoittaa, että tässä
21360: suuden varaan, sillä vasta vuosina 1934- osassa Pohjois-Satakuntaa elää voimakas halu
21361: 1935 on valtion toimesta myönnetty pie- elinkeinoelämän kehittämistyöhön.
21362: nempi määräraha satamaan johtavan tulo- Onkin ilman muuta selvää, että mainitun
21363: väylän ruoppaamiseen. Myös Merikarvian satamaväylän ruoppaus ja syventäminen vil-
21364: kunta on uhrannut melkoisesti mainitun sa- kastuttaisi Meri:karvian ja muitten rannikko-
21365: taman ruoppau'ksiin. Kuitenkin tosiasiaksi ja lähikuntien elinkeinoelämää, kun laajojen
21366: on jäänyt, ettei näillä toimenpiteillä ko. sa- metsämaitten arvokkaat tuotteet ja jalosteet
21367: taman meriliikennekelpoisuutta saada sellai- nykyistä taloudellisemmin voitaisiil}- toimit-
21368: seksi, että tämän laajan rannikko- ja sisä- taa maailman markkinoille. Samoin muun-
21369: maan elinkeinoelämän turvaava riittävän te- kin raskaamman tavaran, kuten apulannoit-
21370: hokas puutavaran lastaus itse satamasta kä- teiden ym., merikuljetus tarjoaisi taloudelli-
21371: visi mahdolliseksi. Väylät olisi siis ruop- sia etuja kaikelle vapaalle kaupalle. Myös
21372: pauksella saatava syvemmiksi, jotta suurem- alueen pien- ym. puunjalostusteollisuuden
21373: pien laivojen lastaus kävisi ma:hdolliseksi nousulle ja kehitykselle satamaolojen paran-
21374: itse satamassa. Tämän toimenpiteen aikaan- tuminen avaisi uusia mahdollisuuksia, joten
21375: saamiseksi tehtiinkin v. 1951 valtiopäivillä sen myönteinen vaikutus ulottuisi melko laa-
21376: toivomusaloite n : o 264, jonka ensimmäisenä jalle rannikkoalueelle, jopa läheiselle osalle
21377: allekirjoittajana oli Tuomiojan hallituk- sisämaatakin. Merikarvian ja lähikuntien
21378: 1872 IV·, 5 71. - Halluskerin vli.ylä.
21379:
21380:
21381: elinkeinoelämän kehittämistyön avainaseman Viittaamalla edellä mainittuihin toivomus-
21382: muodostaa kiistattomasti mainitun sataman aloitteisiin n:o 264 (v. 1951) ja n:o 429
21383: liikennekelpoisuus ja sen parantuminen. (v. 1954), toivomme eduskunnan ja sen va-
21384: On ilman muuta selvää, että syrjäiselle liokuntien myönteistä kannanottoa asiassa.
21385: Meri:karvian kunnalle ja paikallisille yrittä- Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
21386: jille muodostuu ylivoimaiseksi sataman teho- taen ehdottaa,
21387: kas ruoppaus, joten valtion on käytävä tätä
21388: kuten muitakin meriliikenteen ja kaupan että Eduskunta ottaisi vtwden 1955
21389: palveluksessa olevia satamia taloudellisesti tulo- ja menoarvioon 31 miljoonan
21390: tukemaan jo tasapuolisuuden nimessä, koska markan määrärahan Merilearvian sa-
21391: kysymyksessä ei ole sadat miljoonat markat, tamaan johtavan nk. H alluskerin väy-
21392: joita monet muut satamat ovat saaneet, vaan län syventämistä ja ruoppaamista var-
21393: ainoastaan n. 31 miljoonaa markkaa. ten.
21394: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
21395:
21396: Eino E. Heikura. Antti J. Rantamaa. Matti Mattila.
21397: 1873
21398:
21399: IV,572. -· Rah.al. N:o 438.
21400:
21401:
21402:
21403:
21404: Sävelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jferikarvian satamaan
21405: johtavan H alluskerin väylän syventämiseksi.
21406:
21407:
21408: E d u s k u n n a II e.
21409:
21410: Merikarvian edustalla sijaitsee luonnon- laivojen sisääntulomahdollisuudet sisäsata-
21411: satama, jossa jo useiden vuosisatojen ajan maan, tyrehtyy elinkeinoelämä 1\ferikarvialla
21412: on suoritettu puutavaran lastausta ja ulos- ja lähikunnissa kokonaan ja sitä kautta vai-
21413: vientiä ja jonka sisäsataman ja väylän sy- kuttaa ratkaisevasti koko Pohjois-Satakunnan
21414: ventämiseksi ja kunnostamiseksi Merikarvian kuntien työllisyysolojen jatkuvaan kurjistu-
21415: kunta on uhrannut huomattavia summia, miseen, jotka jo nykyiselläänkin ylittävät
21416: saaden lisäksi tähän vuosina 1934-35 val- alueen kuntien taloudelliset voimavarat ja
21417: tion avustusta. mahdollisuudet.
21418: Sisäsatamaan johtavan ns. Truutinkarin Merikarvia ja sen lähikunnat ovat kaikki
21419: väylän yhä mataloituessa ja käydessä meren- varsin metsärikkaita ja antaakin metsä muo-
21420: kululle varsin vaaralliseksi, ruvettiin suorit- dossa tai toisessa näitten kuntien asujien pää-
21421: tamaan tutkimuksia ns. Halluskerin väylän asiallisen toimeentulon, joten se on näin ollen
21422: sopivaisuudesta sisääntuloväyläksi. Tämä ete- ratkaiseva tekijä näitten kuntien työllisyys-
21423: läinen eli Halluskerin väylä olisikin asian- kysymyksiä hoidettaessa.
21424: tuntijain lausunnon mukaan erittäin sopiva Merikarvian kunnan, yksin tai yhdessä pai-
21425: tähän tarkoitukseen. Tie- ja vesirakennus- kallisten yrittäjäin kanssa, tehtäväksi tämä
21426: hallituksen toimesta ja merenkulkuhallituk- väylän syvennys on ylivoimainen tehtävä.
21427: sen ohjeitten mukaan on nyt tälle väylälle Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
21428: laadittu suunnitelma ja kustannusarvio, joka
21429: päättyy 31 milj. markkaan. Tämän Hallus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
21430: kerin väylän kunnostaminen tekisi tarpeetto- tulo- ja menoarvioon 31 miljoonan
21431: maksi nykyisen Truutinkarin väylän kalliiksi markan suuruisen määrärahan JYieri-
21432: tulevan hoidon. karvi(J;n satamaan johtavan ns. H allus-
21433: Mikäli tätä ns. Halluskerin sisääntuloväy- kerin väylän syventämiseksi ja ruop-
21434: lää ei saada syvennetyksi ja siten turvatuksi paa.miseksi.
21435: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
21436:
21437:
21438: Arvo Sävelä. Nestori Kaasalainen.
21439: Pertti Rapio. Eino E. Heikura.
21440: Einari Jaakkola. Laura Brander-Wallin.
21441: Matti Raipala. 0. Lindblom.
21442: Lauri Murtomaa.
21443:
21444:
21445:
21446:
21447: 62
21448: 1874
21449:
21450: IV,573. - Rah.al. N:o 439.
21451:
21452:
21453:
21454:
21455: Rapio ym. : Määrärahan osoittamisesta 1II erikm·vian satamaan
21456: johtavan l4ivaväylän ruoppaamiseen.
21457:
21458:
21459: E d u s k u n n a ll e.
21460:
21461: Viime keväänä eduskunnan kulkulaitos- Aivan varmaa on, että sahateollisuutta
21462: valiokunta kävi tutustumassa Merikarvian sa- näillä seuduilla ryhdyttäisiin laajentamaan.
21463: tarrnaoloihin ja laivaväylän ruoppauskysymyk- Samoin saisi käsi- ja pienteollisuus edelly-
21464: seen. Tällöin kävi selville, etteivät suurempia tykset kehittymiselleen.
21465: lasteja lastaavat laivat voi päästä satamaan, Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta
21466: vaan niiden on jäätävä etäälle merialueelle, onkin laivaväylän ruoppaussuunnitelma ja
21467: jossa lastaus pienempien aluksien välityk- kustannusarvio tehty. Tästä huolimatta, ja
21468: sellä suoritetaan. Tämä nostaa tietenkin lmo- vaikka asiasta on aikaisemmin tehty edus-
21469: mattavasti lastauskustannuksia, mistä joh- kunta-aloitekin, hallitus ei ole katsonut t·ar-
21470: tuen tämän aikoinaan merkittävän luonnon- peelliseksi ottaa ·esittämäänsä ensi vuoden ta-
21471: sataman toiminta on tyrehtynyt aivan vähäi- lousarvioon määrärahaa tätä tarkoitusta var-
21472: seksi. Tällainen haitta voitaisiin poistaa lai- ten.
21473: vaväylän syventämisellä. Se avaisi koko Poh- Edellä sanotun perusteella ja viitaten toi-
21474: jois-Satakunnan väestölle mahdollisuudet vomusaloitteeseen n: o 429 ( 1954 vp) ehdo-
21475: elinkeinoelämänsä parantamiseen, mitä ny- tamme,
21476: kyisin työttömyydestä kärsivä väestö erityi- että Eduskunta ottaisi vtwden 1955
21477: sesti kaipaa. Rautatiestä etäällä olevat laajat tulo- ja menoarvioon 31 000 000 mar-
21478: metsäalueet antaisivat runsaasti työmahdolli- kan määrärahan 111erikarvian sata-
21479: suuksia silloin, kun puutavaran vientimah- maan johtavan laivaväylän ruoppauk-
21480: dollisuudet satamasta saataisiin järjestymään. sen suorittamista varten.
21481: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
21482:
21483: Pertti Rapio. Mauri Ryömä.
21484: Irma Rosnell. Irma Torvi.
21485: 1875
21486:
21487: IV,a74. - Rah.al. N:o 440.
21488:
21489:
21490:
21491:
21492: N. Nurminen ym..: Määrärahan osoittctmisesta Himangan sata-
21493: man ruoppaamiseen.
21494:
21495:
21496: E d u s k u n n a ll e.
21497:
21498: Keski-Pohjanmaalla on useita jokia ja dollinen, koska merenkäynti ei pääse vaikut-
21499: hyviä satamia, jotka ovat omiaan antamaan tamaan satamaan. Sisääntuloväylä on pie-
21500: mahdollisuuksia teollisuuden syntymiselle, nin kustannuksin valaistaviSBa. Siihen tar-
21501: jos valtion taholta riittävästi edistetään näi- vitaan vain kahdet linjavalot.
21502: den paikkojen yhdistämistä edullisesti maan- 3. Satama on :allasmainen, mistä on se
21503: tie- ja rautatieliikenteen yhteyteen. etu, että mereltä käyvä aallokko häviää
21504: Nykyisellään Keski-Pohjanmaa on valta- satama-altaassa. Satama on kylliksi tilava
21505: osaltaan pienviljelysseutua. Maatalous ei suureliekin liikenteelle ja välittömässä lähei-
21506: kuitenkaan anna riittäviä elinmahdollisuuk- syydessä on suojaisia paikkoja esim. puu-
21507: sia, vaan kaikki pientilalliset joutuvat hake- tavaran varastointiin.
21508: maan muualta ansiotyötä selviytyäkseen me- 4. Luonto on muodostanut sataman suulle
21509: noistaan ja heidän lapsensa muuttamaan luonnollisen aallonmnrtajan, joka voidaan
21510: muualle työnhakuun. Myös varsinaisesta an- aivan pienin kustannuksin kiviriuttojen välit
21511: siotyöstä elävän työväestön määrä on suuri, täyttämällä saada merenkäynnin täysin estä-
21512: eikä heillä ole nykyisin riittävästi työtä, väksi.
21513: vaan monissa kunnissa esiintyy jatkuvaa 5. Lestijoessa on voimavaroja teollisuu-
21514: työttömyyttä. Keski-Pohjanmaalle täytyisi- delle ja sen suun suvantoalue muodostaa
21515: kin saada syntymään huomattavaa teolli- erinomaisen laituripaikan pienehköille aluk-
21516: suutta, jotta voitaisiin poistaa tämä ns. ra- sille ja hinaajille, ja kun joen pohjassa ei
21517: kenteellinen työttömyys. ole kiviä, sen väylä voidaan pienin kustan-
21518: 'Teollisuuden syntymiselle ovat kaikki edel- nuksin ruopata 12 jalkaa syväksi.
21519: lytykset olemassa, mutta valtiovallan on toi- Edellä esitetyt asiat puhuvat sen puolesta,
21520: menpiteillään edistettävä sen kehitystä ja että Himangan satamaila on edellytyksiä
21521: tässä tapauksessa myönnettävä varoja Hi- kehittyä ensiluokkaiseksi satamaksi, kunhan
21522: mangan sataman kunnostamiseen. Sataman suoritetaan ruoppausta Lestijokisuulla ja
21523: puolesta puhuvat seuraavat näkökohdat: sen pohjoiselle rannalle rakennetaan puu-
21524: 1. Satama on syvä ,tralli", ajettu v. 1926 tavaran varastoimis- ja purkausalue sekä
21525: 28 jalassa. Samassa yhteydessä on todettu sinne johtava tie.
21526: luotausmittauksissa, ettei satamaan johta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21527: valla väylällä ole 6 syitä, siis 36 jalkaa ma-
21528: talampaa kohtaa. Pohja on kivetöntä ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
21529: pitävää savimutaa. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
21530: 2. Satamaan merestä johtava väylä on kan suur·uisen määrärahan ruoppaus-
21531: suurimmaksi osaksi suora, tehden vain yhden töiden aloittami.seksi Himangan sata-
21532: 20 asteen mutkan, joka mutka on paras mah- rnassa.
21533: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
21534:
21535: Nestori Nurminen. Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
21536: 1876
21537:
21538: IV,575. - Rah.al. N:o 441.
21539:
21540:
21541:
21542:
21543: Åsvik ym.: Määräraha,n osoittamisesta Kaskisten sataman
21544: laajennustöitä varten.
21545:
21546:
21547: E d u s k u n n a ll e.
21548:
21549: Maamme satamaliikenteessä on havaitta- jois- ja Keski-Soomen vientikuljetuksia lä-
21550: vissa jo tootantoelämän nykyisessä vaiheessa hinnä talven aikana. Kaskisten kaupunki
21551: monia haittoja ja puutteellisuuksia. Näistä on Å. Lönnrothin avulla laatinut sataman
21552: yhtenä huomattavimpana puutteena ovat laajentamissuunnitelman, josta saatajsiin Å.
21553: jääsuhteista johtuvat liikennerajoitukset Relanderin mukaan suhteellisen huokeilla
21554: talviliikenteen aikana. Toisena haittana on järjestely- ja rakennustöillä sekä tarvitta-
21555: se, että satamat, jotka sijaitsevat Pohjanlah- villa teknillisillä välineillä varustettuna hy-
21556: den pohjoisimmassa osassa, ovat liian yksi- vin käyttökelpoinen talvisatama. Huomat-
21557: puolisesti vientisatamia ja että suuret tuon- tava on myös, että Kaskisten satama, jonka
21558: tisatamat sijaitsevat maan etelä- ja lounais- nykyiset laiturit ovat itsestään syvän väylän
21559: osissa. Nämä tekijät aiheuttavat ylipitkiä matalimmassa osassa, on jo nyt pystynyt
21560: kuljetusmatkioja sekä esteitä satamien jatku- palvelemaan Pohjois-Suomen talviliikennettä
21561: valle toiminnalle. Edellä viitattujen haitto- silloin, kun väylä sinne on kyetty pitämään
21562: jen poistamiseksi sekä talvisatamiimme suun- auki. Tämä on taas ollut mahdollista nykyi-
21563: tautuvien kuljetusten lyhentämiseksi ja te- sin jäänsärkijävoimin samalla jäänsärkijällä
21564: hostamiseksi erityisesti tulevaisuudessa olisi kuin Rauma j'a Mäntyluoto.
21565: rakennettava läpi vuoden auki pidettävä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
21566: suorituskykyinen vienti- ja tuontisatama.
21567: Monet satama-asiantuntijat ja mm. valtion että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
21568: teollistamis- ja suunnittelukomiteat ovat pää- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 ?nark-
21569: tyneet siihen tulokseen, että Kaskisen luon- kaa Kaskisten sataman laajennustöi-
21570: nonsatama sopisi parhaiten edistämään Poh- den aloittamiseksi.
21571: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
21572:
21573: Toivo Asvik. Väinö Tikkaoja.
21574: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
21575: T. Saloranta. Matti Koivunen.
21576: 1877
21577:
21578: IV,ll7G. - Rah.al. N:o 442.
21579:
21580:
21581:
21582:
21583: Manninen ym.: Määrärahan osoitta,misesta uittokanavan ra-
21584: kentamiseksi Taipaleen kanavan viereen.
21585:
21586:
21587: E d u s k u n n a ll e.
21588:
21589: Pohjois-Savosta maastavietävän puutava- piiri on toimittanut asianmukaiset maasto-
21590: ran kuljettamiseksi on käytettävissä Varkau- tutkimuksetkin jo v. 1950 Taipaleen kana-
21591: den ja Heinäveden uittoreitit. Näistä Var- van vierelle rakennettavaa uutta kanavaa
21592: kauden reitti on noin 30 km lyhyempi ja on varten.
21593: sillä Kannuksen kanava, jonka teho on noin Kun Varkauden kauppalassa jo nyt on
21594: 500 nippua 8 tunnissa, sekä Varkauden kaup- laajamittaista työttömyyttä, joka ensi tal-
21595: palassa oleva Taipaleen kanava, jonka teho vena todennäköisesti saavuttaa huippuluvut,
21596: on ainoastaan noin 200 nippua 8 tunnissa. olisi mainitun kanavasuunnitelman toteutta-
21597: Viimeksi mainitun kanavan heikosta tehosta misen kautta sen rakennustöillä suuri merki-
21598: johtuen joudutaan suurin osa puutavaroista tys työttömyyden helpottajana.
21599: lauttaamaan pitempää ja hankalampaa Hei- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21600: näveden reittiä myöten, aiheuttaen korkeam-
21601: pia lauttauskustannuksia ja vaikuttaen mm. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
21602: kantohintoja a1entavasti. tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
21603: Tähän asiaan on kiinnitetty huomiota sekä kan määrärahan uittokanavan raken-
21604: tuottajain, teollisuuden että kunnallisten elin- tamiseksi Varkauden kauppalctssa ole-
21605: ten taholta. Kuopion tie- ja vesirakennus- van Taipaleen laivakanavan viereen.
21606: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
21607:
21608: Hugo Manninen. K. F. Haapasalo.
21609: Esa Hietanen. Martti Leskinen.
21610: Toivo H. Kinnunen.
21611: 1878
21612:
21613: IV,577. - Rab.al. N:o 448.
21614:
21615:
21616:
21617:
21618: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Porin
21619: kaupungille Mäntyluodon sataman uuden osan laiturien,
21620: nostokurkien ja varastosuojien rakentamista v®·ten.
21621:
21622:
21623: E d u s k u n n a 11 e.
21624:
21625: Mäntyluodon sataman 330 metriä pitkän ja kohtuus, että myös valtiovalta omalta
21626: uuden osan rakentaminen on kesken. Runko osaltaan ottaa osaa sataman rakennus- ja
21627: on nyt valmis, joten olisi välttämätöntä laajennustöihin.
21628: saada laiturien, raiteiden, nostokurkien ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21629: varastorakennusten rakentaminen .käyntiin. nioittavasti,
21630: Mäntyluodon satama ei suinkaan ole Porin
21631: kaupungille tuottava, sillä esimerkiksi vuonna että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
21632: 1952 sen tulot olivat 91,387,428 markkaa, tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
21633: mutta menot kokonaista 221,885,021 mark- markan määrärahan avustuksena Po-
21634: kaa. Tämän perusteella ja myös koska Män- rin kaupnngille Mäntylnodon sataman
21635: tyluodon satama ei palvele yksinomaan Po- nuden osan laitnrien, raiteiden, nosto-
21636: rin kaupunkia, vaan koko maata, on oikeus knrkien ja varastosnojien rakenta-
21637: mista varten.
21638: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
21639:
21640: Irma Rosnell. Mauri Ryömä. Pertti Rapio.
21641: 1879
21642:
21643: IV,57s. - Rah.al. N:o 444.
21644:
21645:
21646:
21647:
21648: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Inhotunjärven vesis-
21649: tön perkaamiseen.
21650:
21651:
21652: E d u s k u n n a ll e.
21653:
21654: Eduskunnaltle ja maan ·hallitukselle on eri ovat lisänneet tulvavaaroja Inhotunjärven
21655: muodoissa viime vuosina esitetty niitten toi- ja sen alapuolella olevien vesistöjen viljelyk-
21656: menpiteitten ajankohtaisuutta ja tärkeyttä, si'lle, 'koska osa Karvian joen vesiä on suun-
21657: jotka liittyvät ~vesiperäisten maittemme pe- tautunut Kynäsjärven kautta tähän vesistöön
21658: ruskuivatuksen ,tehostamiseen. Tällaisina on aiheuttaen vahinkoja ei vain Kankaanpään
21659: esitetty mm. Pohjois-Satakunnan alueella ole- Kynäsjärven alueella, vaan myös Pomar-
21660: van Karvian:joen vesistön ja siihen liittyvien kussa, Noormarkussa ja Ahlaisissa, niin per-
21661: sivuhaarojen perkaushankkeitten loppuun kaushankkeiden toimeenpano myös täällä ala-
21662: saattamista niin sen ala- kuin yläjuoksulla juoksulla, Ahlaisista ylöspäin, olisi järkevä
21663: sekä Inhotun- ym. järvien ja siihen liit- ja erittäin ajankohtainen.
21664: tyvän vesistön perkaushankkeen toimeen- On mainittu, että Inhotunjärven vesistöön
21665: panoa Aihlaisten, Noorma.rkun, Pomarkun, kuuluvan perkaushankkeen kustannukset
21666: Lavian ja Kankaanpään kuntien alueita ikos- nousisivat korkeammalle kuin monissa ylem-
21667: kevana. Mainitun Inhotunjärven vedenpin- pänä suoritetuissa perkaushankkeissa, mutta
21668: nan järjestely sekä Noormarkun joen ym. sen taloudellisesti laaja'kantoista merki-
21669: niihin liittyvien koskien ja jokien perkaus- tystä voidaan puolustaa monilla vaimutta-
21670: han:kkeiden käytännöllistä toimeenpanoa on villa ,perusteH1a. Näistä voisimme mainita
21671: kuitenkin hidastuttanut se, ettei tutkimuksia mm. sen, että Pohjois"Sata.kunnan alueella,
21672: ja suunnitelmia ole saatu lopulliseen hyväk- missä viljelysmaitten peruskuivatuksen puut-
21673: sy,ttävään kuntoon, joten valtion käytännölli- tumisesta johtuvat haitat ovat suuremmat
21674: siä toimenpiteitä ei ole esityksistä ja aloit- 'kuin missään muussa osassa Sata:kuntaa, oli-
21675: teista huolimatta saatu käyntiin. Nyt on kui- vat mm. v. 1953 kesän tulvavahingot yli
21676: tenkin maataloushallituksen toimeksiannosta 42 milj. markkaa. Kuluvankin vuoden (1954)
21677: toimitusinsinööri Veli Hakari Helsingistä tulvavahingot ovat melkoiset, joskaan lopul-
21678: saanut ·valmiiksi lopuHisen perkaussuunnitel- lisia arviolukuja ei vielä voida esittää. Näillä
21679: man kustannus- ym. laskelmineen, joten samoilla alueilla olivat myös halla-aikojen
21680: tässä suhteessa on edellytykset myös käy- taloudelliset vahingot •ja menetykset mm.
21681: tännöllisille toimenpiteiHe. v. 1949 ja v. 1952 yhteensä lähes 250 milj.
21682: Tämän tutkimuksen mukaan tulee lm. markkaa. Vastaista asutustyötä ajatel'len ko.
21683: Inhotun- ym. järvien ja jokien alueella :A:h- perkaushanke antaisi edellämainituissa kun-
21684: laisten, Noormarkun, Pomarkun, Lavian ja nissa 3 750-4 500 ha lisää maatalousmaata
21685: Kankaanpään kuntien alueeLla saavutettava lisääntyvän väestön elinehtojen tur,vaami-
21686: ja laskettu hyötyalue käsittämään yhteensä seksi, antaisi tämän seutukunnan työvoi-
21687: 3 750 ha sekä pahojen tulva-aikojen poistu- malle tarpeellista ansiotyötä ja av,aisi työ-
21688: misesta kansantaloudellisesti laskettava hyö- tilaisuuksia pitempääkin aikaa silmäHä pi-
21689: tyalue aina 4 500 ha, niistä esim. Kynäsjär- täen. Mainittakoon lisäksi, että Noormarkun
21690: ven ja Turmajärven alueella I:rrhotunjärven ja Ahlaisten kuntien alueella on lähes 30
21691: yläpuolella lähes 1 000 ha. maanhankintatilaa ja lisämaan saajaa, jotka
21692: Kun nimenomaan Karvian joen yläjuok- kärsivät tulvista, sijaiten nämä tilat pää-
21693: sul1la toimeenpannut jokien ym. perkaukset asiassa Noormarkussa. Samoin v. 1953 suven
21694: 1880 IV,57S. - Inhotunjärven vesistön perkaaminen.
21695:
21696:
21697: tulvavahingot koskivat Ahlaisissa 98 tilaa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
21698: Noormarkussa 122 tilaa ja Pomarkussa 102 tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
21699: tilaa. markan määrärahan Ahlaisten, N oor-
21700: Enemmittä perusteluitta ja huomioonottaen, markun, Pomarkun, Lavian ja Kan-
21701: että niin maataloushallitus kuin toimitus- kaanpään kunnissa olevan Inhotun-
21702: insinööri Haekari Helsingistä voivat asian- ym. järvien ja vesistön perkaushank-
21703: tuntijalausunnoillaan antaa lisävalaistusta keiden alkuun saattamiseksi vuonna
21704: asiaan, pyydämme jättää edelläolevan edus- 1955 kyseessä olevan vesistön alajuok-
21705: kunnan ja sen valiokuntien enempään käsit- suUa.
21706: telyyn.
21707: Edellä olevaan viitaten sa;amme kunnioit-
21708: taen ehdottaa,
21709: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1954.
21710:
21711: Eino E. Heikura. Arvo Sävelä. Lauri Murtomaa.
21712: Einari Jaakkola. Pertti Rapio. Matti Raipala.
21713: Urho Kähönen. Laura Brander-Wallin. Nestori Kaasalainen.
21714: 1881
21715:
21716: IV,579. - Rah.al. N:o 445.
21717:
21718:
21719:
21720:
21721: Kelovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyynelmysjärven-
21722: Kaislasen ja siihen liittyvien järvien vedenpinnan alenta-
21723: miseen.
21724:
21725:
21726: E d u s k u n n a ll e.
21727:
21728: Maassamme on paljon veden vaivaamia vuoksi. Eräs näistä on jo 1920-luvulta asti
21729: viljelysmaita, joiden tuottoisuus siitä suu- vireillä ollut Kyynelmysjärven-Kaislasen
21730: resti kärsii. Samoin on mahdollisuus saada ym. järvien vedenpinnan alentaminen Lap-
21731: huomattavassa määrässä uutta peltoa vilje- peen pitäjässä. Kymen maanviljelysinsinööri-
21732: lykseen hedelmällisistä soista ja järvien ran- piiri on hankkeesta suorittanut tutkimuksen
21733: talietteistä kuivatusten ja vesistöjen pinnan ja tehnyt kustannusarvion. Suunnitelmaan
21734: alentamisen kautta. Kun täten voidaan ko- kuuluu useampien järvien pinnan alentami-
21735: hottaa entisten viljelmien tuottoisuutta sekä nen kanavoimisen kautta, jolloin hyötyalue
21736: samalla hankkia lisämaata sen puutteessa käsittäisi n. 650 ha. Kustannusarvio on vain
21737: oleville liian pienille viljelmille, ovat kuiva- 15 milj. markkaa, joten kysymyksessä on
21738: tustyöt merkitykseltään hyvin tärkeitä. Sa- erittäin taloudellinen hanke. Siitä tulee kus-
21739: malla ne lisäävät työtilaisuuksia maaseu- tannusta hehtaaria kohti vain n. 23 000
21740: dulla, jossa niistä on viime vuosien talou- markkaa. Jotta tämä kauan vireillä ollut
21741: dellisen kehityksen seurauksena ollut suurta edullinen hanke vihdoin saataisiin toteute-
21742: puutetta. Siksi pitäisikin kuivatustöihin tuksi, pitäisi sitä varten saada määräraha.
21743: kiinnittää nykyistä paljon suurempaa huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21744: miota.
21745: Maanviljelysinsinööripiirien toimesta on että vuoden 1955 tulo- ja menoar-
21746: tutkittuja ja valmiiksi suunniteltuja hyvin vioon otettaisiin 15 000 000 markan
21747: taloudellisia kuivatushankkeita lukuisasti, määräraha Lappeen kunnassa sijaitse-
21748: jotka ovat saaneet jäädä odottamaan toteut- van Kyynelmysjärven-Kaislasen ja
21749: tamistaan vuosikausiksi varojen vähäisyyden siihen liittyvien järvien vedenpinnan
21750: alen tamiseksi.
21751: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
21752:
21753: Tauno Kelovesi. Usko Seppi.
21754: Niilo Nieminen. Toivo Kujala.
21755:
21756:
21757:
21758:
21759: 63
21760: 1882
21761:
21762: IV,5so. - Rah.al. N:o 446.
21763:
21764:
21765:
21766:
21767: Eskola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vesistöjen
21768: laskemista varten.
21769:
21770:
21771: E d u s k u n n a 11 e.
21772:
21773: Tulvat aiheuttavat maassamme joka vuosi työttömyyttä ja on puutetta työtilaisuuksista,
21774: maataloudelle huomattavia vahinkoja, ja jos niin jokien perkaaminen ja sen kautta mah-
21775: sademäärät muodostuvat vähänkin normaalia dolliseksi tulevat muut kuivatustyöt antaisi-
21776: suuremmiksi, saattavat sadot kokonaankin vat runsaasti kansantaloudellisesti hyödyllisiä
21777: tuhoutua laajoilla alueilla, niinkuin kulu- ja nopeasti tuloja tuottavia työkohteita.
21778: neena kesänä on tapahtunut. Samalla kun Jotta keskeneräiset perkaukset saataisiin lop-
21779: tulvat aiheuttavat jatkuvasti vahinkoja, tu- puun suoritetuksi ja välttämättömien ja vi-
21780: hoten ja alentaen satojen määrää ja laatua, reillä olevien toteuttamattomien töiden suo-
21781: ne estävät samalla myös voimaperäisen ja rittamiseen päästäisiin jo ensi vuoden aikana
21782: suunnitelmallisen maatalouden harjoittami- riittävässä laajuudessa, olisi momentin mää-
21783: sen näillä alueilla. Suurimpana syynä tul- rärahaa lisättävä.
21784: vien laajentumiseen on, että varsinkin sodan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21785: jälkeen tapahtuneitten kuivatustöiden yhtey- nioittaen,
21786: dessä ovat pääväylät jääneet varojen puut-
21787: teessa perkaamatta taikka keskeytyneet. Eri- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
21788: koisesti Pohjanmaan tasankoalueella olevien tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n III lu-
21789: jokien perkaaminen olisi lisääntyvien vahin- vun 2 momentille vesistöjen laskemi-
21790: kojen estämiseksi kiireellisesti suoritettava. siin 200 000 000 markan lisämäärä-
21791: Kun näillä samoill..t alueilla on jatkuvasti rahan.
21792: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
21793:
21794: Kusti Eskola. S. S. Aittoniemi.
21795: Kauno Kleemola. Wiljam Sarjala.
21796: 1883
21797:
21798: IV,5st. - Rah.al. N:o 447.
21799:
21800:
21801:
21802:
21803: Kujala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kollinlammen alueen
21804: kuivaamiseen.
21805:
21806:
21807: E d u s k u n n a ll e.
21808:
21809: Kuusankosken ja Iitin kuntien rajamailla kin esiintymään sekä Kuusankosken että
21810: on noin 1 000 ha käsittävä vedenvaivaama Iitin kunnissa. Näissä kunnissa esiintyvän
21811: alue, josta on viljeltyä noin 500 ha ja loppu- työttömyyden torjunnan kannalta olisi eri-
21812: kin on viljelyskelpoista maata. Tämän koisen tärkeätä, että Kollinlammen vedenpin-
21813: alueen omistaa noin 70 talonpoikaistalautta nan alentamistyöt aloitettaisiin mahdollisim-
21814: ja osalla heistä ei muualla peltoa olekaan. man pian.
21815: Kun tulvakesinä näiltä pelloilta ei saada Valtio on jo aikaisemmin suorittanut vie-
21816: juuri nimeksikään satoa, niin joutuvat tä- märöimistöitä tällä alueella, mutta mainitun
21817: män alueen viljelijät varsin vaikeaan ase- lammen vesi nykyisellä korkeudella tekee vie-
21818: maan. Pohjavesi tällä alueella on niin kor- märöimisen tehottomaksi. Näin on sekin työ,
21819: kealla, ettei 2 000 hehtaarin alalla voida suo- mikä jo on suoritettu, hukkaan mennyttä.
21820: rittaa salaojitusta. Töiden käyntiin saattaminen mahdollisimman
21821: Alustavia tutkimuksia tämän alueen kui- nopeasti on sekä tämän alueen viljelijöiden
21822: vaamiseksi, mikä tapahtuisi Kollinlammen että työllisyyden kannalta erikoisen tärkeää.
21823: vedenpintaa alentamalla, on jo aikaisemmin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21824: suoritettu, mutta lopulliset suunnitelmat ja
21825: töiden aloittaminen on varojen puutteessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
21826: lykkääntynyt. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
21827: Kouvolan työvoimapiirin alueella työttö- kan määrärahan suunnitelmien laati-
21828: myys on ollut vaikeimpia maassamme, ja to- miseksi ja töiden alkuun saattamiseksi
21829: dennäköisesti työttömyyttä tulee Iähiaikoina- Kollinlammen alueen kuivaamiseksi
21830: Kuusankosken ja litin kunnissa.
21831: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
21832:
21833: Toivo Kujala. Hemming Lindqvist.
21834: Eino Roine. Toivo Niiranen.
21835: Tauno Kelovesi.
21836: 1884
21837:
21838: IV,5s2, - Fin.mot. N:o 448.
21839:
21840:
21841:
21842:
21843: Wickman m.fi.: Angående anvisande av anslag för upp-
21844: rensning av mellersta loppet av Kronoby å.
21845:
21846:
21847: T i ll R i k s d a g e n.
21848:
21849: Under de senaste decennierna har talrika omfattning inträffat i denna by och andra
21850: och ed'rfektiva årensningsa!'lbeten företagits i områden vid Kronoby ås mellersta lopp,
21851: vårt land, vilka varit till fromma för vårt alltså på markerna i Terjärv kommun.
21852: lruntbruk. Men man kan icke undgå att lägga Då inom området, dvs. i Kronoby och Ter-
21853: märke till, att en del av dessa upprensningar järv kommuner, för närvarande pågår ny-
21854: inte enbart medfört nytta, utan att en del skifte, vore det absolut nödvändigt att ome-
21855: områden drabbats av ännu större översväm- delbart få nödiga upprensningar av ifråga-
21856: ningar efter årensningarna än före dem. varande å till stånd. Dessa arbeten borde
21857: Detta har framförallt skett i de fall, då man utföras som ordinarie sådana. Bygdens folk
21858: rensat en ås övre lopp utan att nödiga ar- är i behov av de arbetsförtjänster en omfat-
21859: beten utförts i samma ås nedre lopp. Följ- tande årensning för med sig, ty bygden är
21860: den av sådana partiella rensningar är att en utpräglad småbrukar- och arbetarbygd.
21861: områden nedanför de rensade områdana Då upprensningen av mellersta loppet av
21862: översvämmas inte bara vårtid utan även vid Kronoby å är ett livsvillkor för bygdens
21863: varje rikligare regnperiod. jordbruk och nödvändig för genomförandet
21864: I Kronoby å eller Porrasenjoki har rens- av nyskiftet i trakten, får vi vördsamt
21865: ningar utförts dels i dess översta lopp dels i föreslå,
21866: dess nedersta lopp. Inom Terjärv kommuns
21867: område finns dock sträckor, där rensnings- att Riksdagen i 1955 års statsförslag
21868: arbeten inte verkställts. Då vissa torrlägg- måtte införa .ett anslag om 10 miljoner
21869: nings- och sjösänkningsarbeten av stor om- mark för upprensning av mellersta
21870: fattning skett ovanför t. ex. Småbönders by loppet av K ronoby å.
21871: i Terjärv, har översvämningar av ödesdiger
21872: Helsingfors den 15 september 1954.
21873:
21874: Albin Wickman. Bertel Lindh.
21875: Grels Teir. John Forsberg.
21876: Verner Korsbäck. Kurt Nordfors.
21877: Sven Högström. Arthur Larson.
21878: 1885
21879:
21880: IV,5s2. - Rah.al. N:o 448.
21881: Suomennos.
21882:
21883:
21884:
21885:
21886: Wickman ym..: Määrärahan osoittamisesta Kruunu.pyyn joen
21887: keskijuoksun perkaamiseen.
21888:
21889:
21890: E d u s k u n n a ll e.
21891:
21892: Viime vuosikymmenien aikana on maas- on tässä kylässä ja muilla alueilla Kruunu-
21893: samme ryhdytty moniin ja tehokkaisiin joen- pyyn joen keskijuoksun varrella, siis Teeri-
21894: perkaustöihin, jotka ovat olleet hyödyksi järven kuntaan kuuluvilla mailla, sattunut
21895: maanviljelyksellemme. Mutta ei voi välttyä laajuudeltaan kohtalokkaita tulvia.
21896: panemasta merkille, että eräät näistä per- Kun alueella, ts. Kruunupyyn ja 'Teerijär-
21897: kauksista eivät ole tuoneet mukanaan yksin- ven kunnissa, parhaillaan on käynnissä uusi-
21898: omaan hyötyä, vaan että eräillä alueilla tul- jako, olisi ehdottoman välttämätöntä saada
21899: vat ovat olleet vielä suuremmat joenperkans- tarpeelliset perkaukset kysymyksessä olevassa
21900: ten jälkeen kuin ennen niitä. Näin on käy- joessa heti aikaan. Nämä työt olisi suoritet-
21901: nyt ennen muuta niissä tapauksissa, joissa tava varsinaisina töinä. Seudun väestö on
21902: on perattu joen yläjuoksu suorittamatta tar- niiden työansioiden tarpeessa, joita laaja
21903: peellisia töitä saman joen alajuoksulla. 'Täl- joenperkaus tarjoaa, sillä seutu on tyypillistä
21904: laisista osaperkauksista on ollut seurauksena, pienviljelijä- ja työläisseutua.
21905: että perattujen alueiden alapuolella olevat Kun Kruunupyyn joen keskijuoksun per-
21906: alueet eivät tulvi vain keväisin, vaan myös kaaminen on elinehto seudun maataloudelle
21907: jokaisena runsaampana sadekautena. ja välttämätön uusiJaon toteuttamiseksi
21908: Kruunupyyn joessa eli Porrasenjoessa on alueella, ehdotamme kunnioittaen,
21909: toimeenpantu perkauksia osaksi sen ylä- ja
21910: osaksi alajuoksulla. Teerijärven kunnan että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
21911: alueella on kuitenkin aloja, joissa perkansta tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
21912: ei ole suoritettu. Kun eräitä laajoja kuiva- markan määrärahan Kruu.nu.pyyn
21913: tus- ja vedenlaskutöitä on suoritettu mm. joen keskijuoksun perkaamista varten.
21914: Teerijärven Småböndersin kylän yläpuolella,
21915: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
21916:
21917: Albin Wickman. Bertel Lindh.
21918: Grels Teir. John Forsberg.
21919: Verner Korsbäck. Kurt Nordfors.
21920: Sven Högström. Arthur Larson.
21921: 1886
21922:
21923: IV,5s3. - Fin.mot. N:o 449.
21924:
21925:
21926:
21927:
21928: Wickman m.fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
21929: rensning av Perho å.
21930:
21931:
21932: T i 11 R i k s d a g e n.
21933:
21934: I statsförslaget för 1955 finns ett anslag lingarna inom Norrby och andra bosättnings-
21935: om 5 miljoner mark ,för uppmuddringen av områden vid ån blivit fullständigt förstörda
21936: Perho älvs mynning i syfte att förbättra denna sommar liksom många gånger förut.
21937: flottningsförhållandena". Vi tror att detta On inte en snar och effektiv upprensning av
21938: anslag är behövligt och välmotiverat, och vissa delar av Perho å inom Nedervetil oeh
21939: hoppas att Riksdagen skall godkänna det- Karleby bosättningsområden sker, kommer
21940: samma. Men då det uppmuddringsarbete re- det att bli omöjligt att fortsätta med jord-
21941: geringen föreslår inte kommer att avlägsna bruket i en del av de områden, som ligger
21942: de missförhållanden, som en ofullständig och invid nämnda vattendrag.
21943: illa planerad rensning av nämnda å medfört På ovanstående grunder får vi vördsamt
21944: för vidsträckta områden i N edervetil och föreslå,
21945: Karleby kommuner, anser vi, att ett anslag
21946: för en nödig rensning av vissa delar av att Riksdagen i 1955 års statsför-
21947: Perho å inom Nadervetil och Karleby kom- slag måtte införa ett anslag om 10 m~"l
21948: muner bör införas i 1955 års statsförslag. Vi joner mark för påbörjande av nödiga
21949: kan som exempel på vilka ödesdigra följder rensningsarbeten av Perho å inom Ne-
21950: U:pprensningen av Perho å ovanför Neder- dervetil och Karleby kommuner.
21951: vetil medfört nämna, att en stor del av od-
21952: Helsingfors den 15 september 1954.
21953:
21954: Albin Wickman. Bertel Lindh.
21955: Grels Teir. John Forsberg.
21956: Verner Korsbäck. Kurt Nordfors.
21957: Sven Högström. Arthur Larson.
21958: 1887
21959:
21960: IV,5ss. - Rah.al. N:o 449.
21961: Suomennos.
21962:
21963:
21964:
21965: Wickman ym.: Määrärahan osoittamisesta Perhonjoen per-
21966: kaamiseen.
21967:
21968:
21969: E d u s k u n n a 11 e.
21970:
21971: Tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle lella on aiheuttanut, voimme mainita, että
21972: 1955 on 5 miljoonan markan määräraha suuri osa Norrbyn ja muiden asutusaluei-
21973: ,Perhonjokisuun uitto-olojen parantamista den viljelyksistä joen varrella on joutunut
21974: tarkoittavan ruoppaustyön aloittamista var- täydellisen tuhon omaksi tänä kesänä, kuten
21975: ten". Uskomme, että tämä määräraha on monta kertaa aikaisemmin. Ellei Perhonjoen
21976: tarpeellinen ja hyvin perusteltu ja toivomme eräiden osien nopeata ja tehokasta perkaa-
21977: eduskunnan hyväksyvän sen. Mutta kun mista Alavetelin ja Karlebyn asutusalueilla
21978: hallituksen ehdottarua ruoppaustyö ei tule tapahdu, käy mahdottomaksi jatkaa maan-
21979: poistamaan niitä epäkohtia, joita mainitun viljelystä eräillä mainitun vesistön varrella
21980: joen epätäydellinen ja huonosti suunniteltu olevilla alueilla.
21981: perkaaminen on aiheuttanut laajoilla alueilla Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
21982: Alavetelin ja Karlebyn kunnissa, katsom- nioittaen;
21983: me, että Perhonjoen eräiden osien perkaa-
21984: miseen Alavetelin ja Karlebyn kunnissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
21985: tarvittava määräraha on sisällytettävä vuo- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
21986: den 1955 tulo- ja menoarvioon. Esimerk- markan määrärahan tarpeellisten per-
21987: kinä siitä, mitä kohtalokkaita seurauksia kaustöiden aloittamiseksi Perhonjoessa
21988: Perhonjoen perkaaminen Alavetelin yläpuo- Alavetelin ja Karlebyn kunnissa.
21989: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
21990:
21991: Albin Wickman. Bertel Lindh.
21992: Grels Teir. John Forsberg.
21993: Verner Korsbäck. Kurt Nordfors.
21994: Sven Högström. Arthur Larson.
21995: 1888
21996:
21997: IV,5s4. - Ralul. N:o 450.
21998:
21999:
22000:
22001:
22002: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Liminkaojan
22003: perkaamiseen.
22004:
22005:
22006: E d u s k u n n a ll e.
22007:
22008: Pyhäjoen kunnan Liminkakylällä on maan- suurentunut ja tulvanvaara lisääntynyt.
22009: viljelyksen pahimpana haittana pohjaveden Ojan varsilla asuvan väestön maatalouden
22010: liikakorkeus. Melkein joka vuosi kesätulvat harjoittamisen turvaamiseksi olisi Liminka-
22011: tekevät tuhojaan kasvillisuudelle useiden oja mitä kiireellisimmin perattava.
22012: satojen hehtaarien alalla. Tämä johtuu siitä, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22013: että Liminkaoja aina suurimpien sateiden
22014: aikana tulvii. Nämä tulvat ovat tulleet yhä että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22015: tuhoisemmiksi sen vuoksi, että ojaan on sen tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22016: yläjuoksulla laskettu uusia kanavia ja ojia kan määrärahan Pyhäjoen kunnan
22017: laajoilta suoalueilta. Veden määrä ojassa on alueella olevan Liminkaojan perkaus•
22018: töiden aloittamista varten.
22019: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
22020:
22021: Antti Kinnunen. Irma Torvi.
22022: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
22023: 1889
22024:
22025: IV,Gs5. - Ra.h.al. N:o 451.
22026:
22027:
22028:
22029:
22030: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vääräjoen
22031: perkaamiseen.
22032:
22033:
22034: E d u s k u n n a 11 e.
22035:
22036: Sievin kunnan alueella olevan Vääräjoen Näin ollen maatalouden tehostamisen ja.
22037: perkaaminen ja vedenpinnan lasku olisi laajentamisen sekä työllisyyden kannalta oli-
22038: maanviljelyksen kannalta mitä tärkeintä, sikin tärkeätä, että Vääräjoki mitä pikim-
22039: sillä Vääräjokeen on jo kuivattu 3 järveä, min perattaisiin.
22040: nimittäin Mäenjärvi, Evijärvi ja Kortejärvi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22041: Näissä järvissä on noin 1 000 ha vesijättö-
22042: maata, jota ei voida viljellä, koska Väärä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22043: joen perkausta ei ole toteutettu. Lisäksi joen tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar.:.
22044: perkauksella saataisiin viljelykseen jokivar- kan määrärahan Vääräjoen perkaus-
22045: ressa olevia muitakin veden vaivaamia maa- töiden aloittamista varten.
22046: alueita noin 2 000 ha.
22047: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
22048:
22049: Antti Kinnunen. Irma Torvi.
22050: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
22051:
22052:
22053:
22054:
22055: 64
22056: 1890
22057:
22058: IV,5s6. - Rah.al. N:o 452.
22059:
22060:
22061:
22062:
22063: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikajoen
22064: perkaamiseen.
22065:
22066:
22067: E d u s k u n n a ll e.
22068:
22069: Oulun läänissä sijaitseva Siikajoki on sii- käsittävät viljelysalueet tulvaveden alle usein
22070: hen varsin laajoilta alueilta laskevien jokien, pitkiksikin ajoiksi ja täten tuhoaa toisiinaan
22071: -ojien ja viemärien pääväylä, jonka perkaa- kokonaan sadon. Tämä tapahtuu siksi, että
22072: minen muodostaa perustan ja mahdollisuu- vähän alempana olevien koskien perkausta ei
22073: det Siikajokeen kallistuvien huomattavan ole saatettu loppuun eikä jokea mainitun ky-
22074: suurien alueiden kuivattamiselle. Joen per- län kohdalta ole ruopattu. Koskien perkaa-
22075: ikaamiseksi on laadittu suunnitelma ja per- mista olisi kiireellisesti jatkettava ja joki
22076: kaustöitäkin on jo suoritettu aikaisemmin Mankilan kylän kohdalla ruopattava.
22077: useina vuosina työttömyystöinä, mutta työt Näillä toimenpiteillä voitaisiin poistaa tul-
22078: on jätetty keskeneräisiksi. vavaara noin 4 000 hehtaarin viljelysalueelta,
22079: Joen perkaustöitä olisi kiireesti jatkettava joka käsittää noin 300 maanviljelystaloutta.
22080: sen vuoksi, että kesätulvat aiheuttavat joki- Yllä olevaan viitaten ehdotamme,
22081: varren asukkaiden viljelyksille suuria vahin-
22082: koja. Esim. Rantsilan kunnan Mankilan ky- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22083: län maanviljelijöiden melkein jokavuotinen tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
22084: vitsaus on kesätulvat, sillä juuri Mankilan kan määrärahan Siikajoen perkaus-
22085: kylän kohdalla joki helposti tulvii yli äyräit- töiden jatkamista varten.
22086: tensä ja saattaa laajat, tuhansia hehtaareja
22087: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
22088:
22089: Antti Kinnunen. Irma Torvi.
22090: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
22091: 1891
22092:
22093: IV,5s7. - Rah.al. N:o 453.
22094:
22095:
22096:
22097:
22098: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski- ja Poh-
22099: jois-Pohjanmaan peruskuivatustöitä varten.
22100:
22101:
22102: E d u s k u n n a ll e.
22103:
22104: Suunnitelma Keski- ja Pohjois-Pohjan- Valtion varojen sitominen edellä mainit-
22105: maan peruskuivauksien toimeenpanoa varten tuun kuivatustyöhön ei menisi hukkaan. Run-
22106: on valmiina ja valtion tulo- ja menoarviossa koviemärien kaivattaminen edistäisi suuresti
22107: on monena edellisenä vuotena osoitettu mää- viljelysmahdollisuuksien lisääntymistä, hallan
22108: räraha töiden aloittamiseksi. vaaran poistamista ja metsän kasvun parane-
22109: Tämä Pohjanmaan väestölle niin tärkeä mista.
22110: työ ei saisi raueta, vaan tulisi se saattaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22111: päätökseen. Ottaen huomioon sen, että tällä
22112: kerralla Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22113: nat ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark-
22114: työttömyyden vuoksi, nyt kyseessä olevat työt kaa Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan pe-
22115: lieventäisivät kuntalaisten hädänalaista ase- ruskuivatustöitä varten.
22116: maa.
22117: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
22118:
22119: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
22120: Pentti Liedes. J. Mustonen.
22121: Irma Torvi.
22122: 1892
22123:
22124: IV,5ss. - Rah.al. N:o 454.
22125:
22126:
22127:
22128:
22129: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ohtuanojan
22130: yläjuoksun perkaamiseen.
22131:
22132:
22133: E d u s k u n n a ll e.
22134:
22135: Paavolan ja Vihannin kuntien alueiden ei voida nyt ottaa viljelykseen. Ojan per-
22136: läpi virtaa OhtuanQja, joka laskee Paavolan kaamisen tuottama hyöty olisi siis melkoisen
22137: ja Revonlahden kuntien rajamailla Siika- suuri ja sen kustannukset toimitettujen ar-
22138: jokeen. Tämän ojan alajuoksu on aikoinaan vioiden mukaan vain n. 5 miljoonaa mark-
22139: perattu, mutta yläjuoksu kuuden kilometrin kaa.
22140: matkalta on avaamatta. Perkaamattoman ylä- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
22141: juoksun varrella sijaitsee 15 maataloutta, joi-
22142: den kaikkien viljelmät puron perkaamatto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22143: muuden vuoksi kärsivät pohjaveden liialli- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
22144: sesta korkeudesta, minkä vuoksi alueella on arviomäärärahan Ohtuanojan yläjuok-
22145: ainakin 800 ha viljelyskelpoista maata, jota sun perkaustöiden aloittamista varten.
22146: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
22147:
22148: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
22149: Pentti Liedes. Irma Torvi.
22150: 1893
22151:
22152: IV,~>s9. - Rah.al. N:o 455.
22153:
22154:
22155:
22156:
22157: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ahvenlammesta
22158: Pyhäjokeen johtavan Viirelänojan perkaamiseen.
22159:
22160:
22161: E d u s k u n n a ll e.
22162:
22163: Oulaisten kunnassa sijaitsevan Viireiän- Nykyisetkin viljelijät ovat kuitenkin vai-
22164: ojan perkaami,seksi ja Ahvenlammin alueen keuksissa pohjaveden runsauden takia. Niinpä
22165: kuivattalliseksi on aikoinaan tehty kuivatus- esim. tiloilla n: ot 82-83 ovat heinämaat
22166: suunnitelma. Tällöin on todettu, että suun- kokonaisuudessaan usein veden peitossa.
22167: nitelman toteuttamisen avulla voitaisiin kui- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22168: vattaa n. 3 400 hehtaaria veden vaivaamaa
22169: viljelys- ja metsämaata. Kuivatettavaksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22170: suunnitellulla alueella asuu entuudestaan ns. tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
22171: vanhoja tilallisia ja viime vuosina on sinne kan määrärahan Ahvenlammesta Py-
22172: maanhankintalain toimenpiteiden yhteydessä häjokeen johtavan Viirelänojan per-
22173: muodostettu runsaasti uusia tiloja, n. 300, kaustöitä varten.
22174: ja lisää on suunnitteilla.
22175: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
22176:
22177: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
22178: Pentti Liedes. Irma Torvi.
22179: 1894
22180:
22181: IV,o9o. - Rah.al N:o 456.
22182:
22183:
22184:
22185:
22186: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijokisuun
22187: puutavaraerottelulta etelään johtavan rannikkoväylän
22188: ruoppaamista varten.
22189:
22190:
22191: E d u s k u n n a ll e.
22192:
22193: Räiskön väylän valmistuttua on Kemijoki- ruoppaamiseen myönnettävä tarpeellinen
22194: suun puutavaraerottelulta etelään johtavalla määräraha, joten kunnioittaen ehdotamme,
22195: rannikkoväylällä Kraaselin salmi liian ma-
22196: tala, kapea ja mutkainen puutavaranippujen että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22197: hinaukselle, josta johtuen väylä pitäisi n. tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
22198: 1250 m:n matkalla kunnostaa. Koska tämä markan määrärahan Kemijokisuun
22199: tuotantoa palveleva väylä on vuosien ku- puutavaraerottelulta etelään johtavan
22200: luessa madaltunut, olisi sen kiireelliseen rannikkoväylän ruoppaamista varten.
22201: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
22202:
22203: Vilho Väyrynen. Arvi Turkka.
22204: Markus Niskala. J. F. Pöykkö.
22205: Erkki Koivisto. Toivo Friman.
22206: 189&
22207:
22208: IV,591. - Rah.al. N:o 467.
22209:
22210:
22211:
22212:
22213: Lindqvist ym..: Määrärahan osoittamisesta Pellinkosken.
22214: perkaamiseen.
22215:
22216:
22217: E d u s k u n n a ll e.
22218:
22219: Maan, lisämaan ja laitumen puute on vai- Kun paikallinen väestö pääosaltaan on li-
22220: keuttamassa pienviljelijäin ja maattomien sämaan ja laitumen tarpeessa olevaa sekä
22221: perheiden elämänehtoja Padasjoenkin kun- maatonta väestöä, toisi kosken perkaus hei-
22222: nassa. Pienillä uhrauksilla niitä voitaisiin dän toimeentuloonsa parannusta. Perkaus-
22223: valtion taholta helpottaa täälläkin, jos kun- työ helpottaisi myös Padasjoen kunnan työt-
22224: nan alueella sijaitseva Peilinkoski perattai- tömien työhön sijoitusta.
22225: siin. Kosken perkaamiseksi on suoritettu Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22226: tutkimuksia ja todettu, että alentamalla mai-
22227: nittua koskea n. 80 sm., saataisiin yli 200 että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22228: ha maata viljelykseen ja laitumeksi. Kosken tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markan
22229: pienuudesta johtuen perkauskustannusten on määrärahan Padasjoen kunnassa si-
22230: arvioitu kohoavan vain 3 000 000 markkaan. jaitsevan Pellinkosken perkauksen to-
22231: teuttamiseksi.
22232: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
22233:
22234: Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen. Eino Kilpi.
22235: 1896
22236:
22237: IV,592. - Fin.mot. N:o 458.
22238:
22239:
22240:
22241:
22242: Rosenberg m.fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
22243: rensning av Vörå älvs nedre lopp.
22244:
22245:
22246: T i ll R i k s d a g e n.
22247:
22248: Hänvisande till motiveringen i hemställ- att Riksdagen i statsförslaget för år
22249: ningsmotion n :o 421, inlämnad till 1954 års 1955 måtte upptaga ett anslag på 3
22250: riksdag, föreslår undertecknade, miljoner mark för upprensning av
22251: V örå älvs nedre lopp.
22252: Helsingfors den 14 september 1954.
22253:
22254: Gösta Rosenberg. Nestori Nurminen.
22255: 1897
22256:
22257: IV,oo2. - Rah.al. N:o 458.
22258: S1wmennos.
22259:
22260:
22261:
22262:
22263: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Vöyrinjoen ala-
22264: juoksun perkaamiseen.
22265:
22266:
22267: E d u s k u n n a l I e.
22268:
22269: Viitaten vuoden 1954 valtiopäivillä jätetyn että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22270: toivomusaloitteen n: o 421 perusteluihi111 alle- tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan mar-
22271: kirjoittaneet ehdottavat, kan määrärahan V öyrinjoen alajuok-
22272: S1tn perka.amista varten.
22273: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
22274:
22275: Gösta Rosenberg. Nestori Nurminen.
22276:
22277:
22278:
22279:
22280: 65
22281: 1898
22282:
22283: IV,o93. - Rah.al. N: o 459.
22284:
22285:
22286:
22287:
22288: Jaakkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kylmäpihlajan väy-
22289: lällä olevan matalikon poistamiseksi.
22290:
22291:
22292: E d u s k u n n a ll e.
22293:
22294: Vuoden 1953 tulo- ja menoarviossa on luotsi-, majakka-, nautofoni- ja radiomajakka-
22295: 20 Pl. II: 73 momentilla myönnetty 7 500 000 asema val'mistamaan Pohjanlahden ja Rau-
22296: markan siirtomääräraha Rauman edustalla man sataman meriliikennettä, mutta tällä
22297: ns. Kylmäpihlajan väylällä olevan matalikon väylällä oleva vaarallinen matalikko on jää-
22298: poistamista varten. nyt poistamatta. Poistamalla tämä pienehkö
22299: Ennen matalikon poistaruistöihin ryhty- matalikko, joka jo nykyisellään vaikeuttaa ja
22300: mistä on käynyt ilmi, että ruopattavat määrät vaarantaa laivaliikennettä, saataisiin Kylmä-
22301: ovat suuremmat kuin alkuperäisessä suunni- pihlajan väylä noin 10 metrin syvyiseksi. Sil-
22302: telmassa ja kustannusarviossa on edellytetty. loin siinä voisivat turvallisesti 'liikennöidä
22303: Tämän vuoksi ja kun varsinkin työhön liitty- S.s metrin syvässä kulkevat alukset. Tämän
22304: vät sosiaalimenot ovat nousseet siitä, jolloin vaarallisen matalikon poistamista on pidet-
22305: kustannusarvio on laadittu, ei tarkoitusta var- tävä perusedellytyksenä kaikille Rauman sa-
22306: ten myönnetty määräraha tule riittämään. taman kehittämiseen tähtääville suunnitel-
22307: Koko työ on näin ollen vaarassa jäädä suo- mille.
22308: rittamatta. Edellä esitetyn perusteeHa ehdotamme,
22309: Rauman satamaan johtaa kaksi laivaväylää.
22310: Pohjoisempaa. eli Valkeakarin väylää voivat että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22311: liikennöidä 7.3 metrin ja eteläisempää eli tulo- ja menoarvioon 20 Pl: n II luvun
22312: Kylmäpihlajan väylää 7.9 metrin syvyydessä kohdalle siirtomäärärahana 8 500 000
22313: uivat alukset. Kylmäpihlajan väylän suussa markkaa Kylmäpihlajan väyliillä ole-
22314: olevalle luodolle on va•ltion toimesta kuluvana van matalikon poistamiseksi suori.tetta-
22315: n10nna valmistunut Kylmäpihlajan yhdistetty vaa työtä varten.
22316: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
22317:
22318: Einari Jaakkola. Lauri Murtomaa.
22319: Kyllikki Pohjala. Antti J. Rantamaa.
22320: Arvo Sävelä. Matti Raipala.
22321: Pertti Rapio. Eino E. Heikura.
22322: Nestori Kaasalainen. Laura Brander-Wallin.
22323: 1899
22324:
22325: IV,594. - Rah.al. N:o 460.
22326:
22327:
22328:
22329:
22330: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Särkijärven lasku-
22331: hankkeen toteuttamista varten.
22332:
22333:
22334: E d u s k u nn a ll e.
22335:
22336: Evijärven Sä.rkijärvessä on vesi tulva- työllisyyskysymyksen hoitamista Evijärvellä,
22337: aikana niin korkealla, että viljeltyjä ranta- jossa on useita satoja työttömiä talvisin.
22338: maita ei saa aikanaan kylvöön. Maanomis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22339: tajain taholta onkin valmistettu suunnitelma
22340: ko. järven laskemiseksi ja järveen laskevien että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22341: sivuhaarojen perkaamiseksi. Tällä tavoin tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
22342: rantamaita ja hyötyaluetta omistavat pien- kan määrärahan Evijärvellä olevan
22343: tilalliset saisivat kuivatuksen kautta tarvit- Särkijärven la.sk1J..hcmkkeen toteutta-
22344: semaansa lisäaluetta. Samalla se helpottaisi miseksi.
22345: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
22346:
22347: Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
22348: Matti Koivunen. Nestori Nurminen.
22349: 1900
22350:
22351: IV,ö95, - Rah.al. N:o 461.
22352:
22353:
22354:
22355:
22356: Aitio ym.: Mäiirärahan osoittamisesta Alctsjärven vesijättö-
22357: alueen kuivatustöiden aloittctmista varten.
22358:
22359:
22360: E d u s k u n n a ll e.
22361:
22362: 1\'Iuurlan ja Uskelan pitäjien alueilla ole- runsaiden sateiden johdosta laajat viljelys-
22363: van Alasjärven vesijättöalueen kuiva:tus- alueet joutuivat tulvavesien valtaan. Tämä
22364: smmnitelma on ollut vireillä jo useita vuo- merkitsi mainitun alueen viljelijäväestölle
22365: sia, mutta varojen puutteen vuoksi sitä ei huomattavia taloudellisia menetyksiä. Näin
22366: ole saatu toteutetuksi. on tapahtunut monina aikaisempinakin vuo-
22367: Turun maanviljelysinsinööripiirin jo mai- sina. Tilanne mainitulla alueella tulee vuosi
22368: nitun vesijättöalueen osakkaiden toimesta toisensa jälkeen muodostumaan yhä vaikeam-
22369: on laadittu täydellinen kuivatussuunnitelma maksi, sillä tulvavesi kuljettaa mukanaan
22370: ja kustannusarvio useaan eri kertaan. Vii- liejua, joka täyttää alueen halki virtaavan
22371: meksi laadittu kustannusarvio on päättynyt jokiuoman täydellisesti.
22372: 98 miljoonaan markkaan. Tämän kustannus- Alueen viljelijäväestö on perustanut per-
22373: arvion edellyttämä kuivatussuunnitelma tu- kausyhtiön kuivatushankkeen toteuttamiseksi,
22374: lisi merkitsemään 339 ha uutta ensiluok- mutta on luonnollista, ettei yhtiö pysty ra-
22375: kaista peltoa, 240 ha niittymaata ja lisäksi hoituspuolta järjestämään ilman yhteiskun-
22376: vesiniittyä. Perkaustyösuunnitelman mukaan nan taloudellista tukea. Näin ollen ja koska
22377: on perattavista kohdista poistettava 14 700 kysymyksessä on yhteiskunnan etujen mu-
22378: kuutiometriä kalliota ja noin 250 000 kuu- kainen suunnitelma, on paikallaan, että val-
22379: tiometriä irtomaata. tiovaltakin taloudellisesti osallistuu sen to-
22380: Kuivatuksen kautta saataisiin huomatta- teuttamiseen.
22381: vasti lisämaata monelle, jotka omistavat mai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22382: nittuja veden vaivaamia alueita. Kuluneiden
22383: vuosien aikana on asutettu näille alueille että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22384: useita siirtolaisperheitä, jotka, samoin kuin tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
22385: alueen entisetkin viljelijät, joutuvat . kärsi- kan määrärahan Muurlan ja Uskelan
22386: mään tulvavesistä huomattavasti. Esimer- pitäjissä olevan Alasjärven vesijättö-
22387: kiksi kuluneen kesän aikana tapahtuneiden alueen kuivatustöiden a-loittamista
22388: varten.
22389: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
22390:
22391: Paavo Aitio. Judit Nederström-Lunden.
22392: Eino Roine. Aimo Aaltonen.
22393: 1901
22394:
22395: IV,1196. - Rah.al. N:o 462.
22396:
22397:
22398:
22399:
22400: Manninen ym.: llfää/rämhan osoittamisesta Konnekosken per-
22401: kaamiseen.
22402:
22403:
22404: E d u s k u n n a 11 e.
22405:
22406: Rautalammin reitin ylävesistöjen, kuten :Mainittu epäkohta olisi kuitenkin poistet-
22407: Pielaveden, Nilakan ja Virmaan seuduilla on tavissa, jos suhteellisen lyhyt Konnekoski ja
22408: viime vuosien aikana suoritettu vesiperäisten sen yläpuolella olevat salmipaikat Nokisen-
22409: maitten kuivatuksia ja vesistöjen laskuja. virtaan saakka perattaisiin.
22410: Näitten seurauksena tulvavedet nopeasti vir- Tällä seutukunnalla on myös odotettavissa
22411: taavat Rautalammin vesistöjen järviin ja laajaa työttömyyttä, jota voitaisiin helpottaa
22412: voimakkaasti lisäävät Rautalammin pitäjän mainittujen perkaustöitten avulla. Samalla
22413: Konnekosken yläpuolella olevien vesistöjen tehtäisiin suuri palvelus vesistöjen varrella
22414: veden korkeutta. Konnekoski ahdasnieluisena olevien maitten ja viljelmien omistajille.
22415: ei kykene yhtä nopeasti nielemään ylävesis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22416: töjen vesimassoja ja näin on. jo usean vuoden
22417: aikana Konnekosken ja sen yläpuolella olevan että Eduskunta otta.isi vuoden 1955
22418: Nokisenvirran väliltä noin 1 000 hehtaaria tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
22419: viljelysmaata joutunut veden vaivaamaksi kan määrärahan Rautalammin pitä-
22420: aiheuttaen näin huomattavan suurta vahin- jässä olevan Konnekosken perkaami-
22421: koa, jota vielä lisää metsämaitten soistumi- seksi ja sen yläpuolella olevien salmi-
22422: nen, vesistön varren pienviljelijäväestölle. paikkojen ruoppaamiseksi N okisenvir-
22423: taan saakka.
22424: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
22425:
22426: Hugo Manninen. Esa Hietanen. Martti Leskinen.
22427: 1902
22428:
22429: IV,597. - Fin.mot. N:o 463.
22430:
22431:
22432:
22433:
22434: Korsbäck m. fl.: .tingåendc anvisande av förhöjt anslag för
22435: årensningar.
22436:
22437:
22438: T i ll R i k s d a g e n.
22439:
22440: För upprensning av åar och sänkning av överstiger de belopp som årligen offras för
22441: träsk har i statsförslaget för nästa å_r upp- torrläggningsarbeten. En annan omständig-
22442: tagits endast 100 milj. mark eller samma be- het, som kräver större anslag för dessa arbe-
22443: lopp som i år funnits att tillgå. Då behovet ten, är, att de årensningsföretag, vilka god-
22444: av medel för slutförandet 'av pranlagda, på- känts av V attendmgskommissionen, bör ut-
22445: började och opåbörjade rensningsföretag sti- föl'as inom bestämd tid. Ur sysselsättnings-
22446: ger till närntare 3 000 milj. mal'k, inses läti, synpunkt vore det även nödvändigt och ärnda-
22447: att det anvisade anslaget är alldeles otillräck- målsenligt att effektivisera torrläggningsar-
22448: ligt. betena. De utgiftsökningar som härigenom
22449: Av många skäl är det nödvändigt att i uppstår, minskar i motsvarande grad behovet
22450: större utsträCJkning än hittills utföra årens- av arbetslöshetsmedel.
22451: ningar. Myc'ket allmänt är, att tili åar och Med hänvisning till ovan anförda föreslås
22452: träsk ledaJnde diken grävts med jordförbätt- vördsamt,
22453: ringsanslag. Upprensning av de större vat-
22454: tendragens nedre lopp har däremot försum- att Riksdagen, unde1· 20 Ht. III: 2 i
22455: mats i ihög grad. Detta har särskilt under de statsförslaget för 1955 måtte upptaga
22456: senaste, nederbördsrik!a åren förorsakat svåra ett tiUägg om 50 000 000 mark för
22457: översvämningar oCJh åsamkat markägarna och årensningar.
22458: hela landet skördeförluster, som mångfaldi>gt
22459: Helsingfors den 15 september 1954.
22460:
22461: Verner Korsbäck. Arthur Larson. Grels Teir.
22462: Bertel Lindh. Albin Wickman. Kauno Kleemola.
22463: Kurt Nordfors. Väinö Rankila. Erkki Leikola.
22464: 1903
22465:
22466: IV,597. - Rah.al. N:o 463.
22467: Suomennos.
22468:
22469:
22470:
22471:
22472: Korsbäck ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta jokien
22473: perkaamiseen.
22474:
22475:
22476: E d u s k u n n a ll e.
22477:
22478: Jokien perkaamiseem. ja järvien laskuun on nut maanomistajille ja koko m&alle sadon-
22479: ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen menetyksiä, jotka moninkevtaisesti ylittävät
22480: otettu ainoastaan 100 miljoonaa markkaa eli ne summat, joita vuosittain uhrataan kuiva-
22481: sama määrä, mikä tänä vuonna on ollut käy- tustöihin. Toinen näitä töitä varten suurem-
22482: tettävissä. Kun vavojen tarve suunnih:~1tujen, pia määrärahoja edellyttävä seikka on se, että
22483: aloitettujen ja aloittamattomien perkaus- ne joenperkaushankkeet, jotka vesistökomitea
22484: hankkeideml loppuun suorittamiseksi nousee on hyväksynyt, on suoriteUava määrätyn
22485: lähelle 3 000 miljoon&a mar~kaa, havaitaan ajan kuluessa. Työllisyysnäkölmnnalta olisi
22486: helposti, että osoitettu määräraha on aivan myös välttämätöntä ja tarkoituksenmukaista
22487: riittämätön. tehostaa kuivatustöi•tä. Täten aiheutuvat me-
22488: Monista syistä on välttämätöntä suorittaa nojen lisäykset vähentävät V•astaavasti työt-
22489: jokien per'kaamisia suuremmassa laajuudessa tömyysvarojen tarvetta.
22490: kuin tähän saa;klm. Hyrvin yleistä on, että Edellä esitettyyn viita,ten ehdotetaan kun-
22491: jokiin ja järviin johtavat ojat kaivetaan nioittaen,
22492: maai1ipamnnusmäärärahoilla. Suurempien ve-
22493: sistöjen alajuoksun perka,aminen on sitä vas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22494: toin laiminlyöty erittäin suuressa määrässä. tulo- ja menomrvioon 20 Pl:n. Ill lu-
22495: Tämä on erityisesti viimeisinä saderikkaina vun 2 momentiUe lisäyksenä 50 000 000
22496: vuosina aiheuttanut vaikeita tulvia ja saatta- markkaa jokien perkaam.ista varten.
22497: Heisingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
22498:
22499: Verner Korsbäck. Arthur Larson. Grels Teir.
22500: Bertel Lindh. Albin Wickman. Kauno Kleemola.
22501: Kurt Nordfors. Väinö Rankila. Erkki Leikola.
22502: 1904
22503:
22504: 1V,IS98. - Rah.al. N:o 464.
22505:
22506:
22507:
22508:
22509: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ristijärven ja Risti-
22510: ojan suoalueiden kuivattamista varten.
22511:
22512:
22513: E d u s k u n n a 11 e.
22514:
22515: Kärsämäen ja Haapajärven kunnissa on Valtio omistaa näistä maa-alueista Kärsä-
22516: suuri maan tarve. Peltopinta-ala jää niissä mäen kunnassa 28 000 hehtaaria ja Haapa-
22517: maataloudesta toimeentulonsa saavaa henki- veden kunnassa 10 000 hehtaaria.
22518: löä kohden 1.3 hehtaariin, joka on alhaisempi Osalla Piipsannevan alueesta on suoritettu
22519: kuin Oulun läänin talousseuran alueella val- kuivatustöitä, mutta koko viljelyskelpoiselle
22520: litseva keskimääräinen peltopinta-ala. Tämä alueelle ei ole laadittu vielä kuivatussuunni-
22521: osoittaa osaltaan sen lisämaantarpeen, mikä telmaa. Poistaakseen Haapaveden ja Kärsä-
22522: mainituissa kunnissa vallitsee, sillä työttö- mäen kunnissa ilmenevän maan- ja lisämaan-
22523: myys on täällä jokatalvinen ilmiö. Paikka- tarpeen valtion olisi kuivatettava mainitut
22524: kunnilla ei myöskään ole teollisuuslaitoksia, suoalueet ja laadittava suunnitelma sekä saa-
22525: joihin maatalouden liikaväestö voisi sijoittua. tettava maat maantarvitsijain käyttöön.
22526: Mainittujen kuntien alueella olisi kuiten- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22527: kin erityisen hyvät mahdollisuudet maanvil-
22528: jelyksen lisäämiseen. Äsken rakennetun run- että Eduskunta ottais·i vuoden 1955
22529: kotien n: o 4 kahden puolen on erityisen tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22530: hyviä viljelyskelpoisia suoalueita. Näistä on kan määriirahan Kärsiimäen ja Haapa-
22531: Kärsämäen kunnan puolella Ristisenjärven järven kunnissa sijaisevien Ristijärven
22532: ja Ristisenojan alueet sekä Haapajärven ja Ristiojan suoalueitten kuivatus-
22533: puolella Piipsanneva ja sen ympäristösuot. suunnitelmien laatimiseksi ja kuiva-
22534: tustöiden aloittamiseksi.
22535: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
22536:
22537: Irma Torvi. Yrjö Murto. Pentti Liedes.
22538: 1905
22539:
22540: IV11!99. - Rah.al. N:o 465.
22541:
22542:
22543:
22544:
22545: Liedes ym.: Määrärah(tn osoittamisesta Vepsänjoen ja sen.
22546: sivujokien perkaamiseen.
22547:
22548:
22549: E d u s k u n n a 11 e.
22550:
22551: Ylikiimingin kunnassa on vuosina 1950- siin, mistä johtuen valtion toimesta olisi pe-
22552: 51 suoritettujen tutkimusten mukaan pelto- rattava kunnan suoalueitten halki johtava
22553: pinta-ala maataloudesta toimeentulonsa saa- Vepsänjoki ja siihen liittyvät sivuhll!arat.
22554: vaa henkilöä lrohden ainoastaan 0,84 hehtaa- Vepsänjokeen laskevat vetensä Kortesuo,
22555: ria vastaavan luvun Oulun läänin talousseu- Pyöläsuo, Lietesuo, Selänsuo, Heinäsuo, Lou-
22556: ran alueella ollessa 1,32 hehtaaria. Tämä hisuo, Hangasuo ja Hiivasuo. Ne käsittävät
22557: osoittaa sen voimakkaan lisämaan tarpeen, useita tuhansia hehtaareja viljelyskelpoista
22558: joka siellä maanviljelijäin keskuudessa val- maata.
22559: litsee. Kunnan alueella on kuitenkin yksi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22560: tyisten ja valtion omistuksessa laajoja vilje-
22561: lyskelpoisia suoalueita, jotka kuivattamalla että Eduskunta ottOJisi vuoden 1955
22562: voitaisiin käyttää nykyisten viljelijäin lisä- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
22563: maana ja muodostaa niistä paikallisen väes- kan määrärahan Ylikiimingin kun-
22564: tön asuttamiseksi uusia tiloja. Yksityisillä nassa sijaitsevan Vepsänjoen ja sen
22565: maanviljelijöillä ei ole taloudellisia mahdol- sivujokien perkaamista koskevien
22566: lisuuksia osallistua kuivatuksien kustannuk- suunnitelmien laatimiseksi ja perkaus-
22567: iöiden aloittamiseksi.
22568: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
22569:
22570: Pentti Liedes. Yrjö Murto. Irma Torvi.
22571:
22572:
22573:
22574:
22575: 66
22576: 1906
22577:
22578: IV,Goo. - Rah.al. N:o 466.
22579:
22580:
22581:
22582:
22583: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta Karppiojan perkaami-
22584: seen.
22585:
22586:
22587: E d u s k u n n a ll e.
22588:
22589: Kestiiän pitäjässä sijaitsevan Hirsinevan nen jo työttömyyden torjumisenkin kannalta
22590: kautta menevän Korppiojan perkaus tuottaisi olisi tärkeätä.
22591: hyötyä n. 1000 ha:n alueella. Kuivatus- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22592: suunnitelmasta on osa aikaisemmin pantu
22593: alulle, mutta työt keskeytetty. Koko kui- että Ednskunta ottaisi vuoden 1955
22594: vatussuunnitelman kustannusarvio olisi tulo- ja menoarvioon 5 000 000 ?nat·k-
22595: 15 000 000 mk. Alueelle tulisi kaivettavaksi kaa Kestilän kunnassa sijaitsevan Hir-
22596: 20-30 km kanavaa, jonka työn suorittami- sinevan kautta mene,vän Karppiojan
22597: perkaustyön aloittamiseksi.
22598: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
22599:
22600: Yrjö Murto. Irma Torvi. Pentti Liedes.
22601: 1907
22602:
22603: IV,Got. - Fin.mot. N:o 467.
22604:
22605:
22606:
22607:
22608: Rosenberg m.fi.: Angående anvisande av anslag för upp-
22609: rensning av utfallsdiket från Kuttuträsk i Esbo kommun
22610:
22611:
22612: T i U R i k s d a g e n.
22613:
22614: I Dalsvik by i Esbo kommun ligger det di:ket ske. Då därtill kommer, att i Esbo
22615: cirka 100 meter långa och omkring 50 meter kommun ständigt finnes arbetsbehövande,
22616: breda Kuttuträsk. Träskets utlopp - ett en skulle detta arbete för sin del bidraga till
22617: kilometer långt dike - är igenslammat och at.t Iösa ortens sysselsättningsprohlem.
22618: uppgrundat, vilket förorsakar årliga över- På grund av ovansagda föreslår under-
22619: svämningar av bl. a. vägen som går genom tecknade,
22620: byn. Omkring 650 parcellägare har sina
22621: tomter i närheten av träsket, vil:ket genom att Riksdagen i stats{Öt'slaget föt·
22622: sitt stillastående, ruttnande vatten enligt år 1955 måtte t~pptaga ett anslag på
22623: hälsovårdsnämnden utgör en farlig smitto- 3 majoner mark för upprensning av
22624: härd för befolkningen. utfallsdiket ft·ån Kuttuft'ä<sk i Esbo
22625: För att råda bot på ovannänmda missför- kmnmun.
22626: hål:lande borde en upprensning av utfalls-
22627: Helsingfors den 15 september 1954.
22628:
22629: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen. Hertta Kuusinen.
22630: 1908
22631:
22632: IV,6o1. - Rah.al. N:o 467.
22633: Suomennos.
22634:
22635:
22636:
22637:
22638: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Espoon kunnassa
22639: olevan Kuttuträskin laskuojan perkaamiseen.
22640:
22641:
22642: E d u s k u n n a 11 e.
22643:
22644: Espoon (kunnan Laaksolahden kylässä on Kun Espoon kunnassa lisäksi on aina työtä
22645: noin 100 metriä pitkä ja 50 metriä leveä tarvitsevia, olisi tämä työ osaltaan apuna
22646: Kuttuträsk niminen järvi. Järven suu - paikika:kunnan työllisyyskysymyksen selvittä-
22647: kilometrin pituinen oja - on liettynyt ja misessä.
22648: madaltunut, mikä aiheuttaa vuosittain tulvi- Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet
22649: misia mm. kylään johtavalla tiellä. Noin 650 ehdottavat,
22650: palstanomistajana on tonttinsa lähellä jär-
22651: veä, jonka seisova, pilaantunut vesi on ter- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22652: veydenhoitoviranomaisten käsityksen mukaan tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan mm·-
22653: muodostunut väestölle vaaralliseksi tartunta- kan määrärahan Espoon kunnassa ole-
22654: pesä:ksi. van K uttuträskin laskuojan perkaa-
22655: Edellä mainitun epäkohdan korjaamiseksi mista varten.
22656: olisi suoritettava laskuojan perkaaminen.
22657: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
22658:
22659: Gösta Rosenberg. Hertta Kuusinen. Rainer Virtanen.
22660: 1909
22661:
22662: IV,6o2. - Fin.mot. N:o 468.
22663:
22664:
22665:
22666:
22667: Rosenberg m.fl.: Angående anvisande av anslag föt· upp-
22668: rensning av Rödkärrsdiket i Borgå kornmun.
22669:
22670:
22671: T i 11 R i k s d a g en.
22672:
22673: Hänvisande till motiveringen i hemställ- att Riksdagen i statsförslaget för
22674: ningsmotion n: o 330, inlänmad till 1954 ärs år 1955 måtte upptaga ett anslag pd
22675: riksdag, föreslär nndertecknade, 2 miljoner mark för 1tpprensning av
22676: Rödkärrsdiket i Borgå kornmun.
22677: Helsingfors den 15 september 1954.
22678:
22679: Gösta Rosenberg·. Hertta Kuusinen.
22680: 1910
22681:
22682: IV,6o2. - Rab.al. N:o 468.
22683: Suomennos.
22684:
22685:
22686:
22687:
22688: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvoon kunnassa
22689: olevan Rödkärrinojan perkaamiseen.
22690:
22691:
22692: E d u s k u n n a ll e.
22693:
22694: Viitaten vuoden 1954 valtiopäivillä jätetyn tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan rnar-
22695: toivomusaloitteen n: o 330 perusteluihin alle- kan määrärahan/ Porvoon kunnassa
22696: kirjoittaneet ehdottavat, olevan Rödkärrinojan perkamnista
22697: varten.
22698: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22699: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
22700:
22701: Gösta Rosenberg. Hertta Kuusinen.
22702: 1911
22703:
22704: IV,6o3. - Rah.al. N:o 469.
22705:
22706:
22707:
22708:
22709: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen perkaamiseen.
22710:
22711:
22712: E d u s k u n n a 11 e.
22713:
22714: Tunnettua on, että valtio omistaa laajat Tulvien Pudasjärven kunnan asukkaille ai-
22715: metsäalueet Iijokilaaksossa ja Iijokeen ve- heuttamat vahingot voitaisiin pienillä kus-
22716: tensä laskevien jokien ja purojen alueilla. tannuksilla kokonaan poistaa ruoppaamalla
22717: Näitten metsäomaisuuksien arvon kohottami- Km·en- ja Vuormankoskien niskaa ja Varpu-
22718: seksi ja uittokustannusten alentamiseksi on virtoja. Tätä toimenpidettä ei kuitenkaan ole
22719: valtion toimesta perattu j.a puhdistettu jokia vielä saatu toteutetuksi, vaikka kunnan ja
22720: ja puroja ja rakennettu uittoa varten veden- paikallisten maanomistajien puolesta on
22721: säännöstelypatoja. Mutta Iijoen keskijuok- asiassa käännytty jo useamman kerran val-
22722: sulla Pudasjärven kunnan alueella ei ole suo- tiovallan puoleen. Näin ollen tällä lähes
22723: ritettu minkäänlaista joenperkausta, vaikka 6 000 henkeä käsittävänä alueella väestön ta-
22724: näillä alueilla tulvavahingot ovat lisääntyneet loudellinen elämä ei pääse kohoamaan ennen
22725: vuosi vuodelta. Iijokivarressa Sotkajärven, kuin edellä mainittujen koskien ruoppaus-
22726: Pudasjärven, Aittojärven, Ypykkäjärven, Li- työt suoritetaan. Päinvastoin väestön talou-
22727: vonjoen alajuoksun ja Ylikollajan kylien asu- dellinen asema heikkenee.
22728: tus on noin puolet Pudasjärven kunnan asu- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
22729: tuksesta, jota tulvavah~ngot joka vuosi rasit- ed. Rytingin raha-asia-aloitteeseen n: o 389
22730: tavat. Iijoen perkaamisesta on suoritettu tut- (vuoden 1950 valtiopäiviltä) saamme kun-
22731: kimuksia ja laadittu suunnitelmat, mutta, nioittaen ehdottaa,
22732: mikä ikävintä, niissä on pääasiassa huomioitu
22733: yksistään puutavaranuitto ja jätetty maata- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22734: loudelliset asiat toissijaiseen asemaan. Sen tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mat'-
22735: osoittavat joen alajuoksulla viime vuosina kan suuruisen määrärahan 1ijoessa
22736: suoritetut työt, joista ei paikalliselle väes- olevien K uren- ja V uormankoskien
22737: tölle ole ollut minkäänlaista hyötyä, monta sekä Varpuvirtojen perkaamiseksi.
22738: kertaa päinvastoin vahinkoa.
22739: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
22740:
22741: Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
22742: 1912
22743:
22744: IV,ao4. - Rah.al. N:o 470.
22745:
22746:
22747:
22748:
22749: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Pitkäjärven Juupa-
22750: joen kuivatushanketta varten.
22751:
22752:
22753: E d u s k u n n a ll e.
22754:
22755: Harjavallan kunnan alueella on jo vuosi- arvioidaan noin 450 hehtaariksi, ja välillinen
22756: kymmeniä ollut vireillä ns. Pitkäjärven Juu- vaikutus ulottuisi aina 2 500 hehtaarin laa-
22757: pajoen kuivatushanke, ja suunnitelmat hank- juiseen alueeseen asti. Alustavan kustannus-
22758: keen toteuttamiseksi ovat kauan olleet val- arvion mukaan kuivatushankkeen toteuttami-
22759: miina ja hyväksyttyinä. Suunnitelmien to- nen tulisi maksamaan noin 200 miljoonaa
22760: teuttaminen on nyt tullut entistä kiireelli- markkaa. Jotta suunnitelmien toimeenpano
22761: semmäksi sen tähden, että ko. vesistön ylä- päästäisiin aloittamaan mahdollisimman pian,
22762: juoksulla on viime vuosina suoritettu viemä- tarvittaisiin tähän tarkoitukseen ensi vuonna
22763: ritöitä, joiden kautta tilanne Pitkäjärven noin 50 miljoonaa markkaa.
22764: alueella on entisestään vaikeutunut, koska Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
22765: järven laskuoja sen sijaan on edelleenkin
22766: perkaamatta. Veden nykyinen korkeus jär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22767: vessä uhkaa jopa ympäristön metsäalueita- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
22768: kin soistumisella, puhumattakaan viljelys- markan määrärahan Harjavallan kun-
22769: alueiden joutumisesta tulvien valtaan. Jär- nan aluetta koskevan ns. Pitkäjärven
22770: ven laskuoja_n perkaamisen ja sen vesimää-, Juupajoen kuivatushankkeen toteutta-
22771: rän vähentämisen tuottama välitön hyötyalue mista varten.
22772: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
22773:
22774: Pertti Rapio. Mauri Ryömä. Irma Rosnell.
22775: 1913
22776:
22777: IV,6oli. - Rah.al. N:o 471.
22778:
22779:
22780:
22781:
22782: Liedes ym..: Määrärahan osoittamisesta Olhavanjoen perkaa-
22783: miseen.
22784:
22785:
22786: E d u s k u n n a ll e.
22787:
22788: Iin kunnassa sijaitsevan Olhavanjoen ve- taisiin riittävästi viljeltävää maata paikalli-
22789: sistöalueella asuu 1 350 henkilöä, joiden käy- selle väestölle. Näitä metsä-, niitty- ja vesi-
22790: tössä oleva peltoala on vain 695 hehtaaria peräisiä maita on 21 430 ha, josta metsä-
22791: eli noin 0.5 ha henkilöä kohden. Tämän vä- hallituksen omistuksessa on 13 070 ha. Tästä
22792: häisen maanviljelyksen lisäksi joutuvat asuk- on metsämaata 7 100 ha ja loput vedenvai-
22793: kaat hankkimaan toimeentulonsa metsä- ym. vaamia viljelyskelpoisia maita. Lisäksi on
22794: satunnaisista töistä. Siellä harjoitettavaa huomattava, että Iin kunnassa esiintyy vuo-
22795: maanviljelystä haittaa lisäksi se, että ve- sittain suurta työttömyyttä. Huomattava osa
22796: sistöalueella olevilta Vesi-, Syrjän-, Leppi-, tästä työttömien joukosta on juuri Olhava-
22797: Kärppä-, Raato-, Kontti-, Temperi- ja Saari- jokivarressa asuvaa väestöä.
22798: suon sekä Kaihuanjärven ympäristöstä tule- Kun Olhavajokivarressa edellä mainitun
22799: vat tulvavedet peittävät keväisin suuret suuruiset viljelyskelpoiset alueet ovat veden-
22800: alueet näistäkin vähäisistä viljelmistä, eikä vaivaamia ja viime vuosina on useita ojia
22801: maanviljelystä tästä johtuen voida riittä- avattu, jotka laskevat vetensä Olhavanjokeen
22802: västi harjoittaa. ja nostavat tulva- ja sadeaikoina sen vettä
22803: Viime vuosina on maanhankintatoiminnan entistä enemmän, niin tulisi valtion toimesta
22804: kautta muodostettu uusia tiloja Kärppä- ja suorittaa Olhavanjoen perkaus.
22805: Temperisuolle sekä pienemmässä määrin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22806: muillekin edellä mainituilla soille, joiden kui-
22807: vatus vaatii Olhavanjoen perkausta ja kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22808: nollista viemäriverkostoa eri suoalueille. tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
22809: Kaikki edellä mainitut alueet ovat viljelys- kan määrärahan Olhavanjoen perkaus-
22810: kelpoisia ja niiden kuivattamisen kautta Saa- töiden aloittamiseksi.
22811: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
22812:
22813: Pentti Liedes. Arvi Turkka.
22814: Eino Rytinki. Irma Torvi.
22815: Yrjö Murto.
22816:
22817:
22818:
22819:
22820: 67
22821: 1914
22822:
22823: IV,606. - Rah.al. N:o 472.
22824:
22825:
22826:
22827:
22828: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon kunnan
22829: Liikasen kylän ja Sallan kunnan Hautajärven kylän välis-
22830: ten suoalueiden kuivatus- ja asutussuunnitelmien laatimista
22831: varten.
22832:
22833:
22834: E d .u s k u n n a 11 e.
22835:
22836: Kuusamon ja Sallan kunnissa esiintyy voi- noin 500 neliökilometriä Pohjois-Suomen pa-
22837: makas maan- ja lisämaantarve. Kuivatettuja rasta viljelyskelpoista suota. Maat ovat pää-
22838: viljelyskelpoisia maa-alueita ei ole maanvil- asiassa valtion omistamia ja ne voitaisiin
22839: jelijäin käytettävissä. Tästä johtuen esim. käyttää laajan asutusalueen muodostamiseen.
22840: Kuusamon rintamamiesmaansaajat joutuvat Kuivatustöiden suorittamiseen ei ole vielä
22841: siirtymään pois kotikunnastaan. Tilanteen laadittu suunnitelmaa, mutta ottaen huo-
22842: johdosta he ovat pakotettuja vastaanotta- mioon paikallisen maantarpeen, olisi maini-
22843: maan rakentamattomia tiloja eri puolilta tut alueet kuivatettava ja sitä tarkoittavat
22844: Pohjois-Suomea. suunnitelmat valmistettava pikaisesti.
22845: Mainittujen kuntien alueella on kuitenkin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22846: viljelyskelpoisia suoalueita niin paljon, että
22847: ne tyydyttäisivät paikallisen maantarpeen, että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22848: mikäli valtion toimesta toteutettaisiin niiden tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar-
22849: peruskuivatukset. Niinpä esim. Kuusamon kan määrärahan Kuusamon kunnan
22850: Liikasen kylästä lähtien ulottuvat hyvät vil- Liikasen kylän ja Sallan kunnan H au-
22851: jelyskelpoiset suoalueet noin 30 kilometrin le- tajärven kylän välillä olevien suo-
22852: vyisenä aina 25 kilometrin päässä olevaan alueiden kuivatus- ja asutnssuunnitel-
22853: Sallan kunnan Hautakylään. Alueella on mien laatimista varten.
22854: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
22855:
22856: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
22857: 1915
22858:
22859: IV,6o7. - Rah.al. N:o 473.
22860:
22861:
22862:
22863:
22864: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuivajoen perkaa-
22865: miseen.
22866:
22867:
22868: E d u s k u n n a ll e.
22869:
22870: Kuivaniemen kunnan Oijärven ymparis- vetensä Kuivajokea myöten mereen. Kuiva-
22871: tössä asuvat maanviljelijät ovat joka kevään joessa suoritettavien koskien yms. perkansten
22872: aikana joutuneet kärsimään huomattavia tul- kautta voitaisiin edellä mainitut haitat osit-
22873: vavahinkoja. Viljelmät ovat olleet aina veden tain poistaa ja vapauttaa noin 1500 ha vilje-
22874: vaivaamia, mutta viime aikoina on järven lyskelpoista maata liikavetisyydestä. Se an-
22875: liettyminen kohottanut vedenpintaa ja se on taisi huomattavat mahdollisuudet peltopinta-
22876: saattanut viljelijät entistä vaikeampaan ase- alan lisäämiseen ja omavaraisemman maa-
22877: maan. talouden kehittämiseen.
22878: Kevättulvat peittävät nämä viljelmät ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22879: siitä johtuen kylvötyöt myöhästyvät noin
22880: kaksi viikkoa. Vastaavasti viljan kypsyminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22881: myöhästyy syksyllä samassa suhteessa ja lii- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
22882: kavetisyydestä johtuvien hallojen vuoksi kan arviomäärärahan K1tivaniemen
22883: usein turmeltuu. kunnassa olevan Oijärven vedenpinnan
22884: Oijärven tulvavahinkojen seurauksista jou- laskemista tarkoittavan Kuivajoen per-
22885: tuu kärsimään n. 900 henkilöä. Oijärvi laskee kaustyön aloittamiseksi.
22886: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
22887:
22888: Pentti Liedes. Arvi Turkka.
22889: Eino Rytinki. Irma Torvi.
22890: Yrjö Murto.
22891: 1916
22892:
22893: IV,6os. - Rah.al. N:o 474.
22894:
22895:
22896:
22897:
22898: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta K uolajoen
22899: perkaamiseen.
22900:
22901:
22902: Eduskunnalle.
22903:
22904: Jo useita vuosia on ollut vireillä Sallan saattamista. Kun Sallan kunnan alueella
22905: kunnassa sijaitsevan Kuolajoen perkaustöi- tulee todennäköisesti esiintymään myös ku-
22906: den aloittaminen. Suunnitelmissa on päästy luvan syksyn ja ensi talven aikana työttö-
22907: niin pitkälle, että v. 1953 hyväksyttiin vesis- myyttä, avaisi perkaustöiden aloittaminen
22908: tötoimikunnassa työlupa perkaustöiden aloit- myös paikallisten asukkaiden kipeästi tar-
22909: tamiseksi. Työluvassa perkaus hyväksyttiin vitsemia työtilaisuuksia. Koska Kuolajoen
22910: suoritettavaksi valtion varoilla. Kuolajoen perkauksen avulla saatava hyötyalue on yli
22911: perkauksen suorittamisesta tehty kustannus- 900 hehtaaria, saisivat seudun maanviljeli-
22912: arvio nousee 40 000 000 markkaan. jät huomattavasti uutta viljelyskelpoista
22913: Perkaustöitä ei ole kuitenkaan vielä voitu maata. Näin ollen myös tätä tietä, lisää-
22914: aloittaa, koska tähän tarkoitukseen ei ole mällä entistä tehokkaammin maanviljelystä,
22915: työsuunnitelman hyväksymisestä huolimatta voitaisiin hieman lieventää työttömyydestä
22916: osoitettu varoja. Määrärahojen myöntämistä aiheutuvia kuntalaisten vaikeuksia.
22917: Kuolajoen perkaukseen ja töiden pikaista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22918: aloittamista puoltavat monet seikat. Joen
22919: ollessa perkaamaton on tulvavaara luonnol- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22920: lisesti melko suuri. Nykyisellään veden tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22921: korkeus vaikeuttaakin jokivarren viljelys- kan määrärahan Sallan kunnassa ole-
22922: kelpoisten maiden tehokasta viljelykseen van Kuolajoen perkaustyön suoritta-
22923: miseksi.
22924: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
22925:
22926: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
22927: Erkki Koivisto.
22928: 1917
22929:
22930: IV,Go9. - Rah.al. N:o 475.
22931:
22932:
22933:
22934:
22935: .lsvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Maalahden kunnassa
22936: olevan Fallbäckenin ja sen sivuojien perkaamiseen.
22937:
22938:
22939: E du skunn alle.
22940:
22941: Vaasan maanviljelysinsinööripiirin suorit- kauksen kustannusarvio on 7 226 000 mark-
22942: tamien tutkimuksien mukaan on Maalahden kaa ja hyötyaluetta saataisiin tämän per-'
22943: kunnassa Fallbäckenin ja sivuojien perkaus kaushankkeen kautta 733.29 hehtaaria. Kun
22944: välttämätön toimenpide sen vuoksi, että jat- perkaushankkeen toteuttaminen samalla tar-
22945: kuvat tulvat tuhoavat ja vaikeuttavat maan- joaisi työtilaisuuksia kunnassa, jossa esiintyy
22946: viljelyksen harjoittamista vanhoilla tiloilla. työttömyyttä, olisi perkauksen suorittaminen
22947: Fallbäckenin Pohjanlahteen laskeva osa on tältäkin kannalta tarpeellinen toimenpide.
22948: käynyt niin matalaksi, että se vaikeuttaa ka- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22949: lastajien elinkeinon harjoittamista, koska ma-
22950: taloitumisesta johtuen kalastussatama jou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22951: duttaisiin siirtämään nykyisestä paikastaan tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
22952: 10 km rannikolle päin. Suoritettujen laskel- määrärahan Maalahden kunnassa Fal"t-
22953: mien mukaan Fallbäckenin ja sivuojien per- bäckenin ja sen sivuojien perkaustöi,;.
22954: den aloittamiseksi.
22955: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
22956:
22957: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
22958: Nestori Nurminen. Väinö Tikkaoja.
22959: 1918
22960:
22961: IV,61o. - Rah.al. N:o 476.
22962:
22963:
22964:
22965:
22966: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Luomanperän alueen
22967: kuivattamiseen.
22968:
22969:
22970: E d u s k u n n a 11 e.
22971:
22972: Etelä-Pohjanmaalla on maatalouselinkeinon Vaasan maanviljelysinsinööripiirin alueella
22973: harjoittaminen vaikeutunut tilojen pirstou- hyvin paljon. Työsuunnitelmissa on 160 kui-
22974: tumisen ja jatkuvasti toistuvien tulva- ja vatushanketta, niiden kustannusarvio on
22975: hallavaurioiden johdosta. Alueen maatalou- 550 000 000 markkaa ja hyötyalue käsittää
22976: den tuotantoyksiköt, viljelmät, ovat suurelta 88 800 hehtaaria.
22977: osaltaan niin pieniä, ettei keskikokoinen Erityisen tarpeellinen ja kiireellinen kui-
22978: perhe saa siitä riittävää toimeentuloa. Viime vatushanke on Teuvan ja Jurvan kunnassa
22979: vuosina on tältä alueelta siirtynyt väestöä oleva Luomanperän alueen kuivatus. Kuiva-
22980: teollisuuskeskuksiin ja maan rajojen ulko- tusta varten laadittu kustannusarvio on
22981: puolellekin useita tuhansia, etupäässä nuo- 13 500 000 markkaa ja hyötyalue tulisi käsit-
22982: ria, työkykyisiä kansalaisia työn ja toimeen- tämään 849.oa hehtaaria.
22983: tulon etsintään. Huomattava parannus saa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22984: taisiin aikaan, kun ne laajat veden vaivaamat
22985: viljelyskelpoiset maat kuivatettaisiin ja an- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
22986: nettaisiin lisämaina niille viljelijöille, joilla tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
22987: on viljelyskelpoista maata liian vähän. Täl- kaa Teuvan ja Jurvan kunnassa ole-
22988: laisia suhteellisen pienillä kustannuksilla vil- van Luomanperän alueen kuivaamis-
22989: jelykseen saatavia veden vaivaamia maita on töiden aloittamista varten.
22990: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
22991:
22992: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
22993: Nestori Nurminen. Väinö Tikkaoja.
22994: T. Saloranta.
22995: 1919
22996:
22997: IV,611. - Rah.al. N:o 477.
22998:
22999:
23000:
23001:
23002: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvijoen ja
23003: sen sivuhaarojen perkaamiseen.
23004:
23005:
23006: E d u s k u n n a ll e.
23007:
23008: Monista eri syistä johtuen on viljelyskel- haaroja, joissa on myös mahdollista aloittaa
23009: poisen maan tarve tullut vuosi vuodelta perkaustyöt.
23010: yhä huutavampana esiin. Pirstoutuvat tilat Eräs suurimmista haaroista, n. 6 km pitkä
23011: käyvät elinkelvottomiksi ja uusien maantar- Kaskiluoman-Kotaluoman haara, on pun-
23012: vitsijoiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Si..ln;i nittu jo noin 20 vuotta sitten, joten sen
23013: täytyisi valtion taholta kiinnittää suurta punnitus täytyisi tarkistaa, jotta työt voitai-
23014: huomiota mm. kuivatus- ja perkaustöiden siin aloittaa suunnitelmallisesti.
23015: kautta viljelyskelpoisen maan hankkimiseen Hirvijoki muodostaa keväisin ja pitkien
23016: maantarvitsijoille. Tämän suuntainen toi- sateiden aikana rannoilleen tulva-alueita,
23017: minta antaisi työtä ja auttaisi monia pien- jotka haittaavat viljelystä ja koituvat va-
23018: viljelijöitä selviytymään suurimmista vai- hingoksi monille asukkaille.
23019: keuksistaan. Perkauksen kautta Hirvijoessa tapahtuva
23020: Tällainen veden vaivaama alue on mm. Ala- puutavaran uitto sujuisi paremmin ja edis-
23021: järven pitäjän Hirvijärvestä lähtevä Hirvi- täisi markkinointia.
23022: joen ja siihen liittyvien sivuhaarojen muo- Erikoisen tärkeänä on pidettävä sitä näkö-
23023: dostama alue. Hirvijoen alueella on veden kohtaa, että Hirvijoen ja sen sivuhaarojen
23024: vaivaamaa viljelyksessä olevaa peltoa yli perkaus antaisi tarpeellista ansiotyötä Ala-
23025: 1 000 ha, sen lisäksi veden vaivaamaa vilje- järven, Lapuan ja Kauhavan työläisille ja
23026: lyskelpoista maata ja metsämaata on laa- pienviljelijöille, joiden pitäjien halki joki
23027: jalti. Nämä alueet saataisiin perkaus- ja virtaa.
23028: kuivatustyön kautta hyötyalueiksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23029: Vuoden 1951 aikana Hirvijoen pääväylä
23030: punnittiin n. 30 km:n matkalta, Alajärveltä että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23031: Kauhavan pitäjän Hirvijoen Luostarinkos- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23032: keen asti. Punnituksen on suorittanut Vaa- kan määrärahan Hirvijoen ja sen si-
23033: san maanviljelysinsinööripiiri, joten perkaus- vuhaarojen perkaustöiden aloittami-
23034: suunnitelma on valmis toteutettavaksi. Sa- seksi.
23035: massa yhteydessä on punnittu useita Sivu-
23036: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
23037:
23038: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
23039: 1920
23040:
23041: IV,a12, - Rah.al. N:o 478.
23042:
23043:
23044:
23045:
23046: Heikura. ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen per-
23047: kaamiseen.
23048:
23049:
23050: E d u s k u n n a ll e.
23051:
23052: Viime vuosina on todettu monien halla- ja hanke toteutumistaan siksi, että tätä aikai-
23053: tulva-aikojen maataloudelle aiheuttamat me- semmat muut kuivatushankkeet ovat lisän-
23054: netykset. Näistä v:n 1949 ja v:n 1952 neet tulvia Karvianjoen alajuoksulla, Siikai-
23055: halla-aika aiheutti mm. Pohjois-Satakunnan sissa, Pomarkussa, Merikarvialla ym. Tämän
23056: alueella yhteensä yli 200 milj. markan va- takia olisi ko. vesistön perkaustyötä nyt te-
23057: hingon. Niinikään v: n 1953 suven runsaat hostettava ei vain Inhottujärveen kuuluvissa
23058: vesisateet parhaina kasvukuukausina aiheutti- vesistöissä, vaan myös Siikaisissa ja Meri-
23059: vat suunnilleen samoilla alueilla suuria vahin- karvialla, kun niitä varten on maanvi,ljelys-
23060: koja. Ulottuivatharr esim. v: n 1953 tulva- insinööripiirissä ja maataloushallituksessa
23061: vaihingot Satakunnassa 1130 tilalla yht. valmiit kustannusarviot. Karvianjoen ala-
23062: 1ahes 2 500 ha:n peltoalueelle ja vahinkojen juoksun viljelijät ovat saaneet kärsiä tulva-
23063: määrä nousi 42.5 milj. markkaan. ihaitoista yhä enemmän sitä mukaa kuin per-
23064: On kiistattomasti osoitettu, että nämä ikaus ja kuivatustyöt ylempänä ovat edisty-
23065: luonnon aiheuttamat vahingot kohdistuivat neet. Kun maan talouselämän näkymät ovat
23066: pääasiassa Pohjois-Satakunnan alueelle, missä nyt valoisa:mmat, niin olisi niin valtiovarain-
23067: maatalous ja metsämaitten peruskuivatus on valiokunnan kuin eduskunnan osoitettava
23068: erittäin heikko, eikä yrityksistä huolimatta lisämäärärahoja maanparannustöihin, mm.
23069: ole saatu suurempia vesiväyliä peratuksi. Karvi8!njoen perlmustöihin sen alajuoksulla
23070: Nimenomaan Karvianjoen vesistöön kuulu- Siikaisissa ja Merikarvialla. Tämä sitäkin
23071: vat alueet ovat tuhoalueen suurimmat, ja suuremmalla syyllä, kun seutukunnan työlli-
23072: siksi perkaustöitten tärkeä osa viime vuosi- syystilanteen hoito vaatii työtilaisuuksia. eri
23073: kymmenellä on suunnattu tälle alueelle, puolilla maakuntaa.
23074: sikäli kun määrärahoja on saatu. Näin on- Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
23075: kin niin Karvianjoen ylä- kuin alajuoksul- taen ehdottaa,
23076: [akin suoritettu melkoisia perkaushankkeita
23077: ja -töitä, mutta kyseessäolevan, n. 10 000 ha että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23078: käsittävän hyötyalueen tutkimusten ja suun- tulo- ja menoarvioon Karvianjoen
23079: nitelmien mukaisista töistä on kesken mel- vesistön perkausten toimeenpanoon
23080: koinen määrä niin ylä- kuin alajuoksulla- 100 miljoonaa markkaa Siikaisten ja
23081: kin. Mm. odottaa Karvianjoen Kanttikosken Merikarvian kuntien alueella.
23082: -Kirkkojärven, Kettuluoman ym. perkaus-
23083: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
23084:
23085: Eino E. Heikura. Einari Jaakkola. Nestori Kaasalainen.
23086: 1921
23087:
23088: IV,613. - Rah.al. N:o 479.
23089:
23090:
23091:
23092:
23093: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken kunnassa
23094: olevien Kutin ja Koivujärven alueiden kuivattamiseksi.
23095:
23096:
23097: E d u s ik u n n a 11 e.
23098:
23099: Taivalkosken kunnassa on paljon valtion jat, viljelyskelpoiset maa-alueet samanaikai-
23100: metsäalueita. Maanhankinta- ja asutuslain sesti, kun paikallinen väestö tarvitsee lisä-
23101: mukaan on niille muodostettu asutusalueita. maata ja uusien tilojen muodostamista.
23102: Asutustoiminta ei kuitenkaan ole ollut riittä- Valtion olisi ryhdyttävä pikaisiin toimen-
23103: vää. Peltopinta-ala on maa- ja metsätalou- piteisiin mainittujen alueitten peruskuiva-
23104: desta toimeentulonsa saavaa henkilöä kohden tusten suorittamiseksi ja saattaa maat vil-
23105: 0.38 ha eli Oulun läänin pienin. Vastaava jelijäin käyttöön.
23106: peltoala Oulun läänin talousseuran alueella Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23107: on 1.32 ha.
23108: Kunnan pohjoisosassa on useita kymmeniä että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23109: tuhansia hehtaareja käsittävät Kutin ja Koi- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
23110: vujärven sydänmaat, jotka ovat suurimmalta kan määrärahan Taivalkosken kun-
23111: osalta hyvää viljelyskelpoista maata, mutta nassa sijaitsevien Kutin ja Koivujär-
23112: veden vaivaamia. Yhtä suuria valtion omis- ven alueiden kuivatussuunnitelman
23113: tamia alueita on myös muissa osissa Taival- laatimiseksi ja kuivatustöiden aloitta-
23114: kosken kuntaa. On kansantaloudellista tuh- miseksi.
23115: lausta jättää tuottamattomaksi tuollaiset laa-
23116: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
23117:
23118: Yrjö Murto. Pentti Liedes. Irma Torvi.
23119:
23120:
23121:
23122:
23123: 68
23124: 1922
23125:
23126: IV,614. - Rah.al. N:o 480.
23127:
23128:
23129:
23130:
23131: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Purmonjoen per-
23132: kaamiseen.
23133:
23134:
23135: E d u s k u n n a 11 e.
23136:
23137: Kortesjärven ja Purmon kunnissa oleva niin viljelysmaihinsa lisäystä.
23138: Purmonjoki tulvii ja vesi peittää kesäisin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23139: suuret alat rantamaita. Joen perkaamiseksi
23140: -on laadittu suunnitelma. Kortesjärvellä on että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23141: pysyväistä työttömyyttä ja on työttömiä jou- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
23142: duttu lähettämään toisiin kuntiin työttö- markan määrärahan Kortesjärven ja
23143: myystöihin. Suunnitelman toteuttamisella Purmon pitäjässä olevan Purmonjoen
23144: voidaan työttömät saada sijoitetuksi oman perkaamiseksi.
23145: kunnan alueelle ja pientilalliset saavat pie-
23146: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
23147:
23148: Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
23149: Matti Koivunen. Nestori Nurminen.
23150: 1923
23151:
23152: IV,615. - Rah.al. N:o 481.
23153:
23154:
23155:
23156:
23157: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
23158: Suolahden-Koiviston maantielle.
23159:
23160:
23161: E d u s k u n n a 11 e.
23162:
23163: Eduskunta osoitti vuosina 1950-1951 10 siltatyöt talvella, jolloin uitot eivät ole häi-
23164: milj. markkaa Suolahden-Koiviston maan- riönä ja vedenpintakin alimmillaan. On huo-
23165: tien rakentamiseen. Tällä määrärahalla saa- mattava, että tie on ehdottoman tarpeellinen,
23166: tiin ko. tien perusta, pientä osaa lukuunotta- mutta siihen sijoitetut työt sekä rahat eivät
23167: matta, valmiiksi. Seuraavana vaiheena olisi nykyisellään hyödytä ketään.
23168: siltojen rakentaminen, mutta mahdollisilla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23169: pienillä jäännösrahoilla ei voida näin suuria nioittaen,
23170: töitä aloittaa. Suolahden kauppalan tunne-
23171: tusti ja jatkuvasti vaikea työttömyys osoit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23172: taa, että tulevankin talven aikana tällaiset tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23173: työkohteet olisivat erittäin tarpeellisia. Näin kan määrärahan Suolahden----Koivistm~
23174: ollen olisi erittäin sopivaa myöskin aloittaa maantien sillan rakentamiseen.
23175: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
23176:
23177: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen. Impi Lukkarinen.
23178: 1924
23179:
23180: IV,616, - Rah.al. N:o 482.
23181:
23182:
23183:
23184:
23185: Hiltunen ym..: Määrärahan osoittamisesta Virtasalmen-Sian-
23186: leuan kanavasillan ja Voisalmen sillan rakentamiseen.
23187:
23188:
23189: Eduskunnalle.
23190:
23191: Tahkonrannan- Teemassaaren-Rantasal- massaaren kyläläisten toimesta aina purettava
23192: men maantierakennus on ollut käynnissä ja uudelleen rakennettava uiton päätyttyä;
23193: työttömyYstyönä jo useitten vuosien ajan. Kun varsinkin Virtasalmen silta on vaikea
23194: Tie on Varkauden puoleisesta päästä muuten tehdä työttömyystyönä, koska betonitöiden
23195: valmis Tahkonrannasta Sianleuan uittokana- teko talvisaikaan ei ole mahdollista, olisi
23196: vaan asti, mutta välillä olevat sillat puuttu- edellä mainittuja siltatöitä varten merkittävä
23197: vat. Sianleuan-Voisalmen kylän välinen osa tulevan vuoden talousarvioon varsinainen
23198: on muuten valmis, puuttuu vain pintasoras- määräraha. Yhteensä tarvittaisiin näitten
23199: tus ja Voisalmeen tuleva silta. Maantiellä kolmen sillan rakentamista varten 35 miljoo-
23200: on väliaikaiset työsillat Virtasalmessa, Sian- naa markkaa, jotta tie saataisiin liikennöitä-
23201: 1euan kanavassa ja Voisalmessa. Vaikka vään kuntoon, jota varsinkin tien suunnassa
23202: maantie vielä onkin keskeneräinen, on sillä olevat kyläkunnat kipeästi kaipaisivat. Sen
23203: vakinainen linja-autoliikenne Varkaudesta vuoksi edellä olevaan viitaten ehdotamme
23204: Voisalmelle sekä Rantasalmen puoleisesta kunnioittaen,
23205: päästä osittain uutta tietä, osittain vanhaa ky-
23206: lätietä linjalla Rantasalmi-Voisalmi. Linja- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23207: autoliikenne Rantasaimesta Varkauteen uutta tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n III lu-
23208: tietä on toistaiseksi mahdotonta, koska Voi- vun 3 momentille 35 miljoonan markan
23209: salmen yli johtavaa työsiltaa ei voida linja- määrärahan Tahkonrannan- Teemas-
23210: autoilla ylittää. Myöskin Virtasalmen yli saaren-Rantasalmen maantiellä ole-
23211: johtava työsilta on aina silloin purettava, vien V irtasalmen-Sianleuan kanavan
23212: kun lauttausyhtiöt uittavat puutavaraansa ja Voisalmen s~"ltojen rakentamista var-
23213: mainitun virran kautta. Tämä silta on Tee- ten.
23214: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
23215:
23216: Onni Hiltunen. Väinö Kaasalainen. Aukusti Pasanen.
23217: Antti J. Rantamaa. Viljo Virtanen. Irma Hamara.
23218: Wiljam Sarjala. Edvard Pesonen. K. F. Haapasalo.
23219: 1925
23220:
23221: IV,a17. - Rah.al. N:o 483.
23222:
23223:
23224:
23225:
23226: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
23227: Tannilan lossipaikalle.
23228:
23229:
23230: E d u s k u n n a ll e.
23231:
23232: Viitaten ed. Rytingin ym. toivomusaloit- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
23233: teeseen n: o 259 vuoden 1952 valtiopäiviltä m·arkan suuruisen määrärahan siUan
23234: ja toivomusaloitteeseen n:o 431 vuoden 1953 rakentamista varten Siuruanjokeen
23235: valtiopäiviltä ehdotamme kunnioittaen, Yli-Iin Tannilan kylässä olevalle Tan-
23236: nilan lossipaikalle.
23237: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23238: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
23239:
23240: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
23241: J. F. Pöykkö. M. 0. Lahtela.
23242: 1926
23243:
23244: IV,Gls. - Rah.al N:o 484.
23245:
23246:
23247:
23248:
23249: Kuittinen ym..: Määrärahan osoittamisesta Saimaan kanavan
23250: yli johtavan maantiesillan rakentamiseen Lauritsalan kaup-
23251: palan kohdalla.
23252:
23253:
23254: E d u s k u n n a ll e.
23255:
23256: Kuten tunnettua, ei Kaakkois-Suomen tämä runkotie, joka on päätetty rakennet-
23257: työttömyys ole vielä tänäkään päivänä pois- tavaksi Helsingistä Kotkan, Lappeenrannan
23258: tunut siinä määrin, ettei varauksia ensi tal- ja Imatran kautta Joensuuhun, tehtäisiin
23259: ven työttömyyden val'\alta pitäisi tehdä. Pa- mahdollisimman pian. Tälle tienosalle on
23260: himman työttömyyden kohteeksi kausityöstä välttämättä myöhemmässä vaiheessa Saimaan
23261: ovat joutuneet Imatran kauppala ja Lauritsa- kanavan yli johtav·a maantiesilta tehtävä,
23262: lan kauppafa, sillä näissä molemmissa kaup- ja se on yksi sopivimpia työkohtia tällä het-
23263: palaissa on ollut runsaasti rakennustyöväkeä kellä. Tämän sillan rakentamista mahdolli-
23264: ja heidän sijoittami:;~ensa ensi talvena vas- simman pian voidaan hyvin perustella.
23265: taavanlaiseen työhön on ilman erikoistoimen- Tämän siltatyön rakentaminen kuitenkin
23266: piteitä mahdotonta. Näin sanovat johtavassa olisi suoritettava siten, että sen korkeus-
23267: asemassa olevat henkilöt näistä asioista. Ja käyrä tulisi niin suureksi, ettei se olisi
23268: tämähän on aivan luonnollista, koska raken- esteenä eikä haittana tulevaisuudessakaan,
23269: tustyöt Imatran ja Lauritsalan kauppalassa jos Saimaan kanavan lävitse kulkevat lotjat
23270: ovat melkein olemattomat jo tänä päivänä, ja puutavaralastit joskus pääsisivät Viipurin
23271: eikä mitään suurempia rakennustöitä ole lähellä olevaan ulkosatamaan.
23272: tiedossa. Nyt kuluvan viikon aikana Imat- Tähän työpaikkaan voitaisiin sijoittaa
23273: ran kauppalassa on jo ilmoittautuneita työn- näiden neljän kunnan, Lappeenrannan kau-
23274: välitystoimistoon 150 henkeä ja kuukauden pungin, Lauritsalan kauppalan, Imatran
23275: kuluttua luku nousee varmasti 300: sta kauppalan ja Joutsenon kunnan työläisiä.
23276: 400: ään, kuten viimevuotinen tilastokin Tämä työ olisi suoritettava talvityönä, ja
23277: osoittaa. Lauritsalan kauppalanjohtajan an- tässä työssä olisivat kivimiehet, betonimie-
23278: tama haastattelu viikko sitten osoitti saman- het, kirvesmiehet ja sekatyömiehet, jotka
23279: laista ikävää tilannetta ja, kuten tiede- ovat sesonkityöläisiä, juuri sellaista väkeä,
23280: tään, Lappeenrannan keskussairaalan raken- että heidän sijoittamisensa talvella raken-
23281: nustyöt päättyvät noin kuukauden kuluttua nustöihin on muutoin hyvin vaikeata, kun
23282: ja tältä työmaalta vapautuu useita satoja vastaavanlaisia työpaikkoja ei ole tiedossa.
23283: työmiehiä, joiden kotipaikka on näissä edellä Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
23284: mainituissa kunnissa, Joutseno ja Lappeen- kunnioittaen ehdotamme,
23285: rannan länsipuolella olevat kunnat mukaan
23286: luettuna. Kun totuus on tämä, olisi vaka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23287: vasti harkittava, olisiko mitään mahdolli- tulo- ja menoarvioon 55 000 000 mar-
23288: suutta sellaisen varsinaisen talvityön järjes- kan suuruisen määrärahan Saimaan
23289: tämiseen, jota voitaisiin suorittaa useampana kanavan yli johtavan maantiesillan
23290: vuotena näiden rakennustyöläisten ja sa- rakentamista varten Lauritsalan kaup-
23291: malla yleiseksi hyödyksi. Tästä syystä olem- palassa.
23292: mekin harkinneet esittää toivomuksen, että
23293: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
23294:
23295: Juho Kuittinen. Valto Käkelä.
23296: Heikki Hykkäälä. Kaarlo Kajatsalo.
23297: 1927
23298:
23299: IV,G19. - Rah.al. N:o 485.
23300:
23301:
23302:
23303:
23304: Kujala ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvikosken sillan
23305: rakentamiseen.
23306:
23307:
23308: E d u s k u n n a ll e.
23309:
23310: Kotkan-Elimäen maantien ra:kennussuun- tästä suunnitelmasta. Se parantaa liikenne-
23311: nitelmaa on kehitelty jo pitemmän aikaa. mahdollisuuksia varsin huomattavasti tällä
23312: Varojen puutteessa sen toteuttaminen on linjalla, vaikka koko tiesuunnitelman toteut-
23313: aina vain lykkääntynyt. Liikenne mainittu- taminen muilta osiltaan vielä lykkääntyisi-
23314: jen paikkakuntien välillä kasvaa jatkuvasti, kin. Siksi tämän suunnitelman toteuttami-
23315: joten tämän rakennussuunnitelman toteutta- nen pitäisi aloittaa Hirvilrosken sillan raken-
23316: minen on nyt rajankohtainen. tamisella. Paikkakuntalaiset pitävät sitä eri-
23317: Vaikein lrohta tällä linjalla on Hirvikos- koisen tärkeänä. Mm. Pyhtään kunta on
23318: ken lossi, josta päivittäin kulkee noin 60 esittänyt, että tämän sillan rakentaminen
23319: autoa ja lautta joutuu ylittämään Kymijoen aloitettaisiin heti työttömyystöinä, joten töi-
23320: noin 90 kertaa vuorokaudessa. Määrättyinä den alkuun saattaminen on välttämätöntä
23321: aikoina liikenne on vieläkin suurempi. Mm. työttömyyden torjunnan kannaltakin.
23322: syksyisin, jolloin tätä tietä pitkin kuljete- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23323: taan Kyminlinnan raakasokeritehtaalle juu-
23324: rikassatoa, vaikeutuu ja hidastuu tämä kul- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23325: jetus siksi, että Kymijoki, jonka leveys tällä tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
23326: kohdalla on noin 154 metriä, on ylitettävä kan määrärahan lopullisen suunnitel-
23327: lossilla. man laatimista ja töiden aloittamista
23328: Kotkan-Elimäen tiesuunnitelmaa voidaan varten maantielinjalla KotkOr-Eli-
23329: toteuttaa jaksoittain. Sillan rakentaminen mäki Hirvikosken sillan rakentami-
23330: Hirvikosken kylän kohdalle on tärkeä osa seksi.
23331: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
23332:
23333: Toivo Kujala. Hemming Lindqvist.
23334: Eino Roine. Toivo Niiranen.
23335: Tauno Kelovesi.
23336: 1928
23337:
23338: IVJ62o. - Rah.al. N:o 486.
23339:
23340:
23341:
23342:
23343: Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Lylykosken maan-
23344: tiesillan rakentamiseen.
23345:
23346:
23347: E d u s kun n a 11 e.
23348:
23349: Ilomantsin-Lieksan välisellä maantiellä Myös huomattavalle linja-autoliikenteelle
23350: on Koitajoessa Lylykosken lossi, joka liiken- lossi tuottaa haittaa, sillä suuret linja-autot
23351: teen kasvaessa on tullut epäkäytännölliseksi. eivät mahdu siihen.
23352: Lossin kautta puutavar,aa kuljettavat kuor- Tie- ja vesirakennushallitus on tutkinut
23353: ma-autot eivät voi täydessä kuormituksessa asian ja tehnyt siitä kustannuslaskelman, jo-
23354: päästä joen yli, vaan on kuormitusta keven- ten sillan rakentamiseen voitaisiin ryhtyä
23355: nettävä ja kevennetty osa kuljetettava toi- heti ja siten poistaa ko. tieltä lossista joh-
23356: sella kerralla yli joen. Mainitun lossin tuvat haitat.
23357: kautta kulkevan tien piiriin jäävät suuret Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23358: yksityisten, valtion ja myös yhtiöiden metsä-
23359: alueet. Lossin yli autokuljetukseen tarkoite- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23360: tusta puutavarasta maksavat yhtiöt yksityi- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23361: sille metsänomistajille kantohinnan, josta on kan määrärahan Lylykosken maantie-
23362: vähennetty lossin aiheuttamat lisäkustan- sillan rakentamista varten Koita-
23363: nukset. jokeen.
23364: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
23365:
23366: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen.
23367: IV,e21. - Ra.h.al. N:o 487.
23368:
23369:
23370:
23371:
23372: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pielisjoen sivu-
23373: kanavan sillan rakentamiseen.
23374:
23375:
23376: E d u s k u n n a 11 e.
23377:
23378: Enon kunnassa Kaltimon asemalta kirkolle Kanavasillan osalta on tie- ja vesiraken-
23379: ja Niskan kylää.n sekä sieltä edelleen mene- nushallitus suorittanut tutkimukset ja teh,
23380: väliä maantiellä Pielisjoen ja sen sivukana- nyt kustannuslaskelmat, joten sen uudista-
23381: van yli johtavat maantiesillat ovat liian ka- miseen voitaisiin ryhtyä ja siten poistaa
23382: peita paikalla vallitsevalle liikenteelle. Ka- kanavasillan kapeudesta johtuva haitta.
23383: navan yli johtavan sillan leveys tuskin ylit- Edellä olevaan perustuen ehdotamme,
23384: tää 3 metriä. Kun siltojen kautta suuntau-
23385: tuu laajojen Enon, Ilomantsin ja Tuupo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23386: vaaran kuntien liikenne, josta huomattava tulo- ja menoarvioon 5 500 000 mar-
23387: osa on puutavaran kuljetusta Kaltimon ase- kan määrärahan K altimon asemalta
23388: malle, on siltojen kapeuden aiheuttama Enon kirkolle ja Niskan kylään mene-
23389: haitta hyvin suuri. vän PieUsjoen si·vukanavan sillan
23390: uudistamiseen.
23391: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
23392:
23393: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
23394:
23395:
23396:
23397:
23398: 69
23399: 1930
23400:
23401: IV,622. - Rah.al. N:o 488.
23402:
23403:
23404:
23405:
23406: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Puutossalmen
23407: sillan rakentamiseen.
23408:
23409:
23410: E d u s k u n n a ll e.
23411:
23412: Pohjois-Savossa oleva Suomen suurin saari, ren eteläosien tieverkoston kautta, mikä ai-
23413: Soisalo, on pohjoiseen päin tapahtuvassa heuttaa lisää kustannuksia ja matkan piden-
23414: maantieliikenteessä yhteydessä mantereeseer tymisen melkein kolminkertaiseksi. Saari on
23415: ainoastaan kahden lossin välityksellä. Saari, metsärikasta seutua, josta kuljetetaan suuria
23416: jossa on huomattavan laajoja ja väkirikkaita puutavaramääriä autoilla rautatien varteen
23417: kyliä- Vehmersalmen ja Leppävirran kun- ja kulutuskeskuksiin. Näistä syistä olisi vält-
23418: nissa - tarvitsisi tieolojen ja yhteyksien tämätöntä sillan rakentaminen Puutossalmen
23419: parantamista maakunnalliseen keskukseen, yli. Tarpeen suuruus huomioon ottaen on
23420: Kuopioon, suuntautuvassa liikenteessä. Puu- asia käsiteltävä kiireellisenä.
23421: tossalmi, jonka yli lossin avulla pidetään Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23422: liikennettä, on leveä ja myrskyille altis, mikä
23423: aiheuttaa hankaluutta ja hidastaa liiken- että Eduskunta otta.isi vuoden 1955
23424: nettä. Kun vielä talven aikana liikenne on tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23425: ohjattava jäitse tapahtuvaksi ja kuormien kan määrärahan sillan rakentamiseksi
23426: painoa on turvallisuussyistä rajoitettava, on /( uopion maalaiskunnan ja V ehmer-
23427: raskas liikenne ohjattava tapahtuvaksi Saa- salmen välillä olevan Puutossalmen yli.
23428: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
23429:
23430: Hugo Manninen. Esa Hietanen. Martti Leskinen.
23431: 1931
23432:
23433: IV,a2a. - Rah.al. N:o 489.
23434:
23435:
23436:
23437:
23438: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Nokian
23439: kauppalalle Nokiankosken yli johtavan maantiesillan
23440: uudelleen rakentamista varten.
23441:
23442:
23443: E d u s k u n n a 11 e.
23444:
23445: Maantieliikenteen kasvaessa on Tampereen kaan vielä antaneet mahdollisuutta sillan ra-
23446: -Turun maantiellä Nokian kauppalassa kennustöiden aloittamiseen. Kun sillan ra-
23447: oleva Nokiankosken yli johtava ns. Pitäjäin- kentamisella kauttakulkumaantien vuoksi on
23448: silta käynyt nykyisiä liikenne- ja turvalli- yleisempääkin merkitystä kuin vain Nokian
23449: suusvaatimuksia vastaamattomaksi. Mainittu kauppalalle, olisi kohtuullista valtion osallis-
23450: silta on huonokuntoinen ja kapea. Liikenne tua ainakin puolella sillan kustannuksiin.
23451: sillan yli on hyvin vilkas, jota osoittaa Tätä puoltaa vielä sekin, kun Nokian kaup-
23452: vuonna 1950 toimitettu laskelma. Silloin yh- pala on ollut yksi vaikeimmista työttömyys-
23453: den päivän aikana sillan ylitti 397 henkilö- paikkakunnista ja näyttää työttömyys siellä
23454: ja pakettiautoa, yhteinen paino 595.5 tonnia, edelleenkin jatkuvan suurena, jonka lievittä-
23455: 374 kuorma-autoa, paino 1570.s tonnia, 73 miseksi valtion olisi paikkakunnalle järjestet-
23456: linja-autoa, paino 511 tonnia, 37 moottori- tävä sopivia työtilaisuuksia, mihin sillan ra-
23457: pyörää, 116 hevosajoneuvoa, 3 756 polkupyö- kennustyö hyvin sopisi.
23458: rää ja 1 860 jalankulkijaa, edellä mainitun Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23459: liikenteen yhteispainomäärän ollessa 2 862 nioittaen,
23460: tonnia. Nykyisin on liikenne vilkastunut ja
23461: kyseisen sillankin kuormitus on kasvanut että Eduskunta ottaisi V'u.oden 1955
23462: edellä mainitusta. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
23463: Nokian kauppala on ryhtynyt toimenpitei- kan määrärahan avustuksena Nokian
23464: siin Nokiankosken yli johtavan uuden sillan kauppalalle Nokiankosken yli johtavan
23465: rakentamiseksi. Laadittujen suunnitelmien maantiesillan uudelleen rakentamista
23466: mukaan kustannusarvio on noin 100 milj. varten.
23467: markkaa. Kauppalan varat eivät ole kuiten-
23468: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
23469:
23470: Leo Suonpää. Elli Stenberg.
23471: Usko Seppi. Pertti Rapio.
23472: 1932
23473:
23474: IV,624. - Rah.al. N :o 490.
23475:
23476:
23477:
23478:
23479: Torvi ym..: Määrärahan osoittamisesta maantiesillan rakenta-
23480: miseksi Oulujoen yli Muhoksen kunnan Laitasaaren kylän
23481: kohdalle.
23482:
23483:
23484: E d u s k u n n a 11 e.
23485:
23486: Oulujoen pohjoispuolella asuvat Muhok- van mruantien kohdalle Muhoksen Laitasaa-
23487: sen kunnan Laitasaaren ·ja Sanginjoen kylien ren kylään paikkakunnan väestölle väLttä-
23488: asukkaat ovat sillan puuttuessa vailla yhteyk- mätön toimenpide. Sitäpaitsi se antaisi tar-
23489: siä kirkonkylään, jossa kunnan virastot, lää- peellisia työmahdollisuuksia suurelle jou-
23490: käri, :kätilöt ja sairaanhoitajat ovat. Maan- kolle työntekijöitä.
23491: tien kohdalta liikennöidään proomulla joen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23492: yli silloin kun [iikkuminen on mahdollista.
23493: Virtaava Oulujoki on varsinkin syystal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23494: vella, usein jouluun saakka sellainen, että tulo- ja menoarvioon 30 000 000 ma1'k-
23495: se ei ole kestävässä jäässä, eikä jääesteiden kaa sillan rakentamiseksi Sanginjoen
23496: vuoksi voi proomullakaan ku}kea. Siksi on kylään johtavan maantien kohdalle
23497: sillan rakentaminen Sanginjoen kylään johta- .J.liluhoksen kunnan Laitasa{lren kylässä.
23498: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
23499:
23500: Irma Torvi. Pentti Liedes.
23501: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
23502: Arvi Turkka.
23503: 1933
23504:
23505: IV,625. - Rah.al. N:o 491.
23506:
23507:
23508:
23509:
23510: Tuuli yril.: Määrärahan os-oittamisesta sillan rakentamiseksi
23511: Lammin losgille.
23512:
23513:
23514: E d u s k u n n a ll e.
23515:
23516: Tieyhteys Kouvolasta Voikkaan kautta ja kustannusarviot. Kun siltarakennustyötä
23517: Jaalaan ja siitä sekä Mikkelin että Heinolan ei ole otettu hallituksen vuoden 1955 tulo-
23518: suuntaan on muodostumassa yhä tärkeäm- ja menoarvioehdotukseen, on se tie- ja vesi-
23519: mäksi ja kasvaa liikenne tällä tieosalla jat- rakennushallituksen toimesta esitetty ensim-
23520: kuvasti. Valkealan ja Jaalan pitäjien rajalla mäisenä työttömyystyökohteena Jaalan ja
23521: oleva ns. J..~ammin lossi muodostaa sen vuoksi Valkealan pitäjissä. Sanottujen pitäjien ja
23522: yhä suuremman esteen tälle liikenteelle ja Kuusankosken työllisyyden kannalta sillan
23523: sen kehittymiselle. Kuluvan kesän aikana rakennustyö onkin erittäin sopiva työkohde.
23524: suoritetun liikennelaskelman mukaan kulkee 1\fuissa suhteissa viittaamme toivomusaloit-
23525: sanotun lossin kautta muun liikenteen li- teeseemme n:o 436/1954.
23526: säksi keskimäärin 226 moottoriajoneuvoa päi- Kaiken edellä olevan johdosta kunnioit-
23527: vässä ja kun paikalla on miesvoimalla kul- taen ehdotamme,
23528: jetettava puulossi, joutuvat ajoneuvot pä.ivän
23529: kiireisimpinä aikoina odottamaan ylikulku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23530: vuoroaan usein pitkänkin aikaa. Sillan tulo- ja menoarvion 20 Pl. lll: 3 mo-
23531: aikaansaamista lossin paikalle on tievirano- mentin kohdalle 40 000 000 markan
23532: maistenkin taholta pidetty ensiarvoisen tär- määrärahan sillan rakentamiseksi ns.
23533: keänä, minkä vuoksi tie- ja vesirakennus- Lammin lossin tilalle Valkealan ja
23534: hallituksen toimesta siltaa varten on suori- Jaalan pitäjien rajalle.
23535: tettu tarpeelliset tutkimukset, suunnitelmat
23536: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
23537:
23538: Erkki Tuuli. R. Hallberg.
23539: l934
23540:
23541: IV,a26. - Rah.al. N:o 492.
23542:
23543:
23544:
23545:
23546: Koivisto ym.: Määrärahan osoittami.sesta Ristisalmen sulan
23547: rakentamiseen.
23548:
23549:
23550: Eduskunnalle.
23551:
23552: Ristisalmen sillan rakentaminen Posion tömyystöinä, mutta itse siltatyöhön ja erinäi-
23553: kunnassa käy välttämättömäksi Ala-Suolijär- siin tarvikikeisiin tarvitaan 20 milj. markkaa.
23554: ven säännöstelyn johdosta, mikä taas liittyy Kun työ olisi mahdollisimman pian saatava
23555: Jumiskon voimalait<Jksen rakentamiseen. Ny- tehdyksi ja tarkoitukseen ei ole varattu mää-
23556: kyisin paikalla olevan lossiväylän liikennöinti rärahaa, niin ehdotamme kunnioittaen,
23557: käy erittäin vaikeaksi veden korkeuden vaih-
23558: dellessa aina 3. 5 metriin saakka. Tämä ta- että Ed'uskunta ottaisi vuoden 1955
23559: pahtuu myöskin talven aikana tehden liiken- tulo- ja menoa.rvioon 20 Pl:n III lu-
23560: teen jäitsekin sangen vaaralliseksi. Penger- vun 3 momentille 20 000 000 markan
23561: rystyöt voidaan pääosaltaan suorittaa työt- määrärahan Ristisalmen st'llan raken-
23562: tamiseksi Posion kunnassa.
23563: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
23564:
23565: Erkki Koivisto. Niilo Ryhtä. M. 0. Lahtela.
23566: 1936
23567:
23568: IV,a27. - Rah.al. N:o 4:93.
23569:
23570:
23571:
23572:
23573: Raipala ym.: Määrärahan osoitta,misesta Salmin sillan raken-
23574: tamiseen Ikaalisten kunnassa.
23575:
23576:
23577: E d u s k u n n a 11 e.
23578:
23579: Eduskunnan kulkulaitosvaliokunta ja osa silta maassamme, kun otetaan huomioon
23580: valtiovarainvaliokunnan jäseniä kävi touko- Vaasan-Tampereen valtatien valtava lii~
23581: kuussa 1954 tutustumassa Tampereen-Vaasan kenne, rautatietä kun ei näillä seuduin ole,
23582: valtatiellä Ikaalisten kunnassa Kilvakkaian olisi tärkeätä liikenteen jatkumiselle, että
23583: kylässä olevaan Salmin siltaan ja totesi sil- uusi silta saadaan valmiiksi ennenkuin vanha
23584: loin, että tämä viime vuosisadalta peräisin lopullisesti romahtaa. Tie- ja vesirakennus-
23585: oleva silta on niin loppuun käytetty, että hallituksen kustannusarvion mukaan uusi
23586: sillalla on moottoriajoneuvojen nopeus alen- silta tulisi maksamaan 40 milj. markkaa.
23587: nettu 20 km: iin tunnissa ja että raskaam- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23588: mat linja-autot saavat ylittää sillan vain nioittaen,
23589: tyhjinä. Pakon edessä on viime keväänä ko.
23590: siltaa väliaikaisesti vahvistettu ja tie- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23591: vesirakennushallituksen antamien tietojen tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
23592: mukaan silta näiden vahvistusten avulla saat- markan määrärahan Ikaalisten kunnan
23593: taa kestää väliaikaisena siltana sen ajan, Kilvakkalan kylässä olevan Salmin sil-
23594: pari vuotta, jonka uuden rakentaminen kes- lan rakentamistyön aloittamista var-
23595: tää. Kun silta on edelleen tie- ja vesiraken- ten.
23596: nushallituksen lausunnon mukaan heikoin
23597: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
23598:
23599: Matti Raipala. Pertti Rapio. Jaakko Hakala.
23600: Arvo Sävelä. Eino E. Heikura. Erkki Leikola.
23601: 1936
23602:
23603: IV,a28. - Rah.al. N :o 494.
23604:
23605:
23606:
23607:
23608: Rapio Jill. : .Määrärahan osoittamisesta Salmin maantiesillan
23609: rakentamiseen Tkaalisten kunnassa.
23610:
23611:
23612:
23613:
23614: Salmin silta, joka johtaa samannimisen sal- notun tien oikaisemiseksi ja osittain siir-tämi-
23615: men yli Ikaalisten kunnassa Tampere-en- seksi, toteuttaminen olisi työllisyydenkin
23616: Vaasan valtatieltä, on vanha ja kapea puu- kannalta tarpeellinen, sillä työttömien luku
23617: silta. Se on l~hoamisen takia heikentynyt jo virallistenkin numeroiden mukaan Ikaalisissa
23618: siksi paljon, että sen luhistumista on pelätty on aina ollut huomattavan suuri. Työkoh-
23619: pidemmän ajan. Viime keväänä linja-auto- teiden puuttuessa omassa kunnassa on työt-
23620: jen kuljettajat kehoitti:vat kuljetettavinaan tömiä passitettu kaU:kaisille siirtotyömaille.
23621: olleita matkustajia oman turvallisuutensa Kaikki merkit nyt jo viittaavat siihen, että
23622: vuoksi poistumaan vaunusta sHtaa ylitet- ensi kevättalvellakin työmahdollisuuksista
23623: täessä. Kesän kuluessa siltaa on korjattu, tulee olemaan kunnassa puute. Kun mitään
23624: mutta tämä on katsottava hätätoimenpiteeksi, erikoisia valtion töitä ei kunnassa aikaisem-
23625: jolla uuden sillan rakentamisen välttämättö- min ole ollutkaan, olisi jo senkin vuoksi pai-
23626: myyttä ei voida pitkäHekään siirtää. Tie on kallaan panna viipymättä mainitut työt
23627: yksi vilkkaimmin liikennöityjä teitä ja ras- käyntiin.
23628: kaan kuormituksen alainen. Silta on aikoi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
23629: naan rakennettu palvelemaan aivan toisen-
23630: laista liikennettä kuin mitä nykyinen on. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23631: Uuden sillan rakentaminen joko entiseen tai tulo- ja menoar-vioon .30 000 000 tnark-
23632: uuteen paikkaan on kiireellinen tehtävä, kaa Saltnin maantiesillan rakentami-
23633: mikä tunnetaan tieviranomaistenkin taholla. seen ja sen yhteydessä valtatien oikai-
23634: Sillan rakentamisen aloittaminen ja niiden sujen ja siirtämisen suorittamiseen
23635: suunnitelmien, joita tieviranomaisilla on sa- Ikaalisten kunnassa.
23636: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
23637:
23638: Pertti Rapio. Mauri Ryömä. Irma Rosnell.
23639: IV,a211. - Rah.al. N:o 495.
23640:
23641:
23642:
23643:
23644: Raipala ym.: .Määrärahan osoittamisesta Kyröskosken sillan
23645: rakenta;miStyön ·loppuunsaattamiseksi.
23646:
23647:
23648: E d u s k u n n a l h.
23649:
23650: Hämeenkyrön kunnassa olevaa Kyröskos- liokunnan jäseniä kävi tutustumassa paikan
23651: ken siltaa ja siihen liittyvää tieoikaisua, joka päällä sillan rakentamiseen ja totesi olevan
23652: valmistuttuaan parantaa ratkaisevasti tieyh- erittäin tärkeätä, että työ nopeasti saadaan
23653: teyksiä Tampereen-Vaasan valtatieltä Vil- päätökseen, koska muuten siihen jo uhratut
23654: jakkalaan ja Kyrösjärven itäpuolisille varat makaavat tuottamattomina ja luonnon-
23655: alueille, on viime vuosina rakennettu työttö- suhteet voivat aiheuttaa vaurioita keskeneräi-
23656: myysvarojen turvin. Tie- ja vesirakennushal- selle työlle.
23657: litukselta saamiemme tietojen mukaan työn Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23658: loppuvaihe käsittää sellaista työtä, erittäin- nioittaen,
23659: kin ibetonivaluja, joka teknillisistä syistä on
23660: suoritettava kesäaikana ja muutenkaan loppu- ,että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23661: vaihe ei sovellu työttömyystyönä tehtäväksi. tulo- ja menoarv.ioon 30 000 000 mar-
23662: Tie- ja vesirakennushallituksen arvion mu- kan rnäärärakan Hämeenkyrön kun-
23663: kaan työn loppuvaiheen kustannukset ovat 30 nassa olevan Kyröskosken sillan raken-
23664: milj. markkaa. Keväällä 1954 eduskunnan tarnistyön loppuunsaattarniseksi.
23665: kulkulaitosvaliokunta ja · osa valtiovarainva-
23666: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
23667:
23668: Matti Raipala. Eino E. Heikura.
23669: Arvo Sävelä. Jaakko Hakala.
23670: Pertti Rapio. Erkki Leikola.
23671:
23672:
23673:
23674:
23675: 70
23676: 1988
23677:
23678: IV,aao. - Ba.h.al. N:o 498.
23679:
23680:
23681:
23682:
23683: Pa.sanen yni.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
23684: Puuma'UJn salmeen.
23685:
23686:
23687: Eduskunnalle.
23688:
23689: Savonlinnan ja Mikkelin suunnista Imat- kuun ja sitä varten olisi vuoden 1955 tulo-
23690: ralle ja päinvastoin suuntautuvan vilkkaan ja menoarvioon otettava tarpeellinen määrä-
23691: maantieliikenteen vaikeana esteenä on Puu- raha.
23692: malan salmi, missä on nykyisin vain huono Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23693: lossi. Tämän asiaintilan korjaamiseksi on nioittaen,
23694: ryhdytty toimenpiteisiin sikäli, että saatujen
23695: tietojen mukaan tutkimus ja suunnitelma että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23696: kiinteän sillan tähän salmeen aikaansaami- tulo- ja menoa1·vioon 20 Pl:n III ln-
23697: seksi on jo annettu asiantuntijan tehtäväksi. vun 3 momentille 30 000 000 markkaa
23698: Tämän kauan vallinneen ja vaikean epäkoh- Pnumalan salrnen kiinteän sillan ra-
23699: dan korjaamiseksi olisi kuitenkin välttämä- kennustöiden aloittamista varten.
23700: töntä saada rakennustyöt jo ensi vuonna al-
23701: Helsingissä 15 päiviinä syyskuuta 1954.
23702:
23703: Aukusti Pasanen . Irma Hamara. Urho Saariaho.
23704: 1989
23705:
23706: IV, 6 31. ;__ Ba.h.al. N: o 497.
23707:
23708:
23709:
23710:
23711: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen maantiesillan
23712: rakentamiseen.
23713:
23714:
23715: E d u s k u n n a 11 e.
23716:
23717: Viime vuosien aikana on suoritettu oikai- Parhaillaan valmistuu vastaavanlainen
23718: suja Oulun-Kemin maantiellä. Tässä yh- silta, joka on n. 20 km: n päässä Iijoesta,
23719: teydessä on todettu, että nykyisin liikenteessä Kiiminkijokeen. Siihen on hankittu raken-
23720: oleva Iijoen yli johtava yhdistetty maantie- tamiseen tarvittavat , koneet eri puolilta
23721: ja rautatiesilta on ahdas ja vaarallinen. maata, joiden siirtäminen jonnekin muualle
23722: Tämän ja maantien lyhentämisen johdosta kuin tälle läheisyydessä olevalle Iijoen sil-
23723: onkin laadittu suunnitelma, jonka mukaan lalle ei ole valtion varojen hoidon kannalta-
23724: mainittu maantie tulisi ylittämään Iijoen kaan edullista. Lisäksi maakunnassa on voi-
23725: kirkonkylän kohdalla olevan ns. Kruunun- makkaasti työttömyyttä, mikä vuosittain
23726: saaren kohdalta. Suunnitelman mukaisesti nousee yli 700 henkilöön, joten rakennus-
23727: on jo varatöinä rakennettu tulevalle sillalle töiden aloittaminen olisi tarpeellista työttö-
23728: johtavat tiet, mutta siltatöiden aloittamiseen myyden lieventämiseksi.
23729: ei ole päästy varojen puuttumisen vuoksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23730: Mainitun sillan pikainen rakentaminen
23731: olisi suoritettava ensi tilassa, sillä nykyisin että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23732: käytössä oleva silta aiheuttaa jatkuvasti run- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mm·-
23733: saasti liikennetapaturmia. Maantie on myös kan määrärahan Oulun-Kemin maan-
23734: voimakkaasti liikenteen rasittama, esim. ke- tiesillan rakennustöiden aloittamiseksi
23735: säisin liikennöi tiellä useita satoja autoja Iijoen yli.
23736: vuorokaudessa. Maantie nykyisellään jatkaa
23737: Oulun-Kemin välistä tietä noin 10 km.
23738: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
23739:
23740: Pentti Liedes. Arvi Turkka.
23741: Eino Rytinki. Irma Torvi.
23742: Yrjö Murto.
23743: 19:40
23744:
23745: IV,632. - Rah.al. N:o 498.
23746:
23747:
23748:
23749:
23750: Nederström-Luriden ym:: Määrärahan osoittamisesta sillan
23751: rakentamiseksi Kemiön saarelta mantereelle.
23752:
23753:
23754: E d u s k u n n a 11 e.
23755:
23756: Liikenne Taalintehtaalta Kemiön kautta on Kemiön saari monine kuntineen ja sen
23757: Sauvoon ja sieltä edelleen on vilkastunut takaiset alueet varsin vaikeassa asemassa.
23758: jatkuvasti ja näin ollen on Rajalahden- Paikkakuntalaiset toivovat olosuhteisiin muu-
23759: I_~appdahlin lossi joutunut varsin suuren tosta~ ja katsovat, että sillan rakentaminen
23760: kuormituksen alaiseksi. Pienikokoinen ohjat- joko lassipaikalle Rajalahti-Lappdahl tai
23761: tava lautta ei pysty tyydyttämään kasva- Pungböleen olisi tarpeellista.
23762: Yaa liikennettä, ja kun lossin kautta liikkuu Jotta vallitseva epäkohta saataisiin no-
23763: runsaasti linja-autoja, joutuvat varsinkin peasti korjatuksi, ehdotamme edelliseen viita-
23764: kuorma-autot usein odottamaan parikin tun- ten,
23765: tia yli pääsyä.
23766: Väylää yritetään talvisin pitää auki sahaa- että Ed1tskuntct ottaisi vuoden 195.5
23767: malla jäät. Tämä on kuitenkin hankalaa ja tulo- .fa menoctrvioon 100 000 000
23768: kallista ja on sattunut, että lautta sääsuh- markkaa Kerniön saaren .fa mantereen
23769: teiden vuoksi ei ole lainkaan toiminut. Sama välisen sillan rakennustöiden aloitta-
23770: on laita lautan korjauksen aikana. Tällöin mista varten.
23771: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
23772:
23773: Judit Nederström-Lunden. Eino Roine.
23774: Paavo Aitio. Aimo Aaltonen.
23775: l941
23776:
23777: IV,oaa. - Rah.al. N:q 499,
23778:
23779:
23780:
23781:
23782: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamisehi
23783: H ännilänsalmeen.
23784:
23785:
23786: E d u s k u n n a 11 e.
23787:
23788: Viitasaaren pitäjässä Helsingin-Oulun den ja muiden lossiliikenteen tuomien keskey-
23789: valtamaantiellä n: o 4 on Hännilänsalmi, tysten ja jonotusten poistaminen on mahdol-
23790: jonka ylittäminen tapahtuu lossin avulla. lista vain rakentamalla silta lossipaikalle.
23791: Liikenteen yhä viikastuessa ei lossikuljetus Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23792: enää kykene tyydyttämään tälle tielle ase-
23793: tettavia vaatimuksia. Tällainen suuri valta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23794: tie, jolle suuntautuu paikallisen maakunta- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
23795: liikenteen lisäksi Etelä- ja Pohjois-Suomen kan määrärahan sillan rakentamiseksi
23796: pitkänmatkan liikenne, olisi saatava esteet- Helsingin-Oulun maantiellä Viitasaa-
23797: tömästi liikennöitäYään kuntoon. i.'1yrskysäi- ren Hännilänsalmeen.
23798: Helsingissä 16 päiYänä syyskuuta 1954.
23799:
23800: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
23801: 1942
23802:
23803: IV,634. - Rah.al. N:o 500.
23804:
23805:
23806:
23807:
23808: Jämsen: Määrärahan osoittamisesta sillan 1·akentamiseksi
23809: H ännilänsalmen lossipaikalle.
23810:
23811:
23812: E d u s k u n n a 11 e.
23813:
23814: Viitaten 13 päivänä huhtikuuta 1954 päi- kan määrärahan sillan rakentamista
23815: vätyn .toivomusaloitteen n:o 446 perustelui- varten Hännilänsalmen lossipaikaUe
23816: hin, ehdotamme kunnioittaen, Helsingin - Oulun valtamaantiellä
23817: n:o 4.
23818: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23819: tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mar-
23820: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
23821:
23822: Artturi Jämsen.
23823: 1943
23824:
23825: IV,aa5. - Rah.al. N:o 501.
23826:
23827:
23828:
23829:
23830: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Mämmensalmen sil-
23831: lan rakennustöiden loppuunsaattamiseen.
23832:
23833:
23834: E d u s k u n n a 11 e.
23835:
23836: Äänekosken kauppalan pohjoispuolella oleva jo paljon varoja, tulisi työ saattaa pikaisesti
23837: Mämmensalmi losseineen muodostaa ahtaan päätökseen ja silta liikennöitävään kuntoon.
23838: pullonkaulan valtatien n:o 4 kautta suun- Tarkoitusta varten olisi talousarvioon otet-
23839: tautuvaUe liikenteelle. Lossin korvaami- tava määräraha.
23840: nen salmen ylittävällä maantiesillalla on jo Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23841: useita vuosia ollut periaatteessa ratkaistu ky-
23842: symys. Työttömyystöinä käynnissä ollut tien- että Eduskunta. ottaisi vuoden 1955
23843: teko sillan rakentamiskohdalle on edistynyt tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
23844: niin pitkälle, että varsinaiset siltatyöt ovat kan määrärahan Mämmensalmen sillan
23845: enää jälellä. Kun tarkoitukseen on käytetty rakennustöiden loppuun saattamiseksi.
23846: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
23847:
23848: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
23849: 1.944
23850:
23851: IV,aaa. - Ra.h.a.l. N:o 502.
23852:
23853:
23854:
23855:
23856: Hietanen ym. :· Määrärahan osoittamisesta st?lan rakentami-
23857: seksi Kivisalmen yU.
23858:
23859:
23860: Eduskunnalle.
23861:
23862: Pohjois-Savon ja Keski-Suomen välinen tapahtuva liikenne voisi joustavasti palvella
23863: maantieliikenne tapahtuu valtaosaltaan Suo- sekä paikkakunnallista tarvetta että kaukolii-
23864: nenjoen ja Jyväskylän välistä maantietä kenteen vaatimuksia, olisi haittaava epäkohta
23865: käyttäen. Tällä tiellä on Rautalammin ja poistettava ja salmen yli rakennettava silta.
23866: Konneveden välisellä rajalla Kivisalmen yli- Asian edistämiseksi olisi ryhdyttävä pikaisiin
23867: tyspaikka, jossa ylitys tapahtuu lossilla. Kun toimenpiteisiin ja toimitettava tutkimus sil-
23868: tällä tiellä liikennöi päivittäin kymmeniä lan rakentamisesta.
23869: linja-autoja ja kuorma-autoliikenne on erit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23870: täin vilkasta, muodostaa lossipaikka liiken-
23871: nettä hidastavan ruuhkautumispaikan. Tal- että Eduskunta ottaisi vttoden 1955
23872: ven aikana on salmen ylityksen tapahduttava t·ulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23873: jäitse, ja raskas liikenne ohjautuu vesistön kan määrärahan tutkimuksen toimitta-
23874: ympäri, mikä aiheuttaa us(lan kymmenen ki- miseksi ja siltatöiden aloittamiseksi
23875: lometrin matkan pidentymisen. Keväällä ja Kivisalmen yli johtavan st?lan raken-
23876: syksyllä liikenne salmen yli on uhanalainen tamiseksi Pohjois-Savon ja Keski-
23877: ja saattaa kokonaan keskeytyäkin. Jotta tiellä Suomen välisellä maantiellä.
23878: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
23879:
23880: Esa. Hietanen. Toivo Niiranen.
23881: Hugo Manninen. Toivo Asvik.
23882: 1945
23883:
23884: IV,637. - Rah.al. N:o 503.
23885:
23886:
23887:
23888:
23889: Hult ym. : Määrärahan osoittamisesta Nokisenkosken sillan
23890: rakentamiseen Rautalammin kunnassa.
23891:
23892:
23893: E d u s k u n n a 11 e.
23894:
23895: Kun Rautalammin pitäjässä, Vesannon- kuljetuksessa. Jokainen käsittää, mitä mer-
23896: Kerkonkosken-Suonenjoen maantiellä ole- kitsee tämä matka kuljetuskustannuksissa ja
23897: vasta Nokisenkosken lossipaikasta on nykyi- ennen kaikkea puutavaran kuljetuksessa.
23898: sellään muodostunut erittäin vaikea este Työllisyyden kannalta olisi myös tämä
23899: joustavalle lii~enteelle, olisi paikalle kiireel- työmaa erittäin merkittävä. Näin vältyttäi-
23900: lisesti saatava maantiesilta. Rakennettavasta siin työttömyyden syntymiseltä paikkakun-
23901: sillasta on jo olemassa täydelliset suunnitel- nalla ja vapaana työnä työ tulisi varmasti
23902: mat, joten työn voi aloittaa heti, kun tarvit- edullisemmaksi teettää.
23903: tavat varat siihen swadaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23904: Nykyisellään lossia käyttäen ei tämä vas-
23905: taa alkuunkaan kasvaneen 'liikenteen vaati- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23906: muksia. On otettava huomioon, että tätä tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
23907: kautta on Vesannoo pitäjästä ja suurelta markan määrärahan Rautalammin pi-
23908: osalta Rautalampea noin 20 km lyhemmälti täjässä olevan Nokisenkosken sillan
23909: rautatien varteen kuin kiertotietä, jota nyt rakentamiseen.
23910: pitää käyttää kaiken raskaamman tavaran
23911: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
23912:
23913: ·Mikko Hult. Juho Rytkönen. Hilja Väänänen.
23914: Tahvo Rönkkö. Lennart Heljas. Martti Leskinen.
23915: Kalle Kämäräinen. Elli Nurminen. Hugo Manninen.
23916: Esa Hietanen.
23917:
23918:
23919:
23920:
23921: 71
23922: 1946
23923:
23924: IV,638. - Rah.al. N:o 504.
23925:
23926:
23927:
23928:
23929: Hykkäälä ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
23930: seksi Lammin ylikulkupaikalle.
23931:
23932:
23933: Eduskunnalle.
23934:
23935: Kulkulaitosvaliokunta on mietinnössään sin polttoaineen hankinta.-alue on Jaalan
23936: n:o 44 vuoden 1953 valtiopäivillä lausunut 'kunta, ja kuljetukset suoritetaan kysymyk-
23937: muun muassa: ,Kouvolasta Savoon johta- sessä olevaa tietä käyttäen. Samoin tapah-
23938: valla maantiellä Jaalan ja Valkealan kun- tuu osa Kymi Osakeyhtiön V erlan tehtaiden
23939: tien rajalla olevalla Lammin ylikulkupaikalla kuljetuksista Lammin lossin kautta. Nykyi-
23940: nykyisin liikennettä välittävä 9 tonnin kan- sin on lossin kuljetettava normaalisissa oloissa
23941: toinen käsinvedettävä lossi ei enää tyydytä noin 150 ja vilkkaimmillaan lähes 300 moot-
23942: lisääntyneen maantieliikenteen vaatimuksia. toriajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen odo-
23943: Lossin tilalle on välttämätöntä rakentaa tetaan tästäkin vielä vilkastuvan erikoisesti
23944: maantiesilta. Siinä tarkoituksessa tie- ja sen vuoksi, ikun tie Uimilan kautta Heinolaan
23945: vesirakennushallitus onkin jo ryhtynyt toi- 1lopullisesti valmistuu. Sillan rakennustyöstä
23946: menpiteisiin suunnitelman ja kustannusar- tulisi erinomainen työllisyystyömaa helpotta-
23947: vion laatimiseksi, ja tulee se ilmoituksensa maan Pohjois~Kymenlaakson suurta työttö-
23948: mukaan sisällyttämään johonkin lahivuosien myyttä ja sii'hen voitaisiin sijoittaa ihmistyö-
23949: tulo- ja menoarvioehdotukseensa määrärahan voiman lisäksi ajoja vailla olevia kuorma-
23950: työtä varten." Hallituksen esityksessä vuo- autoja.
23951: den 1955 tulo- ja menoarvioksi määrärahaa Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
23952: ei vielä ole varattu, vaikka liikenteen on to- nioittaen,
23953: dettu yhä lisääntyneen. Tätä kautta kuljete-
23954: taan puunjalostusteollisuudessamme tarvit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23955: tava raaka-aine Jaalan ja Mäntyharjun kun- tulo- ja menoarvioon 60 miljoonan
23956: tien alueelta ja kauempaakin Kymenlaa·kson markan määrärahan st"llan rakentami-
23957: tehtaille. Kuusankosken kunnan pääasialli- seksi Lammin ylikulkupaikalle.
23958: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
23959:
23960: Heikki Hykkäälä. Urho Saariaho.
23961: Veikko Kokkola. Meeri Kalavainen.
23962: Kaarlo Kajatsalo.
23963: 1947
23964:
23965: IV,as9. - Rah.al. N:o 505.
23966:
23967:
23968:
23969:
23970: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin-Heino-
23971: lan maantien Karikon, Otavan ja Hietasen siltojen raken-
23972: tamista varten.
23973:
23974:
23975: E d u s k u n n a 11 e.
23976:
23977: Mikkelin-Heinolan valtamaantien oikaise- että muutama maantien ja rautatien risteys
23978: mis- ja parantamissuunnitelmaa on toteu- jää rakentamatta. Tässä tapauksessa asian-
23979: tettu Mikkelin puoleisessa päässä n. 25 km tilaa pahentaa vielä se, että kaksi näistä taso-
23980: ja huomattava osa parannetusta tiestä on käytävistä on erittäin vaarallista ja voivat
23981: voitu ottaa liikenteeseen, mutta erittäin ikä- johtaa vielä monen ihmishengen menetybeen.
23982: västi katkovat parannetun ,tien Karikon ja Työttömyystöiden varaan jätettyinä näiden
23983: Hietasen kohdalla rautatien ylitykset sekä siltojen rakentaminen voi kestää useita vuo-
23984: Otavassa samoin ko. tieltä eroavan Joutsan sia, jonka lisäksi yksinomarun talvityönä teh-
23985: tien. Näistä kaksi ensiksimainittua tasoyli- tynä sillat tulisivat maksamaan useita miljoo-
23986: käytävää on lisäksi vielä erittäin vaarallista, nia markkoja enemmän kuin normaalisena
23987: joissa on sattunut joka vuosi onnettomuuksia, työnä suoritettuna.
23988: jotka ovat vaatineet jopa ihmishenkiä. Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
23989: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin taholta dotamme,
23990: on kiirehditty ko. siltojen ~alrentamista, joka
23991: kuuluu rautatiehallituksen suoritettaviin töi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
23992: hin. Saamamme tiedon mulman ovat nyt sil- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
23993: tojen piirustukset valmistuneet, mutta vali- markan suuruisen määrärahan Kari-
23994: tettavasti v:n 1955 talousarvioesitykseen ei lwn ylikulkusillan, 6.5 miljoonan mar-
23995: ole varattu ko. tarkoituksiin määrärahoja. kan suttruisen määrärahan Otavan ali-
23996: Käsittääksemme ei ole yhteiskuntamme edun kulkusillan ja 7 miljoonan markan
23997: mukaista, että mkennetaan miljardisummiin määrärahan Hietasen ylikulkusillan
23998: maksavia teitä, mutta näitä teitä ei voida rakentamista varten Mikkelin-Heino-
23999: ottaa rtäysitehoisesti käytäntöön sen vuoksi, lan maantiellä.
24000: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
24001:
24002: K. F. Haapasalo. Aukusti Pasanen. Niilo Nieminen.
24003: Viljo Virtanen. Onni Hiltunen. Irma Hamara.
24004: Edvard Pesonen. Väinö Kaasalainen. Toivo H. Kinnunen.
24005: Wiljam Sarjala. Juho Kuittinen. Sylvi Halinen.
24006: 1948
24007:
24008: IV,a4o.- Rah.al N:o 506.
24009:
24010:
24011:
24012:
24013: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrönjoen maan-
24014: tiesillan rakentamiseen.
24015:
24016:
24017: E d u s 'k u n n a 11 e.
24018:
24019: Seinäjoelta Suupohjaan johtavalla maan- Tieviranomaisten tekemien suunnitelmien
24020: tiellä on Ilmajoen kunnan Palon kylässä Ky- mukaan ei uutta siltaa rakennettaisi nykyi-
24021: rönjoen yli johtava, alkuaan !keyYelle liiken- sen sillan paikalle, vaan noin 200 m: n etäi-
24022: teelle suunniteltu, 58.5 m:n jännemittainen syydelle joen alajuoksuun päin. Tämän huo-
24023: Palon riippusilta. Aikoinaan toimitetussa tar- mioiden ei uutta siltaa rakennettaessa tar-
24024: kastuksessa todettiin sillan kestävän vain vitsisi rakentaa erikoista varasiltaa, koska
24025: korkeintaan 6 tonnin kuormituksen. Varsin- nykyinen vielä toimittaisi sen tehtävän.
24026: kin viimeisten vuosien aikana on liikenne Suunnitelmat uuden sillan rakentamiseksi
24027: ko. tiellä suuresti vilkastunut ja yhä ras- ovat valmiina ja on tie- ja vesirakennushal-
24028: kaampien kulkuneuvojen käytöstä johtuen litus arvioinut sillan sekä sille johtavien tulo-
24029: on jo ennestäänkin heikkokuntoinen silta tul- teiden rakennuskustannukset 45 miljoonaksi
24030: lut liikenteelle vaaralliseksi. markaksi sekä esittänyt 25 miljoonan mar-
24031: Sekä toimitetut liikennelaskennat että lii- kan määrärahaa työn aloittamista varten.
24032: kennekartat osoittavat Seinäjoen-Suupohjan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
24033: tien yhdeksi kaikkein vilkas- ja raskasliiken- nioittaen,
24034: teisimmä:ksi maruntieksi Etelä-Pohjanmaalla.
24035: Varsinkin vilkkaimpina soran- ja puutava- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
24036: ranajon aikoina on silta jopa kaksinkertaisen tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
24037: liikakuormituksen alaisena. Tämän johdosta kan määrärahan maantiesillan töitten
24038: saattaa liikenne Kyrönjoen yli milloin ta- aloittamiseksi Kyrönjoen yli Ilmajoen
24039: hansa kllitketa. kunnan Palon kylässä.
24040: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
24041:
24042: Väinö Tikkaoja. Mauri Seppä.
24043: T. Saloranta. Toivo Antila.
24044: Toivo Asvik.
24045: 1949
24046:
24047: IV,641. - Rah.al. N:o 507.
24048:
24049:
24050:
24051:
24052: Jämsen: Määrärahan osoittamisesta Suolahder~r-Haapajärven
24053: radan tiepohjan lunastamiseen.
24054:
24055:
24056: Eduskunnalle.
24057:
24058: Kun ns. Suolahden-Haapajärven rauta- yksin Pihtiputaan kunnalle kuitenkin rauta-
24059: tie oli aikoinaan suunnitteluvaiheessa, sitou- tien tiepohjan lunastaminen tietäisi epätark-
24060: tuivat ne kunnat, joiden alueen kautta rata kojen laskelmien mukaan n. 60 000 000 mar-
24061: kulkee, suorittamaan maanomistajille tiepoh- kan lisärasitusta. Näin ollen on selvää, ettei
24062: jan lunastamisesta aiheutuvat kustannukset. enempää Pihtiputaan kuin muutkaan radan
24063: Tilanne on nyt kuitenkin sotien ym. seik- varsilla olevat kunnat, jotka myöskin ovat
24064: kojen aiheuttamista muutoksista johtuen suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, pysty
24065: muodostunut sellaiseksi, ettei kyseisillä kun- tiepohjan lunastamisesta koituvia rasituksia
24066: nilla ole edellytyksiä suorittaa tiepohjan suorittamaan, vaan on se tehtävä valtion
24067: lunastamisesta aiheutuvia kustannuksia. varoista.
24068: Kuvan siitä, kuinka kestämättömäksi ti- Edellä olevan perusteella ehdotankin kun-
24069: lanne todella muodostuu, saamme, kun tar- nioittaen,
24070: kastelemme esim. Pihtiputaan, tunnetusti
24071: koko maan erään vähävaraisimman kunnan että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
24072: asemaa. Kyseisellä kunnalla on jo nykyisin tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
24073: velkaa yli 100 000 000 mk ja lisäksi varsin kan suuruisen määrärahan Suolahden
24074: suuria kustannuksia aiheuttava rakennus- -Haapajärven radan tiepohjan lu-
24075: ohjelma toteutettavanaan, jonka suorittami- nastamiseksi.
24076: seksi se joutuu lainoitustaan lisäämään. Jo
24077: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
24078:
24079: Artturi Jämsen.
24080: 1950
24081:
24082: IV,642. - Rah.al. N:o 508.
24083:
24084:
24085:
24086:
24087: Palovesi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan-.
24088: ja kyläteiden avustamiseen.
24089:
24090:
24091: E d u s k u n n a ll e.
24092:
24093: Tieolojen parantamiseen on maassamme tava. Määrärahavaj•aus täHä hetkellä on
24094: itsenäisyysvuosikymmenien aikana kiinni- saamiemme tietojen mukaan yli 1000 milj.
24095: tetty paljon huomiota, varsinkin yleistä markkaa ja vain noin joka kuudes eli
24096: liikennettä palvelevien maanteiden saattami- 16-18% avustukseen. oikeutetuista paikal-
24097: seksi tarvetta vastaaviksi. Sen sijaan ne tiet, listienhoitokunnista voi tämän suhteellisen
24098: jotka on tarkoitettu palvelemaan lähinnä pienen valtion avustuksen saada. Tilanne
24099: paikallista liikennettä, ovat saaneet osakseen on näin ollen kunnan- ja kyläteiden raken-
24100: vähemmän huomiota ja huolenpitoa valtio- tamis- ja kunnossapitoavustuksiin nähden
24101: vallan taholta. Laajat kansalaispiirit ovat voimassa olevan tielain edellyttämällä ta-
24102: kokonaan vapautuneet tierasituksista saaden valla valtion osalta muodostunut täysin kes-
24103: kuitenkin nauttia tieverkostomme tarjoamia tämättömäksi eikä voi tällaisena pidemmälle
24104: etuja, toisten kansalaisten ollessa pakotet- jatkua.
24105: tuja kantamaan suuria rasituksia päästäk- Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis-
24106: seen yhteyteen yleisten teiden ~anssa. teriön tieasioita hoitavien virkamiesten ta-
24107: Tämä kohtuuttomuus ei tule korjatuksi holta on todettu, että pamaHisten tienhoito-
24108: ennenkuin päästään siihen, että valtio ottaa kuntien rakennuttamat kunnan- ja kylätiet
24109: rakentameen ja ylläpitääkseen kaikki yleis- ovat tulleet kustannuksiltaan huomattavasti
24110: luontoiset, siis sellaiset tiet, joiden käyttä- alhaisemmiksi, kuin mitä valtion rakennut-
24111: minen on kaikille kansalaisille luvallista, tai tamat vastaavanlaiset tiet ovat tulleet mak-
24112: että tällaisten teiden rakentamista ja kun- samaan. On varmaan vaitionkin edun mu-
24113: nossapitoa tuetaan siksi suurilla valtion kaista, että sen varoista aikanaan maksetaan
24114: avustuksilla, että teiden osakkaat - useim- tiehoitokunnille se osuus, mitä lakikin edel-
24115: miten vähävaraisilla pienviljelijöillä - va- lyttää.
24116: pautuisivat tierasituksista. Aiheellista onkin Yllä olevaan viitaten ehdotamme,
24117: tässä yhteydessä todeta, että voimassa ole-
24118: van tielain edellyttämiä, valtion määrära- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
24119: hoista myönnettäviä avustuksia kunnan- ja vuoden 1955 tulo- ja menoarvion 12
24120: kyläteille ei voida määrärahojen puuttumi- Pl:n V luvun 3 moment17lle 300 000 000
24121: sen vuoksi maksaa kuin pienelle osalle niistä, markkaa kunnan- ja kyläteiden avus-
24122: jotka ovat tienhoitokuntina avustusta ano- tamiseen.
24123: neet ja joille se lain mukaan olisi makset-
24124: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
24125:
24126: Eino Palovesi. Einari Jaakkola. Kalle Kämäräinen.
24127: 1951
24128:
24129: IV,643. - Rah.al. N:o l>09.
24130:
24131:
24132:
24133:
24134: Lahtela ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan-
24135: ja kyläteiden avustamiseen.
24136:
24137:
24138: E d u s k u n n a ll e.
24139:
24140: Maamme syrjäisimmillä seuduilla erikoi- kaa, vaikka avustuksia myönnettäisiin vain
24141: sestikin Pohjois-Suomessa on satoja vuosia 50-80 % rakennuskustannusten määrästä.
24142: vanhoja kyläryhmiä ja kyliäkin, joihin ei ole Kuluvalle vuodelle puheena olevaan tarkoi-
24143: muuta kesällä kuljettavaa tietä kuin ns. tukseen varattu määräraha on ollut niin riit-
24144: kinttupolkuja, vaikka siellä on useita satoja- tämätön, että se loppui jo vuoden alussa eikä
24145: kin asukkaita. Teiden puute vaikeuttaa suu- se riittänyt kuin pienelle osalle hakijoista.
24146: ressa määrin siellä asuvan väestön taloudel- Kun varattu määräraha on niin riittämätön,
24147: lista kehitystä ja estää toimeentulomahdolli- että vuoroaan on odottamassa sellainen määrä
24148: suuksien parantamista, kuten jokainen ajat- anomuksia, johon tarvittaisiin yli 1 000 mil-
24149: televa kansalainen hyvin käsittää. joonaa markkaa ja uusia anomuksia tulee
24150: Kun valtio rakentaa vain sellaisia maan- jatkuvasti, ja kun anojat saavat odottaa vuo-
24151: teitä, joilla on yleisempi merkitys kautta- roaan vuodesta toiseen ja anomusten ruuhka
24152: kulkuliikenteelle ja kun tällaiset tiet eivät kasvaa jatkuvasti ja tiettömällä alueella asu-
24153: kulje kaikkien kylien ja kyläryhmien kautta, vat kansalaiset saavat kärsiä tien puutetta,
24154: on jo tähän mennessä jäänyt ja jää vastai- ei ole oikeuden ja kohtuuden mukaista, että
24155: suudessakin paljon kyliä ja kyläryhmiä si- tilanne edelleen jatkuu entiseen tapaan. Kun
24156: vuun valtion rakentamista maanteistä ilman ne kansalaiset, jotka asuvat tiettömissä ky-
24157: mitään tieyhteyttä. Kun näin on ja kun tie- lissä, tarvitsevat tietä samoin kuin nekin,
24158: lakimme edellyttää, että niihin kyliin, joihin jotka ovat rakennettujen teiden varsilla, ja
24159: ei rakenneta maantietä, voidaan rakentaa tiet kun he maksavat sekä välilliset että välittö-
24160: kylätienä ja saadaan niiden rakentamiseksi mät verot samoin kuin nekin, joilla on val-
24161: ja kunnossapitämiseksi lain edellyttämä val- tion rakentamat ja kunnossapitämät maan-
24162: tion avustus, olisi mainittua kylätierakennus- tiet, ja ovat halukka·at rakentamaan kyläteitä
24163: asiaa varojen myöntämiseen nähden toteutet- 50-80 % :n valtionavustuksen turvin, luulisi,
24164: tava lain edellyttämien periaatteiden mukai- että sanottuun tarkoitukseen myönnetään niin
24165: sesti. Mainitun lain perusteella ovat sellais- paljon rahaa kuin rakentajia on, heidän tar-
24166: ten kylien ja kyläryhmien asukkaat, joihin vitsematta odottaa sitä vuodesta toiseen, ku-
24167: ei ole rakennettu maanteitä eikä ole ollut toi- ten on tähän mennessä pitänyt tehdä ja on
24168: veitakaan siitä, että niitä rakennetaan mil- tehtävä edelleenkin, jos po. tarkoitukseen ei
24169: loinkaan, perustaneet lain edellyttämiä kylä- oteta hallituksen käytettäväksi riittävästi ra-
24170: tiekuntia ja teettäneet ammattimiehillä tie- haa. Kun lisäksi ottaa huomioon, että var-
24171: suunnitelmat ja rakennuskustannusarviot sin monet jo rakennetut ja vasta rakennet-
24172: sekä hakeneet lääninhallitukselta päätöksen tavatkin kylätiet palvelevat yleisluontoista
24173: tien rakentamiseksi ja anoneet lain edellyt- liikennettä ja että sellaiset kylätiet, jotka ra-
24174: tämää tien rakennusapurahaa tien rakenta- kennetaan valtion metsämaiden sisällä tai
24175: mista varten. niiden lähellä oleviin kyliin ja kyläryhmiin,
24176: Tällaisia apuraha-anomuksia, kun rahaa hyödyttävät monella muotoa valtion metsä-
24177: sanottuun tarkoitukseen on jatkuvasti otettu taloutta enemmän kuin tiettömillä alueilla
24178: tulo- ja menoarvioon riittämätön määrä, on olevia asukkaita, olisi valtion etujenkin mu-
24179: useiden vuosien kuluessa asianomaiseen mi- kaista, että kyläteitäkin rakennetaan mahdol-
24180: nisteriöön kertynyt niin paljon, että niihin lisimman paljon. Näin olisi tehtävä sitäkin
24181: jo nyt tarvittaisiin yli 1 000 miljoonaa mark- suuremmalla syyllä, kun siten saadaan kaik-
24182: 1952 IV,o4a. - Kunnan- ja kylätiet.
24183:
24184:
24185: kein vähimmillä valtion menoilla teitä raken- markkaa. Kun mainitulla lisäyksellä vähen-
24186: netuksi ja teiden tarve tyydytetyksi. netään työttömyyttä, on se raha varattava.
24187: Kun kaiken edellä sanotun lisäksi työttö- Mikäli tulo- ja menoarvion menoja ei voida
24188: myys kaikkein ensimmäisenä ja kaikkein ras- lisätä, olisi mainittu lisäys tehtävä ja vähen-
24189: kaimpana kohtaa sellaisissa oloissa tiettömällä nettävä se työttömyyttä varten varatun mo-
24190: alueella olevaa väestöä ja kun kyläteiden ra- mentin määrärahoista, koska työttömyyttä
24191: kentamisella ja kunnostamisella sekä kunnos- voidaan edullisimmin torjua kyläteitä raken-
24192: sapitämisellä voidaan järjestää töitä käyntiin tamalla ja niitä kunnostamalla. Mainittu
24193: ja työtä ja tuloja kaikkein vähimmillä val- määräraha on luonteeltaan sellainen, että se
24194: tion varoja vaativilla tavoilla suurelle väes- pitäisi muuttaa arviomäärärahaksi. Tämän
24195: tömäärälle, niin olisi puheena olevaan tarkoi- muutoksen jälkeen voitaisiin siitä maksaa
24196: tukseen tähänkin katsoen käytettävä riittä- kunnille ja kylätiekunnille lain mukaiset
24197: västi varoja, koska siten voidaan säästää suu- kunnossapitovarat tarvitsematta odottaa sitä,
24198: ressa määrin niitä rahoja, jotka olisi käytet- milloin kaikkien . teitten paperit ovat siinä
24199: tävä muihin työttömyystöihin. kunnossa, että rahat voidaan jakaa.
24200: Kun kyläteitä rakentamalla saadaan tiever- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
24201: koston yhteyteen tiettömillä alueilla olevat dotamme,
24202: kansalaiset ja siten autetaan heidän talouk-
24203: siensa kehittämisedellytyksiä sekä paranne- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
24204: taan heidän vastaisia toimeentulomahdolli- tulo- ja menoarvioon 12 Pl:n V luvun
24205: suuksiaan, ja kun sillä toimenpiteellä poiste- 3 momentille kunnan- ja kyläteiden
24206: taan myöskin työttömyyttä kaikkein vähim- avustamiseksi lisäyksenä 500 000 000
24207: millä valtion menoilla, olisi vuoden 1955 markkaa ja että se muutettaisiin arvio-
24208: tulo- ja menoarvion 12 Pl:n V luvun 3 mo- määrärahaksi.
24209: mentille merkittävä lisäyksenä 500 000 000
24210: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
24211:
24212: M. 0. Lahtela. Urho Kähönen.
24213: Erkki Koivisto. Eino Rytinki.
24214: J. F. Pöykkö.
24215: 1953
24216:
24217: IV,644. - Rah.al. N: o 510.
24218:
24219:
24220:
24221:
24222: Palovesi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpotus-
24223: ten myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunastusta
24224: varten.
24225:
24226:
24227: Eduskunnalle.
24228:
24229: Eduskunta on vuoden 1927 tielain voi- sina aloitettavaksi suunniteltujen maantei-
24230: massaoloaikana kiinnittänyt useita kertoja den alueita noin 3 770 ha. Lunastuksia
24231: huomiota siihen epäoikeudenmukaisuuteen, ja korvauksia joutuisivat selvityksen alai-
24232: mitä kuntien velvollisuus suorittaa maantie- set kunnat maksamaan yhteensä arviolta
24233: alueiden lunastuksesta ja siihen liittyvistä 592 milj. markkaa. Kaikkien maalaiskuntien
24234: korvauksista aiheutuvat kustannukset niille osalta on näiden kustannusten kokonais-
24235: merkitsevät. Niinpä se on lausunut !hallituk- määrä sanottuna arkana arvioitu 800-900
24236: selle toivomuksia, että hallitus tutkisi mah- milj. markaksi. Monissa kunnissa saattavat
24237: dollisuudet korvausvelvollisuuden lieventämi- korvaukset nousta sellaisiin summiin, että
24238: seen ja ryhtyisi asiassa niihin toimenpitei- korvausvelvollisuus muodostuu mitä vaka-
24239: siin, joihin suoritettavat selvitykset antavat vimmaksi uhaksi kuntien taloudenhoidolle.
24240: aihetta. Jo voimassa oleva tielaki tekee siinä Esimerkkeinä mainittakoon, että parha.illaan
24241: suhteessa mahdolliseksi eräiden helpotusten rakenteilla olevista maanteistä johtuvat kor-
24242: myöntämisen sellaisille kunnille, joille kor- vau'kset ovat Lapin 1läänissä suurimmat kun-
24243: vauksista aiheutuva rasitus merkitsee niin nan asukasta ikohden: Rovaniemen mlk:ssa
24244: suuria taloudellisia uhrauksia, että kuntien yhteensä 84 milj. mk ja Ylitorniolla 42 milj.
24245: olisi niistä ilman valtion tukea vaikea sel- mk, Oulun läänissä Salaisissa 14 milj. Kuo-
24246: viytyä. V aitioneuvosto voi nimittäin har- pion läänissä ·Sonkajärvellä 11 milj., Mikke-
24247: kintansa mukaan myöntää kunnalle helpo- lin läänissä Joroisissa 17 milj., Vaasan lää-
24248: tusta maantiealueiden lunastus- ym. kustan- nissä Teuvalla 45 mi:lj., Kymen läänissä
24249: nuksista tai eräissä tapauksissa kokonaan va- Ruokola;hdella 24 milj., Hämeen läänissä
24250: pauttaakin kunnan niiden suorittam1svelvolli- Teis'kossa 18 milj., Turun ja Porin läänissä
24251: suudesta. Määrärahat tarkoitusta varten ovat Ulvilassa 46 milj. ja Uudenmaan läänissä
24252: kuitenkin olleet vuosittain varsin pienet, ja. Pusulassa 7 milj. mk
24253: varsinkin viime vuosina, jolloin kuntien ta- Absoluuttisesti suurimmat menoerät koitu-
24254: lous muutenkin on joutunut ankaran rasi- vat vastaavasti näistä korvauksista Lapin
24255: tuksen alaiseksi, tilanne siinä suhteessa on läänin kunnista Rovaniemen mlk: ssa 84 milj.
24256: muodostunut suorastaan kestämättömäksi. mk, Oulun läänissä Limingassa 27 milj.,
24257: Niinpä vuod~ksi 1954 on tarkoitukseen va- Kuopion läänissä Leppävirroilla 20 milj.,
24258: ra;ttu 6 500 000 mk ja valtion vuoden 1955 Mikkelin läänissä Joroisissa 17 milj., Vaasan
24259: talousarvioesityksessä:kin määräraha on ehdo- läänissä Jyväskylän mlk:ssa 137 milj., Hä-
24260: tettu ainoastaan 15 milj. markaksi. meen läänissä Hollolassa 68 milj., Turun ja
24261: Maalaiskuntien Liiton suorittaman selvi- Porin läänissä Liedossa 18 milj. ja Uuden-
24262: tyksen mukaan joutuvat tämän selvityk- maan läänissä Orimattilassa 36 milj. mk.
24263: sen alaisena olleet kunnat, jotka muodosta- Yleisesti voidaan todeta, että korvaukset
24264: vat noin 60% suomenkielisistä maalaiskun- jakautuvat 'kuntien kesken varsin epätasai-
24265: nista, Innastamaan vv. 1955-57 eli siis sii- sesti ja. että ne tulevat uuden tielain voi-
24266: hen ajankohtaan asti, jolloin kunnat uuden maantuloon asti jatkuvasti nousemaan. Ra-
24267: tielainsäädännön mukaan vapautuvat pu- situs on jo tähän mennessä käynyt lukuisien
24268: heena olevasta korvausvelvollisuudesta sen kuntien kohdalla kestämättömäksi senkin
24269: joutuessa valtion kannettavaksi, näinä vuo- vuoksi, että maantietöitä on viime vuosina
24270: 72
24271: 19M IV,644, - Maantiealueiden lunastus.
24272:
24273:
24274: ollut pakko suorittaa runsaasti työttömyys- alueiden lunastuksesta kunnille aiheutuvan
24275: töillä ja siten tietöitä on ollut normaalia pal- rasituksen lieventämiseen.
24276: jon enemmän. Työttömyystyöt taas ovat Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
24277: kohdistuneet erityisesti uusien teiden raken- ehdotamme,
24278: tamiseen ja runkoteiden oikaisuihin, mistä
24279: koituva hyöty tulee koko talouselämämme ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
24280: maan hyväksi. Sen vuoksi onkin välttämä- tulo- ja menoarvion 12 Pl:n V luvun
24281: töntä, että myös kustannuksista aiheutuva ra- 2 momentin kohdalle lisäystä 185 mil-
24282: situs tulisi j.aetuksi nykyistä tasaisemmin ja joonaa markkaa eli yhteensä 200 mil-
24283: oikeudenmukaisemmin. Tämä taas voi ta- joonaa markkaa helpotuksen myöntä-
24284: pahtua vain sillä edellytyksellä, että valtio miseen kunn~1le maantiealueiden lu-
24285: nykyistä tehokkaammin osallistuu maantie- nastusta varten.
24286: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
24287:
24288: Eino Palovesi. Atte Pakkanen.
24289: Eemil Luukka. Kalle Kämäräinen.
24290: J. F. Pöykkö. Matti Mattila.
24291: Eero Saari. M. 0. Lahtela.
24292: Toivo H. Kinnunen. Kustaa Tiitu.
24293: Yrjö Sinkkonen.
24294: 1966
24295:
24296: IV,a45. - Rah.al. N:o 1>11.
24297:
24298:
24299:
24300:
24301: Tiekso-lsaksson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
24302: helpotuksen myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lu-
24303: nastusta varten.
24304:
24305:
24306: Eduskunnalle.
24307:
24308: Tulo- ja menoarvioesityksessään vuodelle seuraavasti: Alatornio 43.18 miljoonaa mark-
24309: 1955 hallitus on esittänyt 12 Pl:n V luvun kaa, Karunki 39.so miljoonaa markkaa, Yli-
24310: 2 momentille 15 000 000 markkaa helpotuk- tornio 42.aa miljoonaa markkaa, Pello 19.·o,o
24311: sen myöntämiseksi kunnille maantiealueiden miljoonaa markkaa ja Muonio 0.621 miljoo-
24312: lunastusta varten. Tähän tarkoitukseen va- naa markkaa. Kuntia, jotka joutuvat suorit-
24313: rattu määräraha on ollut aikaisempinakin tamaan maantiealueiden lunastuskustannuk-
24314: vuosina mitättömän pieni. Vaikka määrä- sia, on epäilemättä kaikkialla maassamme,
24315: rahaa tulisikin nyt lisättäväksi 8 500 000 mar- joten on välttämätöntä korottaa määrärahaa
24316: kalla vuoteen 1954 verrattuna, on se esitetyn hallituksen esittämästä summasta.
24317: suuruisenakin riittämätön. Myös hallituksen Eräät kunnat ovatkin kääntyneet valtio-
24318: lisäysesityksen perusteluissa todetaan, että vallan elinten puoleen ehdottaen, että kun-
24319: kun viime vuosina on etenkin työttömyys- nat jo nyt vapautettaisiin velvollisuudesta
24320: töinä rakennettu useita uusia maanteitä ja vastata maantiealueiden lunastuksista ja nii-
24321: oikaistu vanhoja teitä niiden korjaustyön hin liittyvistä korvauksista ja että valtion
24322: yhteydessä, on odotettavissa, että kunnat tu- tulo- ja menoarvioon varattaisiin vuosittain
24323: levat huomattavassa määrin hakemaan hel- riittävä määräraha näiden korvausten suo-
24324: potusta maantiealueiden lunastuskustannuk- rittamista varten. Kun, kuten jo edellä mai-
24325: sista. Nykyisen tielain mukaanhan kunnat nitsemamme esimerkki yhden kuntaryhmän
24326: joutuvat suorittamaan korvauksen tien alle osalta osoitti, hallituksen kyseessä olevaan
24327: menevien maitten pakkolunastuksista sekä tarkoitukseen esittämä määräraha ei ole tar-
24328: sora- ja savenottopaikoista samoin kuin ra- peeksi suuri, on kuntien ja kuntien veron-
24329: kennusten siirroista. Kun kunnat muuten- maksajain etujen mukaista, että eduskunta
24330: kin ovat suurissa rahallisissa vaikeuksissa, ottaisi ensi vuoden tulo- ja menoarvioon riit-
24331: niin nämä maantiealueiden luanastamisesta tävästi määrärahoja maantiealueiden lunas-
24332: huomattavan suuriksi kohoavat kustannukset tusta varten.
24333: lisäävät kuntien taloudellista ahdinkoa. Edellä esittämämme perusteella ehdotamme,
24334: Esitetyn määrärahan riittämättömyyttä
24335: osoittaa sekin, että yksinomaan Tornionjoki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
24336: laakson kunnat joutuvat suorittamaan Tor- tulo- ja menoarvioon 12 Pl:n V
24337: nionjokilaakson valtamaantien korjauksen ja luvun 2 momentille lisäyksenä
24338: oikaisun aiheuttamia edellä mainittuja kus- 150 000 000 markkaa helpotuksen
24339: tannuksia lähes 150 000 000 markkaa. Yksi- myöntämiseksi kunnille maantiealuei-
24340: tyisten kuntien osalle tämä määrä ja:kaantuu den lunastusta varten.
24341: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
24342:
24343: Anna-Liisa Tiekso-lsaksson. J. Mustonen.
24344: Pertti Rapio. Antti Kinnunen.
24345: Toivo Friman. Toivo Niiranen.
24346: Matti Koivunen.
24347: 1966
24348:
24349: IV,646, - Rah.al. N:o 512.
24350:
24351:
24352:
24353:
24354: Jaakkola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpo-
24355: tusten myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunasta-
24356: mista varten.
24357:
24358:
24359: E d u s k: u n n a 11 e.
24360:
24361: Pääasiassa työttömyystöinä on maassamme kuuluu mielestämme asiaan, että valtio osal-
24362: viime vuosina ollut ja on edelleen vireillä listuu näiden alueiden lunastulkseen.
24363: lukuisia vanhojen teiden parannustyömaita Valtio on jo aikaisemmin tunnustanutkin
24364: ja uusia tietyömaita. Nämä uudet tiet palve- velvollisuutensa avustaa kuntia varaamaHa
24365: levat pääosiltaan valtakunnan yleistä liiken- vuosittain määrärahan tähän tarkoitukseen.
24366: nettä ja vain osittain niillä on paikallinen 'Tämän vuoden talousarvioehdotuksessa'kin
24367: leima. Nykyisen tielain mukaan kuuluu tar- on tarkoitukseen talousarvioon 12 Pl:n V lu-
24368: vittavien tiealueiden lunastaminen paikalli- vun 2 momentin kohdalla varattu 15 milj.
24369: sille kunnille. Maalaiskuntien Liitto r. y:n markkaa. Tämä määräraha on kuitenkin, ku-
24370: suorittaman tiedustelun mukaan joutuvat ten edellä olevasta selviää, täysin riittämätön
24371: maalaiskunnat lähivuosina maksamaan 'kor- tarkoitukseen.
24372: vauksia edellä mainittujen maanteiden tie- Yllä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24373: alueista noin 1700 milj. markkaa. nioittaen,
24374: Eduskunnan hyväksymässä uudessa tie-
24375: laissa on tiealueiden lunastaminen vastaisuu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
24376: dessa siirretty valtiolle. Koska nämä uudet tulo- ja menoarvioon 12 Pl:n V luvun
24377: ja korjatut valtatiet pääasiassa kulkevat 2 momentin kohdalle 100 000 000 mar-
24378: uusia suuntia eivätkä paljoakaan palvele pai- kan lisäyksen siirtomäärärahana hel-
24379: kallista liikennettä ja kun tiealueiden lunas- potuksen myöntämiseksi kunnille maan-
24380: taminen tuottaa lisäksi kunnille kohtuutto- tiealueiden lunastamista varten.
24381: mia ja ylivoimaisia taloudellisia vaikeuksia,
24382: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
24383:
24384: Einari Jaakkola. Eino E. Heikura. Niilo Ryhtä.
24385: Matti Mattila. Antti Kukkonen. Toivo Antila.
24386: Eemil Partanen. Antti J. Rantamaa. Wiljam Sarjala.
24387: Esa Koivusilta. Heikki Soininen. Nestori Kaasalainen.
24388: J. F. Pöykkö. T. Saloranta. Eeli Erkkilä.
24389: Markus Niskala. Marja Lahti. Kerttu Saalasti.
24390: 1957
24391:
24392: IV,a47. - Rah.al. N:o 513.
24393:
24394:
24395:
24396:
24397: Kähönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan-
24398: hankintalain toimeenpanon yhteydessä rakennettavia ylei-
24399: siä teitä varten.
24400:
24401:
24402: E d u s k u n n a 11 e.
24403:
24404: M1aanhankintalain toimeenpanon yhtey- yleensä tehty yhteistoiminnassa kuntien
24405: dessä rakennettaviin yleisiin teihin on va;ltion kanssa näiden osallistuessa kustannuksiin ja
24406: tulo- ja menoarviossa osoitettu määrärohoja sitoutuessa samalla ottamaan koko tie kunnos-
24407: vuodesta 1948 lähtien ja on kuluvana vuonna sapidettäväkseen.
24408: tarkoitukseen osoitettu 50 milj. markkaa. Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa on
24409: Mailnitulle momentille osoitettujn varoja on asutusteillä vaikeasti hoidettavissa oleva kun-
24410: käytetty lähinnä seuraavissa tapauksissa: nossapitokysymys samalla saatu ratkaistuksi
24411: 1) Tieviranomaisten larutimien maantie- saattamalla tie yleiseksi tieksi. Määrärahan
24412: suunnitelmien tai niiden osien toteuttamiseen suhteellisesta pienuudesta huolimatta on sillä
24413: tai osarahoitukseen sellaisissa tapauksissa, täten voitu huomattavasti edistää myös yleistä
24414: joissa näiden teiden tai tieosien vaikutuspii- liikennettä ja tieverkostOill täydentämistä var-
24415: riin, on muodostettu huomattava maara sinkin harvaanasutuilla syrjäseuduilla, joissa
24416: MHL:n mukaista asutusta, jonka liikenne- liikenneolot ovat takapajuiset.
24417: yhteydet lain mukaan olisi ollut joka tapauk- Kun edellä tarkoitettujen töiden suunnitel-
24418: sessa järjestettävä. mia on asianomaisesta virastosta saadun tie-
24419: 2) Suurempien asutusalueiden runkoteihin, don muikaan tälläkin hetkellä kustoonusar-
24420: jotka muodostuvat tärkeiksi kauttakulku- tai violtaan 175 milj. markan määrään, on halli-
24421: paikallistei:ksi ja ovat tästä syystä rakenteel- tuksen ensi vuotta varten ehdottama 50 milj.
24422: truankin tehtävä kantavammiksi kuin pelkäs- mark:ba aivan riittämätön.
24423: tään asutusalueen liikenn,etarve edellyttää. Kaiken edellä lausumamme perusteella eh-
24424: Nämä tiet olisi tehtävä valtion iopullisiksi dotamme kunnioittaen,
24425: menoiksi jäävillä määrärahoilla, koska muo-
24426: dostettuja tiloja rasittamaan useimmiten jää että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
24427: vielä huomattava tilustieverkosto. tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XVI lu-
24428: 3) Rakennettujen ja suunniteltujen asutus- vun 17 siirtomäärärahamomentille
24429: teiden sellaiset jatkeet, joilla tiet saadaan yh- ,,Maanhankintalain toimeenpanon yh-
24430: distymään vanhaan tieverkostoon ja paik:allis- teydessä rakennettavat yleiset tiet"
24431: teinä merkittäviksi. Nämä tiejaUkeet on 50 miljoonan markan lisämäärärahan.
24432: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
24433:
24434: Urho Kähönen. Eino Rytinld. Nestori Kaasalainen.
24435: 1968
24436:
24437: IV,64s. - Rah.al. N:o 514.
24438:
24439:
24440:
24441:
24442: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapinsalon-H ei-
24443: näperän-Ahokylän asut1tstien rakentamista varten.
24444:
24445:
24446: E d u s k u n n a 11 e.
24447:
24448: Maantien Lapinsalo-Heinäperä-Ahokylä Suunnitelma maantien rakentamisesta on
24449: rakentaminen olisi välttämättä suoritettava. laadittu maatalousministeriön asutusasiain-
24450: Alueella sijaitsee 75 pienviljelijöiden, met- osaston toimesta, mutta tien rakennustöitä
24451: sähallituksen ja 6 yhtiöiden omistamaa maa- ei ole saatettu käyntiin.
24452: kiinteimistöä. Asukasluku on 389 henkilöä. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
24453: Toimenpide avaisi paremmat mahdollisuudet
24454: ottaa käyttöön ~alueen viljelyskelpoiset maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
24455: alat ja puutavaravarat. Heinäperän lasten tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
24456: koulusivistyksen saanti helpottuisi; sillä kan määrärahan Lapinsalon--Heinä-
24457: heistä on nyt n. 70 % jäänyt kansakoulu- perän-Ahokylän asutustien rakenta-
24458: sivistystä vaille lähimmän koulupiirin sijai- mista varten.
24459: tessa Lapinsalossa tiettömän matkan takana.
24460: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
24461:
24462: Juho Rytkönen. Esa Hietanen.
24463: 1959
24464:
24465: IV,649. - Rah.al. N:o 515.
24466:
24467:
24468:
24469:
24470: Lahtela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asutus-
24471: teiden kuntoonpano- ja kunnossapitokustannuksiin.
24472:
24473:
24474: E d u s kun n a He.
24475:
24476: Asutusteiden väliaikaisesta hoidosta 9 päi- tava olevan sellaista yleistä merkitystä, jota
24477: vänä maaliskuuta 1951 annetun lain (140/51) lain 1 § : ssä tarkoitetaan.
24478: mukaisesti on rappiolla olevien asutusteiden Kunnossapitomääräraha on kuitenkin jat-
24479: peruskorjauksiin viitenä vuotena, alkaffil vuo- kuvasti ollut siinä määrin riittämätön, että
24480: desta 1951, osoitettava vähintään 100 000 000 lam tarkoitus on suurelta osalta jäänyt saa-
24481: markan määräraha. Kuntoonpano-ohjelma vuttamatta. Erikoisen tärkeätä olisi saada
24482: olisi edellämainittujen teiden lisäksi laajen- tehostettu kunnossapito aikaan ennen uuden
24483: nettava koskemaan myös sellaisia maanhan- tiel·ain voimaantuloa, jotta tärkeimmät asu-
24484: kilntalain toimeenpanon yhteydessä rakennet- tustiet voitaisiin teknillisen kuntonsa puolesta
24485: tuja edellämainitun lain tarkoittamia asutus- saada paikallisteinä kunnossapidettäväksi.
24486: teitä, jotka laissa yleisistä teistä annetun lain Ellei asutusteiden kunnossapitokysymyksen
24487: voimaanpanosta (244/54) on edellytetty otet- hoitamiseen lähivuosina saada kohtuullisessa
24488: taviksi paikallisteiksi ja asutusvaroilla saa- määrin määrärruhoja, uhkaa rappio myös
24489: tettavaksi vaadittavaan kuntoon. Hallitus on maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä
24490: esityksessään tulo- ja menoarvioksi vuodelle rwkennettua tieverkostoa.
24491: 1955 ehdottanut 111äitä kuntoonpanotöitä var- Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
24492: ten myönnettäväksi 100 000 000 markkaa. tamme kunnioittaen,
24493: Määrära:haa ei kuitenkaan voida pitää riittä-
24494: vänä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
24495: Tärkeimmillä asutusteillä on jatkuva kun- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XVI lu-
24496: nossapi,to säädetty tapal!tuvwksi valtion toi- vun 18 siirtomäärärahamomentille
24497: mesta ja kustannukselLa siihen saakka, kunnes ,,Asutusteiden kuntoonpano- ja kun-
24498: tie on saatettu tielailnsäädännön mukaisessa nossapitokustannukset" 80 miljoonan
24499: järjestyksessä hoidettavaksi, kuitenkin enin- markan lisämäärärahan, josta 50 mil-
24500: tään 5 vuoden ajan. Kunnossapito tulee v. joonaa markkaa hallituksen esityksen
24501: 1955 lähinnä koskemaan maanhankintalain perustelujen b) kohtaan ja 30 miljoo-
24502: toimeerupanon yhteydessä rakennettuja asu- naa markkaa asutusteiden kunnossa-
24503: tusteitä, joista vuoden 1954 loppuun mennessä pitokustannuksiin.
24504: valmistuvista n. 2 000 kilometrillä on katsot-
24505: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
24506:
24507: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. Urho Kähönen.
24508: Erkki Koivisto. Niilo Ryhtä. J. F. Pöykkö.
24509: 1960
24510:
24511: IV,65o, - Rah.al. N:o 516.
24512:
24513:
24514:
24515:
24516: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta Jaalangan asutus-
24517: alueen ja Siivikon välisen maantien rakentamiseen.
24518:
24519:
24520: E d u s k u n n a. 11 e.
24521:
24522: J>udasjärven kunnassa on paljon kunnan päästä olisi Puolangalle johtavaan maantie-
24523: ylläpidettäviä maanteitä ja useita losseja. Se hen n. 9 kilometriä, jolla välillä ei ole maan-
24524: aiheuttaa kunnalle lisärasitulksia. Kunnan tietä.
24525: keskustasta - Kurenalasta Puolangalle - Rakentamalla maantie Jaalangan asutus-
24526: johtavan lyhimmän maantien ylläpito on alueelta Puolangan tienvarressa olevaan Sii-
24527: osittain kunnan vastattava. Tälle kunnan tie- vikkoon, sivuutettaisiin liikenteessä mainittu
24528: osuudelle tulee mm. kunnan ylläpidettävä Jaalangan lossi, lisäksi myös Ervastin lossi.
24529: lossipaikka, jonka vesimatka on noin 400 m. Lisä:ksi lyhentyisi Oulun maantien ja Puolan-
24530: Näin suuri lossipaikka aiheuttaa kunnalle gan välillä matka useilla kilometreillä. Tien
24531: suuria ylläpitokustannuksia ja tuottaa suuria rakentamisesta on valmistettu työsuunni-
24532: vaikeuksia Pudasjärven-Puolangan väliselle telma, mutta ei ole voitu varojen puuttumi-
24533: maantieliikenteelle. Se hidastaa liikennettä sen vuoksi aloittaa rakennustöitä.
24534: huomattavasti ja on syksyisin sekä keväisin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
24535: mahdoton ylittää.
24536: Nykyisin ulottuu katkeamaton tieyhteys että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
24537: Oulun-Kuusamon tiestä Jaalangan asutus- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
24538: alueelle, joka on mainittua järvilossia noin 5 kan määrärahan Jaalangan asutus-
24539: kilometriä etelämpänä. Asutusalueen tien- alueen ja Siivikon välisen maantien
24540: rakentamiseksi Pudasjärven kuntaan.
24541: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
24542:
24543: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
24544: 1961
24545:
24546: IV,o5L - Rah.al. N:o 517.
24547:
24548:
24549:
24550: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
24551: seksi Vian asemalta V anttausjärven maantielle.
24552:
24553: E d u s k u n n a ll e.
24554:
24555: Heti sen jälkeen kun Rovaniemen-Kemi- Valtion metsätaloudelle on myöskin ko.
24556: järven rautatie valmistui v. 1934, olisi pitä- tien rakentamisesta erikoisen suuri hyöty,
24557: nyt rakentaa noin 27 km: n pituinen yhdys- koska sen vaikutuspiirissä ovat laajat valtion
24558: tie Rovaniemen-Posion maantieltä maini- metsämaat, joista voitaisiin kaikenlainen
24559: tulla rautatiellä olevalle Vian asemalle. Sen puutavara kuljettaa autoilla mainitulle Vian
24560: on ehdottanut rakennettavaksi valtion komi- rautatieasemalle, tarvitsematta niitä ajaa
24561: teakin. Kun tätä tietä ei rakennettu ja mai- noin 60 km edempänä olevalle Rovaniemen
24562: nitulla tiesuunnalla olevalle Vanttausjärven asemalle, kuten nyt on tehtävä. Siitä olisi
24563: asutusalueelle perustettiin suuri määrä asu- myöskin suuri etu rautatielle, koska se saisi
24564: tuslain edellyttämiä viljelystiloja, rakensi polttopuunsa paljon halvemmilla kustannuk-
24565: maatalousministeriön asutusasiainosasto en- silla ja koska tien rakentaminen tulisi huo-
24566: nen talvisotaa Rovaniemen-Posion maan- mattavasti lisäämään Vian rautatieaseman
24567: tiestä mainittua suuntaa Vian asemaa kohti liikennetuloj akin.
24568: po. tietä noin 18.5 km:n pituudelta. Raken- Yleiselle maantieliikenteelle olisi myöskin
24569: tamatta on siis vain 8. 5 km: n tieosa maini- huomattava etu po. tien rakentamisesta sii-
24570: tun Vian aseman puoleisesta päästä. Tämä hen nähden, että mainitun rautatien pohjois-
24571: rakentamaton tieosa estää mainitun tien var- puolella olevalta Rovaniemen-Kemijärven
24572: ressa asuvaa väestöä käyttämästä mainittua maantieltä, johon yhtyy Rovaniemen-Sodan-
24573: Vian rautatieasemaa liikennöimiseen ja pa- kylän maantie, on rakennettu mainitulle Vian
24574: kottaa heidät liikennöimään noin 40-60 km asemalle tulotie. Kun Vian aseman ja Vant-
24575: edempänä olevalla rautatieasemalla. Kun tausjärven tien välille rakennetaan maantie,
24576: edellä mainitun jo rakennetun tien varressa avautuu siitä samalla suora kulkureitti poh-
24577: on jo yli 40 taloa ja kun Vian rautatiease- joisesta Vian aseman kautta Rovaniemen-
24578: maa voisivat näiden lisäksi käyttää lähim- Posion ja Rovaniemen-Sodankylän maantei-
24579: pänä liikennepaikkana kaikki, jotka asuvat den välille, tarvitsematta kiertää Rovaniemen
24580: Rovaniemen-Posion maantien varressa Vant- kautta noin 70 km pitempää tietä.
24581: tausjärvelle rakennetun tien erkanemispaikan Kun kaikki edellä kerrottu voidaan saavut-
24582: läheisyydessä ja myöskin ne, jotka asuvat taa rakentamalla noin 8.5 km:n pituinen
24583: mainitun maantien varressa erkanemispaikan Vian asemalle johtava erikoisen tarpeellinen
24584: pohjoispuolella, on selvää, että varsin suuri tulotie, niin olisi se mahdollisimman pian ra-
24585: asukasmäärä estyy käyttämästä lähintä rau- kennettava.
24586: tatien liikennepaikkaa niin kauan kuin pu- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
24587: heena oleva 8.5 km:n pituinen maantie on dotamme,
24588: rakentamatta Vian rautatieasemalle asti.
24589: Kun se matka, johon olisi rakennettava että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
24590: puheena oleva maantie, on hyvää, viljelyskel- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
24591: poista valtion metsämaata, tulee se asutetuksi kaa maantien rakentamiseksi Rovan.ie-
24592: heti, kun tie on rakennettu, koska asutetta- men-K emijärven rautatiellä olevan
24593: via sanotulla seudullakin on paljon. Vian aseman ja Vanttausjärven maan-
24594: tien välille.
24595: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
24596:
24597: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. Eemil Luukka.
24598: Eeli Erkkilä.
24599: 73
24600: 1962
24601:
24602: IV,6Ci2. - Rah.al. N:o 518.
24603:
24604:
24605:
24606:
24607: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanttausjärven asu-
24608: tustien jatkmniseksi Vian asemalle.
24609:
24610:
24611: E d u s k u n n a ll e.
24612:
24613: Viitaten vuoden 1954 valtiopäiville teh- tttlo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
24614: dyn toivomusaloitteen n:o 561 perusteluihin kaa V anttausjärven asutustien jatka-
24615: (Liitteet sivu 1357), ehdotamme kunnioittaen, miseksi edelleen Vian asemalle Rova-
24616: nienten-Kemijärven radalla.
24617: että Edushmta ottaisi vuoden 1955
24618: Helsingissä 15 piiivänä syyskuuta 1954.
24619:
24620: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. Eemil Partanen.
24621: 1963
24622:
24623: IV,653, - Rah.al. N:o 519.
24624:
24625:
24626:
24627:
24628: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseksi
24629: Vian asemalta Vanttausjärven tielle.
24630:
24631:
24632: E d u s k u n n a ll e.
24633:
24634: Ennen sotia rakennutti maatalousminis- dasta Rovaniemelle pam sijaitsee Sierilän
24635: teriön asutuslainaosasto 18.5 km:n pituisen vaikeakulkuinen lossi, joka voitaisiin kiertää
24636: asutustien Rovaniemen-Posion maantiestä suuntaamaila kelirikkaaikoina liikenne Vian
24637: Rovaniemen-Kemijärven rautatien varrella aseman kautta Kemijärven-Rovaniemen
24638: sijahsevaa Vian asemaa kohti. Tämä tie maantielle ja edelleen Rovaniemelle. Paitsi
24639: päättyy 9 km: n päähän mainitusta asemasta. sitä, että tämän tien rakentamisella helpotet-
24640: Suunnitelmiin kuului silloin rakentaa tie taisiin näillä seuduilla jo asuvien ihmisten
24641: Vian asemalle asti, mutta rakentaminen kes- elämää, sillä luotaisiin edellytyksiä asutuk-
24642: keytyi ja on sen jälkeen ollut keskeytyk- sen lisääntymiseen näillä viljelyskelpoisilla
24643: sissä. Tämä 9 km:n rakentamaton osa estää valtion metsäalueilla. Myös puutavaran kul-
24644: nyt mainitun asutustien varrella asuvia asu- jetuksen kannalta olisi tiellä huomattava
24645: tustHallisia liikennöimästä Vian asemalle, merkitys.
24646: johon on lyhin matka rautatieasemalle, ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
24647: heidän on sen sijaan kuljettava 40-60 km kunnioittaen,
24648: päästäkseen radan varteen. Jos tämä tie ra-
24649: kennettaisiin, olisi Vian asema lähin osalle että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
24650: Rovaniemen-Posion maantien varrella asu- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
24651: viakin. Tämän tien rakentaminen olisi tärkeä kan määrärahan tien rakentamiseksi
24652: senkin vuoksi, että Rovaniemen-Posion Vian asemalta Vanttausjärven tiehen.
24653: maantiellä Vanttausjärven tien lähtökoh-
24654: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
24655:
24656: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
24657: 1964
24658:
24659: IV,654, - Rah.al. N:o 520.
24660:
24661:
24662:
24663:
24664: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Posion kunnan Aho-
24665: lan-Mourujärven-Maaninkavaaran maantien rakentami-
24666: seen.
24667:
24668:
24669: E d u s k u n n a 11 e.
24670:
24671: Kysymys maantien rakentamisesta Rova- nalla ovat, olisi välttämätöntä, että tie saa-
24672: niemen_JPosion maantiestä, Posion kunnan daan rakennetuksi. Näin sitäkin suurem-
24673: Aholasta Mourujärven kylän kautta saman malla syyllä, kun kesken ra;kentamisen jät-
24674: kunnan Maaninkavaaran kylään, jossa se täminen on varojen hukkaan heittämistä.
24675: yhtyy Sallan-Kuusamon maantie'hen, on Jos tulo- ja menoarvion menojen lisäämiseen
24676: ollut vuosikymmeniä vireillä. Sen rakenta- ei ole varaa, niin voidaan siihen tarvittavat
24677: misen on valtion komiteakin jo ennen sotia varat ottaa työttömyysvaroiksi varatulta mo-
24678: katsonut tarpeelliseksi ja eduskuntakin on mentilta.
24679: useita eri kertoja lausunut hallitukselle toi- Kyseessä olevan tien valmiiksi rakentami-
24680: vomuksen sen rakentamiseksi. Työttömyys- nen on siihenkin nähden kiireellinen, että
24681: varoilla on tietä rakennettu jo vuosina 1949 Posion kunnan isojako on kesken ja siinä
24682: -53 ja saatu siitä osa valmiiksi ja muulla tulee sijoitettavaksi satoja tiluspalstoja ja
24683: osalla tehty pohjaus,töitä ja käytetty siihen siirrettävä:ksi osa taloja uusille paikoille sekä
24684: yli 130 milj. markkaa. Siitä huolimatta, että muodostettavaksi huomattava määrä uusia
24685: tien rakennustyöt ovat !kesken ja että tie rintamamies- ja muita tiloja, joita varten tie
24686: pitäisi saada kokonaisuudessaan liikennöitä- välttämättömästi tarvitaan. On myöskin
24687: vään kuntoon, ei hallitus ole ottanut vuoden huomattava se, että Kuusamon !kuntaa var-
24688: 1955 tulo- ja menoarvioesityksessään määrä- ten säädetyn isojakolain, joka koskee myös-
24689: rahaa mainitun tien rakentamiseksi. Ellei kin Posion kuntaa, 16 §: n mukaan on tar-
24690: siihen oteta määrärahaa, jää tien rakennus- vittavat tiet rakennettava valtion toimesta ja
24691: työ kesken ja ne varat, mitä siihen on käy- varoilla ja että tämä <tie on niitä, joka olisi
24692: tetty, jäävät hyödyt,tömiksi ja tien tarve myös rakennettava.
24693: tyydyttämättä. Tällainen varojen käyttö on Ottaen vielä huomioon sen, että eduskunta
24694: epätarkoittVksenmukaista ja myöskin epä- on useaan kertaan lausunut, että kesken
24695: taloudellista. Määrärahan ottaminen siinä- rakentamisen olevat tiet olisi rakennettava
24696: kin tapauksessa, että tietä rakennetaan seu- va:lmiiksi, on määrära:han ottaminen tähän-
24697: raavanakin talvena työttömyyden torjumi- kin nähden eduskunnan aikaisemman kan-
24698: seksi varatuilla varoHla, on välttämätöntä, nan mukainen toimenpl.de, jotta tie saatai-
24699: koska talvella lumen ja roudan ollessa ei siin valmiiksi ensi vuoden kuluessa.
24700: voida. tietä ra:kentaa sellaiseksi, että sitä voi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24701: taisiin kesällä liikennöidä. Jotta tie saatai- nioittaen,
24702: siin kesällä lii:kennöitävään kuntoon, olisi sii-
24703: hen otettava varsinainen rakennusmäärä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
24704: raha, koska työttömyysvaroja ei voida käyt- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
24705: tää muulloin kuin työttömyysaikoina ja markan määrärahan keskeneräisenä
24706: koska työttömyyttä on talvella. olevan Posion kunnan Aholan-llfouru-
24707: Jotta ne tuhannet asukkaat pääsisivät tie- ,järven - Maaninkavaaran maantien
24708: yhteyteen, jotka puheena olevalla tiesuun- fakentamiseksi
24709: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
24710:
24711: M. 0. Lahtela. Urho Kähönen.
24712: Erkki Koivisto. Eino Rytinki.
24713: J. F. Pöykkö.
24714: 1965
24715:
24716: IV,e55. - Rah.al. N:o 521.
24717:
24718:
24719:
24720:
24721: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
24722: seksi Pudasjärven Puhoskylästä Suomussalmen Näljän-
24723: gälle.
24724:
24725:
24726: E d u s k u n n a 11 e.
24727:
24728: Viime vuosina on Koillis-Pohjanmaalle tyksissä oleva maanteitten rakennustoiminta
24729: uusien ma,anteiden rakentamiseen myönnetty käyntiin ja vihdoinkin rakennetuksi ne tiet,
24730: varoja ainoastaan työttömyysmäärärahoista. joista on suunnitelmat jo kauan 'aikaa olleet
24731: Näiden määrärahojen ulkopuolelle ovat jää- valmiina ja joita kaikki asiantuntijat pitä-
24732: neet kaikki ne kunnat, joiden väestö on mää- vät paikallisen, mutta myöskin yleisen lii-
24733: rätty metsätöihin silloin kun on alkanut kenteen kannalta katsottuna tärkeinä.
24734: ilmaantua työttömyyttä. Tällaisista kunnista Edellä olev·an perusteella ja viittaamalla
24735: mainittakoon Taivalkoski, Pudasjärvi ja ed. Rytingin raha-asia-aloitteeseen n: o 375
24736: Suomussalmi, joissa tie- ja liikenneolot eivät (vuoden 1952 valtiopäiviltä) ja toivomus-
24737: ole viime vuosina parantuneet ollenkaan. aloitteeseen n: o 550 (vuoden 1954 valtiopäi-
24738: Nyt, kun hallituksen esityksen peruste- viltä), ehdotamme kunnioittaen,
24739: luista valtion tulo- ja menoarvioksi ensi vuo-
24740: delle ilmenee se, että olisi päästävä suurem- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
24741: massa määrin käyttämään työmäärärahoja, tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
24742: järjestämään töitä vapaina töinä, niin käsi- kan suuruisen määrärahan maantien
24743: tyksemme mukaan olisi vihdoinkin Koillis- mkennustöiden aloittamiseksi Pudas-
24744: Pohjanmaalle varattava kiinteitä työmäärä- Jarven Puhoskylästä Suomussalmen
24745: rahoja uusien maanteiden rakentamista var- Näljängälle.
24746: ten, että saataisiin näilläkin alueilla pysäh-
24747: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
24748:
24749: Eino Rytinki. Eemil Partanen.
24750: M. 0. Lahtela. Eeli Erkkilä.
24751: 1966
24752:
24753: IV,a56. - Rah.al. N:o 1522.
24754:
24755:
24756:
24757:
24758: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
24759: miseksi Pudasjärven Särkivaarasta Taivalkosken Virkku-
24760: seen.
24761:
24762:
24763: E d u s k u n n a ll e.
24764:
24765: Viittaamalla ed. Rytingin raha-asia-aloit- kan suuruisen määrärahan 1naantien
24766: teeseen n: o 374 (vuoden 1952 valtiopäiviltä), rakennustöiden aloittamiseksi Pudas-
24767: ehdotamme kunnioittaen, Jarven Särkivaarasta Taivalkosken
24768: V irkkuseen.
24769: että Edusk1mta ottaisi vuoden 1955
24770: tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
24771: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
24772:
24773: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela. Eemil Partanen.
24774: 1967
24775:
24776: IV,657. - Rah.al. N:o 523.
24777:
24778:
24779:
24780:
24781: Kiviaho ym..: ll!äärärahan osoittamisesta Menkijärven-Kau-
24782: hajärven välisen tien rakentamiseen.
24783:
24784:
24785: E d u s k u n n a ll e.
24786:
24787: Alajärven kunnassa Menkijärveltä Rauha- pysty omin voimin mainittua tietä rakenta-
24788: järvelle ei ole kunnollista tietä. Suunni- maan.
24789: telman mukaan tulisi tie maksamaan noin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24790: 7 milj. markkaa. Alajärven kunnassa esiin-
24791: tyy paljon työttömyyttä, varsinkin talven että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
24792: aikana. Työttömät voitaisiin osaksi sijoittaa t1tlo- ja menoarvioon 7 miljoonan mar-
24793: ko. tien rakentamiseen, jos tarkoitukseen kan määrärahan ll!enkijärven-Kau-
24794: saataisiin varoja. Vähävarainen väestö ei hajärven välisen tien rakentamiseksi.
24795: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
24796:
24797: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
24798: Nestori Nurminen. Toivo .lsvik.
24799: 1968
24800:
24801: IV,61!s. - Rah.al. N:o 524.
24802:
24803: Lahtela ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
24804: seksi Savukosken kunnan Värriön kylästä Sodankylän
24805: kunnan Kelujärven kylään.
24806:
24807: E d u s k u n n a ll e.
24808: Kysymys maantien rakentamisesta Sodan- keen mm. maanhankintalain edellyttämiä
24809: kylän kunnan ja Savukosken kunnan keskus- rintamamiestiloja ja sanotun lain mukaan
24810: ten välille on ollut jo kauan aikaa vireillä. heille olisi myöskin rakennettava tie, on
24811: Kun jo ennen sotia on po. suuntaa raken- kohtuutonta, että puheenaolevan tien raken-
24812: nettu maantie Sodankylän kunnan keskuk- nustyö on pidetty seisauksissa useita vuosia
24813: sesta sanotun kunnan Kelujärven kylään ja eikä sen rakentamiseksi ole vielä ensi vuo-
24814: Savukosken kunnan keskuksesta sanotun den tulo- ja menoarvioesitykseenkään otettu
24815: kunnan Värriön kylään, olisi mainitun Vär- määrärahaa.
24816: riön kylään ja Kelujärven kylään raken- Mainitun tien rakentamisen pitävät asian-
24817: nettujen teitten välille rakennettava maan- omaisten kuntain maanlunastuslautakunnat-
24818: tie mainitulla välillä olevan Savukosken kin erikoisen tarpeellisena, koska sanotulla
24819: kuntaan kuuluvan Tanhuan kylän kautta, tiesuunnalla ovat harvinaisen laajat viljelys-
24820: jossa on 300 asukasta ja johon ei ole raken- kelpoiset suot, joita voitaisiin käyttää asut-
24821: nettu mistään päin kuljet-tavaa tietä, että tamiseen, jos vain olisi tie.
24822: tämän tiettömässä erämaassa asuvan kylän Valtion metsätaloudelle olisi po. tie myös-
24823: asukkaat pääsisivät tieyhteyteen ja että siitä kin monessa eri muodossa erikoisen tarpeel-
24824: avautuisi suora tieyhteys po. kuntien kes- linen ja tuottaisi suuria tuloksia, koska ne
24825: kusten välille. Savukosken kunnan ja Sodan- valtion metsämaat käsittävät tuhansia heh-
24826: kylän kunnan väli puheena olevaa tietä taareja, joita po. tie hyödyttäisi.
24827: myöten olisi n. 70 km. Kun sitä ei ole, on Kun teitä rakennetaan yksinomaan metsä-
24828: maantiematkaa kulkien matkaa lähes 300 talouden vuoksikin ja mainittu tie on tar-
24829: km. peellinen monesta muustakin syystä, kuten
24830: Kun jo useita vuosia sitten alettiin raken- se näkyy edellä selostetusta, olisi sen raken-
24831: taa työttömyysvaroilla mainittua tiesuuntaa taminen kiireellisesti toteutettava. Onhan
24832: maantietä mainitun Kelujärven kylän ja epätaloudellista, että tien rakentamiseen on
24833: Tanhuan kylän välille, ja sitä rakennettiin useina vuosina käytetty valtion varoja ja
24834: useina talvina ja laitettiin työmaaparakit laitettu sinne työmaaparakit sekä silta- ja
24835: sekä kaadettiin ja ajettiin tiellä rakennetta- rumpupuut ja sitten jätetään rakennustyö
24836: via siltoja ja rumpuja varten tarvittavat seisomaan moniksi vuosiksi ja hankittujen
24837: puut ja tien rakentamistyötä ei ole jatkettu tarvikkeittenkin annetaan pilaantua.
24838: moneen vuoteen, pilaantuvat mainitut para- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
24839: kit ja lahoavat hankitut silta- ja rumpu- ehdotamme,
24840: puut sinne suureksi vahingoksi valtiolle, jos
24841: po. tien rakennustyötä ei edes ensi vuonna että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
24842: jatketa, ja tiesuunnalla asuvat sadat kansa- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 nwr-
24843: laiset joutuvat edelleen olemaan ilman tietä, kan suuruisen määrärahan maantien
24844: joka heidän taloudellisten olojensa kehittä- rakennustöiden jatkamiseksi Sodanky-
24845: miseksi ja toimeentulomahdollisuuksiensa län kunnan Kelujärven kylästä Tan-
24846: parantamiseksi olisi aivan välttämätön. huan kylän kautta Savukosken kun-
24847: Kun sanotulle tiesuunnalle mainitun Tan- nan Värriön kylään.
24848: huan kylän seudulle on perustettu sotien jäl-
24849: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
24850:
24851: M. 0. Lahtela. Leo Häppölä.
24852: Eemil Luukka. J. F. Pöykkö.
24853: Eeli Erkkilä.
24854: 1969
24855:
24856: IV,a59. - Rah.al. N:o 525.
24857:
24858:
24859:
24860:
24861: Soininen ym.: Määrärahan osoittamisesta Liperin-Arvinsal-
24862: men maantien peruskorjauksiin.
24863:
24864:
24865: E d u s k u n n a ll e.
24866:
24867: Liperin-Rääkkylän välisen maantien Li- välillä ovat tien varret metsittyneet s1ma
24868: perin puoleinen osa Arvinsalmen lossille määrin, että näkyvyys on erittäin huono.
24869: saakka on viime vuosina jatkuvasti heiken- 'Kun tilanne viime vuosina on vuosi vuo-
24870: tynyt, jopa siinä määrin, että liikenteen yllä- delta pahentunut, olisi liikenteen ylläpitämi-
24871: pitäminen vaatii välttämättä peruskorjaus- seksi ryhdyttävä ensi tilassa välttämättömiin
24872: toimenpiteisiin ryhtymistä. Mainitulla tiellä peruskorjauksiin.
24873: on säännöllinen linja-autoliikenne, joka on Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
24874: vaarassa keskeytyä, jollei valtio ryhdy ensi nioittaen,
24875: tilassa laittamaan tietä kuntoon. Paikallis-
24876: liikennettä ja puutavaran kuljetusta on huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
24877: mattavasti mainitulla tiellä. Hyvät toiveet tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
24878: on myös saada postiautoliikenne Liperin- kan suuruisen määrärahan Liperin-
24879: Rääkkylän välille, jos tie tulee sellaiseen kun- Arvinsalmen välisen tien peruskor-
24880: toon, että postiautot voivat liikennöidä. Val- jauksia varten.
24881: tion hallussa olevalla Liperin-Arvinsalmen
24882: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
24883:
24884: Heikki Soininen. Antti Kukkonen.
24885: R. Hallberg. Arvi Ikonen.
24886: Kalle Kauhanen.
24887:
24888:
24889:
24890:
24891: 74
24892: 1970
24893:
24894: IV,66o. - Rah.al. N:o 526.
24895:
24896:
24897:
24898:
24899: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
24900: miseksi Myllymäen tieltä Saarijärven kirkolle.
24901:
24902:
24903: E d u s k u n n a ll e.
24904:
24905: Saarijärven-:M:yllymäen tiellä on ns. Ma- kuljetuksenkin mahdolliseksi. Tien suun-
24906: tosalmen lossi. Liikenne on syksyisin ja ke- nasta on suoritettu jo tutkimuksiakin, mutta
24907: väisin jonkin aikaa jääesteiden takia keskey- varojen puutteessa on suunnitelma jäänyt
24908: tyksissä. Kiireellisissä sairaus- yms. tapauk- toteuttamatta.
24909: sissa täytyisi kuitenkin kaikkina :aikoina Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24910: päästä nopeasti Saarijärven kirkolle. Par-
24911: hain tapa ratkaista tämä liikennekysymys että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
24912: olisi rakentaa tietä noin 7 kilometrin matka tulo- ja menoarvioon 7 000 000 markan
24913: Myllymäen tieltä Saarijä.rven kirkolle. Tie määrärahan maantien rakentamiseksi
24914: lyhentäisi matkaa Myllymäen suunnalta Myllymäen tieltä Saarijärven kirkolle.
24915: Saarijärven asemalle ja tekisi puutavaran
24916: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
24917:
24918: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen. Artturi Koskinen.
24919: 1971
24920:
24921: IV,66L - Rah.al. N:o 527.
24922:
24923:
24924:
24925:
24926: Kiviaho ym.: llfäärärahan osoittcm~,isesta maantien rakentami-
24927: seksi Seinäjoelta Karstulaan.
24928:
24929:
24930: E d u s k u n n a ll e.
24931:
24932: Keski-Suomesta Etelä-Pohjanmaalle on on tietä jo rakennettukin, mutta olisi sitä
24933: huonot tieyhteydet. Erityisen suurt·a haittaa jatkettava Karstulaan asti täyden hyödyn
24934: aiheuttaa yhtenäisen tien puuttuminen Kars- saamiseksi.
24935: tulan ja Seinäjoen väliltä, koska suurta puu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24936: tavaran kuljetusta Kuortaneen, Lehtimäen,
24937: Soiuin ja Karstulan pitäjistä ei voida tyy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
24938: dyttävästi hoitaa. Kun työtilannekin on ttllo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
24939: heikko näissä pitäjissä, auttaisi tien raken- kan määrärahan maantien rakenta-
24940: taminen suuresti työtilaisuuksien järjestä- mista varten Seinäjoelta Karstulaan.
24941: misessä työttömille. SeinäjDelta Kuortaneelle
24942: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
24943:
24944: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
24945: 1972
24946:
24947: IV,a62. - Rah.al. N:o 528.
24948:
24949: Lahtela ym.: Määrärahan osoittcmtisesta Pelkosenniemen--
24950: Sodankylän maantien rakentamista varten.
24951:
24952: E d u s k u n n a 11 e.
24953: Maantien rakentaminen Pelkosenniemen ja erikoisen tärkeän maantien jälellä olevien
24954: Sodankylän lmntain keskusten välille on osa rakennustöiden loppuun saattamiseksi, vaikka
24955: siitä kantamaantiestä, minkä ns. Kallion ko- siihen on käytetty satoja miljoonia markkoja
24956: mitea ehdotti rakennettavaksi valtakunnan rahaa ja. tie on siinä tilassa, ettei sitä voida
24957: halki jo yli 20 vuotta. sitten. liikennöidä. Kaikesta siitä, mitä po. tien
24958: Mainittua Pelkosenniemen kunnan keskuk- rakentamisessa on tähän mennessä nähty, ei
24959: sen ja Sodankylän kunnan keskuksen välille, voi tulla muuhun tulokseen kuin että sen
24960: joka matka on ainoastaan n. 55 km, tulevaa liikennekelpoiseksi rakentamista viivytetään
24961: maantietä alettiin rakentaa jo v. 1936 ja tahallisesti, koska sen valmistuminen or,
24962: on sitä rakennettu sekä varsinaisilla että jätetty edelleen riippuvaksi siitä, tuleeko
24963: työttömyysvaroilla, että Sodankylän kunta työttömyyttä vai ei. Tällainen käsitys on
24964: ja sen pohjoispuolella olevat kunnat olisivat nyt aivan yleinen siellä, missä po. tietä tar-
24965: päässeet käyttämään liikennepaikkanaan vitaan. Kun ko. tien valmiiksi rakentami-
24966: heitä lähinnä olevaa Kemijärven rautatie- sella avattaisiin pitkän, Rovaniemeltä So-
24967: asemaa, joka avattiin liikenteelle v. 1934. dankylän kunnan kautta Inarin kuntaan ja
24968: Ennen talvisodan alkamista saatiin siitä lii- sieltä Norjaan asti johtavan maantien vaiku-
24969: kennekelpoiseen kuntoon n. 12 km. Sotien tusalueella olevalle väestölle pääsy yli 30 km
24970: jälkeen sitä on rakennettu sekä varsinaisilla lähempänä olevalle rautatieasemalle ja po.
24971: että työttömyysvaroilla, mutta on se vieläkin maantiestä olisi monessa muodossa suuri
24972: sen verran kesken rakentamisen, ettei sitä hyöty valtiotaloudellekin, ja sen rakentami-
24973: ole avattu yleiselle liikenteelle, vaikka sen nen on lähes 20 vuotta sitten aloitettu var-
24974: rakentaminen on alettu yli 18 vuotta sitten sinaisilla määrärahoilla, ei ole mitään asial-
24975: ja vaikka tien pituus on ainoastaan n. 55 km. lista perustetta siihen, että sen valmiiksi
24976: Kuvaavaa tälle Noakin arkin rakentamista rakentaminen jätetään vieläkin riippuvaksi
24977: muistuttavalle rakennustyölle on se, ettei siitä, onko työttömyyttä vai ei, jota tietää
24978: tien liikennekelpoiseen kuntoon saamisesta se, ettei sen rakentamiseen ole otettu vuo-
24979: pidetä huolta, vaikka se lyhentäisi pitkän den 1955 tulo- ja menoarvioon määrärahaa.
24980: itäisen Lapin maantiematkan lähimmälle Kun eduskuntakin on lukemattomat kerrat
24981: rautatieasemalle yli 30 km ja vaikka sen lausunut toivomuksen, että po. tie olisi ra-
24982: rakentamisen monet valtion komiteatkin ovat kennettava, olisi nyt jo aika saattaa tie lii-
24983: katsoneet tarpeelliseksi ja asett•aneet sen kennöitävään kuntoon. Ainoa keino ko. tien
24984: rakentamisen kiireellisyysjärjestyksessäkin vihdoin viimeinkin liikennekelpoiseen kun-
24985: ensimmäisten rakennettavien teitten ryh- toon saamiseksi on se, että sen rakentamista
24986: mään. Erikoisen ihmeellistä on se, että vielä varten otetaan tulo- ja menoarvioon määrä-
24987: viime keväänä annettiin määräys, että työt raha.
24988: oli lopetettava, vaikka myönnettyjä työttö- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
24989: myysmäärärahoja oli käyttämättä varmalta ehdotamme,
24990: taholta saadun tiedon mukaan n. 8 milj.
24991: markkaa ja niiden käyttämisellä olisi saatu että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
24992: tie sellaiseksi, että sitä olisi Yoitu jo kulu- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
24993: Hna kesänä liikennöidä. kan suuruisen määrärahan Pelkosen-
24994: Vieläkin ihmeellisempää on se, ettei vuo- niemen-Sodankylän maantien liiken-
24995: den 1955 tulo- ja menoarvioesitykseenkään nekelpoiseen kuntoon rakentamista
24996: ole otettu yhtään markkaa kyseessä olevan varten.
24997: Helsingissä 14 päivänä syyskunta 1954.
24998: M. 0. Lahtela. Eemil Luukka.
24999: Erkki Koivisto. Toivo H. Kinnunen.
25000: Eeli Erkkilä.
25001: 1973
25002:
25003: IV,663. - Rah.al. N:o 529.
25004:
25005:
25006:
25007:
25008: J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien r-a-
25009: kentamiseksi Kauhajoen kirkolta Jalasjärven Koskuelle.
25010:
25011:
25012: E d u s k u n n a 11 e.
25013:
25014: Vuonna 1940 Kauhajoella kokoontuneilla tiehen pitikät. Paitsi, että tämä poikkitie ly-
25015: valtiopäivillä oli :kysymys maantien rakenta- hentäisi näiden asutusseutujen matkaa rauta-
25016: misesta Jalasjärven Koskuelta Kauhajoen Ik- tien yhteyteen yli kymmenellä kilometrillä,
25017: kelänjärven kylän kautta Kauhajoen kir- se sitoisi näiden väkirikkaiden kylien asuk-
25018: kolle. Asiasta, vaikka se ei ehtinytkään saada lmiden kulkumahdollisuudet valtion valta-
25019: virallista vahvistusta, oltiin eduskuntapii- maanteihin. Tämän tiesuunnan piirissä on jo
25020: reissä yksimielisiä ja asia on ollut tie- ja vesi- käynnissä suuria suonkuivatustöitä ja uusia
25021: rakennusviranomaisten valmisteltavana. Asian kuivatustöitä on suunnitteilla. Sitä paitsi
25022: ratkaisua ovat pidentäneet myöskin erilai- tämä tie palvelisi niitä suuria metsänhak-
25023: set mielipiteet tien lähtökohdasta Jalasjär- kuita sekä puuteollisuuslaitoksia, jotka ovat
25024: veltä. Tämän seikan ratkaisevat tietysti asian- käynnissä näillä etäisillä seuduilla. Saa-
25025: omaiset kunnat ja valtion viranomaiset. Vii- mamme tiedon mukaan on ko. tietä jo ASO: n
25026: meisten tietojen mukaan asia lieneekin jo toimesta ra!kennettu pieni osa Kauhajoen
25027: saanut ratkaisunsa. J alasjärveltä, toiseksi pitäjän alueella.
25028: Etelä-Pohjanmaan suurimmasta ja vä:kirik- Kaikkeen yllä mainittuun viitaten ehdo-
25029: 'kaasta (as. yli 16 000) pitäjästä, on sekä tamme,
25030: Kurikan että Kauhajoen rautatieasemille n.
25031: 30 km:n matka ja pitäjän eteläosan vä:kirik- että Edttskunta ottaisi vuoden 1955
25032: kaista :kylistä yli 50 km:!ll matka lähimmälle tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
25033: rautatieasemalle. Myöskin Kauhajoen pitä- kan määrärahan Kauhajoelta J alasjär-
25034: jän sivukylistä, joidenka kautta suunnit- ven Koskuelle rakennettavan maan-
25035: teilla oleva tie kulkisi, ovat etäisyydet rauta- tien rakennustyön jatkamiseksi.
25036: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
25037:
25038: Johannes Wirtanen. Albin Wickman.
25039: 1974
25040:
25041: IV,664, - Rah.al. N: o 580.
25042:
25043:
25044:
25045:
25046: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta Kttusamon-Ta,ival-
25047: kosken maantien kunnostamiseen.
25048:
25049:
25050: E d u s k u n n a 11 e.
25051:
25052: Oulun ja Kuusamon välisen maantien että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25053: kunnostaminen pitäisi aloittaa myös Kuusa- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 nwr-
25054: mon puoleisesta päästä, jotta voitaisiin pa- kan määrärahan Oulun-Kuusamon
25055: rantaa liikenneyhteyksiä ja lisätä välttämät- välisen maantien kunnostamiseen Kuu-
25056: tömiä työtilaisuuksia Kuusamon ja Taival- samon-Taivalkosken alueeUa.
25057: kosken kuntien alueella.
25058: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
25059: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
25060:
25061: Pentti Liedes. Irma Torvi.
25062: Yrjö Murto. Antti Kinnunen.
25063: H. Tauriainen.
25064: 1975
25065:
25066: IV,665. - Rah.al. N:o 531.
25067:
25068:
25069:
25070:
25071: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta Äkäslompo-
25072: lon-Muotkavaaran maantien rakentamiseksi.
25073:
25074:
25075: E d u s k u n n a ll e.
25076:
25077: Noin vuosi sitten saatiin liikennöitävään ran kuljetusta valtateiden varteen. Epäile-
25078: kuntoon useita. vu{)sia vireillä ollut Äkäs- mättä voitaisiin tien piiriin kuuluvia alueita
25079: 'lompolon tien rakentaminen Tornionjokivar- käyttää myös asutustarkoituksiin, ja entuu-
25080: ren tiestä Äkäsj{)ensuusta. Tien valmistumi- destaan asutut alueet, mm. Tiurajärven ja
25081: nen paransi huomattavasti paikallisten asuk- Salmijärven kylät, tulisivat vihdoinkin tie-
25082: kaiden kulkuyhteyksiä sekä vilkastutti mat- yhteyteen. Tiellä olisi merkitystä myös mat-
25083: kailuliikennetJtä. Tämän tien jatkeeksi on kailuliikenteen kannaLta Tornionjokivarren
25084: suunnitteilla tie Äkäslompolosta l\fuotkavaa- tien ja Kittilän-l\fuonion tien välisenä yh-
25085: raan 1\fuonion---J(ittilän tiehen. Vielä ei ole dystienä.
25086: kuitenkaan ryhdy,tty rakennustöihin, joiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
25087: aloittaminen olisi erittäin välttämätöntä mo-
25088: nestakin syystä. Nämä alueet ovat ensinnä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25089: kin erittäin metsärikkaita; suunnitellun tien tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
25090: varressa {)n mm. laajoja val,ti{)n metsämaita, kan määrärahan Äkäslornpolon-
25091: jaten tien valmistuminen palvelisi puutava- 111uotkavaaran tien rakentamiseksi.
25092: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
25093:
25094: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
25095: 1976
25096:
25097: IV,666. - Rah.al. N:o 532.
25098:
25099:
25100:
25101:
25102: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta maantiesuun-
25103: nan tutkimiseksi Kelankylästä Siu1'uanjokilaakson kautta
25104: Pudasjärven-Ranuan tiehen.
25105:
25106:
25107: E d u s k u n n a 11 e.
25108:
25109: Rannan kunnassa sijaitseva Siuruanjoki- Pudasjärven Rannan tiehen, jolloin tien pi-
25110: laakso kylineen on täysin tietöntä aluetta. tuudeksi tulisi n. 20 km, merkitsisi asuk-
25111: Jokilaakso on kauttaaltaan hyvää, viljelys- kaiden elinmahdollisuuksien huomattavaa
25112: kelpoista maata, joten sitä voitaisiin kulku- parantumista ja taloudellisen elämän vilkas-
25113: yhteyden saamisen jälkeen käyttä.ä tehok- tumista.
25114: kaasti asutustarkoituksiin. Jokivarressa jo Kun tien rakentamisesta ei ole kuitenkaan
25115: olevien tilojen lisäksi on tarkoituksena pe- olemassa suunnitelmaa, olisi tarkoituksen-
25116: rustaa jatkuvasti uusia tiloja, mm. tällä mukaisinta ensin tutkia perusteellisesti tien
25117: hetkellä on parhaillaan vireiHä kymmenen suunta, jotta tie rakennettuna palvelisi mah-
25118: uuden tilan muodostaminen. Tien käyttöpii- dollisimman suurta aluetta.
25119: riin tulisi myös Pudasjärven kunnan puo- Edellä esitetyn perusteena ehdotamme,
25120: lelle Susisuolle suunniteltu asutusalue, joten
25121: se tulisi hyödyttämään myös sinne tulevia että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25122: asukkaita ja olisi varmaan omiaan helpotta- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
25123: maan mainitun alueen asuttamista. kan määrärahan tiensuunnan tutki-
25124: Siuruanjokilaaksossa asuvien ihmisten elä- miseksi Kelankylästä Siuruanj.okilaak-
25125: mä on äärimmäisen vaikeata kulkuyhteyksien son kautta P1tdasjärven-Ranuan tie-
25126: täydellisesti puuttuessa. Tien rakentami- hen.
25127: nen Kelankylästä Siuruanjokilaakson kautta
25128: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
25129:
25130: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
25131: 1977
25132:
25133: IV,667, - Rah.al. N:o 533.
25134:
25135: Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
25136: miseksi Savonrannan kirkonkylästä Pirttimäen kylään.
25137:
25138:
25139: E d u s ik un n a II e.
25140:
25141: Sav:oiiDannan kunta on maisemiltaan luon- 66 taloa, joitten asukkaiden on toimitettava
25142: nonkaunista, mutta liikenneolosuhteittensa kaikki asiansa Savonrannan kirkolla olevissa
25143: puolesta varsin paljon kehityksestä jäljessä. kunnan, seurakumman, nimismiehen ym. viras-
25144: Kun kunnan asukkaiden ooemmistön muodos- toissa ja kauppaliikkeissä. Edellä mainituissa
25145: ta·vat taloudellisesti monissa vaikeuksissa elä- taloissa on toistakymmentä asutuslakien no-
25146: vät pienviljelijät, ei heillä ole mahdoHisuuk- jalla maata saanutta viljelijää. Näillä asuk-
25147: sia edes yhteistoiminnassa keskenään raken- kaiJla ei ole muuta mahdollisuutta kulkuyh-
25148: taa teitä eri kylien välille. Tästä syystä on teyksiin Savonrannan kirkolle kuin erittäin
25149: valtiovallan ryhdyttävä tukemaan näitten seu- hanikal,a, monijaksoinen ja -osailnen vesireitti,
25150: tujen asukkaita, jotka veronmaksajilna ovat minkä varrella :J.isäksi on monia maakannak-
25151: osaltaan olleet mkentamassa maantieyhteyk- sia ja pikku lampii:t, joten tällaista ,tietä" on
25152: siä paremmissa olosuhteissa elävien Jrnntien pidettävä nykyisenä aikana jo suo11astaan us-
25153: asukkaille, joten heillä jo tästäkin syystä on komattoman alkeellisena, puhumattakaan
25154: oikeus saada vuorostaan yhteiskunnan tukea. siitä, että se on vaikeakulkuista, jopa vaaral-
25155: Vuonna 1948 suoritettiin mittaus- ja pun- lista liikkua.
25156: nitustyöt sekä tehtim kustannusarviot maan- Edellä esitetyn lisäksi on muistettava, että
25157: tien rakentamiseksi Savonrannan pitäjän kir- syksyisin ja keväisin näitten seutujen asuk-
25158: kolta Särkisalon-V asaroin kylien kautta kawt joutuvat olemaan useita viikkoja koiko-
25159: Pi:t~ttimäen kylään, missä maantie yhtyisi riaan eristettyinä, eikä heillä ole muuta mah-
25160: parhaillaan rakenteilla oleva·an Sappulan- dollisuutta pitää y'lhteyttä pitäjänsä keskuk-
25161: la:hden..:_Hanihivirra:nr-Enonkosken tiehen. seen, kirkonkylään, kuin hakeutua joko j,aJ_
25162: Välimatkia Savonrannan kirkolta Pirttimäen kaisin tai ratsain samoilema.an kolmattrukym-
25163: kylään eli nyt ehdotettavan tien pituus tulisi mentä kilometriä pitkälle, monien korkeitten
25164: olemaan 15.87 km. Kustannusarvio vuonna vaarojen yli johtavalle erämaan kinttu-
25165: 1948 oli 40 000 000 mk, kun suunnitelma oli polulle.
25166: tehty IIIa tyypin tietä varten, siis kylätieksi, Niinrkään huomautamme, että mainitussa
25167: kuten alussa oli aikomus se rakentaa. Mutta Pirttimäen kylässä on yli sadalle miehelle ra-
25168: nyt kun Sappulanlahden-Hanhivirran- kennettu parakit majoitusta varten, joten
25169: Enonkosken tie valmistuu, niin tällöin Savon- niitä voisi sopivasti käyttää tässä ehdotettua
25170: rannan-Pirttimäen tiestä tulee vilkas läpi- Savonrannan-Pirttimäen tietä rakennet-
25171: ilrulkutie sekä Sav0111rannalta Sapun asemalle taessa.
25172: että Savonrannalta Savonlinnan kaupunkiin. Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
25173: Suunnitellusta tiestä tulisi hyvin tasainen ja nio1ttaen,
25174: suora verrattuna siihen tiehen, mitä käyttäen
25175: nykyisin liikennöidään Savonrannan ja Sa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25176: vonlinnan kaupungin välillä, ja joka on hyvin tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
25177: mäkinen ja mutkikas. Kun ko. tielle tulee kan määrärahan maantierakennustöi-
25178: vilkas ja rasittava liikenne puutavaran ikul- den aloittamiseksi Savonrannan kir-
25179: jetustienä, niin se olisi rakennettava Ila ~uo konkylästä Särkisalon-V asaroin kautta
25180: kan tieksi. Tämän tien varrella on kaikkiaan Pirttimäen kylään.
25181: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1954.
25182:
25183: Antti J. Rantamaa. Viljo Virtanen. Sylvi Halinen.
25184: Edvard Pesonen. K. F. Haapasalo. Matti Mattila.
25185: Onni Hiltunen. Wiljam Sarjala. Toivo H. Kinnunen.
25186: 75
25187: 1978
25188:
25189: IV,66s, - Rah.al. N:o 534.
25190:
25191:
25192:
25193:
25194: Koivisto ym.: Mää:rärahan osoittamisesta kelirikkoteiden ra-
25195: kentamiseksi Utsjoen kuntaan.
25196:
25197:
25198: E d u s k u n n a 11 e.
25199:
25200: Kelirikkatiet Utsjoen kunnassa eivät ny- din onkin näin ollen ensiarvoisen tärkeä toi-
25201: kyisellään läheskään tyydytä kunnan välttä- menpide Utsjoen kunnan välttämättömimmän
25202: mätöntä tientarvetta. Varsinaiset tiethän liikennetarpeen tyydyttämiseksi. Jotta jo
25203: Utsjoen kunnan pohjoisosasta puuttuvat täy- aloitetut työt saatettaisiin päätökseen ja tä-
25204: delleen, ja Tenojoki muodostaa ainoan liiken- män maamme pohjoisimman kunnan liiken-
25205: neväylän kunnan eteläosasta pohjoisosaan, neolot talviseen aikaan edes jotenkuten pa-
25206: jota väylää liikennöidään kesäisin veneillä ja rannetuiksi, ehdotamme kunnioittaen,
25207: talvella jäitse, edullisten olosuhteitten sat-
25208: tuessa autoillakin aurattua jäätietä pitkin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25209: Niinä aikoina, jolloin suvannot ovat jäässä tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II! lu-
25210: eikä venekulku ole mahdollista, on kuljettava vun 3 momentille 5 000 000 markan
25211: maitse sulana olevien koskipaikkojen ohitse. määrärahan kelirikkoteiden rakentami-
25212: Liikenteelle kelvollisen tiepohjan raivaami- seksi Utsjoen kuntaan.
25213: nen, kelirikkateiden rakentaminen näille koh-
25214: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
25215:
25216: Erkki Koivisto. Niilo Ryhtä. M. 0. Lahtela.
25217: 1979
25218:
25219: IV,669. - Rah.al. N:o 535.
25220:
25221:
25222:
25223:
25224: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta Vikiniemen-Maasillan
25225: maantien rakentamiseen.
25226:
25227:
25228: E d u s k u n n a 11 e.
25229:
25230: Jo usean vuoden ajan on Perniön pitäjän tää työttömyyden torjumiseen tarkoitettuja
25231: Vihiniemestä ollut suunnitteilla tie Maasil- varoja.
25232: taan. Tie lyhentäisi huomattavasti yhteyttä Tie on suhteellisen lyhyt, n. 8 km, ja kus-
25233: Kosken asemalta vanhalle Turun-Helsingin tannuksiinsa nähden sen merkitys niin pai-
25234: maantielle. Samalla tie palvelisi n. 40 maa- kalliselle kuin kauttakulkuliikenteellekin olisi
25235: tilatalouden tientarvetta. Liikenteen jatku- hyvin suuri.
25236: vasti kasvaessa tulee tientarve entistä suu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25237: remmaksi. Paikkakunnan asukkaat samoin
25238: kuin Perniön kunta ovatkin esittäneet toivo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25239: muksia tien nopeasta rakentamisesta. Tien tulo- ja menoarvioon 12 miljoonaa
25240: rakentamisella on myös huomattava merkitys markkaa Vikiniemen-Maasillan väli-
25241: työllisyyden turvaamiseksi paikkakunnalla. sen tien rakentamiseksi Perniön pitä-
25242: Tien rakentamiseen voitaisiinkin hyvin käyt- jässä.
25243: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
25244:
25245: Eino Roine. Aimo Aaltonen.
25246: Paavo Aitio. Judit Nederström-Lunden.
25247: 1980
25248:
25249: IV,67o, - Rah.al. N:o 536.
25250:
25251:
25252:
25253:
25254: Hiltunen ym. : Määrära7!-an osoittamisesta Enonkosken-Han-
25255: hivirran-Sappulahden maantien rakentamiseen.
25256:
25257:
25258: E d u s k u n n a 11 e.
25259:
25260: Viitaten vuoden 1953 valtiopäiville jäte- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25261: tyn raha-asia-aloitteen n:o 678 perusteluihin tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n Ill luvun
25262: sekä lisäksi mainiten, että Enonkosken- 3 momentille 30 miljoonan markan
25263: Hanhivirran-Sappulahden maantien kustan- määrärahan Enonkosken-Hanhivir-
25264: nusarvio on 340 miljoonaa markkaa, ja tä- ran-Sappulahden maantien rakennus-
25265: hän mennessä on rwkennustörhin käytetty va- töiden jatkamista varten.
25266: roja 243 miljoonaa markkaa, ehdotamme
25267: kunnioittaen,
25268: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
25269:
25270: Onni Hiltunen. Viljo Virtanen.
25271: Antti J. Rantamaa. Edvard Pesonen.
25272: Wiljam Sarjala. A. Pasanen.
25273: Väinö Kaasalainen. Irma Hamara.
25274: K. F. Haapasalo.
25275: 1981
25276:
25277: IV,a71. - Rah.al. N:o 537.
25278:
25279:
25280:
25281:
25282: Kulovaara ym.: Määrärahan osoittamisesta Mietoisten-Rai-
25283: sion Somersojan tieosan rakentamiseen.
25284:
25285:
25286: E d u s k u n n a ll e.
25287:
25288: Mietoisten-Raision Somersojan tie on 19.2 Tien rakentaminen on kiistattomasti kan-
25289: kilometriä pitkä Kustavin-Turun, jopa Ah- santaloudellisesti kannattava yritys. Suurlii-
25290: venanmaan saariston Turkuun liittävän saa- kenteisellä tiellä syntyy moottoriajoneuvojen
25291: risto- ja rannikkotien kokonaan rakentama- ja polttoaineiden kulutuksen vähentymisestä
25292: ton osa. Sen kiireellinen rakentaminen on hyvin lyhyessä ajassa tuntuvat säästöt, mitkä
25293: välttämätön erittäinkin siitä syystä, että tien muutamassa vuodessa korvaavat tien raken-
25294: jo rakennetuilla osilla on erittäin vilkas lii- nuskustannukset.
25295: kenne ja että tie Mietoisista Nousiaisiin, jota Työttömyystyönä voidaan tietyöt aloittaa
25296: nyt käytetään, on laadultaan sellainen, ettei samanaikaisesti eri kuntien kohdalla ilman,
25297: se täytä edes alkeellisimpiakaan vaatimuksia että siitä koituisi erityisiä haittoja tai kus-
25298: ja olisi siis lähiaikoina kokonaan uudelleen tannuksia. Tällaisessa tapauksessa kunkin
25299: rakennettava, ellei Mietoisista suoraa tietä kunnan työttömät voisivat työskennellä koti-
25300: Raisioon rakenneta. seudullaan, mikä heidän kannaltaan katsot-
25301: Lisäksi tieosan rakentaminen ei tulisi hyö- tuna olisi erittäin suotavaa.
25302: dyttämään yksinomaan edellä mainittua saa- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
25303: risto- ja rannikkoseutua, vaan hyvin tuntu- ehdotamme,
25304: valla tavalla parantaisi kohdallaan useitten
25305: rannikkoseutukuntien, kuten Askaisten, Le- ·että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25306: mun, Maskun ja Raision liikenneoloja. As- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
25307: kaisten ja Lemun kunnista matka Turkuun kaa Kustavin saaristotien Mietoisten-
25308: lyhenisi yli 10 kilometriä. Raision Somersojan tieosan rakentar
25309: mista varten.
25310: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
25311:
25312: Urho Kulovaara. Rafael Paasio. Vappu Heinonen.
25313: Kalle Joldnen.
25314: 1982
25315:
25316: IV,672, - Rah.al. N:o 538.
25317:
25318:
25319:
25320:
25321: Kulovaara ym.: Määrärahan osoittamisesta maantiesuunnan
25322: tutkimiseksi V ehmaan kunnan Ennyisten kylästä Kalan-
25323: nin kunnan kautta Uuteenkaupunkiin.
25324:
25325:
25326: Eduskunnalle.
25327:
25328: Muutamilla seuduilla maatamme on viime kunnan alueitten kautta Uuteenkaupunkiin,
25329: aikoina suoritettu huomattavia maantie- tulee matka Uudestakaupungista Turkuun
25330: rakennustöitä ja aikaansaatu tuntuvia pa- olemaan alle 60 kilometriä, lyhennys 25 kilo-
25331: rannuksia Iiikenneoloissa. Vakka-Suomen metriä, ja Vinkkiiän kylään noin 19.5 kilo-
25332: alueella ei ole rakennettu uusia teitä, vruan metriä, lyhennys 10 kilometriä. Matka Vink-
25333: liikenteen on edelleen tyydyttävä ikivanhoi- kiiästä Turkuun lyhenee noin 15 kilomet-
25334: hin mutkikkaihin maanteihin. Uusien maan- rillä. Kun mainitun tien rakentaminen olisi
25335: teitten rakentaminen ja yhteyksien paranta- välttämätön, saamme kunnioittaen ehdottaa,
25336: minen V akka-Suomen alueella on välttämä-
25337: tön ja kansantaloudellisesti kannattava yri- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25338: tys. Matka Uudestakaupungista Turkuun tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
25339: maanteitse on nykyisin 84.5 kilometriä ja suuruisen määrärahan maantiesuun-
25340: Vehmaan pitäjän Vinkkilään 29 kilometriä. nan tutkimiseksi V ehmaan pitäjän
25341: Jos Kustavin-Taivassalon-Mietoisten uudel- Ennyisten kylästä uudelta maantieltä
25342: ta saaristotieltä, V ehmaan pitäjän Ennyis- Vehmaan, Kalannin ja Uudenkaupun-
25343: ten kylästä, rakennetaan uusi maantie Veh- gin maalaiskuntien kautta Uuteen-
25344: maan-Kalannin-Uudenkaupungin maalais- kaupunkiin.
25345: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
25346:
25347: Urho Kulovaara. Rafael Paasio. Vappu Heinonen.
25348: Kalle Jokinen.
25349: 1983
25350:
25351: IV,a7a. - Rah.al. N:o 539.
25352:
25353:
25354:
25355:
25356: Lindqvist ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
25357: miseksi Mankalan voimalaitokselta Iitin kunnan Kymen-
25358: taan kylään.
25359:
25360:
25361: E d u s k u n n a 11 e.
25362:
25363: Lahden-Kouvolan valtatiestä suuntautuu Mankalan voimalaitosta rakennettaessa val-
25364: liikenne Kymijoen yli Iitinvirran lossin mistui myös maantie Lahden-Kouvolan val-
25365: kautta Heinolaan, Jyväskylään, Tampereelle, tatiestä em. voimalaitokselle Jokuen kylän
25366: Vuolenkoskelle, Asikkalaan, Jaalaan, Jäm- kohdalta sekä uusi liikennekelpoinen silta
25367: sään ja Kouvolaan, käsittäen 21 viikkovuo- Kymijoen yli. Jatkamalla maantien rakenta-
25368: roa. Lisäksi on linjalla Kouvola-Iitti-Män- mista Mankalan voimalaitoksen sillalta Heik-
25369: tyharju 14 viikkovuoroa, Helsinki-Porvoo kolan kylän kautta Kymentaan kylään 7
25370: -Kausala-Mikkeli 7 viikkovuoroa ja Lahti km: n pituudelta, saataisiin nykyaikaisia
25371: - Kausala- Vuolenkoski 7 viikkovuoroa. vaatimuksia vastaava liikennereitti, joka ly-
25372: Virrassa uitetaan puutavaraa hajalautoissa, hentäisi matkoja ja tekisi tarpeettomaksi
25373: mikä jatkuvasti häiritsee lossiliikennettä. kalliin ylikulkusillan rakentamisen vain 4
25374: Virta on lossin kohdalla voimakas, joten tal- km:n päähän jo valmiista sillasta. Jatkuvaa
25375: visin ei edes hevosliikennettä, ilman suuri- säästöä saataisiin myös kahden postilinjan
25376: töisiä jäädyttämistoimenpiteitä, voida har- uudelleen järjestämisen kautta. Em. tien
25377: joittaa. Linja-autoliikennettä joudutaan tal- rakennustöihin voitaisiin sijoittaa Iitin kun-
25378: visin harjoittamaan siten, että matkustajien nan työttömiä koko valtakunnalle hyödylli-
25379: on jalkaisin siirryttävä jään yli ja jatkettava seen työhön.
25380: matkaansa toisia liikennevälineitä käyttäen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
25381: Em. syistä on virran lossista muodostunut
25382: liikenne-este. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25383: Tie- ja vesirakennuspiiri suoritti tutki- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
25384: muksen v. 1938, jolloin todettiin, että Iitin- kan määrärahan Iitin kunnan Man-
25385: virran yli on rakennettava silta, mutta on kalan voimalaitoksen ja Kymentaan
25386: tämä suunnitelma katsottava nykyisin rauen- kylän välisen maantien rakentamisen
25387: neeksi. aloittamiseksi.
25388: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
25389:
25390: Hemming Lindqvist. Toivo Kujala. Tauno Kelovesi.
25391: 1984
25392:
25393: IV,674. - Rah.al. N:o 540.
25394:
25395:
25396:
25397:
25398: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Nastolan kunnan
25399: Seestaa'f/, ja Kumian välisen tien kunnostamiseen.
25400:
25401:
25402: Eduskunnalle.
25403:
25404: Nastolan kunnassa, Seestaan kylän ja kar- den-Heinolan rautatien varteen on viimeis-
25405: tanon luota, erkanee Helsingin-Lahden- ten 5 vuoden ajalla muodostunut laajat ja
25406: Heinolan-Mikkelin välisestä valtatiestä 10.s tiheät asutusalueet. Asukkaista suurin osa
25407: km pituinen Seestaan-Kumian välinen tie, käy l•ahden kaupungissa työssä. Mutta työt-
25408: jota pitkin sekä henkilö- että erikoisesti puu- tömyyden vallitessa he eivät pääse työttö-
25409: tavaran kuljetus tapahtuu. Vuodesta toiseen myystöihin Lahden kaupunkiin, koska asuvat
25410: jatkunut puutavarayhtiöiden raskas puutava- Nastdlan kunnan alueella. Nastolan kunnalle
25411: ran kuljetus on muuttanut tien miltei liiken- on edellisinä työttömyysvuosina tuottanut
25412: nekelvottomaksi. Etenkin kolmen viimeisen sa- suuria vaikeuksia em. asutusalueiden työttö-
25413: teisen kesän jälkeen on tie nyt erikoisen mien töihin sijoittaminen. Sama vaikeus on
25414: huonossa kunnossa. Tien varrella asuvat edessä tälläkin kertaa. Seestaan-Kumian
25415: maanviljelijät ja asukkaat ovat pakotettuja välisen tien rakentaminen olisi varsin sopiva
25416: pitämään sen kunnossa. Yleinen valtakunnal- myös työttömyystyö~si.
25417: linen liikenne Itä-Suomesta Heinolaan, Mikke- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25418: liin ja näiden alueiden pohjois- ja koillisosiin
25419: sekä päinvastoin käyttää em. tietä oikotienään, että Eduskunta ottaisi vuoden 1955,
25420: mikä puolestaan lisää tien vaurioita. Tie on tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
25421: laajan ympäristön talous- ja teollisuuselä- määrärahan Nastolan kunnan S eestaan
25422: mälle sekä asutukselle sangen tärkeä, joten ja K umian välisen tien kunnostamisen
25423: yleinen etu vaatisi tien kunnostamista. aloittamiseksi.
25424: Nastolan kunnan alueelle, Ahtialaan, Sees-
25425: taalle, Kunnwkseen, Mäkelään ja koko Lah-
25426: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
25427:
25428: Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen. Eino Kilpi.
25429: 1985
25430:
25431: IV,675. - Rah.al. N:o 541.
25432:
25433:
25434:
25435:
25436: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen kunnan
25437: Porasan ja Kasiniemen kylien välisen tien kunnostamiseen.
25438:
25439:
25440: E d u s k u n n a 11 e.
25441:
25442: Padasjoen kunnassa, Porasan asutusalueen tuottaa tämä suuria rasituksia, joita he itse
25443: luota, haarautuu Helsingin-Lahden--Jyväs- eivät ole aiheuttaneet. Kun em. tie valta-
25444: kylän valtamaantiestä Porasan-Kasiniemen osaltaan palvelee yleisvaltakunnallista liiken-
25445: kylätie, jonka kautta liikenne suuntautuu nettä, olisi valtion otettava se kunnostetta-
25446: useihin pohjoisiin ja itäisiin kuntiin. Lah- vaksi raskasta liikennettä kestäväksi. Tien
25447: desta pohjoiseen ja koilliseen sekä päinvas- kunnostaminen avaisi myös työtilaisuuksia
25448: toin liikennöivät käyttävät Kasiniemen tietä Padasjoen kunnassa asuville, työttömiksi jou-
25449: oikotienään, välttyä!kseen kiertämästä Luo- tuneille kansalaisille, joita siellä nyt jo on.
25450: pioisten kunnan kautta johtavaa ja matkaa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25451: pitentävää tietä. Raskaat, puutavaraa kul-
25452: jettavat kuorma-autot, linja- ja muu auto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25453: liikenne ovat murtaneet tien vaikeaksi liiken- tulo- ja menoarvioon 7 000 000 mar-
25454: nöidä. Tien varrella asuville asukkaille, jotka kan määrärahan Padasjoen kunnan
25455: ovat pääasiassa vähävaraista pienviljelijä- Porasan ja Kasiniemen kylien välisen
25456: väestöä ja joiden kunnossapidettävänä tie on, tien kunnostamiseksi.
25457: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
25458:
25459: Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen. Eino Kilpi.
25460:
25461:
25462:
25463:
25464: 76
25465: 1986
25466:
25467: IV,676, - Rah.al. N:o 542.
25468:
25469:
25470:
25471:
25472: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan kunna.n
25473: Kopsuon tien kunnostamiseen.
25474:
25475:
25476: E d u s k u n n a ll e.
25477:
25478: Päijänteen itäpuolinen maantie, joka Asik- alituisia ilmiöitä. Linja-autot suistuvat
25479: kalan kunnan alueella, Vesivehmaan kan- äkkimutkissa, jopa järveenkin, kuten on ta-
25480: kaalla haarautuu Helsingin-Lahden-Jy- pahtunut. Seurauksena on matkustajien
25481: väskylän valtatiestä, on erikoisen vaikea lii- loukkaantumisi"a ja auto- sekä tarvikkeiden
25482: kennöidä. Tämä V esivehmaan ja Kalkkisten vaurioitumisia. Asikkalan kunnassa on viime
25483: lossin välinen 21 km:n pituinen, ns. Kop- vuosina ollut vaikeuksia työttömien työhön
25484: suon tie on vv. 1938-39 tie- ja vesiraken- sijoituksessa. Kopsuon tien kunnostamisen
25485: nushallituksen toimesta tutkittu. Näissä tut- aloittaminen olisi myös sopiva työttömyys-
25486: kimuksissa se on jo silloin todettu liiken- työ.
25487: teelle vaaralliseksi sekä laadittu suunnitelma Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25488: tien korjaamiseksi. Tähän suunnitelmaan
25489: sisältyy myös K!alkkisten lossin uusiminen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25490: Korjaustöitä ei vieläkään ole aloitettu. Tien tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
25491: mäkisyydestä ja mutkaisuudesta johtuen kan määrärahan Asikkalan kunnan
25492: tavarankuljetus tapahtuu vajaakuormituk- Kopsuon tien kunnostamisen aloitta-
25493: sena, mikä kohottaa kuljetuskustannuksia ja miseksi.
25494: tav·aroiden hintoja. Liikennev,auriot ovat
25495: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
25496:
25497: Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen. Eino Kilpi.
25498: 1987
25499:
25500: IV,677. - Rah.al. N:o 543.
25501:
25502:
25503:
25504:
25505: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
25506: miseksi Lahden kaupungista H einlammin ym. kylien
25507: kautta Mikkelin läänin rajalle.
25508:
25509:
25510: E d u s k u n n a ll e.
25511:
25512: Mikkelin läänin alueella on Helsingin- nopea vilkastuminen vaatii em. tieosuuden
25513: Lahden-HeinoLan-Mikkelin (ns. Savon kuntoon saattamista. Kun syksyn kuluessa
25514: valtatiellä) edellisten vuosien työttömyys- Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan
25515: aikoina suoritettu huomattavia oikaisu- ja alueella on odotettavissa huomattavaa työt-
25516: kunnostamistöitä. Samoin on aloitettu em. tömyyden lisääntymistä, olisi em. tien raken-
25517: valtatien rakentaminen Lahden kaupungista tamisen jatkaminen työttömyyden torjumi-
25518: Heinlammin ja Pyhäntään kylien kautta seksi näiden kuntien alueella välttämätön.
25519: Mikkelin läänin rajalle. Tien kokonaisraken- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25520: nuskustannukset tältä osalta on arvioitu
25521: 194 milj. markaksi. Tien rakentamiseen edel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25522: lisinä vuosina työttömyysaikoina on käytetty· tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
25523: 62 milj. markkaa. Työn loppuun saaUami- kan määrärahan Lahden-Heinolan
25524: seksi tarvittaisiin vielä varoja 132 milj. maantien rakentamisen jatkamiseksi
25525: markkaa, jolla summalla työhön voitaisiin Lahden kaupungista H einlammin ja.
25526: sijoittaa n. 225 miestä yhdentoista kuukau- Pyhäntaan kylien kautta Mikkelin
25527: den ajaksi. läänin rajalle asti.
25528: Helsingin-Mikkelin valtatien liikenteen
25529: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
25530:
25531: Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen. Eino Kilpi.
25532: 1988
25533:
25534: IV,67s. - Rah.al. N:o 544.
25535:
25536:
25537:
25538:
25539: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Veittosten tien
25540: rakentamiseen.
25541:
25542:
25543: E d u s k u n n a ll e.
25544:
25545: Lahden-Kouvolan välisellä valtatiellä on em. suon rantaan saakka on rakennettu jo
25546: Mankalan aseman ja Jokuen kylän välisellä miltei valmiiksi. Rakentamatta on vain suon
25547: osuudella suoritettu huomattavia oikaisuja, yli johtava osa. Se on rakentamatta mää-
25548: joten tie on tältä osalta hyvässä kunnossa. rärahojen puuttuessa. Kun em. Jokuen ja
25549: Mutta kaikkein vaikeimmin liikennöitävä Kausalan välisen ns. V eittosten uuden tien
25550: osa, Jokuen ja Iitin kunnan keskuksen, Kau- rakentaminen on pysähdyksissä vain määrä-
25551: salan kylän välinen osa on jo valmiina ole- rahojen puutteen vuoksi ja kun sen raken-
25552: vasta suunnitelmasta huolimatta rakenta- taminen parantaisi liikennettä tällä vilkas-
25553: matta. Tämän suunnitelman mukaan tie liikenteisellä valtatiellä, olisi vuoden 1955
25554: rakennettaisiin kokonaan uudelleen ns. V eit- valtion tulo- ja menoarvioon otettava tähän
25555: tosten suoalueen halki, jolloin matka lyhenisi tarvittava määräraha.
25556: lähes 2 km. Nykyisin tämän osuuden pituus Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25557: on 4 km ja se on tavattoman mutkainen
25558: ja siinä sijaitsevat liikennöitsijain keskuu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25559: dessakin tunnetut, suuret, jyrkät ja mutkai- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
25560: set Kausalan Teilimäet, jotka etenkin ras- kan määrärahan Iitin kunnassa si-
25561: kaassa liikenteessä kuluttavat polttoainetta jaitsevan J okuen ja Kausalan väli-
25562: huomattavassa määrässä enemmän kuin ta- sen, ns. V eittosten tien rakentamisen
25563: vallisella tiellä, puhumattakaan tien liiken- aloittamiseksi.
25564: nevaarallisuudesta. Kausalan puoleinen osa
25565: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
25566:
25567: Bernming Lindqvist. Toivo Kujala. Tauno Kelovesi.
25568: 1989
25569:
25570: IV,679. - Rah.al. N:o 545.
25571:
25572:
25573:
25574:
25575: E. Kilpi ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Vääksyn
25576: maantien kunnostamiseen.
25577:
25578:
25579: Eduskunnalle.
25580:
25581: Helsingin- Lahden- Jyväskylän välinen Vääksyn välisen tien kunnostamisen aloitta-
25582: maantie, Lahden kaupungin rajasta Vääksyn minen sopiva työttömyystyömaa. Em. syistä
25583: kanavaille saakka, n. 30 km. pituudelta, on myös Lahden kaupungin viranomaiset pitävät
25584: raskaan liikenteen rasittamana joutunut var- tien kunnostamista välttämättömänä ja kii-
25585: sin huonoon kuntoon. Maapohja tällä tiellä reellisenä.
25586: on suurelta osaltaan routivaa. Tämä sekä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
25587: tien mutkaisuus haittaavat yhä vilkastuvaa
25588: liikennettä. Tie olisi ensitilassa rakennettava että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25589: nopealle ja raskaalle liikenteelle vaadittavaan tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
25590: kuntoon. Kun tien lähiympäristökunnissa, kan määrärahan Lahden- Vääksyn
25591: Asikkalassa ja Hollolassa, työttömyys näyt- välisen maantien kunnostamisen aloit-
25592: tää nopeasti lisääntyvän, olisi I.o~ahden ja tamiseksi työttömyystyönä.
25593: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
25594:
25595: Eino Kilpi. Hem.ming Lindqvist. Kaino Haapanen.
25596: 1990
25597:
25598: IV,6so. - Rah.al. N:o 546.
25599:
25600:
25601:
25602:
25603: E. Kilpi ym.: Määrärahan osoittamisesta Nastolan kunnan
25604: Ahtialan kylän kohdalla olevan tien korjaamiseen.
25605:
25606:
25607: E d u s k u n n a ll e.
25608:
25609: Lahden-Heinolan uuden valtatien raken- kylän kohdalla on n. 4 km: n pituinen osa,
25610: tamisen jälkeenkin tulee ns. I.~ahden-Heino joka olisi välttämättä saatava uudelleen ra-
25611: lan välisellä vanhalla tiellä liikenne pysy- kennetuksi. Tämän tieosuuden kunnostamis-
25612: mään erittäin vilkkaana, sillä sen varrella kustannukset on arvioitu 30 milj. markaksi,
25613: sijaitsee esikaupunkimaisesti rakennettu suuri jolloin työhön voitaisiin sijoittaa 100 miestä
25614: Ahtialan kylä ja useita muita asutuskeskuk- viiden kuukauden ajaksi. Ahtialan kylän
25615: sia. Suurin osa näiden asutuskeskusten asuk- kohdalla olevan 4 km:n pituisen tien kun-
25616: kaista käy ansiotyössä Lahden kaupungissa. nostaminen olisi sopiva työttömyystyö, johon
25617: Tie on nykyisin varsin kehnossa kunnossa ja voitaisiin sijoittaa Nastolan kunnan ja Lah-
25618: erittäinkin kelirikkojen aikana vaikeuttaa den kaupungin työttömiä. Kun rakennustöi-
25619: asuntoalueiden asukkaiden kulkua työpaik- den loppuminen Lahdessa aiheuttaa lähiai-
25620: koihinsa Lahteen, aiheuttaen lukuisia työstä koina työttömyyden lisääntymistä, Lahden
25621: myöhästymisiä, josta seuraa vaikeuksia ja kaupungin elimet suosittelevat em. tien kor-
25622: ristiriitoja työpaikoilla. jausta työttömyystyönä.
25623: Kyseessä olevan tien jatkona olevan ka- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
25624: dun uudelleen rakentamisen noin 1 800 jm: n
25625: matkalla on Lahden kaupunki jo sisällyttä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25626: nyt omaan työttömyysohjelmaansa. Tästä on tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
25627: jo aikaisemmin rakennettu Niemen radan- kan määrärahan Nastolan kunnan Ah-
25628: kaupungin rajan välinen osa ylikulkusiltoi- tialan kylän kohdalla olevan tien kor-
25629: neen kaupungin alueella sekä kaupungin ra- jaamisen aloittamiseksi työttömyys-
25630: jan-Myllypohjan seisakkeen välinen osa työnä.
25631: Nastolan kunnan alueella. Mutta Ahtialan
25632: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
25633:
25634: Eino Kilpi. Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen.
25635: 1991
25636:
25637: IV,as1. - Rah.al. N:o 547.
25638:
25639:
25640:
25641:
25642: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
25643: tamiseksi Pylkönmäen Timpersuntista Multian Sipilään.
25644:
25645:
25646: E d u s k :U n n a 11 e.
25647:
25648: Pylkönmäen kunnassa, Timpersuntin tien- mattavasti Pylkönmäen kirkolta etelään päin
25649: risteyksestä etelään Multian kunnan rajaa kauttakulkuyhteyttä ja saattaisi tiekurjuu-
25650: vasten on huomattava tietön alue. Tällä desta kärsivän huomattavan asujamistomää-
25651: alueella monet kymmenet perheet kärsivät rän siedettäviin tieolosuhteisiin. Rakentamat-
25652: tienpuutetta. Multian kunnasta, Uuraisten- toman tien osuus on vajaa kymmenen kilo-
25653: Multian maantieltä on rakennettu ns. Sipilän metriä. Seudulla esiintyvän ajoittaisen työt-
25654: tie, joka tulee kohtisuoraan edellämainittua tömyydenkin lieventämiseksi olisi tien raken-
25655: Timpersuntin tienristeystä. Sipilän tien jat- nustöiden aloittaminen erittäin tervetullut.
25656: kamisesta Timpersuntiin on tehty suunnir Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
25657: telma, joka on merkitty myöskin puun ma;a-
25658: kuljetusolojen kehittämistä tutkineen komi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25659: tean mietintöön ja merkitty karttaan nume- tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar-
25660: rolla 161. Kysymyksessä on metsähallituksen kan määrärahan maantien rakennus-
25661: aikoinaan valmistama tiesuunnitelma, jonka töiden aloittamiseksi Pylkönmäen Tim-
25662: rakentaminen merkitsisi valtion metsien saat- persuntistä Multian Sipilään.
25663: tamista kuljetustien piiriin, lyhentäisi huo-
25664: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
25665:
25666: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
25667: 1992
25668:
25669: IV,6s2. - Rah.al. N:o 548.
25670:
25671:
25672:
25673:
25674: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellon-Konttajär-
25675: ven-Marrasjärven-Meltauksen maantien rakentamiseen.
25676:
25677:
25678: E d u s k u n n all e.
25679:
25680: Peliosta Rovaniemen Meltaukseen johta- siin liikennettä tyydyttävään kuntoon, ehdo-
25681: van maantien ra!kennustöistä on jo !huomat- tamme kunnioittaen,
25682: tava osa suoritettu. Tien pituus on noin
25683: 40 km ja kustannusarvio on noin 84 milj. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25684: mk. T,a11koitukseen on !käytetty 64.s milj. tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n III lu-
25685: markkaa. Rakennustyö on kesken vielä vun 3 momentiUe 10 000 000 markan
25686: Ruuhijärven ja Konttajärven väliseltä n. suuruisen määrärahan Pellon-Kantta-
25687: 13 'km:n pituiselta osalta. Jotta tämä pai- järven- Marrasjärven- Meltauksen
25688: kalliselle asutukselle ja yleiselle liikenteelle maantien rakentamisen loppuunsaat-
25689: hyvin tarpeellinen tieyhteys Pellon ja Mel- tamiseksi.
25690: tauksen välihlä mahdollisimman pian saatai-
25691: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
25692:
25693: Erkki Koivisto. Niilo Ryhtä. Markus Niskala.
25694: M. 0. Lahtela.
25695: 1993
25696:
25697: IV,6S3. - Rah.al. N:o 549.
25698:
25699:
25700:
25701:
25702: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
25703: miseksi Savukosken kunnan Värriön kylästä Tanhuan ky-
25704: län kautta Kelujärvelle.
25705:
25706:
25707: E d u s k u n n a l I e.
25708:
25709: Pohjois-Suomessa on vielä laajoja asuttuja he mennessänsä rikkoivat. Rakennustyö olisi
25710: alueita, joihin ei ole minkäänlaista tieyh- välttämättömästi aloitettava juuri Savukos-
25711: teyttä. Sellainen on mm. Savukosken kun- ken puoleiselta osalta. Tien lopullinen val-
25712: taan kuuluv•a T'anhuan kylä. Tämä seutu, mistuminen tulee, paitsi että se helpottaa
25713: joka Olll: vanhimpia asuma-alueita Lapissa, suuresti tämän unohdetun kulmakunnan pai-
25714: niin sanotun Sompion alue, sijaitsee n. 70 kallisia liikennetarpeita, siirtämään osrultaan
25715: km: n päässä Savukosken kunnan keskuksesta huomattavan paljon metsien nollarajaa ylem-
25716: pohjoiseen ja sieltä on lähimmälle omaan kun- mäksi, antamaan erittäin laajoja ja hyviä
25717: taan johtavalle maantielle, Värriön kylään, asutusmahdollisuuksia sekä läpikulkutienä
25718: n. 22 km. Tiesurmrta Värriö-Tanhua-Kelu- Sallan-Savukosken tieltä Sodrunkylän-I va-
25719: järvi on tutkittu ja on ·tien rakentamiseen jo lon tielle sekä edelleen Kittilään paDantamaan
25720: myönnetty ja käytetty määrärahoja. Työtä kauttakulkumahdollisuuksia turistitienä. En-
25721: on kuitenkin tehty vasta Tanhuan kylän poh- nen kaikkea valtion omien metsien arvo tulisi
25722: joispuolella, Tanhuan-Kelujärven välisellä suuresti tällä laajalla alueella nousemaan.
25723: n. 20 km:n matkalla. Sen sijaan on tärkein Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25724: osa, omaan kuntaan johtava tieosa Tanhua- nioittaen,
25725: Värriö vielä aloittamatta, vaikka siihenkin
25726: ta~koitukseen eduskunta on jo myöntänyt että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25727: pienen määrärahan. Tämän 22 km: n pitui- tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n Ill luvun
25728: sen tieosaJU Drukentamista helpottaa jossain 3 momentiUe 20 000 000 marka.n määrä-
25729: määrin saksalaisen sotaväen sodan lopussa rahan maantien rakentamiseksi Savu-
25730: tekemä tie, jota myöten he kuljettivat ras- kosken kunnan Värriön kylästä Tan-
25731: kastakin kalustoa, mutta jonka tekemänsä tien huan kylän kautta Kelujärvelle.
25732: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
25733:
25734: Erkki Koivisto. Markus Niskala.
25735:
25736:
25737:
25738:
25739: 77
25740: 1994
25741:
25742: IV,6s4. - Rah.al. N:o 550.
25743:
25744:
25745:
25746:
25747: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Enontekiön kirkolta
25748: Leppäjärven ja Palojärven kyliin johtavan polkutien kun-
25749: nostamiseen.
25750:
25751:
25752: E d u s k u n n a ll e.
25753:
25754: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä ruisin kustannuksin. Varsinainen polkutie
25755: on polkuteihin varattu 5 milj. markkaa. Kun ei vielä kuitenkaan ole edes polkutienä kun-
25756: tällaiset polkutiet ovat harvaan asutuissa nolla 'liikennöitävä, jonka vuoksi kunnostus-
25757: seuduissa erinomaisen suurimerkityksellisiä, ,työtä olisi edelleen jatkettava.
25758: olisi niihin kiinnitettävä enemmän huomiota Kun tulo- ja menoarviossa varattu 5 milj.
25759: ja vuosittain koetettava niitä parantaa. Eräs markan määräraha on tal'lmitettu käytettä-
25760: tällainen paljon käytetty polkutie kulkee väksi muille suunnille, ehdotamme kunnioit-
25761: Enontekiön kivkalta Leppäjärven ja Palo- taen,
25762: järven kyliin Norjan rajalle. Tien varressa
25763: on huomattava asutus, Leppäjärven kylässä että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25764: oma kansakoulu ja Palojärven kylä$ä raja- tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n III lu-
25765: vartioston pari vuotta sitten valmistunut vun 3 momentille lisäyksenä 1 500 000
25766: kiinteä var,tiotalo. Muutamia vuosia. sitten markl;;ao, polkutien kunnostamista var-
25767: on mainittua polkutietä, porrastarualla pa- ten Enontekiön kirkolta Leppäjärven
25768: himpia jänkiä ja muutenkin viiihän korjaten ja Palojärven kyliin.
25769: tietä, kunnostettu noin l.s milj. markan Suu-
25770: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
25771:
25772: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
25773: Niilo Ryhtä. Markus Niskala.
25774: 1995
25775:
25776: IV,6s5. - Rah.al. N:o 551.
25777:
25778:
25779:
25780:
25781: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koivun-Rovanie-
25782: men maantien rakentamiseen.
25783:
25784:
25785: E d u s k u n n a 11 e.
25786:
25787: Koivun-Rovaniemen (Kemijoen itäpuoli) että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25788: maantie olisi hyödyllinen Kemijoen itäpuo- tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
25789: len asukkaille ja erittäin tärkeä parhaillaan markan määrärahan Koivun-Rova-
25790: jo käynnissä oleville voimalaitostyömaille. niemen (Kemijoen itäpuoli) maantien
25791: Kun tiesuunta on jo valmiiksi tutkittu ja rakennustyön aloittamista varten.
25792: suunnitelmatkin valmiina, olisi sen rakenta-
25793: miseen kiireellisesti ryhdyttävä, joten ehdo-
25794: tamme kunnioittaen,
25795: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
25796:
25797: Vilho Väyrynen. Toivo Friman. Erkki Koivisto.
25798: 1996
25799:
25800: IV,asa. - Rah.al. N:o 552.
25801:
25802:
25803:
25804:
25805: Vä.yeynen ym..: Määrärahan osoittamisesta A.holan-Mouru-
25806: järveri-Maaninkavaaran maantien rakentamiseen.
25807:
25808:
25809: E d u s 'k u n n a I 1e.
25810:
25811: .&holim - Mourujärven- Maaninkavaaran jatkaminen olisi erittäin tärkeä ja !kiireelli-
25812: maantie tuo Suolijärven vesistön itäpuolisen nen tehtävä, joten ehdotamme kunnioittaen,
25813: asutuksen tieverkoston yhteyteen ja samalla
25814: tiestä muodostuu lossiton liikenneväylä Po- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25815: sion kunnan keskuksesta lähimmälle rauta- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
25816: tieasemalle. Tietyö on ollut useina vuosina markan määrärahan A.holan-Mouru-
25817: käynnissä työttömyystyönä ja osa onkin järven-Maaninkavaaran tietyön jat-
25818: välttävästi liikennöitävässä kunnossa. Tietyön kamista varten.
25819: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
25820:
25821: Vilho Väyrynen. J. F. Pöykkö.
25822: 1997
25823:
25824: IV,6s7. - Ra.h.al. N:o 558.
25825:
25826:
25827:
25828:
25829: Väyrynen ym..: Määrärahan osoittamisesta Peltovuoman-
25830: Nunnasen tietyötä varten.
25831:
25832:
25833: E d u s k u n n a ll e.
25834:
25835: Peltovuom.an-,-Nunnasen maantie olisi tär- olevat työt etupäässä sulan maan aikana suo-
25836: keä Nunnasen kylän ja tien vaikutuspiirin ritettavia, joten ehdotamme kunnioittaen,
25837: asukkaille. Lisäksi tuQevaisuudessa siitä muo-
25838: dostuisi tärkeä yhdystie Kittilän ja Enonte- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25839: kiön kuntien välille, kun Tepaston tietä jat- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
25840: kettaisiin Puljun kautta Nunnaseen saakka. markan määrärahan Peltovuoman-
25841: Kun tien pengerrystyöt ovat suurimmalta Nunnasen tietyön jatkamista varten.
25842: osalta tehty jo työttömyystyönä, ovat jäljellä
25843: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
25844:
25845: Vilho Väyrynen. Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö.
25846: Markus Niskala. Arvi Turkka. Toivo Friman.
25847: 1998
25848:
25849: IV,6ss. - Rah.al. N:o ISM.
25850:
25851:
25852:
25853:
25854: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Könkään-Tepas-
25855: ton tietyön loppuun saattamista varten.
25856:
25857:
25858: E d u s k u n n a 11 e.
25859:
25860: Könkään-Tepaston tiesuunta on olllut jo myönnettävä vakinaisia määrärahoja, joten
25861: v. 1939 asti rakenteilla, mutta on vielä osit- ehdotamme kunnioittaen,
25862: tain kanto- ja muokkauskerrosta vailla. Tie
25863: olisi tärkeä Tepaston kylän ja tien vaikutus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25864: piirin asukkaille ja myöhemmin tietä jatket- tulo- ja menoarvioon 16 m~'ljoonan
25865: taisiin Puljun kautta Nunnaseen, joten siitä markan määrärahan Könkään-Tepas-
25866: muodostuisi myös tärkeä yhdystie. Kun jäl- ton tietyön loppuun saattamista var-
25867: jellä olevat työt soveltuvat vain sulan maan ten.
25868: aikana suoritettaviksi, olisi tähän työhön
25869: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
25870:
25871: Vilho Väyrynen. Toivo Friman.
25872: Markus Niskala. J. F. Pöykkö.
25873: Erkki Koivisto.
25874: 1999
25875:
25876: IV,6s9. - Rah.al. N:o 555.
25877:
25878:
25879:
25880:
25881: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sierilän-Pekkalan
25882: maantien parantamista varten.
25883:
25884:
25885: E d u s k u n n a ll e.
25886:
25887: Sierilän-Pekkalan välinen maantie on kuormitukselle, olisi sen parantamiseen kii-
25888: liikenteelle vaarallinen jyrkkien kaarteiden reellisesti ry<hdj'ittävä, joten ehdotamme kun-
25889: vudksi. Lisä!ksi se on pahasti routiva ja sil- nioittaen,
25890: lat ovat heikkorakenteisia, joista useimmat
25891: ova:t kiireellisen uusimisen tarpeessa. Kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25892: tie vielä aivan lähitulevaisuudessa joutuu tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
25893: Kemijoki Oy:n suunnittelemien voima:laitos- markan määrärahan Sierilän-Pekka-
25894: työmajden vuoksi poikkeuksellisen raskaalle lan tien parantamista varten.
25895: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
25896:
25897: Vilho Väyrynen. J. F. Pöykkö. Erkki Koivisto.
25898: 2000
25899:
25900: IV,69o. - Rab.al. N:o 556.
25901:
25902:
25903:
25904:
25905: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Syysjärven-Mie-
25906: rasjärven-Utsjoen maantietyötä varten.
25907:
25908:
25909: Eduskunnalle.
25910:
25911: Syysjärven-Mierasjärven-Utsjoen maan- muodostuisi Lapin huomattavin matkailutie
25912: tietä rakennettiin viime talvena työttömyys- luonnonkauniiden nähtävyyksien vuoksi, jo-
25913: työnä Säytsjärvelle saakka autoilla tyydyt- ten ehdotamme kunnioittaen,
25914: tävästi liikennöitävään kuntoon. Kun ;tie
25915: rakennettuna olisi erittäin tärkeä Utsjoen että Eduskunt•a ottaisi vuoden 1955
25916: ja tien vaikutuspiirin asukkaille, olisi sen tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
25917: mkentamista joka vuosi jatkettava myös va- markan määrärahan Syysjärven-Mie-
25918: kinaisten määrära:h.ojen avulla edullisena rasjärven-Utsjoen maantietyön jat-
25919: vuodenaikana. Tiestä valmiiksi ra;kennettuna kamista varten.
25920: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
25921:
25922: Vilho Väyrynen. Erkki Koivisto.
25923: J. F. Pöykkö. Toivo Friman.
25924: Arvi Turkka.
25925: 2001
25926:
25927: IV,691. - Rah.al. N:o 557.
25928:
25929:
25930:
25931:
25932: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Posion kun-
25933: nan Raistakan tiestä K itkan tukinsiirtolaitokselle johtavan
25934: tien jatkamiseksi Kurkijärven itäpäähän tulevaan tiehen.
25935:
25936:
25937: E d u s k u n n a ll e.
25938:
25939: Posion kunnan Raistakan tiestä, Livo- ja vain noin 30 km:n pituinen tien pätkä, joka
25940: Ylikitkajärven välistä maanselkää pitkin, on olisi kiireimmiten rakennettava, sillä entisellä
25941: rakenteilla sikäläiselle Kitkan tukinsiirtolai- Rovaniemen-Kuusamon linjalla on 3 lossia,
25942: tokselle johtava tie. Mainittu tie olisi jatket- mm. Mourunsalmen lossi, jotka hidastavat
25943: tava tukinsiirtolaitokselta Kuusamon kun- liikennettä ja pysäyttävät liikenteen kah-
25944: nassa sijaitsevaan, Kurkijärven eteläpuolitse desti vuodessa monesti useiden viikkojen
25945: järven itäpäähän tulevaa tiehen. Näin saisi- ajaksi.
25946: vat jo tiestä hyötyä tien varteen tulevat noin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
25947: 25 taloa eli 250 henkilöä. Tie tulisi kulke-
25948: maan pääasiassa valtion metsiä, joten siitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25949: tulisi olemaan välitöntä hyötyä valtioliekin tulo- ja menoarvioon 7 000 000 markan
25950: nostaen noiden suurten metsäalueiden kanto- määrärahan rakennustöiden aloittami-
25951: hintoja ja saattaen huomattavat metsäalueet seksi Posion kunnan Raistakan tiestä
25952: Iijoen vesistön välittömään piiriin. Livo- ja Ylikitkajärven välistä maan-
25953: Rakenteilla on Raistakan tiestä Mäntyjär- selkää pitkin Kuusamon kunnassa si-
25954: ven-Rannan kautta Rovaniemelle johtava jaitsevan Kurkijärven eteläpuolitse
25955: tie, joten Rovaniemen-Kuusamon välisen järven itäpäähän Oulun-Kuusamon
25956: esteettömän liikenteen avautumiselle on enää tiestä tulevaan tiehen.
25957: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
25958:
25959: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
25960: Pentti Liedes. Irma Torvi.
25961:
25962:
25963:
25964:
25965: 78
25966: 2002
25967:
25968: IV1 692. - Rah.al. N:o 558.
25969:
25970:
25971:
25972:
25973: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
25974: tamiseksi Muhoksen kunnan Muhosperän tieltä Suokylän
25975: tiehen.
25976:
25977:
25978: E d u s k u n n a ll e.
25979:
25980: Muhoksen kunnan Hirsijärven kylässä Muhoksen kunnan alueella rakennettavien
25981: asuu useita kymmeniä perheitä tiettömän voimalaitosten työt vähenevät ja pian loppu-
25982: taipaleen takana. Mainittuun kylään on vat kokonaan, joten työttömyys muodostuu
25983: Muhosperän tien päästä sekä samaan suun- vaikeaksi. Tien rakennustöiden aloittaminen
25984: taan kulkevan Suokylän tien päästä yli 10 olisi eräs tilannetta helpottava toimenpide.
25985: kilometriä. Tien rakentamisesta Hirsijärven Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
25986: kylään on keskusteltu Muhoksen kunnan val-
25987: tuustossa, mutta sen rahoitus on kunnalle että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25988: ylivoimaista, ellei valtio tule avuksi. tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
25989: Tie hyödyttäisi, ei ainoastaan mainitulla kan määrärahan maantien rakennus-
25990: kylällä asuvia ihmisiä, vaan se avaisi myös töiden aloittamiseksi Muhoksen kun-
25991: mahdollisuuden seudulla olevien suoalueiden nan Muhosperän tieltä Hirsijärven
25992: viljelemiselle ja myös laajojen metsäalueiden kylän kautta Suokylän tiehen.
25993: puutavaran kuljetukselle.
25994: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
25995:
25996: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
25997: Pentti Liedes. Irma Torvi.
25998: 2003
25999:
26000: IV,693. - Rah.al. N:o ~~9.
26001:
26002:
26003:
26004:
26005: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
26006: miseksi Savonrannan kirkonkylästä Pirttimäen kohdalle
26007: Enonkosken-Sapun maantielle.
26008:
26009:
26010: E d u s k u n n a ll e.
26011:
26012: Viitaten vuoden 1952 valtiopäiville jätet- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
26013: tyyn rah.al: een n: o 368 ja vuonna 1953 kaa maantietöiden aloittamiseksi lin-
26014: valtiopäiville jätettyyn rah.al: een n: o 682, jalla, joka alkaa Savonrannan kirkon-
26015: ehdotamme, kylästä ja yhtyy Pirttimäen kohdalla
26016: Enonkosken ja Sapun väliseen maan-
26017: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 tiehen.
26018: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
26019:
26020: Niilo Nieminen. Toivo Niiranen. Juho Rytkönen.
26021: 2004
26022:
26023: IV,694. - Rah.al. N:o 560.
26024:
26025:
26026:
26027:
26028: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
26029: kentamiseksi Haapaveden kirkonkylästä J uustomäkeen.
26030:
26031:
26032: Eduskunnalle.
26033:
26034: Läpikulkutien rakentaminen Haapaveden nitelman ja kustannusarvion on laatinut Ou-
26035: kirkonkylästä Mäkeläntien risteyksestä Juus- hin lääniri tie- ja vesirakennuspiiri. Tien pi-
26036: tomäen alle on paikallisten liikennöitsijöiden tuus tulisi olemaan noin kaksi kilometriä.
26037: keskuudessa tunnustettu erittäin tarpeelli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
26038: seksi. Sen avulla ratkaistaisiin kauttakulku-
26039: liikenne Kärsämäeltä ja Pulkkilasta Oulai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
26040: siin ja siten vältettäisiin ahtaan ja vaaralli- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
26041: sen, mutkaisen Haapaveden kirkonkylän lä- kan määrärahan maantien rakentami-
26042: pikulku sekä avattaisiin tie huomattavan seksi Haapaveden kirkonkylästä Mä-
26043: suuren asutuksen kautta. Tien oikaisusuun- keläntien risteyksestä Juustomäkeen.
26044: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
26045:
26046: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
26047: Pentti Liedes. Irma Torvi.
26048: 2005
26049:
26050: IV,695. - Rah.al. N:o 561.
26051:
26052:
26053:
26054:
26055: A. Kinnunen ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
26056: kentamiseksi Pyhäjoen--Kalajoen maantieltä Merijärven
26057: -Kalajoen maantiehen.
26058:
26059:
26060: Eduskunnalle.
26061:
26062: Pyhäjoen kunnassa on jo 40 vuotta ollut vattu tienpohjaa ja paikoitellen kaivettu
26063: vireillä tien rakentaminen Pyhäjoen etelä- ojiakin.
26064: puolitse. Tie alkaisi Pyhäjoen kirkolta Kala- Nykyään tien tärkeys, tarve ja merkitys
26065: joen kirkolle johtavalta rantamaantieltä, Py- on suuresti entisestään lisääntynyt Pyhä-
26066: häjoen etelähaaran yli rakennetun sillan joen pengerrystöiden vuoksi, sillä kaivetut
26067: eteläpäästä, kulkien Huhtalan, Puskalan ja sivukanavat ovat kuivattaneet tuhansia heh-
26068: Mattilan talojen kautta Pyhäjoen kunnassa taareja viljelys- tai viljelyskelpoisia maita.
26069: ja Taluksen, Niskakankaan ja Tanskan talo- Kuivatun alueen hyväksikäytön ensimmäi-
26070: jen kautta Merijärven kunnassa, yhtyen nen ehto on tien rakentaminen tälle alueelle,
26071: Pahkalan talon kohdalla Merijärven kirkolta n. 40 talouden saattaminen tien piiriin.
26072: Kalajoen kirkolle johtavaan tiehen. Tien pi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
26073: tuus olisi 21467 m. Tiestä on jo tehty suun-
26074: nitelma ja kustannusarvio sekä piirretty että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
26075: kartta. tulo- ja menoarvioon 8 000 000 mar-
26076: Tien tarpeellisuutta osoittaa se seikka, kan määrärahan tien rakennustöiden
26077: että tie on päätetty rakentaa jo v. 1915. Sen aloittamiseksi Pyhäjoen kirkolta Kala-
26078: jälkeen on tien tarve suurentunut asutuk- joen kirkolle johtavalta tieltä Meri-
26079: sen jatkuvasti lisääntyessä. Tietä onkin ra- järven kirkolta Kalajoelle johtavaan
26080: kennettu 1930-luvulla jonkin verran, mm. rai- tiehen.
26081: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
26082:
26083: Antti Kinnunen. Irma Torvi.
26084: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
26085: 2006
26086:
26087: IV,696. - Rah.al N:o 562.
26088:
26089:
26090:
26091:
26092: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
26093: miseksi Rovaniemen kauppalasta Kuusamon-Posion maan-
26094: tieUe.
26095:
26096:
26097: E d u s k u n n a ll e.
26098:
26099: Viitaten vuoden 1954 valtiopäivillä teh- kaa maantien rakentamiseksi Kemijoen
26100: dyn toivomusaloitteen n: o 560 perusteluihin eteläpuolitse Rovanietnen kauppalasta
26101: (Liibteet sivu 1356), ehdotamme kunnioittaen, Ounasvaaran eteläpuolelle Sierijärven
26102: kautta suoraan Kemijokivarteen ja
26103: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 edelleen Pekkalan lossin kohdalta
26104: tulo- ja menoarvioon 35 000 000 mark- Kuusamon-Posion maantiehen.
26105: Helsingissä 15 päivänä syyslmuta 1954.
26106:
26107: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki.
26108: M. 0. Lahtela. Eemil Partanen.
26109: 2007
26110:
26111: IV,697. - Rah.al. N:o 563.
26112:
26113:
26114:
26115:
26116: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen-Koivun
26117: maantien rakentamiseksi.
26118:
26119:
26120: E d u s kun n a 1il e.
26121:
26122: Viitaten vuoden 1954 valtiopäivillä tehdyn niemen kunnalliskoti ja mielisairaalan osasto,
26123: toivomusaloitteen n:o 560 perusteluihin (Liit- jotka tarvitsevat myöskin välttämättä maan-
26124: teet sivu 1356) esitämme lisäksi, että kysy- tien, sillä vuolarun Kemijoen ylittäminen on
26125: myksessä olevan Kemijoen itäpuolen maan- hyvin vaikea ja toisinaan miltei mahdoton,
26126: tien rakentaminen Rovaniemen-Koivun vä- olletikin keväällä ja syksyllä.
26127: lillä aloitettaisiin kiireellisesti Rovaniemen Edellä lausutun perusteella ehdotamme
26128: kauppalasta Rautiosaarelle sen vuoksi, että kunnioittaen,
26129: Petäjäskosken voimalaitoksen valmistuttua ja
26130: jo aikaisemminkin voidaan aloittaa Valajas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
26131: kosken voimalaitoksen rakentaminen, minkä tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
26132: takia tämän maantien rakentaminen on erit- kaa maantien rakentamiseksi Kemijoen
26133: täin kiireeLlinen; iisäJksi on Kemijoen itäpuo- itäpuolta Rovaniemeltä Koivuun.
26134: lelLa voimakas asutus ja Rautiosaarella Rova-
26135: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
26136:
26137: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki.
26138: M. 0. Lahtela. Eemil Partanen.
26139: 2008
26140:
26141: IV,698. - Rah.al. N:o 564.
26142:
26143:
26144:
26145:
26146: Xuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Simpeleen-Kau-
26147: kopään maantien rakentamiseen.
26148:
26149:
26150: E d u s k u n n a ll e.
26151:
26152: Imatran kauppalan, Ruokolahden, Raut- Tämä työ tietääksemme on jo aikoinaan
26153: järven, Simpeleen ja Parikkalan kunnassa ollut työsuunnitelmassa siinä yhteisessä
26154: on tulev.an talven aikana työttömyys joten- runkotyössä, joka itärajan kuntien työohjel-
26155: kin saman suuruinen kuin edellisenäkin massa olisi toteutettava, eikä tämä työ mis-
26156: vuonna. Tämä tiedonanto on saatu näiden sään tapauksessa tule haitallisesti vaikutta-
26157: kuntien virastoissa palvelevilta. henkilöiitä maan toisilla paikkakunnilla suunniteltuihin
26158: tiedustellessamme tulevaa tilannetta. Tästä töihin.
26159: syystä onkin vakavasti harkitta.v·a, mitä mah- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26160: dollisuuksia meillä on marraskuusta maalis- nioittaen,
26161: kuun loppuun järjestää sellaisia töitä, joista
26162: olisi hyötyä myöskin yhteiskunnalle. Tämän että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
26163: takia. on vakavasti harkittava töiden lisää- tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mar-
26164: mistä Simpeleen ja Kaukopään välisellä tie- kan määrärahan Simpeleen-Kauko-
26165: osalla, sillä Simpeleen mutkat ja vastaavat pään välisen maantietyön jatkami-
26166: siltatyöt antavat talvena mahdollisuuden seksi.
26167: töiden järjestämiseksi eniten puutteessa ole-
26168: ville.
26169: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
26170:
26171: Juho Kuittinen. Yrjö Sinkkonen.
26172: 2009
26173:
26174: IV,6oo. - Rah.al. N:o 565.
26175:
26176:
26177:
26178:
26179: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mämmensalmen
26180: kiertotien töiden loppuunsaattamista varten.
26181:
26182:
26183: E d u s k u n n a 11 e.
26184:
26185: Äänekosken kauppalan ja Äänekosken maa- jossa todetaan kiertotien tarpeellisuus sekä
26186: laiskunnan rajalla on lVIämmensalmen kierto- lVIämmensalmen lossin poistaminen liiken-
26187: tien töitä suoritettu jo useampana; vuotena. teestä. Tarkoitukseen olisi käytettävä myös-
26188: Vuonna 1950 tarkoitukseen myönnettiin työt- kin valtion talousarviossa varsinaisia; määrä-
26189: tömyysvaroja yli 30 milj. markkaa, ja sen ra:hoja sillan rakentamiseen, jolloin voitaisiin
26190: jälkeen työt ovat olleet käynnissä vuosina työmaa pitää myöskin vapaana työmaana ja
26191: 1952-54 työttömyysvaroilla. Töitä suoritet- saataisiin näin ollen tämä monia vuosia kes-
26192: tiin viime kevääseen saakka ja töihin oli tänyt työ päätökseen.
26193: sijoitettu Suolahden ja Äänekosken kauppa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26194: lan työttömiä. Näin ollen tarkoitukseen on nioittaen,
26195: jo käytetty alun toistasataa miljoonaa mark-
26196: kaa ja työt ovat sellaisessa vaiheessa, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
26197: ko. kiertotie pitäisi saada ma:hdollisimman tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
26198: pian liikenteelle sekä työt tällä alueella kan määrärahan Mämmensalmen kier-
26199: päätöks-een. Eduskunta on myöskin hyväk- totien töiden loppuunsaattamista var-
26200: synyt syksyllä 1952 asiasta toivomuksen, ten.
26201: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
26202:
26203: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. Artturi Koskinen.
26204:
26205:
26206:
26207:
26208: 7()
26209: 2010
26210:
26211: IV,1oo. - Rah.al. N:o 566.
26212:
26213:
26214:
26215:
26216: Lindqvist ym. : M äärämhan osoittam·isesta K uut·in ja J(ivisen
26217: tasoylikäytävien välisen maantien rakentatniseksi.
26218:
26219:
26220: E d u s k u n n a ll e.
26221:
26222: Lahden-Kouvolan valtatiellä, Uudenkylän visen ylikäytävästä n. 0.5 km itäänpäin.
26223: ja Mankalan asemien välillä, on kaksi taso- Tie nousee siinä jyrkkää mäkeä ylös kallion-
26224: ylikäytävää, joilla on tapahtunut lukuisia harjanteelle. Siinä tie kiertää jyrkkäseinäi-
26225: liikenneonnettomuuksia, joista toiset ovat sen kallion sivuitse. Mutkat ovat niin jyrkät,
26226: vaatineet ihmisuhrejakin. Kuluneen kesän että pitemmät linja-autot töintuskin voivat
26227: aikana onnettomuuksia tapahtui useita, joista käänteen suorittaa, kun taas alkaa jyrkkä
26228: tuhoisin oli moottorikiitojunan ja kuorma- lasku alas. Jotta autojen sivuuttaminen
26229: auton yhteenajo. Vauriot olivat melkoiset, voisi tapahtua, on jommaltakummalta puolen
26230: sillä niin moottorikiitojuna kuin autokin oli jyrkkää mäkeä ylös tulevan auton pysähdyt-
26231: hinattava pois paikalta ja liikenne pysähtyi. tävä. Tien siirtäminen tältä kohdalta Dn
26232: ~ämä tasoylikäytävät ovat liikennöitsijäin liikenteen kannalta välttämätöntä. Se voi-
26233: ja matkustavan yleisön surmanloukkuja. Mo- taisiin helposti tehdä rakentamalla tie tä-
26234: lemmat tasoylikäytävät voitaisiin poistaa ra- män I-Ionkarouvin kallion eteläpuolelle.
26235: kentamalla uusi maantie ns. Kuurin ja Ki- Tässäkin on n. 250 m vanhaa Uudenkylän-
26236: visen ylikäytävien välille rautatien eteläpuo- Kankaan tehtaan maantietä valmiina, joten
26237: lelle. Em. ylikäytävien väli on vajaat 3 km. uutta tietä tarvitsisi rakentaa vain n. 250 m.
26238: Uutta tietä tarvitsisi rakentaa vain 2.5 km, Näin poistuisi vaikea liikenne-este. Tien ra-
26239: sillä tie lyhenisi puolella kilometrillä ja kentaminen avaisi myös työtilaisuuksia Nas-
26240: tiestä tulisi suora. Rautatien eteläpuolella tolan kunnan työläisiä varten.
26241: on jo ennestään olemassa vanha tien pohja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26242: Arolan asutusalueelle kummaltakin tasoyli-
26243: käytävältä, joten tien rakentamiskustannuk- että Eduskuntn ottaisi vuoden 1955
26244: set eivät kohoaisi korkeiksi, Maantie voitai- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar·-
26245: siin helposti pengertää Salpausselän harjan- kan määrärahan Nastolan kunnassa
26246: teen eteläreunaan, jolloin saataisiin routima- sijaitsevien Kuurin jn J[ivisen tasoyli-
26247: ton ja helposti kunnossapidettävä tie sekä käytävien välisen 1tuden maantien ra-
26248: vältyttäisiin kaksi kertaa ylittämästä rauta- kentamisen aloittamiseksi ja maantien
26249: tietä ja lukuisista liikenneonnettomuuksista. oikaisemiseksi II onkarouvin kallion
26250: Tien rakentamisen yhteydessä olisi myös kohd.alla S·en eteiäpuolelle.
26251: välttämätöntä suorittaa maantienoikaisu Ki-
26252: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1954.
26253:
26254: Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen. Eino Kilpi.
26255: 2011
26256:
26257: IV,1o1. - Rah.al. N:o 567.
26258:
26259:
26260:
26261:
26262: Tauriainen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
26263: seksi Pesiönlahdelta H e·injärvelle.
26264:
26265:
26266: E d u s k u n n a ll e.
26267:
26268: Vuoden 1954 valtiopäiville jätetyn toivo- kan määrärahan maantien mkentami·
26269: musaloitteen n: o 552 perusteluihin viitaten seksi Suomussalmen kunnassa Pesiön-
26270: esitän kunnioittaen, lahden-P esiön aseman-H aapalaisen-
26271: vaaran-H einijärven väliselle alueelle.
26272: että Ed1tskunta ottaisi vuoden 1955
26273: tulo- ja menoarvioon 10 000 000 rnar-
26274: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
26275:
26276: Hannes Tauriainen.
26277: 2012
26278:
26279: IV,1o2. - Rah.al. N:o 568.
26280:
26281:
26282:
26283:
26284: Tauriainen: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen yli
26285: johtavan maantien pengerrystöitä varten.
26286:
26287:
26288: E d u s k u n n a 11 e.
26289:
26290: Suomussalmen kirkonkylään johtavilla maksi, virta suurenisi ja ilmeisesti se pysyisi
26291: teillä on kaksi lossia, jotka hidastutta ,·at lii- auki läpi talven, jolloin liikennettä voitaisiin
26292: kennettä. Suomussalmen lossi sijaitsee mata- ylläpitää ja tulisi se muutenkin nopeam-
26293: lassa salmessa, johon voitaisiin maantien pen- maksi.
26294: gerrystä jatkaa niin, että lossin kulkumatka Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
26295: lyhenisi yli sadalla metrillä. Tästä penger- taen,
26296: ryksestä on tehty suunnitelma, mutta raho-
26297: jen puutteessa on työ jäänyt suorittamatta. että Eduskunta ottaisi vuode1t 1955
26298: Tiellä on suuri liikenne ja talven aikana tulo- ja menoarvioon 5 000 000 nta1'-
26299: salmessa on niin heikko jää, että täytyy kier- kan määrärahctn Suomussalmen yli
26300: tää salmi, jolloin matka jatkuu n. 10 kilo- johtavan maantien pengerrystöiden
26301: metrillä. On tutkittu, että jos 8almeen teh- sttorittamista varten.
26302: täisin pengerrys ja se siten tulisi kapeam-
26303: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
26304:
26305: Hannes Tauriainen.
26306: 2013
26307:
26308: IV,7o3. - Rah.al. N:o 569.
26309:
26310:
26311:
26312:
26313: Tauriainen: ll!äärärahan osoittamisesta maantien rakentami-
26314: seksi Pudasjärven Puhokselta Kurkikylän kautta Suomus-
26315: salmen Leinosenvaaraan.
26316:
26317:
26318: E d u s k u n n a ll e.
26319:
26320: Vuoden 1954 valtiopäiville jätetyn toivo- tulo- jct menoarvioon 10 000 000 mar-
26321: musaloitteen n: o 549 perusteluihin viitaten kan määrärahan töiden aloittami-
26322: ehdotan kunnioittaen, seksi Pudasjärven Puhokselta Kurki-
26323: kylän kautta Suomussalmen Leinosen-
26324: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 vaa.man suunnitellulla maantiellä.
26325: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
26326:
26327: Hannes Tauriainen.
26328: 2014
26329:
26330: IV,7o4. - Rah.al. N:o 570.
26331:
26332:
26333:
26334:
26335: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Sodankylän kunnan
26336: Kelujärven kylän ja Savukosken kunnan Tanhuan kylän
26337: välisen tien rakennustöiden loppuunsaattamiseen.
26338:
26339:
26340: E d u s k u n n a 11 e.
26341:
26342: Tanhuan kylä Savukosken kunnassa on kaan ole johtaneet Tanhuan kylän asuk-
26343: Pohjois-Suomen suurimpia kyliä. Sinne ei kaiden toivomaan tulokseen tieyhteyden pii-
26344: kuitenkaan ole minkäänlaista tieyhteyttä, riin pääsemiseksi. Tietöiden keskeyttämisestä
26345: vaikka tämän useita satoja asukkaita käsittä- on ollut suoranaisia taloudellisiakin vahin-
26346: vän kylän saaminen tieyhteyden piiriin onkin koja, jotka uhkaavat muodostua vieläkin suu-
26347: jo pitemmän ajan ollut suunnittelujen alai- remmiksi, koska siltojen ja rumpujen raken-
26348: sena. Suunnitelmaan on sisältynyt samalla tamista varten paikalle ajetut puut uhkaavat
26349: tien rakentaminen Savukosken kirkolta Tan- lahota kokonaan. Selvää on, etteivät tieosuu-
26350: huan kylän kautta Sodankylän kirkolle. Osa den rakentamiseen jo käytetyt varat tuota
26351: suunnitelmasta on jo toteutettukin rakenta- tien keskeneräisyyden johdosta minkäänlaista
26352: malla tie Savukosken kirkolta Martinkylään hyötyä.
26353: ja tästä tiestä mainittuun suunnitelmaan Edellä esitetyistä syistä johtuen ja koska
26354: kuuluva tieosuus Värriön kylään. Niinikään tien rakentaminen Kelujärven kylästä Tan-
26355: on suunnitelmaa toteutettu Sodankylän puo- huan kylään edistäisi tien läheisyydessä ole-
26356: leisesta päästä rakentamalla noin 20 km: n vien runsaiden metsävarojen käyttöön saa-
26357: pituinen tieosuus Sodankylän kirkolta Kelu- mista, olisi tien rakentaminen saatava kii-
26358: järven kylään. Vuosien 1946-1951 aikana reellisesti loppuun suoritetuksi. Tämän tie-
26359: on myös ollut rakenteilla tieosuus Kelujärven osuuden rakentaminen edistäisi samalla Savu-
26360: kylästä Tanhuan kylään, jolloin on hakattu kosken ja Sodankylän välisen tieyhteyden
26361: tielinja, suoritettu tienpohjausta ja hankittu toteutumista.
26362: paikalle silta- ja rumpupuut. Varoja on näi- Edellä esitettyyn vedoten ehdotamme,
26363: hin valmistaviin tieosuuden ra:kennustöihin
26364: käytetty noin 36 miljoonaa markkaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
26365: Viime vuosina tieosuuden rakennustyöt tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
26366: ovat kuitenkin olleet pysähdyksissä. Tanhuan kan mää1·ämhan Sodankylän kunnan
26367: kylän asukkaat ovat tämän johdosta tehneet Kelujä1·ven kyWn ja Savukosken kun-
26368: useita esityksiä asianomaisille valtiovallan nan Tanh1wn kyWn välisen tien raken-
26369: elimille tietöiden edelleen käyntiin saa- nustöiden loppuunsaattamiseksi.
26370: miseksi. Nämä anomukset eivät kuiten-
26371: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
26372:
26373: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
26374: 2015
26375:
26376: IV,7oo. - Rah.al. N:o 571.
26377:
26378:
26379:
26380:
26381: Friman ym.: 1lläärärahan osoittamisestct maantien rakenta-
26382: miseksi Sodankylän kttnnan Kieringin kylästä Molkojär-
26383: ven kylään.
26384:
26385:
26386: E d u s k u n n a ll e.
26387:
26388: Rovaniemen-Meltauksen maantiestä Una- joispuolella on nimittäin suuria valtion met-
26389: rinjärven kohdalta on aikanaan rakennettu siä, ja niiden taloudellinen hyväksikäyttö il-
26390: nykyään jo autokulkukelpoinen kylätie So- man tätä tietä ei ole mahdollinen. Kun tällä
26391: dankylän Kieringin kylään. Samoin on jo seudulla on asutusmahdollisuuksia valtion
26392: pitemmän aikaa ollut tie Rovaniemen-Kitti- metsämailla, tulisi rakennettavan tien v·arteen
26393: län maantiestä Lohiuivan kylän kohdalta mahdollisuus perustaa uusia tiloj.a ja tien
26394: Kittilän kunnan Kinisjärven kylään, ja noin rakentaminen siten palvelisi myös asutustoi-
26395: neljä vuotta sitten valmistui kylätie maini- mintaa.
26396: tusta kylästä pohjoisempana sijaitsevaan Kun Kieringin kylän asukkaat ovat raken-
26397: l\folk!ojärven kylään. Näiden vastakkaisilta taneet tien idästäpäin kyläänsä ja samoin
26398: suunnilta rakennettujen teiden päätepisteet lännestä Kinisjärven ja Molfuojärven asuk-
26399: ovat n. 13 kilometrin etäisyydessä toisistaan. kaat, ja kun näitä pitkiä teitä on pidetty
26400: Tiet olisi yhdistettävä rakentamalla tie Kic- kunnossa vuosikymmeniä kyläkuntien voi-
26401: ringin ja lVIalkojärven kylien välille. Raken- malla, niin se on ollut suuri ylimääräinen
26402: tamalla tämä tie lVIalkojärven itä- ja pohjois- rasitus näiden kylien asukkaille. On sen
26403: puolitse, saataisiin sen varteen lVIalkojärven vuoksi korkea aika valtion tulla avuksi ja
26404: itäpuolinen asujamisto. Näin voitaisiin saada jatkaa tien rakentamista.
26405: helposti tieyhteys myös Molk·ojärveltä pohjoi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
26406: seen sijaitsevaan, toistaiseksi täysin tiettö- nioittaen,
26407: mään Maunujärven kylään. Paikallisen mer-
26408: kityksensä lisäksi tämä tie yhdistäisi kahden että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
26409: suuren Keski-Lapin kunnan eteläosat ja pal- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 ma1·-
26410: velisi kuntien välistä, mutta myös kautta- kan määrärahan Sodankylän kunnan
26411: kulkuliikennettä. Valtion metsien hyväksi- Kieringin kylän ja Kittilän kunnan
26412: kävtön kannalta tiellä tulisi olemaan suuri lllolkojärven kylän välisen tien raken-
26413: m;rkitys. Linjan Kierinki-Molkojärvi poh- tamiseksi.
26414: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
26415:
26416: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
26417: 2016
26418:
26419: IV,7o6. - Rah.al. N:o 572.
26420:
26421:
26422:
26423:
26424: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
26425: miseksi Rovaniemen SaMen kylästä Ounasjokivartta Marlc-
26426: kasuvannon lossille.
26427:
26428:
26429: E d u s k u n n a ll e.
26430:
26431: Ounasjoen itäpuolella, 'Markkasuvannon nettavan Kätkän asutusalueen tien lossista.
26432: lossista etelään, on yhtä suuri asutus kuin Ounasjoen itäpuolella on Rovaniemen maa~
26433: joen länsipuolellakin, mU<tta siellä ei ole lain- laiskunnassa huomattavasti valtion metsiä.
26434: kaan maantietä. Jos joen länsipuolella olevan Niiden hyväksikäytön ja asuttamisen kannal-
26435: vanhan tien korjaamisen asemesta rakennet- takin uusi tie on tarpeellinen. 'Tien kul-
26436: taisiin uusi tie Ounasjoen itäpuolelle, Rova- kiessa nykyään vain toisella puolella Ounas-
26437: niemen Saarenkylän ja Markkasuvannon los- jokea on siitä asukkaille monenlaisia hait-
26438: sin välille, niin myös joen itäpuolella asuvat toja ja vaikeuksia. Mm. kaupat ovat kaikki
26439: ihmiset pääsisivät tien varteen. Tietä itäpuo- tien varrella ja kauppoihin toimitettavat maa-
26440: lelle rakennettaessa se ei tulisi kulkemaan taloustuotteet on kuljetettava suurelta osalta
26441: peltojen halki. Se voitaisiin rakentaa suo- yli virtaavan joen. Tällainen kuljettaminen
26442: raksi ja siis liikenteen vaatimuksia vastaa- tulee kalliiksi ja on lisäksi vaarallista.
26443: vwksi. Siltoja tarvittaisiin vähemmän ja pie- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
26444: nempiä. Joen itäpuolella ovat tällä seudulla nioittaen,
26445: myös kaikki soranottopaikat ja nykyisellekin
26446: tielle on sora kuljetettava yli joen suurin että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
26447: kustannuksin. Itäpuolen tie tulisi myös hiu- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 nwt·-
26448: kan lyhemmäksi. Uuden tien rakentamisen kan määrärahan maantien rakennus-
26449: avulla vapauduttaisiin kahdesta jo käytössä työn aloittamiseksi Rovanienten Saaren
26450: olevasta lossista, nim. Alajärven ja Kuoksa- kylästä Ounasjokivartta Mat·kkasuvan-
26451: järven teiden losseista sekä lähiaikoina raken- non lossille.
26452: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
26453:
26454: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
26455: 2017
26456:
26457: IV,7o7. - Rah.al. N:o 573.
26458:
26459:
26460:
26461:
26462: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjnlan sillnn-Rno-
26463: veden maantien oikaisna varten.
26464:
26465:
26466: E d u s k u n n a ll e.
26467:
26468: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin ,toimesta kaisun kiireellisyyttä edellyttää myös se vil-
26469: on laadittu suunnitelma maantien oikaisemi- kas liikenne, mikä tiellä on.
26470: seksi tieosuudella Karjulan silta--Ruovesi. Suunnitelman toteuttaminen olisi myös
26471: Ko. ma,antie on erittäin mäkinen ja mutkikas työllisyyden kannalta tarpeellinen, sillä
26472: ja sellaisenaan liikenteelle haitallinen. Suun- useina talvrkausina on esiinty!llyt työn puu-
26473: nitelmaa tien oikaisemiseksi on kiirehtinyt se, tetta, jonka tien oikaisutyö tulisi poistamaan.
26474: että rtällä tieosuudella on eräitä siltoja, jotka Bdellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
26475: olisi pikaisesti uusittava. Kun tie olisi ra-
26476: kennettava, kuten suunnitelma edellyttää, että Ednskunta ottaisi mwden 1955
26477: suurimmalta osaltaan uuteen paikkaan, ei tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
26478: 1nykyisiä siltoja kannata rakentwa uudestaan, kan määrärahan Karjnlan sillan-
26479: ikoska ne jäisivät käyttämättömiksi. Tien oi- Rnoveden maantien oikaisna varten'.
26480: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
26481:
26482: Usko Seppi. Pertti Rapio.
26483: Leo Suonpää. Elli Stenberg.
26484:
26485:
26486:
26487:
26488: 80
26489: 2018
26490:
26491: IV,7os. - Rah.al. N:o 574.
26492:
26493:
26494:
26495:
26496: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta 'ntaantien rakentami-
26497: seksi Kurun kunnan Ritätaskorven kylästä Kortteen pysä-
26498: kille.
26499:
26500:
26501: E d u s k u n n a 11 e.
26502:
26503: Kurun kunnan toimesta on laadittu suun- Suunniteltu maantie muodostuisi myös
26504: nitelma maantien rakentamisesta Kurun kauttakulkutieksi Vaasan-Tampereen vä-
26505: kunnan Riuttaskorven kylästä Virtain kun- lillä, koska se lyhentäisi matkaa 40 kilomet-
26506: nassa sijaitsevalle Kortteen pysäkille. Suun- rillä.
26507: niteltu maantie kurkisi laajojen metsäaluei- :Maantien pituus on suunnitelman mukaan
26508: den halki ja lyhentäisi huomattavasti nykyi- 21 220 m, josta Kurun kunnan puolella
26509: siä kuljetusmatkoja. Tämän uuden maantien 14 680 m ja Virtain kunnan puolella 6 540
26510: vaikutuspiirin alueella on laajojen valtion rn. Kustannusarvio on 39 500 000 markkaa.
26511: metsäalueiden lisäksi paljon yhtiöiden sekä Tie on erittäin tarpeellinen suuren puutava-
26512: yksityisten metsiä, joista ajetaan vuosittain ramaaran kuljetuksen sekä paikallis- ja
26513: puutavaraa n. 20 000 pinokuutiometriä sekä kauttakulkuliikenteen vuoksi. Siksi olisi sen
26514: lisäksi huomattava määrä sahatukkeja. He- rakentaminen saatava nopeasti suoritetuksi.
26515: vosajomatkat nykyisten autoteiden varsiin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
26516: ovat 8-9 km., joten t-ien rakentaminen alen-
26517: taisi huomat:tavasti puutavaran kuljetuskus- ettii Eduskunta ottaisi vuoden 1955
26518: tannuksia. Tien varrella on myös huomatta- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
26519: vasti asutusta. Kurun kunnan puolella on kan määrärahan maantien raken-
26520: 40 tilaa, jDtka ovat hyvin huonoissa liiken- tamista varten K unm kunnan Rittttas-
26521: neolosuhteissa. Lisäksi tulee Virtain kunnan lcorven kylästä V irtain kunnan Kort-
26522: alueella oleva asutus. teen pysäkille.
26523: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
26524:
26525: Usko Seppi. Pertti Rapio.
26526: Leo Suonpää. Elli Stenberg.
26527: 2019
26528:
26529: IV,7o9. - Rah.al. N:o 575.
26530:
26531:
26532:
26533:
26534: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Teiskon-Jäminkipoh-
26535: jan maantien oikaisemista varten.
26536:
26537:
26538: E d u s k u n n a ll e.
26539:
26540: Tampereen - Teiskon - Jäminkipohjan kaammankin tavaran kohdalta yhä enemmän
26541: maantiellä on useiden vuosien ajan suori- siirtyy autokuljetukseen, merkitsee matkan
26542: tettu oikaisutöitä Teiskon kunnan alueella. lyhentyminen T·ampereelle suurta taloudel-
26543: Suunnitelman mukaan tulisi tien oikaisu jat- lista säästöä kuljetuskustannuksissa. Lisäksi
26544: kumaan RuovedeHe Jäminkipohjaan saakka, on otettava huomioon ajan säästö matkustaja-
26545: yhtyen täällä Tampereen-Vaasan maantie- liikenteessä. Mainitut seikat puhuvat tie-
26546: hen. Tieosuudella on kuitenkin vielä lopulli- suunnitelman nopean toteuttamisen puolesta,
26547: nen tutkimus suorittamatta Terälahdesta Jä- jonka toteuttamista on hid11Stuttanut varojen
26548: minkipohjaan. Tien rakentaminen suunnitel- puute.
26549: tuun suuntaan lyhentäisi tien pituutta n. 15 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26550: kilometrillä. Tällä tiellä tulisi olemaan erit-
26551: täin suuri merkitys pohjoisesta Ruoveden että Ednskunta ottaisi vnoden 1955
26552: kautta Tampereelle suuntautuvalle liiken- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 nta1'-
26553: teelle, koska matka tulisi 30 kilometriä ly- kan määrärahan Teiskon-Jäminki-
26554: hyemmäksi kuin Oriveden kautta, josta ny- pohjan maantieoikaisun tutkimuksen
26555: kyisin pääliikenne kulkee. Kun kuljetus ras- loppuun suorittamista ja töiden jatka-
26556: mista varten.
26557: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
26558:
26559: Usko Seppi. Pertti Rapio.
26560: Leo Suonpää. Elli Stenberg.
26561: 2020
26562:
26563: IV,no. - Rah.al. N:o 576.
26564:
26565:
26566:
26567:
26568: Hietanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien r-akenta-
26569: miseksi Viitasaaren Suovanlahden kylästä Rctntalammin
26570: Kerkonkosken kylään.
26571:
26572:
26573: Eduskunnalle.
26574:
26575: Pohjois-Savon tieolot ovat puutteelliset. alueilla ja lyhentäisi matkaa huomattavasti
26576: Tämä johtuu maakunnan väestön heikosta rautatien varteen. Siitä on kokonaan raken-
26577: taloudellisesta asemasta sekä siitä, että val- tamatta Majasalmen-Kiesimän välinen 12.5
26578: tiovalta ei ole kiinnittänyt riittävää huo- km: n pituinen osa. Kun seutukunnan asuja-
26579: miota syrjäisten seutujen tieolojen paranta- roisto, joka joutuu asumaan melkein tiettö-
26580: miseen. Työolojen jatkuvasti huonontuessa mäin taipaleitten takana, on vähävaraista,
26581: ovat Pohjois-Savon työläiset ja pienviljelijät olisi jo heidänkin elintasonsa parantamisen
26582: joutuneet entisestään vaikeampaan asemaan, kannalta välttämätöntä, että puuttuva tieosa
26583: joten valtiovallan olisi kiinnitettävä riittä- saataisiin rakennetuksi ja palvelemaan talou-
26584: vää huomiota heidän työusaantinsa turvaa- dellisen elämän elpymistä.
26585: miseen. Teitten rakentaminen ja tieolojen Myöskin puutavaran kuljettamisen kan-
26586: parantaminen olisi tässä tarkoituksessa so- nalta tämän tiesuunnan kuntoon saattaminen
26587: piva kohde. on välttämätöntä.
26588: Eräänä työkohteena olisi erittäin sopiva Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26589: maantien rakentaminen kauttakulkuliiken-
26590: teen aikaansaamiseksi linjalla Suovanlahti että Eduskunta ottaisi vuoden 19.55
26591: -Ahveninen-Majasalmi-Kiesimä-Kerkon- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
26592: koski. Tämä tie tulisi helpottamaan näitten kan määrärahan maantien rakentami-
26593: syrjäisten seutujen liikenneyhteyksiä ja edis- seksi Viitasaaren pitäjän Suovanlah-
26594: tämään näitten seutujen taloudellista kehi- den kylästä Ahvenisen-Majasalmen--
26595: tystä. Tämä tielinja kulkee osittain Viita- Kiesimän kautta Rautalammin pitä-
26596: saaren, Vesannon ja Rautalammin pitäjien jän Kerkonkosken kylään.
26597: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
26598:
26599: Esa Hietanen. Martti Leskinen.
26600: Hugo Manninen. Matti Koivunen.
26601: 2021
26602:
26603: IV,711. - Rah.al. N:o 577.
26604:
26605:
26606:
26607:
26608: M. Mattila ym.: llfiiärärahan osoittamisesta tieoikaisujen toi-
26609: mittamiseksi H elsingin-Hilmeenlinnan maantiellä Nurmi-
26610: järven ja Vihdin kuntien kohdalla.
26611:
26612:
26613: E d u s k u n n a 11 e.
26614:
26615: Jo v. 1937 valmistui laajojen tutkimusten kalustovaurioita sattuu jatkuvasti.
26616: jälkeen suunnitelma Helsingin-Hämeenlin- Äskettäin suoritettu liikennelaskenta osoit-
26617: nan maantien parantamiseksi ja oikaisemi- taa liikenteen edelleen kasvaneen, mikä joh-
26618: seksi Nurmijärven ja Vihdin pitäjien koh- tuu siitä, että tie muodostaa tärkeän ulospää-
26619: dalla. Tätä suunnitelmaa on sitten täyden- syn Helsingistä sekä on ainoa tie niille asu-
26620: netty v. 1951 ns. Tapalan kohdan oikaisu- tusalueille, joita on muodostunut Klaukka-
26621: suunnitelmalla. I1iikenne ko. tiellä on viime laan, I1epsämään ja Perttulaan sekä Vihtijär-
26622: vuosien aikana moninkertaistunut, ktm suuri velle.
26623: kaukoliikenne Parista, Raumalta jne. on oh- Edellä olenn perusteella ehdotamme kun-
26624: jautunut tätä tietä pitkin, ja myös Helsingin nioittaen,
26625: laajentuminen on tähän vaikuttanut. Tien
26626: kunnon parantamiseksi ei kuitenkaan varojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
26627: puutteessa ole voitu tehdä muuta kuin vält- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
26628: tämättömimmät hoitotoimenpiteet. kan määrär·ahan vahvistetun suunnitel-
26629: Tien mutkaisuudesta johtuen oikaisusuun- man mukaisten tieoikaisujen suoritta-
26630: nitelmien toteutuminen merkitsisi näiden pi- miseksi Helsingin-Hämeenlinnan tiellä
26631: täjien kohdalla noin 10 kilometrin lyhennystä N1trmijärven ja Vihdin pitäjien koh-
26632: matkassa. Nykyiset mutkat tekevät tien lii- dalla.
26633: kenteelle vaaralliseksi ja varsin huomattavia
26634: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
26635:
26636: Matti Mattila. Einari Jaakkola.
26637: Lauri Laine. Rainer Virtanen.
26638: Esa Koivusilta. Antti J. Rantamaa.
26639: Leo Häppölä.
26640: 2022
26641:
26642: IV,712. - Rah.al. N:o 578.
26643:
26644:
26645:
26646:
26647: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta K ustavin saaristotien
26648: illietoisten-Raision tieosuuden mkentamista varten.
26649:
26650:
26651: E d u s k u n n a 11 e.
26652:
26653: Kustavin-Taivassa1on maantien, joka on hyödyttämään Aska.isten, Lemun, Maskun ja
26654: tärkeä Kustavin, Iniön ja Brändön kulku- Raision kuntien liikenneoloja sekä lyhentäisi
26655: yhteyksille Turkuun, viimeistelytyövaiheessa yhteyksiä esim. Turkuun tuntuvasti.
26656: olevien rakennustöiden loppuun saattamiseen 'Tieosan rakentaminen antaisi myös työtilai-
26657: ehdotetaan vuoden 1955 tulo- ja meno- suuksia mainittujen kuntien asukkaille, joille
26658: arviossa 12 miljoonaa markkaa. :Mutta mai- työttömyys on viime vuosien aikana, kuten
26659: nitun tien Turun puoleinen osuus, Mietoinen monissa muissakin kunnissa, muodostunut hy-
26660: -Raisio, on vielä rakentamatta. Tämän ra- vin raskaaksi.
26661: kentamatta olevan tieosuuden pituus on noin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26662: 19 km. Nykyisin liikennöitävä Mietoisten-
26663: Nousiaisten-Turun tie on laadultaan sellai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
26664: nen, että se asettaa liikenteelle suuria vaikeuk- tulo- ja meno(J;rvioon 20 000 000 mar-
26665: sia ja vaaroja. Uuden :tien välttämättömyys kan suuruisen määrärahan Kustavin
26666: tässäkin suhteessa olisi kiistaton. Lisäksi Mie- saaristotien Mietoisten-Raision tie-
26667: toisten-Raision tieosan rakentaminen tulisi osuuden rakentamista varten.
26668: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
26669:
26670: Paavo Aitio. Judit Nederström-Lunden.
26671: Eino Roine. Aimo Aaltonen.
26672: 2023
26673:
26674: IV,n3. - Rah.al. N:o 579.
26675:
26676:
26677:
26678:
26679: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
26680: seksi Kittilän kunnan Könkään kylästä Lompolon kautta
26681: Puljujärven kylään.
26682:
26683:
26684: E d u s k u n n a ll e.
26685:
26686: Kittilän kunnan pohjoisosassa sijaitsevat ran tieyhteyden aikaansaamista Keski-Lapin
26687: I~ompolon ja Puljujärven kylät Ov•at niitä ja Enontekiön välille. Se syntyisi yhdistä-
26688: harvoja huomattavia Lapin läänin kyliä, joi- mällä myöhemmin Nunnaseen päättyvä tie
26689: hin ei ole minkäänlaista tieyhteyttä. Molem- etelästä tulevaan tiehen.
26690: mat mainitut kylät ovat vielä erikoisasemassa Tepaston-Lompolon-Puljujärven suun-
26691: sen vuoksi, ettei Il'iihin ole käyttökelpoisia nalla on v,altiolla paljon täysin koskematto-
26692: vesiteitäkään, joten tarvikkeet sinne on kul- mia metsiä, joiden hyväksikäyttö ilman tä-
26693: jetettava kesäaikana kant,amalla. Tien puut- män tien rakentamista on täysin mahdotonta.
26694: teesta johtuen ihmisten elämä onkin näissä Yksityisten ihmisterrkään metsillä ei tien
26695: kvlissä kuvaamattoman vaikeaa. puutteesta johtuen ole juuri minkäänlaista
26696: ·Aikanaan on suunniteltu tien rakentamista arvoa. Tämän tien raikentaminen mer:kitsisi
26697: näihin kyliin ja jo ennen sotia aloitettiin myös yhden maamme arvo'rokaimman mat-
26698: sen rakentaminen Kittilän kunnan Könkään kailureitin avaamista ja palvelisi tulevaa asu-
26699: kylästä pohjoiseen. Nykyään tämä tie on jo tustoimintaa.
26700: melkein valmis Tepaston kylään. Nyt olisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26701: sen rakentamista jatkettava Lompolon kylään, nioittaen,
26702: johon on matkaa n. 12 km, ja siitä edelleen
26703: Puljujärven kylään. Koko tien pituudeksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
26704: Könkäältä Puljujärvelle tulisi 25-27 km. tulo- ja men.oa:rvioon 10 000 000 ma1'-
26705: Kun pa1~haillaan on rakenteilla ja lä;hiaikoina kan määrärahan maantierakennustyön
26706: valmistuu maantie Enontekiön Peltovuoman aloittamiseksi Kittilän kunnan Kön-
26707: kylästä Nunnasen kylään, niin tämän tien ra- kään kylästä Lompolon kantta Pttlju-
26708: kentaminen tulisi palvelema,an samalla SUO- jä1·ven kylään.
26709: Helsingissä 16 päivänä syyskunta 1954.
26710:
26711: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
26712: 2024
26713:
26714: IV,714. - Rah.al. N:o 580.
26715:
26716:
26717:
26718:
26719: E. Saari ym.: ll:läärärahan osoittamisesta maantien rakenta-
26720: miseksi Il.uortaneen pitajän ll:läyryn kylästä Lehtimäen
26721: maantielle.
26722:
26723:
26724: E d u s k u n n a ll e.
26725:
26726: Kun tie- ja vesirakennushallituksen toi- dollisuuksia, sillä tien vaikutuspiirissä on nyt
26727: mesta vuosina 1930 ja 1931 suoritettiin tut- jo huomattavan asutuksen lisäksi vielä run-
26728: kimus Seinäjoen ja Kuortaneen välisen maan- saasti viljelyskelpoisia maita. Puutavaran
26729: tien rakentamisesta, niin lähdettiin siitä peri- kuljetusmahdollisuuksia tie parantaisi ratkai-
26730: aatteesta, että. mainittu tie jatkuisi Kuorta- sevasti. Professori Yrjö Ilvessalon puheen-
26731: neelta Lehtimäen ja Soinin pitäjien läpi johdolla toimiva metsätalouskomitea on myös
26732: Keski-Suomeen. Silloin suoritettiin tutkimus todennut tämän seudun tientarpeen ja ehdot-
26733: kuitenkin vain Seinäjoelta Kuortaneen Mäy- taa ensimmäisessä mietinnössään tien raken-
26734: ryyn, joka tieosa onkin jo rakennettu ja on tamista Lehtimäen maantieltä Kuortaneelle.
26735: valmistusvaiheessa. Nyt olisi suoritettava Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
26736: tutkimus maantien rakentamiseksi Kuorta- tamme,
26737: neen Mäyrystä Kaarankajärven pohjois-
26738: päitse Lehtimäen maantielle. Kun tämä noin että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
26739: 12 km: n pituinen tie rakennettaisiin, niin tttlo- ja menoarvioon 500 000 markan
26740: Lehtimäen ja Soiuin pitäjien lisäksi· Keski- määrämhan tutkimuksen toimittami-
26741: Suomesta tulisi melko suora yhteys Etelä- seksi maantien rakentamiseksi K uor·ta-
26742: Pohjanmaan maakunnan keskukseen Seinä- neen pitäjän ll:läyryn kylästii Lehti-
26743: joelle. mäen maantielle.
26744: Kun tämän tien rakentaminen toteutuu,
26745: niin avautuu huomattavasti lisää asutusmah-
26746: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
26747:
26748: Eero Saari. Väinö Rankila. Atte Pakkanen.
26749: Esa Koivusilta. Johannes Wirtanen. Arvo Ahonen.
26750: 2025
26751:
26752: IV,715. - Rah.al. N:o 581.
26753:
26754:
26755:
26756:
26757: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
26758: seksi Kemijärven-Sallan maantiestä Posiolle.
26759:
26760:
26761: E d u s k u n n a 11 e.
26762:
26763: Jo useita vuosia on rakennettu varsinai- miiksi, ja po. tie on yksi niistä, joita mai-
26764: silla määrärahoilla ja työttömyysvaroilla nitut eduskunnan hallitukselle lausumat ke-
26765: maantietä Kemijärven-Sallan maantiestä hoitukset tarkoittavat.
26766: rakennetun Jussilan Kaisanlahden kylätien Valitettavasti po. tie on vielä suurelta
26767: jatkamiseksi Soppelan ja Lehtolan sekä Ju- osalta niin kapea, että liikennöiminen liuk-
26768: miskon voimalaitoksen kautta Posion kunnan kaan kelin aikana on siellä vaarallinen. Sitä
26769: keskustaa kohti, jonka tien rakentamiskysy- olisikin monin paikoin levitettävä samassa
26770: mys on ollut vireillä yli 30 vuotta suoran yhteydessä kun sen valmiiksirakentamistöitä
26771: tieyhteyden saamiseksi Kemijärven ja Posion suoritetaan.
26772: kuntain keskusten välille ja joka tie olisi Ettei ko. tie, jonka rakentamiseksi on
26773: pitänyt rakentaa heti silloin kun Rovanie- uhrattu huomattavan paljon varoja, jäisi
26774: men-Kemijärven rautatie avattiin liiken~ kesken rakentamisen, olisi sen rakennustöi-
26775: teelle v. 1934, että Posion kuntalaiset olisi- den suorittamiseksi otettava tulo~ ja meno-
26776: vat voineet käyttää mainitulla rautatiellä arvioon määräraha. Näin olisi tehtävä jo
26777: olevaa Kemijärven asemaa liikennepaikka- senkin vuoksi, kun siinä tehtävät työt voi-
26778: naan, koska se oli ollut heille lähin rauta- daan suorittaa kesällä maan sulana ollessa
26779: tieasema. paljon halvemmin kustannuksin kuin tal-
26780: Mainitun maantien rakentaminen on vielä- vella.
26781: kin keskeneräinen. Sen valmiiksi rakentami- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
26782: seksi ei hallitus ole ottanut vuoden 1955 dotamme,
26783: tulo- ja menoarvioesitykseensä yhtään mark-
26784: kaa, vaikka tie- ja vesirakennushallitus on että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
26785: saamamme tiedon mukaan esittänyt otetta- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
26786: vaksi 20 miljoonaa markkaa ja vaikka edu~ kan suuruisen määrärahan Kemijär-
26787: kunta on jo useiden vuosien aikana monissa ven-Sallan maantiestä Soppelan ja
26788: yhteyksissä lausunut toivomuksia, että kes- Lehtolan kautta Posiolle rakennetta-
26789: ken rakentamisen olevien maanteiden raken- vana olevan maantien valmiiksi raken-
26790: nustyöt olisi viipymättä rakennettava val- tamista varten.
26791: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
26792:
26793: M. 0. Lahtela. Urho Kähönen. Kalle Kämäräinen.
26794: Erkki Koivisto. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
26795:
26796:
26797:
26798:
26799: 81
26800: 2026
26801:
26802: IV,716. - Rah.al. N:o 582.
26803:
26804:
26805:
26806:
26807: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
26808: seksi Inarin Syysjärvellä Utsjokisuulle.
26809:
26810:
26811:
26812: E d u s k u n n a ll e.
26813:
26814: Utsjoen kunta on maassamme ainoa, jonka vana, tai jos on vain yksi henkilö, on kulje-
26815: keskukseen ei ole mistään päin maantietä. tusmaksu 6 000-8 000 mk.
26816: Kun nyt vihdoin viime talvena alettiin sinne Kun maantiematka Inarista Karikasnie-
26817: rakentaa maantietä Inarin kunnan Syysjär- meen on suunnilleen saman pituinen kuin ky-
26818: velle rakennetun tien jatkona, olisi se raken- seessä olevaa maantiesuuntaa Inarista Uts-
26819: nettava valmiiksi keskeytymättä ja otettava joen kirkolle, niin rakentamalla Syysjärven-
26820: siihen tarvittava määräraha tulo- ja menoar- Utsjoen maantie poistuisivat kaikki ne edellä
26821: vioon, että tien rakentaminen ei jäisi riippu- mainitut kalliit tavarain ja matkustajain kul-
26822: vaksi työttömyydestä. jetuskustannukset, mitkä nyt on maksettava
26823: Maantien rakentamista Syysjärvelle raken- käyttämällä kuljetustienä Karikasniemen-
26824: netun tien jatkona Utsjoen kirkonkylään ja Utsjoen väillä olevaa Tenojokea ja lisäksi
26825: siitä Utsjokisuulle on Lapin taloudellisten vielä ne, mitä virtaavaa ja koskista Utsjokea
26826: olojen kehittämistä varten tutkimaan asetettu ylös kuljetukset maksavat.
26827: valtion komiteakin pitänyt tarpeellisena ja Rakentamalla maantie Inarista Syysjär-
26828: ehdottanut sen rakennettavaksi ensimmäisessä velle rakennetun maantien jatkona Utsjoen
26829: kiireellisyysluokassa, kuten näkyy komitean kirkonkylään ja siitä Utsjokisuulle, edistet-
26830: mietinnöstä (Komitean mietintö n: o 8/1938). täisiin ja helpotettaisiin sillä suuressa mää-
26831: Tämän mukaan po. maantie olisi pitänyt ra- rässä sitä nyt jo harvinaisen vilkasta matkai-
26832: kentaa, samoin kuin kaikki muutkin komitean luliikennettä, joka on kohdistunut Utsjoelle
26833: mietinnössä ehdotetut tiet, jo tähän mennessä ja sitä kautta Norjaan ja päinvastoin. Voi-
26834: valmiiksi ja kaiken todennäköisyyden mu- daan olla varmoja, että niin pian kuin
26835: kaan ne olisi jo rakennettu, ellei maamme maamme rakentaa po. maantien Utsjoelle, on
26836: olisi joutunut sotaan. Norja valmis rakentamaan maantien omasta
26837: Siitä, ettei Utsjoen kunnan keskukseen ole maantieverkostostaan Tenojokivartta ylös.
26838: maantietä, johtuu, että kesän aikana on sinne Näin voidaan yhdistää tätäkin reittiä
26839: kuljetettava kaikki tarvikkeet Inarista Nor- maamme maantieverkosto naapurivaltakun-
26840: jan rajalla Tenojoen rannalla olevaan Kari- nan maantieverkostoon sekä saada siitä ensi-
26841: kasniemeen maantietä ja sieltä virtaavaa ja luokkainen matkailureitti, joka varmaankin·
26842: koskista Tenojokea alas n. 100 km Utsjoen johtaa matkailua maa:hammekin entistä suu-
26843: suuhun ja siitä Utsjokea ylös noin 6 km Uts- remmassa määrässä. Jo yksin matkailuliiken-
26844: joen kirkolle ja edelleen Utsjoen varressa teen kannalta asiaa ajatellen maamme kan-
26845: ylempänä kirkonkylään asuville niin pitkälle nattaa rakentaa mainittu maantie mahdolli-
26846: kuin asukkaita on. Tavarain veneellä kulje- simman pian valmiiksi, vaikkei maantietä
26847: tuksen kustannukset Karikasniemestä jo Uts- vailla olevaa Utsjoen kuntaa asukkaineen oli-
26848: joen suuhun maksavat kesän aikana 9-12 mk sikaan.
26849: kilolta riippuen tavarain laadusta. Matkusta- Sen jälkeen kun tämä tie tulisi yhdistetyksi
26850: jain kuljetusmaksu on 1500-2 000 markkaa Norjan tieverkostoon, voitaisiin sitä pitkin
26851: henkilöltä, jos on koko venelasti kuljetetta- kuljettaa Inarinjärven vesistöalueen huomat-
26852: IV,7t6. - Lahtela ym.
26853:
26854:
26855: tavan suurelta metsäalueelta kaikenlaista että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
26856: puutavaraa Pohjois-Norjaan jalostettuna ja tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
26857: perustaa sitä varten teollisuuslaitokset sekä kan suuruisen määrärahan maantien
26858: saada siten nyt miltei arvottomat metsäalueet rakentamiseksi Inarin Syysjärveltä
26859: tuloa tuottaviksi hyödykkeiksi. Utsjoen kirkonkylän kautta Utsjoki-
26860: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- suulle.
26861: dotamme,
26862: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
26863:
26864: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
26865: Urho Kähönen. Kalle Kämäräinen. Erkki Koivisto.
26866: 2028
26867:
26868: IV,717. - Rah.al. N:o 583.
26869:
26870:
26871:
26872:
26873: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vetelin Kallio-
26874: järven ja Lappajärven Itä-kylän välisen kylätien rakenta-
26875: miseksi maantieksi.
26876:
26877:
26878: Eduskunnalle.
26879:
26880: Paljon puhutaan ja kirjoitetaan siitä, mi- tieksi, kuten tien muutkin osat. Koko kylä-
26881: ten syrjäisten seutujen asukkaat on jätetty tien pituus Vetelin-Perhon maantiestä
26882: lapsipuolen asemaan verrattuna niihin, jotka Lappajärven-Kauhavan maantiehen on n.
26883: asuvat valtateiden varsilla. Näin onkin to- 20 km. Maantieksi muutettuna se lyhentäisi
26884: dellisuudessa. Syrjäkylien ihmiset saavat mo- Vetelin Räyringistä matkaa Kauhavan rau-
26885: nien muiden rasitustensa lisäksi omilla kus- tatieasemalle n. 22 km ja vastaavasti Lappa-
26886: tannuksillaan rakentaa itselleen tiet, jos mie- järveltä matkaa Kokkolaan, maakunnan kes-
26887: livät päästä muun maailman yhteyteen. Tä- kukseen, ja Ykspihlajan satamaan.
26888: män epäkohdan poistamiseksi olisi eduskun- Lappajärven Itäkylässä on n. 300 asu-
26889: nan myönnettävä riittävästi varoja siihen, musta, joille tiestä koituisi välitöntä etua
26890: että valtion kustannuksella rakennetaan kun- samoin kuin Vetelin Kalliojärven asukkaille.
26891: nolliset tiet syrjäisiinkin kyliin. Tämän tien rakentaminen maantieksi toisi
26892: Yksi näistä monista teistä, jotka täytyisi heidät linja-autoliikenteen välittömään yh-
26893: rakentaa valtion varoilla, sijaitsee Vetelin- teyteen. Myös postin kulku tulisi heille tä-
26894: Lappajärven välillä. män kautta säännölliseksi ja auttaisi siten
26895: Vetelin pitäjän Räyringistä 1 km Perhoon heidän elämäänsä.
26896: päin haarautuu Korpelan talojen kohdalta Tämän maantien rakentaminen antaisi
26897: Kalliojärven kylätie, jonka varrella on n. väestölle myös monenlaista taloudellista etua.
26898: 50 asumusta. Tätä kylätietä on valmiina n. Heidän tuotteensa pääsisivät paremmin
26899: 9 km Koskelaan asti. Toisaalta Lappajärveltä kauppaan ja heidän olisi parempi hoitaa
26900: Itäkylästä on valmista kylätietä n. 7 km viljelys- ja metsämaitaan. Yleisen liikenteen
26901: Luomalaan asti. Rakentamatonta tietä Luo- edut olisivat myös huomattavat matkan ly-
26902: malasta Koskelaan on n. 3.5 km, jossa on nyt henemisen kautta niin puutavaran kuin
26903: vain kärrytie. muuhunkin kuljetukseen nähden.
26904: Tie- ja vesirakennushallituksessa on käsi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26905: teltävänä Lappajärven kunnan rakennus-
26906: mestarin laatima suunnitelma, jonka mukaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
26907: Lappajärven ja Vetelin kunnan asukkaat tulo- ja menoarvioon 10 000 000 ma?·-
26908: anovat valtiolta varoja Luomalan-Koskelan kan suuruisen määrärahan V et elin
26909: tiepätkän rakentamiseksi kylätieksi. Sen jäl- Kalliojärven ja Lappajärven Itäkylän
26910: keen kunnat ottaisivat ko. tieosan kunnan- välisen kylätien rakentamiseksi maan-
26911: tieksi.
26912: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
26913:
26914: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo A.svik.
26915: 2029
26916:
26917: IV,71s. - Rah.al. N:o 584.
26918:
26919:
26920:
26921:
26922: N. Nurminen ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
26923: kentamiseksi Toholammin-Lestijärven maantieltä Ullavan
26924: maan tiehen.
26925:
26926:
26927: E d u s k u n n a ll e.
26928:
26929: Maamme harvaan asuttujen seutujen tie- kulkemaan tasaisia hiekhkankaita. Sen pii-
26930: olot ovat edelleen hyvin puutteelliset. Tä- riin tulisi suuria viljelyskelpoisia suoalueita.
26931: män puutteen poistamiseksi ovat asukkaat Puutavaran kuljetuksen kannalta tiellä tulisi
26932: joutuneet rakentamaan suuren maaran olemaan suuri merkitys. Myöskin on tärkeänä
26933: kyläteitä. Läheskään kaikissa tapauksissa huomioon otettava se merkitys, että tien
26934: köyhän väestön varat eivät niihin kui- rakentaminen antaisi näiden seutujen asuk-
26935: tenkaan ole riittäneet ja tiet ovat jää- kaille tarpeellista ansiotyötä.
26936: neet rakentamatta tai keskeneräisiksi. Näin Kun on kohtuutonta vaatia, että alueen
26937: on käynyt Toholammin-Lestijärven ja 'köyhä väestö rakentaisi itse, pääasiassa omilla
26938: Ullavan maantien väliselle kylätielle. Ulla- varoillaan ja valtion vain avustamana maan-
26939: van maantieltä Läntän kylästä on raken- tiensä, niin ehdotamme,
26940: nettu kylätietä n. 10 km ja Toholammin -
26941: Lestijärven maantiestä Sykäräisten kohdalta että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
26942: 8 km. Kun maanteiden väli Sykäräisten koh- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
26943: dalta Lylynevan ja Kylmäojan kautta Ulla- kan suuruisen määrärahan maantien
26944: van maantielle Läntän kylän kohdalle on rakentamiseksi Toholammin - Lesti-
26945: 26 km, niin rakentamatonta väliä on noin järven maantiestä Sykäräisten koh-
26946: 8 km. 'Tämän maanteiden välisen tien koko- dalta Lylynevan ja Kylmäojan kautta
26947: naan rakentamisen kautta lyhenisi mllitka Ullavan maantiehen Läntän kylän
26948: Toholammin Sykäräisistä Kokkolan kaupun- kohdalle.
26949: kiin n. 20 km. Tie tulisi suurelta osalta
26950: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
26951:
26952: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
26953: ~030
26954:
26955:
26956: IV,719. - Rah.al. N:o 585.
26957:
26958:
26959:
26960:
26961: N. Nurminen ym..: Määrärahan osoittamisesta Ullavan Kor-
26962: ven-Toholammin maantieosan kunnostamiseen.
26963:
26964:
26965: E d u s k u n n a ll e.
26966:
26967: Käytännöllisesti katsoen kaikki vanhat Talvisin on vaikea suorittaa maantien au-
26968: maantiet ovat aikoinaan rakennetut silloista rausta, kun tie on kovin matalaa, jopa pai-
26969: kevyttä liikennettä varten, joten niiden pe- koin painunut alemmaksi maanpintaa. Tästä
26970: rustus on käynyt heikoksi nykyiselle raskaalle syystä kinokset tulevat korkeiksi ja pyryt
26971: liikenteelle. tukkivat tien. Tämän 19 km pitkän maan~
26972: Eräs tällaisista heikkorakenteisista maan- tieosan kunnostamiseksi on ajoissa saatava
26973: teistä on Ullavan Korvesta Taholammin kes- valtion varoja, jottei liikenne siinä kokonaan
26974: kustaan johtava yhdystie. Tie on rakennettu pysähtyisi. Tärkeänä tekijänä on myös huo-
26975: suurelta osaltaan vesiperäisen maa-alueen mioon otettava se, että tietyö antaisi tar-
26976: kautta, ja varsinkin sellaisina sateisina ke- peellista ansiotyötä Ullavan ja Taholammin
26977: sinä, kuin nyt viimeksi kuluneet ovat olleet, työläisille ja pienviljelijöille, sillä näissä mo-
26978: on maantie ollut erittäin vaikeakulkuinen lii- lemmissa kunnissa on vähän ansiotyötä.
26979: kenteelle, koska tie on painunut syville kuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26980: pille ja vesi on monin tavoin tärvellyt tien
26981: kuntoa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
26982: Kyseisen maantien kautta kulkee mm. Kok- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
26983: kolan-Vaalan postiautolinja. Mutta varsin- kan määrärahan Ullavan Korven-To-
26984: kin raskas puutavara- ym. kuormaliikenne holammin välisen maantieosan kunnos-
26985: on käynyt erittäin vaikeaksi ko. tien kautta. tamiseksi.
26986: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
26987:
26988: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
26989: 2031
26990:
26991: IV,72o. - Rah.al. N:o 586.
26992:
26993:
26994:
26995:
26996: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
26997: kentamiseksi Himangan kunnan Hillilän kylästä Eskolan
26998: rautatieasemalle.
26999:
27000:
27001: Eduskunnalle.
27002:
27003: Himangan ja Kannuksen pitäjien välille Tien rakentamisen puolesta puhuu sekin,
27004: olisi rakennettava yhdystie, joka lyhentäisi että Eskolan rautatieasemalta on suunnit-
27005: matkaa Eskolan puutavaran lastausasemalta teilla uusia puutavaran kuljetusteitä suurille
27006: Himangan satamaan n. 10 km: llä. metsänhakkuualueille, jotenka ne yhtyisivät
27007: Nykyisin joudutaan kulkemaan Eskolasta Eskolan-Himangan maantiehen, ja siten
27008: Kannuksen rautatieaseman kautta Himangan em. tie edistäisi puutav,ara- ja muutakin
27009: satamaan. Matka on yli 40 km. Kun yhdys- liikennettä Himangan satamaan.
27010: tie rakennetaan Eskolasta Himangalle, olisi Kannuksen ja Himangan kunnissa on pal-
27011: matka vain 30 km. Kun on kysymys suu- jon työn tarpeessa olevia työläisiä ja pien-
27012: rista puutavaran kuljetuksista, merkitsee viljelijöitä, joille yhdystien rakentaminen
27013: matkan lyhentäminen yhdellä neljäsosalla antaisi ansiotyötä. Senkin vuoksi työn al-
27014: suurta säästöä kuljetuskustannuksissa. kuunpanemista on kiirehdittävä.
27015: Himangan Hillilän ja Peltomaan kylien Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27016: kautta Eskolan rautatieasemalle kulkevasta
27017: tiestä on rakennettu jo noin 15 km. Raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27018: tamatonta tietä olisi siten n. 15 km. Kun tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
27019: tätä maantiesuuntaa ei vielä ole täysin tut- kan määrärahan uuden maantien ra-
27020: kittu, olisi se suoritettava valtion toimesta ja kennustöiden aloittamiseksi Himangan
27021: sen jälkeen ryhdyttävä kiireellisesti tien ra- HilWän kylästä Peltomaan kylän
27022: kennustöihin. kautta Eskolan rautatieasemalle.
27023: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
27024:
27025: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
27026: 2032
27027:
27028: IV,721, - Rah.al. N:o 587.
27029:
27030:
27031:
27032:
27033: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oravaisten
27034: kunnan Välitalon kylästä Ylihärmään johtavan ns. Eko-
27035: tien rakentamiseksi maantieksi.
27036:
27037:
27038: E d u s k u n n a ll e.
27039:
27040: Vuoden 1947 valtiopäiville jättivät etelä- taisiin, ovat yksimielisesti päättäneet kannat-
27041: ja keskipohjalaiset kansanedustajat yhteisen taa mainitun tien rakentamista. Ekotien
27042: aloitteen, jossa esitettiin, että hallitus ryh- maantieksi rakentamisen kautta lyhenisi
27043: tyisi pikaisiin toimenpiteisiin ns. Ekotien matka Oravaisista Ylihärmään n. 19 km,
27044: rakentamiseksi Oravaisista Ylihärmään. joka koituisi suureksi säästöksi tällä vilk-
27045: Tämä ns. Ekotie haarautuu pravaisten- kaasti liikennöidyllä tiellä ja korvaisi piankin
27046: Voltin maantiestä Välitalon (Heden) kylästä, ne menot, jotka aiheutuvat tien rakentami-
27047: johtaen kaakkoa kohden Kuoppalan-Sauna- sesta. Mutta eräänä tämän hetken tärkeänä
27048: kankaan ja Evon kylien kautta, yhtyen Ala- näkökohtana on otettava huomioon myös se
27049: härmästä Ylihärmään johtavaan maantiehen seikka, että tien rakentaminen antaisi tar-
27050: Lehtimäen kylän kohdalla Alahärmän-Yli- peellista ansiotyötä tämän alueen väestölle.
27051: härmän rajalla. Rakennettavan tien pituus Edellä esitetyn perusteella ja vuoden 1947
27052: on noin 11 km. Maasto on helposti raken- toivomusaloitteeseen n: o 345 viitaten ehdo-
27053: nettavaa kangasmaastoa. Tien välittömässä tamme,
27054: vaikutuspiirissä asuu lähes 1 000 henkeä.
27055: Nämä ihmiset ovat suurelta osaltaan vähä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27056: varaisia eivätkä kykene omalla kustannuk- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar~
27057: sellaan rakentamaan tietä sellaiseen kuntoon, kan määrärahan Oravaisten kunnan
27058: että se vastaisi nykyajan raskaalle ja vilk- Välitalon ( H eden) kylästä Ylihärmään
27059: kaalle liikenteelle asettamia vaatimuksia. johtavan ns. Ekotien rakentamiseksi
27060: Ylihärmän, Alahärmän, Vöyrin ja Ora- maantieksi.
27061: vaisten kunnat, joiden kautta tie rakennet-
27062: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
27063:
27064: Nestori Nurminen. Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
27065: 2033
27066:
27067: IV,722. - Rah.al. N:o 588.
27068:
27069:
27070:
27071:
27072: Tiekso-Isaksson ym..:Määrärahan osoittamisesta Pellon--
27073: Raanujärven maantien korjaamiseen.
27074:
27075:
27076: Eduskunnalle.
27077:
27078: Useat Lapin läänin tiet ovat viime vuo- loon ja Rovaniemelle tie muodostaa, on tois-
27079: sien aikana joutuneet erittäin huonoon kun- takymmentä, monet näistä asukasluvultaan
27080: toon, kelirikon aikana suorastaan liikenne- varsin suuria. Yksistään Lankojärven ky-
27081: kelvottomiksi, koska niillä ei ole suoritettu lässä on noin 150 asukasta. Kaikkiaan tien
27082: tarpeellisia korjaus- ja kunnostustöitä. Eräs varressa on asukkaita 600-700.
27083: tällainen, syksyisin ja keväisin täysin liiken- Tiellä on ainakin kaksi saksalaisten syk-
27084: nekelvoton, on 51 kilometriä pitkä Pellon- syllä 1944 tuhoamaa siltaa, joita ei ole hävi-
27085: Raanujärven tie. Kelirikon aikana tielle tyksen jälkeen vieläkään perusteellisesti
27086: määrätään liikennekielto, eivätkä edes hen- rakennettu. Näiden korjaamisen lisäksi on
27087: kilöautot voi tien ollessa kaikkein huonoim- välttämätöntä tien saattamiseksi liikennöitä-
27088: massa kunnossa liikennöidä sillä. Tästä joh- vään kuntoon myös kelirikon aikana, että
27089: tuu tien varren asukkaille monenlaista han- miltei kaikki tiellä olevat rummut uusitaan
27090: kaluutta. Esim. keväisin on sangen vaikeata ja että ojien avaaminen suoritetaan uudel-
27091: saada kauppoihin siemeniä ja apulantoja, leen.
27092: saattaapa niiden toimittaminen joskus myö- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
27093: hästyäkin liikennekiellon vuoksi. Niinikään
27094: sairaus- tai muiden vastaavanlaisten tapaus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27095: ten sattuessa ihmiset joutuvat hädänalaiseen tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
27096: asemaan. kan määrärahan Pellon-Raanujärven
27097: Kyliä, joiden ainoan liikenneyhteyden Pel- tien korjaamiseksi.
27098: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
27099:
27100: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
27101:
27102:
27103:
27104:
27105: 82
27106: 2034
27107:
27108: IV,723. - Rah.al. N:o 589.
27109:
27110:
27111:
27112:
27113: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdysmaantien ra-
27114: kentamiseksi Posion-Kuusamon· ja Kemijärven-Kuusa-
27115: mon maanteiden välille.
27116:
27117:
27118: E d u s k u n n a ll e.
27119:
27120: Kysymys yhdysmaantien rakentamisesta tietä yhdistävänä kauttakulkutienäkin ki-
27121: Posion-Kuusamon ja Kemijärven-Kuusa- peästi. Kun se alue kauttaaltaan, johon po.
27122: mon maanteiden välille Kitkajärven luoteis- tie olisi rakennettava, kuuluu Kuusamon ja
27123: puolta on ollut jo kauan aikaa vireillä. Sitä Posion kunnassa suoritettavaan isojakoaluee-
27124: tarvitsevat monet Kuusamon ja Posion kun- seen, ja ·kun mainittujen kuntien isojakoa
27125: tiin kuuluvat mainitulla tiesuunnalla olevat varten säädetyn lain 16 §: n mukaan olisi iso-
27126: väestörikkaat kylät, joihin ei ole tietä mis- jakoalueelia tarvittavat tiet rakennettava val-
27127: tään päin. Jo se, että po. tiesuunnalla, johon tion toimesta ja varoilla, ja puheena oleva
27128: {)lisi rakennettava noin 35 kilometriä pitkä tie on yksi niistä teistä, joka pitäisi raken-
27129: maantie, on tiettömissä kylissä 3 kansakou- taa mainitun lain säännösten mukaan, niin
27130: luakin toiminnassa, osoittaa, että siellä on olisi sen rakentaminen alettava mahdollisim-
27131: huomattavan suuri väestömäärä ilman tietä. man pian, koska mainittu isojako on nyt val-
27132: Mainitun tien rakentamisen on eduskunta- mistumisvaiheessaan.
27133: kin katsonut niin tarpeelliseksi, että jo Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
27134: useita vuosia sitten on kehoittanut hallitusta dotamme,
27135: tutkimaan tiesuunnan tien rakentamiseksi;
27136: ja tiesuunta on tutkittu ja maa-alue raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27137: tamista varten isojaossa eroitettu. Tie on tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
27138: kuitenkin vielä rakentamatta, vaikka tiesuun- kan suuruisen määrärahan yhdysmaan-
27139: nalla asuvan väestön tientarve on erikoisen tien rakentamiseksi Kitkajärven luo-
27140: suuri ja sitä tarvittaisiin kahta pitkää maan- teispuolta Posion-Kuusamon ja Kemi-
27141: järven-Kuusamon maanteiden välille.
27142: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
27143:
27144: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
27145: 2035
27146:
27147: IV,724. - Rah.al. N:o 590.
27148:
27149:
27150:
27151:
27152: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Javaruksen-Vuo-
27153: järven maantien rakennustyön jatkamiseen.
27154:
27155:
27156: E d u s k u n n a ll e.
27157:
27158: Kemijärven- Pelkosenniemen maantiestä, kylän kirkolle lyhenisi useilla kymmenillä
27159: n. 9 km Kemijärven kirkonkylästä, eroaa 20 kilometreillä. Kun tie kulkee valtion omista-
27160: km pitkä Javaruksen kylätie. Alkuperäisen mien hakkaamattomien metsäalueitten kautta,
27161: summitelman mukaan piti tie rakentaa Java- saataisiin nama metsävarat hyödylliseen
27162: ruksesta edelleen n. 25 'km: n etäisyydessä käyttöön. Lisäksi tien varrella on huomat-
27163: Rovaniemen - Sodankylän maantien var- tava määrä viljelykseen ja asutukseen sovel-
27164: rella sijaitsevaan Vuojärven kylään. Tätä tuvaa maata, joka vain tien rakentamisella
27165: Sodankylän ja Kemijärven kuntain keskusten saadaan käyttöön. Tien raJkentamista puol-
27166: välisen yhdystien rakentamista pitivät aikoi- tavat monet muutkin näkökohdat, mm. se,
27167: naan Oulun lääninhallitus samoin kuin val- että tietyöhön on jo käytetty valtion varoja,
27168: tioneuvoston Kainuun ja Perä-Pohjolan jotka ovat kokonaan hyötyä tuottamattomia,
27169: talouselämän kohottamista suunnittelemaan ellei tietä rakenneta valmiiksi. Tietyön aloit-
27170: asetettu komitea ensiarvoisen tärkeänä. Vih- taminen olisi tarpeen vielä sen vuoksi, että
27171: doin talvella 1949-1950 aloitettiin raken- siten avautuisi työ- ja ansiomahdollisuuksia
27172: taminen Javarukselta Vuojärve1le työttö- työttöminä oleville Sodankylän ja Kemijär-
27173: myystyönä. Tällöin ehdittiin suorittaa tien ven kunnan asukkaille.
27174: pohjausta muutamien kilometrien matkalla, Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
27175: mutta työttömyystöiden loputtua tien raken- ehdotamme,
27176: taminen kokonaan pysäytettiin.
27177: Tien rakentaminen liikennöitävään kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27178: toon olisi monestakin syystä välttämätön. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
27179: Niinpä sen kautta matka rautatiestä Sodan- kaa Javaruksen - Vuojärven maan-
27180: tien rakennustyön jatkamiseen.
27181: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
27182:
27183: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
27184: 2036
27185:
27186: IV,725. - Rah.al. N:o 591.
27187:
27188:
27189:
27190:
27191: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseksi
27192: J eesiöjärven kylästä V esmajärven kylään Kittilän kun-
27193: nassa.
27194:
27195:
27196: E d u s k u n n a ll e.
27197:
27198: KittiUin kunnan itärajan lähellä sij·aitsee Mi.Jnkäänlaisia metsänhoitotöitä ei siellä myös-
27199: V esmajärven kylä, johon ei ole tieyhteyttä. kään ole suoritettu teitten puutteesta joh-
27200: Lähin tie päättyy n. 12 km: n päässä olevaan tuen. Pomokairan metsiä ei voida koskaan
27201: Jeesiöjärven kylään. Vesmajärven kylässä suuremmassa määrin uittamalla kuljettaa.
27202: on useita kymmeniä asukkaita. Kylään ei Ainoaksi kuljetugkeinoksi jää autokuljetus j•a
27203: voida kulkea edes vesiteitse ja tarvikkeiden se vaatii teitten rakentamista. Tässä samassa
27204: kuljetus kesäaikana on varsin. hankalaa. Tien erämaassa, melko läJhellä V esmajärven kylää,
27205: rakentaminen V esmajärvelle helpottaisi myös on myös tunnettu Porkosen rautamalmiesiin-
27206: J eesiöjärven itäpuolella asuvien ihmisten elä- tymä, jonka perusteellisen tutkimisenkin krun.•
27207: mää. Varsinkin kelirikkoaikoina, keväisin ja nalta tämän tien rwkentaminen olisi tarpeel-
27208: syksyisin, on kulku järven luusuan yli vai- lista.
27209: keaa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27210: Tien rakentamisella Vesmajärvelle tulisi nioittaen,
27211: lähitulevaisuudessa olemaan varsiin suuri että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27212: merkitys valtion metsien hyväksikäytön kan- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
27213: nalta. V esmajärven kylä nim. sijaitsee mel- kaa tiesuunnan tutkimiseksi ja tie-
27214: kein keskellä Keski-Lapin suurinta erämaata, rakennustöiden aloittamiseksi J eesiö-
27215: ns. Pomokairaa, joka on kokonaan valtion järven kylästä V esmajärven kylään
27216: metsää ja toistaiseksi täysin ha:kkaamatta. Kittilän kunnassa.
27217: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
27218:
27219: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
27220: 2037
27221:
27222: IV,726. - Rah.al. N:o 592.
27223:
27224:
27225:
27226:
27227: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Sääksjärven-Oksa-
27228: kosken maantien parantamiseen.
27229:
27230:
27231: E d u s k u n n a ll e.
27232:
27233: Vimpelin ja Perhon kunnissa oleva Sääks- Liikenteelle tulevan suuren hyödyn lisäksi
27234: järven-Oksakosken välinen maantie on huo- olisi ko. tien korjauksesta apua työtilaisuuk-
27235: nossa kunnossa. Tien pituus on noin 20 km sien järjestämisessä työn puutteessa. oleville
27236: ja suunt.autuisi liikenne, jos tie korjataan, Vimpelin ja Perhon kuntalaisille.
27237: Vimpelin kirkolta Kokkolan-Jyväskylän Edellä olev·an perusteella ehdotamme,
27238: valtatielle ko. tien kautta. Voidakseen tyy-
27239: dyttää lisääntyvän liikenteen tarpeita, olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27240: tietä perusteellisesti korjattava. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
27241: Vimpelin ja Perhon kunnissa esiintyy jat- kan määrärahan Vimpelin ja Perhon
27242: kuvaa työttömyyttä. Talvisaikaan kohoaa kunnissa olevan Sääksjärven-Oksa-
27243: työttömien määrä useihin satoihin. Työttö- kosken maantien parantamiseksi.
27244: miä on lähetetty siirtotyömaille, kauaksi ko-
27245: tikunnistaan.
27246: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
27247:
27248: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
27249: 2038
27250:
27251: IV,727. - Rah.al. N:o 593.
27252:
27253:
27254:
27255:
27256: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Ääne-
27257: kosken maantieosuuden oikaisemiseen.
27258:
27259:
27260: E d u s k u n n a 11 e.
27261:
27262: Helsingin-Oulun maantien n: o 4 Jyväs- Äänekosken, Jyväskylän maalaiskunnan ja
27263: kylän-Äänekosken välisen osan oikaisusuun- kaupungin työläisille ja keventäisi osaltaan
27264: nitelma on äskettäin valmistunut. Suunni- edellämainittujen kuntien työttömyysrasituk-
27265: telman mukaan tie kulkisi Jyväskylästä Tik- sia. Tieoikaisusuunnitelmaa olisikin ryhdyt-
27266: kakoskelie ja siitä rakennettaisiin suor·a tie- tävä ensitilassa toteuttamaan.
27267: yhteys Äänekoskelle. Tällaisen oikaisun tuo- Edellä olev·an perusteella ehdotamme,
27268: mat edut olisivat suuret liikenneyhteyksien
27269: kannalta. Erittäin ajankohtainen on tämän että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27270: työn käyntiin saattaminen työttömyydenkin tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
27271: torjuntaa silmälläpitäen. Vapaana työnä kan määrärahan valtamaantiellä n: o 4
27272: käyntiin saatettuna se .avaisi työmahdolli- Jyväskylän-Äänekosken välille suun-
27273: suuksia ennen kaikkea Laukaan, Suolahden, nitellun oikaisutyön aloittamiseksi.
27274: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
27275:
27276: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
27277: 2039
27278:
27279: IV,12s. - Rah.al. N:o 594.
27280:
27281:
27282:
27283:
27284: Jämsen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
27285: seksi Kolhon-Keuruun maantieltä Tiusalan pysäkin
27286: kautta H aapamäen-Keuruun maantielle.
27287:
27288:
27289: Eduskunnalle.
27290:
27291: Keuruun Tiusalan (Valkealahden) kylä si- rantaisi Tiusalan pysäkin- jolle ei ole auto-
27292: jaitsee Keuruun kirkonkylästä 90 km:n etäi- tietä lainkaan olemassa - käyttömahdolli-
27293: syydellä. Kylän toista laitaa sivuaa Kolhon- suuksia mm. puutavaranlastaukseen, henkilö-
27294: Keuruun maantie, jolta on heikkokuntoinen liikenteeseen, eläinten rehuntuontiin paikka-
27295: ns. kärrytie Tiusalan pysäkin kautta Haapa- kunnan vähävaraisille pienviljelijöille ja kai-
27296: mäen-Keuruun maantielle. Kyseisen kärry- kinpuoliselle maatalousliikenteelle sekä pos-
27297: tien pituus on n. 7 km, eikä Tiusalan pysä- tinkuljetukselle jne.
27298: kille ole lainkaan muuta kulkutietä käytettä- Yleensä kyseisen tien rakentaminen mer-
27299: vissä. Näin ollen olisi tarpeellista saada ra- kitsisi sekä kauttakulku- että paikallisliiken-
27300: kennetuksi maantie Kolhon-Keuruun ja Haa- teelle ja sitä kautta paikkakunnan vähävarai-
27301: pamäen-Keuruun teiden välille Tiusalan selle väestölle varsin merkittävää edistysas-
27302: pysäkin kautta. tetta. Edellä olevan perusteella ehdotamme-
27303: Edelleen on syytä mainita, että tie 1) tulisi kin kunnioittaen,
27304: läpikulkutieksi Kolhon-Keuruun maantieltä
27305: Haapamäen-Keuruun maantielle, yhdistäen että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27306: Haapamäen ja Kolhon liikennettä sekä lyhen- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
27307: täisi maantiematkaa n. 13 km; 2) lyhentäisi kan määrärahan tien rakentamiseksi
27308: matkaa Vaasan maantielle ja johtaisi täten Kolhon-Keuruun maantieltä Tiusalan
27309: tapahtuvan vilkkaan liikenteen kulkevaksi pysäkin kautta Haapamäen-Keuruun
27310: ulkopuolelta Keuruun kirkonkylän; 3) pa- maantielle.
27311: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
27312:
27313: Artturi Jämsen. Atte Pakkanen.
27314: :2040
27315:
27316: IV,729. - Ra.h.al. N:o 595.
27317:
27318:
27319:
27320:
27321: Jä.msen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
27322: Kinnulan kirkonkylästä Alvajärven asemalle.
27323:
27324:
27325: E d u s k u n n a ll e.
27326:
27327: Viitaten 12 päivänä huhtikuuta 1954 päi- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
27328: vätyn toivomusaloitteen n: o 536 perustelui- kan määrärahan tutkimuksen suoritta-
27329: hin, ehdotan kunnioittaen, miseksi ja töiden aloittamiseksi maan-
27330: tien rakentamiseksi Kinnulan kirkon-
27331: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 kylästä Alvajärven asemalle.
27332: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
27333:
27334: Artturi Jämsen.
27335: 2041
27336:
27337: IV,73o. - Rah.al. N:o 596.
27338:
27339:
27340:
27341:
27342: Pakkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
27343: miseksi Kurun pitäjän Riutaskylästä Virtain pitäjän
27344: Kortteen pysäkille.
27345:
27346:
27347: E d u s k u n n a ll e.
27348:
27349: Jo yli kolmen vuosikymmenen ajan on Mainittu Riutaskylästä Kortteen pysäkille
27350: tiehanke Kurun pitäjän Riutaskylästä Vir- johtava tie, mikäli se saataisiin rakennetuksi,
27351: tain pitäjän Kortteen pysäkille ollut vireillä. olisi siis erittäin tärkeä yleisessä mielessä.
27352: Asiaa on moneen otteeseen käsitelty paikal- Tämä tie, jonka koko pituus on noin 21 km,
27353: lisissa elimissä, mm. Kurun kunnanvaltuus- on noin 14.5 km Kurun ja 6.5 km Virtain
27354: tossa. Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toi- puolella. Kustannusarvio, jonka insinööri
27355: mesta on sitä varten tehty suunnitelmat ja Köppä teki v. 1950, nousi silloin noin 43
27356: kustannusarvio ja äsket,täin on kyseisen tie- miljoonaan markkaan, mikä vastannee nykyi-
27357: ja vesirakennuspiirin toimesta esitetty mai- sin noin 50 milj. markkaa. Jotta tämän tär-
27358: nitun tien rakentamista rautatielle jdhtavana keän tien raJkentaminen pääsisi edes nyt
27359: ns. imutienä, jollaisia juuri viime aikoina alkamaan, olisi vuoden 1955 tulo- ja meno-
27360: onkin rakennettu lä:hinnä työttömyystöinä. arvioon saatava sitä varten määräraJha.
27361: Tällä tiellä olisikin erittäin suuri merkitys Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27362: mm. puutavaran ajoa ajatellen. Nykyinen, nioittaen,
27363: erittäin heikkokuntoinen tie kulkee nimittäin
27364: läpi laajojen metsäalueiden. Valtio omistaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27365: täällä runsaasti metsää, puutavarayhtiöt tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
27366: niinikään ja vihdoin myös yksityiset. Heikon markan määrärahan Kurun pitäjän
27367: tieyhteyden vuoksi on puutavaran markki- Riutaskylästä Virtain pitäjän · Kort-
27368: nointi nykyisin suhteellisen heikkoa, suu- teen pysäkille rakennettavan maan-
27369: r~ksi vahingoksi koko seutu:kunnalle. Toiseksi tien rakennustöiden aloittamista var-
27370: olisi näin parantuneella tieyhteydellä tärkeä ten.
27371: merkitys kauttakutkutienä Seinäjoen ja Tam-
27372: pereen välillä, mikä matka lyhenisi nykyi-
27373: sestään noin 40 km.
27374: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
27375:
27376: Atte Pakkanen. Eero Saari.
27377: Jaakko Hakala. Kustaa Alanko.
27378:
27379:
27380:
27381:
27382: sa.
27383: 2042
27384:
27385: IV,731. - Rah.al. N:o 597.
27386:
27387:
27388:
27389:
27390: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Syvärinpään--
27391: Olkimäen maantien rakentamiseen.
27392:
27393:
27394: E d u s k u n n a ll e.
27395:
27396: Syvärinpään-Olkimäen maantien raken- dellisesti vieläkin voimattomia suorituttamaan
27397: tamishanke Varpaisjärven kunnassa on ollut ko. tien rakentamisen. Syvärinpään-Olki-
27398: vireillä jo pitemmän aikaa. Tien rakentami- mäen tietoimikunnan käännyttyä tie- ja
27399: sen on kunta ottanut suorittaakseen 4. 4. vesirakennushallituksen puoleen siinä tarkoi-
27400: 1951. Kuopion lääninhallituksen vahvistama tuksessa, että sanottu maantieasioita ja maan-
27401: rakennusaika on päättynyt 4. 4. 1954. Tie teiden rakentamista hoitava elin ottaisi ra-
27402: on edelleen rakentamatta. Se on johtunut kentaakseen Syvärinpään-Olkimäen maan-
27403: kunnan heikosta taloudellisesta asemasta ja tien, tie- ja vesirakennushallitus onkin suh-
27404: työttömyyden kunnalle aiheuttamista me- tautunut asiaan myönteisesti, mikäli sillä on
27405: noista. tarkoitusta varten varoja käytettävissä.. Tie-
27406: Rakennettavan tien vaikutuspiiriin lukeu- ja vesirakennushallitukselle olisikin myönnet-
27407: tuu yli 100 asuntoa ja pienviljelystilaa. tävä tarvittavat varat edellä sanotun maan-
27408: Paikalliset asukkaat ovat jo omatoimisesti tien rakentamista varten.
27409: suorituttaneet tien mittauksen, tielinjan Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
27410: aukaisun ja kustannusarvion laadituttami-
27411: sen. Kustannusarvion mukaan tämän n. 10 että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27412: km pitkän tien rakentaminen tulisi maksa- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
27413: maan yli 10 000 000 markkaa. Paikalliset kaa tie- ja vesirakennushaUituksen
27414: asukkaat ja Varpaisjärven kunta ovat talou- käyttöön Syvärinpään - Olkimäen
27415: maantien rakentamista varten.
27416: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
27417:
27418: .Tuho Rytkönen. E. Hietanen.
27419: 2043
27420:
27421: IV,732. - Rah.al. N:o 598.
27422:
27423:
27424:
27425:
27426: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Perniön kunnassa
27427: Pohjanjärven kohdalla olevan tienoikaisutyön loppuun
27428: saattamiseksi.
27429:
27430:
27431: E d u s k u n n a ll e.
27432:
27433: Perniön kunnan Pohjankylässä aloitettiin että vanhalla tiellä oleva mutkainen ahde on
27434: maantienoikaisutyöt Salon-Perniön välisellä aiheuttanut jatkuvasti liikenneonnettomuuk-
27435: tieosalla jo vuonna 1937. Silloin suoritettiin sia. Tieosuudelle aikoinaan varatusta määrä-
27436: Pohjanjärven kohdalla liikenteelle erittäin rahastakin on vielä osa käyttämättä, mutta
27437: vaarallisten mutkien oikaisu noin 500 m:n on selvää, ettei silloinen kustannusarvio enää
27438: pituisella matkalla siten, että uuden tieosuu- pidä paikkaansa, vaan on sitä lisättävä ny-
27439: den osalta suoritettiin tien ojitus sekä tehtiin kyistä hintatasoa vastaavaksi.
27440: kaksi kivirumpua ja ajettiin tielle tuleva täy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
27441: temaa suurimmalta osaltaan valmiiksi. Vain
27442: pieni osa täytemaasta sekä sidemaa ja pinta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27443: sorastus puuttuvat, minkä jälkeen tienoikaisu tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan nwr-
27444: olisi täysin liikennöitävässä kunnossa. kan määrärahan Perniön kunnassa
27445: Nyt on kulunut aikaa jo yli 15 vuotta eikä Pohjanjärven kohdalla olevan tienoi-
27446: tien lopulliseen valmistamiseen ole pyynnöistä kaisutyön loppuun suorittamista var-
27447: huolimatta ryhdytty siitäkään huolimatta, ten.
27448: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1954.
27449:
27450: Kalle Jokinen. Heikki Hykkäälä.
27451: Harras Kyttä. Eino Roine.
27452: Paavo Aitio.
27453: 2044
27454:
27455: IV,733. - Rah.al. N:o 599.
27456:
27457:
27458:
27459:
27460: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Myöntään yhdys-
27461: tien rakentamiseen yleisiä maanteitä vastaavaan kuntoon.
27462:
27463:
27464: E d u s k u n n a ll e.
27465:
27466: Lavian pitäjässä oleva Myöntään tie on että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27467: n. 15 km:n pituinen. Se yhdistää Porin-- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
27468: Tampereen ja Lavian-Noormarkun yleiset kan määrärahan Porin-Tampereen ja
27469: tiet toisiinsa. Koska tämä tie on muodostu- Lavian-Noormarkun teiden välisen
27470: nut paljon käytetyksi kauttakulkutieksi myös Lavian pitäjässä olevan Myöntään
27471: linja-autoliikenteessä, tulee sen kunnossapito yhdystien rakentamiseksi yleisiä maan-
27472: kunnalle kohtuuttoman raskaaksi. teitä vastaavaan kuntoon.
27473: Tämän johdosta ehdotamme kunnioitta-
27474: vasti,
27475: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
27476:
27477: Irma Rosnell. Mauri Ryömä. Pertti Rapio.
27478: 2045
27479:
27480: IV,734. - Rah.al. N:o 600.
27481:
27482:
27483:
27484:
27485: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
27486: seksi Oulaisista Kärsämäen V enetpaloon.
27487:
27488:
27489: Eduskunnalle.
27490:
27491: Oulaisten, Haapaveden ja Kärsämäen kun- on otettava huomioon, että Oulaisissa., Haapa-
27492: tien alueella on Pyhäjoen eteläpuolella sijait- vedellä ja Kärsämäellä on paljon työttömiä
27493: sevien kylien kautta kulkevaksi aikojen ku- eikä muita suurempia töitä ole avattu, joten
27494: luessa muodostunut jonkinlainen kylätie. tietyömaan avaaminen on sitäkin tärkeäm-
27495: Asutuksen laajetessa ja muutoinkin olosuh- pää.
27496: teiden muuttuessa on tien merkitys ja tarve Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
27497: yhä lisääntynyt. Siitä johtuen ovatkin alussa
27498: mainitut kunnat aikoinaan ehdottaneet tie- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27499: vesirakennushallitukselle tämän tiensuunnan tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
27500: tutkimista ja yleisen maantien rakentamista kan arviomäärärahan Oulaisista Kär-
27501: Pyhäjoen eteläpuolitse Oulaisista Haapa- sämäen Venetpaloon Pyhäjoen etelä-
27502: veden ja Kärsämäen kautta Venetpalon ky- puolitse rakennettavan maantien pi-
27503: lään. Puheena oleva maantie tukisi sen vai- kaista rakennustöiden aloittamista var-
27504: kutusalueeseen kuuluvia talouksia. Lisäksi ten.
27505: HeLsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
27506:
27507: Yrjö Murto. Pentti Liedes.
27508: Antti Kinnunen. Irma Torvi.
27509: 2046
27510:
27511: IV,735. - Rah.al. N:o 601.
27512:
27513:
27514:
27515:
27516: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
27517: miseksi Multian kunnan Sydänmaan maantieltä Keuruun
27518: kunnan Pihtisulun-Tieahon maantielle.
27519:
27520:
27521: E d u s k u n n a ll e.
27522:
27523: Multian pitäjän Vehkon kylän sekä Keu- Iåsäksi tien raJkentaminen turvaa kulkuyhtey-
27524: ruun pitäjän Liesjärven kylän asukkaat ovat det useille kymmenille pienviljelijätalouk-
27525: ryhtyneet toimenpiteisiin maantien rakenta- silie, joilta se nykyään puuttuu. Edelleen
27526: miseksi Multian Sydänmaan maantieltä Keu- tien v'aikutuspiiriin kuuluu merkittävän laa-
27527: ruun Pihtisulun-Tieahon maantielle. Tämä jat metsäalueet. Väestö tämän uuden tien
27528: 6.s km:n pituinen tiesuunta on alustavasti varrella on vähävaraista pienviljelijäväestöä,
27529: tutkittu ja merkitty. Summittainen rakennus- joten tien rakentaminen muodostuisi heille
27530: töiden kustannusarvio päättyy 11000 000 ylivoimaiseksi tehtäväksi.
27531: markka:an. Suunniteltu yhdystie tulee huo- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
27532: mattavasti lyhentämään kauttakulkuyhteyttä
27533: Multian kirkolta Myllymäelle suuntautuvassa että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27534: liikenteessä. Näin ollen rakennettava tie tu- tulo- ja menoarvioon 11 000 000 mar-
27535: lee olosuhteiden pa;kosta muodostumaan mer- kan määrärahan maantien rakentami-
27536: kittäväksi kauttakulkutieksi, jonka llakenta- seksi Multian Sydänmaan maantieltä
27537: minen sellaisenaan puolustaa paikkaansa. Pihtisulun-Tieahon maantielle.
27538: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
27539:
27540: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
27541: 2047
27542:
27543: IV,736. - Rah.al. N:o 602.
27544:
27545:
27546:
27547:
27548: Koivunen ym..: Määrärahan osoittamisesta Kanavuoren-
27549: Kelkkamäen maantien rakentamista varten.
27550:
27551:
27552: E d u s k u n n a ll e.
27553:
27554: Kanavuoren-Keikkamäen maantien raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27555: nussuunnitelma on valmistunut sellaiselle as- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
27556: teelle, että työt voitaisiin aloittaa. Kun hal- kan siirtomäärärahan Kanavuoren-
27557: litus kuitenkaan ei ole talousarvioesitykses- Kelkkamäen maantien rakennustöiden
27558: sään osoittanut tarkoitukseen määrärahaa, aloittamiseksi.
27559: ehdotamme, viittaamalla toivomusaloitteen
27560: n :o 521/54 perusteluihin,
27561: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
27562:
27563: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
27564: 2048
27565:
27566: IV,737. - Rah.al. N:o 603.
27567:
27568:
27569:
27570:
27571: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden-Länki-
27572: pohjan tieosuuden korjaamiseen.
27573:
27574:
27575: E d u s k u n n a ll e.
27576:
27577: Eräs Pohjois-Hämeen vilkkaimmin liiken- tömien työhön sijoittamisenkin, mutta ennen
27578: nöityjä maanteitä on Tampereen-Oriveden kaikkea liikenteen turvallisuuden vuoksi olisi
27579: -Jämsän-Jyväskylän valtatie. Tämän tien, tien perusteelliseen korjaukseen ryhdyttävä
27580: Oriveden kirkonkylän ja Länkipohjan välinen viipymättä.
27581: osuus on kapea ja on siinä useita jyrkkiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27582: mäkiä ja liikenteelle hyvin vaarallisia mut- nioittaen,
27583: kia. Pahimpiakaan mutkia ei ole ryhdytty
27584: oikaisemaan, koska tietä varten on laajempi että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27585: korjaussuunnitelma, jonka mukaan tie jou- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
27586: dutaan useissa kohdin rakentamaan kokonaan kan määrärahan Tampereen-Jyväs-
27587: uudelleen, mutta tarvittavia määrärruhoja ei kylän valtatien Oriveden ja Länkipoh-
27588: ole vielä myönnetty. Kyseisten seutujen työt- jan väUsen osuuden perusteellisen kor-
27589: jauksen aloittamiseksi.
27590: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
27591:
27592: Leo Suonpää. Elli Stenberg. Usko Seppi.
27593: 2049
27594:
27595: IV,738. - Rah.al. N:o 604.
27596:
27597:
27598:
27599:
27600: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viinamäen-Siika-
27601: järven maantien rakentamiseen.
27602:
27603:
27604: E d u s k u n n a 11 e.
27605:
27606: Maantien rakentaminen Pielaveden kunnan rakennustöiden tultua loppuun suoritetuksi
27607: Viinamäestä Siikajärven seudulle Iisalmen tien rakentamisen merkitys liikenteelle muo-
27608: maalaiskunnassa olisi välttämättä suoritettava dostuu ensiarvoiseksi. Toimenpide avaisi pa-
27609: liikenneyhteyksien lyhentämiseksi ja seudun remmat mahdollisuudet asutustoiminnan har-
27610: taloudellisten kehittymisehtojen parantami- joittamiselle. Seudun pienmetsänomistajille
27611: seksi. Matka Pielavedeltä ja Kiuruvedeltä se merkitsisi metsistä saatavan tulon lisään-
27612: Iisalmeen lyhenisi lähes 30 km. Lyhentynyt tymistä.
27613: liikenneyhteys avautuisi Pohjois-Keiteleen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
27614: kautta aina Pihtiputaalle saakka. Rakenta-
27615: malla maantietä 9 km tulisi kahden valta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27616: maantien välinen liikenneyhteys ja seudun tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
27617: tiekysymys ratkaistuksi. ltikkasalmen sillan kan määrärahan V iinamäen-Siikajär-
27618: ven maantien rakentamista varten.
27619: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
27620:
27621: Juho Rytkönen. Esa Hietanen.
27622:
27623:
27624:
27625:
27626: 84
27627: 2050
27628:
27629: IV,739. - Rah.al. N:o 605.
27630:
27631:
27632:
27633:
27634: Rapio ym..: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Satakunnan
27635: kunnan- ja kyläteiden parantamiseen.
27636:
27637:
27638: E d u s k u n n a ll e.
27639:
27640: Pohjois-Satakunnan tieolot ovat vielä erit- vityöttömyyskautena suorittaa, olisi entisten
27641: täin huonolla kannalla. Vain harvoissa kun- teiden parantamiseen ja uusien rakentami-
27642: nissa kylätiet on otettu kunnan hoitoon. seen osoitettava varoja valtiovallankin ta-
27643: Mutta kunnillekin teiden hoito muodostuu holta runsaammin jo työttömyydenkin tor-
27644: raskaaksi ja kuntalaisten verotusta lisääväksi. juntaa ajatellen. Työttömyyttä näillä seu-
27645: Harvaan asuttujen syrjäseutujen asukkai- duilla talviaikoina on ollut aina hyvin run-
27646: den raskaimpia rasituksia onkin pitkien, huo- saasti ja niin tulee nytkin ilmenemään, sillä
27647: nopohjaisten tieosuuksien kunnostaminen. sitä on jo tämän kesänkin aikana ilmennyt.
27648: Monin paikoin huonojen ja kokonaan kun- Uuden tielain säädösten suomat helpotukset
27649: nostamattomien teiden piirissä asumaan jou- ovat vielä kaukaiset ja sitäpaitsi sekä kun-
27650: tuvat eivät voi saada järjestymään edes mai- nille että kyläteiden osakkaille veivoittavia
27651: donkuljetustaan meijeriin. Huonoista teistä rasitteita asettavia, ennenkuin tiet voidaan
27652: johtuvat kuljetusvaikeudet pakottavat siis ottaa valtion hoitoon.
27653: kotivoin valmistukseen, jonka markkinointi Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
27654: tuottaa suuria vaikeuksia ja aiheuttaa tulon
27655: vähennystä, koska kotivoin valmistajat jää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27656: vät osattomiksi siitä edusta, jota esim. maito- tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
27657: taloustuotteiden kauppaan saannin edistämi- markan arviomäärärahan käytettäväksi
27658: seksi jaetaan. Pohjois-Satakunnan kunnan- ja kylä-
27659: Kun tietyöt ovat olleet yleensä myös sel- teiden parantamiseen ja uusien raken-
27660: laisia työttömyyskohteita, joita on voitu tal- tamiseen.
27661: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
27662:
27663: Pertti Rapio. Mauri Ryöm.ä.
27664: Irma Rosnell. Irma Torvi.
27665: 2051
27666:
27667: IV,74o. - Rah.al. N:o 606.
27668:
27669:
27670:
27671:
27672: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Kovelahden-Kar-
27673: vian maantien parannustöiden suorittamiseen Ikaalisten
27674: kunnassa.
27675:
27676:
27677: E d u s k u n n a ll e.
27678:
27679: Raha-asia-aloitteessa n:o 427 (v. 1952) oli liikenteenkin ylläpitäminen vaatisi tämän-
27680: pyydetty määrärahoja v: n 1953 tulo- ja kin tienparannustyön jatkamista. Kun ko.
27681: menoarviossa varattavaksi Ikaalisten Kove- tienosalle on olemassa rakennussuunnitel-
27682: lahden ja Karvian välisen maantierakennuk- mat ja työt muutenkin saatu jo alulle, niin
27683: sen toimeenpanoa varten. Kekkosen kolmas olisi nyt taloudellisesti parantuneissa oloissa
27684: hallitus osoitti työttömyysmäärärahoista n. 10 saatava määrärahat myös tämän maantien
27685: milj. markkaa vuodeksi 1953, minkä mukai- rakentamiseen sekä keskeneräisiksi jääneitten
27686: sesti ko. maantien parannustyöt saatettiin tienparannustöitten jatkamiseen.
27687: mainittuna vuonna käyntiin Mansoniemen ja Edellä olevaan sekä rah.al. n:o 431 (1952)
27688: Kovelahden sekä Kovesjoen välisellä alueella. viitaten saamme kunnioittaen ehdottaa,
27689: Kuitenkin seuraava hallitus keskitti toimen-
27690: piteet tierakennusalalla pika- ja valtateitten että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27691: rakentamistöihin, ja näin tämäkin laajoja tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
27692: metsäseutuja ja asutusseutuja koskeva tien- markan määrärahan Ikaalisten Kove-
27693: parannushanke sai jäädä keskeneräiseksi, lahden Kovesjoen-Karvian liikenne-
27694: vaikka käytännöllinen tarve, niin metsäntuot- tien kesken jääneen tienparannustyön
27695: teiden kuljetus kuin tavara- ja henkilö- jatkamiseen Ikaalisten kunnassa.
27696: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
27697:
27698: Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen.
27699: 2052
27700:
27701: IV,741. - Rah.al. N:o 607.
27702:
27703:
27704:
27705:
27706: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Kihniön-Karvian
27707: maantien rakentamiseen.
27708:
27709:
27710: E d u s k u n n a 11 e.
27711:
27712: Rah. aloitteessa n:o 431 (v. 1952) on pyy- yli 20 km sekä helpottaisi näitten seutujen
27713: detty määrärahoja Kihniön-Karvian välisen laajojen metsävarojen taloudellisempaa käyt-
27714: yhdysliikennemaantien rakentamiseen. V. 1953 töä kuin myös työllisyystilannetta maini-
27715: Kekkosen kolmas hallitus myönsikin työttö- tuissa kunnissa, niin olisi tienparannustyötä
27716: myysvaroista n. 10 milj. markkaa ko. maan- heti jatkettava. Mainittakoon, että ko. tiera-
27717: tien rakentamiseen, ja saatettiin rakennustyöt kennusta varten on tie- ja vesirakennushalli-
27718: alulle Kihniön ja Parkanon kuntien alueella. tuksella ja asianomaisella tiepiirillä suunni-
27719: Kuitenkin seuraava hallitus keskitti maantie- telmat ja kustannusarviot, joten työt on mah-
27720: rakennustyöt pääasiassa valta- ja pikamaan- dollisuus saada käyntiin, jos määrärahoja
27721: teitten rakentamiseen, ja näin ko. maantie- saadaan.
27722: rakennustyöt ovat seisoneet. Edellä olevaan sekä rah.al. n: o 431 ( v.
27723: Kun nyt taloudelliset suhdanteet muuten- 1952) perusteluihin viitaten saamme ehdot-
27724: kin ovat parantuneet, ja kun tällä kolmen taa,
27725: kunnan, Kihniön, Parkanon ja Karvian että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27726: kunnan alueella olevalla tiellä olisi laaja kan- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
27727: santaloudellinenkin merkitys, sen rakentami- markan määrärahan Kihniön-Pohjois-
27728: nen liikennekuntoon nim. lyhentäisi mm. Kih- Parkanon--Karvian liikennetien ra-
27729: niön ja Karvian pitäjien välistä liikennettä kentamistöiden jatkamise-en.
27730: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1954.
27731:
27732: Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen.
27733: 2053
27734:
27735: IV,742, - Rah.al. N:o 608.
27736:
27737:
27738:
27739:
27740: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
27741: miseksi Ahteensalmelta Pihlajaveden-Valkeajärven maan-
27742: tiehen.
27743:
27744:
27745: E d u s k u n n a 11 e.
27746:
27747: Pihlajaveden kunnassa, Pihlajaveden jär- jöille olisi ylivoimainen tehtävä tien ra;kenta-
27748: ven pohjoispuolella, on varsin laaja, kunnolli- minen kauttakulkev,aa liikennettä tyydyttä-
27749: sia tieyhteyksiä vaiLla oleva asutusalue. Ti- vään kuntoon, jollainen tiestä ehdottomasti
27750: lanne korjautuisi merkittävästi, jos n.. 18 pitäisi tulla, koska se Y'hdistäisi toisiinsa
27751: km: n pituinen .Athteensalmen seuduilta Pih- kaksi valtion hallussa olevaa maantietä. Krm
27752: lajaveden-Virtain maantiestä lähtevä ja ei ole mitään syytä viivytellä tämän tien ra-
27753: Pihlajaveden-Vaikeajärven maantien lähet- kentamista, niin ehdotamme,
27754: tyville päättyvä tie rakennettaisiin liikenne-
27755: kelpoiseen kuntoon. Tien alkupäästä noin että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27756: 9 km on autoilla liikennöitävässä kunnossa, tu~o- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
27757: seuraavat 6 km jonkin verran heikompaa, kan määrärahan maantien rakennus-
27758: varsinkin syksyi:sin ja keväisin aivan vai- töiden aloittamiseksi Pihlajaveden poh-
27759: keasti liikennöitävää, ja loppu 3 km kokonaan joispuolitse Ahteensalmelta Pihlaja-
27760: tietöntä. Seudun vähävaraisille pien,viljeli- veden-Valkeajärven maan tiehen.
27761: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
27762:
27763: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
27764: 2054
27765:
27766: IV,743. - Rah.al. N:o 609.
27767:
27768:
27769:
27770:
27771: Tauriainen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
27772: seksi Suomussalmella Kiannan vesistön itäpuolitse Juntus-
27773: rantaan.
27774:
27775:
27776: E d u s k u n n a ll e.
27777:
27778: Vuoden 1954 valtiopäiville jätetyn toivo- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
27779: musaloitteen n: o 553 perusteluihin viitaten kan määrärahan töiden aloittamiseksi
27780: ehdotan kunnioittaen, Suomussalmen Kiannan vesistön i:tä-
27781: puolitse suunnitellulla maantiellä.
27782: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
27783: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1954.
27784:
27785: Hannes Tauriainen.
27786: VALTIOPÄIVÄT
27787: 1954
27788:
27789: LIITTEET
27790: I
27791:
27792: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ TALOUSELÄMÄN
27793: SÄÄNNOSTELEMISTÄ JA HUONEENVUOKRIEN SÄÄNNöSTELYN
27794: LOPETTAMISTA KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
27795:
27796:
27797:
27798:
27799: HELSINKI 1955
27800: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
27801:
27802:
27803: 85
27804: 2057
27805:
27806: I,H. - Lak.al. N:o 186.
27807:
27808:
27809:
27810:
27811: Murto ym.: Ehdotukset laiksi talouselämän säännöstelemi-
27812: sestä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain muuttamisesta
27813: ja laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä.
27814:
27815:
27816: Eduskunnalle.
27817:
27818: Talouselämän säännöstelemisestä poikkeuk- kenut työttömyystöissä olevien työläisten oi-
27819: sellisissa oloissa annetun lain eli valtalain keuksia. Tällaisen valtuuden säilyttäminen
27820: tarkoituksena on esitetty olevan väestön toi- laissa on tarpeetonta samoin kuin niiden
27821: meentulon ja maan talouselämän turvaami- valtuuksien, jotka antavat hallitukselle mah-
27822: nen. Kumpaakaan näistä tarkoituksista ei dollisuuden lakko-oikeuden kieltämiseen ja
27823: käytännössä ole toteutettu. työaikalakien rikkomiseen. Hallitukselle on
27824: Valtalain sisältämien valtuuksien antami- sen sijaan hyödyllistä saada valtuudet työn-
27825: sen hallitukselle on aina katsottu olevan antajain veivoittamisesta osallistumaan työt-
27826: poikkeuksellisen toimenpiteen, josta mahdol- tömyystöiden järjestämiseen sekä valtion
27827: lisimman pian pitäisi vapautua. Tästä joh- ohella suorittamaan kustannukset työttömyy-
27828: tuen mainittu laki on annettu aina vuodeksi den torjunnasta.
27829: kerrallaan. Vaikka kokemus osoittaakin, että Valtalakiin sisältyy edelleenkin hinta- ja
27830: valtalakia etupäässä on käytetty viime vuo- palkkasäännöstelyä koskeva valtuus. Vaikka
27831: sien aikana työtätekevien elintason alentami- hintasäännöstelyn merkitys onkin huomatta-
27832: seksi ja työläisten kurissa pitämiseksi, niin vasti pienentynyt, on hintojen alentamiseksi
27833: valtalakiin sisältyy kuitenkin määräyksiä, edelleenkin tarpeen valvontavaltuudet halli-
27834: kuten huoneenvuokrasäännöstelymääräykset, tukselle. Palkkojen säännöstelemiseksi halli-.
27835: joiden edelleen jatkaminen on kansan toi- tuksella tulisi olla suoranainen velvoitus ryh-
27836: meentulon kannalta tarpeellista.. tyä toimenpiteisiin, jotka turvaisivat työn-
27837: Hallitus on antamassaan valtalakiesityk- tekijöille määrätyn minimipalkkatason. Nämä
27838: sessä poistanut tarvikkeiden jakelusäännös- valtuudet eivät kuitenkaan saisi ulottua niin
27839: telystä aikaisemmin olleet valtuudet, mikäli pitkälle, että siten rajoitettaisiin työntekijä-
27840: kysymyksessä ei ole ulkomaankauppa. Edel- ja työnantajajärjestöjen oikeutta vapaasti
27841: leen hallitus on poistanut rakennussäännös- sopia keskenään näitä minimipalkkoja kor-
27842: telyn. Molemmat nämä toimenpiteet ovat keammistakin palkoista. Näin ollen halli-
27843: hyväksyttäviä ja vastaavat SKDL: n edus- tuksen valtuuksia palkkasäännöstelystä on-
27844: kuntaryhmän aikaisemmin esittämiä näkö- kin tähän suuntaan rajoitettava.
27845: kantoja. Sen sijaan hallitus ei ole vieläkään Huoneenvuokrasäännöstelyyn nähden on
27846: luopunut pyöreän puutavaran vientisäännös- SKDL:n eduskuntaryhmä jatkuvasti ollut
27847: telystä siitä huolimatta, että tällä säännös- sitä mieltä, että asuntopulan pitkäaikainen
27848: telyllä on haitalliset vaikutukset talonpoi- luonne tekee aiheelliseksi laatia erityisen
27849: kaistolle ja pienyrittäjille. huoneenvuokrasäännöstelylain irrallisena val-
27850: Valtalakiin sisältyy edelleenkin valtuus talaista.
27851: hallitukselle antaa kunnille työttömyydestä Kaiken edellä olevan nojalla esitämmekin,
27852: aiheutuvia velvoituksia ja rasituksia. Tätä
27853: valtuutta hallitus on käyttänyt tavalla, joka että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27854: on saattanut kuntien talouden erittäin suu- vat lakiesitykset:
27855: riin vaikeuksiin sekä useissa tapauksissa pol-
27856: 2058 I, 15. - Talouselämän säännösteleminen.
27857:
27858:
27859:
27860: Laki
27861: talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain muuttamisesta.
27862: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
27863: säädetyllä tavalla, muutetaan talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa
27864: 6 päivänä toukokuuta 1941 annetun lain 1 ja 8 §, sellaisina kuin ne ovat muutet-
27865: tuina 31 päivänä joulukuuta 1953 annetussa laissa (545/53), ja 2 §,sellaisena kuin se on
27866: · 22 päivänä joulukuuta 1951 annetussa laissa (652/51), näin kuuluviksi:
27867: 1 §. tai muita maksuvälineitä, arvopapereita ja
27868: Valtioneuvostolla on valta väestön toi- saaruisoikeuksia tai -todisteita.
27869: meentulon tai maan talouselämän turvaami- Tämän lain nojalla annetuilla määräyk-
27870: seksi sillä älköön rajoitettako Suomen kansalaiselle
27871: 1) sopivin keinoin säännöstellä kaikenlais- kuuluvaa oikeutta luvallisen elinkeinon har-
27872: ten tarvikkeiden vientiä ja tuontia, pyöreän joittamiseen, vaan on siitä voimassa, mitä
27873: puutavaran vientiä lukuunottamatta, sekä, erikseen on säädetty.
27874: milloin erityiset syyt sitä vaativat, tuonti- Valtioneuvostolla on valta määrätä, minkä
27875: polttoaineiden kauppaa ja muuta luovutusta, elimen on huolehdittava tämän lain nojalla
27876: kulutusta, hallussapitoa, kuljetusta ja laa- annettujen määräysten täytäntöönpanm;ta,
27877: tua; velvoittaa kunnat asettamaan toimihenkilöitä
27878: 2) antaa määräyksiä 1 kohdassa tarkoitet- säännöstelymääräysten paikallista toimeenpa-
27879: tujen tarvikkeiden takavarikoiunista taikka noa varten, niin myös antaa määräykset
27880: luovuttamisesta valtiolle tahi tuotantoa tai sellaisten toimihenkilöiden tehtävistä ja toi-
27881: kulutusta varten sekä takavarikoidun tai minnasta.
27882: luovutettavaksi määrätyn omaisuuden huol- Valtioneuvosto voi asettaa toimikuntia
27883: losta; päättämään valtioneuvoston tarpeelliseksi
27884: 3) säännöstellä ja ohjata sähkövoiman tuo- katsomassa laajuudessa vienti- ja tuontilu-
27885: tantoa, laatua, siirtoa, luovutusta ja kulu- pien myöntämisestä ja kauppamerenkulun
27886: tusta tai antaa määräyksiä niiden säännös- ohjaamisesta ja merenkulkuun liittyvien
27887: telystä, niin myös määrätä voimalaitoksen muiden asiain keskitetystä hoitamisesta.
27888: omistaja tai haltija suorittamaan sellaisia
27889: toimenpiteitä, jotka ovat tarpeellisia veden 2 §.
27890: juoksun ja patoamiskorkeuksien säännöstele- Hintatason nousun estämiseksi ja oikeu-
27891: miseksi, ei kuitenkaan ilman omaa suostu- denmukaisen palkkatason aikaansaamiseksi
27892: mustaan toimittamaan uudis- ja muutosra- ja ylläpitämiseksi valtioneuvostolla on valta
27893: kennustyötä; säännöstellä tarvikkeiden hintoja ja maksuja
27894: 4) antaa määräyksiä yksityisille työnanta- sekä palkkauksia.
27895: jille tuotannon käynnissä pitämiseksi tahi Valtioneuvosto voi asettaa toimikunnan
27896: lisäämiseksi sekä näiden ja kuntien veivoit- päättämään valtioneuvoston tarpeelliseksi
27897: tamisesta huolehtimaan muilla toimenpiteillä katsomassa laajuudessa hintojen ja maksu-
27898: työttömyyden torjumisesta samoin kuin mää- jen alentamisesta sekä palkkauksen korotta-
27899: räyksiä siitä, missä määrin yksityiset työn- misesta. Toimikunnan jäsenistä tulee kaksi
27900: antajat valtion ohella osallistuvat työttö- kolmasosaa olla työntekijä- ja pienviljelijä-
27901: myyden torjunnasta aiheutuviin kustannuk- järjestöjen esittämiä.
27902: siin, sekä määräyksiä työnvälitystoiminnan Valtioneuvosto nimittää myös hintojen val-
27903: järjestäruisestä; vontatoimikunnan valvomaan hintojen sään-
27904: 5) määrätä, että sellaisia tarvikkeita, nöstelemisestä annettujen määräysten täy-
27905: joista voidaan olettaa syntyvän puutetta, täntöönpanoa. Hintojen valvontatoimikunta
27906: saadaan rajoituksetta tai tarpeellisiksi katso- on 13-jäseninen ja siihen kuuluu 9 työväen-
27907: tuin rajoituksin tullitta tai aleunetuin tulli- ja pienviljelijäjärjestöjen hyväksymää sekä
27908: maksuin tuoda maahan. 4 tuottaja- ja liikemiespiirien edustajaa.
27909: Tarvikkeilla tarkoitetaan tässä laissa kai- Palkkauksen suuruutta määrättäessä on
27910: kenlaista irtainta omaisuutta, paitsi rahaa otettava huomioon, että palkkojen minkään-
27911: !,15, - Murto ym. 2059
27912:
27913: lainen alentaminen ei ole sallittua ja että 8 §.
27914: nykyiset työehtosopimuksissa tai muuten Tämä laki on voimassa vuoden 1955 lop-
27915: asianmukaisessa järjestyksessä määrätyt pal- puun, jolloin myös sen nojalla annetut mää-
27916: kat korotetaan viime vuosien aikana tapah- räykset lakkaavat olemasta voimassa. Ase-
27917: tunutta elinkustannusten nousua vastaaviksi. tuksella voidaan kuitenkin määrätä, että lain
27918: Työntekijä- ja työnantajajärjestöillä on oi- sekä sen nojalla annettujen määräysten so-
27919: keus sopia näin määrättyjä vähimmäispalk- veltaminen on jo sitä ennen lakkaava.
27920: koja korkeammistakin palkoista. Palkkojen
27921: ja hintojen väliset suhteet tarkistetaan kuu- Edellä oleva laki talouselämän säännöste-
27922: kausittain niin, että elinkustannusindeksin lemisestä poikkeuksellisissa oloissa annetun
27923: noustua suoritetaan vastaava palkkojen ko- lain muuttamisesta tulee voimaan 1 päivänä
27924: rotus. tammikuuta 1955.
27925:
27926:
27927:
27928:
27929: Laki
27930: huoneenvuokrien säännöstelystä.
27931: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä mää-
27932: rätyllä tavalla, säädetään:
27933: 1 §. vuokralaisen käyttöön huoneisto, jonka tämä
27934: Valtioneuvostolla on valta väestön toimeen- kohtuuden mukaan voi hyväksyä,
27935: tulon turvaamiseksi ja asuntokurjuuden lie- 2) jos talo, missä huoneisto on, aiotaan
27936: vittämiseksi säännöstellä rakennusten ja nii- kokonaan tai osaksi uudestaan rakentaa tai
27937: den osien vuokria ja niihin rinnastettavia huoneisto jakaa pienempiin osiin ja pätevät
27938: tai liittyviä maksuja ja korvauksia, rajoittaa syyt puoltavat uudestaan rakentamista tai
27939: irtisanomisoikeutta ja antaa määräyksiä jakamista, kuitenkin edellyttäen, että vuok-
27940: muista huoneenvuokrasuhdetta koskevista ralaiselle voidaan luovuttaa huoneisto, jonka
27941: seikoista sekä rakennusten ja niiden osien tämä kohtuudella voi hyväksyä; tai
27942: käytöstä tai luovuttamisesta toisen käyttöön, 3) jos liike-, tehdas- tai niihin verrattavan
27943: ei kuitenkaan sellaisten omakotirakennusten huoneiston vuokranantaja välttämättä tar-
27944: osalta, jotka ovat valmistuneet tammikuun vitsee huoneiston omaan käyttöönsä tai ylei-
27945: 1 päivän 1949 jälkeen. nen etu vaatii huoneiston käyttämistä muu-
27946: hun tarkoitukseen.
27947: 2 §. Milloin 1 momentin 1 kohdassa tarkoite-
27948: Mikäli vuokranantajan oikeus vuokrasopi- tussa tapauksessa on ilmeistä, että vuokran-
27949: muksen irtisanomiseen tehdään tämän lain antaja tai hänen perheellinen lapsensa ei
27950: nojalla annettujen säännösten perusteella vi- tarvitse koko huoneistoa, voidaan irtisano-
27951: ranomaisten suostumuksesta riippuvaksi tai misoikeus tai oikeus vuokrasuhteen jatka-
27952: vuokranantaja veivoitetaan viranomaisen matta jättämiseen rajoittaa koskemaan vain
27953: määräyksestä jatkamaan päättynyttä vuokra- osaa huoneistoa.
27954: suhdetta, ei vuokranantajalta saa kieltää ir- Jos vuokranantaja, joka 1 momentin 1
27955: tisanomisoikeutta eikä häntä velvoittaa jat- kohdassa mainitun syyn perusteella on saa-
27956: kamaan vuokrasuhdetta, nut luvan irtisanoa huoneistossa asuvan
27957: 1) jos vuokranantaja, joka omistaa talon vuokralaisen vuokrasuhteen, luovuttaa tuon
27958: tahi määrätyn asuinhuoneiston hallintaan oi- huoneistonsa omistusoikeuden ennen kuin
27959: keuttavat osakkeet, haluaa saada talostaan vuosi on kulunut siitä, kun irtisanottu vuok-
27960: tai osakehuoneistostansa asunnon itselleen tai ralainen on huoneistosta muuttanut, tai kei-
27961: perheelliselle lapselleen ja hän tai hänen nottelutarkoituksessa vuokraa sen toiselle,
27962: lapsensa on välttämättömän asunnon tar- voi huoneenvuokralautakunta julistaa sano-
27963: peessa, edellyttäen, että voidaan luovuttaa tun huoneiston vapaana olevaksi ja määrätä
27964: 2060 1,15. - Talouselämän säännösteleminen.
27965:
27966:
27967: sen annettavaksi vuokralle valitsemalleen 7 §.
27968: vuokralaiselle. Kun tämän lain nojalla on julkaistu sel-
27969: laisia säännöksiä, joiden antamiseen hallitus-
27970: 3 §. muodon mukaan eduskunnan myötävaikutus
27971: Huoneenvuokrat tai niihin rinnastettavat on tarpeen, on niistä viipymättä ilmoitettava
27972: maksut ja korvaukset on niitä säännöstel- eduskunnan puhemiehelle, jonka on saatet-
27973: täessä määrättävä niin, että joulukuun 1 päi- tava ne eduskunnan tietoon heti tahi, jollei
27974: vänä 1954 vallinnutta vuokratasoa ei nos- eduskunta ole koolla, niin pian kuin se on
27975: teta. kokoontunut, ja on ne kumottava, jos edus-
27976: Vähävaraiselle perheelliselle vuokralaiselle kunta niin päättää.
27977: voidaan hinnantasausrahastosta suorittaa
27978: vuokran tasausta. 8 §.
27979: Tämän lain nojalla annettujen saannös-
27980: 4 §. ten rikkomisesta sekä huoneenvuokrasäännös-
27981: Valtioneuvoston asiana on antaa määräyk- telyviranomaisille tahallaan annetuista vää-
27982: set menettelystä ja muutoksen hausta sekä ristä tiedoista, joilla on ollut vaikutusta
27983: siitä, mitkä viranomaiset huolehtivat täytän- asian ratkaisemiseksi asianomaisen eduksi,
27984: töönpanosta, ja velvoittaa kunnat asettamaan rangaistaan säännöstelyrikosten rankaisemi-
27985: sitä varten lautakuntia ja toimihenkilöitä sesta annetun lain mukaan.
27986: sekä määrätä niiden tehtävistä ja toimin-
27987: nasta. 9 §.
27988: Valtioneuvosto voi myös antaa määräyksiä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
27989: tarkastusten toimittamisesta ja ilmoitusvel- kuuta 1955, ja se on voimassa vuoden 1955
27990: vollisuudesta, milloin se on tarpeen tässä loppuun, jolloin sen nojalla annetut mää-
27991: laissa edellytettyjä toimenpiteitä tai tämän räykset lakkaavat olemasta voimassa. Kui-
27992: lain nojalla annettujen määräysten toimeen- tenkin voidaan asuinhuoneistoja koskeva
27993: panoa ja valvontaa varten. vuokrasuhde, jonka osalta säännöstely lak-
27994: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja mää- kaa, vuoden kuluessa sen jälkeen irtisanoa
27995: räyksiä annettaessa ja niissä olevia valtuuk- vain päättyväksi kolmen kuukauden kulut-
27996: sia käytettäessä on otettava huomioon, että tua sen kuukauden päättymisestä, jonka ai-
27997: valtioneuvoston tämän lain alaan kuuluvissa kana irtisanominen on toimitettu, jolleivät
27998: asioissa ratkaisuvaltaa käyttämään asetta- asianomaiset tämän lain voimaantulon jäl-
27999: missa elimissä tulee puheenjohtajan lisäksi keen ole muusta irtisanomisesta sopineet.
28000: olla vähintään 4 jäsentä, joista % on vuok- Talouselämän säännöstelemisestä poikkeuk-
28001: ralaisten ja % vuokranantajapiirien edus- sellisissa oloissa 6 päivänä toukokuuta 1941
28002: tajia. annetun lain (303/41), sellaisena kuin ~>e
28003: 5 §. on muutettuna 31 päivänä joulukuuta 1953
28004: Tämän lain nojalla asetettavien viran- (545/53), nojalla huoneenvuokrasäännöste-
28005: omaisten päätöksistä voidaan viimeisenä va- lystä annetut säännökset ja määräykset,
28006: litusasteena valittaa korkeimpaan oikeuteen. jotka ovat voimassa tämän lain voimaan tul-
28007: lessa, ovat noudatettavina, kunnes niitä
28008: 6 §. asianomaisessa järjestyksessä muutetaan tai
28009: Sitoumus, sopimus tai muu välipuhe, joka ne kumotaan, ei kuitenkaan, mikäli ne kos-
28010: tehdään vastoin tämän lain nojalla annet- kevat häätöjen toimeenpanoa. Tämän lain
28011: tuja määräyksiä taikka jonka tarkoituksena kanssa ristiriidassa olevat määräykset on ku-
28012: on näiden määräysten kiertäminen, olkoon mottava kuukauden kuluessa tämän lain voi-
28013: mitätön. maan tulemisesta.
28014:
28015: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1954.
28016:
28017: Yrjö Murto. Matti Koivunen.
28018: Eino Tainio. Usko Seppi.
28019: Nestori Nurminen. Rainer Virtanen.
28020: J. Mustonen. Eino Roine.
28021: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Kujala.
28022: Toivo Niiranen. Esa Hietanen.
28023: Pauli Puhakka. Y. Enne.
28024: 2061
28025:
28026: 1,16. - Lak.al. N:o 187.
28027:
28028:
28029:
28030:
28031: E. Leikola ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokrien säännöste-
28032: lyn asteittaisesta lopettamisesta.
28033:
28034:
28035: E d u s k u n n a ll e.
28036:
28037: Hallituksen esityksessä n: o 108 on ehdo- syntymään ja kun toisaalta taas oman asun-
28038: tettu talouselämän säännöstelemisestä poik- non hankkimiseen taloudellisesti kykenevät
28039: keuksellisissa oloissa annetun lain, ns. saan- henkilöt eivät säännösteltyjen vuokrien hal-
28040: nöstelyvaltuuslain voimassaoloaikaa jatket- puuden vuoksi halua sijoittaa varoja uusien
28041: tavaksi vuoden 1955 loppuun. Tämän lain asuntojen rakentamiseen. Näin ollen uhkaa
28042: 1 § :n 1 momentin 3 kohdassa on valtioneu- asuntojen tuotanto jäädä pääasiallisesti val-
28043: vostolle annettu sisällykseltään laaja ja ylei- tion ja kuntien niskoille ja siis verovaroilla
28044: nen valtuus mm. huoneenvuokrien ja huo- rahoitettavaksi.
28045: neenvuokrasuhteiden säännöstelemiseen. Huo- Ei ole myöskään kiellettävissä, että liian
28046: neenvuokrakysymysten hoitamista varten ei alhaisiksi säännöstellyt vuokrat ja muut
28047: kuitenkaan enää nykyisin, olojemme vakiin- vuokrasäännöstelystä johtuvat vuokrananta-
28048: nuttua, ole tarpeen, että valtioneuvostolla jaan kohdistuvat rajoitukset ovat, samalla
28049: on mahdollisuus äkillisesti tehdä muutoksia kun ne ovat tehneet omistajalle mahdotto-
28050: voimassa oleviin määräyksiin, mikä näkö- maksi kiinteistönsä uudelleen rakentamisen
28051: kohta on ollut perusteena siihen, että lain- tai muutoin uusimisen siten, että siinä voisi
28052: säädäntöelimillemme kuuluvaa valtaa on nykyistä mukavammin saada itselleen asun-
28053: yleisluontoisin valtuussäännöksin uskottu val- non entistä suurempi henkilömäärä, johta-
28054: tioneuvostolle. Tällaisen mahdollisuuden tar- neet vanhoissa taloissa asuntopinta-alaan kat-
28055: peettomuutta osoittaa mm. se, että vuokra- soen entistä väljempään asumiseen. Tämä
28056: säännöstelyä koskeviin määräyksiin on. vuok- käy selvästi ilmi väestölaskennan tuloksista,
28057: rankorotuksia lukuunottamatta lähes neljän joiden mukaan keskimääräinen asumistiheys
28058: viime vuoden aikana tehty vain vähäisiä asutuskeskuksissa on täsmälleen sama kuin
28059: muutoksia. Näin ollen ei enää ole syytä ennen sotia eli 1.5 henkeä huonetta kohti.
28060: kysymyksessä olevan yleisen valtuuden säi- Kun otetaan huomioon, että säännöstelyn ul-
28061: lyttämiseen puheena olevassa laissa, vaan kopuolella olevissa kallisvuokraisissa asun-
28062: eduskunnan on itse määrättävä ainakin ne noissa asumistiheys on 1.s2 henkeä huonetta
28063: pääperiaatteet, joita eräiden kansalaisryh- kohti, täytyy asumistiheyden säännöstelyn-
28064: mien oikeuksia huomattavasti rajoittavassa alaisissa asunnoissa nyt olla huomattavasti
28065: vuokrasäännöstelyssä on noudatettava. Tämä pienempi kuin aikaisemmin. Tätä käsitystä
28066: on katsottava sopivimmin käyvän päinsä tukevat myös asuntohakemuksista tehdyt ti-
28067: poistamalla säännöstelyvaltuuslaista vuokra- lastot, joiden mukaan asunnon hakijoista
28068: säännöstelyä koskevat kohdat ja ottamalla 35 prosenttia halusi saada suuremman asun-
28069: tarvittavat säännökset erilliseen lakiin. non ja n. 20 prosenttia paremman tai muu-
28070: Huoneenvuokrasäännöstely on nyt ollut ten sopivamman asunnon.
28071: voimassa yli kolmetoista vuotta ja jo kauan Vuokrasäännöstelyn vuoksi ovat vähäva-
28072: on yleisesti oltu selvillä siitä, että tällä raiset nuoret avioparit, vanhukset ja yksi-
28073: säännöstelyllä ei saavuteta tarkoitettuja ta- näiset henkilöt käytännöllisesti katsoen ko-
28074: voitteita. Säännöstelystä johtuen yksityinen konaan vailla mahdollisuuksia oman asunnon
28075: asunnonrakennustuotanto on huolestuttavassa saamiseen, koska vuokralautakunta ei heille
28076: määrin supistunut, koska luonnostaan sellai- sitä järjestä eikä heillä ole varoja aravahuo-
28077: seen tuotantoon irroitettavissa olevia pää- neiston tai -omakotitalon hankkimiseen. Van-
28078: omia ei alhaisten vuokrien takia enää pääse hojen talojen tuottamattomuuden vuoksi me-
28079: 2062 !,16. - Vuokrasä.ä.nnöstely.
28080:
28081:
28082: nettävät valtio ja kunnat huomattavat vero- vuoden aikana eräät irtisanomista rajoittavat
28083: tulot, jotka vastannevat sitä miljardimäärää, säännökset olisivat voimassa. Vapaisiin oloi-
28084: jonka yhteiskunta kerää muilta veronmaksa- hin siirtymisen helpottamiseksi on lakiesityk-
28085: jilta ja käyttää aravamäärärahoina ns. so- seen otettu määräys, että vuokranantajana
28086: siaalisen asuntotuotannon rahoittamiseen. on oikeus heinäkuun 1 päivästä 1955 läh-
28087: Vähäisiä eivät ole myöskään ne kansantalou- tien eräin ehdoin itse ottaa vuokralainen va-
28088: delliset menetykset, jotka johtuvat satojen pautuneeseen asuntoon. Heinäkuun 1 päi-
28089: miljardien arvoisen vanhan asuntokannan vään 1955 mennessä säännöstellyt vuokrat
28090: rappeutumisesta. Voidaankin arvioida, että olisi nostettava sille tasolle, että ne vastaa-
28091: vuokrasäännöstelyn ylläpitäminen maksaa vat kohtuullisia käypiä vuokria. Lain mu-
28092: yhteiskunnalle vuosittain 10-13 miljardia kaan valtioneuvoston tulisi edellämainittuna
28093: markkaa. siirtymäkautenakin harkita mahdollisuutta
28094: Koska sekä säännöstelynalaisissa huoneis- vuokrasäännöstelyn alueelliseen lieventämi-
28095: toissa asuvien kannalta että uusien asunto- seen ja lakkauttamiseen.
28096: jen tuotannon järjestelyn vuoksi on tärkeätä, Edellä esitetyn perusteella ja viitaten esi-
28097: että ne suuntaviivat, joiden mukaan sään- tykseen n:o 108 sekä valtiopäiväjärjestyksen
28098: nöstely lakkautetaan, ovat ennakolta tiedossa, 32 § :ään ehdotamme, samalla kun sään-
28099: olisi säännöstelyn purkaminen toimitettava nöstelyvaltuuslain 1 §: n 1 momentin 3 kohta
28100: asteittain. Sen vuoksi ja kun kahden vuo- ja 1 §: n 5 momentti sekä muut huoneen-
28101: den siirtymäkautta on pidettävä riittävän vuokrasäännöstelyä koskevat säännökset pois-
28102: pitkänä, ehdotetaan jäljempänä olevassa laki- tetaan laista,
28103: ehdotuksessa huoneenvuokrasäännöstely mää-
28104: rättäväksi loppumaan vuoden 1955 päät- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28105: tyessä, kuitenkin niin, että vielä seuraavan van lakiehdotuksen:
28106:
28107:
28108: Laki
28109: huoneenvuokrien säännöstelyn asteittaisesta lopettamisesta.
28110: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 '§: ssä mää-
28111: rätyllä tavalla, säädetään:
28112: 1 §. 2 §.
28113: Vuoden 1954 päättyessä voimassa olevat Huoneenvuokrat ja niihin liittyvät tai
28114: säännöstelymääräykset, jotka koskevat huo- rinnastettavat maksut ja korvaukset on niitä
28115: neenvuokria ja niihin rinnastettavia tai liit- säännösteltäessä määrättävä niin, että nämä
28116: tyviä maksuja, huoneenvuokrasuhteita taikka tulot 1 päivänä heinäkuuta 1955 vastaavat
28117: rakennusten ja niiden osien käyttöä tai luo- korkoja sekä kiinteistön hoidosta ja raken-
28118: vuttamista toisen käyttöön, ovat, mikäli jäl- nusten kohtuullisesta kunnossa pysymisestä
28119: jempänä olevista säännöksistä ei muuta johtuvia menoja, joihin luetaan myöskin
28120: johdu, edelleen voimassa niillä paikkakun- verot sekä rakennusten tavanomaiset arvon-
28121: nilla, joista valtioneuvosto erikseen päättää, vähennykset.
28122: siinä laajuudessa kuin on katsottava olevan 3 §.
28123: välttämätöntä, ei kuitenkaan kauemmin kuin Vuoden 1955 alusta ei vuokranantajalta
28124: vuoden 1955 loppuun, jolloin ne lakkaavat saa kieltää irtisanomisoikeutta eikä häntä
28125: olemasta noudatettavina. velvoittaa jatkamaan vuokrasuhdetta:
28126: Asuinhuoneistoa koskeva vuokrasuhde voi- 1 a) jos vuokranantaja, joka on neljä
28127: daan vuoden 1956 aikana kuitenkin irtisanoa vuotta omistanut talon tahi määrätyn asuin-
28128: vain päättyväksi aikaisintaan kuuden kuu- huoneiston hallintaan oikeuttavat osakeyh-
28129: kauden kuluttua sen kuukauden päättymi- tiön tai asunto-osakeyhtiön osakkeet, haluaa
28130: sestä, jonka aikana irtisanominen on toimi- saada talostaan huoneiston tai osakehuoneis-
28131: tettu, jolleivät asianosaiset vuonna 1955 tai tonsa asunnoksi itselleen tai perheelliselle
28132: sen jälkeen ole muusta irtisanomisajasta so- lapselleen ja hän tai hänen lapsensa ovat
28133: pineet. välttämättömästi asunnontarpeessa; taikka
28134: 1,16. - E. Leikola ym. 2063
28135:
28136: 1 b) jos vuokranantaja, joka on yhden hallintaansa vain osa huoneistoa muun osan
28137: vuoden omistanut talon tai sellaiset osakkeet jäädessä siinä asuneiden, tämän jälkeen ali-
28138: kuin 1 a kohdassa tarkoitetaan, halutessaan vuokralaisiksi katsottavien henkilöiden tai
28139: asuntoa itselleen tai lapselleen tahi hyväk- osan näistä hallintaan.
28140: syttävästä syystä muulle henkilölle, luovut- Vuokranautajan tai hänen lapsensa on
28141: taa vuokralaisensa käyttöön toisen huoneis- katsottava olevan välttämättömästi asunnon
28142: ton eikä huoneiston vaihdon voida katsoa tarpeessa silloinkin, kun vuokranantaja tai
28143: huomattavasti huonontavan vuokralaisen toi- hänen lapsensa tarvitsee huoneiston saadak-
28144: meentulomahdollisuuksia tai muutoin olevan seen yhteisen asunnon aviopuolisonsa tai
28145: häntä kohtaan ilmeisesti kohtuutonta; huollettavanaan olevan muun perheenjäsenen
28146: 2) jos talo, missä huoneisto on, aiotaan kanssa.
28147: kokonaan tai osaksi uudestaan rakentaa tahi Jos asuinhuoneistoa koskevaan irtisanomi-
28148: asuinhuoneisto jakaa pienempiin osiin ja pä- seen tai vuokrasuhteen jatkamatta jättämi-
28149: tevät syyt puoltavat uudestaan rakentamista seen suostutaan, on vuokralainen niissä ta-
28150: tai jakamista; pauksissa, joita 1 momentin 1 a ja 1 b, 4
28151: 3) jos liike-, tehdas- tai niihin verratta- sekä 8 kohdassa tarkoitetaan, velvoitettava
28152: van huoneiston vuokranantaja välttämättä muuttamaan huoneistosta tai vaihtamaan
28153: tarvitsee tuon huoneiston omaan käyttöönsä huoneistoa kuuden kuukauden kuluttua sen
28154: tai yleinen etu vaatii huoneiston käyttä- kuukauden päättymisestä, jonka aikana asia
28155: mistä muuhun tarkoitukseen; on ratkaistu ensimmäisessä asteessa, mikäli
28156: 4) jos omakotitalon tai muun siihen ver- muuttoaikaa ei erityisten syiden vuoksi ole
28157: Tattavan rakennuksen omistaja haluaa saada tarpeen määrätä lyhyemmäksi.
28158: sellaisen talon tai rakennuksen käyttöönsä
28159: siltä osin, kuin se on hänelle välttämätöntä; 4 §.
28160: 5) jos tilanomistaja tilan maatalouden har- V uokranantajalla olkoon 1 päivästä heinä-
28161: joittamista varten välttämättä tarvitsee käyt- kuuta 1955 lähtien oikeus vapautuvaan tai
28162: töönsä tällaista tarkoitusta varten tilalla ole- vapaana olevaan asuinhuoneistoon itse ottaa
28163: van ja siihen soveltuvan rakennuksen tai vuokralainen huoneenvuokralautakunnan kor-
28164: sellaisen rakennuksen osan; tistossa olevien, huoneiston suuruutta vas-
28165: 6) jos painavat syyt puoltavat alivuokra- taavien perheellisten asunnonhakijain jou-
28166: suhteen irtisanomista; kosta.
28167: 7) jos työsopimus, jonka mukaan työpalk- 5 §.
28168: kaan sisältyy vapaa asunto taikka jonka Tämän lain säännösten ja siinä tarkoitet-
28169: johdosta työntekijällä on oikeus vuokralla tujen säännöstelymääräysten rikkomisesta
28170: hallita työnantajan huoneistoa, lakkaa; eikä rangaistaan säännöstelyrikosten rankaisemi-
28171: 8) muutoinkaan, jos painavat syyt puol- sesta annetun lain mukaan.
28172: tavat irtisanomisen hyväksymistä tai vuokra-
28173: suhteen jatkamatta jättämistä.
28174: Milloin 1 momentin 1 a kohdassa tarkoite- 6 §.
28175: tussa tapauksessa on ilmeistä, että vuokran- Tämän lain soveltamisesta annetaan tar-
28176: antaja tai hänen lapsensa ei tarvitse koko kemmat määräykset asetuksella.
28177: kysymyksessä olevaa huoneistoa, voidaan oi-
28178: keus irtisanomiseen tai vuokrasuhteen jat- 7 §.
28179: kamatta jättämiseen hyväksyä sallimalla Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
28180: vuokranantajan tai hänen lapsensa saada mikuuta 1955.
28181:
28182: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1954.
28183:
28184: Erkki Leikola. Kalervo Saura. T. Junnila.
28185: T. A. Wiherheimo. Aune Innala. Job. Wirtanen.
28186: R. Hallberg. Mauri Seppä. C. A. Öhman.
28187: Urho Saariaho. Saara Forsius. Felix Seppälä.
28188: Erkki Koivisto. Martti J. Huttunen. N. Kosola.
28189: Irma Hamara. Jaakko Hakala. Arno Tuurna.
28190: Kyllikki Pohjala. Matti Raipala. Erkki Tuuli.
28191: Niilo Honkala. 86
28192: 2064
28193:
28194: I, 1 7. - Lak.al. N: o 188.
28195:
28196:
28197:
28198:
28199: Karvikko ym..: Ehdotus laiksi huoneenvuokrien säännöstelyn
28200: asteittaisesta lopettamisesta.
28201:
28202:
28203: E d u s k u n n a 11 e.
28204:
28205: Hallituksen antamassa esityksessä n: o 108 talouteen ja siten välillisesti kansalaisten jo
28206: ehdotetaan talouselämän säännöstelemisestä muutenkin suureen verorasitukseen. Maini-
28207: poikkeuksellisissa oloissa annetun lain voi- tun säännöstelyn epäsosiaalisuus kohdistuu
28208: massaoloaikaa jatkettavaksi vuoden 1955 lop- erityisesti nuoriin aviopareihin, vanhuksiin
28209: puun. Tämän lain 1 § :n 1 momentin 3 koh- ja yksinäisiin henkilöihin, joille käytännölli-
28210: dassa annetaan valtioneuvostolle sisällyksel- sesti katsoen säännöstely ei tarjoa minkään-
28211: tään laaja ja yleinen valtuus huoneenvuok- laisia mahdollisuuksia oman asunnon saami-
28212: rien ja huoneenvuokrasuhteiden säännöstele- seen, koska vuokralautakunnat eivät sitä
28213: miseen. Tällaiset poikkeukselliset valtuudet heille järjestä eikä heillä ole varoja ns.
28214: ovat kuitenkin sikäli arveluttavia, että nii- aravahuoneiston tai omakotitalon hankkimi-
28215: den nojalla tapahtuvat muutokset jäävät seen. Säännöstely onkin tällä hetkellä suu-
28216: sattumanvaraisiksi ja tulevat yllätyksellisinä relta osalta keinotekoinen, jolloin sen mu-
28217: muutoksina, joihin yhteiskunta ei voi par- kanaan tuomat epäkohdat luonnollisesti ovat
28218: haalla mahdollisella tavalla valmistautua. myös kasvaneet moninkertaisiksi.
28219: Sen vuoksi ja kun nykyisissä olosuhteissa Säännöstelyn lopettamisen välttämättö-
28220: ei enää voida pitää tarpeellisena, että halli- myydestä ei nykyisin olekaan erimielisyyttä
28221: tuksella on sisällykseltään lähemmin määrit- vastuuntuntoisten kansalaisten keskuudessa.
28222: telemättömät valtuudet puheena olevan alan Tämä käsitys on vahvistunut erityisesti ku-
28223: säännöstelyn hoitamiseen, on asiallista hoi- luvan vuoden kevättalvesta suoritetun en-
28224: taa ko. säännöstely erityisen lain puitteissa, simmäisen varsinaisesti merkittävän säännös-
28225: jolloin eduskunta voi osoittaa täsmällisesti telyn purkamiseen tähtäävän kokeilun anta-
28226: ne suuntaviivat, joita noudattaen asia on mista erittäin myönteisistä tuloksista. Niinpä
28227: hoidettava. Tällöin myös yhteiskunta voi voidaankin perusteliuin syin ryhtyä järjes-
28228: parhaiten valmistautua niihin muutoksiin, telmällisesti asteittain purkamaan huoneen-
28229: joita nykyiseen olotilaan nähden tapahtuu. vuokrien ja huoneenvuokrasuhteiden sään-
28230: Jo kauan on ollut havaittavissa huoneen- nöstelemistä ja siirtyä täten määräajan ku-
28231: vuokrien ja huoneenvuokrasuhteiden sään- luessa pois säännöstelystä.
28232: nöstelyn haitat, jotka käyvät sitä ilmeisem- Tällöin olisi jatkettava kauppaloiden ja
28233: miksi mitä pitemmälle säännöstely jatkuu. pienten kaupunkien vapauttamista säännös-
28234: Vanhojen ja uusien talojen erilaiset vuokra- telystä kokonaan sekä lievennettävä keski-
28235: tasot vaikuttavat monin tavoin haitallisesti suurten kaupunkien säännöstelyä poistamalla
28236: niin maan taloudellisiin kuin myös sosiaali- heti valtioneuvoston päätökseen sisältyvät
28237: siin oloihin. Niiden seurauksena vanhat ta- 89 §: n tehostusmääräykset ja 3 luvun sään-
28238: lot rappeutuvat mikä merkitsee huomattavaa nöstelyvaltuudet samoin kuin suurten kau-
28239: kansantaloudellista tappiota, ja uudet talot punkien 89 § : n mukaiset tehostusmääräyk-
28240: rakennetaan miltei yksinomaan valtion ja set. Samanaikaisesti olisi murennettava
28241: kuntien varojen turvin yksityisen pääoman säännöstelyjärjestelmää vapauttamaila oma-
28242: kykenemättä riittävässä määrin näin synty- kotitalot ja tietyissä rajoissa myös muut
28243: vän epätasaisen kilpailun vuoksi osallistu- pientalot kokonaan säännöstelystä sekä väl-
28244: maan asuntorakennustoimintaan, mikä jättää jentämällä huoneistojen omistajien oikeuksia
28245: raskaat jälkensä valtion ja kuntien meno- päästä omiin asuntoihinsa. Kokonaisuudes-
28246: !,17. -Karvikko ym. 2065
28247:
28248: saan säännöstely voidaan täten lopettaa vuo- kun säännöstelyvaltuuslain 1 §: n 1 momen-
28249: den 1956 päättyessä, kuitenkin niin, että tin 3 kohta ja 1 § : n 5 momentti sekä muut
28250: vielä vuoden 1957 aikana eräät irtisanomista huoneenvuokrasäännöstelyä koskevat sään-
28251: rajoittavat säännökset olisivat voimassa. nökset poistetaan laista,
28252: Edellä esitetyn perusteella ja viitaten hal-
28253: lituksen esitykseen n: o 108 sekä valtiopäivä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28254: järjestyksen 32 §: ään ehdotamme, samalla van lakiehdotuksen:
28255:
28256:
28257:
28258:
28259: Laki
28260: huoneenvuokrien säännöstelyn asteittaisesta lopettamisesta.
28261: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
28262: määrätyllä tavalla, säädetään:
28263: 1 §. sesta kunnossapysymisestä johtuvia menoja,
28264: Vuoden 1954 päättyessä voimassa olevat joihin luetaan myös verot sekä rakennusten
28265: säännöstelymääräykset, jotka koskevat huo- tavanomaiset arvonvähennykset.
28266: neenvuokria ja niihin rinnastettavia tai liit-
28267: tyviä maksuja, huoneenvuokrasuhteita taikka 3 §.
28268: rakennusten ja niiden osien käyttöä tai luo- Vuoden 1955 alusta ei vuokranantajalta
28269: vuttamista toisen käyttöön, ovat, mikäli jäl- saa kieltää irtisanomisoikeutta eikä häntä
28270: jempana olevista säännöksistä ei muuta velvoittaa jatkamaan vuokrasuhdetta:
28271: johdu, edelleen voimassa niillä paikkakun- 1 a) jos vuokranantaja, joka on kolme
28272: nilla, joista valtioneuvosto erikseen päättää, vuotta omistanut talon tai määrätyn asuin-
28273: siinä laajuudessa kuin on katsottava olevan huoneiston hallintaan oikeuttavat osakeyh-
28274: välttämätöntä, ei kuitenkaan kauemmin kuin tiön tai asunto-osakeyhtiön osakkeet, haluaa
28275: vuoden 1956 loppuun, jolloin ne lakkaavat saada talostaan huoneiston tai osakehuoneis-
28276: olemasta noudatettavina. Omakotitalojen tonsa asunnoksi itselleen tai lapselleen ja
28277: kohdalla samoin kuin enintään kolme huo- hän tai hänen lapsensa ovat välttämättö-
28278: neistoa käsittävien pientalojen kohdalta mästi asunnon tarpeessa; taikka
28279: säännöstelymääräykset lakkaavat kuitenkin 1 b) jos vuokranantaja, joka on yhden
28280: jo tammikuun 1 päivänä 1955, mikäli erityi- vuoden omistanut talon tai sellaiset osakkeet
28281: sen painavat syyt suurissa kaupungeissa ei- kuin kohdassa 1 a tarkoitetaan, halutessaan
28282: vät vaadi pitempää siirtymäkautta, kuiten- asuntoa itselleen tai lapselleen tai hyväksyt-
28283: kin näissäkin tapauksissa viimeistään 31. 12. tävästä syystä muulle henkilölle, luovuttaa
28284: 1955 mennessä. vuokralaisensa käyttöön toisen huoneiston
28285: Asuinhuoneistoja koskeva vuokrasuhde eikä huoneiston vaihdon voida katsoa huo-
28286: voidaan kuitenkin vuosina 1956-1957 irti- mattavasti huonontavan vuokralaisen toi-
28287: sanoa vain päättyväksi aikaisintaan kuuden meentulomahdollisuuksia tai muutoin olevan
28288: kuukauden kuluttua sen kuukauden päätty- häntä kohtaan ilmeisesti kohtuutonta; taikka
28289: misestä, jonka aikana irtisanominen on toi- 1 c) jos vuokranantaja, joka on kymmenen
28290: mitettu, elleivät asianosaiset ole muusta irti- vuotta omistanut talon tai sellaiset osakkeet
28291: sanomisajasta sopineet. kuin kohdassa 1 a tarkoitetaan, haluaa talon
28292: tai huoneiston asunnoksi itselleen;
28293: 2 §. 2) jos talo, missä huoneisto on, aiotaan
28294: Huoneenvuokrat ja niihin liittyvät tai kokonaan tai osaksi uudestaan rakentaa tai
28295: rinnastettavat maksut ja korvaukset on niitä asuinhuoneisto jakaa pienempiin osiin ja
28296: säännösteltäessä asteittain puolivuosittain pätevät syyt puoltavat uudestaan rakenta-
28297: määrättävä niin, että nämä tulot 31 päivänä mista tai jakamista;
28298: joulukuuta 1956 vastaavat korkoja sekä kiin- 3) jos liike-, tehdas- tai niihin verrattavan
28299: teistön hoidosta ja rakennusten kohtuulli- huoneiston vuokranantaja välttämättä tarvit-
28300: 2066 1,17. - Vuoltra.säännöstely.
28301:
28302:
28303: see tuon huoneiston omaan käyttöönsä tai Jos asuinhuoneistoa koskevaan irtisanomi-
28304: yleinen etu vaatii huoneiston käyttämistä seen tai vuokrasuhteen jatkamatta jättämi-
28305: muuhun tarkoitukseen; seen suostutaan, on vuokralainen niissä ta-
28306: 4) jos tilanomistaja tilan maatalouden pauksissa, joita 1 momentin 1 a, 1 b ja 1 c,
28307: harjoittamista varten välttämättä tarvitsee 4 sekä 7 kohdassa tarkoitetaan, velvoitettava
28308: käyttöönsä tällaista tarkoitusta varten tilalla muuttamaan huoneistosta tai vaihtamaan
28309: olevan ja siihen soveltuvan rakennuksen tai huoneistoa kuuden kuukauden kuluttua sen
28310: sellaisen rakennuksen osan; kuukauden päättymisestä, jonka aikana asia
28311: 5) jos painavat syyt puoltavat alivuokra- on ratkaistu ensimmäisessä asteessa, mikäli
28312: suhteen irtisanomista; muuttoaikaa ei erityisten syiden vuoksi ole
28313: 6) jos työsopimus, jonka mukaan työpalk- tarpeen määrätä lyhyemmäksi.
28314: kaan sisältyy vapaa asunto taikka jonka
28315: johdosta työntekijällä on oikeus vuokralla 4 §.
28316: hallita työnantajan huoneistoa, lakkaa; eikä Vuokranantajana olkoon 1 päivästä heinä-
28317: 7) muutenkaan, jos painavat syyt puolta- kuuta 1955 lähtien oikeus vapautuvaan tai
28318: vat irtisanomisen hyväksymistä tai vuokra- vapaana olevaan asuinhuoneistoon itse ottaa
28319: suhteen jatkamatta jäämistä. vuokralainen huoneenvuokralautakunnan kor-
28320: Milloin 1 momentin 1 a ja 1 c kohdissa tistossa olevien, huoneiston suuruutta vastaa-
28321: tarkoitetussa tapauksessa on ilmeistä, että vien perheellisten asunnonhakijain joukosta.
28322: vuokranantaja tai hänen lapsensa ei tarvitse
28323: koko ko. huoneistoa, voidaan oikeus irti-
28324: sanomiseen tai vuokrasuhteen jatkamatta 5 §.
28325: jättämiseen hyväksyä sallimalla vuokranan- Tämän lain säännösten ja siinä tarkoitet-
28326: tajan tai hänen lapsensa saada hallintaansa tujen säännöstelymääräysten rikkomisesta
28327: vain osa huoneistoa muun osan jäädessä rangaistaan säännöstelyrikosten rankaisemi-
28328: siinä asuneiden, tämän jälkeen alivuokralai- sesta annetun lain mukaan.
28329: siksi katsottavien henkilöiden tai osan näistä
28330: hallintaan. 6 §.
28331: Vuokranautajan tai hänen lapsensa on Tämän lain soveltamisesta annetaan tar-
28332: katsottava olevan välttämättömästi asunnon kemmat määräykset asetuksella.
28333: tarpeessa silloinkin, kun vuokranantaja tai
28334: hänen lapsensa tarvitsee huoneiston saadak-
28335: seen yhteisen asunnon aviopuolisonsa tai 7 §.
28336: huollettavanaan olevan muun perheenjäse- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
28337: nen kanssa. mikuuta 1955.
28338:
28339: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1954.
28340:
28341:
28342: Irma Karvikko. Aukusti Pasanen.
28343: Helge Miettunen. Harras Kyttä.
28344: Nils Meinander. Juho Tenhiälä.
28345: T. Nordström.
28346: VALTIOPÄIVÄT
28347: 1954
28348:
28349: LIITTEET
28350: IV
28351:
28352: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ TULO- JA OMAI-
28353: SUUSVEROLAIN VÄLIAIKAISTA MUUTTAMISTA JA ASUINRAKEN-
28354: NUSTEN TUOTANTOON KÄYTETTYJEN RAKENNUSTARVIKKEI-
28355: DEN HINTAAN SISÄLTYNEEN LIIKEVAIHTOVERON TAKAISIN-
28356: MAKSAMISTA KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
28357:
28358:
28359:
28360:
28361: HELSINKI 1955
28362: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
28363: 2069
28364:
28365: IV,>44. - Lak.a.l. N:o 178.
28366:
28367:
28368:
28369:
28370: A. Leikola ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
28371: aikaisesta muuttamisesta.
28372:
28373:
28374: E d u s k u n n a 11 e.
28375:
28376: Niinkuin Suomen Kansanpuolueen edus- rajoissa ei tässä yhteydessä voida esittää
28377: kuntaryhmän tekemissä aloitteissa jatku- veroluokkien yhdistämistä, on väliaikaisena
28378: vasti on korostettu, on tuloveron alentami- korjauksena rajoituttava siihen, että I ja II
28379: nen nykyisestä luonnottomasta korkeudesta veroluokka yhdistetään pienten ja keski-
28380: välttämättömyys. Samalla tavoin on tarpeen suurten tuloryhmien osalta laatimalla nii-
28381: vaatimaa korottaa nykyisestään verovapaan den asteikot tältä osalta samanlaisiksi. Jotta
28382: tulon alarajaa. Hallituksen esitys n:o 73 lapsettomat aviopuolisot, jotka molemmat
28383: ei mainituissa suhteissa ole tyydyttävä, ovat ansiotyössä, eivät tällöin joutuisi huo-
28384: koska se erityisesti pienissä ja keskisuurissa nompaan asemaan kuin kaksi eri henkilöä,
28385: tuloryhmissä ei tuota fyysillisille henkilöille joilla on yhteinen talous, on tarpeen samalla
28386: riittävää veronhelpotusta. Edelleen on halli- suurentaa ns. kotiapulaisvähennystä.
28387: tuksen esityksessä se puute, ettei siinä ole Edellä esitetyn perusteella ja viitaten hal-
28388: pyritty poistamaan fyysillisten henkilöiden lituksen esitykseen n: o 73 sekä valtiopäivä-
28389: jakamista kolmeen eri veroluokkaan, vaikka järjestyksen 32 §: ään ehdotamme,
28390: tämä järjestelmä verorasituksen epätasaisen
28391: jakautumisen vuoksi on epäoikeudenmukai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28392: nen. Kun kansanedustajien aloiteoikeuden van lakiehdotuksen:
28393:
28394:
28395:
28396: Laki
28397: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
28398: (Johtolause kuten hallituksen esityksessä.) (1 mom. 9, 10 ja 11 kohta, 2 mom. ja
28399: 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
28400: 24 § :n 8 ja 12 kohta.
28401: (Kuten hallituksen esityksessä.)
28402: 29 §:n 1 mom. 3, 4, 5 ja 6 kohta.
28403: 28 §. (Kuten hallituksen esityksessä.)
28404: (1 mom. 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 kohta kuten
28405: hallituksen esityksessä.) 38 §.
28406: 8) milloin kummallakin puolisolla on ollut (Kuten hallituksen esityksessä.)
28407: ansiotuloa tai aikaisemman virka- tai työsuh-
28408: teen perusteella saatua eläketuloa, sen puoli-
28409: son ansio- tai eläketulosta, joka on saanut 48 §.
28410: sellaista tuloa vähemmän, satatuhatta mark- V eroa tulon perusteella suoritetaan, mi-
28411: kaa sekä tämän määrän ylittävältä osalta käli 50 § :ssä ei toisin säädetä, seuraavan
28412: puolet, ei kuitenkaan yhteensä enempää asteikon mukaan:
28413: kuin kaksisataatuhatta markkaa;
28414: 2070 IV, 7 44. - TUlo- ja. oma.isuusverol.a.ki
28415:
28416:
28417: Veroluokka
28418: I II III
28419: Vero-% Vero-% Vero·%
28420: Veron vakioerä alarajan yli Veron vakioerä alarajan yli Veron vakioerä alarajan yli
28421: verotettava tulo tulon alarajan menevästä tulon alarajan menevästä tulon alarajan menevästä
28422: mk kohdalla tulon osasta kohdalla tulon osasta kohdalla tulon osasta
28423: mk mk mk
28424: 150 000- 200000 500 7 500 7
28425: 200000- 300 000 4000 9 4000 9 500 5.5
28426: 300000- 400 000 13000 12 13000 11 6 000 7
28427: 400 000- 600000 25000 14 24000 13 13 000 10
28428: 600000- 800000 53 000 16 50000 16 33 000 12
28429: 800 000- 1 000 000 85 000 20 82000 19 57 000 14
28430: 1 000 000- 1 500 000 125 000 24 120 000 22 85 000 19
28431: 1 500 000- 2 000 000 245 000 29 230000 26 180 000 24
28432: 2 000 000- 3 000 000 390000 33 360 000 30 300 000 28
28433: 3 000 000- 4 000 000 720000 36 660 000 32 580 000 32
28434: 4 000 000- 6 000 000 1080 000 38 980000 35 900000 33
28435: 6 000 000-10 000 000 1840000 39 1680 000 38 1560 000 36
28436: 10 000 000-20 000 000 3 400000 42 3 200000 42 3 000 000 42
28437: 20 000 000 tai enemmän 7 600 000 46 7 400000 45 7 200 000 44
28438:
28439: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- 49 ja 50 §.
28440: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan mu- (Kuten hallituksen esityksessä.)
28441: kaisesta verosta vähennettävä ensimmäisestä
28442: lapsesta kolmetuhatta ja jokaisesta muusta Tätä lakia sovelletaan vuoden 1955 tulojen
28443: lapsesta viisituhatta markkaa, ei kuitenkaan ja omaisuuden perusteella toimitettavissa
28444: enempää kuin veron koko määrä. verotuksissa.
28445:
28446: Helsingissä 4 päivänä lDkakuuta 1954.
28447:
28448: Aare Leikola. Harras Kyttä. Leo I. Mattila.
28449: 2071
28450:
28451: IV,745. - Lak.al. N:o 179.
28452:
28453:
28454:
28455:
28456: A. Leikola: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
28457: aikaisesta muuttamisesta.
28458:
28459:
28460: E d u s k u n n a 11 e.
28461:
28462: Nykyinen verorasituksen raskaus vaatii missaan esityksissä välitöntä verotusta kos-
28463: ehdottomasti, että verotaakkaa pyritään ja- kevien ,säännösten muuttamiseksi tai uusi-
28464: kamaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti miseksi, mistä johtuen eräät Suomen kan-
28465: kaikkien kansalaisten kesken. Tämän vuoksi sanpuolueeseen lukeutuvat kansanedustajat
28466: on herättänyt oikeutettua katkeruutta se, näiden valtiopäivien alussa tekivät lakialoit-
28467: että kansanedustajat ovat hankkineet itsel- teen sellaisen muutoksen aikaansaamiseksi
28468: leen erikoisetuja verotuksessa vapauttamaHa voimassa olevaan lainsäädäntöön, että pu-
28469: itsensä maksamasta edustajanpal:kkiosta kun- heena oleva epäkohta korjattaisiin.
28470: nallisveroa ja asettamalla sanotun palkkion Tarkasteltaessa hallituksen nyt eduskun-
28471: valtionverotuksessa vain puolesta maaras- nalle antamaa esitystä n:o 73 tulo- ja omai-
28472: tään veronalaiseksi. Tällainen erikoisva- suusverolain väliaikaiseksi muuttamiseksi
28473: pautus ei luonnollisestikaan ole sopusoin- voidaan havaita, että siinä edelleen on säily-
28474: nussa kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyk- tetty kansanedustajien edustajantoimestaan
28475: sen kanssa ja lisäksi siihen liittyy se huoles- saaman palkkion puolittainen verovapaus.
28476: tuttava vaikutus, etteivät kansanedustajat Kun mitkään käytännölliset syyt eivät kui-
28477: joutuessaan päättämään kansalaisten makset- tenkaan estä nyt kysymyksessä olevan vero-
28478: taviksi asetettavista veroista omalta kohdal- lainsäädännön uudistuksen toteuttamista
28479: taan tunne riittävää mielenkiintoa verorasi- tässä yhteydessä siltä osalta kuin koskee kan-
28480: tuksen alentamispyrkimyksiä kohtaan, mistä sanedustajien palkkioiden saattamista täysin
28481: ilmiöstä kuluneet vuodet ovatkin antaneet veronalaisiksi valtionverotuksessa, on halli-
28482: varsin kouriintuntuvia kokemuksia. tuksen esitykseen tarpeen tehdä tässä suh-
28483: Edellä esitettyjen näkökohtien perusteena teessa tarvittava korjaus.
28484: eduskunta lausui vuonna 1950 toivomuksen, Edellä lausutun perusteella sekä viitaten
28485: että hallitus selvityttäisi, millä tavoin kan- hallituksen esitykseen n: o 73 ja valtiopäivä-
28486: sanedustajien eduskuntatyöstään saarnat järjestyksen 32 § : ään ehdotamme kunnioit-
28487: palkkiot voitaisiin oikeudenmukaisesti saat- taen,
28488: taa kokonaisuudessaan verotuksen alaisiksi.
28489: Tätä toivomusta ei hallitus kuitenkaan ole että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28490: huomioinut aikaisemmin eduskunnalle auta- van lakiehdotuksen:
28491:
28492: Laki
28493: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
28494: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
28495: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 §:n 12 kohta, sellaisena kuin se on 1 päivänä
28496: marraskuuta 1946 annetussa laissa (822/46), väliaikaisesti näin kuuluvaksi ja lisätään
28497: sanottuun pykälään väliaikainen näin kuuluva 2 momentti:
28498: 24 §. eläkettä sekä valtioneuvoston asettaman ko-
28499: Tuloksi ei katsota: mitean puheenjohtajalle ja jäsenelle komitea-
28500: työstä päivärahan muodossa suoritettua kor-
28501: 12) tasavallan presidentin palkkausta ja vausta ja komiteatyön johdosta tehdyistä
28502: 87
28503: 2072 IV,745. - Tulo- ja omaisuusverolaki.
28504:
28505:
28506: matkoista suoritettua matkakustannusten Tätä lakia sovelletaan vuoden 1955 tulo-
28507: korvausta ja päivärahaa; jen ja omaisuuden perusteella toimitetta-
28508: vissa verotuksissa.
28509: Kansanedustajan ja Ahvenanmaan maa-
28510: kuntapäivien jäsenen palkkio katsotaan tä-
28511: män lain soveltamisaikana tuloksi.
28512:
28513:
28514: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1954.
28515:
28516: Aare Leikola.
28517: 2073
28518:
28519: IV,746. - Lak.al. N:o 181.
28520:
28521:
28522:
28523:
28524: Tuuli ym. : Ehdotus laiksi asuinrakennusten tuotantoon käy-
28525: tettyjen rakennustarvikkeiden hintaan sisältyneen liike-
28526: vaihtoveron takaisinmaksamisesta.
28527:
28528:
28529: E d u s k u n n a ll e.
28530:
28531: Hallituksen esityksellä laiksi asuinraken- sien 1951-1954 rakennettujen asuntojen
28532: nusten tuotantoon käytettyjen rakennustar- omistajia, so. erästä väestönryhmää, ei voida
28533: vikkeiden hintaan sisältyneen liikevaihtove- asettaa huonompaan asemaan kuin nyt edul-
28534: ron takaisinmaksamisesta tarkoitetaan lä- lisemmissa olosuhteissa rakentavia kansalai-
28535: hinnä asumiskustannusten alentamista tule- sia, varsinkin kun vuosina 1951-1954 ra-
28536: vaisuudessa rakennettavissa asuinrakennuk- kentaneet ovat juuri sellaisia rakentajia, joi-
28537: sissa. Vaikka sanottuun päämäärään, joka den asuntotilanne on ollut vaikein ja joiden
28538: sinänsä on oikea ja tavoiteltava, olisi järke- siitä syystä on ollut pakko hankkia asunto
28539: vämpää pyrkiä poistamalla liikevaihtovero tai ryhtyä sitä rakentamaan, oli siihen hei-
28540: sahatavaran lisäksi myös eräiltä muiltakin dän tuloihinsa tai varallisuuteensa nähden
28541: asuntorakennustoimintaan käytettäviltä ra- mahdollisuuksia tai ei. Tähän ryhmään on
28542: kennustarvikkeilta, ei ole oikeudenmukaista, kuulunut mm. suuri osa siirtoväkeä ja rinta-
28543: että ne rakentajat, jotka ovat rakentaneet mamiehiä, eläkkeelle joutuneita, sodan jäl-
28544: itselleen asunnon vuosina 1951-1954, jäte- keen naimisiin menneet nuoret avioparit,
28545: tään ilman tätä etua. Juuri vuoden 1951 asutuskeskuksiin työpaikkoihin siirtyneet
28546: alussa nousivat rakennuskustannukset kor- jne. Tällaisia rakentajia on kaikkiaan n.
28547: keimmilleen, ja on rakennusindeksi sen jäl- 80 000-100 000, sillä sosiaalisen tutkimus-
28548: keen aina näihin aikoihin asti pysynyt miltei toimiston antamien tietojen mukaan valmis-
28549: muuttumattomana. Tuona aikana ei raken- tui kaupungeissa ja kauppalaissa asuinhuo-
28550: nustuotanto vielä ollut sillä tasolla kuin neistoja kaikkiaan vuonna 1951 9 687, vuonna
28551: nykyisin, monet rakennustarvikkeet olivat 1952 12 484, vuonna 1953 10 898 ja vuonna
28552: kalliimpia, mutta silti huonompia, ja raken- 1954 kolmena ensimmäisenä neljänneksenä
28553: nusmenetelmät nykyisiin verrattuna kalliim- 9 129, ja kulkulaitosministeriön rakennus-
28554: pia ja enemmän aikaa viepiä, minkä lisäksi asiaintoimikunnan antamien tietojen mukaan
28555: korkokanta nykypäiviin saakka on ollut kor- maaseudulla maanhankintalain edellyttämä
28556: keampi. Edellä mainittuna aikana rakennet- rakennustoiminta mukaanluettuna vastaa-
28557: tujen asuntojen rakennuskustannukset ovat vasti vuonna 1951 16 756, vuonna 1952
28558: siis olleet korkeammat kuin nykyisin ja tule- 18 736, vuonna 1953 17 964 ja vuonna 1954
28559: vaisuudessa rakennettavissa asunnoissa, laa- ensimmäisenä vuosipuoliskona 4 098.
28560: tutason siitä huolimatta ollessa alhaisempi Edellä esitetyn perusteella ja viitaten hal-
28561: ja tästä johtuen asumiskustannukset tulevat lituksen esitykseen n: o 98 sekä valtiopäivä-
28562: noissa asunnoissa kuitenkin pysymään huo- järjestyksen 32 §: ään ehdotamme,
28563: mattavasti korkeampina kuin hallituksen esi-
28564: tyksen edellyttämän ajankohdan, so. 31. 10. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28565: 54 jälkeen rakennettavissa asunnoissa. Vuo- van lakiehdotuksen:
28566: 2074 IV,746. - Rakennustarvikkeiden liikevaihtovero.
28567:
28568:
28569:
28570:
28571: Laki
28572: asuinrakennusten tuotantoon käytettyjen rakennustarvikkeiden hintaan sisältyneen
28573: liikevaihtoveron takaisinmaksam.isesta.
28574: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28575: 1 §. 3 §.
28576: Pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käytet- (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk-
28577: tävän sellaisen rakennuksen tai samaan tar- sessä.)
28578: koitukseen käytettävän yhtenäisen rakennus- Edellä 1 momentissa tarkoitetut arviope-
28579: suunnitelman mukaan rakennetun, samalle rusteet vahvistaa valtioneuvosto.
28580: omistajalle kuuluvan rakennusryhmän, jonka
28581: rakentaminen on aloitettu 1 päivän tammi-
28582: kuuta 1951 jälkeen, mutta viimeistään 31 4 §.
28583: päivänä joulukuuta 1956, omistajalla on oi- Takaisinmaksua on uhalla, että oikeus sen
28584: keus saada takaisin asuinhuoneistojen raken- saamiseen on menetetty, haettava siinä ajassa
28585: tamiseen käytettyjen rakennustarvikkeiden ja järjestyksessä kuin valtioneuvosto määrää.
28586: ja tehdasvalmisteisten rakenneosien hintaan
28587: sisältynyttä liikevaihtoveroa tässä laissa sää-
28588: dettyjen perusteiden mukaan. 5 §.
28589: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
28590: 2 §. töönpanosta ja soveltamisesta antaa valtio-
28591: (Kuten hallituksen esityksessä.) neuvosto.
28592:
28593: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1954.
28594:
28595:
28596: Erkki Tuuli. R. Hallberg.
28597: 2075
28598:
28599: IV, 7 ·1 i. - Lak.al. N: o 189.
28600:
28601:
28602:
28603:
28604: Karvikko ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omwisuusverolain
28605: 50 § :n väliaikaisesta. muuttamisesta.
28606:
28607:
28608:
28609: E d u s k u n n a ll e.
28610:
28611: Hallitus on 29 päivänä marraskuuta 1954 ovat yleensä olleet korkeammat kuin saan-
28612: antanut eduskunnalle esityksen n: o 114 nöstelty vuokra ja ~;>,sunto-osakas sen lisäksi
28613: laiksi tuio- ja omaisuusverolain 50 §: n väli- on ollut huoneistostaan erikseen verovelvol-
28614: aikaisesta muuttamisesta siten, että osake- linen 'ja saanut omalla kustannuksellaan toi-
28615: yhtiöt ynnä muut yhteisöt suorittavat veroa mittaa sisäkorjaukset. Jos asunto-osakeyh-
28616: tulon perusteella kolmekymmentäkahdeksan tiöiden valtionveroja nykyisestään korote-
28617: sadalta sekä omaisuuden perusteella yksi taan, tulisi se estämään ja vaikeuttamaan
28618: sadalta, mitkä verot nykyään ovat: tulovero tehtävänä olevia korjaustöitä ja pitämään
28619: kolmekymmentäkaksi sadalta ja omaisuus- yhtiölle maksettavan vastikkeen, vuokrata-
28620: vero kahdeksan tuhannelta. Lakiesityksen soon verrattuna, kohtuuttoman korkeana.
28621: mukaan nämä veronkorotukset tulisivat kos- Tämä ei myöskään sovi siihen periaatteeseen,
28622: kemaan myös asunto-osakeyhtiöitä ja niihin että valtiovalta nykyään muilla toimenpiteil-
28623: verrattavia yhtiöitä. lään pyrkii pitämään asumiskustannuksia
28624: Hallituksen esityksen perusteluissa lausu- kohtuullisina ja estämään niiden nousua.
28625: taan, että suhdannekehitys on vuoden 1954 Kun tulo- ja omaisuusverolain 50 § väli-
28626: aikana ollut suotuisa ja talouselämän tehok- aikaisesti muutettiin, mikäli se koski vuo-
28627: kuus kasvanut, josta johtuen voidaan katsoa, delta 1950 maksettavaa korotettua tulo- ja
28628: että yhteisöjen veronmaksukyky on myös omaisuusveroa, asetettiin asunto-osakeyhtiöt
28629: voimistunut. Tämä perustelu ei kuitenkaan ja niihin verrattavat yhtiöt sellaiseen poik-
28630: ole niiden tosiasiain mukainen, jotka ovat keusasemaan, ettei veronkorotus koskenut
28631: vaikuttamassa asunto-osakeyhtiöiden ja niihin niitä yhtiöitä, joiden omistaman rakennuk-
28632: verrattavien yhtiöiden toimintaan. Asunto- sen huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-
28633: osakeyhtiöt ovat aivan toisenlaatuiset kuin alasta oli vuoden 1950 päättyessä osakkaiden
28634: taloudellisen voiton tavoittelemiseksi työs- tai jäsenten omassa käytössä vähintään kol-
28635: kentelevät yhtiöt. Asunto-osakeyhtiöiden tar- mas osa..
28636: koituksena on yksinomaan turvata osakkail- Kun asunto-osakeyhtiöiden ja niihin ver-
28637: leen asunto kohtuullisilla kustannuksilla, mikä rattavien yhtiöiden kohdalta asema ei ole
28638: sosiaalinen tavoite on viime vuosina ollut muuttunut sitä helpottavaan suuntaan, olisi
28639: monesti sangen vaikeasti saavutettavissa. samanlainen poikkeus nytkin tehtävä esitet-
28640: Valtiovallankin tah:>lta on tämä seikka tun- tyyn verolain muutokseen.
28641: nustettu useissa eri yhteyksissä. Asunto- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
28642: osakeyhtiöillä on vielä yleensä paljon laimin- päiväjärjestyksen 32 §: ään ehdotamme,
28643: lyötyjä korjauksia toimittamatta, mikä on
28644: johtunut varojen puutteesta, vaikka osakkai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28645: den maksettavat vastikkeet eli yhtiövuokrat van lakiehdotuksen:
28646: 2076 IV,747, - Tulo- ja omaisuusverolaki.
28647:
28648:
28649:
28650:
28651: Laki
28652: tulo- ja omaisuusverolain 50 §: n väliaikaisesta muuttamisesta.
28653: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
28654: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 50 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta
28655: 1953 tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetussa laissa (519/53), ja
28656: muutetaan sanottu pykälä, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa
28657: laissa (874/46), väliaikaisesti näin kuuluvaksi:
28658: 50 §. jäsenten omassa käytössä vähintään kolmas
28659: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) osa, suorittaa kuitenkin veroa tulon perus-
28660: Kotimainen asunto-osakeyhtiö, asunto-osuus- teella kolmekymmentäkaksi sadalta ja omai-
28661: kunta, puolikunnallinen asuntoyhtiö ja 5 päi- suuden perusteella kahdeksan tuhannelta.
28662: vänä helmikuuta 1926 annetun asunto-osake-
28663: yhW:ilain (30/26) 25 § :ssä tarkoitettu osake-
28664: yhtiö, jonka omistaman rakennuksen huo-
28665: neistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta Soveltamissäännös.
28666: oli vuoden 1954 päättyessä osakkaiden tai (Kuten hallituksen esityksessä.)
28667:
28668:
28669: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1954.
28670:
28671:
28672: Irma Karvikko. T. E. Nordström.
28673: Juho Tenhiälä. Artturi Tienari.
28674: Arno Tuurna. Aune Innala.
28675: Arvo Salminen.
28676: VALTIOPÄIVÄT
28677: 1954
28678:
28679: LIITTEET
28680: IX
28681:
28682: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ KOTIMAISEN
28683: KYLVÖSIEMENTUOTANNON EDISTÄMISTÄ
28684: KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
28685:
28686:
28687:
28688:
28689: HELSINKI 1955
28690: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
28691: j
28692: j
28693: j
28694: j
28695: j
28696: j
28697: j
28698: j
28699: j
28700: j
28701: j
28702: j
28703: j
28704: j
28705: j
28706: j
28707: j
28708: j
28709: j
28710: 2079
28711:
28712: IX,121.- Lak.al. N:o 184.
28713:
28714:
28715:
28716:
28717: Jussila ym.: Ehdotus laiksi kotimaisen kylvösiementuotannon
28718: edistämisestä vuosina 1955-1959.
28719:
28720:
28721: E d u s k u n n a ll e.
28722:
28723: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ko- nykyisenkin lain piiriin kuuluvat, sillä koti-
28724: timaisen kylvösiementuotannon edistämisestä maisen siementuotannon turvaaminen myös
28725: vuosina 1955-1959 on pääosaltaan saman- ko. kasvien kohdalla on edelleen tarpeellinen.
28726: sisältöinen kuin nyt voimassa oleva laki ko- Perushinnat useiden siemenien, varsinkin
28727: timaisen siementuotannon edistämisestä vuo- virnan ja rehuherneen kohdalla on jätetty
28728: sina 1950-1954. Nykyisen lain piiriin kuu- liian alas, joten niitä olisi korotettava. Niin
28729: luvista siemenistä on nyt annetussa esityk- ikään olisi tarkoituksenmukaista, että ulko-
28730: sessä kuitenkin jätetty pois eräitä siemeniä mailta tuotavista siemenistä perittävä nk.
28731: kuten valkoapila, niittynurmikka, aronata, hinnaneromaksu käytettäisiin kotimaisen sie-
28732: öljy- ja kuitukasvien siemenet ja naattinau- menviljelyn edistämiseen.
28733: rista lukuunottamatta juurikasvien siemenet Edellä esitetyn perusteella ja viitaten hal-
28734: sekä sokerijuurikas. Olettaen, että öljy- ja lituksen esitykseen n: o 101 sekä valtiopäivä-
28735: kuitukasvien osalta annetaan oma lakiesitys, järjestyksen 32 §: ään ehdotamme,
28736: kuten on ilmoitettu, olisi lain piiriin palau-
28737: tettava myös ne muut em. siemenet, jotka että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28738: van lakiehdotuksen:
28739:
28740:
28741:
28742: Laki
28743: kotimaisen kylvösiementuotannon edistämisestä vuosina 1955-1959.
28744: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28745:
28746: 1-3 §. mk/kg
28747: (Kuten hallituksen esityksessä.) Nurminata . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220
28748: Koiranheinä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250
28749: 4 §. Niittynurmikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 525
28750: (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk- Aronata . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 480
28751: sessä.) Engl. raiheinä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200
28752: Perushinnat, joihin indeksiä sovelletaan, Virna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
28753: ovat seuraavat: Rehnherne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
28754: mk/kg Lanttu ja turnipsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250
28755: Puna-apila, sopimusviljelyksiltä 480 Nauris . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3.10
28756: Alsikeapila , 470 Sokerijuurikas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250
28757: Puna-apila, ulkopuolelta Sopimusvilje- ( 4 ja 5 mom. kuten hallituksen esityk-
28758: lysten .......................... . 440 sessä.)
28759: Alsikeapila, ulkopuolelta Sopimusvilje-
28760: lysten .......................... . 430 5-8 §.
28761: V alkoapila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .... . 500 (Kuten hallituksen esityksessä.)
28762: 88
28763: 2080 IX, 12 7. - Kylvösiementuota.nto.
28764:
28765:
28766: 9 §. teriön hyväksymällä tavalla käyttää kotimai-
28767: Tuotaessa maahan ulkomailta tässä laissa sen siementuotannon edistämistarkoituksiin
28768: mainittuja siemeniä, joiden hinta on vastaa- ja kylvösiementen hinnantasauksiin.
28769: via kotimaisia siemeniä halvempi, saadaan
28770: näiden hinnan ero periä valtion viljavaras- 10 §.
28771: tolle ja näin kertyvät varat maatalousminis- (Kuten hallituksen esityksen 9 §.)
28772:
28773: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1954.
28774:
28775: Mauno Jussila. Lauri Laine.
28776: Wiljam Sarjala. Arvi Ikonen.
28777: Eemil Partanen.
28778: 2081
28779:
28780: IX,12s. - Lak.al. N:o 185.
28781:
28782:
28783:
28784:
28785: Hautala ym..: Ehdotus laiksi kotimaisen kylvösiementuotan-
28786: non edistämisestä vuosina 1955-1959.
28787:
28788:
28789: E d u s k u n n a ll e.
28790:
28791: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ko- tava esillä olevan lainsäädännön yhteydessä,
28792: timaisen kylvösiemenen tuotannon edistämi- sillä näissäkin maakunnissa tarvitaan edes
28793: sestä vuosina 1955-1959 ei ole kaikilta osil- yksi ns. rahakasvi. On todettava, että halli-
28794: taan tyydyttävä. Erikoisesti 5 § on tarkis- tuksen esityksen siemennimikkeet käytän-
28795: tuksen tarpeessa. nössä merkitsevät Seinäjoen eteläpuolisen
28796: Esitys on siinä mielessä puutteellinen, että maatalouden tukemista. Tämän vuoksi on
28797: se ei anna riittävää tai ei juuri ollenkaan varsin kohtuullista ko. lain yhteydessä kes-
28798: tukea kotimaiselle timoteinsiemenen tuotan- kittää timotein siemenviljely Vaasan, Oulun
28799: nolle. Tämä kanta on kestämätön. On tär- ja Lapin lääneihin sekä hallituksen esityk-
28800: keätä, että kotimaisen timoteinsiemenen ky- sen mukaisesti erinäisiin Kuopion läänin pi-
28801: syntä voidaan turvata. Valuuttatilanne ei täjiin.
28802: salli tuontia. Samoin ei nurmiviljelystemme Muuttamatta hallituksen esityksen linjaa
28803: turvallisuus siedä kokeilua ulkolaisilla timo- voidaan 5 § :ssä tarkoitettua aluetta laajen-
28804: teinsiemenillä laajassa mielessä. taa edellä sanotulla tavalla.
28805: Maassamme on alueita, joissa timoteinsie- Tukiostojen ohjehinta on hallituksen esi-
28806: menviljelyllä on merkittävä sija suorastaan tyksessä vain 120 mk kg vapaasti rautatie-
28807: väestön toimeentulolle. Näin on erikoisesti vaunussa lähetysasemilla. Tämä hinta olisi
28808: Oulun läänin eteläisissä pitäjissä ja Vaasan korotettava ainakin 140 mk:aan kg, sillä
28809: läänin puolella varsinaisella Etelä-Pohjan- muuten timotein siemenen riittävä tuotanto
28810: maalla sekä samoin ruotsinkieliselläkin Poh- vaarannetaan.
28811: janmaalla. Edellä mainituilla alueilla ei ole Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
28812: mm. pohjamärkyyden, tulvien ja hallojen ta-
28813: kia riittäviä edellytyksiä viljanviljelykselle- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28814: kään. Tämä olisi vakavasti myös huomioi- van lakiehdotuksen:
28815:
28816:
28817: Laki
28818: kotimaisen kylvösiementuotannon edistämisestä vuosina 1955-1959.
28819: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28820: 1-4 §. timotein siemenen tukiostoja sanotun sieme-
28821: (Kuten hallituksen esityksessä.) nen ylituotantoalueilla, ensisijaisesti kuiten-
28822: kin Lapin, Oulun ja Vaasan lääneissä sekä
28823: 5 §. Kuopion läänissä, Enon kunnassa, Iisalmen
28824: Kotimaisen timotein siemenen hintojen maalaiskunnassa, Ilomantsin, Juankosken,
28825: yleiseksi vakauttamiseksi ja timotein sieme- Kiuruveden, Lapinlahden, Muuruveden ja
28826: nen viljelyn edistämiseksi Pohjois-Suomen Nilsiän kunnissa, Nurmeksen maalaiskun-
28827: alueilla valtion viljavarasto suorittaa valtion nassa, Pielisjärven, Rautavaaran, Sonkajär-
28828: tulo- ja menoarvioon otettavan määrärahan ven, Tuupovaaran, Valtimon, Varpaisjärven
28829: rajoissa valtioneuvoston harkinnan mukaan ja Vieremän kunnissa sekä sanotulla alueella
28830: 2082 IX,t2s. - Kylvösiementuota.nto.
28831:
28832:
28833: sijaitsevissa kaupungeissa ja kauppaloissa Kunakin vuonna maksettava hinta saa
28834: tuotetusta siemenestä. enintään 20 prosentilla joko ylittää tai alit-
28835: Tukiostoja suoritettaessa on timotein sie- taa saman vuoden tammikuun indeksin mu-
28836: menen ohjehintana 140 markkaa kilolta va- kaisen ohjehinnan.
28837: paasti rautatievaunussa lähetysasemalla tai
28838: muulla sovitulla vastaanottopaikalla. 6-9 §.
28839: Ohjehinta on sidottu 4 § : n 2 momentissa (Kuten hallituksen esityksessä.)
28840: mainittuun indeksiin.
28841:
28842: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1954.
28843:
28844: Yrjö Hautala. Kusti Eskola.
28845: Kustaa Tiitu. Antti Kukkonen.
28846: Väinö Rankila. Kalle Kämäräinen.
28847: Lakialoitteita, jotka puhemies on kieltäytynyt esittelemästä
28848: valiokuntaan lähetettäväksi.
28849: 2085
28850:
28851: La.k.al. N: o 180.
28852:
28853:
28854:
28855:
28856: Innala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
28857: aikaisesta muuttamisesta.
28858:
28859:
28860: E d u s k u n n a ll e.
28861:
28862: Hallituksen esityksessä vuoden 1955 tulo- vänä huhtikuuta 1954 päivättyyn lakialoit-
28863: ja menoarvioksi on vihdoinkin katsottu ole- teeseen n: o 25. Siinä ehdotettu veroasteikko
28864: van syytä alentaa korkeaksi muodostunutta on nimenomaan alempien tuloluokkien koh-
28865: verotusta. Sanotun esityksen perusteluissa dalla veronmaksajille huomattavasti edulli-
28866: hallitus toteaa olevansa tietoinen siitä, että sempi kuin hallituksen nyt ehdottama as-
28867: välittömän verotuksen kohdalla toivotaan teikko.
28868: lievennyksiä. Tästä huolimatta ei kyseisessä Samalla olisi aika myös korjata se epä-
28869: esityksessä ole ehdotettu lievennettävä:ksi suhde, joka nykyisen veroluokittelun mu-
28870: vuoden 1955 tuloveroa eikä sitä ole tehty kaan vallitsee I veroluokassa olevien paa-
28871: myöskään hallituksen esityksessä n: o 73 asiallisesti naimattomien ja lapsettomien
28872: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta henkilöiden verotuksessa verrattuna muiden
28873: muuttamisesta, vaan tuloveroasteikko on luokkien verotettaviin. On muistettava, että
28874: siinä ehdotettu pysytettäväksi yhä edelleen kaikki veronmaksajat ovat tukemassa kan-
28875: tähänastisessa poikkeuksellisen korkeassa san jälkikasvua avustamaila perheeliisiä
28876: tasossaan. näille myönnettyjen erilaisten verottomien
28877: Ensisijainen keino korkean verorasituksen avustusten ja huoltovelvollisuudesta johtu-
28878: tasoittamiseksi olisi kuitenkin ollut juuri vien verohelpotusten muodossa. Monestakin
28879: valtion tuloveron alentaminen, koska sen syystä on kohtuutonta, että valtio tämän
28880: kautta tuntuvimmin olisi voitu helpottaa lisäksi jatkuvasti vaatii I veroluokassa ole-
28881: varsinkin pieni- ja keskituloisten veronmak- vilta huomattavasti tuntuvampaa osuutta
28882: sajien asemaa. Unohdettava ei ole myöskään mainittuun tukitoimintaan asettamalla hei-
28883: sitä vaikutusta, mikä puheena olevien veron- dät poikkeuksellisen ankaran verotuksen
28884: maksajapiirien tätä tietä tapahtuvalla elin- alaisiksi. Lapsettomat ja naimattomat hen-
28885: tason parantamisella osaltaan olisi elinkeino- kilöt sekä lesket ja eronneet olisi täydellä
28886: elämäämme ja talouselämään yleensäkin syyllä sijoitettava samaan veroluokkaan lap-
28887: työllisyyden sekä terveen kilpailun ja yrittä- settomien aviopuolisoiden kanssa. Vastaa-
28888: misen halun ylläpitäjänä. vaan tulokseen voitaisiin lakiteknillisesti
28889: Näyttää senvuoksi tarkoituksenmukaiselta, päästä jo tässä yhteydessä siten, että I vero-
28890: että kysymyksessä olevaan väliaikaiseen ve- luokkaan kohdistuva tulovero säädetään sa-
28891: rolakiin otetaan sellainen veroasteikko, joka maksi kuin vastaava vero II veroluokassa.
28892: suuremmassa määrin kuin mitä hallituksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
28893: esityksessä on ehdotettu, noudattaa verorasi- kunnioittavasti,
28894: tuksen määräämisessä sosiaalista linjaa.
28895: Tällainen veroasteikko sisältyy kokoomuksen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28896: eduskuntaryhmän taholta tehtyyn, 17 päi- van lakiehdotuksen:
28897: 2086 Tulo- ja omaisuusverolaki.
28898:
28899:
28900:
28901:
28902: Laki
28903: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
28904: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
28905: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 § :n 8 ja 12 kohta, 28 §, 29 § :n 1 momentin 3,
28906: 4, 5 ja 6 kohta sekä 38, 48, 49 ja 50 §, 24 §: n 8 ja 12 kohta ja 29 §: n 1 momentin
28907: 3, 4 ja 5 kohta, sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä marraskuuta 1946 annetussa 'laissa
28908: (822/46), 28 §, 29 § :n 1 momentin 6 kohta ja 48 §, sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä
28909: joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47) sekä 50 §, sellaisena kuin se on 20 päivänä
28910: joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), väliaikaisesti näin kuuluviksi:
28911: (24, 28, 29 ja 38 § kuten hallituksen esi- käli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan
28912: tyksessä). asteikon mukaan:
28913: 48 §.
28914: Veroa tulon perusteella suoritetaan, m1-
28915: Veroluokka
28916: I II III
28917: Vero- % Vero-% Vero-%
28918: Veron vakio- alarajan y Ii Veron vakio- alarajan yli Veron vakio· alarajan y Ii
28919: Verotettava tulo erä tulon ala- menevästä erä tulon ala- menevästa erä tulon ala- menevästä
28920: mk rajan kohdalla tulon osasta rajan kohdalla tulon osasta rajan kohdalla tulon osasta
28921: mk mk mk
28922: 160 000- 200 000 400 6.5 400 6.5
28923: 200 000- 300 000 3 000 9 3 000 9 500 7.5
28924: 300 000- 400 000 12 000 10 12 000 10 8 000 8
28925: 400 000- 600 000 22 000 12 22 000 12 16 000 10
28926: 600 000- 800 000 46 000 15 46 000 15 36 000 12
28927: 800 000- 1000 000 76 000 17 76000 17 60000 15
28928: 1 000 000- 1 500 000 110 000 20 110 000 20 90 000 18
28929: 1 500 000- 2 000 000 210 000 26 210 000 26 180 000 24
28930: 2 000 000- 4 000 000 340 000 30 340 000 30 300 000 28
28931: 4 000 000-10 000 000 940 000 36 940 000 36 860 000 34
28932: 10 000 000-20 000 000 3 100 000 41 3100 000 41 2 900 000 41
28933: 20 000 000 tai enemmän 7 200 000 45 7 200 000 45 7 000 000 44
28934:
28935: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
28936: (49 ja 50 § sekä soveltamissäännös kuten
28937: hallituksen esityksessä.)
28938:
28939: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1954.
28940:
28941: Aune Innala. Kalervo Saura.
28942: Irma Hamara. Erkki Koivisto.
28943: Kyllikki Pohjala. Johannes Wirtanen.
28944: Arvo Salminen. Saara Forsius.
28945: Urho Saariaho. Lauri Järvi.
28946: 2087
28947:
28948: Lak.al. N: o 182.
28949:
28950:
28951:
28952: Tenhiälä ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
28953: sesta.
28954:
28955:
28956: E d u s k u n n a ll e.
28957:
28958: Hallitus on 4 päivänä marraskuuta 1954 myksestä antaa Valtion Rakennusalan Ratio-
28959: antanut esitykset n: ot 97 ja 98, jotka sisäl- nalisoimislautakunnan äskettäin kansanedus-
28960: tävät rakennuskustannuksiin sisältyvän liike- tajille jakama muistio seikkaperäisen selon-
28961: vaihtoveron huojentamisen mm. siten, että teon. Niinpä kansantaloudelliset bruttosijoi-
28962: määrätyiltä rakennustarvikkeilta poistetaan tukset vuonna 1953 olivat uudisrakennusten
28963: ko. vero. kohdalla 99.8 miljardia markkaa, joista 53.2
28964: Suomessa on rakennusaineiden liikevaihto- miljardia markkaa asuinrakennuksiin ja li-
28965: verosta muodostunut tosiasiallisesti inves- säksi rakennusten kunnossapitoon ja kor-
28966: tointivero. Se on uudisrakennustoiminnassa jauksiin 18 miljardia markkaa. Valtiovarain-
28967: kohottanut rakennuskustannuksia keskimää- ministeriön kansantalousosaston laskelmien
28968: rin 8.8 %. Se on monella tavoin ollut raken- mukaan muodosti tästä määrästä ko. vuonna
28969: nustoiminnan teknillisen kehityksen jarruna. ns. hallinnollinen investointi seuraavaa
28970: Rakennustarvikkeiden liikevaihtoverokysy-
28971:
28972: Julkiset rakennukset ............. . 2.25 milj. m3 15.8 mrd mk
28973: Arava-rakennukset ............... . 2.42 17.5
28974: Aso: maanhankintalain mukainen ra- " " " "
28975: kentaminen .................... . 6.96 23.9
28976: " "
28977: --------------~~--~--------~~--" "
28978: Yhteensä 11.63 milj. m3 57.2 mrd mk.
28979:
28980: Näin ollen on julkisen sektorin suorittama koko talonrakennustoiminnan suorittamasta
28981: tai tukema rakennustoiminta käsittänyt liikevaihtoverosta.
28982: 55.3% v. 1953 rakennusvolyymistä ja Koska hallituksen esityksessä n: o 97 esite-
28983: 57.5% uudisrakennusten investoinnista. Yk- tään poistettavaksi liikevaihtovero vain höy-
28984: sityinen sektori on käsittänyt 9.42 milj. kuu- läämättömältä ja höylätyltä mänty- ja kuu-
28985: tiometriä, johon on investoitu 42.6 miljardia sipuusahatavaralta, jäisi edelleen korjaamatta
28986: markkaa. Tämä rakennustoiminta on vaati- ennen kaikkea rakennusalan teknillistä toi-
28987: nut suoranaisia valtion varoja seuraavasti mintaa kohtaavat haitat, jotka ovat olleet
28988: kohottamassa rakennuskustannuksia, kun
28989: Julkiset rakennukset . . . . . . 16.o mrd mk taas koneellistaminen merkitsisi rakennus-
28990: Arava"rakennukset . . . . . . . . 7.2 kustannusten reaalista alenemista. Poista-
28991: Aso-rakennukset . . . . . . . . . . 8.3 ", ", malla liikevaihtovero vain näin harvoilta
28992: --------------~--~ hallituksen esittämiltä nimikkeiltä aiheutet-
28993: Yhteensä 31.5 mrd mk. taisiin myös hintasuhdemuutoksia, joista
28994: ajan mittaan ilmeisesti koituisi arveluttavia
28995: Yllä luetelluista, rakennustoimintaan sijoi- haittoja.
28996: tetuista valtion varoista, on keskimääräisten Valtion Teknillisen Tutkimuslaitoksen neu-
28997: liikevaihtoveroprosenttien mukaan maksettu vottelukunnan 2. 11. 1954 esittämän laskel-
28998: liikevaihtoveroa noin 2. 7 miljardia markkaa. man mukaan merkitsisi alla olevien raken-
28999: Ns. julkisen sektorin suorittaman tai sen nustarvikenimikkeiden poistaminen liikevaih-
29000: tukeman rakennustoiminnan osalta vero on toverosta valtion taloudelle seuraavat mene-
29001: kaikkiaan 4.9 miljardia markkaa eli 57.5% tykset:
29002: 89
29003: 2088 Liikevaihtoverolaki.
29004:
29005: mk Lämmöneristeet kuten lastu-
29006: Höyläämätön ja höylätty män- villa, olki ja ruokolevyt, tur-
29007: ty- ja kuusisahatavara, myös velevyt, korkki, mineraali-
29008: lahon ja tulen suojattuna .. 1000 000 000 kuituaineet, hiili- ja koksi-
29009: Tehdasvalmisteiset puuraken- kuona, sahajauho ja puu-
29010: teiset talon osat ja iskos- lastu, paisutettu savisora, pii-
29011: muotit ................. . 100 000 000 maatuotteet, kevytkiviaineet,
29012: Rakennuspuusepän tuotteet tilkkeet ................. . 500 000 000
29013: kuten ovet, ikkunat, komerot Veden ja kosteuden eristeet,
29014: ja keittiön kalusteet ..... . 800 000 000 kuten bitumi ja tervatuotteet 40 000 000
29015: Puukuitu- ja lastutuotteet, ku- Rakennuspahvit, -paperit, kat-
29016: ten huokoiset ja kovakuitu- tohuovat ................ . 220 000 000
29017: levyt ................... . 230 000 000 Rakennusmuovit .......... . 10 000 000
29018: V anerit ja kimpilevyt ..... . 100 000 000 --------------------
29019: Yhteensä 5 590 000 000
29020: Luonnonkivistä tehdyt raken-
29021: nuskappaleet, lajiteltu, murs-.
29022: kattu tai jauhettu kiviaines 50 000 000 Edellä esitetty ehdotus merkitsee todellisuu-
29023: Sementti, rakennuskalkki, ra- dessa 4.o miljardin markan rasitusta valtion
29024: kennuskipsi, magnesiitti ja taloudelle, koska valtion menoja sen omaan
29025: näistä valmistetut rakennus- ja sen tukemaan rakennustoimintaan saman-
29026: aineet, -tuotteet ja -tarvik- aikaisesti voidaan vähentää 1.5 miljardilla
29027: keet sekä asbestisementti- markalla.
29028: tuotteet ................ . 1700 000 000 Edellä olevaan viitaten sekä nojautuen
29029: Kalkkihiekkatiilet, poltetut tii- valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ehdotamme
29030: let· kuten seinävälipohja- ja kunnioittaen,
29031: kattotiilet, la.sitetut viemäri-
29032: putket, klinkkerit ja tulitiilet 600 000 000 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29033: Lasilevyistä rakennuslasi ... 240 000 000 van lakiehdotuksen:
29034:
29035: Laki
29036: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
29037: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun liike-
29038: vaihtoverolain (605/50) 4 §:n 1 momenttiin uusi 28 kohta seuraavasti:
29039: 4 §. sekä asbestisementtituotteet, kalkkihiekkatii-
29040: Liikevaihtoveron alaisia tavaroita eivät let, poltetut tiilet, kuten seinä-, välipohja- ja
29041: ole: kattotiilet, lasitetut viemäriputket, klinkkerit
29042: ja tulitiilet, lasilevyistä rakennuslasi, läm-
29043: 28. höyläämätön ja höylätty mänty- ja möneristeet kuten lastuvilla, olki- ja ruoko-
29044: kuusipuusahatavara, myös lahon ja tulen levyt, turvelevyt, korkki, mineraalikuituai-
29045: suojattuna, tehdasvalmisteiset puurakenteiset neet, hiili- ja koksikuona, sahajauho ja puu-
29046: talon osat ja iskosmuotit, rakennuspuusepän lastu, paisutettu savisora, piimaatuotteet, ke-
29047: tuotteet, kuten ovet, ikkunat, komerot ja vytkiviaineet, tilkkeet, veden- ja kosteuden-
29048: keittiöiden kalusteet, puukuitu- ja lastutuot- eristeet, kuten bitumi- ja tervatuotteet, ra-
29049: teet, kuten huokoiset ja kovakuitulevyt, va- kennuspahvit, -paperit, kattohuovat ja ra-
29050: nerit ja kimpilevyt, luonnonkivistä tehdyt kennusmuovit.
29051: rakennuskappaleet, lajiteltu, murskattu tai
29052: jauhettu kiviaines, sementti, rakennuskalkki,
29053: rakennuskipsi, magnesiitti ja näistä valmis- Voimaantulo- ja soveltamissäännös.
29054: tetut rakennusaineet, -tuotteet ja -tarvikkeet (Kuten hallituksen esityksessä.)
29055:
29056: Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1954.
29057:
29058: Juho Tenhiälä. Armi Hosia.
29059: Aukusti Pasanen. Esa Kaitila.
29060: 2089
29061:
29062: Lak.al. n: o 183.
29063:
29064:
29065:
29066:
29067: L. Mattila ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muut-
29068: tamisesta.
29069:
29070:
29071: E d u s k u n n a ll e.
29072:
29073: Hallituksen esityksessä eduskunnalle n: o 98 keusjärjestyksemme mukainen valitusmahdol-
29074: esitetään asuinrakennusten tuotannon liike- lisuus asiassaan. Edelleen tämä menettely ei
29075: vaihtoverotuksen helpottamista palauttamaHa vähennä rakennusaikaisen rahoituksen tar-
29076: jo suoritetusta liikevaihtoverosta määrä, joka vetta nykyisestä, joka rahoitus on aina ollut
29077: on korkeintaan puolet suoritetuksi arvioi- rakennuttajaimme pahin pulmakysymys. Ko-
29078: dusta verosta, perusteiden mukaan, jotka val- konaisuudessaan hallituksen esitys on sovel-
29079: tiovarainministeriö vahvistaa. On pakko to- tumaton rakennustoiminnan rationalisoinnin
29080: deta, että täten toteutettavaksi suunniteltu_ edistämiseen ja sitä tietä tapahtuvaan raken-
29081: veron palauttamismenettely on sekä epäoikeu- nuskustannusten alentamiseen, koska sillä ei
29082: denmukainen että epäkäytännöllinen ja että, voida saada korjausta niihin jarruttaviin
29083: esityksessä tarkoitettuun tulokseen voidaan vaikutuksiin, joita lvv: Ua on rationalisoin-
29084: päästä yksinkertaisempaa menettelyä noudat- tiin.
29085: taen, samalla saavuttaen oikeustajuntaa pa- Mitä esityksen epäoikeudenmukaisuuteen
29086: remmin tyydyttävät tulokset. tulee, niin on todettava, ettei ehdotuksenmu-
29087: Vaikka käsityksemme mukaan liikevaihto- lmisten tasapuolisten perusteiden laatiminen
29088: veron periminen rakentamiseen käytettävien ja näiden perusteiden tasapuolinen sovelta-
29089: tarvikkeitten ja tehdasvalmisteisten rakenne- minen ole koskaan täysin mahdollista. Me-
29090: osien osalta olisi kokonaan lopetettava, pi- nettely ei johda rakennuskustannusten alen-
29091: dämme kuitenkin tärkeänä sitä, että mikäli tamispyrkimykseen, koska ilmeisesti kalliim-
29092: rakennustarvikkeitten liikevaihtoveron täy- min rakennetuille rakennuksille tultaisiin
29093: dellistä poistamista ei syystä taikka toisesta vahvistamaan korkeampi lvv:n palautuspe-
29094: voitaisi suorittaa, olisi veron osittainen pois- ruste kuin halvalla rakennetuille rakennuk-
29095: taminen laajennettava koskemaan kaikkia ra- sille. Tämän luontoisten veronpalautusten
29096: kennustarvikkeita. Lisäksi pidämme tärkeänä harkitseminen johtaa helposti tahallisiin vää-
29097: sitä, että varsinainen veron alennus suorite- rinkäytöksiin. Tämä menettely asettaa lisäksi
29098: taan teknillisesti toisia menettelytapoja käyt- rakennuskannan välttämättömät korjaustyöt
29099: täen kuin mitä hallituksen esityksessä on eh- kokonaan palautuksen ulkopuolelle, jota ei
29100: dotettu. voida pitää kansantaloudellisesti tarkoituk-
29101: Mitä esityksen epäkäytännöllisyyteen tulee, senmukaisena menettelynä.
29102: niin se pakottaa rakennuttajat tarpeettoman Hallituksen esityksessä tarkoitettuun tulok-
29103: monimutkaiseen ja aikaa vievään lvv:n pa- seen, rakennustuotannon liikevaihtoveron hel-
29104: lautuksen anomiseen siitä aiheutuvine viras- potukseen, voidaan kuitenkin päästä noudat-
29105: tokäynteineen. Tarkoitusta varten olisi luo- tamalla sitä yksinkertaista menettelyä, että
29106: tava kallis tarkastusviranomaisten organisaa- rakennustarvikkeiden liikevaihtoveroa alen-
29107: tio, jonka on vuosittain käsiteltävä ja arvos- netaan. Tällöin vältytään kokonaan niiltä
29108: teltava noin 20 000-25 000 asuntorakennusta vaikeuksilta, jotka liittyvät jo maksetun ve-
29109: koko maassa. Kun perusteitten määrääminen ron palautusmenettelyyn ja saadaan aikaan
29110: palautukselle on jo harkintakysymys ja pe- veronhelpotus, joka oikeudenmukaisesti koh-
29111: rusteiden soveltaminen kussakin yksityista- distuu kaikkiin rakentajiin. Kun niiden tie-
29112: pauksessa on edelleen harkintakysymys, niin tojen perusteella, jotka sisältyvät hallituksen
29113: on jokaiselle rakennuttajalle varattava oi- ohjelmajulistukseen, voidaan todeta tarkoi-
29114: 2090 Liikevaihtoverolaki.
29115:
29116:
29117: tuksena olevan rakennustuotannon liikevaih- seurauksena hallituksen ohjelman toteuttami-
29118: toveron alentaminen puoleen nykyisestä ta- sesta, esitämme kunnioittaen,
29119: sostaan ja kun tällä aloitteellamme ei ole tar-
29120: koituksena lisätä niitä, mielestämme erittäin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
29121: suuria valtiontalouden tasapainoittamiseen lakiehdotuksen:
29122: liittyviä vaikeuksia, jotka epäilemättä ovat
29123:
29124:
29125:
29126: Laki
29127: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
29128: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun liike-
29129: va.i}ltoverolain (605/50) 7 § :.ään näin -kuuluva uusi 3 momentti:
29130: 7 §. teollisessa liikkeessä kymmenen sada:lta ja
29131: - - - - - - - - - - - - - - - työliikkeessä viisi sadalta.
29132: Sen ·estämättä, mitä 1 momentissa sääde-
29133: tään, on vero rakentamiseen käytettävien tar-
29134: vikkeiden ja tehdasvalmisteisten rakenneosien Tämä laki tu.lee voimaan päivänä
29135: osalta, ·mikäli jäljempänä ei toisin säädetä, kuuta 1954.
29136:
29137: Helsingissä. 10 päivänä marraskuuta 1954.
29138:
29139: Leo I. Mattila. Harras Kyttä.
29140: E&a :Xaitila. Juho T.enhiälä.
29141: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
29142:
29143:
29144: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
29145: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
29146: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET.
29147: (Hakusanat viittaavat liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.)
29148:
29149:
29150: RAHA-ASIA-ALOITTEET.
29151: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
29152:
29153: (N:o 1-28 Liitteiden A-osassa.) - n:o 39, Kukkosen ym.: Korotetun maarara-
29154: han osoittamisesta uusien toimien perustamiseksi
29155: - n:o 29, Paasion ym.: Korotetun määrärahan Joensuun poliisilaitokseen. Liitteet IV,t7 3. s.
29156: osoittamisesta maamme tunnetuksi tekemisen te- 1405. - Ks. Poliisi. ·
29157: hostamiseksi. Liitteet IV,t63. s. 1391. - Ks.
29158: Ulkomaankauppa. - n: o 40, K ä k e 1 ä n y m.: Määrärahan osoitta-
29159: misesta eräiden virkojen ja toimien perustami-
29160: - n: o 30, Väyrysen y m.: Määrärahan osoitta- seksi keskusrikospoliisiin. Liitteet IV,t74. s. 1406.
29161: misesta neljännen jaoston palauttamiseksi Vaa- - Ks. Poliisi.
29162: san hovioikeuteen. Liitteet IV,t64. s. 1392. -
29163: Ks. Hovioikeudet. - n: o 41, K o s k i s e n y m.: Määrärahan osoitta-
29164: misesta poliisin kenttätyötä suorittavan henkilös-
29165: - n:o 31, Sävelän ym.: Määrärahan osoittami- tön ulkomaille tapahtuvan opintovaihdon tukemi-
29166: sesta kihlakunnantuomarin ja notaarin viran pe- seksi. Liitteet IV,t75. s. 1408. - Ks. Poliisi.
29167: rustamiseksi Kankaanpään tuomiokuntaan. Liit-
29168: teet IV,t65. s. 1394. - Ks. Kihlakunnanoikeudet. - n: o 42, S e p i n y m.: Määrärahan osoittamisesta
29169: avustuksiksi kuntien sairaanhoitomenoihin. Liit-
29170: - n: o 32, H ei n o s e n y m.: Määrärahan osoitta- teet IV,t76. s. 1410. - Ks. Sairaanhoito.
29171: misesta lastenhoitajien palkkauksen korottami-
29172: seksi. Liitteet IV,t66. s. 1395, - Ks. Lasten- - n: o 43, T e i r i n y m,: Määrärahan osoittamisesta
29173: hoito. eräiden apulaisylilääkärin, apulaislääkärin ja fy-
29174: - n:o 33, öhmanin ym.: Määrärahan osoittami- siologin toimien perustamiseksi Helsingin ylei-
29175: sesta ruotsinkielisen lakikirjapainoksen esitöihin. seen sairaalaan. Liitteet IV,ll7. s. 1411. - Ks.
29176: Liitteet IV,t67. s. 1396 ja 1397. - Ks. Laki- Sairaalat.
29177: kirja. - n:o 44, Stenbergin ym.: Korotetun määrä-
29178: - n:o 34, Antikaisen ym.: Korotetun määrä- rahan osoittamisesta kahden teknillisen apulaisen
29179: rahan osoittamisesta korvaukseksi maaseudun po- ylimääräisen toimen perustamiseksi Helsingin
29180: liisimiehille matkakustannuksista omassa piirissä. yleiseen sairaalaan. Liitteet IV,t78. s. 1413. -
29181: Liitteet IV,t6s. s. 1398. - Ks. Poliisi. Ks. Sairaalat.
29182:
29183: - n:o 35, Koiviston y m.: Arviomäärärahan - n: o 45, Te i r i n y m.: Määrärahan osoittami-
29184: osoittamisesta korvaukseksi maalaispoliiseille mat- sesta apulaisylilääkärin viran perustamiseksi
29185: kakuluista omassa piirissä. Liitteet IV,t69. s. Turun lääninsairaalan röntgenosastolle. Liitteet
29186: 1400. - Ks. Poliisi. IV,t79. s. 1414. - Ks. Sairaalat.
29187:
29188: n:o 36, He 1 teen y m.: Määrärahan osoittami- - n: o 46, H i i 1 e 1 ä n y m.: Määrärahan osoitta-
29189: sesta kansliakustannusten korvaamiseksi maaseu- misesta korva-, nenä- ja kurkkutautien apulais-
29190: dun poliisikonstaapeleille. Liitteet IV,t7o. s. 1401. lääkärin viran perustamiseksi Tampereen yleiseen
29191: - Ks. Poliisi. sairaalaan. Liitteet IV,tso. s. 1415. - Ks. Sai-
29192: raalat.
29193: - n:o 37, Kilpeläisen ym.: Määrärahan osoit-
29194: tamisesta Helsingin poliisikunnan palkkauksen - n:o 47, Torven ym.: Määrärahan osoittami-
29195: tarkistamiseksi. Liitteet IV,t71. s. 1402. - Ks. sesta invaliidisairaalan rakentamiseksi Ouluun.
29196: Poliisi. Liitteet IV,tst. s. 1416. - Ks. Sairaalat.
29197: - n:o 38, Nordströmin ym.: Määrärahan - n: o 48, T u u 1 i n y m.: Määrärahan osoittami-
29198: osoittamisesta Vaasan kaupungin henkikirjoitus- sesta uuden keskussairaalapiirijaon perusteella
29199: toimen yhdistämiseksi kaupungin poliisilaitokseen muodostettavien keskussairaalain käyttömenojen
29200: erityiseksi henkikirjoitustoimistoksi. Liitteet suorittamiseen. Liitteet IV,t82. s. 1417. - Ks.
29201: IV,t7,2. s. 1404. - Ks. Henkikirjoitus. Sairaalat.
29202: 4 Raha-asia-aloitteet 1954.
29203:
29204:
29205: - n:o 49, E. Nurmisen ym.: Määrärahan osoit- nanlääkärin virka-asunnon rakentamiseen. Liit-
29206: tamisesta eräiden Niuvanniemen sairaalan mieli- teet IV,196. s. 1432. - Ks. Virka-asunnot.
29207: sairaanhoitajain palkkauksen korottamista var- n: o 63, S u o m i s en y m.: Korotetun määrära-
29208: ten. Liitteet IV,183. s. 1418. - Ks. Sairaalat. han osoittamisesta avustuksiksi lastenhoidon ope-
29209: - n:o 50, Käkelän ym.: Määrärahan osoittami- tuslaitoksille lastenhoitajien koulutuksesta aiheu-
29210: sesta Lappeenrannan sairaanhoitaja- ja terveys- tuvia kustannuksia varten. Liitteet IV,197. s.
29211: sisarkoulun koulurakennuksen suunnittelu- ja pe- 1433. - Ks. Lastenhoito.
29212: rustamistöitä varten. Liitteet IV,184. s. 1419. - n: o 64, V ä ä n ä s e n y m.: Korotetun määrä-
29213: Ks. Sairaanhoitajat. rahan osoittamisesta avustukseksi Savon Lasten-
29214: liunalle lastenhoitajien koulutuksesta aiheutuvia
29215: n:o 51, Kelaveden ym.: Määrärahan osoit- kustannuksia varten. Liitteet IV,198. s. 1435. -·-
29216: tamisesta Etelä-Saimaan sairaanhoitajatar-ter- Ks. Lastenhoito.
29217: veyssisarkoulun perustamiseksi Etelä-Saimaan
29218: keskussairaalan yhteyteen. Liitteet IV,185. s. - n: o 65, E. L ei k o 1 a n: Korotetun määrärahan
29219: 1420. - Ks. Sairaanhoitajat. osoittamisesta Suomen osuutta varten pohjois-
29220: - n: o 52, Puhakan y m.: Määrärahan osoitta- maisen farmakopean kustannuksiin. Liitteet
29221: misesta terveyssisarkoulutuksen järjestämiseksi IV,199. s. 1436. - Ks. Farmakopea.
29222: Pohjois-Karjalan keskussairaalan yhteyteen. Liit- - n:o 66, Stenbergin ym.: Määrärahan osoit-
29223: teet IV,186. s. 1421. - Ks. Terveyssisaret. tamisesta insuliinin ja muun tarvittavan hoidon
29224: - n: o 53, P o h j a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- maksuttomaksi järjestämiseksi vähävaraisille so-
29225: misesta Porin sairaanhoitaja-terveyssisarkoulun keritautisille. Liitteet IV,200. s. 1437. - Ks.
29226: rakentamiseen. Liitteet IV,187. s. 1422. - Ks. Sairaanhoito.
29227: Sairaanhoitajat.
29228: - n:o 67, Nederström-Lundenin ym.:
29229: n:o 54, Åsvikin ym.: Määrärahan osoittami- Määrärahan osoittamisesta varattomien röntgen-
29230: sesta avustukseksi kuntouttamislaitoksen rakenta- ja radiumhoitoa saavien sairasmatkalippujen kor-
29231: miseksi Vaasaan. Liitteet IV,tss. s. 1423. - Ks. vaamiseen. Liitteet IV,201. s. 1438. - Ks. Sai-
29232: Lapsihalvaus. raanhoito.
29233: n:o 55, Huttusen ym.: Määrärahan osoitta· n: o 68, T ei r i n y m.: Määrärahan osoittamisesta
29234: misesta avustukseksi ja lainaksi Kaatumatautis- varattomien röntgen- ja radiumhoitoa saaneiden
29235: ten Hoitoyhdistys r. y:lle sen ylläpitämien kaatu· potilaiden matkalippujen korvaamiseen. Liitteet
29236: matautiparantoloiden vedenhankintajärjestelyistä IV,2012. s. 1439. - Ks. Sairaanhoito.
29237: aiheutuvien kustannusten suorittamista varten.
29238: Liitteet IV,189. s. 1424. - Ks. Kaatumatautiset. - n:o 69, M a 1 k a mäen ym.: Määrärahan osoit-
29239: tamisesta avustukseksi Tuberkuloosiliitto r. y:lle
29240: n:o 56, Te i r i n y m.: Määrärahan osoittami· tuberkuloosipotilaiden jälkihuoltoa ja valistus-
29241: sesta apulaisylilääkärin toimen perustamiseksi työtä varten. Liitteet IV,203. s. 1441. - Ks.
29242: Suomen Punaisen Ristin sairaalan aivokirurgi- Tuberkuloosi.
29243: selle osastolle. Liitteet IV,190. s. 1426. - Ks.
29244: Sairaalat. n:o 70, Aition ym.: Määrärahan osoittami-
29245: sesta Tuberkuloosiliitto r. y: n välityksellä jaet-
29246: n:o 57, Ryömän ym.: Määrärahan osoittami- taviksi avustuksiksi invaliidiavustuksista osatta-
29247: sesta Porin kaupunginsairaalan korjaus- ja laa- miksi jääneille tuberkuloosi-invaliideille. Liitteet
29248: jennustöiden loppuun saattamista varten. Liit- IV,204. s. 1443. - Ks. Tuberkuloosi.
29249: teet IV,191. s. 1427. - Ks. Sairaalat.
29250: - n:o 71, L. Mattilan ym.: Määrärahan osoit-
29251: n:o 58, Tiekso-Isakssonin ym.: Määrä- tamisesta tullipäällysmiesten, ylitullivartijain ja
29252: rahan osoittamisesta synnytysosaston perustami- ja tullivartijain palkkauksen korottamiseen. Liit-
29253: seksi Pelkosenniemen kunnansairaalaan. Liitteet teet IV,205. s. 1444. - Ks. Virkamiehet.
29254: IV,192, s. 1428. - Ks. Sairaalat.
29255: - n: o 72, Pasasen y m.: Määrärahan osoittami·
29256: n:o 59, Kämäräisen ym.: Korotetun mää- sesta eräiden virkojen ja toimien perustamiseksi
29257: rärahan osoittamisesta kuntien yksityisten sairaa-
29258: puolustuslaitokseen. Liitteet IV,2o6. s. 1445. -
29259: loiden avustamiseen. Liitteet IV,193. s. 1429. - Ks. Puolustuslaitos.
29260: Ks. Sairaalat.
29261: n: o 60, P a r t a s e n y m.: Määrärahan osoitta- n: o 73, T e n h i ä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit·
29262: misesta Kuhmon kunnansairaalan peruskorjaus- tamisesta sivutoimisten pappien palkkaamiseksi
29263: ja laajennustöitä varten. Liitteet IV,194. s. 1430. eräisiin joukko-osastoihin. Liitteet IV,207. s.
29264: - Ks. Sairaalat. 1446. - Ks. Puolustuslaitos.
29265: n: o 61, Koiviston y m.: Määrärahan osoit- n:o 74, Tenhiälän ym.: Määrärahan osoit-
29266: tamisesta Pelkosenniemen kunnansairaalassa suo·· tamisesta Sivutoimisten eläinlääkärien palkkaami·
29267: ritettavia peruskorjauksia ja synnytysosaston seen eräisiin joukko-osastoihin. Liitteet IV,2os.
29268: rakentamista varten. Liitteet IV,195. s. 1431. -- s. 1447. - Ks. Puolustuslaitos.
29269: Ks. Sairaalat.
29270: n: o 75, T en h i ä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit-
29271: n: o 62, Koiviston y m.: Määrärahan osoit- tamisesta aluevalvojien palkkaamiseen. Liitteet
29272: tamisesta avustukseksi Enontekiön kunnalle kun- IV,209. s. 1448. - Ks. Puolustuslaitos.
29273: Raha-asia-aloitteet 1954. 5
29274:
29275: - n:o 76, Saariahon ym.: Korotetun määrä- n:o 91, Jämsenin ym.: Määrärahan osoitta-
29276: rahan osoittamisesta puolustuslaitoksen koulutus- misesta Viitasaaren yhteiskoulun ottamiseksi val-
29277: ja kasvatusvälineiden hankkimista varten. Liit- tion haltuun. Liitteet IV,225. s. 1465. - Ks.
29278: teet IV,210. s. 1449. - Ks. Puolustuslaitos. Oppikoulut.
29279: - n:o 77, Kilpeläisen ym.: Korotetun mää- n: o 92, H o n k a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
29280: rärahan osoittamisesta rationalisointikoulutusta misesta tyttölyseoiden yhden vieraiden uusien
29281: ja -tutkimuksia varten puolustusvoimissa. Liit- kielten ja vastaavasti toisen kotimaisen kielen
29282: teet IV,211. s. 1450. - Ks. Puolustuslaitos. nuoremman lehtorin viran muuttamiseksi van-
29283: hemman lehtorin viraksi. Liitteet IV,226. s. 1466.
29284: n:o 78, Kilpeläisen ym.: Määrärahan - Ks. Oppikoulut.
29285: osoittamisesta aloitepalkkioiden suorittamiseksi
29286: puolustusvoimissa. Liitteet IV,212. s. 1452. - n:o 93, Malkamäen ym.: Määrärahan osoit-
29287: Ks. Puolustuslaitos. tamisesta Tampereen tyttölyseon käsityön ja ko-
29288: titalouden opettajain palkkojen korottamista var-
29289: n:o 79, Kilpeläisen ym.: Korotetun mää- ten. Liitteet IV,227. s. 1468. - Ks. Oppikoulut.
29290: rärahan osoittamisesta apurahoiksi ulkomailla n: o 94, M a 1 k a mäen y m.: Määrärahan osoit-
29291: opiskeleville puolustusvoimien piirissä. Liitteet tamisesta käsityön ja kotitalouden opettajain
29292: IV,213. s. 1453. - Ks. Puolustuslaitos. virkojen perustamiseksi Turun tyttölyseoon. Liit-
29293: n:o 80, Saariahon ym.: Korotetun määrä- teet IV,2,28. s. 1469. - Ks. Oppikoulut.
29294: rahan osoittamisesta puolustusvoimain liikunta- n: o 95, K y t ä n y m.: Määrärahan osoittami-
29295: kasvatustoimintaa varten. Liitteet IV,214. s. sesta avustukseksi maassamme toimiville vieras-
29296: 1454. - Ks. Puolustuslaitos. kielisille oppikouluille. Liitteet IV,2·29, s. 1470.
29297: n: o 81, II ä p p ö 1 ä n y m.: Määrärahan osoit- - Ks. Oppikoulut.
29298: tamisesta jäänsärkijäalusten korjausta ja varus- n: o 96, ö s t e r h o 1m i n y m.: Määrärahan
29299: tusta varten. Liitteet IV,215. s. 1455. - Ks. osoittamisesta palkkioiksi oppikoulujen kerhon-
29300: Merenkulku. ohjaajille ja kuraattoreille. Liitteet IV,2 30. s.
29301: n:o 82, Järven ym.: Määrärahan osoittami- 1471 ja 1472. - Ks. Oppikoulut.
29302: sesta puolustuslaitoksen erinäistä palvelutoimin- n:o 97, Järven ym.: Määrä.rahan osoittami-
29303: taa varten. Liitteet IV,216. s. 1456. - Ks. Puo- sesta uskonnon lehtorin viran perustamiseksi
29304: lustuslaitos. Heinolan seminaariin. Liitteet IV,23l, s. 1473.
29305: n: o 83, R a u n i o n y m.: Määrärahan osoitta- - Ks. Seminaarit.
29306: misesta puolustuslaitoksen Lahden autokorjaamon n: o 98, Järven y m.: Määrärahan osoittami-
29307: korjaushallin laajentamista varten. Liitteet sesta käsityönopettajanviran perustamiseksi Sa-
29308: IV,217. s. 1457. - Ks. Puolustuslaitos. vonlinnan seminaariin. Liitteet IV,23,2. s. 1474.
29309: n:o 84, R. Virtasen ym.: Määrärahan osoit- - Ks. Seminaarit.
29310: tamisesta kotiuttamisrahan maksamiseksi asevel- n: o 99, J ä r v e n y m. : Korotetun määrärahan
29311: vollisuutensa suorittaneille. Liitteet IV,218. s. osoittamisesta kansakouluntarkastajain kanslia-
29312: 1458. - Ks. Asevelvolliset. ja vuokramenoihin. Liitteet IV,233. s. 1475. -
29313: - n:o 85, Mustosen ym.: Korotetun määrära- Ks. Kansakouluntarkastajat.
29314: han osoittamisesta ulkomaalaisten sotilaiden hau- n:o 100, Järven ym.: Määrärahan osoittami-
29315: tojen hoidosta johtuviin kustannuksiin. Liitteet sesta kansakoulunopettajien kursseja ja opinto-
29316: IV,219. s. 1459. - Ks. Sotilashaudat. päiviä varten. Liitteet IV,234. s. 1476. - Ks.
29317: - n:o 86, H. Miettusen ym.: Määrärahan Kansakoulut.
29318: osoittamisesta yliopiston kansansivistystoimintaa n:o 101, Järven ym.: Määrärahan osoittami-
29319: varten. Liitteet IV,220. s. 1460. - Ks. Yliopisto. sesta kesäkurssien järjestämiseksi moniopetta-
29320: n:o 87, E. Nurmisen ym.: Määrärahan osoit- jaisten kansakoulujen alakoulunopettajille. Liit-
29321: tamisesta sosiaalitarkastajan viran perustami- teet IV,235, s. 1477. - Ks. Kansakoulut.
29322: seksi kouluhallitukseen. Liitteet IV,221. s. 1461. n:o 102, Malkamäen ym.: Määrärahan
29323: - Ks. Kouluhallitus. osoittamisesta kokeilukeskikoulujen perustamista
29324: - n: o 88, S a a 1 a s t i n y m.: Määrärahan osoit- varten. Liitteet IV,236. s. 1478. - Ks. Oppikou-
29325: tamisesta yksityisluontoisten oppikoulujen korkei- lut.
29326: den lukukausimaksujen tasoittamiseksi. Liitteet
29327: IV,2,212, s. 1462. - Ks. Oppikoulut. n:o 103, Kokkolan ym.: Korotetun määrä-
29328: rahan osoittamisesta kesävirkistyksen toimittami-
29329: n:o 89, Malkamäen ym.: Määrärahan osoit- seksi kesäsiirtoloissa vara ttomille etupäässä sai-
29330: tamisesta Hämeenlinnan tyttölyseon ottamiseksi raille ja heikoille kansakoululapsille. Liitteet
29331: valtion haltuun. Liitteet IV,221S. s. 1463. - Ks. IV,237. s. 1479. - Ks. Lapset.
29332: Oppikoulut.
29333: n:o 104, Koiviston ym.: Määrärahan osoit-
29334: n: o 90, He 1 teen y m.: Määrärahan osoittami- tamisesta kansakouluihin kuuluvan keskikoulun
29335: sesta Lohjan yhteiskoulun ottamiseksi valtion ylläpitämiseen kokeilutarkoituksessa Sallan kun-
29336: haltuun. Liitteet IV,2'2'4. s. 1464. - Ks. Oppi- nassa. Liitteet IV,238. s. 1480. - Ks. Kansa-
29337: koulut. koulut.
29338: 6 Raha-asia-aloitteet 1954.
29339:
29340:
29341: - n: o 105, I n n a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- n: o 119, K y t ä n y m.: Määrärahan osoittami ·
29342: misesta kurssien järjestämiseksi huonokuuloisten sesta uusien virkojen ja toimien perustamista
29343: lasten opettajille. Liitteet IV,239. s. 1481. - Ks. varten maanmittauskonttoreihin. Liitteet IV,253.
29344: Aistivialliset. s. 1498. - Ks. Maanmittaus.
29345: n:o 106, Koiviston y m.: Määrärahan osoit- n: o 120, S ä v e 1 ä n y m.: Määrärahan osoitta-
29346: tamisesta rakennusavustukseksi saamelaisten kris· misesta taimiston tarkastajan viran perustami-
29347: tiiliselle kansanopistolle. Liitteet IV,240. s. 1482. seksi maataloushallitukseen. Liitteet IV,254. s.
29348: - Ks. Kansanopistot. 1500. - Ks. Maataloushallitus.
29349: n:o 107, Karjalaisen ym.: Korotetun mää- n: o 121, Koskisen y m.: Määrärahan osoitta-
29350: rärahan osoittamisesta sivistystyön järjestämiseen misesta puutarhanhoidon tarkastajan palkkauk·
29351: metsä- ja uittotyömailla. Liitteet IV,241. s. sen parantamista varten. Liitteet IV,255. s. 1501.
29352: 1483. - Ks. Metsätyöväki. - Ks. Maataloushallitus.
29353: n:o 108, Paasivuoren y m.: Määrärahan - n: o 122, L a h t e 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
29354: osoittamisesta palkinnoiksi vuoden parhaasta misesta ns. rajaseutulisän maksamiseksi kotita-
29355: lapsi- ja nuorisoelokuvasta. Liitteet IV,24'2. s. lous-, maatalous- ja kotiteollisuusoppilaitosten
29356: 1484. - Ks. Elokuvat. opettajille harvaan asutuissa ja syrjäseutujen
29357: kunnissa palvelukseen astumisajasta riippumatta.
29358: n: o 109, S a 1m e 1 a - J ä r v i s en y m.: Määrä- Liitteet IV,256. s. 1502. - Ks. Kotitalous.
29359: rahan osoittamisesta aikakauslehdentoimittajille
29360: myönnettäviä matka-apurahoja varten. Liitteet n: o 123, Partasen y m.: Määrärahan ottami-
29361: IV,243. s. 1485. - Ks. Aikakauslehdentoimitta- sesta Sotkamon emäntäkoulun rakentamiseen.
29362: jat. Liitteet IV,257, s. 1503. - Ks. Emäntäkoulut.
29363: -n:o 110, Mohellin ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 124, H a m a r a n y m.: Määrärahan osoitta-
29364: misesta Hämeen linnan entisöimis- ja korjaus- misesta kotitaloudellisille oppilaitoksille valtion
29365: töitä varten. Liitteet IV,244. s. 1486. - Ks. avustuksina suoritettujen ylläpitomenojen palan·
29366: Hämeen linna. tuksia varten. Liitteet IV,258. s. 1504. - Ks.
29367: Kotitalous.
29368: n:o 111, österholmin ym.: Korotetun mää-
29369: rärahan osoittamisesta Svenska Språkvårdsnämn- n: o 125, H a m a r a n y m.: Määrärahan osoitta-
29370: ilen i Finland nimiselle laitokselle. Liitteet misesta kotitaloudellisten oppilaitosten opettajain
29371: IV,245. s. 1487 ja 1488. - Ks. Svenska Språk- palkkojen parantamista varten. Liitteet IV,2 5!l.
29372: vårdsnämnden i Finland. s. 1505. - Ks. Kotitalous.
29373: n: o 112, H a k a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- n: o 126, P a s a s e n y m.: Korotetun määrära-
29374: misesta avustukseksi Suomen Merimieslähetys· han osoittamisesta yksityisluontoisten maatalou-
29375: seuralle Lontoon toimitalon rakentamista varten. dellisten oppilaitosten rakennusavustuksia varten.
29376: Liitteet IV,246, s. 1489. - Ks. Merimieslähetys. Liitteet IV,26'0. s. 1508. - Ks. Maatalous-
29377: koulut.
29378: n: o 113, Me i n a n d e r i n: Määrärahan osoitta-
29379: misesta kulttuurihistoriallisen ja arkeologisen tut- n:o 127, Honka 1 a n y m.: Korotetun määrä-
29380: kimuksen toimeenpanemiseksi Kemi- ja Ounas- rahan osoittamisesta rakennusavustuksiksi yksi·
29381: joen voimalaitoksien vaikutuspiiriin kuuluvalla tyisluontoisille maatalous-, kotitalous- ja koti-
29382: alueella. Liitteet IV,247. s. 1490 ja 1491. - Ks. teollisuusoppilaitoksille. Liitteet IV,261. s. 1509.
29383: Muinaistieteellinen tutkimus. - Ks. Maatalouskoulut.
29384: - n:o 114, Roineen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 128, Forsiuksen ym.: Määrärahan
29385: misesta Suomen Rauhanpuolustajat r.y:n työn osoittamisesta maa- ja kotitaloudellisten ammat-
29386: tukemiseksi. Liitteet IV,248. s. 1492. - Ks. tioppilaitosten kaluston ym. hankintaan. Liitteet
29387: Suomen Rauhanpuolustajat. IV,26;2, s. 1510. - Ks. Maatalouskoulut.
29388: n:o 115, R o s ne 11 i n y m.: Korotetun määrä- n: o 129, P a k k a sen y m.: Määrärahan osoit-
29389: rahan osoittamisesta opintokerhotoiminnan tuke- tamisesta maamiesopiston perustamiseksi Ahl-
29390: miseen. Liitteet IV,249. s. 1493. - Ks. Opinto- manin koulutilalle. Liitteet IV,263. s. 1511. -
29391: kerhot. Ks. Maamieskoulut.
29392: n:o 116, Rytkösen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 130, Saa 1 asti n y m.: Määrärahan osoit-
29393: misesta avustukseksi varattomien urheilijoiden tamisesta kotiteollisuusneuvonta-asemien ammatti-
29394: kilpailumatkoista aiheutuvien matkakustannusten opettajien palkkaamiseen maaseudulle. Liitteet
29395: peittämiseen. Liitteet IV,250. s. 1494. - Ks. IV,264. s. 1513. - Ks. Kotiteollisuus.
29396: Urheilu.
29397: n: o 131, R ö n k ö n y m.: Korotetun määrärahan
29398: n:o 117, Kytän ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta maatalouskoneiden tutkimuslaitok-
29399: sesta uusien virkojen ja toimien perustamista sen virkojen järjestelyä varten. Liitteet IV,265.
29400: varten maanmittauslaitokseen. Liitteet IV,251. s. s. 1514. - Ks. Maatalouskoneet.
29401: 1495. - Ks. Maanmittaus.
29402: n: o 132, S a u r a n y m.: Määrärahan osoittami-
29403: 11: o118, K arvo se 11 y m.: Korotetun määrä- sesta uusien virkojen ja toimien perustamiseksi
29404: rahan osoittamisesta kartoittajan toimien perus- maatalouden taloudelliseen tutkimuslaitokseen.
29405: tamista varten maanmittauslaitokseen. Liittect Liitteet IV,266, s. 1515. - Ks. Maatalouden tut·
29406: IV,252. s. 1497. - Ks. Maanmittaus. kimuslaitos.
29407: Raha-asia-aloitteet 1954. 7
29408:
29409: - n: o 133, R a p i o n y m.: Korotetun määrärahan - n:o 147, Lahtelan ym.: Korotetun maara-
29410: osoittamisesta työvoiman palkkaamiseksi maan- rahan osoittamisesta poronhoidon edistämiseen.
29411: viljelysinsinööripiireihin. Liitteet IV,267. s. 1516. Liitteet IV,281. s. 1537. - Ks. Poronhoito.
29412: - Ks. Maanviljelysinsinöörit.
29413: - n:o 148, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
29414: - n: o 134, K 1 e e m o 1 a n y m.: Korotetun määrä- misesta avustukseksi ja lainaksi Paliskuntain
29415: rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi Jäädyttämö Oy:lle jäädyttämön rakentamiseksi
29416: maanparannustöitä varten. Liitteet IV,268. s. Rovaniemelle. Liitteet IV,282. s. 1538. - Ks.
29417: 1517. - Ks. Maanparannus. Jäädyttämöt.
29418: - n: o 135, K ä h ö s e n y m.: Korotetun määrära· -- n:o 149, M. Mattilan ym.: Määrärahan
29419: han osoittamisesta salaojitusavustuksia ja -lai- osoittamisesta avustuksiksi veden laadun tutki·
29420: noja varten. Liitteet IV,2 69. s. 1518. - Ks. tuttamiseen ja veden puhdistuksessa tarvittavien
29421: Maatalous. laitteiden kehittämiseen. Liitteet IV,283. s. 1540.
29422: - n: o 136, R a i p a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- - Ks. Vesi.
29423: misesta ylimääräisten maanviljelysinsinöörien n: o 150, L a h t e l a n y m.: Määrärahan osoit-
29424: tointen perustamista varten maanviljelysinsinöö- tamisesta petojen poronomistajille aiheuttamien
29425: ripiireihin. Liitteet IV,270. s. 1519. - Ks. vahinkojen korvaamiseen. Liitteet IV,284. s.
29426: Maanviljelysinsinöörit. 1541. - Ks. Porovahingot.
29427: - n:o 137, Pakkasen ym.: Määrärahan osoit-
29428: n: o 151, K a r v o s en y m.: Määrärahan osoit-
29429: tamisesta Säästöpankkien Keskus-Osake· Pankista tamisesta laiduntalousneuvonnan tehostamiseen
29430: kalastusvälineiden hankkimiseen ammattikalasta- pientiloilla. Liitteet IV,285. s. 1542. - Ks. Lai-
29431: jille myönnettävien lainojen korkohyvitystä var- dun.
29432: ten. Liitteet IV,271. s. 1521. - Ks. Kalastus.
29433: n: o 152, P a r t a s en y m.: Määrärahan osoit-
29434: - n: o 138, ö s t e r h o 1 m i n y m.: Määrärahan tamisesta Puolangan, Ristijärven ja Juuan kun·
29435: osoittamisesta käytännöllisiin tuloksiin tähtäävien tien liittämiseksi maataloudellisen rajaseututoi-
29436: kalastustutkimusten toimittamista varten. Liitteet minnan piiriin. Liitteet IV,286. s. 1543. - Ks.
29437: IV,n2. s. 1522 ja 1523. - Ks. Kalastus. Rajaseututoiminta.
29438: n:o 139, österholmin ym.: Määrärahan n:o 153, Korsbäckin ym.: Määrärahan
29439: osoittamisesta avustukseksi tuoreen silakan kulu- osoittamisesta avustukseksi Svenska Lantbruks·
29440: tuksen lisäämistä tarkoittavaan propagandatoi- sällskapens i Finland Förbund nimiselle liitolle
29441: mintaan. Liitteet IV,z73. s. 1524 ja 1525. - Ks. koneneuvonnan ja koneenhoidon konsulentin palk·
29442: Silakka. kaamista varten. Liitteet IV,287. s. 1545 ja 1546.
29443: - Ks. Maatalouskoneet.
29444: n:o 140, Rosenbergin ym.: Määrärahan
29445: osoittamisesta kalastusvenemoottoreissa käytettä · n:o 154, Koiviston ym.: Korotetun määrä-
29446: vän nestemäisen polttoaineen hinnan alentami- rahan osoittamisesta uudis- ja laidunraivauspalk·
29447: seen. Liitteet IV,274. s. 1526 ja 1527. - Ks. kioihin. Liitteet IV,2ss. s. 1547. - Ks. Maa-
29448: Polttoaineet. talous.
29449: n:o 141, Rosenbergin ym.: Määrärahan - n:o 155, Niirasen y m.: Korotetun määrä-
29450: osoittamisesta avustuksiksi luonnonvoimien tai rahan osoittamisesta kivenraivauspalkkioihin.
29451: muun sellaisen syyn takia veneensä tai pyydyk· Liittcct IV,289. s. 1548. - Ks. Maatalous.
29452: sensä menettäneille ammattikalastajille. Liitteet
29453: IV,275. s. 1528 ja 1529. - Ks. Kalastus. n:o 156, Sepän ym.: Määrärahan osoittami·
29454: sesta sikatalouskoeaseman perustamiseksi Seinä-
29455: - n: o 142, K 1 e emo 1 a n y m.: Korotetun määrä- joelle. Liitteet IV,290. s. 1549. - Ks. Sikatalous.
29456: rahan osoittamisesta avustuksiksi maa-, metsä- ja
29457: kotitalouden edistämistyötä suorittaville neuvon· n:o 157, M. Mattilan ym.: Määrärahan
29458: tajärjestöille. Liitteet IV,276. s. 1530. - Ks. osoittamisesta pienviljelijäkurssitoiminnan takia
29459: Maatalous. Uudenmaan maamieskoululla tehtäviin rakennus·
29460: ten uudistus· ja korjaustöihin sekä kaluston ja
29461: - n:o 143, Murtomaan ym.: Korotetun mää- opetusvälineiden hankintaan. Liitteet IV,291. s.
29462: rärahan osoittamisesta avustuksiksi maa- ja ko· 1550. - Ks. Maamieskoulut.
29463: titaloudellisille neuvontajärjestöille. Liitteet
29464: IV,277. s. 1532. - Ks. Maatalous. n: o 158, Ra p i o n y m.: Määrärahan osoittami ·
29465: sesta avustuksiksi pienviljelijöille metsien kasvu·
29466: - n: o 144, Hetemäen y m.: Määrärahan osoit- kunnon parantamiseksi. Liitteet IV,292. s. 1552.
29467: tamisesta Keski-Suomen liikkuvaa koetoimintaa - Ks. Metsätalous.
29468: varten. Liitteet IV,278. s. 1534. - Ks. Maa·
29469: n: o 159, S e p i n y m.: Määrärahan osoittami ·
29470: talous. sesta avustuksiksi AIV-rehusäiliöiden rakentami-
29471: - n:o 145, Sarjalan ym.: Määrärahan osoitta- seen pientiloille. Liitteet IV,293. s. 1553. - Ks.
29472: misesta viljavuustutkimuksia varten. Liitteet Maatalous.
29473: IV,279. s. 1535. - Ks. Maatalous.
29474: - n:o 160, Koskisen y m.: Määrärahan osoit·
29475: n: o 146, S a u r a n y m. : Korotetun määrärahan tamisesta avustuksiksi AIV-rehusäiliöiden raken·
29476: osoittamisesta puutarhanhoidon edistämiseen. tamiseen pienviljolijöille. Liitteet IV,294. s. 1554.
29477: Liitteet IV,2so. s. 1536. - Ks. Puutarhanhoito. - Ks. Maatalous.
29478: 8 Raha-asia-aloitteet 1954.
29479:
29480:
29481: n:o 161, Heikuran ym.: Määrärahan osoit- ja matka-apurahoja varten. Liitteet IV,sos. ~.
29482: tamisesta asutustarkastajain kanslia-apurahan 1568. - Ks. Maatalousministeriö.
29483: korottamista varten. Liitteet IV,295. s. 1555. -
29484: n:o 175, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
29485: Ks. Asutus. tamisesta poroaidan rakentamiseen Suomen ja
29486: -n:o 162, Torven ym.: Määrärahan osoittami· Norjan rajalle. Liitteet IV,309. s. 1569. - Ks.
29487: sesta avustuksiksi sellaisille uudistilan rakenta· Poronhoito.
29488: jille, jotka maanhankintalain mukaan eivät ole n:o 176, Aition ym.: Määrärahan osoittami·
29489: maansaantiin oikeutettuja tai ovat saaneet tilan sesta ylijäämäkalansaaliin käytön edistämiseen.
29490: haltuunsa ennen 15 päivää joulukuuta 1943. Liit·
29491: Liitteet IV,31o. s. 1570. - Ks. Kalastus.
29492: teet IV,296. s. 1556. - Ks. Asutus.
29493: n:o 177, Jussi 1 a n y m.: Mää.rärahan osoit·
29494: n: o 163, Koivusen y m.: Määrärahan osoit·
29495: tamisesta ylijäämäkalansaaliin käytön edistämi·
29496: tamisesta avustuksiksi maanparannustöihin maan· seen. Liitteet IV,311. s. 1571. - Ks. Kalastus.
29497: hankintalainsäädännön mukaan maata saaneille.
29498: Liitteet IV,297. s. 1557. - Ks. Maanparannus. - n:o 178, Vennamon ym.: Korotetun määrä·
29499: rahan osoittamisesta maitotaloustuotannon tuke·
29500: - n: o 164, La h te 1 a n y m.: Korotetun määrä· miseen. Liitteet IV,312. s. 1572. - Ks. Maito-
29501: rahan osoittamisesta aikaisemman asutuslainsää· talous.
29502: dännön ja pika-asutuslain mukaisilla tiloilla suo·
29503: ritettaviin tie· ja kuivatustöihin. Liitteet IV,298. - n: o 179, Ra p i o n y m.: Korotetun määrärahan
29504: s. 1558. - Ks. Asutus. osoittamisesta maitotaloustuotannon tukemiseen.
29505: Liitteet IV,313. s. 1573. - Ks. Maitotalous.
29506: - n:o 165, Vennamon ym.: Määrärahan osoit· - n:o 180, Saalastin ym.: Määrärahan osoit-
29507: tamisesta korkohyvityksen maksamiseen pitempi· tamisesta kotimaisten siementen tukiostoista ai·
29508: aikaista luottoa lähinnä perheviljelmän käsittä· heutuvien tappioiden korvaamiseen ja viljelys·
29509: vän tilan haltijalle viljelysten peruaparannuksia korvauksiin. Liitteet IV,314. s. 1574. - Ks.
29510: varten myöntäneille rahalaitoksille. Liitteet Siemenet.
29511: IV,299. s. 1559. - Ks. Maatalous.
29512: - n:o 181, J. Wirtasen ym.: Määrärahan
29513: - n:o 166, Forsiuksen ym.: Määrärahan osoit· osoittamisesta pienpuun menekin lisäämismah·
29514: tamisesta Paimion maatalouskerhoneuvojaopiston dollisuuksien selvittämiseksi. Liitteet IV,315. s.
29515: opettajien palkkojen parantamista varten. Liit· 1575. - Ks. Puunjalostusteollisuus.
29516: teet IV,300. s. 1560. - Ks. Maatalouskoulut.
29517: n:o 182, Sauran ym.: Määrärahan osoittami·
29518: n:o 167, Raipalan ym.: Määrärahan osoit· sesta tutkimuksen toimittamista varten pienpuu·
29519: tamisesta Työtehoseura r. y: lle kone· ja työope· tavaran jalostamiseksi ja sen käytön edistämi·
29520: tustoimintaa varten Matkun kartanon konekoulu· seksi teollisuudessa. Liitteet IV,316. s. 1576. --
29521: tuskeskuksessa. Liitteet IV,301. s. 1561. - Ks. Ks. Puunjalostusteollisuus.
29522: Maatalouskoneet. - n: o 183, V e n n a m o n y m.: Määrärahan osoit-
29523: n: o 168, Haapasen y m.: Määrärahan osoit· tamisesta lihasrappeutumistaudin syiden tutkimi·
29524: tamisesta maataloustuotteiden kotimaisten kulut· seksi ja sopivien torjuntamenetelmien kehittämi-
29525: tajahintojen alentamiseen. Liitteet IV,3o2. s. seksi. Liitteet IV,317. s. 1578. - Ks. Eläin·
29526: 1562. - Ks. Maatalous. taudit.
29527: n:o 169, Ra p i on y m.: Korotetun määrära· n:o 184, Aittoniemen ym.: Määrärahan
29528: han osoittamisesta avustuksiksi maaseudun osoittamisesta kotieläinten puutostauteja koske·
29529: asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,303. s. van tutkimuksen ja torjunnan tehostamiseksi.
29530: 1563. - Ks. Asuntotuotanto. Liitteet IV,318. s. 1579. - Ks. Eläintaudit.
29531: n: o 170, R ö n k ö n y m.: Korotetun määrärahan n:o 185, M. Leskisen ym.: Määrärahan
29532: osoittamisesta avustuksiksi maaseudun asunto· osoittamisesta korvauksiksi meijeristä hankalan
29533: olojen parantamiseen. Liitteet IV,304. s. 1564. matkan takana oleville karjanhaitijoille kotivoin
29534: - Ks. Asuntotuotanto. valmistamisesta. Liitteet IV,319. s. 1580.
29535: Ks. Voi.
29536: n: o 171, R y h d ä n y m.: Korotetun maarara·
29537: han osoittamisesta yksityismetsätalouden edistä· n:o 186, Heikuran ym.: Määrärahan osoit·
29538: mistä ja valvontaa varten. Liitteet IV,305. s. tamisesta vuoden 1953 tulvavahinkojen korvaa-
29539: 1565. - Ks. Metsätalous. miseksi Pohjois-Satakunnassa ja Etelä-Pohjan-
29540: maalla. Liitteet IV,320. s. 1581. - Ks. Maa-
29541: n:o 172, M. Matti 1 a n y m.: Määrärahan talous.
29542: osoittamisesta kenttäsahaustoiminnan ammattitai·
29543: don ja välineiden kehittämiseen. Liitteet IV,306. n:o 187, Rapion ym.: Määrärahan osoittami·
29544: s. 1566. - Ks. Kenttäsahaustoiminta. sesta maanviljelijöille aiheutuneiden sade- ja
29545: tulvavahinkojen korvaamiseksi. Liitteet IV,321.
29546: n:o 173, E. A. Saaren y m.: Määrärahan s. 1583. - Ks. Maatalous.
29547: osoittamisesta erikoistutkijan ja laskuapulaisen
29548: palkkaamiseen metsäntutkimuslaitokseen. Liitteet n: o 188, K a r j a 1 a i sen y m.: Määrärahan
29549: IV,307. s. 1567. - Ks. Metsäntutkimuslaitos. osoittamisesta eräiden virkojen ja toimien perus-
29550: tamiseksi tie· ja vesirakennushallintoon. Liitteet
29551: n: o 174, K y t ä n y m. : Korotetun määrärahan IV,322. s. 1584. - Ks. Tie· ja vesirakennus-
29552: osoittamisesta maa talousministeriön propagandaa hallinto.
29553: Raha-asia-aloitteet 1954. 9
29554:
29555: n:o 189, Rapion ym.: Määrärahan osoittami- n:o 203, Kuittisen ym.: Määrärahan osoit-
29556: sesta tie- ja vesirakennuspiirien työntekijäin ikä- tamisesta Kaakkois-Suomen keskusammattikoulun
29557: lisien maksamiseen. Liitteet IV 7 323. s. 1586. - palkkauksia varten. Liitteet IV,337. s. 1607. -
29558: Ks. Tie- ja vesirakennushallinto. Ks. Ammattikoulut.
29559: n:o 190, Nordströmin ym.: Määrärahan n:o 204, H y k k ä älä n y m.: Määrärahan osoit-
29560: osoittamisesta tie- ja vesirakennushallinnon insi- tamisesta työvaatteiden hankkimiseksi keslmsam-
29561: nöörien ulkomaisia opintomatkoja varten. Liit- mattikoulujen oppilaille. Liitteet IV7 338. s. 1608.
29562: teet IV,324. s. 1587. - Ks. Tie- ja vesirakennus- - Ks. Ammattikoulut.
29563: hallinto. n :o 205, H y k k ä älä n y m.: Määrärahan osoit-
29564: n:o 191, E. Leikolan ym.: Määrärahan osoit- tamisesta ammattioppilaitosten työpajoja varten.
29565: tamisesta työmarkkinatutkimuslaitoksen perusta- Liitteet IV,339. s. 1609. - Ks. Ammattioppi-
29566: miseksi kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- laitokset.
29567: riöön. Liitteet IV7 325. s. 1588. - Ks. Työmark- n: o 206, K u l o v a a r a n y m. : Määrärahan
29568: kinat. osoittamisesta ammattikoulujen kurssitoimintaa
29569: n: o 192, T e i r i n y m.: Korotetun määrärahan varten. Liitteet IV7 340. s. 1610. - Ks. Ammatti-
29570: osoittamisesta helpotuksiksi kunnille maantie- koulut.
29571: alueiden lunastamiseen. Liitteet IV7 326. s. 1590 n:o 207, W i he r heimon: Määrärahan osoit-
29572: ja 1591. - Ks. Maantiet. tamisesta avustukseksi kauppaopistoille ja -kou-
29573: - n:o 193, Hakalan ym.: Määrärahan osoitta- luille. Liitteet IV,341. s. 1611. - Ks. Kauppa-
29574: misesta nuorison ilmaiinharrastuksen tukemiseksi. koulut.
29575: Liitteet IV,327. s. 1592. - Ks. Ilmailu. n: o 208, E n t e en y m.: Korotetun määrärahan
29576: n:o 194, Honkalan y m.: Korotetun maara- osoittamisesta käytännöllisgeologisia tutkimuksia
29577: rahan osoittamisesta matkailuliikenteen edistämi- varten. Liitteet IV,34!2. s. 1612. - Ks. Geologi-
29578: seksi. Liitteet IV7 328. s. 1593. - Ks. Matkailu. nen tutkimuslaitos.
29579: n:o 209, Åsvikin ym.: Määrärahan osoittami-
29580: n: o 195, Kokkolan y m.: Korotetun määrä- sesta malmiesiintymien tutkimusten jatkamiseksi
29581: rahan osoittamisesta avustuksiksi vientisatamia Korsnäsin kunnassa. Liitteet IV7 343. s. 1613. -
29582: ylläpitäville kunnille satamien kehittämistä ja Ks. Kaivostoiminta.
29583: kunnostamista varten. Liitteet IV,329. s. 1595.
29584: - Ks. Satamat. n: o 210, V. Virtasen y m.: Määrärahan osoit-
29585: tamisesta ylimääräisen osastopäällikön viran pe-
29586: n: o 196, T e i r i n y m.: Korotetun määrärahan rustamiseksi patentti- ja rekisterihallitukseen.
29587: osoittamisesta vientisatamia ylläpitäville kunnille Liitteet IV,344. s. 1614. - Ks. Patentti- ja re-
29588: satamien kehittämistä ja kunnostamista varten. kisterihallitus.
29589: Liitteet IV7 330. s. 1596 ja 1597. - Ks. Satamat.
29590: - n:o 211, Kleemolan ym.: Määrärahan osoit-
29591: n: o 197, T e i r i n y m.: Määrärahan osoittami- tamisesta maakunnallisten pienteollisuusliittojen
29592: sesta avustukseksi Kokkolan kaupungille laiturin neuvontatyön tukemiseen. Liitteet IV,3,15. s.
29593: rakentamiseksi Ykspihlajan satamaan. Liitteet 1615. - Ks. Pienteollisuus. •
29594: IV,331. s. 1598 ja 1599. - Ks. Satamat.
29595: n:o 212, '\Viherheimon ym.: Määrärahan
29596: n: o 198, T e i r i n y m.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta maakunnallisten käsi- ja pienteol-
29597: sesta lentokentän aikaansaamiseksi Keski-Pohjan- lisuusliittojen suorittaman neuvontatyön tukemi-
29598: maalle. Liitteet IV,332. s. 1600 ja 1601. - Ks. seen. Liitteet IV7 346. s. 1616. - Ks. Pienteol-
29599: Lentokentät. lisuus.
29600: n: o 199, L a r s o n i n y m.: Määrärahan osoit- n:o 213, E. A. Saaren ym.: Määrärahan
29601: tamisesta Maarianhaminan lentokentän kiitoradan osoittamisesta Suomen Ulkomaankauppaliiton ul-
29602: pidentämiseksi ja toisen kiitoradan rakentami- komaille suuntautuvan julkaisutoiminnan tukemi-
29603: seksi kentälle. Liitteet IV,333. s. 1602 ja 1603. seen. Liitteet IV,347. s. 1617. - Ks. Ulkomaan-
29604: - Ks. Lentokentät. kauppa.
29605: n:o 200, Lindblomin ym.: Määrärahan n: o 214, T u r k a n y m.: Korotetun määrärahan
29606: osoittamisesta asuntorakennustoiminnan kehittä- osoittamisesta rakennusavustuksiksi kuunailisille
29607: miseksi suoritettavia tutkimuksia varten. Liitteet ja yksityisille teknillisille, ammatti- ja kauppa-
29608: IV,334. s. 1604. - Ks. Asuntotuotanto. oppilaitoksille niiden omia rakennuksia varten.
29609: Liitteet IV7 348. s. 1619. - Ks. Teknilliset kou-
29610: n:o 201, Wiherheimon: Määrärahan osoit-
29611: lut.
29612: tamisesta teoreettisen sähkötekniikan professorin
29613: viran perustamiseksi Teknilliseen korkeakouluun. n: o 215, A l a n g o n y m.: Korotetun määrära-
29614: Liitteet IV,335. s. 1605. - Ks. Teknillinen kor- han osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r. y:n toi-
29615: keakoulu. minnan tukemiseen. Liitteet IV7 349. s. 1620. --
29616: Ks. Tuberkuloosi.
29617: n: o 202, I n n a l a n y m.: Määrärahan osoitta-
29618: misesta maanmittaustekniikan lehtorin viran pe- n: o 216, Hakalan y m.: Määrärahan osoitta-
29619: rustamiseksi Helsingin teknilliseen oppilaitokseen. misesta yksityisten ammattioppilaskotien perusta-
29620: Liitteet IV7 336. s. 1606. - Ks. Teknilliset kou- mis- ja ylläpitokustannuksiin. Liitteet IV,:350. s.
29621: lut. 1622. - Ks. Ammattioppilaskodit.
29622:
29623: 2
29624: 10 Raha-asia-aloitteet 1954.
29625:
29626:
29627: n:o 217, A. Leikolan ym.: Mää1·ämhan osoit- - n: o 231, M o he II i n y m.: Määrärahan osoitta·
29628: tamisesta Helsingin diakonissalaitoksen vajaa- misesta tutkimuksen toimittamiseksi huonokuu-
29629: mielishoitolan henkilökunnan asuinrakennusten loisten lasten opetuksen järjestämisestä. Liitteet
29630: rakentamisen avustamiseen. Liitteet IV,351. s. IV,365, s. 1638. - Ks. Lapset.
29631: 1623. - Ks. Diakonissalaitokset. n:o 232, Nederström-Lundenin ym.:
29632: n:o 218, Salmela-Järvisen ym.: Korote- Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kodeissa
29633: tun määrärahan osoittamisesta lastenkotien ra- hoidettavina olevien vajaamielisten lasten vähä-
29634: kennuskustannusten avustamiseen. Liitteet IV,352. varaisilla vanhemmille. Liitteet IV,366. s. 1639.
29635: s. 1624. - Ks. Lastenkodit. - Ks. Lapset.
29636: n:o 233, Stenbergin ym.: Määriirahan
29637: - n:o 219, Paasivuoren ym.: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkelain ulkopuolelle jää-
29638: osoittamisesta perheenäitien lomamatkojen tuke-
29639: neiden työkyvyttömien eläkekysymyksen järjestä-
29640: miseen. Liitteet IV,353. s. 1625. - Ks. Loma. mistä varten. Liitteet IV,367. s. 1610. - Ks.
29641: n: o 220, T o r v e n y m.: Määrärahan osoittami- Eläkkeet.
29642: sesta maksuttomien lomamatkojen järjestämiseksi n:o 234, Turkan y m.: Määrärahan osoitta-
29643: vähävaraisilla äideille. Liitteet IV,354. s. 1626. misesta avustuksiksi kansaneläkelain ulkopuolelle
29644: - Ks. Loma. jääneille työkyvyttömille. Liitteet IV,368. s. 1641.
29645: - Ks. Työkyvyttömyys.
29646: n: o 221, T o r v e n y m. : Määrämhan osoi ttami-
29647: sesta kesävirkistyksen järjestämiseksi alle koulu- n:o 235, Lindqvistin ym.: Määrärahan
29648: iän oleville lapsille. Liitteet IV,355. s. 1627. - osoittamisesta vuoden 1918 kansalaissodassa pu-
29649: Ks. Lapset. naisella puolella vahinkoja kärsineiden korvauk-
29650: sen järjestämiseen. Liitteet IV,3G9. s. 1642. -
29651: n:o 222, Brander-Wallinin ym.: Määrä-
29652: Ks Punakaartilaiset.
29653: rahan osoittamisesta kesävirkistyksen järjestämi-
29654: seksi alle kouluiän oleville lapsille. Liitteet n: o 236, L i n d q v i s t i n y m.: Määrärahan
29655: IV,356. s. 1628. - Ks. Lapset. osoittamisesta vuonna 1918 punaisten puolella
29656: henkensä menettäneiden vielä hoitamatta olevien
29657: n:o 223, E. Nurmisen ym.: Korotetun maa- hautojen kunnostamiseen. Liitteot IV,370. s.
29658: rärahan osoittamisesta yksityisten perustamien 1643. - Ks. Punakaartilaiset.
29659: alkoholistihuoltoloiden perustamis- ja kunnossa-
29660: pitokustannuksiin. Liitteet IV,357. s. 1629. -- - n:o 237, Sepin ym.: Määrärahan osoittami-
29661: Ks. Alkoholistit. sesta avustuksiksi pienviljelijöille ja pienasun-
29662: tojen omistajille heidän talouksiensa sähköistä-
29663: n:o 224, Kähösen ym.: Määrärahan osoitta- mistä varten. Liitteet IV,371. s. 1644. - Ks.
29664: misesta lisäkorvauksen myöntämiseksi eräille elin- Sähkö.
29665: korkonsa kertakaikkisana nostaneille sotainvalii-
29666: n: o 238, T u r u s e n y m.: Määrämhan osoitta-
29667: deille. Liitteet IV,358. s. 1630. - Ks. Invaliidit.
29668: misesta palkinnoiksi t::loudellisimpien rakennus-
29669: -- n: o 225, F r i m a ni n y m.: Määrärahan osoitta- ten suunnittelijoille Ja rakentajille. Liitteot
29670: misesta lisäkorvauksen myöntämiseksi eräille IV,372. s. 1645. - Ks. Rakennustoiminta.
29671: sotainvaliideille. Liitteet IV,s59. s. 1631. - Ks. n:o 239, S a 1m i sen: Korotetun määrärahan
29672: Invaliidit. osoittamisesta korvaukseksi posti- ja lennätinlal-
29673: n: o 226, Heinosen y m.: Määrärahan osoitta- tokselle vapaakirjeoikeudesta ja postirahan va-
29674: misesta vähävaraisten perheellisten sotaleskien paudesta. Liitteet IV,373. s. 1646. - Ks. Posti-
29675: sairausavustuksiin. Liitteet IV,360. s. 1632. - laitos.
29676: Ks. Sairausavustus. - n:o 240, Aition ym.: Määrärahan osoittami-
29677: - n: o 227, Väänäsen y m.: Määrärahan osoit- sesta valtion viran ja toimen haltijoiden palk-
29678: tamisesta vähävaraisten suuriperheisten äitien kausluokkien tarkistamista varten. Liitteet
29679: lomaleirimatkoja varten. Liitteet IV,361. s. 1633. IV,374. s. 1647. - Ks. Virkamiehet.
29680: - Ks. Loma. - n:o 241, Pohja 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
29681: n: o 228, S t e n b e r g i n y m. : Määrärahan tamisesta sairaanhoitajatyövoiman lisäämiseksi
29682: osoittamisesta varattomien ja vähävaraisten sivii- valtion sairaaloihin. Liitteet IV,375. s. 1648. -
29683: liorpojen sekä alaikäisten lasten hoitoon sidottu- Ks. Sairaanhoitajat.
29684: jen siviilileskien elatuksen turvaamiseen. Liitteet n: o 242, Peltosen y m.: Määrämhan osoit-
29685: IV,36r2. s. 1634. - Ks. Orvot. tamisesta korvaukseksi valtion rautateille alen-
29686: nuskuljetuksista. Liitteet IV,376. s. 1649. - Ks.
29687: n:o 229, Heljaksen ym.: Korotetun maara- Rautatiet.
29688: rahan osoittamisesta avustuksiksi raittiustyötä - n:o 243, Rytingin ym.: Korotetun maara-
29689: suorittaville järjestöille. Liitteet IV,363. s. 1635. rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen
29690: - Ks. Raittius. tukemiseen. Liitteet IV,377. s. 1650. - Ks.
29691: - n: o 230, H i 1 t u sen y m.: Määrärahan osoitta- Sähkö.
29692: misesta Sokeain Keskusliitto r. y:lle avustukseksi n: o 244, Partasen y m.: Korotetun määrä-
29693: raaka-ainevarastojen täydentämistä varten. Liit- rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen
29694: teet IV,364. s. 1636. - Ks. Sokeain Keskus- tukemiseen. Liitteet IV,378. s. 1651. - Ks.
29695: liitto r. y. Sähkö.
29696: Raha-asia-aloitteet 1954. 11
29697:
29698: n :o 245 Friman i n y m.: Määrärahan osoit· miseksi valtionrautateiden konetoimistoon. Liit-
29699: tamisest~ Pohjois-Suomen jälleenrakentajille teet IV,39,2. s. 1667. - Ks. Rautatiet.
29700: maksamatta jätettyjen indeksikorotusten hyvit-
29701: tämiseksi. Liitteet IV,379. s. 1652. - Ks. In· - n:o 259, Saariahon y m.: Määrärahan osoit-
29702: deksikorotus. tamisesta valtion rautateiden linjahallinnon yp.
29703: sähkötarkastajien palkkausluokkatarkistusta var-
29704: n:o 246 Kauhasen ym.: Määrärahan osoit- ten. Liitteet IV,393. s. 1668. --'- Ks. Rautatiet.
29705: tamisest~ Outokummun pienkiinteimistöjen vesi·
29706: johto- ja viemäriverkoston rakentamiseen. Liitteet n:o 260, K y t ä n y m.: Määrärahan osoittami·
29707: IV,380. s. 1653. - Ks. Vesijohdot. sesta juna· ja asemamiesten palkkausten paran-
29708: tamiseen. Liitteet IV,394. s. 1669. - Ks. Rauta-
29709: n: o 24 7 T e n h i ä 1 ä n y m. : Määrärahan osoit- tiet.
29710: tamisest~ valtion virkamiesten palkkausluokkiin
29711: sijoituksen tarkistamista varten. Liitteet IV,381. - n: o 261, P e 1 t o s e n y m.: Määrärahan osoitta-
29712: s. 1654. - Ks. Virkamiehet. misesta valtionrautateiden liikennepaikkojen luo-
29713: kittelun järjestämiseksi. Liitteet IV,395. s. 1671.
29714: n: o 248, Järven y m.: Määrärahan osoittami- - Ks. Rautatiet.
29715: sesta valtion virkamiesten palkkojen korottami·
29716: seen. Liitteet IV,38·2. s. 1655. - Ks. Virka· - n: o 262, S a 1m i sen: Määrärahan osoittami-
29717: miehet. sesta eräiden ylimääräisten tointen perustamiseksi
29718: posti- ja lennätinlaitokseen. Liitteet IV,396. s.
29719: n: o 249, M u r r on y m.: Määrärahan osoittami- 1672. - Ks. Postilaitos.
29720: sesta korvauksiksi kunnille työttömyyden torjun·
29721: nasta johtuvista kustannuksista. Liitteet IV,383. - n:o 263, Salmisen: Määrärahan osoittam1·
29722: s. 1657. - Ks. Työttömyys. sesta ylimääräisten kirjurin tointen perustami-
29723: seksi posti· ja lennätinlaitokseen. Liitteet IV,397.
29724: 11: o 250, Turusen y m.: Määrärahan osoitta- s. 1673. - Ks. Postilaitos.
29725: misesta suunnitelman laatimiseksi maan korkeam-
29726: man musiikki·, kuva- ja näyttämötaidekasvatuk· - n:o 264, Hosian ym.: Määrärahan osoittami-
29727: sen kehittämiseksi. Liitteet IV,384. s. 1658. -· sesta posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnossa
29728: Ks. Taide. palvelevien valtion puhelimen viran tai toimen
29729: n: o 251, R a u n i o n y m.: Määrärahan osoit- haltijain palkkauksen parantamiseen. Liitteet
29730: tamisesta korvauksen suorittamiseksi maahan IV,39S. s. 1674. - Ks. Postilaitos.
29731: tuotettujen ala-arvoisten autojen vuoksi talon· n:o 265, Paasion ym.: Määrärahan osoitta-
29732: dellisiin vaikeuksiin joutuneille ammattiautoili- misesta postiljoonien palkkauksen parantamiseen.
29733: joille. Liitteet IV,385. s. 1659. - Ks. Autot. Liitteet IV,399. s. 1676. - Ks. Postilaitos.
29734: - n:o 252, Heinosen ym.: Määrärahan osoit· n: o 266, K a r v o s en y m.: Määrärahan osoit-
29735: tamisesta lisäkorvaukseksi eräille meripalveluk· tamisesta Maanselän metsäradan rakentamiseen
29736: sessa kuolleiden ja kadonneiden henkilöiden van- ja valtion metsien kuljetusmahdollisuuksien muun
29737: hemmille. Liitteet IV,386. s. 1660. - Ks. Kor- parantamisen tehostamiseen. Liitteet IV,4oo. s.
29738: vaus. 1678. - Ks. Rautatiet.
29739: 11: o 253, L a r s o n i n y m.: Määrärahan osoit· - n:o 267, Liedeksen ym.: Määrärahan osoit-
29740: tamisesta liikenteen ylläpitämiseksi kelirikko· tamisesta massa- ja paperitehtaan perustamista
29741: aikana Turun ja Maarianhaminan sekä saariston Iijoen suulle koskevia tutkimus- ja suunnittelu·
29742: välillä. Liitteet IV,387. s. 1661 ja 1662. - Ks. töitä varten. Liitteet IV1401. s. 1681. - Ks.
29743: Laivaliikenne. Teollisuus.
29744: n:o 254, P e 1 t o s.e n: Määrärahan osoittami· n:o 268, Henrikssonin ym.: Määrärahan
29745: sesta eräiden uus1en virkojen perustamiseksi osoittamisesta liikennetunnelin rakentamiseksi
29746: rautatielaitoksen linjahallintoon. Liitteet IV,ss s. Hankoon. Liitteet IV,40!2. s. 1682 ja 1683. -
29747: s. 1663. - Ks. Rautatiet. Ks. Hanko.
29748: n:o 255, Antikaisen ym.: Määrärahan n:o 269, Forsiuksen ym.: Määrärahan
29749: osoittamisesta tallimiehen tointen perustamiseksi osoittamisesta Huopalahden-Ojakkalan välisen
29750: rautatielaitoksen linjahallintoon. Liitteet IV,389. radan rakentamisen aloittamiseksi. Liitteet
29751: s. 1664. - Ks. Rautatiet. IV,403. s. 1684. - Ks. Rautatiet.
29752: n:o 256, Antikaisen y m.: Määrärahan n: o 270, M o h e II i n y m.: Määrärahan osoit·
29753: osoittamisesta ylimääräisten vaununsiivoojan toin· tamisesta Riihimäen ja Toijalan välisen rataosan
29754: ten perustamiseksi rautatielaitoksen linjahallin· rakentamiseksi kaksiraiteiseksi. Liitteet IV,·404.
29755: toon. Liitteet IV,390. s. 1665. - Ks. Rautatiet. s. 1685. - Ks. Rautatiet.
29756: n:o 257, Antikaisen ym.: Määrärahan n:o 271, Hallbergin ym.: Määrärahan
29757: osoittamisesta eräiden rautatielaitoksen linjahal- osoittamisesta Onkamon-Parikkalan ratasuun·
29758: linnon toimenhaltijain virkapuku- ja pukuavus- nan tutkimista varten. Liitteet IV1405. s. 1686.
29759: tuskysymyksen järjestämistä varten. Liitteet - Ks. Rautatiet.
29760: IV,s91. s. 1666. - Ks. Rautatiet.
29761: n: o 272, S u o n p ä ä n y m.: Määrärahan osoit-
29762: n: o 258, P e 1 t o sen: Määrärahan osoittami· tamisesta pukuavustuksen maksamiseksi veturi-
29763: sesta yhden 1 lk. koneinsinöörin viran perusta- tallien henkilökuntaan kuuluville ja heihin ver-
29764: 12 Raha-asia-aloitteet 1954.
29765:
29766:
29767: rattaville toimenhaltijoille. Liitteet IV,406. s. n:o 287, Ikosen ym.: Määrärahan osoittami-
29768: 1687. - Ks. Rautatiet. sesta Poronkylän ylikäytäväsillan rakentamiseen.
29769: Liitteet IV,4.21. s. 1703. - Ks. Sillat.
29770: - n:o 273, Tuulin ym.: Määrärahan osoittami-
29771: sesta rautatieläisten omakotirakennustoimintaa - n: o 288, Niirasen y m.: Määrärahan osoit-
29772: varten. Liitteet IV,407. s. 1688. - Ks. Asunto- tamisesta Joensuun-Koveron rautatien rakenta-
29773: tuotanto. miseen. Liitteet IV1422. s. 1704. - Ks. Rauta-
29774: tiet.
29775: n:o 274, Karvikon ym.: Määrärahan osoit-
29776: tamisesta huoltorakennuksen rakentamiseksi val- - n: o 289, K a 1 a v a i s en y m.: Määrärahan
29777: tionrautateiden Turun varikolle. Liitteet IV,408. osoittamisesta Kotkan yhteislyseon koulutalon ra-
29778: s. 1689. - Ks. Rautatiet. kentamista varten. Liitteet IV,42·3. s. 1705. -
29779: Ks. Oppikoulut.
29780: - n:o 275, N. Nurmisen y m.: Määrärahan n:o 290, Sundmanin ym.: Määrärahan
29781: osoittamisesta Kokkolan rautatieaseman veturi- osoittamisesta Loviisan-Lahden kapearaiteisen
29782: tallin laajennustöihin. Liitteet IV,4oO. s. 1690. rautatien lunastamiseksi valtiolle. Liittect IV,424.
29783: - Ks. Rautatiet. s. 1706 ja 1707. - Ks. Rautatiet.
29784: n:o 276, N. Nurmisen ym.: Määrärahan n: o 291, Li n d q v i s t i n y m.: Määrärahan
29785: osoittamisesta lepohuonerakennuksen rakentami- osoittamisesta Lahden-Vesijärven rautatien yli-
29786: seksi Kokkolan rautatieasemalle. Liitteet IV,410. kulkusillan rakentamiseen. Liitteet IV,425. s.
29787: s. 1691. - Ks. Rautatiet. 1708. - Ks. Sillat.
29788: - n:o 277, Keloveden ym.: Määrärahan osoit- n: o 292, K ui t ti sen y m.: Määrärahan osoit-
29789: tamisesta Vainikkalan ratapihan laajentamiseen. tamisesta oikoradan Lappeenranta-Hamina-
29790: Liitteet IV,411. s. 1692. - Ks. Rautatiet. Kotka rakentamista varten. Liitteet IV,42 6. s.
29791: 1709. - Ks. Rautatiet.
29792: - n:o 278, Koivusen y m.: Määrärahan osoit-
29793: tamisesta Jyväskylän-Suolahden rautatien uusi- - n:o 293, Niemisen ym.: Määrärahan osoit-
29794: miseksi. Liitteet IV1412. s. 1693. - Ks. Rauta- tamisesta tarkoituksenmukaisten työturvallisuus-
29795: tiet. laitteiden sekä ruokailu- ym. tilojen hankkimi-
29796: seksi Pieksämäen vaunukorjauspajalle. Liittet't
29797: n:o 279, Rapion ym.: Määrärahan osoittami- IV,4•2!7. s. 1710. - Ks. Rautatiet.
29798: sesta Tampereen-Seinäjoen rautatien Tampereen
29799: puoleisen teollisuusratajakson rakennustöiden n:o 294, Brander-Wallinin ym.: Määrä-
29800: aloittamiseen. Liitteet IV,413. s. 1694. - Ks. rahan osoittamisesta lainoiksi kunnille kunnallis-
29801: Rautatiet. kotien rakentamista ja korjaamista varten. Liit-
29802: teet IV14i28. s. 1711. - Ks. Kunnalliskodit.
29803: - n: o 280, K o i v u s i 11 a n y m.: Määrärahan
29804: osoittamisesta Lahden-Loviisan rautatien osta- n: o 295, E n t e e n y m.: Määrärahan osoittami-
29805: miseksi valtiolle. Liitteet IV,414. s. 1695. - Ks. sesta kunnille myönnettäviksi lainoiksi niiden
29806: Rautatiet. talouden parantamista varten. Liitteet IV1429.
29807: - n:o 281, Suonpään ym.: Määrärahan osoit- s. 1712. - Ks. Kunnat.
29808: tamisesta Jämsänkosken-Säynätsalon-Jyväsky- n:o 296, Brander-Wallinin ym.: Määrä-
29809: län rautatien rakennustöiden aloittamiseen. Liit- rahan osoittamisesta vanhusten asuntojen kor-
29810: teet IV1415. s. 1696. - Ks. Rautatiet. jauslainoiksi. Liitteet IV,430. s. 1713. - Ks.
29811: Asunnot.
29812: - n:o 282, Högströmin ym.: Määrärahan
29813: osoittamisesta alikäytävätunnelin rakentamiseksi n:o 297, Vennamon y m.: Määrärahan osoit-
29814: valtionrautateitten rata-alueelle Hangon kaupun- tamisesta sähköistämislainoiksi vähävaraisillc
29815: gissa. Liitteet IV,416. s. 1697 ja 1698. - Ks. pienviljelijöille ja heihin verrattaville henkilöille.
29816: Sillat. Liitteet IV1431. s. 1714. - Ks. Sähkö.
29817: n: o 283, Koivusen y m.: Määrärahan osoit- n: o 298, R y h d ä n y m.: Määrärahan osoitta-
29818: tamisesta Vaajakosken ylikäytäväsillan rakennus- misesta halpakorkoisiksi avustuslainoiksi meije-
29819: töiden loppuun suorittamiseen. Liitteet IV,417. rien rakentamiseen Pohjois-Suomessa ja itäisellä
29820: s. 1699. - Ks. Sillat. rajaseudulla. Liitteet IV,43•2. s. 1715. - Ks.
29821: Meijerit.
29822: n: o 284, M o he 11 i n y m.: Määrärahan osoit-
29823: tamisesta ylikulkusillan rakentamiseksi Hämeen- n: o 299, R y h d ä n y m.: Määrärahan osoitta-
29824: misesta halpakorkoisiksi sähköistämislainoiksi
29825: linnan ratapihan yli. Liitteet IV,418. s. 1700.
29826: syrjäseutujen pienviljelijöille. Liitteet IV,433. s.
29827: - Ks. Sillat.
29828: 1716. - Ks. Sähkö.
29829: n:o 285, Koivusen y m.: Määrärahan osoit- n: o 300, R y t i n gin y m.: Määrärahan osoit-
29830: tamisesta ylikäytäväsillan rakentamiseksi Lieves- tamisesta sähköistämislainoiksi pienviljelijöille.
29831: tuoreen asemalle. Liitteet IV,419. s. 1701. - Liitteet IV,434. s. 1717. - Ks. Sähkö.
29832: Ks. Sillat.
29833: n:o 301, Sepin, ym.: Määrärahan osoittami-
29834: - n: o 286, K ui t t i sen: Määrärahan osoittami- sesta sähköistämislainoiksi pienviljelijöille ja
29835: sesta Suhosen ylikäytäväsillan rakentamiseksi. pienasuntojen omistajille. Liitteet IV,435. s.
29836: Liitteet IV,420. s. 1702. - Ks. Sillat. 1718. - Ks. Sähkö.
29837: Raha-asia-aloitteet 1954. 13
29838:
29839: n: o 302, S a u r a n y m.: Korotetun määrärahan n:o 317, Järven ym.: Määrärahan osoittami-
29840: osoittamisesta !ainoiksi salaojituksiin. Liitteet sesta postitalon rakentamiseksi Ouluun. Liitteet
29841: IV1436. s. 1719. - Ks. Maatalous. IV,-451. s. 1734. - Ks. Postilaitos.
29842: n: o 303, V e n n a m o n y m.: Määrärahan osoit- n:o 318, Järven ym.: Määrärahan osoittami-
29843: tamisesta avustuslainoiksi meijerien rakentamista sesta Ouluh postiautovarikon rakennustöiden
29844: ja laajentamista varten Pohjois-Suomessa, Poh- aloittamista varten. Liitteet IV,452. s. 1735. -
29845: jois-Karjalassa, Savossa ja Keski-Suomessa sekä Ks. Postilaitos.
29846: itäisellä rajaseudulla. Liitteet IV,437. s. 1720. n:o 319, E. Nurmisen y m.: Määrärahan
29847: - Ks. Meijerit. osoittamisesta !ainoiksi posti- ja lennätinlaitok-
29848: n: o 304, Vennamon y m.: Korotetun määrä- sen henkilökunnalle perustettavia asunto-osake-
29849: rahan osoittamisesta kuntien sisarosuuslainoituk- yhtiöitä varten. Liitteet IV,453. s. 1736. - Ks.
29850: seen. Liitteet IV,438. s. 1721. - Ks. Asutus. Asuntotuotanto.
29851: n:o 305, Vennamon y m.: Korotetun määrä- n:o 320, Rantamaan ym.: Korotetun määrä-
29852: rahan osoittamisesta avustuslainoiksi maaseudun rahan osoittamisesta puhelin- ja lennätinverkon
29853: pienteollisuutta varten maaseudun elinehtojen laajentamiseen ja parantamiseen. Liitteet IV,454.
29854: parantamiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi. s. 1737. - Ks. Puhelin.
29855: Liitteet IV,439. s. 1722. - Ks. Pienteollisuus. n: o 321, Lehdon y m.: Määrärahan osoitta-
29856: misesta Lomaliitto r. y: lle lainaksi Lepolammen
29857: n: o 306, P e s o s en y m.: Korotetun määrärahan lomakodin laajentamista varten. Liitteet IV,455.
29858: osoittamisesta !ainoiksi vesi- ja viemärijohtolait- s. 1740. - Ks. Loma.
29859: teiden rakentamiseen maaseudulle. Liitteet
29860: IV,440. s. 1723. - Ks. Vesijohdot. - n:o 322, K i lp e l äi sen y m,: Määrärahan
29861: osoittamisesta avustuslainaksi Invaliidien ammat-
29862: n:o 307, Koiviston ym.: Määrärahan osoit- tioppilaitoksen asuntolarakennusta varten. Liit-
29863: tamisesta avustuslainoiksi työllisyyden turvaa- teet IV,456. s. 1741. - Ks. Invaliidit.
29864: mista varten. Liitteet IV,441. s. 1724. - Ks.
29865: Työllisyys. n: o 323, Sarja 1 a n y m.: Korotetun määrä-
29866: n:o 308, W i he r heimon: Määrärahan osoit- rahan osoittamisesta rakennuslainoiksi maaseu-
29867: tamisesta avustuslainoiksi maaseudun pienteolli- dun asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,457.
29868: suudelle. Liitteet IV1H2. s. 1725. - Ks. Pien- s. 1742. - Ks. Asuntotuotanto.
29869: teollisuus. n:o 324, W i he r heimon: Määrärahan osoit-
29870: n:o 309, Ra i p a 1 a n y m.: Korotetun määrä- tamisesta !ainoiksi kaupungeissa ja kauppaJoissa
29871: rahan osoittamisesta maanparannuslainoiksi. Liit- toimiville käsi- ja pienteollisuusyrityksille. Liit-
29872: teet IV,443. s. 1726. - Ks. Postilaitos. teet IV,458. s. 1743. - Ks. Pienteollisuus.
29873: n:o 310, Turkan ym., Korotetun määrärahan n: o 325, S a 1m e 1 a-J ä r v i sen y m.: Määrä-
29874: osoittamisesta posti- ja lennätinlaitokselle toimi- rahan osoittamisesta halpakorkoisiksi !ainoiksi
29875: talojen ja henkilökunnan asuntojen rakentamista Ensi Kodeille. Liitteet IV,459. s. 1744. - Ks.
29876: varten. Liitteet IV,444. s. 1727. - Ks. Posti- Ensi Koti.
29877: laitos. n: o 326, K ä h ö s e n y m.: Korotetun maara-
29878: n:o 311, Lindqvistin ym.: Määrärahan rahan osoittamisesta asutustoiminnassa tarpeelli-
29879: osoittamisesta postitalon rakentamiseksi Lahteen. sia maanparannus-, tienteko-, raivaus- ja raken-
29880: Liitteet IV,445. s. 1728. - Ks. Postilaitos. nustöitä varten. Liitteet IV,4 60. s. 1745. - Ks.
29881: Asutus.
29882: n:o 312, Kokkolan ym.: Korotetun määrä-
29883: rahan osoittamisesta autojen hankkimiseksi posti- - n: o 327, T a u r i a i s en y m.: Korotetun mää-
29884: ja lennätinlaitokselle liikenteestä paistettavien rärahan osoittamisesta kodinperustamislainoihin.
29885: tilalle. Liitteet IV1446. s. 1729. - Ks. Posti- Liitteet IV,461. s. 1746. - Ks. Kodinperustamis-
29886: laitos. lainat.
29887: n:o 313, E. Nurmisen ym.: Määrärahan n: o 328, Karvosen y m.: Määrärahan osoit-
29888: osoittamisesta postitalon rakentamiseksi Iisal- tamisesta metsähallituksen insinööriosaston kone-
29889: meen. Liitteet IV1447. s. 1730. - Ks. Posti- korjaamaiden käytettäväksi. Liitteet IV,46•2. s.
29890: laitos. 1747. - Ks. Metsähallitus.
29891: n:o 314, Rytkösen ym.: Määrärahan osoit- n:o 329, Nordforsin ym.: Määrärahan
29892: tamisesta postitalon rakentamiseksi Iisalmen kau- osoittamisesta avustuslainaksi Sailors Home sää-
29893: punkiin. Liitteet IV,448. s. 1731. - Ks. Posti- tiölle merimieskodin rakentamista varten. Liitteet
29894: laitos. IV,463. s. 1748. - Ks. Merimiehet.
29895: n: o 315, A l a n g o n y m.: Määrärahan osoitta- n:o 330, Enteen ym.: Määrärahan osoittami-
29896: misesta Tampereen postitalon rakennustöitä var- sesta rakennuslainaksi Helsingin tullikamareissa
29897: ten. Liitteet IV,449. s. 1732. - Ks. Postilaitos. työskentelevien tullimiesten asuntotaloa varten.
29898: Liitteet IV,464. s. 1750. - Ks. Asuntotuotanto.
29899: n:o 316, Koivusen ym.: Määrärahan osoit-
29900: tamisesta Jyväskylän postiautovarikon rakentami- n: o 331, A. L e i k o 1 a n y m.: Määrärahan
29901: seen, Liitteet IV,450. s. 1733. - Ks. Postilaitos. osoittamisesta Helsingin diakonissalaitoksen va-
29902: 14 Raha-asia-aloitteet 1954.
29903:
29904:
29905: jaamielishoitolan henkilökunnan asuinrakennusten tamiseksi Närpiön kuntaan. Liitteet IV1479. s.
29906: rakentamiseen annettavaa kuoletuslainaa varten. 1766 ja 1767. - Ks. Teollisuus.
29907: Liitteet IV1 465, s. 1751. - Ks. Diakonissalai- n: o 346, Ryti n gin y m.: Määrärahan osoit-
29908: tokset. tamisesta Pudasjärven kunnan kunnanlääkärin
29909: - n: o 332, Pohja 1 a n y m.: Määrärahan osoit- virkatalon rakentamista varten. Liitteet IV,480.
29910: tamisesta lainaksi Porin diakonissalaitokselle. s. 1768. - Ks. Virka-asunnot.
29911: Liitteet IV,466. s. 1752. - Ks. Diakonissalai-
29912: n:o 347, Antikaisen ym.: Määrärahan
29913: tokset. osoittamisesta vuokra-asuintalon rakentamiseksi
29914: n: o 333, N i s k a 1 a n y m.: Määrärahan osoit- veturimiehille Pasilaan. Liitteet IV1481. s. 1769.
29915: tamisesta avustukseksi ja lainaksi Tervolan kun- - Ks. Asuntotuotanto.
29916: nalle yhteisen vanhainkoti-, sairaala- ja terveys-
29917: talorakennuksen rakentamista varten. Liitteet - n: o 348, ö h m a n i n y m.: Määrärahan osoit-
29918: IV,467. s. 1753. - Ks. Vanhainkodit. tamisesta Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan
29919: kirjaston uudisrakennuksen rakentamista varten.
29920: n: o 334, H e i k u r a n y m.: Määrärahan osoit- Liitteet IV1482. s. 1770. - Ks. Kirjastot.
29921: tamisesta avustukseksi ja lainaksi Parkanon
29922: yhteiskoulun koulurakennuksen laajentamiseen. n:o 349, Kleemolan ym.: Korotetun määrä-
29923: Liitteet IV,468. s. 1754. - Ks. Oppikoulut. rahan osoittamisesta maanparannustöiden kone-
29924: hankintoihin. Liitteet IV,483. s. 1771. - Ks.
29925: - n: o 335, R. V i r t a s e n: Määrärahan osoitta- Maanparannus.
29926: misesta rakennuslainaksi Karkkilan yhteiskou-
29927: lulle. Liitteet IV,469. s. 1755. - Ks. Oppi- - n:o 350, Kämäräisen ym.: Määrärahan
29928: osoittamisesta palkkioiksi pienviljelijöille maan-
29929: koulut.
29930: parannusaineiden ajosta. Liitteet IV,484. s. 1772.
29931: - n:o 336, R. Virtasen y m.: Määrärahan osoit- - Ks. Maanparannus.
29932: tamisesta rakennuslainoiksi yksityisille oppikou- n: o 351, N i e m i s en y m.: Määrärahan osoit-
29933: luille. Liittcet IV,470. s. 1756. - Ks. Oppi- tamisesta väkirehujen hintojen alentamiseen.
29934: koulut. Liitteet IV,485. s. 1773. - Ks. Maatalous.
29935: - n:o 337, Kokko 1 a n y m.: Korotetun määrä-
29936: rahan osoittamisesta !ainoiksi ammatillisten oppi- - n: o 352, A n t i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
29937: laitosten uudisrakennuksia varten. Liitteet misesta Työtehoseuralle maatalouden rakennus-
29938: IV,471. s. 1757. - Ks. Ammattioppilaitokset. tutkimuksen suorittamista ja rakennusten tyyp-
29939: pipiirustusten laatimista varten. Liitteet IV,48G.
29940: - n: o 338, A h o s e n y m.: Määrärahan osoittami- s. 1774. - Ks. Rakennustoiminta.
29941: sesta avustuslainoiksi yksityisoppikoulujen omis-
29942: tajille koulutalojen rakennuskustannuksiin. Liit- - n:o 353, V. Virtasen ym.: Määrärahan osoit-
29943: teet IV,47,2. s. 1758. - Ks. Oppikoulut. tamisesta piirustusten hankkimiseksi Savonlinnan
29944: seminaarin uudisrakennuksia varten. Liitteet
29945: n: o 339, T u u r n a n y m.: Määrärahan osoitta- IV1 487. s. 1776. - Ks. Seminaarit.
29946: misesta !ainoiksi yksityisille oppikouluille koulu-
29947: talojen rakentamista varten. Liitteet IV,473. s. n: o 354, Suomisen y m.: Korotetun maara-
29948: 1759. - Ks. Oppikoulut. rahan osoittamisesta helpotuksen myöntämiseen
29949: kunnille maantiealueiden lunastusta varten. Liit-
29950: - n: o 340, M i i k i n y m.: Määrärahan osoittami- teet IV,488. s. 1777. - Ks. Maantiet.
29951: sesta lainaksi Jaakkiman kristillisen kansanopis-
29952: ton jälleenrakennustyön suorittamiseen. Liitteet n:o 355, E. Nurmisen ym.: Määrärahan
29953: IV,474. s. 1760. - Ks. Kansanopistot. osoittamisesta !ainoiksi varattomien perheenäitien
29954: ja lasten lomatoimintaa harjoittaville naisjärjes-
29955: n: o 341, L u u k a n y m.: Määrärahan osoitta- töille. Liitteet IV,489. s. 1779. - Ks. Loma.
29956: misesta lainaksi Hämeenlinnan meijerikoululle.
29957: Liitteet IV,475, s. 1761. - Ks. Meijerikoulut. n:o 356, M. Mattilan ym.: Määrärahan
29958: osoittamisesta lainan antamiseksi Tuusulan kan-
29959: n:o 342, Honkalan ym.: Korotetun määi·ä- sanopistolle opettaja- ja oppilasasuntojen sekä
29960: rahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yksityis- pajan, konehallin ja käsityöhuoneyhdistelmän
29961: luontoisille maatalous-, kotitalous- ja kotiteolli- rakentamista varten. Liitteet IV,490. s. 1780. -
29962: suusoppilaitoksille. Liitteet IV,476. s. 1762, -- Ks. Kansanopistot.
29963: Ks. Maatalouskoulut.
29964: n:o 357, M. Mattilan ym.: Määrärahan
29965: n:o 343, Pöykön ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta Askolan kunnan Tiilään kylässä
29966: misesta Perä-Pohjolan kasvinviljelyskoeaseman olevan Purolan tilan ostamiseksi Bergmanin
29967: kunnostamista varten. Liitteet IV1477. s. 1763. koulua varten. Liitteet IV1491. s. 1781. - Ks.
29968: - Ks. Koeasemat. Maatalouskoulut.
29969: n: o 344, La h t e 1 a n y m.: Määrärahan osoit- n: o 358, E. L e i k o 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
29970: tamisesta Lapin kansanopiston opistorakennuk- tamisesta Teknillisen korkeakoulun päärakennuk-
29971: sen rakentamiseen. Liitteet IV,478. s. 1765. - sen rakentamiseksi Otaniemeen. Liitteet IV,492.
29972: Ks. Kansanopistot. s. 1782. - Ks. Teknillinen korkeakoulu.
29973: n:o 345, Rosenbergin ym.: Määrärahan n:o 359, Tiitun: Määrärahan osoittamisesta
29974: osoittamisesta selluloosa- ja paperitehtaan perus- karja- ja talousrakennuksen rakentamiseksi Ruus-
29975: Raha-asia-aloitteet 1954. 15
29976: kalan koulutilalle. Liitteet lV,493. s. 1783. - -n:o 375, Sepän ym.: Määrärahan osoittami-
29977: Ks. Maatalouskoulut. sesta Seinäjoen lyseon rakennustöiden aloitta-
29978: - n: o 360, R ö n k ö n y m.: Määrärahan osoitta- mista varten. Liitteet IV,509. s. 1800. - Ks.
29979: misesta Runnille perustettavaa emäntäkoulua Oppikoulut.
29980: varten. Liitteet IV,494. s. 1784. - Ks. Emäntä- - n:o 376, Frimanin ym.: Määrärahan osoit-
29981: koulut. tamisesta Kittilän yhteislyseon rakennustöiden
29982: - n: o 361, M o he II i n y m.: Määrärahan osoit- aloittamiseen. Liitteet IV,510. s. 1801. - Ks.
29983: tamisesta Riihimäen kauppalan tyttölyseon ra- Oppikoulut.
29984: kentamiseen. Liitteet IV,495. s. 1785. - Ks. - n:o 377, P e 1 t o sen ym.: Määrärahan osoit-
29985: Oppikoulut. tamisesta Keski-Suomen keskusammattikoulun ra-
29986: n:o 362, V. Virtasen y m.: Määrärahan kentamiseen. Liitteet IV,511. s. 1802. - Ks.
29987: osoittamisesta piirustusten hankkimiseksi Savon- Ammattikoulut.
29988: linnan tyttölyseon uudisrakennusta varten. Liit- - n: o 378, T u u r n a n y m.: Määrärahan osoit-
29989: teet IV,496. s. 1786. - Ks. Oppikoulut. tamisesta avustuksiksi yksityisille oppikouluille
29990: kouluhuoneistojen rakentamista varten. Liitteet
29991: - n: o 363, H i 1 t u s e n y m.: Määrärahan osoit- IV,51,2. s. 1803. - Ks. Oppikoulut.
29992: tamisesta Varkauden yhteislyseon rakentamiseen.
29993: Liitteet IV,497. s. 1787. - Ks. Oppikoulut. -- n:o 379, Raunion ym.: Määrärahan osoit-
29994: tamisesta Riihimäen tyttölyseon rakennustöiden
29995: - n: o 364, N. K a a s a 1 a i s en y m.: Määrärahan aloittamista varten. Liitteet IV,513. s. 1804. -
29996: osoittamisesta Tyrvään yhteiskoulun ottamiseksi Ks. Oppikoulut.
29997: yhteislyseona valtion haltuun. Liitteet IV,498.
29998: s. 1788. - Ks. Oppikoulut. -- n:o 380, Nederström-Lundenin ym.:
29999: Km·otetun määrärahan osoittamisesta kätilöopis-
30000: - n:o 365, Pohjalan ym.: Määrärahan osoit- ton rakentamiseen. Liitteet IV,514. s. 1805. -
30001: tamisesta Porin lyseon lisärakennusta varten. Ks. Kätilöt.
30002: Liitteet IV,499. s. 1789. - Ks. Oppikoulut. - n:o 381, Miettisen ym.: Määrärahan osoit-
30003: - n:o 366, Pohja 1 a n y m.: Määrärahan osoit- tamisesta Helsingin Maunulaan rakcnnettavaa
30004: tamisesta Porin tyttölyseon lisärakennusta varten. valtion yhteiskoulutaloa varten. Liitteet IV,515.
30005: Liitteet IV,5oo. s. 1790. - Ks. Oppikoulut. s. 1806. - Ks. Oppikoulut.
30006: - n:o 382, Pasasen ym.: Määrärahan osoitta-
30007: - n:o 367, Korsbäekin ym.: Määrärahan misesta Mikkelin kuuromykkäinkoulun rakennus-
30008: osoittamisesta Korsholman emäntäkoulun koulu- ten piirustuksia varten. Liitteet IV,51G. s. 1807.
30009: rakennuksen rakentamiseen. Liitteet IV,501. s. - Ks. Aistivialliset.
30010: 1791 ja 1792. - Ks. Emäntäkoulut.
30011: - n:o 383, Koiviston ym.: Määrärahan osoit-
30012: n: o 368, L e p i s t ö n y m.: Määrärahan osoit- tamisesta Kittilän yhteislyseon koulurakennuk-
30013: tamisesta eläinlääketieteellisen korkeakoulun ra- sen rakentamiseen. Liitteet IV,51 7. s. 1808. -
30014: kennustöihin. Liitteet IV,502. s. 1793. - Ks. Ks. Oppikoulut.
30015: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu.
30016: n: o 384, H i i 1 e l ä n y m.: Määrärahan osoit-
30017: n: o 369, T u u 1 i n y m.: Määrärahan osoittami- tamisesta Tampereen toisen tyttökoulun uudis-
30018: sesta Kouvolan lyseon uuden rakennuksen pii- rakennusta varten. Liitteet IV,518. s. 1809. -
30019: rustuksia varten. Liitteet IV,5os. s. 1794. -- Ks. Oppikoulut.
30020: Ks. Oppikoulut. - n: o 385, T o r v en y m.: Määrärahan osoittami-
30021: -- n:o 370, Innalan ym.: Määrärahan osoit- sesta Tuiran keskikoulun rakentamiseksi Ouluun.
30022: tamisesta Helsingin tyttönormaalilyseon raken- Liitteet IV,519. s. 1810. - Ks. Oppikoulut.
30023: nuksen laajentamiseksi. Liitteet IV,504. s. 1795.
30024: - Ks. Oppikoulut. n:o 386, Pöykön ym.: Määrärahan osoitta-
30025: misesta metsänhoitokoulun perustamiseksi Poh-
30026: -·- n:o 371, Turusen: Määrärahan osoittamisesta jois-Suomeen. Liitteet IV,5,20. s. 1811. - Ks.
30027: Joensuun tyttölyseon koulutalon rakentamista Metsäkoulut.
30028: varten. Liitteet IV,505. s. 1796. - Ks. Oppi- - n:o 387, Lukkarisen ym.: Määrärahan
30029: koulut. osoittamisesta Keski-Suomen sairaanhoitaja-ter-
30030: n: o 372, He 1 teen y m.: Määrärahan osoittami- veyssisarkoulun koulu- ja asuntolarakennuksen
30031: sesta Karjaan yhteiskoulun rakentamista varten. suunnittelu- ja perustaruistöitä varten. Liitteet
30032: Liitteet IV,5o6. s. 1797. - Ks. Oppikoulut. IV,5,21. s. 1813. - Ks. Sairaanhoitajat.
30033: -- n:o 373, Innalan ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 388, K a r v ik on y m.: Määrärahan osoit-
30034: misesta Seinäjoen tyttölyseon koulurakennuksen tamisesta Turun yhteislyseon rakennustöiden
30035: laajentamista varten. Liitteet IV,507. s. 1798. - aloittamista varten. Liitteet IV,5,2:2. s. 1814. -
30036: Ks. Oppikoulut. Ks. Oppikoulut.
30037: - n:o 374, Koivusillan ym.: Määrärahan n:o 389, Kämäräisen ym.: Määrärahan
30038: osoittamisesta Orimattilan yhteiskoulun kouluta- osoittamisesta kiertävän maamieskoulun perusta-
30039: lon rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,508. miseksi Ylä-Savoon. Liitteet IV,52,3. s. 1815. -
30040: s. 1799. - Ks. Oppikoulut. Ks. Maamieskoulut.
30041: 16 Raha-asia-aloitteet 1954.
30042:
30043:
30044: - n: o 390, Li n d h i n y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 404, Hamaran ym.: Määrärahan osoitta-
30045: misesta avustukseksi ja lainaksi överby skola för misesta käsityönopettajavalmistuksen tehostami-
30046: landsbygdens yrken nimiselle koululle koulutalon seksi. Liitteet IV,538. s. 1832. - Ks. Käsityö.
30047: rakentamista varten. Liitteet IV,524. s. 1816 ja
30048: 1817. - Ks. Maatalouskoulut. n:o 405, Häppölän ym.: Määrärahan osoit-
30049: tamisesta Hollolan kiinteätä naiskotiteollisuus-
30050: n:o 391, Lindhin ym.: Määrärahan osoitta- koulua varten. Liitteet IV,539. s. 1833. - Ks.
30051: misesta erinäisten kurssien järjestämiseksi Eriks- Kotiteollisuus.
30052: gårdin maatalouskoululla. Liitteet IV,5'25. s. 181S
30053: ja 1819. - Ks. Maatalouskoulut. n:o 406, F o r s b e r gin y m.: Määrärahan osoit-
30054: tamisesta Korsholman emäntäkoululle kouluraken-
30055: n: o 392, P a k k a s en y m.: Määrärahan osoit- misten rakentamiseen. Liitteet IV,540. s. 1834 ja
30056: tamisesta ammatinvalinnanohjauksen keskustoi-
30057: 1835. - Ks. Emäntäkoulut.
30058: miston perustamiseksi kulkulaitosten ja yleisten
30059: töiden ministeriön työvoima-asiain osaston yhtey- n:o 407, Käkelän ym.: Määrärahan osoitta-
30060: teen. Liitteet IV,5,26. s. 1820. - Ks. Kulkulai- misesta Lappeenrannan teknillisen koulun uudis-
30061: tosten ja yleisten töiden ministeriö. rakennusta varten. Liitteet IV,541. s. 1836. -
30062: - n: o 393, Tikkaojan y m.: Määrärahan osoit- Ks. Teknilliset koulut.
30063: tamisesta Etelä-Pohjanmaan suomenkielisen kes- - n:o 408, Hetemäen ym.: Määrärahan osoit-
30064: kusammattikoulun rakentamiseksi Seinäjoelle. tamisesta lainan myöntämiseksi Teknillisen kor-
30065: Liitteet IV,527. s. 1821. - Ks. Ammattikoulut. keakoulun ylioppilaskunnalle Teekkarikylän ra-
30066: n:o 394, .r. Wirtasen ym.: Määrärahan kennustyöstä aiheutuneiden luottojen valeautta-
30067: osoittamisesta keskusammattikoulun perustami- mista varten. Liitteet IV,5412. s. 1837. - Ks.
30068: seksi suomenkieliselle Etelä-Pohjanmaalle. Liit- Teknillinen korkeakoulu.
30069: teet IV,5'2'8. s. 1822. - Ks. Ammattikoulut.
30070: - n:o 409, Flinckin ym.: Määrärahan osoitta-
30071: n: o 395, Turkan y m.: Määrärahan osoittami- misesta Tampereen teknillisen oppilaitoksen lisä-
30072: sesta Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulua rakennusta varten. Liitteet IV,543. s. 1838. -
30073: varten. Liitteet IV,52 9. s. 1823. - Ks. Ammatti-
30074: 1
30075: Ks. Teknilliset koulut.
30076: koulut.
30077: n: o 410, Suonpään y m.: Määrärahan osoit-
30078: n: o 396, R a u n i o n y m.: Määrärahan osoitta-
30079: misesta Etelä-Hämeen keskusammattikoulun oppi- tamisesta Tampereen teknillisen oppilaitoksen
30080: lasasuntolan rakentamista varten. Liitteet IV,53cl. uudisrakennuksen rakentamiseen. Liitteet IV,544.
30081: s. 1824. - Ks. Ammattikoulut. s. 1839. - Ks. Teknilliset koulut.
30082:
30083: - n:o 397, Koivusen ym.: Määrärahan osoit- n: o 411, E n t e e n y m.: Korotetun määrärahan
30084: tamisesta Keski-Suomen keskusammattikoulun ra- osoittamisesta geologisen tutkimuslaitoksen tutki-
30085: kentamiseen. Liitteet IV,531. s. 1825. - Ks. musvälineiden uusimista varten. Liitteet IV,545.
30086: Ammattikoulut. s. 1840. - Ks. Geologinen tutkimuslaitos.
30087: - n: o 398, R o s n e 11 i n y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 412, Väyrysen y m.: Määrärahan osoit-
30088: misesta rakennussuunnitelmien aikaansaamiseksi tamisesta virkamiestalon rakentamiseksi Rovanie-
30089: valtion keskusammattikoulua varten Pohjois- melle Lapin tie- ja vesirakennuspiirin piirikont-
30090: Satakuntaan. Liitteet IV,53,2. s. 1826. - Ks. torin henkilöstöä varten. Liitteet IV,546. s. 1841.
30091: Ammattikoulut. - Ks. Asuntotuotanto.
30092: n:o 399, Koskisen ym.: Korotetun määrä- - n: o 413, V ä y r y s en y m.: Määrärahan osoitta-
30093: rahan osoittamisesta keskusammattikoulujen lm- misesta Pellon tiemestaritukikohdan rakentamista
30094: luston ja koneistojen hankkimiseen. Liittect varten. Liitteet IV,547. s. 1842. - Ks. Tie- ja
30095: IV,533. s. 1827. - Ks. Ammattikoulut. vesirakennushallinto.
30096: - n: o 400, Kauhasen y m.: Määrärahan osoit-
30097: tamisesta Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun n:o 414, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit-
30098: oppilasasuntolan rakentamista varten. Liitteet tamisesta Tornion tukikohdan rakennustöitä var-
30099: IV,534. s. 1828. - Ks. Ammattikoulut. ten. Liitteet IV,548. s. 1843. - Ks. Tie- ja vesi-
30100: rakennushallinto.
30101: n: o 401, T u r k a n y m.: Määrärahan osoitta-
30102: misesta Lapin keskusammattikoulun ensimmäistä n:o 415, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit-
30103: rakennusvaihetta varten. Liitteet IV,535. s. 1829. tamisesta asentajien asuinrakennusten rakenta-
30104: - Ks. Ammattikoulut. miseksi Rovaniemelle. Liitteet IV,549. s. 1844.
30105: - Ks. Asuntotuotanto.
30106: - n:o 402, Brander-Wallinin ym.: Määrä-
30107: rahan osoittamisesta Porin valmistavan tyttöjen - n: o 416, T u u 1 i n y m.: Määrärahan osoittami-
30108: ammattikoulun lisärakennuksen rakentamista var- sesta uudella rajaseudulla suoritettavia tiejärjes-
30109: ten. Liitteet IV,536. s. 1830. - Ks. Ammatti- telyjä varten. Liitteet IV,55o. s. 1845. - Ks.
30110: koulut. Maantiet.
30111: - n: o 403, K ui t t i sen y m.: Määrärahan osoit- n:o 417, Kosolan ym.: Määrärahan osoitta-
30112: tamisesta Kaakkois-Suomen ammattioppilaitoksen misesta Lapuanjoen vesistöalueen tulvasuojelua
30113: ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet IV,537. s. varten. Liitteet IV,551. s. 1846. - Ks. Maa-
30114: 1831. - Ks. Ammattioppilaitokset. talous.
30115: Raha-asia-aloitteet 1954. 17
30116:
30117: - n: o 418, E r k k i 1 ä n y m.: Määrärahan osoitta· - n: o 432, K u 1 o v a a r a n y m.: Korotetun maa-
30118: misesta korvauksiksi vuonna 1954 tulvavahinkoja rärahan osoittamisesta Turun keskussairaalan
30119: kärsineille maanviljelijöille. Liitteet IV,552. s. laajentamiseen. Liitteet IV,566. s. 1864. - Ks.
30120: 1847. - Ks. Maatalous. Sairaalat.
30121: n:o 419, Hetemäen ym.: Määrärahan osoit· - n:o 433, Ryömän ym.: Määrärahan osoitta-
30122: tamisesta moottorikulkuneuvojen hankkimiseen misesta Kokemäenjokilaakson aluetta palvelevan
30123: poliisitoimintaa varten. Liitteet IV,553. s. 1848. mielisairaalan rakentamiseen. Liitteet IV,567. s.
30124: - Ks. Poliisi. 1865. - Ks. Sairaalat.
30125: n: o 420, P a s a s en y m.: Määrärahan osoitta· n:o 434, Wickmanin ym.: Määrärahan
30126: misesta puolustuslaitoksen kaluston ja tarvikkei· osoittamisesta Kallanin merimajakan rakentami-
30127: den peruahankintoihin ja korjauksiin sekä tutki· seen. Liitteet IV,568. s. 1866 ja 1867. - Ks.
30128: muksiin, kokeiluihin ja matkoihin niitä varten. Merenkulku.
30129: Liitteet IV,554. s. 1849. - Ks. Puolustuslaitos. - n: o 435, T ei r i n y m.: Määrärahan osoittami·
30130: - n:o 421, T u u 1 i n y m.: Määrärahan osoittami· sesta Pietarsaaren sataman uuteen laituriin joh-
30131: sesta poliisitalon rakentamiseksi Sippolan kun· tavan väylän ruoppaamista varten. Liitteet
30132: taan. Liitteet IV1 555. s. 1850. - Ks. Poliisi. IV,569. s. 1868 ja 1869. - Ks. Satamat.
30133: n:o 422, Hakalan ym.: Määrärahan osoitta- n:o 436, Kujalan ym.: Määrärahan osoitta-
30134: misesta Tampereen teknillisen oppilaitoksen misesta avustuksiksi Kotkan ja Haminan sata-
30135: uudisrakennusta varten. Liitteet IV,556. s. 1851. mien kehittämistä ja kunnostamista varten. Liit-
30136: - Ks. Teknilliset koulut. teet IV,570. s. 1870. - Ks. Satamat.
30137: n: o 423, K y t ä n y m.: Korotetun määrärahan n:o 437, Heikuran ym.: Määrärahan osoitta-
30138: osoittamisesta moottoriajoneuvojen ja muun tek· misesta Merikarvian satamaan johtavan Hallus-
30139: niilisen kaluston hankkimiseksi liikkuvalle polii· kerin väylän ruoppaamista varten. Liitteet
30140: sille liikenteen valvonnan tehostamista varten. IV,571. s. 1871. - Ks. Satamat.
30141: Liitteet IV,557. s. 1853. - Ks. Poliisi. n: o 438, S ä v e 1 ä n y m.: Määrärahan osoitta-
30142: n: o 424, H e 1 j a k s e n y m. : Korotetun maara· misesta Merikarvian satamaan johtavan Halluske-
30143: rahan osoittamisesta Kuopion keskussairaalan rin väylän syventämiseksi. Liitteet IV,572. s.
30144: rakennustöitä varten. Liitteet IV,558. s. 1855. 1873. - Ks. Satamat.
30145: - Ks. Sairaalat. n:o 439, Ra p i on ym.: Määrärahan osoittami-
30146: - n: o 425, ö h m a n i n y m.: Määrärahan osoitta- sesta Merikarvian satamaan johtavan laivaväylän
30147: misesta Helsingin yleisen sairaalan sisä- ja ki· ruoppaamiseen. Liitteet IV,573. s. 1874. - Ks.
30148: rurgisten tautien klinikkarakennuksen rakenta· Satamat.
30149: mista varten. Liitteet IV,559. s. 1856. - Ks. - n:o 440, N. Nurmisen ym.: Määrärahan
30150: Sairaalat. osoittamisesta Himangan sataman ruoppaamiseen.
30151: - n:o 426, öhmanin ym.: Määrärahan osoitta- Liitteet IV,574. s. 1875. - Ks. Satamat.
30152: misesta kattiloiden hankkimiseksi Helsingin ylei· n: o 441, Å s v i k i n y m.: Määrärahan osoittami-
30153: sen sairaalan Meilahden alueelle rakennettavaan sesta Kaskisten sataman laajennustöitä varten.
30154: lämpö- ja voimakeskukseen. Liitteet IV,56·0. s. Liitteet IV1 575. s. 1876. - Ks. Satamat.
30155: 1858. - Ks. Sairaalat.
30156: n: o 442, M a n n i s en y m.: Määrärahan osoit-
30157: n: o 427, T ei r i n y m.: Määrärahan osoittami· tamisesta uittokanavan rakentamiseksi Taipaleen
30158: sesta Helsingin uuden sädehoitoklinikan suun· kanavan viereen. Liitteet IV,576. s. 1877. -
30159: nittelu- ja louhintatöitä varten. Liitteet IV,561. Ks. Uitto.
30160: s. 1859. - Ks. Sairaalat.
30161: n: o 443, R o s n e II i n y m.: Määrärahan osoitta-
30162: n:o 428, Teirin ym.: Määrärahan osoittami· misesta avustukseksi Porin kaupungille Mänty-
30163: sesta Etelä-Saimaan keskussairaalaan perustet· luodon sataman uuden osan laiturien nostokur-
30164: tavan sädehoitokeskuksen hoito-osaston rakenta· kien ja varastosuojien rakentamista varten. Liit-
30165: mista ja osastolle tarpeellisten välineiden hank· teet IV,577. s. 1878. - Ks. Satamat.
30166: kimista varten. Liitteet IV,562. s. 1860. - Ks.
30167: Sairaalat. n: o 444, H e i k u r a n y m.: Määrärahan osoit-
30168: tamisesta Inhotunjärven vesistön perkaamiseen.
30169: n: o 429, S u o n p ä ä n y m.: Määrärahan osoit· Liitteet IV,578 s. 1879. - Ks. Perkaustyöt.
30170: tamisesta Tampereen keskussairaalan rakennus· - n: o 445, K e 1 o veden y m.: Määrärahan osoit-
30171: töiden aloittamista varten. Liitteet IV,563. s. tamisesta Kyynelmysjärven-Kaislasen ja siihen
30172: 1861. - Ks. Sairaalat. liittyvien järvien vedenpinnan alentamiseen. Liit-
30173: - n: o 430, T i e n a r i n y m.: Määrärahan osoitta- teet IV,579. s. 1881. - Ks. Järvenlaskut.
30174: misesta Tampereen keskussairaalan rakentami· - n:o 446, Eskolan ym.: Korotetun määrä-
30175: seen. Liitteet IV,564. s. 1862. - Ks. Sairaalat. rahan osoittamisesta vesistöjen laskemista var-
30176: - n:o 431, Nederström-Lundenin ym.: ten. Liitteet IV,5so. s. 1882. - Ks. Järvenlaskut.
30177: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun kes· - n:o 447, Kuj alan ym.: Määrärahan osoitta-
30178: kussairaalan laajentamiseen. Liitteet IV,565. s. misesta Kollinlammen alueen kuivaamiseen. Liit-
30179: 1863. - Ks. Sairaalat. teet IV,581. s. 1883. - Ks. Kuivatustyöt.
30180:
30181: 3
30182: 18 Raha-asia-aloitteet 1954.
30183:
30184:
30185: - n:o 448, Wickmanin ym.: Määrärahan osoit- - n: o 464, T o r v e n y m.: Määrärahan osoi ttami-
30186: tamisesta Kruunupyyn joen keskijuoksun perkaa- sesta Ristijärven ja Ristiojan suoalueiden kuivat-
30187: miseen. Liitteet IV,582. s. 1884 ja 1885. - Ks. tamista varten. Liitteet IV,598. s. 1904. - Ks.
30188: Perkaustyöt. Kuivatustyöt.
30189: n:o 449, Wickmanin ym.: Määrärahan osoit- - n:o 465, Lie d e k sen y m.: Määrärahan osoit-
30190: tamisesta Perhonjoen perkaamiseen. Liitteet tamisesta Vepsänjoen ja sen sivujokien perkaa-
30191: IV,583. s. 1886 ja 1887. - Ks. Perkaustyöt. miseen. Liitteet IV,599. s. 1905. - Ks. Perkaus-
30192: työt.
30193: - n:o 450, A. Kinnusen ym.: Määrärahan - n:o 466, Murron ym.: Määrärahan osoittami-
30194: osoittamisesta Liminkaojan perkaamiseen. Liit-
30195: sesta Karppiojan perkaamiseen. Liitteet IV,600.
30196: teet IV,584. s. 1888. - Ks. Perkaustyöt.
30197: s. 1906. - Ks. Perkaustyöt.
30198: - n:o 451, A. Kinnusen ym.: Määrärahan n:o 467, Rosenbergin ym.: Määrärahan
30199: osoittamisesta Vääräjoen perkaamiseen. Liitteet osoittamisesta Espoon kunnassa olevan Kuttu-
30200: IV,585. s. 1889. - Ks. Perkaustyöt. träskin laskuojan perkaamiseen. Liitteet IV,601.
30201: s. 1907 ja 1908. - Ks. Perkaustyöt.
30202: - n:o 452, A. Kinnusen ym.: Määrärahan
30203: osoittamisesta Siikajoen perkaamiseen. Liitteet - n: o 468, R o s e n b e r g i n y m.: Määrärahan
30204: IV,586. s. 1890. - Ks. Perkaustyöt. osoittamisesta Porvoon kunnassa olevan Röd-
30205: kärrinojan perkaamiseen. Liitteet IV,602. s. 1909
30206: - n:o 453, A. Kinnusen ym.: Määrärahan
30207: osoittamisesta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan ja 1910. - Ks. Perkaustyöt.
30208: peruakuivatustöitä varten. Liitteet IV,587. s. - n:o 469, Rytingin ym.: Määrärahan osoitta-
30209: 1891. - Ks. Perkaustyöt. misesta Iijoen perkaamiseen. Liitteet IV,6o;;,
30210: s. 1911. - Ks. Perkaustyöt.
30211: - n:o 454, A. Kinnusen ym.: Määrärahan
30212: osoittamisesta Ohtuanojan yläjuoksun perkaami- - n:o 470, Rapion ym.: Määrärahan osoittami-
30213: seen. Liitteet IV,588. s. 1892. - Ks. Perkaus- sesta ns. Pitkäjärven Juupajoen kuivatushan-
30214: työt. ketta varten. Liitteet IV,604. s. 1912. - Ks.
30215: Kuivatustyöt.
30216: - n:o 455, A. Kinnusen ym.: Määrärahan
30217: osoittamisesta Ahvenlammesta Pyhäjokeen johta- - n:o 471, Liedeksen ym.: Määrärahan osoit-
30218: van Viireiänojan perkaamiseen. Liitteet IV,589. tamisesta Olhavanjoen perkaamiseen. Liitteet
30219: s. 1893. - Ks. Perkaustyöt. IV,605. s. 1913. - Ks. Perkaustyöt.
30220: - n:o 456, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 472, Lie d e k sen y m.: Määrärahan osoit-
30221: tamisesta Kemijokisuun puutavaraerottelulta tamisesta Kuusamon kunnan Liikasen kylän ja
30222: etelään johtavan rannikkoväylän ruoppaamista Sallan kunnan Hautajärven kylän välisten suo-
30223: varten. Liitteet IV,590. s. 1894. - Ks. Ruop- alueiden kuivatus- ja asutussuunnitelmien laati-
30224: paustyöt. mista varten. Liitteet IV,606. s. 1914. - Ks.
30225: Kuivatustyöt.
30226: - n:o 457, Lindqvistin y m.: Määrärahan
30227: osoittamisesta Peilinkosken perkaamiseen. Liit- - n:o 473, Liedeksen ym.: Määrärahan osoit-
30228: teet IV,591. s. 1895. - Ks. Perkaustyöt. tamisesta Kuivajoen perkaamiseen. Liitteet
30229: IV,607. s. 1915. - Ks. Perkaustyöt.
30230: - n: o 458, R o s en b e r gin y m.: Määrärahan n: o 4 74, T i e k s o - I s a k s s o n i n y m. : Mää-
30231: osoittamisesta Vöyrinjoen alajuoksun perkaami- rärahan osoittamisesta Kuolajoen perkaamiseen.
30232: seen. Liitteet IV,592. s. 1896 ja 1897. - Ks. Liitteet IV,6os. s. 1916. - Ks. Perkaustyöt.
30233: Perkaustyöt.
30234: - n:o 459, Jaakkolan ym.: Määrärahan osoit- - n:o 475, Å s v iki n y m.: Määrärahan osoitta-
30235: tamisesta Kylmäpihlajan väylällä olevan mata- misesta Maalahden kunnassa olevan Fallbäckenin
30236: likon poistamiseksi. Liitteet IV,593. s .. 1898. - ja sen sivuojien perkaamiseen. Liitteet IV,609.
30237: Ks. Ruoppaustyöt. s. 1917. - Ks. Perkaustyöt.
30238: - n: o 460, K i v i a h o n y m.: Määrärahan osoitta- n: o 4 76, Å s v iki n y m.: Määrärahan osoitta-
30239: misesta Särkijärven laskuhankkeen toteuttamista misesta Luomanperän alueen kuivattamiseen. Liit-
30240: varten. Liitteet IV,594, s. 1899. - Ks. Järven- teet IV,610, s. 1918. - Ks. Kuivatustyöt.
30241: laskut.
30242: - n:o 477, N. Nurmisen ym.: Määrärahan
30243: - n: o 461, Aitio n y m.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta Hirvijoen ja sen sivuhaarojen per-
30244: sesta Alasjärven vesijättöalueen kuivatustöiden kaamiseen. Liitteet IV,611. s. 1919. - Ks. Per-
30245: aloittamista varten. Liitteet IV,595, s. 1900. - kaustyöt.
30246: Ks. Kuivatustyöt.
30247: - n:o 478, Heikuran ym.: Määrärahan osoitta-
30248: - n:o 462, Mannisen ym.: Määrärahan osoit- misesta Karvianjoen perkaamiseen. Liitteet
30249: tamisesta Konnekosken perkaamiseen. Liitteet IV,612. s. 1920. - Ks. Perkaustyöt.
30250: IV,596. s. 1901. - Ks. Perkaustyöt.
30251: - n: o 4 79, M u r r o n y m.: Määrärahan osoittami-
30252: - n:o 463, Korsbäckin ym.: Korotetun mää- sesta Taivalkosken kunnassa olevien Kutin ja
30253: rärahan osoittamisesta jokien perkaamiseen. Liit- Koivujärven alueiden kuivattamiseksi. Liitteet
30254: teet IV,597. s. 1902 ja 1903. - Ks. Perkaustyöt. IV,613. s. 1921. - Ks. Kuivatustyöt.
30255: Raha-asia-aloitteet 1954. 19
30256:
30257: - n: o 4801 Kiviahon y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 497, Liedeksen ym.: Määrärahan osoit-
30258: misesta Purmonjoen perkaamiseen. Liittect tamisesta Iijoen maantiesillan rakentamiseen.
30259: IV1 614. s. 1922. - Ks. Perkaustyöt. Liitteet IV,631. s. 1939. - Ks. Sillat.
30260: - n:o 481, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 498, Nederström-Lundenin ym.:
30261: sesta sillan rakentamiseksi Suolahden-Koiviston M"åärärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
30262: maantielle. Liitteet IV,615. s. 1923. - Ks. Sillat. Kemiön saarelta mantereelle. Liitteet IV1 632. s.
30263: 1940. - Ks. Sillat.
30264: - n: o 4821 H i 1 t u s e n y m.: Määrärahan osoitta-
30265: misesta Virtasalmen-Sianlenan kanavasillan ja - n: o 499, K i v i a h o n y m.: Määrärahan osoitta-
30266: Voisalmen sillan rakentamiseen. Liitteet IV1 616. misesta sillan rakentamiseksi Hännilänsalmeen.
30267: s. 1924. - Ks. Sillat. Liitteet IV,633. s. 1941. - Ks. Sillat.
30268: - n: o 483 1 Ryti n gin y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 500, Jämsenin: Määrärahan osoittami-
30269: misesta sillan rakentamiseksi Tannilan lossipai- sesta sillan rakentamiseksi Hännilänsalmen !ossi-
30270: kalle. Liitteet IV,617. s. 1925. - Ks. Sillat. paikalle. Liitteet IV,634. s. 1942. - Ks. Sillat.
30271:
30272: - n:o 484, Kui ttisen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 501, Kiviahon ym.: Määrärahan osoit-
30273: tamisesta Saimaan kanavan yli johtavan maan- tamisesta Mämmensalmen sillan rakennustöiden
30274: tiesillan rakentamiseen Lauritsalan kauppalan loppuunsaattamiseen. Liitteet IV,635. s. 1943. -
30275: kohdalla. Liitteet IV,618. s. 1926. - Ks. Sillat. Ks. Sillat.
30276: - n: o 485, K u j a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- - n: o 502, H i et a s en y m.: Määrärahan osoitta-
30277: misesta Hirvikosken sillan rakentamiseen. Liit- misesta sillan rakentamiseksi Kivisalmen yli.
30278: teet IV,619. s. 1927. - Ks. Sillat. Liitteet IV,oso. s. 1944. - Ks. Sillat.
30279: - n: o 486, P u h a k a n y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 503, Hu 1 t i n y m.: Määrärahan osoittami-
30280: misesta Lylykosken maantiesillan rakentamiseen. sesta Nokisenkosken sillan rakentamiseen Rauta-
30281: Liitteet IV,o20. s. 1928. - Ks. Sillat. lammin kunnassa. Liitteet IV,637. s. 1945. -
30282: Ks. Sillat.
30283: - n:o 487, Niirasen ym.: Määrärahan osoitta-
30284: misesta Pielisjoen sivukanavan sillan rakentami- - n:o 504, Hykkää1än ym.: Määrärahan osoit-
30285: seen. Liitteet IV1 621. s. 1929. - Ks. Sillat. tamisesta sillan rakentamiseksi Lammin ylikulku-
30286: paikalle. Liitteet IV,638. s. 1946. - Ks. Sillat.
30287: - n:o 488, ]l,f annisen y m.: Määrärahan osoit-
30288: tamisesta Puutossalmen sillan rakentamiseen. - n:o 505, Haapasalon ym.: Määrärahan
30289: Liitteet IV1 622. s. 1930. - Ks. Sillat. osoittamisesta Mikkelin-Heinolan maantien Ka-
30290: rikon, Otavan ja Hietasen siltojen rakentamista
30291: - n:o 489, Suonpään y m.: Määrärahan osoit- varten. Liitteet IV1 639. s. 1947. - Ks. Sillat.
30292: tamisesta avustukseksi Nokian kauppalalle No-
30293: kiankosken yli johtavan maantiesillan uudelleen - n:o 506, Tikkaojan y m.: Määrärahan osoit-
30294: rakentamista varten. Liitteet IV,623. s. 1931. - tamisesta Kyrönjoen maantiesillan rakentamiseen.
30295: Ks. Sil~at. Liitteet IV,640. s. 1948. - Ks. Sillat.
30296: - n:o 490, Torven ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 507, Jämsenin: Määrärahan osoittami-
30297: sesta maantiesillan rakentamiseksi Oulujoen yli sesta Suolahden-Haapajärven radan tiepohjan
30298: Muhoksen kunnan Laitasaaren kylän kohdalle. lunastamiseen. Liitteet IV,641. s. 1949. - Ks.
30299: Liitteet IV,624. s. 1932. - Ks. Sillat. Rautatiet.
30300: - n: o 491, T u u 1 i n y m.: Määrärahan osoittami- - n: o 508, P a 1 o v e d e n y m. : Korotetun määrä·
30301: sesta sillan rakentamiseksi Lammin lossille. Liit- rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden avus-
30302: tcet IV,625. s. 1933. - Ks. Sillat. tamiseen. Liitteet IV,642. s. 1950. - Ks. Maan·
30303: tiet.
30304: - n:o 492, Koiviston ym.: Määrärahan osoit-
30305: tamisesta Ristisalmen sillan rakentamiseen. Liit- - n:o 509, La h t ei a n ym.: Korotetun määrä-
30306: teet IV,626. s. 1934. - Ks. Sillat. rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden avus-
30307: tamiseen. Liitteet IV,643. s. 1951. - Ks. Maan-
30308: - n: o 493, Ra i palan y m.: Määrärahan osoitta- tiet.
30309: misesta Salmin sillan rakentamiseen Ikaalisten
30310: kunnassa. Liitteet IV,627. s. 1935. - Ks. Sillat. - n:o 510, Paloveden ym.: Korotetun määrä-
30311: rahan osoittamisesta helpotusten myöntämiseksi
30312: - n:o 494, Ra p i on ym.: Määrärahan osoittami- kunnille maantiealueiden lunastusta varten. Liit-
30313: sesta Sa1min maantiesillan rakentamiseen Ikaa- teet IV,644. s. 1953. - Ks. Maantiet.
30314: listen kunnassa. Liittcet IV,628. s. 1936. - Ks.
30315: Sillat. - n: o 511, T i e k s o - I s a k s s o n i n y m.: Koro-
30316: tetun määrärahan osoittamisesta helpotuksen
30317: - n: o 495, Ra i p a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunas·
30318: misesta Kyröskosken sillan rakentamistyön lop- tusta varten. Liitteet IV1 645. s. 1955. - Ks.
30319: puunsaattamiscksi. Liitteet IV,629. s. 1937. - Maantiet.
30320: Ks. Sillat.
30321: - n:o 512, Jaakkolan ym.: Korotetun määrä-
30322: - n:o 496, Pasasen ym.: Määrärahan osoittami- rahan osoittamisesta helpotusten myöntämiseksi
30323: sesta sillan rakentamiseksi Puumalan salmeen. kunnille maantiealueiden lunastamista varten.
30324: Liitteet IV,oao. s. 1938. - Ks. Sillat. Liitteet IV1 646. s. 1956. - Ks. Maantiet.
30325: 20 Raha-asia-aloitteet 1954.
30326:
30327:
30328: n: o 513 1 K ä h ö s en y m.: Korotetun määrä- - n: o 528, L a h t e l a n y m.: Määrärahan osoitta-
30329: rahan osoittamisesta maanhankintalain toimeen- misesta Pelkosenniemen-Sodankylän maantien
30330: panon yhteydessä rakennettavia yleisiä teitä var- rakentamista varten. Liitteet IV1 662. s. 1972. -
30331: ten. Liitteet IV1 647. s. 1957. - Ks. Maantiet. Ks. Maantiet.
30332: n: o 514, Rytkösen y m.: Määrärahan osoitta- n: o 529, J. W i r t a s en y m.: Määrärahan osoit-
30333: misesta Lapinsalon-Heinäperän-Ahokylän asu- tamisesta maantien rakentamiseksi Kauhajoen
30334: tustien rakentamista varten. Liitteet IV1 648. s. kirkolta Jalasjärven Koskuelle. Liitteet IV1663.
30335: 1958. - Ks. Maantiet. s. 1973. - Ks. Maantiet.
30336: n: o 515 1 L a h t e 1 a n y m.: Korotetun määrära- n:o 530, Liedeksen ym.: Määrärahan osoit-
30337: han osoittamisesta asutusteiden kuntoonpano- ja tamisesta Kuusamon-Taivalkosken maantien
30338: kunnossapitokustannuksiin. Liitteet IV,649. s. kunnostamiseen. Liitteet IV1 664. s. 1974. - Ks.
30339: 1959. - Ks. Maantiet. Maantiet.
30340: n:o 516, Lie d e k sen y m.: Määrärahan osoit- n:o 531, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää-
30341: tamisesta Jaalangan asutusalueen ja Siivikon vä- rärahan osoittamisesta Xkäslompolon-Muotka-
30342: lisen maantien rakentamiseen. Liitteet IV1 650. vaaran maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,665.
30343: s. 1960. - Ks. Maantiet. s. 1975. - Ks. Maantiet.
30344: n:o 517, Lahtelan ym.: Määrärahan osoitta-
30345: misesta maantien rakentamiseksi Vian asemalta n:o 532, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää-
30346: Vanttausjärven maantielle. Liitteet IV,651. s. rärahan osoittamisesta maantiesuunnan tutkimi-
30347: 1961. - Ks. Maantiet. seksi Kelankylästä Siuruan jokilaakson kautta
30348: Pudasjärven-Rannan tiehen. Liitteet IV,666. s.
30349: n: o 518, P ö y k ö n y m.: Määrärahan osoittami- 1976. - Ks. Maantiet.
30350: sesta Vanttausjärven asutustien jatkamiseksi
30351: Vian asemalle. Liitteet IV1 652. s. 1962. - Ks. n:o 533, Rantamaan ym.: Määrärahan osoit-
30352: Maantiet. tamisesta maantien rakentamiseksi Savonrannan
30353: n:o 519, Frimanin ym.: Määrärahan osoit- kirkonkylästä Pirttimäen kylään. Liitteet IV,667.
30354: tamisesta tien rakentamiseksi Vian asemalta s. 1977. - Ks. Maantiet.
30355: Vanttausjärven tielle. Liitteet IV1 653. s. 1963. n:o 534, Koiviston ym.: Määrärahan osoit-
30356: - Ks. Maantiet. tamisesta kelirikkoteiden rakentamiseksi Utsjoen
30357: n: o 520, L a h t e 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- kuntaan. Liitteet IV,sss. s. 1978. - Ks. Maan-
30358: misesta Posion kunnan Aholan-Mourujärven- tiet.
30359: Maaninkavaaran maantien rakentamiseen. Liitteet
30360: IV,654. s. 1964. - Ks. Maantiet. n: o 535, R o i n e en y m.: Määrärahan osoitta-
30361: misesta Villiniemen-Maasillan maantien raken-
30362: - n: o 521, R y t i n g i n y m.: Määrärahan osoitta- tamiseen. Liitteet IV1 669. s. 1979. - Ks. Maan-
30363: misesta maantien rakentamiseksi Pudasjärven tiet.
30364: Puhoskylästä Suomussalmen Näljängälle. Liitteet
30365: IV1 655. s. 1965. - Ks. Maantiet. - n: o 536, H i 1 t u s en y m.: Määrärahan osoitta-
30366: misesta Enonkosken-Hanhivirran-Sappulahden
30367: n: o 522, R y t i n g i n y m.: Määrärahan osoit- maantien rakentamiseen. Liitteet IV,670. s. 1980.
30368: tamisesta maantien rakentamiseksi Pudasjärven
30369: - Ks. Maantiet.
30370: Särkivaarasta Taivalkosken Virkkuseen. Liitteet
30371: IV,656. s. 1966. - Ks. Maantiet. - n:o 537, Kulovaaran ym.: Määrärahan
30372: n: o 523, K i v i a h o n y m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta Mietoisten-Raision Somersojan
30373: tamisesta Menkijärven-Kauhajärven välisen tien tieosan rakentamiseen. Liitteet IV1 671. s. 1981.
30374: rakentamiseen. Liitteet IV1 657. s. 1967. - Ks. - Ks. Maantiet.
30375: Maantiet.
30376: - n: o 538, K u l o v a a r a n y m.: Määrärahan
30377: n:o 5241 Lahtelan ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta maantiesuunnan tutkimiseksi Veh-
30378: misesta maantien rakentamiseksi Savukosken maan kunnan Ennyisten kylästä Kaiannin kun-
30379: kunnan Värriön kylästä Sodankylän kunnan Ke- nan kautta Uuteenkaupunkiin. Liitteet IV,672.
30380: lujärven kylään. Liitteet IV1 658. s. 1968. - Ks. s. 1982. - Ks. Maantiet.
30381: Maantiet.
30382: n: o 539, L i n d q v i s t i n y m.: Määrärahan
30383: n: o 525, S o i n i s e n y m.: Määrärahan osoitta-
30384: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Manka-
30385: misesta Liperin-Arvinsalmen maantien perus- lan voimalaitokselta Iitin kunnan Kymentaan ky·
30386: korjauksiin. Liitteet IV1 659. s. 1969. - Ks.
30387: Maantiet. lään. Liitteet IV1673. s. 1983. - Ks. Maantiet.
30388:
30389: n: o 526, K i v i a h o n y m.: Määrärahan osoit- n:o 540, Lindqvistin ym.: Määrärahan
30390: tamisesta maantien rakentamiseksi Myllymäen osoittamisesta Nastolan kunnan Seestaan ja
30391: tieltä Saarijärven kirkolle. Liitteet IV,sso. s. Kumian välisen tien kunnostamiseen. Liitteet
30392: 1970. - Ks. Maantiet. IV,674. s. 1984. - Ks. Maantiet.
30393: n:o 527, Kiviahon ym.: Määrärahan osoitta- n: o 541, L i n d q v i s t i n y m.: Määrärahan
30394: misesta maantien rakentamiseksi Seinäjoelta osoittamisesta Padasjoen kunnan Porasan ja
30395: Karstulaan. Liitteet IV 1661. s. 1971. - Ks. Kasiniemen kylien välisen tien kunnostamiseen.
30396: Maantiet. Liitteet IV1 675. s. 1985. - Ks. Maantiet.
30397: Raha-asia-aloitteet 1954. 21
30398:
30399: - n: o 542, L i n d q v i s t i n y m. : Määrärahan - n:o 557, A. Kinnusen ym.: Määrärahan
30400: osoittamisesta Asikkalan kunnan Kopsuon tien osoittamisesta Posion kunnan Raistakan tiestä
30401: kunnostamiseen. Liitteet IV,676. s. 1986. - Ks. Kitkan tukinsiirtolaitokselle johtavan tien jatka·
30402: Maantiet. miseksi Kurkijärven itäpäähän tulevaan tiehen.
30403: Liitteet IV,691. s. 2001. - Ks. Maantiet.
30404: n:o 543, Lindqvistin y m.: Määrärahan
30405: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Lahden n:o 558, A. Kinnusen ym.: Määrärahan
30406: kaupungista Heinlammin ym. kylien kautta Mik· osoittamisesta maantien rakentamiseksi Muhok·
30407: kelin läänin rajalle. Liitteet IV,677. s. 1987. - sen kunnan Muhosperän tieltä Suokylän tiehen.
30408: Ks. Maantiet. Liitteet IV,692. s. 2002. - Ks. Maantiet.
30409: n: o 544, L i n d q v i s t i n y m. : Määrärahan n: o 559, N i e m i s e n y m.: Määrärahan osoit·
30410: osoittamisesta ns. Veittosten tien rakentamiseen. tamisesta maantien rakentamiseksi Savonrannan
30411: Liitteet IV,678. s. 1988. - Ks. Maantiet. kirkonkylästä Pirttimäen kohdalle Enonkosken
30412: -Sapun maantielle. Liitteet IV,693. s. 2003. -
30413: n: o 545, E. K i 1 v e n y m.: Määrärahan osoitta· Ks. Maantiet.
30414: misesta Lahden-Vääksyn maantien kunnosta·
30415: miseen. Liitteet IV,679. s. 1989. - Ks. Maan· n:o 560, A. Kinnusen ym.: Määrärahan
30416: tiet. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Haapave-
30417: n: o 546, E. K i 1 v e n y m.: Määräahan osoitta· den kirkonkylästä Juustomäkeen. Liitteet IV,694.
30418: misesta Nastolan kunnan Ahtialan kylän koh· s. 2004. - Ks. Maantiet.
30419: dalla olevan tien korjaamiseen. Liitteet IV,sso. n: o 561, A. K i n n u s e n y m.: Määrärahan
30420: s. 1990. - Ks. Maantiet. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pyhä·
30421: n:o 547, Koivusen ym.: Määrärahan osoit· joen-Kalajoen maantieltä Merijärven-Kala-
30422: tamisesta maantien rakentamiseksi Pylkönmäen joen maantiehen. Liitteet IV,695. s. 2005. - Ks.
30423: Timpersuntista Multian Sipilään. Liitteet IV,681. Maantiet.
30424: s. 1991. - Ks. Maantiet.
30425: n: o 562, P ö y k ö n y m.: Määrärahan osoitta-
30426: n:o 548, Koiviston y m.: Määrärahan osoit· misesta maantien rakentamiseksi Rovaniemen
30427: tamisesta Pellon-Konttajärven-Marrasjärvcn-- kauppalasta Kuusamon-Posion maantielle. Liit-
30428: Meltauksen maantien rakentamiseen. Liitteet teet IV,696. s. 2006. - Ks. Maantiet.
30429: IV,682. s. 1992. - Ks. Maantiet.
30430: n: o 563, P ö y k ö n y m.: Määrärahan osoittami-
30431: - n: o 549, Koiviston y m.: Määrärahan osoit· sesta Rovaniemen-Koivun maantien rakentami·
30432: tamisesta maantien rakentamiseksi Savukosken seksi. Liitteet IV,697. s. 2007. - Ks. Maantiet.
30433: kunnan Värriön kylästä Tanhuan kylän kautta
30434: Kelujärvelle. Liitteet IV,683. s. 1993. - Ks. n:o 564, K ui t t i sen y m.: Määrärahan osoit-
30435: Maantiet. tamisesta Simpeleen-Kaukopään maantien ra-
30436: kentamiseen. Liitteet IV,698. s. 2008. - Ks.
30437: - n: o 550, Koiviston y m.: Määrärahan osoit· Maantiet.
30438: tamisesta Enontekiön kirkolta Leppäjärven ja
30439: Palojärven kyliin johtavan polkutien kunnosta- - n: o 565, A h o s en y m.: Määrärahan osoitta·
30440: miseen. Liitteet IV,684. s. 1994. - Ks. Maan· misesta Mämmensalmen kiertotien töiden lop·
30441: tiet. puunsaattamista varten. Liitteet IV,699. s. 2009.
30442: - Ks. Maantiet.
30443: n:o 551, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit·
30444: tamisesta Koivun-Rovaniemen maantien raken· n: o 566, L i n d q v i s t i n y m.: Määrärahan
30445: tamiseen. Liitteet IV,685. s. 1995. - Ks. Maan· osoittamisesta Kuurin ja Kivisen tasoylikäytä-
30446: tiet. vien välisen maantien rakentamiseksi. Liitteet
30447: IV,700. s. 2010. - Ks. Maantiet.
30448: n: o 552, V ä y r y s e n y m.: Määrärahan osoit-
30449: tamisesta Aholan-Mourujärven-Maaninkavaaran n: o 567, T a u r i a i s en: Määrärahan osoitta-
30450: maantien rakentamiseen. Liitteet IV,sss. s. 1996. misesta maantien rakentamiseksi Pesiönlahdelta
30451: - Ks. Maantiet. Heinjärvelle. Liitteet IV,701. s. 2011. - Ks.
30452: Maantiet.
30453: - n:o 553, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit·
30454: tamisesta Peltovuoman-Nunnasen tietyötä var· n: o 568, T a u r i a i s e n: Määrärahan osoitta-
30455: ten. Liitteet IV,687. s. 1997. - Ks. Maantiet. misesta Suomussalmen yli johtavan maantien
30456: n: o 554, V ä y r y s e n y m.: Määrärahan osoit· pengerrystöitä varten. Liitteet IV,70'2. s. 2012.
30457: tamisesta Könkään-Tepaston tietyön loppuun - Ks. Maantiet.
30458: saattamista varten. Liitteet IV,688. s. 1998. - - n:o 569, Tauriaisen: Määrärahan osoitta·
30459: Ks. Maantiet. misesta maantien rakentamiseksi Pudasjärven
30460: n: o 555, V ä y r y s e n y m.: Määrärahan osoit- Puhokselta Kurkikylän kautta Suomussalmen
30461: tamisesta Sierilän-Pekkalan maantien paranta· Leinosenvaaraan. Liitteet IV,703. s. 2013. - Ks,
30462: mista varten. Liitteet IV,sso. s. 1999. - Ks. Maantiet.
30463: Maantiet. n: o 570, Friman i n y m.: Määrärahan osoit-
30464: n:o 556, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Sodankylän kunnan Kelujärven kylän
30465: tamisesta Syysjärven- Mierasjärven- Utsjoen ja Savukosken kunnan Tanhuan kylän välisen
30466: maantietyötä varten. Liitteet IV,690. s. 2000. - tien rakennustöiden loppuunsaattamiseen. Liit-
30467: Ks. Maantiet. teet IV,704. s. 2014. - Ks. Maantiet.
30468: 22 Raha-asia-aloitteet 1954.
30469:
30470:
30471: - n:o 571, Friman i n y m.: Mää1·ärahan osoit- - n:o 585, N. Nurmisen ym.: Määrärahan
30472: tamisesta maantien rakentamiseksi Sodankylän osoittamisesta Ullavan Korven- Toholammin
30473: kunnan Kierungin kylästä Molkojärven kylään. maantieosan kunnostamiseen. Liitteet IV,no.
30474: Liitteet IV,705. s. 2015. - Ks. Maantiet. s. 2030. - Ks. Maantiet.
30475: - n:o 572, Frimanin ym.: Määrärahan osoit- - n:o 586, N. Nurmisen ym.: Määrä.rahan
30476: tamisesta maantien rakentamiseksi Rovaniemen osoittamisesta maantien rakentamiseksi Himan-
30477: Saaren kylästä Ounasjokivartta Markkasuvannon gan kunnan Hillilän kylästä Eskolan rautatiease-
30478: lossille. Liitteet IV,706. s. 2016. - Ks. Maantiet. malle. Liitteet IV,7.2tO. s. 2031. - Ks. Maantiet.
30479: - n:o 573, Sepin ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 587, N. Nurmisen ym.: Määrärahan
30480: sesta Karjulan sillan-Ruoveden maantien oikai- osoittamisesta Oravaisten kunnan Välitalon ky-
30481: sua varten. Liitteet IV,707. s. 2017. - Ks. lästä Yliliärmään johtavan ns. Ekotien rakenta-
30482: Maantiet. miseksi maantieksi. Liitteet IV,721. s. 2032. --
30483: Ks. Maantiet.
30484: - n:o 574, Sepin ym.: Määrärahan osoittami-
30485: sesta maantien rakentamiseksi Kurun kunnan - n:o 588, Tiekso-Isakssonin ym.: Määrä-
30486: Riuttaskorven kylästä Kortteen pysäkille. Liit- rahan osoittamisesta Pellon-Raanujärven maan-
30487: teet IV,708. s. 2018. - Ks. Maantiet. tien korjaamiseen. Liitteet IV,722. s. 2033. -
30488: - n:o 575, Sepin ym.: Määrärahan osoittami- Ks. Maantiet.
30489: sesta Teiskon-Jäminkipohjan maantien oikaise- - n:o 589, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
30490: mista varten. Liitteet IV,700. s. 2019. - Ks. misesta yhdysmaantien rakentamiseksi Posion--
30491: Maantiet. Kuusamon ja Kemijärven-Kuusamon maantei-
30492: - n: o 576, II i etasen y m.: Määrärahan osoit- den välille. Liitteet IV,7.23. s. 2034. - Ks.
30493: tamisesta maantien rakentamiseksi Viitasaaren Maantiet.
30494: Suovanlahden kylästä Rautalammin Kerkonkos-
30495: - n:o 590, Frimanin ym.: Määrärahan osoit-
30496: ken kylään. Liitteet IV, 71 o. s. 2020. - Ks. tamisesta Javaruksen-Vuojärven maantien ra-
30497: Maantiet. kennustyön jatkamiseen. Liitteet IV,724. s. 2035.
30498: - n:o 577, M. Mattilan ym.: Määrärahan - Ks. Maantiet.
30499: osoittamisesta tieoikaisujen toimittamiseksi Hel-
30500: singin-Hämeenlinnan maantiellä Nurmijärven ja - n:o 591, Frimanin ym.: Määrärahan osoit-
30501: Vihdin kuntien kohdalla. Liitteet IV,711. s. 2021. tamisesta tien rakentamiseksi Jeesiöjärven ky-
30502: - Ks. Maantiet. lästä Vesmajärven kylään Kittilän kunnassa.
30503: Liitteet IV,725. s. 2036. - Ks. Maantiet.
30504: - n: o 578, Aitio n y m.: Määrärahan osoittami-
30505: sesta Kustavin saaristotien Mietoisten-Raision - n:o 592, Kiviahon ym.: Määrärahan osoit-
30506: tieosuuden rakentamista varten. Liitteet IV,712. tamisesta Sääksjärven-Oksakosken maantien pa-
30507: s. 2022. - Ks. Maantiet. rantamiseen. Liitteet IV,726. s. 2037. - Ks.
30508: - n:o 579, Frimanin ym.: Määrärahan osoit- Maantiet.
30509: tamisesta maantien rakentamiseksi Kittilän kun- - n:o 593, Kiviahon ym.: Määrärahan osoit-
30510: nan Könkään kylästä Lompolon kautta Pulju- tamisesta Jyväskylän-Äänekosken maantieosuu-
30511: järven kylään. Liitteet IV,713. s. 2023. - Ks. den oikaisemiseen. Liitteet IV,727. s. 2038. -
30512: Maantiet. Ks. Maantiet.
30513: - n: o 580, E. S a a r en y m.: Määrärahan osoit- - n:o 594, Jämsenin ym.: Määrärahan osoit-
30514: tamisesta maantien rakentamiseksi Kuortaneen tamisesta maantien rakentamiseksi Kolhon-Keu-
30515: pitäjän Mäyryn kylästä Lehtimäen maantielle. ruun maantieltä Tiusalan pysäkin kautta Haapa-
30516: Liitteet IV,n4. s. 2024. - Ks. Maantiet. mäen-Keuruun maantielle. Liitteet IV,728. s.
30517: - n:o 581, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit- 2039. - Ks. Maantiet.
30518: tamisesta maantien rakentamiseksi Kemijärven - n:o 595, Jämsenin: Määrärahan osoittami-
30519: Sallan maantiestä Posiolle. Liitteet IV,715. s. sesta maantien rakentamiseksi Kinnulan kirkon-
30520: 2025. - Ks. Maantiet. kylästä Alvajärven asemalle. Liitteet IV,729. s.
30521: - n:o 582, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit- 2040. - Ks. Maantiet.
30522: tamisesta maantien rakentamiseksi Inarin Syys- - n:o 596, Pakkasen ym.: Määrärahan osoit-
30523: järveltä Utsjokisuulle. Liitteet IV,716. s. 2026. tamisesta maantien rakentamiseksi Kurun pitä-
30524: - Ks. Maantiet. jän Rintaakylästä Virtain pitäjän Kortteen py-
30525: säkille. Liitteet IV,73o. s. 2041. - Ks. Maantiet.
30526: - n:o 583, N. Nurmisen ym.: Määrärahan
30527: osoittamisesta Vetelin Kalliojärven ja Lappa- - n:o 597, Rytkösen ym.: Määrärahan osoit-
30528: järven Itäkylän välisen kylätien rakentamiseksi tamisesta Syvärinpään-Olkimäen maantien ra-
30529: maantieksi. Liitteet IV, 717. s. 2028. - Ks. kentamiseen. Liitteet IV,731. s. 2042. - Ks.
30530: Maantiet. Maantiet.
30531: - n: o 584, N. Nurmi s e n y m.: Määrärahan - n: o 598, J o k i s en y m.: Määrärahan osoitta-
30532: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Toho- misesta Perniön kunnassa Pohjanjärven kohdalla
30533: lammin-Lestijärven maantiestä Ullavan maan· olevan tienoikaisutyön loppuun saattamiseksi.
30534: tiehen. Liitteet IV,ns. s. 2029. - Ks. Maantiet. Liitteet IV, 73•2. s. 2043. - Ks. Maantiet.
30535: Raha-asia-aloitteet 1954. 23
30536:
30537: - n: o 599, R o s ne 11 i n y m.: Määrärahan osoit- kentamiseen. Liitteet IV,73s. s. 2049. - Ks.
30538: tamisesta ns. Myöntään yhdystien rakentamiseen Maantiet.
30539: yleisiä maanteitä vastaavaan kuntoon. Liitteet
30540: IV,733. s. 2044. - Ks. Maantiet. - n: o 605, Ra p i on y m.: Määrärahan osoittami-
30541: sesta Pohjois-Satakunnan kunnan- ja kyläteiden
30542: n: o 600, M u r r o n y m.: Määrärahan osoitta- parantamiseen. Liitteet IV,739. s. 2050. - Ks.
30543: misesta maantien rakentamiseksi Oulaisista Kär- Maantiet.
30544: sämäen Venetpaloon. Liitteet IV,734. s. 2045. -
30545: Ks. Maantiet. - n:o 606, Hei k uran y m.: Määrärahan osoit-
30546: tamisesta Kovelahden-Karvian maantien paran
30547: - n:o 601, Koivusen ym.: Määrärahan osoit- nustöiden suorittamiseen Ikaalisten kunnassa.
30548: tamisesta maantien rakentamiseksi Multian kun- Liitteet IV,74:o. s. 2051. - Ks. Maantiet.
30549: nan Sydänmaan maantieltä Keuruun kunnan
30550: Pihtisulun-Tieahon maantielle. Liitteet IV,735. n:o 607, Hei k uran y m.: Määrärahan osoit-
30551: s. 2046. - Ks. Maantiet. tamisesta Kihniön-Karvian maantien rakenta-
30552: - n: o 602, Koivusen y m.: Määrärahan osoit- miseen. Liitteet IV,741. s. 2052. - Ks. Maantiet.
30553: tamisesta Kanavuoren-Keikkamäen maantien ra-
30554: kentamista varten. Liitteet IV,736. s. 2047. - - n:o 608, Koivusen y m.: Määrärahan osOit-
30555: Ks. Maantiet. tamisesta maantien rakentamiseksi Ahteensal-
30556: melta Pihlajaveden-Vaikeajärven maantiehen.
30557: - n:o 603, Suonpään y m.: Määrärahan osoit-
30558: tamisesta Oriveden-Länkipohjan tieosuuden kor- Liitteet IV,742. s. 2053. - Ks. Maantiet.
30559: jaamiseen. Liitteet IV,737. s. 2048. - Ks.
30560: n: o 609, T a u r i a i s e n: Määrärahan osoitta-
30561: Maantiet.
30562: misesta maantien rakentamiseksi Suomussalmella
30563: - n:o 604, Rytkösen ym.: Määrärahan osoit- Kiannan vesistön itäpuolitae Juntusrantaan. Liit-
30564: tamisesta Viinamäen-Siikajärven maantien ra- teet IV,743. s. 2054. - Ks. Maantiet.
30565:
30566:
30567:
30568: Lakialoitteet.
30569: Yleisen aloiteajan jä.l.keen jätetyt.
30570: (N:o 1-177 LiUteiden A-osassa.) - n:o 184, Jussilan y m.: Ehdotus laiksi koti-
30571: maisen kylvösiementuotannon edistämisestä vuo-
30572: - n:o 178, A. Leikolan ym.: Ehdotus laiksi sina 1955-1959. Liitteet IX,127. s. 2079. - Ks.
30573: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muutta- Siemenet.
30574: misesta. Liitteet IV,744. s. 2069. - Ks. Tulo-
30575: ja omaisuusvero. - n: o 185, Hauta 1 a n y m.: Ehdotus laiksi koti-
30576: maisen kylvösiementuotannon edistämisestä vuo-
30577: - n: o 179, A. L e i k o 1 a n: Ehdotus laiksi tulo- sina 1955-1959. Liitteet IX,12s. s. 2081. - Ks.
30578: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. Siemenet.
30579: Liitteet IV,745. s. 2071. - Ks. Tulo- ja omai-
30580: suusvero. - n: o 186, M u r r o n y m.: Ehdotukset laiksi ta-
30581: louselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissa
30582: - n: o 180, Inna 1 a n y m.: Ehdotus laiksi tulo- oloissa annetun lain muuttamisesta ja laiksi huo-
30583: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. neenvuokrien säännöstelystä. Liitteet !,15. s.
30584: Liitteet s. 2085. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 2057. - Ks. Talouselämä.
30585:
30586: --- n:o 181, Tuulin ym.: Ehdotus laiksi asuin- - n:o 187, E. Leikolan ym.: Ehdotus laiksihuo-
30587: rakennusten tuotantoon käytettyjen rakennustar- neenvuokrien säännöstelyn asteittaisesta lopetta-
30588: vikkeiden hintaan sisältyneen liikevaihtoveron ta- misesta. Liitteet 1,16. s. 2061. - Ks. Vuokra-
30589: kaisinmaksamisesta. Liitteet IV,746. s. 2073. - säännöstely.
30590: Ks. Liikevaihtovero. ~-- n: o 188, K a r v i k o n y m. : Ehdotus laiksi huo-
30591: neenvuokrien säännöstelyn asteittaisesta lopetta-
30592: -- n:o 182, Tenhiälän ym.: Ehdotus laiksi lii- misesta. Liitteet 1,17. s. 2064. - Ks. Vuokra-
30593: kevaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet s. 2087. säännöstely.
30594: - Ks. Liikevaihtovero.
30595: - n:o 189, Karvikon ym.: Ehdotus laiksi tulo-
30596: --~ c1:o 183, L. Matti! an ym.: Ehdotus laiksi ja omaisuusverolain 50 § :n väliaikaisesta muut-
30597: liikevaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet s. tamisesta. Liitteet IV,747. s. 2075. - Ks. Tulo-
30598: 2089. - Ks. Liikevaihtovero. ja omaisuusvero.
30599: ASIALUETTELO
30600: Asialuettelo
30601: A. Ammattikoulut: Ed. Kuittisen ym. rah.al. n: o 203
30602: määrärahan osoittamisesta Kaakkois-Suomen
30603: Ahlmanin koulutila: - Ks. Maamieskoulut. keskusammattikoulun palkkauksia varten. Liit-
30604: teet IV,337. s. 1607. L. Vv:aan.
30605: Ahvenlampi: - Ks. Perkaustyöt. - Ed. Hykkäälän ym. rah.al. n:o 204 määrä-
30606: rahan osoittamisesta työvaatteiden hankkimi-
30607: Aidat: - Ks. Poronhoito. seksi keskusammattikoulujen oppilaille. Liitteet
30608: IV,338. s. 1608. L. Vv:aan.
30609: Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n: o 206 maarara-
30610: Aikakauslehdentoimittajat: Ed. Salmela-Järvisen han osoittamisesta ammattikoulujen kurssitoi-
30611: ym. rah.al. n: o 109 määrärahan osoittamisesta mintaa varten. Liitteet IV,340. s. 1610. L.
30612: aikakauslehdentoimittajille myönnettäviä mat- Vv:aan.
30613: ka-apurahoja varten. Liitteet IV,243. s. 1485. - Ed. Peltosen ym. rah.al. n:o 377 määrärahan
30614: L. Vv:aan. osoittamisesta Keski-Suomen keskusammattikou-
30615: lun rakentamiseen. Liitteet IV,511. s. 1802. L.
30616: Aistivialliset: Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 105 Vv:aan.
30617: määrärahan osoittamisesta kurssien järjestämi- - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n: o 393 määrärahan
30618: seksi huonokuuloisten lasten opettajille. Liit- osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan suomenkielisen
30619: teet IV,239. s. 1481. L. Vv:aan. keskusammattikoulun rakentamiseksi Seinä-
30620: - Ed. Pasasen ym. rah.al. n:o 382 määrärahan joelle. Liitteet IV,527. s. 1821. L. Vv:aan.
30621: osoittamisesta Mikkelin kuuromykkäinkoulun -Ed. J. Wirtasen ym. rah.al. n:o 394 määrä-
30622: rakennusten piirustuksia varten. Liitteet IV,516. rahan osoittamisesta keskusammattikoulun pe-
30623: s. 1807. L. Vv:aan. rustamiseksi suomenkieliselle Etelä-Pohjan-
30624: - Ks. Lapset. maalle. Liitteet IV,528. s. 1822. L. Vv: aan.
30625: - Ed. Turkan ym. rah.al. n:o 395 määrärahan
30626: Aivokirurgia: - Ks. Sairaalat. osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan keskusam-
30627: mattikoulua varten. Liitteet IV,529. s. 1823.
30628: AIV-rehu: Ks. Maatalous. L. Vv:aan.
30629: - Ed. Raunion ym. rah.al. n: o 396 määrärahan
30630: Alasjärvi: Ks. Kuivatustyöt. osoittamisesta Etelä-Hämeen keskusammatti-
30631: koulun oppilasasuntolan rakentamista varten.
30632: Alennuskuljetukset: - Ks. Rautatiet. Liitteet IV,530. s. 1824. L. Vv:aan.
30633: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 397 määrärahan
30634: Alikäytävät: - Ks. Sillat. osoittamisesta Keski -Suomen keskusammattikou-
30635: lun rakentamiseen. Liitteet IV,531. s. 1825. L.
30636: Alkoholistit: Ed. E. Nurmisen ym. rah.al n:o 223 Vv:aan.
30637: korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisten - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n : o 398 määrärahan
30638: perustamien alkoholistihuoltoloiden perustamia- osoittamisesta rakennussuunnitelmien aikaansaa-
30639: ja kunnossapitokustannuksiin. Liitteet IV,357. miseksi valtion keskusammattikoulua varten
30640: s. 1629. L. Vv:aan. Pohjois-Satakuntaan. Liitteet IV,532. s. 1826.
30641: L. Vv:aan.
30642: Alkukoulut: - Ks. Kansakoulut. - Ed. Koskisen ym. rah.al. n: o 399 korotetun
30643: määrärahan osoittamisesta keskusammattikoulu-
30644: Aloitepalkkiot: - Ks. Puolustuslaitos. jen kaluston ja koneistojen hankkimiseen. Liit-
30645: teet IV,533. s. 1827. L. Vv:aan.
30646: Aluevalvojat: - Ks. Puolustuslaitos. - Ed. Kauhasen ym. rah.al. n: o 400 määrärahan
30647: osoittamisesta Pohjois-Karjalan keskusammatti-
30648: Ammatinvalinta: - Ks. Kulkulaitosten ja yleis- koulun oppilasasuntolan rakentamista varten.
30649: ten töiden ministeriö. Liitteet IV,534. s. 1828. L. Vv:aan.
30650: - Ed. Turkan ym. rah.al. n:o 401 määrärahan
30651: Ammattiautoilijat: - Ks. Autot. osoittamisesta Lapin keskusammattikoulun en-
30652: simmäistä rakennusvaihetta varten. Liitteet
30653: Ammattikalastajat: - Ks. Kalastus. IV,535. s. 1829. L. Vv:aan.
30654: 4 Asialuettelo 1954.
30655:
30656:
30657: - Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al. n:o 402 mää- Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n:o 319 määrä-
30658: rärahan osoittamisesta Porin valmistavan tyt- rahan osoittamisesta !ainoiksi posti· ja lennä-
30659: töjen ammattikoulun lisärakennuksen rakenta· tinlaitoksen henkilökunnalle perustettavia asun-
30660: mista varten. Liitteet IV,536. s. 1830. L. to-osakeyhtiöitä varten. Liitteet IV,453. s. 1736.
30661: Vv:aan. L. Vv:aan.
30662: - Ks. Ammattioppilaitokset. Käsityö. - Ed. SarjaJan ym. rah.al. n:o 323 korotetun
30663: määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi
30664: Ammattiopettajat: - Ks. Kotiteollisuus. maaseudun asunto-olojen parantamiseen. Liit-
30665: teet IV,457. s. 1742. L. Vv:aan.
30666: Ammattioppilaitokset: Ed. Hykkäälän ym. rah.al. - Ed. Enteen ym. rah.al. n:o 330 määrärahan
30667: n: o 205 määrärahan osoittamisesta ammatti- osoittamisesta rakennuslainaksi Helsingin tulli-
30668: oppilaitosten työpajoja varten. Liitteet IV,339. kamareissa työskentelevien tullimiesten asunto-
30669: s. 1609. L. Vv:aan. taloa varten. Liitteet IV,464. s. 1750. L.
30670: - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n:o 337 korotetun Vv:aan.
30671: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi a=atillis- Ed. Antikaisen ym. rah.al. n: o 347 määrärahan
30672: ten oppilaitosten uudisrakennuksia varten. Liit- osoittamisesta vuokra-asuintalon rakentamiseksi
30673: veturimiehille Pasilaan. Liitteet IV,481. s. 1769.
30674: teet IV,471. s. 1757. L. Vv:aan. ...... L. Vv:aan.
30675: Ed. Kuittisen ym. rah.al. n:o 403 maara~aha~
30676: osoittamisesta Kaakkois-Suomen ammattwppi· Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 412 määrä:aha~
30677: laitoksen ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet osoittamisesta virkamiestalon rakentamiseksi
30678: IV,537. s. 1831. L. Vv:aan. Rovaniemelle Lapin tie- ja vesirakennuspiirin
30679: Ks. Ammattikoulut. Invaliidit. Maatalouskoulut. piirikonttorin henkilöstöä varten. Liitteet
30680: Teknilliset koulut. IV,546. s. 1841. L. Vv:aan.
30681: -Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 415 määrärahan
30682: Ammattioppilaskodit: Ed. Hakalan ym. rah.al. n:o osoittamisesta asentajien asuinrakennusten ra-
30683: 216 määrärahan osoittamisesta yksityisten am·
30684: kentamiseksi Rovaniemelle. Liitteet IV,549.
30685: mattioppilaskotien perustamia- ja ylläpitokus- s. 1844. L. Vv:aan.
30686: tannuksiin. Liitteet IV,350. s. 1622. L. Vv: aan. Ks. Diakonissalaitokset. Kansanopistot. Raken-
30687: nustoiminta. Sairaanhoitajat. Virka-asunnot.
30688: Arkeologia: - Ks. Muinaistieteellinen tutkimus.
30689: Asutus: Ed. Heikuran ym. rah.al. n:o 161 määrä-
30690: Asemamiehet: - Ks. Rautatiet. rahan osoittamisesta asutustarkastajain kanslia-
30691: apurahan korottamista varten. Liitteet IV,295.
30692: Asentajat: - Ks. Asuntotuotanto. s. 1555. L. Vv:aan.
30693: Ed. Torven ym. rah.al. n: o 162 määrärahan
30694: Asevelvolliset: Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 84 osoittamisesta avustuksiksi sellaisille uudis-
30695: määrärahan osoittamisesta kotiuttamisrahan tilan rakentajille, jotka maanhankintalain mu-
30696: maksamiseksi asevelvollisuutensa suorittaneille. kaan eivät ole maansaantiin oikeutettuja tai
30697: Liitteet IV,218. s. 1458. L. Vv:aan. ovat saaneet tilan haltuunsa ennen 15 päivää
30698: joulukuuta 1943. Liitteet IV,296. s. 1556. L.
30699: Vv:aan.
30700: Askola: - Ks. Maatalouskoulut.
30701: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 164 korotetun
30702: Asunnot: Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al. n:o 296 määrärahan osoittamisesta aikaisemman asutus-
30703: määrärahan osoittamisesta vanhusten asuntojen lainsäädännön ja pika-asutuslain mukaisilla ti-
30704: loilla suoritetta viin tie- ja kuivatustöihin. Liit-
30705: korjauslainoiksi. Liitteet IV,430. s. 1713. L. teet IV,298. s. 1558. L. Vv:aan.
30706: Vv:aan. - Ed. Vennamon ym. rah.al. n: o 304 korotetun
30707: Ks. Invaliidit. Kansanopistot. Liikevaihtovero.
30708: Postilaitos. Sairaanhoito. Virka-asunnot. määrärahan osoittamisesta kuntien sisarosuus·
30709: lainoitukseen. Liitteet IV,438. s. 1721. L.
30710: Vv:aan.
30711: Asunto-osakeyhtiöt: - Ks. Asuntotuotanto.
30712: - Ed. Kähösen ym. rah.al. n: o 326 korotetun
30713: määrärahan osoittamisesta asutustoiminnassa
30714: Asuntotuotanto: Ed. Rapion ym. rah.al. n: o 169 tarpeellisia maanparannus-, tienteko-, raivaus-
30715: korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk· ja rakennustöitä varten. Liitteet IV,460. s. 1745.
30716: siksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen. L. Vv:aan.
30717: Liitteet IV,303. s. 1563. L. Vv:aan. - Ks. Kuivatustyöt.
30718: Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 170 korotettin maa-
30719: rärahan osoittamisesta avustuksiksi maaseudun Asutustarkastajat: - Ks. Asutus.
30720: asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,304.
30721: s. 1564. L. Vv:aan. Asutustiet: - Ks. Maantiet.
30722: Ed. Lindblomin ym. rah.al. n: o 200 määrärahan
30723: osoittamisesta asuntorakennustoiminnan kehit- Autot: Ed. Raunion ym. rah.al. n:o 251 määrä-
30724: tämiseksi suoritettavia tutkimuksia varten. rahan osoittamisesta korvauksen suorittamiseksi
30725: Liitteet IV,334. s. 1604. L. Vv:aan....... maahan tuotettujen ala-arvoisten autojen vuoksi
30726: Ed. Tuulin ym. rah.al. n:o 273 maararahan taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille ammatti-
30727: osoittamisesta rautatieläisten omakotirakennus- autoilijoille. Liitteet IV,385. s. 1659. L.
30728: toimintaa varten. Liitteet IV,407. s. 1688. L. Vv:aan.
30729: Vv:aan. - Ks. Postilaitos. Puolustuslaitos.
30730: Asialuettelo 1954. 5
30731:
30732: B. - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n: o 367 maarä-
30733: rahan osoittamisesta Korsholman emäntäkoulun
30734: Bergmanin koulu: - Ks. Maatalouskoulut. koulurakennuksen rakentamiseen. Liitteet
30735: IV,50l. s. 1791 ja 1792. L. Vv:aan.
30736: - Ed. Forsbergin ym. rah.al. n:o 406 määrärahan
30737: osoittamisesta Korsholmon emäntäkoululle kou-
30738: lurakennusten rakentamiseen. Liitteet IV,540.
30739: D. s. 1834 ja 1835. L. Vv:aan.
30740: Diakonissalaitokset: Ed. A. Leikolan ym. rah.al.
30741: n: o 217 määrärahan osoittamisesta Helsingin Enontekiö: - Ks. Virka-asunnot.
30742: diakonisaalaitoksen vajaamielishoitolan henkilö-
30743: kunnan asuinrakennusten rakentamisen avusta- Ensi Koti: Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n: o 325
30744: miseen. Liitteet IV,s51. s. 1623. L. Vv: aan. määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi !ai-
30745: - Ed. A. Leikolan ym. rah.al. n: o 331 määrä- noiksi Ensi Kodeille. Liitteet IV,459. s. 1744.
30746: rahan osoittamisesta Helsingin diakonisaalaitok- L. Vv:aan.
30747: sen vajaamielishoitolan henkilökunnan asuin-
30748: rakennusten rakentamiseen annettavaa kuoletus- Erikoistutkijat: - Ks. Metsäntutkimuslaitos.
30749: lainaa varten. Liitteet IV,465. s. 1751. L.
30750: Vv:aan. Eriksgärd: - Ks. Maatalouskoulut.
30751: Ed. Pohjalan ym. rah.al. n: o 332 määrärahan
30752: osoittamisesta lainaksi Porin diakonissalaitok- Espoo: - Ks. Perkaustyöt.
30753: selle. Liitteet IV,466. s. 1752. L. Vv:aan.
30754: Etelä-Häme: - Ks. Ammattikoulut.
30755:
30756: Etelä-Pohjanmaa: - Ks. Ammattikoulut. Maa-
30757: talous.
30758: E.
30759: Etelä-Saimaa: - Ks. Sairaalat. Sairaanhoitajat.
30760: Ekotie: - Ks. Maantiet.
30761:
30762: Elinkorko: - Ks. Invaliidit.
30763:
30764: Elokuvat: Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 108
30765: määrärahan osoittamisesta palkinnoiksi vuoden
30766: parhaasta lapsi- ja nuorisoelokuvasta. Liitteet F.
30767: IV,242. s. 1484. L. Vv:aan. Fallbäcken: - Ks. Perkaustyöt.
30768: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu: Ed. Lepistön Farmakopea: Ed. E. Leikolan rah.al. n:o 65
30769: ym. rah.al. n: o 368 määrärahan osoittamisesta lwrotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
30770: eläinlääketieteellisen korkeakoulun rakennustöi- osuutta varten pohjoismaisen farmakopean kus-
30771: hin. Liitteet IV,502. s. 1793. L. Vv:aan. tannuksiin. Liitteet IV,199. s. 1436. L. Vv:aan.
30772: Eläinlääkärit: - Ks. Puolustuslaitos. Fysiologi: - Ks. Sairaalat.
30773: Eläintaudit: Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 183
30774: määrärahan osoittamisesta lihasrappeutumistau-
30775: din syiden tutkimiseksi ja sopivien torjunta·
30776: menetelmien kehittämiseksi. Liitteet IV,317. G.
30777: s. 1578. L. Vv: aan.
30778: - Ed. Aittoniemen ym. rah.al. n: o 184 määrä- Geologinen tutkimuslaitos: Ed. Enteen ym. ·rah.al.
30779: rahan osoittamisesta kotieläinten puutostauteja n: o 208 korotetun määrärahan osoittamisesta
30780: koskevan tutkimuksen ja torjunnan tehostami- käytärinöllis-geologisia tutkimuksia varten. Liit·
30781: seksi. Liitteet IV,s1s. s. 1579. L. Vv: aan. teet IV,342. s. 1612. L. Vv:aan.
30782: - Ed. Enteen ym. rah.al. n:o 411 korotetun mää-
30783: Eläkkeet: Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 233 mää- rärahan osoittamisesta geologisen tutkimuslai-
30784: rärahan osoittamisesta kansaneläkelain ulkopuo- toksen tutkimusvälineiden uusimista varten.
30785: lelle jääneiden työkyvyttömien eläkekysymyk· Liitteet IV,545. s. 1840. L. Vv: aan.
30786: sen järjestämistä varten. Liitteet IV,367. s.
30787: 1640. L. Vv:aan.
30788:
30789: Emäntäkoulut: Ed. Partasen ym. rah.al. n:o 123
30790: määrärahan osoittamisesta Sotkamon emäntä· H.
30791: koulun rakentamiseen. Liitteet IV,257. s. 1503.
30792: L. Vv:aan. Haapajärvi: - Ks. Rautatiet.
30793: - Ed. Rönkön ym. rah.al. n: o 360 määrärahan
30794: osoittamisesta Runnille perustettavaa emäntä- Halluskeri: - Ks. Satamat.
30795: koulua varten. Liitteet IV,494. s. 1784. L.
30796: Vv:aan. Hamina: - Ks. Satamat.
30797: 6 Asialuettelo 1954.
30798:
30799:
30800: Hanko: Ed. Henrikssonin ym. rah.al. n: o 268 maa- Tima.ilu: Ed. Hakalan ym. rah.al. n:o 193 maara-
30801: rärahan osoittamisesta liikennetunnelin raken- rahan osoittamisesta nuorison ilmailuharrastuk-
30802: tamiseksi Hankoon. Liitteet IV,402. s. 1682 ja sen tukemiseksi. Liitteet IV,327. s. 1592. L.
30803: 1683. L. Vv:aan. Vv:aan.
30804: - Ks. Sillat. - Ks. Lentokentät.
30805: Haudat: - Ks. Punakaartilaiset. Sotilashaudat. Indeksikorotus: Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 245
30806: määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen jäl-
30807: Heinola.: - Ks. Seminaarit. Sillat. leenrakentajille maksamatta jätettyjen indeksi-
30808: korotusten hyvittämiseksi. Liitteet IV,379. s.
30809: Helsingin dia.konissa.la.itos: -- Ks. Diakonissalai- 1652. L. Vv:aan.
30810: tokset. Inhotunjärvi: - Ks. Perkaustyöt.
30811: Helsingin teknillinen oppilaitos: - Ks. Teknilliset Insuliini: - Ks. Sairaanhoito.
30812: koulut.
30813: Inva.liidit: Ed. Kähösen ym. rah.al. n:o 224 määrä-
30814: Helsingin tullikama.ri: - Ks. Asuntotuotanto. rahan osoittamisesta lisäkorvauksen myöntämi-
30815: seksi eräille elinkorkonsa kertakaikkisana nos-
30816: Helsinki: - Ks. Diakonissalaitokset. Oppikoulut. taneille sotainvaliideille. Liitteet IV,358. s.
30817: Poliisi. Sairaalat. 1630. L. Vv:aan.
30818: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 225 määrärahan
30819: Henkikirjoitus: Ed. Nordströmin ym. rah.al. n:o osoittamisesta lisäkorvauksen myöntämiseksi
30820: 38 määrärahan osoittamisesta Vaasan kaupun- eräille sotainvaliideille. Liitteet IV,359. s. 1631.
30821: gin henkikirjoitustoimen yhdistämiseksi kaupun- L. Vv:aan.
30822: gin poliisilaitokseen erityiseksi henkikirjoitus- -Ed. Kilpeläisen ym. rah.al. n:o 322 määrärahan
30823: toimistoksi. Liitteet IV,l72. s. 1404. L. Vv: aan. osoittamisesta avustuslainaksi Invaliidien am-
30824: mattioppilaitoksen asuntolarakennusta varten.
30825: Hietanen: - Ks. Sillat. Liitteet IV,456. s. 1741. L. Vv:aån.
30826: - Ks. Lapsihalvaus. Sairaalat. Tuberkuloosi.
30827: Himanka: - Ks. Satamat.
30828:
30829: Hinnat: - Ks. Maatalous. Polttoaineet.
30830:
30831: Birvijoki: - Ks. Perkaustyöt. J.
30832: Ja.a.kkima: - Ks. Kansanopistot.
30833: Hirvikoski: - Ks. Sillat.
30834: Joensuu: - Ks. Oppikoulut. Poliisi.
30835: Hollola: - Ks. Kotiteollisuus.
30836: Julkaisutoiminta.: - Ks. Ulkomaankauppa.
30837: Hovioikeudet: Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 30 Juna.miehet: - Ks. Rautatiet.
30838: määrärahan osoittamisesta neljännen jaoston
30839: palauttamiseksi Vaasan hovioikeuteen. Liitteet Juuka.: - Ks. Rajaseututoiminta.
30840: IV,164. s. 1392. L. Vv:aan.
30841: Juupa.joki: - Ks. Kuivatustyöt.
30842: Huoneenvuokra.t: - Ks. Vuokrasää1möstely.
30843: Jyväskylä: - Ks. Postilaitos.
30844: Huonokuuloiset: - Ks. Aistivialliset.
30845: Jälkihuolto: - Ks. Tuberkuloosi.
30846: Hämeen linna.: Ed. Mohellin ym. rah.al. n:o 110
30847: määrärahan osoittamisesta Hämeen linnan enti- Järvenlaskut: Ed. Keloveden ym. rah.al. n:o 445
30848: söimis- ja korjaustöitä varten. Liitteet IV,244. määrärahan osoittamisesta Kyynelmysjärven-
30849: s. 1486. L. Vv:aan. Kaislasen ja siihen liittyvien järvien vedenpin-
30850: nan alentamiseen. Liitteet IV,579. s. 1881. L.
30851: Hämeenlinna: - Ks. Meijerikoulut. Oppikoulut. Vv:aan.
30852: Sillat. - Ed. Eskolan ym. rah.al. n: o 446 korotetun mää-
30853: rärahan osoittamisesta vesistöjen laskemista
30854: Hännilänsalmi: - Ks. Sillat. varten. Liitteet IV,580. s. 1882. L. Vv:aan.
30855: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 460 määrärahan
30856: osoittamisesta Särkijärven laskuhankkeen to-
30857: teuttamista varten. Liitteet IV,594. s.' 1899.
30858: L. Vv:aan.
30859: I.
30860: Iijoki: - Ks. Perkaustyöt. Sillat. Teollisuus. Jäädyttämöt: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 148
30861: määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
30862: Iisalmi: - Ks. Postilaitos. naksi Paliskuntain Jäädyttämö Oy:lle jäädyt-
30863: tämön rakentamiseksi Rovaniemelle. Liitteet
30864: Ikaalinen: - Ks. Sillat. IV,2s2. s. 1538. L. Vv:aan.
30865: Ikälisät: - Ks. Tie- ja vesirakennushallitus. Jäänsärkijät: - Ks. Merenkulku.
30866: Asialuettelo 1954. 7
30867:
30868: K. koulun ylläpitämiseen kokeilutarkoituksessa Sal-
30869: lan kunnassa. Liitteet IV,238. s. 1480. L.
30870: Kaakkois-Suomi: Ks. Ammattikoulut. Ammatti- Vv:aan.
30871: oppilaitokset. - Ks. Kansakouluntarkastajat. Lapset.
30872:
30873: Kaatumatautiset: Ed. Huttusen ym. rah.al. n: o 55 Kansalaissota: - Ks. Punakaartilaiset.
30874: määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
30875: naksi Kaatumatautisten Hoitoyhdistys r. y:lle Kansaneläkelaki: - Ks. Eläkkeet. Työkyvyttö-
30876: sen ylläpitämien kaatumatautiparantoloiden ve- myys.
30877: denhankintajärjestelyistä aiheutuvien kustan-
30878: nusten suorittamista varten. Liitteet IV,189. Kansanopistot: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 106
30879: s. 1424. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta rakennusavustukseksi
30880: saamelaisten kristilliselle kansanopistolle. Liit-
30881: Kaislanen: - Ks. Järvenlaskut. teet IV,240. s. 1482. L. Vv:aan.
30882: - Ed. Miikin ym. rah.al. n: o 340 määrärahan
30883: Kaivostoiminta: Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 209 osoittamisesta lainaksi Jaakkiman kristillisen
30884: määrärahan osoittamisesta malmiesiintymien kansanopiston jälleenrakennustyön suorittami-
30885: tutkimusten jatkamiseksi Korsnäsin kunnassa. seen. Liitteet IV,474. s. 1760. L. Vv:aan.
30886: Liitteet IV,343. s. 1613. L. Vv: aan. - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 344 määrärahan
30887: osoittamisesta Lapin kansanopiston opistoraken-
30888: Kalastus: Ed. Pakkasen ym. rah.al. n:o 137 maa- nuksen rakentamiseen. Liitteet IV,478. s. 1765.
30889: rärahan osoittamisesta Säästöpankkien Keskus- L. Vv:aan.
30890: Osake-Pankista kalastusvälineiden hankkimiseen - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 356 määrä-
30891: ammattikalastajille myönnettävien lainojen kor- rahan osoittamisesta lainan antamiseksi Tuusu-
30892: kohyvitystä varten. Liitteet IV,271. s. 1521. lan kansanopistolle opettaja- ja oppilasasunto-
30893: L. Vv:aan. jen sekä pajan, konehallin ja käsityöhuone-
30894: - Ed. österholmin ym. rah.al. n:o 138 määrärahan yhdistelmän rakentamista varten. Liitteet
30895: osoittamisesta käytännöllisiin tuloksiin tähtää- IV,490. s. 1780. L. Vv:aan.
30896: vien kalastustutkimusten toimittamista varten.
30897: Liitteet IV,272. s. 1522 ja 1523. L. Vv:aan. Kansa.nsivistys: - Ks. Opintokerhot. Yliopisto.
30898: - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 141 määrä-
30899: rahan osoittamisesta avustuksiksi luonnonvoi- Kanslia-apurahat: - Ks. Asutus.
30900: mien tai muun sellaisen syyn takia veneensä
30901: tai pyydyksensä menettäneille ammattikalasta- Kansliamenot: Ks. Kansakouluntarkastajat. Po-
30902: jille. Liitteet IV,275. s. 1528 ja 1529. L. liisi.
30903: Vv:aan.
30904: - Ed. Aition ym. rah.al. n:o 176 määrärahan Karikko: - Ks. Sillat.
30905: osoittamisesta ylijäämäkalansaaliin käytön edis-
30906: tämiseen. Liitteet IV,310. s. 1570. L. Vv:aan. Karjaa: - Ks. Oppikoulut.
30907: - Ed. Jussilan ym. rah.al. n:o 177 määrärahan
30908: osoittamisesta ylijäämäkalansaaliin käytön edis- Karjatalous: - Ks. Maatalous. Voi.
30909: tämiseen. Liitteet IV,311. s. 1571. L. Vv:aan.
30910: - Ks. Polttoaineet. Silakka. Karkkila: - Ks. Oppikoulut.
30911: Kailan: - Ks. Merenkulku. Kartoittajat: - Ks. Maanmittaus.
30912: Kanavat: - Ks. Sillat. Uitto. Karvianjoki: - Ks. Perkaustyöt.
30913: Kankaanpää: - Ks. Kihlakunnanoikeudet. Kaskinen: - Ks. Satamat.
30914: Kansa.koulunopettajat: - Ks. Kansakoulut. Kasvinviljelys: - Ks. Koeasemat.
30915: Kansakouluntarkastajat: Ed. Järven ym. rah.al. Kauppakoulut: Ed. Wiherheimon rah.al. n:o 207
30916: n: o 99 korotetun määrärahan osoittamisesta määrärahan osoittamisesta avustukseksi kauppa-
30917: kansakouluntarkastajain kanslia- ja vuokrame- opistoille ja -kouluille. Liitteet IV,341. s. 1611.
30918: noihin. Liitteet IV,233. s. 1475. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
30919: - Ks. Teknilliset koulut.
30920: Kansakoulut: Ed. Järven ym. rah.al. n:o 100 mää-
30921: rärahan osoittamisesta kansakoulunopettajien Kauppalat: - Ks. Pienteollisuus.
30922: kursseja ja opintopäiviä varten. Liitteet IV,234.
30923: s. 1476. L. Vv:aan. Kauppaopistot: - Ks. Kauppakoulut.
30924: -Ed. Järven ym. rah.al. n:o 101 määrärahan
30925: osoittamisesta kesäkurssien järjestämiseksi mo- Kaupunginsairaalat: - Ks. Sairaalat.
30926: niopettajaisten kansakoulujen alakoulunopetta-
30927: jille. Liitteet IV,235. s. 1477. L. Vv:aan. Kaupungit: - Ks. Pienteollisuus.
30928: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 104 määrärahan
30929: osoittamisesta kansakouluihin kuuluvan keski- Kelirikka: - Ks. Laivaliikenne. Maantiet.
30930: 8 Asialuettelo 1954.
30931:
30932:
30933: Kemijoki: - Ks. Muinaistieteellinen tutkimus. Koetoiminta: - Ks. Maatalous.
30934: Ruoppaustyöt.
30935: Koivisto: - Ks. Sillat.
30936: Kemiö: - Ks. Sillat.
30937: Koivujärvi: - Ks. Kuivatustyöt.
30938: Kenttäsahaustoiminta: Ed. M. Mattilan ym. rah.-
30939: al. n:o 172 määrärahan osoittamisesta kenttä- Kokeilukeskikoulut: - Ks. Oppikoulut.
30940: sahaustoiminnan ammattitaidon ja välineiden
30941: kehittämiseen. Liitteet IV,soo. s. 1566. L. Kokkola: - Ks. Satamat.
30942: Vv:aan.
30943: Kollinlampi: - Ks. Kuivatustyöt.
30944: Kenttätyö: - Ks. Poliisi.
30945: Konehallit: - Ks. Kansanopistot.
30946: Kerhonohjaajat: - Ks. Oppikoulut.
30947: Konehankinnat: - Ks. Maanparannus.
30948: Keskikoulut: - Ks. Kansakoulut. Oppikoulut.
30949: Koneinsinöörit: - Ks. Rautatiet.
30950: Keski-Pohjanmaa: Ks. Kuivatustyöt. Lento-
30951: kentät. Konekorjaamot: - Ks. Metsähallitus.
30952:
30953: Keski-Suomi: - Ks. Ammattikoulut. Maatalous. Konekoulutuskeskus: - Ks. Maatalouskoneet.
30954: Meijerit. Sairaanhoitajat.
30955: Koneneuvonta: - Ks. Maatalouskoneet.
30956: Keskusammattikoulut: - Ks. Ammattikoulut.
30957: Konnakoski: Ks. Perkaustyöt.
30958: Keskusrikospoliisi: - Ks. Poliisi.
30959: Konsulentit: Ks. Maatalouskoneet.
30960: Keskussairaalat: - Ks. Sairaalat. Sairaanhoitajat.
30961: Terveyssisaret. Korkeakoulut: - Ks. Eläinlääketieteellinen kor-
30962: keakoulu. Teknillinen korkeakoulu. Yliopisto.
30963: Kesäsiirtolat: - Ks. Lapset.
30964: Korko: - Ks. Kalastus. Maatalous.
30965: Kesävirkistys: - Ks. Lapset.
30966: Korppioja: - Ks. Perkaustyöt.
30967: Kiertotiet: - Ks. Maantiet.
30968: Korsholma: - Ks. Emäntäkoulut.
30969: Kiertävät maamieskoulut: Ks. Maamieskoulut.
30970: Korsnäs: - Ks. Kaivostoiminta.
30971: Kihlakunnanoikeudet: Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o
30972: 31 määrärahan osoittamisesta kihlakunnantuo- Korvaus: Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o 252 määrä-
30973: marin ja notaarin viran perustamiseksi Kan- rahan osoittamisesta lisäkorvaukseksi eräille
30974: kaanpään tuomiokuntaan. Liitteet IV,165. s. meripalveluksessa kuolleiden ja kadonneiden
30975: 1394. L. Vv:aan. henkilöiden vanhemmille. Liitteet IV,3s6. s.
30976: 1660. L. Vv:aan.
30977: Kiitoradat: - Ks. Lentokentät. - Ks. Punakaartilaiset.
30978: Kilpailumatkat: - Ks. Urheilu.
30979: Kotieläimet: - Ks. Eläintaudit.
30980: Kirjastot: Ed. Öhmanin ym. rah.al. n:o 348 määrä-
30981: rahan osoittamisesta Helsingin yliopiston yli- Kotitalous: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 122 maa-
30982: oppilaskunnan kirjaston uudisrakennuksen ra- rärahan osoittamisesta ns. rajaseutulisän mak-
30983: kentamista varten. Liitteet IV,482. s. 1770. L. samiseksi kotitalous-, maatalous- ja kotiteolli-
30984: Vv:aan. suusoppilaitosten opettajille harvaan asutuissa.
30985: ja syrjäseutujen kunnissa. palvelukseen astumis-
30986: Kittilä: - Ks. Oppikoulut. ajasta riippumatta. Liitteet IV,256. s. 1502.
30987: L. Vv:aan.
30988: Kivenraivaus: - Ks. Maatalous. - Ed. Hamaran ym. rah.al. n:o 124 määrärahan
30989: Kivisalmi: - Ks. Sillat. osoittamisesta kotitaloudellisille oppilaitoksille
30990: valtion avustuksina suoritettujen ylläpitomeno-
30991: Kodinperustamislainat: Ed. Tauriaisen ym. rah.al. jen palautuksia varten. Liitteet IV,258. s. 1504.
30992: n:o 327 korotetun määrärahan osoittamisesta L. Vv:aan.
30993: kodinperustamislainoihin. Liitteet IV,461. s. - Ed. Hamaran ym. rah.al. n: o 125 määrärahan
30994: 1746. L. Vv:aan. osoittamisesta kotitaloudellisten oppilaitosten
30995: opettajain palkkojen parantamista varten. Liit·
30996: Koeasema.t: Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 343 mää- teet IV,259. s. 1505. L. Vv:aan.
30997: rärahan osoittamisesta Perä-Pohjolan kasvin- - Ks. Maatalous. Maatalouskoulut. Oppikoulut.
30998: viljelyskoeaseman kunnostamista varten. Liit-
30999: teet IV,477. s. 1763. L. Vv:aan. Kotitalousoppilaitokset, - Ks. Kotitalous.
31000: Asialuettelo 1954. 9
31001:
31002: Kotiteollisuus: Ed. Saalastin ym. rah.al. n: o 130 - Ed. Murron ym. rah.al. n:o 479 määrärahan
31003: määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusneu- osoittamisesta Taivalkosken kunnassa olevien
31004: vonta-asemien ammattiopettajien palkkaamiseen Kutin ja Koivujärven alueiden kuivattamiseksi.
31005: maaseudulle. Liitteet IV,264. s. 1513. L. Vv: aan. Liitteet IV,613. s. 1921. L. Vv:aan.
31006: -Ed. Häppölän ym. rah.al. n:o 405 määrärahan - Ks. Asutus. Järvenlaskut. Perkaustyöt.
31007: osoittamisesta Hollolan kiinteätä naiskotiteolli-
31008: suuskoulua varten. Liitteet IV,539. s. 1833. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö: Ed.
31009: L. Vv:aan. Pakkasen ym. rah.al. n: o 392 määrärahan osoit-
31010: - Ks. Maatalouskoulut. tamisesta ammatinvalinnanohjauksen keskustoi-
31011: miston perustamiseksi kulkulaitosten ja yleis-
31012: Kotiteollisuusoppilaitokset: Ks. Kotitalous. ten töiden ministeriön työvoima-asiain osaston
31013: Kotiteollisuus. yhteyteen. Liitteet IV,526. s. 1820. L. Vv:aan.
31014: - Ks. Työmarkkinat.
31015: Kotiuttamisraha: - Ks. Asevelvolliset.
31016: Kulttuurihistoria: - Ks. Muinaistieteellinen tut-
31017: Kotka: - Ks. Oppikoulut. Satamat. kimus.
31018:
31019: Kouluateria: - Ks. Kouluhallitus. Kuluttajahinnat: - Ks. Maatalous.
31020:
31021: Kouluhallitus: Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n:o Kunnalliskodit: Ed. Brander-Wallinin ym. rah.aL
31022: 87 määrärahan osoittamisesta sosiaalitarkasta- n: o 294 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
31023: jan viran perustamiseksi kouluhallitukseen. Liit- kunnille kunnalliskotien rakentamista ja kor-
31024: teet IV,221. s. 1461. L. Vv:aan. jaamista varten. Liitteet IV,428. s. 1711. L.
31025: Vv:aan.
31026: Koulut: - Ks. Aistivialliset. Ammattikoulut. Am-
31027: mattioppilaitokset. Emäntäkoulut. Kansakoulut. Kunnansairaalat: - Ks. Sairaalat.
31028: Kauppakoulut. Maatalouskoulut. Meijerikoulut.
31029: Kunnantiet: - Ks. Maantiet.
31030: Metsäkoulut. Oppikoulut. Sairaanhoitajat. Tek-
31031: nilliset koulut. Kunnat: Ed. Enteen ym. rah.al. n:o 295 maara-
31032: rahan osoittamisesta kunnille myönnettäviksi
31033: Kouvola: - Ks. Oppikoulut. !ainoiksi niiden talouden parantamista varten.
31034: Liitteet IV,429. s. 1712. L. Vv:aan.
31035: Kristilliset kansanopistot: - Ks. Kansanopistot. - Ks. Kunnalliskodit. Maantiet. Sairaalat. Sai-
31036: raanhoito. Satamat. Työttömyys. Vanhainkodit.
31037: Kruunupyy: - Ks. Perkaustyöt. Virka-asunnot.
31038: Kuhmo: - Ks. Sairaalat. Kuntouttamislaitos: - Ks. Lapsihalvaus.
31039: Kuivajoki: - Ks. Perkaustyöt. Kuolajoki: - Ks. Perkaustyöt.
31040: Kuivatustyöt: Ed. Kujalan ym. rah.al. n:o 447 Kuopio: - Ks. Sairaalat.
31041: määrärahan osoittamisesta Kollinlainmen alueen
31042: kuivaamiseen. Liitteet IV,581. s. 1883. L. Kuraattorit: - Ks. Oppikoulut.
31043: Vv:aan. Kurssitoiminta: - Ks. Ammattikoulut. Maatalous-
31044: - Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 453 määrä-
31045: rahan osoittamisesta Keski- ja Pohjois-Pohjan- koulut.
31046: maan peruakuivatustöitä varten. Liitteet IV,587.
31047: Kuti: - Ks. Kuivatustyöt.
31048: s. 1891. L. Vv:aan.
31049: - Ed. Aition ym. rah.al. n:o 461 määrärahan
31050: Kuttuträsk: - Ks. Perkaustyöt.
31051: osoittamisesta Alasjärven vesijättöalueen lrui-
31052: vatustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,595. Kuurom.ykät: - Ks. Aistivialliset.
31053: s. 1900. L. Vv:aan.
31054: - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 464 määrärahan
31055: Kuusamo: - Ks. Kuivatustyöt.
31056: osoittamisesta Ristijärven ja Ristiojan suoaluei-
31057: den kuivattamista varten. Liitteet IV,598. s. Kuvaamataide: - Ks. Taide.
31058: 1904. L. Vv:aan.
31059: - Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 470 määrärahan Kylmäpihlaja: - Ks. Ruoppaustyöt.
31060: osoittamisesta ns. Pitkäjärven Juupajoen kuiva-
31061: tushanketta varten. Liitteet IV,604. s. 1912. Kylvösiemenet: - Ks. Siemenet.
31062: L. Vv:aan.
31063: - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o 472 määrärahan Kylätiet: - Ks. Maantiet.
31064: osoittamisesta Kuusamon kunnan Liikasen ky-
31065: län ja Sallan kunnan Hautajärven kylän välis- Kyrönjoki: - Ks. Sillat.
31066: ten suoalueiden kuivatus- ja asutussuunnitelmien
31067: laatimista varten. Liitteet IV,606. s. 1914. L. Kyröskoski: - Ks. Sillat.
31068: Vv:aan.
31069: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 476 määrärahan Kyynelmysjärvi: - Ks. Järvenlaskut.
31070: osoittamisesta Luomanperän alueen kuivattami-
31071: seen. Liitteet IV,o1o. s. 1918. L. Vv: aan. Käsiteollisuus: - Ks. Pienteollisuus.
31072: 10 Asialuettelo 1954.
31073:
31074:
31075: Käsityö: Ed. Hamaran ym. rah.al. n:o 404 maara- Lapsihalvaus: Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 54 mää-
31076: rahan osoittamisesta käsityönopettajavalmistuk- rärahan osoittamisesta avustukseksi kuntoutta-
31077: sen tehostamiseksi. Liitteet IV,538. s. 1832. L. mislaitoksen rakentamiseksi Vaasaan. Liitteet
31078: Vv:aan. IV,188. s. 1423. L. Vv:aan.
31079: - Ks. Kansanopistot. Oppikoulut. Seminaarit.
31080: Lapuanjoki: - Ks. Maatalous.
31081: Kätilöt: Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o
31082: 380 korotetun määrärahan osoittamisesta kätilö- Laskuapulaiset: - Ks. Metsäntutkimuslaitos.
31083: opiston rakentamiseen. Liitteet IV,:H4. s. 1895.
31084: L. Vv:aan. Lastenhoito: Ed. Heinosen ym. rah.al. n: o 32 mää-
31085: rärahan osoittamisesta lastenhoitajien palkkauk-
31086: Käytännöllis-geologiset tutkimukset: - Ks. Geo- sen korottamiseksi. Liitteet IV,166. s. 1395. L.
31087: loginen tutkimuslaitos. Vv:aan.
31088: - Ed. Suomisen ym. rah.al. n:o 63 korotetun mää-
31089: rärahan osoittamisesta avustuksiksi lastenhoi-
31090: don opetuslaitoksille lastenhoitajien koulutuk-
31091: sesta aiheutuvia kustannuksia varten. Liitteet
31092: L. IV,197. s. 1433. L. Vv:aan.
31093: - Ed. Väänäsen ym. rah.al. n:o 64 korotetun
31094: Lahti: - Ks. Postilaitos. Puolustuslaitos. Sillat. määrärahan osoittamisesta avustukseksi Savon
31095: Lastenlinnalie lastenhoitajien koulutuksesta ai-
31096: Laidun: Ed. Karvosen ym. rah.al. n:o 151 määrä- heutuvia kustannuksia varten. Liitteet IV,198.
31097: rahan osoittamisesta laiduntalousneuvonnan te-
31098: s. 1435. L. Vv:aan.
31099: hostamiseen pientiloilla. Liitteet IV,285. s. 1542.
31100: - Ks. Lapset.
31101: L. Vv:aan.
31102: - Ks. Maatalous. Lastenkodit: Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n: o
31103: Laivaliikenne: Ed. Larsonin ym. rah.al. n: o 253 218 korotetun määrärahan osoittamisesta lasten-
31104: määrärahan osoittamisesta liikenteen ylläpitä- kotien rakennuskustannusten avustamiseen.
31105: miseksi kelirikkoaikana Turun ja Maarianhami- Liitteet IV,352. s. 1624. L. Vv: aan.
31106: nan sekä saariston välillä. Liitteet IV,387. s.
31107: Lauritsala: - Ks. Sillat.
31108: 1661 ja 1662. L. Vv:aan.
31109: Lennätin: - Ks. Postilaitos. Puhelin.
31110: Lakikirja: Ed. Öhmanin ym. rah.al. n:o 33 määrä-
31111: rahan osoittamisesta ruotsinkielisen lakikirja- Lentokentät: Ed. Teirin ym. rah.al. n:o 198 määrä-
31112: painoksen esitöihin. Liitteet IV,167. s. 1396 ja rahan osoittamisesta lentokentän aikaansaami-
31113: 1397. L. Vv:aan. seksi Keski-Pohjanmaalle. Liitteet IV,332. s.
31114: 1600 ja 1601. L. Vv:aan.
31115: Lammi: - Ks. Sillat.
31116: - Ed. Larsonin ym. rah.al. n: o 199 määrärahan
31117: Lappeenranta: - Ks. Sairaanhoitajat. Teknilliset osoittamisesta Maarianhaminan lentokentän kii-
31118: koulut. toradan pidentämiseksi ja toisen kiitoradan ra·
31119: kentamiseksi kentälle. Liitteet IV,333. s. 1602
31120: Lappi: - Ks. Ammattikoulut. Asuntotuotanto. ja 1603. L. Vv:aan.
31121: Kansanopistot.
31122: Lepolampi: - Ks. Loma.
31123: Lapset: Ed. Kokkolan ym. rah.al. n:o 103 koro-
31124: tetun määrärahan osoittamisesta kesävirkistyk· Lesket: - Ks. Orvot. Sairausavustus.
31125: sen toimittamiseksi kesäsiirtoJoissa Varattomille
31126: etupäässä sairaille ja heikoille kansakoululap- Lihasrappeutumistauti: - Ks. Eläintaudit.
31127: sille. Liitteet IV,237. s. 1479. L. Vv:aan.
31128: - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 221 määrärahan Liikenne: - Ks. Poliisi.
31129: osoittamisesta kesävirkistyksen järjestämiseksi
31130: alle kouluiän oleville lapsille. Liitteet IV,355. Liikennepaikkojen luokittelu: Ks. Rautatiet.
31131: s. 1627. L. Vv:aan.
31132: - Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al. n:o 222 mää- Liikennetunneli: - Ks. Hanko.
31133: rärahan osoittamisesta kesävirkistyksen järjes-
31134: tämiseksi alle kouluiän oleville lapsille. Liit- Liikevaihtovero: Ed. Tuulin ym. lak.aJ. n:Q 181
31135: teet IV,356. s. 1628. L. Vv:aan. laiksi asuinrakennusten tuotantoon käytettyjen
31136: - Ed. Mohellin ym. rah.al. n: o 231 määrärahan rak·ennustarvikkeiden hintaan sisältyneen liike-
31137: osoittamisesta tutkimuksen toimittamiseksi huo- vaihtoveron takaisinmaksamisesta. Liititeet
31138: nokuuloisten lasten opetuksen järjestämisestä. IV,746, s. 2073. L. Vv:aan 1123.
31139: Liitteet IV,365. s. 1638. L. Vv:aan. - Ed. Tenhiälän ym. lak.al. n: o 182 laiksi liike-
31140: - Ed. Nederström·Lundenin ym. rah.al. n:o 232 vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet s. 2087.
31141: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kodeissa Puhemies kieltäytyy esittelemästä aloitetta 1115.
31142: hoidettavina olevien Vajaamielisten lasten vähä- - Ed. L. Matltilan ym. lak.al. n:o 183 laiksi liike-
31143: varaisille vanhemmille. Liitteet IV,sss. s. 1639. vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet s. 2089.
31144: L. Vv:aan. Puhemies kieltäytyy esittelemästä aloitetta 1115.
31145: - Ks. Aistivialliset. Elokuvat. Lastenhoito. Loma.
31146: Orvot. Liikkuva koetoiminta: - Ks. Maatalous.
31147: Asialuettelo 1954. 11
31148:
31149: Liikkuva poliisi: - Ks. Poliisi. - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 157 maara·
31150: rahan osoittamisesta pienviljelijäkurssitoimin-
31151: LiikuntakasvatUll: - Ks. Puolustuslaitos. nan takia Uudenmaan maamieskoululla tehtä-
31152: viin rakennusten uudistus- ja korjaustöihin sekä
31153: Liminkaoja: - Ks. Perkaustyöt. kaluston ja opetusvälineiden hankintaan. Liit-
31154: Lisäkorvaus: - Ks. Invaliidit. teet IV,291. s. 1550. L. Vv: aan.
31155: - Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n: o 389 määrärahan
31156: Lohja: - Ks. Oppikoulut. osoittamisesta kiertävän maamieskoulun perus·
31157: tamiseksi Ylä-Savoon. Liitteet IV,523, s. 1815.
31158: Loma.: Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 219 mää- L. Vv:aan.
31159: rärahan osoittamisesta perheenäitien lomamat- - Ks. Maatalouskoulut.
31160: kojen tukemiseen. Liitteet IV,353. s. 1625. L.
31161: Vv:aan. Maamme tunnetuksi tekeminen: - Ks. Ulkomaan-
31162: - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 220 määrärahan kauppa.
31163: osoittamisesta maksuttomien lomamatkojen jär·
31164: jestämiseksi vähävaraisilla äideille. Liitteet Maanhankintalaki: - Ks. Asutus. Maan parannus.
31165: IV,354. s. 1626. L. Vv:aan. Maantiet.
31166: - Ed. Väänäsen ym. rah.al. n:o 227 määrärahan
31167: osoittamisesta vähävaraisten suuriperheisten äi- Maanmittaus: Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 117 mää-
31168: tien lomaleirimatkoja varten. Liitteet IV,361. rärahan osoittamisesta uusien virkojen ja toi-
31169: s. 1633. L. Vv:aan. mien perustamista varten maanmittaushallituk-
31170: - Ed. Lehdon ym. rah.al. n: o 321 määrärahan seen. Liitteet IV,251. s. 1495. L. Vv:aan.
31171: osoittamisesta Lomaliitto ry: lle lainaksi Lepo-
31172: lammen lomakodin laajentamista varten. Liit· - Ed. Karvosen ym. rah.al. n: o 118 korotetun
31173: teet IV,455. s. 1740. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta kartoittajan toimien
31174: - Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n:o 355 määrä· perustamista varten maanmittauslaitokseen.
31175: rahan osoittamisesta !ainoiksi varattomien per- Liitteet IV,252. s. 1497. L. Vv:aan.
31176: heenäitien ja lasten lomatoimintaa harjoitta- - Ed. Kytän ym. rah.al. n: o 119 määrärahan
31177: ville naisjärjestöille. Liitteet IV,489. s. 1779. osoittamisesta uusien virkojen ja toimien pe-
31178: L. Vv:aan. rustamista varten maanmittauskonttoreihin.
31179: Liitteet IV,253. s. 1498. L. Vv: aan.
31180: Loma.kodit: - Ks. Loma. Ks. Teknilliset koulut.
31181:
31182: Lontoo: - Ks. Merimieslähetys. Maanparannus: Ed. Kleemolan ym. rah.al. n:o 134
31183: korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
31184: Lossit: - Ks. Sillat. siksi ja !ainoiksi maanparannustöitä varten.
31185: Liitteet IV,268. s. 1517. L. Vv:aan.
31186: Lukukausimaksut: Ks. Oppikoulut. - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 163 määrärahan
31187: osoittamisesta avustuksiksi maanparannustöihin
31188: Lunastaminen: - Ks. Maantiet. Rautatiet. maanhankintalainsäädännön mukaan maata saa-
31189: neille. Liitteet IV,297. s. 1557. L. Vv:aan.
31190: Luoma.nperä: - Ks. Kuivatustyöt. - Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 309 korotetun
31191: määrärahan osoittamif;esta maanparannuslai-
31192: Luotto: - Ks. Maatalous. Teknillinen korkea· noiksi. Liitteet IV,443. s. 1726. L. Vv:aan.
31193: koulu. - Ed. Kleemolan ym. rah.al. n: o 349 korotetun
31194: määrärahan osoittamisesta maanparannustöiden
31195: Lylykoski: - Ks. Sillat. konehankintoihin. Liitteet IV,4S3. s. 1771. L.
31196: Vv:aan.
31197: Lääkkeet: - Ks. Farmakopea. - Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n: o 350 määrä-
31198: rahan osoittamisesta palkkioiksi pienviljelijöille
31199: Lääkärit: - Ks. Virka-asunnot. maanparannusaineiden ajosta. Liitteet IV,484.
31200: s. 1772. L. Vv: aan.
31201: Lääninsaira.alat: - Ks. Sairaalat. - Ks. Asutus. Maatalous.
31202:
31203: Maa.nselkä: - Ks. Rautatiet.
31204:
31205: M. Maantiet: Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 192 korote-
31206: tun määrärahan osoittamisesta helpotuksiksi
31207: Maakunnalliset pienteollisuusliitot: - Ks. Pien- kunnille maantiealueiden lunastamiseen. Liitteet
31208: teollisuus. IV,326. s. 1590 ja 1591. L. Vv:aan.
31209: - Ed. Suomisen ym. rah.al. n: o 354 korotetun
31210: Maalahti: - Ks. Perkaustyöt. määrärahan osoittamisesta helpotuksen myöntä-
31211: Maalaispoliisi: - Ks. Poliisi. miseen kunnille maantiealueiden lunastusta var·
31212: ten. Liitteet IV,488. s. 1777. L. Vv:aan.
31213: Maamieskoulut: Ed. Pakkasen ym. rah.al. n:o 129 - Ed. Tuulin ym. rah.al. n: o 416 määrärahan
31214: määrärahan osoittamisesta maamiesopiston pe· osoittamisesta uudella rajaseudulla suoritetta-
31215: rustamiseksi Ahlmanin koulutilalle. Liitteet via tiejärjestelyjä varten. Liitteet IV,550. s.
31216: IV,263. s. 1511. L. Yv:aan. 1845. L. Vv:aan.
31217: 12 Asialuettelo 1954.
31218:
31219:
31220: - Ed. Paloveden ym. rah.al. n: o 508 korotetun - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 524 määrärahan
31221: määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kylätei- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Savu-
31222: den avustamiseen. Liitteet IV,642. s. 1950. L. kosken kunnan Värriön kylästä Sodankylän
31223: Vv:aan. kunnan Kalujärven kylään. Liitteet IV,658.
31224: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 509 korotetun s. 1968. L. Vv:aan.
31225: määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kylätei- - Ed. Soinisen ym. rah.al. n: o 525 määrärahan
31226: den avustamiseen. Liitteet IV,643. s. 1951. L. osoittamisesta Liperin-Arvinsalmen maantien
31227: Vv:aan. peruskorjauksiin. Liitteet IV,659. s. 1969. L.
31228: - Ed. Paloveden ym. rah.al. n: o 510 korotetun Vv:aan.
31229: määrärahan osoittamisesta helpotusten myöntä- - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n: o 526 määrärahan
31230: miseksi kunnille maantiealueiden lunastusta var- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Mylly-
31231: ten. Liitteet IV,644. s. 1953. L. Vv: aan. mäen tieltä Saarijärven kirkolle. Liitteet
31232: - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 511 koro- IV,66'0. s. 1970. L. Vv:aan.
31233: tetun määrärahan osoittamisesta helpotuksen - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n: o 527 määrärahan
31234: myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunas- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Seinä-
31235: tusta varten. Liitteet IV,645. s. 1955. L. Vv: aan. joelta Karstulaan. Liitteet IV,ss1. s. 1971. L.
31236: Vv:aan.
31237: - Ed. Jaakkolan ym. rah.al. n:o 512 korotetun - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 528 määrära-
31238: määrärahan osoittamisesta helpotusten myöntä- han osoittamisesta Pelkosenniemen-Sodankylän
31239: miseksi kunnille maantiealueiden lunastamista maantien rakentamista varten. Liitteet IV,662.
31240: varten. Liitteet IV,646. s. 1956. L. Vv:aan. s. 1972. L. Vv:aan.
31241: - Ed. Kähösen ym. rah.al. n: o 513 korotetun - Ed. J. Wirtasen ym. rah.al. n:o 529 määrä-
31242: määrärahan osoittamisesta maanhankintalain rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
31243: toimeenpanon yhteydessä rakennettavia yleisiä Kauhajoen kirkolta Jalasjärven Koskuelle. Liit-
31244: teitä varten. Liitteet IV,647. s. 1957. L. teet IV,663. s. 1973. L. Vv:aan.
31245: Vv:aan. - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o 530 määrärahan
31246: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 514 määrärahan osoittamisesta Kuusamon-Taivalkosken maan-
31247: osoittamisesta Lapinsalon-Heinäperän-Ahoky- tien kunnostamiseen. Liitteet IV,664. s. 1974.
31248: län asutustien rakentamista varten. Liitteet L. Vv:aan.
31249: IV,648. s. 1958. L. Vv:aan. - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 531 mää-
31250: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 515 korotetun rärahan osoittamisesta Xkäslompolon-Muotka-
31251: määrärahan osoittamisesta asutusteiden kun- vaaran maantien rakentamiseksi. Liitteet
31252: toonpano- ja kunnossapitokustannuksiin. Liit- IV,665. s. 1975. L. Vv:aan.
31253: teet IV,649. s. 1959. L. Vv:aan. - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 532 mää:
31254: - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 516 määrärahan rärahan osoittamisesta maantiesuunnan tutkimi'
31255: osoittamisesta Jaalangan asutusalueen ja Sii- seksi Kelankylästä Siuruan jokilaakson kautta
31256: vikon välisen maantien rakentamiseen. Liitteet Pudasjärven-Rannan tiehen. Liitteet IV,666.
31257: IV,650. s. 1960. L. Vv:aan. s. 1976. L. Vv:aan.
31258: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 517 määrärahan - Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o 533 määrärahan
31259: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Vian osoittamisesta maantien rakentamiseksi Savon-
31260: asemalta Vanttausjärven maantielle. Liitteet rannan kirkonkylästä Pirttimäen kylään. Liit-
31261: IV,651. s. 1961. L. Vv:aan. teet IV,667. s. 1977. L. Vv:aan.
31262: - Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 518 määrärahan - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 534 määrärahan
31263: osoittamisesta Vanttausjärven asutustien jatka- osoittamisesta kelirikkoteiden rakentamiseksi
31264: miseksi Vian asemalle. Liitteet IV,652. s. 1962. Utsjoen kuntaan. Liitteet IV,668. s. 1978. L.
31265: L. Vv:aan. Vv:aan.
31266: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 519 määrärahan - Ed. Roineen ym. rah.al. n: o 535 määrärahan
31267: osoittamisesta tien rakentamiseksi Vian ase- osoittamisesta Villiniemen-Maasillan maantien
31268: malta Vanttausjärven tielle. Liitteet IV,653. rakentamiseen. Liitteet IV,669. s. 1979. L.
31269: s. 1963. L. Vv:aan. Vv:aan.
31270: - Ed. Hiltusen ym. rah.al. n: o 536 määrärahan
31271: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 520 määrärahan osoittamisesta Enonkosken-Hanhivirran-Sap-
31272: osoittamisesta Posion kunnan Aholan-Mouru- pulahden maantien rakentamiseen. Liitteet
31273: järven-Maaninkavaaran maantien rakentami-
31274: IV,670. s. 1980. L. Vv:aan.
31275: seen. Liitteet IV,654. s. 1964. L. Vv:aan. - Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n:o 537 määrä-
31276: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 521 määrärahan rahan osoittamisesta Mietoisten-Raision So-
31277: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pudas- mersojan tieosan rakentamiseen. Liitteet
31278: järven Puhoskylästä Suomussalmen Näljängälle. IV,671. s. 1981. L. Vv:aan.
31279: Liitteet IV,655. s. 1965. L. Vv:aan. - Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n:o 538 määrärahan
31280: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 522 määrärahan osoittamisesta maantiesuunnan tutkimiseksi
31281: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pudas- V ehmaan kunnan Ennyisten kylästä Kaiannin
31282: järven Särkivaarasta Taivalkosken Virkkuseen. kunnan l!:autta Uuteenkaupunkiin. Liitteet
31283: Liitteet IV,65 6. s. 1966. L. V v: aan. IV,672. s. 1982. L. Vv:aan.
31284: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 523 määrärahan - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n:o 539 määrärahan
31285: osoittamisesta Menkijärven-Kauhajärven väli- osoittamisesta maantien ral!:entamiseksi Manka-
31286: sen tien rakentamiseen. Liitteet IV,657. s. 1967. lan voimalaitokselta Iitin kunnan Kymentaan
31287: L. Vv:aan. kylään. Liitteet IV,673. s. 1983. L. Vv: aan.
31288: Asialuettelo 1954. 13
31289:
31290: -Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n:o 540 määrärahan - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 556 määrärahan
31291: osoittamisesta Nastolan kunnan Seestaan ja osoittamisesta Syys järven-Mierasjärven-U ts·
31292: Kumian välisen tien kunnostamiseen. Liitteet joen maantietyötä varten. Liitteet IV,690. s.
31293: IV,674. s. 1984. L. Vv:aan. 2000. L. Vv:aan.
31294: - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n: o 541 määrä- - Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n: o 557 määrä-
31295: rahan osoittamisesta Padasjoen kunnan Porasan rahan osoittamisesta Posion kunnan Raistakan
31296: ja Kasiniemen kylien välisen tien kunnostami· tiestä Kitkan tukinsiirtolaitokselle johtavan
31297: seen. Liitteet IV,675. s. 1985. L. Vv:aan. tien jatkamiseksi Kurkijärven itäpäähän tule·
31298: vaan tiehen. Liitteet IV,s91. s. 2001. L.
31299: - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n: o 542 määrä- Vv:aan.
31300: rahan osoittamisesta Asikkalan kunnan Kop- -Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 558 määrä-
31301: suon tien kunnostamiseen. Liitteet IV,676. s. rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
31302: 1986. L. Vv:aan. Muhoksen kunnan Muhosperän tieltä Suokylän
31303: -- Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n: o 543 määrä- tiehen. Liitteet IV,692. s. 2002. L. Vv:aan.
31304: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi - Ed. Niemisen ym. rah.al. n: o 559 määrärahan
31305: Lahden kaupungista Hainlammin ym. kylien osoittamisesta maantien rakentamiseksi Savon-
31306: kautta Mikkelin läänin rajalle. Liitteet IV,677. rannan kirkonkylästä Pirttimäen kohdalle Enon-
31307: s. 1987. L. Vv:aan. koskeu-Sapuu maantielle. Liitteet IV,693. s.
31308: - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n: o 544 määrä- 2003. L. Vv:aan.
31309: rahan osoittamisesta ns. Veittosten tien raken· - Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 560 määrä-
31310: tamiseen. Liitteet IV,678. s. 1988. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
31311: - Ed. E. Kilven ym. rah.al. n: o 545 määrärahan Haapaveden kirkonkylästä Juustomäkeen. Liit-
31312: osoittamisesta Lahden-Vääksyn maantien kun- teet IV,694. s. 2004. L. Vv:aan.
31313: nostamiseen. Liitteet IV,679. s. 1989. L. Vv:aan. - Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n: o 561 määrä-
31314: - Ed. E. Kilven ym. rah.al. n:o 546 määrärahan rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
31315: osoittamisesta Nastolan kunnan Ahtialan kylän Pyhäjoen-Kalajoen maantieltä Merijärven-
31316: kohdalla olevan tien korjaamiseen. Liitteet Kaiajaen maantiehen. Liitteet IV,695. s. 2005.
31317: IV,sso. s. 1990. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
31318: -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 562 määrärahan
31319: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 547 määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi Rova-
31320: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pylkön- niemen kauppalasta Kuusamon-Posion maan-
31321: mäen Timpersuntista Multian Sipilään. Liitteet tielle. Liitteet IV,696. s. 2006. L. Vv:aan.
31322: IV,sst. s. 1991. L. Vv:aan.
31323: - Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 563 määrärahan
31324: - Ed. Koiviston ym. rah:al. n: o 548 määrärahan osoittamisesta Rovaniemen-Koivun maantien
31325: osoittamisesta Pellon-Konttajärven-Marrasjär- rakentamiseksi. Liitteet IV,697. s. 2007. L.
31326: ven-Meltauksen maantien rakentamiseen. Liit- Vv:aan.
31327: teet IV,682. s. 1992. L. Vv:aan. - Ed. Kuittisen ym. rah.al. n:o 564 määrärahan
31328: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n: o 549 määrärahan osoittamisesta Simpeleen-Kaukopään maantien
31329: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Savu- rakentamiseen. Liitteet IV,698. s. 2008. L.
31330: kosken kunnan Värriön kylästä Tanhuan kylän Vv:aan.
31331: kautta Kelujärvelle. Liitteet IV,683. s. 1993. -Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 565 määrärahan
31332: L. Vv:aan. osoittamisesta Mämmensalmen kiertotien töiden
31333: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n: o 550 määrärahan loppuunsaattamista varten. Liitteet IV,699. s.
31334: osoittamisesta Enontekiön kirkolta Leppäjär- 2009. L. Vv:aan.
31335: ven ja Palojärven kyliin johtavan polkutien - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n:o 566 määrä-
31336: kunnostamiseen. Liitteet IV,6S4. s. 1994. L. rahan osoittamisesta Kuurin ja Kivisen taso-
31337: Vv:aan. ylikäytävien välisen maantien rakentamiseksi.
31338: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 551 määrärahan L1itteet IV,7oo. s. 2010. L. Vv:aan.
31339: osoittamisesta Koivun-Rovaniemen maantien - Ed. Tauriaisen rah.al. n: o 567 määrärahan
31340: rakentamiseen. Liitteet IV,6S5. s. 1995. L. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pesiön-
31341: Vv:aan. lahdelta Heinjärvelle. Liitteet IV,70l. s. 2011.
31342: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 552 määrärahan L. Vv:aan.
31343: osoittamisesta Aholan-Mourujärven-Maanin· - Ed. Tauriaisen rah.al. n: o 568 määrärahan
31344: kavaaran maantien rakentamiseen. Liitteet osoittamisesta Suomussalmen yli johtavan maan-
31345: IV,sss. s. 1996. L. Vv:aan. tien pengerrystöitä varten. Liitteet IV, 702. s.
31346: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 553 määrärahan 2012. L. Vv:aan.
31347: osoittamisesta Peltovuoman-Nunnasen tietyötä - Ed. Tauriaisen rah.al. n: o 569 määrärahan
31348: varten. Liitteet IV,6s7. s. 1997. L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pudas-
31349: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 554 määrärahan järven Puhokselta Kurkikylän kautta Suomus-
31350: osoittamisesta Könkään-Tepaston tietyön lop- salmen Leinosenvaaraan. Liitteet IV,703. s.
31351: puun saattamista varten. Liitteet IV,sss. s. 2013. L. Vv:aan.
31352: 1998. L. Vv:aan. - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 570 määrärahan
31353: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 555 määrärahan !>soittamisesta Sodankylän kunnan Kalujärven
31354: osoittamisesta Sierilän-Pekkalan maantien pa- kylän ja Savukosken kunnan Tanhuan kylän
31355: rantamis':a varten. Liitteet IV,689. s. 1999. L. välisen tien rakennustöiden loppuunsaattami-
31356: Vv:aan. seen. Liitteet IV,704. s. 2014. L. Vv:aan.
31357: 14 Asialuettelo 1954.
31358:
31359:
31360: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 571 määrärahan Himangan kunnan Hillilän kylästä Eskolan rau-
31361: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Sodan- tatieasemalle. Liitteet IV,720. s. 2031. L.
31362: kylän kunnan Kieringin kylästä Molkojärven Vv:aan.
31363: kylään. Liitteet IV,705. s. 2015. L. Vv:aan. Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 587 määrä-
31364: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 572 määrärahan rahan osoittamisesta Oravaisten kunnan Väli-
31365: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Rova- talon kylästä Ylihärmään johtavan ns. Ekotien
31366: niemen Saaren kylästä Ounasjokivartta Markka- rakentamiseksi maantieksi. Liitteet IV,721. s.
31367: suvannon lossille. Liitteet IV,706. s. 2016. L. 2032. L. Vv:aan.
31368: Vv:aan. - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 588 mää-
31369: - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 573 määrärahan rärahan osoittamisesta Pellon-Raanujärven
31370: osoittamisesta Karjulan sillan-Ruoveden maan- maantien korjaamiseen. Liitteet IV,722. s. 2033.
31371: tien oikaisua varten. Liitteet IV,707. s. 2017. L. Vv:aan.
31372: L. Vv:aan. Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 589 määrärahan
31373: - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 57 4 määrärahan osoit- osoittamisesta yhdysmaantien rakentamiseksi
31374: tamisesta maantien rakentamiseksi Kurun kun- Posion-Kuusamon ja Kemijärven-Kuusamon
31375: nan Riuttaskorven kylästä Kortteen pysäkille. maanteiden välille. Liitteet IV,723. s. 2034.
31376: Liitteet IV,708. s. 2018. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
31377: Ed. Sepin ym. rah.al. n:o 575 määrärahan Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 590 määrärahan
31378: osoittamisesta Teiskon-Jäminkipohjan maan- osoittamisesta Javaruksen-Vuojärven maantien
31379: tien oikaisemista varten. Liitteet IV, 709. s. rakennustyön jatkamiseen. Liitteet IV,724. s.
31380: 2019. L. Vv:aan. 2035. L. Vv:aan.
31381: -Ed. Hietasen ym. rah.al. n:o 576 määrärahan Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 591 määrärahan
31382: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Viita- osoittamisesta tien rakentamiseksi ,Jeesiöjärven
31383: saaren Suovanlahden kylästä Rautalammin kylästä Vesmajärven kylään Kittilän kunnassa.
31384: Kerkonkosken kylään. Liitteet IV,71o. s. 2020. Liitteet IV,725. s. 2036. L. Vv:aan.
31385: L. Vv:aan. - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 592 määrärahan
31386: Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 577 määrä- osoittamisesta Sääksjärven-Oksakosken maan-
31387: rahan osoittamisesta tieoikaisujen toimittami· tien parantamiseen. Liitteet IV,726. s. 2037.
31388: seksi Helsingin-Hämeenlinnan maantiellä Nur- L. Vv:aan.
31389: mijärven ja Vihdin kuntien kohdalla. Liitteet Ed. Kiviahon ym. rah.al. n: o 593 määrärahan
31390: IV,711. s. 2021. L. Vv:aan. osoittamisesta Jyväskylän-Äänekosken maan-
31391: Ed. Aition ym. rah.al. n: o 578 määrärahan tieosuuden oikaisemiseen. Liitteet IV,727. s.
31392: osoittamisesta Kustavin saaristotien Mietoisten 2038. L. Vv: aan.
31393: -Raision tieosuuden rakentamista varten. Liit- - Ed. Jämsenin ym. rah.al. n: o 594 määrärahan
31394: teet IV,712. s. 2022. L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kolhon
31395: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 579 määrärahan -Keuruun maantieltä Tiusalan pysäkin kautta
31396: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kittilän Haapamäen-Keuruun maantielle. Liitteet
31397: kunnan Könkään kylästä Lompolon kautta Pul- IV,728. s. 2039. L. Vv:aan.
31398: jujärven kylään. Liitteet IV,713. s. 2023. L. Ed. Jämsenin rah.al. n: o 595 määrärahan osoit-
31399: Vv:aan. tamisesta maantien rakentamiseksi Kinnulan
31400: Ed. E. Saaren ym. rah.al. n: o 580 määrärahan kirkonkylästä Alvajärven asemalle. Liitteet
31401: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kuor- IV,729. s. 2040. L. Vv:aan.
31402: taneen pitäjän Mäyryn kylästä Lehtimäen - Ed. Pakkasen ym. rah.al. n:o 596 määrärahan
31403: maantielle. Liitteet IV,714. s. 2024. L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kurun
31404: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 581 määrärahan pitäjän Riutaskylästä Virtain pitäjän Kortteen
31405: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kemi- pysäkille. Liitteet IV,730. s. 2041. L. Vv:aan.
31406: Jarven Sallan maantiestä Posiolle. Liitteet Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 597 määrärahan
31407: IV,715. s. 2025. L. Vv:aan. osoittamisesta Syvärinpään-Olkimäen maantien
31408: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 582 määrärahan rakentamiseen. Liitteet IV,731. s. 2042. L.
31409: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Inarin Vv:aan.
31410: Syysjärveltä Utsjokisuulle. Liitteet IV,716. s. - Ed. Jokisen ym. rah.al. n: o 598 määrärahan
31411: 2026. L. Vv:aan. osoittamisesta Perniön kunnassa Pohjanjärven
31412: Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 583 määrä- kohdalla olevan tienoikaisutyön loppuun saatta-
31413: rahan osoittamisesta Vetelin Kalliojärven ja miseksi. Liitteet IV, 732. s. 2043. L. Vv: aan.
31414: Lappajärven Itäkylän välisen kylätien raken- Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 599 määrarahan
31415: tamiseksi maantieksi. Liitteet IV,717. s. 2028. osoittamisesta ns. Myöntään yhdystien rakenta-
31416: L. Vv:aan. miseen yleisiä maanteitä vastaavaan kuntoon.
31417: Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 584 määrä- Liitteet IV,733. s. 2044. L. Vv:aan.
31418: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi Ed. Murron ym. rah.al. n: o 600 määrärahan
31419: Toholammin-Lestijärven maantiestä Ullavan osoittamisesta maantien rakentamiseksi Oulai-
31420: maantiehen. Liitteet IV,718. s. 2029. L. Vv:aan. sista Kärsämäen Venetpaloon. Liitteet IV, 734.
31421: - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 585 määrä- s. 2045. L. Vv: aan.
31422: rahan osoittamisesta Ullavan Korven-Toholam- Ed. Koivusen ym. rah.al. n: o 601 määrärahan
31423: min maantieosan kunnostamiseen. Liitteet osoittamisesta maantien rakentamiseksi Multian
31424: IV,719. s. 2030. L. Vv:aan. kunnan Sydänmaan maantieltä Keuruun kunnan
31425: - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n: o 586 määrä- Pihtisulun-Tieahon maantielle. Liitteet IV, 735.
31426: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi s. 2046. L. Vv:aan.
31427: Asialuettelo 1954. 15
31428:
31429: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 602 määrärahan - Ed. Murtomaan ym. rah.al. n:o 143 korotetun
31430: osoittamisesta Kanavuoren-Keikkamäen maan- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maa- ja
31431: tien rakentamista varten. Liitteet IV,736, s. kotitaloudellisille neuvontajärjestöille. Liitteet
31432: 2047. L. Vv:aan. IV,277. s. 1532. L. Vv:aan.
31433: -Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 603 määrärahan - Ed. Hetemäen ym. rah.al. n:o 144 määrärahan
31434: osoittamisesta Oriveden-Länkipohjan tieosuu- osoittamisesta Keski-Suomen liikkuvaa koetoi-
31435: den korjaamiseen. Liitteet IV,737. s. 2048. L. mintaa varten. Liitteet IV,278. s. 1534. L.
31436: Vv:aan. Vv:aan.
31437: Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 604 määrärahan - Ed. SarjaJan ym. rah.al. n:o 145 määrärahan
31438: osoittamisesta Viinamäen-Siikajärven maan- osoittamisesta viljavuustutkimuksia varten.
31439: tien rakentamiseen. Liitteet IV,738, s. 2049. Liitteet IV,279. s. 1535. L. Vv:aan.
31440: L. Vv:aan. - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 154 korotetun
31441: - Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 605 määrärahan määrärahan osoittamisesta uudis- ja laidunrai-
31442: osoittamisesta Pohjois-Satakunnan kunnan- ja vauspalkkioihin. Liitteet IV,2ss. s. 1547. L.
31443: kyläteiden parantamiseen. Liitteet IV,739. s. Vv:aan.
31444: 2050. L. Vv:aan. - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 155 korotetun mää-
31445: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n: o 606 määrärahan rärahan osoittamisesta kivenraivauspalkkioihin.
31446: osoittamisesta Kovelahden-Karvian maantien Liitteet IV,289. s. 1548. L. Vv:aan.
31447: parannustöiden suorittamiseen Ikaalisten kun- - Ed. Sepin ym. rah.al. n:o 159 määrärahan osoit-
31448: nassa. Liitteet IV,74o. s. 2051. L. Vv:aan. tamisesta avustuksiksi AIV-rehusäiliöiden ra-
31449: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n:o 607 määrärahan kentamiseen pientiloille. Liitteet IV,293. s.
31450: osoittamisesta Kihniön-Karvian maantien ra- 1553. L. Vv:aan.
31451: kentamiseen. Liitteet IV,741. s. 2052. L. - Ed. Koskisen ym. rah.al. n:o 160 määrärahan
31452: Vv:aan. osoittamisesta avustuksiksi AIV-rehusäiliöiden
31453: Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 608 määrärahan rakentamiseen pienviljelijöille. Liitteet IV,294.
31454: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Ahteen- s. 1554. L. V v: aan.
31455: salmelta Pihlaja veden-Valkeajärven maan tie- - Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 165 määrärahan
31456: hen. Liitteet IV,742. s. 2053. L. Vv:aan. osoittamisesta korkohyvityksen maksamiseen pi-
31457: - Ed. Tauriaisen rah.al. n:o 609 määrärahan tempiaikaista luottoa lähinnä perheviljelmän
31458: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Suomus- käsittävän tilan haltijalle viljelysten peruapa-
31459: salmella Kiannan vesistön itäpuolitae Juntus- rannuksia varten myöntäneille rahalaitoksille.
31460: rantaan. Liitteet IV,743. s. 2054. L. Vv:aan. Liitteet IV,299. s. 1559. L. Vv:aan.
31461: Ks. Asutus. - Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 168 määrärahan
31462: osoittamisesta maataloustuotteiden kotimaisten
31463: Maanviljelysinsinöörit: Ed. Rapion ym. rah.al. n: o kuluttajahintojen alentamiseen. Liitteet IV,ao2.
31464: 133 korotetun määrärahan osoittamisesta työ- s. 1562. L. Vv:aan.
31465: voiman palkkaamiseksi maanviljelysinsinööripii- - Ed. Heikuran ym. rah.al. n: o 186 määrärahan
31466: reihin. Liitteet IV,267. s. 1516. L. Vv:aan. osoittamisesta vuoden 1953 tulvavahinkojen kor-
31467: - Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 136 määrärahan vaamiseksi Pohjois-Satakunnassa ja Etelä-Poh-
31468: osoittamisesta ylimääräisten maanviljelysinsi- janmaalla. Liitteet IV,32.0. s. 1581. L. Vv: aan.
31469: nöörien tointen perustamista varten maanvilje- - Ed. Rapion ym. rah.al. n: o 187 määrärahan
31470: lysinsinööripiireihin. Liitteet IV,270. s. 1519. osoittamisesta maanviljelijöille aiheutuneiden
31471: L. Vv:aan. sade- ja tulvavahinkojen korvaamiseksi. Liit-
31472: teet IV,321. s. 1583. L. Vv:aan.
31473: Maarianhamina: Ks. Laivaliikenne. Lento- - Ed. Sauran ym. rah.al. n:o 302 korotetun maa-
31474: kentät. rärahan osoittamisesta !ainoiksi salaojituksiin.
31475: Liitteet IV,436. s. 1719. L. Vv:aan.
31476: Maaseutu: - Ks. Asuntotuotanto. Pienteollisuus. - Ed. Niemisen ym. rah.al. n:o 351 määrärahan
31477: Poliisi. Sähkö. V esijohdot. osoittamisesta väkirehujen hintojen alentami-
31478: Maataloudellinen rajaseututoiminta: - Ks. Raja- seen. Liitteet IV,485. s. 1773. L. Vv:aan.
31479: Ed. Kosolan ym. rah.al. n: o 417 määrärahan
31480: seutu. osoittamisesta Lapuanjoen vesistöalueen tulva-
31481: Maatalouden tutkimuslaitos: Ed. Sauran ym. rah.- suojelua varten. Liitteet IV,551. s. 1846. L.
31482: al. n: o 132 määrärahan osoittamisesta uusien Vv:aan.
31483: virkojen ja toimien perustamiseksi maatalouden - Ed. Erkkilän ym. rah.al. n:o 418 määrärahan
31484: taloudelliseen tutkimuslaitokseen. Liitteet osoittamisesta korvauksiksi vuonna 1954 tulva-
31485: IV,266. s. 1515. L. Vv:aan. vahinkoja kärsineille maanviljelijöille. Liitteet
31486: IV,552. s. 1847. L. Vv:aan.
31487: Maatalous: Ed. Kähösen ym. rah.al. n:o 135 koro- - Ks. Järvenlaskut. Kuivatustyöt. Perkaustyöt.
31488: tetun määrärahan osoittamisesta salaojitusavus- Rakennustoiminta. Siemenet.
31489: tuksia ja -lainoja varten. Liitteet IV,269. s.
31490: 1518. L. Vv:aan. Maataloushallitus: Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 120
31491: - Ed. Kleemolan ym. rah.al. n:o 142 korotetun määrärahan osoittamisesta taimiston tarkasta-
31492: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maa-, jan viran perustamiseksi maataloushallitukseen.
31493: metsä- ja kotitalouden edistämistyötä suoritta- Liitteet IV,254. s. 1500. L. Vv:aan.
31494: ville neuvontajärjestöille. Liitteet IV,276. s. - Ed. Koskisen ym. rah.al. n: o 121 määrärahan
31495: 1530. L. Vv:aan. osoittamisesta puutarhanhoidon tarkastajan
31496: 16 Asialuettelo 1954.
31497:
31498:
31499: palkkauksen parantamista varten. Liitteet talousministeriön propagandaa ja matka-apura-
31500: IV,255, s. 1501. L. Vv: aan. hoja varten. Liitteet IV,sos. s. 1568. L. Vv:aan.
31501: Maatalouskerhoneuvojat: - Ks. Maatalouskoulut. Maatalousoppilaitokset: - Ks. Kotitalous.
31502: Maataloustuotteet: - Ks. Maatalous.
31503: Maatalouskoneet: Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 131
31504: korotetun määrärahan osoittamisesta maatalous- Maitotalous: Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 178
31505: koneiden tutkimuslaitoksen virkojen järjestelyä korotetun määrärahan osoittamisesta maito-
31506: varten. Liitteet IV,265. s. 1514. L. Vv:aan. taloustuotannon tukemiseen. Liitteet IV,312. s.
31507: - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 153 määrärahan 1572. L. Vv:aan.
31508: osoittamisesta avustukseksi Svenska Lantbruks- - Ed. Rapion ym. rah.al. n: o 179 korotetun mää-
31509: sällskapens i Finland Förbund nimiselle liitolle rärahan osoittamisesta maitotaloustuotannon tu-
31510: koneneuvonnan ja koneenhoidon konsulentin kemiseen. Liitteet IV,313. s. 1573. L. Vv:aan.
31511: paikkaamista varten. Liitteet IV,287. s. 1545 ja
31512: 1546. L. Vv:aan. Majakat: - Ks. Merenkulku.
31513: - Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 16'1 määrärahan
31514: osoittamisesta Työtehoseura r. y: He kone- ja Malmiesiintymät: - Ks. Kaivostoiminta.
31515: työopetustoimintaa varten Matkun kartanon Massatehtaat: Ks. Teollisuus.
31516: konekoulutuskeskuksessa. Liitteet IV,301. s.
31517: 1561. L. Vv:aan. Matalikot: - Ks. Ruoppaustyöt.
31518: - Ks. Maanparannus.
31519: Matka-apurahat: - Ks. Aikakauslehdentoimitta-
31520: Maatalouskoulut: Ed. Pasasen ym. rah.al. n:o 126 jat. Maatalousministeriö.
31521: korotetun määrärahan osoittamisesta yksityis- Matkailu: Ed. Honkalan ym. rah.al. n:o 194 koro-
31522: luontoisten maataloudellisten oppilaitosten ra- tetun määrärahan osoittamisesta matkailuliiken-
31523: kennusavustuksia varten. Liitteet IV,zso. s. teen edistämiseksi. Liitteet IV,328. s. 1593. L.
31524: 1508. L. Vv:aan. Vv:aan.
31525: - Ed. Honkalan ym. rah.al. n:o 127 korotetun
31526: määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksiksi Matkakustannukset: - Ks. Poliisi. Sairaanhoito.
31527: yksityisluontoisille maatalous-, kotitalous- ja Urheilu.
31528: kotiteollisuusoppilaitoksille. Liitteet IV,261. s.
31529: 1509. L. Vv:aan. Matkun kartano: Ks. Maatalouskoneet.
31530: - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n: o 128 määrärahan
31531: osoittamisesta maa- ja kotitaloudellisten am- Maunula: - Ks. Oppikoulut.
31532: mattioppilaitosten kaluston ym. hankintaan. Meijerikoulut: Ed. Luukan ym. I'ah.al. n:o 341
31533: Liitteet IV,262. s. 1510. L. Vv: aan. määrärahan osoittamisesta lainaksi Hämeenlin-
31534: - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n: o 166 määrärahan nan meijerikoululle. Liitteet IV,475. s. 1761.
31535: osoittamisesta Paimion maatalouskerhoneuvoja- L. Vv:aan.
31536: opiston opettajien palkkojen parantamista var-
31537: ten. Liitteet IV,soo. s. 1560. L. Vv:aan. Meijerit: Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 298 määrä-
31538: - Ed. Honkalan ym. rah.al. n: o 342 korotetun rahan osoittamisesta halpakorkoisiksi avustus-
31539: määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yk- lainoiksi meijerien rakentamiseen Pohjois-Suo-
31540: sityisluontoisille maatalous-, kotital<ius- ja koti- messa ja itäisellä rajaseudulla. Liitteet IV,432.
31541: teollisuusoppilaitoksille. Liitteet IV,476, s. 1762. s. 1715. L. Vv:aan.
31542: L. Vv:aan. - Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 303 määrärahan
31543: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 357 määrä- osoittamisesta avustuslainoiksi meijerien raken-
31544: rahan osoittamisesta Askolan kunnan Tiilään tamista ja laajentamista varten Pohjois-Suo-
31545: kylässä olevan Purolan tilan ostamiseksi Berg- messa, Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Keski-
31546: manin koulua varten. Liitteet IV,491. s. 1781. Suomessa sekä itäisellä rajaseudulla. Liitteet
31547: L. Vv:aan. IV,437. s. 1720. L. Vv:aan,
31548: - Ed. Tiitun rah.al. n: o 359 määrärahan osoit- - Ks. Voi.
31549: tamisesta karja- ja talousrakennuksen rakenta-
31550: miseksi Ruuskalan koulutilalle. Liitteet IV,493. Meilahti: - Ks. Sairaalat.
31551: s. 1783. L. Vv:aan. Merenkulku: Ed. Häppölän ym. rah.al. n: o 81
31552: - Ed. Lindhin ym. rah.al. n:o 390 määrärahan määrärahan osoittamisesta jäänsärkijäalusten
31553: osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi överby korjausta ja varustusta varten. Liitteet IV,215.
31554: skola för landsbygdens yrken nimiselle kou- s. 1455. L. Vv:aan.
31555: lulle koulutalon rakentamista varten. Liitteet
31556: - Ed. Wickmanin ym. rah.al. n:o 434 määrä-
31557: IV,524. s. 1816 ja 1817. L. Vv:aan.
31558: - Ed. Lindhin ym. rah.al. n:o 391 määrärahan rahan osoittamisesta Kallanin merimajakan ra-
31559: osoittamisesta erinäisten kurssien järjestämi- kentamiseen. Liitteet IV,568. s. 1866 ja 1867.
31560: L. Vv:aan.
31561: seksi Eriksgårdin maatalouskoululla. Liitteet
31562: IV,525. s. 1818 ja 1819. L. Vv:aan. Merikarvia: - Ks. Satamat.
31563: - Ks. Maamieskoulut.
31564: Merimiehet: Ed. Nordforsin ym. rah.al. n:o 329
31565: .Maatalousministeriö: Ed. Kytän ym. rah.al. n: o määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi Sai-
31566: 17 4 korotetun määrärahan osoittamisesta maa- lors Home säätiölle merimieskodin rakentamista
31567: Asialuettelo 1954. 17
31568: varten. Liitteet IV,4G3. s. 1748. L. Vv:aan. Neuvonta-asemat: - Ks. Kotiteollisuus.
31569: - Ks. Korvaus.
31570: Neuvontajärjestöt: - Ks. Maatalous.
31571: Merimieslähetys: Ed. Hakalan ym. rah.al. n:o 112
31572: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suo- Neuvontatyö: Ks. Laidun. Maatalouskoneet.
31573: men Merimieslähetysseuralle Lontoon toimitalon Pien teollisuus.
31574: rakentamista varten. Liitteet IV,246. s. 1489.
31575: L. Vv:aan. Niuvanniemi: - Ks. Sairaalat.
31576:
31577: Metsähallitus: Ed. Karvosen ym. rah.al. n:o 328 Nokia: - Ks. Sillat.
31578: määrärahan osoittamisesta metsähallituksen in-
31579: sinööriosaston konekorjaamoiden käytettäväksi. Nokisenkoski: - Ks. Sillat.
31580: Liitteet IV,462. s. 1747. L. Vv:aan.
31581: Norja: - Ks. Poronhoito.
31582: Metsäkoulut: Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 386 mää·
31583: rärahan osoittamisesta metsänhoitokoulun perus- Normaalilyseot: - Ks. Oppikoulut.
31584: tamiseksi Pohjois-Suomeen. Liitteet IV,520. s.
31585: 1811. L. Vv:aan. Nuoriso: - Ks. Elokuvat. Ilmailu.
31586: Metsäntutkimuslaitos: Ed. E. A. Saaren ym. rah.-
31587: Närpiö: - Ks. Teollisuus.
31588: al. n: o 173 määrärahan osoittamisesta erikois-
31589: tutkijan ja laskuapulaisen palkkaamiseen met- Näyttämötaide: - Ks. Taide.
31590: säntutkimuslaitokseen. Liitteet IV,307. s. 1567.
31591: L. Vv:aan.
31592: Metsäradat: - Ks. Rautatiet.
31593: Metsätalous: Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 158 maa-
31594: rärahan osoittamisesta avustuksiksi pienviljeli- 0.
31595: jöille metsien kasvukunnon parantamiseksi.
31596: :Liitteet IV,292. s. 1552. L. Vv:aan. Ohtuanoja: - Ks. Perkaustyöt.
31597: - Ed. Ry hdän ym. rah.al. n: o 171 korotetun mää-
31598: rärahan osoittamisesta yksityismetsätalouden Oikeuslaitos: - Ks. Hovioikeudet. Kihlakunnan-
31599: edistämistä ja valvontaa varten. Liitteet IV,305. oikeudet. Lakikirja.
31600: s. 1565. L. Vv:aan.
31601: - Ks. Kenttäsahaustoiminta. Maatalous. Metsän- Ojitus: - Ks. Maatalous.
31602: tutkimuslaitos.
31603: Olha.vanjoki: - Ks. Perkaustyöt.
31604: Metsätyöväki: Ed. Karjalaisen ym. rah.al. n:o 107
31605: korotetun määrärahan osoittamisesta sivistys- Omakoti: - Ks. Asuntotuotanto.
31606: työn järjestämiseen metsä- ja uittotyömailla.
31607: Liitteet IV,241. s. 1483. L. Vv:aan. Opintokerhot: Ed. Rosnellin ym. rah.al. n:o 115
31608: korotetun määrärahan osoittamisesta opinto·
31609: Mielisairaat: - Ks. Sairaalat. kerhotoiminnan tukemiseen. Liitteet IV,249. s.
31610: 1493. L. Vv:aan.
31611: Mikkeli: - Ks. Aistivialliset. Sillat.
31612: Moottorikulkuneuvot: - Ks. Poliisi. Opintomatkat: - Ks. Tie- ja vesirakennushallinto.
31613:
31614: Muhos: - Ks. Sillat. Opintopäivät: - Ks. Kansakoulut.
31615: Muinaistieteellinen tutkimus: Ed. Meinanderin Opintovaihto: - Ks. Poliisi.
31616: rah.al. n: o 113 määrärahan osoittamisesta kult-
31617: tuurihistoriallisen ja arkeologisen tutkimuksen Oppikoulut: Ed. Saalastin ym. rah.al. n: o 88 mää-
31618: toimeenpanemiseksi Kemi- ja Ounasjoen voima- rärahan osoittamisesta yksityisluontoisten oppi-
31619: laitoksien vaikutuspiiriin kuuluvalla alueella. koulujen korkeiden lukukausimaksujen tasoitta·
31620: Liitteet IV,247. s. 1490 ja 1491. L. Vv:aan. miseksi. Liitteet IV,222. s. 1462. L. Vv:aan.
31621: Musiikki: - Ks. Taide. - Ed. Malkamäen ym. rah.al. n: o 89 määrärahan
31622: osoittamisesta Hämeenlinnan tyttölyseon otta-
31623: Mämmensalmi: - Ks. Sillat. miseksi valtion haltuun. Liitteet IV,223. s.
31624: 1463. L. Vv:aan.
31625: Mäntyluoto: - Ks. Satamat. - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 90 määrärahan
31626: osoittamisesta Lohjan yhteiskoulun ottamiseksi
31627: valtion haltuun. Liitteet IV,224. s. 1464. L.
31628: Vv:aan.
31629: N. - Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 91 määrärahan
31630: Naisjärjestöt: - Ks. Loma. osoittamisesta Viitasaaren yhteiskoulun ottarui-
31631: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,225. s. 1465.
31632: Naiskotiteollisuus: - Ks. Kotiteollisuus. L. Vv:aan.
31633:
31634: 3
31635: 18 Asialuettelo 1954.
31636:
31637:
31638: - Ed. Honkalan ym. rah.al. n: o 92 määrärahan Ed. Pohjalan ym. rah.al. n: o 366 määrärahan
31639: osoittamisesta tyttölyseoiden yhden vieraiden osoittamisesta Porin tyttölyseon lisärakennusta
31640: uusien kielten ja vastaavasti toisen kotimaisen varten. Liitteet IV,5oo. s. 1790. L. Vv:aan.
31641: kielen nuoremman lehtorin viran muuttamiseksi - Ed. Tuulin ym. rah.al. n: o 369 määrärahan
31642: vanhemman lehtorin viraksi. Liitteet IV,226. osoittamisesta Kouvolan lyseon uuden raken-
31643: s. 1466. L. V v: aan. nuksen piirustuksia varten. Liitteet IV,503. s.
31644: - Ed. Malkamäen ym. rah.al. n: o 93 määrärahan 1794. L. Vv:aan.
31645: osoittamisesta Tampereen tyttölyseon käsityön - Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 370 määrärahan
31646: ja kotitalouden opettajain palkkojen korotta- osoittamisesta Helsingin tyttönormaalilyseon ra-
31647: mista varten. Liitteet IV,227. s. 1468. L. kennuksen laajentamiseksi. Liitteet IV,504. s.
31648: Vv:aan. 1795. L. Vv:aan.
31649: - Ed. Malkamäen ym. rah.al. n: o 94 määrärahan - Ed. Turusen rah.al. n:o 371 määrärahan osoit-
31650: osoittamisesta käsityön ja kotitalouden opetta- tamisesta Joensuun tyttölyseon koulutalon ra-
31651: jain virkojen perustamiseksi Turun tyttö- kentamista varten. Liitteet IV,505. s. 1796. L.
31652: lyseoon. Liitteet IV,22s. s. 1469. L. Vv:aan. Vv:aan.
31653: - Ed. Kytän ym. rah.al. n: o 95 määrärahan osoit- - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 372 määrärahan
31654: tamisesta avustukseksi maassamme toimiville osoittamisesta Karjaan yhteiskoulun rakenta-
31655: vieraskielisille oppikouluille. Liitteet IV,229. s. mista varten. Liitteet IV,506. s. 1797. L.
31656: 1470. L. Vv:aan. Vv:aan.
31657: - Ed. österholmin ym. rah.al. n: o 96 määrärahan Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 373 määrärahan
31658: osoittamisesta palkkioiksi oppikoulujen kerhon- osoittamisesta Seinäjoen tyttölyseon koulura-
31659: ohjaajille ja kuraattoreille. Liitteet IV,230. s. kennuksen laajentamista varten. Liitteet
31660: 1471 ja 1472. L. Vv:aan. IV,507. s. 1798. L. Vv:aan.
31661: Ed. Malkamäen ym. rah.al. n:o 102 määrärahan - Ed. Koivusillan ym. rah.al. n:o 374 määrä-
31662: osoittamisesta kokeilukeskikoulujen perusta· rahan osoittamisesta Orimattilan yhteiskoulun
31663: mista varten. Liitteet IV,236. s. 1478. L. koulutalon rakennustöiden aloittamiseen. Liit-
31664: Vv:aan. teet IV,5os. s. 1799. L. Vv:aan.
31665: - Ed. Kalavaisen ym. rah.al. n:o 289 määrärahan - Ed. Sepän ym. rah.al. n:o 375 määrärahan
31666: osoittamisesta Kotkan yhteislyseon koulutalon osoittamisesta Seinäjoen lyseon rakennustöiden
31667: rakentamista varten. Liitteet IV,423. s. 1705. aloittamista varten. Liitteet IV,509. s. 1800.
31668: L. Vv:aan. L. Vv:aan.
31669: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n: o 334 määrärahan - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 376 määrärahan
31670: osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi Parka- osoittamisesta Kittilän yhteislyseon rakennus-
31671: non yhteiskoulun koulurakennuksen laajentami- töiden aloittamiseen. Liitteet IV,510. s. 1801.
31672: seen. Liitteet IV,468. s. 1754. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
31673: - Ed. R. Virtasen rah.al. n:o 335 määrärahan - Ed. Tuurnan ym. rah.al. n:o 378 määrärahan
31674: osoittamisesta rakennuslainaksi Karkkilan yh· osoittamisesta avustuksiksi yksityisille oppikou-
31675: teiskoululle. Liitteet IV,469. s. 1755. L. Vv:aan. luille kouluhuoneistojen rakentamista varten.
31676: - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n: o 336 määrärahan Liitteet IV,512. s. 1803. L. Vv:aan.
31677: osoittamisesta rakennuslainoiksi yksityisille op- - Ed. Raunion ym. rah.al. n:o 379 määrärahan
31678: pikouluille. Liitteet IV,470. s. 1756. L. Vv:aan. osoittamisesta Riihimäen tyttölyseon rakennus-
31679: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 338 määrärahan töiden aloittamista varten. Liitteet IV,513. s.
31680: osoittamisesta avustuslainoiksi yksityisoppikou- 1804. L. Vv:aan.
31681: lujen omistajille koulutalojen rakennuskustan- Ed. Miettisen ym. rah.al. n: o 381 määrärahan
31682: nuksiin. Liitteet IV,472. s. 1758. L. Vv: aan. osoittamisesta Helsingin Maunulaan rakennet-
31683: - Ed. Tuurnan ym. rah.al. n: o 339 määrärahan tavaa valtion yhteiskoulutaloa varten. Liitteet
31684: osoittamisesta !ainoiksi yksityisille oppikou- IV,515. s. 1806. L. Vv:aan.
31685: luille koulutalojen rakentamista varten. Liit- - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 383 määrärahan
31686: teet IV,473. s. 1759. L. Vv:aan. osoittamisesta Kittilän yhteislyseon kouluraken-
31687: - Ed. Mohellin ym. rah.al. n:o 361 määrärahan nuksen rakentamiseen. Liitteet IV,51 7. s. 1808.
31688: osoittamisesta Riihimäen kauppalan tyttölyseon L. Vv:aan.
31689: rakentamiseen. Liitteet IV,495. s. 1785. L. - Ed. Hiilelän ym. rah.al. n: o 384 määrärahan
31690: Vv:aan. osoittamisesta Tampereen toisen tyttökoulun
31691: - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 362 määrä- uudisrakennusta varten. Liitteet IV,518. s. 1809.
31692: rahan osoittamisesta piirustusten hankkimiseksi L. Vv:aan.
31693: Savonlinnan tyttölyseon uudisrakennusta var· - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 385 määrärahan
31694: ten. Liitteet IV,496. s. 1786. L. Vv:aan. osoittamisesta Tuiran keskikoulun rakentami-
31695: Ed. Hiltusen ym. rah.al. n:o 363 määrärahan seksi Ouluun. Liitteet IV,519. s. 1810. L.
31696: osoittamisesta Varkauden yhteislyseon rakenta· Vv:aan.
31697: miseen. Liitteet IV,497. s. 1787. L. Vv:aan. - Ed. Karvikon ym. rah.al. n: o 388 määrärahan
31698: - Ed. N. Kaasalaisen ym. rah.al. n:o 364 määrä- osoittamisesta Turun yhteislyseon rakennustöi-
31699: rahan osoittamisesta Tyrvään yhteiskoulun ot- den aloittamista varten. Liitteet IV,522. s. 1814.
31700: tamiseksi yhteislyseona valtion haltuun. Liit- L. Vv:aan.
31701: teet IV,498. s. 1788. L. Vv:aan. Ks. Kansakoulut.
31702: - Ed. Pohjalan ym. rah.al. n: o 365 määrärahan
31703: osoittamisesta Porin lyseon lisärakennusta var· Oppilasasunnot: Ks. Ammattikoulut. Kansan-
31704: ten. Liitteet IV,499. s. 1789. L. Vv:aan. opistot.
31705: Asialuettelo 1954. 19
31706:
31707: Ortmattila: - Ks. Oppikoulut. perkaamiseen. Liitteet IV,582. s. 1884 ja 1885.
31708: L. Vv:aan.
31709: Orvot: Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 228 määrä- - Ed. Wickmanin ym. rah.al. n: o 449 määrärahan
31710: rahan osoittamisesta varattomien ja vähävarais- osoittamisesta Perhonjoen perkaamiseen. Liit·
31711: ten siviiliarpojen sekä alaikäisten lasten hoi- teet IV,583. s. 1186 ja 1887. L. Vv:aan.
31712: toon sidottujen siviilileskien elatuksen turvaa- - Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n: o 450 määrä·
31713: miseen. Liitteet IV,362. s. 1634. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta Liminkaojan perkaamiseen.
31714: Liitteet IV,584. s. 1888. L. Vv:aan.
31715: Otaniemi: - Ks. Teknillinen korkeakoulu. Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n: o 451 määrä·
31716: Otava: - Ks. Sillat. rahan osoittamisesta Vääräjoen perkaamiseen.
31717: Liitteet IV,585. s. 1889. L. Vv: aan.
31718: Oulu: - Ks. Oppikoulut. Postilaitos. Sairaalat. Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 452 määrä-
31719: rahan osoittamisesta Siikajoen perkaamiseen.
31720: Oulujoki: - Ks. Sillat. Liitteet IV,586, s. 1890. L. Vv: aan.
31721: - Ed, A. Kinnusen ym. rah.al. n: o 454 määrä·
31722: Ounasjoki: - Ks. Muinaistieteellinen tutkimus.
31723: rahan osoittamisesta Ohtuanojan yläjuoksun
31724: Outokumpu: - Ks. Vesijohdot. perkaamiseen. Liitteet IV,588. s. 1892. L.
31725: Vv:aan.
31726: - Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n: o 455 määrä·
31727: rahan osoittamisesta Ahvenlammesta Pyhäjo·
31728: P. keen johtavan Viireiänojan perkaamiseen. Liit-
31729: teet IV,589. s. 1893. L. Vv:aan.
31730: Paimio: - Ks. Maatalouskoulut. - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n: o 457 määrä-
31731: rahan osoittamisesta Peliinkosken perkaamiseen.
31732: Pajat: - Ks. Kansanopistot. Liitteet IV,591. s. 1895. L. Vv:aan.
31733: Palkat: - Ks. Kotitalous. Maatalouskoulut. Oppi- Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 458 määrä-
31734: rahan osoittamisesta Vöyrinjoen alajuoksun per-
31735: koulut. Poliisi. Virkamiehet. kaamiseen. Liitteet IV,592, s. 1896 ja 1897. L.
31736: PaJvelutoiminta: - Ks. Puolustuslaitos. Vv:aan.
31737: - Ed. Mannisen ym. rah.al. n:o 462 määrärahan
31738: Paperitehtaat: - Ks. Teollisuus. osoittamisesta Konnekosken perkaamiseen. Liit-
31739: teet IV,596. s. 1901. L. Vv:aan.
31740: Papisto: - Ks. Puolustuslaitos. - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n: o 463 korotetun
31741: määrärahan osoittamisesta jokien perkaamiseen.
31742: Parantolat: - Ks. Kaatumatautiset. Liitteet IV,597. s. 1902 ja 1903. L. Vv:aan.
31743: - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 465 määrärahan
31744: Parkano: - Ks. Oppikoulut. osoittamisesta Vepsänjoen ja sen sivujokien
31745: perkaamiseen. Liitteet IV,599. s. 1905. L.
31746: Pasila: - Ks. Asuntotuotanto. Vv:aan.
31747: - Ed. Murron ym. rah.al. n:o 466 määrärahan
31748: Patentti- ja rekisterihallitus: Ed. V. Virtasen ym. osoittamisesta Karppiojan perkaamiseen. Liit·
31749: rah.al. n: o 210 määrärahan ösoittamisesta yli- teet IV,6oo. s. 1906. L. Vv: aan.
31750: määräisen osastopäällikön viran perustamiseksi - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 467 määrä-
31751: patentti- ja rekisterihallitukseen. Liitteet rahan osoittamisesta Espoon kunnassa olevan
31752: IV,344. s. 1614. L. Vv:aan. Kuttuträskin laskuojan perkaamiseen. Liitteet
31753: IV,60l. s. 1907 ja 1908. L. Vv:aan.
31754: Pelkosenniemi: - Ks. Sairaalat. - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n: o 468 määrä-
31755: rahan osoittamisesta Porvoon kunnassa olevan
31756: Peilinkoski: - Ks. Perkaustyöt. Rödkärrinojan perkaamiseen. Liitteet IV,oo2.
31757: s. 1909 ja 1910. L. Vv:aan.
31758: Pello: - Ks. Tie- ja vesirakennushallitus. Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 469 määrärahan
31759: osoittamisesta Iijoen perkaamiseen. Liitteet
31760: Pengerrystyöt: - Ks. Maantiet. IV,6o3. s. 1911. L. Vv:aan.
31761: - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o 471 määrärahan
31762: Perheenäidit: - Ks. Loma. osoittamisesta Olhavanjoen perkaamiseen. Liit-
31763: teet IV,605. s. 1913. L. Vv:aan.
31764: Perheviljelmät: - Ks. Maatalous. - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o 473 määrärahan
31765: osoittamisesta Kuivajoen perkaamiseen. Liitteet
31766: Perhonjoki: - Ks. Perkaustyöt. IV,607. s. 1915. L. Vv:aan.
31767: Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n: o 4 74 mää-
31768: Perkaustyöt: Ed. Heikuran ym. rah.al. n: o 444 rärahan osoittamisesta Kuolajoen perkaamiseen.
31769: määrärahan osoittamisesta Inhotunjärven vesis- Liitteet IV,oos. s. 1916. L. Vv: aan.
31770: tön perkaamiseen. Liitteet IV,578. s. 1879. L. - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 475 määrärahan
31771: Vv:aan. osoittamisesta Maalahden kunnassa olevan Fall·
31772: - Ed. \Vickmanin ym. rah.al. n: o 448 määrärahan bäckenin ja sen sivuojien perkaamiseen. Liit·
31773: osoittamisesta Kruunupyyn joen keskijuoksun teet IV,609. s. 1917. L. Vv:aan.
31774: 20 Asialuettelo 1954.
31775:
31776:
31777: - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 477 määrä· Pohjois-Satakunta: - Ks. Ammattikoulut. Maa-
31778: rahan osoittamisesta Hirvijoen ja sen sivuhaa- talous.
31779: rojen perkaamiseen. Liitteet IV,su. s. 1919.
31780: L. Vv:aan. Pohjois-Suomi: Ks. Indeksikorotus. Meijerit.
31781: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n:o 478 määrärahan Metsäkoulut.
31782: osoittamisesta Karvianjoen perkaamiseen. Liit-
31783: teet IV,s12. s. 1920. L. Vv:aan. Poliisi: Ed. Antikaisen ym. rah.al. n: o 34 koro-
31784: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n: o 480 määrärahan tetun määrärahan osoittamisesta korvaukseksi
31785: osoittamisesta Purmonjoen perkaamiseen. Liit- maaseudun poliisimiehille matkakustannuksista
31786: teet IV,614. s. 1922. L. Vv:aan. omassa piirissä. Liitteet IV, 168. s. 1398. L.
31787: - Ks. Järvenlaskut. Kuivatustyöt. Vv:aan.
31788: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 35 arviomäärä-
31789: Pernshankinnat: - Ks. Puolustuslaitos. rahan osoittamisesta korvaukseksi maalaispolii-
31790: seille matkakuluista omassa piirissä. Liitteet
31791: Pernskuivatus: - Ks. Kuivatustyöt. IV,169. s. 1400. L. Vv:aan.
31792: - Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 36 määrärahan
31793: Pernsparannukset: ...;_ Ks. Maatalous. osoittamisesta kansliakustannusten korvaami-
31794: seksi maaseudun poliisikonstaapeleille. Liitteet
31795: Pernstamispalkkiot: - Ks. Asutus. IV,170. s. 1401. L. Vv:aan.
31796: - Ed. Kilpeläisen ym. rah.al. n: o 37 määrärahan
31797: Perä-Pohjola: - Ks. Koeasemat. osoittamisesta Helsingin poliisikunnan palk-
31798: kauksen tarkistamiseksi. Liitteet IV,l71. s.
31799: Pielisjoki: - Ks. Sillat. 1402. L. Vv:aan.
31800: - Ed. Kukkosen ym. rah.al. n:o 39 korotetun
31801: Pienasunnot: - Ks. Sähkö. määrärahan osoittamisesta uusien toimien pe-
31802: rustamiseksi Joensuun poliisilaitokseen. Liitteet
31803: Pienpuu: - Ks. Puunjalostusteollisuus. IV,t73. s. 1405. L. Vv:aan.
31804: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 40 määrärahan
31805: Pienteollisuus: Ed. Kleemolan ym. rah.al. n:o 211 osoittamisesta eräiden virkojen ja toimien
31806: määrärahan osoittamisesta maakunnallisten perustamiseksi keskusrikospoliisiin. Liitteet
31807: pienteollisuusliittojen neuvontatyön tukemiseen. IV,t74. s. 1406. L. Vv:aan.
31808: Liitteet IV,345. s. 1615. L. Vv:aan. - Ed. Koskisen ym. rah.al. n: o 41 määrärahan
31809: - Ed. Wiherheimon ym. rah.al. n:o 212 määrä- osoittamisesta poliisin kenttätyötä suorittavan
31810: rahan osoittamisesta maakunnallisten käsi- ja
31811: henkilöstön ulkomaille tapahtuvan opintovaih-
31812: pienteollisuusliittojen suorittaman neuvontatyön don tukemiseksi. Liitteet IV,175. s. 1408. L.
31813: tukemiseen. Liitteet IV,346. s. 1616. L. Vv:aan.
31814: Vv:aan.
31815: - Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 305 korotetun - Ed. Hetemäen ym. rah.al. n: o 419 määrärahan
31816: määrärahan osoittamisesta a vustuslainoiksi osoittamisesta moottorikulkuneuvojen hankkimi-
31817: maaseudun pienteollisuutta varten maaseudun seen poliisitoimintaa varten. Liitteet IV,553.
31818: elinehtojen parantamiseksi ja työllisyyden tur-
31819: s. 1848. L. Vv:aan.
31820: vaamiseksi. Liitteet IV,439. s. 1722. L. Vv: aan. - Ed. Tuulin ym. rah.al. n: o 421 määrärahan
31821: - Ed. Wiherheimon rah.al. n: o 308 määrärahan · osoittamisesta poliisitalon rakentamiseksi Sippo·
31822: osoittamisesta avustuslainoiksi maaseudun pien-
31823: lan kuntaan. Liitteet IV,555. s. 1850. L.
31824: teollisuudelle. Liitteet IV,442. s. 1725. L.
31825: Vv:aan. Vv:aan.
31826: - Ed. Kytän ym. rah.al. n: o 423 korotetun määrä·
31827: - Ed. Wiherheimon rah.al. n:o 324 määrärahan rahan osoittamisesta moottoriajoneuvojen ja
31828: osoittamisesta }ainoiksi kaupungeissa ja kauppa-
31829: muun teknillisen kaluston hankkimiseksi liikku-
31830: loisaa toimiville käsi- ja pienteollisuusyrityk- valle poliisille liikenteen valvonnan tehosta-
31831: sille. Liitteet IV,458. s. 1743. L. Vv:aan.
31832: mista varten. Liitteet IV,557. s. 1853. L.
31833: Vv:aan.
31834: Pientilat: - Ks. Laidun. Maatalous.
31835: - Ks. Henkikirjoitus.
31836: Pienviljelijät: - Ks. Maamieskoulut. Maanparan-
31837: Polkutiet: - Ks. Maantiet.
31838: nus. Maatalous. Metsätalous. Sähkö.
31839: Polttoaineet: Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 140
31840: Pietarsaari: - Ks. Satamat.
31841: määrärahan osoittamisesta kalastusvenemootto-
31842: reissa käytettävän nestemäisen polttoaineen
31843: Pika-asutuslaki: - Ks. Asutus.
31844: hinnan alentamiseen. Liitteet IV,274. s. 1526
31845: ja 1527. L. Vv:aan.
31846: Pitkäjärvi: - Ks. Kuivatustyöt.
31847: Pori: - Ks. Ammattikoulut. Diakonissalaitokset.
31848: Pohjois-Karjala: - Ks. Ammattikoulut. Meijerit.
31849: Oppikoulut. Sairaalat. Sairaanhoitajat. Satamat.
31850: Terveyssisaret.
31851: Pohjoismainen farmakopea: - Ks. Farmakopea. Poronhoito: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 147 ko-
31852: rotetun määrärahan osoittamisesta poronhoidon
31853: Pohjois-Pohjanmaa: - Ks. Ammattikoulut. Kui- edistämiseen. Liitteet IV,281. s. 1537. L.
31854: vatustyöt. Vv:aan.
31855: Asialuettelo 1954. 21
31856: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 175 määrärahan - Ed. Järven ym. rah.al. n: o 318 määrärahan
31857: osoittamisesta poroaidan rakentamiseen Suomen osoittamisesta Oulun postiautovarikon rakennus-
31858: ja Norjan rajalle. Liitteet IV,a,o9. s. 1569. L. töiden aloittamista varten. Liitteet IV,452. s.
31859: Vv:aan. 1735. L. Vv:aan.
31860: - Ks. Jäädyttämöt. Ks. Asuntotuotanto.
31861:
31862: Poronkylä: - Ks. Sillat. Postirahan vapaus: - Ks. Postilaitos.
31863:
31864: Porovabingot: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 150 Propaganda: - Ks. Maatalousministeriö.
31865: määrärahan osoittamisesta petojen poronomista-
31866: jille aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Pudasjärvi: - Ks. Virka-asunnot.
31867: Liitteet IV,284. s. 1541. L. Vv: aan.
31868: Puhelin: Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o 320 koro-
31869: Porvoo: - Ks. Perkaustyöt. tetun määrärahan osoittamisesta puhelin- ja
31870: lennätinverkon laajentamiseen ja parantami-
31871: Postilaitos: Ed. Salmisen rah.al. n: o 239 korotetun seen. Liitteet IV,454. s. 1737. L. Vv: aan.
31872: määrärahan osoittamisesta korvaukseksi posti- - Ks. Postilaitos.
31873: ja lennätinlaitokselle vapaakirjeoikeudesta ja
31874: postirahan vapaudesta. Liitteet IV,373. s. 1646. Pukuavustus: - Ks. Rautatiet.
31875: L. Vv:aan.
31876: - Ed. Salmisen rah.al. n:o 262 määrärahan osoit- Puna-armeijalaiset: - Ks. Sotilashaudat.
31877: tamisesta eräiden ylimääräisten tointen perus-
31878: tamiseksi posti- ja lennätinlaitokseen. Liitteet Punakaartilaiset: Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n:o
31879: IV,396. s. 1672. L. Vv:aan. 235 määrärahan osoittamisesta vuoden 1918
31880: - Ed. Salmisen rah.al. n: o 263 määrärahan osoit- kansalaissodassa punaisella puolella vahinkoja
31881: tamisesta ylimääräisten kirjurin tointen perus- kärsineiden korvauksen järjestämiseen. Liitteet
31882: tamiseksi posti- ja lennätinlaitokseen. Liitteet IV,369. s. 1642. L. Vv:aan.
31883: IV,397. s. 1673. L. Vv:aan. - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n: o 236 määrä-
31884: - Ed. Hosian ym. rah.al. n: o 264 määrärahan rahan osoittamisesta vuonna 1918 punaisten
31885: osoittamisesta posti- ja lennätinlaitoksen linja- puolella henkensä menettäneiden vielä hoita-
31886: hallip.nossa palvelevien valtion puhelimen viran matta olevien hautojen kunnostamiseen. Liit-
31887: tai toimen haltijain palkkauksen parantami- teet IV,370. s. 1643. L. Vv:aan.
31888: seen. Liitteet IV,398. s. 1674. L. Vv:aan.
31889: - Ed. Paasion ym. rah.al. n: o 265 määrärahan Puolanka: - Ks. Rajaseututoiminta.
31890: osoittamisesta postiljoonien palkkauksen paran-
31891: tamiseen. Liitteet IV,399. s. 1676. L. Vv: aan. Puolustuslaitos: Ed. Pasasen ym. rah.al. n:o 72
31892: Ed. Turkan ym. rah.al. n:o 310 korotetun mää- määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen ja
31893: rärahan osoittamisesta posti- ja lennätinlaitok- toimien perustamiseksi puolustuslaitokseen. Liit-
31894: selle toimitalojen ja henkilökunnan asuntojen teet IV,206. s. 1445. L. Vv:aan.
31895: rakentamista varten. Liitteet IV,444. s. 1727. - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o 73 määrärahan
31896: L. Vv:aan. osoittamisesta sivutoimisten pappien palkkaami-
31897: - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n: o 311 määrä- seksi eräisiin joukko-osastoihin. Liitteet IV,207.
31898: rahan osoittamisesta postitalon rakentamiseksi s. 1446. L. Vv:aan.
31899: Lahteen. Liitteet IV,445. s. 1728. L. Vv:aan. Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n: o 74 määrärahan
31900: - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n:o 312 korotetun osoittamisesta Sivutoimisten eläinlääkärien palk-
31901: määrärahan osoittamisesta autojen hankkimi- kaamiseen eräisiin joukko-osastoihin. Liitteet
31902: seksi posti- ja lennätinlaitokselle liikenteestä IV,zos. s. 1447. L. Vv:aan.
31903: paistettavien tilalle. Liitteet IV,446. s. 1729.
31904: L. Vv:aan. - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o 75 määrärahan
31905: - Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n:o 313 määrä- osoittamisesta aluevalvojien palkkaamiseen.
31906: rahan osoittamisesta postitalon rakentamiseksi Liitteet IV,209. s. 1448. L. Vv:aan.
31907: Iisalmeen. Liitteet IV,447. s. 1730. L. Vv:aan. - Ed. Saariahon ym. rah.al. n: o 76 korotetun
31908: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 314 määrärahan määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen
31909: osoittamisesta postitalon rakentamiseksi Iisal- koulutus- ja kasvatusvälineiden hankkimista
31910: men kaupunkiin. Liitteet IV,Hs. s. 1731. L. varten. Liitteet IV,210. s. 1449. L. Vv:aan.
31911: Vv:aan. - Ed. Kilpeläisen ym. rah.al. n: o 77 korotetun
31912: - Ed. Alangon ym. rah.al. n:o 315 määrärahan määrärahan osoittamisesta rationalisointikoulu-
31913: osoittamisesta Tampereen postitalon rakennus- tusta ja -tutkimuksia varten puolustusvoimissa,
31914: töitä varten. Liitteet IV,449. s. 1732. L. Liitteet IV,211. s. 1450. L. Vv:aan.
31915: Vv:aan. - Ed. Kilpeläisen ym. rah.al. n: o 78 määrärahan
31916: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n: o 316 määrärahan osoittamisesta aloitepalkkioiden suorittamiseksi
31917: osoittamisesta Jyväskylän postiautovarikon ra- puolustusvoimissa. Liitteet IV,212. s. 1452. L.
31918: kentamiseen. Liitteet IV,450. s. 1733. L. Vv:aan.
31919: Vv:aan. - Ed. Kilpeläisen ym. rah.al. n: o 79 korotetun
31920: - Ed. Järven ym. rah.al. n: o 317 määrärahan määrärahan osoittamisesta apurahoiksi ulko-
31921: osoittamisesta postitalon rakentamiseksi Ouluun. mailla opiskeleville puolustusvoimien piirissä.
31922: Liitteet IV,451. s. 1734. L. Vv:aan. Liitteet IV,21a. s. 1453. L. Vv:aan.
31923: 22 Asialuettelo 1954.
31924:
31925:
31926: - Ed. Saariahon ym. rah.al. n:o 80 korotetun Baivauspalkkiot: - Ks. Maatalous.
31927: määrärahan osoittamisesta puolustusvoimain lii-
31928: kuntakasvatustoimintaa varten. Liitteet IV,214. Raivaustyöt: - Ks. Asutus.
31929: s. 1454. L. Vv:aan.
31930: - Ed. Järven ym. rah.al. n: o 82 määrärahan osoit-
31931: Rajaseutu: - Ks. Maantiet. Meijerit.
31932: tamisesta puolustuslaitoksen erinäistä palvelu-
31933: toimintaa varten. Liitteet IV,216. s. 1456. L.
31934: Vv:aan. Rajaseutulisä: - Ks. Kotitalous.
31935: - Ed. Raunion ym. rah.al. n: o 83 määrärahan
31936: osoittamisesta puolustuslaitoksen Lahden auto- Rajaseututoiminta: - Ed. Partasen ym. rah.al.
31937: korjaamon korjaushallin laajentamista varten. n: o 152 määrärahan osoittamisesta Puolangan,
31938: Liitteet IV,217. s. 1457. L. Vv:aan. Ristijärven ja Junan kuntien liittämiseksi- maa-
31939: - Ed. Pasasen ym. rah.al. n: o 420 määrärahan taloudellisen rajaseututoiminnan piiriin. Liitteet
31940: osoittamisesta puolustuslaitoksen kaluston ja IV,286. s. 1543. L. Vv:aan.
31941: tarvikkeiden peruahankintoihin ja korjauksiin
31942: sekä tutkimuksiin, kokeiluihin ja matkoihin Rakennustoiminta: Ed. Turusen ym. rah.al. n: o
31943: niitä varten. Liitteet IV,554. s. 1849. L. 238 määrärahan osoittamisesta palkinnoiksi ta-
31944: Vv:aan. loudellisimpien rakennusten suunnittelijoille ja
31945: Ks. Asevelvolliset. rakentajille. Liitteet IV,372. s. 1645. L. Vv:aan.
31946: - Ed. Antilan ym. rah.al. n: o 352 määrärahan
31947: Purmonjoki: - Ks. Perkaustyöt. osoittamisesta Työtehoseuralle maatalouden ra-
31948: kennustutkimuksen suorittamista ja raken-
31949: Purola: - Ks. Maatalouskoulut. nusten tyyppipiirustusten laatimista varten.
31950: Liitteet IV,486. s. 1774. L. Vv:aan.
31951: Puumala: - Ks. Sillat. - Ks. Ammattioppilaitokset. Asunnot. Asuntotuo-
31952: tanto. Asutus. Kirjastot. Liikevaihtovero. Oppi-
31953: Puunjalostusteollisuus: Ed. J. Wirtasen ym. rah.al. koulut. Seminaarit.
31954: n: o 181 määrärahan osoittamisesta pienpuun
31955: menekin lisääruismahdollisuuksien selvittämi- Rationalisointi: - Ks. Puolustuslaitos.
31956: seksi. Liitteet IV,315. s. 1575 .. L. Vv:aan.
31957: - Ed. Sauran ym. rah.al. n: o 182 määrärahan Rauhanpuolustajat: - Ks. Suomen Rauhanpuolus-
31958: osoittamisesta tutkimuksen toimittamista varten tajat.
31959: pienpuutavaran jalostamiseksi ja sen käytön
31960: edistämiseksi teollisuudessa. Liitteet IV,316. s.
31961: 1576. L. Vv:aan. Rantalampi: - Ks. Sillat.
31962: - Ks. Kenttäsahaustoiminta.
31963: Rautatiet: Ed. Peltosen ym. rah.al. n:o 242 määrä-
31964: Puutarhanhoito: Ed. Sauran ym. rah.al. n:o 146 rahan osoittamisesta korvaukseksi valtion rau-
31965: korotetun määrärahan osoittamisesta puutarhan- tateille alennuskuljetuksista. Liitteet IV,376.
31966: hoidon edistämiseen. Liitteet IV,2so. s. 1536. s. 1649. L. Vv:aan.
31967: L. Vv:aan. - Ed. Peltosen rah.al. n: o 254 määrärahan osoit-
31968: - Ks. Maataloushallitus. tamisesta eräiden uusien virkojen perustami-
31969: seksi rautatielaitoksen linjahallintoon. Liitteet
31970: Puutavara: - Ks. Puunjalostusteollisuus. IV,ass. s. 1663. L. Vv:aan.
31971: Ed. Antikaisen ym. rah.al. n: o 255 määrärahan
31972: Puutavaraerottelu: - Ks. Ruoppaustyöt. osoittamisesta tallimiehen tointen perustami-
31973: seksi rautatielaitoksen linjahallintoon. Liitteet
31974: Puutossalmi: - Ks. Sillat. IV as9. s. 1664. L. Vv:aan.
31975: 1
31976: Puutostaudit: - Ks. Eläintaudit. - Ed. Antikaisen ym. rah.al. n: o 256 maara-
31977: rahan osoittamisesta ylimääräisten vaununsii-
31978: Pyydykset: - Ks. Kalastus. voojan tointen perustamiseksi rautatielaitoksen
31979: linjahallintoon. Liitteet IV,soo. s. 1665. L.
31980: Vv:aan.
31981: - Ed. Antikaisen ym. rah.al. n: o 257 määrärahan
31982: osoittamisesta eräiden rautatielaitoksen linja-
31983: R. hallinnon toimenhaltijain virkapuku- ja puku-
31984: avustuskysymyksen järjestämistä varten. Liit-
31985: Raaka-aineet: - Ks. Sokeain Keskusliitto r. y. teet IV,391. s. 1666. L. Vv:aan.
31986: Radiumhoito: - Ks. Sairaanhoito. - Ed. Peltosen rah.al. n: o 258 määrärahan osoit-
31987: tamisesta yhden 1 lk. koneinsinöörin viran pe-
31988: Rahalaitokset: - Ks. Maatalous. rustamiseksi valtionrautateiden konetoimistoon.
31989: Liitteet IV,392. s. 1667. L. Vv:aan.
31990: Raittius: Ed. Heljaksen ym. rah.al. n: o 229 koro- - Ed. Saariahon ym. rah.al. n: o 259 määrärahan
31991: tetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi osoittamisesta valtion rautateiden linjahallinnon
31992: raittiustyötä suorittaville järjestöille. Liitteet yp. sähkötarkastajien palkkausluokkatarkistusta
31993: IV,363. s. 1635. L. Vv:aan. varten. Liitteet IV,393. s. 1668. L. Vv: aan.
31994: Asialuettelo 1954. 23
31995: - Ed. Kytän ym. rah.al. n: o 260. määrärahan - Ed, Sundmanin ym. rah.al. n: o 290 määrärahan
31996: osoittamisesta juna- ja asemamiesten palkkaus- osoittamisesta Loviisan-Lahden kapearaiteisen
31997: ten parantamiseen. Liitteet IV1 394. s. 1669. L. rautatien lunastamiseksi valtiolle. Liitteet
31998: Vv:aan. IV,424. s. 1706 ja 1707. L. Vv:aan.
31999: - Ed. Peltosen ym. rah.al. n: o 261 määrärahan Ed. Kuittisen ym. rah.al. n: o 292 määrärahan
32000: osoittamisesta valtionrautateiden liikennepaik- osoittamisesta oikoradan Lappeenranta-Hamina
32001: kojen luokittelun järjestämiseksi. Liitteet -Kotka rakentamista varten. Liitteet IV1426.
32002: IV1 395. s. 1671. L. Vv:aan. s. 1709. L. Vv:aan.
32003: - Ed. Karvosen ym. rah.al. n: o 266 määrärahan - Ed. Niemisen ym. rah.al. n: o 293 määrärahan
32004: osoittamisesta Maanselän metsäradan rakenta- osoittamisesta tarkoituksenmukaisten työturval-
32005: miseen ja valtion metsien kuljetusmahdollisuuk· lisuuslaitteiden sekä ruokailu- ym. tilojen hank-
32006: sien muun parantamisen tehostamiseen. Liitteet kimiseksi Pieksämäen vaunukorjauspajalle. Liit-
32007: IV 1400. s. 1678. L. Vv:aan. teet IV1427. s. 1710. L. Vv:aan.
32008: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 269 määrärahan - Ed. Jämsenin rah.al. n:o 507 määrärahan osoit-
32009: osoittamisesta Huopalahden-Ojakkalan välisen tamisesta Suolahden-Haapajärven radan tie-
32010: radan rakentamisen aloittamiseksi. Liitteet pohjan lunastamiseen. Liitteet IV,641. s. 1949.
32011: IV,403. s. 1684. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
32012: Ed. Mohellin ym. rah.al. n: o 270 määrärahan - Ks. Asuntotuotanto. Sillat.
32013: osoittamisesta Riihimäen ja Toijalan välisen
32014: rataosan rakentamiseksi kaksiraiteiseksi. Liit· Rehn: - Ks. Maatalous.
32015: teet IV,404. s. 1685. L. Vv:aan.
32016: - Ed. Hallbergin ym. rah.al. n: o 271 määrärahan Riihimäki: - Ks. Oppikoulut.
32017: osoittamisesta Onkamon-Parikkalan ratasuun-
32018: . nan tutkimista varten. Liitteet IV1405, s. 1686.
32019: Rikospoliisi: - Ks. Poliisi.
32020: L. Vv:aan.
32021: - Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 272 määrärahan
32022: osoittamisesta pukuavustuksen maksamiseksi Ristijärvi: - Ks. Kuivatustyöt. Rajaseututoiminta.
32023: veturitallien henkilökuntaan kuuluville ja hei-
32024: hin verrattaville toimenhaltijoille. Liitteet Ristioja: - Ks. Kuivatustyöt.
32025: IV,40G. s. 1687. L. Vv:aan.
32026: Ristisalmi: - Ks. Sillat.
32027: - Ed. Karvikon ym. rah.al. n: o 27 4 määrärahan
32028: osoittamisesta huoltorakennuksen rakentami- Rovaniemi: - Ks. Asuntotuotanto.
32029: seksi valtionrautateiden Turun varikolle. Liit-
32030: teet IV,4os. s. 1689. L. Vv:aan. Runni: - Ks. Emäntäkoulut.
32031: - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 275 määrä-
32032: rahan osoittamisesta Kokkolan rautatieaseman Ruoppaustyöt: Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 456
32033: veturitallin laajennustöihin. Liitteet IV,409. s. määrärahan osoittamisesta Kemijokisuun puu-
32034: 1690. L. Vv:aan. tavaraerottelulta etelään johtavan rannikkoväy-
32035: - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 276 määrä- län ruoppaamista varten. Liitteet IV,590. s.
32036: rahan osoittamisesta lepohuonerakennuksen ra- 1894. L. Vv:aan.
32037: kentamiseksi Kokkolan rautatieasemalle. Liit- - Ed. Jaakkolan ym. rah.al. n: o 459 määrärahan
32038: teet IV,4IO. s. 1691. L. Vv:aan. osoittamisesta Kylmäpihlajan väylällä olevan
32039: Ed. Keloveden ym. rah.al. n: o 277 määrärahan matalikon poistamiseksi. Liitteet IV,593. s.
32040: osoittamisesta Vainikkalan ratapihan laajenta- 1898. L. Vv:aan.
32041: miseen. Liitteet IV1411, s. 1692. L. Vv:aan. - Ks. Satamat.
32042: Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 278 määrärahan
32043: osoittamisesta Jyväskylän-Suolahden rautatien Ruotsin kieli: - Ks. Svenska Språkvårdsnämnden
32044: uusimiseksi. Liitteet IV,412. s. 1693. L. Vv:aan. i Finland.
32045: Ed. Rapion ym. rah.al. n: o 279 määrärahan
32046: osoittamisesta Tampereen-Seinäjoen rautatien Ruotsinkielinen lakikirja: - Ks. Lakikirja.
32047: Tampereen puoleisen teollisuusratajakson raken-
32048: nustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,413. s. 1694. Ruuskala: - Ks. Maatalouskoulut.
32049: L. Vv:aan.
32050: ~ Ed. Koivusillan ym. rah.al. n:o 280 määrä-
32051: Rödkärrinoja: - Ks. Perkaustyöt.
32052: rahan osoittamisesta Lahden-Loviisan rauta-
32053: tien ostamiseksi valtiolle. Liitteet IV1414, s. Röntgenhoito: - Ks. Sairaanhoito.
32054: 1695. L. Vv:aan.
32055: - Ed .. Suonpään ym. rah.al. n:o 281 määrärahan
32056: osoittamisesta Jämsänkosken-Säynätsalon-Jy-
32057: väskylän rautatien rakennustöiden aloittami-
32058: seen. Liitteet IV1415. s. 1696. L. Vv:aan.
32059: - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 288 määrärahan s.
32060: osoittamisesta Joensuun-Koveron rautatien ra- Saamelaiset: Ks. Kansanopisto!
32061: kentamiseen. Liitteet IV1422. s. 1704. L.
32062: Vv:aan. Saaristotiet: Ks. Maantiet.
32063: 24 Asialuettelo 1954.
32064:
32065:
32066: Sadevahingot: - Ks. Maatalous. - Ed. Öhmanin ym. rah.al. n: o 425 määrärahan
32067: osoittamisesta Helsingin yleisen sairaalan sisä-
32068: Sailors Home säätiö: - Ks. Merimiehet. ja kirurgisten tautien klinikkarakennuksen ra-
32069: kentamista varten. Liitteet IV,559. s. 1856. L.
32070: Saimaan kanava: - Ks. Sillat. Vv:aan.
32071: - Ed. Öhmanin ym. rah.al. n: o 426 määrärahan
32072: Sairaalat: Ed. Teirin ym. rah.a1. n: o 43 maara- osoittamisesta kattiloiden hankkimiseksi Hel-
32073: rahan osoittamisesta eräiden apulaisylilääkärin, singin yleisen sairaalan Meilahden alueelle ra-
32074: apulaislääkärin ja fysiologin toimien perusta- kennettavaan lämpö- ja voimakeskukseen. Liit·
32075: miseksi Helsingin yleiseen sairaalaan. Liitteet teet IV,560. s. 1858. L. Vv:aan.
32076: IV,177. s. 1411. L. Vv:aan. - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 427 määrärahan
32077: - Ed. Stenbergin ym. rah.al. n: o 44 korotetun osoittamisesta Helsingin uuden sädehoitoklini-
32078: määrärahan osoittamisesta kahden teknillisen kan suunnittelu- ja louhintatöitä varten. Liit-
32079: apulaisen ylimääräisen toimen perustamiseksi teet IV,561. s. 1859. L. Vv:aan.
32080: Helsingin yleiseen sairaalaan. Liitteet IV,178. - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 428 määrärahan
32081: s. 1413. L. Vv:aan. osoittamisesta Etelä-Saimaan keskussairaalaan
32082: - Ed. Teirin ym. rah.al. n:o 45 määrärahan osoit- perustettavan sädehoitokeskuksen hoito-osaston
32083: tamisesta apulaisylilääkärin viran perustami- rakentamista ja osastolle tarpeellisten välinei-
32084: seksi Turun lääninsairaalan röntgenosastolle. den hankkimista varten. Liitteet IV,562. s.
32085: Liitteet IV,179. s. 1414. L. Vv:aan. 1860. L. Vv:aan.
32086: - Ed. Hiilelän ym. rah.al. n: o 46 määrärahan
32087: osoittamisesta korva-, nenä- ja kurkkutautien - Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 429 määrärahan
32088: apulaislääkärin viran perustamiseksi Tampe- osoittamisesta Tampereen keskussairaalan ra-
32089: reen yleiseen sairaalaan. Liitteet IV,lSO. s. kennustöiden aloittamista varten. Liitteet
32090: 1415. L. Vv:aan. IV,563. s. 1861. L. Vv:aan.
32091: - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 4 7 määrärahan - Ed. Tienarin ym. rah.al. n: o 430 määrärahan
32092: osoittamisesta invaliidisairaalan rakentamiseksi osoittamisesta Tampereen keskussairaalan ra-
32093: Ouluun. Liitteet IV,lSl. s. 1416. L. Vv:aan. kentamiseen. Liitteet IV,564. s. 1862. L.
32094: - Ed. Tuulin ym. rah.al. n: o 48 määrärahan osoit- Vv:aan.
32095: tamisesta uuden keskussairaalapiirijaon perus- Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 431
32096: teella muodostettavien keskussairaalain käyttö- korotetun määrärahan osoittamisesta Turun
32097: menojen suorittamiseen. Liitteet IV,1s2. s. 1417. keskussairaalan laajentamiseen. Liitteet IV,565.
32098: L. Vv:aan. s. 1863. L. Vv:aan.
32099: - Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n:o 49 määrärahan - Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n: o 432 korotetun
32100: osoittamisesta eräiden Niuvanniemen sairaalan määrärahan osoittamisesta Turun keskussairaar
32101: mielisairaanhoitajain palkkauksen korottamista lan laajentamiseen. Liitteet IV,566. s. 1864. L.
32102: varten. Liitteet IV,183. s. 1418. L. Vv:aan. Vv:aan.
32103: - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 56 määrärahan osoit- - Ed. Ryömän ym. rah.al. n: o 433 määrärahan
32104: tamisesta apulaisylilääkärin toimen perustami- osoittamisesta Kokemäenjokilaakson aluetta
32105: seksi Suomen Punaisen Ristin sairaalan aivo- palvelevan mielisairaalan rakentamiseen. Liit-
32106: kirurgiselle osastolle. Liitteet IV,190. s. 1426. teet IV,567. s. 1865. L. Vv:aan.
32107: L. Vv:aan. - Ks. Vanhainkodit. Virka-asunnot.
32108: - Ed. Ryömän ym. rah.al. n: o 57 määrärahan
32109: osoittamisesta Porin kaupunginsairaalan kor· Sairaanhoitajat: Ed. Käkelän ym. rah.al. n:o 50
32110: jaus- ja laajennustöiden loppuun saattamista määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan sai-
32111: varten. Liitteet IV,191. s. 1427. L. Vv:aan. raanhoitaja- ja terveyssisarkoulun kouluraken-
32112: - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 58 määrä- nuksen suunnittelu- ja perustamiatöitä varten.
32113: rahan osoittamisesta synnytysosaston perusta- Liitteet IV,18·4. s. 1419. L. Vv:aan.
32114: miseksi Pelkosenniemen kunnansairaalaan. Liit- Ed. Keloveden ym. rah.al. n: o 51 määrärahan
32115: teet IV,192. s. 1428. L. Vv:aan. osoittamisesta Etelä-Saimaan sairaanhoitajatar-
32116: Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n: o 59 korotetun terveyssisarkoulun perustamiseksi Etelä-Sai-
32117: määrärahan osoittamisesta kuntien yksityisten maan keskussairaalan yhteyteen. Liitteet
32118: sairaaloiden avustamiseen. Liitteet IV,193. s. IV,185. s. 1420. L. Vv:aan.
32119: 1429. L. Vv:aan. - Ed. Pohjalan ym. rah.al. n: o 53 määrärahan
32120: Ed. Partasen ym. rah.al. n: o 60 määrärahan osoittamisesta Porin sairaanhoitaja-terveyssisar-
32121: osoittamisesta Kuhmon kunnansairaalan perus- koulun rakentamiseen. Liitteet IV,187. s. 1422'.
32122: korjaus· ja laajennustöitä varten. Liitteet L. Vv:aan.
32123: IV,194. s. 1430. L. Vv:aan. - Ed. Pohjalan ym. rah.al. n:o 241 määrärahan
32124: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n: o 61 määrärahan osoittamisesta sairaanhoitajatyövoiman lisäämi-
32125: osoittamisesta Pelkosenniemen kunnansairaa- seksi valtion sairaaloihin. Liitteet IV,375. s.
32126: lassa suoritettavia peruskorjauksia ja synnytys- 1648. L. Vv:aan.
32127: osaston rakentamista varten. Liitteet IV,195. - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 387 määrärahan
32128: s. 1431. L. Vv:aan. osoittamisesta Keski-Suomen sairaanhoitaja-ter-
32129: - Ed. Heljaksen ym. rah.al. n: o 424 korotetun veyssisarkoulun koulu- ja asuntolarakennuksen
32130: määrärahan osoittamisesta Kuopion keskussai- suunnittelu- ja perustamiatöitä varten. Liitteet
32131: raalan rakennustöitä varten. Liitteet IV,558. IV,521. s. 1813. L. Vv:aan.
32132: s. 1855. L. Vv:aan. Ks. Terveyssisaret.
32133: Asialuettelo 1954. 25
32134: Sairaanhoito: Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 42 maa ra- - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 440 maara-
32135: rahan osoittamisesta avustuksiksi kuntien sai- rahan osoittamisesta Himangan sataman ruop-
32136: raanhoitomenoihin. Liitteet IV,t76. s. 1410. L. paamiseen. Liitteet IV,574. s. 1875. L. Vv:aan.
32137: Vv:aan. - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 441 määrärahan
32138: - Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 66 määrärahan osoittamisesta Kaskisten sataman laajennus-
32139: osoittamisesta insuliinin ja muun tarvittavan töitä varten. Liitteet IV,575. s. 1876. L.
32140: hoidon maksuttomaksi järjestämiseksi vähäva- Vv:aan.
32141: raisilla sokeritautisille. Liitteet IV,2oo. s. 1437.
32142: L. Vv:aan. - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 443 määrärahan
32143: - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 67 osoittamisesta avustukseksi Porin kaupungille
32144: määrärahan osoittamisesta varattomien röntgen- Mäntyluodon sataman uuden osan laiturien nos-
32145: ja radiumhoitoa saavien sairasmatkalippujen tokurkien ja varastosuojien rakentamista var-
32146: korvaamiseen. Liitteet IV,201. s. 1438. L. ten. Liitteet IV,577. s. 1878. L. Vv:aan.
32147: Vv:aan.
32148: - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 68 määrärahan osoit- Savo: - Ks. Meijerit.
32149: tamisesta varattomien röntgen- ja radiumhoitoa
32150: Savon Lastenlinna: Ks. Lastenhoito.
32151: saaneiden potilaiden matkalippujen korvaami-
32152: seen. Liitteet IV,202. s. 1439. L. Vv:aan.
32153: Savonlinna: - Ks. Oppikoulut. Seminaarit.
32154: - Ks. Kaatumatautiset. Lapsihalvaus.
32155: Sairasmatkat: - Ks. Sairaanhoito. Seinäjoki: Ks. Ammattikoulut. Oppikoulut.
32156: Sikatalous.
32157: Sairausavustua: Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o 226
32158: määrärahan osoittamisesta vähävaraisten per- Selluloosatebtaat: - Ks. Teollisuus.
32159: heellisten sotalaskien sairausavustuksiin. Liit-
32160: teet IV,aao. s. 1632. L. Vv:aan. Seminaarit: Ed. Järven ym. rah.al. n:o 97 maara-
32161: rahan osoittamisesta uskonnon lehtorin viran
32162: Salaojitus: - Ks. Maatalous. perustamiseksi Heinolan seminaariin. Liitteet
32163: IV,231. s. 1473. L. Vv:aan.
32164: Salla: - Ks. Kansakoulut. Kuivatustyöt. - Ed. Järven ym. rah.al. n: o 98 määrärahan
32165: osoittamisesta käsityönopettajanviran perusta-
32166: Salmi: - Ks. Sillat. miseksi Savonlinnan seminaariin. Liitteet
32167: IV,232. s. 1474. L. Vv:aan.
32168: Satamat: Ed. Kokkolan ym. rah.al. n:o 195 koro- - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n: o 353 määrä-
32169: tetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi rahan osoittamisesta piirustusten hankkimiseksi
32170: vientisatamia ylläpitäville kunnille satamien Savonlinnan seminaarin uudisrakennuksia var-
32171: kehittämistä ja kunnostamista varten. Liitteet ten. Liitteet IV,487. s. 1776. L. Vv:aan.
32172: IV,329. s. 1595. L. Vv:aan.
32173: - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 196 korotetun mää- Sianleuka: - Ks. Sillat.
32174: rärahan osoittamisesta vientisatamia ylläpitä-
32175: ville kunnille satamien kehittämistä ja kunnos- Siemenet: Ed. Jussilan ym. lak.al. n:o 184 laiksi
32176: tamista varten. Liitteet IV,330. s. 1596 ja 1597. kotimaisen ·kylvösiemen,tuotannon edistämisestä.
32177: L. Vv:aan. vuosina 1955-1959. Liitteet IX,t27. s. 2079.
32178: - Ed. Teirin ym. rah.al. n:o 197 määrärahan L. Mtv:aan 1289.
32179: osoittamisesta avustukseksi Kokkolan kaupun- - Ed. Hautalan ym. lak.al. n:o 185 laiksi koti-
32180: gille laiturin rakentamiseksi Ykspihlajan sata- maisen kylvösiementuotannon edistämisestä vuo-
32181: maan. Liitteet IV,331. s. 1598 ja 1599. L. sina 1955-1959. Liitteet IX,t28. s. 2081. L.
32182: Vv:aan. Mtv: aan 1289.
32183: - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 435 määrärahan - Ed. Saalastin ym. rah.al. n: o 180 määrärahan
32184: osoittamisesta Pietarsaaren sataman uuteen lai- OS'OittamiseSita kotimaisten siementen tukios-
32185: turiin johtavan väylän ruoppaamista varten. toista aiheutuvien tappioiden korvaamiseen ja
32186: Liitteet IV,569. s. 1868 ja 1869. L. Vv:aan. viljelyskorvauksiin. Liitteet IV,314. s. 1574. L.
32187: Ed. Kujalan ym. rah.al. n: o 436 määrärahan Vv:aan.
32188: osoittamisesta avustuksiksi Kotkan ja Haminan
32189: satamien kehittämistä ja kunnostamista varten. Siikajoki: Ks. Perkaustyöt.
32190: Liitteet IV,570. s. 1870. L. Vv:aan.
32191: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n: o 437 määrärahan Siivoojat: - Ks. Rautatiet.
32192: osoittamisesta Merikarvian satamaan johtavan
32193: Halluskerin väylän ruoppaamista varten. Liit- Sika.talous: Ed. Sepän ym. rah.al. n: o 156 maara-
32194: teet IV,571. s. 1871. L. Vv: aan. rahan osoittamisesta sikatalouskoeaseman perus-
32195: - Ed. Sävelän ym. rah.al. n: o 438 määrärahan tamiseksi Seinäjoelle. Liitteet IV,290. s. 1549.
32196: osoittamisesta Merikarvian satamaan johtavan L. Vv:aan.
32197: Halluskerin väylän syventämiseksi. Liitteet
32198: IV,572. s. 1873. L. Vv:aan. Silakka: Ed. österholmin ym. rah.al. n:o 139 mää-
32199: - Ed. Rapion ym. rah.al. n: o 439 määrärahan rärahan osoittamisesta avustukseksi tuoreen
32200: osoittamisesta Merikarvian satamaan johtavan silakan kulutuksen lisäämistä tarkoittavaan
32201: laivaväylän ruoppaamiseen. Liitteet IV,573. s. propagandatoimintaan. Liitteet IV,273. s. 1524
32202: 1874. L. Vv:aan. ja 1525. L. Vv:aan.
32203:
32204: 4
32205: 26 Asialuettelo 1954.
32206:
32207:
32208: Silla.t: Ed. Högströmin ym. rah.al. n:o 282 määrä- - Ed. 'l'uulin ym. rah.al. n: o 491 määrärahan
32209: rahan osoittamisesta alikäytävätunnelin raken- osoittamisesta sillan rakentamiseksi Lammin
32210: tamiseksi valtionrautateitten rata-alueelle Han- lossille. Liitteet IV1625. s. 1933. L. Vv:aan.
32211: gon kaupungissa. Liitteet IV,416. s. 1697 ja - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 492 määrärahan
32212: 1698. L. Vv:aan. osoittamisesta Ristisalmen sillan rakentamiseen.
32213: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n: o 283 määrärahan Liitteet IV,626. s. 1934. L. Vv:aan.
32214: osoittamisesta Vaajakosken ylikäytäväsillan ra- - Ed. Raipalan ym. rah.al. n: o 493 määrärahan
32215: kennustöiden loppuun suorittamiseen. Liitteet osoittamisesta Sairuin sillan rakentamiseen Ikaa-
32216: IV,417. s. 1699. L. Vv:aan. listen kunnassa. Liitteet IV,627. s. 1935. L.
32217: - Ed. Mohellin ym. rah.al. n: o 284 määrärahan Vv:aan.
32218: osoittamisesta ylikulkusillan rakentamiseksi Hä- - Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 494 määrärahan
32219: meenlinnan ratapihan yli. Liitteet IV,418. s. osoittamisesta Sairuin maantiesillan rakentami-
32220: 1700. L. Vv:aan. seen Ikaalisten kunnassa. Liitteet IV,628. s.
32221: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 285 määrärahan 1936. L. Vv:aan.
32222: osoittamisesta ylikäytäväsillan rakentamiseksi - Ed. Raipalan ym. rah.al. n: o 495 määrärahan
32223: Lievestuoreen asemalle. Liitteet IV,419, s. 1701. osoittamisesta Kyröskosken sillan rakentamis-
32224: L. Vv:aan. työn loppuunsaattamiseksi. Liitteet IV,629. s.
32225: - Ed. Kuittisen rah.al. n:o 286 määrärahan osoit- 1937. L. Vv:aan.
32226: tamisesta Suhosen ylikäytäväsillan rakentami- - Ed. Pasasen ym. rah.al. n: o 496 määrärahan
32227: seksi. Liitteet IV,420. s. 1702. L. Vv:aan. osoittamisesta sillan rakentamiseksi Puumalan
32228: salmeen. Liitteet IV,sso. s. 1938. L. Vv:aan.
32229: - Ed. Ikosen ym. rah.al. n: o 287 määrärahan - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 497 määrärahan
32230: osoittamisesta Poronkylän ylikäytäväsillan ra- osoittamisesta Iijoen maantiesillan rakentami-
32231: kentämiseen. Liitteet IV,421. s. 1703. L. seen. Liitteet IV,631. s. 1939. L. Vv:aan.
32232: Vv:aan. - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 498
32233: - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n: o 291 määrä- määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
32234: rahan osoittamisesta Lahden-Vesijärven rauta- Kemiön saarelta mantereelle. Liitteet IV,632,
32235: tien ylikulkusillan rakentamiseen. Liitteet s. 1940. L. Vv:aan.
32236: IV,425. s. 1708. L. Vv:aan. - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n: o 499 määrärahan
32237: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 481 määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Hännilän-
32238: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Suolahden salmeen. Liitteet IV,633. s. 1941. L. Vv: aan.
32239: -Koiviston maantielle. Liitteet IV,615, s. 1923. - Ed. Jämsenin rah.al. n: o 500 määrärahan osoit-
32240: L. Vv:aan. tamisesta sillan rakentamiseksi Hännilänsalmen
32241: - Ed. Hiltusen ym. rah.al. n: o 482 määrärahan lossipaikalle. Liitteet IV,634. s. 1942. L.
32242: osoittamisesta Virtasalmen-8ianleuan kanava- Vv:aan.
32243: sillan ja Voisalmen sillan rakentamiseen. Liit- - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n: o 501 määrärahan
32244: teet IV,616. s. 1924. L. Vv:aan. osoittamisesta Mämmensalmen sillan rakennus-
32245: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 483 määrärahan töiden loppuunsaattamiseen. Liitteet IV,635. s.
32246: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Tannilan 1943. L. Vv: aan.
32247: lossipaikalle. Liitteet IV,617. s. 1925. L. - Ed. Hietasen ym. rah.al. n: o 502 määrärahan
32248: Vv:aan. osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kivisalmen
32249: - Ed. Kuittisen ym. rah.al. n:o 484 määrärahan yli. Liitteet IV,636. s. 1944. L. Vv: aan.
32250: osoittamisesta Saimaan kanavan yli johtavan - Ed. Hultin ym. rah.al. n: o 503 määrärahan
32251: maantiesillan rakentamiseen Lauritsalan kaup- osoittamisesta Nokisenkosken sillan ra.kentami-
32252: palan kohdalla. Liitteet IV,61S. s. 1926. L. seen Rautalammin kunnassa. Liitteet IV,637.
32253: Vv:aan. s. 1945. L. Vv:aan.
32254: - Ed. Kujalan ym. rah.al. n: o 485 määrärahan
32255: osoittamisesta Hirvikosken sillan rakentamiseen. - Ed. Hykkäälän ym. rah.al. n:o 504 määrä-
32256: Liitteet IV,619. s. 1927. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Lam-
32257: min ylikulkupaikalle. Liitteet IV,63S. s. 1946.
32258: - Ed. Puhakan ym. rah.al. n: o 486 määrärahan
32259: L. Vv:aan. ·
32260: osoittamisesta Lylykosken maantiesillan raken-
32261: - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 505 määrärahan
32262: tamiseen. Liitteet IV,620. s. 1928. L. Vv:aan. osoittamisesta Mikkelin-Heinolan maantien
32263: - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 487 määrärahan
32264: Karikon, Otavan ja Hietasen siltojen rakenta-
32265: osoittamisesta Pielisjoen sivukanavan sillan ra-
32266: kentamiseen. Liitteet IV,621. s. 1929. L. mista varten. Liitteet IV,639. s. 1947. L.
32267: Vv:aan. Vv:aan.
32268: - Ed. Mannisen ym. rah.al. n: o 488 määrärahan - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n: o 506 määrärahan
32269: osoittamisesta Kyrönjoen maantiesillan raken-
32270: osoittamisesta Puutossalmen sillan rakentami-
32271: seen. Liitteet IV,622. s. 1930. L. Vv:aan. tamiseen. Liitteet IV,640. s. 1948. L. Vv:aan.
32272: - Ed. Suonpään ym. rah.al. n: o 489 määrärahan Sippola: - Ks. Poliisi.
32273: osoittamisesta avustukseksi Nokian kauppalalle
32274: Nokiankosken yli johtavan maantiesillan uudel- Sisarosuuslainat: - Ks. Asutus.
32275: leen rakentamista varten. Liitteet IV,623. s.
32276: 1931. L. Vv:aan. Siviililesket: - Ks. Orvot.
32277: - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 490 määrärahan
32278: osoittamisesta maantiesillan rakentamiseksi Siviiliorvot: - Ks. Orvot.
32279: Oulujoen yli Muhoksen kunnan Laitasaaren ky-
32280: län kohdalle. Liitteet IV,G24. s. 1932. L. Sivistystyö: - Ks. Metsätyö väki.
32281: Vv:aan.
32282: Asialuettelo 1954. 27
32283:
32284: Sokeain Keskusliitto r. y.: Ed. Hiltusen ym. rah.- tämisen tukemiseen. Liitteet IV,37s. s. 1651. L.
32285: al. n: o 230 määrärahan osoittamisesta Sokeain Vv:aan.
32286: Keskusliitto r. y:lle avnstukseksi raaka-aine- - Ed. Vennamon ym. rah.al. n:o 297 määrärahan
32287: varastojen täydentämistä varten. Liitteet osoittamisesta sähköistämislainoiksi vähävarai-
32288: IV,364. s. 1636. L. Vv:aan. sille pienviljelijöille ja heihin verrattaville hen-
32289: kilöille. Liitteet IV,431. s. 1714. L. Vv:aan.
32290: Sokeritautiset: - Ks. Sairaanhoito. - Ed. Ryhdän ym. ra9-.al. n: o 299 määrärahan
32291: osoittamisesta halpakorkoisiksi sähköistämislai-
32292: Sosiaa.litarkastaja: - Ks. Kouluhallitus. noiksi syrjäseutujen pienviljelijöille. Liitteet
32293: IV,433. s. 1716. L. Vv:aan.
32294: Sotainvaliidit: Ks. Invaliidit.
32295: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 300 määrärahan
32296: Sotalesket: - Ks. Sairausavustus. osoittamisesta sähköistämislainoiksi pienviljeli-
32297: jöille. Liitteet IV,434. s. 1717. L. Vv:aan.
32298: Sotilashaudat: Ed. Mustosen ym. rah.al. n:o 85 - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 301 määrärahan
32299: korotetun määrärahan osoittamisesta ulkomaa- osoittamisesta sähköistämislainoiksi pienviljeli-
32300: laisten sotilaiden hautojen hoidosta johtuviin jöille ja pienasuntojen omistajille. Liitteet
32301: kustannuksiin. Liitteet IV,219. s. 1459. L. IV,435. s. 1718. L. Vv:aan.
32302: Vv:aan.
32303: Sähkötarkastajat: - Ks. Rautatiet.
32304: Sotkamo: Ks. Emäntäkoulut.
32305: Sähkötekniikka: - Ks. Teknillinen korkeakoulu.
32306: Suhonen: - Ks. Sillat.
32307: Särkijärvi: - Ks. Järvenlaskut.
32308: Suolahti: - Ks. Rautatiet. Sillat.
32309: Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki: - Ks. Ka-
32310: Suomen Merimieslähetysseura: Ks. Merimies- lastus.
32311: lähetys.
32312: Suomen Punainen Risti: Ks. Sairaalat.
32313:
32314: Suomen Rauhanpuolustajat: Ed. Roineen ym. rah. T.
32315: al. n:o 114 määrärahan osoittamisesta Suomen
32316: Rauhanpuolustajat r. y:n työn tukemiseksi. Taide: Ed. Turusen ym. rah.al. n: o 250 maara-
32317: Liitteet IV,248. s. 1492. L. Vv: aan. rahan osoittamisesta suunnitelman laatimiseksi
32318: maan korkeamman musiikki-, kuva- ja niiyt-
32319: SUomen Ulkomaankauppaliitto: - Ks. Ulkomaan- tämötaidekasvatuksen kehittämiseksi. Liitteet
32320: kauppa. IV,384. s. 1658; L. Vv:aan.
32321:
32322: Suot: - Ks. Kuivatustyöt. Taimistot: - Ks. Maataloushallitus.
32323:
32324: Svenska Lantbrukssällskapens i Finland Förbund: Taipale: - Ks. Uitto.
32325: - Ks. Maatalouskoneet.
32326: Tallimiehet: - Ks. Rautatiet.
32327: Svenska Språkvärdsnämnden i Finland: Ed. ös- Talouselämä: Ed. Murron ym. lak.al. n:'O 186 laiksi
32328: terholmin ym. rah.al. n: o 111 korotetun määrä-
32329: talouselämän säännöstelemisestä poikkeukselli-
32330: rahan osoittamisesta Svenska Språkvårdsnämn- sissa oloissa annetun lain muuttamisesta ja
32331: den i Finland nimiselle laitokselle. Liitteet laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä. LiiJtteet
32332: IV,245. s. 1487 ja 1488. L. Vv:aan. I,t5, s. 2057. L. Prv:aan 1319.
32333: - Ks. Vuokrasäämnöstely.
32334: Synnytys: - Ks. Sairaalat.
32335: Tampere: - Ks. Oppikoulut. Postilaitos. Sairaa-
32336: Syrjäseudut: - Ks. Kotitalous. Sähkö. lat. Teknilliset koulut.
32337: Sädehoito: - Ks. Sairaalat. Tannila: - Ks. Sillat.
32338: Sähkö: Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 237 määrärahan
32339: Teekkarikylä: - Ks. Teknillinen korkeakoulu.
32340: osoittamisesta avustuksiksi pienviljelijöille ja
32341: pienasuntojen omistajille heidän talouksiensa Teknillinen korkeakoulu: Ed. Wiherheimon rah.al.
32342: sähköistämistä varten. Liitteet IV,371, s. 1644.
32343: n: o 201 määrärahan osoittamisesta teoreettisen
32344: L. Vv:aan. sähkötekniikan professorin viran perustamiseksi
32345: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 243 korotetun Teknilliseen korkeakouluun. Liitteet IV,335.
32346: määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis- s. 1605. L. Vv:aan.
32347: tämisen tukemiseen. Liitteet IV,377. s. 1650. - Ed. E. Leikolan ym. rah.al. n: o 358 määrä-
32348: L. Vv:aan. rahan osoittamisesta Teknillisen korkeakoulun
32349: - Ed. Partasen ym. rah.al. n: o 244 korotetun päärakennuksen rakentamiseksi Otaniemeen.
32350: määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis- Liitteet IV,492. s. 1782. L. Vv:aan.
32351: 28 Asialuettelo 1954.
32352:
32353:
32354: - Ed. Hetemäen ym. rah.al. n : o 408 määrärahan - Ed. Nordströmin ym. rah.al. n:o 190 maara·
32355: osoittamisesta lainan myöntämiseksi Teknillisen rahan osoittamisesta tie- ja vesirakennushallin-
32356: korkeakoulun ylioppilaskunnalle Teekkarikylän non insinöörien ulkomaisia opintomatkoja var-
32357: rakennustyöstä aiheutuneiden luottojen vakaut- ten. Liitteet IV,324. s. 1587. L. Vv:aan.
32358: tamista varten. Liitteet IV,542. s. 1837. L. - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 413 määrärahan
32359: Vv:aan. osoittamisesta Pellon tiemestaritukikohdan ra-
32360: kentamista varten. Liitteet IV,547. s. 1842. L.
32361: Teknilliset apulaiset: - Ks. Sairaalat. Vv:aan.
32362: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 414 mäji.rärahan
32363: Teknilliset koulut: Ed. Innalan ym. rah.al. n:o 202 osoittamisesta Tornion tukikohdan rakennus-
32364: määrärahan osoittamisesta maanmittausteknii- töitä varten. Liitteet IV,548. s. 1843. L.
32365: kan lehtorin viran perustamiseksi Helsingin Vv:aan.
32366: teknilliseen oppilaitokseen. Liitteet IV,ss6. s. - Ks. Asuntotuotanto.
32367: 1606. L. Vv:aan.
32368: - Ed. Turkan ym. rah.al. n:o 214 korotetun mää- Tiemestarit: - Ks. Tie- ja vesirakennushallinto.
32369: rärahan osoittamisesta rakennusavustuksiksi
32370: kunnallisille ja yksityisille teknillisille, ammatti- Tienteko: - Ks. Asutus.
32371: ja kauppaoppilaitoksille niiden omia rakennuk-
32372: sia varten. Liitteet IV,348. s. 1619. L. Vv:aan. Tiet: - Ks. Maantiet.
32373: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 407 määrärahan
32374: osoittamisesta Lappeenrannan teknillisen kou- Toimitalot: -- Ks. Postilaitos.
32375: lun uudisrakennusta varten. Liitteet IV,541. s.
32376: 1836. L. Vv:aan. Tornio: - Ks. Tie- ja vesirakennushallinto.
32377: - Ed. Flinckin ym. rah.al. n: o 409 määrärahan
32378: osoittamisesta Tampereen teknillisen oppilaitok- Tuberkuloosi: Ed. Malkamäen ym. rah.al. n: o 69
32379: sen lisärakennusta varten. Liitteet IV,543. s. määrärahan osoittamisesta avustukseksi Tuber-
32380: 1838. L. Vv:aan. kuloosiliitto r. y:lle tuberkuloosipotilaiden jälki-
32381: - Ed. Suonpään ym. rah.al. n: o 410 määrärahan huoltoa ja valistustyötä varten. Liitteet IV,2{)3.
32382: osoittamisesta Tampereen teknillisen oppilaitok- s. 1441. L. Vv:aan.
32383: sen uudisrakennuksen rakentamiseen. Liitteet - Ed. Aition ym. rah.al. n: o 70 määrärahan osoit-
32384: IV,544. s. 1839. L. Vv:aan. tamisesta Tuberkuloosiliitto r. y:n välityksellä
32385: - Ed. Hakalan ym. rah.al. n: o 422 määrärahan jaettaviksi avustuksiksi invaliidiavustuksista
32386: osoittamisesta Tampereen teknillisen oppilaitok- osattomikai jääneille tuberkuloosi-invaliideille.
32387: sen uudisrakennusta varten. Liitteet IV,556. s. Liitteet IV,2,04. s. 1443. L. Vv:aan.
32388: 1851. L. Vv:aan.
32389: - Ed. Alangon ym. rah. al. n: o 215 korotetun
32390: Teollisuus: Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o 267 määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto
32391: määrärahan osoittamisesta massa- ja paperiteh· r. y:n toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,349,
32392: taan perustamista Iijoen suulle koskevia tutki· s. 1620. L. Vv:aan.
32393: mus- ja suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,401.
32394: s. 1681. L. Vv:aan. Tuira: - Ks. Oppikoulut.
32395: - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 345 määrä-
32396: rahan osoittamisesta selluloosa- ja paperiteh- Tukinsiirtolaitos: - Ks. Maantiet.
32397: taan perustamiseksi Närpiön kuntaan. Liitteet
32398: IV,479. s. 1766 ja 1767. L. Vv:aan. Tukiostot: - Ks. Siemenet.
32399: - Ks. Kotiteollisuus. Pienteollisuus. Puunjalostus-
32400: teollisuus. Tulli: - Ks. Asuntotuotanto. Virkamiehet.
32401: Terveyssisaret: Ed. Puhakan ym. rah.al. n: o 52 Tulo- ja omaisuusvero: Ed. A. LeikQlan ym. lak.
32402: määrärahan osoittamisesta terveyssisarkoulutuk- al. n: o 178 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
32403: sen järjestämiseksi Pohjois-Karjalan keskussai- aikaisesta muuttamisesta. Liitteet IV,744. s.
32404: raalan yhteyteen. Liitteet IV,186. s. 1421. L. 2069. L. Vv:aan 834.
32405: Vv:aan. - Ed. A. Leikolan lak.al. n: o 179 laiksi tulo- ja
32406: Ks. Sairaanhoitajat. omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
32407: Liit1teet IV,745. s. 2071. L. Vv:aan 834.
32408: Terveystalot: - Ks. Vanhainkodit. - Ed. Innalan ym. lak.al. n:Q 180 laiksi tulo- ja
32409: ~omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
32410: Tervola: - Ks. Vanhainkodit. Liitteet s. 2085. Puhemies kieltäytyy esittele-
32411: mästä a1oitetta 826.
32412: Tie- ja vesirakennushallinto: Ed. Karjalaisen ym. - Ed. Karvikon ym. lak.al. n:o 189 laiksi tulQ- ja
32413: rah.al. n: o 188 määrärahan osoittamisesta eräi- omaisuusverolain 50 § :n väliaikaisesta muutta-
32414: den virkojen ja toimien perustamiseksi tie- ja misesta. Liitteet IV,747. s. 2075. L. Vv:aan
32415: vesirakennushallintoon. Liitteet IV,322. s. 1584. 1405.
32416: L. Vv:aan.
32417: - Ed. Rapion ym. rah.al. n: o 189 määrärahan Tulvat: Ks. Maatalous.
32418: osoittamisesta tie- ja vesirakennuspiirien työn-
32419: tekijäin ikälisien maksamiseen. Liitteet IV,323. Turku: Ks. Laivaliikenne. Oppikoulut. Sairaa-
32420: s. 1586. L. Vv:aan. lat.
32421: Asialuettelo 1954. 29
32422:
32423: Tutkimuslaitokset: - Ks. Geologinen tutkimuslai- liiton ulkomaille suuntautuvan julkaisutoimin-
32424: tos. Maatalouden tutkimuslaitos. Maatalous- nan tukemiseen. Liitteet IV,347. s. 1617. L.
32425: koneet. Vv:aan.
32426:
32427: Tutkimustyö: Ks. Asuntotuotanto. Geologinen Ulkomailla. opiskelu: - Ks. Puolustuslaitos.
32428: tutkimuslaitos. Kalastus. Rakennustoiminta. Urheilu: Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 116 määrä-
32429: Vesi. rahan osoittamisesta avustukseksi varattomien
32430: urheilijoiden kilpailumatkoista aiheutuvien mat-
32431: Tuusula: - Ks. Kansanopistot. kakustannusten peittämiseen. Liitteet IV,250.
32432: s. 1494. L. Vv:aan.
32433: Tyrvä.ä: - Ks. Oppikoulut.
32434: Uskonnon opetus: - Ks. Seminaarit.
32435: Tyttölyseot: - Ks. Oppikoulut.
32436: Uudenmaan ma.a.mieskoulu: - Ks. Maamieskoulut.
32437: Tyttönormaalilyseo: - Ks. Oppikoulut.
32438: Uudisraivaus: - Ks. Maatalous.
32439: Tyyppipiirustukset: - Ks. Rakennustoiminta.
32440: Uudistilat: - Ks. Asutus.
32441: Työkyvyttömyys: Ed. Turkan ym. rah.al. n:o 234
32442: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kansan-
32443: eläkelain ulkopuolelle jääneille työkyvyttömille.
32444: Liitteet IV,368. s. 1641. L. Vv:aan. V.
32445: - Ks. Eläkkeet.
32446: Vaajakoski: - Ks. Sillat.
32447: Työllisyys: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 307
32448: määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi työl- Vaasa.: - Ks. Lapsihalvaus. Hovioikeudet.
32449: lisyyden turvaamista varten. Liitteet IV,441.
32450: s. 1724. L. Vv:aan. Vajaa.mieliset: - Ks. Lapset.
32451: - Ks. Pienteollisuus.
32452: Valtion puhelin: - Ks. Postilaitos.
32453: Työmarkkinat: Ed. E. Leikolan ym. rah.al. n:o
32454: 191 määrärahan osoittamisesta työmarkkinatut· Vanhainkodit: Ed. NiskaJan ym. rah.al. n:o 333
32455: kimuslaitoksen perustamiseksi kulkulaitosten ja määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
32456: yleisten töiden ministeriöön. Liitteet IV,325. s. naksi Tervolan kunnalle yhteisen vanhainkoti-,
32457: 1588. L. Vv:aan. sairaala- ja terveystalorakennuksen rakenta-
32458: mista varten. Liitteet IV,467. s. 1753. L.
32459: Työopetustoiminta: - Ks. Maatalouskoneet. Vv:aan.
32460: Vanhukset: - Ks. Asunnot.
32461: Työpajat: - Ks. Ammattioppilaitokset.
32462:
32463: Työtehoseura r. y.: - Ks. Maatalouskoneet. Ra· Vapa.akirjeoikeus: - Ks. Postilaitos.
32464: kennustoiminta.
32465: Varkaus: - Ks. Oppikoulut.
32466: Työttömyys: Ed. Murron ym. rah.al. n:o 249 mää·
32467: rärahan osoittamisesta korvauksiksi kunnille Va.ununsiivojat: Ks. Rautatiet.
32468: työttömyyden torjunnasta johtuvista kustan-
32469: nuksista. Liitteet IV,383. s. 1657. L. Vv: aan. Vedenhankinta: Ks. Kaatumatautiset.
32470:
32471: Työvaa.tteet: - Ks. Ammattikoulut. Vepsänjoki: - Ks. Perkaustyöt.
32472:
32473: Verotus: - Ks. Liikevaihtovero. Tulo- ja omai-
32474: suusvero.
32475: u. Vesi: Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 149 määrä-
32476: Uitto: Ed. Mannisen ym. rah.al. n:o 442 maara- rahan osoittamisesta avustuksiksi veden laadun
32477: rahan osoittamisesta uittokanavan rakentami- tutkituttamiseen ja veden puhdistuksessa tar-
32478: seksi Taipaleen kanavan viereen. Liitteet vittavien laitteiden kehittämiseen. Liitteet
32479: IV,576. s. 1877. L. Vv:aan. IV,283. s. 1540. L. Vv:aan.
32480: Ks. Metsätyöväki.
32481: Vesijohdot: Ed. Kauhasen ym. rah.al. n:o 246
32482: Ulkomaalaiset: - Ks. Sotilashaudat. määrärahan osoittamisesta Outokummun pien-
32483: kiinteimistöjen vesijohto- ja viemäriverkoston
32484: Ulkomaankauppa: Ed. Paasion ym. rah.al. n: o 29 rakentamiseen. Liitteet IV,380. s. 1653. L.
32485: korotetun määrärahan osoittamisesta maamme Vv:aan.
32486: tunnetuksi tekemisen tehostamiseksi. Liitteet - Ed. Pesosen ym. rah.al. n: o 306 korotetun mää-
32487: IV,t63. s. 1391. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta }ainoiksi vesi- ja vie-
32488: - Ed. E. A. Saaren ym. rah.al. n: o 213 määrä- märijohtolaitteiden rakentamiseen maaseudulle.
32489: rahan osoittamisesta Suomen Ulkomaankauppa- Liitteet IV;440. s. 1723. L. Vv:aan.
32490: 30 Asialuettelo 1954.
32491:
32492:
32493: Vesijärvi: Ks. Siliat. Voimalaitokset: - Ks. Muinaistieteellinen tutki-
32494: mus.
32495: Vesijätöt: Ks. Kuivatustyöt.
32496: Voisalmi: - Ks. Sillat.
32497: Vesistöt: - Ks. Järvenlaskut.
32498: Vuokra.menot: - Ks. Kansakouluntarkastajat.
32499: Westend: - Ks. Invaliidit. Vuokrasäännöstely: Ed. E. Leikolan ym. lak.al. n:o
32500: 187 laiksi huoneenvuokrien säännöstelyn asteit-
32501: Veturimiehet: - Ks. Asuntotuotanto. taisesta lopettamisesta. Liitteet 1,10. s. 2061.
32502: L. Prv:aan 1319.
32503: Viemärit: - Ks. Maatalous. V esijohdot. - Ed. Karvikon ym. lak.al. n: o 188 laiksi huo-
32504: neenvuokrien säännösltelyn asteittaisesta lopet-
32505: Vientisatamat: - Ks. Satamat. tamisesta. Lii tteet I, 1 7. s. 2064. L. Prv: aan
32506: 1319.
32507: Vieraskieliset oppikoulut: - Ks. Oppikoulut. - Ks. Talouselämä.
32508: Viirelänoja: - Ks. Perkaustyöt. Väkirehut: - Ks. Maatalous.
32509:
32510: Viitasaari: - Ks. Oppikoulut. Vääräjoki: - Ks. Perkaustyöt.
32511:
32512: Viljavuustutkimus: - Ks. Maatalous. Vöyrinjoki: - Ks. Perkaustyöt.
32513: Viljelyskorvaukset: - Ks. Siemenet.
32514: Virka-asunnot: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 62 Y.
32515: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Enon· Yhdysmaantiet: - Ks. Maantiet.
32516: tekiön kunnalle kunnanlääkärin virka-asunnon
32517: rakentamiseen. Liitteet IV,196. s. 1432. L. Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut.
32518: Vv:aan.
32519: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 346 määrärahan Yhteislyseot: - Ks. Oppikoulut.
32520: osoittamisesta Pudasjärven kunnan kunnanlää·
32521: Yksityiset oppikoulut: - Ks. Oppikoulut.
32522: kärin virkatalon rakentamista varten. Liittcet
32523: IV,480. s. 1768. L. Vv:aan. Yksityiset sairaalat: - Ks. Sairaalat.
32524: Virkamiehet: Ed. L. Mattilan ym. rah.al. n:o 71 Yk:sityismetsätalous: - Ks. Metsätalous.
32525: määrärahan osoittamisesta tullipäällysmiesten,
32526: ylitullivartijain ja tullivartijain palkkauksen Ykspihlaja: - Ks. Satamat.
32527: korottamiseen. Liitteet IV,205. s. 1444. L.
32528: Vv:aan. Yleiset tiet: - Ks. Maantiet.
32529: - Ed. Aition ym. rah.al. n: o 240 määrärahan
32530: Ylijäämäkalansaalis: - Ks. Kalastus.
32531: osoittamisesta valtion viran ja toimen haltijoi-
32532: den palkkausluokkien tarkistamista varten. Ylikäytävät: ·- Ks. Sillat.
32533: Liitteet IV,sH. s. 1647. L. Vv:aan.
32534: - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o 247 määrärahan Yliopisto: Ed. H. Miettusen ym. rah.al. n:o 86
32535: osoittamisesta valtion virkamiesten palkkaus- määrärahan osoittamisesta yliopiston kansan-
32536: luokkiin sijoituksen tarkistamista varten. Liit- sivistystoimintaa varten. Liitteet IV,220. s.
32537: teet IV,sst. s. 1654. L. Vv:aan. 1460. L. Vv:aan.
32538: - Ed. Järven ym. rah.al. n: o 248 määrärahan - Ks. Kirjastot. Teknillinen korkeakoulu.
32539: osoittamisesta valtion virkamiesten palkkojen
32540: korottamiseen. Liitteet IV,ss2. s. 1655. L. Ylioppilaskunta: - Ks. Kirjastot. Teknillinen kor-
32541: Vv:aan. keakoulu.
32542: Ks. Maanmittaus. Maanviljelysinsinöörit. Maa-
32543: talouden tutkimuslaitos. Maatalouskoneet. Po- Ylläpitomenot: - Ks. Kotitalous.
32544: liisi. Postilaitos. Puolustuslaitos. Rautatiet. Tie- Ylä.Savo: - Ks. Maamieskoulut.
32545: ja vesirakennushallinto.
32546: Virkapukuavustus: - Ks. Rautatiet.
32547: Ä.
32548: Virtasalmi: - Ks. Sillat.
32549: Äidit: - Ks. Loma.
32550: Voi: Ed. M. Leskisen ym. rah.al. n:o 185 määrä-
32551: rahan osoittamisesta korvauksiksi meijeristä
32552: hankalan matkan takana oleville karjanhalti-
32553: joille kotivoin valmistamisesta. Liitteet IV,319.
32554: ö.
32555: s. 1580. L. Vv:aan. överby: - Ks. Maatalouskoulut.
32556: j
32557: j
32558: j
32559: j
32560: j
32561: j
32562: j
32563: j
32564: j
32565: j
32566: j
32567: j
32568: j
32569: j
32570: j
32571: j
32572: j
32573: j
32574: j
32575: j
32576: j
32577: j
32578: j
32579: j
32580:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025